H E L M I. Työpaikasta kannattaa pitää kiinni. Buddhalaisia näkökulmia mielenterveyteen. Mielenterveys ja työelämä -kysely paljasti ennakkoluuloja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "H E L M I. Työpaikasta kannattaa pitää kiinni. Buddhalaisia näkökulmia mielenterveyteen. Mielenterveys ja työelämä -kysely paljasti ennakkoluuloja"

Transkriptio

1 H E L M I Mielenter veysyhdistys HELMI r y :n edunvalvontaj a jäsenlehti n:o Leena Vähäkylä: Työpaikasta kannattaa pitää kiinni Sarjakuvakisa on ratkennut Buddhalaisia näkökulmia mielenterveyteen Mielenterveys ja työelämä -kysely paljasti ennakkoluuloja

2 Sisältö 26. toimintavuosi Puheenjohtajan palsta Työelämässä mielen sairaus on edelleen kummajainen... 4 Työuupumus vei Synnöven sairauslomalle Leena Vähäkylä kannustaa pysymään töissä Kateus myrkyttää yhteisön ihmissuhteet Buddhalaisia näkökulmia mielenterveyteen Henkilökohtaista: Vanhemmilleni Siniväriset värisetkö sinä? Kirja-arvosteluja Uusi juttusarja! Elävästä elämästä: Pidä sängystäsi huolta sairaalassa Järjestösivut Helsingin psykiatriaosasto avoimuuden linjalla Remontti sulkee Pasilan talon alkuvuodesta Syyskokous veti tuvan täyteen Varaa paikkasi nojatuolimatkalle! Jäsentaloilla kokoontuvat ryhmät HELMI odottaa vaikka pienimmässä näkinkengässä! Mielenterveysyhdistys HELMI ry PL 32, Helsinki p. (09) , faksi (09) Kotisivut: Sähköposti: h Kuunteleva puhelin Tukipiste p. (09) pe klo 16-20, la & su klo PASILAN JÄSENTALO Pasilan puistotie 7, Helsinki Jäsenten puhelin: (09) Toiminnanjohtaja Minna Jääskeläinen p. (09) , gsm Tiedottaja Arto Mansikkavuori p.(09) , gsm Jäsentoiminnanohjaaja Anna-Mari Myöhänen p. (09) , gsm Jäsentoiminnanohjaaja Marika Kråknäs p. (09) , gsm Palveluohjaaja Tiina Finnberg p. (09) , gsm Keittiötyönohjaaja Anneli Huikuri p. (09) , gsm Liity jäseneksi! Ole oma itsesi! Yllätyslöytö! Kalenterivuoden 2009 jäsenmaksu on 12 euroa. Ainaisjäsenmaksu asti on 120 euroa. Kalenterivuoden 2010 jäsenmaksu on 15 euroa. Ainaisjäsenmaksi vuonna 2010 on 150 euroa. Jäsenmaksut tilille Nordea HELMI-LEHTI Kannen kuvassa: Syksyn värejä Esterinkujan kalliolla Pasilassa lokakuussa Kuva: Jukka Kyrömies. SIILITIEN JÄSENTALO Siilitie 7 A, Helsinki Jäsentoiminnanohjaaja Mari Säävälä p. (09) , gsm Työtoiminnanohjaaja Tuula Aitto-oja p. (09) , gsm Palveluohjaaja Eija Wallinheimo p. (09) , gsm HELMI-lehti on mielenterveyspalveluiden käyttäjien foorumi, jossa kirjoittajat vastaavat omista mielipiteistään. Osallistu sinäkin nimellä tai nimimerkillä! Lähetä tai tuo HELMI-lehdelle tarkoitettu posti osoitteeseen Pasilan Puistotie 7, Helsinki tai lähetä sähköpostia: Helmin toimintaa tukevat: Päätoimittaja: Minna Jääskeläinen / Toimitus, taitto ja kuvat: Arto Mansikkavuori / ISSN / Ilmoitusmyynti: Jari Hämäläinen, p / Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy: PL 75, Espoo. p. (09) , faksi (09) sähköposti: / Painopaikka: Forssan Kirjapaino, Forssa

3 Monimutkainen yhtälö Puheenjohtajan palsta Meillä on työpöydällä ratkaistavana monen muuttujan yhtälö. Ja siinä on monta riviä. Yksi monirivisistä muuttujaryhmistä on tuleva Pasilan toimitilojen remontti. Sen ratkaisussa on vasta vähän ovi raollaan. Sen verran tiedetään, että ensi vuonna vasara alkaa heilua ja evakkoretki on edessä (remontista tarkemmin sivulla 28). Remontista huolimatta Pasilan jäsentalon toiminta jatkuu korvaavien tilojen sallimissa puitteissa. Sopivan toimitilan etsintä onkin käynnissä kuumillaan. Onneksi meillä on muutoista kokemuksia ja pääasiassa vielä hyviä sellaisia. Ja on hyvä muistaa, että Pasilan remontti ei ulotu Siilitien jäsentalolle. Pidetään nämä asiat mielessä ja muistetaan vanha totuus, että haasteissa elää uusi mahdollisuus. Toinen monen muuttujan yhtälöryhmä on monivuotinen ystävämme ja tukijamme Raha-automaattiyhdistys. Se yrittää itsekin ratkaista vielä vaikeampia jo ihan ainakin kolmannen asteen yhtälöryhmiään. Taustalta on uutena muuttujana ilmennyt ainakin Sosiaali- ja terveysministeriön täysin käsittämätön vaatimus leikata sosiaali- ja mielenterveysalan avustuksia useita miljoonia euroja. Tämä toimenpide on katastrofaalinen tässä laman vaiheessa ja kolmannen sektorin koko ajan yhä tukalammaksi muuttuvassa tilanteessa. Lopullisesta RAY:n avustusratkaisuista saadaan tietoa tarkemmin vasta joulukuussa, mutta sen verran julkisuuteen on annettu tietoa, että tässä vaiheessa yleisavustuksia myönnetään pääasiassa vain valtakunnallisille järjestöille. Yleisavustusten jälkeen RAY ottaa käsittelyn alle kohdennetut avustukset, jotka ovat jo nytkin tiukemmin kontrolloituja. Tavoitteena on yksinkertaisesti sanottuna antaa entistä vähemmän, entistä tiukemmin ehdoin säänneltyjä avustuksia. Avustuksilla saavutetuista tuloksista ja vaikutuksista vaaditaan entistä enemmän ja tarkempaa näyttöä. Mielenterveyden edistämisen mittaaminen onkin sitten jo vaikeampaa matematiikkaa. Moni RAY:n tukema toiminta on luonteeltaan laadullista ja tulosten arviointi on mahdollista vain haastattelemalla järjestöjen toiminnasta apua saaneita. Vaikka tulevaisuus muuttuu ja näyttääkin hyvin erilaiselta, silmiä ei kuitenkaan kannata sulkea. Eikä tulevaisuutta kannata peljätä. Tällaisessa tulevaisuuden toimintaympäristössä meidän on vain tultava toimeen ja sovitettava toimintamme sen mukaan. Muuttuvan tulevaisuudenkuvan me olemme jo noteeranneet pohtiessamme Helmin tulevaisuuden visioita ja painoalueita. Pohditaan asioita yhdessä, yhteistyökumppaniemme kanssa, työpajoissa, toimikunnissa ja muissa elimissä avoimin ja luottavaisin mielin. Yhdessä olemme tähänkin asti onnistuneet ratkomaan yhtälöitä ja luomaan yhä paremmin jäsenten toiveisiin ja tarpeisiin vastaavan oman Helmi-yhteisömme. Miksi niin ei olisi vastaisuudessakin? Kiitän tässä yhteydessä Helmin syyskokousväkeä saamastani luottamuksesta. Puheenjohtajanpestini Helmissä jatkuu seuraavat kaksi vuotta. Lupaan tehdä kaikkeni yhdistyksen parhaaksi. Vielä on mukavia syksyisiä päiviä jäljellä. Niitä toivotellen, Juhani Ojala puheenjohtaja Sarjakuvakilpailu on ratkennut! HELMI-lehden kesällä käyty sarjakuvakilpailu on ratkennut. Kilpailutöitä lähetettiin toimitukseen yhteensä 15 kappaletta. Voittajaksi valittiin nimimerkillä Minkäs teet piirretty sairaala-aiheinen työ, joka kuvaa huumorin keinoin psykiatrien työpaineita tulosvastuun ja tuotannon tehostamisen maailmassa. Työ on julkaistu kokonaisuudessaan lehden keskiaukeamalla. Kiitokset kaikille kisaan osallistuneille ja onnea voittajalle!

4 Helmin ja MTKL:n kysely kertoo: Työelämässä mielen sairaus on edelleen kummajainen Mielenterveyden keskusliitto ja HEL- MI järjestivät viime keväänä kyselyn, jolla etsittiin vastauksia siihen, miten ihmiset pärjäävät mielenterveyden ongelmien kanssa työelämässä. Kyselyssä haettiin vastauksia sekä sairastuneilta itseltään, heidän omaisiltaan, työterveyslääkäreiltä ja yritysten esimiehiltä. Kysely paljasti ennakkoluuloja ja työelämän joustamattomuutta psyykkisten sairauksien kohdatessa. Myös hoidossa on paljon parantamisen varaa, erityisesti ongelmana on hoidon lääkekeskeisyys. Kyselyllä pyrittiin selvittämään sitä, miten työpaikalla suhtaudutaan sairastuneeseen, miten sairastunut itse toivoisi häneen suhtauduttavan, miten sairastunut huomioidaan hänen työpaikalta poissaoloaikanaan, miten työelämään paluu onnistuu ja miten työssä olisi mahdollista pysyä sairaudesta huolimatta. Kyselyyn vastasi yli neljä sataa potilasta, joista sata sairastaa skitsofreniaa, 85 kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja sata vakavaa masennusta. Reilusti yli puolet heistä on työkyvyttömyyseläkkeellä, vain 14% töissä. Omaisia kyselyyn vastaajista oli 30, työterveyslääkäreitä 228 ja esimiehiä 185. Monet vastaajista kertovat, ettei heidän sairastumistaan huomattu työpaikalla (40%) tai he salasivat sen. Monet myös kokivat, että heidän selkänsä takana puhuttiin (28%), pidettiin omituisina, saamattomuutta ja hitautta laiskuutena, työyhteisö hyljeksi ja eristi. Työuupumus sairastuttaa Vakavasta masennuksesta kärsivistä 70 prosenttia ja kaikista vastaajista puolet ilmoitti työuupumuksen olleen ainakin osasyynä sairastumiseensa. Monet kokivat työn organisoinnin huonoksi ja esimiehet kykenemättömiksi tehtäväänsä. Työpaikkakiusaaminen oli vaikuttanut joka neljännellä vastaajalla sairastumiseen. Muita sairastumisen syitä olivat: lapsuuden kokemukset, koulukiusaaminen, alkoholismi sekä parisuhde- ja perheongelmat. Työterveyslääkäreidenkin mielestä sairastumiseen vaikuttavat useimmiten liika ja huonosti organisoitu työ ja henkilökohtaiset ongelmat. Hyviä ja huonoja pomoja 24% sairastuneista koki, että työnantaja oli pyrkinyt auttamaan työssä jaksamisessa, mutta viidennes vastasi työnantajan aktiivisesti pyrkineen pääsemään sairastuneesta eroon. Monet olisivat toivoneet esimieheltä myönteisempää asennetta (16%) ja monet kokivat, että työtoverit välttelivät keskustelua sairaudesta eivätkä olleet kovin kiinnostuneita hankkimaan tietoa siitä. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, etteivät ihmiset tiedä mielen sairauksista riittävästi. Hoito riittämätöntä Monet potilasvastaajat kokivat, ettei työterveyshuolto tarjonnut tarpeeksi laadukasta hoitoa eikä hoitoa saanut riittävän nopeasti. Psykiatrisen hoidon katsottiin painottuvan liikaa lääkkeisiin eikä terapiaa ollut riittävästi tarjolla. Yli 80% vastaajista katsoi hoitonsa olevan tällä hetkellä tasapainossa. Parhaiten sairaudesta selviytymisessä on auttanut lääkehoidon ja terapian yhdistelmä (53%). Yli 34 % vastasi sairaalahoidon auttaneen ja samanverran sairausloman.vertaistuki ja harrastukset olivat auttaneet monia. Liikunta, harrastukset, ystävät, perhe. Ne, joiden kohdalla hoito ei ollut tasapainossa, eivät olleet päässeet terapiaan tai terapia ei ollut auttanut. Joku vastasi: Ei ole seurantaa, kukaan ei kysy pärjäänkö, pilleripurkki kouraan ja unohdettiin. Alle puolet vastaajista kertoi saaneensa riittävästi tietoa lääkehoidosta ja terapiasta. Yhteydenpitoa, ymmärrystä ja joustoa toivotaan Vain harva työnantaja tai työtoveri oli pitänyt yhteyttä sairausloman aikana ja suuri osa sairastuneista koki jääneensä työyhteisön ulkopuolelle. Sairastuneet olisivat toivoneet, että heihin oltaisiin työpaikalta yhteydessä ja heidät pidettäisiin poissaolon aikana tietoisina työpaikan asioista. Työhön palaamisen ja työyhteisön vastaanoton sairausloman jälkeen koki hyvänä vain neljännes vastaajista. Monet kokivat, etteivät esimiehet auttaneet työssä jaksamisessa tai järjestäneet työtehtäviä sairauslomalta palanneen toivomusten mukaan. Työnantajan joustamattomuus olikin monelle este työelämässä pysymisessä. Lääkärien mukaan työterveyshuoltoon hakeutuvista vähintään joka viidennellä on mielenterveysongelma, yleisimmät diagnoosit ovat lievä masennus ja työuupumus. Heidän mukaansa apua ongelmiin ei haeta ajoissa. Lääkehoitoon ja terapiaan sitoutumisella on suuri merkitys työelämässä pysymiselle. Esimiesasemassa olevista toimihenkilöistä 70 % kertoi törmänneensä työyhteisössä mielenterveysongelmiin, useimmiten masennukseen. Sairastumiseen vaikuttivat heidän mielestään työuupumus ja henkilökohtaiset asiat. He kokivat, että työtoverin mielenterveysongelma vaikutti negatiivisesti työyhteisön ilmapiiriin. Työyhteisössä liikkui huhuja, joissakin tapauksissa asiasta myös keskusteltiin. Jotta työssä jaksaisi psyykkisen sairauden kanssa potilasvastaajat toivoivat sairauslomalta paluun jälkeeen aluksi lyhennettyä työpäivää tai -viikkoa, kevennystä työtehtäviin ja hyvää työilmapiiriä. Monet pitivät hyvänä ratkaisuna osa-aikatyötä tai osaaikatyön ja osa-aikaeläkkeen yhdistelmää

5 Työuupumus vei Synnöven sairauslomalle Myös muita toiveita ilmeni vastauksisssa: Jos olisi keskusteluapua työpaikan ulkopuolella. Sairautta ei tarvitsisi salailla ja työn voisi järjestää sopivan kuormittavaksi. Työpaikalla olisi ihmisiä jotka tukisivat tarvittaessa. Työelämän on muututtava Mielenterveyden keskusliiton ja Helmin kyselyn tulokset tukevat muita tutkimuksia, joissa on todettu työelämän joustamattomuuden ja kiireen sairastuttavan ihmisiä. Monet ovat niin sitoutuneet työhönsä ja tunnollisia, että sinnittelevät töissä sairaana mahdollisimman pitkään ja pyrkivät antamaan itsestään työnantajan vaatiman 110 prosentin työpanoksen. Jotta mielenterveyden ongelmiin sairastuminen ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen saataisiin laskuun, tarvitaan uutta kulttuuria työpaikoille, ihmisen kokoisia työsuorituksia, välittämistä ja toisten huomioon ottamista. Tarvitaan kaiken kaikkiaan nykyistä paljon terveempää työilmapiiriä ja työyhteisöä. Seija Paakkunainen Synnöve Excell, 56, joutui viime keväänä kolmeksi kuukaudeksi sairauslomalle työuupumuksen vuoksi. Synnöve on ammatiltaan sairaanhoitaja ja toimii akuuttisairaalassa osastonhoitajana. Osastolla kuntoutetaan ja hoidetaan erikoissairaanhoidosta, päivystyksestä ja kotihoidosta tulevia vanhuksia. Osastolla hoidetaan myös saattohoitopotilaita. Osastolla on 11 sairaanhoitajan tointa, joista vain 6 on täytetty vakinaisesti, joten osastolla joudutaan turvautumaan paljon sijaistyövoimaan. Synnöve on ollut työelämässä 30 vuotta, joista 23 vuotta Helsingin kaupungilla. Viime keväinen sairauslomaan johtanut masennus oli toinen kerta Synnövelle. Edellinen kerta oli vuonna 1995, silloinkin syynä oli työuupumus. Tällä kertaa työuupumukseen johtavia syitä oli monia. Synnöve halusi kokeilla uutta työtä ja hakeutui työkierron kautta Diakonissalaitoksen huumevieroitusosastolle. Hän palasi sieltä neljän kuukauden jälkeen entiseen työhönsä. Vt. osastonhoitaja oli lähtenyt pois ja Synnöve joutui hoitamaan poissaoloaikana rästiin jääneitä töitä. Väsymys alkoi painaa. Sitten osastolla havaittiin sisäilmaongelma, alkoi tulla lääkärilläkäyntejä silmä- ja kehko-oireilujen takia. Kuormitus lisääntyi kun osaston muutto saneerattuihin tiloihin viivästyi, jolloin henkilökuntaa koskevat suunnitelmat eivät toteutuneet. Vakinaisia hoitajia oli lähtenyt lomille ja heidän tilalleen täytyi saada sijaisia. Päälle kaatui paljon päätettäviä asioita eikä Synnöve osannut delegoida niitä riittävästi muille, pyytää apua. Väsymys johti univaikeuksiin, kun työt pyörivät koko ajan päässä. Hän huomasi ärtyvänsä helposti, vaati yhä enemmän muilta ja itseltään. Synnöve varasi ensin ajan työterveyslääkärille flunssan vuoksi. Lääkärin kanssa jutellessai työuupumuskin tuli esille ja hän sai ensin stressilomaa ja samalla ajan työterveyspsykologille. Lääkärin määräämiä lääkkeitä hän ei ensin ottanut, koska on aika lääkekielteinen. Psykologin kanssa keskustelun Synnöve koki hyvin antoisana. He keskustelivat työn sisällöstä ja kuormittavuudesta ja osaston muuttoon liittyneistä ongelmista. Masennus kuitenkin syveni, Synnöve alkoi tuntea häpeää siitä ettei pärjännyt, ja että toiset joutuivat liian lujille töissä. Hän sai lähetteen psykiatrille ja myöhemmin Itäkeskuksen

6 psykiatriselle poliklinikalle. Tässä vaiheessa Synnöve oli jo suostunut myös lääkkeisiin. Paranemista auttoi lääkehoidon ja keskusteluterapian lisäksi se että Synnöve puolisonsa kanssa sai puutarhapalstan Uutelasta. Fyysinen työ palstalla auttoi, samoin kuin vasta hankittu koiranpentu, jota Synnöve kävi ulkoiluttamassa. Huhtikuussa Synnöve osallistui myös äiti Amman (intialainen maailmankuulu rauhan ja rakkauden lähettiläs, joka jakaa myötätuntoaan syleilemällä) oppilaiden järjestämälle kaksipäiväiselle meditaatiokurssille, jota hän piti hyvin antoisana. Kurssin jälkeen alkoi helpottaa, kun Synnöve koki, että oli lupa antaa itselleen anteeksi, lupa väsyä, lupa pyytää apua. Hän pelkäsi, että ahdistuisi kurssilla, mutta kokemus oli päinvastainen, hän lepäsi siellä, tunsi olevansa rakkauden kannattelema. Synnöven mielestä sen myöntäminen, että on väsynyt ja tarvitsee apua, on se suurin kynnys avun hakemisessa. Kun hän oli sen itselleen myöntänyt hän sai kaiken tarvitsemansa avun. Hän kiittelee myös sitä, että tuli kuulluksi siinä millaista apua hän haluaa. Hän pitää sitä hyvin tärkeänä paranemisen ehtona. Nykyisin Synnöve käy noin kerran kuussa Vuosaaren terveysasemalla tutun psykiatrisen sairaanhoitajan luona keskusteluterapiassa. Hoitaja tsekkaa, että Synnöve ei ylittäisi voimiensa rajoja, kyselee missä mennään ja ollaan. Synnövestä on hyvin tärkeää, että sairaastuneella on luottamuksellinen hoitosuhde, koska masennus tahtoo uusiutua. Voimia toipumiseen Synnöve sai myös kirjoista ja musiikista. Hän kertoo lepäävänsä, Dalailaman, de Mellon ja muiden henkisistä asioista kirjoittavien tekstien parissa. Hän ei jaksa lukea kovin kevyttä, tekstin pitää olla myötäelävää ja ajatuksia herättävää. Rauhoittava musiikki nukkumaanmennessä auttoi nukkumaan paremmin. Se miten työelämässä pärjää parhaiten sairastumatta on Synnöven mielestä hyvin yksilöllinen asia. Synnöve on huomannut, että on oltava lempeä itselle, antaa itselle anteeksi ja vaikka halata lämpimästi itseään, sanoa: Sinä rakas, olet upea nainen, rakastan sinua. Synnöve naurahtaa, että se voi tuntua ensin vähän hävettävältä tai kummalliselta, mutta hänen mielestään ihmisen on oltava armelias itselleen ja toisille, kun työelämässä vaateet kovenevat koko ajan, ihmisen pitäisi olla ikäänkuin kone. Synnöve muistuttaa, ettei ihminen ole kone, ihminen on henkinen olento, jolla on fyysinen ruumis. Ihminen kaipaa tietyn määrän toimintaa, mutta ihminen kaipaa myös sitä, että pää pääsee joskus liitelemään korkeammalla, vaikka jalat ovat tukevasti maassa. Synnöven mielestä työelämässä tarvitaan luottamusta, arvostusta, ja toisen huomioon ottamista. Näin toteutetaan perusihannetta olla ihminen ihmiselle. Hän painottaa, että tärkeintä on saada sydän auki: Rakkaus on ainoa uskonto, niin kuin äiti Amma sanoo, ja jokaisella on syli ja jokaisen syliin mahtuu halattavaksi. Teksti: Seija Paakkunainen Kuvat: Arto Mansikkavuori Leena Vähäkylä: Työpaika Helmin työelämäkyselyn kohderyhmänä olivat jäsenet, joilla oli kokemuksia työelämästä psyykkisen sairauden kanssa. Valtaosa, noin 70% vastaajista ilmoitti olevansa vastaushetkellä poissa työelämästä. Valtaosa vastaajista ilmoitti myös työelämän olleen syynä sairastumiseen. Yleisesti, koko valtakunnan tasolla psyykkinen sairaus ei vie näin selkeästi pois työelämästä. Mielenterveysjärjestöissä toteutetun kyselyn perusteella ei voida vastata kysymykseen kuinka moni suomalainen joutuu psyykkisen sairauden vuoksi pois töistä. Kokemukset työyhteisön suhtautumisesta mielen sairauteen ovatkin Helmin ja MTKL:n kyselyn kiinnostavinta antia. Sairaus ei useinkaan vie työkykyä Syyskuussa työterveyslaitos julkaisi tietoja tutkimuksesta, jossa oli seurattu masennukseen sairastuneita työntekijöitä kahden vuoden ajan. Valtaosa 400 tutkimuksessa seuratusta henkilöstä oli pysytellyt töissä sairaudestaan huolimatta. Vain alle kolmannes oli jäänyt seurantajakson aikana yli kahden viikon sairauslomalle. Vain 11 prosentilla tutkimukseen osallistuneista oli ollut yli kuukauden sairauspoissaolo. Tutkimuksessa oli havaittu, että työpaikalla saatu varhainen tuki oli edesauttanut työkyvyn säilymistä. Työelämässä siis pysytellään sitkeästi. Työ koetaan tärkeäksi. Äskettäin työelämäaiheisen mielenterveyskuntoutujien haastatteluihin perustuvan kirjan kirjoittanut Leena Vähäkylä ei hämmästele työterveyslaitoksen tutkimustulosta. Tulos ei yllätä minua. Se kertoo siitä, että suurin osa kykenee olemaan työssä sairastumisesta huolimatta. Toisaalta se kertoo myös siitä, että ihmiset haluavat pysyä työelämässä kiinni, vaikka sairaus olisikin paha uhka tälle, Vähäkylä sanoo

7 sta kannattaa pitää kiinni Työssä paljon vahvistavia puolia Työssä on Vähäkylän havaintojen mukaan paljon hyviä puolia, eikä psyykkisesti sairastuminen aina vie työkykyä. Työ voi olla myös kuntoutumisen apuna. Työ antaa monenlaista tyydytystä. Työtehtävät voivat olla niin antoisia, että niiden tekemisestä nauttii. Työn kautta ihminen saa kontakteja muihin ihmisiin. Psyykkisesti sairastuneille voi olla ensiarvoisen tärkeää olla myös terveiden parissa. Työ rytmittää elämää, jos se pakottaa tiettyyn aikatauluun. Säännöllinen elämänrytmi on yleensä hyvä asia. Tärkeää tietenkin on myös työn tuoma toimeentulo. Sairastuneen pitäisi tietää oikeuksistaan Vähäkylä on kirjallaan halunnut kannustaa psyykkisesti sairastuneita pysymään työelämässä ja sitä kautta mukana normaalissa elämässä. Hänen mielestään työelämästä poisjääminen syrjäyttää helposti. Kirjassa on kerrottu kattavasti työelämän lainsäädännöstä ja sairastuneen työntekijän oikeuksista. Hänen mielestään jokaisen sairauden kanssa työelämässä puurtavan henkilön pitäisi tietää oikeuksistaan enemmän. Hän onkin kasannut kaiken olennaisen kirjan kansien väliin. Pahin virhe pitäisi jokaisen kuitenkin kirjaakin lukematta välttää. Työstään ei kannata mennä irtisanoutumaan vaan työpaikasta kannattaa pitää kiinni. Työnantaja ei saa noin vain irtisanoa psyykkisesti sairastunutta. Uutta työpaikkaa voi olla sairastuneena todella vaikea löytää, Vähäkylä neuvoo. Vähäkylä myöntää, että työn hyvistä puolista huolimatta joskus on parempi jättää työ. Työssä pysyminen ei saa olla pakonomaista. Ei nyt ihan kynsin ja hampain työpaikasta saa pitää kiinni. Jos työ on selvästi se, joka sairastuttaa, miksi pitää siitä kiinni? Toisaalta pelkkä työpaikan vaihto voi olla riittävä parantava muutos. Tosin työpaikan vaihto on usein pelkkää utopiaa. Jos joutuu pitkälle sairauslomalle, kannattaa suhtautua niin, että palaa vielä takaisin töihin. Se antaa voimia paranemiseen. Osatyökykyisille töitä Vähäkylä toivoo, että yhteiskunnassa parannettaisiin mahdollisuuksia palkata osatyökykyisiä. Hänen mukaansa tulevaisuudessa on tässä suhteessa kuitenkin suuria uhkia. Sitten kun pääsemme tästä lamasta, mitataan yhteiskunnan halu työllistää myös vajaakuntoiset. Todellinen rankka työvoimapula voi olla ainut keino saada työnantajat ottamaan vajaakuntoisia töihin. Voi kuitenkin käydä niin, että mieluummin palkataan ulkomaalaisia kokopäiväisiksi ja suhteellisen pienellä palkalla kuin suomalaisia vajaakuntoisia. Erilaisia vaihtoehtoja työn tekemiselle pitäisi olla laajemmin tarjolla ja järjestelmän pitäisi olla nykyistä joustavampi. Työmarkkinoiden muuttuminen sellaiseen suuntaan, että olisi mahdollista tehdä esimerkiksi nelituntista päivää, saa kannatusta Vähäkylältä. Hänen mielestään erilaiset työaikajärjestelyt ovat lopulta aina riippuvaisia henkilön omasta tilanteesta ja työn luonteesta. Toiselle sopii lyhyempi työpäivä, toiselle taas vajaa työviikko. Eräs työtoverini on joka toisen viikon työkyvyttömyyseläkkeellä ja on erittäin tyytyväinen tähän järjestelyyn. Teksti ja kuva: Arto Mansikkavuori Leena Vähäkylän kolmas tietokirja Työtä tehden - mielenterveyskuntoutuja työelämässä (Kirjapaja), ilmestyi keväällä Kirjoja on muutama kappale lainattavaksi Helmin jäsentaloilla. Kirjastoissa ja kirjakaupoissa teosta on myös hyvin tarjolla

8 kirjat Kateus myrkyttää yhteisön ihmissuhteet Susanna Lundell on äskettäin julkaissut Työterveyslaitoksen julkaisusarjassa teoksen Kateus työyhteisössä. Teos kuvaa miten paha kateus myrkyttää työpaikan ihmissuhteet, estää rakentavan yhteistyön, oppimisen ja yhteisön kehittymisen. Hallitsematon kateus johtaa helposti myös työpaikkakiusaamiseen. Lundellin kirja on kuitenkin perussävyltään myönteinen ja hän tuo esille keinoja, joilla kadehtimista voi hillitä ja valjastaa hyväksi kateudeksi, joka palvelee omaa ja työyhteisön kehitystä. Lundellin kirja on ollut minulle suuri apu. Minusta tuntuu, että merkittävä osa omasta mielenterveysongelmastani, masennuksesta ja ahdistuksesta, on johtunut kateellisten kilpailijoiden pyrkimyksestä vähätellä tai mitätöidä työtäni. Pahaan kateuteen liittyy usein pyrkimys tuhota kohteen toimintaa. Lundellin mukaan kiusaamisessa on usein kyse sitä, että kiusaaja purkaa pahaa oloaan siirtämällä sen muihin. Kiusaamisen taustalla voi piillä esimerkiksi vaikeasta kateudesta kumpuavia avuttomuuden ja voimattomuuden tunteita, joita ihminen pyrkii hallitsemaan alistamalla kiusattua. Kiusatun voimattomuus saa kiusaajan tuntemaan itsensä vahvaksi, jolloin hänen ei tarvitse kohdata avuttomuutta itsessään. Lundellin kirjan yhteenvedot laatikoiden muodossa havainnollistavat kiusaamisen ilmenemismuotoja: mustamaalaaminen, sosiaalinen eristäminen, tehtävien yksipuolistaminen, uhkailu ja huutaminen, fyysinen väkivalta ja viimein mielenterveyden tai työkyvyn kyseenalaistaminen. Kirjassa kuvataan myös ns. syntipukkiilmiö, eli mitä tapahtuu, jos kateellinen onnistuu saamaan muut työyhteisön jäsenet puolelleen. Syntipukiksi valikoituu tavallisesti työntekijä, joka erottuu jollakin tavalla muista. Oivallinen kohde onkin kateutta herättävä työyhteisön jäsen. Syntipukkiasetelma on työyhteisön keino välttää vaikeiden ongelmien ja ahdistavien tunteiden kohtaamista ja käsittelyä. Kun ihminen on valittu syntipukiksi, häntä ei enää nähdä omana itsenään. Koska syntipukki toimii työyhteisössä vellovien tunteiden sijoituskohteena, yhteisön jäsenet eivät ole kiinnostuneita siitä, miten hän todellisuudessa toimii, tuntee tai ajattelee. Kaikki hänen sanomisensa ja tekemisensä tulkitaan hänelle annetun roolin kautta. Siksi hänen on vaikea puolustaa itseään. Syntipukilla on yhteisössä tärkeä rooli: Kun kaikki työyhteisössä oleva emotionaalinen kuona kaadetaan hänen päällensä, muut välttyvät joutumasta negatiivisten tunteiden kohteeksi. Jos työyhteisö onnistuu hankkiutumaan eroon syntipukistaan, tilalle valitaan yleensä pian uusi. Tällaisen työyhteisön on vaikea päästä eroon ongelmistaan, koska sille on tärkeämpää etsiä ja nimetä syyllinen kuin yrittää aidosti ratkaista ongelmiaan ja selvittää niiden taustalla olevia todellisia syitä. Lundell kertoo miksi kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää. Pitkään jatkunut kadehtiminen ja kiusaaminen johtavat myös lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin, työkykyongelmiin ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. Jos tieto kiusaamisongelmasta leviää organisaation ulkopuolelle, sen maine kärsii. Työyhteisö voi kieltää kiusaamisen, mutta ei kadehtimista. Lundellin mukaan ei ole kovin hyödyllistä lähteä kyselemään kärsiikö kiusaaja mahdollisesti kateudesta. Kateudesta syyttely ei johda mihinkään. Kiusaajan tunne-elämän patologian selvittely ei ole työyhteisön asia, mutta hänen toimintansa on. Lundellin kirjassa kerrotaan myös kateuden rakentavasta hallinnasta ja kiusaamisen ennaltaehkäisystä psykologisista keinoista aina työlainsäädäntöön. Vaikka kiusaamisen taustalla on usein yksilötason ongelmia, pitkittynyt ja laajentunut kiusaaminen on merkki työyhteisön toimintakulttuurin vakavista vaikeuksista. Lundell antaa lopulta esimerkkejä siitä miten itse kukin voi käsitellä rakentavalla tavalla omat vaikeat tunteensa, oman tuhoavuutensa ja haavoittuneisuutensa. Kun hyväksyy kielteiset tunteet osaksi itseä, niitä ei tarvitse projisioida muihin ihmisiin. Silloin kateus ei vahingoita ihmissuhteita ja kyky yhteistyöhön paranee. Kateuden kierteestä on mahdollista siirtyä hyvän jakamiseen, jolloin toisen paremmuus muuttuu myönteiseksi asiaksi. Hyvää jakamalla erilaisuudesta tulee rikkaus, kun ihmiset voivat oppia toinen toisiltaan ja kehittyä yhdessä. Se on parasta lääkettä kateuteen. Minua on suuresti auttanut näiden asioiden omakohtainen pohdinta Helmin kirjoitusryhmässä, joka on kokemusten jakamista samassa tilanteessa olevien kanssa. Se antaa voimaa. Susanna Lundell (2008) Kateus työyhteisössä, Työterveyslaitos. Teksti: Olli Stålström - 8 -

9 - 9 -

10 Buddhalaisia Buddhalaisuuden perustajana pidetään vuoden 500 eaa paikkeilla Intiassa elänyttä Siddharta Gautamaa. Buddha on hänelle myöhemmin annettu nimitys, joka tarkoittaa valaistunutta tai herännyttä. Buddha ei siis ole erisnimi vaan arvonimi, siksi sitä useissa kielissä edeltääkin määräävä artikkeli; the Buddha, le Bouddha jne. Buddhan ajattelun lähtökohtana oli Intiassa 2500 vuotta sitten vallinnut kosmologia, johon kuului oppi jälleensyntymisestä ja käsitys erilaisista henkiolioista. Näihin eivät kaikki buddhalaiset enää usko. Jälleensyntymisestä kerrotaan tosin edelleenkin opettavaisia Jatanka-tarinoita - eräs kokoelma on mainittu lähdeluettelossa. Buddhalaisuuden oppihistoria on eri hajaannusten ja laajenemisvaiheiden perusteella jaettu kolmeen suureen vaiheeseen. Viime aikoina on vakavasti puhuttu neljännen suuren vaiheen alkamisesta ennen kaikkea Pohjois- Amerikan mantereella zen-buddhalaisuuden pohjalta. Psykologian uranuurtajat eivät juuri kiinnittäneet huomiota länsimaiden ulkopuolisiin ajatusrakennelmiin. Carl Jung arvosti itämaisia uskontoja, mutta oli ilmeisesti sitä mieltä, että eurooppalaisten ei kannata harjoittaa buddhalaisuutta, koska se olisi liian suuressa ristiriidassa heidän oman aatehistoriansa kanssa. Nyt, sata vuotta myöhemmin länsimaissakin on omaksuttu synkretismi, tapa harjoittaa kahta uskontoa rinnakkain. Japanissa shintolaisuus ja buddhalaisuus ovat eläneet käsi kädessä vuosisatoja. Viime aikoina monet varsinkin roomalaiskatoliset amerikkalaiset pyrkivät täydentämään primaariuskontoaan zenbuddhalaisella ajattelutavalla. Onkin laskettu, että buddhalaisuus on tällä hetkellä maailman nopeimmin leviävä uskonto. Buddhalaisia on maapallolla Valtiokohtaisesti suurin buddhalaisväestö on Kiinassa eräiden arvioiden mukaan jopa henkeä. Yhdessä Kiinan taloudellisen merkityksen kasvun kanssa tämä seikka voi merkitä paljon koko maailman tulevaisuudelle

11 näkökulmia mielenterveyteen Syyt buddhalaisuuden kasvuun Buddhalaisuuden laajentumista vauhdittaa ensinnäkin globaalien arvojen tarve. Tony Morris toteaa, että buddhalaisuus ylittää useimpia uskontoja rajoittavat kansalliset, alueelliset, etniset ja kulttuuriset rajat. Seksuaaliset tabut tai kloonaukseen ja eutanasiaan liittyvät kysymykset eivät aiheuta ongelmia buddhalaisuuden hyväksymisessä. Kasvissyöntiä suositaan, mutta se ei ole sääntö. Alkoholia voi nauttia seurassa, kunhan tarkoitus ei ole sekoittaa mieltä. Ainoa asia, jossa buddhalaisuus joutuu joustamaan laajetessaan länsimaihin, on luultavasti patriarkaalisiin opettaja-auktoriteetteihin perustuva luostarilaitos. Buddhalaisuudesta voi vielä tulla jokamiehen ja jokanaisen uskonto. Toinen buddhalaisuuden suosioon vaikuttava tekijä länsimaissa voi olla kyllästyminen medikalisaatioon. mällä voidaan parhaiten vähentää yksilön henkistä kärsimystä. Kun puhutaan buddhalaisuudesta mielenterveyden kannalta, on lisäksi erotettava toisistaan alkuperäinen buddhalainen ajattelutapa ja nykyään harjoitetut uskonnolliset rituaalit. Rituaaleilla ja meditaatiolla on todistettavasti huomattavia mielenterveyden kannalta edullisia seurauksia, kuten muillakin uskonnoilla. Mitä taas ajattelutapaan ja käsitteistöön tulee, Buddhan kerrotaan sanoneen, että ihmisen ei ole vaikea kehua olleensa fyysisesti terve vaikkapa sata vuotta, mutta ani harvat voivat sanoa olleensa henkisesti terveitä yhtäkään kokonaista päivää. Kun Buddha ei myöskään välttämättä halunnut perustaa varsinaista uskontoa, eräiden tutkijoiden mukaan klassisen buddhalaisuuden tärkeimpänä päämääränä on aina ollut tuottaa maailmaan mieleltään terveitä yksilöitä. Mielenterveyteen liittyviä peruskäsitteitä Duhkha Buddhalaisuus ei pohjimmiltaan perustu onnellisuuden tavoitteluun vaan kärsimyksen vähentämiseen. Sen keskeinen käsite duhkha suomennetaan usein kärsimykseksi, mutta se on kuitenkin jotakin enemmän - sen piiriin voi kuvitella erilaista neuroottisuutta, epävarmuutta, paniikkia jne. On ehkä parempi jättää sana kääntämättä ja keskittyä siihen mielikuvaan, joka itse kullakin vastaa näitä suomenkielisiä käsitteitä. Duhkha on erottamaton osa ihmisen elämänkulkua jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Kärsimystä voi kuitenkin vähentää pyrkimällä ennen kaikkea eroon kolmesta perusinhimillisestä ominaisuudesta; halusta, vihasta ja tietämättömyydestä. Jotkut ajattelijat lisäävät näihin ominaisuuksiin vielä pelon ja Samalla tavalla kuin uskontoja voidaan integroida, voidaan yhdistellä hoitoja. Ns. integroitu tai kokonaisvaltainen lääketiede ottaa mielellään mallia itämaista. Buddhalaisuuden yhteyteen sopiva mielenterveyden määritelmä voisi olla seuraava: Kun ihmisen tavoitteet ja hänen psyykkinen toimintakykynsä ovat yhteen sovittamattomia niin, että hän ei selviä toimistaan tavalliseen tapaan tai voi pahoin ja kärsii, kyseessä on mielenterveyden ongelma tai mahdollisesti mielenterveyden häiriö. Tällöin psyykkiset voimavarat eivät riitä yksilön sopeutumiseen vallitsevaan tilanteeseen. (Pirkola, 2004) Määritelmä on pelkistetty niin, että siinä ei oteta huomioon yksilön ulkopuolisia, hänen tavoitteitaan tahallaan vastustavia ihmisiä eikä varsinaisesti lääketieteen alaan kuuluvia ilmiöitä. Aivan samalla tavalla buddhalaisuus yleensä käsitetään ihmisen yksilöllisyyttä ja omaa vastuuta korostavaksi opiksi. Voimavaroja ja tietoisuutta lisääepäilyksen. Duhkha on universaalia. Se koskettaa kaikkia. Eräs yhdysvaltalainen buddhisti kirjoittaa, että elämää voi verrata kärsimysnäytelmään näytelmään, jossa hänen roolinsa on olla skitsofreenikko. Se tarkoittaa, ettei hän ole aina kohtelias ja tahdikas, mutta sydämeltään hän on buddhalainen. Skitsofreenikkona en koskaan tiennyt, mitä tekisin seuraavaksi, mikä on hyvä juttu, koska buddhalaisena ja varautuneena kuolemaan voin nyt unohtaa muut kuin kaukaisimmat suunnitelmat. Moha Kärsimyksen syynä on usein tietämättömyys moha tai moga. Tarkoitus ei ole hankkia kasapäin tietoa - se voitaisiin nähdä ahneutena - vaan tarkoitus on vähentää tietämättömyyttä, jolloin myös kärsimys vähenee. Voidaan kärjistetysti sanoa, että jos monoteistiset uskonnot käsittelevät hyvyyden ja pahuuden ongelmaa ja käyvät sen pohjalta verisiä uskonsotia, non-teistiset buddhalaiset puolestaan mietiskelevät rauhanomaisesti viisauden ja tietämättömyyden suhdetta. Kuten tiedetään, psykoanalyysin perustajat käyttivät lähtökohtinaan mieluusti antiikin taruja. Carl Jung arvosti itämaisia uskontoja, mutta ei suositellut sen soveltamista länsimaissa. Toisaalta buddhalaisuuden käsitys tietämättömyyden ja tiedostamattoman merkityksestä herätti myös Jungin huomion. Hänen mielestään täysin kehittyneellä ihmisellä on kaikista intensiivisintä ja kattavinta tietoisuutta ja mahdollisimman vähän tiedostamatonta. Vain se, joka tiedostaa nykyhetken, on täysin tietoinen

12 Ei näytä siltä, että Jung olisi suuresti vaikuttanut buddhalaisuuden leviämiseen länsimaissa. Buddhalaisuus ei ole edelleenkään vaatinut sotaa tai auktoriteetteja yleistyäkseen, vaan on levinnyt omalla painollaan. Bhava Bhava eli pelko on myös kärsimystä aiheuttava tekijä. Burmalainen Nobelin rauhanpalkinnon saanut Aung San Suu Kyi on huolissaan kotimaansa vähemmistökansallisuuksien edunvalvonnasta. Hän korostaa yksilön oma-aloitteellisuutta ja vastuuta täysin karman lain hengessä. Oheisessa tietoruudussa on Aung San Suu Kyien ajatuksia pelon vaikutuksesta elämäntapaan. Korruptiokäsite ei tässä tekstissä tarkoita vain lahjontaa vaan kaikenlaista turmelusta ja moraalista rappiota. Bhava-käsite voidaan tulkita myös masennukseksi sanan alkuperäisessä merkityksessä, joka näkyy esimerkiksi Nykysuomen sanakirjan esimerkkilauseessa: Kapinoitsijat masennettiin perin pohjin. Karma Karma, syyn ja seurauksen laki, käsitetään länsimaissa usein väärin jonkinlaiseksi vääjäämättömäksi kohtaloksi. Itse asiassa se tarkoittaa ihmisen toimintaa; sekä tarkoituksellisia tekoja että tiedostamattomia tottumuksia, joita on mahdollista kehittää. Olennaista buddhalaiselle ajattelutavalle on ykseyden hakeminen. Terve ihminen on sellainen, jonka elämässä vallitsee ajatuksen, sanan ja teon ykseys. Paul Bruntonin sanoin, ne jotka uskovat, että ihmisellä on vapaa tahto, ovat osittain oikeassa, mutta niin ovat myös ne, jotka sanovat, että kaikki on ennalta määrättyä. Kun asiaa katselee kriittisesti, elämä on hyvin huolellisesti suunniteltu mahdollisuuksien rakennelma. Jotkin näistä mahdollisuuksista ovat materiaalisia, toiset henkisiä. Meillä ei ole minkäänlaista valtaa siihen, missä järjestyksessä nämä mahdollisuudet tulevat. Jokainen ihminen on kuitenkin aina vapaa ottamaan mahdollisuuden vastaan tai hylkäämään sen. Kullakin valinnalla on seurauksensa, eikä elämä enää koskaan tuo täsmälleen samanlaista mahdollisuutta. Aung San, Suu Kyi: Vapaus pelosta (ote) Ei valta korruptoi vaan pelko. Vallan menettämisen pelko korruptoi ne, joilla on valtaa, ja vallan ruoskan pelko korruptoi ne, joihin sitä käytetään. Useimmat burmalaiset tuntevat neljä a-gatia, neljä korruption lajia. Chanda-gati, halun aiheuttama korruptio on poikkeamista oikealta tieltä lahjusten toivossa tai sukulaisten suosimiseksi. Dosa-gati tarkoittaa väärän tien valitsemista niiden loukkaamiseksi, joita kohtaan on kantaa vihaa, ja moga-gati on tietämättömyydestä aiheutuvaa harhautumista. Mutta kenties pahin neljästä a- gatista on bhaya-gati, sillä bhaya, pelko ei ainoastaan tukahduta ja vähitellen tuhoa kaikkea oikean ja väärän tajua, se on usein myös muiden kolmen korruption lajin lähtökohta. Aivan kuten chanda-gati, silloin kun se ei aiheudu silkasta ahneudesta, voi olla seurausta ahdinkoon joutumisen pelosta tai sukulaisten hyvän tahdon menettämisen pelosta, pelko joutua syrjäytetyksi, nöyryytetyksi tai loukatuksi voi antaa yllykkeen pahantahtoisuuteen. Ja tietämättömyyttäkin on vaikea parantaa, ellei ole vapaa pyrkimään kohti totuutta pelon kahlehtimatta. Kun pelon ja korruption välinen yhteys on näin tiivis, ei ole ihme, että missä tahansa yhteiskunnassa, jossa pelko vallitsee, korruptiosta kaikissa muodoissaan tulee syvään juurtunutta. (Suom. JW) Lähestymistapoja aiheeseen: Aung San, Suu Kyi: Freedom from Fear and Other Writings. Penguin Books, Bornstein, Anna: Arkipäivän psykologiaa buddhalaisittain. Suom. Marita Salminen. Basam Books, Kun Buddha syntyi hanhen hahmoon Jatanka-tarinoita. Suom. Virpi Hämeen-Anttila. Basam Books, Morris, Tony: Mihin uskovat buddhalaiset. Suom. Leenastiina Kakko. Otava, Pirkola, Sami: Mitä ovat mielenterveyshäiriöt? Teoksessa Jaatinen, Eila (toim.) Kun läheisen mieli murtuu Omaiset kertovat. Kirjapaja Oy, Teksti: Juhani Weijola

13 mainos

14 mainos

15 mainos

16 HELMI-lehden sarjakuvakilpailun 2009 voittajatyö. Nimimerkki Minkäs teet

17

18 henkilökohtaista Vanhemmilleni Oli hetki, jolloin totuus tuli esiin. Se hetki oli, kun läheinen ihminen kuoli. Tuo totuus on elämän lyhyys ja katoavaisuus. Päällimmäiseksi nousee sellaisia tunteita, joita ei ole aavistanutkaan olevan olemassa. Elämän lyhyys tuon tapauksen myötä sai pohtimaan, että elonaikaa on rajoitettu määrä minulle. Saattoväen lähtiessä hautauspaikalle hän oivalsi olevansa ensimmäisenä jonossa, joka siirtyy iäisyyteen. Hänestä tuli suvun vanhin, mutta vanhimman piirteitä tai eleitä hän ei löydä itsestään. Elon ajan lyhyys surettaa, ei ikääntyminen tai vanhuus. Kuolemassa ihmisen elämä saa täyttymyksensä, mikä on murheellista. Kun vanhempani ovat poissa, oivallan heidän arvonsa. Voin selkeästi pohtia, minkälaisia ihmisiä vanhempani olivat ja miksi he elivät sellaisen elämän kuin elivät. Elämä oli ankaraa ja kovaa kuutta lasta eteenpäin vieden, mutta he olivat urheita, vahvoja ja oikeamielisiä. Joskus minulla ei ollut omaa tahtoa, olen ollut toisten vietävissä. On mitätöity, vähätelty. Terapiassa olen oivaltanut, että vihaamalla ja katumalla kuluttaa voimansa hukkaan. Toisaalta viha helpottaa. Poistamalla elämästään vihan ja kaunan kohteet, katumista viisaampaa on pohtia, miten tulevat päivänsä käyttää. Vanhempani jättivät minulle esikuvan, kuvan miten ihmisen tulee kantaa itsensä. Käsitän, että arvostan ja kunnioitan vanhempieni muistoa parhaiten noudattamalla tätä mallia lopun elämäni ajan, niin kauan kuin terveyteni kestää ja sallii sen. Laulun lahja Vanhemmiltani sain laulun lahjan. Aivan pienestä lapsesta pitäen kuulin heidän laulavan yhdessä ja erikseen. Mieleeni putkahtaa eräs kesäinen päivä. Oli vuosi Pienen kotimme pihaan tuli pakettiauto, jonka ovissa oli sähkö- ja radiomainoksia. Olin pihamaalla. Autosta astui ulos nuori mies kantaen pahvilaatikkoa. Hän kysyi: Asuuko Palmeja tässä? Kun annoin myöntävän vastauksen, hän meni sisälle. Seurasin häntä. Paketin hän laittoi pöydälle ja pyysi nimikirjoitusta äidiltäni. Kun muodollisuudet oli hoidettu, avasin paketin. Sieltä tuli esiin radio, ULA-radio! Nyt maailma tuli hyvin lähelle. Asetin radion seinähyllyn päälle. Uutisia, ajankohtaisohjelmia, kuunnelmia. Musiikki yhdisti perheemme. Lauantain toivotut levyt oli viikon kohokohta. Asetuimme vastaanottimen ympärille ja hartaina kuuntelimme, välillä annoimme pieniä arvosteluja: Tuo on hyvä, tuosta en tykännyt yhtään. Paavo Einiön ja Johan Vikstedin Kaleidoskooppi oli ensimmäinen säännöllinen, juonnettu kevyen musiikin radio-ohjelma, jota vuosina kuultiin kokonaista 250 lähetystä, perjantai oli noina vuosina Kaleidoskoopin päivä. (Iskelmän kultainen kirja, 1986) Taisto Tammi laulaa Tangon merellä Taisto Tammi oli ensimmäinen mustalaislaulaja, joka sai tilaisuuden laulaa levylle. Läpimurtolevytys Tango merellä (keväällä 1963) oli puolisen vuotta myyntilistojen kärjessä. (mt, s.468) Mökin asukkaiden itsetunto kipusi kattoon: Taisto, Tammi, mustalaislevylaulaja. Hienoa, upeaa, mahtavaa! Näin radio antoi tietoa ja ymmärryksemme musiikista lisääntyi. Toivoimme Taistolle menestystä ja onnea. Hänen sointuva tumma äänensä ja musikaalisuutensa antoi levytyksille uuden Kuvassa Ville ja Ida Palm ja raikkaan piristyksen. Taisto säilytti vankkumattoman yleisönsä - näin etenkin maaseudun tanssipaikoilla - niin varmasti, että hänen ei henkilökohtaisesti tarvinnut kokea mitään muutoksia tangosuhdanteissa. Taisto Tammi miellyttävä ja vaatimaton ihminen, ahertaja, joka muisti aina kiitellä kohtaloaan saatuaan työtä sen asian parissa, josta hän oli aina pitänyt eniten. Laulaminen yhdisti meitä, me lauloimme yhdessä ja erikseen. Syvälle lapsen muistoihin koskettavat laulut ovat kantaneet läpi elämän karikoiden. Oikeastaan vasta nyt oivallan niiden arvon. Kuolema pysäytti Vanhempieni kuoltua tuli sellainen mieliala, että millään ei ole mitään merkitystä

19 Kun näin vanhempani vainajina, aprikoin, mitä ihminen näkee sillä hetkellä, kun hän siirtyy ikuisuuteen. Vanhempieni lähdön jälkeen elämäni pysähtyi totaalisesti. Arkipäivän rutiinit auttoivat eteenpäin, elämä jatkui. Enhän minä vieläkään voi tietää, minkälaisia tuntemuksia kaipuu ja suru voivat tuoda jatkossa. Alussa aivan kuin leijuin. Ruoka ei maistunut. Muutamien viikkojen kuluttua tulivat syömishäiriöt. Söin vain makeaa, suklaata, karamelleja, jäätelöä, leivonnaisia, sipsejä ja juomaksi limsaa. Syömishäiriötä kesti noin kaksi ja puoli kuukautta. Pääsin terapiaan ja sitä kautta syömishäiriö poistui. Ihmiset toimivat, niin kuin toimivat ja elämä menee omaa uomaansa pitkin. Hyödytöntä minunkaan on alkaa opastaa muita että käykää ihmeessä vanhempienne luona, kun he ovat elossa, koska silloin kun he ovat lähteneet, ei ajan kelloa voi siirtää taaksepäin. Monta tarkkaa muistikuvaa Koti oli köyhä, mutta muistan lapsuuden onnellisena aikana. Olin ehkä seitsemän vuoden ikäinen, kun sain sinisen verryttelypuvun. Sen puserossa oli valkoiset olkapäät ja hartiat ja hihassa oli soihdun kuva. Vanhempani olivat sen ajan ihmisiä, jotka uskoivat lasten tulevan ylpeiksi, jos heitä kehuu. Kerran isä oli saanut kaupanteossa lampaannahkoja ja niistä vaatturi teki kaksirivisen turkin, jossa oli kultalammaskaulus. Kolmannella luokalla ollessani sain äidiltä Leopardi-merkkisen rannekellon, jossa oli käsin tehty ranneke hienoin kuvioin. Polkupyörän sain eräänä keväänä. Noista lahjoista olin mielissäni. Vaikka vanhempani eivät olleet varakkaita, he halusivat tällä tavoin tuottaa mielihyvää. He kannustivat lapsiaan eteenpäin mm. siten, että maksoivat autokoulun ja ajokortin. Aikuisena en halunnut aiheuttaa huolia ja murheita. Näin jälkeenpäin muistan, että kyllähän minä annoin huolenaiheita, josta olen pahoillani. Ilkeitä herjauksia en unohda koskaan. Kun luottamus särkyy, se häviää lopullisesti. Myöskään sitä hyvää, jota olen saanut osakseni, en milloinkaan unohda. Tässäkin iässä voi löytää sympaattisia ja empaattisia ihmisiä, todellisia sielunveljiä ja -sisaria. Rikkaaksi en ole päässyt. Sitten kun on ylimääräistä rahaa, käyn oopperassa tai elokuvissa, ostan hyvää ruokaa. Se tuottaa mielihyvää, jota tarvitaan arkipäivässä. Eräs alkukesän päivä on erityisesti jäänyt mieleeni. Vanhempani istuivat ulkona. Koivun hennot lehdet olivat hiirenkorvilla. Ilmassa oli kirkkautta ja lupausta. (Lainaus K. Sarkia.) Kiirii ikkunoista avatuista juhannuskellojen humina huoneeseen. Ruutujen takana putoaa verkalleen kukkien lunta suurista omenapuista. Hyvä kynttilän onhan sammua aamunkoittoon. Hyvä sen, joka lieden tulta on vaalinut monin vuosikymmenin, uskonut, rukoillut, hyvä sen on nukkua kottaraisten soittoon. Erheitä on tullut ja teen niitä jatkossakin. Laajasti olen omistanut aikaa siihen, että olen pohtinut elämää ystävien kanssa. Turhan vatvomisen olen jättänyt - enemmän käytännön asioita. Muutamia asioita haluaisin tulevaisuudessa saada osakseni: Kirjoittamisen, lukemisen, matkoja, musiikkia, maukasta ruokaa ja terveyttä näiden asioiden kokemiseen. Teksti ja kuva: Hemmi Palm sielun helmiä Syyskesällä Syysaamuna Kun hedelmät omenapuun omenat punastuneet. Kurki-aurat etelään menneet. Ihmislapsi maassa ihmeissään katselee. Päätään kääntelee ja kuuntelee. On syksyn lehdet tulleet. Luonnon näkee melkein kuolleen. Näkee valon lumihangesta. On ihminen vielä elossa. T.T. Ulos tultuasi, avattuasi oven narahtavan. Näet maassa syyslehden, punaisen, kirjavan. Runko vaahteran, märkä, kostea. Tänä kirpeänä, aurinkoisena syysaamuna. Näet taivaan korkean sinen. Siinä lehdet kasana jaloissa ihmiset. Koet aamun ihanan. Olemme kuin lehdet vaahteran. Lentäneet puusta maahan sykyisen. Tavoittamaan tuulta taivaiden. T.T.

20 mainos

Mielenterveys työelämässä

Mielenterveys työelämässä Mielenterveys työelämässä 11.6.2009 Mika Vuorela, Mielenterveyden keskusliitto Vastaajat Potilaita 411 kpl 101 ilmoitti sairastavansa skitsofreniaa 85 kaksisuuntaista mielialahäiriötä 104 vakavaa masennusta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %).

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %). MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET POTILAAT JA OMAISET Kysely lähetettiin postikyselynä 2 000:lle Mielenterveyden keskusliiton jäsenelle sekä 1 000:lle Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n jäsenelle.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

1. Onko itselläsi esiintynyt mielenterveysongelmia? Kyllä 21% Ei 79%

1. Onko itselläsi esiintynyt mielenterveysongelmia? Kyllä 21% Ei 79% MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TOIMIHENKILÖT Kysely lähetettiin sähköpostitse 2 000:lle esimiesasemassa työskentelevälle Suomen Ekonomiliiton jäsenelle. Sähköiseen kyselyyn saatiin yhteensä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %).

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %). MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ KYSELYN TULOKSET POTILAAT JA OMAISET Kysely lähetettiin postikyselynä 2 000:lle Mielenterveyden keskusliiton jäsenelle sekä 1 000:lle Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n jäsenelle.

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot