Ihmisen arvoista asumista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisen arvoista asumista"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 13 Pitkänen Sari, Rissanen Pekka, Mattila Kati Ihmisen arvoista asumista Y-säätiön ja Asumispalvelusäätiö Aspan tuki- ja palveluasumismallien arviointi 2004

2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 13 Sari Pitkänen, Pekka Rissanen, Kati Mattila Ihmisen arvoista asumista Y-säätiön ja Asumispalvelusäätiö Aspan tuki- ja palveluasumismallien arviointi Sosiaalikehitys Oy Helsinki 2004

3 Kansi: Tarja Brola Pekan Offset Oy Helsinki 2004 ISBN

4 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä Johdanto Arviointitehtävä ja arvioinnin suorittaminen Asunnottomuuden määritelmät Asumispalveluiden, tukiasumisen ja palveluasumisen määritelmät Säätiöiden toimintamallit Y-säätiö Aspa Yhteenveto Säätiöiden toiminta asuntopoliittisesta näkökulmasta Asuntomarkkinatilanne Suomessa...24 Asunnottomuuden vähentämisen keinot...25 Asukasvalinta Säätiöiden asuntojen hankinnan ja rakennuttamisen periaatteet...29 Y-säätiö...29 Aspa Säätiöiden asuntokantaan vaikuttavia tekijöitä...33 Asuinalueen merkitys...33 Asuntojen keskittyneisyys ja yhteisöllisyys...34 Asenteet...36 Yhteenveto Asuntomarkkinatilanne kyselyn ja casetarkastelun perusteella...38 Asuntomarkkina- ja asunnottomuustilanne casekaupungeissa Säätiöiden merkitys casekaupunkien asuntomarkkinoilla ja asunnottomuuden vähentäjinä erityisesti pääkaupunkiseudulla Erityisryhmien asumispalvelut Asumispalveluiden järjestäminen Asumispalveluiden sisältö...49 Asumisneuvonta - ennaltaehkäisevä tukemismuoto Arvioinnin kohteena olevien säätiöiden asumispalvelut Y-säätiö Aspa Yhteenveto Kaupunkien asumispalvelujärjestelmät...70 Kyselyn keskeiset tulokset...70 Asumispalveluiden järjestäminen casekaupungeissa...72 Pakolaiset...73 Mielenterveysongelmaisten asuminen...74 Päihdeongelmaisten asuminen...76 Vammaisten asuminen...78 Yhteenveto Säätiöiden asumispalvelumallien vertailu S-asuntojen malliin Tukiasumisen siirtymävaiheet Siirtymät asumismuodosta toiseen Tukiasumisen siirtymävaiheet säätiöillä...85

5 4 5. Nykyisen tukiasumismallin onnistuneisuus, vaikutukset ja kehittäminen Tukiasumismallien onnistuneisuus sidosryhmien näkökulmasta...88 Y-säätiö...88 Aspa Tukiasumisen vaikutukset...91 Y-säätiö...91 Aspa Tukiasumisen laatu ja toiminnan kehittäminen...93 Y-säätiö...93 Aspa...94 Yhteenveto Tukiasumismalleihin vaikuttavat ulkoiset tekijät Erityisesti säätiöiden toimintamalleihin vaikuttavia tekijöitä Asumispalveluiden kilpailutus Perustelut kilpailutukselle Järjestöjen näkökulma Kuntien näkökulma Arviot tukiasumisen tarpeen kehittymisestä Kehittämistarpeet säätiöiden näkökulmasta Keskeiset tarpeet ja kehittämishaasteet kunnissa Asumispalveluiden kehittämistarpeet kyselyn mukaan Kehittämistarpeet casepaikkakunnilla Yhteenvetoa arvioinnin tuloksista Säätiöiden toimintamallien vertailu Säätiöiden merkitys kunta-aineiston valossa Keskeiset kehittämishaasteet säätiöiden näkökulmasta Asumispalveluiden koordinointi kuntien näkökulmasta Lopuksi Lähteet LIITE 1. / Tulokset kuntakyselystä 1 Kyselyn toteuttaminen ja katoanalyysi...1 Paikkakuntien asuntotilanne...2 Paikkakuntien asumispalvelut...5 LIITE 2. / Kaupunkicaset 21 Helsinki...21 Vantaa...24 Turku...28 Jyväskylä...30

6 5 1 Yleistä 1.1 Johdanto Tämän Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tilaaman ja Sosiaalikehitys Oy:n toteuttaman arviointitutkimuksen tavoitteena on kuvata Y-säätiön ja Asumispalvelusäätiö Aspan tuki- ja palveluasumisen toimintamalleja sekä selvittää niiden merkitystä osana erityisryhmien asumispalvelujärjestelmää. Arvioinnin lähtökohtana ovat toisiinsa yhteydessä olevat asunnottomuuden ja tukiasumisen käsitteet. Asunnottomien ja erityisryhmien asumiseen kuuluu avustaminen ja tukeminen vähintään asunnon etsimisen ja hankkimisen vaiheessa, vaikkei muuta tukea asumisen aikana annettaisikaan. Tässä suhteessa lähestymistapa eroaa asunnottomuusraportin näkökulmasta, jossa korostetaan asuntojen tarpeen ja asunnottomuuden erottamista tuen ja hoidon tarpeesta (Tiitinen 2002). Arvioinnin näkökulma on lähinnä laadullinen, sillä monimuotoisten ja asiakaskirjoltaan laajojen säätiöiden osalta ei ole eroteltavissa tai saatavissa valtakunnallisia ja paikkakunnittaisia lukuja säätiöiden toimintamallista verrattuna muiden vastaavien asuntoja ja tukea tarjoavien tahojen toimintaan. Arviointi on myös tematiikaltaan ja toimintamuodoiltaan niin laaja, ettei kaikenkattavaa kokonaiskuvaa kaupunkien tilanteesta ja säätiöiden merkityksestä ole mahdollista esittää. Asunnottomat tai asumispalveluita tarvitsevat eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, vaan käsitteet sisältävät hyvin moninaisia eri hallintokunnissa erilaisten lakien ja velvoitteiden ohjaamina palveltavista ihmisistä. Arvioinnissa esitetyt tulokset ovatkin eräänlaisia suuntaa antavia näytteitä siitä, kuinka kaupungeissa toteutetaan asuntopoliittisia toimenpiteitä ja kuinka niissä järjestetään asumispalveluita. Arviointitehtävä on laaja ja monitahoinen, sillä arvioinnin kohteena olevat säätiöt ovat valinneet erilaisen toimintastrategian tukiasumisen toteuttamiseksi. Niiden toimintatapoja kuvaa erilaisuuden lisäksi myös moninaisuus, sillä kummallakaan säätiöllä ei ole asuntojen hankkimisessa ja tuen tarjoamisessa yhtä valtakunnallista mallia ja toimintatapaa. Y-säätiö on säätiöistä vanhempi, suurempi ja selvästi toimintaperiaatteeltaan asuntojen hankkimiseen ja rakennuttamiseen profiloitunut. Nuorempi ja pienempi Aspa on puolestaan profiloitunut etenkin asumisen tukipalveluiden järjestämiseen. Arvioinnissa esitetään lukujen alussa yleisiä trendejä ja näkökulmia aiheeseen, sitten iältään vanhemman Y-säätiön toimintamallikuvaukset ja sen jälkeen myöhemmin perustetun Aspan, seuraavaksi peilataan niiden tilannetta casekaupungeiksi valikoituihin paikkakuntiin ja lopuksi esitetään lyhyt yhteenveto aiheesta. 1.2 Arviointitehtävä ja arvioinnin suorittaminen Y-säätiön ja Asumispalvelusäätiö Aspan tuki- ja palveluasumisen arviointitutkimuksen tavoitteena on ensinnäkin kuvata säätöiden strategioita, niiden keskinäisiä eroavaisuuksia ja mallien toiminnalle asettamia erityispiirteitä sekä toiseksi selvittää tukiasumisen ja sen erilaisten toteutustapojen ja -tasojen merkitystä osana erityisryhmien hoito- ja asumispalvelujärjestelmää. Arvioinnissa selvitetään järjestötasolla säätiöiden toimintamalleja kuvaamalla niiden tavoitteita, kohderyhmiä ja rahoitustapaa. Toimintatapojen ja strategioiden kuvausten lisäksi arvioinnin tavoitteena on toimintamallien onnistuneisuuden ja toiminnan esteiden kartoittaminen. Toiminnan vas-

7 6 taamista tukiasuntojen kysyntään ja tukitoiminnalle asetettuihin vaatimuksiin sekä toiminnan onnistuneisuutta tarkastellaan myös paikallistason toimijoiden näkökulmasta. Tämän lisäksi arvioinnissa nostetaan esille kohdattuja esteitä ja kehittämisnäkymiä, joita toiminnassa on ilmennyt säätiöiden eri toimijatahojen näkökulmasta. Säätiöiden toimintamallien onnistuneisuuden ja merkityksen arviointi osana erityisryhmien asumispalvelujärjestelmää edellyttää järjestö- ja paikallistasolla tehtyjen havaintojen liittämistä asumispalvelujärjestelmään kunnallisella sekä jossain määrin myös valtakunnallisella tasolla. Tämän vuoksi arvioinnissa on pyritty kartoittamaan alueittaisesti ja kohderyhmittäisesti asumispalveluiden järjestämistä ja kehittämistarpeita. Y-säätiön ja Aspan strategioiden ja toimintamallien arviointia varten on selvitetty säätiöiden taustajärjestöjen ja -kuntien, työntekijöiden ja asukkaiden näkemyksiä säätiöiden toiminnasta ja asemasta. Aineistona on käytetty säätiöiden omaa kirjallista materiaalia, jota ovat mm. toimintasuunnitelmat ja -kertomukset vuosilta , erilaisten kehittämisprojektien loppuraportit, selvitykset sekä esitteet järjestöjen toiminnasta ja tukiasumismalleista. Paikkakuntien asumispalveluiden järjestämistapojen kartoittamiseksi toteutettiin 120 paikkakunnalle lähetetty kysely. Kyselyn otokseen valikoitiin kuntia, joissa on vain toisen säätiön asuntoja tai asumispalveluita, kuntia, joissa molemmat säätiöt toimivat sekä vertailukuntia, joissa ei ole toimintaa kummallakaan säätiöllä. Kyselyyn vastasi 39 kuntaa vastausprosentin ollessa 33. Tarkemmat tiedot kyselyn otoksesta ja katoanalyysistä löytyvät liitetiedostosta 1. Kyselyn tuloksia ei ole kokonaisuudessaan liitetty varsinaiseen raporttiosuuteen, vaan niistä on esitetty ainoastaan lyhyet tiivistelmät kysymyksiin liittyvän aihepiirin yhteydessä. Katoanalyysin tavoin kyselyn tarkemmat tulokset löytyvät liitetiedostosta 1. Tämän lisäksi kaupungeista valittiin viisi väestö- ja asunnottomuusmääränsä suhteen suurimpiin kuuluvaa paikkakuntaa tarkemman tapausanalysoinnin kohteiksi. Casekaupungeista Tampereella ja Turussa on Y-säätiön asuntoja, kun puolestaan Helsingissä, Vantaalla ja Jyväskylässä toimivat sekä Y-säätiö että Aspa. Casepaikkakuntien tuottamien asunto- ja asumispalvelutilastojen, strategiapapereiden ja vuosikertomusten lisäksi paikkakunnilla toteutettiin haastatteluita kuntien asunto- sekä sosiaali- ja terveystoimen edustajille. Casepaikkakuntien asuntomarkkinoista ja asumispalvelujärjestelmästä löytyvät lyhyet kuvaukset liitetiedostosta 2. Säätiöiden ja niiden toimintapaikkakuntien edustajien lisäksi arviointia varten on haastateltu myös ulkopuolisia eri alojen asiantuntijoita, joita on pyydetty kertomaan näkemyksistään asunto- ja asumisen tukipalveluiden kokonaistilanteesta. Arvioinnissa on käytetty taustamateriaalina myös muuta asumisesta ja asumispalveluista tuotettua kirjallista materiaalia. Alkuperäisen suunnitelman mukaan arvioinnissa haluttiin tuoda esille asiakkaiden näkökulmaa myös asiakascasien avulla, joilla olisi pyritty selvittämään asukasvirtoja, tukiprosesseja ja mahdollisten siirtymävaiheiden aiheuttamia katkoksia. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin, sillä jo asiakashaastattelut antoivat runsaasti tietoa aiheesta kohderyhmän näkökulmasta. Säätiöiden asiakasryhmät ovat myös muihin asumispalveluiden tuottajiin verrattuna laajat ja heterogeeniset, joten säätiöiden toimintaa kuvaavien tyypillisten malliasiakkaiden löytäminen olisi ollut miltei mahdotonta. Asiakascasien tekemistä olisi vaikeuttanut myös säätiöiden koko toimintaa katta-

8 7 van asiakasdokumentoinnin puute. Vaikka asiakascaseja olisi voitu tehdä asumispalveluyksiköiden tasolla, Aspalla ei ole erillisiä maanlaajuisia rekistereitä asiakkaiden taustoista ja heidän kuntoutumisprosesseistaan, ja Y-säätiön osalta jo yhden kaupungin asiakaskannan selvittäminen vaatisi oman erillisen kartoituksensa. Tämän lisäksi väliarvioinnin tulosten eli erittäin suuren asiakastyytyväisyyden perusteella näytti oleellisemmalle selvittää syvemmin asumispalveluiden kokonaistilannetta ja kehittämistarpeita kaupunkien tasolla, jotta säätiöiden merkitystä voitaisiin arvioida myös toimintaympäristön haasteisiin vastaamisen näkökulmasta. Kyselyn ja kirjallisen materiaalin lisäksi arvioinnissa on käytetty haastatteluita, joita on tehty yhteensä 65 kappaletta. Haastattelut on nauhoitettu lukuun ottamatta muutamaa täydentävää puhelinhaastattelua. Haastatteluista kahdeksan on ollut ryhmähaastatteluita ja loput on suoritettu yksilöhaastatteluina. Säätiöiden väliset erot haastateltavien määrässä johtuvat siitä, että Aspan osalta haastatteluja oli yksinkertaisempi järjestää ryhmähaastatteluina. Y-säätiön osalta yksilöhaastattelut olivat luonnollisempi vaihtoehto tukiasumistoiminnan luonteen vuoksi, mistä kerrotaan myöhemmin asumisen tukemista käsittelevässä luvussa. Haastatteluiden kesto vaihteli yhden ja kolmen tunnin välillä keskimääräisen haastattelun keston ollessa noin kaksi tuntia. Haastatteluita on tehty: Säätiöiden johtaja- ja asiantuntijatasoa edustaville henkilöille (2 henkilöä Y- säätiö ja 3 henkilöä Aspa). Säätiöiden tukiasumisen toimeenpanon käytännön koordinointia edustaville henkilöille, jotka vastaavat joko alue- tai paikallistasolla säätiöiden tukiasumisen järjestämisestä (3 henkilöä Y-säätiö ja 3 henkilöä Aspa). Säätiöiden perustajajärjestöjen ja muiden perustajaorganisaatioiden edustajille (6 henkilöä Y-säätiö ja 7 henkilöä Aspa). Perustajatahojen edustajien valintakriteereinä ovat olleet mm. järjestöjen edustamien kohderyhmien osuus säätiöiden tukiasumispalveluiden tarjonnassa ja merkitys tukipalveluiden tarjoamisessa. Säätiöiden asumispalveluyksiköiden työntekijöille ja/tai tukea tarjoaville vapaaehtoisia tukihenkilöille (5 henkilöä Y-säätiö ja 10 henkilöä Aspa). Y-säätiön haastateltavista puolet on ollut vapaaehtoisia, kun puolestaan asumisen tukemisessa ammattityöhön nojautuvan Aspan haastateltavina ei ollut yhtään vapaaehtoistyöntekijää. Y-säätiön tukihenkilöt olivat nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoistyöntekijöitä. Aspan osalta haastateltiin vuorotyötä tekeviä kehitysvammaisten asumispalveluyksikön työntekijöitä sekä arkipäiväisin päivätyönä mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutyötä tekeviä henkilöitä. Tukiasunnoissa asuville henkilöille (5 henkilöä Y-säätiö ja 9 henkilöä Aspa). Molempien säätiöiden osalta on haastateltu mielenterveyskuntoutujia, minkä lisäksi Y-säätiölle ominaisena tukiasumisryhmänä haastateltiin nuoria ja yhtä päihdeongel-maista sekä Aspalle ominaisena tukiasukasryhmänä liikuntavammaisia. Y-säätiön asukkaista puolet on ollut ammatillisen ja puolet vapaaehtoistyöntekijän tukemia. Omaisille (3 henkilöä Y-säätiö ja 8 henkilöä Aspa). Y-säätiön haastateltavat ovat olleet eri tavoin diagnosoitujen mielenterveysongelmaisten omaisia ja Aspan kehitysvammaisten omaisia.

9 8 Viiden casepaikkakunnan edustajille (19 henkilöä asunto-, sosiaali- ja terveystoimesta). Haastateltavista viisi on ollut asuntotoimen edustajaa, kolme terveystoimen ja loput sosiaalitoimen edustajia. Terveystoimen vähäisyyteen on vaikuttanut osaltaan se, että muutamilla paikkakunnilla sosiaali- ja terveystoimi toimivat yhdistetyssä organisaatiossa. Asiantuntijoille (5 henkilöä tieteen, politiikan ja hallinnon aloilta). Säätiöiden edustajille tehtyjen haastattelujen teemat käsittelivät mm. tukiasuntojen fyysisiä puitteita ja tarjotun tuen sisältöä, henkilöstön roolia ja merkitystä, asiakkaiden toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia, omaisten roolia, yhteistyön rakentumista kunnan ja muiden tukiasumisen kannalta keskeisten tahojen kanssa, toiminnan kehittämistä sekä tukiasumismuodon parhaita ja toisaalta vähemmän onnistuneita puolia. Koska säätiöiden tukiasukkaiden kohderyhmä on sangen laaja, arviointia varten on valittu tiettyjä asukasryhmiä hieman tarkempaan tarkasteluun. Näitä ovat ensinnäkin mielenterveysongelmaiset, jotka ovat molemmilla säätiöillä merkittävä kohderyhmä. Toiseksi tarkastellaan erityisesti Y-säätiön osalta päihdeongelmaisten tukiasukkaiden tilannetta ja Aspan osalta kehitysvammaisten tilannetta, jotka ovat säätiölle ominaisia merkittäviä asukasryhmiä. Paikkakuntien edustajien haastattelujen tematiikka liittyi kaupunkien asuntotilanteeseen, asumispalveluiden tarpeiden kartoittamiseen, asiakkaiden valintaprosesseihin, asumispalveluiden toteuttamistapoihin, Y-säätiön ja Aspan sekä muiden yksityisten toimijoiden rooliin asuntojen ja asumispalveluiden järjestämisessä sekä nykyisiin kehittämistarpeisiin ja tulevaisuudessa ennakoitaviin muutossuuntiin. Kahdessa seuraavassa alaluvussa esitellään kaksi keskeistä säätiöiden toimintaperiaatteisiin liittyvää käsitettä, asunnottomuus ja asumispalvelut, minkä jälkeen kuvataan säätiöiden toimintamalleja. 1.3 Asunnottomuuden määritelmät Asunnottomuuden laajuutta on selvitetty useilla eri tavoin: ARAn kyselyllä, kaupunkien omilla kyselyillä sekä väestörekisterikeskuksen ja maistraatin muuttorekisteritietojen perusteella (Korhonen 2002). Kuitenkin tilastot asunnottomien määristä perustuvat arvioihin, joiden luotettavuus vaihtelee jossain määrin mm. paikkakunnan koosta riippuen. ARAn tietojen Asunnottomia oli vuoden 2002 lopussa yksinäistä henkilöä ja 774 perhettä. Maan yksinäisistä asunnottomista 83 % (noin asunnotonta) on kasvukeskuksissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle ja etenkin Helsinkiin, jossa asuu puolet maan yksinäisistä asunnottomista eli henkilöä sekä suurin osa asunnottomista perheistä. Seuraavaksi eniten asunnottomia oli Tampereella, Espoossa, Turussa ja Vantaalla (Tiitinen & Ikonen 2003). Asunnottomuus ei ole moderni ilmiö, vaan sitä on esiintynyt kautta aikojen. Suomalainen asuttomuus esiintyi ensin maaseudun tilattoman väestön asunnottomuutena, sitten sotien jälkeen siirtoväestön ja rintamamiesten asumiskysymyksenä. Kolmas asunnottomuuden muoto liittyy yhteiskunnan rakennemuutokseen ja kaupungistumiseen. Kaupunkiasunnottomuuden leimautuminen alkoholistien asunnottomuudeksi on vaikuttanut nykyiseen käsitykseen erityisryhmien asunnottomuudesta (Poteri 1997, 8-9, Saarenheimo 1996).

10 9 Asunnottomuudesta ei ole olemassa yksiselitteistä EU:n laajuista määritelmää (Kärkkäinen ym. 1998, 5). Kuntien asumistilastoissa asunnottomiksi luetaan henkilöt, jotka elävät ulkona tai tilapäissuojissa, joita ei ole tarkoitettu asunnoiksi elävät yömajoissa tai kodittomien asuntoloissa; elävät asunnon puutteen takia hoito- ja huoltokodeissa, ensisuojassa, hoidollisessa asuntolassa tai vastaavassa hoidollisessa yksikössä elävät asunnon puutteen vuoksi psykiatrisessa sairaalassa, vanhainkodissa tai kehitysvammalaitoksessa ovat vapautumassa vankilasta eikä heillä ole asuntoa tiedossa tai joille ei ole varattu asuntolapaikkaa asunnon puutteen vuoksi majailevat tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona sekä perheet, jotka yhteisen asunnon puuttuessa asuvat erillään tai tilapäismajoituksessa kuten matkustajakodissa tai sukulaisten ja tuttavien luona (Kärkkäinen ym. 1998, 10-11; Laurinkari 1994, 17-18). Dragana Avramov määrittelee asunnottoman henkilöksi, jolla ei ole henkilökohtaista kunnollista asuntoa. Asunnottomat eivät saa pysyvää kunnollista asuntoa tai eivät pysty pitämään sitä taloudellisista tai sosiaalista syistä johtuen. Asunnottomia ovat myös henkilöt, jotka eivät saa asuntoa, koska eivät kykene elämään itsenäisesti eivätkä näin ollen kykene pitämään asuntoa. He tarvitsevat hoivaa ja tukea, mutta eivät ole laitoshoidon tarpeessa (Hannikainen-Ingman 1998, 25). Asunnottomuus ei ole sidoksissa sosiaalitoimen asiakkuuteen tai syrjäytymiseen: osa asunnottomista ei hae toimeentulotukea tai ei näy muulla perusteella kuten vankilassa tai päihdehuollon asumispalveluissa olon vuoksi sosiaalitoimen tilastoissa. Riitta Granfelt (1998) on jaotellut asunnottomuuden absoluuttiseen, kaduilla, metsissä, rappukäytävissä ja yömajoissa oleskelun käsittävään asunnottomuuteen sekä suhteelliseen, erilaisissa laitoksissa, hoito- ja turvakodeissa sekä tuttavien luona asumisen käsittävään asunnottomuuteen, joka on tyypillisempää naisille kuin miehille. Avramovin mukaan asunnottomuutta aiheuttavat ensinnäkin rakenteelliset tekijät kuten halpojen asuntojen puute, sosiaalinen ja taloudellinen turvattomuus, mielenterveydeltään sairaiden ja häiriintyneiden tuki- ja hoitomahdollisuuksien puute sekä tiettyjen henkilöiden ja ryhmien juridinen tai sosiaalinen syrjintä. Asunnottomuutta aiheuttavat myös sosiaaliset tekijät kuten perhetausta, ystäväpiiri, epäviralliset verkostot ja alakulttuurit sekä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja elämänhistoriaan liittyvät syyt kuten ristiriidat perheen kanssa, koulunkäynnin keskeyttäminen, päihteiden väärinkäyttö, mielenterveysongelmat ja persoonallisuushäiriöt. Rakenteellisella tasolla asunnottomuutta kasvattavat asuntomarkkinoiden syrjintämekanismit, sosiaalisen asunnontuotannon vähentäminen ja sosiaalisen vuokraasuntokannan myyminen, asumistuen leikkaukset ja vuokratakuiden yleistyminen, köyhyyden, toimeentulovaikeuksien, työttömyyden sekä liikkuvuuden lisääntyminen ja solidaarisuuden väheneminen. Suomessa etenkin vuokrasäännöstelyn poistuminen vuonna 1995, perherakenteen muutokset eli yksinasuvien määrän lisääntyminen sekä muuttoliike kasvukeskuksiin ovat vaikuttaneet asuntopoliittisiin tarpeisiin. Muuttoliikkeen vuoksi kasvukeskusten asuntomarkkinoilla on ollut ristiriitainen tilanne. Työllisyyden koheneminen, reaalitulojen kasvu ja asunnon rahoitusmahdollisuuksien paraneminen, alempi korkotaso ja pidentyneet laina-ajat ovat luoneet edellytykset

11 10 maksukykyisen asuntokysynnän muodostumiselle, mutta määrällisesti merkittävä osa asunnontarvitsijoista on pienituloisia ja omistusasuntojen parantuneita rahoitusmahdollisuuksia hyödyntämään kykenemättömiä kansalaisia (Kärkkäinen ym. 1998, 14; Fredriksson 2003, 8-10, 45). Yksilötasolla päihde- mielenterveys- ja muiden elämänhallintaa vaikeuttavien ongelmien lisäksi myös asennemuutosten arvioidaan lisänneen asunnottomuutta. Vuokrarästit ovat yleistyneet eivätkä maksuhäiriöiset ihmiset välttämättä suostu käyttämään suoralaskutusta. Tällöin samat ihmiset joutuvat häädettäväksi yhä uudestaan ja ovat asunnottomuuden kovaa ydintä (mm. Hannikainen & Kärkkäinen 1997, Hannikainen- Ingman 1998, Korhonen 2002). Myös hoitoideologian eli päihteettömyyden vaatimuksen kunnollisen asunnon vastineeksi on koettu aiheuttavan asunnottomuutta, sillä osa asunnottomista ei pysty sitoutumaan siihen koskaan. Nykyisin asunnoton on tyypillisimmin keski-ikäinen vuotias mies, joka majailee sukulaisten ja tuttavien luona. Laman jälkeen asunnottomuus on moninaistunut, ja naisten sekä nuorten osuus asunnottomista on kasvanut. Yksinäisistä asunnottomista on naisia vajaa viidennes. Asunnottomuus on muuttunut näkymättömämmäksi, kun työttömät ovat muuttaneet pienempiin asuntoihin ja nuoret jääneet lapsuudenkoteihin (Laurinkari 1994, 16-17; Kärkkäinen ym. 1997, 75; Kärkkäinen ym. 1998, 12). Asunnottomuuden moninaistuminen vaikuttaa myös sen vähentämiskeinoihin. Määrällisesti hallitsevimmalle asunnottoman tyyppihahmolle eli alkoholisoituneelle miehelle arvioidaan edelleen löytyvän ratkaisuja myös perinteisen asunnon tarjoamisen avulla ja viimesijaisen vastuun toteuttamispaikkoina toimivien ensisuojien sekä asuntola- ja yömajapaikkojen avulla. Sen sijaan huume- ja mielenterveysongelmaiset nuoret eivät välttämättä edes hakeudu asuntojonoihin eivätkä asuntoloihin, vaan siirtyvät ystäviensä ja tuttaviensa asunnosta toiseen, asettavat haasteen myös kunnille uusien ratkaisujen löytämiseksi. Sen lisäksi, etteivät huumeongelmaiset nuoret suostu hakeutumaan asuntoloihin, soluasuntojen ei myöskään katsota soveltuvan heidän asumismuodokseen. Asumisen polku eli portaittainen eteneminen muodostuu esteeksi osalle asunnottomista, jotka eivät halua muuttaa asuntolaan tai muuhun ryhmämuotoiseen ja valvottuun asumisyksikköön, vaan haluavat siirtyä suoraan itsenäiseen asumiseen. Helsingissä onkin vähennetty asuntola- ja yömajapaikkojen määrä puoleen 2 000:sta 900:aan viimeisimmän kymmenen vuoden aikana (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 29-30). Ongelmallisen ryhmän muodostavat myös henkilöt, jotka eivät kuulu minkään asumisen tukipalveluiden pääsemistä edistävän lain piiriin sekä ne, jotka eivät koe tarvitsevansa tukea (myös Hannikainen-Ingman 1998, 18). Soluasumiseen muuttamisen kieltäytymisen lisäksi myös hakijoiden vaatimustason nouseminen yksittäisten asuntojen suhteen vaikuttaa asunnonhakijoiden tarjotusta asunnosta kieltäytymiseen ja asukaskunnan vaihtuvuuteen. Pelkästään asunnontarpeessa olevat asunnottomat odottavat asunnolta hyvää sijaintia ja leimautumatonta asuinaluetta, joka ei ole minkään erityisryhmän runsaasti asuttama. Osalla kaupungin vuokra-asuntoihin hakevista on ollut odotuksia pyykin- ja astianpesukonetasoisesta varustuksesta. Myös vapaaehtoinen asunnon remontointi kaupungin ostamilla tarvikkeilla on käynyt harvinaisemmaksi.

12 Asumispalveluiden, tukiasumisen ja palveluasumisen määritelmät Erityisryhmien asumisongelmien määrittäminen liittyi 1970-luvulla käynnistyneeseen palvelujärjestelmien luomiseen. Ilkka Taipaleen (1998, 32-33) mukaan Suomessa on ratkaistu kolmen erillisryhmän asuntopulmat erillisratkaisulla: 1950-luvulta lähtien perheellisten ongelmat arava-asunnoilla, 1960-luvulta lähtien vanhusten asuinrakennuksia rakentamalla ja 1960-luvun lopulta lähtien opiskelijoiden asuntosäätiöiden avulla heidän ongelmansa. Vaikka tämän kehityksen myötä 1980-luvun lopulle mennessä opiskelijoiden, vanhusten, romanien ja vammaisten asumistarpeet voitiin täyttää määrällisesti kohtuullisella tavalla (Karjalainen 1993, 17; Saarenheimo & von Hertzen 1996) asumisen laadullinen kehittäminen oli vielä lapsenkengissä luvulla rakennettiin ensimmäiset palvelutalot liikuntavammaisille, minkä jälkeen lähdettiin kehittämään muita laitoksia pienempimuotoisia asumisratkaisuja ja lopulta 1990-luvulta ryhdyttiin kehittämään asumisratkaisuja, joissa vammaiset voisivat asua normaaleissa asumisratkaisuissa palvelujen avulla. Viimeisen vuosikymmenen aikana suomalaista asuntopolitiikkaa on muuttanut etenkin hyvinvointivaltion rahoituskriisi ja hoitopolitiikan muutokset, joiden myötä vähennettiin radikaalisti sekä yksinäisten miesten majoittamiseen käytettyjä asuntoloita että laitospaikkoja. Laitoskeskeisen sosiaalipalvelujärjestelmän purkaminen edellytti asumispalveluiden ja erilaisten tukipalveluiden järjestämistä, joita tarvitsivat erityisesti laitoksista kotiutettavat mielenterveysongelmista kärsivät ja erityisesti ikääntyvien vanhempien luona asuvat kehitysvammaiset. Kuitenkin 1990-luvun puolessa välissä vammaispalvelu- ja avohoitojärjestelmän rakentaminen oli vielä kesken (Karjalainen 1993, 2-5; Urponen 1994, 257). Avohoidon kehittymättömyys vastaanottaa kaikkia laitoksista tulleita ilmeni mm. kuolleisuuden ja itsemurhien lisääntymisenä kotiutetuilla, suojatyön ja työtoiminnan riittämättömyytenä, avohoidon toimimattomuutena iltaisin, viikonloppuisin ja öisin poikkeuksia lukuun ottamatta, mielenterveysongelmaisten heikkona asumistasona sekä häätöjen lisääntymisenä puolella vuosina Tästä osuudesta kolmasosan arvioitiin olevan mielenterveysongelmista kärsiviä ja itsenäisessä elämässä pärjäämättömiä henkilöitä eikä tavallisissa taloyhtiöissä ole valmiutta tilanteen kohtaamiseen. Tästä syystä asunnottomuus on lisääntynyt etenkin psykoosia sairastavilla (Poteri 1997, 19-30, Taipale 1998, 9-15). Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen lähtökohtana on perustuslain 19 säädös, jonka mukaan jokaisella on subjektiivinen oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä oikeus perustoimeentulon turvaan. Tämän lisäksi julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä, tuettava lasten huolenpidosta vastaavien työtä sekä edistettävä asumista. Tavoitteet liittyvät siten kohtuullisen toimeentulon takaamiseen, turvan järjestämiseen erilaisten sosiaalisten riskien varalta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden varmistamiseen. Kuntien tehtävistä sosiaali- ja terveydenhuollosta on säädetty sosiaalihuoltolaissa, kansanterveyslaissa sekä sosiaalihuollon erityislaissa kuten päihde-, mielenterveys-, kehitysvamma- ja vammaispalvelulaissa. Vaikka vammaispalveluista ei säädetä erikseen muissa kuin kehitysvamma- ja vammaispalvelulaeissa, sosiaalihuoltolain 17 mukaan kunnan on huolehdittava sosiaalityöstä, kasvatus- ja perheneuvonnasta, kotipalveluista, perhehoidosta, omaishoidon tuesta sekä vammaisten henkilöiden työllistämistä tukevasta toiminnasta ja vammaisten henkilöiden työtoiminnasta, laitoshuollosta sekä myös asumispalveluista (Myllymäki 2003, 7-8; Romppainen 2003,49).

13 12 Asumispalveluiden, tuki- ja palveluasumisen määritelmiä on useita. Asumispalveluista ja palveluasumisesta on säädetty laissa. Asumispalveluiden käsite on sosiaalihuoltolain 22 :n määritelmän mukaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Lain 23 :n mukaan asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämiseen (Räty 20002, 214; Yksilölliset palvelut 2003, 10). Kuitenkaan laki ei velvoita asunnon järjestämiseen muille kuin alle 21-vuotiaille lastensuojelutoimenpiteiden kohteena tai muutoin perhe- tai laitoshoidossa olleille nuorille. Vammaispalvelulain ensimmäisessä vaiheessa vuonna 1988 lain tarkoitukseksi mainittiin vammaisten elämän edistämisen yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vuodesta 1992 lähtien vammaisilla on ollut oikeus kuljetusapuun ja asumispalveluihin (Urponen 1994, 255). Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulain 2 :n mukaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden vuoksi on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elintoiminnoista (Räty 20002, 219). Vammaisuuden perustella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 :n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle muun muassa palveluasuminen, jos henkilö tarvitsee välttämättä vammansa tai sairautensa johdosta palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista (Yksilölliset palvelut 2003, 10). Tukiasuminen on omatoimista suoriutumista tukeva ja kuntoutumista edistävä asumismuoto, joka perustuu päävuokralaissuhteeseen. Tukiasunnot ovat sosiaalitoimen tai yksityisen palveluntarjoajan tuottamia asuntoja henkilöille, jotka tarvitsevat tilapäistä tai pitkäaikaista tukea siirtyäkseen myöhemmin itsenäiseen asumiseen. Tukiasunnossa asuvalla on ammatillinen tai vapaaehtoinen tukihenkilö, joka tapaa tukiasunnossa asuvaa toistuvasti pidemmän ajanjakson. Hoitokodit, palvelukodit ja perhekodit eroavat tukiasunnoista mm. siinä, että niissä asukkaat asuvat yleensä alivuokralaissuhteessa. Palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät ole laitoshoidon tarpeessa, mutta tarvitsevat jostakin syystä enemmän tukea ja palveluita suoriutuakseen jokapäiväisistä tavanomaisista elämän toiminnoista. Palveluasumisen tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen suoriutuminen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Selkeimmin erottavana tekijänä tuki- ja palveluasunnoissa ovat fyysiset ratkaisut, sillä palveluasumisessa tyyppiratkaisuna on erillinen, tiettyä tarkoitusta varten rakennettu palvelutalo tai -asunto, kun valtaosa tukiasunnoista sijaitsee normaalissa asuntokannassa muun asutuksen joukossa (Heinonen 1997, 4-6, Räty 2000, ; Romunen 2003, 3-4). Tämän jaottelun lisäksi kehitysvammaisilla asumispalvelut jaotellaan 1) autettuun asumiseen, joka sisältää henkilökunnan tuen ja ohjauksen kaikkina vuorokauden aikoina, 2) ohjattuun asumiseen, joka sisältää päivittäistä tukea ilman yövalvontaa sekä 3) tuettuun asumiseen, joka sisältää yksilöllisen tarpeen mukaisen ja omatoimiseen suoriutumisen tähtäävän tuen (Viiden suurimman kaupungin b, 13).

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013

RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013 Periaatteita ja kriteerejä 1 (6) Asunnottomuuden ja erityisryhmän käsitteet RAY:n avustamien kohteiden asukasvalinnassa Taustaa Suomen hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta Lars Benjaminsen Esityksen teemat Yleiskatsaus Tanskan asunnottomuusohjelmaan Liikkuvan tuen malli Kokemuksia ACT-mallista Asunnottomuustilanteen

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 HAJAUTETUT ASUNNOT Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 VUOSI tukiasuntoja/paikkoja tukikoteja/paikkoja pienasuntopaikkoja yksityisten ylläpitämiä asuntolapaikkoja (Asuntohankinta

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI ASUMISPALVELUJEN OONAISUUDEN HALLINTA UNNASSA, ESIMEINÄ JOENSUUN AUPUNI untamarkkinat 9.9.2015. Asumispalvelujen vaihtoehtoja Annamari Savela kehittämispäällikkö Joensuun kaupunki sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut. 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3

Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut. 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3 Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3 2(7) SISÄLLYS 1. Johdanto...... 3 2 Kunnan omat asumispalvelut........3 3. Kaupungin ostamat asumispalvelut......6

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ 26.11.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asunto ensin periaate asunnottomuustyön johtavaksi periaatteeksi Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella T A M P E R E E N K A U P U N K I Kriisiasuminen Tampereella Kriisiasumispalvelut ovat yhteisiä kaikille asunnottomille tuen tarpeen

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas 15.10.2014 Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen 15.10.2014 2 Pelastuslaki 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille.

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Toimeenpanon seurantaraportti ja tilannekatsaus ajalta 1.9.2008 vuodelta 2008 Ohjelman organisoituminen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma perustuu

Lisätiedot

Asumispalvelusäätiö ASPA. Kehittyvää erityisryhmien asumista - fyysisiä asumisratkaisuja

Asumispalvelusäätiö ASPA. Kehittyvää erityisryhmien asumista - fyysisiä asumisratkaisuja Asumispalvelusäätiö ASPA Kehittyvää erityisryhmien asumista - fyysisiä asumisratkaisuja Asumispalvelusäätiö ASPA yleishyödyllinen säätiö ja valtakunnallinen vaikuttaja, joka edistää eri tavoin vammaisten

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kuopio, asumisen päivät 9.4.2013

Kuopio, asumisen päivät 9.4.2013 Kuopio, asumisen päivät 9.4.2013 suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Kuopion asumisen päivät 9.4.2013 suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Päihde- ja mielenterveyspalvelujen hankinta 2012 - kaupungin oma

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Nimi ovessa -hanke 2010-2012 Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Hankkeen yhteistyöverkosto kehittäjäverkosto tutkimusverkosto kokemusasiantuntijat kv-yhteistyö KOORDINOINTI (SOCCA) TUTKIMUS kehittäminen

Lisätiedot

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 1 Tässä esityksessä Asuntopolitiikan tavoitteista ja keinoista Eri alueita

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot