Helsingin Eteläpohjalaiset ry:n jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin Eteläpohjalaiset ry:n jäsenlehti"

Transkriptio

1 Helsingin Eteläpohjalaiset ry:n jäsenlehti Plari Kannen kuva: Maarit Malinen, Espoon tuomiokirkko

2 Sisällysluettelo Puheenjohtajalta...3 Päätoimittajalta...3 Juhlaan on aihetta...4 E-P:n Poliisilaulajat ja Kampraattikuoro konsertoivat tammisunnuntaina...5 Sydänliitossa työskentelee useita eteläpohjalaisia...6 Osakuntaelämää...7 Perunalla ja läskisoosilla kasvatettu ravintoterapeutti...8 Pohjalaisia herkkuja pääkaupungin markkinoille...9 Kirsi Ranto lensi ja poltti siipensä...10 Ilmajoen murteen sanakirja...12 Lukijan tarina: Mitähän kulukaa soikeen oli...13 Dramatiikka Sydänmaalta yli 60 vuoden takaa...16 Keski-suomen eteläpohjalaiset ry juhulii Jyväskyläs 30-vuatista toimintaansa...18 Meitä eteläpohjalaisiakin on moneksi UUDET JÄSENET Helsingin Eteläpohjalaisiin liittyneitä: Parkkari Eino Venna-Lähdeoja Leena Ketola Sirkka Uittomäki Tiina Vehkakoski Timo Jussilainen Riitta Ylinen Matti Sippola Annikki Marjosola Tarja Pääkaupunkiseudulla Järviradion taajuus 98,5 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLA ETELÄPOHJALAISTEN KIRKKOPYHÄ Tammisunnuntaina klo Espoon Tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Espoo klo Kampin Palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B, Helsinki Juhlapuhuja vuorineuvos KTM Heikki Hakala Ohjelmassa lisäksi mm. osakunnan tervehdys sekä runo- ja musiikkiesityksiä. Liput 15 sisältää kahvitarjoilun saarnaa piispa Tapio Luoma (kotoisin Kurikasta) avustaa tuomiorovasti Antti Kujanpää (kotoisin Ilmajoelta) kanttori Petri Koivusalo, sukujuuriltaan eteläpohjalainen (Ylistaro) musiikkia esittää Eteläpohjanmaan Poliisilaulajien kvartetti Seurakuntatalolla kirkonmenojen jälkeen kirkkokahvit, vapaaehtoinen maksu

3 Elle Mäkinen Joulun aika lähestyy Puheenjohtajalta Taas ollaan siinä vaiheessa vuotta, että joulu on kohta ovella. Lumesta ei ole tietoakaan ja lämpömittari on näyttänyt vain plus asteita. Omien lapsenlapsien touhuja seuratessa tulee mieleen oma lapsuus, joka oli hiukan erilainen kuin on tämän päivän lapsilla. Kotonani oli tapana viedä joulupaketteja vähempiosaisille. Jouluaattona myös eläimille annettiin herkkuja. Kyllä nykyisinkin autetaan myös vähempiosaisia, mutta kohde ei useinkaan ole yhtä lähellä kuin se oli maalla aikoinaan. Yhdistyksemme juhlapaikkana on taas tuttu Kampin Palvelukeskus, jossa remontti on valmistunut ja paikat hohtavat uutuuttaan. Lokakuussa saimme siellä olla kuulemassa ja näkemässä musiikkinäytelmän Elämää ei sen enempää. Samalla saimme todeta, että juhlasalin akustiikka oli parantunut. Kiitos Musel-ryhmälle mukaansatempaavasta esityksestä. Esityksen väliajalla nautimme nisukahvit, jotka meille nykyisin hoitaa pitopalvelu. Perinteisen itsenäisyyspäivän juhlan pidämme Kampin Palvelukeskuksessa perjantaina klo Juhlapuhujaksi on lupautunut vuorineuvos KTM Heikki Hakala, lähtöisin Kurikasta. Ohjelmassa on myös nuorten puheenvuoro, jonka pitää EPO:n edustaja. Lausuntaa esittää Ismo Suksi, lähtöisin Teuvalta. Henrik Lamberg ja Suomalaisen Klubin kuoro vastaa musiikista. Kaffeella taas voimme tavata tuttuja ja viettää aikaa yhdessä. Eteläpohjalaisten kirkkopyhää vietämme Espoon Tuomiokirkossa tammisunnuntaina klo Saarnan pitää piispa Tapio Luoma, kotoisin Kurikasta, avustaa tuomiorovasti Antti Kujanpää, kotoisin Ilmajoelta ja kanttorina Petri Koivusalo, jolla myös on eteläpohjalaiset sukujuuret sekä Eteläpohjanmaan Poliisilaulajien kvartetti. Seurakuntatalolla saamme nauttia kirkkokaffit, vapaaehtoinen maksu. Iltapäivällä Espoon Tuomiokirkossa esiintyvät Eteläpohjalaiset kuorot, joista tarkemmin toisaalla lehdessä. Lappajärvi tulee kuntavierailulle Kannattaa laittaa merkintä jo uuteen allakkaanne, jotta tiedätte olla silloin paikalla. Lämpimät kiitokseni jäsenillemme, yhdistyksen hallitukselle, toimihenkilöille, kaikille mukana olleille ja yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014! Suvi Lahdenmäki Kielen lumoissa Kuva: Mikael Rekola Murre elää ja voi hyvin, minkä voi päätellä jo murrerunon suosiosta. Sanoja unohtuu mutta tulee koko ajan myös lisää. Kieli kehittyy. Murretutkimus on mielenkiintoinen ala. Helsingin Kirjamessuilla kuuntelin Suomen murrekirjan tekijöiden kertomusta työstään. Suuri hanke on tuonut murteen myös internetiin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla on kuunneltavissa murrenäytteitä, kuten Isonkyrön, Ähtärin tai vaikka Viipurin murretta. Suorittaessani suomen kielen sivuaineopintoja yliopistossa tein pienen tutkielman Alajärven murteesta. Tehtävä oli hauska: nauhoitin juhlissa sukulaisten puhetta, siirsin keskustelut paperille ja tutkin tyypillisiä ns. savolaiskiilan murrepiirteitä. Samalla selvisi, että eri kylilläkin saattaa olla erilaisia ilmaisuja. Nykyisin nauha on aarre, siinä on pieni pätkä omaa sukuhistoriaa: murteen ja tuttujen äänien lisäksi juttuja entisajan ihmisistä ja tapahtumista. Vuoden viimeisessä Plarissa on mainio kirjoitus Ilmajoen murteen uudesta sanakirjasta. Lukija voi samalla testata murreosaamistaan. Mitä tarkoittavatkaan sellaiset sanat kuin ikinäpääsyä, tai kunahtaa? Lehdessä on myös pari oikein leviällä murteella kirjoitettua juttua, niitä tekee mieli oikein tavata ääneen. Lehdessä kerrotaan myös entisen tangokuningattaren, jalasjärveläisen Kirsi Rannon uudesta elämästä kirjailijana ja tekstittäjänä. On myös juttuja eri alojen pohjalaisammattilaisista kuten ravintoterapeutti Sinikka Pakemanista, ja niinkin eksoottisesta ammattilaisesta kuin öljynpuristajasta. Lisäksi lehden sivuilta selviää, millaista toimintaa on 30 vuotta täyttäneellä Keski- Suomen Eteläpohjalaisilla ja mitä miettivät Kari Mänty ja uusi osakuntavastaavamme Minna Nurminen pohjalaisuudesta. Ja jälleen on lehdessä myös kaksi loistavaa tarinaa lukijoilta, kiitos niistä. Tarinoita vastaanotetaan edelleen! Hyviä lukuhetkiä Plarin parissa ja mukavaa joulun odotusta! Päätoimittajalta Plari

4 Tapio Luoma Juhlaan on aihetta Kuva: Reijo Koirikivi, Studio P.S.V. Joulu on juhla, joka voidaan kokea kaikilla aisteilla. Värikkäät valot ja koristeet saavutamme näkemisen kautta. Kuulemme kulkusten kilinää ja jouluista musiikkia. Maistamme herkullisia ruokia kinkusta erilaisiin laatikoihin. Tunnemme käsissämme joulukuusen neulasten pistot ja nenämme tavoittaa tuoreiden lehvien tuoksun. Meidän aistimme ovat kanava, jonka välityksellä olemme yhteydessä maailmaan. Näön tai kuulon menettäminen merkitsee tämän kosketuksen kapenemista. Silloin yhteys ympäröivään todellisuuteen välittyy muiden aistien kautta. Joulu on monessa mielessä yhteyden juhla. Mielellämme vietämme sitä läheistemme kanssa. Yksin vietetyssä joulussakin ovat usein muistojen ja mielikuvien kautta läsnä jo edesmenneet tai kaukana asuvat rakkaat. Yhteys, rauha ja rakkaus kuuluvat yhteen ja ne kaikki ovat vahvasti läsnä joulunvietossamme. Joulun varsinainen sanoma on jo itsessään täynnä yhteyttä. Meille kerrotaan tutun jouluevankeliumin sanoin, miten Jumala syntyy keskellemme tavallisena ihmislapsena. Hän on yhteydessä ihmisaistein siihen todellisuuteen, jonka hän jakaa lukemattomien muiden ihmisten kanssa. Tämä maailmamme on Jumalalle rakas ja tuttu, koska hän on sen luonut ja koska hän itse on elänyt siinä ihmisen elämän. Hän on nähnyt, kuullut, maistanut, tuntenut ja haistanut sen, mitä on ihmisen elämä. Tämä kaikki tarkoittaa, että joulu on ihmisyyden juhla. Meitä muistutetaan jokaisen ihmisen arvosta ja merkityksestä. Tämä muistutus on aina mitä aiheellisin kohtaamme nimittäin niin paljon sellaista, mikä vähättelee ihmistä ja asettaa hänen merkityksensä ja arvonsa kyseenalaiseksi. Jeesuksessa kohtaamme rakastavan Jumalan, joka hyvyydessään kunnioittaa ja arvostaa ihmistä ja muuta luomakuntaa. Joulu kutsuu meitä samaan. Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Luuk. 2:14 Toivotan Sinulle Jumalan siunaamaa joulujuhlaa. Kuva: Jukka Hurjanen. Plari

5 E-P:n Poliisilaulajat ja Kampraattikuoro konsertoivat tammisunnuntaina Pääkaupunkiseudun eteläpohjalaisten perinteistä kirkkopyhää vietetään tammisunnuntaina Espoon tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksen jälkeen ohjelmassa on kahden eteläpohjalaiskuoron kirkkokonsertti. Kuorokonsertti alkaa tuomiokirkossa kello Molempia kuoroja johtaa Ilmajoen Musiikkiopiston emeritusrehtori, diplomilaulaja Arto Risku. Säestyksistä vastaa dircant Risto Lehtinen. Kristillis-isänmaallisessa konsertissa kuullaan tuttujen laulujen lomassa myös harvemmin kuultuja kuoroteoksia. Kuorot esiintyvät konsertissa erikseen ja yhdessä ja molemmissa kuoroissa on myös solisteja. Tuomiokirkkoseurakunnan tervehdyksen konserttiin tuo ilmajokelaissyntyinen tuomiorovasti Antti Kujanpää. Ohjelma konserttiin maksaa 10 euroa. Poliisilaulajien kvartetti avustaa messussa ja Kampraattikuoro esiintyy päiväjuhlassa seurakuntasalissa messun ja ruokailun jälkeen. Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajat on perustettu Maakunnallisen kuoron kotipaikka on Seinäjoki ja jäsenmäärä on tällä hetkellä 29 laulajaa. Kuoro pitää vuosittain 5 8 konserttia pääasiassa vanhan Vaasan läänin alueella mutta myös laajemmalti. Valtaosa konserteista on kuulijoiden toiveitten mukaisesti kirkkokonsertteja. Toimintansa aikana kuoro on tehnyt useita ulkomaanmatkoja Eurooppaan ja kahdesti Yhdysvaltoihin. Kuoro on tehnyt kolme omaa CD-levyä. Kampraattikuoro ja Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajat konsertoivat usein yhdessä. Ilmajoen Musiikkiopiston Kampraattikuoro on perustettu Kuoron kotipaikka on Ilmajoki, mutta laulajia on Ilmajoen lisäksi myös lähikunnista (yht. 35) Kuoro konsertoi ahkerasti. Sen laajaan repertuaariin kuuluu kirkkomusiikin lisäksi klassinen, viihteellinen ja jouluinen kuoromusiikki. Kuoro on vuosien saatossa osallistunut moniin kuorokilpailuihin Suomessa ja Euroopassa saavuttaen korkean kansainvälisen luokituksen. Kaikkiaan kuoro on tehnyt yhdeksän matkaa eri puolille Eurooppaa ja tuottanut viisi omaa äänilevyä. Mainittakoon, että kuorot pitävät tulomatkalla 25.1 viihdekonsertin Hyvinkäällä Hykin salissa klo paikallisen pohjalaiset -yhdistyksen vieraana. Hyvää joulua ja onnellista Uutta Vuotta 2014! Toivottaa Helsingin Eteläpohjalaiset ry:n hallitus Plari

6 Tarmo Ojaluoma Sydänliitossa työskentelee useita eteläpohjalaisia Hallitus seinäjokelaisen pääsihteerin vieraana Yhdistyksen hallituksen vierailukierros pääkaupunkiseudun yhteisöihin ja yrityksiin jatkuu. Käymme tutustumassa eteläpohjalaisten johtamiin organisaatioihin. Tällä kertaa oli vuorossa Suomen Sydänliitto, joka on sekä kansanterveys- että potilasjärjestö. Liiton resursseista noin puolet kohdistuu terveyden edistämiseen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn ja puolet potilastoimintaan kuten sydänkuntoutukseen. Toimintaa johtaa seinäjokelaissyntyinen pääsihteeri Tor Jungman. Meidät otettiin sydämellisesti vastaan ja johdatettiin ylimmän kerroksen isoon neuvotteluhuoneeseen runsaan kahvipöydän ääreen. Täällä meillä oli kelpo tilat pitää myös omaa kokoustamme. Vierailumme aluksi Pääsihteeri Tor Jungman esitteli Sydänliiton toimintaa. Yllättävää oli, että Suomen Sydänliitto on Euroopan ensimmäinen sydänjärjestö ja maailmanlaajuisesti toinen. Hienoa olla tällaisessa edelläkävijä. Liitto on perustettu Toiminnan merkittävin ulkopuolinen rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys, jonka tuki on noin 34% tämän vuoden talousarviosta. Loput rahoituksesta tulee jäsenmaksuista, testamenteista ja lahjoituksista sekä omatoimisesta varainhankinnasta. Liiton liikevaihto on noin 6 M. Sydänliitto toimii paikallisyhdistysten (237 kpl) kautta ja alueellisten sydänpiirien kautta, joita on 17 kappaletta. Liittoon kuuluu myös Sydänlapset ja aikuiset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat Syke ry sekä Kardiomyopatiapotilaat Karpatiat ry. Jäseniä liitossa on Sydänliitossa ja piireissä on henkilökuntaa yhteensä noin 90 henkeä, keskusjärjestössä ja piireissä kummassakin saman verran. Henki- Sydänliiton pääsihteeri, seinäjokelaissyntyinen Tor Jungman esitteli liiton toimintaa. löstöstä taitaa noin 1/3 olla eteläpohjalaislähtöisiä, johtuneeko johtajan taustasta vai siitä että meillä eteläpohjalaisilla on tarve viedä hyviä asioita eteenpäin. Sydänperheeseen kuuluu myös Sydäntutkimussäätiö, joka tukee sydän- ja verisuonisairauksien tutkimusta noin kahdella miljoonalla eurolla vuodessa. Työikäisten miesten sepelvaltimotauti kuolleisuus on runsaassa kolmessa kymmenessä vuodessa laskenut yli 80%. Aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat kuolemat ovat samaan aikaan vähentyneet noin 70%. Vuoteen 2020 mennessä sydänterveyden paranemiselle on asetettu uudet kunnianhimoiset tavoitteet. Saimme lähtiäislahjaksi Liiton lehden Sydän, josta poimin otsikon: Maailman sydänpäivän keskiössä lapset. Naisten ja lasten sydänterveys nostetaan esiin kaikilla mantereilla. Take the road to a healthy heart. Esittelyn jälkeen jatkoimme omaa kokoustamme ja nautimme pöydän antimista. Isäntämme oli kokouksemme ajan talon urheilusalissa hoitamassa kuntoaan ja tuli sitten hyvästelemään meidät. Puheenjohtajamme Elle Mäkinen luovutti muistoksi meistä Pauliaukusti Haapasen taulun. Saimme hyvän tietopaketin Sydänliiton toiminnasta ja Sydänliiton lehden, jota ainakin minä olen mielenkiinnolla tavaillut. Plari

7 Tervehdys! Olen Nurmisen Minna ja viidennen vuoden osakuntalainen. Pääsin mukaan Helsingin Eteläpohjalaiset ry:n hallitukseen tälle syyskaudelle edellisen opiskelijajäsenen lähtiessä ulkomaille opiskelemaan. Olen valtiotieteellisen tiedekunnan yhteiskuntapolitiikan pääaineopiskelija ja juuri itsekin palannut vaihdosta takaisin Suomeen. Alun perin olen kotoisin Pohjanmaan nuukasta mutta komiasta syrämestä, eli Laihialta. Tänä syksynä viimeistelen opintojani ja tutkin pro gradussani takuueläkkeen vaikutusta kansaneläkeläisten koettuun toimeentuloon. Osakuntaelämä Bottan viidennessä kerroksessa on siis ollut hetken tauolla. Toisaalta kulunut vuosi todisti, että osakuntaelämää on tarjolla yltäkylläisesti myös muualla. Vietin vaihto-opinnoistani seitsemän kuukautta Ruotsin kauniissa Uppsalassa. Uppsala on eläväinen asukkaan kaupunki, jonka läpi juoksee vauhdikkaasti virtaava Fyris-joki. Vanhat matalat kivitalot tekevät tilaa Pohjoismaiden suurimmalle kirkolle, jonka ranskalaista gotiikkaa edustavat suippotornit kurkottelevat kohti taivasta. Uppsalan vaaleanpunainen linna on yksi kaupungin vaikuttavimmista paikoista. Myös osakuntarakennukset ovat hulppeita ja niitä on kirjaimellisesti lähes joka nurkalla. Osakunta kantaa Uppsalassa nimeä nation, joka on tuttu sana myös Suomessa: kun Etelä-Pohjalaisen Osakunnan juuria tarkastellaan, huomataan niiden ulottuvan aina 300 vuoden taakse Turun Akatemiaan, jolloin ylioppilaat jaettiin kotiseudun perusteella maakuntiin, nationes. 13 osakuntaa muodostavat Uppsalan opiskelijaelämän ytimen. Osakunnilla syödään lounasta ja illallista, käydään pubeissa ja klubeilla, harrastetaan ja tehdään töitä. Siis asutaan, voisi joku ehkä todeta. Toiminta muistuttaa Helsingin osakuntien toimintaa, mutta volyymi on suurempi. EPO:n ystävyysosakunnan Norrlands Nationin jäsenmäärä on noin 8000 ja joka syksy kirjautumassa käy satoja uusia opiskelijoita. Norrlandsilla on muun muassa kahvila, ravintola, pubi sisäpihoineen, kirjasto ja lukusali, teatteriryhmä, lehti, radiokanava, oma olut, suosittu pop-klubi, sitsejä ja isompia pöytäjuhlia sekä 16 osakunnan sisäistä järjestöä, joilla jokaisella on oma toiminta-alueensa. Paikalliset fuksisitsit muistuttivat EPO:n vuosijuhlia ja itse rakennus joen rannalla on kuin parahinkin prinsessalinna. Olkoonkin suomalaisilla opiskelijoilla hyvät oltavat, ei opiskelijaelämän puitteista Ruotsissakaan ole nuukailtu. Uppsalan värikkäästä ja inspiroivasta järjestötoiminnasta voivat myös Helsingin osakunnat ottaa oppia. Pakkojäsenyys on historiaa eikä osakuntien ole enää helppoa kilpailla aktiivisista jäsenistä ainejärjestöjen kanssa. On silti paljon, mitä voimme tehdä innostavan osakuntaelämän jatkuvuuden takaamiseksi. Kuten Uppsalassa, osakuntien tulisi erottautua opiskelijatoiminnan laadukkuudella ja monipuolisuudella jatkossakin. Erityisen tärkeää on myös panostaa avoimeen ilmapiiriin, jolloin jokainen uusi ja vanha opiskelija voisi tuntea olevansa tervetullut ja saada mahdollisuuden löytää oma paikkansa osana porukkaa. Kannustavaan ja mukana pitävään sosiaaliseen yhteisöön kuuluminen on tärkeää nuorten aikuisten hyvinvoinnin kannalta, erityisesti aikana, jolloin sosiaalista verkostoa luodaan ehkä uudella paikkakunnalla, työelämä ja muut aikuisuudet haasteet ovat vielä edessä ja tulevaisuus voi tuntua, ei ehkä vain aukeavilta ovilta, vaan myös epävarmalta ja vaativalta. Tällaiseksi kehittäväksi ja kannustavaksi yhteisöksi osakunta sopii mitä mainioimmin. Niin opiskeluaikana, kuin sen jälkeenkin. Minna Nurminen, VTK Etelä-Pohjalaisen Osakunnan yhteistyövastaava syksyllä 2013 Osakuntaelämää Plari

8 Hilkka Kotkamaa, teksti Anni Kotkamaa, kuva Perunalla ja läskisoosilla kasvatettu ravintoterapeutti Sinikka Pakeman on useista kiinnostavista kirjoistaan tunnettu ravintoterapeutti, joka on tuonut raikkaan tuulahduksen suomalaiseen ruokakeskusteluun Englannin ja Ranskan suunnalta. Kirjan muodossa hänen ajatuksiaan ja neuvojaan on uusittuna ilmestyneessä kirjassa Terveellisen ravinnon aakkoset (Gummerus, 2012). Kurikkalaissyntyinen Sinikka Pakeman sanoo, että ihminen voi säilyttää terveytensä ja hyvinvointinsa oikealla ravinnolla. Hän antaa pari nyrkkisääntöä: syö tuoretta, itse valmistettua, mutta ei ylikeitettyä ruokaa, valitse lähi- tai luomuruokaa kun mahdollista. Jätä kaupan hyllylle roska- ja valmisruoat ja tuotteet, joiden tavaraselosteen nimekkeitä et ymmärrä. Vaikka hän on asunut jo pitkään ulkomailla, lähtevät monet hänen periaatteistaan koto-suomesta Kurikan kodista, jossa syötiin ajan hengen mukaan perunoita ja läskisoosia. - Lapsuuden aikaisessa ruokapöydässä oli yleisimmin perunaa, kastiketta, joskus sianlihatai lihapullakastiketta, puolukkasurvosta, juureksia, leipää, voita ja maitoa, joskus juustoa. Lisukkeiksi oli herkkuja omilta pelloilta, puutarhasta, metsistä ja navetasta. Vaikka valikoima oli suppea, ruoka oli ravintorikasta, koska suurin osa ateriasta oli peräisin omasta takaa, eikä sisältänyt lisäainekoktaileja. Maito oli aitoa, suoraan lehmän nisästä, eikä kukaan kärsinyt tuolloin maito-allergioista tms. Sinikan tekee mieli poimia eräitä piirteitä tuon ajan ruokapöydästä. - Mielestäni kaikki ruoat olivat paljon terveellisempiä kuin nykyajan valmis- ja pikaruoat sekä muunnellut maitotuotteet ja raffinoidut rasvat. Eikä sokeria syöty samalla määrin kuin nyt. Lisäksi ravinto oli suureksi osaksi lähituotettua. Suomalaisesta ruoasta on hänen mielestään jopa vientituotteeksi. - Ulkomaille veisin nykyään luonnon marjoja ja sieniä. Syömme itsemme sairaiksi Sinikkaa jurppii, kun hän näkee miten ihmiset syövät yhä enemmän kiireessä lämmitettyjä eineksiä ja makeita välipaloja. - Syömme itsemme sairaiksi, jos suurin osa ravinnostamme on valmis- tai pikaruokaa, virvoitusjuomia ja sokeria kaikessa muodossa. Tällainen ruoka on kuollutta ruokaa, mikä tarkoittaa, ettei siitä löydy luonnollisia ravinteita juuri lainkaan. Siksi elimistömme kärsii ravinteiden puutteesta ja alkaa aikaa myöden oireilla. Ellei muuta ajoissa ruokailutottumuksiaan, oireet muuttuvat hiljalleen sairauksiksi. Aikuisiän diabetes on hyvä esimerkki elämäntapasairaudesta, jota ilmenee jo lapsillakin. Sokeri ja oikeanlaiset rasvat Nykyihmisen monet sairaudet ovat peräisin ravinnosta. Tavallisin on diabetes ja siihen liittyvät ongelmat, kuten sydän- ja verisuonisairaudet. Ravintoperäisiä ovat useat syöpälajit, ruoansulatuskanavan ongelmat, mielenterveysongelmat, hormonaaliset häiriöt, ylipaino ja taas siihen liittyvät ongelmat. - Erityisen pahana pidän diabetesta, koska se lisää mm. sydänsairauksien riskiä, mahdollisesti Alzheimerin taudin riskiä, munuaisongelmia sekä riskiä sokeutua. Ongelmat voivat aiheuttaa myös ääreisverenkierron heikkenemistä, haavojen paranemisen hidastumista ja siten esim. riskiä jalkojen kuolioon. - Ruokavalio vaikuttaa myös masennukseen. On yleisesti tunnustettu, että kehno ravinto ei ruoki aivojen energian tarvetta. Roskarasvat haittaavat aivojen toimintaa ja hyvien rasvojen puute taas heikentää tätä toimintaa. Varsinkin omega-3 -rasvojen on todettu olevan hyvin tehokas keino hoitaa depressiota. Sokeri häiritsee vakavasti aivojen toimintaa, samoin kuin liiallinen alkoholin käyttö tai huumeet. Epäilyttäviä terapeutteja Ravintoasiantuntijoita on joka lähtöön, koska koulutusta on monenlaista. Sinikka Pakemanin mukaan fanaattisuus kaikessa muodossa on epätervettä. Vaarallista on myös terapeutin luulo siitä, että hän on ainut todellinen guru. Kannattaa olla tarkkana, jos terapeutti ei osaa analysoida tietoa ilman kalliita testejä. Samoin jos terapeutti ei ymmärrä mitä tarkoitetaan sanalla terapeutti ja luulee olevansa lähes lääkäri tai jos terapeutti tarjoaa uusinta dieettiä pa- Plari

9 rannuskeinoksi. Epäilyttävää on, jos terapeutti ei näe ihmistä kokonaisuutena, eikä osaa hakea ongelman juuria. Sinikka Pakeman on todennut että esimerkiksi Englannissa ja Suomessa ihmiset tietävät yllättävän vähän ravinnosta. - Nykyihmisillä, yleisesti ottaen, on melko vähän kiinnostusta siihen mitä he suuhunsa pistävät. Siksi he tietävät melko vähän ravinnosta. Tosin mielenkiinto lisääntyy, mutta usein etusijan kiinnostuksen kohteena saavat ne ilmiöt, jotka mahdollisesti tuovat pikaisia ratkaisuja. Kuten tiedämme, nämä ratkaisut eivät ole pysyviä. Moni pohtii saako ihminen kaiken tarvitsemansa ruoasta, vai pitääkö ottaa pillereitä. Vastaus on kaksiteräinen. - Ihminen saa tarvitsemansa ravinteet, jos hän syö tuoretta itse valmistettua ravintoa, jonka raaka-aineet ovat lähi- tai luomutuotettuja. Näin on myös, jos hän käyttää luonnollisia rasvoja ja hyvänlaatuisia proteiineja sekä runsaasti vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Ja juo puhdasta vettä. Tiedämme varsin hyvin, että harva näin tekee. Tosiasia on, että valmis- ja pikaruoat eivät läheskään tarjoa tarvitsemiamme ravinteita, vaikka synteettisiä ravinteita lisätäänkin valmisruokiin. Koska ravinto on pitkälle prosessoitua, se on yksinkertaisesti ravintoköyhää. On myös muistettava että nykyinen elämänmuoto on stressaavaa ja moninkertaistaa kehon ravintotarpeet, Pakeman korostaa. Sinikka Pakeman on toiminut noin15 vuotta terapeuttina ja on havainnut alan valtavan kehityksen. - Hyvää tutkimustietoa tulee jatkuvasti ja se on alkanut suodattua myös perinteiseen lääketieteeseen, mikä on melkoinen muutos. Tietenkin yhä enempi tiedetään eri ravinteiden vaikutuksista elimistössä. Esimerkiksi D-vitamiini ei ole ainoastaan luustoa varten, vaan vaikuttaa lukuisiin elimistön järjestelmiin positiivisesti. Paikallisen ja luomutuotetun ravinnon käyttö on myös lisääntynyt huimasti. Niin ikään enenevässä määrin nykysairauksien taustalla nähdään ja hyväksytään ravinnolliset tekijät. Pohjalaisia herkkuja pääkaupungin markkinoille Kari Ilomäki Alavuden Öljynpuristamosta ja leipuri Hannu Malmivaara Pirjon pakarista esittelivät tuotteitaan Helsingin Ruoka ja viini-messuilla. Alavutelainen öljynpuristaja Kari Ilomäki ja seinäjokelainen leipuri Hannu Malmivaara Pirjon pakarista esittelivät tuotteitaan monen muun tapaa Helsingin Messukeskuksessa. He ovat esillä omalla osastollaan Kirjamessujen yhteydessä pidetyillä Ruoka ja viini -messuilla. Heidän Helsingin käyntinsä on osa pohjalaista elonkeinoelämään tunnetuksi tekevää Komia-projektia. Heidän osaltaan on siis kyseessä pienelintarvikkeiden hanke, jolla edistetään pienyrittäjien mahdollisuuksia saada tuotteitaan markkinoille. - Teemme täällä messuilla tunnetuksi kylmäpuristettuja öljyjä, erityisesti maustettuja öljyjä. Haluamme tulla tänne etelän tilaisuuksiin, koska pääkaupunkiseudulla on isot markkinat, kertoo Kari Ilomäki. Alavuden Öljynpuristamo Oy perustettiin Pääosa osakkaista on viljelijöitä ja muita maataloutta lähellä toimivia yrityksiä. Yrityksen lähtökohtana oli viljelijäosakkaiden oman rypsin jalostaminen ja puristuksessa syntyvän sivutuotteen hyödyntäminen karjan valkuaisrehuna. Leipuri Hannu Malmivaara on seinäjokelainen yrittäjä. Hänen suosituin tuotteensa on Häjypoika-leipä. - Täällä on mukava tavata ihmisiä ja jutella muun muassa siitä, millainen on hyvä leipomotuote. Seinäjoella olemme saaneet kuulla että katuosoitteemme muuttui kuntaliitoksen takia Pakarikaduksi. Hilkka Kotkamaa Plari

10 Hilkka Kotkamaa, teksti ja kuva Kirsi Ranto lensi ja poltti siipensä Entinen tangokuningatar on kulkenut monipolvisen matkan lavatähdestä uupumuksen kautta uuteen elämään. Nyt Ranto on julkaissut kokemuksistaan kirjan ja haluaa tarjota iloa ja toivoa myös muille. Vaikkei ehkä uskoisi, minun on helppo samastua Kirsi Rannon elämäkertaan Ole se valo joka olet enkeleitä ja villasukkia. Hänkin on pohjalaistyttö, joka haaveili suuria ja kasvoi tanssilavojen kupeessa. Itse kävin tansseissa monta kertaa viikossa 13-vuotiaasta lähes kymmenen vuotta eteenpäin. Olemme eri sukupolvea, mutta jos sydämeni vieläkin värähtää Eino Grönin ja Dannyn musiikista, saa Kirsin lämpenemään Arja Koriseva ja Whitney Houston. Laulaminen vei Kirsin, hänestä tuli tangokuningatar1998, suosittu lavaesiintyjä ja maailmakin avautui. - Kierros maailmalla kannatti, kaikesta huolimatta. Kukaan ei vain varoittanut häntä, että liiallinen työnteko rasittaa ketä tahansa, ainakin nuorta tyttöä, joka innostuksissaan tekee kaiken minkä ehtii ja mitä pyydetään. Tyttö paloi loppuun, lakkasi laulamasta, eksyi, menetti itseluottamustaan ja pilasi muutaman ihmissuhteen. Vähitellen Kirsi kuitenkin löysi elämäänsä uusia ulottuvuuksia: enkelit, mietiskelyn, Intian ja äiti Amman. Hän palasi myös takaisin juurilleen Jalasjärvelle. Tämä sisukas likka löysi myös taidon kirjoittaa. Ensin omia tekstejä lauluihin ja nyt hänen tarinansa on myös kansissa. Ole se valo joka olet enkeleitä ja villasukkia ei olekaan hassumpi lukukokemus. Kirsi Rannon kokemuksen mukaan pohjalaisessa luonteessa on erityinen loppuun palamisen riski. - Meidät on kasvatettu periksi antamattomiksi ja meissä on sisäsyntyistä sitkeyttä. Se voi johtaa myös väärään rooliin, jossa periksi ei saa antaa edes uupumuksen hetkellä. Havahdumme vasta kun törmäämme betoniseinään. Nyt on mistä kirjoittaa Tuntuu mukavalta tehdä juttua, jossa kirjailija sanoo Plarin haastattelun olevan hänelle suuri kunnia. - Ajattelin kirjoittaa kirjan jo tangokuningatar aikoina, mutta on ollut tätä muuta kiirettä niin paljon, että vasta nyt on ollut aikaa. On tietysti sattunut monta asiaa, joten on enemmän kirjoitettavaakin. Musiikin lisäksi minulle on avautunut henkinen polku, josta haluan kertoa. - Kirjoituskouluni on ollut oma blogi, jota olen kirjoittanut nelisen vuotta. Kirjan vastaanotto on yllättänyt kirjoittajan, mutta antanut vahvistusta uskolle henkisten arvojen ajankohtaisuudesta. - Ihmisillä on tässä ajassa kova tarve löytää iloa ja toivoa. En ole ainoa, jonka elämä meni yli äyräidensä ja hajosi käsiin. Moni muukin on joutunut hyppäämään oravanpyörästä ja pakenemaan sitä, mitä on kenties eniten rakastanut. Katsomme usein ulkokuorta ja luulemme, että tuolla menee hyvin. Todellisuudessa voi kimalluksenkin keskellä ihminen kantaa synkkää sisusta. Minulle kävi näin. Ahdistus ja migreeni Kirsi Ranto kävi suosion huipulla, oli talot, autot, hyvät tulot ja rakastava mies rinnalla. Juuri silloin iski ahdistus. Samalla paheni Kirsin vanha vaiva: migreeni. Joskus kun hän yritti vetää keikan loppuun, luultiin päänsärkyä humalaksi. - Minulla oli niin paljon kysymyksiä, että pääni meinasi haljeta. Siksi minun oli käännyttävä kannoillani, peruttava keikat ja lähdettävä etsimään vastauksia. Ja kas kumma, rupesin löytämään etsimääni. Näitä oivalluksia olen koonnut myös kirjaani. Ole se valo joka olet enkeleitä ja villasukkia on Kirsi Rannon muistelmateos tähänastisesta elämästä. Se on tarina onnen huumasta ja suosiosta uupumukseen ja elämänuskon menettämiseen. Mutta se kertoo myös kokemuksista, jo- Plari

11 ka johdatti hänet voimallisen kysymyksen äärelle: Kuka minä olen? Mitä minä oikeastaan haluan? Uskallanko enää avautua ilolle ja rakkaudelle, kun ne niin helposti voivat polttaa ja pilata? - Kun tajuaa olevansa burn out, on jo pitkällä. Ongelma onkin, ettei huomaa, ymmärrä eikä käsitä olevansa avun tarpeessa. Yleensä vain lisää vauhtia ja korkeintaan vilauksenomaisesti ajattelee, että tässä on jotain häikkää. Monille pysäytys tulee ulkopuolelta, joku toinen huomaa kun itse ei näe. Lopulta muutos voi tulla hyvin nopeasti, yhdessä yössä. Pohjalaisuus on riski Kirsi Rannon kokemuksen mukaan pohjalaisessa luonteessa on erityinen loppuun palamisen riski. - Meidät on kasvatettu niin periksi antamattomiksi ja meissä on sisäsyntyistä sitkeyttä. Olen kantanut roolia, jossa luovuttaminen ei tule kysymykseen. Havahdumme vasta kun törmäämme betoniseinään. Meidän on vaikea herkistyä kuuntelemaan sisäisiä viestejämme. Henkinen aspekti on meille usein hömpötystä eikä luonnollinen osa elämää. Kirsi Ranto on ollut kirjan tultua julki aikamoisessa pyörityksessä. Haastatteluja hän on antanut moneen suuntaan. Hän on perusluon- teeltaan iloinen ja avoin eikä tunne väsymystä ainakaan vielä. Jos tuntee, hän osaa poistua näyttämöltä. Haastatteluissa Kirsin jutuissa soi mukavasti eteläpohjalainen murre. Eikä se sieltä mihinkään katoakaan, onhan hän jälleen omiensa joukossa Jalasjärvellä, jossa hän on asunut neljä vuotta. - Minun oli pakko muuttaa takaisin kotikonnuille, koska halusin selvittää mikä on minua itseäni pohjalaista lujuutta ja minkä olin napannut maailman tuulista. Lauluissa omat sanat Nykyään Kirsi Ranto keikkailee taas, pitää pieniä soolokonsertteja omista lauluistaan ja välillä keikkojen nimi on enkeli-ilta. Nyt hän kiertää markkinoimassa myös kirjaansa. - Kaikessa tekemisissäni on punaisena lankana ilon ja valon viesti. Elämänkokemus on myös lähteenä omiin sanoituksiin. Kirsi on tehnyt omia tekstejä vuodesta Häneltä on ilmestynyt kaiken kaikkiaan kuusi levyä, joista Kotimatka ( 2007) ja Läikytät mua (2010), ovat Kirsin omaa käsialaa. Kuva: Suvi Lahdenmäki. Tuore kirjailija jakoi signeerauksia Helsingin Kirjamessuilla lokakuussa. Plari

12 Ilmajoen murteen sanakirja Murresanakirjaa on entiseen nähden perusteellisesti uudistettu ja laajennettu. Kirjat: Antti Välimäki: Ilmajoen murteen sanakirja. 270 sivua. Ilmajoki-seura ry Viime vuonna ilmestynyt Ilmajoen murteen sanakirja on Antti Välimäen monivuotisen uurastuksen tulosta. Antti Välimäen kirjoittama Ilmajoen murteen sanakirja pohjautuu Ilmajoki-seuran Suunmuutetta-teokseen, joka ilmestyi vuonna Tämän perussanaston keräämisen aloitti ilmajokinen Laina Tuomikoski. Sittemmin koottuun murretoimikuntaan kuului muun muassa Välimäki. Lopulta kirjaan kerättiin runsaat hakusanaa. Kuitenkin sanastonkeruu jatkui edelleen murteenpuhujia haastatelleen, murrenauhoitteita kuunnellen sekä murrekirjallisuutta ja muistiinpanoja tutkiskellen. Ilmajoen murteen sanakirja ei ole Suunmuutetta-kirjan uusintapainos, vaan melko lailla uudistettu ja laajennettu laitos. Mukana ovat ensiteoksen koko sanasto muuttamattomana sekä noin 25 vuoden aikana kokoon saadut ainekset, liki uutta hakusanaa. Ilmajoen murteen sanakirjan yli hakusanasta noin pohjautuu todellisesta puheesta poimittuun sanastoon ja lause-esimerkkeihin. Sanakirja on tällaisenaan eräänlainen yleiskatsaus vuoden takaiseen eteläpohjalaiseen murteeseen, jonka pohjana on Ilmajoella puhuttu kieli. Antti Välimäen sitkeän, monivuotisen uurastamisen tuloksena on syntynyt mielenkiintoinen ja sanastollisesti varsin mittava murreteos kaikkien murteen käyttäjien ja ystävien iloksi ja hyödyksi. Murretaidot testiin Luonnollisesti Ilmajoen murteen sanakirjaa on mahdoton referoida likimainkaan edustavasti. Parin päivän sinnikkään lukemisen yhteydessä poimin kirjasta neljäkymmentä murresanaa tai -sanontaa. Pyrin ottamaan mukaan kiintoisia ja mielestäni niin sanottuja keskivaikeita sanoja. Jokaisesta aakkosryhmästä mahtui mukaan kaksi sanaa tai sanontaa. Lukijat voivat halutessaan kokeilla murresanastonsa taitamista tämän varsin suppean otoksen avulla. Luulen, että Ilmajoen murresanat ovat pääsääntöisesti melko yleisiä suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Täten mielestäni tämä vapaamuotoinen murretesti sopii mainiosti myös Helsingin seudun eteläpohjalaisten Plari-lehden lukijoille. Mikäli sanaluettelostani jotakuinkin hallitset sanan merkityksen, voit olla oikein tyytyväinen eteläpohjalainen. Murre elää ja voi hyvin Sinussa. Ilmajoen murteen sanakirjan mukaiset testisanojen selitykset ovat tämän jutun ohessa. Tapani Rauhala Naantali Turun Seudun Eteläpohjalaiset Kirjoitus julkaistu alun perin Porin seudun eteläpohjalaisten Lakeus-lehdessä. Kirjan voi tilata osoitteesta: Ilmajoki-seura, puheenjohtaja Antti Välimäki, p , tai Marjon Kukka ja Posti, ; Kirjan hinta on 30 euroa ja lähetyskulut 5 euroa. Testaa murretaitosi! Mitä seuraavat sanat tarkoittavat? Oikeat vastaukset sivulla 14. Näytteet Ilmajoen murteen sanakirjasta. A ahares ankkastukki E esmennellä eree F fiirata flänähyttää H hanitoon holomuta I ietuna ikänäpääsyä J joppari jöö K kikkivieroolla kunahtaa L lampahannahkaanen lorvikatar M moiloo moukeerata N nietua nyrryynen O okulinkuret onhaanen P pulttu pärvöttää R rauska rotua S siristää sormesta juotettava T takinhännänpolttaja trampata U umppelo upslaaki V variksensaappahat varsanjalaka Y yliporohonsa ympäri ämpäri Ä äkätä änkätä Ö ökötti öykkämästyä Plari

13 Etunimi Esko Sukunimi Kohtanen Paikkakunta Kurikka Mitähän kulukaa soikeen oli -Kyllä koivu om parahinta puuta, tuumaa Ahto ja pökkää takkahal lisää puuta. -Totta, sanom mä, lissään siihej jotta kuusipuu antaa oman tunnelmansa. Som mahtavaa kusse oikeen pärjää ja pärskyy. -Joo ja takka on niinku kaveri yksinääselle, voi eltata valakiaa, päättää viäkö lisäsim puuta vai tasoottelenko jo ranstakalla kekälehet hiiltymähän. Oon kävellä flatikoonu toiskahan, Kivimäen Ahton työ. On tammikuu ja pihalla oikia vanhan aijan pakkaanen. Ennen käytihin useesti naapuris ehtoota istumas. Soliki ainutta huvia silloosehen aikahan. Juttelen Ahtolle: -Tuos tullesnani kattelin kuuta, jok oli nousemas mettän takaa. Muistelin notta vanha kansa orotteli kuutamua, jos oli joku reissu tehtävänä. Eee i ollu katuvaloja. Silloon kuuta seurattihin, sen aikataulut tierettihin. -Täysikuuta sanottihin sorvikuuksi, muistaa Ahto. -Samoon tiettihin, onko kuu pienenemäs vai suurenema. Sirpistä näki; oikialta ohenoo ja vasemmalta vahavenoo. Ahto asuu Larva-Saaren vanahas päärakennukses, on samalla taloo vahtina, hoitaa ja pitää kunnos vanhaa ratia. -On merkillinen tuo valakia, siihen pitää vaharata koko aijan. siin on niinku noituutta. -Kyllä näin oj ja väitän sen olevan parempaa aijan kulua ku huonon televisiooniohojelman. -Säästetähän sähkyä, voit sammuttaa tuov valon, eheroota. -Pystyvalakialla ennenki nähtihin tarinoora -Joo ja tehtihin kaikellaasia puhurettöitä. Naisväki keheräs, karstas, parsii ja kutoo sukkia. -Niijja miehet höyläs puukorveen värkkiä, joku kiskoo päreetä, yks veti pikilankaaa ja koris pieksujansa. Kaikki teki jotaki, aivan häjyyset sai olla muutoon. Tarkimman työn tekijälle joku kakaroosta näytti pärehellä valua. -Siin oli samalla mukava tarinoora ja kertua kummitusjuttuja. -Oliki joitaki oikeen mestaria kertomahan. Monehen kertahan kuultu juttu kiinnosti aina uurestansa. Joillaki oli hyvät laulunlahjat ja taisivat viä sepittää viisuja jonku tulumungiista -Kraakunnenäas kiikkuu pata. Orotettihin, koska saa puurua ehtooruuaksi. Kysyyn Ahtolta: -Muistakkos, mihinä se kraakku oli kiinni? No tottaha Ahto sem muisti: - Soli tantari. Seisoo ku torpan tantari, pruukattihi sanua. -Naurishautulaaset oli kans useem muhimas takanperäs, samoon pernoota kypsytettihin hiilustas. Tikkuhun tai halsterihin pistettihin suolaasia silakoota. -Kyl oli hyviä! Tunnelma vanhas tuvas herättää molemmis muistoja vanhasta aijasta ja ennen elänehistä ihimisistä. Naapurin Feeli sanoo ennen notta, ihiminen elää niin kauan, kuj joku sem muistaa. Välillä moomma kumpiki ajatuksisnamma. Variot häilyy seinillä, pakkaanen paukahtaa nurkas. Tuntuu melekeen ku aika pysähtyys, kellonnasket toristaa sen kuimminki kuluvan. -Kellosta tuliki mieleheni, siihen aikahan kun ei viä ollu kelloja, ja piti herätä askarehille, niin kukkoo herätti väjen. Sittemmin ku kylähän tuli ensimmäänen kello, ruvettihin seuraamahaj, jotta koska kellotaloos ov valo, niin tieretähän nousta ylähä. Aakkunalle oli veretty viivoja, joist auringon vario kertoo aijan. Kysyyv viä Ahtolta, tietääkö se mit oli valtionaika. No kussei tienny, niim mä valaasinsille notta, silloon kun ei vieä ollu ratioota eikä telefooniaikaa. Aviisia kyllä luettihim, muttei leheristä voinu tarkistaa kellua, piti mennä asemalle. Aseman kellosta näki valtion aijan. Lennättimellä pirettihin kellot samas aijas, jotta junat pysyy aikataulus koko valtakunnan aluehella. Yhyren hilijaisuuren jäläkehen kysyn Ahtolta:- Onko kuule tää koskaan kummitellu? Ahto on hetken hilijaa ja vastaa sitte, jotta joo, on ollu tapaus, jotei hän oikeen ymmärrä mitäs oli. -No? -S oli yks pimiä yö, valavoon television ääres likille kahtatoista. Menin sitte maata. Mun naiskampraatti, Purolan Eira, oli silloon mulla yökyläs. En saanu heti unta ja yht äkkiä havahruun äänihin. Kuuluu ku taloon pääovesta tultihin sisähän. Sit ovia ei enää käytetä, nykyysin kuluku on tuosta sivusta. Askelehet nousi porstuas olovia trappuja ylähä kokille. Makasimma pimiäs. Kysyyn Eiralta:- Ookko sä hereellä? Kuulekko nuota askelehia? -Kyll oon, joku menöö justihi kokille. -Askelehet siirtyy ylitte vintin ja päättyvät Ilimajoen puoloosehen päätyhyn, johonon kamari. Kuultelimma aiva hievahtamata. Emme tohtineet mennä kokoille tarkistamahan, onko siä maharollisesti joku. Valavoomma pitän aikaa ennenku uni tuli -Meni muutama päivä, ku luimma leherestä, notta vanha nainen oli kuoleentunu Kauhajoella. Nainen oli omaa sukua Larva-Saari. Tulkahan käymähän viä kamarisnansa? Ahto on hetken miettehisnänsä, sanoo viäki joskus ajattelevansa tapausta. -S oli kummallista, ku Eiraki kuuli samat äänet. Tämon tosi tarina. Plari

14 Sanojen selitykset A ahares ankkastukki E esmennellä eree F fiirata flänähyttää H hanitoon holomuta I ietuna ikänäpääsyä J joppari jöö K kikkivieroolla kunahtaa L lampahannahkaanen lorvikatari M moiloo moukeerata N nietua nyrryynen O okulinkuret onhaanen P pulttu pärvöttää R rauska rotua S siristää sormesta juotettava T takinhännänpolttaja trampata U umppelo upslaaki V variksensaappahat varsanjalaka Y yliporohonsa ympäri ämpäri Ä äkätä änkätä Ö ökötti öykkämästyä aharet, vasta- tai myötämäki. Ahtehen päälle kum pääsi, niin sitte sai vähä huiloottaa (hevosta). pullapitko. Hae ankkastukki kanttuurista (ruokakomerosta), jotta saarahan topustaa (nautiten kastaa pullaa kahviin). epäröidä, olla kahden vaiheilla. Kovasti se esmenteli, mutta tuli kumminki. täysin (poikki). Aisa oli aiva eree poikki. käyttäytyä poikkeavasti. Sitä pikkuusen fiiraa. läimäyttää. Mä pian kuule flänähytän. (liian) suuri. Nuo sappahat on mulle aiva hanittomat. ahnehtia. Koira holomus ittellensä kaikki luut. ie, valittava, pahoitteleva, pahkuva ilmaus. Voi ietuna sentäs, ku mua suututtaa. Voi ie, ku piti niin sattua. niin nopeasti kuin suinkin. Hetki matkaa tultihin ikänäpääsyä. polkupyörän tavarateline; tavaranvälittäjä. Salakku putos jopparilta. Soran jäläkihin kuluki jopparia. kuri ja järjestys; paras johtaja (porukassa). Kuka pitää jöötä? Se sielä on jöönä? rintaruokinnasta vieroitettavana. välittää, olla yhteydessä, (käytet. kielt. muodossa). Sei kunahtanukkaa. hyvänluontoinen, pehmeänluontoinen. Ku on liika lampahannahkaanen, niin kyllä saa teherä toistenki töitä. laiskuus. Ei sunkaa sus oo vain lorvikatari. pitkänpyöreä, pyöreästä soikeaksi muuttunut. Pitkä ja moiloo, ku Sihtoolan-kylän markka kopukkavuonna. torua, nalkuttaa. Vaikka sille kuinka moukeeraas, niin ei se muuta ku viheltelöö vain. valetta, (venäl. alkuper.). Kyllä son nietua, jotta moon jättäny tuon laskun muka maksamatta. alakuloinen, loukkaantunut. Ooppa sä ny nyrryystä. matonkude. Meillon ehtoolla okulinkuretkökkä. onhoonen, huono, outo, epämiellyttävä. Onhoonen olo. housunlahje. Pultut käärittynä. purkaa. Ei sen auttanu muu, ku se pärvötti koko sukallavan. rikkinäinen. Rauskat kengät. Älä tuollaasta puserorauskaa kauppahan (ostoksille) paa. sairastaa, olla huonovointinen. Se (lehmä) on rotunu kinttuansa koko syksyn. luisua, luistaa sivulle. Se pitää olla hyvä hevoonen, joka panoo sulas maas reen siristämähän. Se ajoo niin lujaa kurvihin, jotta takapää siristi. taitamaton, opetettava polkupyörän tavaratelineelle asennettu polttomoottori (mopedin alkumuoto) polkea. Faari, muori on orahilla, ei se syö, mutta tramppaa. ujo, vähäpuheinen. Son aina ollu vähä umppelo. lahkeenkäänne. Pultuus pruukas olla leviät upslaakit. kylmästä rohtunut iho (useimmiten jaloissa) nenästä juokseva paksuhko lima, joskus lapsilla näkyvissä. päällisin puolin, ylipäätään. Mä luin leheren yliporohonsa. sekaisin. Tavarat meni ympäri ämpäri, (kun kaappi kaatui). huomata, arvata. Minä äkkäsin, jotta joku kiertää tuola meirän ruispellos (juhannusaattoyönä) inttää, väitellä. Toiset on kovia änkkäämähän. Aikamma siinä änkkäämmä sitte. väkevä aine ottaa pahakseen, mennä puhumattomaksi. Kyllä mä sitte öykkämästyyn, ku se ilikes kaikkien kuullen sillä lailla häpeemättömästi annatella. Jutun kirjoittaja Tapani Rauhala on kiinnostunut kuulemaan lukijoiden kommentteja omista murretaidoistaan tämän murretestin perusteella. Rauhalaan voi olla yhteydessä sähköpostiosoitteen kautta, vastausaikaa on vuoden 2013 loppuun asti. Kaikkien vastanneiden kesken Rauhala on luvannut arpoa pari osaa Etelä-Pohojalaasesta vitsikirjasta. Plari

15 Plari

16 Dramatiikka Sydänmaalta yli 60 vuoden takaa Alavuden Sydänmaalla eletään lokakuuta Mäennyppylällä, pihlajien katveessa, Kuorasjärven rannalla kohoaa ylväänä suuri pohjalaistalo, jossa on tilaa asua ja kokoontua kyläläisillekin. Talon oikea nimi on Lautamaja, mutta yleisesti käytetty nimi on Maja. Yläkerran toisessa kamarissa asuu talon keskimmäinen poika Isak, hänen nuori vaimonsa Aino ja vuoden ikäinen tytär Hilkka. Alakertaa asuttaa juuri eturintamalla vietetyistä sotavuosista selvinnyt vanhin poika Salomon ja hänen perheensä Laura sekä tyttäret Maiju ja Leenu. Myös Reino ja Elias asuvat talossa. Kaikkien sukunimi on Lautamaja. Iltapäivän vaihtuessa illaksi kotosalla häärivät Lauran sisar Aune ja Ainon sisar Anneli. Tuvassa makaa sängyssä nivelreuman liikuntakyvyttömäksi käpristämä vanhaemäntä Lempimamma. 17-vuotias Aune valmistautuu leipomaan ja 14-vuotias Anneli ryhtyy kuorimaan perunoita ilta-ateriaa varten. Sitä ennen Anneli on hakenut Hilkka-vauvan vinttikamarista alas telmimään serkkutyttöjen kanssa. Kaiken on oltava valmista, kun nuoret emännät saapuvat Sydänmaan nuorisoseuralla pidetyiltä ompelukursseilta ja miehet omista töistään ulkosalta. Reino hoitaa päivän viimeisiä pihatöitä. Yhtäkkiä Reino huomaa, että pärekaton torninjuuresta nousee tulenlieskoja. Hän syöksyy kertomaan näkemästään sisälle ja siitä alkaa unenomainen kaaos. Anneli juoksee hätäpäissään portaille ja pelastaa kädessään olevan perunankuorimaveitsen. Hän palaa taloon ja riipoo vastahakoiset lapset ulos. Tyttöjen pitäminen poissa tuvasta onkin vaikeaa, koska he haluavat rynnätä tupaan hakemaan tavaroitaan. Aune tyhjentää kamariaan minkä ehtii. Samalla Reino kurkistaa yläkertaan todeten, ettei sinne kannata mennä, koska tulenlieskat lyövät jo päälle. Samalla yläkerrasta kuuluu pauke, koska metsästysaseet ja niitä varten kenkälaatikkoihin ruudilla ladatut panokset pitävät korvia huumaavaa meteliään. Nyt on keskityttävä eläviin olentoihin. 11-vuotias Reino tarttuu kainaloista liikuntakyvyttömään melko isokokoiseen mammaan. Onneksi samalla avuksi pihaan kaartaa hevosella myös Isak. Hän on ollut Sääskiniemen asemalla viemässä pikkuveljelleen Kustaalle haitaria, jota hän haluaa soittaa sotaväessä armeijakavereilleen. Isak hyppää vauhdissa kärryiltä ja niin mamma saadaan pikavauhtia ulos. Mamma väitti jälkikäteen ettei hänen kivuliaisiin jalkoihinsa koskenut yhtään, kun ne pomppivat Majan kiviportaita että pom-pom-pom. Anneli muistaa vanhanemännän huutaneen kivusta matkan koko ajan. Heti mamman päästyä ulos rakennuksesta romahtaa välikatto. Aino ja Laura on saanut nuorisoseuran ompelukurssille tiedon tulipalosta ja heille polkupyörämatka kotiin on elämän raskain. Edes Plari

17 loivaa työväentalon mäkeä he eivät jaksa polkea taluttamatta. He näkevät taivaanrannassa loimotuksen, mutta heillä ei ole tietoa onko tuleen jäänyt ihmisiä. Lähellä asuva kylän puhelinkeskusta hoitava Helli Lamminmäki on tehtäviensä tasalla: hän soittaa pikaisesti palokunnan Alavuden kirkolta. Kylän miehet saapuvat vauhdilla paikalle, mutta 1924 valmistunut kaksfooninkinen puutalo on mennyttä. Pärekattoiset navetta ja lutti saadaan säästymään, vaikka kekäleet sytyttävät jatkuvasti katoille pieniä palopesäkkeitä. Miehet pumppaavat vettä kaivosta minkä ehtivät. Myös läheisen riihen olkikatto saadaan sammumaan. Palokunta saapuu ja ulkorakennukset pelastuvat. Talon kissatkin jäivät henkiin. Sydänmaankylän keskeisellä paikalla oleva tulipalo herättää uteliaisuutta ja kauhua. Taloon johtavan koivukujan päähän kerääntyy väkeä. Ida Ketelimäki on tullut katsomaan synnyinkotinsa tuhoa vaunuissa olevan puolivuotaan pojantyttärensä Anna-Liisan kanssa. Paikalle tulee Alma Olkkonen pienen Aini-tyttärensä kanssa. Pian koko kylä on liikkeellä. Joku ehtii vielä nähdä, miten yläkerran kamarinikkunassa lepattaa palava pöytäliina. Hän voisi nähdä myös miten nopeasti palavat Ainon ja Isakin häälahjaksi saamat vällyt ja Ainon teinityttönä pellavasta kasvattamat ja itse kutomat pellavalakanat. Valokuva-albumien palaminen on vain parin sekunnin leiskahdus. Asukkaille jäivät jäljelle vain vaatteet päälle ja kurssilla oleva ompelukone. Rauniot ovat lohduton näky. Rissan isäntä toteaa, että heidänkin talonsa on rakennettu samalla tekniikalla eli savupiippu on kosketuksissa pärekattoon ilman suojaavaa muurilaastikerrosta. Muurarit ryhtyvät toimiin kylän joka talossa. Edessä oleva talvi osoittaa jo merkkejään ja isolle joukoille ihmisiä on saatava katto pään päälle. Nyt astuu peliin sydänmaankyläisten yhteishenki. Isakin perhe saa vinttikammarin Sydänmaan sahan asuinrakennuksesta Sahan koturina. Alakerrasta saadaan lastenhoitoapua Karjalan evakko Anni Pennaselta ja Olkkosen Almalta ja Ainilta. Lehmille jäi onneksi navetta ja ihmisille sauna. Seuraavana kesänä Isakin perheen lehmät sijoitetaan Majan läheiseen latoon Naapilaksi kutsutun pellon laitaan. Samaan paikkaan Iisak ryhtyy jo aikaisin keväällä rakentamaan taloa, johon rakennusmestariksi saadaan Talvitien Pauli. Naapuri Sulo Järvenpää lainaa oman talonsa piirustukset, joten naapurukset saavat sittemmin täsmälleen samanlaiset rintamamiestalot. Omaan kotiin muutetaan jo syksyllä, vaikka rakennus ei ole vielä läheskään valmis. Järvenrannan seinäjokiset huvila-asukkaat osallistuvat avustustarvikkeilla ja kyläläiset auttavat. Lamminmäen Helli lahjoittaa Ainolle leningin, kun yhdellä ei pitkälle pärjää. Lakkitehtaalta tulee niin iso avustuspaketti. Lentäväksi lauseeksi muodostuu, että kaikesta muusta on pulaa, paitsi ei lakeista. Salomonin perhe pääsee naapuriin, Mari Lampisen hoteisiin talven yli. Hekin ryhtyvät talonrakennuspuuhiin heti seuraavan keväänä. Mamma sijoitetaan Maija-Liisa-tyttären ja hänen miehensä Heikki Taipaluksen kotiin. Myöhemmin mamma asuu vuorotellen lastensa luona. Majan palosta alkaa syntyä legenda. Siitä kerrottiin niin elävästi, että minullakin yksivuotiaalla Hilkalla - ja meillä kaikilla serkuksilla puolivuotiaasta Anna-Liisasta lähtien on palosta selvä muistikuva, vaikka oikeita muistoja meillä ei kenelläkään ole. Talon ainoa valokuvakin paloi. Tämän muisteluksen olen kirjoittanut tässä mainittujen ihmisten tarinoiden perusteella. Sen verran kova kokemus tapaus on ollut asianosaisille, että vieläkin 61 vuoden päästä sitä muistelemme ja Reino sanoo, ettei hän pysty menemään mökillä iltaisin nukkumaan ilman että sauna ja takka on huolellisesti tarkastettu. Itse inhoan elokuvia, joissa herkutellaan tulipaloilla. Teksti ja kuva: Hilkka Kotkamaa, os.lautamaja Plari

18 Keski-Suomen Eteläpohjalaiset ry juhulii Jyväskyläs 30-vuatista toimintaansa Kiitos Helsingin Eteläpohojalaaset r.y:lle, että huamiootta meirän merkkipäivän! Kolomekymmentä vuatta sitten onnistuu eteläpohojalaasten yrityksen perustaminen Keski- Suamehen. Oli sitä jo tuumaaltu tuata ennenkin, mutta nyt saatihin yhyristys äntihin sisukkahan naishenkilön aloottehesta. Meirän yhyristyksen äitee ja perustaja on alunperin ylistarolaanen Anna-Liisa Tuuri. Hänen rinnallensa ilimaantuu muitakin eteläpohojalaasuuren kantavia voimia kuten Ismo Nuuja (Isoostakyrööstä kotoosin) ja Inkeri (Lapualta kotoosin ja flikkanimi Talvitie) ja Viljo Lehtonen. Monet ovat tuanehet ei-eteläpohojalaasen pualisonsa komiahan ja sopuusahan porukkahan mukahan. Noin 300 päises jäsenistös on myös palio pariskuntia, joillon molemmilla juuret syväs Etelä-Pohojanmaan maaseurun mullas ja murresanasto hallus. On se mukavaa juhulia yhyres yhyristyksen jäsenten kans, kun ollahan opittu tuntemahan toisiamma mm. yhteesillä kotiseutumatkoolla ja muis piänemmis tapahtumis. Nyt oli juhulan aika. Yhyristyksen 30-vuatisjuhula järiestettihin Jyväskylän musiikkiammattikorkeakoululla Hannikaissalilla ja oppilaitoksen ruokailutila toimii hyvin yhteesen ruakaalun miliöönä. Käytännön järiestelyt oli jaettu hallituksen jäsenten kesken. Alakumalioos oli Vaasan Jaakkoon pualukkamehua ja tilaasuren avas puheenjohtaja, Maarit Juoperi maliapuheella. Sitten siirryttihin salin pualelle. Juhula alakas pontevalla yhteislaululla, Vaasan marssilla. Vetoapua laululle antoo Alavuden miäskuoro. Miähet lauloo juhulas kahtehen otteesehen huumorin kukkia viliellen ja perintehiä kunnioottaen. Heitä johti pualalaassyntyynen kapelimestari. Ison Tanhuajat Jyväskylästä lähetti juhulahan esiintymähän nuarten tanssiryhymän nimeltä Juntu. Juntu-ryhymän ohojaajana toimii niin ikään alavutelaassyntyynen Jussi Kaijankangas. Nuarten tanssis oli sitä flirttiä ja vauhtia niin kuin nuarten elämäs pakkaa olemahan. Juhula jatkuu Malakamäen Eskon (kotoosin Kitinojalta) pakinalla Kyllä ennen Keski-Suomen Eteläpohjalaiset ry:n puheenjohtaja on nurmolainen Maarit Juoperi. Alkumaljat Hannikaissalissa. olikin heleppua. Uurestansa Esko pääsi äänehen toisella pakinnalla Minäkö keski-ikäänen? Juhulapuhujana kuultihin pastori Harri Romaria. Keskipohojalaasella papilla oli henkilökohtaasta kosketusta eteläpohojalaasuutehen nurmoolaasen vaimonsa ja lukuusten ystävien kautta. Haitarimusiikkia meille esittivät sekä juhulas että ruakaalun aikana Annukka Murtolahti (kotoosin Jalasjärveltä) ja Jouko Virtanen. Lopuksi lauloomma komiasti Maamme laulun. Tekniikasta juhulas vastas yhyristyksen hallituksen pitkäaikaanen jäsen ja varapuheenjohtaja Markku Koivisto (kotoosin Kurikasta). Toinen ja merkittävä osa juhulaa oli yhteenen ruakaalu. Alakuruakana oli kaljavelliä. Pääruakana oli naudan paahtopaistia, kermajuustoperunoota ja hunajapaahdettuja vihanneksia. Jäläkiruakana viälä kropsua hillon ja kermavaahdon kera sekä täytekakku kaffit. Yhteenen ruakaalu on aina rikas ja yhyristävä kokemus. Hallituksen jäsenille se oli hyvä tilaasuus jalakautua yhyristyksen jäsenten keskuutehen ja kuunnella, mitä heillä on kerrottavaa. Kun kokoonnutahan yhtehen ja kuunnellahan toistamme, pysyy hyvin tua rikas murtehemma hengis muuallakin kuin Etelä-Pohojanmaalla. Muttei tämä meirän toiminta tältä vuarelta tähän lopu. Seuraavaksi marraskuus meemmä paikallisehen Kallioplanetaariohon kattomahan esityksiä avaruudesta Avaruusajan aamunkoitto ja Universiumin ihmeet. Joulukuus on perinteenen Joulujuhula joululauluuneen ja puurooneen Lohikosken kirkolla. Kökällä oomma jo vuasia joulupuuroa keittäny ja torttukaffia tariooltu. Sitten taas seuraavan toimintavuaren kimppuhun ja uusia ireoota esille. Jäsenistö alakaa osittain olla ikääntynehiä ihimisiä, joten tämä huamioorahan mm. retkien pituures ja kulukemisen vauhris. Toimintasuunnitelmahan tuloo alakuvuaresta vuasikokous ja siihen liittyvä julukinen tutustumispaikka. Keväälle on yleensä laitettu retki joko lähelle tai vaikkapa kotiseurulle. Viimevuasilta on erittäin hyvät kokemukset Lapua Nurmoo -reissusta ja Kyröönjokivarren kiar- Plari

19 rokselta. Teatteris tapaamma käyrä kerran vuares. Yhyristystoiminnan ylläpitäminen vaatii aktiivisia ihimisiä. Eteläpohojalaasuus on vahavasti siältä kotoosin olevien ihimisten sialunmaisemas olemas. Lähitulevaasuuren tavootteena on löytää yhyristyksehen uusia jäseniä. Niin moni alun perin eteläpohojalaanen muuttaa erelleen opiskelun ja tyän peräs Keski-Suamehen. Nyt vaan tuumasta toimehen! Parahin terveesin Keski-Suomen Eteläpohjalaiset r.y:n pualesta pj Maarit Juoperi (Nurmoosta kotoosin) Alavuden mieslaulajat esiintyivät yhdistyksen 30-vuotisjuhlassa Jyväskylässä. Kari Mänty Meitä eteläpohjalaisiakin on moneksi Jorma Ollilan muistelukirja kirvoitti lukuisia haastatteluja, joissa käsiteltiin hänen pohjalaisuuttaan, juurien vaikutusta Mahdottomaan menestykseen. Varsinaisen kirjoitustyön tekijä eli Harri Saukkomaa kertoi, ettei hänen ollut helppo asettua Ollilan pohjalaisen pään sisään. Työn jälki osoittaa, että Saukkomaa onnistui siinä niin hyvin kuin se nyt on keskisuomalaiselle tai ylipäätään ulkopuoliselle mahdollista. Ollila helpotti Saukkomaan tilannetta viemällä hänet lakeudelle. - Saukkomaa katsoi monttu auki sitä tasaisuutta, Ollila kuvaa kaksikon vierailua siellä, miss laaja aukee Pohjanmaa. Olen itsekin huomannut, että se näkymä salpaa vierailijat, eikä se jätä kylmäksi kaikkien vuosikymmenten jälkeen minuakaan. Maisema muokkaa tietysti ihmismieltä mutta turha luulla, että tasainen maisema tekisi pohjalaisista yksitoikkoisia paikallaan olijoita. Lakeus ja aava meri rohkaisevat ajatusten lentoa, saavat meidät liikkeelle ja vahvistavat ominaisuuksia, joista on hyötyä liike-elämässä ja monessa muussakin elämän askareessa. Pohjalaiset eivät silti ole yhdestä muotista. Kaikki eivät ole suuna päänä, mutta vähemmän itsestään melua pitävää joukkoa on yksiviivaista kuvata juroksi ja pidättyväiseksi. Meissä löytyy paljon niitä, jotka ottavat kirjaimellisesti lapsuuden opin; mies se tulee räkänokastakin, vaan ei turhan naurajasta. Pilkkeen löytäminen pohjalaisesta silmästä ei aina ole helppoa. Sitä on siellä kuitenkin enemmän kuin äkkinäinen luulisi. Kaiken taustalla on pohjalainen huumori, joka ei ole keksittyjen juttujen kerrontaa vaan kulloisestakin tilanteesta johdettuja lohkaisuja. Pitkään Englannissa asuneena kehtaan ja voin väittää, että pohjalainen huumori muistuttaa paljon peribrittiläistä tapaa väännellä asioita tai päinvastoin. Silloin harvoin, kun kehumme itseämme, teemme sen niin, että keskustelukumppani joutuu vielä kotonakin miettimään, olimmeko tosissamme vai laskimmeko leikkiä hänen tai jopa itsemme kustannuksella. Mekään emme ole täydellisiä; viat puuttuvat. Näin ainakin silloin, jos ehdottomuutta ja kärsimättömyyttä pidetään hyveinä! Meille eteläpohjalaisille on tyypillistä, että kun puhumme pohjalaisista, tarkoitamme nimenomaan itseämme. Näin teemme, vaikka tiedämme hyvin, että pohjalaisuudessa on monta alalajia, ja ne kaikki rikastuttavat pohjalaisuutta omalla tavallaan. Eivät tietenkään silti yhtä paljon kuin me eteläpohjalaiset. Plari

20 Helsingin Eteläpohjalaiset ry:n hallitus Ellei vastaanottajaa tavoiteta, pyydetään palauttamaan osoitteella: Kirsti Kymäläinen, Viirintie 8, Klaukkala. Elle Mäkinen, puhenjohtaja Kahisevanmäki 3 D, Espoo puh Antero Tala, varapuheenjohtaja, toimitusneuvosto, ilmoitusvastaava Oravapolku 2 C, Espoo puh , Helena Pyhälahti-Räisänen, sihteeri, tomitusneuvosto Räisäläntie 32 C, Espoo puh Suvi Lahdenmäki päätoimittaja, tiedotus Rajatie 1 A 4, Helsinki puh Sirkka-Liisa Mattila, emäntä Lavettitie 12 A, Helsinki puh , Henrik Lamberg, musiikkivastaava Toivolantie 4 B 2, Klaukkala puh Tarmo Ojaluoma, toimitusneuvosto Helsingintie 2 E 29, Kauniainen puh Vilho Korkeamäki Järvensivunkuja 7 B, Tuusula puh , Ritva Viitamäki, toimitusneuvosto Untamontie 15 E 38, Helsinki puh. k , Jaakko Ojala Rantakartanontie 4H 106, Helsinki puh Tapani Salomaa Länsitie 8, Espoo puh Erkki-Jussi Erkkilä, toimitusneuvosto Nervanderinkatu 7 B 23, Helsinki puh Hallituksen nimittämät toimihenkilöt Olavi Saarenpää, isäntä Ilvestie Vantaa Raija Kallio, rahastonhoitaja Ryytikuja 5 D 30, Helsinki puh Isännöinti KkK Oy Kirsti Kymäläinen, Jäsenrekisteri Viirintie 8, Klaukkala puh , Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen Osakunnan edustaja Minna Nurminen Mediakortti Plarin julkaisija: Helsingin Eteläpohjalaiset ry Päätoimittaja: Suvi Lahdenmäki Rajatie 1 A 4, Helsinki puh Plari on Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitusneuvosto: Suvi Lahdenmäki Tarmo Ojaluoma Antero Tala Ritva Viitamäki Erkki-Jussi Erkkilä Helena Pyhälahti-Räisänen Paino: Painomerkki Oy, Helsinki Painosmäärä: kpl Taitto: Kirsi Pääskyvuori ISSN Ilmoitushinnat värillisenä 1/1 s /2 s /4 s /8 s /16 s. 80 mustavalkoisena 1/1 s /2 s /4 s /8 s /16 s. 60 Formaatti: 220x290mm Plari ilmestyy vuonna 2014: vko 10, 20, 38, 47. Ilmoitusten viim. jättöpäivä: Nro ilmestyy viikolla 10 Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymisaikojen muutoksiin. Liityn jäseneksi Helsingin Eteläpohjalaisiin Nimi: Osoite: Sähköposti: Lähetä liittymislomake osoitteella: Kirsti Kymäläinen Viirintie 8, Klaukkala. Liittymisen jälkeen saat viitteellisen pankkisiirtolomakkeen. Vuosijäsenmaksu 15 Ainaisjäsenmaksu 225 Syntymäaika: -paikka: Päivämäärä ja allekirjoitus: / Liittyminen myös netissä:

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN:

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN: KAMPRAATTI, viralliselta nimeltään Ilmajoen musiikkikoulun kamarikuoro Kampraatti, on perustettu vuonna 1979. Kuoron on perustanut ja koko sen historian ajan johtanut Ilmajoen musiikkiopiston rehtori,

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Käsikirjoitus: Onni Sarvela ja Jouni Piekkari Tavoitteet: Eläytyä yhteen mahdolliseen maahanmuuttajanuoren tarinaan, joka pohjautuu elävän elämän

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

5. Toimittajan Fanny Segerfelt vierailu/haastattelut. 8. Street-tanssi alkaa koulun salissa 18.1.2016

5. Toimittajan Fanny Segerfelt vierailu/haastattelut. 8. Street-tanssi alkaa koulun salissa 18.1.2016 TOIMINTAKAUSI 2016-2017 Leikkipuisto Kesanto Koululaisten talokokous Talokokous 12.1.2016 /1 Asialista: 1. Osallistujalista 2. Edellisen kokouksen muistion kertaus 3. Apuohjaajien ja pihapoliisien tehtävät

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot