12 Radiopuhelinliikenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12 Radiopuhelinliikenne"

Transkriptio

1 sivu 473 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 12 Radiopuhelinliikenne 12.A Sähkötekniikka 12.A.1 Radiopuhelin ja sen käyttö 12.A.1.1 ILMAILUN RAJOITETTU RADIOPUHELIMENHOITAJAN KELPUUTUS Ilma-aluksessa radiopuhelinta käyttävällä miehistön jäsenellä sekä radiopuhelinta ilmailuradiotaajuuksilla käyttävällä muulla henkilöllä on oltava tähän tehtävään oikeuttava rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutus. Ilmailulaitos myötää hyväksytyn koulutusohjelman (esim. SIL PPL) mukaisen koulutuksen saaneelle hakijalle rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutuksen. Myönnetystä kelpuutuksesta tehdään merkintä hakijan ilmailulupakirjaan tai siitä annetaan erillinen todistus. radiopuhelinliikenteen hallinta käytännössä sekä tavanomaiset että hätä- ja pakkotilanteiden edellyttämät menetelmät ilmailulupakirjan haltijalta vaadittavalla tavalla. radiolaitteita ja niiden käyttöä koskevien yleisten säännösten ja määräysten tunteminen. ilma-alusten radiolaitteiden käytön ja toimintatavan käytännön osaaminen. Rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutukseen tähtäävässä kirjallisessa kokeessa todetaan radioliikenteen pääperiaatteiden sekä ilmailuviestiliikenteessä käytettävien kansainvälisten (ICAO) puheaakkosten ja numeroiden sekä menetelmäsanojen ja - sanontojen ja lyhenteiden tuntemus. Suullisessa kokeessa todetaan radiopuhelujen virheetön lähetys- ja vastaanottokyky sekä jäljiteltyjen lentojen avulla radioliikenteen käytännöllisten tietojen hallinta. Koe voidaan suorittaa joko suomen tai englannin kielellä. Suomenkielinen ilmailun rajoitettu radiopuhelimen hoitajan kelpuutus on voimassa vain Suomen rajojen sisäpuolella. Suomen rajojen ulkopuolella vaaditaan englannin kielinen rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutus, joko I- tason VFR-englanti tai II-tason IFR-englanti. Radiopuhelimenhoitajan kelpuutus on pysyvä. 12.A.1.2 RADIOPUHELINLIIKEN- NETTÄ KOSKEVAT OHJESÄÄN- NÖT Yleiset radioliikennettä koskevat määräykset on annettu kansainvälisessä radio-ohjesäännössä. Ilmailun radiopuhelinliikennettä koskevat määräykset ja ohjeet on koottu ICAO:n julkaisuun Annex 10, Aeronautical Telecommunications. Ilmailun radiopuhelinliikennettä koskeva käytännön ohjeistus on annettu ICAO:n julkaisussa Manual Of Radiotelephony Doc 9432, PANS-RAC Doc 4444 Kuva 2-1 Tutkinnossa on kaksi osaa: radio- ja viestivälineet ilmailun viestiliikenne Tutkinnoissa asianomaisen henkilön tulee osoittaa omaavansa riittävät tiedot ja taidot mm. seuraavissa asioissa 12.A.2 Radiolaitteita ja niiden käyttöä koskevat määräykset Voimassa oleva radiolaki (517/88) kieltää radiolaitteiden rakentamisen ja käytön ilman asianomaista lupaa. Radiolaitteet määrätään valtion valvonnan alaisiksi (Telehallintokeskus) ja viranomaiset velvoitetaan suorittamaan tarkastuksia. Rangaistavaksi teoksi määrätään lain mukaan mm. radioliikenteen tahallinen tai tuottamuksellinenkin häiritseminen.

2 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 474 Kuva A.2.1 RADIOLUPA Radiolähettimien käyttämiseen Suomessa tarvitaan lain mukaan aina lupa. Ilma-aluksen kaikkia radiolaitteita varten annetaan yhteinen omistajan/käyttäjän nimissä oleva ilma-aluskohtainen radiolupa sen takasivulla mainituin lupaehdoin (katso kuva 2-2). Radiolupa haetaan kirjallisesti telehallintokeskukselta käyttäen erityistä lupahakemuskaavaketta. Voimassaoloaika riippuu ilmaaluksen käyttötarkoituksesta sekä radiolaitteiden laadusta ja kunnosta. Lupa annetaan määräajaksi ja se on välittömästi uusittava, jos ilma-aluksen omistus- tai hallintasuhteissa tapahtuu muutoksia tai sen radiokalustoa muutetaan. 12.A RADIOLAITTEIDEN TARKASTUKSET Radiolaitteiden, kuten muidenkin laitteiden ja varusteiden moitteettomalla kunnolla ja toiminnalla on oleellinen merkitys ilmaaluksen lentokelpoisuudelle. Niiden lentokelpoisuudesta huolehtiminen kuuluu omistajalle tai käyttäjälle. Ilma-alusten lentokelpoisuusvalvonta kuuluu Ilmailulaitokselle. Radiolaitteiden huolto- ja korjaustoiminnassa samoin kuin asennus- ja muutostöissä tulee noudattaa voimassaolevia ilmailumääräyksiä. Ilmailulaitos valvoo radio- ja radiosuunnistuslaitteiden kuntoa ja asennuksia ilma-alusten katsastusten yhteydessä mm. katsastuslennoilla. Katsastus voidaan suorittaa normaalein väliajoin tai määrätä suoritettavaksi, jos on syytä epäillä, etteivät radiolaitteet ole määräysten mukaisessa kunnossa tai, jos radiolaitteiden kunnosta on annettu huomautus katsastustilaisuudessa. Telehallintokeskus valvoo radiolaitteiden käyttöä ja antaa määräyksiä niiden teknillisestä rakenteesta. Radiolähettimen on oltava Telehallintokeskuksen hyväksymä tai tyyppihyväksymä ennen luvan myöntämistä. Ilmailulaitos julkaisee luetteloa hyväksytyistä ilma-alusten radio- ja tutkalaitteista. Ilma-aluksissa käytettävien radiolaitteiden osalta ovat tietyt kansainväliset järjestöt, kuten ICAO laatineet suosituksia, jotka jäsenmaissa hyväksytään. Näiden kansainvälisten suositusten perusteella on eräiden vanhentuneiden radiolaitteiden käytölle asetettu rajoituksia. Radiolaitteita ilma-alukseen hankittaessa on aina syytä varmistautua siitä, että viranomaiset voivat hyväksyä ne ko. käyttötarkoitukseen. Lennonvarmistusviranomaiset voivat väliaikaisesti kieltää radiolaitteiden käytön ilma-aluksessa, mikäli ilma-aluksen radiolaitteen on todettu aiheuttavan haitallista häiriötä muulle radioliikenteelle. Ilma-aluksessa tulee aina olla voimassaoleva radiolupa sekä radiolaiteluettelo. Toimenpiteiden laiminlyömisestä voi olla seurauksena rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutuksen ja/tai radioluvan peruuntuminen sekä laissa säädetyt seuraamukset luvattomasta radiolaitteen käytöstä. 12.A.2.2 ASENNUS JA KORJAUS Ilmailulaitos on asettanut lupaehdot ilmaaluksia ja niiden varustelua huoltaville korjaamoille. Määräysten mukaan vain luvan omaava korjaamo saa asentaa ja huoltaa

3 sivu 475 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA ilma-aluksen radiolaitteita. 12.A.3 Sähkötekniikan perusteita 12.A.3.1 JOHDANTO Ilmailun jatkuva nopea kehitys on ollut osaltaan mahdollista nopeasti kehittyneen ilmailuelektroniikan myötä. Voidaankin väittää, ettei nykyaikainen ilmailu olisi lainkaan mahdollista ilman lentokoneissa ja maassa olevia yhteisiä elektroniikkajärjestelmiä, jotka miehistön ja ilma-aluksen suorituskyvyn kanssa huolehtivat lentoliikenteen turvallisuudesta ja tehokkuudesta. Nykyaikaisessa pienkoneessakin on sähkö-, radio- ja elektroniikkajärjestelmiä, joiden toimintaperiaatteiden ymmärtäminen on edellytyksenä niiden tehokkaalle käytölle lentämisen turvaamiseksi. 12.A.3.2 SÄHKÖ, JOHTEET, ERIS- TEET Elektroniteorian mukaan sähkö on aineen atomien pienimpien osasten protonien ja elektronien välistä vuorovaikutusta. Kappale on positiivisesti varautunut silloin, kun sen atomit ovat menettäneet elektroneja ulommilta elektronikehiltään. Vastaavasti kappale on negatiivisesti varautunut silloin, kun sen atomien elektronien lukumäärä on suurempi kuin ytimessä olevien protonien lukumäärä. Kappale on varaukseton silloin, kun sen atomin ydintä kiertävien elektronien lukumäärä on yhtä suuri kuin atomiytimen positiivinen varaus. (katso kuva 2-4). mitä parempi johdeaine on. Johteiksi sanotaan aineita, joiden atomien uloimpien kehien elektronit ovat helposti irtautuvia ja siten siirtyvät atomista toiseen. Johteita ovat mm. metallit: platina, kulta, hopea, kupari jne. Eristeiksi sanotaan aineita, joiden atomien elektronit eivät irtaudu kehiltään. Eristeitä ovat mm: posliini, lasi, eboniitti, kumi jne. 12.A.3.3 SÄHKÖVIRTAPIIRI JA SEN ANALOGIA Sähkö saadaan kulkemaan virtapiirissä kytkemällä sähkölähde metallijohtimilla sähköä kuluttavaan kuormaan. Sähkölähteessä sanotaan olevan sähkövarausta silloin, kun sen erinimisten napojen välillä on potentiaalieroa. Positiivisessa navassa on elektronivajaus ja negatiivisessa navassa elektroniylijäämä. Kun nämä navat yhdistetään johteella epätasapaino pyrkii tasaantumaan eli elektronit virtaavat negatiivisesta navasta positiiviseen napaan = elektronien virtaussuunta ( = elektronivirta). Sähkövirran sanotaan kuitenkin virtaavan positiivisesta navasta negatiiviseen napaan. Sähkövirtapiiriä voidaan verrata lämpöjärjestelmään. Paine-eron putkistossa aikaansaa kiertovesipumppu, joka siten vastaa sähkölähdettä. Paine-ero pyrkii tasaantumaan radiaattorin kautta putkiston välityksellä, samoin kuin potentiaaliero sähkövirtapiirissä kuorman kautta johtimen välityksellä (katso kuva 2-5). 12.A.3.4 MITTAYKSIKÖT 12.A Jännite Potentiaaliero aikaansaa painetta kahden kappaleen välillä. Tätä painetta nimitetään - jännitteeksi, jonka perusmittayksikkö on voltti = [V]. Kuva 2-4 Varaukseton kupariatomi Aineen atomien osasten väliseen tasapainotilaan voidaan vaikuttaa ja siten synnyttää sähköä. Sähköä voidaan siirtää paikasta toiseen metallisilla johteilla tai avaruuden kautta sähkömagneettisena kenttänä. Sähköä voidaan varastoida kemiallisiin reaktioihin perustuen paristoihin ja akkuihin. Elektronit virtaavat aineessa sitä paremmin, 12.A Virta Kun eri potentiaalissa olevat kappaleet yhdistetään toisiinsa johtimella, syntyy siihen sähköisten hiukkasten, elektronien virtaus. Virtaus jatkuu kunnes potentiaaliero on tasaantunut eli jännite laskenut nollaan. Virran perusmittayksikkö on ampeeri = [A], joka esittää miten suuri sähkömäärä aikayksikössä johtimen kautta kulkee. Sähkövirran suunta on määritelty positiivisesta ( + )- navasta negatiiviseen ( )-napaan.

4 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 476 Vastuksessa aikayksikössä lämmöksi muuttuvaa sähköenergiaa mitataan teholla. Tehon perusmittayksikkö on watti = [W], ja sen matemaattinen kaavamerkki on P. Toisen sähköopin peruslain eli ns. Joulen lain mukaan teho on suoraan verrannollinen vastuksen kautta kulkevaan virtaan ja vastuksen napoihin vaikuttavaan jännitteeseen. Kaavana Joulen laki ilmaistaan näin: P = U I. Tästä saadaan suoraan johdettua kaavat jännitteen ja virran laskemiselle. 12.A.3.5 VASTUS Kuva 2-5 Sähkövirta kohtaa vastusta kulkiessaan aineessa. Eri aineet johtavat eri tavalla vapaiden elektronien virtaa. Aineella sanotaan olevan ohmista vastusta silloin kun aineen läpi kulkevan sähkövirran todetaan aiheuttavan aineen lämpenemistä. Vastuksen perusmittayksikkö on ohmi = [Ω] (kreikkalainen kirjain iso omega). Johtimen vastus on yhden ohmin suuruinen silloin, kun sen päiden väliin kytketty yhden voltin jännite aikaansaa yhden ampeerin virran. Virtapiirissä jännitteen, virran ja vastuksen riippuvuuden toisistaan ilmaisee Ohmin laki. Sen mukaan jännite (merkitään yleensä kirjaimella U) = vastus (R) kerrottuna virralla (I). Kaavana siis U = R x I. Tästä seuraa, että vastus on jännite jaettuna virralla ja virta jännite jaettuna vastuksella eli Edelleen koska, on teho. Sähkötehoa voidaan verrata vesiputouksen veden tehoon. Sähköpiirin jännitettä eli potentiaalieroa vastaa putouksen korkeus ja virtaa putouksen vesimassan paljous. SI-järjestelmässä kaikki tehot mitataan wateissa (l hv = 736 W). Cessna 152 moottorin teho = 108 BHP = 80,5 kw. 12.A.3.6 SUURUUSLUOKAT Koska sähköopissa yksiköt vaihtelevat suurissa rajoissa, on suurten numerosarjojen välttämiseksi sovittu lyhenteistä, joita käytetään yleisesti myös sähköopin ulkopuolella Otetaan esimerkiksi jännitteen perusyksikkö voltti. Tuhat volttia on yksi kilovoltti, joka lyhennetään 1 kv. Miljoonasosa volttia taas on yksi mikrovoltti, jonka lyhenteessä volttia merkitsevän V:n edessä on kreikkalainen pieni kirjain µ eli 1 µv. Sovitut suuruusluokkalyhenteet on esitetty taulukossa 2-6. Vastus on virtapiirissä tehoa kuluttavana osana, jonka avulla sähköenergia muuttuu toiseen muotoon esimerkiksi lämmöksi. Lyhennys Etuliite Suuruusluokka x perusyksikot T tera = x perusyksikkö G giga = x perusyksikkö M mega = x perusyksikkö k kilo = x perusyksikkö Perusyksikkö 10 0 = 1 m milli = = 0,001 x perusyksikkö m mikro = = 0, x perusyksikkö n nano = = 0, x perusyksikkö

5 sivu 477 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA p piko = = 0, x perusyksikkö Kuva 2-6 Kuva A.3.7 TASASÄHKÖ Jos piirissä virran suunta pysyy jatkuvasti samana, sanotaan piirissä kulkevan tasavirtaa (katso kuva 2-7). Muussa tapauksessa virtaa kutsutaan vaihtovirraksi. Tasajännitettä ja tasavirtaa saadaan mm. paristoista ja akusta. 12.A.3.8 VAIHTOSÄHKÖ Vaihtosähkössä virta ja jännite saavuttavat aina yhtä pitkän ajanjakson kuluttua saman arvon. Tällöin ilmiön sanotaan olevan jaksollinen (periodinen). Tärkein jaksollinen vaihtosähkön muoto on sinimuotoinen vaihtovirta (katso kuva 2-7). Yhdellä jaksolla tarkoitetaan yhtä täydellistä vaihtelua, joka käsittää positiivisen ja negatiivisen puolijakson. Virran huippuarvolla eli amplitudiarvolla tarkoitetaan sen suurinta positiivista ja negatiivista arvoa, jotka ovat itseisarvoltaan yhtä suuret. Vaihtovirran taajuudella tarkoitetaan yhdessä sekunnissa tapahtuvien jaksojen lukumäärää. Taajuuden matemaattinen kaavamerkki on f. Taajuuden perusmittayksikkö on hertsi = [Hz] eli jakso sekunnissa = [1/s]. Kotitalouksien sähköverkko on 240 V/50 Hz eli vaihtojännite muodostaa viisikymmentä jaksoa sekunnissa. Sen taajuus on siis 50 hertsiä. Mitä suurempi on virran tai jännitteen taajuus sitä pienempi on yhteen jaksoon kuluva aika. Tasavirran taajuus on nolla. 12.A.3.9 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄ Jos jossakin sähköisessä piirissä jännite ja virta vaihtelevat, niin piiri säteilee sähköenergiaa ympäristöön tavalla, joka muistuttaa aaltoliikettä. Säteilyä kutsutaan sähkömagneettiseksi säteilyksi. Se etenee ympäristöön aaltomaisena liikkeenä valon nopeudella c, joka on noin km/s. Sähkömagneettinen aalto kiertää siis seitsemän ja puoli kertaa sekunnissa maapallon ympäri. Sähkömagneettisen aallon taajuus on sama kuin sen sähköilmiön taajuus, joka säteilyn synnyttää. Aallonpituudella λ, (kreikkalainen pieni kirjain lambda) tarkoitetaan sitä matkaa, jonka aaltoliike etenee yhden jakson aikana. Jos sekunnissa on f jaksoa, aaltoliike etenee yhden jakson aikana c/f-pituisen matkan. Aallonpituuden laskemisessa pätee siis kaava

6 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 478 Tätä kaavaa voidaan käyttää myös toisin päin eli taajuuden laskemiseen. Taajuus megahertseinä saadaan kaavasta vastoin aina vaihdettava uuteen. Lentokoneessa tuleekin olla tärkeimpiä laiteryhmiä varten varasulakkeita aina saatavilla. kun aallonpituus on ilmaistu metreinä. Vastaavasti tietysti voidaan laskea aallonpituus metreinä kaavalla kun taajuus on ilmaistu megahertseinä. Lentokoneen radiopuhelin toimii alueella f = 120 MHz. Aallonpituus 12.A.3.10 KEVYEN LENTOKONEEN SÄHKÖJÄRJESTELMÄ Lentokoneen sähköjärjestelmän muodostavat toisaalta sähköä tuottavat toisaalta sähköä kuluttavat laitteet. Cessna 152:n lentokäsikirjasta otettu kuva (katso kuva 2-8) esittää koulukoneesi sähköjärjestelmää. Virtaa tuottavat sähköjärjestelmään akku ja laturi. Järjestelmän jännite on n. 24 V silloin, kun akku on täysin varautunut. Ladattaessa järjestelmän jännite on hieman suurempi. Sähköä kuluttavat laitteet esimerkiksi siivekkeiden käyttömoottorit, radiot jne. on kytketty virtakiskoon sulakkeiden tai lämpölaukaisimien kautta, jotka irrottavat vioittuneen osan muusta sähköjärjestelmästä mahdollisen vikatapauksen ilmaannuttua. Sulakkeilla ja lämpölaukaisimilla aikaansaadulla ylivirtasuojauksella voidaan estää vioittuneen laitteen mahdollisesti aikaansaama sähköjärjestelmän ylikuormitus ja siten taataan järjestelmään kytkettyjen muiden sähkölaitteiden toiminta välttää ylikuormituksesta johtuva sähköjärjestelmän ylikuumeneminen ja mahdollinen tulipalo ehkäistä vioittuneen laitteen täydellinen tuhoutuminen. Sulake ja lämpölaukaisin mitoitetaan suojattavan laitteen normaalin virrankulutuksen mukaan siten, että normaalia huomattavasti suurempi virrannousu aikaansaa virtapiirin katkeamisen. Sulakkeessa oleva ohut hopealanka sulaa poikki nimellisvirtaa suuremmalla virralla. Lämpölaukaisimessa ylivirran aikaansaama lämpeneminen taivuttaa kaksoismetalliliuskaa, jonka seurauksena jousitettu kytkin laukeaa erottaen vikaantuneen laitteen sähköjärjestelmästä. Jonkin hetken kuluttua lämpölaukaisijan nappi voidaan painaa takaisin, jos vika oli tilapäinen. Sulake on sitä

7 sivu 479 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Kuva 2-8 (Selitykset, Kuvamme ylivirtasuojauksen selitykset: FLAP SLO-BLO15A = laskusiivekkeet FUEL IND/INT LTS 10A = polttoainemittarit, mittarivalot, kaartomittari, sytytyskytkin ) Kuva 2-9

8 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 480 Cessna 152:n kojetaulun lämpölaukaisimet (katso kuva 2-9). Jokaisen sulakkeen ja lämpölaukaisimen yhteyteen on merkitty suojattu sähköjärjestelmän osaston nimi sekä sen virta-arvo. 12.A.3.11 RADIOTEKNIIKKA RADIOTAAJUUDET Johtimessa kulkeva vaihtovirta aiheuttaa sähkömagneettisen kentän, joka etenee ympäristöön aaltomaisena liikkeenä valon nopeudella Sähkömagneettinen kenttä on samantaajuinen sen synnyttäneen vaihtovirran kanssa. Avaruudessa esiintyvä sähkömagneettisten aaltojen spektri on esitetty allaolevassa taulukossa. Spektristä pienen osan muodostavat radioaallot (katso kuva 2-10). Selitys Aallonpituus Å=Ångström-yksikkö, 10-8 cm 1 Avaruussäteily 19x10-3 Å 2 γ-säteily 19x10-3 Å - 71x10-3 Å 3 röntgen säteily 71x10-3 Å - 20Å 4 vähän tunnettu 20Å - 76Å 5 ultraviolettisät. 76Å Å 6 näkyvä valo 4000Å Å 7 infrapunasäteily Kuvan 2-10 selitykset 7600Å - 0,343 mm 8 vähän tunnettu 0,343mm - 3mm 9 hertsin aallot 3mm km 10 radioaallot 1 cm km 11 generaattori 10 km Kuva 2-10 Radioliikenne käyttää hyväksi sähkömagneettisen kentän etenemisominaisuuksia. Johtamalla tarkoitukseen soveltuva suuritaajuinen vaihtovirta sopivasti valittuun johtimeen on mahdollista aikaansaada energiasäteily sähkömagneettisten aaltojen muodossa. Aaltojen osuessa vastaanottoantenniin, ne luovuttavat siihen osan energiaansa (katso kuva 2-11). Kun tämä teho johdetaan edelleen vastaanottimeen, saadaan siinä muodostumaan lähetystä vastaavia suurtaajuisia vaihtojännitteitä, joista voidaan ilmaista niihin yhdistetty informaatio esimerkiksi puhe, musiikki tai kuva.

9 sivu 481 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 12.A.3.12 RADIOTAAJUUKSIEN JAKO Kuva 2-11 Alla olevaan taulukkoon on koottu käytössä oleva radiotaajuusspektri. Kansainvälisesti on sovittu ryhmäjako taajuusrajoineen ja nimityksineen. Rajat Lyhenne Nimitykset 3 khz - 30 khz VLF very low frequency, VLF-alue 30 khz khz LF low frequency, pitkäaaltoalue 300 khz - 3 MHz MF medium frequency, keskipitkäaaltoalue 3 MHz - 30 MHz HF high frequency, lyhytaaltoalue 30 MHz MHz VHF very high frequency, ULA-alue 300 MHz - 3 GHz UHF ultra high frequency, UHF-alue 3 GHz - 30 GHz SHF super high frequency, SHF-alue Taulukko A.3.13 RADIOAALTOJEN ETENE- MISOMINAISUUDET Radioaaltojen etenemisominaisuus sähkömagneettisena aaltoliikkeenä riippuu käytetystä taajuudesta. Etenemistä tapahtuu pinta-aaltona, avaruusaaltona ja troposfääriaaltona. Kuvassa 2-12 on esitetty havainnollisesti eri etenemismuodot. 12.A.3.14 PINTA-AALTO Pinta-aaltoa voidaan käyttää vain suhteellisen alhaisilla taajuuksilla, pitkillä aalloilla ja keskipitkäaaltoalueen alapäässä, siis VLF:llä, LF:llä ja MF-alueen alapäässä. Maan johtavuuden vaihtelut vaikuttavat aallon etenemiseen. Eteneminen on sitä parempi mitä parempi on maan johtavuus. Suurilla taajuuksilla pinta-aalto vaimenee hyvin nopeasti. Pinta-aaltoa käytetään yleensä lyhyillä etäisyyksillä, mutta jos lähettimen teho on suuri ja käytetty taajuus pieni saavutetaan pitkiäkin yhteysetäisyyksiä. Hyvä kuuluvaisuus voidaan saavuttaa VLF:llä maan ja veden allakin. Pinta-aallolla on lähettimen aiheuttama kentänvoimakkuus sama vuorokauden ajasta riippumatta. 12.A.3.15 AVARUUSAALTO Ilmakehän yläosissa ionosfäärissä on kerroksia, jotka heijastavat radioaaltoja. Näissä kerroksissa kaasumolekyylit ovat voimakkaasti ionisoituneet. Auringon ultraviolettija hiukkassäteily pystyy irrottamaan kaasumolekyyleistä elektroneja, jotka jäävät leijumaan ilmakehään. Ilmakehän alakerroksissa ultraviolettisäteily on heikkoa, joten ionisoituminenkin on pientä. Ilmakehän ylemmissä kerroksissa n. 60 km:stä ylöspäin ultraviolettisäteily on voimakasta, mutta pienen kaasupaineen takia molekyylien tiheys on pieni ja ionisoituminenkin jää pieneksi. Näiden kerrosten välillä on ionisaatiomaksimeja, joita kutsutaan Kenelly-Heavisiden kerroksiksi. Kun auringon säteily lakkaa illan pimetessä, heijastavien kerrosten ominaisuudet muuttuvat muuttuneen ionisaation

10 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 482 takia. Kuva 2-12 Avaruusaaltoetenemisessä ionosfäärissä pitkät aallot (VLF, LF) taittuvat ja heijastuvat useaankin kertaan. Pitkiä aaltoja käytetään yleisradiotoimintaan, radioliikenteeseen ja radionavigointiin suurilla etäisyyksillä. Informaation siirtoon tarvitaan tällöin häviöistä johtuen suuria lähetystehoja ja aaltopituudesta johtuen suuria antennirakennelmia. keskipitkät aallot (MF) eivät heijastu alemmista ionisaatio-kerroksista, vaan vaimenevat voimakkaasti tunkeutuessaan ylempiin kerroksiin. Päivän aikaan tällä taajuusalueella esiintyy vain pinta-aaltoetenemistä. Auringon laskiessa alemmat ionisaatiokerrokset häviävät nopeasti ja keskipitkät aallot kulkevat vaimentumattomina ylempiin kerroksiin. Aaltojen heijastuminen näistä kerroksista riippuu ionisaation voimakkuudesta. Suotuisissa olosuhteissa tällä aaltoalueella voidaan saavuttaa pitkiäkin yhteyksiä, mutta etenemisominaisuudet ovat oleellisesti riippuvaisia ionosfäärin tilasta. lyhyet aallot (HF) eivät etene käytännöllisesti katsoen ollenkaan pinta-aaltona. Aallot läpäisevät alimmat kerrokset vaimentumatta mainittavasti ja heijastuvat ylemmistä kerroksista tulokulmasta, taajuudesta ja ionisaatiosta riippuen. Lähetin- ja vastaanottopaikkojen sijaitessa kaukana toisistaan voi vastaanottimeen saapua kaksi tai useampia aaltoja, pinta-aalto ja avaruusaalto tai kaksi avaruusaaltoa eri teitä. Jos osa-aalloilla vastaanottopaikassa on vaihe-eroja etenemisteistä johtuen, voi yhteenlaskettu kentän voimakkuus vaihdella ja aiheuttaa ajoittaista häipymisilmiötä. Ionosfäärissä tapahtuvat muutokset aiheuttavat pahoja häiriöitä avaruusaaltoetenemiselle. Ionisaatiomuutoksia aikaansaavat mm. auringon pilkut, revontulet ja meteoriittitörmäykset. 12.A.3.16 TROPOSFÄÄRIAALTO Troposfääriaaltoetenemistä käytetään kaikkein lyhyimmillä aaltopituuksilla VHF-alueesta ylöspäin. Troposfääriaallolle on ominaista lähes suoraviivainen eteneminen lähetysantennista vastaanottoantenniin. Näin ollen aseman vastaanottoalue rajoittuu suunnilleen optiseen horisonttiin tai hieman sen yli. Suoran etenemisen lisäksi nämä aallot saattavat heijastua alemmissa ilmakerroksissa esiintyvistä epäjatkuvuuskohdista ns. hajaheijastuksina tai edetä kanavoitumisilmiön seurauksena ikään kuin putkessa heijastellen mm. maan pinnan ja häiriökerrosten välillä. Tällöin radioliikenne kuuluu huomattavasti optista horisonttia kauemmaksi aiheuttaen sekaannusta paikallisille yhteyksille. VHF- ja sitä korkeampien taajuusalueiden eteneminen on lähes suoraviivaista taipuen vain hieman optista horisonttia kauemmaksi, eikä eteneminen ole normaalisti riippuvainen ionosfäärin tilasta (katso kuva 2-13). VHFradiopuhelimella voidaan saada yhteys vain koneen ollessa optisen horisontin yläpuolella. Yhteysväli on näin ollen ensisijaisesti riippuvainen lentokorkeudesta.

11 sivu 483 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Kuva 2-13 Vaikka VHF-taajuudet läpäisevät ionosfäärin, ne heijastuvat erilaisista esteistä. Kuvassa 2-14 on piirretty kentällä esiintyvä tapaus, jossa lentokoneen antennin saavuttaa lähetinantennista suoraan tuleva radioaalto sekä hallin seinästä heijastuva radioaalto. Jos suoraan edenneen ja heijastuneen aallon matkaero (A B) on puolen aallon pituinen tai sen monikerta voi siinä paikassa esiintyä kentän voimakkuuden minimi eli suoraan edennyt ja heijastunut radioaalto kumoavat toisensa eikä tornin lähetystä kuulla. Aineiden kykyä heijastaa radioaaltoja käytetään hyväksi korkeimmilla taajuusalueilla. Vesi- ja lumisadealueet voidaan havaita säätutkalla, joka kuuluu nykyaikaisen liikennekoneen radiolaitevarustukseen. Lentoliikenteen yhä nopeutuessa tulee siviiliilmailunkin alueella käyttöön otettavaksi törmäyksen estojärjestelmä, joka varoittaa lentoesteistä ja toisista koneista sekä tarvittaessa antaa ohjeet automaattiselle ohjausjärjestelmälle väistöliikkeiden suorittamiseksi. Kuva A.3.17 ILMAILULLE VARATUT RADIOTAAJUUDET Taulukossa 2-15 on esitetty taajuusalueittain ilmailussa käytettävät radiojärjestelmät. Matalilla taajuuksilla toimivat pitkien matkojen radiosuunnistusjärjestelmät ja korkeilla taajuuksilla lentokoneissa olevat säätutkat. Ilmailun VHF-radiopuhelinliikenteelle on varattu taajuusalue MHz. 12.A.3.18 RADIOLAITTEIDEN RAKENNE Radiolaitteet ovat joko lähettimiä, vastaanottimia tai näiden yhdistelmiä. Radiopuhelin on yleisin lentokoneissa käytetty lähetin-vastaanotinyhdistelmä. TÄRKEIMMÄT ILMAILUN RADIOTAAJUUDET JA -LIIKENNE

12 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 484 Laite Taajuus Taajuusalue Omega khz LF NDB- ja Locator majakat khz LF ADF khz MF Loran 1,7-2 MHz MF HF-radiopuhelin 2-28 MHz (välillä kaistoja) MF ILS (MKR) Marker -etäisyysmerkki 75 MHz VHF ILS (LLZ) Localizer (kurssisäde) MHz VHF VOR MHz VHF VHF - radiopuhelin MHz VHF ILS (GP) Glide Path (liukupolku) 328,6-335,4 MHz UHF ATC-transponderi (sekundääritutka) MHz UHF DME (VOR:iin liittyvä etäisyysmitausjärjestelmä) MHz UHF GPS 1575 MHz ja 1228 MHz UHF Säätutka Kuva A.3.19 LÄHETIN Kuvassa 2-16 on esitetty yksinkertaistettu radiolähettimen lohkokaavio. Lähettimen tehtävänä on muodostaa oskillaattorissa, kertoja-asteissa ja päätevahvistimessa yhteydenpitoon tarvittava suurtaajuinen vaihtojännite, johon modulaattorissa on liitetty informaatio ja joka antenniin johdettuna saadaan säteilemään sähkömagneettisena kenttänä avaruuteen. 0skillaattorissa kehitetään perustaajuus (fo), josta kertomalla saadaan lähettimen kantoaaltotaajuus (fc). Oskillaattori voi olla vapaasti värähtelevä tai kideohjattu. Vapaasti värähtelevä oskillaattori ei ole taajuudeltaan vakava, vaan se pyrkii ryömimään jännitteen, lämpötilan tai paineen vaihdellessa tai tärinän vaikutuksesta Kideoskillaattorilla saavutetaan riittävä taajuusvakavuus (stabiilisuus), joka radiopuhelimilla on ±0,005 % kantoaaltotaajuudesta. Kideohjauksen haittana on se, että taajuus saadaan muutettua vain kidettä vaihtamalla. Useampikanavaiset järjestelmät vaativatkin aiemmin tukun kiteitä, joko niin, että kullekin kanavalle on peruskide tai kahdesta kiteestä sekoittaen muodostetaan kanavataajuus. Nykyisissä oskillaattorikytkennöissä käytetään ohjaukseen synteesitek- SHF niikkaa, jolla kullekin kanavalle tarvittava taajuus lukitaan askelittain yhteen ainoaan tarkkaan peruskiteeseen. Kide on sopivasti hiottu kvartsilevy. Oskillaattoripiirissä vaikuttava jännite saa aikaan kvartsilevyssä mekaanisia muodonmuutoksia, joiden resonanssi on hyvin stabiili. Kideohjauksella oskillaattorin taajuus ja siten ohjattavan radiolaitteen toimintataajuuskin saadaan hyvin stabiiliksi. Kertoja-asteissa matala kiteen perustaajuus nostetaan tarvittavaksi kantoaaltotaajuudeksi. Jatkuva suurtaajuinen kantoaalto ei sisällä mitään tietoa, vaan siihen on liitettävä eli moduloitava informaatio. Radiopuhelimen lähettimen modulaattorissa yhdistetään mikrofonista tuleva puhetaajuinen jännite (fp) kantoaaltotaajuiseen jännitteeseen (fc). Moduloitu kantoaalto (fc+fp) johdetaan pääteasteen (tehoasteen) kautta sovitettuun antenniin, joka säteilee syötetyn tehon sähkömagneettisena aaltoliikkeenä avaruuteen. Antennin tehtävänä on myös toisaalta siepata vastaanottoon riittävä osa avaruudessa esiintyvästä sähkömagneettisesta energiasta. Antennin tulee olla suhteessa käytettävään aallonpituuteen ja se on asennettava ja suunnattava käyttöolosuhteisiin sopivaksi.

13 sivu 485 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Kuva 2-16 Liikkuvan ajoneuvon antenni tulee asentaa siten, että se säteilee maksimitehon maan pinnan mukaan tasaisesti joka suuntaan. Ajoneuvon antennina käytetäänkin yleisimmin pystyasennossa olevaa sauva-antennia. Kuvassa 2-17 on esitetty pystyasennossa olevan puoliaalto (1/2)-dipoliantennin säteilykuviot kahdessa tasossa. Sauva-antenni ei säteile päästään, vaan pääsäteilysuunta on toroidimainen (makkaramainen) antennin sivusta joka suuntaan muodostuva suuntakuvio. Kuva 2-17 Kuva 2-18 Lentokoneen VHF-radiopuhelimen antenni on neljännesaalto (1/4) sauva-antenni, joka koneen metallirungon kanssa muodostaa lähes puoliaalto dipoliantennin mukaiset säteilykuviot (kuva 2-18). Lentokoneessa voivat myös antennin läheisyydessä olevat sen suuntaiset heijastavat pinnat aiheuttaa häiriöitä antennin toiminnalle. Metallinen sivuvakain aiheuttaa kentänvoimakkuuden heikkenemisen taaksepäin, joten sinne muodostuu katve, jonka suuruus riippuu antennin ja sivuvakaimen aallonpituuksina mitatusta etäisyydestä ja sivuvakaimen mitoista. Oleellista sähkömagneettisen aallon ominaisuuksille taajuuden ja kentänvoimakkuuden ohella on sen polarisaatio. Sähkö-

14 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 486 magneettinen aalto muodostuu kaukokentässä etenemissuuntaa ja toisiaan vastaan kohtisuorassa olevista sähkökentän ja magneettikentän komponenteista. Sähkömagneettisen aallon polarisaation määrää sen sähkökentän komponentin värähtelysuunta. Sauva-antennin suunta on sama kuin polarisaation suunta. Pystyssä oleva sauva-antenni säteilee ympäristöönsä (samoin kuin vastaanottaakin) vain pystypolarisoitua sähkömagneettista säteilyä. Luotettava radiopuhelin- ja navigointiyhteys vaatii saman antennipolarisaation sekä lähetys että vastaanottoasemilla. Kuten lähettimen lohkokaaviosta ilmeni puhe liitetään kantoaaltoon modulaattorissa. Kuvassa 2-19 on esitetty AM- eli amplitudimodulaatio (A 3), joka on yleisesti siviiliilmailun käyttämä modulaatiomuoto. AMmodulaatiossa puhetaajuus (fp) muuttaa kantoaaltotaajuuden (fc) poikkeamaa nollatasosta eli sen amplitudia. Informaatio ikään kuin ratsastaa kantoaallon huipuilla. Modulaatioprosentiksi kutsutaan sitä poikkeamaa, joka moduloidulla kantoaallolla on nollatasosta. Ylimmässä esimerkissä modulaatioprosentti on nolla eli informaatio ei siirry. Modulaatioprosentin ollessa 30 tai alle vastaanotto on heikkoa. Näin käy, jos puhutaan liian kaukaa tai liian hiljaisella äänen paineella mikrofoniin. Ihanteellinen tapaus on 100 %:n modulaatio, jolloin lähete on parhaimmillaan. Yli 100 %:n modulaatiolla lähetteen informaatio tulee säröiseksi ja siten epäselväksi. Kuva 2-19 Nykyaikaisissa radiopuhelimissa on ylimodulaatio estetty leikkausasteella ja vastaavasti alimodulaatio kompressori-vahvistimella. Radiopuhelintekniikassa käytetään myös FM eli taajuusmodulointia (F3) ja PM eli vaihemodulointia (P3), jolloin moduloiva signaali aikaansaa taajuuden tai vaiheen muutoksen kantoaallossa. Ilmailun radiojärjestelmässä käytetään taajuusmodulaatiota esimerkiksi VOR:n vertailuvaiheen lähettämiseen. Amplitudimoduloitu radioliikenne on huomattavasti häiriöalttiimpaa ajoneuvokäytössä kuin taajuus- tai vaihemoduloitu, joita yleisimmin käytetäänkin siviili-ilmailua lukuun ottamatta radiopuhelinliikenteessä. 12.A.3.20 VASTAANOTIN Kuvassa 2-20 on esitetty yksinkertaistettu vastaanottimen lohkokaavio. Vastaanottimen tehtävänä on ottaa vastaan antennin kautta toisen radiopuhelimen lähettämä suurtaajuussignaali sekä ilmaista siihen sisältyvä informaatio. Antenniin tuleva signaali vahvistetaan suurtaajuusasteessa ja sekoitusvahvistimessa, johon paikallisoskillaattorista ohjataan samanaikaisesti kantoaallosta vakioetäisyydellä oleva oskillaattoritaajuus. Näiden eroitustaajuutta nimitetään välitaajuudeksi, joka vahvistetaan välitaajuusvahvistimessa. Vahvistettu välitaajuussignaali johdetaan ilmaisimeen, jossa pientaajuus (puhe) erotetaan välitaajuudesta. Tämä johdetaan pientaajuusvahvistimen kautta kaiuttimeen tai kuulokkeisiin. Koska lähetteen voimakkuus vaihtelee hyvinkin suurissa rajoissa etäisyyden funk-

15 sivu 487 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA tiona tarvitaan vastaanottimessa automaattinen voimakkuuden säädin (AVS), joka tasaa kuultavan puheen tason sopivaksi. Kuva 2-20 Tehotiheyden vaihtelu etäisyydestä riippuen on ymmärrettävää, koska kuultava lähetin lähettää vakioteholla ja vastaanottimen antenni edustaa myös vakiosieppauspintaa. Sama teho jakautuu yhä suurempaan ja suurempaan puoliavaruuteen, kun etäisyys kasvaa. Tehotiheys onkin kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön eli matkan kaksinkertaistuessa tehotiheys pienenee neljänteen osaan. SQ = SQUELCH on kohinasalpa, jonka tehtävänä on sulkea pientaajuusaste kun kanavalla ei ole lähetystä kuultavana. Se siis poistaa turhan, avaruudesta ja eri sähköjärjestelmistä, vastaanottoantenniin ja sen kautta kaiuttimeen saakka muuten tulevan kohinan kuulumasta ja siten säästää lentäjän korvat kohinan aiheuttamalta kyllästymiseltä ja mahdolliselta kuuloherkkyyden huonontumiselta. Kohinasalpa ei siis poista kohinaa vastaanotettavasta lähetteestä, vaan kanavalla olevan liikenteen avatessa kohinasalvan myös taustakohina kuuluu verrannollisena vastaanotettavan hyötysignaalin voimakkuuteen. Kohinasalvan avautumiskynnys on yleensä säädeltävissä ja se säädetään kohinan rajalle siten, että kohina juuri ja juuri lakkaa kuulumasta. Tarpeettoman ylös säädetty kohinasalpa tekee vastaanottimen epäherkäksi ja vaikuttaa siten saavutettavaan yhteysväliin. Kohinasalpaa ei siis tule käyttää lentokoneen sytytys-, mittaristo- tai säätöjärjestelmien sähköisen kipinöinnin aiheuttaman suurtaajuushäiriön vaimentamiseen, vaan näiden aiheuttaman häiriön poisto on suoritettava itse järjestelmässä. Vastaanotin oikein käytettynä ilmaisee siten myös suurissa sähköjärjestelmissä tapahtuneen toimintamuutoksen lentäjälle. 12.A.3.21 ILMAILUN VHF-RADIOPU- HELIN Kuvassa 2-21 nähdään nykyaikainen ilmailun VHF-radiopuhelin/-navigointivastaanotinyksikkö. Varsinainen radiopuhelin sisältää lähettimen ja vastaanottimen, jotka on sijoitettu samaan kotelon osaan. Isolla kaksoisnupilla (channel) valitaan käytettävät radiopuhelinkanavat, joiden taajuus näkyy ruudusta nuppien vieressä. Samoilla taajuuden valintanupeilla valitaan sekä lähetys- että vastaanottotaajuus samanaikaisesti eli radiopuhelin on käytettävällä kanavalla. Kaksoisnupin alla olevasta vipukytkimestä kytketään virta päälle asentoon = ON. Kun vipukytkin vedetään asentoon = TEST, kytkeytyy kohinasalpa pois päältä. Käyttäjä voi tässä radiopuhelinmallissa säätää vastaanottimen kohinasalvan joko pois tai päälle. Kohinasalvan säätö kohinan rajalle suoritetaan huollon yhteydessä. Haluttaessa kuulla hyvin heikkoa lähetettä, kaukoasemaa tai muuten vastaanottimen toimintaa kokeiltaessa, voidaan kohinasalpa kytkeä kokonaan pois, jotta vastaanottimen herkkyys olisi mahdollisimman suuri. Vastaanottimen herkkyys on määritelty siksi pienimmäksi jännitteeksi, joka sähkömagneettisesta kentästä indusoituu antenniin ja josta vastaanotin kykenee vielä luotettavasti irrottamaan siihen sisältyvän informaation. Nykyaikaisen vastaanottimen herkkyys on n. 0,5 µv (mikrovolttia).

16 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 488 Kuva 2-21 Kuvassa vasemmassa alareunassa olevalla VOL-nupilla säädetään pientaajuusasteen vahvistusta niin, että kaiuttimesta tai kuulokkeista tuleva äänenvoimakkuus on sopiva. Ilmailun radiopuhelinliikenteessä käytetään SIMPLEX-liikennettä, jolloin vain joko vastaanotin tai lähetin toimii. Yhtäaikaa ei siis voi puhua ja kuunnella niin kuin puhelimella. Liikennemuoto on mahdollistanut radiopuhelimen rakenteen pitkälle viedyn yksinkertaistamisen. Radiopuhelimen pientaajuusvahvistinta käytetään ulostulovahvistimena ja mikrofonivahvistimena. Kiteitä ja näiden sekoitustuloksia käytetään sekä lähetettävän taajuuden että vastaanotettavan taajuuden muodostamisessa tarvittavan apuoskillaattoritaajuuden synnyttämiseen. Suunnittelun tuloksena radiopuhelimen koko, paino, virrankulutus ja hintakin ovat liikkuvalle asemalle tulleet edullisemmaksi. Ilmailun radiopuhelinliikenteelle on varattu taajuusalue MHz, joka on jaettu 25 khz:n kanavajaolla 720 kanavaan. Pieni kanavaetäisyys (25 khz) vaatii vastaanottimelta hyvän valintatarkkuuden eli selektiivisyyden. Valintatarkkuudeksi määritellään kyky erotella taajuusspektristä vastaanotettava taajuus niin, etteivät lähitaajuudet sotke vastaanottoa. Lentäjä käyttää radiopuhelinta mikrofonin kautta. Mikrofoni muuttaa puheen painevärähtelyt kalvon kautta vastaaviksi sähkövärähtelyiksi, joilla moduloidaan kantoaaltoa. Mikrofonissa tai ohjaimissa olevalla painikkeella (tangentilla) ohjaaja käynnistää lähettimen. Tangentin ollessa yläasennossa vastaanotin toimii. Mikrofoni on yhdistetty johtimen päässä olevalla pistokkeella lähettimeen: Tangenttia painettaessa vastaanottimen käyttöjännite katkeaa ja kytkeytyy lähettimeen sekä antennin vaihtorele yhdistää antennin lähettimeen. Kuvassa 2-22 on yleisesti käytössä oleva mikrofoni (KING KA-14). Kuva 2-22 Tangentin juuttuminen lähetysasentoon aiheuttaa kanavan varaamisen ja estää siten muun liikenteen sillä. Tällöin ei koneessa toimi vastaanotin. Tilapäisesti voidaan käyttää radiopuhelinta irrottamalla mikrofonin pistoke koskettimestaan vastaanotettaessa ja pistämällä pistoke takaisin lähetettäessä sanomaa. Muutamissa mikrofonimalleissa on toteutettu ns. hälykompensointi. Mikrofonissa on kalvon molemmilla puolilla ääniraot, jolloin ohjaamossa vallitseva häly vaikuttaa rakojen kautta tasaisesti kalvoon kumoten painevaihtelut. Puheääni suunnataan mikrofonin etupuolelle pitäen mikrofonia noin viiden sentin etäisyydellä toisesta suupielestä, jolloin saavutetaan riittävä äänen paine ja samalla estyy haitallinen kosteus leviämästä mikrofoniin. Puheensiirtoketju sulkeutuu lentokoneen kaiuttimeen tai kuulokkeisiin. Näiden tehtävänä on muuttaa vastaan otetusta signaalista ilmaistu pientaajuinen jännite korvin kuultavaksi painevärähtelyksi eli puheeksi tai musiikiksi. 12.A.3.22 YHTEYSVÄLI Yhteysväliin vaikuttavia tekijöitä on muitakin kuin vika radiopuhelimessa. Lentäjän tulisikin oppia tuntemaan radiolaitteiden toimintaedellytykset, jotta vikailmoituksia ei turhaan tehtäisi. 1. Yhteysväliin VHF-radiopuhelimella vaikuttaa aaltojen etenemisominaisuudesta johtuen ensisijaisesti lentokorkeus. Maan kaarevuus- rajoittaa käyttökelpoisen radiohorisontin optiseen horisonttiin. Lisäksi maastoesteet (tunturit ja vuoret) lyhentävät yhteysetäisyyttä.

17 sivu 489 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Muutamia ohjearvoja muistiin; Kuva 2-23 Ilmailuviestiliikenteen yleisesti käyttämä kieli on englanti kansallisen kielen ohella. Normaalisti käytettävä kieli, ja kieli jota voilentokorkeus (h ) 500 ft 30 nm 1000 ft 45 nm 5000 ft 100 nm yhteysetäisyys (d) 2. Lähettimen teho rajoittaa käyttökelpoista yhteysväliä lennettäessä korkealla. Varsinkin pienitehoisen lähettimen aikaansaama tehotiheys vastaanottopaikalla voi olla riittämätön. Tehotiheys vähenee neljännekseen välimatkan kaksinkertaistuessa. Ilmailun VHF-radiopuhelimen lähtöteho vaihtelee 0,5 W:sta 30 W:iin. 3. Vastaanottimen herkkyys ja kohinasalvan säätö voivat aiheuttaa yhteyden katkeamisen radiohorisonttia lyhyemmilläkin etäisyyksillä. 4. Antennin suuntausominaisuudet, varsinkin mahdolliset katvesektorit, voivat vaikuttaa saavutettavan yhteysetäisyyden pienenemiseen. Jään muodostuminen muuttaa antennin säteily- ja vastaanotto-ominaisuuksia sekä voi maadoittaa sen runkoa. 5. Häiriö- ja kohinataso vastaanottopaikalla vaikuttaa rajoittavasti yhteyden luotettavuuteen. Koneen omat sähköjärjestelmät aiheuttavat kipinöidessään suurtaajuisen, laajakaistaisen häiriökentän, joka tunkeutuu vastaanottimeen joko suoraan tai antennin kautta. Lentokoneen ohjaamossa esiintyvä akustinen melu vaikeuttaa vastaanottoa kaiuttimen kautta sekä häiritsee lähetystä sekoittuessaan puheeseen. Puheen tuleekin olla selvää ja riittävän voimakasta meluun verrattuna. Ilmastolliset häiriöt (ukkonen ja kuiva lumisade) voivat sähköpurkausten aikana tukkia vastaanoton täysin. 12.A.3.23 RADIOPUHELINYHTEY- DEN KATKETESSA TARKASTA 1. Laitteisto virta edelleen päällä sulakkeet ehjät oikea taajuus (käytä tarvittaessa toissijaista taajuutta) kohinasalvan oikea säätö mikrofonin pistoke pohjassa tangentin toiminta voimakkuuden säätö riittävä 2. Koneen sijainti lentokorkeus ko. yhteysetäisyydelle antennin säteilykuvion minimisuunnat 3. Oma käyttötekniikkasi paina tangenttia oikein puhu mikrofoniin oikein käytä riittävää äänen voimakkuutta ja puhu rauhallisesti. 12.A.4 Radiopuhelinliikenne 12.A.4.1 YLEISTÄ

18 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 490 daan käyttää pyynnöstä, ilmoitetaan ilmailukäsikirjassa. Jokainen kirjoitettu sana tulisi lukea läpi ennen sen lähettämistä, jotta vältyttäisiin turhilta viivytyksiltä viestityksen aikana. Puhuessasi mikrofoniin muista seuraavat ohjeet: Äännä jokainen sana selvästi. Säilytä tasainen puhenopeus, joka ei ylitä 100 sanaa minuutissa. Säilytä tasainen äänenvoimakkuus. Pidä mikrofoni koko lähetyksen ajan samalla etäisyydellä suusta, tangentti kunnolla kytkettynä ennen kuin ryhdyt puhumaan. Keskeytä puheesi, jos sinun on välttämätöntä kääntää päätäsi poispäin mikrofonista. Mieti sanottavasi ennen kuin painat tangenttia ja varmistu, ettet puhu toisen lähetyksen päälle. 12.A.4.2 ILMAILUN PUHEAAKKO- SET Ensimmäinen tehtävä radiopuhelinliikennettä opiskeltaessa on seuraavassa esitettyjen ICAO:n hyväksymien aakkosten oppiminen. Nimet, lyhenteet ja sanat, joiden ääntäminen on epäselvää, annetaan puheaakkosina äännettyinä kuten alla on esitetty painottaen alleviivattua tavua.

19 sivu 491 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA Alla olevassa taulukossa on annettu myös vastaava suomenkielinen puheaakkonen. Kirjain Puhe- Ääntäminen Suomen kielinen aakkonen Kirjaimin puheaakkonen A Alfa ALL-FA Aarne B Bravo BRA-VO Bertta C Charlie TSAA-LI Celsius D Delta DELL-TA Daavid E Echo EKK-O Eemeli F Foxtrot FOKS-TROT Faarao G Golf GOLF Gideon H Hotel HO-TELL Heikki I India IN-DI-A Iivari J Juliett JU-LI-ET Jussi K Kilo KI-LO Kalle L Lima LI-MA Lauri M Mike MAIK Matti N November NO-VEM-BER Niilo O Oscar OS-KAR Otto P Papa PA-PA Paavo Q Quebec KE-BEK Kuu R Romeo RO-MEO Risto S Sierra SI-ERRA Sakari T Tango TAN-GO Tyyne U Uniform JU-NI-FORM Urho V Victor VIK-TOR Vihtori W Whiskey WIS-KI Wiski X X-ray EKS-REI Äksä Y Yankee JEN-KKI Yrjö Z Zulu ZU-LU Zeta Ä - Äiti Ö - Öljy Suomalaisten sotilasilma-alusten kutsumerkissä lennoilla,

20 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA sivu 492 jotka tapahtuvat kokonaisuudessaan Suomen lentotiedotusalueella, käytetään suomenkielisessä radiopuhelinliikenteessä suomenkielisiä puheaakkosia. 12.A.4.3 LUVUT RADIOPUHELINLII- KENTEESSÄ 12.A Luvut radiopuhelinliikenteessä ja Lukujen lähettäminen Radiopuhelinliikenteessä luvut, lukuun ottamatta täysiä satoja ja täysiä tuhansia sekä niiden yhdistelmiä, annetaan lausumalla jokainen numero erikseen. Täydet sadat ja tuhannet annetaan luettelemalla satoja ja tuhansia ilmaisevan luvun numerot erikseen ja liitämällä perään sana "SATAA / HUNDRED" "TUHATTA / THOUSAND". Täysien tuhansien ja satojen yhdistelmät annetaan lukemalla tuhansia ilmaisevat numerot ja liittämällä perään sana "TUHATTA / THOUSAND", jonka jälkeen sato)a merkitsevät numerot ja sana "SATAA / HUNDRED". Desimaalipilkku (merkitsemisessä käytetään myös pistettä) ilmaistaan sanalla "DESIMAALI / DECIMAL". Seuraavat esimerkit havainnollistavat asiaa. 10 Yksi nolla One zero 75 Seitsemän viisi Seven five 600 Kuusi sataa Six hundred 5000 Viisi tuhatta Five thousand 7600 Seitsemän tuhatta kuusi sataa Seven thousand six hundred Yksi yksi tuhatta One one thousand Yksi kahdeksan tuhatta yhdeksän sataa kolme kahdeksan yksi neljä kolme One eight thousand nine hundred Three eight one four three Yksi nolla nolla desimaali kolme Radiotaajuuden ilmoittaminen One zero zero decimal three Huom. 1 VHF-taajuuksissa, joissa ei ole enempää kuin kaksi desimaalia, on nolla merkitsevä luku ja se luetaan. Huom. 2 Kun VHF-taajuudet on erotettu 25 khz:n välein, tulisi vain viittä ensimmäistä numeroa käyttää taajuutta osoitettaessa. Seuraavat esimerkit havainnollistavat asiaa: YKSI YKSI KAHDEKSAN DESIMAALI NOLLA ONE ONE EIGHT DECIMAL ZERO YKSI YKSI KAHDEKSAN DESIMAALI YKSI NOLLA ONE ONE EIGHT DECIMAL ONE ZERO YKSI YKSI KAHDEKSAN DESIMAALI YKSI KAKSI ONE ONE EIGHT DECIMAL ONE TWO YKSI YKSI KAHDEKSAN DESIMAALI YKSI VIISI ONE ONE EIGHT DECIMAL ONE FIVE 12.A.4.4 AIKA Kaikilla lennonvarmistuspalvelua suorittavilla asemilla kaikkialla maailmassa on KOORDINOITU MAAILMANAIKA (CO- ORDINATED UNIVERSAL TIME), johon tavallisesti viitataan lyhenteellä UTC, toisinaan myös kirjaimella Z. Suomen paikallinen aika talvella on kaksi tuntia, kesällä kolme tuntia UTC-ajasta edellä. Ellei erehtymisen vaaraa ole, aika ilmoitetaan vain minuutteina. Esimerkiksi Ajan ilmoittaminen kellon ollessa 1235 UTC: aika kolme viisi - three five, tai aika yksi kaksi kolme viisi- time one two three five.

Ilmailuviestiliikennettä varten tarkoitettu kannettava radiopuhelin

Ilmailuviestiliikennettä varten tarkoitettu kannettava radiopuhelin 1 Ilmailuviestiliikennettä varten tarkoitettu kannettava radiopuhelin RX M 13 Näyttöruutu DVOR TO FROM 1 2 3 CLR CDI DUP W DUP UP SCAN 118.600 M13 1 2 3 CLR 4 5 6 KEY LOCK BEEP LOCKOUT DWN SCAN 7 8 9 4

Lisätiedot

V3 121.50 123.10 123.45 20 / : 1950. 28 8 8 30 7 7 14 1-2 W

V3 121.50 123.10 123.45 20 / : 1950. 28 8 8 30 7 7 14 1-2 W ILMAILURADIO 118-136.975 MHz Ei kanavanumerointia - kanavat taajuuksina. Lähete amplitudimoduloitu ( AM ) tehot 5-10 W simplex. Hätätaajuus 121.50 MHz Yhteistoiminta 123.10 Mhz. Pulinakanava 123.45 Liitimillä

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2012

Radioamatöörikurssi 2012 Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

LUVASTA VAPAUTETUT RADIOLAITTEET LVR 1 / 2010 VIESTINTÄVIRASTO

LUVASTA VAPAUTETUT RADIOLAITTEET LVR 1 / 2010 VIESTINTÄVIRASTO LUVASTA VAPAUTETUT RADIOLAITTEET LVR 1 / 2010 VIESTINTÄVIRASTO Luvasta vapautetut radiolaitteet 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. TÄRKEIMMÄT RADIOLAITTEITA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET... 2 3. RADIOLAITTEITA

Lisätiedot

Määräys ILMAILURADIOVIESTINNÄSSÄ KÄYTETTÄVIEN RADIOLAITTEIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2007

Määräys ILMAILURADIOVIESTINNÄSSÄ KÄYTETTÄVIEN RADIOLAITTEIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2007 1 (6) Määräys ILMAILURADIOVIESTINNÄSSÄ KÄYTETTÄVIEN RADIOLAITTEIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2007 Viestintävirasto on 16 päivänä marraskuuta 2001

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 11.11.2014 Juha, OH2EAN 1 / 42 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 42 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

Maxon CM10. CB-puhelin

Maxon CM10. CB-puhelin Maxon CM10 CB-puhelin 1 Sisällysluettelo Spesifikaatiot...3 Yleiset...3 Vastaanotin...3 Lähetin...3 Säätimet ja käyttö...4 Etupaneeli...4 Takapaneeli...5 Mikrofoni...6 Asennus...6 Pääyksikön asennus...6

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

ECC:n päätös ECC/DEC/(06)04. Standardi EN 302 065 sekä EN 302 500.

ECC:n päätös ECC/DEC/(06)04. Standardi EN 302 065 sekä EN 302 500. 1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Ilmailumääräys 1 (27) TRAFI/3761/03.04.00.00/2011 GEN M1-8

Ilmailumääräys 1 (27) TRAFI/3761/03.04.00.00/2011 GEN M1-8 1 (27) Antopäivä: 18.11.2011 Voimaantulopäivä: 15.12.2011 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Tämä määräys on annettu ilmailulain (1194/2009) 3 :n nojalla ottaen huomioon kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

Telecrane F24 Käyttö-ohje

Telecrane F24 Käyttö-ohje 1 Telecrane F24 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F24 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käyttöönotto / paristot / vastaanottimen virtalähde 4 - Tunnistuskoodin vaihto 6 - Vastaanottimen virtalähteen jännitteen

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama

Lisätiedot

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Viestintävirasto LIITE () TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Tässä liitteessä esitetään yksityiskohtaisesti taajuusmaksun laskenta ja verrataan sitä nykyiseen lupa- tai taajuusmaksuun. Matkaviestinverkkojen

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 Tutkintaselostus C 21/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 OH-PKT, Piper PA-28-181 OH-JLK, Cessna TU206G Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen

Lisätiedot

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4S) 06.02.2015

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4S) 06.02.2015 1 (202) väli ja parikaista 8.3-9 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE 9-11.3 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE RADIONAVIGOINTI 11.3-14 khz RADIONAVIGOINTI 14.000-19.950 khz SIIRTYVÄ MERIRADIOLIIKENNE 19.950-20.050

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A0300 RF-tekniikan perusteet BL50A0300 5. Luento 30.9.2013 Antennit Radioaaltojen eteneminen DI Juho Tyster Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

Radiot ja transponderit. Aki Suokas

Radiot ja transponderit. Aki Suokas Radiot ja transponderit Aki Suokas 1 Mitä operointivaatimus sanoo? NCO.IDE.A.190 Radioviestintälaitteet a) Lentokoneissa on oltava radioviestintälaitteet, jotka soveltuvat kaksisuuntaiseen viestintään

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Häiriöt kaukokentässä

Häiriöt kaukokentässä Häiriöt kaukokentässä eli kun ollaan kaukana antennista Tavoitteet Tuntee keskeiset periaatteet radioteitse tapahtuvan häiriön kytkeytymiseen ja suojaukseen Tunnistaa kauko- ja lähikentän sähkömagneettisessa

Lisätiedot

Midland G5. 8-kanavainen PMR446-radiopuhelin

Midland G5. 8-kanavainen PMR446-radiopuhelin Midland G5 8-kanavainen PMR446-radiopuhelin Midland G5 on uuden sukupolven radiopuhelin, jota voidaan käyttää lupavapaasti useimmissa EU-maissa PMR446-kanavilla (446.00625 446.09375 MHz). Tarkista maakohtaiset

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

RAJOITETTU RADIOPUHELIMENHOITAJAN KELPUUTUS. Ilmailuradion käyttäjällä on oltava rajoitettu R/T-kelpuutus

RAJOITETTU RADIOPUHELIMENHOITAJAN KELPUUTUS. Ilmailuradion käyttäjällä on oltava rajoitettu R/T-kelpuutus 6.4.2015 Matti Kuosmanen 1 1 ILMAILUVIESTILIIKENNE TAVOITTEET: Tavoitteena on oppia kommunikoimaan tehokkaasti sekä ilmaliikennepalveluelinten että muiden ilmailuradiokäyttäjien kanssa, aiheuttamatta häiriöitä

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin HMB 6. SSTL n:o 75 631 26 ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX

Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin HMB 6. SSTL n:o 75 631 26 ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin SSTL n:o 75 631 26 ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX I. Käyttötarkoitus Päävahvistin on valmistettu kansainvälisten laatustandardien mukaisesti ja se täyttää

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä Tutkintaselostus C 26/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä OH-HLT, Hughes 296C OH-CFQ, Cessna 172M OH-773, SZD-51-1 Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Avainsanat: sähkö, rinnankytkentä, sarjaan kytkentä, avoin virtapiiri, suljettu virtapiiri

Avainsanat: sähkö, rinnankytkentä, sarjaan kytkentä, avoin virtapiiri, suljettu virtapiiri Jenna Martikainen, Tuomas Mäenpää, Marjo Pasanen, Hannu Ruotsalainen ja Elisa Svärd OuLUMA, sivu 1 HATTIWATTIEN HAAKSIRIKKO Avainsanat: sähkö, rinnankytkentä, sarjaan kytkentä, avoin virtapiiri, suljettu

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

President Teddy. Ohjekirjan versio: 1.0

President Teddy. Ohjekirjan versio: 1.0 President Teddy Ohjekirjan versio: 1.0 Sisältö 1 Selitykset 2 1.1 Etupaneeli........................ 2 1.2 Takapaneeli....................... 4 2 Teknisiä tietoja 5 3 Käyttöönotto 6 3.1 Lähetinvastaanottimen

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4T) 15.12.2015

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4T) 15.12.2015 1 (199) väli ja parikaista 8.3-9 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE 9-11.3 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE RADIONAVIGOINTI 11.3-14 khz RADIONAVIGOINTI 14.000-19.950 khz SIIRTYVÄ MERIRADIOLIIKENNE 19.950-20.050

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on? SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan

Lisätiedot

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4R) 30.12.2014

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4R) 30.12.2014 1 (202) väli ja parikaista 8.3-9 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE 9-11.3 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE RADIONAVIGOINTI 11.3-14 khz RADIONAVIGOINTI 14.000-19.950 khz SIIRTYVÄ MERIRADIOLIIKENNE 19.950-20.050

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

ORDLAND PROFESSIONAL RADIO. ELK-68 Käyttöohje

ORDLAND PROFESSIONAL RADIO. ELK-68 Käyttöohje ELK-68 Käyttöohje Varotoimenpiteet Käytä tätä laitetta turvallisesti ja tehokkaasti. Lue ohje huolellisesti ennen käyttöä. Korjauksen saa suorittaa vain valtuutettu huolto. Sammuta virrat jos menet leimahdus

Lisätiedot

RADIOPUHELIN SUOMI. antenni. vyöklipsi. CALLnappi taustavalaistu LCD-näyttö. POWERnappi. latausjakki. TALKnappi. ÄÄNENVOIMAKKUUDEN SÄÄTÖ -napit

RADIOPUHELIN SUOMI. antenni. vyöklipsi. CALLnappi taustavalaistu LCD-näyttö. POWERnappi. latausjakki. TALKnappi. ÄÄNENVOIMAKKUUDEN SÄÄTÖ -napit antenni SUOMI RADIOPUHELIN MALLI MT 500 POWERnappi CALLnappi taustavalaistu LCD-näyttö vyöklipsi TALKnappi VALO/ MAKSIMIKANTAVUUS KANAVAN VALINTA -napit kaiutin/mikrofoni latausjakki ÄÄNENVOIMAKKUUDEN

Lisätiedot

Antennit ja syöttöjohdot

Antennit ja syöttöjohdot Antennit ja syöttöjohdot http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf Siirtojohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Käyttöopas. Sangean PR-D4

Käyttöopas. Sangean PR-D4 Käyttöopas Sangean PR-D4 TURVAOHJEET Lue tuotteen ohjeet tuotteen turvallisen käytön takaamiseksi ja säilytä nämä ohjeet tulevaisuuden varalle. 1. Älä käytä tuotetta veden lähellä. 2. Puhdista laite kuivalla

Lisätiedot

MLR-1105 (Tasavirralla toimiva paristotyyppinen ovikellovastaanotin) LMLT-711 (Äänisignaaliyksikön soittonappi/lähetin)

MLR-1105 (Tasavirralla toimiva paristotyyppinen ovikellovastaanotin) LMLT-711 (Äänisignaaliyksikön soittonappi/lähetin) MALLI: Nexa MLR-1105 MLR-1105 (Tasavirralla toimiva paristotyyppinen ovikellovastaanotin) LMLT-711 (Äänisignaaliyksikön soittonappi/lähetin) Oppimispainike Äänenvoimakkuuden valintapainike Soittoäänen

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Käyttösäätimet. ActivSound 75. (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. (2) Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä.

Käyttösäätimet. ActivSound 75. (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. (2) Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä. ActivSound 75 (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. () Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä. () Infrapunamikrofonin äänenvoimakkuuden säätö [Teacher 1 ja (Opettaja 1 ja )]

Lisätiedot

DT-120 Käyttöohje (FI)

DT-120 Käyttöohje (FI) SÄÄTIMET 1. VIRTA/AALTOALUE-painike 2. LCD-näyttö 3. DBB/ STEP-painike 4. Mono/Stereo-painike 5. Äänenvoimakkuuspainikkeet 6. Virityssäädin/Ajanasetuspainike 7. Lukituskytkin 8. Paristolokero 9. Kantohihnan

Lisätiedot

Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997

Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 Tutkintaselostus B 4/1997 L Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 MIG-21 UM Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö KU-1 PLL & UHF UE DVEY langaton mikrofonijärjestelmä Käyttöohje ä ä ä ö ä ö Vastaanottimen ominaisuudet a. Etupaneeli 1. Lähettimen audiotason indikointi 2. Vastaanottavan antennin indikointi. äyttää kummaltako

Lisätiedot

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä 1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

President Randy II. Ohjekirjan versio: 3.5

President Randy II. Ohjekirjan versio: 3.5 President Randy II Ohjekirjan versio: 3.5 Sisältö 1 Käyttöönotto 2 1.1 Radion asennus.................................... 2 2 Toiminnot 3 2.1 Näyttö.......................................... 4 2.2 Toimintokuvaukset...................................

Lisätiedot

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Kytkimet 1. Taajuuden valintanäppäimet 2. Radioasemien selailun ja kellonajan asetus 3. Muistipaikan valintanäppäimet 4. Äänenvoimakkuuden säätö 5. LCD-näyttö 6. Herätyksen asetus

Lisätiedot

Onko tekniikasta apua?

Onko tekniikasta apua? Onko tekniikasta apua? Lentoturvallisuusseminaari 2013 Jari Lyytinen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Katsaus törmäyksenestomenetelmiin Oma porrastus See and Avoid Törmäyskurssilla olevat koneet hankalimpia

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE KENTTÄPUHELIN LM ERICSSON M/37

KÄYTTÖOHJE KENTTÄPUHELIN LM ERICSSON M/37 1 (10) KÄYTTÖOHJE KENTTÄPUHELIN LM ERICSSON M/37 2 (10) 1. SISÄLLYS 1. Sisällys... 2 2. Kenttäpuhelin M/37... 3 3. Yleistä puheluista... 4 4. Kenttäpuhelimen kytkeminen ja käyttöönotto... 4 4.1 Paristojen

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

Magneettinen energia

Magneettinen energia Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee

Lisätiedot

Antenni ja säteilykuvio

Antenni ja säteilykuvio POHDIN projekti Antenni ja säteilykuvio Nykyaikana sekä tietoliikennekulttuuri että ylipäätään koko infrastruktuuri perustuvat hyvin voimallisesti sähkömagneettiseen säteilyyn ja antenneihin. Kun tarkastellaan

Lisätiedot

Antennit ja. syöttöjohdot. http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY

Antennit ja. syöttöjohdot. http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Antennit ja http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf syöttöjohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen 3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 10.11.2015 Otto, OH2EMQ 1 / 44 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 44 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Rovaniemen lentoaseman läheisyydessä 15.3.1997

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Rovaniemen lentoaseman läheisyydessä 15.3.1997 Tutkintaselostus B 4a/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Rovaniemen lentoaseman läheisyydessä 15.3.1997 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan

Lisätiedot

1 Rauno Vauramo OH6AYW

1 Rauno Vauramo OH6AYW 1 Rauno Vauramo OH6AYW Kurssit (K - liikenne ja määräykset ja T1 - radio- sekä sähkötekniikan perusteita) sijaitsevat Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijaportaalissa (Moodle-oppimisympäristö). K-modulin

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY K001/M12/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(17) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 SI järjestelmä Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä Perussuureet ja perusyksiköt Suure Tunnus Yksikkö

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Tampere-Pirkkalan lentoaseman läheisyydessä 18.3.1997

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Tampere-Pirkkalan lentoaseman läheisyydessä 18.3.1997 Tutkintaselostus B 2/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Tampere-Pirkkalan lentoaseman läheisyydessä 18.3.1997 W 31, HN-402 W 32, HN-407 AY 5376, ATR-72 AY 4208, SF 340 Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä Tutkintaselostus C 19/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Utin lentopaikan läheisyydessä 29.6.1997 HB-VJB, Cessna 501 OH-ULK, Cessna 206G ja laskuvarjohyppääjät Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,

Lisätiedot

Määräys suuren häiriöriskin aiheuttavien radiolähettimien tarkastusmenettelystä

Määräys suuren häiriöriskin aiheuttavien radiolähettimien tarkastusmenettelystä 1 (5) Määräys suuren häiriöriskin aiheuttavien radiolähettimien tarkastusmenettelystä Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä joulukuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren

Lisätiedot

Yhteentörmäysvaara Porin lähestymisalueella 23.8.2010

Yhteentörmäysvaara Porin lähestymisalueella 23.8.2010 Tutkintaselostus D8/2010L Yhteentörmäysvaara Porin lähestymisalueella 23.8.2010 OH-PCE Piper PA-28-140 SP-KWN Jetstream J32 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

M2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it

M2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it M2A.2000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille High Level -kaiutintasoinen

Lisätiedot

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta. 3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.

Lisätiedot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja MOOTTORIVENTTIILI Käsikirja Tutustu käsikirjaan huolella ennen järjestelmän käyttöönottoa. Ainoastaan valtuutettu huoltohenkilökunta on oikeutettu suorittamaan säätöja korjaustoimenpiteitä. Korjauksessa

Lisätiedot