Käsityötiede kiinteä osa muotoilun tulevaisuutta ja tutkimusta
|
|
- Ada Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Virkaanastujaisesitelmä Joensuun yliopisto Käsityötiede kiinteä osa muotoilun tulevaisuutta ja tutkimusta Käsityötaito sallii tekijän muotoilla ja muokata materiaalista maailmaa. Design eli muotoilu tarkoittaa muodon antoa, niin fyysisessä kuin käsitteellisessäkin merkityksessä. Muotoilu edellyttää aina suunnittelua. Käsityön, suunnittelun ja muotoilun tavoitteeksi on usein määritelty pyrkimys tuottaa sosiaaliseen, kulttuuriseen ja psyykkiseen ympäristöön sopivia tuotteita ja luoda ihmisläheisempiä toimintaympäristöjä. Käsityö, suunnittelu ja muotoilu kattavat sekä perinteiset alat, kuten käsityön, taidekäsityön, taideteollisuuden ja teollisen muotoilun että nykyisin myös uuden median ja ohjelmistosuunnittelun alueet. Muotoilu ei siis ole tiukasti yhden ammattinimikkeen työtä, vaan sitä tehdään jatkuvasti eri aloilla, eri koulutustaustoilla ja lähes poikkeuksetta ympärillä olevaan yhteiskuntaan samalla vaikuttaen. Käsityö ja sen osaaminen on erittäin tärkeä kun uutta teknologiaa sovelletaan suunnitteluun ja muotoiluun. Tietoyhteiskunnan keskeisimpiä haasteita on uusien muotoilu- ja suunnitteluideoiden kehittäminen ja tuottaminen. Kun korkeatasoinen osaaminen perustuu paitsi tiedon intensiiviseen käyttöön, myös taitoihin liittyvään osaamiseen, puhutaan taitoteknologiasta. Teknologian kehittyessä kohti räätälöityä massatuotantoa ja käyttäjälähtöistä suunnittelua, on myös teollisuustuotannon kehityksessä tultu lähemmäksi käsityötä. Käsityöllinen suunnittelu ja valmistus nähdäänkin älykkään massatuotannon mallina; tuotteiden massamittainen räätälöinti asiakkaan tarpeisiin ei olisi mahdollista ilman käsityötaitoa. Tutkijoiden mukaan käsityöläisen tieto ja taito on siis myös pitkälle kehittyneen muotoilu ja tuotantoprosessien takana. Käsityötieteen tutkimus on suuntautunut käsityön suunnitteluprosessien ja asiantuntemuksen tutkimiseen. Asiantuntemuksella tarkoitetaan yksilön ammatilliseen tietoon sekä harjoitteluun että kokemukseen pohjautuvaa kykyä ratkaista alansa ongelmia. Käsityötieteen tutkimus kohdistuu yksilön toimintaa ohjaavien kognitiivisten prosessien analysointiin, käsityöllisen tiedon luonteen, sen osatekijöiden, suunnittelutiedon alkuperän ja sen kehityksen tutkimukseen. Esityksessäni tarkastelen käsityötä ja muotoilua, joiden tavoitteena on ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Tarkastelen käsityötä ja suunnittelua osana muotoiluprosessia. Lisäksi tarkastelen uuden tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia tukea yhteisöllistä, tutkivaa suunnittelua. Käsityöllä on ollut aina tärkeä osuus muotoilussa ja se voidaan nähdä myös kiinteänä osana nykyaikaista muotoilua. Käsityö ei siis ole vain osa muotoilun historiaa vaan elävä osa tämän päivän muotoilua ja tärkeä osa muotoilun tulevaisuutta. Käsityö, suunnittelu ja muotoilu ovat aina korkeatasoista ongelmanratkaisua, jolla ihmiskunta muokkaa elinympäristöään. Käsitteet taide, käsityö ja muotoilu on usein asetettu myös toistensa vastakohdiksi ja käsityö on usein nähty taidetta tai muotoilua alempiarvoisena toimintana. Näitä ilmiöitä yhdistää designing käsite, jolle ei puolestaan ole yhtä yleisesti hyväksyttyä merkitystä, vaan useita hieman poikkeavia määritelmiä. Muotoilu, design, ongelmanratkaisu, suunnittelu ja käsityö ovat toisiinsa liittyviä ilmiöitä, joiden välillä ei ole
2 selkeitä rajoja. Tämän takia näitä käsitteitä käytetään päällekkäisesti viittaamaan samantapaisiin ilmiöihin. Tämä käsitteellinen epämääräisyys näkyy erityisesti designtoiminnassa, jolle ei ole omaa suomenkielistä teonsanaa. Voidaan sanoa, että design on ongelmalähtöistä suunnittelua, jossa pyritään hahmottamaan käytön ongelmia ja löytämään niihin sopivia ratkaisuja. Toimintana design on kuitenkin muutakin kuin suunnittelutyötä: se on materiaalien, kokeilujen ja testaamisen vuorovaikutusta ajattelun kanssa. Käsityöllinen suunnittelu ja muotoilu on käytännöllistä eikä varsinaista design-ajattelua ja materiaalista kokeilua voida selkeästi erottaa toisistaan. Käsityössä on oleellista käsityötaito sekä materiaalien ja työmenetelmien tunteminen ja soveltaminen. Käsityötaidot nähdäänkin perustana teollisen muotoilun ja mallinvalmistuksen taidoille. Käsityön luonteeseen sisältyy aina sekä taidollinen että taiteellinen toiminta. Aidot suunnitteluongelmat Käsityö, suunnittelu tai design ei tapahdu tyhjiössä. Sen haasteet, aiheet ja ratkaisut ovat aina ympäristönsä tuotteita. Toisaalta onnistuneet käsityö, suunnittelu- ja muotoilutuotokset leviävät yhteiskuntaan ja muokkaavat sen toimintaa, toisinaan jopa ennalta arvaamattomaan suuntaan. Design on yhteiskunnallista toimintaa, niin kauan kuin sen tavoitteena on tuottaa ratkaisuja erilaisiin haasteisiin tai tarpeisiin, joita yhteiskunnan toimijoilla on. Tästä näkökulmasta suunnittelutyö on siis aina arvoihin pohjautuvaa yhteiskunnallista työtä, teimme sitä sitten tietoisina suunnittelua ympäröivistä arvoista tai emme. Arvojen käyttö alkaa jo ongelman määrittelystä. Laiteympäristö Vauva itse Käytännöllisyys, puettavuus Vanhemmat, muu perhe Materiaali Lääkärit, hoitajat Laitosympäristö Pesu, vaatehuolto Painon vaihtelu 500g-2500g Suunnitteluongelmat ovat luonteeltaan monimutkaisia ja avoimia ongelmia (engl. wicked problems ). Ongelmaa voi usein olla vaikeaa määrittää selkeästi, eikä ihannetila ole yksiselitteinen. Tällöin ratkaisuja on useita ja niiden keskinäinen paremmuus riippuu mitä suuremmassa määrin arvioijasta. Käsityön, suunnittelun ja muotoilun tuote syntyy verkostossa, johon kuuluvat sekä tuotteen suunnittelija, käyttäjä tai vastaanottaja. Jokaisen toimijan näkökulmasta tuote on erilainen.
3 Nykyaikana on kritisoitu paljon suunnittelua, joka ei ota huomioon käyttäjän asettamia tarpeita tuotteelle ja jossa käyttäjää ei sisällytetä suunnitteluprosessiin omien tarpeidensa asiantuntijana. Käyttäjälähtöinen suunnittelu on myös perinteisen käsityön ulottuvuus, tilaustöihin perustuva käsityöperinne perustui siihen, että käsityöläinen työskenteli suoraan asiakkaan kanssa ja tuote oli asiakkaalle räätälöity. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa käyttäjän kokemuksellista asiantuntemusta pyritään hyödyntämään tuotesuunnittelussa. Käyttäjä on mukana suunnittelutiimin enemmän tai vähemmän tasavertaisena jäsenenä suunnitteluprosessin alusta alkaen. Käytännön tasolla ratkaisuehdotusten arvioiminen on helpompaa, jos suunnittelu on käyttäjäkeskeistä ja osallistuvaa eli mukana suunnitteluprosessissa on myös suunniteltavan ratkaisun käyttäjät. Suunnitteluprosessin vaiheet Käsityötieteessä on tutkittu ja kehitetty designprosessin malleja. Designprosessin mallit pyrkivät kuvaamaan suunnittelu- ja muotoilutoiminnan keskeisiä vaiheita. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut ongelmanratkaisuprosessi ja asiantuntijan suunnittelutyön analysointi. Analysoitaessa asiantuntijoiden suunnitteluprosessia on havaittu seuraavat suunnitteluprosessin vaiheet tai osat: tehtäväalueen hahmottaminen, designhaasteen määritys, hautomis- ja ideointivaihe, sekä karsinta ja jatkokehittely. Eri tutkijat käyttävät kuitenkin eri nimityksiä näistä vaiheista. Yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä että suunnitteluprosessi etenee spiraalimaisena ja asteittain syvenevänä prosessina. Eräässä mielessä voidaan puhua vaiheittain tarkentuvasta tutkimisesta. Tehtäväalueen hahmottaminen on designkontekstin määrittelemistä: minkälaiseen ympäristöön, mihin käyttöön, kenelle, minkä takia ja millä rajoitteilla designratkaisua suunnitellaan. Kontekstin määrittely on designin taustatyötä, joka ajoittuu usein työn alkuvaiheeseen, mutta jäsentyy lisää läpi koko designprosessin. Taustatutkimuksen kautta suunnittelija päätyy seuraavaksi designhaasteen määrittämiseen. Tehtäväalueen hahmottaminen Hautomis- ja ideointivaihe Designhaasteen määritys Karsinta Jatkokehittely
4 Designhaaste tai -ongelma on usein parilla lauseella kuvattu ratkaistava ongelma. Sen tarkoituksena on selkeästi tiivistää taustatyössä havaittu tarve ja usein myös orastava ajatus ratkaisusta. Seuraavaksi suunnittelija lähtee tutkailemaan mielessään ja paperilla erilaisia lähestymistapoja esitettyyn haasteeseen. Usein tätä vaihetta kutsutaan hautomis- tai ideoimisvaiheeksi koska tuntuu, että mitään valmista ei synny. Suunnittelija työstää erilaisia ratkaisumalleja mielessään, käsitteellisesti tai paperille luonnostellen. Yleensä hautomis- ja ideointivaihe päättyy, kun suunnittelija löytää ratkaisuehdotuksen, joka tuntuu riittävän kiinnostavalta. Erilaisia ehdotuksia saattaa syntyä useita satoja, ennen kuin tietyt ehdotukset valitaan karsinnan kautta jatkokehittelyyn. Ideoimisvaiheita voi prosessin aikana olla useita. Suunnitteluideat karsitaan usein vertaamalla niitä taustaselvityksessä esiin nousseisiin rajoitteisiin. Karsintavaiheen jälkeen seuraa usein jatkokehittely, jonka aikana tuoteideaa valmistellaan prototyyppien kautta testikelpoiseksi ja sen jälkeen se testataan ja tuotteistetaan valmistuskelpoiseksi. Käsityössä prototyyppi voi olla varsinainen uniikki käsityötuote. Myös teollisessa muotoiluprosessissa prototyypit tehdään yleensä käsityönä. Vaikka designprosessin eri osat onkin usein listattu peräkkäisinä vaiheina, eivät ne esiinny näin selkeinä osina todellisessa designtapahtumassa. Muotoiluprosessissa työvaiheet toteutuvat usein samanaikaisesti ja niihin palataan uudestaan myöhemmin saman prosessin aikana. Hyvä esimerkki tästä on ongelman määrittelyn tapahtuminen monen eri vaiheen aikana. Ongelman määrittelylle on luonteenomaista, että se määrittyy paremmin vasta silloin, kun jonkinlainen ratkaisu on jo esitelty. Ratkaisu siis määrittää ongelmaa, joka saattaa ohjata ratkaisun uudelleen määrittelyyn. Kahden ongelma-avaruuden malli Muotoilussa ja käsityöllisessä suunnittelussa suunnittelunrajoitteet ovat keskeinen osa suunnittelua ja ne määrittävät suunnittelijan työsarkaa: niiden ansiosta suunnittelija ei joudu käymään läpi kaikkia mahdollisuuksia, vaan hänen on löydettävä sopivin ratkaisu, joka vastaa myös rajoitteita. Rajoitteet Kompositioavaruus Konstruktioavaruus
5 Asiantunteva suunnittelija työskentelee samanaikaisesti kahdessa ongelma-avaruudessa, visuaaliseen suunnitteluun liittyvässä kompositioavaruudessa ja tekniseen suunnitteluun liittyvässä konstruktioavaruudessa. Ratkaisujen syntyä näiden ongelma-avaruuksien vuorovaikutuksessa kontrolloi suunnittelurajoitteiden ja suunnittelukontekstin luonne. Materiaalin, rakenteiden, muodon ja erilaisten rajoitteiden yhteensovittaminen ja vaihtaminen onkin keskeinen osa designtoimintaa. Voidaan väittää, että materiaalit ja rakenteet itsessään ovat yksi designtoiminnan keskeinen kohde, joskaan ei itsetarkoituksellinen lopputulos. Ongelmanratkaisun kannalta tärkeimpiä rajoitteita on käyttötarkoituksen määrittely. Käyttötarkoitus kertoo kuka suunniteltavaa tuotetta käyttää, milloin ja mihin tarkoitukseen. Käyttötarkoituksen ja käyttäjän määrittelyn kautta löytyvät usein myös ergonomiset rajoitteet. Ergonomiset rajoitteet määrittävät tuotteen fyysisten ulottuvuuksien lisäksi myös sen kognitiivisia ominaisuuksia. Suunnittelija tekee hahmotuksia ratkaisunsa rakenteesta ja materiaaleista usein alkuvaiheessa löydettyjen rajoitteiden perusteella: mistä osista tai fyysisistä aineista tuote rakentuu, miten eri osat liittyvät toisiinsa ja toimivat keskenään. Tärkeä osa designtoimintaa on fyysisten materiaalien tuntemus ja soveltava käyttö. Erityisesti käyttötuotteita suunniteltaessa on ymmärrettävä, mikä materiaali sopii mihinkin käyttötilanteeseen parhaiten. Materiaaleista ja niiden ominaisuuksista ja materiaalien käyttäytymisestä työprosessin aikana syntynyt tieto on käsityöläisen sisäistynyttä hiljaista asiantuntemusta tietoa ja taitoa, joka on syntynyt toiminnassa materiaalien kanssa työskenneltäessä. Suunnittelijan onnistuttua yhdistämään rajoitteet sopiviin materiaaleihin, rakenteisiin ja tuotteen ulkomuotoon (siis visuaaliseen ilmeeseen) alkaa yleensä intensiivisin testaus. Erilaisia kokeita tehdään luonnollisesti läpi designprosessin jo ideointivaiheessa, mutta designratkaisua voidaan lopulta arvioida tehokkaasti vasta kun se on käytettävässä muodossa. Testauksen ja viimeistelyn toistuvan kehän kautta tuote usein viimeistellään ja tuotteistetaan valmistusta varten. Älykäs ja joustava teknologia perustuu lyhyempiin tuotekehitysaikoihin ja sallii tuotteiden massamittaisen räätälöinnin asiakkaan tarpeisiin, kuten edellä todettiin. Mikäli teollinen sarjatuotanto nähtiin käsityön vastakohtana näyttää siltä, että uuteen teknologiaan integroiduilla käsityöllisillä prosesseilla on tulevaisuuden tuotantotoiminnassa yhä tärkeämpi rooli. Useat designin määritelmät rajaavat suunnittelutoiminnan valmistuneeseen tuotteeseen. Usein mielletään, että tuote on valmis, eikä enää suunnittelijan ohjailtavissa, kun se päätyy kaupan hyllylle. Nykyinen designtutkimus on kuitenkin pyrkinyt kyseenalaistamaan ja laajentamaan käsitystä designista tuotteeseen rajoittuvana suunnittelutoimintana. Nykykäsityksen mukaan tuote ei myöskään ole valmis liukuhihnalta tullessaan, vaan se muokkautuu valmiiksi vasta varsinaisessa käytössä. Yhteisöllinen tutkiva suunnittelu Ammattilaisten suunnitteluprosessissa on oleellista yhteisesti jaettu tietämys, jota edustavat yhteiset suunnitteluideat ja niiden tulkinnat sekä visuaaliset luonnokset. Yhteistyö ja yhteisöllinen suunnittelu ovat yhä keskeisemmässä asemassa nykypäivän suunnitteluammateissa ja yhä tärkeämmäksi tutkimuskohteeksi on nousemassa suunnittelutiimien työskentelyn analysoiminen. Eri insinöörialojen, teollisen muotoilun ja arkkitehtien suunnittelu on perustunut tiimityöskentelyyn, mutta nykyisin sellaisetkin
6 suunnittelun alueet kuten tekstiili- ja vaatetussuunnittelu perustuvat eri osaajien tiiviiseen yhteistyöhön. Yhteisöllinen tutkiva suunnittelu on kehittämämme malli designprosessista, joka pohjautuu vahvasti tutkivaan yhteisölliseen oppimiseen ja sen taustalla olevaan pedagogiseen teoriaan. Mallin pyrkimyksenä on parantaa tietämyksen jakamista ja uusien ideoiden kehittelyä suunnittelijoiden ja käyttäjien kesken. Tähän pyritään kehittämällä jaetun suunnitteluprosessin menetelmiä. Design haaste Design idean luominen Designkonteksti Jakautunut asiantuntemus Kriittinen arviointi Ongelman uudelleen määritteleminen Syventävän tiedon hankkiminen Olemme usean vuoden ajan tutkineet yhteisöllistä suunnittelua ja sen pohjalta kehittäneet verkkopohjaista suunnitteluympäristöä. Verkkopohjaisen suunnitteluympäristön kehittämisen keskeisinä tekijöinä ovat teoreettinen ja empiirinen tutkimus suunnitteluongelmien luonteesta, suunnitteluprosessista ja visualisoinnista suunnittelun tukena kuten olen lyhyesti kuvannut. Lähtökohtana yhteisöllisen suunnitteluprosessin mallin kehittämisessä on ollut näkemys suunnittelusta tiedonrakenteluna (engl. knowledge building) (Bereiter & Scardamalia, 1993). Mallin tavoitteena on ohjata suunnittelijat määrittelemään suunnittelun kontekstia sekä sanallisin ja kuvallisin luonnoksin käsittelemään suunnitteluongelmia. Yksilön älyllisen kehityksen tärkein voimavara on toiminta osana asiantuntijoiden verkostoa. Modernissa muotoilussa ei enää voida nojautua ainoastaan yksittäisiin lahjakkaisiin yksilöihin, vaan nykyiset avoimet ja kompleksiset suunnitteluongelmat vaativat suunnittelutiimien ja yhteisöjen moninaista osaamista. Muotoilussa yhä useammin pelkkä suunnitteluongelman määrittäminen on haasteellista ja vaatii monialaista osaamista ja ratkaisujen yhteiskunnallisten ulottuvuuksien hahmottamista. Suunnitteluhaasteet, jotka lähtevät ongelman määrittelyn monitahoisuudesta, vaativat myös suunnittelijoilta uudenlaisia
7 ratkaisumalleja. Siksi on syntynyt tarve uudelle yhteistyömallille aiemman yksilökeskeisen designnäkökulman korvaamiseksi. Mallin periaate on, että suunnittelussa käytettävä asiantuntemus on hajautunut, eikä sen voida osoittaa kuuluvan vain yhdelle asiantuntijalle. Suunnittelijan työssä etsitään ja hyödynnetään muiden asiantuntija-alojen tuottamaa tieteellistä ja käytännöllistä tietoa, jonka perusteella suunnittelun kontekstia ja sen rajoitteita muodostetaan. Merkittävä rooli on myös tuotteen tulevilla käyttäjillä, jotka ovat käytön asiantuntijoita suunnitteluprosessissa. Tutkivassa suunnittelussa on tärkeää ohjata suunnittelijoita ulkoistamaan suunnittelun kriittisiä vaiheita ja jakamaan kaikkia prosessin osatekijöitä muiden yhteisön jäsenten kanssa. Tämän ulkoistamisprosessin välityksellä ratkaisuehdotusten heikot ja vahvat puolet ja merkitykset saadaan selkeämmin esille ja yhteisen keskustelun kohteeksi. Tutkivassa yhteisöllisessä suunnittelussa tämä kaikki tapahtuu lisäksi niin, että suunnittelijat jakavat myös keskeneräiset ajatukset keskenään ja kehittävät niitä yhdessä eteenpäin ja siten ylittävät yksittäisen suunnittelijan tiedon ja taitojen rajoitteet, samalla kuitenkin kehittäen niitä eteenpäin. Yhteisöllisellä ja hajautuneeseen asiantuntijuuteen perustuvalla suunnittelulla tulee olemaan yhä keskeisempi merkitys nykypäivän ja tulevaisuuden suunnittelussa. Uusi tieto- ja viestintäteknologia on omiaan tukemaan intensiivistä suunnittelutyötä: se mahdollistaa yhteisen työskentelyavaruuden luomisen erilaisten verkkopohjaisten ryhmätyösovellusten kautta, välittää suunnitteluyhteisön jäsenten keskinäistä viestintää ja tarjoaa yhä kehittyneempiä tiedon esittämisen välineitä. Yhteisöllinen tutkiva suunnittelu tapahtuukin yhä useammin tietotekniikan välittämänä prosessina, jossa suunnittelijat jakavat tekstiä, kuvia ja yhteistä toimintaa ryhmätyösovelluksen avulla. Teknologian käyttäminen suunnitteluprosessin tukena ei kuitenkaan korvaa korkeatasoista käsityöllistä tietotaitoa ja osaamista, vaan laajentaa yksilön käytettävissä olevia voimavaroja ja tarjoaa suotuisat edellytykset hänen asiantuntijuutensa kehittymiselle.
Käsityö- ja muotoiluprosessit. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Joensuun yliopisto
Käsityö- ja muotoiluprosessit Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Joensuun yliopisto Käsityöllinen tieto massatuotannon takana Käsityötaidolla tekijä muotoilee ja muokkaa materiaalista maailmaa Design
LisätiedotYhteisöllinen tutkiva suunnittelu. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Joensuun yliopisto
Yhteisöllinen tutkiva suunnittelu Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Joensuun yliopisto Asiantuntemuksen peruspiirteet (Chi & Glaser 1988; Schön 1983) Asiantuntijat ovat ennen kaikkea oman alansa taitajia
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
LisätiedotMarketta Luutonen. Sukellus Käsityöt tiedon ja taidon välittämien. Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen 15.12.
Sukellus Käsityöt tiedon ja taidon välittämien Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen 15.12.2014 Käsityön pitäisi olla ihmisoikeus. (aivotutkija Minna Huotilainen, YLE 27.9.213)
LisätiedotTulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
Lisätiedotduodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)
duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä
Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena Prof. Sanna Järvelä Mitä tiedämme nyt? Teknologia itsessään ei edistä oppimista. Sen sijaan työskentely teknologian parissa altistaa oppijan oppimista
LisätiedotKÄSITYÖN SUUNNITTELU. on tuotesuunnittelua, muotoilua, ongelmanratkaisua, luovuutta
KÄSITYÖN SUUNNITTELU on tuotesuunnittelua, muotoilua, ongelmanratkaisua, luovuutta Tuotesuunnittelun opettaminen haastavaa, sillä opettajallakaan ei ole ratkaisua suunnittelun kohteelle oppilaalla on tiedossaan
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotA1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet
A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotMuotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL
Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL Mikä oppiaine tarjoaa? ongelmanratkaisua ja toiminnallisia taitoja kehittävää toimintaa,
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotTEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa
TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Teollinen muotoilu on teollisuusjärjestelmien tai tuotejärjestelmien
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotTERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328
TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN
LisätiedotTulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia
Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotOsaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta
Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Opettamisesta osaamiseen Jaana Holvikivi Monikulttuurisuus Metropoliassa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Maahanmuuttajat (opettajat ja opiskelijat) Vilkas opiskelija-
LisätiedotOPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015
OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on
LisätiedotYhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck
Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotPalvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä
Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija
LisätiedotMillaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?
Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Työpaja 7.11.2017 Reijo Kauppila, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Työnohjaaja, johdon valmentaja, KM, Psykodraamakouluttaja TEP reijo.kauppila@muutosvalmennus.fi,
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotOpetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja
LisätiedotOpettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina
Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotVerkkokurssin suunnitteluprosessi
Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotTyöelämä nyt ja tulevaisuudessa
Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotTulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot
Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi
VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko
LisätiedotKorkeakoulutuksen haasteet
Korkeakoulutuksen haasteet Prof. (ma.) Maria Kääriäinen Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Työn murros Työ verkostoitunutta, kompleksista, dynaamista ja vaikeasti ennustettavaa Työn
LisätiedotHabits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa
Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (Costa & Kallick, 2000) Päivi Nilivaara 2018 Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan ongelmia,
LisätiedotAutenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria
Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
Lisätiedot6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet
6.17 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotMuotoilualan määritelmät - Tuotesuunnitteluprosessi
TEOLLISEN MUOTOILUN PÄÄMÄÄRIÄ Tuotteiden käyttöarvon kohottaminen - käytettävyys - turvallisuus - huollettavuus - ergonomia - viihtyvyys - käyttömukavuus - ymmärrettävyys Esteettisen laadun kohottaminen
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotOpetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto
Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat
LisätiedotHankinnan problematiikka
Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotOmahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari
Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa
LisätiedotMiksi johtavat ajatukset?
Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
OPISKELIJAN MUISTILISTA Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Käsityön lukiodiplomi on yhden lukiokurssin laajuinen kokonaisuus. Ennen
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotKati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto
Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto PREP21 -konsortiohanke Kati Mäkitalo-Siegl, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotMediakasvatus Lapin yliopistossa
Mediakasvatus Lapin yliopistossa 16.3.2012 Jaana Virtanen yliopisto-opettaja, KM Lapin yliopisto, KTK Mediakasvatuksen opinnot Mediakasvatusta voi opiskella pääaineena vain Lapin yliopistossa Syksystä
LisätiedotPalvelujen konseptointi
Palvelujen konseptointi TWG Mikko Koivisto 22.4.2013 1 PaMu Ideointi PaMu Ideointi Vaihtoehtoisten palveluratkaisujen ideointi kertyneeseen ymmärrykseen (mm. käyttäjätarpeet ja palveluntarjoajan tavoitteet),
LisätiedotOppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto
Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
LisätiedotNäkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin. Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari
Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari Tavoite ja lähtökohtia Yksittäisen tuotekonseptointityötavan sopivuus?
LisätiedotKiinnostaako koodaus ja robotiikka?
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotFlowIT virtaa IT-hankintoihin
FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotJORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki
Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana
LisätiedotTEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ
TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla
LisätiedotLUOVA SUUNNITTELU JA MUOTOILU
LUOVA SUUNNITTELU JA MUOTOILU LUOVALLE TUOTTEELLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA UUTUUDEN VAATIMUS Uutuuden arvioinnissa voidaan käyttää lähtökohtana yksilö- tai yhteisökohtaista kriteeriä. Luovantapahtuman henkilökohtaisuuden
LisätiedotMediataitojen lukiodiplomin sisältöä
Lukiodiplomi Mediataidot 2009 2010 Mediataitojen lukiodiplomin sisältöä Yleistä 3 Opiskelun tavoitteet 3 Lukiodiplomin rakentuminen 3 Lukiodiplomityö 3 Lukiodiplomin arviointi 4 Arvioinnin kohteet 4 A
LisätiedotOrientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla
Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
Lisätiedot