Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Helsingin Vesi Espoon Vesi Lahti Aqua Oy Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Helsingin Vesi Espoon Vesi Lahti Aqua Oy Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy"

Transkriptio

1 Raportti Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Helsingin Vesi Espoon Vesi Lahti Aqua Oy Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Työkalut ja mittarointi vesilaitosten ilmastonmyönteiseen toiminnan kehittämiseen

2 Sivu 1 (73) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 2 HANKKEEN ESITTELY Energia-auditointi Hiilijalanjälki 4 3 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA, TYÖN RAJAUKSET, LASKENTAPERUSTEET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Lähtökohta Työn rajaus Laskentaperusteet ja epävarmuustekijät 5 4 HELSINGIN VESI Laitoksen esittely Laitoksen energiankäytön nykytilanne Potentiaaliset energiansäästökohteet ja toimenpide-ehdotukset Korkeapainepumppaus Suodattimien huuhteluvesipumppaus Lämmöntalteenotto Laitoksen hiilijalanjälki Suora hiilijalanjälki Kokonaishiilijalanjälki Yhteenveto ja johtopäätökset 20 5 ESPOON VESI Laitoksen esittely Laitoksen energiankäytön nykytilanne Potentiaaliset energiansäästökohteet ja toimenpide-ehdotukset Tulopumppauksen imualtaan padotus pumppaushyötysuhteen nostamiseksi Nostopumppaamon (linjoille 1-4) pinnan nosto pumppaushyötysuhteen parantamiseksi Mädätysreaktoreiden sekoituksen parantaminen Biokaasun hyödyntämisen parantaminen Lämmön talteenoton järjestäminen rakennuksiin Laitoksen hiilijalanjälki Suora hiilijalanjälki Kokonaishiilijalanjälki Yhteenveto ja johtopäätökset 35 6 LAHTI AQUA OY Laitoksen esittely Laitoksen energiankäytön nykytilanne Potentiaaliset energiansäästökohteet ja toimenpide-ehdotukset 38

3 Sivu 2 (73) Palautuslietepumppujen uusinta Biokaasun hyödyntäminen sähköntuotannossa kaasumoottori-investoinnilla Vanhan kompressoriaseman uusiminen ja ilmastuksen säätö Laitoksen hiilijalanjälki Suora hiilijalanjälki Kokonaishiilijalanjälki Yhteenveto ja johtopäätökset 44 7 HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY Laitoksen esittely Laitoksen energiankäytön nykytilanne Potentiaaliset energiansäästökohteet ja toimenpide-ehdotukset Ilmastuksen säätötavan uusiminen Nostopumppaus Biokaasun hyödyntäminen sähköntuotannossa kaasumoottori-investoinnilla Laitoksen hiilijalanjälki Suora hiilijalanjälki Kokonaishiilijalanjälki Yhteenveto ja johtopäätökset 57 8 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Energia-auditointi Hiilijalanjälki Puhdasvesilaitos Jätevedenpuhdistamot Vesihuoltolaitoksilla käytettyjen kemikaalien vaikutukset Hiilijalanjälkilaskennan yhteenveto 67 9 JATKOTOIMENPITEET LOPUKSI 71 LÄHDELUETTELO 72 Liitteet 1 Hiilijalanjäljen laskentaperusteet

4 Sivu 3 (73) 1 JOHDANTO Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa uuden ilmasto- ja energiastrategian. Strategia osoittaa selkeästi, että Euroopan komission Suomelle ehdottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Useiden sektoreiden päästöjä on Suomessa komission esityksen mukaan leikattava kansallisin toimin vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 16 % vuoden 2005 tasosta. Vesihuoltolaitokset kuluttavat merkittäviä määriä energiaa, joten energia- ja päästövähennysvaatimukset tulevat mahdollisesti koskemaan myös tätä sektoria. Myös sähköenergian kustannusten jatkuva nousu asettaa paineita vesihuoltolaitosten merkittävimpien energiankulutuskohteiden tunnistamiselle, yksikköprosessien optimoinnille ja tätä kautta kustannussäästöjen tavoittamiselle. Ilmastonmuutos väistämättä ohjaa poliittisia päätöksiä ja toimijoita. Lainsäädäntö kehittyy vaativammaksi, ja jokaisen on kannettava kortensa kekoon. Maailmanpankin jäteveden käsittelyä ja hiilijalanjälkeä koskevassa esityksessä (The World Bank Water Week 2009, Alvaro Orozco Jaramillo) todetaan, että jätevedenpuhdistamoiden kasvihuonekaasupäästöt vaihtelevat prosesseista ja toiminnoista riippuen hyvinkin paljon. Puhdistamoilla CO 2 -päästöt merkittävä osa kasvihuonekaasuista muodostuu epäsuorasti energiankulutuksen kautta. Tämän vuoksi energia-auditointi on merkittävä osa tätä hanketta. Nykyisin yhä useammat organisaatiot ja yritykset tuntevat toimintansa aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt, mutta vesihuoltolaitoksille hiilijalanjälkeä ei ole vielä laskettu laajamittaisesti. Suomessa aihepiiriä on tutkittu mm. Tampereen vesi- ja viemärilaitoksen elinkaarianalyysin avulla sekä selvittämällä Ekotehokkuutta vesihuollossa (SYKE:n julkaisu, 2001). Tarvetta toimialakohtaiseen toimintojen kehittämistä ohjaavan mallin luomiselle kuitenkin on. Haluamme kiittää Vesi- ja viemärilaitosyhdistystä sekä mukana olleita laitoksia kehityshankkeen tukemisesta, mikä mahdollisti taloudellisesti kehityshankkeen toteuttamisen. 2 HANKKEEN ESITTELY Tutkimushanke toteutettiin yhteistyössä 4 vesilaitoksen kanssa, joissa energiankulutusta, säästöpotentiaalia ja hiilijalanjälkeä tarkasteltiin joko pintavesilaitoksessa tai jätevedenpuhdistamolla. Kullekin mukana olleella laitoksella tehtiin energia-auditointi ja laskettiin laitoksen toiminnan hiilijalanjälki. Hankkeeseen osallistuvat vesihuoltolaitokset ovat mukana tukemassa hanketta omalla rahallisella osuudellaan. Tutkimushankkeessa mukana olevat laitokset ovat: Helsingin Vesi, Vanhankaupungin Vesilaitos Espoon Vesi, Suomenojan jätevedenpuhdistamo

