Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Helsingin Vesi Espoon Vesi Lahti Aqua Oy Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Helsingin Vesi Espoon Vesi Lahti Aqua Oy Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy"

Transkriptio

1 Raportti Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Helsingin Vesi Espoon Vesi Lahti Aqua Oy Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Työkalut ja mittarointi vesilaitosten ilmastonmyönteiseen toiminnan kehittämiseen

2 Sivu 1 (73) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 2 HANKKEEN ESITTELY Energia-auditointi Hiilijalanjälki 4 3 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA, TYÖN RAJAUKSET, LASKENTAPERUSTEET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Lähtökohta Työn rajaus Laskentaperusteet ja epävarmuustekijät 5 4 HELSINGIN VESI Laitoksen esittely Laitoksen energiankäytön nykytilanne Potentiaaliset energiansäästökohteet ja toimenpide-ehdotukset Korkeapainepumppaus Suodattimien huuhteluvesipumppaus Lämmöntalteenotto Laitoksen hiilijalanjälki Suora hiilijalanjälki Kokonaishiilijalanjälki Yhteenveto ja johtopäätökset 20 5 ESPOON VESI Laitoksen esittely Laitoksen energiankäytön nykytilanne Potentiaaliset energiansäästökohteet ja toimenpide-ehdotukset Tulopumppauksen imualtaan padotus pumppaushyötysuhteen nostamiseksi Nostopumppaamon (linjoille 1-4) pinnan nosto pumppaushyötysuhteen parantamiseksi Mädätysreaktoreiden sekoituksen parantaminen Biokaasun hyödyntämisen parantaminen Lämmön talteenoton järjestäminen rakennuksiin Laitoksen hiilijalanjälki Suora hiilijalanjälki Kokonaishiilijalanjälki Yhteenveto ja johtopäätökset 35 6 LAHTI AQUA OY Laitoksen esittely Laitoksen energiankäytön nykytilanne Potentiaaliset energiansäästökohteet ja toimenpide-ehdotukset 38

3 Sivu 2 (73) Palautuslietepumppujen uusinta Biokaasun hyödyntäminen sähköntuotannossa kaasumoottori-investoinnilla Vanhan kompressoriaseman uusiminen ja ilmastuksen säätö Laitoksen hiilijalanjälki Suora hiilijalanjälki Kokonaishiilijalanjälki Yhteenveto ja johtopäätökset 44 7 HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY Laitoksen esittely Laitoksen energiankäytön nykytilanne Potentiaaliset energiansäästökohteet ja toimenpide-ehdotukset Ilmastuksen säätötavan uusiminen Nostopumppaus Biokaasun hyödyntäminen sähköntuotannossa kaasumoottori-investoinnilla Laitoksen hiilijalanjälki Suora hiilijalanjälki Kokonaishiilijalanjälki Yhteenveto ja johtopäätökset 57 8 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Energia-auditointi Hiilijalanjälki Puhdasvesilaitos Jätevedenpuhdistamot Vesihuoltolaitoksilla käytettyjen kemikaalien vaikutukset Hiilijalanjälkilaskennan yhteenveto 67 9 JATKOTOIMENPITEET LOPUKSI 71 LÄHDELUETTELO 72 Liitteet 1 Hiilijalanjäljen laskentaperusteet

4 Sivu 3 (73) 1 JOHDANTO Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa uuden ilmasto- ja energiastrategian. Strategia osoittaa selkeästi, että Euroopan komission Suomelle ehdottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Useiden sektoreiden päästöjä on Suomessa komission esityksen mukaan leikattava kansallisin toimin vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 16 % vuoden 2005 tasosta. Vesihuoltolaitokset kuluttavat merkittäviä määriä energiaa, joten energia- ja päästövähennysvaatimukset tulevat mahdollisesti koskemaan myös tätä sektoria. Myös sähköenergian kustannusten jatkuva nousu asettaa paineita vesihuoltolaitosten merkittävimpien energiankulutuskohteiden tunnistamiselle, yksikköprosessien optimoinnille ja tätä kautta kustannussäästöjen tavoittamiselle. Ilmastonmuutos väistämättä ohjaa poliittisia päätöksiä ja toimijoita. Lainsäädäntö kehittyy vaativammaksi, ja jokaisen on kannettava kortensa kekoon. Maailmanpankin jäteveden käsittelyä ja hiilijalanjälkeä koskevassa esityksessä (The World Bank Water Week 2009, Alvaro Orozco Jaramillo) todetaan, että jätevedenpuhdistamoiden kasvihuonekaasupäästöt vaihtelevat prosesseista ja toiminnoista riippuen hyvinkin paljon. Puhdistamoilla CO 2 -päästöt merkittävä osa kasvihuonekaasuista muodostuu epäsuorasti energiankulutuksen kautta. Tämän vuoksi energia-auditointi on merkittävä osa tätä hanketta. Nykyisin yhä useammat organisaatiot ja yritykset tuntevat toimintansa aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt, mutta vesihuoltolaitoksille hiilijalanjälkeä ei ole vielä laskettu laajamittaisesti. Suomessa aihepiiriä on tutkittu mm. Tampereen vesi- ja viemärilaitoksen elinkaarianalyysin avulla sekä selvittämällä Ekotehokkuutta vesihuollossa (SYKE:n julkaisu, 2001). Tarvetta toimialakohtaiseen toimintojen kehittämistä ohjaavan mallin luomiselle kuitenkin on. Haluamme kiittää Vesi- ja viemärilaitosyhdistystä sekä mukana olleita laitoksia kehityshankkeen tukemisesta, mikä mahdollisti taloudellisesti kehityshankkeen toteuttamisen. 2 HANKKEEN ESITTELY Tutkimushanke toteutettiin yhteistyössä 4 vesilaitoksen kanssa, joissa energiankulutusta, säästöpotentiaalia ja hiilijalanjälkeä tarkasteltiin joko pintavesilaitoksessa tai jätevedenpuhdistamolla. Kullekin mukana olleella laitoksella tehtiin energia-auditointi ja laskettiin laitoksen toiminnan hiilijalanjälki. Hankkeeseen osallistuvat vesihuoltolaitokset ovat mukana tukemassa hanketta omalla rahallisella osuudellaan. Tutkimushankkeessa mukana olevat laitokset ovat: Helsingin Vesi, Vanhankaupungin Vesilaitos Espoon Vesi, Suomenojan jätevedenpuhdistamo

5 Sivu 4 (73) Lahti Aqua Oy, Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamo Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Paroisten jätevedenpuhdistamo 2.1 Energia-auditointi Auditointi toteutettiin tilastollisena tutkimuksena kohteista saatuihin lähtötietoihin perustuen. Lähtötiedoksi kerättiin kohteiden energiaintensiivisimpien laitteiden ja yksikköprosessien yleiset toimintaparametrit sekä niiden ohjaustavat. Kerätyn lähtötiedon perusteella luotiin kuvaus kohteen energiankäytön nykytilanteesta sekä selvitettiin mahdolliset energiansäästökohteet. Mahdollisiin energiansäästökohteisiin ehdotettiin suoritettavaksi energiaa säästäviä toimenpiteitä tai suositeltiin niiden tarkempaa tarkastelua. Ehdotetuista toimenpiteistä selvitettiin karkea energiansäästöpotentiaali sekä kannattavuustarkastelu. 2.2 Hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen laskenta, työn rajaukset, laskentaperusteet ja epävarmuustekijät on esitetty seuraavassa kappaleessa 3 sekä liitteessä 1. Laitoksilta kerätyn tiedon perusteella laskettiin laitoksen muodostama hiilijalanjälki sekä arvioitiin energiansäästökohteiden kautta saavutettava hiilijalanjäljen vähenemä. Lisäksi tarkasteltiin hiilijalanjäljen kannalta suurimpia päästökohteita laitoskohtaisesti. 3 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA, TYÖN RAJAUKSET, LASKENTAPERUSTEET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 3.1 Lähtökohta Ilmastonmuutos on yksi aikamme vakavimmista ympäristöongelmista. Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää päästöjen leikkaamista maailmanlaajuisesti yli 60 prosentilla. Eniten päästöjä tuottavat vauraat teollisuusmaat, mutta päästöt ovat kasvaneet merkittäviin mittoihin myös monissa kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Suomen vuosittainen päästötaso on noin 12 tonnia hiilidioksidia vuodessa henkilöä kohti. Kansainvälisesti monet organisaatiot ovat aktiivisesti ryhtyneet toimiin ilmastonmuutoksen hillintään liittyen. IPCC on tieteellinen elin, joka on 21 vuoden ajan tarkastellut ilmastonmuutoksen perustetta ja arvioinut sen ympäristö-sosioekonomisia vaikutuksia. The Greenhouse Gas Protocol (GHG-protocol) aloite on kansainvälinen kasvihuonekaasujen laskennan ja kirjanpidon yhtenäistämishanke, jossa on mukana sekä julkisia, että liikemaailman osapuolia. Aloite toimii tiiviissä yhteistyössä World Business Council For Sustainable Development:n (WBCSD) ja World Resourse Institute:n (WRI) kanssa. Aloitteessa on tehty linjauksia suorien ja epäsuorien kasvihuonekaasujen laskennasta sekä määritetty joitakin toimiala- ja tuotekohtaisia laskentakriteerejä. Aloitteessa ei ole vielä määritetty erityisesti vesihuoltolaitoksen toimintaan liittyviä kasvihuonekaasujen kirjanpidon tai laskentamenetelmiä. Maiden välisenä ilmastonmuutoksen hillinnän työkaluna on niin kutsuttu Kioton pöytäkirja. Kioton pöytäkirja on lisäys YK:n ilmaston lämpenemistä käsittelevään

6 Sivu 5 (73) sopimukseen. Kioton pöytäkirjan ratifioivat teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonekaasupäästöt alle tietyn prosenttiosuuden vuoden 1990 päästöistä. Kioton pöytäkirjassa on määritelty, että kasvihuonekaasupäästöt esitetään hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Kansainvälisistä toimijoista huolimatta varsinaista yhdenmukaista ohjeistusta hiilijalanjäljen laskentaan ei ole. Kansainvälinen ISO-standardi, jossa tullaan määrittelemään hiilijalanjäljen laskennassa huomiotavat periaatteet, on tällä hetkellä kehitteillä. Hiilijalanjäljellä yleensä kuvataan jonkin tuotteen, palvelun tai toiminnon aiheuttamaa ilmastokuormaa eli paljonko kasvihuonekaasuja kyseisen tuotteen, palvelun tai toiminnon tuottamisessa syntyy. 3.2 Työn rajaus Tässä työssä keskityttiin tarkastelemaan hiilijalanjälkeä Kioton pöytäkirjan kattamien kasvihuonekaasujen eli hiilidioksidin (CO 2 ), metaanin (HN 4 ) ja typpioksiduulin (N 2 O) kautta. Epäsuorat kasvihuonekaasut kuten mm. otsoni, typen oksidit, hiilimonoksidi sekä haihtuvat orgaaniset yhdisteet on jätetty hiilijalanjäljen laskennan ulkopuolelle. Hiilijalanjälki muodostuu suorista ja epäsuorista päästöistä. Suora hiilijalanjälki Suora hiilijalanjälki muodostuu välittömistä, omasta toiminnasta aiheutuvista päästöistä. Vesihuoltolaitoksen suora hiilijalanjälki muodostuu itse tuotetusta energiasta, prosessista vapautuvista päästöistä (lietteen käsittely sekä ilmastus ja esi-ilmastus), laitoksen työajoista ja päivittäisistä työmatkoista. Epäsuora hiilijalanjälki Epäsuorilla hiilijalanjäljellä tarkoitetaan toimintaan liittyvien välillisten toimien päästöjä. Epäsuoria kasvuhuonekaasupäästöjä muodostuu kemikaalien ja jätteiden kuljetuksien päästöistä sekä ostetun energiantuotannon päästöistä. Tässä hankkeessa tarkastelu rajoitettiin vesihuoltolaitoksen toimipaikkakohtaiseen tarkasteluun painottuen energiatehokkuuteen ja laitoksen toimintoihin. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon verkoston, vesistöön johdettavien vesien, laitoksen rakentamisen eikä lietteen jatkokäsittelyn (kuten kompostoinnin) päästöjä. Tarkastelua ei myöskään ole syvennetty elinkaaritutkimuksen tasolle. 3.3 Laskentaperusteet ja epävarmuustekijät Hiilijalanjälkilaskennan lähtötietoina on käytetty kyseiselle päästölähteelle soveltuvia kertoimia sekä tilastollisia tietoja, jotka on kuvattu tarkemmin jäljempänä. On tärkeä ymmärtää, etteivät käytettävät kertoimet ja laskennan tulokset edusta absoluuttista totuutta, mutta antavat käyttökelpoisen arvion laskentakohteen CO 2 -päästövaikutuksista. Yksinkertaista oikeaa tai tarkkaa menetelmää on vaikea kehittää, koska laskennan kautta saadun lopputuloksen oikeellisuus ja tarkkuus perustuu aina niihin lähtöoletuksiin, joita sovellettava menettely sisältää. Hiilijalanjälkien laskennassa käytetyt kertoimet ja laskentaperusteet on esitetty tarkemmin liitteessä 1.

7 Energian tuotanto Sivu 6 (73) Energian tuotannon päästöt voivat olla joko suoria tai epäsuoria riippuen tuotetaanko energia itse vai ostetaanko se ulkopuolelta. Energian tuotannon hiilijalanjälki on molemmissa tapauksissa laskettu hyödyntäen Energiateollisuus Ry:n tilastoja vuosilta Sähköntuotannon päästöinä on käytetty Suomessa vuosina tuotetun sähkön keskimääräistä päästöä 225 gco 2 /kwh. Laskennassa on otettu huomioon sähköverkon hävikkinä noin 3 %. Kaukolämmön laskennassa on käytetty Motivan ja Suomen Kaukolämpöyhdistyksen tilastoja yhteistuotannolla tuotetun kaukolämmön keskimääräisenä hiilidioksidipitoisuutena 220 gco 2 /kwh ja erillistuotetun 250 gco 2 /kwh. Laskennassa on huomioitu kaukolämmön hävikkinä noin 10 %. Laskennassa käytettiin Suomen energiantuotannon keskimääräisiä päästöpitoisuuksia, jotta vesihuoltolaitoksien ostetun energian tuotannon päästöjen osuus saatiin vertailukelpoiseksi. Yleisen linjauksen (IPCC, 2007) mukaisesti biomateriaalista peräisin olevan tuotetun energian päästöjä ei huomioida kasvihuonekaasulaskennassa. Laitosten itse mädättämökaasusta tuottamaan energian päästöjä ei ole siis huomioitu laskennoissa. Vanhankaupungin puhdasvesilaitos ostaa noin puolet kuluttamastaan lämmöstä Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta. Muilla tarkastelluilla laitoksilla oli omaa lämmöntuotantoa mädättämökaasusta. Näiden osuutta ei ole huomioitu hiilijalanjäljessä, koska energia on tuotettu biologisesta alkuperästä olevasta mädättämökaasusta. Laitoksilla oli käytössä omia sähkö- ja lämpövoimalaitoksia, joissa käytetään polttoöljyä. Voimalaitosten päästöt huomioitiin hiilijalanjälkilaskennassa. Liikkuminen ja liikenne Liikkumisen ja liikenteen päästöt ovat joko suoria tai epäsuoria riippuen onko liikkuminen laitoksen henkilökunnan tekemää vai onko liikkuminen epäsuoraa, kuten ulkopuolisen tahon suorittamaa. Liikkumisen ja liikenteen hiilijalanjälki on molemmissa tapauksissa laskettu hyödyntäen VTT:n Lipasto -tietokannan päästökertoimia. Lipastotietokantaan on kerätty liikenteen aiheuttamat pakokaasupäästöt perusvuonna Lipaston yksikköpäästöissä on laskettu hiilidioksidiekvivalentti, jossa on huomioitu hiilidioksidin, metaanin sekä typpioksiduulin päästöt. Työntekijöiden liikkumisen matka, kemikaalien kuljetusetäisyydet arvioitiin vesihuoltolaitokselta saatujen lähtötietojen perusteella. Laitoksen sisäisellä liikenteellä/liikennesuoritteella tarkoitetaan laitoksen työntekijöiden tekemiä ajoja (autot ja työkoneet), jotka liittyvät laitoksen toimintaan. Työmatkat pitävät sisällään työntekijöiden päivittäiset työmatkat kotoa töihin ja takaisin kotiin. Liikkumisen ja liikenteen laskentaperusteet on kuvattu liitteessä 1. Kokonaishiilijalanjäljessä käytetään termiä laitoksen liikennöinti. Tämä pitää sisällään niin laitoksen sisäisen liikenteen, työntekijöiden työmatkat, kuin myös laitoksen käyttämien kemikaalien ja muodostuneiden jätteiden kuljettamisesta aiheutuneet päästöt. Laitoksen liikennöinnillä on haluttu kuvata laitoksen toimintaan liittyvän liikkumisen hiilijalanjäljen osuutta kokonaisuudesta.

8 Prosessissa muodostuvat päästöt Sivu 7 (73) Vesihuoltolaitoksen prosesseista syntyvät päästöt ovat suoria päästöjä. Vesihuoltolaitoksilla syntyy suoria kasvihuonekaasupäästöjä jäteveden puhdistusprosessista ja lietteenkäsittelystä. Näitä haihduntapäästöjä voidaan arvioida laskennallisesti tai mittauksin. Haihduntapäästöjen mittaaminen on Suomessa hyvin vaikeaa, sillä suurin osa puhdistamoista on kattamattomia laitoksia ja mittausten tekeminen luotettavasti on hankalaa. Mittaustuloksia jäteveden puhdistuksen aikaisista haihduntapäästöistä on Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta vuodelta Haihduntapäästömittauksista johdettiin päästökertoimet ilmastuksen sekä lietteenkäsittelyn haihduntapäästöille (mädätetyn lietteen varastoinnin päästöt). Päästömittausten tarkoituksena oli selvittää puhdistamon kasvihuonekaasupäästöt Euroopan päästörekisterin raportointia varten (PRTR-raportointi). Tässä työssä käytettiin haihduntapäästöjen arvioinnissa pohjana Helsingin Veden mittaustuloksia ja niiden avulla luotua laskentamallia (PRTR-malli). Alla olevaan taulukokkoon 3.1 on koottu PRTR:n mallin mukaiset päästökertoimet. Taulukko 3.1. PRTR:n mallin mukaiset päästökertoimet Päästöt / Päästölähteet Jätevesi kg/m3 BOD 7 kg/kg Poistettu typpi kg/kg Biokaasu kg/m3 Metaani, CH4 0 0, ,00731 Hiilioksidi, CO 2 (bio) 0 0, ,79 Hiilioksidi, CO 2 (fossiilinen) Dityppioksidi, N 2 O 0 0 0, Ilmastuksen aikaiset päästöt lasketaan taulukon mukaisesti jätevesivirtaaman, tulevan jäteveden BOD 7 kuorman sekä typen vähenemän kautta. Biokaasumäärän avulla saatavat päästömäärät kuvaavat lietteenkäsittelyn aikana muodostuvia kaasuja. Laskentaperusteet on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Jäteveden puhdistuksen hiilidioksidipäästöt ovat kasvihuonekaasutarkasteluissa neutraaleja, koska jäteveden hiili on biologista alkuperää. Siksi esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä ilmastusaltaista sekä lietteenkäsittelystä ei huomioida laskennassa. Ilmastuksen ja muiden prosessien aikana muodostuvat metaani- ja typpioksiduulipäästöt kuitenkin otetaan huomioon laskennassa. Käytettävät kemikaalit Kemiakaalien kuljetuksien päästöt otettiin tarkastelussa huomioon epäsuorina päästöinä ja ne huomioitiin laitosten kokonaishiilijalanjäljessä laitoksen liikennöintiin liittyvässä osassa. Kemikaalien valmistuksen päästöt ovat myös epäsuoria päästöjä, mutta niiden osalta hiilijalanjälkeä tarkasteltiin erillisenä osana saatavissa olevien tietojen puutteiden ja epävarmuustekijöiden takia. Kemikaalien valmistamisen vaikutusta laitoksien hiilijalanjälkeen ei ole tarkasteltu laitoskohtaisissa kappaleissa, vaan niitä on tarkasteltu erikseen loppuyhteenvedossa kappaleessa

9 Sivu 8 (73) Kemikaalien valmistamisen ympäristökuormitusta selvitettiin keräämällä tietoa kirjallisuudesta ja kemikaalivalmistajilta. Tietojen selvittäminen hyvin yksityiskohtaisesti ja yhtenevästi oli vaikeaa, sillä kaikista kemikaaleista ei ole tehty tarkkoja elinkaarilaskelmia. Osasta kemikaaleista oli saatavilla ainoastaan valmistusvaiheen energiankulutus ja muutamasta kemikaalista oli selvillä niiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt elinkaarimallinnuksen kautta. Tästä syystä kemikaalien tuotannon osalta kerättiin pääosin energiankulutustiedot sekä kemikaalien kuljetusmatkat. Alla olevassa taulukossa 3.2 on esitelty eri laitoksilla käytettävät kemikaalit ja niiden kulutus. Taulukko 3.2. Laitosten kemikaalien kulutukset vuositasolla Kemikaalit / laitos Vanhakaupunki Ali-Juhakkala Paroinen Suomenoja tonnia/a Poltettu kalkki 988 ek ek ek Ferrisulfaatti / ferrosulfaatti Natriumhypokloriitti 266 ek ek ek Happi 342 ek ek ek Hiilidioksidi 712 ek ek ek Ammoniakkivesi 21 ek ek ek Polymeeri ek 22 17,3 48 Meesatuhka ek ek ek Natriumkarbonaatti eli sooda ek ek ek Metanoli ek ek ek ek = ei laitoksella käytössä Tutkimuksessa keskityttiin kemikaaleihin, jotka muodostavat määrällisesti noin % vesihuoltolaitoksien kemikaalien kokonaiskulutuksesta. Tarkastelussa olivat mukana ferro- ja ferrisulfaatti, poltettu kalkki, hiilioksidi, meesatuhka ja natriumkarbonaatti eli sooda. Ferrisulfaatin valmistuksen tiedot olivat saatavissa Kemiran elinkaaritutkimuksesta, jossa on selvitetty kahden eri ferrisulfaattituotteen elinkaaren aikaisia päästöjä. Ferrosulfaatin elinkaaritietoja tai valmistusprosessin energiankulutustietoja ei ollut saatavilla. Siitä syystä tässä tutkimuksessa käytettiin ferrisulfaattivalmisteiden tietoja, myös ferrosulfaatin osalta. Tämä tekijä tulee huomioida loppuyhteenvedossa olevaa kemikaalien vaikutuksien tarkasteltaessa. Hiilidioksidin valmistuksen energiankulutustiedot laskettiin Pöyryn asiantuntijan avustuksella. Hiilidioksidi oletettiin valmistettavan vedyn valmistuksen sivutuotteena (raaka-aineena maakaasu). Hiilidioksidin valmistuksen energiankulutustietoina käytettiin talteenotetun hiilidioksidin puhdistuksen ja nesteyttämisen vaatimaa energiaa. Natriumkarbonaatin tiedot saatiin tietokannasta (Chalmers University of Techology, CPM Database). Poltetun kalkin sekä hapen tiedot saatiin kirjallisuuslähteestä (Ympäristölupa SMA Saxo Mineral Oy, Ympäristölupa AGA Oy). Luvut ovat suuntaaantavia, koska ne perustuvat laitoskohtaiseen energiankulutustietoon. Meesatuhkaa

10 Sivu 9 (73) muodostuu sellutehtailla tuotannon sivu-/jätetuotteena. Meesatuhkan tuotannon energiankulutustietoja ei ollut saatavilla, mutta koska sellutehtaan tuotantoprosessi on energiaylijäämäinen ja sen energialähteenä on bioperäinen puutavara, niin tässä tutkimuksessa meesatuhkan tuotannon päästöt oletettiin neutraaleiksi. Selvityksen ulkopuolelle jätettiin ammoniakki, metanoli sekä polymeerit. Näiden yhteisosuus kemikaalien kokonaiskulutuksesta (metanoli ja polymeeri) oli suurimmillaan noin 30 % Suomenojan laitoksella. Muilla laitoksilla vain noin 10% kemikaalien kokonaiskulutuksesta jätettiin selvityksen ulkopuolelle. Metanolin sekä polymeerien osalta ei valmistuksenaikaisia energiankulutustietoja ollut kirjallisuudesta saatavilla. Kuvassa 3.1. on esitelty kemikaalien valmistuksessa energiankulutuksen kautta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Kemikaalien tuotannon päästöt gco2 ekv. /kg Ferrosulfaatti Ferrisulfaatti Hiilidioksidi Happi Poltettu kalkki Meesatuhka Sooda Kuva 3.1. Kemikaalien valmistuksen aikaiset hiilidioksidipäästöt 4 HELSINGIN VESI 4.1 Laitoksen esittely Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos sijaitsee Helsingin Koskelassa Jokiniementien ja Vantaanjoen välissä. Laitoksen selkeytysosa on rakennettu vuonna 1928 (peruskorjattu 1988) ja sitä laajennettiin toimisto- ja kemikalointirakennuksella vuonna Hiekkasuodatus valmistui 1970 ja korkeapainepumppaus Otsonilaitos valmistui vuonna 1979 ja aktiivihiililaitos Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos koostuu seuraavista prosessiyksiköistä ja vaiheista: tunnelin pystykuilu alkukemikalointikaivo (ferrisulfaatin syöttö)

11 veden jako hiutalointiin ja hiutalointi selkeytys hiekkasuodatus vesien kokoaminen ja ph:n säätö kalkilla (jälkikemikalointi 1) otsonointi CO 2 lisäys otsonoinnin jälkeisen kontaktikanavan alkuun tulopumppaus (vain poikkeustilanteissa jokijakson aikana) aktiivihiilisuodatus UV-desinfiointi NaOCl:n ja NH 3 :n lisäys jälkikemikalointi 2 (ph:n säätö CO 2 :lla ja kalkilla) välipumppaus varastointi puhdasvesialtaissa korkeapainepumppaus Sivu 10 (73) Kuvassa 3.1 on esitetty Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen periaatteellinen prosessikaavio. Kuva 4.1 Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen prosessikaavio. 4.2 Laitoksen energiankäytön nykytilanne Tarkasteluvuodeksi Vanhankaupungin vesilaitoksen osalta otettiin vuosi 2007, koska vuosi 2008 oli vesilaitoksen toiminnan kannalta poikkeuksellinen Päijännetunnelin remontin aiheuttaman jokijakson vuoksi. Raakavesi laitokselle vuonna 2008 otettiin pääasiassa Vantaanjoesta, joten luotettavien lähtötietojen saaminen vuodelta 2008 ei olisi ollut mahdollista. Vuonna 2007 Vanhankaupungin laitoksen sähköenergian kulutus oli yhteensä MWh, josta MWh ostettiin Helsingin Energialta ja 16 MWh tuotettiin varavoimakoneilla. Kuvassa 4.2 on esitetty kuukausittainen sähköenergiankulutus Vanhankaupungin vesilaitoksella vuonna Tarkasteluvuonna 2007 Vanhankaupungin vesilaitokselta pumpattiin verkostoon yhteensä m 3 vettä, mikä tarkoittaa, että sähköenergiaa kulutettiin 0,35 kwh/m 3. Elokuulle ajoittuva piikki sähkönkulutuksessa selittyy ilmankuivaimien käytöstä. Ilmankosteus prosessitiloissa nousee elokuussa huomattavasti, minkä takia ilmaa joudutaan kuivaamaan. Heinäkuussa 2007 vedenkulutus sekä verkostopumppaukseen käytetty sähköenergia olivat vuoden alhaisimmat, tästä syystä vesilaitoksen alhaisin sähkönkulutus sijoittui heinäkuulle.

12 Sivu 11 (73) Kuukausittainen sähköenergiankulutus, kwh Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 4.2 Kuukausittainen sähkönkulutus Vanhankaupungin vesilaitoksella vuonna Kuvassa 4.3 on esitetty sähkönkulutuksen jakautuminen Vanhankaupungin vesilaitoksella eri yksiköiden kesken. Ylivoimaisesti suurin sähköenergian kuluttaja on korkeapainepumppaus verkostoon, joka käsittää yli 60 % kokonaissähköenergiankulutuksesta. Toiseksi suurimpana sähköenergiankuluttajana on hiekkasuodatuksen ja välipumppauksen 14 %:n osuus, joka koostuu pääasiassa välipumppauksesta. Välipumppauksella tarkoitetaan puhdistetun veden pumppausta puhdasvesisäiliöön, josta vesi pumpataan edelleen verkostoon. Sähkönkulutuksen jakautuminen Vanhankaupungin vesilaitoksella 2007 Helsingin energia: MWh Varavoima: 16 MWh KP-PUMPPAUS 14 % 10 % OTSONOINTILAITOS KEMIKAALIRAKENNUS. 9 % 5 % 62 % HIEKKASUODATUS JA VÄLIPUMPPAUS AKTIIVIHIILILAITOS Kuva 4.3 Sähkönkulutuksen jakautuminen Vanhankaupungin vesilaitoksella 2007.

13 Sivu 12 (73) Vanhankaupungin vesilaitos on yhdistetty kaukolämpöverkkoon. Vuonna 2007 Vanhankaupungin laitoksen lämpöenergian kulutus oli yhteensä MWh, josta MWh ostettiin Helsingin Energialta ja MWh tuotettiin biokaasusta Helsingin Veden jätevedenpuhdistamolla Viikinmäessä. Kuvassa 4.4. on kuvattu lämpöenergian hankinnan kuukausittainen jakautuminen Helsingin energialta ostettuun sekä Viikinmäessä tuotettuun lämpöenergiaan vuonna Lämpöenergianhankinta Vanhankaupungin vesilaitoksella 2007, MWh TAMMI MAALIS TO UKO HEINÄ SYYS MARRAS Viikinmäki HKE Kuva 4.4 Lämpöenergian hankinnan kuukausittainen jakautuminen Vanhankaupungin vesilaitoksella Potentiaaliset energiansäästökohteet ja toimenpide-ehdotukset Laitosauditoinnin, haastattelujen ja lähtötietojen läpikäynnin jälkeen tarkasteltaviksi potentiaalisiksi energiansäästökohteiksi Vanhankaupungin vesilaitoksella valittiin seuraavat kohteet: Korkeapainepumppaus Suodattimien huuhteluvesien otto välipumppaamosta Lämmöntalteenoton kannattavuuden selvittäminen rakennuksissa, joissa sitä ei ole toteutettu Korkeapainepumppaus Korkeapainepumppaus Vanhankaupungin vesilaitoksella jakaantuu kahteen linjaan Alppilan ja Myllypuron linjoihin. Korkeapainepumppuja on yhteensä 7. Pumput 1-3 pumppaavat Alppilan linjaan, ja pumput 4-7 pumppaavat Myllypuron suuntaan. Alppilan linjan pumput (1 3) on uusittu vuonna 2004, tällöin ei uusittu pumppujen moottoreita, jotka ovat vuodelta Myllypuron linjaan pumppaavat pumput (4-7) ovat hankitut vuonna 1971 ja ne edustavat moottoreiden energiankulutuksen sekä hyötysuhteiden osalta jo vanhentunutta tekniikkaa. Kaikki pumput toimivat nyt 3 kv:n jännitteellä, eikä niillä ole taajuusmuuttajaohjausta. Säätö suoritetaan pumpun tai pumppuyhdistelmän valinnan avulla. Pumppuyhdistelmän valinnalle on olemassa

14 Sivu 13 (73) optimointiohjelma, joka ei kuitenkaan ole automaation ohjaamana käytössä, vaan käyttäjä tekee valinnan kokemukseensa perustuen. Käyttövarmuutta silmällä pitäen on harkittu siirtymistä taajuusmuuttajaohjattuihin pumppuihin. 3 kv:n jännitteellä toimiville pumpuille on pumppukohtaisen taajuusmuuttajaohjauksen järjestäminen kallis toteutettavaksi, tämän vuoksi on tutkittu siirtymistä 690 V:n jännitteeseen. 690 V:n muuntaja ja sähkökeskustilat sekä kaapelointi täytyy rakentaa jännitteen muutoksen yhteydessä. Investointikustannuksissa on huomioitu näistä johtuvat kustannukset. Vanhojen pumppujen hyötysuhteen on arvioitu olevan 76 % (Vanhankaupungin energiaselvitys, Pöyry Energy Oy, v. 2003). Vuonna 2004 uusittujen pumppujen hyötysuhde on noin 77 %. Vaihdettaessa 2004 vuoden pumppuihin uudet energiatehokkaat moottorit, tulee kokonaishyötysuhteeksi arviolta noin 80 %. Uusien energiatehokkaiden pumppujen ja moottoreiden yhdistelmän kokonaishyötysuhteen on laskelmassa oletettu olevan 85 %. Vuonna 1971 hankitut pumput ovat käyttöikänsä päässä, joten ne tuli saneerata peruskorjaamalla tai vaihtamalla uusiin viiden seuraavan vuoden aikana. Korvausinvestoinnin arvo on esitetty alla olevissa taulukoissa, ja on vähennetty taulukoissa esitetyistä kokonaiskustannuksista. Vaihtoehto A: uusitaan vain kapasiteetin ja säädettävyyden kannalta tarpeellisin osin pumput ja varusteet. Nykyisellä laitoksen kapasiteetilla (vuonna 2007 keskimäärin noin 4140 m 3 /h) pumppujen uusimisen investointikustannukset ovat noin 1,4 M, sisältäen seuraavat toimenpiteet: Myllypuron linjan pumput 4 ja 5 korvataan uusilla Uusiin pumppuihin asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit (2 kpl) Alppilan linjan pumppuihin 1, 2 ja 3 asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit (3 kpl) Pumppuihin 1, 2 ja 3 vaihdetaan nopeussäätöön soveltuvat kytkimet Viiteen pumppuun asennetaan taajuusmuuttajat Säästöpotentiaali on yhteensä noin 840 MWh/a. Taulukossa 4.1. on esitetty laskelma investoinnin kannattavuudesta. Taulukko 4.1. Korkeapainepumppujen ja moottoreiden uusiminen laitoksen nykyisellä kapasiteetilla. Korkeapainepumppaus, vuoden 2007 pumppaustiedoilla Energiankulutus v MWh/a Energiankulutus uusituilla pumpuilla ja moottoreilla MWh/a Kustannussäästö (sähkön hinta 0,07 /kwh) /a Korkeapainepumppauksen korvausinvestointi (arvio) Korkeapainepumppauksen investointi (arvio) (* Takaisinmaksuaika (korkokanta 5 %) > 100 a (* Investoinnista on vähennetty korvausinvestoinnin arvo. (Ts. Ne käyttöikänsä päässä olevat pumput ja moottorit sekä putkivarusteet on uusittu, jotka kapasiteetin toteuttamiseksi minimissään vaaditaan.)

15 Sivu 14 (73) Laitoksen kapasiteetin nostoa 8000 m 3 /h:iin, sekä verkoston hallintaa silmälläpitäen varten korkeapainepumppausta joudutaan saneeraamaan. Kokonaisuudessaan investointi on noin 2,1 M, seuraavat toimenpiteet suorittaen: Myllypuron linjan pumput 4,5 ja 6 korvataan uusilla Uusiin pumppuihin asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit (3 kpl) Alppilan linjan pumppuihin 1, 2 ja 3 asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit (3 kpl) Pumppuihin 1, 2 ja 3 vaihdetaan nopeussäätöön soveltuvat kytkimet Kuuteen pumppuun asennetaan taajuusmuuttajat Säästöpotentiaali laitoksen kohonneella kapasiteetilla on noin MWh/a verrattuna nykyisiin pumppuihin. Taulukko 4.2. Korkeapainepumppujen ja moottoreiden uusiminen laitoksen kapasiteetilla 8000 m 3 /h. Korkeapainepumppaus, tilanteessa 8000 m 3 /h Nykyisillä pumpuilla energiankulutus (8000 m 3 /h) MWh/a Energiankulutus uusituilla pumpuilla ja moottoreilla MWh/a Kustannussäästö (sähkön hinta 0,07 /kwh) /a Korkeapainepumppauksen korvausinvestointi (arvio) Korkeapainepumppauksen investointi (arvio) (* Takaisinmaksuaika (korkokanta 5 %) > 100 a (* Investoinnista on vähennetty korvausinvestoinnin arvo. (Ts. Ne käyttöikänsä päässä olevat pumput ja moottorit sekä putkivarusteet on uusittu, jotka kapasiteetin toteuttamiseksi minimissään vaaditaan.) Investointi ei ole kannattava, huomioiden pelkästään energiansäästön avulla saatu kustannushyöty. Laitoksen kapasiteetin noustessa m 3 /h voidaan korkeapainepumppaus uusia hydraulisilta ja mekaanisilta osiltaan, uusimatta moottoreita. Tällöin investointi on laskennallisesti kannattava (taulukko 4.3.). Taulukko 4.3. Korkeapainepumppujen hydraulisten ja mekaanisten osien uusiminen laitoksen kapasiteetilla m 3 /h. Korkeapainepumppaus, minimi-investointi tilanteessa 8000 m 3 /h Nykyisillä pumpuilla energiankulutus (8000 m 3 /h) MWh/a Energiankulutus uudet pumput, vanhat moottorit MWh/a Kustannussäästö (sähkön hinta 0,07 /kwh) /a Korkeapainepumppauksen investointi (arvio) (** Takaisinmaksuaika (korkokanta 5 %) 15,0 a (** Investointi on käytännössä korvausinvestointia, ja ne käyttöikänsä päässä olevat pumput, moottorit sekä putkivarusteet on uusittu, jotka kapasiteetin toteuttamiseksi minimissään vaaditaan.

16 Sivu 15 (73) Vaihtoehto B: Kaikkien normaalisti käytössä olevien pumppujen kokonaishyötysuhteen tulee olla vähintään 85 %. Uusimalla kaikki pumput korkean hyötysuhteen pumppuihin ja moottoreihin päästään täysimääräiseen energiansäästöpotentiaaliin. Laitetoimittajalta tulee takuuarvona vaatia vähintään 85 % kokonaishyötysuhdetta uusille hankittaville pumpuille. Vanhemmat, hyötysuhteeltaan alhaisemmat pumput jäävät varakäyttöön. Tällöin tulee tehdä seuraavat toimenpiteet nykyisen kapasiteetin tilanteessa: Pumput 1,2,4,6 korvataan uusilla Pumput 3,5 peruskorjataan ja niihin vaihdetaan nopeussäätöön soveltuvat kytkimet Uusiin pumppuihin asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit Pumppuihin 3 ja 5 asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit Neljään uusittavaan pumppuun asennetaan taajuudenmuuttaja Säästöpotentiaali on yhteensä noin 840 MWh/a. Taulukossa 4.4. on esitetty laskelma investoinnin kannattavuudesta. Taulukko 4.4. Korkeapainepumppujen ja moottoreiden uusiminen laitoksen nykyisellä kapasiteetilla. Korkeapainepumppaus Nykyinen energiankulutus (v. 2007) MWh/a Energiankulutus uusituilla pumpuilla jamoottoreilla MWh/a Kustannussäästö (sähkön hinta 0,07 /kwh) /a Korkeapainepumppauksen korvausinvestointi (arvio) Korkeapainepumppauksen investointi (arvio) (* Takaisinmaksuaika (korkokanta 5 %) > 100 a (* Investoinnista on vähennetty korvausinvestoinnin arvo. (Ts. Ne pumput ja moottorit sekä putkivarusteet on uusittu, jotka kapasiteetin toteuttamiseksi minimissään vaaditaan.) Laitoksen kapasiteetin nostoa 8000 m 3 /h:iin, sekä verkoston hallintaa silmälläpitäen varten korkeapainepumppausta joudutaan saneeraamaan. Kokonaisuudessaan investointi on noin 2,1 M, josta korvausinvestoinnin osuus on noin 0,6 M. Kustannusarvio sisältää seuraavat toimenpiteet: Pumput 1,2,4,6,7 korvataan uusilla Pumput 3,5 peruskorjataan ja niihin vaihdetaan nopeussäätöön soveltuvat kytkimet Uusiin pumppuihin asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit Pumppuihin 3 ja 5 asennetaan IE2 IEC ;2008 moottorit Viiteen uusittavaan pumppuun asennetaan taajuudenmuuttaja Säästöpotentiaali laitoksen kohonneella kapasiteetilla on noin MWh/a verrattuna nykyisiin pumppuihin.

17 Sivu 16 (73) Taulukko 4.5. Korkeapainepumppujen ja moottoreiden uusiminen laitoksen kapasiteetilla 8000 m 3 /h. Korkeapainepumppaus Nykyisillä pumpuilla energiankulutus (8000 m 3 /h) MWh/a Energiankulutus uusituilla pumpuilla ja moottoreilla MWh/a Kustannussäästö (sähkön hinta 0,07 /kwh) /a Korkeapainepumppauksen korvausinvestointi (arvio) Korkeapainepumppauksen investointi (arvio) (* Takaisinmaksuaika (korkokanta 5 %) 25,8 a (* Investoinnista on vähennetty korvausinvestoinnin arvo. (Ts. Ne pumput ja moottorit sekä putkivarusteet on uusittu, jotka kapasiteetin toteuttamiseksi minimissään vaaditaan.) YHTEENVETO KORKEAPAINEPUMPPAUKSESTA Korkeapainepumppaus v m 3 /h Nykyisillä pumpuilla Pumppaus keskimäärin m 3 /h Vuosittainen pumpattu vesimäärä m 3 /a Vuotuinen pumppausenergia kwh/a Keskimääräinen nostokorkeus m Keskimääräinen kok. hyötysuhde (arvio) % 76,4 76,7 Pumppauksen tehokkuus, kwh/m 3 /100m 0,36 0,36 Uudet pumput ja moottorit Vuotuinen pumppausenergia kwh/a Vuosittainen pumpattu vesimäärä m 3 /a Keskimääräinen nostokorkeus m 60,8 60,8 Keskimääräinen kok. hyötysuhde (vaadittu) % Pumppauksen tehokkuus, kwh/m 3 /100m 0,32 0,32 Pumppausenergian säästö (arvio) kwh/a Kustannussäästö (sähkön hinta 0,07 /kwh) Investointiarvio, korvausinvestoinnit vähennetty Takaisinmaksuaika (Korkokanta 5 %) > ,8 Siirtyminen 690 V:n jännitteeseen ja pumppukohtaiseen taajuusmuuttajaohjaukseen laitoksen nykyisen kapasiteetin tilanteessa ei ole investointina kannattava. Kapasiteettitilanteessa 8000 m 3 /h nykyisten pumppujen mekaanisten osien uusinta, sekä pitäytyminen 3 kv:n sähköjärjestelmässä on energiansäästön ja investoinnin kannattavuus arvioiden perusteltavissa oleva hankinta. Kapasiteettitilanteessa 8000 m 3 /h myös uusimpien vuonna 2004 hankittujen pumppujen vaihtaminen entistä energiatehokkaampiin pumppu- ja moottoriyhdistelmiin 690 V:n järjestelmässä tuo merkittävän energiasäästön, joka maksaa investoinnin takaisin, olettaen että uudet pumput kestävät käytössä samalla tavalla kuin nyt käytössä useita vuosikymmeniä olleet.

18 Sivu 17 (73) Investoinnit eivät kuitenkaan ole vertailtavissa ainoastaan energiansäästöpotentiaalin ja takaisinmaksuajan perusteella, myös korkeapainepumppauksen käyttövarmuus tulee huomioida. Pumppukohtaisella taajuusmuuttajaohjauksella voidaan myös optimoida korkeapainepumppausta nykyistä paremmin, vastaamaan verkoston tarpeita ja ylävesisäiliöiden vedenpintaohjauksen toimintaperiaatteita Suodattimien huuhteluvesipumppaus Vanhankaupungin vesilaitoksen hiekkasuodattimien huuhteluvetenä käytetään puhdistettua talousvettä, joka otetaan Myllypuron korkeapainelinjasta. Se johdetaan juoksuttamalla pesuvesisäiliöön (700 m 3 ), josta se johdetaan erillisen pesuvesilinjan kautta suodattimien pesuun. Keskimääräinen vesimäärä suodattimien pesussa on vuositasolla noin m 3. Hiekkasuodinten huuhtelussa vaadittava paine on huomattavasti alhaisempi kuin verkon paine. Mikäli suodattimien pesussa käytettävä pesuvesi pumpattaisiin omalla pumppaamolla välipumppaamosta ennen puhdasvesialtaisiin pumppaamista, voidaan saavuttaa pumppausenergian säästöä. Tätä ennen on kuitenkin selvitettävä, voidaanko prosessia häiritsemättä toteuttaa erillinen pesuveden pumppaus. Helsingin Vedessä on tulevaisuudessa kaavailtu Vanhankaupungin vesilaitoksen kapasiteetin nostamista, mikä tarkoittaa, että myös hiekkasuodinten huuhtelun tarve kasvaa. Vanhankaupungin vesilaitoksen kapasiteetti on tällä hetkellä n m 3 /h, ja tulevaisuudessa laitoksen kapasiteetin on kaavailtu nousevan tasolle m 3 /h. Tällöin vesimäärä kasvaa kolmanneksella, jolloin voitaisiin ajatella, että myös huuhteluvesien määrä kasvaa samassa suhteessa. Kun hiekkasuodatusta edeltävän selkeytyksen läpi johdetaan kolmannes enemmän vettä nykyiseen verrattuna, lyhenee viipymä selkeytysaltaissa ja selkeytystulos heikkenee. Tämä johtaa siihen, että selkeytyksestä poistuva vesi sisältää enemmän kiintoainetta kuin aikaisemmin, jolloin hiekkasuotimet likaantuvat aikaisempaa enemmän. Tämä taas lisää hiekkasuodinten huuhtelutarvetta merkittävästi. Näin ollen voidaan olettaa, että huuhtelutarve vähintään kaksinkertaistuu, mikäli kapasiteettia nostetaan lukemaan m 3 /h. Hiekkasuodinten huuhteluun käytettävä vesimäärä olisi tällöin m 3 /a. Alla olevassa taulukossa 4.6 on esitetty laskelma huuhteluvesien oman pumppaamon kannattavuudesta. Taulukko 4.6. Hiekkasuodinten pesuvesipumppaamon kannattavuuslaskelma. Hiekkasuodinten huuhteluvesipumppaus v m 3 /h Vuosittainen pesuvesimäärä m 3 /a Nykyinen pumppauskorkeus (verkoston painetasoon) m Tarvittava nostokorkeus (putkihäviöt mukana) m Keskimääräinen hyötysuhde % Säästetty nostokorkeus (56-12) m Pumppauksen tehokkuus, kwh/m 3 /100m 0,389 0,389 0,389 0,389 Pumppausenergian säästö kwh/a Kustannussäästö (sähkön hinta 0,07 /kwh) /a Investointi (arvio) Takaisinmaksuaika (Korkokanta 5%) a 11,1 9,5 4,8 4,2

19 Sivu 18 (73) Nykytilanteessa, kun vuosittainen hiekkasuodinten huuhteluvesimäärä on välillä m 3 /a on kustannussäästö sähköenergian osalta n /a. Tulevaisuudessa, jos/kun laitoksen kapasiteettia tullaan nostamaan, nousee kustannusvaikutus luokkaan /a. Investoinnin voidaan todeta olevan kannattava, mikäli takaisinmaksuaika alittaa investoinnin käyttöiän. Koneiston osalta käytetään käyttöikänä tyypillisesti 15 vuotta, joten investointi on kannattava jo tämän päivän huuhteluvesivirtaamilla Lämmöntalteenotto Vanhankaupungin vanhemmissa rakennuksissa ei ole järjestetty lämmön talteenottoa. Lämmön talteenoton järjestäminen laitosalueen rakennuksiin parantaisi laitoksen lämpöomavaraisuutta. Lämmön talteenotto on kannattavaa rakennuskuutioiltaan yli 400 m 3 :n rakennuksien lämpimissä tiloissa (20-22 C), joissa lämmitys tapahtuu kaukolämmön avulla. Sähkölämmitettyjen tilojen rakennuskuutioraja on 200 m 3, johtuen sähkön hinnasta. Puolilämpimien (10 C) tilojen lämmön talteenotto ei kannata Etelä-Suomessa. Jos tilassa on sisäinen lämpökuorma, kuten pumppuja, lämmön talteenotto ei yleensä ole kannattavaa. Viranomaiset kuitenkin vaativat lämmön talteenottoa uudisrakentamisessa ja merkittävissä saneerauskohteissa. Laitokselle suositellaan tehtäväksi tarkempi selvitys lämmöntalteenoton kannattavuudesta rakennuksissa, joissa sitä ei ole toteutettu. 4.4 Laitoksen hiilijalanjälki Suora hiilijalanjälki Vanhankaupungin puhdasvesilaitoksen suora hiilijalanjälki laskettiin itse tuotetusta energiasta (kevyt polttoöljy), laitoksen liikennesuoritteista ja päivittäisistä työmatkoista. Vanhankaupungin puhdasvesilaitoksella työskentelee keskimäärin 30 henkilöä. Työhön liittyviä ajojen liikennesuorite tarkasteluvuonna oli noin km ja työntekijöiden työmatkoiksi arvioitiin noin km. Puhdasvesilaitoksella on varavoimakone, jota koeajetaan säännöllisesti. Vuonna 2007 koeajoissa tuotettiin 16 MWh sähköä. Vanhankaupungin vedenpuhdistamon tarkasteluvuodeksi valittiin vuosi 2007, koska se kuvaa laitoksen toimintaa normaalioloissa; vuonna 2008 Päijännetunnelia saneerattiin ja Vanhankaupungin puhdistamolle otettiin raakavesi Vantaanjoesta. Kuvassa 4.5 on esitetty suoran hiilijalanjäljen muodostuminen tarkasteluvuonna Suora hiilijalanjälki Vanhankaupungin laitoksella oli 19 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tco 2 ekv./a), mikä tarkoittaa, että suora hiilijalanjälki oli noin 0,5 gco 2 ekv./m 3 puhdistettua raakavettä.

20 Sivu 19 (73) Suora hiilijalanjälki tco2 ekv./a Laitoksen sisäinen liikenne 20% Työmatkat 57% Oma sähköntuotanto 23% Kuva 4.5 Suora hiilijalanjälki Vanhankaupungin laitoksella Kokonaishiilijalanjälki Kokonaishiilijalanjälkeen laskettiin lisäksi kemikaalien ja jätteiden kuljetukset, ostetun sähkön sekä lämmön päästöt. Vanhakaupunki kulutti tarkasteluvuotena 2007 yhteensä noin 4207 tonnia kemikaaleja ja jätettä muodostui noin 30 tonnia. Taulukossa 3.2 on esitetty käytettyjen kemikaalien määrät. Tulevaisuudessa kapasiteetin noston ja sitä kautta prosessimuutosten myötä kemikaalimäärät tulevat muuttumaan, mikä vaikuttaa mm. kemikaalikuljetusten kasvihuonekaasupäästöihin tulevaisuudessa. Vanhakaupunki kulutti tarkasteluvuonna MWh sähköä ja 3790 MWh lämpöä. Sähkö ostettiin Helsingin Energialta. Lämpöä ostettiin 1971 MWh Helsingin Energialta, ja 1819 MWh tuotettiin Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Viikinmäessä tuotettu lämpö tuotetaan puhdistamolietteestä ja yleisen linjauksen (IPCC 2007) mukaan biomateriaalista tuotettua energiaa ei huomioida kasvihuonekaasutaselaskennoissa. Kuvassa 4.6 on esitetty laitoksen kokonaishiilijalanjälki. Tarkasteltu kokonaishiilijalanjälki on 3401 tco 2 ekv./a, joka on puhdistettuun vesikuutiota kohti 94 gco 2 ekv./m 3 Ostetun sähkön osuus hiilijalanjäljestä on 2852 tco 2 ekv./a ja lämmön osuus 434 tco 2 ekv./a Laitoksen toimintaan liittyvä liikennöinti aiheutti kokonaisuudessaan 110 tco 2 ekv./a päästöjä, josta kemikaalien kuljetukset muodostivat suurimman osan, 95 tco 2 ekv./a.

Vesilaitosten ilmastonmyönteinen toiminta -tuloksia kehityshankkeesta

Vesilaitosten ilmastonmyönteinen toiminta -tuloksia kehityshankkeesta 1 Vesilaitosten ilmastonmyönteinen toiminta -tuloksia kehityshankkeesta Vesihuoltonuoret seminaari Tampereella 6.11.2009 Projekti-insinööri Pöyry Environment Oy 2 1 Oma tausta Lähtöisin Raumalta Koulutus:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa

Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa DI Mika Kuronen 20.5.2015 Sisältö Pohjana samanniminen diplomityö, Aalto-yliopisto Tilaaja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, mukana myös VVY,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Valvomorakennus - valvomorakennus 70 m2 1 500 /m2 105 000

Valvomorakennus - valvomorakennus 70 m2 1 500 /m2 105 000 KUSTANNUSARVIO Ramboll Finland Oy PARIKKALAN KUNTA SÄRKISALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ESISUUNNITELMA 2014 VAIHTOEHTO 1A: Uusi aktiivilieteprosessi ja jälkiselkeytysaltaat sekä vanhat hiekkasuodattimet Allassyvyys

Lisätiedot

Ilmastuksen energiankulutuksen ja typenpoiston optimointi Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla

Ilmastuksen energiankulutuksen ja typenpoiston optimointi Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla Ilmastuksen energiankulutuksen ja typenpoiston optimointi Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla Envieno, Turun seudun puhdistamo Oy, Esa Malmikare Jouko Tuomi Vesihuolto 2015 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Energian tuotto ja käyttö HSY:n jätevedenpuhdistuksessa Kohti resurssipuhdistamoa

Energian tuotto ja käyttö HSY:n jätevedenpuhdistuksessa Kohti resurssipuhdistamoa Energian tuotto ja käyttö HSY:n jätevedenpuhdistuksessa Kohti resurssipuhdistamoa Mari Heinonen Tuotantopäällikkö Hankkeet kohti resurssipuhdistamoa 1. Johdanto ja tilastot 2. Energiaseurannan kehittäminen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 19.3.2014 20.3.2014 HSY strategia 2020 Hallitus 28.2.2014 Visio 2020 Strategiset päämäärät (vaikutukset) Mahdollistajat Vastuulliset, tehokkaat ja

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen

Lisätiedot

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus n lämmön kulutus 700 680 660 640 MWh 620 600 580 560 540 2002 2003 vuosi energia Lämpöenergian kulutus lla v. 2003 100 90 80 70 60 MWh 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Suomen Vesiyhdistys ry Jukka Piekkari toimialajohtaja HSY Vesi Jukka Piekkari, HSY Vesi 22.3.2010 1

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013

HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013 HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 3 Pääkaupunkiseudun raikkaan veden salaisuus on maailman pisin kalliotunneli. Raakavesi virtaa pääkaupunkiseudulle yli 120 kilometriä

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus LUONNOS 7.11.2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kohdekatselmusten raportoinnista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään energiatehokkuuslain

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

Miten yritys voi olla hiilineutraali?

Miten yritys voi olla hiilineutraali? Miten yritys voi olla hiilineutraali? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ilmastokumppaneiden ja ympäristöjohtamisen vuosiseminaari 3.11.2014, Helsinki Maailmalta ja Suomesta

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus

Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Ei julkaista painotuotteena Copyright Motiva Oy, Helsinki, huhtikuu 2004 Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Tarkoitettu liitettäväksi

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista Tatu Pahkala 10.11.2010 Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Empower lyhyesti Empower on monikansallinen palveluyritys, joka toimittaa rakentamis-, ylläpito-

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 Ympäristöraportti YMPÄRISTÖRAPORTTI Sivu Tuotannon vedenkulutus 3 Apetit Pakaste Oy 3 Apetit Kala Oy 4 Mildola 5 Caternet 5 Energia Apetit Pakaste Oy 6 Apetit Kala Oy 6 Mildola 6 Caternet 6 Jätteet Apetit

Lisätiedot