Kaupungin lehti espoolaisille Stadens tidning för Esboborna Kaikki

Transkriptio

1 Kaupungin lehti espoolaisille Stadens tidning för Esboborna Vihreä kaupunginosa Tulevaisuuden histalaiset pääsevät kotiovelta metsäpoluille Kaikki Kun työ loppuu Mitä tehdä, jos irtisanomiset osuvat omalle kohdalle? peliin! Behind the wheel Driving for a living Historiatietoa 6 Tietokoneapua 17 Venesatamia 25 Tapahtumia 26 Puuhaa 30

2 Pääkirjoitus Hista kylien saaristo Espoon kaupunginhallitus teki jo vuonna 2001 päätöksen Histan alueen kaavoittamisesta kestäväksi asuinalueeksi. Nyt laaditaan viimeisiä osayleiskaavan vaatimia selvityksiä, joiden valmistuttua kaava on tarkoitus asettaa nähtäville ja hyväksyttää toivottavasti vielä tämän vuoden puolella. Histasta suunnitellaan uutta energiatehokasta ja vapaa-ajan merkitystä korostavaa asuinaluetta. Lähes 400 vuoden asuinperinteet alueella velvoittavat suunnittelemaan kaupunginosasta lähes omavaraisen ja yhteisöllisen kylien saariston. Asumisviihtyisyyden lisäksi painotetaan monipuolisia ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia sekä luonnonja kulttuurimaisemaperinteiden säilyttämistä. Myös kuntien yhteistyönä laatiman pääkaupunkiseudun asunto-ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt. Espoon strategiassa on määritelty toteutettavaksi vuosittain uutta asuntoa. Suunnitelmissa on 500 rivitaloasuntoa sekä omakoti- tai paritaloasuntoa seudulliset tavoitteet huomioiden. Tavoitteen saavuttamiseksi Hista Siikajärvi Nupuri-osayleiskaavan laatiminen on välttämätöntä tulevan asemakaavoituksen ja rakentamisen kannalta. Entä tarvitaanko tällaista aluetta? Helsinkiin liitetty Sipoon osa, Östersundom, on hyvä vertailukohde. Se sijaitsee yhtä lähellä Helsingin keskustaa kuin Hista. Sekä Östersundom että Hista ovat alueita, joita pääkaupunkiseutu tulee tarvitsemaan jo siksikin, että tulevaisuudessa kaikille halukkaille riittäisi alueelta asuntoja. Taloudessa on koettu nousu- ja laskukausia. Histan rakennettavuudesta hyvä esimerkki on, että se on myös taloudellisesti ajatellen kestävä. Pilottialueena Histalle on toiminut Nupurinkartano, joka sijaitsee samalla Hista Siikajärvi Nupuri-osayleiskaavaalueella, jossa asukkaiden osallistuminen sekä kestävät ratkaisut olivat pääosassa. Hista en skärgård av byar Stadsstyrelsen i Esbo beslutade redan 2001 om planeringen av Histaområdet till ett hållbart bostadsområde. Nu utarbetas de sista utredningarna i anknytning till del generalplanen innan planen läggs fram offentligt, och förhoppningsvis inhämtas godkännande redan under detta år. Enligt planerna ska Hista bli ett nytt energieffektivt bostadsområde som betonar fritidens betydelse. Den närmare 400 år långa bosättningstraditionen på området förpliktar till att stadsdelen planeras till en nästan självförsörjande och samhällelig skärgård av byar. Förutom boendetrivseln betonas också möjligheterna till mångsidigt friluftsliv och rekreation samt bevarande av natur- och kulturlandskapstraditioner. Också verkställandet av huvudstadsregionens bostadsprogram som utarbetats i samarbete mellan kommunerna har påbörjats. I Esbostrategin framställs planer på att årligen bygga i medeltal nya bostäder. Det planeras 500 radhusbostäder och småhus- eller parhusbostäder, med beaktande av de regionala målen. För att kunna uppnå detta mål är delgeneralplanen för Hista Siikajärvi Nupurböle nödvändig för den kommande detaljplaneringen och det framtida byggandet. Behövs ett sådant här område? Östersundom, delen av Sibbo som anslöts till Helsingfors, är ett bra jämförelseobjekt. Den ligger lika nära Helsingfors centrum som Hista. Både Östersundom och Hista är områden som kommer att vara nödvändiga för huvudstadsregionen, inte minst för att det på området ska finnas tillräckligt många bostäder för alla intresserade. Ekonomin har upplevt både upp- och nedgångar. Ett bra exempel på byggbarheten i Hista är att området också är ekonomiskt hållbart. Nupurgården har fungerat som ett pilotområde för Hista, eftersom också det ligger på delgeneralplanområdet Hista Siikajärvi Nupurböle, där invånarnas deltagande samt hållbara lösningar stod i huvudrollen. Harri Hietanen Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaavapäällikkö Generalplanechef vid Esbo stadsplaneringscentral 4/2009 toukokuu Tulevaisuuden Hista Uuden kaupunginosan suunnitelmat näyttävät vihreiltä. Kylämäisessä ympäristössä ollaan lähellä luontoa. 18 2

3 Tekemistä työttömän arkeen Kirsi Hienola (oik.) viihtyy kahdeksan vuoden työttömyyden jälkeen työhönvalmennuskeskuksen pesulassa. Arki on saanut uuden rytmin. 10 Sisältö Uutisia ja kuulumisia Työn takana: Huoltomies Eemeli kyläilee: Elina Halttusen kotona Kolumni: Katja Ståhl In English: Driving for a living Arjen apurit: Tietokoneapua ikääntyville Parasta Espoossa: Venesatamat Sattuu ja tapahtuu huhti-toukokuussa På gång i maj och juni Nappikset naulasta Jalkapallokausi on hyvässä vauhdissa, ja intoa piisaa. Sen todistavat Espoon Tikan tyttöfutaajat. 22 Teatterivierailu Espoon Kaupunginteatterin toukokuinen vieras on naamioteatterin taituriryhmä Familie Flöz Berliinistä. 28 Julkaisija/Utgivare Espoon kaupunki/esbo stad PL 12/PB Espoon kaupunki/esbo stad (09) espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Satu Tyry-Salo Toimitus Alma Media Lehdentekijät PL Helsinki etunimi.sukunimi@lehdentekijat.fi Tuottaja Kaisa Mikkola Toimittajat Jenni Junkala, Jaana Tapio, Tarja Västilä, Nina Zischka Toimitussihteeri Johanna Salonen Taitto Antti Pulkkinen Painos Painopaikka PunaMusta Oy, Tampere Repro Aste Helsinki Oy Paperi Solaris Press ISSN Jakelupalaute Helsingin Jakelu-Expert Oy (09) palaute@suomensuoramainonta.fi Osoitteellisten lehtien osoitteenmuutokset e .palaute@lehdentekijat.fi Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy Riitta Ala-Opas , riitta.ala-opas@sbv.fi Kannen kuva Sarri Kukkonen Ilmestymispäivä Seuraava lehti ilmestyy E jaetaan kaikkiin espoolaisiin kotitalouksiin, lukuun ottamatta niitä, joiden postiluukuissa on Ei mainoksia -pyyntö. E in voi noutaa myös Espoon kirjastoista sekä yhteispalvelupisteistä. 3

4 uutisia Iivisniemen koulun 4Bluokka avusti E in uutistoimitusta haastattelemalla koulukavereita ja opettajia näiden liikuntatottumuksista. Sarri kukkonen Kunto kehittyy ja saa raitista ilmaa I ivisniemen koulun pihamaalla välitunnin teemana on vilske. Opettaja Raili Saarainen seuraa vartin vapaudesta nauttivien tena vien ilakointia. Alkamassa on 4B:n tunti, nyt on hyvä hetki pujahtaa luokkaan ja pyytää vuotiaiden arvokasta apua. Oppilaat saavat tehtäväksi selvittää liikunnan merkitystä pohtimalla sitä itse sekä haastattelemalla koulukavereitaan ja liikunnanopettajiaan. Viikossa oppilaat olivat ottaneet selville, miten ja millä asenteella oman koulun väki liikkuu. Jos yhden koulun tuloksista voisi vetää valtakunnalliset johtopäätökset, niin vuotiaiden liikunnasta ei tarvitsisi olla pätkääkään huolissaan. Olen tosi iloinen heidän asenteestaan liikuntaan. Oppilaille liikunta on kivaa, ja tärkeää olisi, että se säilyisikin sellaisena, miettii neljäbeen opettaja Saarainen. Kavereiden kanssa Reportterit kyselivät liikunnasta 2 5-luokkalaisilta, ja jokainen haastateltava myönsi liikkuvansa mielellään ja täysin vapaaehtoisesti. Myytti siitä, että vanhemmat raahaavat vastentahtoisia lapsiaan harjoituksiin, murtui tyystin. Jos haastateltavat eivät jonain päivänä liikkuneet, syy oli selvä: sairaus tai huono sää. Ylempiluokkalaisilla myös kokeet ja läksyt olivat syynä paikalla pysymiseen. Rehellisesti tunnustettiin sekin, että aina ei vain jaksa. Monipuolinen liikkuminen on lapsille ja nuorille selviö. Lajiharrastuksista löytyi miekkailua, skeittailua, golfia, sirkuskoulua, tennistä, sählyä, tanssia, kilpatanssia, juoksua, jalkapalloa, uintia, lenkkeilyä, balettia, salibandya, golfia, palloilulajeja, luistelua, telinevoimistelua, jääkiekkoa, karatea Usein olen ulkona kavereiden kanssa ja leikin. Koulussa on liikuntatunnit ja välitunnillakin liikutaan, kertoo kakkosluokkalainen. Liikun varmaan 2 4 tuntia päivässä, uskoo kolmosluokkalainen. Välitunti, koulumatka, pihaleikit, summaa nelosluokkalainen liikkumisensa. Minua innostaa kaikki kivat pelit ja urheilulajit, kiteyttää viidesluokkalainen. Liikkuminen on myös sosiaalinen tapahtuma, sillä pääosin lapset ja nuoret liikkuvat yhdessä kavereiden kanssa. Liikkuminen ei ole pelkkää suorittamista: liikunnasta saa iloa koulumatkoilla, välitunneilla ja pihalla telmiessä. Kunto kehittyy ja saa raitista ilmaa, vastaa kakkosluokkalainen siihen, miksi liikunta on hyväksi. Lisäksi liikunta on terveellistä ja se tuo uusia kavereita. Tekemisen meininki Reportterit antoivat sanan myös liikunnanopettajille, joiden vastaukset mukailivat oppilaiden liikunta-arvomaailmaa. Opetkin tykkäävät liikkua! Liikunnasta tulee hyvä olo, ja se on ainoa tapa pitää huolta fyysisestä kunnosta. Liikunnan opettamisessa mukavinta on tekemisen meininki: lapsista pursuaa energiaa, innostuu yksi opettajista. Liikunta on yhteistyötä. Se auttaa myös jaksamaan ja keskittymään, jatkaa toinen. Sekä oppilaille että opettajille liikunta tuntuu kuuluvan osana tuiki tavalliseen arkeen ja koko elämään. Otetaanhan siis iivisniemeläisistä mallia. Kävellään töihin, telmitään kahvitauoilla ja ollaan ulkona kavereiden kanssa. Haastattelijoina Ada, Antti, Eemeli, Eevi, Elias, Iida, Joonat, Juhani, Jussi, Laura, Liina, Luis, Matias, Miika, Miikka, Mikko, Milja, Niko, Saara, Sofia, Wenla ja Vili, avustamassa Tarja Västilä 4

5 risto ylä-rautio Suurpelto heilimöi Espoolainen valokuvauskerho Olarin Kamerat ry on fiksu kerho. Valokuvauksen harrastajat ovat taltioineet vähitellen muuttuvaa paikallista lähihistoriaa kiitettävällä tavalla: Olarin ja Matinkylän alueella toimivat kerholaiset ovat kuvanneet Suurpellon aluetta muutamia vuosia ennen rakentamisen aloittamista. Eli silloin, kun niityt vielä heilimöivät vapaasti. Kamerakerholaiset ovat kuvanneet säännöllisesti Suurpellon alueella ja kysyivät meiltä, olisiko kuville käyttöä, kertoo Suurpellon brändimarkkinoija Leena Manner. Olarin Kamerat ry:n Suurpelto-kuvista koottu näyttely on auki vappuaattoon asti Tapiolan tiedotuspisteessä, Tapiontori 3 A. Valokuvien aiheena on agraarimaiseman hiljalleen muuttuva näkymä puistokaupungiksi. Eikä siinä kaikki: kamerakerholaiset ikuistavat nousevaa puistokaupunkia jatkossakin Suurpellon Markkinointi Oy:n toimeksiannosta. Mitä tiedät Espoosta? Mikä on Espoon nimikkokasvi? Paljonko kaupungissa on maataloustukia saavia tiloja? Kuka on Espoon keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja? Kuinka monta oppilasta opiskelee yläkouluissa? Espoon kaupungin verkkosivuilla on avattu uusi tietopeli Espoo- Visa. Kaupunkituntemuksestaan ylpeilevillekin tietopeli tarjoaa melkoista haastetta, sillä kysymyksiä on ollut laatimassa toistakymmentä eri tahoa. Espoo-Visa kertoo uusia ja mielenkiintoisia asioita esimerkiksi kaupungin historiasta, kulttuurista, liikunnasta ja palveluista. Pelistä löytyy satoja Espoo-aiheisia kysymyksiä. Pistesaalis määräytyy oikeiden vastausten ja käytetyn vastausajan perusteella. Pelaajat voivat myös ehdottaa uusia kysymyksiä ja kommentoida peliä. Ja parhaat pelaajat palkitaan joka kuukausi. Pelin etusivulla komeilee kaupunginjohtaja Blues-paidassaan. Taitaa hänkin olla pelinaisia. q espoo.fi Mitä vinkkejä antaisit työttömäksi joutuvalle? GALLUP laura vuoma Suurin kysymys on, miten pitää mieliala yllä ja selvitä alamäistä. Hyvät ystävät ovat kullanarvoisia, myös harrastuksista saa tukea. Katkeruuden ei saisi antaa päihittää itseään. Kaupungin viranomaisten puoleen tulisi kääntyä saadakseen apua. Vaikka minulla on paljon vuosia ja kertynyttä kokemusta, vinkkejä on silti vaikea antaa. Pitäisi hankkia työmarkkinatuellinen harjoittelupaikka, eikä syrjäytyä kotiin. Töitä pitäisi jaksaa hakea ponnekkaasti. Pidä mieli korkealla ja hae töitä koko ajan, niin kyllä se onni joskus vielä potkaisee. Varsinkin nuoren kannattaa nykypäivänä ottaa mitä tahansa töitä vastaan. Ei saa siis olla kranttu. MARIA RUSAMA TAPIOLA HANNES VESTERINEN TAPIOLA SARA JANSSON TAPIOLA MIKKO LEPPÄNEN TAPIOLA KIRSI HAUTALA NÖYKKIÖ 5

6 uutisia Eemeli selvittää Palstalla Eemeli etsii vastauksen Espoon historiaa käsittelevään lukijakysymykseen. Espoo on reilu kaupunki. Espoolle on kolmantena suomalaiskaupunkina myönnetty Reilun kaupan kaupungin arvonimi. Reilun kaupan tuotteita, kahvia, teetä, hedelmiä ja suklaata, käytetään Espoo Cateringin yli 200 toimipisteessä henkilöstöravintoloissa ja kahviloissa, vanhustenpalveluissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Arvonimi kuuluu myös yrityksille ja yhteisöille. Lisäksi noin 60 elintarvikeliikettä myy Reilun kaupan tuotteita. Niistä pääsee nauttimaan myös lähes 20 kahvilassa ja ravintolassa. Tuhat vuokra-asuntoa rakenteille. Tänä vuonna Espoonkruunu Oy aloittaa yli 400 vuokra-asunnon rakennuttamisen. Lisäksi valtion tukema vuokra-asuntotuotanto tuo kaupunkiin rakenteille yli 500 asuntoa. Kuluvana vuonna Espooseen valmistuu liki 80 valtion tukemaa vuokra-asuntoa yleishyödyllisten rakennuttajien omistukseen. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on rakenteilla 250, joista valtaosa valmistuu tänä vuonna. Paras luontoteko on 550 suojeluhehtaaria. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki palkitsi vuosien 2007 ja 2008 parhaan luontoteon: voittajaksi valittiin Espoon kaupunginvaltuuston päätös suojella 550-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi 550 hehtaaria metsää. Kilpailun järjesti Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen komitea. Sillä etsittiin luonnon elinvoimaisuutta ja ihmisen hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. Saaristovedet syyniin. Espoo ja Uudenmaan ympäristökeskus tekevät Espoon saaristovesiä koskevan selvityksen, jossa käsitellään muun muassa merialueen ekologista tilaa ja sen muutoksia, arvioidaan ruoppausten vaikutuksia Suvisaariston veden laatuun sekä esitetään Suvisaariston merialueen hoito- ja käyttösuosituksia. ESPOON KAUPUNGINMUSEO Vuonna 1941 otetuissa kuvissa näkyvät lottien asuinpaikkana toiminut vahtitorni (ylh.) ja varsinainen ilmavalvontatorni. Molemmat sijaitsivat Nuuksiossa, Punjon kartanon lähellä. Espoo säästyi pääosin pommituksilta Eemeli sai selvitettäväkseen kysymyksen, joka osoittautui odotettua visaisemmaksi: ilmapommitettiinko Espoota talvi- ja/tai jatkosodassa? Mitä kohteita ja minkälaisin seurauksin? Eemeli päätti pirauttaa ilmatorjuntaan perehtyneelle eversti evp Ahti Lapille. Lappi totesi, että Espooseen osuneita pommeja ei ole tutkinut oikeastaan kukaan. Venäjän arkistojen mukaan Espoon alueella ei sijainnut yhtäkään määrättyä maalia Neuvostoliiton pommeille. Kohteina oli sen sijaan yli 50 tärkeää rakennusta Helsingissä. Ei ole kuitenkaan mahdotonta, että Espooseenkin olisi osunut ei-tarkoituksellisia hajapommeja. Talvisodassa pääkaupunkia pommitettiin vain pienin voimin, koska se oli tarkoitus vallata ehjänä. Sen sijaan jatkosodan Helsingin suurpommituksissa vuonna 1944 oli kyseessä rauhaanpakottamisoperaatio. Pommituslentoja tuli kohti Helsinkiä joka suunnasta, pääosin kaakosta. Espoon suunnalla sijaitsi ilmatorjuntapatteri Tapiolassa sekä Lauttasaaren Ryssänkärjessä eli nykyisessä Vattuniemessä, joten niiden ansiosta jokunen Helsinkiin tarkoitettu pommi on saattanut pudota ennen aikojaan Espoonkin alueelle. 6

7 Juha Partanen Kiinteistönhoitajana kymmenettä vuotta Gumbölen kartanossa. Hoitaa myös Nuuksion ulkoilumajaa ja Bembölen huoltotukikohtaa. Tässä työssä saa toimia itsenäisesti. Me kiinteistönhoitajat olemme vaikeasti pompoteltavissa. Hehkulamppu EU:n kiellettyä hehkulamput, pitää vielä nopeasti tilata suurempi erä vanhojen kattokruunujen lamppuja. työn takana ANNA KOJRO KUVA SARRI KUKKONEN Työnkuva Pitää kiinteistön kunnossa: Vesihanat eivät saa tiputtaa, nurkkia on maalattava, lämmityksen pitää pelata ja lamppujen palaa eikä hiiriä ei saa vilistä. Talvisin teitä täytyy hiekoittaa ja aurata. Kaupungin asu Kaupungin asu kertoo, ettei kiinteistönhoitaja liiku asiattomasti alueella. Marketan tuoli Kaupunginjohtajan paikka tiistaiaamuisin pidettävissä kokouksissa. Puhelin Tärkein työväline. Eemelin linkkivinkit Kaikki kompostoimaan! Kissaeläinkin sen osaa, kompostoinnin nimittäin. Ja siksi niin hyvin, että on ottanut osaa Luontotalo Villa Elfvikin kompostointiluennolle. Sieltä saa vastaukset kaikkiin aihetta käsitteleviin kysymyksiin. Jos luentojen ajankohta ei sovi, Eemeli vinkkaa kokoamaan oman ryhmän ja tilaamaan ihan henkilökohtaista ryhmäneuvontaa YTV:ltä! YTV tarjoaa maksutonta kompostointineuvontaa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirkkonummella esimerkiksi taloyhtiöille sekä omakoti- ja muille yhdistyksille asukkaiden toivomusten mukaan. q ytv.fi/fin/jatehuolto/lajittelu/kompostointi q espoo.fi/villaelfvik > Tapahtumat ja retket q kuluttajavirasto.fi/ takaisinvedot Joskus ostetussa tuotteessa olla vakava virhe. Kuluttajavirasto kokoaa tiedot yritysten tekemistä vaarallisten kulutustavaroiden takaisinvedoista ja turvallisuustiedotteista. Taulukossa julkaistaan takaisinvedettävän tuotteen tiedot. q tietoturvaopas.fi Internetin ihmeellisessä maailmassa liikkuu myös monenlaisia vaaroja, tietää Eemeli. Tietoturvaoppaasta saa apua verkkokiusaamiseseen sekä opastusta esimerkiksi nettiasiointiin ja -ostoksiin. Sivuilta löytyy myös netiketti netin käytösopas. q europa.eu/index_fi.htm EU-vaalit kesäkuun alussa! julistaa vaikuttamisesta innostunut Eemeli ja muistuttaa, että nyt on mitä mainioin hetki kerrata, mistä asioista EU:ssa päätetään ja miten asioihin voi itse vaikuttaa. EU:n oma portaali kertoo laajasti EU:sta, vaaleillakin on omat sivunsa. q espoo.fi/tapahtumat Eemeli on ylpeä kotikaupunkinsa rikkaasta tapahtumatarjonnasta. Tältä sivulta löytyvät listaukset touhuista ympäri Espoota. Kiinnostavan menon voi valikoida tapahtumakategorian tai päivämäärän mukaan. Kalenteriin voi myös ehdottaa itse tapahtumaa. 7

8 nyheter Alla kan kompostera Även du som bor i höghus kan börja kompostera. Ytterligare information och en komposteringsguide på svenska hittar du på SAD:s hemsida där du även kan beställa guiden. SAD erbjuder dessutom avgiftsfri rådgivning (även på svenska) på numret (09) Komposteringskurser på finska ordnas bland annat i Villa Elfvik ti 28.4 och sö Ifall du redan har ett gäng intresserade vänner går det också bra att slå en signal till SAD och be dem ordna en egen kurs för er på svenska. SARRI KUKKONEN Eemeli kyläilee Käsikirjoittaja Elina Halttusen voi esitellä runoilija Eeva Heilalan mukailluin säkein: Siitä on jo kauan, kun häneen meni lyhtykukka, ja yhä se kukkii SAD:S KOMPOSTERINGSGUIDE q ytv.fi/swe KOMPOSTFÖRELÄSNING i Naturens hus Villa Elfvik 28.4 och 17.5 Upplysningar tfn (09) q esbo.fi/villaelfvik Haukilahdessa kaikki hyvin SCANSTOCKPHOTO Vårda gamla gravar Att vårda de historiskt värdefulla gravarna invid Esbo domkyrka är en av de äldsta aktiviteterna som ordnas av Esbobygdens ungdomsförbund EBUF och Södrik Svenskar. Det hela började faktiskt redan 1925 och då handlade det rent konkret om kyrkogårdsstädning, säger EBUF:s ordförande Henry Rask. I maj kommer jag att besöka Lagstad skola och hålla en lektion i en utvald klass. Denna grupp blir sedan vår kärntrupp. Vi kommer att putsa ett urval gamla gravar, men samtidigt gör vi en historisk resa bakåt i tiden, förklarar Rask, som också är utbildad historiker. Han hälsar alla hembygds- och historieintresserade välkomna att vårda gamla gravar den 25 maj kl. 18. VÅRDA GAMLA GRAVAR i Esbo domkyrkas kyrkogården 25.5 kl. 18 Förfrågningar tfn Lapsuuteni parhaalla kaverilla oli kesäpaikka Espoossa matka Pohjois-Haagasta bussilla mummonmökille jonnekin päin Espoota tuntui pitkältä. Perillä puutarhassa kasvoi ihania lyhtykukkia. Kun minulta kysytään, mitä tämä kotiseutu merkitsee sanon: Espoo on lyhtykukka, hymyilee dramaturgi, käsikirjoittaja Elina Halttunen. Lyhtykukkaisuus astui Halttusen sisimpään toistamiseen yli 20 vuotta sitten, kun hän muutti perheineen Haukilahteen. Vuonna 1985 muutimme tänne pysyvästi. Eikä koskaan pois! Neljäs lapsi, poika, syntyi Jorvissa, Turussa oli syntynyt tyttöjä, kolme kaikkiaan. Haukilahden tiesin siitä, että 70-luvun alussa koulutyttönä toimme tänne poikaystävän kanssa kukkalähetteinä joulukukkia. Kun soitimme ovikelloa, ihanat ihmiset avasivat ovia. Ajattelin, että täällä asuu onnellisia perheitä. Haukilahti on sekä unelmien paikka että meri. Mellsteninrannassa lapset on opetettu uimaan ja purjehtimaan: työnnettiin ne kuin pienet sorsanpoikaset merelle. Ja kun ottaa pannuun, itkettää tai mietityttää, menen merenrantaan lepän juurelle ja tuijotan aavalle. Helpotusta tuo myös avantouinti, jota Halttunen on harrastanut kymmenisen vuotta. Jos ei musta reikä jäässä auta hätään, ei sitten mikään. Käyn avannossa muutaman kerran viikossa, mutta kun elämässä oli paha vaihe, saatoin käydä muutaman kerran päivässä. Avannosta noustessa kaikki oli taas keveämpää. Kun iltahämärissä kuun mollottaessa hiipii rantaan kylpytakissa, saavuttaa suoranaisen flown. Flow ta tarvitaankin, sillä sanataituri on juuri saanut maailmalle romaaninsa Saaressa kaikki hyvin ja uusi kirja on jo kustannustoimittajalla. Halttusen ensimmäinen teos oli muutama vuosi sitten ilmestynyt Lupaus, kirja elokuvasta ja elokuvaksi kirjoittamisesta. Sen lisäksi viime vuonna ensi-iltansa saanut Päätalo-elokuva on Halttusen käsialaa. Sohvakansalle enemmänkin kuin tuttuja ovat tv:n menestyssarjat Blondi tuli taloon, Ihmeidentekijät ja Parhaat vuodet. Olipa Halttunen mukana Kotikadunkin käsikirjoitustiimissä muutama vuosi sitten. Romaanin kirjoittaminen oli yksi parhaita jaksoja elämässäni ja kauheaa lähipiirille. Se on unelmatyötä, vapaampaa ja vaikeampaa kuin käsikirjoittaminen. On ihanaa, kun saa neuvotella vain itsensä kanssa. Ammennettavaa tuntuu riittävän tekstimuodoksi jos toiseksi. Haukilahti on Halttusensa ansainnut. Tarja Västilä 8

9 kolumni KATJA STÅHL, ESPOOLAINEN TOIMITTAJA JA MEDIAN MONITOIMINAINEN Terve metsä, terve mäki Minä tulin sitten uskoon. Aika yllättäen, en olisi aavistanut etukäteen. Pari kertaa on oven takana käynyt Vartiotornin porukkaa, mutta keskustelu loppui melko lyhyeen, koska koirani otti aina myös varsin äänekkäästi osaa neuvonpitoon. Muutama kaverini on juossut kirkossa jo vuosikaudet, mutta se ei ole asennettani muuttanut. Lähes viereisellä tontilla jököttää Myöhempien Aikojen Pyhien jne. -kirkko, mutta senkään aktiviteetit eivät ole vaikuttaneet toimintaani millään lailla. Olen ollut koko lailla uskonnoton ihminen, vaikka jumalaa onkin tullut rukoiltua monessa tilanteessa. No juu, kaikki kävi sitten niin, että tapasin erään ystäväni lounaalla. Normaalisti puhumme suut vaahdossa musiikista ja sen esittäjistä ja juttu voi jatkua hyvinkin pitkään. Tällä kertaa tunnelma oli toinen. Ystäväni alkoi kertoa uudesta uskostaan. Hän kertoi pitkään ja kiinnostavasti, kuinka asian todellinen hienous paljastui pala palalta. Katja tiedätkös, norsukin syödään pala palalta, ystäväni tiivisti ja sai minut kuuntelemaan entistä tarkemmin, mikäli se nyt oli edes mahdollista. Tarina polveili toisinaan epäilyksen ja luovuttamisen poluilla, toisinaan taas hurmos vei saarnaa eteenpäin. En muista milloin olisin kuunnellut kenenkään todistusta niin hartaasti. Sain esittää vastaväitteitä ja kieltoja, mutta minut hyväksyttiin. Kaikki ovat olleet alussa, Katja! Jokainen on joskus ryhtynyt. Lounaamme venyi naurettavan pitkäksi. Vaikka se olisi ollut lyhytkin, en olisi välttämättä pystynyt mihinkään sen jäljiltä. Olin aivan muissa maailmoissa, uuden äärellä. En uskaltanut vielä itse ajatella kuuluvani ryhmään, mutta kerroin muillekin ystävilleni kyseisestä kohtaamisesta. Koin, että näkymätön virta kuljetti minua kohti vääjäämätöntä. Hieman se pelotti, mutta samalla odotin sitä malttamattomana. Pystynkö siihen? Miksen pystyisi? Kului muutama viikko, kunnes lounastuskaverini soitti. Ilahduin. En ehtinyt edes aloittaa keskustelua aiheesta, kun hän jo ehdotti, että tulisin mukaan, ihan vaikka kokeilumielessä. Sydämeni hypähti! Vastasin kyllä. Ensi maanantaina, selvä. Meneekö kauan? Ehkä tunti. Ok. Iik. Smokkijuoksijat suorittivat kuntotestini Myllypuron Liikuntamyllyssä. Kyselivät kaikenlaista, olinko juossut aiemmin, paljonko harrastin liikuntaa. Vastasin vähätellen, mitäpä minä, pikkuisen koiran kanssa kävellyt ja hevosta juoksuttanut. Otettiin verikoetta, juostiin, kytättiin sykettä. Lukemat eivät kertoneet minulle tuon taivaallista. Testin päätyttyä tulokset kerrottiin. Kuntoluokitukseni oli 7, eli erinomainen ja voisin kuulemma aloittaa maratonharjoitukset saman tien. Tarkempi ohjelma lähetetään sitten sähköpostissa. Pim! Olen maraton-uskossa, eikä takaisin ole kääntymistä. Olen tutustunut paitsi aivan uudenlaisiin ihmisiin, myös saanut kosolti lisää lajitovereita. Meitähän on valtavasti! Aiemmin mietin miksi juosta jos kävellenkin ehtii nyt tajuan, että olen perillä jo juostessa. Kohoavan kunnon ääni on hieno. Kiinteytyvän kropan siluetti on jumalainen. Nyt ymmärrän jopa ulkoministeriämme. Eläköön juoksu ja laukka-askel! Ilolla tervehdin nyt kevättä ja Espoon kattavaa pururataverkostoa. You got me, babe. LAURA VUOMA 9

10 Uuden alun mahdollisuus Työttömyystilastojen numerot ja käyrät kätkevät taakseen erilaisia tarinoita ihmisistä ja arjesta työelämän ulkopuolella. Työttömyys on myös mahdollisuus pistää elämä uuteen järjestykseen. Teksti laura kokko Kuvat Kreetta järvenpää Kyllä se vähän itsekunnioitusta syö, kun ei ole työtä ja on riippuvainen tuista. Eri laitosten luukuilla täytyi juosta. Palkan saaminen tuntuu hyvältä. Sen ansiosta pystyy itse hallinnoimaan tilannetta, sanoo Mikael Ekberg, jonka työttömyyttä kesti kolme vuotta. Hän rohkaisee, ettei työttömyys silti ole kamala katastrofi, vaan uuden alun mahdollisuus. Saattaa tietysti kuulostaa vähän kornilta, mutta ei kannata murehtia. Työttömyysajan voi käyttää hyvin hyödykseen. Kannattaa satsata omiin voimavaroihin, se on arvokkainta. Ekberg tietää, mistä puhuu. Kun työttömyys kohtasi, työ oli polttanut loppuun ja oli paha olla. Nautin ensimmäisistä kuukausista ja keräsin voimia. Työttömyys oli myös helpotus, sillä pääsi irti stressistä, rahoitusalalla työskennellyt yo-merkonomi kertoo. Työttömyysjakson jälkeen työelämään paluu ei kuitenkaan käynyt kitkatta. Kokosin itseni ja pyrin takaisin töihin. Tarjolla oli kuitenkin vain pätkähommia. Paha olo palasi, mutta Ekberg haki apua ja palveluverkostojen kautta löytyi oma polku takaisin työelämään. Työkkäri järjesti Helppiä työnhakuun -kurssin. Olin käynyt aiemminkin monet eri kurssit, joille minut oli työkkäristä osoitettu. Silti vasta silloin oli ensimmäinen kerta, kun tajuttiin, millaista palvelua tarvitsen. Haluaisin kiittää sitä ihmistä. Nyt Ekberg on Espoon kaupungin työhönvalmennuskeskuksessa kuljetusosastolla, ja uusi suunta alkaa hahmottua. Omasta mielestään hän on löytänyt hyvän perustan, josta lähteä hiljalleen, omaan tahtiin palaamaan avoimille työmarkkinoille. Se, että voi sanoa kaverille, että olen töissä tai olen menossa töihin Se tuntuu hyvälle, hän tuumaa. Ja onhan elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin raha ja työ, Ekberg napauttaa. Perheitä ja ystäviä eivät kehnot suhdanteet vie. Työttömyyden monet kasvot Espoon työttömyysprosentti helmikuussa 2009 oli 5,1%, eli kaupungissa asui työtöntä ihmistä enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Lomautukset ja työttömyyden kasvu ovat näkyneet selvästi toimeentulotukihakemusten määrässä. Iso jouk- Puhtaat sisään, likapyykki mukaan ja matka jatkuu! Työttömyyden jälkeen hommat Työhönvalmennuskeskuksen kuljetusosastolla maistuvat Mikael Ekbergille, joka työtovereineen huolehtii pyykkiliikenteestä 195 espoolaisen päiväkodin ja pesulan välillä. 10

11 Helmikuussa 2009 Espoossa oli työttömänä noin tuhat ihmistä enemmän kuin vuosi sitten Tekemistä, yhdessäoloa ja ruoka-apua Espoon järjestökatu Monet kansalaisjärjestöt ovat asettuneet Espoon keskukseen Pappilantielle. Toimintaa on jos jonkinlaista. Kalliolan Setlementin Askel, Pappilantie 5, on matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Askeleen olohuoneeseen voi tulla viettämään aikaa, juomaan kupposen, juttelemaan toisten kanssa ja harrastamaan. Askel myös antaa tukea niille, jotka haluavat päästä päihdeongelmansa hoidossa alkuun tavalla tai toisella. 11

12 Työ rytmittää arjen uudelleen. Mikael Ekberg (oik.) ja Janne Juote huolehtivat, että rullakoissa on oikeat ajolistaan merkatut pyykkipussit. ko hakee tukea ensimmäistä kertaa. Kun työvoimatoimiston ja Kelan jonot ovat pitkät, apua haetaan sosiaalitoimesta. Aikuissosiaalityön päällikkö Marja Dahl kertoo, että painetta on, mutta jonotilanteet ovat parantuneet. Ruuhkaa on ollut myös palveluneuvonnassa, josta saa henkilökohtaista neuvontaa etuuskäsittelijältä toimeentulotukeen liittyvissä asioissa. Neuvonnasta voi lisäksi varata tarvittaessa ajan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan vastaanotolle tai saada ohjausta eteenpäin. Ihmiset ovat epätietoisia mitä tehdä, kun irtisanominen tai lomautus tulee, sanoo Dahl. Valtaosa toimeentulotuen tarvitsijoista on työttömiä. Mukana on paljon asiakkaita, jotka ovat pudonneet työttömyyspäivärahalta toimeentulotuelle, kun eivät ole syystä tai toisesta ole voineet ottaa työtä vastaan. Työvoimatoimiston tilastoissa pitkäaikaistyöttömyys pienenee, mutta meidän näkökulmastamme sille ei tapahdu mitään. Työttömyyttä ei voi paketoida ja lokeroida. Suoraan koulunpenkiltä tuleva nuori ei välttämättä työllisty heti, toisen työ on suhdanteista kiinni ja joltakin teknologinen kehitys on vienyt koko ammattialan työt käsistä. Pitkään työmarkkinoilta poissa olleen taidot ja työelämän muuttuneet vaatimukset eivät enää kohtaa. Ei ole välttämättä helppoa lähteä uudelleenkoulutukseen, kun on ollut pitkään työuralla, Dahl toteaa. Hän muistuttaa, että kun ajat ovat hankalat, perheessä ja yhteisössä täytyy tiivistää rivejä. Siis pitää itsestä hyvää huolta ja puhua. Syyllisyys ja häpeän tunne eivät saa jäädä kytemään, eikä elämältä saa eristäytyä. Kansalaisjärjestötoiminta ja harrastukset pitävät kiinni arjessa. Ei ole todellakaan mikään häpeä joutua työttömäksi! Noususuhdannekin tulee, ja töitä löytyy taas. Kaikki on hetkellistä. Polku pois työttömyydestä Kun ajat ovat hankalat, perheessä ja yhteisössä täytyy tiivistää rivejä. Marja Dahl kertoo, että Espoossa on satsattu työttömien palvelujen kehittämiseen viime vuosina paljon. Espoon työvoiman palvelukeskus tarjoaa yksilöllisiä työllistymis-, koulutus- ja kuntoutuspalveluja. Palvelukeskus on kiinteä verkosto: mukana on sosiaali- ja terveystoimi, työvoimatoimisto ja Kela. Palvelu on suunnattu pitkäaikaistyöttömille. Tehtävänä on ollut kehittää välityömarkkinoita, jotka tarjoavat erilaisia tuettuja työllistämis- ja kuntoutuspolkuja. Meillä on kuntouttavaa työtoimintaa, joka on väylä työmarkkinoille, Dahl selventää. Jos terveydelliset- tai sosiaaliset ongelmat estävät työmarkkinoille pääsyn, kannattaa ehdottomasti pyytää lähete työvoima- tai sosiaalitoimistosta työvoiman palvelukeskukseen. Työtoiminta räätälöidään vastaamaan ihmisen toiminta- ja työkykyä. On mahdollista olla esimerkiksi kaksi päivää viikosta työtoiminnassa ja käydä vaikkapa päihdehoidossa samaan aikaan. Kun kunto rupeaa parantumaan, työtoimintaa voi hiljalleen 12

13 Espoon mielenterveysyhdistys, jäsentalo Lilla Karyll, Pappilantie 7. EMY ry:n jäsenillä on paljon harrastusryhmiä: bändiä, ompelua ja talkoita. q emy.fi Hyvä arki ry, Pappilantie 9. Pappilanmäen toimintakeskus on kohtaamispaikka työttömille, työssäkäyville ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille. Aamiaista, eli puuroa, voileipää, kahvia tai teetä on tarjolla 50 sentin hintaan arkisin kello Elintarvikkeita jaetaan maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 11 alkaen, niin kauan kuin tavaraa riittää. q hyva-arki.fi Työttömien terveystarkastukset Espoon kaupungin terveyspalvelut ja Espoon työvoimatoimisto ovat tarjonneet kevään aikana pitkäaikaistyöttömille mahdollisuutta maksuttomaan terveystarkastukseen. Nyt maksuttomia terveystarkastuksia tarjotaan myös muille työvoimatoimiston asiakkaille sekä Kilon, Tapiolan ja Samarian sosiaalitoimistojen toimeentulotuen ensikäyntiasiakkaille. Tarkastusten tavoitteena on ehkäistä ja hoitaa yleisiä kansansairauksia sekä edistää työkykyä. Kahdeksan vuotta työttömänä ollut Kirsi Hienola viihtyy mainiosti työhönvalmennuskeskuksen pesulassa. kasvattaa asiakkaan tarpeiden mukaan. Siitä asiakas siirtyy eteenpäin palkkatuettuun työhön ja työmarkkinoille. Kaikille löytyy oma polku. Työtoimintaa järjestetään eri työpajoilla. Esimerkiksi kaupungin oma työhönvalmennuskeskus tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa, työharjoittelua ja mielenterveyskuntoutujien työtoimintaa. Uutta työtä kohti Kirsi Hienola ehti olla työttömänä kahdeksan vuotta, mutta sinnikkäästi hän kuntoutti itsensä ja nyt toiveissa on uusi työ. Olin isossa onnettomuudessa, jossa selkärangasta murtui kolme nikamaa ja jalka meni poikki. Toipuminen kesti neljä vuotta. Pahat säryt vaivasivat pitkään, eikä selkä kestänyt enää paluuta entiseen työhön, hedelmä- ja vihannesosastomestariksi kaupan alalle. Reipasotteinen nainen rupesi kuntoilemaan. Tilasin ostos-tv:stä jumppalaitteen, jolla aloin jumppaamaan. Myös Espoon kadut ja luontopolut tuli mitattua huolellisesti. Kävelin päivittäin kymmenenkin kilometriä. Kyllä täällä luontoa riittää! Työttömyysaikana rahan kanssa teki tiukkaa. Työvoimatoimisto, sosiaalitoimisto ja Kela tulivat tutuiksi. Kaikki piti itse tietää. Piti ottaa selville, mistä saa avustuksia, minkä verran ja mitä laskuja voi minnekin viedä ja miten ne hyvitetään. Hoidin paperiasiat aina kuukautta aikaisemmin, että rahat varmasti tulivat ajallaan. Sitten sain työvoimatoimistosta lapun, että työhönvalmennuskeskus Siltakatu 3:ssa hakee aulaemäntää. Soitin, mutta eivät he mitään aulaemäntää tarvinneet vaan kysyivät, että haluanko töitä. Menin tapaamiseen, jossa työhönvalmentaja esitteli eri työpajoja. Kiinnostuin pesulasta. Hienola on ollut nyt puolitoista vuotta työhönvalmennuskeskuksen pesulaosastolla, jonne hän on päässyt palkkatuettuun työhön. Olen pirteämpi, sosiaalisempi ja jaksan tehdä enemmän asioita. Koko ajan hän katselee työpaikkaa avoimilta työmarkkinoilta. Hienola työskenteli yhdeksän kuukautta vanhainkodissa ja kiinnostui alasta. Olen etsinyt työtä vanhainkodeista, joissa tarvitaan pesula- ja siivousapua sekä vanhusten seurana olemista. Valmennusta työelämään Työhönvalmennuskeskus on tarkoitettu eri syistä ja eri tavoin hankalassa työmarkkina- 13

14 Text Nina Zischka Foto taavetti alin/kl asemassa oleville espoolaisille. Koulutusta tai aiempaa työkokemusta ei tarvita, mutta kyky ja tahto sitoutua työllistymistä tukeviin ratkaisuihin tulee olla. Tällä hetkellä keskitymme erityisesti nuoriin työmarkkinoille pyrkiviin, mutta myös niihin espoolaisiin, joiden perheen kokonaistilanne kohentuisi oleellisesti työllistymisen avulla, kertoo työpäällikkö Reima Kapanen. Tavoitteemme on löytää asiakkaillemme koulutus- tai harjoittelupaikka, tai mahdollisuus suoraan työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Työhönvalmennuskeskus on oppimisympäristö ja työyhteisö, jolla on omaa tuotantoa. Toimitusajat ja tuotannon laatu vastaavat niitä ehtoja, joita asiakkaamme kohtaavat työllistymisvaiheessaan. Tuotanto on kuitenkin järjestetty työhönvalmennuskeskuksen asiakastyön ehdoin. Se ei pyri, eikä kykene kilpailemaan avoimien markkinoiden yritysten kanssa. Keskeisin tilaaja on kaupungin päivähoito, jolle tuotetaan pyykinpesupalveluja, remontti- ja kunnostustöitä, sekä siivous- ja kuljetuspalveluja. q espoo.fi/tyohonvalmennuskeskus Työvoiman palvelukeskus Espoon työvoiman palvelukeskus on Espoon ja Kauniaisten kaupunkien sosiaali- ja terveystoimen, Espoon työvoimatoimiston ja Kelan Espoon vakuutuspiirin yhteistyönä vuoden 2004 alussa toimintansa aloittanut uusi moniammatillinen yksikkö, joka järjestää asiakkaille yksilöllisiä työllistymis-, koulutus- ja kuntoutuspalveluja uudella tavalla. q espoo.fi/tyovoima q mol.fi/espoo Kuntouttava työtoiminta Edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Toiminta on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille, jotka saavat työttömyyden perusteella toimeentulotukea tai työmarkkinatukea. Kuntouttava työtoiminta tarjoaa työtehtäviä työpajoilla tai avustavia tehtäviä kaupungin työkohteissa, henkilökohtaista ohjausta ja tukea sekä työyhteisön osana olemista. q espoo.fi/palvelut > Perhe- ja sosiaalipalvelut > Kuntoutus ja työllistyminen > Kuntouttava työtoiminta Allt fler unga i skuldspiral Skuldsatta unga är ett växande problem. Snabba lån och en svår arbetsmarknad ligger bakom men också stor okunskap och brist på modeller, tror skuldrådgivarna vid Esbo stad. D et är ord och inga visor när Esbo stads ekonomi- och skuldrådgivare Marko Niiranen diskuterar dagsläget i staden. Ett trist faktum är att tusentals esbobor har problem med ekonomin och lever över sina tillgångar. År 2008 besöktes skuldrådgivningen av personer och ringde till över personer. Detta är en ökning med knappt 20 procent och beror på att allt flera tar konsumtionslån och har obetalda räkningar. Andelen klienter i gruppen under 25 år ökade med två procent, från fem till sju procent. Ökningen i följande åldersgrupp var ännu större: från 18 procent år 2007 till 22 procent år

15 "Det är aldrig för sent att börja ordna upp sina skulder." Spartips Skuldrådgivningen har 9,5 vakanser, varav en är för en jurist och en för en sekreterare. Den ökade arbetsbördan och de knappa resurserna har lett till att kön till rådgivningen för närvarande är 2,5 månader och sannolikt kommer att växa. Enligt Niiranen är ungdomar en utsatt grupp, eftersom de inte hunnit etablera sig på arbetsmarknaden, men ändå har stora utgifter för hyra, telefon, studieskulder och liknande. De får mindre förmånliga lån och dyrare försäkringar. Den överlägset vanligaste orsaken till att unga får problem med ekonomin är snabblån, tätt följda av hyresskulder och obetalda räkningar för till exempel mobiltelefonen, berättar Niiranen. Undervisning i privatekonomi De ungas ekonomiska trångmål beror till stor del på att de saknar en modell hemifrån för hur man umgås med pengar. Inte heller skolorna har undervisning i konsumentekonomi. Men först och främst skall fostran börja hemma, påpekar Niiranen. Han tillfogar att det samtidigt är det svårt för unga att motstå måste ha-kulturen. Vi lever i ett kredit- och konsumtionssamhälle och uppmanas att konsumera till och med av statsmakten. Den absolut viktigaste åtgärden är att höja kunskapsnivån. Det gör man främst genom att föräldrar lär sina barn att hantera hushållsekonomi, men det behövs också konsumentekonomi i skolan, konstaterar Niiranen och berättar att skuldrådgivarna gärna går ut i skolor och läroverk för att informera. Jag har själv hållit lektioner om konsumentekonomi på några gymnasier. Men tyvärr har vi allt mindre tid för detta. Om skolan vill ordna undervisning på egen hand tillhandahåller vi mer än gärna material, föreslår han. Hur kan unga komma ur skuldspiralen? Ofta tar unga fler snabblån från nya lånegivare för att betala de gamla lånen. Så länge man inte har en betalningsanmärkning är det lätt att få ett snabblån, eftersom lånegivaren i allmänhet inte reder ut kundens befintliga skulder. Detta leder i längden till en skuldspiral. Har man problem borde man kontakta oss så fort som möjligt. Allt för ofta kommer folk alldeles för sent, eftersom tröskeln känns för hög. Många känner skam och skuld, men vår uppgift är att hjälpa och stödja våra klienter att komma vidare, säger Niiranen och berättar att skuldrådgivarna handleder vid kartläggningen av situationen, men reder inte ut skulderna åt sina klienter. Det stora problemet med unga är att de oftast saknar inkomster, eftersom de studerar eller är arbetslösa. Vi poängterar att de viktigaste räkningarna alltid skall betalas: hyra, vatten, el och försäkringar. Många tror att boendet är tryggat i Finland, men så är det inte. Var och en måste sköta sina förpliktelser, berättar Niiranen. Ju längre indrivning pågår, desto dyrare blir skulden. Man kan komma överens om nya betalningstider också för sådana skulder som redan gått till utmätning och skuldrådgivarna hjälper med att göra upp betalningsavtal. Det är aldrig för sent att börja ordna upp sina skulder. Det finns hopp för framtiden, så ge aldrig upp! uppmanar Niiranen. Gör en budget för att bättre kontrollera din ekonomi. Ett impulsköp på 5 euro i veckan gör 260 euro per år. Ha ett konto för räkningar och ett för övrig konsumtion. Kom ihåg att det är billigare att betala kontant än senare. Små inkomster innebär alltid små utgifter, en besparing på 50 euro per månad i matkostnader gör 600 euro per år. Swappa istället för att shoppa. Samla ett gäng kompisar, ta med sådant som ni inte längre behöver eller vill ha. Byt varor med varandra, inte pengar. Tänk på att apparater som står på standby stjäl el. Att hålla ett videoband programmerat för inspelning kostar ca 15 euro per år. Information på svenska Ekonomisk rådgivning och skuldrådgivning, Esbo stad, tfn (09) (växel) q esbo.fi > Ekonomisk rådgivning och skuldrådgivning q kuluttajavirasto.fi > Ekonomisk rådgivning och skuldrådgivning q marthaforbundet.fi/pa_svenska/ekonomi 15

16 in English Text Fran Weaver Photo sarri kukkonen and kirsi tuura newsbits Khalifa Boughdiri enjoys the independence of working behind the wheel. May Day madness To Finns, May 1st Vappu marks the welcome end of the long winter. Colourful balloons, streamers and happy smiles create a carnival spirit. Vappu is especially celebrated by past and present students, who proudly don their white matriculation caps. Teekkarit students from the University of Technology in Otaniemi can be recognised by the black tassels on their caps, and their crazy Vappu stunts. Partying begins at on April 30th when thousands flock to Helsinki s market square to watch as students put a cap on the statue of Havis Amanda. Many people mark May Day with champagne picnics. Kids love to drink the traditional lemonade sima, and eat deep-fried tippaleipä cakes. English in demand Espoo s English-language and bilingual English-Finnish primary schools have been so popular that from August 2009 more places will be provided for kids to start their school career studying in English. Postipuu and Komeetta schools have classes in grades 1 6 who are taught all subjects in English. The schools of Tähtiniitty, Jalavapuisto and Kilonpuisto have classes where about half of the teaching is in English. Intakes of English-speaking kids are especially being raised at Komeetta and Tähtiniitty, to 32 and 41 pupils, respectively. On the buses Khalifa Boughdiri, one of Espoo s many immigrant bus-drivers, feels that even if winter conditions can be challenging, driving for a living in Finland is easier than in his native Tunisia. Khalifa Boughdiri came to Finland eight years ago, having met his Finnish wife Astrid while he was working as a tour guide. His first goal was to learn Finnish and Swedish, to add to his native Arabic, and the French, English, German and Spanish he used to guide tourists in sunny Tunisia. When Boughdiri started searching for work he soon spotted an advertisement desperately seeking bus drivers. I did five months of driver training, after an extra month s training for foreign drivers when we learnt how to deal with Finnish passengers and driving culture, he remembers. We also had a two-day course on driving on ice and snow. I was afraid at first, but it wasn t too hard though you need a different technique from driving on the sand we have at home! A peaceful workplace Although bus-drivers irregular hours can be tough for a family man, Boughdiri enjoys his work behind the wheel. I like a job where I feel responsible, with no boss looking over my shoulder. Almost all the passengers are very nice, he explains. Boughdiri feels that it s easier to drive among Espoo s careful drivers than on the more chaotic roads of crowded Tunis. It s also peaceful and silent on the buses here. It s not like Tunisia where everyone on the bus is always talking and shouting. Another difference is that people are surprised here if the bus is a few minutes late. In Tunisia nobody expects buses to be on time! Boughdiri drives Veolia s buses from Espoon Keskus and Espoonlahti to Helsinki, enjoying beautiful sea views from his mobile workplace as he motors along Länsiväylä. It didn t take long to learn the routes, as I ve also worked as a taxi driver, he says. Service in seven languages Thanks to his language skills, Boughdiri can direct lost passengers of almost any nationality to their destination. He also uses interpersonal skills in his hobby refereeing football matches. Refereeing is also easier here, as decisions are accepted peacefully. When I was a referee in Tunisia we needed police protection! he laughs. Boughdiri enjoys going home to Tunisia to savour his mother s delicious couscous at least once a year, but is otherwise happy to be living in Finland. He recently earned a license to run a goods delivery business, and dreams of setting up his own firm when the economy recovers

17 TEKSTI JENNI JUNKALA KUVA KREETTA JÄRVENPÄÄ Heikki Heino tietää, että pasianssi auttaa hiiren käytön opettelussa. arjen apurit Lähitukea uusille bittinikkareille Senioriosaaja Heikki Heino neuvoo ikäihmisiä tietokoneiden kanssa. Tämä menee aina jonnekin muualle kuin haluan, tuskastelee vapaaehtoinen senioriosaaja Heikki Heino, 63, istuessaan seeprakuvioidussa kiikkustuolissa uutuuttaan hohkaava kannettava tietokone sylissään. Heinon mielestä kosketushiirtä on hankala käyttää. Jo kuusi vuotta eläkkeellä ollut Heino osallistui Espoon vanhusten palveluiden järjestämälle senioriosaajakurssille syksyllä Kurssin ilmoitus oli lehdessä, ja Heino päätti vaimonsa kanssa tarttua tilaisuuteen ja lähteä katsomaan, mitä kurssilla tapahtuu. Työikänsä ATK-konsulttina toiminut Heino käy nyt pari kertaa viikossa Espoon keskuksen ja Leppävaaran palvelutaloilla auttamassa ikäihmisiä tietokoneiden kanssa. Tällaisessa toiminnassa on lähtökohtana, että voi antaa jotakin, mutta olen minä myös saanut paljon. On kiva, että voi olla avuksi. Ja onhan se mielenkiintoista nähdä, miten ihmiset käyttäytyvät tietokoneiden kanssa, kertoo Heino. Kädestä pitäen Palvelutaloilla käy ihmisiä kysymässä neuvoa myös kotikoneen käyttöön. Enimmäkseen kuitenkin avustan sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin käyttäneet tietokoneita. Aloitan siitä, että otetaan hiiri käteen, Heino tokaisee. Heinon mukaan hiiren käyttäminen on yllättävän vaikeaa ihmiselle, joka ei ole koskaan sitä käyttänyt. ATK on Heinon ikäisille ja vanhemmille ihmisille usein täysin vieras alue. Kerroin yhdelle hiirikammoiselle ihmiselle, että tietokoneelta löytyy myös pasianssi. Hän hihkaisi, pomppasi pystyyn ja juoksi heti koneen luokse. Harmi vain, ettei koneessa sitten ollutkaan asennettuna pasianssia, hymyilee Heino. Hänen mielestään hyvä kiitos avusta on, että joku uskaltaa esimerkiksi ostaa koneen kotiin. Heino arvelee, että monet pelkäävät tietokonetta, koska luulevat saavansa sen rikki. Hän kuitenkin haluaa muistuttaa, että se on melko mahdotonta. Tärkeä taito Tietokoneet ovat yhä tärkeämpi osa peruspalveluiden hoitamista. Heinon mielestä on tärkeää, että eläkeläisetkin pysyisivät tässä kehityksessä mukana. Harva käy enää pankissa hoitamassa pankkiasioita, joten tarvittavat tietotekniset taidot on hyvä osata. Istun ihan liian paljon koneen äärellä. Vaimolle piti ostaa oma läppäri, kun hän valitti, ettei pääse ikinä koneelle, Heino myöntää. Vaikka Heinon kotona Kalajärvellä on talven aikana hankkiuduttu eroon vanhemmista tietokoneista, niitä löytyy silti vielä useampi. Heino nauttii eläkkeestä täysin rinnoin. Hän on opetellut muun muassa tekemään kotisivuja ja soittamaan saksofonia. Haluaisin perustaa eläkeläisten rokkibändin, Heino täräyttää. Hän on sitä mieltä, että jos hän on oppinut soittamaan saksofonia ilman muusikon taustaa, oppivat muutkin soittamaan haluamiaan soittimia. Heino haluaisikin bändiinsä nimenomaan ihmisiä, jotka tutkisivat omia rajojaan ja haluaisivat opiskella jotain täysin uutta. Eläkeläisten bänditouhusta kiinnostuneilta hän toivookin sähköpostia osoitteeseen Senioriosaajaksi? Espoon vanhusten palvelut järjestää vuosittain infotilaisuuksia ja koulutusta vapaaehtoisille senioriosaajille. Koulutuksissa opiskellaan ryhmätyöskentelyja ihmissuhdetaitoja. Jälkikäteen ollaan yhteydessä omaan ryhmään ja vaihdetaan neuvoja ja vinkkejä vapaaehtoisuudesta. Lisätietoa vapaa ehtoisuudesta antaa Pirkko Sassi numerossa Infoa ajankohtaisista tapahtumista ja palveluista liitteessä Information om evenemang och tjänster i bilagan 17

18 Kaupunginosat 18

19 Teksti Marianna Salin Kuvat kalle talonen Pikkukaupungin tunnelmaa Histasta kaavaillaan pikkukaupunkia, josta tarvitsee lähteä vain töihin. Tulevaisuuden kaupunginosassa koulut, kaupat ja harrastukset löytyvät omasta keskustasta. Ulkoilureitit alkavat kotiovelta. Ä iti astuu junasta ja kävelee päiväkotiin. Hän taluttaa perheen pienimmän puiston läpi metsäpolulle, ja pian koti jo näkyy. Alakoululainen tytär on pyöräillyt suoraan koulusta tallille ja poika futistreeneihin. Kun isän bussi kaartaa kotikadulle, äiti on jo valmis lenkille. Tällainen vapaus lienee monelle vain haave. Histan uudessa kaupunginosassa siitä aiotaan tehdä totta. Hista sijaitsee läntisessä Espoossa Turunväylän varrella. Sen kaakkoiskärjen merkkaa Nupurinjärvi, heti Kehä III:n ulkopuolella, kuutisen kilometriä Espoon keskuksesta. Luoteisreunan rajaa Siikajärvi Kirkkonummen kyljessä. Suikaleen puoliväliin, Turunväylän liittymän tienoille on suunnitteilla tiivis keskusta kouluineen, kauppoineen ja asemineen. Tavoitteena on yhteensä asukkaan alue, joka on omavarainen palveluiden suhteen, sanoo Espoon keskuksen projektijohtaja Torsti Hokkanen. Nyt metsien ja peltojen keskellä asuu vajaa tuhat asukasta. Kotiovelta metsäpolulle Idyllinen pikkukaupunki tarvitsee syntyäkseen osayleiskaavan, joka kertoo missä asutaan ja missä kuljetaan. Suunnittelijat muotoilevat parhaillaan kaavaehdotusta testaamalla erilaisia tapoja elää ja harrastaa. Arkkitehti Mikko Rusasen laatimissa kuvissa näkyy pieniä kyliä, joista kutakin ympäröi metsä, pelto tai niitty. Näille viher- 19

20 Histaan kuuluvan Nupurinkartanon puutalot nousevat ehkä jo parin vuoden päästä. Niihin muuttaa asukasta. alueille sopii kävelijöiden ja pyöräilijöiden reittiverkosto, johon jokainen asukas pääsee helposti kotioveltaan. Reitit johtavat milloin kauppaan milloin retkelle. Ulkoilureiteille varataan myös paikkoja nuotioille ja leiriytymiselle, Rusanen lupaa. Lisäksi polkujen varsille jää muistoja alueen pitkästä historiasta, kuten pikkuinen kivisilta Brobackaå-puron yli. Se, joka haluaa syvemmälle metsään, voi jatkaa Histasta pohjoiseen Nuuksion kansallispuistoon. Väliin jää Nuuksion Pitkäjärvi, jonka voi joidenkin visioiden mukaan ylittää vaikkapa riippusiltaa pitkin. Aktiiviselle asukkaalle Tulevaisuudessa ulkoilija löytää opaskartat ja muut vapaa-ajan palvelut vanhasta Histan kartanosta, johon johtaa vehreä puistokatu keskustan torilta. Kartanon viereen varataan tilaa niin urheilupuistolle kuin ratsastustalleillekin. Kartanon mailla kynnetään ja kylvetään yhä, mutta Histassa rehottavat myös heinittyneet pellot. Mikko Rusanen ei pidä mahdottomana, että näistä lohkottaisiin viljelypalstoja, siirtolapuutarhatontteja tai jopa niittyjä, joilla asukkaiden kotieläimet voisivat laiduntaa. Arkkitehtien kansioista löytyy myös yhdeksänreikäinen golf-kenttä, ja onpa ilmaan heitetty melontareittikin koskenlaskuineen. Rusasen mukaan on tärkeää jättää yleiskaavaan meheviä mahdollisuuksia, joista kaikkia ei välttämättä käytetä. Oman kylän tunnelmaa Vasta asemakaavat näyttävät aikanaan Histan ilmeen muotoineen, väreineen ja materiaaleineen. Vihjeitä tunnelmasta antaa kaakkoiskärjen alue, Nupurinkartano, jonka asemakaava on juuri valmistunut. Kaarevia katuja reunustavat lämpimän keltaiset ja tiilenpunaiset rivitalot sekä erillistalot. Kortteleiden keskelle jää puistoja ja alueen reunalle Nupurinjärvi. Histaan kuuluvan Nupurinkartanon puutalot nousevat ehkä jo parin vuoden päästä. Niihin muuttaa asukasta. Aluetta rakentavan YIT:n hankekehityspäällikkö Matti Kuronen korostaa, että koko Histaa ei rakenneta saman mallin mukaan eikä yhdellä kertaa. Asemakaavat tehdään kylä kylältä. Viimeiset osat valmistuvat vuoteen 2030 mennessä. Histaan odotetaan kaikkia mahdollisia asumismuotoja pienkerrostaloista omakotitaloihin ja vuokra-asunnoista omistusasuntoihin. Lukuisat vaihtoehdot varmistaa se, että kaupunki omistaa huomattavan osan hehtaarin Histasta. Kokonaisuudessaan alue on lähes neljä kertaa rakenteilla olevan Suurpellon kokoinen. Bussilla ja junalla Kun Histan keskusta valmistuu, se työllistää varmasti osan asukkaista, mutta valtaosa käy töissä muualla. Epäilijät ovatkin viitanneet yksityisautoilun kasvuun ja Turunväylän jonoihin. Histaan kulkee jo nyt kaksi seutuliikenteen linjaa ja kolme sisäistä. Mitä enemmän alueelle muuttaa asukkaita, sitä tiheämmin bussit kulkevat, sanoo Espoon kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Markku Antinoja. Hän pitää Etelä-Espoota hyvänä esimerkkinä siitä, miten joukkoliikenne voi sujua bussein. Antinoja uskoo vahvasti, että ennen pitkää Histaan pääsee myös junalla Länsirataa pitkin. Osa epäilijöistä vastustaa Histan rakentamista, oli rataa tai ei. Espoo kasvaa kuitenkin asukkaalla vuodessa. Ei riitä, että tiivistetään Etelä-Espoota, Torsti Hokkanen sanoo. Hän arvelee, että asuntojen hinnat karkaisivat monen tavallisen espoolaisen käsistä, jos 20