5 Sivu 4 (73) Lahti Aqua Oy, Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamo Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Paroisten jätevedenpuhdistamo 2.1 Energia-auditointi Auditointi toteutettiin tilastollisena tutkimuksena kohteista saatuihin lähtötietoihin perustuen. Lähtötiedoksi kerättiin kohteiden energiaintensiivisimpien laitteiden ja yksikköprosessien yleiset toimintaparametrit sekä niiden ohjaustavat. Kerätyn lähtötiedon perusteella luotiin kuvaus kohteen energiankäytön nykytilanteesta sekä selvitettiin mahdolliset energiansäästökohteet. Mahdollisiin energiansäästökohteisiin ehdotettiin suoritettavaksi energiaa säästäviä toimenpiteitä tai suositeltiin niiden tarkempaa tarkastelua. Ehdotetuista toimenpiteistä selvitettiin karkea energiansäästöpotentiaali sekä kannattavuustarkastelu. 2.2 Hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen laskenta, työn rajaukset, laskentaperusteet ja epävarmuustekijät on esitetty seuraavassa kappaleessa 3 sekä liitteessä 1. Laitoksilta kerätyn tiedon perusteella laskettiin laitoksen muodostama hiilijalanjälki sekä arvioitiin energiansäästökohteiden kautta saavutettava hiilijalanjäljen vähenemä. Lisäksi tarkasteltiin hiilijalanjäljen kannalta suurimpia päästökohteita laitoskohtaisesti. 3 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA, TYÖN RAJAUKSET, LASKENTAPERUSTEET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 3.1 Lähtökohta Ilmastonmuutos on yksi aikamme vakavimmista ympäristöongelmista. Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää päästöjen leikkaamista maailmanlaajuisesti yli 60 prosentilla. Eniten päästöjä tuottavat vauraat teollisuusmaat, mutta päästöt ovat kasvaneet merkittäviin mittoihin myös monissa kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Suomen vuosittainen päästötaso on noin 12 tonnia hiilidioksidia vuodessa henkilöä kohti. Kansainvälisesti monet organisaatiot ovat aktiivisesti ryhtyneet toimiin ilmastonmuutoksen hillintään liittyen. IPCC on tieteellinen elin, joka on 21 vuoden ajan tarkastellut ilmastonmuutoksen perustetta ja arvioinut sen ympäristö-sosioekonomisia vaikutuksia. The Greenhouse Gas Protocol (GHG-protocol) aloite on kansainvälinen kasvihuonekaasujen laskennan ja kirjanpidon yhtenäistämishanke, jossa on mukana sekä julkisia, että liikemaailman osapuolia. Aloite toimii tiiviissä yhteistyössä World Business Council For Sustainable Development:n (WBCSD) ja World Resourse Institute:n (WRI) kanssa. Aloitteessa on tehty linjauksia suorien ja epäsuorien kasvihuonekaasujen laskennasta sekä määritetty joitakin toimiala- ja tuotekohtaisia laskentakriteerejä. Aloitteessa ei ole vielä määritetty erityisesti vesihuoltolaitoksen toimintaan liittyviä kasvihuonekaasujen kirjanpidon tai laskentamenetelmiä. Maiden välisenä ilmastonmuutoksen hillinnän työkaluna on niin kutsuttu Kioton pöytäkirja. Kioton pöytäkirja on lisäys YK:n ilmaston lämpenemistä käsittelevään

6 Sivu 5 (73) sopimukseen. Kioton pöytäkirjan ratifioivat teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonekaasupäästöt alle tietyn prosenttiosuuden vuoden 1990 päästöistä. Kioton pöytäkirjassa on määritelty, että kasvihuonekaasupäästöt esitetään hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Kansainvälisistä toimijoista huolimatta varsinaista yhdenmukaista ohjeistusta hiilijalanjäljen laskentaan ei ole. Kansainvälinen ISO-standardi, jossa tullaan määrittelemään hiilijalanjäljen laskennassa huomiotavat periaatteet, on tällä hetkellä kehitteillä. Hiilijalanjäljellä yleensä kuvataan jonkin tuotteen, palvelun tai toiminnon aiheuttamaa ilmastokuormaa eli paljonko kasvihuonekaasuja kyseisen tuotteen, palvelun tai toiminnon tuottamisessa syntyy. 3.2 Työn rajaus Tässä työssä keskityttiin tarkastelemaan hiilijalanjälkeä Kioton pöytäkirjan kattamien kasvihuonekaasujen eli hiilidioksidin (CO 2 ), metaanin (HN 4 ) ja typpioksiduulin (N 2 O) kautta. Epäsuorat kasvihuonekaasut kuten mm. otsoni, typen oksidit, hiilimonoksidi sekä haihtuvat orgaaniset yhdisteet on jätetty hiilijalanjäljen laskennan ulkopuolelle. Hiilijalanjälki muodostuu suorista ja epäsuorista päästöistä. Suora hiilijalanjälki Suora hiilijalanjälki muodostuu välittömistä, omasta toiminnasta aiheutuvista päästöistä. Vesihuoltolaitoksen suora hiilijalanjälki muodostuu itse tuotetusta energiasta, prosessista vapautuvista päästöistä (lietteen käsittely sekä ilmastus ja esi-ilmastus), laitoksen työajoista ja päivittäisistä työmatkoista. Epäsuora hiilijalanjälki Epäsuorilla hiilijalanjäljellä tarkoitetaan toimintaan liittyvien välillisten toimien päästöjä. Epäsuoria kasvuhuonekaasupäästöjä muodostuu kemikaalien ja jätteiden kuljetuksien päästöistä sekä ostetun energiantuotannon päästöistä. Tässä hankkeessa tarkastelu rajoitettiin vesihuoltolaitoksen toimipaikkakohtaiseen tarkasteluun painottuen energiatehokkuuteen ja laitoksen toimintoihin. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon verkoston, vesistöön johdettavien vesien, laitoksen rakentamisen eikä lietteen jatkokäsittelyn (kuten kompostoinnin) päästöjä. Tarkastelua ei myöskään ole syvennetty elinkaaritutkimuksen tasolle. 3.3 Laskentaperusteet ja epävarmuustekijät Hiilijalanjälkilaskennan lähtötietoina on käytetty kyseiselle päästölähteelle soveltuvia kertoimia sekä tilastollisia tietoja, jotka on kuvattu tarkemmin jäljempänä. On tärkeä ymmärtää, etteivät käytettävät kertoimet ja laskennan tulokset edusta absoluuttista totuutta, mutta antavat käyttökelpoisen arvion laskentakohteen CO 2 -päästövaikutuksista. Yksinkertaista oikeaa tai tarkkaa menetelmää on vaikea kehittää, koska laskennan kautta saadun lopputuloksen oikeellisuus ja tarkkuus perustuu aina niihin lähtöoletuksiin, joita sovellettava menettely sisältää. Hiilijalanjälkien laskennassa käytetyt kertoimet ja laskentaperusteet on esitetty tarkemmin liitteessä 1.

7 Energian tuotanto Sivu 6 (73) Energian tuotannon päästöt voivat olla joko suoria tai epäsuoria riippuen tuotetaanko energia itse vai ostetaanko se ulkopuolelta. Energian tuotannon hiilijalanjälki on molemmissa tapauksissa laskettu hyödyntäen Energiateollisuus Ry:n tilastoja vuosilta Sähköntuotannon päästöinä on käytetty Suomessa vuosina tuotetun sähkön keskimääräistä päästöä 225 gco 2 /kwh. Laskennassa on otettu huomioon sähköverkon hävikkinä noin 3 %. Kaukolämmön laskennassa on käytetty Motivan ja Suomen Kaukolämpöyhdistyksen tilastoja yhteistuotannolla tuotetun kaukolämmön keskimääräisenä hiilidioksidipitoisuutena 220 gco 2 /kwh ja erillistuotetun 250 gco 2 /kwh. Laskennassa on huomioitu kaukolämmön hävikkinä noin 10 %. Laskennassa käytettiin Suomen energiantuotannon keskimääräisiä päästöpitoisuuksia, jotta vesihuoltolaitoksien ostetun energian tuotannon päästöjen osuus saatiin vertailukelpoiseksi. Yleisen linjauksen (IPCC, 2007) mukaisesti biomateriaalista peräisin olevan tuotetun energian päästöjä ei huomioida kasvihuonekaasulaskennassa. Laitosten itse mädättämökaasusta tuottamaan energian päästöjä ei ole siis huomioitu laskennoissa. Vanhankaupungin puhdasvesilaitos ostaa noin puolet kuluttamastaan lämmöstä Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta. Muilla tarkastelluilla laitoksilla oli omaa lämmöntuotantoa mädättämökaasusta. Näiden osuutta ei ole huomioitu hiilijalanjäljessä, koska energia on tuotettu biologisesta alkuperästä olevasta mädättämökaasusta. Laitoksilla oli käytössä omia sähkö- ja lämpövoimalaitoksia, joissa käytetään polttoöljyä. Voimalaitosten päästöt huomioitiin hiilijalanjälkilaskennassa. Liikkuminen ja liikenne Liikkumisen ja liikenteen päästöt ovat joko suoria tai epäsuoria riippuen onko liikkuminen laitoksen henkilökunnan tekemää vai onko liikkuminen epäsuoraa, kuten ulkopuolisen tahon suorittamaa. Liikkumisen ja liikenteen hiilijalanjälki on molemmissa tapauksissa laskettu hyödyntäen VTT:n Lipasto -tietokannan päästökertoimia. Lipastotietokantaan on kerätty liikenteen aiheuttamat pakokaasupäästöt perusvuonna Lipaston yksikköpäästöissä on laskettu hiilidioksidiekvivalentti, jossa on huomioitu hiilidioksidin, metaanin sekä typpioksiduulin päästöt. Työntekijöiden liikkumisen matka, kemikaalien kuljetusetäisyydet arvioitiin vesihuoltolaitokselta saatujen lähtötietojen perusteella. Laitoksen sisäisellä liikenteellä/liikennesuoritteella tarkoitetaan laitoksen työntekijöiden tekemiä ajoja (autot ja työkoneet), jotka liittyvät laitoksen toimintaan. Työmatkat pitävät sisällään työntekijöiden päivittäiset työmatkat kotoa töihin ja takaisin kotiin. Liikkumisen ja liikenteen laskentaperusteet on kuvattu liitteessä 1. Kokonaishiilijalanjäljessä käytetään termiä laitoksen liikennöinti. Tämä pitää sisällään niin laitoksen sisäisen liikenteen, työntekijöiden työmatkat, kuin myös laitoksen käyttämien kemikaalien ja muodostuneiden jätteiden kuljettamisesta aiheutuneet päästöt. Laitoksen liikennöinnillä on haluttu kuvata laitoksen toimintaan liittyvän liikkumisen hiilijalanjäljen osuutta kokonaisuudesta.

8 Prosessissa muodostuvat päästöt Sivu 7 (73) Vesihuoltolaitoksen prosesseista syntyvät päästöt ovat suoria päästöjä. Vesihuoltolaitoksilla syntyy suoria kasvihuonekaasupäästöjä jäteveden puhdistusprosessista ja lietteenkäsittelystä. Näitä haihduntapäästöjä voidaan arvioida laskennallisesti tai mittauksin. Haihduntapäästöjen mittaaminen on Suomessa hyvin vaikeaa, sillä suurin osa puhdistamoista on kattamattomia laitoksia ja mittausten tekeminen luotettavasti on hankalaa. Mittaustuloksia jäteveden puhdistuksen aikaisista haihduntapäästöistä on Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta vuodelta Haihduntapäästömittauksista johdettiin päästökertoimet ilmastuksen sekä lietteenkäsittelyn haihduntapäästöille (mädätetyn lietteen varastoinnin päästöt). Päästömittausten tarkoituksena oli selvittää puhdistamon kasvihuonekaasupäästöt Euroopan päästörekisterin raportointia varten (PRTR-raportointi). Tässä työssä käytettiin haihduntapäästöjen arvioinnissa pohjana Helsingin Veden mittaustuloksia ja niiden avulla luotua laskentamallia (PRTR-malli). Alla olevaan taulukokkoon 3.1 on koottu PRTR:n mallin mukaiset päästökertoimet. Taulukko 3.1. PRTR:n mallin mukaiset päästökertoimet Päästöt / Päästölähteet Jätevesi kg/m3 BOD 7 kg/kg Poistettu typpi kg/kg Biokaasu kg/m3 Metaani, CH4 0 0, ,00731 Hiilioksidi, CO 2 (bio) 0 0, ,79 Hiilioksidi, CO 2 (fossiilinen) Dityppioksidi, N 2 O 0 0 0, Ilmastuksen aikaiset päästöt lasketaan taulukon mukaisesti jätevesivirtaaman, tulevan jäteveden BOD 7 kuorman sekä typen vähenemän kautta. Biokaasumäärän avulla saatavat päästömäärät kuvaavat lietteenkäsittelyn aikana muodostuvia kaasuja. Laskentaperusteet on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Jäteveden puhdistuksen hiilidioksidipäästöt ovat kasvihuonekaasutarkasteluissa neutraaleja, koska jäteveden hiili on biologista alkuperää. Siksi esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä ilmastusaltaista sekä lietteenkäsittelystä ei huomioida laskennassa. Ilmastuksen ja muiden prosessien aikana muodostuvat metaani- ja typpioksiduulipäästöt kuitenkin otetaan huomioon laskennassa. Käytettävät kemikaalit Kemiakaalien kuljetuksien päästöt otettiin tarkastelussa huomioon epäsuorina päästöinä ja ne huomioitiin laitosten kokonaishiilijalanjäljessä laitoksen liikennöintiin liittyvässä osassa. Kemikaalien valmistuksen päästöt ovat myös epäsuoria päästöjä, mutta niiden osalta hiilijalanjälkeä tarkasteltiin erillisenä osana saatavissa olevien tietojen puutteiden ja epävarmuustekijöiden takia. Kemikaalien valmistamisen vaikutusta laitoksien hiilijalanjälkeen ei ole tarkasteltu laitoskohtaisissa kappaleissa, vaan niitä on tarkasteltu erikseen loppuyhteenvedossa kappaleessa

9 Sivu 8 (73) Kemikaalien valmistamisen ympäristökuormitusta selvitettiin keräämällä tietoa kirjallisuudesta ja kemikaalivalmistajilta. Tietojen selvittäminen hyvin yksityiskohtaisesti ja yhtenevästi oli vaikeaa, sillä kaikista kemikaaleista ei ole tehty tarkkoja elinkaarilaskelmia. Osasta kemikaaleista oli saatavilla ainoastaan valmistusvaiheen energiankulutus ja muutamasta kemikaalista oli selvillä niiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt elinkaarimallinnuksen kautta. Tästä syystä kemikaalien tuotannon osalta kerättiin pääosin energiankulutustiedot sekä kemikaalien kuljetusmatkat. Alla olevassa taulukossa 3.2 on esitelty eri laitoksilla käytettävät kemikaalit ja niiden kulutus. Taulukko 3.2. Laitosten kemikaalien kulutukset vuositasolla Kemikaalit / laitos Vanhakaupunki Ali-Juhakkala Paroinen Suomenoja tonnia/a Poltettu kalkki 988 ek ek ek Ferrisulfaatti / ferrosulfaatti Natriumhypokloriitti 266 ek ek ek Happi 342 ek ek ek Hiilidioksidi 712 ek ek ek Ammoniakkivesi 21 ek ek ek Polymeeri ek 22 17,3 48 Meesatuhka ek ek ek Natriumkarbonaatti eli sooda ek ek ek Metanoli ek ek ek ek = ei laitoksella käytössä Tutkimuksessa keskityttiin kemikaaleihin, jotka muodostavat määrällisesti noin % vesihuoltolaitoksien kemikaalien kokonaiskulutuksesta. Tarkastelussa olivat mukana ferro- ja ferrisulfaatti, poltettu kalkki, hiilioksidi, meesatuhka ja natriumkarbonaatti eli sooda. Ferrisulfaatin valmistuksen tiedot olivat saatavissa Kemiran elinkaaritutkimuksesta, jossa on selvitetty kahden eri ferrisulfaattituotteen elinkaaren aikaisia päästöjä. Ferrosulfaatin elinkaaritietoja tai valmistusprosessin energiankulutustietoja ei ollut saatavilla. Siitä syystä tässä tutkimuksessa käytettiin ferrisulfaattivalmisteiden tietoja, myös ferrosulfaatin osalta. Tämä tekijä tulee huomioida loppuyhteenvedossa olevaa kemikaalien vaikutuksien tarkasteltaessa. Hiilidioksidin valmistuksen energiankulutustiedot laskettiin Pöyryn asiantuntijan avustuksella. Hiilidioksidi oletettiin valmistettavan vedyn valmistuksen sivutuotteena (raaka-aineena maakaasu). Hiilidioksidin valmistuksen energiankulutustietoina käytettiin talteenotetun hiilidioksidin puhdistuksen ja nesteyttämisen vaatimaa energiaa. Natriumkarbonaatin tiedot saatiin tietokannasta (Chalmers University of Techology, CPM Database). Poltetun kalkin sekä hapen tiedot saatiin kirjallisuuslähteestä (Ympäristölupa SMA Saxo Mineral Oy, Ympäristölupa AGA Oy). Luvut ovat suuntaaantavia, koska ne perustuvat laitoskohtaiseen energiankulutustietoon. Meesatuhkaa

10 Sivu 9 (73) muodostuu sellutehtailla tuotannon sivu-/jätetuotteena. Meesatuhkan tuotannon energiankulutustietoja ei ollut saatavilla, mutta koska sellutehtaan tuotantoprosessi on energiaylijäämäinen ja sen energialähteenä on bioperäinen puutavara, niin tässä tutkimuksessa meesatuhkan tuotannon päästöt oletettiin neutraaleiksi. Selvityksen ulkopuolelle jätettiin ammoniakki, metanoli sekä polymeerit. Näiden yhteisosuus kemikaalien kokonaiskulutuksesta (metanoli ja polymeeri) oli suurimmillaan noin 30 % Suomenojan laitoksella. Muilla laitoksilla vain noin 10% kemikaalien kokonaiskulutuksesta jätettiin selvityksen ulkopuolelle. Metanolin sekä polymeerien osalta ei valmistuksenaikaisia energiankulutustietoja ollut kirjallisuudesta saatavilla. Kuvassa 3.1. on esitelty kemikaalien valmistuksessa energiankulutuksen kautta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Kemikaalien tuotannon päästöt gco2 ekv. /kg Ferrosulfaatti Ferrisulfaatti Hiilidioksidi Happi Poltettu kalkki Meesatuhka Sooda Kuva 3.1. Kemikaalien valmistuksen aikaiset hiilidioksidipäästöt 4 HELSINGIN VESI 4.1 Laitoksen esittely Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos sijaitsee Helsingin Koskelassa Jokiniementien ja Vantaanjoen välissä. Laitoksen selkeytysosa on rakennettu vuonna 1928 (peruskorjattu 1988) ja sitä laajennettiin toimisto- ja kemikalointirakennuksella vuonna Hiekkasuodatus valmistui 1970 ja korkeapainepumppaus Otsonilaitos valmistui vuonna 1979 ja aktiivihiililaitos Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos koostuu seuraavista prosessiyksiköistä ja vaiheista: tunnelin pystykuilu alkukemikalointikaivo (ferrisulfaatin syöttö)

11 veden jako hiutalointiin ja hiutalointi selkeytys hiekkasuodatus vesien kokoaminen ja ph:n säätö kalkilla (jälkikemikalointi 1) otsonointi CO 2 lisäys otsonoinnin jälkeisen kontaktikanavan alkuun tulopumppaus (vain poikkeustilanteissa jokijakson aikana) aktiivihiilisuodatus UV-desinfiointi NaOCl:n ja NH 3 :n lisäys jälkikemikalointi 2 (ph:n säätö CO 2 :lla ja kalkilla) välipumppaus varastointi puhdasvesialtaissa korkeapainepumppaus Sivu 10 (73) Kuvassa 3.1 on esitetty Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen periaatteellinen prosessikaavio. Kuva 4.1 Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen prosessikaavio. 4.2 Laitoksen energiankäytön nykytilanne Tarkasteluvuodeksi Vanhankaupungin vesilaitoksen osalta otettiin vuosi 2007, koska vuosi 2008 oli vesilaitoksen toiminnan kannalta poikkeuksellinen Päijännetunnelin remontin aiheuttaman jokijakson vuoksi. Raakavesi laitokselle vuonna 2008 otettiin pääasiassa Vantaanjoesta, joten luotettavien lähtötietojen saaminen vuodelta 2008 ei olisi ollut mahdollista. Vuonna 2007 Vanhankaupungin laitoksen sähköenergian kulutus oli yhteensä MWh, josta MWh ostettiin Helsingin Energialta ja 16 MWh tuotettiin varavoimakoneilla. Kuvassa 4.2 on esitetty kuukausittainen sähköenergiankulutus Vanhankaupungin vesilaitoksella vuonna Tarkasteluvuonna 2007 Vanhankaupungin vesilaitokselta pumpattiin verkostoon yhteensä m 3 vettä, mikä tarkoittaa, että sähköenergiaa kulutettiin 0,35 kwh/m 3. Elokuulle ajoittuva piikki sähkönkulutuksessa selittyy ilmankuivaimien käytöstä. Ilmankosteus prosessitiloissa nousee elokuussa huomattavasti, minkä takia ilmaa joudutaan kuivaamaan. Heinäkuussa 2007 vedenkulutus sekä verkostopumppaukseen käytetty sähköenergia olivat vuoden alhaisimmat, tästä syystä vesilaitoksen alhaisin sähkönkulutus sijoittui heinäkuulle.

12 Sivu 11 (73) Kuukausittainen sähköenergiankulutus, kwh Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 4.2 Kuukausittainen sähkönkulutus Vanhankaupungin vesilaitoksella vuonna Kuvassa 4.3 on esitetty sähkönkulutuksen jakautuminen Vanhankaupungin vesilaitoksella eri yksiköiden kesken. Ylivoimaisesti suurin sähköenergian kuluttaja on korkeapainepumppaus verkostoon, joka käsittää yli 60 % kokonaissähköenergiankulutuksesta. Toiseksi suurimpana sähköenergiankuluttajana on hiekkasuodatuksen ja välipumppauksen 14 %:n osuus, joka koostuu pääasiassa välipumppauksesta. Välipumppauksella tarkoitetaan puhdistetun veden pumppausta puhdasvesisäiliöön, josta vesi pumpataan edelleen verkostoon. Sähkönkulutuksen jakautuminen Vanhankaupungin vesilaitoksella 2007 Helsingin energia: MWh Varavoima: 16 MWh KP-PUMPPAUS 14 % 10 % OTSONOINTILAITOS KEMIKAALIRAKENNUS. 9 % 5 % 62 % HIEKKASUODATUS JA VÄLIPUMPPAUS AKTIIVIHIILILAITOS Kuva 4.3 Sähkönkulutuksen jakautuminen Vanhankaupungin vesilaitoksella 2007.

13 Sivu 12 (73) Vanhankaupungin vesilaitos on yhdistetty kaukolämpöverkkoon. Vuonna 2007 Vanhankaupungin laitoksen lämpöenergian kulutus oli yhteensä MWh, josta MWh ostettiin Helsingin Energialta ja MWh tuotettiin biokaasusta Helsingin Veden jätevedenpuhdistamolla Viikinmäessä. Kuvassa 4.4. on kuvattu lämpöenergian hankinnan kuukausittainen jakautuminen Helsingin energialta ostettuun sekä Viikinmäessä tuotettuun lämpöenergiaan vuonna Lämpöenergianhankinta Vanhankaupungin vesilaitoksella 2007, MWh TAMMI MAALIS TO UKO HEINÄ SYYS MARRAS Viikinmäki HKE Kuva 4.4 Lämpöenergian hankinnan kuukausittainen jakautuminen Vanhankaupungin vesilaitoksella Potentiaaliset energiansäästökohteet ja toimenpide-ehdotukset Laitosauditoinnin, haastattelujen ja lähtötietojen läpikäynnin jälkeen tarkasteltaviksi potentiaalisiksi energiansäästökohteiksi Vanhankaupungin vesilaitoksella valittiin seuraavat kohteet: Korkeapainepumppaus Suodattimien huuhteluvesien otto välipumppaamosta Lämmöntalteenoton kannattavuuden selvittäminen rakennuksissa, joissa sitä ei ole toteutettu Korkeapainepumppaus Korkeapainepumppaus Vanhankaupungin vesilaitoksella jakaantuu kahteen linjaan Alppilan ja Myllypuron linjoihin. Korkeapainepumppuja on yhteensä 7. Pumput 1-3 pumppaavat Alppilan linjaan, ja pumput 4-7 pumppaavat Myllypuron suuntaan. Alppilan linjan pumput (1 3) on uusittu vuonna 2004, tällöin ei uusittu pumppujen moottoreita, jotka ovat vuodelta Myllypuron linjaan pumppaavat pumput (4-7) ovat hankitut vuonna 1971 ja ne edustavat moottoreiden energiankulutuksen sekä hyötysuhteiden osalta jo vanhentunutta tekniikkaa. Kaikki pumput toimivat nyt 3 kv:n jännitteellä, eikä niillä ole taajuusmuuttajaohjausta. Säätö suoritetaan pumpun tai pumppuyhdistelmän valinnan avulla. Pumppuyhdistelmän valinnalle on olemassa

14 Sivu 13 (73) optimointiohjelma, joka ei kuitenkaan ole automaation ohjaamana käytössä, vaan käyttäjä tekee valinnan kokemukseensa perustuen. Käyttövarmuutta silmällä pitäen on harkittu siirtymistä taajuusmuuttajaohjattuihin pumppuihin. 3 kv:n jännitteellä toimiville pumpuille on pumppukohtaisen taajuusmuuttajaohjauksen järjestäminen kallis toteutettavaksi, tämän vuoksi on tutkittu siirtymistä 690 V:n jännitteeseen. 690 V:n muuntaja ja sähkökeskustilat sekä kaapelointi täytyy rakentaa jännitteen muutoksen yhteydessä. Investointikustannuksissa on huomioitu näistä johtuvat kustannukset. Vanhojen pumppujen hyötysuhteen on arvioitu olevan 76 % (Vanhankaupungin energiaselvitys, Pöyry Energy Oy, v. 2003). Vuonna 2004 uusittujen pumppujen hyötysuhde on noin 77 %. Vaihdettaessa 2004 vuoden pumppuihin uudet energiatehokkaat moottorit, tulee kokonaishyötysuhteeksi arviolta noin 80 %. Uusien energiatehokkaiden pumppujen ja moottoreiden yhdistelmän kokonaishyötysuhteen on laskelmassa oletettu olevan 85 %. Vuonna 1971 hankitut pumput ovat käyttöikänsä päässä, joten ne tuli saneerata peruskorjaamalla tai vaihtamalla uusiin viiden seuraavan vuoden aikana. Korvausinvestoinnin arvo on esitetty alla olevissa taulukoissa, ja on vähennetty taulukoissa esitetyistä kokonaiskustannuksista. Vaihtoehto A: uusitaan vain kapasiteetin ja säädettävyyden kannalta tarpeellisin osin pumput ja varusteet. Nykyisellä laitoksen kapasiteetilla (vuonna 2007 keskimäärin noin 4140 m 3 /h) pumppujen uusimisen investointikustannukset ovat noin 1,4 M, sisältäen seuraavat toimenpiteet: Myllypuron linjan pumput 4 ja 5 korvataan uusilla Uusiin pumppuihin asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit (2 kpl) Alppilan linjan pumppuihin 1, 2 ja 3 asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit (3 kpl) Pumppuihin 1, 2 ja 3 vaihdetaan nopeussäätöön soveltuvat kytkimet Viiteen pumppuun asennetaan taajuusmuuttajat Säästöpotentiaali on yhteensä noin 840 MWh/a. Taulukossa 4.1. on esitetty laskelma investoinnin kannattavuudesta. Taulukko 4.1. Korkeapainepumppujen ja moottoreiden uusiminen laitoksen nykyisellä kapasiteetilla. Korkeapainepumppaus, vuoden 2007 pumppaustiedoilla Energiankulutus v MWh/a Energiankulutus uusituilla pumpuilla ja moottoreilla MWh/a Kustannussäästö (sähkön hinta 0,07 /kwh) /a Korkeapainepumppauksen korvausinvestointi (arvio) Korkeapainepumppauksen investointi (arvio) (* Takaisinmaksuaika (korkokanta 5 %) > 100 a (* Investoinnista on vähennetty korvausinvestoinnin arvo. (Ts. Ne käyttöikänsä päässä olevat pumput ja moottorit sekä putkivarusteet on uusittu, jotka kapasiteetin toteuttamiseksi minimissään vaaditaan.)

15 Sivu 14 (73) Laitoksen kapasiteetin nostoa 8000 m 3 /h:iin, sekä verkoston hallintaa silmälläpitäen varten korkeapainepumppausta joudutaan saneeraamaan. Kokonaisuudessaan investointi on noin 2,1 M, seuraavat toimenpiteet suorittaen: Myllypuron linjan pumput 4,5 ja 6 korvataan uusilla Uusiin pumppuihin asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit (3 kpl) Alppilan linjan pumppuihin 1, 2 ja 3 asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit (3 kpl) Pumppuihin 1, 2 ja 3 vaihdetaan nopeussäätöön soveltuvat kytkimet Kuuteen pumppuun asennetaan taajuusmuuttajat Säästöpotentiaali laitoksen kohonneella kapasiteetilla on noin MWh/a verrattuna nykyisiin pumppuihin. Taulukko 4.2. Korkeapainepumppujen ja moottoreiden uusiminen laitoksen kapasiteetilla 8000 m 3 /h. Korkeapainepumppaus, tilanteessa 8000 m 3 /h Nykyisillä pumpuilla energiankulutus (8000 m 3 /h) MWh/a Energiankulutus uusituilla pumpuilla ja moottoreilla MWh/a Kustannussäästö (sähkön hinta 0,07 /kwh) /a Korkeapainepumppauksen korvausinvestointi (arvio) Korkeapainepumppauksen investointi (arvio) (* Takaisinmaksuaika (korkokanta 5 %) > 100 a (* Investoinnista on vähennetty korvausinvestoinnin arvo. (Ts. Ne käyttöikänsä päässä olevat pumput ja moottorit sekä putkivarusteet on uusittu, jotka kapasiteetin toteuttamiseksi minimissään vaaditaan.) Investointi ei ole kannattava, huomioiden pelkästään energiansäästön avulla saatu kustannushyöty. Laitoksen kapasiteetin noustessa m 3 /h voidaan korkeapainepumppaus uusia hydraulisilta ja mekaanisilta osiltaan, uusimatta moottoreita. Tällöin investointi on laskennallisesti kannattava (taulukko 4.3.). Taulukko 4.3. Korkeapainepumppujen hydraulisten ja mekaanisten osien uusiminen laitoksen kapasiteetilla m 3 /h. Korkeapainepumppaus, minimi-investointi tilanteessa 8000 m 3 /h Nykyisillä pumpuilla energiankulutus (8000 m 3 /h) MWh/a Energiankulutus uudet pumput, vanhat moottorit MWh/a Kustannussäästö (sähkön hinta 0,07 /kwh) /a Korkeapainepumppauksen investointi (arvio) (** Takaisinmaksuaika (korkokanta 5 %) 15,0 a (** Investointi on käytännössä korvausinvestointia, ja ne käyttöikänsä päässä olevat pumput, moottorit sekä putkivarusteet on uusittu, jotka kapasiteetin toteuttamiseksi minimissään vaaditaan.

16 Sivu 15 (73) Vaihtoehto B: Kaikkien normaalisti käytössä olevien pumppujen kokonaishyötysuhteen tulee olla vähintään 85 %. Uusimalla kaikki pumput korkean hyötysuhteen pumppuihin ja moottoreihin päästään täysimääräiseen energiansäästöpotentiaaliin. Laitetoimittajalta tulee takuuarvona vaatia vähintään 85 % kokonaishyötysuhdetta uusille hankittaville pumpuille. Vanhemmat, hyötysuhteeltaan alhaisemmat pumput jäävät varakäyttöön. Tällöin tulee tehdä seuraavat toimenpiteet nykyisen kapasiteetin tilanteessa: Pumput 1,2,4,6 korvataan uusilla Pumput 3,5 peruskorjataan ja niihin vaihdetaan nopeussäätöön soveltuvat kytkimet Uusiin pumppuihin asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit Pumppuihin 3 ja 5 asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit Neljään uusittavaan pumppuun asennetaan taajuudenmuuttaja Säästöpotentiaali on yhteensä noin 840 MWh/a. Taulukossa 4.4. on esitetty laskelma investoinnin kannattavuudesta. Taulukko 4.4. Korkeapainepumppujen ja moottoreiden uusiminen laitoksen nykyisellä kapasiteetilla. Korkeapainepumppaus Nykyinen energiankulutus (v. 2007) MWh/a Energiankulutus uusituilla pumpuilla jamoottoreilla MWh/a Kustannussäästö (sähkön hinta 0,07 /kwh) /a Korkeapainepumppauksen korvausinvestointi (arvio) Korkeapainepumppauksen investointi (arvio) (* Takaisinmaksuaika (korkokanta 5 %) > 100 a (* Investoinnista on vähennetty korvausinvestoinnin arvo. (Ts. Ne pumput ja moottorit sekä putkivarusteet on uusittu, jotka kapasiteetin toteuttamiseksi minimissään vaaditaan.) Laitoksen kapasiteetin nostoa 8000 m 3 /h:iin, sekä verkoston hallintaa silmälläpitäen varten korkeapainepumppausta joudutaan saneeraamaan. Kokonaisuudessaan investointi on noin 2,1 M, josta korvausinvestoinnin osuus on noin 0,6 M. Kustannusarvio sisältää seuraavat toimenpiteet: Pumput 1,2,4,6,7 korvataan uusilla Pumput 3,5 peruskorjataan ja niihin vaihdetaan nopeussäätöön soveltuvat kytkimet Uusiin pumppuihin asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit Pumppuihin 3 ja 5 asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit Viiteen uusittavaan pumppuun asennetaan taajuudenmuuttaja Säästöpotentiaali laitoksen kohonneella kapasiteetilla on noin MWh/a verrattuna nykyisiin pumppuihin.

17 Sivu 16 (73) Taulukko 4.5. Korkeapainepumppujen ja moottoreiden uusiminen laitoksen kapasiteetilla 8000 m 3 /h. Korkeapainepumppaus Nykyisillä pumpuilla energiankulutus (8000 m 3 /h) MWh/a Energiankulutus uusituilla pumpuilla ja moottoreilla MWh/a Kustannussäästö (sähkön hinta 0,07 /kwh) /a Korkeapainepumppauksen korvausinvestointi (arvio) Korkeapainepumppauksen investointi (arvio) (* Takaisinmaksuaika (korkokanta 5 %) 25,8 a (* Investoinnista on vähennetty korvausinvestoinnin arvo. (Ts. Ne pumput ja moottorit sekä putkivarusteet on uusittu, jotka kapasiteetin toteuttamiseksi minimissään vaaditaan.) YHTEENVETO KORKEAPAINEPUMPPAUKSESTA Korkeapainepumppaus v m 3 /h Nykyisillä pumpuilla Pumppaus keskimäärin m 3 /h Vuosittainen pumpattu vesimäärä m 3 /a Vuotuinen pumppausenergia kwh/a Keskimääräinen nostokorkeus m Keskimääräinen kok. hyötysuhde (arvio) % 76,4 76,7 Pumppauksen tehokkuus, kwh/m 3 /100m 0,36 0,36 Uudet pumput ja moottorit Vuotuinen pumppausenergia kwh/a Vuosittainen pumpattu vesimäärä m 3 /a Keskimääräinen nostokorkeus m 60,8 60,8 Keskimääräinen kok. hyötysuhde (vaadittu) % Pumppauksen tehokkuus, kwh/m 3 /100m 0,32 0,32 Pumppausenergian säästö (arvio) kwh/a Kustannussäästö (sähkön hinta 0,07 /kwh) Investointiarvio, korvausinvestoinnit vähennetty Takaisinmaksuaika (Korkokanta 5 %) > ,8 Siirtyminen 690 V:n jännitteeseen ja pumppukohtaiseen taajuusmuuttajaohjaukseen laitoksen nykyisen kapasiteetin tilanteessa ei ole investointina kannattava. Kapasiteettitilanteessa 8000 m 3 /h nykyisten pumppujen mekaanisten osien uusinta, sekä pitäytyminen 3 kv:n sähköjärjestelmässä on energiansäästön ja investoinnin kannattavuus arvioiden perusteltavissa oleva hankinta. Kapasiteettitilanteessa 8000 m 3 /h myös uusimpien vuonna 2004 hankittujen pumppujen vaihtaminen entistä energiatehokkaampiin pumppu- ja moottoriyhdistelmiin 690 V:n järjestelmässä tuo merkittävän energiasäästön, joka maksaa investoinnin takaisin, olettaen että uudet pumput kestävät käytössä samalla tavalla kuin nyt käytössä useita vuosikymmeniä olleet.

18 Sivu 17 (73) Investoinnit eivät kuitenkaan ole vertailtavissa ainoastaan energiansäästöpotentiaalin ja takaisinmaksuajan perusteella, myös korkeapainepumppauksen käyttövarmuus tulee huomioida. Pumppukohtaisella taajuusmuuttajaohjauksella voidaan myös optimoida korkeapainepumppausta nykyistä paremmin, vastaamaan verkoston tarpeita ja ylävesisäiliöiden vedenpintaohjauksen toimintaperiaatteita Suodattimien huuhteluvesipumppaus Vanhankaupungin vesilaitoksen hiekkasuodattimien huuhteluvetenä käytetään puhdistettua talousvettä, joka otetaan Myllypuron korkeapainelinjasta. Se johdetaan juoksuttamalla pesuvesisäiliöön (700 m 3 ), josta se johdetaan erillisen pesuvesilinjan kautta suodattimien pesuun. Keskimääräinen vesimäärä suodattimien pesussa on vuositasolla noin m 3. Hiekkasuodinten huuhtelussa vaadittava paine on huomattavasti alhaisempi kuin verkon paine. Mikäli suodattimien pesussa käytettävä pesuvesi pumpattaisiin omalla pumppaamolla välipumppaamosta ennen puhdasvesialtaisiin pumppaamista, voidaan saavuttaa pumppausenergian säästöä. Tätä ennen on kuitenkin selvitettävä, voidaanko prosessia häiritsemättä toteuttaa erillinen pesuveden pumppaus. Helsingin Vedessä on tulevaisuudessa kaavailtu Vanhankaupungin vesilaitoksen kapasiteetin nostamista, mikä tarkoittaa, että myös hiekkasuodinten huuhtelun tarve kasvaa. Vanhankaupungin vesilaitoksen kapasiteetti on tällä hetkellä n m 3 /h, ja tulevaisuudessa laitoksen kapasiteetin on kaavailtu nousevan tasolle m 3 /h. Tällöin vesimäärä kasvaa kolmanneksella, jolloin voitaisiin ajatella, että myös huuhteluvesien määrä kasvaa samassa suhteessa. Kun hiekkasuodatusta edeltävän selkeytyksen läpi johdetaan kolmannes enemmän vettä nykyiseen verrattuna, lyhenee viipymä selkeytysaltaissa ja selkeytystulos heikkenee. Tämä johtaa siihen, että selkeytyksestä poistuva vesi sisältää enemmän kiintoainetta kuin aikaisemmin, jolloin hiekkasuotimet likaantuvat aikaisempaa enemmän. Tämä taas lisää hiekkasuodinten huuhtelutarvetta merkittävästi. Näin ollen voidaan olettaa, että huuhtelutarve vähintään kaksinkertaistuu, mikäli kapasiteettia nostetaan lukemaan m 3 /h. Hiekkasuodinten huuhteluun käytettävä vesimäärä olisi tällöin m 3 /a. Alla olevassa taulukossa 4.6 on esitetty laskelma huuhteluvesien oman pumppaamon kannattavuudesta. Taulukko 4.6. Hiekkasuodinten pesuvesipumppaamon kannattavuuslaskelma. Hiekkasuodinten huuhteluvesipumppaus v m 3 /h Vuosittainen pesuvesimäärä m 3 /a Nykyinen pumppauskorkeus (verkoston painetasoon) m Tarvittava nostokorkeus (putkihäviöt mukana) m Keskimääräinen hyötysuhde % Säästetty nostokorkeus (56-12) m Pumppauksen tehokkuus, kwh/m 3 /100m 0,389 0,389 0,389 0,389 Pumppausenergian säästö kwh/a Kustannussäästö (sähkön hinta 0,07 /kwh) /a Investointi (arvio) Takaisinmaksuaika (Korkokanta 5%) a 11,1 9,5 4,8 4,2

19 Sivu 18 (73) Nykytilanteessa, kun vuosittainen hiekkasuodinten huuhteluvesimäärä on välillä m 3 /a on kustannussäästö sähköenergian osalta n /a. Tulevaisuudessa, jos/kun laitoksen kapasiteettia tullaan nostamaan, nousee kustannusvaikutus luokkaan /a. Investoinnin voidaan todeta olevan kannattava, mikäli takaisinmaksuaika alittaa investoinnin käyttöiän. Koneiston osalta käytetään käyttöikänä tyypillisesti 15 vuotta, joten investointi on kannattava jo tämän päivän huuhteluvesivirtaamilla Lämmöntalteenotto Vanhankaupungin vanhemmissa rakennuksissa ei ole järjestetty lämmön talteenottoa. Lämmön talteenoton järjestäminen laitosalueen rakennuksiin parantaisi laitoksen lämpöomavaraisuutta. Lämmön talteenotto on kannattavaa rakennuskuutioiltaan yli 400 m 3 :n rakennuksien lämpimissä tiloissa (20-22 C), joissa lämmitys tapahtuu kaukolämmön avulla. Sähkölämmitettyjen tilojen rakennuskuutioraja on 200 m 3, johtuen sähkön hinnasta. Puolilämpimien (10 C) tilojen lämmön talteenotto ei kannata Etelä-Suomessa. Jos tilassa on sisäinen lämpökuorma, kuten pumppuja, lämmön talteenotto ei yleensä ole kannattavaa. Viranomaiset kuitenkin vaativat lämmön talteenottoa uudisrakentamisessa ja merkittävissä saneerauskohteissa. Laitokselle suositellaan tehtäväksi tarkempi selvitys lämmöntalteenoton kannattavuudesta rakennuksissa, joissa sitä ei ole toteutettu. 4.4 Laitoksen hiilijalanjälki Suora hiilijalanjälki Vanhankaupungin puhdasvesilaitoksen suora hiilijalanjälki laskettiin itse tuotetusta energiasta (kevyt polttoöljy), laitoksen liikennesuoritteista ja päivittäisistä työmatkoista. Vanhankaupungin puhdasvesilaitoksella työskentelee keskimäärin 30 henkilöä. Työhön liittyviä ajojen liikennesuorite tarkasteluvuonna oli noin km ja työntekijöiden työmatkoiksi arvioitiin noin km. Puhdasvesilaitoksella on varavoimakone, jota koeajetaan säännöllisesti. Vuonna 2007 koeajoissa tuotettiin 16 MWh sähköä. Vanhankaupungin vedenpuhdistamon tarkasteluvuodeksi valittiin vuosi 2007, koska se kuvaa laitoksen toimintaa normaalioloissa; vuonna 2008 Päijännetunnelia saneerattiin ja Vanhankaupungin puhdistamolle otettiin raakavesi Vantaanjoesta. Kuvassa 4.5 on esitetty suoran hiilijalanjäljen muodostuminen tarkasteluvuonna Suora hiilijalanjälki Vanhankaupungin laitoksella oli 19 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tco 2 ekv./a), mikä tarkoittaa, että suora hiilijalanjälki oli noin 0,5 gco 2 ekv./m 3 puhdistettua raakavettä.

20 Sivu 19 (73) Suora hiilijalanjälki tco2 ekv./a Laitoksen sisäinen liikenne 20% Työmatkat 57% Oma sähköntuotanto 23% Kuva 4.5 Suora hiilijalanjälki Vanhankaupungin laitoksella Kokonaishiilijalanjälki Kokonaishiilijalanjälkeen laskettiin lisäksi kemikaalien ja jätteiden kuljetukset, ostetun sähkön sekä lämmön päästöt. Vanhakaupunki kulutti tarkasteluvuotena 2007 yhteensä noin 4207 tonnia kemikaaleja ja jätettä muodostui noin 30 tonnia. Taulukossa 3.2 on esitetty käytettyjen kemikaalien määrät. Tulevaisuudessa kapasiteetin noston ja sitä kautta prosessimuutosten myötä kemikaalimäärät tulevat muuttumaan, mikä vaikuttaa mm. kemikaalikuljetusten kasvihuonekaasupäästöihin tulevaisuudessa. Vanhakaupunki kulutti tarkasteluvuonna MWh sähköä ja 3790 MWh lämpöä. Sähkö ostettiin Helsingin Energialta. Lämpöä ostettiin 1971 MWh Helsingin Energialta, ja 1819 MWh tuotettiin Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Viikinmäessä tuotettu lämpö tuotetaan puhdistamolietteestä ja yleisen linjauksen (IPCC 2007) mukaan biomateriaalista tuotettua energiaa ei huomioida kasvihuonekaasutaselaskennoissa. Kuvassa 4.6 on esitetty laitoksen kokonaishiilijalanjälki. Tarkasteltu kokonaishiilijalanjälki on 3401 tco 2 ekv./a, joka on puhdistettuun vesikuutiota kohti 94 gco 2 ekv./m 3 Ostetun sähkön osuus hiilijalanjäljestä on 2852 tco 2 ekv./a ja lämmön osuus 434 tco 2 ekv./a Laitoksen toimintaan liittyvä liikennöinti aiheutti kokonaisuudessaan 110 tco 2 ekv./a päästöjä, josta kemikaalien kuljetukset muodostivat suurimman osan, 95 tco 2 ekv./a.

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS

VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN HOITAJAN KATSAUS Virtain nykyinen keskuspuhdistamo rakennettiin vuosina 1982-1983 ja käyttöönotto tapahtui huhtikuussa 1983,

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta Vesi ja vihreä talous - seminaari 11.9. 2013 1 Konsernirakenne 2013 Econet-konserni Econet Oy Econet Consulting Oy 100 % Oy Slamex Ab 100 % Dewaco Oy 100 % Econet

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea

Lisätiedot

Hiilineutraalisuus ja organisaatiot

Hiilineutraalisuus ja organisaatiot Hiilineutraalisuus ja organisaatiot Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Maailmalta ja Suomesta kuuluu Ulkomailla hiilineutraaliksi pyrkiviä

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi ja englanniksi. Ristiriitatilanteessa suomenkielisten lomakkeiden ja ohjeiden sisältö on ratkaiseva.

Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi ja englanniksi. Ristiriitatilanteessa suomenkielisten lomakkeiden ja ohjeiden sisältö on ratkaiseva. Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: toimistotuolit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille?

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on 40% ja ilmastopäästöistä 30%. Yli 30 000 kerrostalokiinteistöön energiatehokkuustoimenpiteitä

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT:

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: 5 ) Lietteenkäsittely Puhdistusprosessi tuottaa ylijäämälietettä. Lietettä poistetaan lietepumpulla (SP) prosessin loppuvaiheessa (8 h 25 min). Lietettä kerätään lietekoriin,

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Liite 7: Kustannusjako () Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Kustannusjako Sisältö 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2 3 KUSTANNUSTEN JAKOPERUSTEET 2 3.1

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Tuoteryhmä: ulkovalaistus

Tuoteryhmä: ulkovalaistus Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: ulkovalaistus Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma PAKETTI johtoryhmä 3.6.2010 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/paketti Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Aikataulu:

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011. Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot