H E L M I. Työpaikasta kannattaa pitää kiinni. Buddhalaisia näkökulmia mielenterveyteen. Mielenterveys ja työelämä -kysely paljasti ennakkoluuloja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "H E L M I. Työpaikasta kannattaa pitää kiinni. Buddhalaisia näkökulmia mielenterveyteen. Mielenterveys ja työelämä -kysely paljasti ennakkoluuloja"

Transkriptio

1 H E L M I Mielenter veysyhdistys HELMI r y :n edunvalvontaj a jäsenlehti n:o Leena Vähäkylä: Työpaikasta kannattaa pitää kiinni Sarjakuvakisa on ratkennut Buddhalaisia näkökulmia mielenterveyteen Mielenterveys ja työelämä -kysely paljasti ennakkoluuloja

2 Sisältö 26. toimintavuosi Puheenjohtajan palsta Työelämässä mielen sairaus on edelleen kummajainen... 4 Työuupumus vei Synnöven sairauslomalle Leena Vähäkylä kannustaa pysymään töissä Kateus myrkyttää yhteisön ihmissuhteet Buddhalaisia näkökulmia mielenterveyteen Henkilökohtaista: Vanhemmilleni Siniväriset värisetkö sinä? Kirja-arvosteluja Uusi juttusarja! Elävästä elämästä: Pidä sängystäsi huolta sairaalassa Järjestösivut Helsingin psykiatriaosasto avoimuuden linjalla Remontti sulkee Pasilan talon alkuvuodesta Syyskokous veti tuvan täyteen Varaa paikkasi nojatuolimatkalle! Jäsentaloilla kokoontuvat ryhmät HELMI odottaa vaikka pienimmässä näkinkengässä! Mielenterveysyhdistys HELMI ry PL 32, Helsinki p. (09) , faksi (09) Kotisivut: Sähköposti: h Kuunteleva puhelin Tukipiste p. (09) pe klo 16-20, la & su klo PASILAN JÄSENTALO Pasilan puistotie 7, Helsinki Jäsenten puhelin: (09) Toiminnanjohtaja Minna Jääskeläinen p. (09) , gsm Tiedottaja Arto Mansikkavuori p.(09) , gsm Jäsentoiminnanohjaaja Anna-Mari Myöhänen p. (09) , gsm Jäsentoiminnanohjaaja Marika Kråknäs p. (09) , gsm Palveluohjaaja Tiina Finnberg p. (09) , gsm Keittiötyönohjaaja Anneli Huikuri p. (09) , gsm Liity jäseneksi! Ole oma itsesi! Yllätyslöytö! Kalenterivuoden 2009 jäsenmaksu on 12 euroa. Ainaisjäsenmaksu asti on 120 euroa. Kalenterivuoden 2010 jäsenmaksu on 15 euroa. Ainaisjäsenmaksi vuonna 2010 on 150 euroa. Jäsenmaksut tilille Nordea HELMI-LEHTI Kannen kuvassa: Syksyn värejä Esterinkujan kalliolla Pasilassa lokakuussa Kuva: Jukka Kyrömies. SIILITIEN JÄSENTALO Siilitie 7 A, Helsinki Jäsentoiminnanohjaaja Mari Säävälä p. (09) , gsm Työtoiminnanohjaaja Tuula Aitto-oja p. (09) , gsm Palveluohjaaja Eija Wallinheimo p. (09) , gsm HELMI-lehti on mielenterveyspalveluiden käyttäjien foorumi, jossa kirjoittajat vastaavat omista mielipiteistään. Osallistu sinäkin nimellä tai nimimerkillä! Lähetä tai tuo HELMI-lehdelle tarkoitettu posti osoitteeseen Pasilan Puistotie 7, Helsinki tai lähetä sähköpostia: Helmin toimintaa tukevat: Päätoimittaja: Minna Jääskeläinen / Toimitus, taitto ja kuvat: Arto Mansikkavuori / ISSN / Ilmoitusmyynti: Jari Hämäläinen, p / Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy: PL 75, Espoo. p. (09) , faksi (09) sähköposti: / Painopaikka: Forssan Kirjapaino, Forssa

3 Monimutkainen yhtälö Puheenjohtajan palsta Meillä on työpöydällä ratkaistavana monen muuttujan yhtälö. Ja siinä on monta riviä. Yksi monirivisistä muuttujaryhmistä on tuleva Pasilan toimitilojen remontti. Sen ratkaisussa on vasta vähän ovi raollaan. Sen verran tiedetään, että ensi vuonna vasara alkaa heilua ja evakkoretki on edessä (remontista tarkemmin sivulla 28). Remontista huolimatta Pasilan jäsentalon toiminta jatkuu korvaavien tilojen sallimissa puitteissa. Sopivan toimitilan etsintä onkin käynnissä kuumillaan. Onneksi meillä on muutoista kokemuksia ja pääasiassa vielä hyviä sellaisia. Ja on hyvä muistaa, että Pasilan remontti ei ulotu Siilitien jäsentalolle. Pidetään nämä asiat mielessä ja muistetaan vanha totuus, että haasteissa elää uusi mahdollisuus. Toinen monen muuttujan yhtälöryhmä on monivuotinen ystävämme ja tukijamme Raha-automaattiyhdistys. Se yrittää itsekin ratkaista vielä vaikeampia jo ihan ainakin kolmannen asteen yhtälöryhmiään. Taustalta on uutena muuttujana ilmennyt ainakin Sosiaali- ja terveysministeriön täysin käsittämätön vaatimus leikata sosiaali- ja mielenterveysalan avustuksia useita miljoonia euroja. Tämä toimenpide on katastrofaalinen tässä laman vaiheessa ja kolmannen sektorin koko ajan yhä tukalammaksi muuttuvassa tilanteessa. Lopullisesta RAY:n avustusratkaisuista saadaan tietoa tarkemmin vasta joulukuussa, mutta sen verran julkisuuteen on annettu tietoa, että tässä vaiheessa yleisavustuksia myönnetään pääasiassa vain valtakunnallisille järjestöille. Yleisavustusten jälkeen RAY ottaa käsittelyn alle kohdennetut avustukset, jotka ovat jo nytkin tiukemmin kontrolloituja. Tavoitteena on yksinkertaisesti sanottuna antaa entistä vähemmän, entistä tiukemmin ehdoin säänneltyjä avustuksia. Avustuksilla saavutetuista tuloksista ja vaikutuksista vaaditaan entistä enemmän ja tarkempaa näyttöä. Mielenterveyden edistämisen mittaaminen onkin sitten jo vaikeampaa matematiikkaa. Moni RAY:n tukema toiminta on luonteeltaan laadullista ja tulosten arviointi on mahdollista vain haastattelemalla järjestöjen toiminnasta apua saaneita. Vaikka tulevaisuus muuttuu ja näyttääkin hyvin erilaiselta, silmiä ei kuitenkaan kannata sulkea. Eikä tulevaisuutta kannata peljätä. Tällaisessa tulevaisuuden toimintaympäristössä meidän on vain tultava toimeen ja sovitettava toimintamme sen mukaan. Muuttuvan tulevaisuudenkuvan me olemme jo noteeranneet pohtiessamme Helmin tulevaisuuden visioita ja painoalueita. Pohditaan asioita yhdessä, yhteistyökumppaniemme kanssa, työpajoissa, toimikunnissa ja muissa elimissä avoimin ja luottavaisin mielin. Yhdessä olemme tähänkin asti onnistuneet ratkomaan yhtälöitä ja luomaan yhä paremmin jäsenten toiveisiin ja tarpeisiin vastaavan oman Helmi-yhteisömme. Miksi niin ei olisi vastaisuudessakin? Kiitän tässä yhteydessä Helmin syyskokousväkeä saamastani luottamuksesta. Puheenjohtajanpestini Helmissä jatkuu seuraavat kaksi vuotta. Lupaan tehdä kaikkeni yhdistyksen parhaaksi. Vielä on mukavia syksyisiä päiviä jäljellä. Niitä toivotellen, Juhani Ojala puheenjohtaja Sarjakuvakilpailu on ratkennut! HELMI-lehden kesällä käyty sarjakuvakilpailu on ratkennut. Kilpailutöitä lähetettiin toimitukseen yhteensä 15 kappaletta. Voittajaksi valittiin nimimerkillä Minkäs teet piirretty sairaala-aiheinen työ, joka kuvaa huumorin keinoin psykiatrien työpaineita tulosvastuun ja tuotannon tehostamisen maailmassa. Työ on julkaistu kokonaisuudessaan lehden keskiaukeamalla. Kiitokset kaikille kisaan osallistuneille ja onnea voittajalle!

4 Helmin ja MTKL:n kysely kertoo: Työelämässä mielen sairaus on edelleen kummajainen Mielenterveyden keskusliitto ja HEL- MI järjestivät viime keväänä kyselyn, jolla etsittiin vastauksia siihen, miten ihmiset pärjäävät mielenterveyden ongelmien kanssa työelämässä. Kyselyssä haettiin vastauksia sekä sairastuneilta itseltään, heidän omaisiltaan, työterveyslääkäreiltä ja yritysten esimiehiltä. Kysely paljasti ennakkoluuloja ja työelämän joustamattomuutta psyykkisten sairauksien kohdatessa. Myös hoidossa on paljon parantamisen varaa, erityisesti ongelmana on hoidon lääkekeskeisyys. Kyselyllä pyrittiin selvittämään sitä, miten työpaikalla suhtaudutaan sairastuneeseen, miten sairastunut itse toivoisi häneen suhtauduttavan, miten sairastunut huomioidaan hänen työpaikalta poissaoloaikanaan, miten työelämään paluu onnistuu ja miten työssä olisi mahdollista pysyä sairaudesta huolimatta. Kyselyyn vastasi yli neljä sataa potilasta, joista sata sairastaa skitsofreniaa, 85 kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja sata vakavaa masennusta. Reilusti yli puolet heistä on työkyvyttömyyseläkkeellä, vain 14% töissä. Omaisia kyselyyn vastaajista oli 30, työterveyslääkäreitä 228 ja esimiehiä 185. Monet vastaajista kertovat, ettei heidän sairastumistaan huomattu työpaikalla (40%) tai he salasivat sen. Monet myös kokivat, että heidän selkänsä takana puhuttiin (28%), pidettiin omituisina, saamattomuutta ja hitautta laiskuutena, työyhteisö hyljeksi ja eristi. Työuupumus sairastuttaa Vakavasta masennuksesta kärsivistä 70 prosenttia ja kaikista vastaajista puolet ilmoitti työuupumuksen olleen ainakin osasyynä sairastumiseensa. Monet kokivat työn organisoinnin huonoksi ja esimiehet kykenemättömiksi tehtäväänsä. Työpaikkakiusaaminen oli vaikuttanut joka neljännellä vastaajalla sairastumiseen. Muita sairastumisen syitä olivat: lapsuuden kokemukset, koulukiusaaminen, alkoholismi sekä parisuhde- ja perheongelmat. Työterveyslääkäreidenkin mielestä sairastumiseen vaikuttavat useimmiten liika ja huonosti organisoitu työ ja henkilökohtaiset ongelmat. Hyviä ja huonoja pomoja 24% sairastuneista koki, että työnantaja oli pyrkinyt auttamaan työssä jaksamisessa, mutta viidennes vastasi työnantajan aktiivisesti pyrkineen pääsemään sairastuneesta eroon. Monet olisivat toivoneet esimieheltä myönteisempää asennetta (16%) ja monet kokivat, että työtoverit välttelivät keskustelua sairaudesta eivätkä olleet kovin kiinnostuneita hankkimaan tietoa siitä. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, etteivät ihmiset tiedä mielen sairauksista riittävästi. Hoito riittämätöntä Monet potilasvastaajat kokivat, ettei työterveyshuolto tarjonnut tarpeeksi laadukasta hoitoa eikä hoitoa saanut riittävän nopeasti. Psykiatrisen hoidon katsottiin painottuvan liikaa lääkkeisiin eikä terapiaa ollut riittävästi tarjolla. Yli 80% vastaajista katsoi hoitonsa olevan tällä hetkellä tasapainossa. Parhaiten sairaudesta selviytymisessä on auttanut lääkehoidon ja terapian yhdistelmä (53%). Yli 34 % vastasi sairaalahoidon auttaneen ja samanverran sairausloman.vertaistuki ja harrastukset olivat auttaneet monia. Liikunta, harrastukset, ystävät, perhe. Ne, joiden kohdalla hoito ei ollut tasapainossa, eivät olleet päässeet terapiaan tai terapia ei ollut auttanut. Joku vastasi: Ei ole seurantaa, kukaan ei kysy pärjäänkö, pilleripurkki kouraan ja unohdettiin. Alle puolet vastaajista kertoi saaneensa riittävästi tietoa lääkehoidosta ja terapiasta. Yhteydenpitoa, ymmärrystä ja joustoa toivotaan Vain harva työnantaja tai työtoveri oli pitänyt yhteyttä sairausloman aikana ja suuri osa sairastuneista koki jääneensä työyhteisön ulkopuolelle. Sairastuneet olisivat toivoneet, että heihin oltaisiin työpaikalta yhteydessä ja heidät pidettäisiin poissaolon aikana tietoisina työpaikan asioista. Työhön palaamisen ja työyhteisön vastaanoton sairausloman jälkeen koki hyvänä vain neljännes vastaajista. Monet kokivat, etteivät esimiehet auttaneet työssä jaksamisessa tai järjestäneet työtehtäviä sairauslomalta palanneen toivomusten mukaan. Työnantajan joustamattomuus olikin monelle este työelämässä pysymisessä. Lääkärien mukaan työterveyshuoltoon hakeutuvista vähintään joka viidennellä on mielenterveysongelma, yleisimmät diagnoosit ovat lievä masennus ja työuupumus. Heidän mukaansa apua ongelmiin ei haeta ajoissa. Lääkehoitoon ja terapiaan sitoutumisella on suuri merkitys työelämässä pysymiselle. Esimiesasemassa olevista toimihenkilöistä 70 % kertoi törmänneensä työyhteisössä mielenterveysongelmiin, useimmiten masennukseen. Sairastumiseen vaikuttivat heidän mielestään työuupumus ja henkilökohtaiset asiat. He kokivat, että työtoverin mielenterveysongelma vaikutti negatiivisesti työyhteisön ilmapiiriin. Työyhteisössä liikkui huhuja, joissakin tapauksissa asiasta myös keskusteltiin. Jotta työssä jaksaisi psyykkisen sairauden kanssa potilasvastaajat toivoivat sairauslomalta paluun jälkeeen aluksi lyhennettyä työpäivää tai -viikkoa, kevennystä työtehtäviin ja hyvää työilmapiiriä. Monet pitivät hyvänä ratkaisuna osa-aikatyötä tai osaaikatyön ja osa-aikaeläkkeen yhdistelmää

5 Työuupumus vei Synnöven sairauslomalle Myös muita toiveita ilmeni vastauksisssa: Jos olisi keskusteluapua työpaikan ulkopuolella. Sairautta ei tarvitsisi salailla ja työn voisi järjestää sopivan kuormittavaksi. Työpaikalla olisi ihmisiä jotka tukisivat tarvittaessa. Työelämän on muututtava Mielenterveyden keskusliiton ja Helmin kyselyn tulokset tukevat muita tutkimuksia, joissa on todettu työelämän joustamattomuuden ja kiireen sairastuttavan ihmisiä. Monet ovat niin sitoutuneet työhönsä ja tunnollisia, että sinnittelevät töissä sairaana mahdollisimman pitkään ja pyrkivät antamaan itsestään työnantajan vaatiman 110 prosentin työpanoksen. Jotta mielenterveyden ongelmiin sairastuminen ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen saataisiin laskuun, tarvitaan uutta kulttuuria työpaikoille, ihmisen kokoisia työsuorituksia, välittämistä ja toisten huomioon ottamista. Tarvitaan kaiken kaikkiaan nykyistä paljon terveempää työilmapiiriä ja työyhteisöä. Seija Paakkunainen Synnöve Excell, 56, joutui viime keväänä kolmeksi kuukaudeksi sairauslomalle työuupumuksen vuoksi. Synnöve on ammatiltaan sairaanhoitaja ja toimii akuuttisairaalassa osastonhoitajana. Osastolla kuntoutetaan ja hoidetaan erikoissairaanhoidosta, päivystyksestä ja kotihoidosta tulevia vanhuksia. Osastolla hoidetaan myös saattohoitopotilaita. Osastolla on 11 sairaanhoitajan tointa, joista vain 6 on täytetty vakinaisesti, joten osastolla joudutaan turvautumaan paljon sijaistyövoimaan. Synnöve on ollut työelämässä 30 vuotta, joista 23 vuotta Helsingin kaupungilla. Viime keväinen sairauslomaan johtanut masennus oli toinen kerta Synnövelle. Edellinen kerta oli vuonna 1995, silloinkin syynä oli työuupumus. Tällä kertaa työuupumukseen johtavia syitä oli monia. Synnöve halusi kokeilla uutta työtä ja hakeutui työkierron kautta Diakonissalaitoksen huumevieroitusosastolle. Hän palasi sieltä neljän kuukauden jälkeen entiseen työhönsä. Vt. osastonhoitaja oli lähtenyt pois ja Synnöve joutui hoitamaan poissaoloaikana rästiin jääneitä töitä. Väsymys alkoi painaa. Sitten osastolla havaittiin sisäilmaongelma, alkoi tulla lääkärilläkäyntejä silmä- ja kehko-oireilujen takia. Kuormitus lisääntyi kun osaston muutto saneerattuihin tiloihin viivästyi, jolloin henkilökuntaa koskevat suunnitelmat eivät toteutuneet. Vakinaisia hoitajia oli lähtenyt lomille ja heidän tilalleen täytyi saada sijaisia. Päälle kaatui paljon päätettäviä asioita eikä Synnöve osannut delegoida niitä riittävästi muille, pyytää apua. Väsymys johti univaikeuksiin, kun työt pyörivät koko ajan päässä. Hän huomasi ärtyvänsä helposti, vaati yhä enemmän muilta ja itseltään. Synnöve varasi ensin ajan työterveyslääkärille flunssan vuoksi. Lääkärin kanssa jutellessai työuupumuskin tuli esille ja hän sai ensin stressilomaa ja samalla ajan työterveyspsykologille. Lääkärin määräämiä lääkkeitä hän ei ensin ottanut, koska on aika lääkekielteinen. Psykologin kanssa keskustelun Synnöve koki hyvin antoisana. He keskustelivat työn sisällöstä ja kuormittavuudesta ja osaston muuttoon liittyneistä ongelmista. Masennus kuitenkin syveni, Synnöve alkoi tuntea häpeää siitä ettei pärjännyt, ja että toiset joutuivat liian lujille töissä. Hän sai lähetteen psykiatrille ja myöhemmin Itäkeskuksen

6 psykiatriselle poliklinikalle. Tässä vaiheessa Synnöve oli jo suostunut myös lääkkeisiin. Paranemista auttoi lääkehoidon ja keskusteluterapian lisäksi se että Synnöve puolisonsa kanssa sai puutarhapalstan Uutelasta. Fyysinen työ palstalla auttoi, samoin kuin vasta hankittu koiranpentu, jota Synnöve kävi ulkoiluttamassa. Huhtikuussa Synnöve osallistui myös äiti Amman (intialainen maailmankuulu rauhan ja rakkauden lähettiläs, joka jakaa myötätuntoaan syleilemällä) oppilaiden järjestämälle kaksipäiväiselle meditaatiokurssille, jota hän piti hyvin antoisana. Kurssin jälkeen alkoi helpottaa, kun Synnöve koki, että oli lupa antaa itselleen anteeksi, lupa väsyä, lupa pyytää apua. Hän pelkäsi, että ahdistuisi kurssilla, mutta kokemus oli päinvastainen, hän lepäsi siellä, tunsi olevansa rakkauden kannattelema. Synnöven mielestä sen myöntäminen, että on väsynyt ja tarvitsee apua, on se suurin kynnys avun hakemisessa. Kun hän oli sen itselleen myöntänyt hän sai kaiken tarvitsemansa avun. Hän kiittelee myös sitä, että tuli kuulluksi siinä millaista apua hän haluaa. Hän pitää sitä hyvin tärkeänä paranemisen ehtona. Nykyisin Synnöve käy noin kerran kuussa Vuosaaren terveysasemalla tutun psykiatrisen sairaanhoitajan luona keskusteluterapiassa. Hoitaja tsekkaa, että Synnöve ei ylittäisi voimiensa rajoja, kyselee missä mennään ja ollaan. Synnövestä on hyvin tärkeää, että sairaastuneella on luottamuksellinen hoitosuhde, koska masennus tahtoo uusiutua. Voimia toipumiseen Synnöve sai myös kirjoista ja musiikista. Hän kertoo lepäävänsä, Dalailaman, de Mellon ja muiden henkisistä asioista kirjoittavien tekstien parissa. Hän ei jaksa lukea kovin kevyttä, tekstin pitää olla myötäelävää ja ajatuksia herättävää. Rauhoittava musiikki nukkumaanmennessä auttoi nukkumaan paremmin. Se miten työelämässä pärjää parhaiten sairastumatta on Synnöven mielestä hyvin yksilöllinen asia. Synnöve on huomannut, että on oltava lempeä itselle, antaa itselle anteeksi ja vaikka halata lämpimästi itseään, sanoa: Sinä rakas, olet upea nainen, rakastan sinua. Synnöve naurahtaa, että se voi tuntua ensin vähän hävettävältä tai kummalliselta, mutta hänen mielestään ihmisen on oltava armelias itselleen ja toisille, kun työelämässä vaateet kovenevat koko ajan, ihmisen pitäisi olla ikäänkuin kone. Synnöve muistuttaa, ettei ihminen ole kone, ihminen on henkinen olento, jolla on fyysinen ruumis. Ihminen kaipaa tietyn määrän toimintaa, mutta ihminen kaipaa myös sitä, että pää pääsee joskus liitelemään korkeammalla, vaikka jalat ovat tukevasti maassa. Synnöven mielestä työelämässä tarvitaan luottamusta, arvostusta, ja toisen huomioon ottamista. Näin toteutetaan perusihannetta olla ihminen ihmiselle. Hän painottaa, että tärkeintä on saada sydän auki: Rakkaus on ainoa uskonto, niin kuin äiti Amma sanoo, ja jokaisella on syli ja jokaisen syliin mahtuu halattavaksi. Teksti: Seija Paakkunainen Kuvat: Arto Mansikkavuori Leena Vähäkylä: Työpaika Helmin työelämäkyselyn kohderyhmänä olivat jäsenet, joilla oli kokemuksia työelämästä psyykkisen sairauden kanssa. Valtaosa, noin 70% vastaajista ilmoitti olevansa vastaushetkellä poissa työelämästä. Valtaosa vastaajista ilmoitti myös työelämän olleen syynä sairastumiseen. Yleisesti, koko valtakunnan tasolla psyykkinen sairaus ei vie näin selkeästi pois työelämästä. Mielenterveysjärjestöissä toteutetun kyselyn perusteella ei voida vastata kysymykseen kuinka moni suomalainen joutuu psyykkisen sairauden vuoksi pois töistä. Kokemukset työyhteisön suhtautumisesta mielen sairauteen ovatkin Helmin ja MTKL:n kyselyn kiinnostavinta antia. Sairaus ei useinkaan vie työkykyä Syyskuussa työterveyslaitos julkaisi tietoja tutkimuksesta, jossa oli seurattu masennukseen sairastuneita työntekijöitä kahden vuoden ajan. Valtaosa 400 tutkimuksessa seuratusta henkilöstä oli pysytellyt töissä sairaudestaan huolimatta. Vain alle kolmannes oli jäänyt seurantajakson aikana yli kahden viikon sairauslomalle. Vain 11 prosentilla tutkimukseen osallistuneista oli ollut yli kuukauden sairauspoissaolo. Tutkimuksessa oli havaittu, että työpaikalla saatu varhainen tuki oli edesauttanut työkyvyn säilymistä. Työelämässä siis pysytellään sitkeästi. Työ koetaan tärkeäksi. Äskettäin työelämäaiheisen mielenterveyskuntoutujien haastatteluihin perustuvan kirjan kirjoittanut Leena Vähäkylä ei hämmästele työterveyslaitoksen tutkimustulosta. Tulos ei yllätä minua. Se kertoo siitä, että suurin osa kykenee olemaan työssä sairastumisesta huolimatta. Toisaalta se kertoo myös siitä, että ihmiset haluavat pysyä työelämässä kiinni, vaikka sairaus olisikin paha uhka tälle, Vähäkylä sanoo

7 sta kannattaa pitää kiinni Työssä paljon vahvistavia puolia Työssä on Vähäkylän havaintojen mukaan paljon hyviä puolia, eikä psyykkisesti sairastuminen aina vie työkykyä. Työ voi olla myös kuntoutumisen apuna. Työ antaa monenlaista tyydytystä. Työtehtävät voivat olla niin antoisia, että niiden tekemisestä nauttii. Työn kautta ihminen saa kontakteja muihin ihmisiin. Psyykkisesti sairastuneille voi olla ensiarvoisen tärkeää olla myös terveiden parissa. Työ rytmittää elämää, jos se pakottaa tiettyyn aikatauluun. Säännöllinen elämänrytmi on yleensä hyvä asia. Tärkeää tietenkin on myös työn tuoma toimeentulo. Sairastuneen pitäisi tietää oikeuksistaan Vähäkylä on kirjallaan halunnut kannustaa psyykkisesti sairastuneita pysymään työelämässä ja sitä kautta mukana normaalissa elämässä. Hänen mielestään työelämästä poisjääminen syrjäyttää helposti. Kirjassa on kerrottu kattavasti työelämän lainsäädännöstä ja sairastuneen työntekijän oikeuksista. Hänen mielestään jokaisen sairauden kanssa työelämässä puurtavan henkilön pitäisi tietää oikeuksistaan enemmän. Hän onkin kasannut kaiken olennaisen kirjan kansien väliin. Pahin virhe pitäisi jokaisen kuitenkin kirjaakin lukematta välttää. Työstään ei kannata mennä irtisanoutumaan vaan työpaikasta kannattaa pitää kiinni. Työnantaja ei saa noin vain irtisanoa psyykkisesti sairastunutta. Uutta työpaikkaa voi olla sairastuneena todella vaikea löytää, Vähäkylä neuvoo. Vähäkylä myöntää, että työn hyvistä puolista huolimatta joskus on parempi jättää työ. Työssä pysyminen ei saa olla pakonomaista. Ei nyt ihan kynsin ja hampain työpaikasta saa pitää kiinni. Jos työ on selvästi se, joka sairastuttaa, miksi pitää siitä kiinni? Toisaalta pelkkä työpaikan vaihto voi olla riittävä parantava muutos. Tosin työpaikan vaihto on usein pelkkää utopiaa. Jos joutuu pitkälle sairauslomalle, kannattaa suhtautua niin, että palaa vielä takaisin töihin. Se antaa voimia paranemiseen. Osatyökykyisille töitä Vähäkylä toivoo, että yhteiskunnassa parannettaisiin mahdollisuuksia palkata osatyökykyisiä. Hänen mukaansa tulevaisuudessa on tässä suhteessa kuitenkin suuria uhkia. Sitten kun pääsemme tästä lamasta, mitataan yhteiskunnan halu työllistää myös vajaakuntoiset. Todellinen rankka työvoimapula voi olla ainut keino saada työnantajat ottamaan vajaakuntoisia töihin. Voi kuitenkin käydä niin, että mieluummin palkataan ulkomaalaisia kokopäiväisiksi ja suhteellisen pienellä palkalla kuin suomalaisia vajaakuntoisia. Erilaisia vaihtoehtoja työn tekemiselle pitäisi olla laajemmin tarjolla ja järjestelmän pitäisi olla nykyistä joustavampi. Työmarkkinoiden muuttuminen sellaiseen suuntaan, että olisi mahdollista tehdä esimerkiksi nelituntista päivää, saa kannatusta Vähäkylältä. Hänen mielestään erilaiset työaikajärjestelyt ovat lopulta aina riippuvaisia henkilön omasta tilanteesta ja työn luonteesta. Toiselle sopii lyhyempi työpäivä, toiselle taas vajaa työviikko. Eräs työtoverini on joka toisen viikon työkyvyttömyyseläkkeellä ja on erittäin tyytyväinen tähän järjestelyyn. Teksti ja kuva: Arto Mansikkavuori Leena Vähäkylän kolmas tietokirja Työtä tehden - mielenterveyskuntoutuja työelämässä (Kirjapaja), ilmestyi keväällä Kirjoja on muutama kappale lainattavaksi Helmin jäsentaloilla. Kirjastoissa ja kirjakaupoissa teosta on myös hyvin tarjolla

8 kirjat Kateus myrkyttää yhteisön ihmissuhteet Susanna Lundell on äskettäin julkaissut Työterveyslaitoksen julkaisusarjassa teoksen Kateus työyhteisössä. Teos kuvaa miten paha kateus myrkyttää työpaikan ihmissuhteet, estää rakentavan yhteistyön, oppimisen ja yhteisön kehittymisen. Hallitsematon kateus johtaa helposti myös työpaikkakiusaamiseen. Lundellin kirja on kuitenkin perussävyltään myönteinen ja hän tuo esille keinoja, joilla kadehtimista voi hillitä ja valjastaa hyväksi kateudeksi, joka palvelee omaa ja työyhteisön kehitystä. Lundellin kirja on ollut minulle suuri apu. Minusta tuntuu, että merkittävä osa omasta mielenterveysongelmastani, masennuksesta ja ahdistuksesta, on johtunut kateellisten kilpailijoiden pyrkimyksestä vähätellä tai mitätöidä työtäni. Pahaan kateuteen liittyy usein pyrkimys tuhota kohteen toimintaa. Lundellin mukaan kiusaamisessa on usein kyse sitä, että kiusaaja purkaa pahaa oloaan siirtämällä sen muihin. Kiusaamisen taustalla voi piillä esimerkiksi vaikeasta kateudesta kumpuavia avuttomuuden ja voimattomuuden tunteita, joita ihminen pyrkii hallitsemaan alistamalla kiusattua. Kiusatun voimattomuus saa kiusaajan tuntemaan itsensä vahvaksi, jolloin hänen ei tarvitse kohdata avuttomuutta itsessään. Lundellin kirjan yhteenvedot laatikoiden muodossa havainnollistavat kiusaamisen ilmenemismuotoja: mustamaalaaminen, sosiaalinen eristäminen, tehtävien yksipuolistaminen, uhkailu ja huutaminen, fyysinen väkivalta ja viimein mielenterveyden tai työkyvyn kyseenalaistaminen. Kirjassa kuvataan myös ns. syntipukkiilmiö, eli mitä tapahtuu, jos kateellinen onnistuu saamaan muut työyhteisön jäsenet puolelleen. Syntipukiksi valikoituu tavallisesti työntekijä, joka erottuu jollakin tavalla muista. Oivallinen kohde onkin kateutta herättävä työyhteisön jäsen. Syntipukkiasetelma on työyhteisön keino välttää vaikeiden ongelmien ja ahdistavien tunteiden kohtaamista ja käsittelyä. Kun ihminen on valittu syntipukiksi, häntä ei enää nähdä omana itsenään. Koska syntipukki toimii työyhteisössä vellovien tunteiden sijoituskohteena, yhteisön jäsenet eivät ole kiinnostuneita siitä, miten hän todellisuudessa toimii, tuntee tai ajattelee. Kaikki hänen sanomisensa ja tekemisensä tulkitaan hänelle annetun roolin kautta. Siksi hänen on vaikea puolustaa itseään. Syntipukilla on yhteisössä tärkeä rooli: Kun kaikki työyhteisössä oleva emotionaalinen kuona kaadetaan hänen päällensä, muut välttyvät joutumasta negatiivisten tunteiden kohteeksi. Jos työyhteisö onnistuu hankkiutumaan eroon syntipukistaan, tilalle valitaan yleensä pian uusi. Tällaisen työyhteisön on vaikea päästä eroon ongelmistaan, koska sille on tärkeämpää etsiä ja nimetä syyllinen kuin yrittää aidosti ratkaista ongelmiaan ja selvittää niiden taustalla olevia todellisia syitä. Lundell kertoo miksi kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää. Pitkään jatkunut kadehtiminen ja kiusaaminen johtavat myös lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin, työkykyongelmiin ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. Jos tieto kiusaamisongelmasta leviää organisaation ulkopuolelle, sen maine kärsii. Työyhteisö voi kieltää kiusaamisen, mutta ei kadehtimista. Lundellin mukaan ei ole kovin hyödyllistä lähteä kyselemään kärsiikö kiusaaja mahdollisesti kateudesta. Kateudesta syyttely ei johda mihinkään. Kiusaajan tunne-elämän patologian selvittely ei ole työyhteisön asia, mutta hänen toimintansa on. Lundellin kirjassa kerrotaan myös kateuden rakentavasta hallinnasta ja kiusaamisen ennaltaehkäisystä psykologisista keinoista aina työlainsäädäntöön. Vaikka kiusaamisen taustalla on usein yksilötason ongelmia, pitkittynyt ja laajentunut kiusaaminen on merkki työyhteisön toimintakulttuurin vakavista vaikeuksista. Lundell antaa lopulta esimerkkejä siitä miten itse kukin voi käsitellä rakentavalla tavalla omat vaikeat tunteensa, oman tuhoavuutensa ja haavoittuneisuutensa. Kun hyväksyy kielteiset tunteet osaksi itseä, niitä ei tarvitse projisioida muihin ihmisiin. Silloin kateus ei vahingoita ihmissuhteita ja kyky yhteistyöhön paranee. Kateuden kierteestä on mahdollista siirtyä hyvän jakamiseen, jolloin toisen paremmuus muuttuu myönteiseksi asiaksi. Hyvää jakamalla erilaisuudesta tulee rikkaus, kun ihmiset voivat oppia toinen toisiltaan ja kehittyä yhdessä. Se on parasta lääkettä kateuteen. Minua on suuresti auttanut näiden asioiden omakohtainen pohdinta Helmin kirjoitusryhmässä, joka on kokemusten jakamista samassa tilanteessa olevien kanssa. Se antaa voimaa. Susanna Lundell (2008) Kateus työyhteisössä, Työterveyslaitos. Teksti: Olli Stålström - 8 -

9 - 9 -

10 Buddhalaisia Buddhalaisuuden perustajana pidetään vuoden 500 eaa paikkeilla Intiassa elänyttä Siddharta Gautamaa. Buddha on hänelle myöhemmin annettu nimitys, joka tarkoittaa valaistunutta tai herännyttä. Buddha ei siis ole erisnimi vaan arvonimi, siksi sitä useissa kielissä edeltääkin määräävä artikkeli; the Buddha, le Bouddha jne. Buddhan ajattelun lähtökohtana oli Intiassa 2500 vuotta sitten vallinnut kosmologia, johon kuului oppi jälleensyntymisestä ja käsitys erilaisista henkiolioista. Näihin eivät kaikki buddhalaiset enää usko. Jälleensyntymisestä kerrotaan tosin edelleenkin opettavaisia Jatanka-tarinoita - eräs kokoelma on mainittu lähdeluettelossa. Buddhalaisuuden oppihistoria on eri hajaannusten ja laajenemisvaiheiden perusteella jaettu kolmeen suureen vaiheeseen. Viime aikoina on vakavasti puhuttu neljännen suuren vaiheen alkamisesta ennen kaikkea Pohjois- Amerikan mantereella zen-buddhalaisuuden pohjalta. Psykologian uranuurtajat eivät juuri kiinnittäneet huomiota länsimaiden ulkopuolisiin ajatusrakennelmiin. Carl Jung arvosti itämaisia uskontoja, mutta oli ilmeisesti sitä mieltä, että eurooppalaisten ei kannata harjoittaa buddhalaisuutta, koska se olisi liian suuressa ristiriidassa heidän oman aatehistoriansa kanssa. Nyt, sata vuotta myöhemmin länsimaissakin on omaksuttu synkretismi, tapa harjoittaa kahta uskontoa rinnakkain. Japanissa shintolaisuus ja buddhalaisuus ovat eläneet käsi kädessä vuosisatoja. Viime aikoina monet varsinkin roomalaiskatoliset amerikkalaiset pyrkivät täydentämään primaariuskontoaan zenbuddhalaisella ajattelutavalla. Onkin laskettu, että buddhalaisuus on tällä hetkellä maailman nopeimmin leviävä uskonto. Buddhalaisia on maapallolla Valtiokohtaisesti suurin buddhalaisväestö on Kiinassa eräiden arvioiden mukaan jopa henkeä. Yhdessä Kiinan taloudellisen merkityksen kasvun kanssa tämä seikka voi merkitä paljon koko maailman tulevaisuudelle

11 näkökulmia mielenterveyteen Syyt buddhalaisuuden kasvuun Buddhalaisuuden laajentumista vauhdittaa ensinnäkin globaalien arvojen tarve. Tony Morris toteaa, että buddhalaisuus ylittää useimpia uskontoja rajoittavat kansalliset, alueelliset, etniset ja kulttuuriset rajat. Seksuaaliset tabut tai kloonaukseen ja eutanasiaan liittyvät kysymykset eivät aiheuta ongelmia buddhalaisuuden hyväksymisessä. Kasvissyöntiä suositaan, mutta se ei ole sääntö. Alkoholia voi nauttia seurassa, kunhan tarkoitus ei ole sekoittaa mieltä. Ainoa asia, jossa buddhalaisuus joutuu joustamaan laajetessaan länsimaihin, on luultavasti patriarkaalisiin opettaja-auktoriteetteihin perustuva luostarilaitos. Buddhalaisuudesta voi vielä tulla jokamiehen ja jokanaisen uskonto. Toinen buddhalaisuuden suosioon vaikuttava tekijä länsimaissa voi olla kyllästyminen medikalisaatioon. mällä voidaan parhaiten vähentää yksilön henkistä kärsimystä. Kun puhutaan buddhalaisuudesta mielenterveyden kannalta, on lisäksi erotettava toisistaan alkuperäinen buddhalainen ajattelutapa ja nykyään harjoitetut uskonnolliset rituaalit. Rituaaleilla ja meditaatiolla on todistettavasti huomattavia mielenterveyden kannalta edullisia seurauksia, kuten muillakin uskonnoilla. Mitä taas ajattelutapaan ja käsitteistöön tulee, Buddhan kerrotaan sanoneen, että ihmisen ei ole vaikea kehua olleensa fyysisesti terve vaikkapa sata vuotta, mutta ani harvat voivat sanoa olleensa henkisesti terveitä yhtäkään kokonaista päivää. Kun Buddha ei myöskään välttämättä halunnut perustaa varsinaista uskontoa, eräiden tutkijoiden mukaan klassisen buddhalaisuuden tärkeimpänä päämääränä on aina ollut tuottaa maailmaan mieleltään terveitä yksilöitä. Mielenterveyteen liittyviä peruskäsitteitä Duhkha Buddhalaisuus ei pohjimmiltaan perustu onnellisuuden tavoitteluun vaan kärsimyksen vähentämiseen. Sen keskeinen käsite duhkha suomennetaan usein kärsimykseksi, mutta se on kuitenkin jotakin enemmän - sen piiriin voi kuvitella erilaista neuroottisuutta, epävarmuutta, paniikkia jne. On ehkä parempi jättää sana kääntämättä ja keskittyä siihen mielikuvaan, joka itse kullakin vastaa näitä suomenkielisiä käsitteitä. Duhkha on erottamaton osa ihmisen elämänkulkua jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Kärsimystä voi kuitenkin vähentää pyrkimällä ennen kaikkea eroon kolmesta perusinhimillisestä ominaisuudesta; halusta, vihasta ja tietämättömyydestä. Jotkut ajattelijat lisäävät näihin ominaisuuksiin vielä pelon ja Samalla tavalla kuin uskontoja voidaan integroida, voidaan yhdistellä hoitoja. Ns. integroitu tai kokonaisvaltainen lääketiede ottaa mielellään mallia itämaista. Buddhalaisuuden yhteyteen sopiva mielenterveyden määritelmä voisi olla seuraava: Kun ihmisen tavoitteet ja hänen psyykkinen toimintakykynsä ovat yhteen sovittamattomia niin, että hän ei selviä toimistaan tavalliseen tapaan tai voi pahoin ja kärsii, kyseessä on mielenterveyden ongelma tai mahdollisesti mielenterveyden häiriö. Tällöin psyykkiset voimavarat eivät riitä yksilön sopeutumiseen vallitsevaan tilanteeseen. (Pirkola, 2004) Määritelmä on pelkistetty niin, että siinä ei oteta huomioon yksilön ulkopuolisia, hänen tavoitteitaan tahallaan vastustavia ihmisiä eikä varsinaisesti lääketieteen alaan kuuluvia ilmiöitä. Aivan samalla tavalla buddhalaisuus yleensä käsitetään ihmisen yksilöllisyyttä ja omaa vastuuta korostavaksi opiksi. Voimavaroja ja tietoisuutta lisääepäilyksen. Duhkha on universaalia. Se koskettaa kaikkia. Eräs yhdysvaltalainen buddhisti kirjoittaa, että elämää voi verrata kärsimysnäytelmään näytelmään, jossa hänen roolinsa on olla skitsofreenikko. Se tarkoittaa, ettei hän ole aina kohtelias ja tahdikas, mutta sydämeltään hän on buddhalainen. Skitsofreenikkona en koskaan tiennyt, mitä tekisin seuraavaksi, mikä on hyvä juttu, koska buddhalaisena ja varautuneena kuolemaan voin nyt unohtaa muut kuin kaukaisimmat suunnitelmat. Moha Kärsimyksen syynä on usein tietämättömyys moha tai moga. Tarkoitus ei ole hankkia kasapäin tietoa - se voitaisiin nähdä ahneutena - vaan tarkoitus on vähentää tietämättömyyttä, jolloin myös kärsimys vähenee. Voidaan kärjistetysti sanoa, että jos monoteistiset uskonnot käsittelevät hyvyyden ja pahuuden ongelmaa ja käyvät sen pohjalta verisiä uskonsotia, non-teistiset buddhalaiset puolestaan mietiskelevät rauhanomaisesti viisauden ja tietämättömyyden suhdetta. Kuten tiedetään, psykoanalyysin perustajat käyttivät lähtökohtinaan mieluusti antiikin taruja. Carl Jung arvosti itämaisia uskontoja, mutta ei suositellut sen soveltamista länsimaissa. Toisaalta buddhalaisuuden käsitys tietämättömyyden ja tiedostamattoman merkityksestä herätti myös Jungin huomion. Hänen mielestään täysin kehittyneellä ihmisellä on kaikista intensiivisintä ja kattavinta tietoisuutta ja mahdollisimman vähän tiedostamatonta. Vain se, joka tiedostaa nykyhetken, on täysin tietoinen

12 Ei näytä siltä, että Jung olisi suuresti vaikuttanut buddhalaisuuden leviämiseen länsimaissa. Buddhalaisuus ei ole edelleenkään vaatinut sotaa tai auktoriteetteja yleistyäkseen, vaan on levinnyt omalla painollaan. Bhava Bhava eli pelko on myös kärsimystä aiheuttava tekijä. Burmalainen Nobelin rauhanpalkinnon saanut Aung San Suu Kyi on huolissaan kotimaansa vähemmistökansallisuuksien edunvalvonnasta. Hän korostaa yksilön oma-aloitteellisuutta ja vastuuta täysin karman lain hengessä. Oheisessa tietoruudussa on Aung San Suu Kyien ajatuksia pelon vaikutuksesta elämäntapaan. Korruptiokäsite ei tässä tekstissä tarkoita vain lahjontaa vaan kaikenlaista turmelusta ja moraalista rappiota. Bhava-käsite voidaan tulkita myös masennukseksi sanan alkuperäisessä merkityksessä, joka näkyy esimerkiksi Nykysuomen sanakirjan esimerkkilauseessa: Kapinoitsijat masennettiin perin pohjin. Karma Karma, syyn ja seurauksen laki, käsitetään länsimaissa usein väärin jonkinlaiseksi vääjäämättömäksi kohtaloksi. Itse asiassa se tarkoittaa ihmisen toimintaa; sekä tarkoituksellisia tekoja että tiedostamattomia tottumuksia, joita on mahdollista kehittää. Olennaista buddhalaiselle ajattelutavalle on ykseyden hakeminen. Terve ihminen on sellainen, jonka elämässä vallitsee ajatuksen, sanan ja teon ykseys. Paul Bruntonin sanoin, ne jotka uskovat, että ihmisellä on vapaa tahto, ovat osittain oikeassa, mutta niin ovat myös ne, jotka sanovat, että kaikki on ennalta määrättyä. Kun asiaa katselee kriittisesti, elämä on hyvin huolellisesti suunniteltu mahdollisuuksien rakennelma. Jotkin näistä mahdollisuuksista ovat materiaalisia, toiset henkisiä. Meillä ei ole minkäänlaista valtaa siihen, missä järjestyksessä nämä mahdollisuudet tulevat. Jokainen ihminen on kuitenkin aina vapaa ottamaan mahdollisuuden vastaan tai hylkäämään sen. Kullakin valinnalla on seurauksensa, eikä elämä enää koskaan tuo täsmälleen samanlaista mahdollisuutta. Aung San, Suu Kyi: Vapaus pelosta (ote) Ei valta korruptoi vaan pelko. Vallan menettämisen pelko korruptoi ne, joilla on valtaa, ja vallan ruoskan pelko korruptoi ne, joihin sitä käytetään. Useimmat burmalaiset tuntevat neljä a-gatia, neljä korruption lajia. Chanda-gati, halun aiheuttama korruptio on poikkeamista oikealta tieltä lahjusten toivossa tai sukulaisten suosimiseksi. Dosa-gati tarkoittaa väärän tien valitsemista niiden loukkaamiseksi, joita kohtaan on kantaa vihaa, ja moga-gati on tietämättömyydestä aiheutuvaa harhautumista. Mutta kenties pahin neljästä a- gatista on bhaya-gati, sillä bhaya, pelko ei ainoastaan tukahduta ja vähitellen tuhoa kaikkea oikean ja väärän tajua, se on usein myös muiden kolmen korruption lajin lähtökohta. Aivan kuten chanda-gati, silloin kun se ei aiheudu silkasta ahneudesta, voi olla seurausta ahdinkoon joutumisen pelosta tai sukulaisten hyvän tahdon menettämisen pelosta, pelko joutua syrjäytetyksi, nöyryytetyksi tai loukatuksi voi antaa yllykkeen pahantahtoisuuteen. Ja tietämättömyyttäkin on vaikea parantaa, ellei ole vapaa pyrkimään kohti totuutta pelon kahlehtimatta. Kun pelon ja korruption välinen yhteys on näin tiivis, ei ole ihme, että missä tahansa yhteiskunnassa, jossa pelko vallitsee, korruptiosta kaikissa muodoissaan tulee syvään juurtunutta. (Suom. JW) Lähestymistapoja aiheeseen: Aung San, Suu Kyi: Freedom from Fear and Other Writings. Penguin Books, Bornstein, Anna: Arkipäivän psykologiaa buddhalaisittain. Suom. Marita Salminen. Basam Books, Kun Buddha syntyi hanhen hahmoon Jatanka-tarinoita. Suom. Virpi Hämeen-Anttila. Basam Books, Morris, Tony: Mihin uskovat buddhalaiset. Suom. Leenastiina Kakko. Otava, Pirkola, Sami: Mitä ovat mielenterveyshäiriöt? Teoksessa Jaatinen, Eila (toim.) Kun läheisen mieli murtuu Omaiset kertovat. Kirjapaja Oy, Teksti: Juhani Weijola

13 mainos

14 mainos

15 mainos

16 HELMI-lehden sarjakuvakilpailun 2009 voittajatyö. Nimimerkki Minkäs teet

17

18 henkilökohtaista Vanhemmilleni Oli hetki, jolloin totuus tuli esiin. Se hetki oli, kun läheinen ihminen kuoli. Tuo totuus on elämän lyhyys ja katoavaisuus. Päällimmäiseksi nousee sellaisia tunteita, joita ei ole aavistanutkaan olevan olemassa. Elämän lyhyys tuon tapauksen myötä sai pohtimaan, että elonaikaa on rajoitettu määrä minulle. Saattoväen lähtiessä hautauspaikalle hän oivalsi olevansa ensimmäisenä jonossa, joka siirtyy iäisyyteen. Hänestä tuli suvun vanhin, mutta vanhimman piirteitä tai eleitä hän ei löydä itsestään. Elon ajan lyhyys surettaa, ei ikääntyminen tai vanhuus. Kuolemassa ihmisen elämä saa täyttymyksensä, mikä on murheellista. Kun vanhempani ovat poissa, oivallan heidän arvonsa. Voin selkeästi pohtia, minkälaisia ihmisiä vanhempani olivat ja miksi he elivät sellaisen elämän kuin elivät. Elämä oli ankaraa ja kovaa kuutta lasta eteenpäin vieden, mutta he olivat urheita, vahvoja ja oikeamielisiä. Joskus minulla ei ollut omaa tahtoa, olen ollut toisten vietävissä. On mitätöity, vähätelty. Terapiassa olen oivaltanut, että vihaamalla ja katumalla kuluttaa voimansa hukkaan. Toisaalta viha helpottaa. Poistamalla elämästään vihan ja kaunan kohteet, katumista viisaampaa on pohtia, miten tulevat päivänsä käyttää. Vanhempani jättivät minulle esikuvan, kuvan miten ihmisen tulee kantaa itsensä. Käsitän, että arvostan ja kunnioitan vanhempieni muistoa parhaiten noudattamalla tätä mallia lopun elämäni ajan, niin kauan kuin terveyteni kestää ja sallii sen. Laulun lahja Vanhemmiltani sain laulun lahjan. Aivan pienestä lapsesta pitäen kuulin heidän laulavan yhdessä ja erikseen. Mieleeni putkahtaa eräs kesäinen päivä. Oli vuosi Pienen kotimme pihaan tuli pakettiauto, jonka ovissa oli sähkö- ja radiomainoksia. Olin pihamaalla. Autosta astui ulos nuori mies kantaen pahvilaatikkoa. Hän kysyi: Asuuko Palmeja tässä? Kun annoin myöntävän vastauksen, hän meni sisälle. Seurasin häntä. Paketin hän laittoi pöydälle ja pyysi nimikirjoitusta äidiltäni. Kun muodollisuudet oli hoidettu, avasin paketin. Sieltä tuli esiin radio, ULA-radio! Nyt maailma tuli hyvin lähelle. Asetin radion seinähyllyn päälle. Uutisia, ajankohtaisohjelmia, kuunnelmia. Musiikki yhdisti perheemme. Lauantain toivotut levyt oli viikon kohokohta. Asetuimme vastaanottimen ympärille ja hartaina kuuntelimme, välillä annoimme pieniä arvosteluja: Tuo on hyvä, tuosta en tykännyt yhtään. Paavo Einiön ja Johan Vikstedin Kaleidoskooppi oli ensimmäinen säännöllinen, juonnettu kevyen musiikin radio-ohjelma, jota vuosina kuultiin kokonaista 250 lähetystä, perjantai oli noina vuosina Kaleidoskoopin päivä. (Iskelmän kultainen kirja, 1986) Taisto Tammi laulaa Tangon merellä Taisto Tammi oli ensimmäinen mustalaislaulaja, joka sai tilaisuuden laulaa levylle. Läpimurtolevytys Tango merellä (keväällä 1963) oli puolisen vuotta myyntilistojen kärjessä. (mt, s.468) Mökin asukkaiden itsetunto kipusi kattoon: Taisto, Tammi, mustalaislevylaulaja. Hienoa, upeaa, mahtavaa! Näin radio antoi tietoa ja ymmärryksemme musiikista lisääntyi. Toivoimme Taistolle menestystä ja onnea. Hänen sointuva tumma äänensä ja musikaalisuutensa antoi levytyksille uuden Kuvassa Ville ja Ida Palm ja raikkaan piristyksen. Taisto säilytti vankkumattoman yleisönsä - näin etenkin maaseudun tanssipaikoilla - niin varmasti, että hänen ei henkilökohtaisesti tarvinnut kokea mitään muutoksia tangosuhdanteissa. Taisto Tammi miellyttävä ja vaatimaton ihminen, ahertaja, joka muisti aina kiitellä kohtaloaan saatuaan työtä sen asian parissa, josta hän oli aina pitänyt eniten. Laulaminen yhdisti meitä, me lauloimme yhdessä ja erikseen. Syvälle lapsen muistoihin koskettavat laulut ovat kantaneet läpi elämän karikoiden. Oikeastaan vasta nyt oivallan niiden arvon. Kuolema pysäytti Vanhempieni kuoltua tuli sellainen mieliala, että millään ei ole mitään merkitystä

19 Kun näin vanhempani vainajina, aprikoin, mitä ihminen näkee sillä hetkellä, kun hän siirtyy ikuisuuteen. Vanhempieni lähdön jälkeen elämäni pysähtyi totaalisesti. Arkipäivän rutiinit auttoivat eteenpäin, elämä jatkui. Enhän minä vieläkään voi tietää, minkälaisia tuntemuksia kaipuu ja suru voivat tuoda jatkossa. Alussa aivan kuin leijuin. Ruoka ei maistunut. Muutamien viikkojen kuluttua tulivat syömishäiriöt. Söin vain makeaa, suklaata, karamelleja, jäätelöä, leivonnaisia, sipsejä ja juomaksi limsaa. Syömishäiriötä kesti noin kaksi ja puoli kuukautta. Pääsin terapiaan ja sitä kautta syömishäiriö poistui. Ihmiset toimivat, niin kuin toimivat ja elämä menee omaa uomaansa pitkin. Hyödytöntä minunkaan on alkaa opastaa muita että käykää ihmeessä vanhempienne luona, kun he ovat elossa, koska silloin kun he ovat lähteneet, ei ajan kelloa voi siirtää taaksepäin. Monta tarkkaa muistikuvaa Koti oli köyhä, mutta muistan lapsuuden onnellisena aikana. Olin ehkä seitsemän vuoden ikäinen, kun sain sinisen verryttelypuvun. Sen puserossa oli valkoiset olkapäät ja hartiat ja hihassa oli soihdun kuva. Vanhempani olivat sen ajan ihmisiä, jotka uskoivat lasten tulevan ylpeiksi, jos heitä kehuu. Kerran isä oli saanut kaupanteossa lampaannahkoja ja niistä vaatturi teki kaksirivisen turkin, jossa oli kultalammaskaulus. Kolmannella luokalla ollessani sain äidiltä Leopardi-merkkisen rannekellon, jossa oli käsin tehty ranneke hienoin kuvioin. Polkupyörän sain eräänä keväänä. Noista lahjoista olin mielissäni. Vaikka vanhempani eivät olleet varakkaita, he halusivat tällä tavoin tuottaa mielihyvää. He kannustivat lapsiaan eteenpäin mm. siten, että maksoivat autokoulun ja ajokortin. Aikuisena en halunnut aiheuttaa huolia ja murheita. Näin jälkeenpäin muistan, että kyllähän minä annoin huolenaiheita, josta olen pahoillani. Ilkeitä herjauksia en unohda koskaan. Kun luottamus särkyy, se häviää lopullisesti. Myöskään sitä hyvää, jota olen saanut osakseni, en milloinkaan unohda. Tässäkin iässä voi löytää sympaattisia ja empaattisia ihmisiä, todellisia sielunveljiä ja -sisaria. Rikkaaksi en ole päässyt. Sitten kun on ylimääräistä rahaa, käyn oopperassa tai elokuvissa, ostan hyvää ruokaa. Se tuottaa mielihyvää, jota tarvitaan arkipäivässä. Eräs alkukesän päivä on erityisesti jäänyt mieleeni. Vanhempani istuivat ulkona. Koivun hennot lehdet olivat hiirenkorvilla. Ilmassa oli kirkkautta ja lupausta. (Lainaus K. Sarkia.) Kiirii ikkunoista avatuista juhannuskellojen humina huoneeseen. Ruutujen takana putoaa verkalleen kukkien lunta suurista omenapuista. Hyvä kynttilän onhan sammua aamunkoittoon. Hyvä sen, joka lieden tulta on vaalinut monin vuosikymmenin, uskonut, rukoillut, hyvä sen on nukkua kottaraisten soittoon. Erheitä on tullut ja teen niitä jatkossakin. Laajasti olen omistanut aikaa siihen, että olen pohtinut elämää ystävien kanssa. Turhan vatvomisen olen jättänyt - enemmän käytännön asioita. Muutamia asioita haluaisin tulevaisuudessa saada osakseni: Kirjoittamisen, lukemisen, matkoja, musiikkia, maukasta ruokaa ja terveyttä näiden asioiden kokemiseen. Teksti ja kuva: Hemmi Palm sielun helmiä Syyskesällä Syysaamuna Kun hedelmät omenapuun omenat punastuneet. Kurki-aurat etelään menneet. Ihmislapsi maassa ihmeissään katselee. Päätään kääntelee ja kuuntelee. On syksyn lehdet tulleet. Luonnon näkee melkein kuolleen. Näkee valon lumihangesta. On ihminen vielä elossa. T.T. Ulos tultuasi, avattuasi oven narahtavan. Näet maassa syyslehden, punaisen, kirjavan. Runko vaahteran, märkä, kostea. Tänä kirpeänä, aurinkoisena syysaamuna. Näet taivaan korkean sinen. Siinä lehdet kasana jaloissa ihmiset. Koet aamun ihanan. Olemme kuin lehdet vaahteran. Lentäneet puusta maahan sykyisen. Tavoittamaan tuulta taivaiden. T.T.

20 mainos

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot