SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KONNEVESI - VESANTO - TERVO

Transkriptio

1 Nro 6-7 Kesä-heinäkuu 2013 ISSN vuosikerta SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KONNEVESI - VESANTO - TERVO Kesäteatteria Rautalammilla 5 Lawatanssit on vaihtoehtofestivaali 8 Kuvakooste maailmanvalloituksesta KYLÄLÄINEN Jorma s Kivilitografioita mielenmaisemista 17 Kukkonen Kesän tuplanumero, painos kappaletta

2 2

3 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen LYHYESTI Tangokuningas viihdyttää Aapelissa ja Pauliinassa Runon ja Laulun Rautalampi -tapahtuman Kupletti-iltamissa esiintyvä tangokuningas Jouni Keronen viihdyttää myös palvelukotien asukkaita. Tulevana perjantaina Keronen esiintyy iltapäiväkonsertissa Aapelissa ja Pauliinassa. Konsertti on palvelukotien asukkaille maksuton. Koskelon avajaisia juhlittiin aurinkoisessa säässä. Yleisöä viihdyttivät Matti Esko, Keski-Savon Puhallinorkesteri ja tv-sarja Pirunpellon Sorjonen. Remontoidussa Matkailukeskuksessa vahva usko tulevaisuuteen Koskelo toimii porttina Savoon Koskelon huoltoasema on toiminut kantatien 69 Suonenjoen päässä jo vuodesta 1965 lähtien luvulla uudelleen linjattu 9-tie teki paikasta risteysaseman ja Koskelo onkin kasvanut matkailukeskukseksi. - Olen kasvanut sisään yrittämiseen. Vanhempani perustivat Lomatrion Pieksämäellä 1960-luvulla ja vuonna 1998 ostimme Koskelon, yrittäjä Jukka Leskinen kertoo. Koskelossa valmistui hiljattain miljoonaluokan remontti. Viereisessä rakennuksessa sijainneen huoltoaseman myymälätoiminnot on nyt sijoitettu saman katon alle Café Koskelon kanssa. Koko henkilökunta työskentelee nyt samoissa tiloissa, joissa on panostettu etenkin viihtyisyyteen. - Remontti oli suunnitelmissa pitkään. Lainojen korot ovat matalalla, joten uskalsimme nyt tarttua tilaisuuteen, Leskinen kertoo. Matkailukeskuksen tiloja on laajennettu 200 neliömetriä. Lisäksi wc-tilat ovat kokonaan uudet ja rakennukset on liitetty maalämpöön. Jäähdytyksen ansiosta sisällä on mukavan viileää myös kesäaikaan. Ravintolan osalta näkyvä muutos on täysin uudet lounas- ja kahvilinjastot sekä kalusteet. Asiakkaalle näkymätön uudistus on keittiön remontti. - Pystymme nyt paremmin ottamaan vastaan esimerkiksi tilausajobusseja. Terassia meillä ei aikaisemmin ole ollut, nyt syömään tai kahville pääsee myös ulos, iloitsee Leskinen. Ravintolan Á la carte -listaa on remontin jälkeen uudistettu ja valikoimaan ovat tulleet myös pitsat. - Olemme lisänneet omaa tuotantoa niin kahvila- kuin ruokatuotteissakin. Haluamme olla tunnettuja hyvänä ruokapaikkana. Valtatiellä yhdeksän liikenneaseman ohittaa keskimäärin autoa vuorokaudessa. Kantatie 69 on myös vilkas väylä etenkin kesäaikaan. - Haluamme olla tässä Savon porttina etenkin Keski-Suomen ja Hämeen suunnasta tuleville. Meiltä saa kesäaikaan esimerkiksi mansikoita ja olemme kiinnostuneita myös muista paikallisista tuotteista. Myös lähiseudun kunnat voisivat mielestäni tuoda enemmän itseään tykö meidän kauttamme. Matkailukeskus palveli asiakkaitaan koko remontin ajan. Vain muutamana iltana ovet suljettiin hieman normaalia aikaisemmin. - Siitä on annettava todella iso tunnustus koko henkilökunnalle. He ovat kyllä joutuneet venymään, padat ja kattilat ovat yön aikana muuttaneet paikkaansa. Kiitos kuuluu tietysti myös asiakkaille, jotka ovat ymmärtäneet remontin aiheuttamat haitat. Yrittäjä Jukka Leskisen mukaan ravintolatilat ovat nyt huomattavasti aikaisempaa viihtyisämmät. Remontoidun Koskelon avajaisissa esiintyi ehkäpä Suomen tunnetuin rekkamies, Matti Esko. Ohjattua ohjelmaa Etelä-Konnevedellä Osana Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanketta kokeillaan viikon ajan ohjattua ohjelmaa, johon kuuluu esimerkiksi Kalajanvuoren kierroksia, melontaa, maisemaristeilyitä, koskikalastusta ja mönkijäsafareita. Idea lähti liikkeelle matkailun tuotteistamistyöpajassa viime talvena. Tarkoituksena on myös kerätä kokemuksia matkailupalvelujen jatkokehitystä ajatellen. Projektipäällikkö Ulla Anttilan mukaan etenkin maisemaristeilyt ovat herättäneet kiinnostusta. Ohjelmaan voi tutustua ja ilmoittautua osoitteessa Etelä-Konneveden hoito- ja käyttösuunnitelman luonnos on julkaistu Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelmien luonnos on julkaistu. Suunnitelmaan voi tutustua internetissä Metsähallituksen sivuilla. Suunnitelmasta toivotaan palautetta niin yksityisiltä ihmisiltä kuin aluetta eri tavoin käyttäviltä yhdistyksiltä ja ryhmiltäkin. Palautetta voi antaa elokuun loppuun saakka. Rautalampilehti ilmestyy seuraavan kerran Tämä Rautalampilehden numero ilmestyy poikkeuksellisesti keskiviikkona. Syynä on painossamme juhannuksen aikaan tehdyt muutostyöt. Seuraavan kerran Rautalampilehti ilmestyy tiistaina

4 Teksti ja kuva: Juho Pahajoki Power Park huvipuisto, sisä- ja ulkokartingradat, ratsastuskeskus, 5-D -elokuvateatteri, hotelli, lomamökkejä, karavaanarialue Härmän Kylpylä hotelli, viihderavintola, liikuntahalli, golfkenttä Power Truck Show kansainvälinen rekkanäyttely elokuuta PowerParkin alueella Tractor pulling SM-osakilpailu 7.7. ja muut kesän tapahtumat! Katso myös Kesälomalla Kauhavalle! KAUHAVA Tampere Jyväskylää Helsinki Hyviä kesähetkiä! Konneveden Osuuspankki Runon ja laulun Rautalampi Jalkapallokoulu Konnevesi nurmikenttä Facebookissa Jalkapallokoulu Konnevesi Konnevesipäivät ja Savottamarkkinat klo Poppi-olympialaiset Konnevesi Sumiaisten kyläpäivä Rautalankafestivaalit Sumiainen klo 18 Rantakalailta Konneveden satama Menossa mukana Tervetuloa! Kauppatie Konnevesi p. (014) Aidosti lähellä ihmistä. Tarjous keskittäjille: * Tuottotilin korko ja sijoitus indeksilainaan Tarjouksemme koskee vähintään euron sijoitusta, josta osa sijoitetaan Pohjola Pankin liikkeelle laskemaan indeksilainaan ja osa 6 kk:n määräaikaiselle tuottotilille. Talletuksen korko määräytyy sen perusteella, kuinka suurella osalla sijoitettavista varoista merkitään indeksilainaa. Varojen sijoittamiseen on kolme vaihtoehtoa: Talletukseen 75 % 50 % 25 % Indeksirahastoon 25 % 50 % 75 % Korko keskittäjille 0,70 % 1,40 % 2,00 % Korko muille 0,60 % 1,20 % 1,80 % Indeksilainan tuotto määräytyy lainaehtojen mukaisesti kohde-etuuden kehityksen perusteella. Indeksilainan voi pitää eräpäivään asti tai myydä sen jo aiemmin. Pohjola Menestyjän valinnat X/2013 indeksilainan eräpäivä on Indeksilainan ohjelmaesite ja lainakohtaiset ehdot ovat saatavilla merkintäpaikoissa. Tarjous on voimassa saakka. Tule meille tai soita OP puhelinpalveluun ja kysy lisää. * Keskittäjä on sekä OP-bonusasiakas että Pohjolan etuasiakas. OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP Pankin asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen asiointi on vähintään 5000 euroa kuukaudessa. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä Pohjolassa. OP-bonusasiakkaanamme talletuksesi ja sijoituksesi kerryttävät sinulle myös OP-bonuksia, joita käytetään automaattisesti mm. pankkipalveluiden ja Pohjolan vakuutusmaksujen maksamiseen. Markku Tiihonen tutkii piipun rihloja endoskoopilla. Kiväärin loimukoivuinen tukki on myös Tiihosen käsialaa. Suomen monipuolisin aseseppä Suonenjoella Markku Tiihonen lähti 19 vuoden maanviljelyn jälkeen hakemaan uut- 2,00% ta uraa ja päätyi asesepäksi. Ikaalisten käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta valmistunut Tiihonen on tarjonnut aseiden ja kiikareiden huoltoa, säätöä ja asennusta sekä ampumatarvikkeita Suonenjo- aseiden huolto ja sillä tiellä ollaan. Miehen paja löytyy entisestä navetasta. Koneisiin ja laitteisiin on satsattu, osa on täytynyt myös itse valmistaa. Tiihonen kertoo, että tyypillisten huoltojen ja asennusten lisäksi hän valmistaa myös aseita kokonaan mittatilauksena. Vain piippu tulee silloin ulkopuoliselta. Mielipuuhakseen ja en Kärkkäälässä huhtikuusta Avajaisiin odotettiin omaksi bravuuriksi hän alkaen. Myös säädettävät poskipakat onnistuvat. Kiinnostusta palvelulle on, sillä avajaisiin odotettiin noin 50 ihmistä, mutta paikalle noin 50 ihmistä, mutta paikalle ilmestyikin 250. mainitsee tukkien valmistamisen: - Puuta ei voi työstää yhtä helposti kuin metallia. Palikasta on löydettävä ilmestyikin 250. Tiihonen kertoo, että Kuopion talousalueella on muita aseseppiä kourallinen, mutta yhtä laajaa palvelua ei lähialueilla tarjota. - Itseasiassa taitaa olla niin, että näin monipuolista palvelua ei Suomessa muualta saa, Tiihonen toteaa. Nykyään Vortexin takuuhuollot Suomessa hoitva Tiihonen päätyi asesepän hommiin kiikareiden korjaamisen kautta. Metsästäjää rupesi kiinnostamaan myös muoto, katsottava puun syitä. Se on käden ja silmän tarkkaa yhteispeliä. Tiihosen tekemät loimukoivusta tehdyt tukit ovatkin upean näköisiä. Myös kiikarien huolto on miellyttävää. - Se on niin tarkkaa, että touhussa unohtaa kaiken muun. Vaikka töitä on tuoreelle yrittäjälle jo siunantunut, niin lisää mahtuu. - Aseet voi tuoda meille itse, tai toimittaa matkahuollon kautta, aseseppä toteaa.

5 Teksti ja kuvat: Juho Pahajoki Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Iiris (Maria Salminen) luennoi kaupunkien vaaroista. Minttu (Aino Utriainen) ja Liminka (Riku Simonen) kuuntelevat. Kunnanviraston kukkapenkissä kävi sutina, kun Rautalammin Puutarhakerholaiset istuttivat kasveja maahan. Rautalammilla on aktiivinen puutarhakerho Kesäteatteria tuorein maustein Haja-asuttajat Pikkujoulunäytelmällä viime syksynä debytoinut Rautalammin teatteri tuo kuuden esityksen voimin kesäteatteria Rautalammille. Taavi Simosen käsikirjoittama ja ohjaama Haja-asuttajat on tyypilliseen kesäteatteritapaan huumoria sisältävä maalaisnäytelmä, joka pyrkii kuitenkin kliseiden toistamisen sijasta hieman rikkomaan kaavoja. Sisällöltään se sopii kaikenikäisille. Rautalammin museon takapihalla kantaesityksensä saava näytelmä marssittaa estradille laajan joukon harrastajateatterilaisia. Nuorin esiintyjä on kolmetoistavuotias ja vanhin päälle viiden kympin. - Vaikka osa on ensikertalaisia ja toiset konkareita, niin kaikki ovat päässeet äkkiä hommaan kiinni ja intoa on riittänyt, Simonen kehuu näyttelijöitään. Poppoo on harjoitellut huhtikuusta alkaen ja pari viikkoa ennen kantaesitystä repliikit alkavat osua jo nappiin harjoituksissa. Vaikka näytelmää tehdäänkin selvästi tosissaan, porukalla näyttää olevan hauskaa ja yhdessä tekemisen meininkiä löytyy. Simosen Haja-asuttajien juoni punoutuu muutaman langan varaan: ideologinen hörhöryhmä Haja-asuttajat punoo maallemuuttoaikeita. Maalla asuva vanha äijänkäppänä, Rievälä, elättelee suuria matkailubisnesunelmia saamattoman sohvaperunan Maken kanssa, jota pirttihirmu emäntä Mira höykyttää. Kaikki on kiinni naapurin Teerin Kieppi Rievälä (Arto Vesterinen) ja Make (Tuomo Hänninen) mielivät kaupunkireissulle. Maalaisilma laittaa Anskun (Niina Hämäläinen) ja Iiriksen tanssimaan. -tilasta, joka ei ole myynnissä. Miten käy haja-asuttajien aikeiden, ja haluavatko kaikki todella maaseudun autuuteen? Toteutuvatko kaverusten matkailuyrittäjyyshaaveet ja saako Make lopullisesti kenkää eukoltaan? Onko sovinnollisuus ideologista sokeutta suurempi voima? Näihin kysymyksiin vastauksen antaa Rautalammin teatterin Haja-asuttajat. Rautalammin Puutarhakerho ry on noin 160-jäseninen aktiivinen yhdistys. Kerholaiset huolehtivat esimerkiksi Rautalammin kunnanviraston edustalla olevista kukkapenkeistä. - Kukkapenkkiä hoidetaan talkoilla, lisäksi me tehdään paljon reissuja, yhdistyksen sihteeri Tarja Hämäläinen kertoo. keläisiä. - Meillä on jäseniä Rautalammilta, Suonenjoelta ja muistakin ympäryskunnista. Ehkä puutarhainnostus Muutama viikko takaperin on nousussa, sillä jäseniä on järjestettyihin istutustalkoisiin paljon ja he ovat aktiivirastolla kunnan- Reissuilla on aina yli visia, Hämäläinen ker- osallistui viitisentoista 30 henkilöä. too. kerholaista. Osallistumalla talkoisiin - Reissuilla on aina Kaikilla tuntui olevan voi saada hyvitysta yli 30 henkilöä. Meillä yhteinen innostus aiheeseen matkojen hinnoista. on sellainen systeemi, ja kerholaiset jakoivat tietämystään kasveista toisilleen. Kukkapenkin oli suunnitellu että osallistumalla talkoisiin voi saada hyvitystä matkojen hinnasta, hän jatkaa. Suonenjoen kaupunginpuutarhuri Tänä vuonna kerho on jo reissannut Heli Kanninen. Kerho on useana vuonna tehnyt matkan esimerkiksi Tyrin kukkamarkkinoille Valkealassa ja Elimäellä ja luvassa on vielä ainakin syysretki elokuussa. Viroon. Tänä vuonna matkalle osallistui myös pieksämä- 5

6 Teksti ja kuvat: Juho Pahajoki Heikki Leskinen oli kyläkauppapäivänä liikkeellä ison lapsikatraan kera. Valtakunnallinen kyläkauppapäivä Kyläkauppa on alueensa keskus Kerkonkosken kyläkauppa Kosken puotipiika keräsi väkeä lauantaina aamusta alkaen valtakunnallisen kyläkauppapäivän merkeissä. Pienen kylän ruokapuoti tarjosi asiakkailleen pullakahvit ja musiikkia. 6 Lisäksi halukkaat pääsivät ratsastamaan, ja grillimakkaraa ja muikkuja paistettiin pihapiirissä. Päivän organisoinnista vastaavan Päivittäistavarakauppa ry:n mainoslause Kyläkauppa on alueensa keskus piti varmasti paikkansa tuona päivänä. Asiakaspalvelun lomassa yksi yrittäjistä, Pirjo Kekkonen, ehtii kertomaan asiakkaitten löytäneen maaliskuussa ovensa avanneen kaupan. Kesäasukkaat ovat myös saapuneet, ja edellisenä päivänä avattu Veikkaus-palvelu on myös löytänyt jo käyttäjänsä. Kahvinjuonnin lomassa Mikkelistä saapunut kesäkerkkolainen toteaa, että on suuri helpotus, kun tavaroita ei tarvitse rahdata kaupungista mökille. Kyläkaupan eduksi mainitaan pieni, mutta kattava valikoima. Erityismaininnan ansaitsee kesäasukkaan mielestä konnevetinen Mannisen Petra Kultalahti kiipesi hevosen selkään kyläkauppapäivänä Kerkonkoskella. ruisleipä, jota kuulemma viedään lisäksi monesti kavereita kylässä ja myös kotiin. Kauppias Piia Holopainen mainitsee myös paikallisen taa. ruokaa tarvitaan, Leskinen naurah- kurkun ja tomaatin kelpaavan ihmisille erityisen hyvin. aikaa, jolloin kylällä oli kolmekin Iäkkäämpi kyläläinen muistelee Toinen kesäasukas, Heikki Leskinen, kertoo käyvänsä kyläkaupaslinta eri keskusliikkeiden väliltä oli kauppaa. Siihen aikaan kaupan vasa ruokaostoksilla usein, koska se myös politiikkaa. Nykyinen kauppa on lähellä ja lapsiperheelle helppoa. saa kiitosta mm. ulkoasusta ja valikoimasta. Puotipiian lisäksi hän suosii Iisveden Rukolaa. - On hyvä, että kylälle saatiin - Kun kuultiin kyläkauppapäivästä, niin oli selvää, että tullaan perustarvikkeet omalta kylältä, hän taas kauppa, jotta vanhukset saavat käymään. Kyläkaupat ovat lähellä, toteaa, ja lähettää terveiset lukijoille niistä on helppo hakea päivittäistavarat. Meilläkin on omien lasten kää kaupassa, että kauppa kyläkauppapäivän hengessä: Käy- säilyy!

7 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Kiinteistötekniikka Ykkösen kaksikko Pentti Partanen ja Juha Jauhiainen. Toiminta laajenee putkitöihin Kiinteistötekniikka Ykkönen Rautalampilainen Juha Jauhiainen on laajentanut yritystoimintaansa jätevesipuhdistamojen korjauksista ja huolloista putkitöihin. Aikaisemmin omalla toiminimelään toiminut Jauhiainen on päättänyt kehittää yritystään ja muuttanut sen osakeyhtiöksi. Hän on palkannut töihin pitkään tuntemansa putkimiehen Pentti Partasen. - Putkitöitä tehdään ensimmäisestä vedosta aina maalämpöpumpun asennukseen. Voisi sanoa, että lattiasta kattoon, Juha Jauhiainen kertoo. - Toimintaa on viritelty toukokuusta lähtien. Esimerkiksi tukkuliikeasioita on laitettu kuntoon. Muutamia työkohteita on jo menossa ja muutamia tulossakin, Pentti Partanen kiinteistötekniikkapuolelle. toteaa. - Talotekniikka kehittyy ja Partanen on työskennellyt lähes kymmenen vuoden ajan lvi-asentajana ja sitä ennen ruostumattomien teräsputkistojen asentajana. Lvi-alan kokemusta voi siis kuvata vahvaksi. - Tässä yrityksessä jokainen tekee sitä mitä osaa. Minä pysyn puhdistamoiden huoltojen ja korjausten parissa, muuttuu entistä monimutkaisemmaksi, samalla korostuu se, että laitteet on oltava säädettyinä oikein. Usein asennustyön lisäksi on tarvetta laittaa säädöt kohdalleen, Juha Jauhiainen kertoo. - Meille tärkeintä on saada asiakkaille tarvittava apu ja palvelu niin, että molemmilla Jauhiainen naurahtaa. Tässä jokainen tekee on hyvä mieli Miehet kertovat sitä, mitä osaa. Minä sen jälkeen, hän jatkaa. kehittävänsä yrityksen pysyn puhdistamojen - Meidät tavoittaa toimintaa siihen suuntaan, millaisia tarpeita huoltojen ja korjausten parissa. puhelimella ja sähköpostilla ja tällä kylällä asiakkailla ilmenee. tietysti aika hyvin hihasta Tarvittaessa ollaan valmiita opettelemaan kokonaan uusia asioita. Jauhiainen on jo ehtinyt kaavailla kattavampaa palvelupakettia kiinni ottamalla, miehet naurahtavat. Kiinteistötekniikka toimii Rautalammin lisäksi myös lähikunnissa. 7

8 Teksti: Petri Virta Kuva: Aleksi Havu 8 KONNEVESI Kunnantalo puh Pop-pankki puh LAUKAA Laukaa-Konnevesi-lehti puh ÄÄNEKOSKI ja SUOLAHTI Niskanen Oy puh RAUTALAMPI Artteli puh Konneveden satamassa Keskiviikkona 3.7. klo Liput 18/23 UNIIKKI JONNE AARON Torstaina 4.7. klo 19 Katso kuljetukset Bluesiin netistä! SAMULI PUTRO Ennakkomyyntipaikat: Liput 38/43 MICKE & LEFTY feat. CHEF QSTONE VIRVE ROSTI, FREEMAN & MENNEISYYDEN VANGIT HANKASALMI Melli-Elli puh SUONENJOKI RR-Savo puh JYVÄSKYLÄ Nikolainkulman lipunmyynti puh Jyväskylän kaupunginteatteri puh LIPPU.FI puh Lawatansseissa esiintyvä Puppa J on nähty Rautalammilla aiemminkin Jätkäjätkät-bändin kanssa. Lawatanssit on vaihtoehtoista musiikkia läpi yön Lawatanssit festivaali tuo Rautalammille yli 100 esiintyjää elokuun toisena viikonloppuna. Nimestään huolimatta kyse ei suinkaan ole perinteisistä lavatansseista vaan varsin ainutlaatuisesta alakulttuurimusiikin ja taiteen festivaalista. Tapahtuma nivoo yhteen edustajia vaihtoehtomusiikin monilta eri osaalueilta rock- ja folk-painotteisista livebändeistä hip-hop & rap-kattauksiin sekä tietenkin läpi yön konemusiikkiin. Kun festivaali perjantaina alkaa jatkuu musiikki taukoamattomana sunnuntaiiltapäivään saakka. Lawatanssit järjestetään nyt neljättä kertaa, viime vuonna tapahtumapaikkana oli Mäntyharju. Tapahtuman tuottamisesta vastaavat Alakulttuuriyhdistys Syvä Ry sekä ääni-, valo- ja videotekniikan avulla uniikkeja audiovisuaalisia elämyksiä taikova Wider Visions Ry. Tänä vuonna festivaalialue sijaitsee Mikonlammen rannalla, Armisvedentien varressa Rautalammin Myhinpäässä, noin 20 kilometrin päässä kirkonkylältä. Riittävän suurta ja rauhaisalla paikalla olevaa tapahtuma-aluetta on vaikea löytää. Tämä löydettiin sattumalta kollegan vinkkaamana, kertoo Lawatanssien tekninen tuottaja Jarmo Snellman. Tapahtumapaikalla on parhaillaan käynnissä puitteiden rakentaminen, esimerkiksi teitä on paranneltu ja rakennettu vessoja sekä esiintymislavojen perustoja. Puitteet rakennetaan kestävää kehitystä kunnioittaen ja samalla myös hieman tulevaisuuten satsaten. Lawatanssit on tehnyt sopimuksen alueen käytöstä viideksi vuodeksi. Jarmo Snellman kertoo, että tulevina vuosina aluetta voidaan hyvin vuokrata myös muiden tapahtumien käyttöön, kun hyvät puitteet kerran luodaan. Lawatanssien neljällä lavalla esiintyy viikonlopun aikana yhteensä yli 100 esiintyjää. Pääosa esiintyjistä on kotimaisia, mutta kansainvälistä väriä tapahtumaan tuovat esimerkiksi ranskalainen Absolum ja australialainen Sensient. Suomalaisista esiintyjistä tunnetuimpia lienevät Puppa J, Notkea Rotta, Laineen Kasperi ja Yona. Ennakkolippuja on myyty tammikuusta lähtien. Snellman kertoo lippukaupan käyneen hieman aiempia vuosia joutuisammin. Tapahtumaan odotetaan paria tuhatta kävijää.

9 Ihanat marjat yksiin kansiin Marjakauden voi aloittaa nyt kirjakaupasta. Suonenjokelainen Kirsti Eskelinen on julkaissut toisen kirjansa, joka vie metsiin ja puutarhoihin ja lopulta patojen ääreen nauttimaan kauniista herkuista. Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Pari päivää on mennyt kirjanjulkistamiskiireissä, ja vasta nyt Kirsti Eskelinen ehtii kunnolla selailemaan uutukaista Ihanat marjat -kirjaansa. On ilo ja tyydytys, kun kirjan on saanut valmiiksi. Vaikka eihän se koskaan ole valmis. Aina voisi jotain lisätä ja muuttaa, Eskelinen tuumaa. Hän vaikuttaa kuitenkin tyytyväiseltä Gummeruksen kustantamaan kirjaan, jossa hän esittelee persoonalliseen tapaansa villi- ja puutarhamarjoja sekä antaa niihin maistuvimmat reseptinsä. Kirja noudattelee tyyliltään reilu vuosi sitten ilmestynyttä Sienestäjän suosikit -kirjaa. Siitä on otettu uusintapainos, vaikka samana vuonna ilmestyi kuusi muutakin sienikirjaa. Sienikirjan saaman hyvän vastaanoton innoittamana Eskelisen ei tarvinnut pitkään harkita, kun Gummerukselta kysyttiin, kirjoittaisiko hän myös marjakirjan. Häntä kannusti myös se, että luonnonmarjat ovat hänelle tuttuja lapsuudesta saakka. Lisäksi oma, laaja puutarha on toiminut monien viljeltyjen marjojen kokeiluareenana vuosikymmeniä. Pohjaa toivat myös useat palkintosijat valtakunnallisissa marjareseptikilpailuissa ja hänen aikoinaan Savon Sanomille kirjoittamansa luonnonmarjasarja ruokaohjeineen. Mönkään menneet puurot ja hivelevät hillot Kirjan aineistoa kootessaan Eskelinen ei silti tyytynyt vain toistamaan tuttuja reseptejä. Hirveän paljon kokeilin uusia juttuja. Moni meni mönkäänkin, hän sanoo nauraen. Esimerkiksi puolukkamämmi teetätti töitä. Eskelinen halusi luoda vanhanajan marjamämmin tilalle pikamämmin. Lopulta hän keksi yhdistää puolukoihin mämmi- ja leipämaltaita sekä ruiskorppujauhoja ja sai aikaiseksi maukkaan mutta nopeatekoisen mämmin. Eskelinen pyrki konstailemattomiin resepteihin. Kirjassa ei ole vain kuivia faktoja, vaan myös elämyksiä ja marjamuistoja, Kirsti Eskelinen sanoo uutukaista selatessaan. Halusin luoda helppoja ja pelkistettyjä ohjeita. Marjat ovat parhaimmillaan, kun niitä ei ole liikaa käsitelty. Vitamiinit säilyvät niissä silloin hyvin. Juuri reseptien luominen innosti kirjan tekemisessä eniten. Uusi hivelevä maku hyvitti pieleen menneet yritykset. Makuraatina sai toimia muun muassa mies, Ville Eskelinen, lapsenlapset ja ystävät, jotka piipahtivat kylässä. Nytkään, kesken haastattelun, Kirsti Eskelinen ei malta olla kipaisematta jääkaapista riistan makustajaa, aroniasta valmistamaansa lisuketta. Sitä löytyy purkin pohjalta vielä hieman maistettavaksi. Mummon vaakkukorpuilla kysyntää Myös ruokien esille laittaminen kuvausta varten yhdessä ruokakuvaaja Pinja Reposen kanssa oli mieleistä. Esteetikon tosin piti mallata useitakin lautasia, kulhoja, laseja ja liinoja ennen kuin silmää miellyttävä kokonaisuus syntyi. Usein yksinkertainen oli kauneinta. Marjat ovat lumoavan värikkäitä ja muodokkaita. Miksi enää koristella niitä? Oma haasteensa oli myös keksiä ruuille kuvaavia nimiä. Marjapuuro tai vattukiisseli ei kelvannut, vaan nimen piti olla persoonallisempi. Avuksi tulivat marjojen kansankieliset nimet. Esimerkiksi variksenmarjalla on monia kansan suussa kulkeneita nimiä ja niinpä variksenmarjaa sisältävät ruuat Eskelinen nimesi harakanpannariksi, variksensalaatiksi ja vaakkukorpuiksi. Nimen tulee ilmentää kyseistä ruokaa, mutta erikoiset, hieman humoristiset nimet jäävät ehkä paremmin mieleen. Lapsenlapsetkin kysyvät jo mummolaan tullessaan vaakkukorppuja. Myös marjaesittelyjen ingresseissä oli keksimistä. Jotkut syntyivät hirmu helposti, kuten mustikka, havumetsän aito siniverinen tai lakka, suon haluttu salarakas. Toisia taas piti miettiä ja miettiä ja vaihtaa monta kertaa. Eskelinen haluaa kirjallaan tuoda esille marjoista saatavan moninkertaisen ilon. Marjat ovat ensinnäkin kauniita. Niistä saa erilaisia makunautintoja ja lisäbonuksena tulee terveellisyys ja poimimisen tuoma hyötyliikunta, hän listaa. Maalaistorin kesän resepti on yksinkertainen: lämpimiä kohtaamisia, aurinkoisia hymyjä ja ennen kaikkea maukasta, aitoa ruokaa. Maalaistori palvelee teitä Lokki -kontissa Kivitsyn aukiolla. Pysähdy kahville ja nouda lähi- ja luomuherkut ruokapöytääsi aina kesän loppuun saakka. Tervetuloa nauttimaan kesästä kanssamme! Maalaistori puh

10 Pienois-Rautalampi Helsingissä Pienois-Rautalammilla olisi todella voinut luulla olevansa oikeassa Emäpitäjässä. Kunnanvaltuusto koolla Sanomatalon aulassa tapahtuman avauspäivänä. Kokoukseen tervehdyksensä toi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Puhemiehelle tarjoiltiin aimoannos rautalampilaisuutta; keskellä Pienois-Rautalampia hän sai Morehouse-kontissa tutustua Salli-satulatuoliin. Kävijät saivat muistoksi I love Rautalampi -keittiörätin. Maalaistorilta oli mahdollista ostaa mukaan myös paikallisia herkkuja ja ruokia. Sää suosi tapahtumaa ja terassi täyttyi iltaisin rautalampilaisista ja vierailijoista. 10 Pekka Hintikka ja Ulla Anttila esittelivät Etelä-Konneveden kansallispuistohanketta kansanedustaja Pekka Haavistolle. Hevosten on juotava Helsingissäkin. Hieman epätavanomaisempi kulkupeli Sanomatalon edustalla. Marco Bjurström oli kiinnostunut Rautalammin maailmanvalloituksesta. Emäpitäjää esittelevät Jarna Kaplas ja Risto Niemelä. Mualiman parasta Vempan kylmäsavulohta sai maistaa ja ostaa Kansalaistorilta.

11 Kuplettimestari, trubaduuri ja keittiömestari. Minäkin synnyin kylän syliin Tomi Metsäketo yhteiskuvassa Marja Kämpin ja Sari Hintikka-Variksen kanssa. Anneli Jalkanen etsii omakotitalotontin voittajia 1500 arvontakortin joukosta. Syntyperäisenä rautalampilaisena olen nauttinut näistä päivistä Kansalaistorilla aivan valtavasti. Kerrassaan upeita kohtaamisia. Olen kuullut niin monia erilaisia tarinoita heitä. Tämä johtuen siitä, että juureni paistavat minusta näytän niin suvultani kuulema. Kuka on ollut isäni luokkatoveri, äitini kotitaloustunnilla, pomoni ystävä, tuntenut vaarini, Taidemaalari Oili Marski työssään. Rautalampi on vaikuttanut tavalla tai toisella monen helsinkiläisen elämään. Elävästi on jäänyt mieleen mm. mieheni naapuri jne. Rautalampia on muisteltu monesta eri kulmasta ja monilta eri vuosikymmeniltä. Talojen nimet ovat vilisseet ja loppujen rouva, joka sanoi asuneensa Vanhan lopuksi kartoista löytyneet. Peuran talon toisessa päädyssä sodan Nämä tarinat ovat osa minua ja aikana puoli vuotta evakossa sodan minunkin historiaani ei vain Rau- runtelemasta Helsingistä. Kuva kir- talammin. Olen oppinut paljon uutta kosta ja Peuran museosta olivat piir- vanhaa tietoa ja ylpeänä voin tode- tyneet elävästi rouvan mieleen. ta, että pieni Rautalampi on oikeasti Moni ohikulkija pysähtyi het- suuren suuri monen sydämensä Rau- keksi, mutta huomasikin viettävänsä talammille menettäneen mielessä. pidemmän tovin Rautalammilla, Raatalammillta ollaan ja rahhoo koska ympärillä oli niin mukavia, on evväänä -sanonta on saanut aivan Suomen suurin soutuvene Myötätuuli rantautui Töölönlahden rantaan haastesoudun jälkeen. puheliaita savolaisia, että jutun juurta riitti. Siinä jutellessa aina löytyi joku kiinnekohta Rautalammille. Jos ei muuten niin ainakin emäpitäjän ajoilta. Saimme valtavasti kehuja sii- uuden näkökulman. Ei välttämättä tarvitse olla riihikuivaa, vaan ehkä se tarkoittaakin muita rikkauksia mitä meillä on luova hulluus, luonnon kauneus, yhteisöllisyys? Niitä me tä, että olemme avoimia ja ystävälli- kaikki heimolaiset kannamme tas- siä siis meistä paistoi yhteisöllisyys kussamme. ulospäin. Loistavaa! Luulen, että Olen ollut viimeiset kymmenen tämä tapahtuma on hitsannut meitä vuotta paljon poissa Rautalammilta entistä enemmän yhteen. Haluaisin työmatkojen merkeissä reissanut välittää jokaisella rautalampilaiselle maita ja mantuja. Aikaa välillä omalle myös niille, jotka eivät päässeet pai- kunnalle on jäänyt harmittavan vä- kalle tämän tunteen. Yhteenkuu- hän. Tänä kesänä aion aivan varmasti luvuus Rautalampi heimo se me osallistua Kupletti-iltamiin. JiiPee ja Satulateatteri viihdytti Helsingissä. Kansalaistorilla kuultiin myös yrittäjätarinoita. Petri Virta haastattelee Veli-Jussi Jalkasta. todella olemme ja olkaamme ylpeitä siitä! Ja teille kaikki tulevat rautalampilaiset Rautalampi heimo ei ole vain Aki Virta esiintymisillään saivat minut siitä niin vakuuttuneeksi häpeän myöntää, että olen tähän mennes- hankkeeseen kirjattu klisee, vaan se sä ehtinyt kuunnella heitä aivan liian on oikeasti TOTTA! vähän. Mahtavia. Seuraavan kerran, Vaikka sanotaan, että Savossa kun Akia näen kylän raitilla, otan naapuri valvoo. Näin on, mutta meil- häntä hihasta kiinni ja tilaan hänen lä se on käännetty voitoksi naapuri levynsä. Sillä keinolla Rautalampi ei valvo vain pahassa vaan nimen- kulkee reissuillani aina mukana omaan hyvässä. Yhdessä tekemällä voin sulkea lentokoneessa hetkeksi Salibandyn haasteottelussa RautU kohtasi SM-liigajoukkue Espoon Oilersin. yhteisen edun vuoksi Rautalampi kasvaa ja kehittyy! Olen kohdannut ihmisiä, jotka ovat tunteneet minut vaikka minä en silmäni ja nähdä edessäni Rautalammin raitin, reitin ja luonnon. Minä synnyin kylän syliin Sari Hintikka-Varis 11

12 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Jorma Kukkosen perhealbumi KYLÄLÄINEN Jorma Kukkosella on edessä vielä muutaman päivän työrupeama Hankasalmen kirkkoherrana. Elokuun alussa alkaa eläkkeellä olemisen opettelu. Kolme kertaa lähtenyt ja kolmesti takaisin tullut Kukkospappi 12 Vuonna 1950 syntynyt Jorma Kukkonen on perheen kahdesta pojasta se nuorempi ja vilkkaampi. Ylioppilaaksi päästyään hän ei uskonut enää palaavansa Rautalammille, mutta on tehnyt niin peräti kolmesti. pääsi Kansanvoimaan juoksupojaksi. - Se oli kova juttu kun Maukos Lassi otti töihin. Ensimmäinen tili oli 120 markkaa. Kirkon ja yhteiskunnan palveluksessa - Kuten aina sanon, sain Rautalammilla Kukkonen oli kiinnostunut niin kirkon kasvaa urheilukentän, työväentalon kuin yhteiskunnan palvelemisestakin. ja kirkon muodostamassa Näiden kahden välillä hän kolmiossa, mikä on vahvasti kertookin kamppailleensa vaikuttanut koko elämäni koko elämänsä ajan. Yliop- Ensimmäinen ajan, Kukkonen toteaa. pilaaksi kirjoitettuaan hän tili oli Tärkeitä lapsuuden haki opiskelemaan valtiotieteitä, yhteiskuntatietei- 120 markkaa. paikkoja ovat myös koulu ja kirjasto, Satakielistentiellä sijainnut lapsuuden koti sekä Kukkosen nykyinen koti, Maijala, kantatien 69 varrella sijaitseva rintamamiestalo. - Tässä talossa asuivat minun tätini ja mummoni. Taloon ja pihapiiriin liittyy paljon muistoja lapsuudesta. Ovet työelämään aukesivat Rautalammilla 16-vuotiaana, kun Kukkonen tä sekä teologiaa. Kahteen viimeksi mainittuun hänet myös valittiin. - Valitsin Helsingin ja teologisen tiedekunnan. Ajattelin silloin, että tuskinpa minä enää takaisin Rautalammille tulen muuten kuin kesäisin. Kymmentä vuotta ei kuitenkaan kulunut, kun Kukkonen jo toimi kotiseurakunnassaan virallisena apulaisena muutaman kuukauden ennen Raimo Jalkasen tuloa kirkkoherraksi. Ennen tuota hän oli kirkon palveluksessa Kainuussa. Vuonna 1978 hän lähti Rautalammilta toistamiseen. Suuntana oli Hongkong ja tehtävänä toimia Suomen lähetysseuran lapsi- ja nuorisotyön keskuksen pappina. - Pojat olivat silloin pieniä ja ajateltiin, että ennen heidän kouluikää pitää ulkomailla käydä, jos aikoo. Meillä oli aina yhteys Rautalammille, aika ajoin myös erittäin vilkas. Soittaminen oli kallista, mutta kirjeitä ja kortteja lähetettiin paljon molempiin suuntiin. Kukkonen kertoo, ettei hän luonteensa vuoksi olisi viihtynyt esimerkiksi Afrikan savannilla. Hän on aina halunnut toimia solmukohdassa, josta pääsee seuraamaan maailmaa. Pappina hän toimi alueella, jossa seitsemässä kerrostalossa asui yhteensä ihmistä. Se oli täydellinen vastakohta Kainuun rauhalle. Papin mukanaolo vasemmistolaisessa puolueessa ei ollut itsestäänselvyys. Ahtisaari-ilmiön imussa eduskuntaan Jorma Kukkonen liittyi Suomen Sosialidemokraattiseen puolueeseen 20-vuotiaana elokuussa 1970 Kattilavirran leirikeskuksen pihalla. Jäsenkirjan kirjoitti Kaarlo Leinonen. Työväenyhdistykseen hän on aina kuulunut siellä, missä on asunut. Palattuaan Kiinasta hän toimi lähetyssihteerinä Lapuan hiippakunnassa ja kappalaisena Lapinlahden seurakunnassa. Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin toi hänet 1980-luvun lopulla poliittiseksi sihteeriksi opetusministeriöön, jossa hän toimi kulttuuriministerin erityisavustajana. Kolmannella yrittämällä, vuonna 1995, Kukkonen valittiin eduskuntaan. Ahtisaari-ilmiön jälkeisenä aikana riitti niin pyrkyä kuin työntöäkin. - Papin mukanaolo vasemmistolaisessa puolueessa ei ollut itsestäänselvyys,

13 Tan Ka Wanin huumevierotuskeskuksen pappina Hongkongin maaseudulla vuonna Ahtisaari-liikkeen Pohjois-Savon vetäjä Kuopiossa syksyllä 1993 Pahvi-Maran ja Pahvi-Puijon kanssa. Ensimmäinen luokkakuva Rautalammin kirkonkylän koulussa keväällä Opettajana Katri Kinnunen. Jorma Kukkonen eturivissä viidentenä vasemmalta. siihen liittyi painetta. Rautalampilaiselta pohjalta se ei kuitenkana ollut vaikeaa minulle, täällä esimerkiksi työväenyhdistyksen jäsenet ovat pääosin kuuluneet kirkkoon. Kansainvälisyydestä kiinnostuneena Kukkonen asettui vuonna 1999 eduskuntavaalien sijasta ehdolle Euroopan parlamenttiin. - Se oli mielenkiintoinen ja raskas rupeama. Sain valtavan paljon tietoa, maan ja ihmisten tuntemusta, mutta samalla jouduin poliittisesti sivuraiteelle. Tie Euroopan parlamenttiin ei auennut eikä eduskuntapaikkakaan irronnut enää vuonna Toisin kuin kuvitellaan, tuollaisissa yrityksissä ehdokas vain velkaantuu ja vanhenee. Tilanne kypsytti minua ja pidinkin kymmenen vuoden tauon politiikasta. Nythän olen Rautalammin kunnanvaltuustossa. Kukkonen veikin kunnanvaltuuston Tuollaisissa yrityksissä ehdokas vain velkaantuu ja vanhenee. kokoustamaan Helsinkiin osana Rautalammin maailmanvalloitusta. Sanomatalon aulassa järjestetty kokous kiinnosti monia. - Olisi ollut vahinko, jos kokous olisi järjestetty jossain suljetussa paikassa. Olen todella tyytyväinen siihen miten kokous ja koko tapahtuma sujui. Ihan muutamaa yksittäistä kommenttia lukuun ottamatta olen kuullut tempauksesta pelkkää hyvää. Valtakunnan politiikasta hän haluaisi tuoda hyviä tapoja myös paikalliselle tasolle. - Sen siellä oppi, että on luonnollista olla asioista eri mieltä. Se kuuluu asiaan, välillä äänestää rätkäytetään ja jatketaan sen jälkeen töitä yhdessä. Asiat riitelevät, eivät ihmiset. Hongkongin kautta Hankasalmelle Vuonna 2003 neljän lapsen aikuistuttua Kukkonen lähti uudestaan Hongkongiin vaimonsa Johannan kanssa. Tuolloin hän toimi puolittain huumekeskuksen pappina, puolittain työalueen esimiehenä. - Meillä olisi kiinalaisilta paljon opittavaa ahkeruudesta, työhön sitoutumisesta, sukulaisten merkityksestä sekä kohteliaisuudesta. Kiinalaisen kanssa on haastavaa ystävystyä, mutta kun se tapahtuu, on ystävyys sitäkin antoisampaa. Viimeiset seitsemän vuotta Kukkonen on toiminut Hankasalmen kirkkoherrana. Eläkkeelle hän jää elokuun alussa. - Nyt eläkepapereita täytellessä olen huomannut, kuinka pirstaleinen työurani onkaan ollut, hän naurahtaa. Elämänsä aikana Kukkonen on työnsä puolesta nähnyt paljon ja päässyt vierailemaan yli 30 maassa. Vihapuhe pakolaisia, maahanmuuttajia ja muita vähemmistöryhmiä kohtaan saa hänet ärtymään. Nyt eläkepapereita täytellessä olen huomannut, miten pirstaleinen työurani on ollut. - Olen herkkä ja tulistuva ihminen, maailma ei ole minua kuitenkaan mielestäni kovettanut eikä kyynistänyt. Minulla on vahva oikeudenmukaisuuden jano, mikä vei minut kirkon työhön ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Elämää ei mielestäni ole jaettu tasan niin kuin pitäisi. Kansallispuisto ykköshankkeeksi Kukkosen mielestä kansallispuiston saaminen Rautalammin ja Konneveden alueelle on kunnalle ensiarvoisen tärkeää. Hanke tuo vipinää alueelle jo tässä vaiheessa. - Päätöstä kansallispuistosta ei vielä ole tehty, joten myönteinen vaikuttaminen on nyt kaikkien yhteinen asia. Kansallispuisto itsessään ei ole mikään ihmeitä tekevä asia, mutta se luo paljon mahdollisuuksia ja tuo uusia ihmisvirtoja tänne. 13

14 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Jysky ja Tanja Romppanen kertovat viihtyneensä Kerkonkoskella hyvin. Missä hän on nyt? 14 Seilinki on naet klapi, karaokebaari, ravintola ja autokauppa Romppasilla tulee ensi syksynä täyteen kaksi vuotta Ravintola Seilingin kaverin houkuttelemana, kun juontajista oli pula. Juontopuolta meillä ei kylläkään yrittäjinä Kerkonkoskella. Ravintolan vielä venäjäksi saa, Jysky kertoo. ohessa yrityksen toimintaan kuuluu myös autokauppa. Vastaavaa yhdistelmää Romppaset eivät Myös tänä kesänä Romppaset kertovat järjestävänsä viime vuonna suosituksi osoittautuneen Seilinki Open -karaokekilpailun. muualla tunne. Seilingin terassia on laajennettu aikaisemmasta, - Minulla oli Kuopiossa automyynti ja Tanja työskenteli ravintola-alalla. Muutamia paikkoja katseltiin Kuopiossakin, mutta kun Seilinki tuli myyntiin, huomasimme siinä olevan tilaisuutemme, Jyrki Jysky Romppanen kertoo. ja asiakaspaikkoja ulkona on kaikkiaan 70. Viime syksynä tuli idea esiintymislavan rakentamisesta. Lava on nimetty Seilinki-Areenaksi ja sille ovat jo nousseet esimerkiksi Tauski ja Jani Wickholm. Ravintola Seilingin valikoimaan - Idea napsahti päähän ihan yllättäen, kuuluu täysien anniskeluoikeuksien lisäksi pitsat, grilliannokset ja se piti silloin toteut- taa. Aina pitää jotain uutta ja hampurilaiset. keksiä, millä saisi ihmisiä Erikoisuutena Seilingin Romppaset ovatkin tehneet liikkumaan. Samalla tietysti karaokessa on noin mahdollisuuksien mukaan tehdään myös Kerkonkoskea tunnetuksi venäjänkielistä remonttia tiloissaan, ja esimerkiksi keittiö on kokenut Tänä keväänä Jani karaokekappaletta. ison muutoksen kahden Wickholmia tultiin katsomaan vuoden aikana. Savolaenen yökerho naet klapi tunnetaan myös karaokestaan. Karaoken kappalevalikoiman voi sanoa olevan laaja, sillä kaikkiaan kappaleita on lähes Kotimaista musiikkia löytyy kappaletta ja erikoisuutena noin venäläistä kappaletta. Karaoken ovatkin löytäneet kesäaikaan myös Venäjältä tulleet marjanpoimijat. - Olen tehnyt kohta 15 vuotta karaokejuontoa. Hommiin päädyin sattumalta Nilsiästä saakka. - Ihmiset olivat yllättyneitä, kuinka mukava paikka Kerkonkoski onkaan. Romppasilla on ollut tarkoitus kehittää ohjelmapuolta edelleen, mutta tämän kesän osalta se valitettavasti tyssäsi lupakäytäntöihin. Seilinki sai luvan ainoastaan neljän ulkoilmatapahtuman järjestämiseen. - Joudumme nyt perumaa joitakin jo sovittuja keikkoja, Tanja Romppanen harmittelee. Tiina Laitinen muutti pois Rautalammilta ylioppilaskirjoitusten jälkeen vuonna Kansanopiston kautta hän löysi tiensä Tampereelle taiteen ja viestinnän oppilaitokseen, jonka jälkeen hän pääsi suoraan töihin Ylelle. - Haaveena oli tulla näyttelijäksi tai päästä töihin televisioon. Onneksi ei tullut näyttelijää, nykyisin tuottajana Ylellä työskentelevä Laitinen naurahtaa. Hän ehti miettiä suuntaansa Inkeroisissa kansanopistossa vietetyn vuoden aikana. Lehdessä hän näki mainoksen Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksesta. Hän pääsi 30 valitun joukkoon. Opintojen kääntyessä kohti loppusuoraa Helsingissä Ylellä oli pula kuvaussihteereistä. Tiina päätti kaverinsa kanssa hakea paikkoja, ja molemmat pääsivät töihin suoraan koulusta. Määräaikaisia sopimuksia jatkettiin ja Tiina huomasi pian saaneensa vakipaikan. - Kyllähän silloin opiskeluaikana ajattelin, etten varmaan saa työtä, mutta hyvin kävi kuitenkin. Yleläisten määrä on vuosien saatossa pudonnut rajusti. Tiina Laitinenkin kävi lyhyen ajan kouluttajan töissä muualla ollessaan virkavapaalla Yleltä, mutta veri veti takaisin ohjelmien teon pariin. Samaan aikaan myös Ylen toiminta muuttui paljon, ja mukaan tuli yhteistyö muiden tuotantoyhtiöiden kanssa. Kyllähän silloin opiskeluaikana ajattelin, etten varmaan saa työtä, mutta hyvin kävi kuitenkin. - Alkuun olin kuvaussihteerinä musiikkiohjelmissa ja esimerkiksi Uutisvuodossa. Nykyään vastaan konserttitaltioiden tekemisestä etenkin Musiikkitalossa järjestettävissä tuotannoista. Toisinaan hän kertoo kaipaavansa kotiin Rautalammille, mutta tietää työllistymismahdollisuuksien media-alalla olevan melko rajalliset. - Sitäpaitsi viihdyn Ylellä. Yle on paras mediayhtiö, Laitinen kehuu. Hän ei varsinaisesti koe koskaan muuttaneensa pois Rautalammilta. Sukulaiset, ystävät ja mökki tuovat hänet usein kotipitäjään. - Tämä on vireä ja kulttuurillinen paikka. Kyllä kaikki työkaveritkin tietävät mistä olen kotoisin. Musiikkitalossa on myös rautalampilaista puuta, ja siitäkin olen muistanut heille mainita. Tapanilassa asuva Tiina Laitinen pelaa edelleen lentopalloa, harrastus on kulkenut mukana Rautalammilta. Hänellä on myös vuokrapalsta, jonka hoitaminen kuuluu kesäisin harrastuksiin.

15 Vesannon UA valmiina SM-kisoihin Teksti ja kuvat: Sari Toikkanen Moni vesantolainen valmistautuu parhaillaan jokamiesluokan SM-kisoihin. Muutama todennäköisesti kilpailumielessäkin, mutta useimmat toimitsijaominaisuudessa. Vesannon Urheiluautoilijat nimittäin järjestää Joutsassa JM SM- Yleinen kilpailut Paikan päälle lähtee makkaranpaistajia, liikenteenohjaajia, kilpailunjohtajia, tiedottajia, radankunnostajia, lipunmyyjiä, katsastajia, ratatuomareita ja monia, monia muita. Tarvitaan vähintään 450 toimitsijaa, kilpailun turvajohtaja Riikka Raatikainen kertoo laskeneensa. Omasta seurasta ja omalta kylältä koko tuo joukko ei luonnollisesti kerry, sillä jo koulutuksen saaneita järjestyksenvalvojia kilpailussa tarvitaan neljäkymmentä. Silti moni vesantolainen ja lähikuntalainen tarjoaa osaamistaan kisojen hyväksi. Esimerkiksi kauppias Jukka Hiiri on tilannut pääosan evästyksestä viikonlopun hengen yleisölle. Jo pelkästään makkaraa on tilattu lähes kaksi tuhatta kiloa. Raatikainen kertoo myös, että Vesannon VPK lähtee mukaan paloautollaan ja viidentoista hengen miehistöllään. Radan lähtösuoran pituus on 180 metriä. Konnevedeltä tapahtumaan lähtee kaksi am- bulanssia. Raatikainen iloitsee lisäksi siitä, että omalta seudulta on saatu kisoille pääsponsori, Ari Hulkkonen Oy. Hyppyjä ja tiukkoja mutkia Kilpailualue eli JoSeMoRa-moottoriurheilukeskus ehtii kuntoon hyvissä ajoin. Naiset johtavat ja miehet grillaavat Vesannon UA voi olla ylpeä myös osaavista, uraauurtavista naisistaan. Yleensä on totuttu siihen, että naiset ovat grillissä ja miehet hoitavat kilpailun johtamisen. Nyt ensimmäistä kertaa Suomen historiassa jokkiksen SM-kisojen operatiivinen johtaja ja turvajohtaja Paikalla on jo todella upea katsomopengerrys neljässä tasossa. Rinteeseen mahtuu hyvin viisituhatta katsojaa. Ja alimmaltakin tasolta näkee koko radan. Kolmikerroksinen johtotorni on vielä työn alla. Vuosi sitten uudelleen käyttöön otettu rata on varmasti yleisönkin mieleen. Radassa on vaihtelevuutta: siinä on ovat naisia. Grilleillä on vastaavasti myös miehiä, Raatikainen sanoo hymyillen. Hän vastaa itse kisojen turvallisuudesta. Operatiivisena johtajana toimii Tarja Sulkava. Järjestelyt ovat kaikkinensa hyvässä mallissa. Tehtävää riittää viimeiseen päivään Nyt ensimmäistä kertaa jokkiksen SM-kisojen operatiivinen johtaja ja turvajohtaja ovat naisia. kumpare, tiukkaa mutkaa ja välillä tullaan vauhdilla, itsekin jokamiesluokassa ajanut ja nykyään rallia harrastava Raatikainen kertoo. Ja tarjoaahan jokkiskisat toki muutakin kuin vauhdikasta menoa: kisatunnelmaa, kilpailujännitystä, kesäfiilistä, kahvitelttoja, tiriseviä makkaroita ja ehkäpä myös savolaista Riikka Raatikainen vastaa jokkiksen SM-kisojen asti, mutta isoja huolenaiheita ja kysymysmerkkejä ei turvallisuudesta. Siihen antaa hyvät eväät oma ralliharrastus ole, Raatikainen toteaa. Hän on juuri saanut luovutettua huumoria ja letkeyttä, sisäsavolaisista järjestäjistä kun kilpailuineen, kouluttajana toimiminen ja aikaisemmat lähes satasivuisen turvallisuussuunnitelman viran- on kyse. lakiopinnot. Raatikainen on myös tämän vuoden Jyväskylän Suurajojen turvajohtaja. omaisten tarkastettavaksi. Rautalampilehti saatavilla myös seuraavissa paikoissa: Rautalampi Artteli Neste Vanha Peura Piilopirtti Morton Kirjasto Lohikeidas Kosken Puotipiika Suonenjoki Koskelon Matkailukeskus Kahvila Aurora Lisäksi Teboil Vesanto ABC Tervo POP Pankki Konnevesi facebook.com/rautalampilehti twitter.com/rautalampilehti Näköislehti ja PDF-lehti ladattavissa 15

16 Teksti ja kuva: Petri Virta JiiPee Jetsu ja Aki Virta esiintyvät kupletti-iltamissa jälleen yhdessä ja erikseen. Kupletti-iltamat Helismaan hengessä 16 Maalikaupan keskuksesta parhaat merkit edullisesti! Ulkomaalausviikko TM-rakennusmaailma Peittosuoja testivoittaja! Cello Aqua 9 l Soveltuu useille pinnoille. Puolihimmeä. (7,67 l) Luotettavaa kaupankäyntiä jo vuodesta Tervetuloa! 69,- Talomaali Cello Wintex 9 l valkoinen (7,67 l) Vesiohenteinen akrylaattimaali. Sävytettävä. Punamaali Teknos Piha 10 l VARIS Vainiontie 2, Konnevesi p Arvomme kaikkien maalia ostaneiden asiakkaidemme kesken kuukausittain matkakortin. Arvo 1500,-! Grillejä joka lähtöön! Kaasugrilli Grilld Delta kpl:n erä. (299,-) Vinha peittävä puunsuoja 11,2 l Puolihimmeä, vesiohenteinen. Sävytettävä. (8,03 l) 89,90 Talomaali Nordica Eko 9 l Vesiohenteinen, kiiltävä kaksiteho akrylaattimaali. Valkoinen. Sävytettävissä. (99,90) (8,78 l) 149,- 79,- 23,70 Kolmipolttimoinen kaasugrilli. Kuvussa lämpömittari, emaloitu grillausritilä ja lämmitysritilä. Sytytys kaikille polttimoille. Myös WEBER huippugrillit seutukunnan edullisimpaan hintaan! Mahtavat valikoimat työnnettäviä sekä ajoleikkureita! Esim. Ajoleikkuri MDT RF 125H 96 cm leikkuupöydällä. Vaihteistona helppokäyttöinen Transmatic variaattori. B&S 12,5 hv moottori. Valmistettu Saksassa. Ruohonleikkuri McCulloch M Teräsrunkoinen 51 cm leikkuupöydällä varustettu, sivulleheittävä leikkuri. Voimanlähteenä luotettava B&S moottori 69,- 199,- Reino Helismaan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Osana Runon ja Laulun Rautalampi tapahtumaa jo vuosien ajan järjestetyt Tapahtuman nimenmukaisesti humoristiset kuplettilaulut ovat illan pääosassa. Paikallisen kuplettimestari JiiPee Jetsun lisäksi iltamissa kuullaan toistakin tunnettua tyylin perinteiset Kupletti-iltamat taitajaa, Mikko Perkoilaa. Iltamatunnelmaa kunnioittavat myös sanataituri Helismaan muistoa. iskevät myös trubaduuri Aki Virta ja Lauluyhtye Sointu. Pääesiintyjäksi lavalle nousee Reino Helismaa oli tuotteliaimpia tangokuningas Jouni Keronen suomalaisen iskelmämusiikin Helismaan helmet - sanoitta- iltamaesityksellään. jiamme. Helismaa on Ennen kupletti-iltamia Ennen kupletti-iltamia Keronen käy laulelmilla kirjoittanut sanat noin Keronen käy laulelmilla ilahduttamassa myös ilahduttamassa myös 5000 iskelmään, tehnyt palvelukotien vanhuksia. kahdeksan näytelmää, kahden rautalampilaisen 32 elokuvakäsikirjoitusta, palvelukodin van- kymmenen revyytä ja 104 radiohupailua. Erityisesti hänet muistetaan huksia. Perinteiset Kupletti-iltamat yhteistyöstään Toivo Kärjen, Tapio Rautavaaran ja Esa Pakarisen Rautalammin Työväentalolla perjantaian klo 19. kanssa. facebook.com/rautalampilehti twitter.com/rautalampilehti

17 Rautalammin kirjaston kesänäyttely koostuu tänä vuonna vesantolaissyntyisen Matti Hintikan kivilitografioista. Vuonna 1955 syntynyt Hintikka on opiskellut taidetta mm. taideteollisessa korkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa sekä litografiaa Meksikossa. Hän toimii litografiaan keskittyneessä työhuone Helsingin Kivipainossa, jossa myös taidelitografiaa edistävä Pro Litografia -yhdistys sijaitsee luvulta peräisin olevassa kivilitografiatekniikassa grafiikka vedostetaan levittämällä värit puhtaasta kalkkikivestä tehdyille laatoille. Jokaiselle värille käytetään omaa laattaansa ja kiven huokoinen rakenne antaa myös teoksille oman leimansa. Yksi laatta saattaa painaa pari sataa kiloa. - Työläydestään huolimatta metodi on sävykkäin, vahvin ja paras painomenetelmä, Hintikka toteaa avajaispuheessaan. - Teosteni alkulähde on luonnossa, maisemassa, jonka voi ymmärtää joko konkreettisena tai mentaalisena, Hintikka kertoo näyttelyesitteessään. Kolmekymmentä vuotta kaupungissa asunut graafikko toteaa, että kaupungista ei inspiraatiota löydy. Luonto onkin selvästi läsnä teosten veden sinisissä, auringon oransseissa ja kiven eri harmaissa. Teoksiksi päätyvät muistot, mielikuvat, mielenmaisemat ja heijastumat löytyvät lapsuuden Vesannolta ja Sisä- Savosta. - Kun muuta tekemistä ei ollut, oltiin luonnossa. Sieltä haen vieläkin mielikuvat, joita alan työstää teoksiksi. Siitä huolimatta, että teosten luonnonläheinen alkuperä on helppo nähdä, ei Hintikan taide ole varsinaisesti esittävää. Taiteilija kertoo haluavansa antaa katsojalle tilaa luoda oma mielikuvansa teoksesta. Esittävää taidetta askelta abstraktimpi muoto säilyttää myös kuvien tekijän mielenkiinnon. Vaikka toisentyyppiset teokset saattaisivat myydä paremmin, Hintikka tote- Kivilitografiat kumpuavat savolaisista mielenmaisemista Työläydestään huolimatta metodi on sävykkäin, vahvin ja paras painomenetelmä. aa, ettei halua tehdä liian helppoja kuvia. - Siitä joutuu lopulta maksamaan, jos hylkää oman visionsa ja yrittää miellyttää vain yleisöä, graafikko naurahtaa. Hintikan teoksilla on nimiä kuten Kuvastin, Louhos, Pudas ja Ukkossydän. Ne antavat katsojalle lähtökohdan tulkintaan, mutta liian tarkasti ei kuvan tekijä halua katsojan tulkintaa ohjata. Hintikan mielenmaisema näyttäytyy karun kauniina, pelkistettyinä kuvina, joiden merkitykset syntyävt vaikutelmien ja assosiaatioiden kautta, taiteilijan ja katsojan vuoropuheluna. Osin melko synkkiinkin kuviin antaa eloa valon ja veden oranssit ja siniset sävyt. Kuvia voi katsoa aivan läheltä ihaillen kalkkikivellä luotujen väripintojen elävyyttä tai kaukaa suurempia kokonaisuuksia löytäen. Kirjaston kesänäyttelyillä ja taiteilijoilla on perinteisesti ollut joku Teksti ja kuvat: Juho Pahajoki Bändikaverit Antero Jetsu ja Matti Hintikka, sekä Vesa Mård. Hintikka soitti 1970-luvulla kitaraa Grand Merliniä edeltäneessä Merlinissä, jossa myös Jetsu oli mukana. Nämähän voisivat olla suoraan tulevan kansallispuistomme mainoksesta! sidos Rautalampiin. Matti Hintikan juuret ovat Rautalammilla ja hänen sisäsavolaisesta kauniista, vaihtelevasta maisemasta inspiraationsa saavat teokset sopivat myös rautalampilaiseen mielenmaisemaan. Tästä kertoo erään avajaisvieraan osuva toteamus: - Nämähän voisivat olla suoraan tulevan kansallispuistomme mainoksesta! Kesänäyttely Rautalammin kirjastossa on avoinna elokuun loppuun saakka. 17

18 Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, Rautalampi Puh TAPAHTUMAT PE Rautalampilaista hengellistä runoutta museon puistossa klo 15. SU Kesävieraiden kirkkopyhä ja kukkaiskirkko klo 10, saarnaa Emilia Jalkanen. Kirkkokahvit Kirkkopuistossa. Kirkkokonsertti klo 12. Mark Gothoni, viulu; Marko Ylönen, sello ja Matthias Veit, piano. Yhteistyössä Savonlinnan musiikkiakatemian kanssa. Ohjelma 15. MA-KE Telttaleiri Puroniemessä syntyneille. Tied. ja ilm. Helena Korhonen, p SU 7.7. Messu kirkossa klo 10. SU Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, Raimo Jalkanen. Myllykirkko Kerkonkoskella klo 13, Raimo Jalkanen. SU Messu kirkossa klo 10. Konsertti kirkossa klo 18. Salla ja Leo Lehtinen sekä Risto Eskola, laulu, piano ja urut. Ohjelma 5. SU Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, Maili Kuivalainen. TO-PE Kesävaellus Muotkatunturille yhteystyössä Rautalammin kunnan ja Rautalammin ladun kanssa. Aik. 100, nuoret 60. Ladun jäsenille 20 etu. Tied. ja ilm. kesäkuun loppuun mennessä Antti Kaipiainen, p Matkan vetäjät Antti Kaipiainen ja Juha Lindroos. SU 4.8. Messu kirkossa klo 10, Raimo Jalkanen. Kansainvälisen pianomestarikurssin konsertti kirkossa klo 18. Kurssin opettajia ja oppilaita. Vapaa pääsy. SU Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. MA Koulujen syyskirkko klo SU Gideonien kirkkopyhä, messu kirkossa klo 10. TI-TO Leiri syövän koskettamille Nuuvinniemen leirikeskuksessa Pieksämäellä. Hinta 50, tied. ja ilm. kesäkuun loppuun mennessä Antti Kaipiainen, p Seurakunnan työntekijät kehuivat rippikouluryhmää erityisen yhteisölliseksi. Valtakunnallisesti noin 80% seurakuntaan kuuluvasta ikäluokasta käy rippikoulun. Rautalammilla tuo prosentti on monena vuonna ollut sata. Lieneekö syy siinä, että Törmälässä järjestetyllä leirillä suorastaan aisti porukan hyvän yhteishengen. - Kaikki on mennyt hyvin, leiriläiset huudahtavat kuin yhdestä suusta. Lähes kaikki ilmoittavat myös lähtevänsä isoskoulutukseen ja suosittelevansa riparia nuoremmille ikäryhmille. Seurakunnan työntekijät allekirjoittavat leiriläisten näkemyksen. - Leiriläiset ovat todella ihania ja vastuullisia. He myös lähtevät mukisematta mukaan kaikkeen ohjelmaan, leirin ohjaaja Terhi Härmä kehuu. - Viime vuosina ulkopuolisten vierailut leirillä ovat häirinneet leirirauhaa, mutta tänä vuonna sellaisia ongelmia ei ole ollut. Siitä isot kiitokset niin mopopojille kuin vanhemmillekin, nuorisotyönohjaaja Helena Korhonen toteaa. Rippikoululeiristä vastaava pastori Suvi Iso-Herttua kertoo leiriläisten hallitsevan hyvin kristinopin. Kaiken kruunaa Törmälän hyvä ruoka. - Mukavaa meillä todella on ollut. Yhteishenki on kohdallaan, Iso-Herttua kiittelee. Riparilla on kivaa Leiriläisten mukaan uiminen ja saunominen ovat olleet leirin kohokohtia. Joku nostaa esille myös isosten Aleksin ja Simon iltasadut. Yövahtia nuoret eivät olleen onnistuneet lahjomaan. Isoset Ilona Pasanen ja Emma Röntynen esittivät kerjäläisiä diakoniarastilla. He odottivat leiriläisten ohjaavan heitä esimerkiksi apua tarjoavien järjestöjen pariin. 18 Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi. Luontoleiri Vuorijärvellä oli uutuus seurakunnan kesän leiritarjonnassa. Leirillä soudettiin Vuorijärven kirkkailla vesillä ja kypsennettiin kaloja Antin Ahvenbaarissa.

19 Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Raisa Kilpeläinen Kontratenori Teppo Lampela ja Mari Mäntylä Dominus Krabbe -monologioopperassa. Mäntylä soittaa kymmenkielistä kitaraa, decacordea. Monologiooppera Törmälän kirkossa heinäkuussa Dominus Krabbe oli todellinen henkilö Soita KAIVINKONETYÖT Sami Lehmonen tonnin pyörä- ja telakoneilla Koneurakointi Sami Lehmonen Dominus Krabbe oli todellinen henkilö 1600-luvulta. Virkansa juonut pappiparka päätyi loiseksi toisten nurkkiin. Syyllisyys ajaa hänet alas taivaasta tunnustamaan tekonsa. Monologiooppera Dominus Krabbe käsittelee elämän perimmäisiä kysymyksiä. Teoksen sävellys on Pekka Jalkasen käsialaa, teksti on Martti Haavion. - Teoksessa dramaturgiaa luo etenkin monipuolinen lauluääni. Matalasta baritonista kontratenorin korkeuksiin ulottuva rekisteri muuntuu seitsemäksi eri henkilöksi. Sitä tukee decacorde, kymmenkielinen kitara, säveltäjä Pekka Jalkanen kertoo. Teoksen keskipiste on pappi Krabbe. Hänen olomuotonsa on musta ja matala, ja sen herättämän kauhun huutaa ulos korkea falsettiääni. Pienaiheista rakentuvaa sävelkieltä maustaa muutama synkäntuttu liturginen aihe, Kyrie-armonhuuto ja Dies Irae -valitus. Dominus Krabbe nähdään perjantaina Törmälän kirkossa, jossa sen esittävät kantaesittäjät Teppo Lampela ja decacordisti Mari Mäntylä. Teoksen on ohjannut Kimmo Kahra. - Törmälä on entinen apupappila. Se tunnettiin 1900-luvun alussa laajemminkin eräänlaisena pitäjän kulttuurikeskuksena, kun rovasti Palmroth, Pallen isä, kutsui sinne taiteilijakaartia, kuten Toivo Kuulan, Aarni Krohnin, Eino Leinon tai Yrjö Kilpisen. Miljöö on kuin Krabbe-runon kohtauksista, Jalkanen kertoo. IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Rautalampi Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B Rautalampi Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen Vastaanotto: Kuopiontie 22, Rautalampi Ajanvaraus maanantaisin klo Puh Sorat ja murskeet Käytettävissä kuorma-auton hiekoituslaite ja alusterä Kuormaukset ja maansiirtotyöt pyöräkuormaajalla Lavettikuljetukset Kalliomurskeet Hanhitaipaleen kalliolouhokselta Hannu Markus Jari Pietiläinen nuohooja.pietilainen@hotmail.fi Tero Hiltunen nuohooja.hiltunen@hotmail.fi JT PARKETTITYÖT Hionta, lakkaus, petsaukset Asennus- ja korjaustyöt Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit Asuntoautovuokraus Soita Jarmolle OSTETAAN / NOUDETAAN Rauta- ja peltiromua Autot, maatalouskoneet ym. Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini) Romutustodistukset Renkaiden vastaanotto T:mi HM Korhonen Herrantie 1073, Rautalampi Ympäristöluvan omaava yritys 19

20 RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA Uusi elinkeinoasiamies aikoo liikkua sinne missä tarvitaan Täällä on tekemisen meininki Projektipäällikkö Jarna Kaplas kertoo kertoo Rautalammin tulevaisuuden visioista Helsingissä Kansalaistorilla järjestetyssä Rautalammin maailmanvalloitustempauksessa. HELSINGISSÄ PALJASTETTIIN TAVOITTEITA JA VISIOITA Pekka Kilpimaa huomasi heti ensimmäisenä työpäivänään vahvan ja tarttuvan tekemisen meiningin. Uusi elinkeinoasiamies Pekka Kilpimaa aloitti tehtävässään viime maanantaina. Heti alkajaisiksi hän sai huomata, että Rautalammilla on vahva ja tarttuva tekemisen meininki. - Osasin sitä odottaakin. Löysin netistä ensin Rautalammin maailmanvalloitushankkeen ja sitten huomasin avoinna olevan elinkeinoasiamiehen paikan. Ei tarvinnut paljoa miettiä, kun päätin hakea tehtävää. Viimeisimmäksi Kilpimaa on työskennellyt omissa rakennusalan yrityksissään, joissa vastuuta ottaa hänen heinäkuussa armeijasta pääsevä vanhin poikansa. Aikaisemmin hän on toiminut Kuhmon elinkeinosihteerinä sekä elinkeinoasiamiehenä Raahessa. Hiljattain Kilpimaa on päässyt tutustumaan myös rautalampilaisiin yrityksiin. Heti toisena työpäivänään hän kävi kiertämässä muutamissa paikallisissa yrityksissä ja kertoi käsityksensä yrittäjämyönteisestä kunnasta vahvistuneen. - Odotan innolla kohtaamisia yrittäjien kanssa. Tartun helposti toimeen ja olenkin sanonut, että huonoja yritysideoita ei olekaan. Kehotan kaikkia olemaan herkästi yhteydessä minun suuntaan, mikäli on ajatuksia uudesta yrityksestä tai jo olemassa olevan yritystoiminnan kehittämisestä. Elinkeinoasiamiehen tavoittaa edelleen kunnanviraston päädyssä olevasta elinkeinotoimistosta. Pekka Kilpimaa kertoo olevansa liikkuvaista sorttia, ja tulee mielellään paikan päälle yrityksiin. - Onhan se yrittäjällekin tietynlainen kotikenttäetu, kun ollaan tutulla maaperällä. Samalla saa myös Odotan innolla kohtaamisia yrittäjien kanssa. paremman käsityksen yrityksen toiminnasta. Kilpimaa on lähtöisin Savukoskelta. Pienessä lappilaiskunnassa on reilu tuhat asukasta, mutta poroja on yli Porohommissa olen työurani aloittanut. Kotitilallani kehitettiin maatilamatkailua ja olen toiminut myös metsästysoppaana. Monenlaista työtä olen itsekin päässyt tekemään ja siksi arvostan kaikkea työtä. Kilpimaan neljästä lapsesta ainoastaan nuorin asuu enää kotona. Vapaa-aika kuluu jäähallilla, sillä jääkiekko kuuluu sekä isän että nuorimman pojan harrastuksiin. elinkeinoasiamies Pekka Kilpimaa puh pekka.kilpimaa@rautalampi.fi Rautalampi takaisin maailmankartalle -tapahtumaviikon kruunasi tapahtuman päättymispäivänä paljastetut tulevaisuuden tavoitteet ja visiot. Rautalammin on tavoitteena olla tunnustetusti Suomen onnellisin paikkakunta elää ja asua vuonna Lisäksi Rautalampi tavoittelee osallistumista Amerikansuomalaisten ja heidän jälkeläistensä vuosittaiseen kesätapahtumaan, Finn- Festiin Yhdysvalloissa vuonna Pilke silmäkulmassa Rautalampi tavoittelee edelleen maagista asukkaan rajaa. Asukasluku on määrä kääntää nousuun ensi vuonna. Tapahtumassa tonttiarvontaan osallistuneista ihmisestä 155 ilmoitti halukkuudestaan muuttaa Rautalammille heistä on pyytänyt välitöntä yhteydenottoa ja kiireisimmät ovat olleet yhteydessä meidän suuntaan, hankepäällikkö Jarna Kaplas kertoo. Kaikki muuttamisesta kiinnostuneet kontaktoidaan kunnan toimesta kesän aikana ja heille tarjotaan mahdollisuutta asumiskokeiluun Rautalammille. Useat rautalampilaiset perheet ovat lupautuneet majoittamaan muuttamisesta kiinnostuneita ulkopaikkakuntalaisia viikonlopun ajaksi omiin koteihinsa. Valmisteilla on myös muuttamisesta kiinnostuneiden kannalta mielenkiintoisia hankkeita, kuten omakotitalonäyttelyn järjestäminen. 20 AAMUKAHVIT Kaikille rautalampilaisille yrittäjille, elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä työllistäville. HUB RAUTALAMMIN TILOISSA tiistaina 2.7. klo 9.00 Mukana kunnanjohtaja ja elinkeinoasiamies. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta. VASKISEITSIKKO SAAREN SOITTAJAT Rautalammin museon puistossa perjantaina klo 14 Vapaa pääsy. Rautalammin martat tarjoavat Martan päivän kahvit! Muistiinpainaumia - taidegraafikko Matti Hintikan kivilitografioita kirjaston näyttelytilassa Kesän tapahtumat: tapahtumakalenteri Matkailijoita palvelee matkailijoiden infopuhelin asiakaspalvelu@rautalampi.fi