Ihmisen arvoista asumista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisen arvoista asumista"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 13 Pitkänen Sari, Rissanen Pekka, Mattila Kati Ihmisen arvoista asumista Y-säätiön ja Asumispalvelusäätiö Aspan tuki- ja palveluasumismallien arviointi 2004

2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 13 Sari Pitkänen, Pekka Rissanen, Kati Mattila Ihmisen arvoista asumista Y-säätiön ja Asumispalvelusäätiö Aspan tuki- ja palveluasumismallien arviointi Sosiaalikehitys Oy Helsinki 2004

3 Kansi: Tarja Brola Pekan Offset Oy Helsinki 2004 ISBN

4 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä Johdanto Arviointitehtävä ja arvioinnin suorittaminen Asunnottomuuden määritelmät Asumispalveluiden, tukiasumisen ja palveluasumisen määritelmät Säätiöiden toimintamallit Y-säätiö Aspa Yhteenveto Säätiöiden toiminta asuntopoliittisesta näkökulmasta Asuntomarkkinatilanne Suomessa...24 Asunnottomuuden vähentämisen keinot...25 Asukasvalinta Säätiöiden asuntojen hankinnan ja rakennuttamisen periaatteet...29 Y-säätiö...29 Aspa Säätiöiden asuntokantaan vaikuttavia tekijöitä...33 Asuinalueen merkitys...33 Asuntojen keskittyneisyys ja yhteisöllisyys...34 Asenteet...36 Yhteenveto Asuntomarkkinatilanne kyselyn ja casetarkastelun perusteella...38 Asuntomarkkina- ja asunnottomuustilanne casekaupungeissa Säätiöiden merkitys casekaupunkien asuntomarkkinoilla ja asunnottomuuden vähentäjinä erityisesti pääkaupunkiseudulla Erityisryhmien asumispalvelut Asumispalveluiden järjestäminen Asumispalveluiden sisältö...49 Asumisneuvonta - ennaltaehkäisevä tukemismuoto Arvioinnin kohteena olevien säätiöiden asumispalvelut Y-säätiö Aspa Yhteenveto Kaupunkien asumispalvelujärjestelmät...70 Kyselyn keskeiset tulokset...70 Asumispalveluiden järjestäminen casekaupungeissa...72 Pakolaiset...73 Mielenterveysongelmaisten asuminen...74 Päihdeongelmaisten asuminen...76 Vammaisten asuminen...78 Yhteenveto Säätiöiden asumispalvelumallien vertailu S-asuntojen malliin Tukiasumisen siirtymävaiheet Siirtymät asumismuodosta toiseen Tukiasumisen siirtymävaiheet säätiöillä...85

5 4 5. Nykyisen tukiasumismallin onnistuneisuus, vaikutukset ja kehittäminen Tukiasumismallien onnistuneisuus sidosryhmien näkökulmasta...88 Y-säätiö...88 Aspa Tukiasumisen vaikutukset...91 Y-säätiö...91 Aspa Tukiasumisen laatu ja toiminnan kehittäminen...93 Y-säätiö...93 Aspa...94 Yhteenveto Tukiasumismalleihin vaikuttavat ulkoiset tekijät Erityisesti säätiöiden toimintamalleihin vaikuttavia tekijöitä Asumispalveluiden kilpailutus Perustelut kilpailutukselle Järjestöjen näkökulma Kuntien näkökulma Arviot tukiasumisen tarpeen kehittymisestä Kehittämistarpeet säätiöiden näkökulmasta Keskeiset tarpeet ja kehittämishaasteet kunnissa Asumispalveluiden kehittämistarpeet kyselyn mukaan Kehittämistarpeet casepaikkakunnilla Yhteenvetoa arvioinnin tuloksista Säätiöiden toimintamallien vertailu Säätiöiden merkitys kunta-aineiston valossa Keskeiset kehittämishaasteet säätiöiden näkökulmasta Asumispalveluiden koordinointi kuntien näkökulmasta Lopuksi Lähteet LIITE 1. / Tulokset kuntakyselystä 1 Kyselyn toteuttaminen ja katoanalyysi...1 Paikkakuntien asuntotilanne...2 Paikkakuntien asumispalvelut...5 LIITE 2. / Kaupunkicaset 21 Helsinki...21 Vantaa...24 Turku...28 Jyväskylä...30

6 5 1 Yleistä 1.1 Johdanto Tämän Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tilaaman ja Sosiaalikehitys Oy:n toteuttaman arviointitutkimuksen tavoitteena on kuvata Y-säätiön ja Asumispalvelusäätiö Aspan tuki- ja palveluasumisen toimintamalleja sekä selvittää niiden merkitystä osana erityisryhmien asumispalvelujärjestelmää. Arvioinnin lähtökohtana ovat toisiinsa yhteydessä olevat asunnottomuuden ja tukiasumisen käsitteet. Asunnottomien ja erityisryhmien asumiseen kuuluu avustaminen ja tukeminen vähintään asunnon etsimisen ja hankkimisen vaiheessa, vaikkei muuta tukea asumisen aikana annettaisikaan. Tässä suhteessa lähestymistapa eroaa asunnottomuusraportin näkökulmasta, jossa korostetaan asuntojen tarpeen ja asunnottomuuden erottamista tuen ja hoidon tarpeesta (Tiitinen 2002). Arvioinnin näkökulma on lähinnä laadullinen, sillä monimuotoisten ja asiakaskirjoltaan laajojen säätiöiden osalta ei ole eroteltavissa tai saatavissa valtakunnallisia ja paikkakunnittaisia lukuja säätiöiden toimintamallista verrattuna muiden vastaavien asuntoja ja tukea tarjoavien tahojen toimintaan. Arviointi on myös tematiikaltaan ja toimintamuodoiltaan niin laaja, ettei kaikenkattavaa kokonaiskuvaa kaupunkien tilanteesta ja säätiöiden merkityksestä ole mahdollista esittää. Asunnottomat tai asumispalveluita tarvitsevat eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, vaan käsitteet sisältävät hyvin moninaisia eri hallintokunnissa erilaisten lakien ja velvoitteiden ohjaamina palveltavista ihmisistä. Arvioinnissa esitetyt tulokset ovatkin eräänlaisia suuntaa antavia näytteitä siitä, kuinka kaupungeissa toteutetaan asuntopoliittisia toimenpiteitä ja kuinka niissä järjestetään asumispalveluita. Arviointitehtävä on laaja ja monitahoinen, sillä arvioinnin kohteena olevat säätiöt ovat valinneet erilaisen toimintastrategian tukiasumisen toteuttamiseksi. Niiden toimintatapoja kuvaa erilaisuuden lisäksi myös moninaisuus, sillä kummallakaan säätiöllä ei ole asuntojen hankkimisessa ja tuen tarjoamisessa yhtä valtakunnallista mallia ja toimintatapaa. Y-säätiö on säätiöistä vanhempi, suurempi ja selvästi toimintaperiaatteeltaan asuntojen hankkimiseen ja rakennuttamiseen profiloitunut. Nuorempi ja pienempi Aspa on puolestaan profiloitunut etenkin asumisen tukipalveluiden järjestämiseen. Arvioinnissa esitetään lukujen alussa yleisiä trendejä ja näkökulmia aiheeseen, sitten iältään vanhemman Y-säätiön toimintamallikuvaukset ja sen jälkeen myöhemmin perustetun Aspan, seuraavaksi peilataan niiden tilannetta casekaupungeiksi valikoituihin paikkakuntiin ja lopuksi esitetään lyhyt yhteenveto aiheesta. 1.2 Arviointitehtävä ja arvioinnin suorittaminen Y-säätiön ja Asumispalvelusäätiö Aspan tuki- ja palveluasumisen arviointitutkimuksen tavoitteena on ensinnäkin kuvata säätöiden strategioita, niiden keskinäisiä eroavaisuuksia ja mallien toiminnalle asettamia erityispiirteitä sekä toiseksi selvittää tukiasumisen ja sen erilaisten toteutustapojen ja -tasojen merkitystä osana erityisryhmien hoito- ja asumispalvelujärjestelmää. Arvioinnissa selvitetään järjestötasolla säätiöiden toimintamalleja kuvaamalla niiden tavoitteita, kohderyhmiä ja rahoitustapaa. Toimintatapojen ja strategioiden kuvausten lisäksi arvioinnin tavoitteena on toimintamallien onnistuneisuuden ja toiminnan esteiden kartoittaminen. Toiminnan vas-

7 6 taamista tukiasuntojen kysyntään ja tukitoiminnalle asetettuihin vaatimuksiin sekä toiminnan onnistuneisuutta tarkastellaan myös paikallistason toimijoiden näkökulmasta. Tämän lisäksi arvioinnissa nostetaan esille kohdattuja esteitä ja kehittämisnäkymiä, joita toiminnassa on ilmennyt säätiöiden eri toimijatahojen näkökulmasta. Säätiöiden toimintamallien onnistuneisuuden ja merkityksen arviointi osana erityisryhmien asumispalvelujärjestelmää edellyttää järjestö- ja paikallistasolla tehtyjen havaintojen liittämistä asumispalvelujärjestelmään kunnallisella sekä jossain määrin myös valtakunnallisella tasolla. Tämän vuoksi arvioinnissa on pyritty kartoittamaan alueittaisesti ja kohderyhmittäisesti asumispalveluiden järjestämistä ja kehittämistarpeita. Y-säätiön ja Aspan strategioiden ja toimintamallien arviointia varten on selvitetty säätiöiden taustajärjestöjen ja -kuntien, työntekijöiden ja asukkaiden näkemyksiä säätiöiden toiminnasta ja asemasta. Aineistona on käytetty säätiöiden omaa kirjallista materiaalia, jota ovat mm. toimintasuunnitelmat ja -kertomukset vuosilta , erilaisten kehittämisprojektien loppuraportit, selvitykset sekä esitteet järjestöjen toiminnasta ja tukiasumismalleista. Paikkakuntien asumispalveluiden järjestämistapojen kartoittamiseksi toteutettiin 120 paikkakunnalle lähetetty kysely. Kyselyn otokseen valikoitiin kuntia, joissa on vain toisen säätiön asuntoja tai asumispalveluita, kuntia, joissa molemmat säätiöt toimivat sekä vertailukuntia, joissa ei ole toimintaa kummallakaan säätiöllä. Kyselyyn vastasi 39 kuntaa vastausprosentin ollessa 33. Tarkemmat tiedot kyselyn otoksesta ja katoanalyysistä löytyvät liitetiedostosta 1. Kyselyn tuloksia ei ole kokonaisuudessaan liitetty varsinaiseen raporttiosuuteen, vaan niistä on esitetty ainoastaan lyhyet tiivistelmät kysymyksiin liittyvän aihepiirin yhteydessä. Katoanalyysin tavoin kyselyn tarkemmat tulokset löytyvät liitetiedostosta 1. Tämän lisäksi kaupungeista valittiin viisi väestö- ja asunnottomuusmääränsä suhteen suurimpiin kuuluvaa paikkakuntaa tarkemman tapausanalysoinnin kohteiksi. Casekaupungeista Tampereella ja Turussa on Y-säätiön asuntoja, kun puolestaan Helsingissä, Vantaalla ja Jyväskylässä toimivat sekä Y-säätiö että Aspa. Casepaikkakuntien tuottamien asunto- ja asumispalvelutilastojen, strategiapapereiden ja vuosikertomusten lisäksi paikkakunnilla toteutettiin haastatteluita kuntien asunto- sekä sosiaali- ja terveystoimen edustajille. Casepaikkakuntien asuntomarkkinoista ja asumispalvelujärjestelmästä löytyvät lyhyet kuvaukset liitetiedostosta 2. Säätiöiden ja niiden toimintapaikkakuntien edustajien lisäksi arviointia varten on haastateltu myös ulkopuolisia eri alojen asiantuntijoita, joita on pyydetty kertomaan näkemyksistään asunto- ja asumisen tukipalveluiden kokonaistilanteesta. Arvioinnissa on käytetty taustamateriaalina myös muuta asumisesta ja asumispalveluista tuotettua kirjallista materiaalia. Alkuperäisen suunnitelman mukaan arvioinnissa haluttiin tuoda esille asiakkaiden näkökulmaa myös asiakascasien avulla, joilla olisi pyritty selvittämään asukasvirtoja, tukiprosesseja ja mahdollisten siirtymävaiheiden aiheuttamia katkoksia. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin, sillä jo asiakashaastattelut antoivat runsaasti tietoa aiheesta kohderyhmän näkökulmasta. Säätiöiden asiakasryhmät ovat myös muihin asumispalveluiden tuottajiin verrattuna laajat ja heterogeeniset, joten säätiöiden toimintaa kuvaavien tyypillisten malliasiakkaiden löytäminen olisi ollut miltei mahdotonta. Asiakascasien tekemistä olisi vaikeuttanut myös säätiöiden koko toimintaa katta-

8 7 van asiakasdokumentoinnin puute. Vaikka asiakascaseja olisi voitu tehdä asumispalveluyksiköiden tasolla, Aspalla ei ole erillisiä maanlaajuisia rekistereitä asiakkaiden taustoista ja heidän kuntoutumisprosesseistaan, ja Y-säätiön osalta jo yhden kaupungin asiakaskannan selvittäminen vaatisi oman erillisen kartoituksensa. Tämän lisäksi väliarvioinnin tulosten eli erittäin suuren asiakastyytyväisyyden perusteella näytti oleellisemmalle selvittää syvemmin asumispalveluiden kokonaistilannetta ja kehittämistarpeita kaupunkien tasolla, jotta säätiöiden merkitystä voitaisiin arvioida myös toimintaympäristön haasteisiin vastaamisen näkökulmasta. Kyselyn ja kirjallisen materiaalin lisäksi arvioinnissa on käytetty haastatteluita, joita on tehty yhteensä 65 kappaletta. Haastattelut on nauhoitettu lukuun ottamatta muutamaa täydentävää puhelinhaastattelua. Haastatteluista kahdeksan on ollut ryhmähaastatteluita ja loput on suoritettu yksilöhaastatteluina. Säätiöiden väliset erot haastateltavien määrässä johtuvat siitä, että Aspan osalta haastatteluja oli yksinkertaisempi järjestää ryhmähaastatteluina. Y-säätiön osalta yksilöhaastattelut olivat luonnollisempi vaihtoehto tukiasumistoiminnan luonteen vuoksi, mistä kerrotaan myöhemmin asumisen tukemista käsittelevässä luvussa. Haastatteluiden kesto vaihteli yhden ja kolmen tunnin välillä keskimääräisen haastattelun keston ollessa noin kaksi tuntia. Haastatteluita on tehty: Säätiöiden johtaja- ja asiantuntijatasoa edustaville henkilöille (2 henkilöä Y- säätiö ja 3 henkilöä Aspa). Säätiöiden tukiasumisen toimeenpanon käytännön koordinointia edustaville henkilöille, jotka vastaavat joko alue- tai paikallistasolla säätiöiden tukiasumisen järjestämisestä (3 henkilöä Y-säätiö ja 3 henkilöä Aspa). Säätiöiden perustajajärjestöjen ja muiden perustajaorganisaatioiden edustajille (6 henkilöä Y-säätiö ja 7 henkilöä Aspa). Perustajatahojen edustajien valintakriteereinä ovat olleet mm. järjestöjen edustamien kohderyhmien osuus säätiöiden tukiasumispalveluiden tarjonnassa ja merkitys tukipalveluiden tarjoamisessa. Säätiöiden asumispalveluyksiköiden työntekijöille ja/tai tukea tarjoaville vapaaehtoisia tukihenkilöille (5 henkilöä Y-säätiö ja 10 henkilöä Aspa). Y-säätiön haastateltavista puolet on ollut vapaaehtoisia, kun puolestaan asumisen tukemisessa ammattityöhön nojautuvan Aspan haastateltavina ei ollut yhtään vapaaehtoistyöntekijää. Y-säätiön tukihenkilöt olivat nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoistyöntekijöitä. Aspan osalta haastateltiin vuorotyötä tekeviä kehitysvammaisten asumispalveluyksikön työntekijöitä sekä arkipäiväisin päivätyönä mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutyötä tekeviä henkilöitä. Tukiasunnoissa asuville henkilöille (5 henkilöä Y-säätiö ja 9 henkilöä Aspa). Molempien säätiöiden osalta on haastateltu mielenterveyskuntoutujia, minkä lisäksi Y-säätiölle ominaisena tukiasumisryhmänä haastateltiin nuoria ja yhtä päihdeongel-maista sekä Aspalle ominaisena tukiasukasryhmänä liikuntavammaisia. Y-säätiön asukkaista puolet on ollut ammatillisen ja puolet vapaaehtoistyöntekijän tukemia. Omaisille (3 henkilöä Y-säätiö ja 8 henkilöä Aspa). Y-säätiön haastateltavat ovat olleet eri tavoin diagnosoitujen mielenterveysongelmaisten omaisia ja Aspan kehitysvammaisten omaisia.

9 8 Viiden casepaikkakunnan edustajille (19 henkilöä asunto-, sosiaali- ja terveystoimesta). Haastateltavista viisi on ollut asuntotoimen edustajaa, kolme terveystoimen ja loput sosiaalitoimen edustajia. Terveystoimen vähäisyyteen on vaikuttanut osaltaan se, että muutamilla paikkakunnilla sosiaali- ja terveystoimi toimivat yhdistetyssä organisaatiossa. Asiantuntijoille (5 henkilöä tieteen, politiikan ja hallinnon aloilta). Säätiöiden edustajille tehtyjen haastattelujen teemat käsittelivät mm. tukiasuntojen fyysisiä puitteita ja tarjotun tuen sisältöä, henkilöstön roolia ja merkitystä, asiakkaiden toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia, omaisten roolia, yhteistyön rakentumista kunnan ja muiden tukiasumisen kannalta keskeisten tahojen kanssa, toiminnan kehittämistä sekä tukiasumismuodon parhaita ja toisaalta vähemmän onnistuneita puolia. Koska säätiöiden tukiasukkaiden kohderyhmä on sangen laaja, arviointia varten on valittu tiettyjä asukasryhmiä hieman tarkempaan tarkasteluun. Näitä ovat ensinnäkin mielenterveysongelmaiset, jotka ovat molemmilla säätiöillä merkittävä kohderyhmä. Toiseksi tarkastellaan erityisesti Y-säätiön osalta päihdeongelmaisten tukiasukkaiden tilannetta ja Aspan osalta kehitysvammaisten tilannetta, jotka ovat säätiölle ominaisia merkittäviä asukasryhmiä. Paikkakuntien edustajien haastattelujen tematiikka liittyi kaupunkien asuntotilanteeseen, asumispalveluiden tarpeiden kartoittamiseen, asiakkaiden valintaprosesseihin, asumispalveluiden toteuttamistapoihin, Y-säätiön ja Aspan sekä muiden yksityisten toimijoiden rooliin asuntojen ja asumispalveluiden järjestämisessä sekä nykyisiin kehittämistarpeisiin ja tulevaisuudessa ennakoitaviin muutossuuntiin. Kahdessa seuraavassa alaluvussa esitellään kaksi keskeistä säätiöiden toimintaperiaatteisiin liittyvää käsitettä, asunnottomuus ja asumispalvelut, minkä jälkeen kuvataan säätiöiden toimintamalleja. 1.3 Asunnottomuuden määritelmät Asunnottomuuden laajuutta on selvitetty useilla eri tavoin: ARAn kyselyllä, kaupunkien omilla kyselyillä sekä väestörekisterikeskuksen ja maistraatin muuttorekisteritietojen perusteella (Korhonen 2002). Kuitenkin tilastot asunnottomien määristä perustuvat arvioihin, joiden luotettavuus vaihtelee jossain määrin mm. paikkakunnan koosta riippuen. ARAn tietojen Asunnottomia oli vuoden 2002 lopussa yksinäistä henkilöä ja 774 perhettä. Maan yksinäisistä asunnottomista 83 % (noin asunnotonta) on kasvukeskuksissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle ja etenkin Helsinkiin, jossa asuu puolet maan yksinäisistä asunnottomista eli henkilöä sekä suurin osa asunnottomista perheistä. Seuraavaksi eniten asunnottomia oli Tampereella, Espoossa, Turussa ja Vantaalla (Tiitinen & Ikonen 2003). Asunnottomuus ei ole moderni ilmiö, vaan sitä on esiintynyt kautta aikojen. Suomalainen asuttomuus esiintyi ensin maaseudun tilattoman väestön asunnottomuutena, sitten sotien jälkeen siirtoväestön ja rintamamiesten asumiskysymyksenä. Kolmas asunnottomuuden muoto liittyy yhteiskunnan rakennemuutokseen ja kaupungistumiseen. Kaupunkiasunnottomuuden leimautuminen alkoholistien asunnottomuudeksi on vaikuttanut nykyiseen käsitykseen erityisryhmien asunnottomuudesta (Poteri 1997, 8-9, Saarenheimo 1996).

10 9 Asunnottomuudesta ei ole olemassa yksiselitteistä EU:n laajuista määritelmää (Kärkkäinen ym. 1998, 5). Kuntien asumistilastoissa asunnottomiksi luetaan henkilöt, jotka elävät ulkona tai tilapäissuojissa, joita ei ole tarkoitettu asunnoiksi elävät yömajoissa tai kodittomien asuntoloissa; elävät asunnon puutteen takia hoito- ja huoltokodeissa, ensisuojassa, hoidollisessa asuntolassa tai vastaavassa hoidollisessa yksikössä elävät asunnon puutteen vuoksi psykiatrisessa sairaalassa, vanhainkodissa tai kehitysvammalaitoksessa ovat vapautumassa vankilasta eikä heillä ole asuntoa tiedossa tai joille ei ole varattu asuntolapaikkaa asunnon puutteen vuoksi majailevat tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona sekä perheet, jotka yhteisen asunnon puuttuessa asuvat erillään tai tilapäismajoituksessa kuten matkustajakodissa tai sukulaisten ja tuttavien luona (Kärkkäinen ym. 1998, 10-11; Laurinkari 1994, 17-18). Dragana Avramov määrittelee asunnottoman henkilöksi, jolla ei ole henkilökohtaista kunnollista asuntoa. Asunnottomat eivät saa pysyvää kunnollista asuntoa tai eivät pysty pitämään sitä taloudellisista tai sosiaalista syistä johtuen. Asunnottomia ovat myös henkilöt, jotka eivät saa asuntoa, koska eivät kykene elämään itsenäisesti eivätkä näin ollen kykene pitämään asuntoa. He tarvitsevat hoivaa ja tukea, mutta eivät ole laitoshoidon tarpeessa (Hannikainen-Ingman 1998, 25). Asunnottomuus ei ole sidoksissa sosiaalitoimen asiakkuuteen tai syrjäytymiseen: osa asunnottomista ei hae toimeentulotukea tai ei näy muulla perusteella kuten vankilassa tai päihdehuollon asumispalveluissa olon vuoksi sosiaalitoimen tilastoissa. Riitta Granfelt (1998) on jaotellut asunnottomuuden absoluuttiseen, kaduilla, metsissä, rappukäytävissä ja yömajoissa oleskelun käsittävään asunnottomuuteen sekä suhteelliseen, erilaisissa laitoksissa, hoito- ja turvakodeissa sekä tuttavien luona asumisen käsittävään asunnottomuuteen, joka on tyypillisempää naisille kuin miehille. Avramovin mukaan asunnottomuutta aiheuttavat ensinnäkin rakenteelliset tekijät kuten halpojen asuntojen puute, sosiaalinen ja taloudellinen turvattomuus, mielenterveydeltään sairaiden ja häiriintyneiden tuki- ja hoitomahdollisuuksien puute sekä tiettyjen henkilöiden ja ryhmien juridinen tai sosiaalinen syrjintä. Asunnottomuutta aiheuttavat myös sosiaaliset tekijät kuten perhetausta, ystäväpiiri, epäviralliset verkostot ja alakulttuurit sekä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja elämänhistoriaan liittyvät syyt kuten ristiriidat perheen kanssa, koulunkäynnin keskeyttäminen, päihteiden väärinkäyttö, mielenterveysongelmat ja persoonallisuushäiriöt. Rakenteellisella tasolla asunnottomuutta kasvattavat asuntomarkkinoiden syrjintämekanismit, sosiaalisen asunnontuotannon vähentäminen ja sosiaalisen vuokraasuntokannan myyminen, asumistuen leikkaukset ja vuokratakuiden yleistyminen, köyhyyden, toimeentulovaikeuksien, työttömyyden sekä liikkuvuuden lisääntyminen ja solidaarisuuden väheneminen. Suomessa etenkin vuokrasäännöstelyn poistuminen vuonna 1995, perherakenteen muutokset eli yksinasuvien määrän lisääntyminen sekä muuttoliike kasvukeskuksiin ovat vaikuttaneet asuntopoliittisiin tarpeisiin. Muuttoliikkeen vuoksi kasvukeskusten asuntomarkkinoilla on ollut ristiriitainen tilanne. Työllisyyden koheneminen, reaalitulojen kasvu ja asunnon rahoitusmahdollisuuksien paraneminen, alempi korkotaso ja pidentyneet laina-ajat ovat luoneet edellytykset

11 10 maksukykyisen asuntokysynnän muodostumiselle, mutta määrällisesti merkittävä osa asunnontarvitsijoista on pienituloisia ja omistusasuntojen parantuneita rahoitusmahdollisuuksia hyödyntämään kykenemättömiä kansalaisia (Kärkkäinen ym. 1998, 14; Fredriksson 2003, 8-10, 45). Yksilötasolla päihde- mielenterveys- ja muiden elämänhallintaa vaikeuttavien ongelmien lisäksi myös asennemuutosten arvioidaan lisänneen asunnottomuutta. Vuokrarästit ovat yleistyneet eivätkä maksuhäiriöiset ihmiset välttämättä suostu käyttämään suoralaskutusta. Tällöin samat ihmiset joutuvat häädettäväksi yhä uudestaan ja ovat asunnottomuuden kovaa ydintä (mm. Hannikainen & Kärkkäinen 1997, Hannikainen- Ingman 1998, Korhonen 2002). Myös hoitoideologian eli päihteettömyyden vaatimuksen kunnollisen asunnon vastineeksi on koettu aiheuttavan asunnottomuutta, sillä osa asunnottomista ei pysty sitoutumaan siihen koskaan. Nykyisin asunnoton on tyypillisimmin keski-ikäinen vuotias mies, joka majailee sukulaisten ja tuttavien luona. Laman jälkeen asunnottomuus on moninaistunut, ja naisten sekä nuorten osuus asunnottomista on kasvanut. Yksinäisistä asunnottomista on naisia vajaa viidennes. Asunnottomuus on muuttunut näkymättömämmäksi, kun työttömät ovat muuttaneet pienempiin asuntoihin ja nuoret jääneet lapsuudenkoteihin (Laurinkari 1994, 16-17; Kärkkäinen ym. 1997, 75; Kärkkäinen ym. 1998, 12). Asunnottomuuden moninaistuminen vaikuttaa myös sen vähentämiskeinoihin. Määrällisesti hallitsevimmalle asunnottoman tyyppihahmolle eli alkoholisoituneelle miehelle arvioidaan edelleen löytyvän ratkaisuja myös perinteisen asunnon tarjoamisen avulla ja viimesijaisen vastuun toteuttamispaikkoina toimivien ensisuojien sekä asuntola- ja yömajapaikkojen avulla. Sen sijaan huume- ja mielenterveysongelmaiset nuoret eivät välttämättä edes hakeudu asuntojonoihin eivätkä asuntoloihin, vaan siirtyvät ystäviensä ja tuttaviensa asunnosta toiseen, asettavat haasteen myös kunnille uusien ratkaisujen löytämiseksi. Sen lisäksi, etteivät huumeongelmaiset nuoret suostu hakeutumaan asuntoloihin, soluasuntojen ei myöskään katsota soveltuvan heidän asumismuodokseen. Asumisen polku eli portaittainen eteneminen muodostuu esteeksi osalle asunnottomista, jotka eivät halua muuttaa asuntolaan tai muuhun ryhmämuotoiseen ja valvottuun asumisyksikköön, vaan haluavat siirtyä suoraan itsenäiseen asumiseen. Helsingissä onkin vähennetty asuntola- ja yömajapaikkojen määrä puoleen 2 000:sta 900:aan viimeisimmän kymmenen vuoden aikana (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 29-30). Ongelmallisen ryhmän muodostavat myös henkilöt, jotka eivät kuulu minkään asumisen tukipalveluiden pääsemistä edistävän lain piiriin sekä ne, jotka eivät koe tarvitsevansa tukea (myös Hannikainen-Ingman 1998, 18). Soluasumiseen muuttamisen kieltäytymisen lisäksi myös hakijoiden vaatimustason nouseminen yksittäisten asuntojen suhteen vaikuttaa asunnonhakijoiden tarjotusta asunnosta kieltäytymiseen ja asukaskunnan vaihtuvuuteen. Pelkästään asunnontarpeessa olevat asunnottomat odottavat asunnolta hyvää sijaintia ja leimautumatonta asuinaluetta, joka ei ole minkään erityisryhmän runsaasti asuttama. Osalla kaupungin vuokra-asuntoihin hakevista on ollut odotuksia pyykin- ja astianpesukonetasoisesta varustuksesta. Myös vapaaehtoinen asunnon remontointi kaupungin ostamilla tarvikkeilla on käynyt harvinaisemmaksi.

12 Asumispalveluiden, tukiasumisen ja palveluasumisen määritelmät Erityisryhmien asumisongelmien määrittäminen liittyi 1970-luvulla käynnistyneeseen palvelujärjestelmien luomiseen. Ilkka Taipaleen (1998, 32-33) mukaan Suomessa on ratkaistu kolmen erillisryhmän asuntopulmat erillisratkaisulla: 1950-luvulta lähtien perheellisten ongelmat arava-asunnoilla, 1960-luvulta lähtien vanhusten asuinrakennuksia rakentamalla ja 1960-luvun lopulta lähtien opiskelijoiden asuntosäätiöiden avulla heidän ongelmansa. Vaikka tämän kehityksen myötä 1980-luvun lopulle mennessä opiskelijoiden, vanhusten, romanien ja vammaisten asumistarpeet voitiin täyttää määrällisesti kohtuullisella tavalla (Karjalainen 1993, 17; Saarenheimo & von Hertzen 1996) asumisen laadullinen kehittäminen oli vielä lapsenkengissä luvulla rakennettiin ensimmäiset palvelutalot liikuntavammaisille, minkä jälkeen lähdettiin kehittämään muita laitoksia pienempimuotoisia asumisratkaisuja ja lopulta 1990-luvulta ryhdyttiin kehittämään asumisratkaisuja, joissa vammaiset voisivat asua normaaleissa asumisratkaisuissa palvelujen avulla. Viimeisen vuosikymmenen aikana suomalaista asuntopolitiikkaa on muuttanut etenkin hyvinvointivaltion rahoituskriisi ja hoitopolitiikan muutokset, joiden myötä vähennettiin radikaalisti sekä yksinäisten miesten majoittamiseen käytettyjä asuntoloita että laitospaikkoja. Laitoskeskeisen sosiaalipalvelujärjestelmän purkaminen edellytti asumispalveluiden ja erilaisten tukipalveluiden järjestämistä, joita tarvitsivat erityisesti laitoksista kotiutettavat mielenterveysongelmista kärsivät ja erityisesti ikääntyvien vanhempien luona asuvat kehitysvammaiset. Kuitenkin 1990-luvun puolessa välissä vammaispalvelu- ja avohoitojärjestelmän rakentaminen oli vielä kesken (Karjalainen 1993, 2-5; Urponen 1994, 257). Avohoidon kehittymättömyys vastaanottaa kaikkia laitoksista tulleita ilmeni mm. kuolleisuuden ja itsemurhien lisääntymisenä kotiutetuilla, suojatyön ja työtoiminnan riittämättömyytenä, avohoidon toimimattomuutena iltaisin, viikonloppuisin ja öisin poikkeuksia lukuun ottamatta, mielenterveysongelmaisten heikkona asumistasona sekä häätöjen lisääntymisenä puolella vuosina Tästä osuudesta kolmasosan arvioitiin olevan mielenterveysongelmista kärsiviä ja itsenäisessä elämässä pärjäämättömiä henkilöitä eikä tavallisissa taloyhtiöissä ole valmiutta tilanteen kohtaamiseen. Tästä syystä asunnottomuus on lisääntynyt etenkin psykoosia sairastavilla (Poteri 1997, 19-30, Taipale 1998, 9-15). Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen lähtökohtana on perustuslain 19 säädös, jonka mukaan jokaisella on subjektiivinen oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä oikeus perustoimeentulon turvaan. Tämän lisäksi julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä, tuettava lasten huolenpidosta vastaavien työtä sekä edistettävä asumista. Tavoitteet liittyvät siten kohtuullisen toimeentulon takaamiseen, turvan järjestämiseen erilaisten sosiaalisten riskien varalta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden varmistamiseen. Kuntien tehtävistä sosiaali- ja terveydenhuollosta on säädetty sosiaalihuoltolaissa, kansanterveyslaissa sekä sosiaalihuollon erityislaissa kuten päihde-, mielenterveys-, kehitysvamma- ja vammaispalvelulaissa. Vaikka vammaispalveluista ei säädetä erikseen muissa kuin kehitysvamma- ja vammaispalvelulaeissa, sosiaalihuoltolain 17 mukaan kunnan on huolehdittava sosiaalityöstä, kasvatus- ja perheneuvonnasta, kotipalveluista, perhehoidosta, omaishoidon tuesta sekä vammaisten henkilöiden työllistämistä tukevasta toiminnasta ja vammaisten henkilöiden työtoiminnasta, laitoshuollosta sekä myös asumispalveluista (Myllymäki 2003, 7-8; Romppainen 2003,49).

13 12 Asumispalveluiden, tuki- ja palveluasumisen määritelmiä on useita. Asumispalveluista ja palveluasumisesta on säädetty laissa. Asumispalveluiden käsite on sosiaalihuoltolain 22 :n määritelmän mukaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Lain 23 :n mukaan asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämiseen (Räty 20002, 214; Yksilölliset palvelut 2003, 10). Kuitenkaan laki ei velvoita asunnon järjestämiseen muille kuin alle 21-vuotiaille lastensuojelutoimenpiteiden kohteena tai muutoin perhe- tai laitoshoidossa olleille nuorille. Vammaispalvelulain ensimmäisessä vaiheessa vuonna 1988 lain tarkoitukseksi mainittiin vammaisten elämän edistämisen yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vuodesta 1992 lähtien vammaisilla on ollut oikeus kuljetusapuun ja asumispalveluihin (Urponen 1994, 255). Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulain 2 :n mukaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden vuoksi on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elintoiminnoista (Räty 20002, 219). Vammaisuuden perustella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 :n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle muun muassa palveluasuminen, jos henkilö tarvitsee välttämättä vammansa tai sairautensa johdosta palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista (Yksilölliset palvelut 2003, 10). Tukiasuminen on omatoimista suoriutumista tukeva ja kuntoutumista edistävä asumismuoto, joka perustuu päävuokralaissuhteeseen. Tukiasunnot ovat sosiaalitoimen tai yksityisen palveluntarjoajan tuottamia asuntoja henkilöille, jotka tarvitsevat tilapäistä tai pitkäaikaista tukea siirtyäkseen myöhemmin itsenäiseen asumiseen. Tukiasunnossa asuvalla on ammatillinen tai vapaaehtoinen tukihenkilö, joka tapaa tukiasunnossa asuvaa toistuvasti pidemmän ajanjakson. Hoitokodit, palvelukodit ja perhekodit eroavat tukiasunnoista mm. siinä, että niissä asukkaat asuvat yleensä alivuokralaissuhteessa. Palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät ole laitoshoidon tarpeessa, mutta tarvitsevat jostakin syystä enemmän tukea ja palveluita suoriutuakseen jokapäiväisistä tavanomaisista elämän toiminnoista. Palveluasumisen tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen suoriutuminen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Selkeimmin erottavana tekijänä tuki- ja palveluasunnoissa ovat fyysiset ratkaisut, sillä palveluasumisessa tyyppiratkaisuna on erillinen, tiettyä tarkoitusta varten rakennettu palvelutalo tai -asunto, kun valtaosa tukiasunnoista sijaitsee normaalissa asuntokannassa muun asutuksen joukossa (Heinonen 1997, 4-6, Räty 2000, ; Romunen 2003, 3-4). Tämän jaottelun lisäksi kehitysvammaisilla asumispalvelut jaotellaan 1) autettuun asumiseen, joka sisältää henkilökunnan tuen ja ohjauksen kaikkina vuorokauden aikoina, 2) ohjattuun asumiseen, joka sisältää päivittäistä tukea ilman yövalvontaa sekä 3) tuettuun asumiseen, joka sisältää yksilöllisen tarpeen mukaisen ja omatoimiseen suoriutumisen tähtäävän tuen (Viiden suurimman kaupungin b, 13).

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Selvitys 1/2017. Asunnottomat

Selvitys 1/2017. Asunnottomat 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lisätiedot: Hannu Ahola Puh. 0400 996 067 Selvitys

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Verkostokehittäjät Työkokous 12.12.2016 Haastavimpien asiakkaiden asumisen tukeminen Sanna Sunikka Kriminaalihuollon tukisäätiö Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto

Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto 1 2 Sisällys 1. Vammaispalveluiden indikaattorit... 3 2. Kelan etuisuudet / 1000 asukasta... 8 3. laitos 2013...

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Sisällys. 1 Tausta ja menetelmät 1. 2 Tulokset 1. 3 Kehittämisehdotukset 5

Sisällys. 1 Tausta ja menetelmät 1. 2 Tulokset 1. 3 Kehittämisehdotukset 5 Sisällys 1 Tausta ja menetelmät 1 2 Tulokset 1 3 Kehittämisehdotukset 5 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 1 Tausta ja menetelmät Vammaisten ihmisten turvallinen, laadukas ja tarkoituksenmukainen asuminen

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Asunnottomat Helsinki 2014

Asunnottomat Helsinki 2014 Asunnottomat Helsinki 2014 2014 Vuosimuutos (hlöä) HELSINKI Ulkona, porrashuoneissa, ensisuojissa yms. Asuntoloissa, majoitusliikkeissä 120 70 30 0 160 70-50 -20 Laitosmaiset yksiköt 290 180-60 -40 Vapautuvat

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.11.2016 Sivu 1 / 1 3850/2016 00.04.00.00 Sosiaali- ja terveyslautakunta 131 26.10.2016 361 Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille.

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Toimeenpanon seurantaraportti ja tilannekatsaus ajalta 1.9.2008 vuodelta 2008 Ohjelman organisoituminen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma perustuu

Lisätiedot

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja Heikki Vaisto VAT verkosto 18.11.2015 Hyvää Elämää ja palvelua avuntarvitsijoille - Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön perustettiin vuonna 1970 auttamaan

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa KIRA-foorumin media-aamiainen 6.9.2012 Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa Kirsti Pesola, tekn.lis., arkkitehti SAFA projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Seurantaraportti pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteutumisesta HEL 2012-007586 T 00 01 06 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää merkitä

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot