Lähes 20 vuoden kunnostusprojekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähes 20 vuoden kunnostusprojekti"

Transkriptio

1 MK tänään Viipurin kaupunginkirjasto Lähes 20 vuoden kunnostusprojekti 2013 Juniperin uniikit muodot paikallavalu- ja harkkorakenteina

2 MK tänään Viipurin kaupunginkirjasto Lähes 20 vuoden kunnostusprojekti 2013 Kansikuva: Anton Znamenshchikov Juniperin Juniperin uniikit muodot paikallavalu- ja harkkorakenteina MK tänään on Muottikolmio Oy:n asiakaslehti. Lehti pyrkii antamaan tietoa kiinnostavista projekteista ja vinkkejä parempaan rakentamiseen. Päätoimittaja Jorma Platan Toimitus Sirkka Saarinen Muottikolmio Oy Finnoonniitty Espoo Puh Fax www. muottikolmio.fi Osoitteenmuutokset sähköpostilla: Juniperin uniikit muodot paikallavalu- ja harkkorakenteina 2 Ydinpolttoaineen loppusijoitusta varten ONKALOn rakentaminen on samalla tutkimusta 6 Viipurin kaupunginkirjasto Lähes 20 vuoden kunnostusprojekti 8 Uniikkia uudisrakentamista Helsingin Eirassa 10 Soukan koulussa peruskorjaus ja laajennus 70-luvun hengessä 12 Vanha halli purettiin Somerolle uusi uimahalli 15 MESSUTAPAHTUMAT 16 Talo Juniper Siuntion Pikkalassa on sekä sijainniltaan että arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen. Jylhässä kalliomaisemassa kohoavan omakotitalon rakentaminen on ollut pitkä projekti. - Ei ihme, sillä monimuotoinen runko on vaatinut erityisosaamista sekä suunnittelulta että toteutukselta. Kolmikerroksisen talon uniikki ilme muodostuu kaarevien ja terävien muotojen yhteiselosta. Ne on toteutettu kivirakenteisina, pääosin paikallavalu- ja harkkorakenteina. 2

3 uniikit muodot Kolmeen kerrokseen Jyrki Tasan Talo Juniper -suunnitelma esiteltiin tuoreeltaan myös Arkkitehti-lehdessä. Esittelyssä Jyrki Tasa kertoi, että alkuvaiheessa ideana oli linnakemaipaikallavalu- ja harkkorakenteina Talo Juniper sijaitsee Siuntiossa jylhällä kalliotontilla, josta on avara näkymä Vikträsk-järvelle. Talo edustaa pientalorakentamisessa harvinaista omaleimaisuutta ja innovatiivisuutta sekä suunnitteluratkaisuissa että materiaalien luovassa käytössä. Runkovalmiin Juniperin lopullinen ulkoasu rakennuspaikkaan sovitettuina arkkitehtuurikuvina leikittely sekä seinien loiva kallistaminen tuovat talolle modernin rennon Materiaaleilla ilmeen, jossa voi nähdä viitteitä valtamerilaivoihin, Juniperin rakennuttaja Tuomo Nupponen kuvailee taloaan. Arkkitehtuuri on aina kiinnostanut minua. Vaikka suurin osa suomalaisista omakotitaloista on valmistaloja, arkkitehtienkin suunnittelemia taloja löytyy. Arkkitehtuurijulkaisuista löysin talo INTOn, joka miellytti. Niinpä otin yhteyttä sen suunnittelijaan professori Jyrki Tasaan, Tuomo Nupponen kertaa hankkeen alkuvaihetta. Kolmikerroksisen talon kämmenmäinen muoto suojaa selkäpuolelta taloa pohjoistuulelta, kun taas etupuoli avautuu maisemaan päin. Avarat ja valoisat sisätilat arkkitehtuurikuvana. 3

4 Talo Juniperin etuseinä kallistuu kahdeksan asteen kulmassa kohti järvimaisemaa. nen, rajattu pihatila, jonka muodostavat asuinrakennus ja työpaja-autotalli. Sittemmin suunnitelma kehittyi kompaktimpaan muotoon, jossa verstas- ja autotilat sovitettiin rakennuksen kellaritasolle. Talon C-muotoisen hahmon valkoinen, muurimainen, kaareva seinä kääntyy pohjoiseen. Tumma, puulla verhoiltu korkea päätyseinä toimii puolestaan kontrastina selkämuurin valkoisuudelle. Lounaaseen avautuu terassi, jota suojaa lennokas peltikatto korkealla kolmannen kerroksen päällä. Sisätiloissa eteinen avautuu komeana hallina, josta kaarelle kiertyvä porras johdattaa yläkerran oleskelu- ja ruokailutiloihin. Kattoikkunat valaisevat terassin pääsisäänkäyntiä ulkona ja porrastilaa sisällä. Kolmikerroksisessa Juniperissa on runsaat 450 bruttoneliötä, josta kellarin osuus on 130 neliötä. Koko elinkaari kestävästi huomioon Tuomo Nupponen kertoo, että Talo Juniper on suunniteltu kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Esimerkiksi lämmitys ja jäähdytys perustuvat maalämmön hyödyntämiseen. Myös ilmansuunnat on hyödynnetty: suuret lipalla suojatut ikkunapinnat suuntautuvat lounaaseen, paksu kivimuuri pohjoiseen. Kaikkien rakenteiden lämpöarvot ovat huippuluokkaa. Lämmönjako toimii lattialämmöllä, johon voi myöhemmin liittää puukattilan/ aurinkokerääjät. Kyseessä ei ole ainoastaan lennokkaan kaunis kuori, vaan koti, joka mukautuu hyvin tulevaisuuden asettamiin haasteisiin, hän tiivistää. Kaaria ja kulmia Talon jännite syntyy kaarevista muodoista, jotka yhdistyvät harkittuihin teräviin kulmiin. Niiden takia myös rakennesuunnittelu ja vaaditut toteutustoleranssit ovat olleet sananmukaisesti millintarkkoja. Esimerkiksi rapatun tiilimuurin kaksoiskaareva tukikonsoli sekä asuinkerrosten kaarevat ja kallistetut betoniseinät asettivat erittäin suuret vaatimukset muottikalustolle kiinnikkeineen, välikkeineen ja muine oheistarpeineen, Tuomo Nupponen kertoo. Kaarevien tai muuten muodoltaan poikkeavien seinien erikoismuotit ovat cnc-koneistettuja komponentteja, jotka koottiin helposti kuljetettaviksi moduuleiksi. Lopulliset valumuotit koottiin paikan päällä sovittamalla yhteen koneistetut moduulit. Tärkeä ja hyväksi osoittautunut komponentti oli Malthus-väli- 4

5 Suorat seinäosuudet on muurattu harkoista, kompleksisemmat osat on paikalla valettu. kejärjestelmä, jota käytimme paikallavalurakenteissa, tiiviisti rakennesuunnitelmien tekemiseen osallistunut Tuomo Nupponen kertoo. Laskentateknisestikin ne osoittautuivat erittäin vaativiksi. Tuomo Nupponen toimi itse myös hankkeen projektinjohtajana. Se missä jouduttiin joustamaan oli aikataulu, hän toteaa. Kokemus opetti myös sen, että näin monimuotoinen rakennus pitäisi 3D-mallintaa alusta alkaen, hän arvioi. Juniperissa se olisi säästänyt sekä suunnittelun että toteutuksen työtunteja. Muottikolmio mukana kohteessa Talo Juniper: MALTHUS-muottivälikkeet Injektointitarvikkeet ja -materiaalit Mittatarkkuus on Juniperissa huippuluokkaa, jotta myös teräsosat saatiin asettumaan täsmällisesti paikoilleen. Valmiit MALTHUS-muottivälikkeet sekä nopeuttivat työtä että varmistivat oikeat seinäpaksuudet ja suojaetäisyydet. Erillistä säätämistä ja kiristämistä ei tarvittu. 5

6 Posiva Oy aloitti Onkalon rakentamisen vuonna Tutkimuksia siellä on tehty rakentamisen alusta lähtien. Onkaloon kuuluu ajotunneli sekä kolme kuilua: henkilökuilu sekä kaksi ilmanvaihtokuilua. Tunnelin kaltevuus on 1:10, leveys on 5,5 metriä ja korkeus 6,3 metriä. Paljon on tehty, mutta vielä on paljon tehtävää sekä rakentamisen että tutkimuksen osalta ennen kuin ensimmäinen ydinjätteen loppusijoituskapseli asennetaan paikalleen 2020-luvun alkupuolella, toteaa vuodesta 2004 lähtien Onkaloprojektin rakennusvalvojana toiminut Kimmo Lehtola keväällä Rakennuslupahakemus käsittelyssä Rakennuslupahakemuksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta varten Posiva jätti TEM:lle vuoden 2012 lopulla. Jos rakentamislupa saadaan suunnitellusti vuonna 2014, laitoksen rakentaminen voisi alkaa vuonna Valmius jättää laitoksen käyttölupahakemus olisi vuonna 2020, ja varsinainen loppusijoitus voisi alkaa suunnitellussa laajuudessa vuonna Rakennusvalvoja Kimmo Lehtola on työskennellyt Posiva Oy:n Onkalo-projektissa jo yhdeksän vuotta. Siitä lähtien, kun Onkaloa vuonna 2004 alettiin rakentaa. Nyt tunneleita on louhittuna hieman yli viisi kilometriä, hän kertoo keväällä Yhtä aikaa rakentamista ja tutkimusta, molemmat jatkuvat täysipainoisesti joskin tunneleiden louhintaa tehdään vähäisemmissä määrissä. Tänä vuonna louhimme muun muassa henkilökuilua ja kahta ilmanvaihtokuilua. Töitä tehdään noin 50 henkilön työmaavahvuudella: louhintaa ja lvis-töitä. Lisäksi Onkalossa työskentelee kymmenen Posivan tutkijaa, Lehtola summaa. Ydinpolttoaineen loppusijoitusta varten ONKALOn rakentaminen on samalla tutkimusta Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan tulevaisuudessa kallioon, jota on tutkittu Eurajoen Olkiluodossa jo yli 30 vuoden ajan. Eniten tietoa on tuonut Posiva Oy:n rakennuttama, 455 metrin syvyyteen louhittava tutkimustila ONKALO. Kallioperätutkimusten lisäksi Onkalon avulla kehitetään kalliorakentamis- ja loppusijoitustekniikkaa aidoissa olosuhteissa. Jatkossa Onkaloa hyödynnetään loppusijoitustiloja rakennettaessa ja käytettäessä. Louhinta poraus-räjäytysmenetelmällä Onkalon tunnelit louhitaan perinteisellä porausräjäytys-menetelmällä, tosin tavallista tarkempana ja normaalia pienemmillä toleransseilla. Syynä on sekä sinänsä arvokas louhintatyö että tavoite minimoida tulevaisuudessa tehtävien tunnelien täyttöjen määrä. Täytön kuutiohinnan on näet arvioitu olevan noin kolme kertaa kalliimpaa kuin itse louhinnan. Louhinnassa on myös testattu roadheader-tyyppistä poikkijyrsintää. Lehtola kertoo, että testitunnelien pohjia on tasoitettu rouhintatekniikalla: Kiveä työstetään mekaanisesti ilman räjähdysainetta. Tavoitteena on välttää räjäytyksissä syntyvät kolot ja syvänteet, jotta loppusijoitusreikiä päästään poraamaan tasaiselta alustalta. Lisäksi hellävaraisella tekniikalla voidaan pienentää ympäröivän kallion rikkoontumisvyöhykkeen laajuutta. Lujitus: ruiskubetonointi ja pultitus Onkalo on erikoiskohde, jossa myös materiaalivaatimukset on räätälöity sen mukaisiksi. Jos vaaditun kaltaisia tuotteita ei löydy, ne kehitetään, Lehtola linjaa. Entä kallion lujitus? Pääsääntöisesti kaikki tilat tullaan ruiskubetonoimaan. Betoniresepti on optimoitu Onkaloon sopivaksi lujuuden K40 ja lujuuden kehityksen suhteen. Kaikki tilat myös pultitetaan. Koska ruostumat- 6

7 Loppusijoitustilojen poikkileikkaus. Kaavio Posiva Oy Posiva Oy on vuonna 1995 perustettu asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta, loppusijoitukseen liittyvistä tutkimuksista ja muista toimialaansa kuuluvista asiantuntijatehtävistä. Ydinjätteen loppusijoitusreiät ovat 8 metriä syviä ja leveydeltään 1,75 metrin mittaisia. Reiät porataan metrin pituisiin loppusijoitustunneleihin noin 10 metrin välein. Tunneleita ryhdytään louhimaan 2020-luvun alkupuoliskolta lähtien, nykyisten arvioiden mukaan noin 200 kappaletta. Tunnelit sijaitsevat suunnilleen 420 metrin syvyydessä. Keväällä 2013 tunneleita oli louhittuna jo yli viisi kilometriä. Kuva Posiva Oy. tomasta teräksestä tehtyjä kärkianturapultteja ei ollut markkinoilla, yhteistyökumppanimme kehitti meidän käyttötarkoitukseen sopivan erikoispultin. Pultit voidaan juottaa jälkikäteen, joten ne nopeuttavat huomattavasti työrytmiä. Muuten juotosmassan kovettumista jouduttaisiin odottamaan 1,5 vuorokautta, Lehtola kertoo. Onkaloa rakennetaan arkisin kolmivuorotyönä. Tunnelia louhitaan noin 25 metriä viikossa. Työ etenee noin viiden metrin katkoissa. Kuva Posiva Oy. Vuotovesien raja-arvo alittuu reilusti Onkalon ja koko loppusijoituslaitoksen vuotovesien raja-arvoksi on asetettu 120 litraa minuutissa. Tällä hetkellä injektointi on onnistunut erittäin hyvin, vuotovesien yhteismäärä on noin 35 litraa minuutissa. Onkalossa käytetään korkeita injektointipaineita, joten myös injektointimansetin on oltava kestävä. Onkalossa käytettävien Muottikolmion maahantuomat saksalaiset injektointimansetit on koestettu kestämään 200 barin paine, Lehtola kertoo. Kun karkeammat vuodot otetaan normaalisti kiinni sementti-injektoinnilla, Onkalossa on opeteltu myös silika-injektointia. Sillä saadaan kiinni ne pienimmätkin vuodot. Muottikolmio mukana kohteessa Onkalo: Erikoisvalmisteiset DESOI injektointimansetit sementille (200 bar) DYWIDAG RST-harvakierretangot JOCO-injektointiletkut SPINOR-mikrosementti 7

8 Viipurin kaupunginkirjasto Lähes 20 vuoden kunnostusprojekti Viipurin kaupunginkirjaston kunnostaminen on ollut pitkä projekti. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa merkkirakennusta alettiin peruskorjata kansainvälisin voimin 1990-luvun puolessa välissä. Lähes 20 vuodeksi venynyt projekti valmistuu vuoden 2013 lopussa. Viipurin kirjasto valmistui vuonna Alvar Aallon suunnitteleman funktionalistisen kauden merkkirakennuksen kunto pääsi sotien jälkeen rapistumaan. Välillä se oli lähes 10 vuotta käyttämättömänäkin. Silloin rakennuksesta hävisivät myös irtoavat rakennusosat pronssiovista pääsisäänkäynnin vuolukiviin luvun alussa Suomen ympäristöministeriö pyysi Alvar Aallon arkkitehtitoimiston apua kirjaston tutkimiseen ja korjausten suunnitteluun. Aallon leski, arkkitehti Elissa Aalto kollegoineen perusti tuolloin ympäristöministeriön avustuksella Viipurin kaupunginkirjaston ystävät entistämistyöryhmän. Se käynnisti kansainvälisen rahankeräyksen. Korjaushanketta hoitamaan perustettiin sittemmin Viipurin kirjaston Suomen restaurointiyhdistys. Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kaupunginkirjasto valmistui vuonna Pääsisäänkäynti Gustaf Welinin kuvaamana vuonna Copyright Alvar Aalto Säätiö. Ensimmäiseksi kunnostettiin iso lasi-ikkuna Arkkitehti Tapani Mustonen työskenteli 1990-luvun alussa Aallon toimistossa. Ensimmäisen kerran kävin Viipurin kirjastossa heinäkuussa 1991, hän muistelee keväällä 2013 lähes 22 vuoden takaista vierailua, jolla olivat mukana myös insinööritoimisto Magnus Malmbergin Eero Pekkari ja Risto Paatela. Sillä tiellä olen edelleen. Ensimmäinen yhdistyksen tekemä korjaushanke toteutui vuonna Silloin kunnostettiin pääaulan vieressä oleva iso lasi- 8

9 Tiilijulkisivut saavat alkuperäisen vaalean rappauspinnan. Työmaa kesäkuussa Kuva Tapani Mustonen Kävin Viipurin kirjastossa ensimmäisen kerran vuonna Tuolloin en ikipäivänä olisi ymmärtänyt, että peruskorjaus valmistuu vasta vuonna Matkan varrella on välillä tullut uskon puute. Toisaalta itse rakennus, ja erityisesti porukka, joka on ottanut asiakseen sen korjaamisen loppuun viemisen, on inspiroinut. Restaurointiyhdistyksen yksittäisten ihmisten ponnistelut ovat olleet uskomattomia, yhdistyksen arkkitehtina toimiva Tapani Mustonen kiittelee. ikkuna. Sen jälkeen korjausta on tehty pala palalta. Koska rahaa on tullut tipoittain, työvaiheet on pitänyt miettiä tarkasti. Yhdessä venäläisten kanssa on pohdittu sopivat suupalat, restaurointiyhdistyksen arkkitehtina toimiva Mustonen kertoo. Emme ole Viipurissa mestaroimassa, vaan saattamassa kirjastoa arvoiseensa kuntoon. Kirjasto ei ole museo, vaan käyttörakennus. Lähtökohta kunnostuksessakin oli alusta lähtien, että kirjaston pitää toimia koko korjauksen ajan, hän korostaa. Paikallisten alkuvaiheen epäluulot muualta tulleiden tarkoitusperistä ovat matkan varrella karisseet. Myös rahoituskuviot selkiytyivät viimein vuonna 2010, kun Venäjän federaatio päätti rahoittaa loppukunnostuksen. Rahoitusta oli vuosien varrella saatu eri puolilta maailmaa, niin yksityisiltä kuin yhdistyksiltäkin. Suomessa Opetusministeriö on ollut tärkeä rahoittaja. Rakenneratkaisuissa sekä vanhaa että uutta Pääaulan viereinen iso ikkuna oli ensimmäiseksi työksi kolmella tapaa hyvä kohde: huonossa kunnossa, kustannuksiltaan oikean kokoinen, markkaa, ja Arkkitehti Tapani Mustonen / Arkkitehdit Mustonen Oy Hyvä suunnittelijatiimi on enemmän kuin osiensa summa Viipurin kirjaston peruskorjausta restaurointiyhdistyksen arkkitehtina vetävälle Tapani Mustoselle sekä restaurointi että Alvar Aallon kohteet ovat myös siviilityössä tuttuja juttuja. Helsingissä toimiva arkkitehdit mustonen oy on näet erikoistunut juuri korjausrakentamiseen ja restaurointiin. Aallon toimistossa työskennellyt Mustonen perusti kollegansa kanssa oman arkkitehtitoimiston vuonna Nykynimellä on toimittu vuodesta Suurin uudiskohteemme on ollut Porvoon Pelastuslaitos. Teemme siis kaikkea, mutta korjaaminen ja restaurointi ovat seitsemänhenkisen toimistomme leipälajimme. Siihen liittyen olemme tehneet sekä hankeselvityksiä, korjaussuunnitelmia että rakennushistoriaselvityksiä, Mustonen kertoo. Toimisto on tehnyt myös monta Aalto-kohdetta, esimerkiksi Jyväskylän kampuksen liikuntarakennuksen korjaussuunnittelu ja Imatran Kolmen Ristin kirkon hankesuunnittelu ja rakennushistoriaselvitys. Kulttuuritalon korjaus oli erityinen senkin takia, että Mustonen meni juuri sitä tekemään vuonna 1988 Aallon toimistolla. Yhteistyö ja hyvä tiimi, Mustonen kiteyttää korjaushankkeiden ydinvaatimukset. Hyvä suunnittelijajoukko arkkitehti-, rakenne-, lvis- ja sähkösuunnittelijat on enemmän kuin osiensa summa. Sen kun kaikki tilaajat ymmärtäisivät, eikä valintaperusteena olisi pelkkä hinta, Mustonen toivoo. Yhdeksi malliesimerkiksi toimivan tiimin tuloksellisuudesta hän nostaa Anjalankoskella sijaitsevan Tehtaanmäen koulun saneerauksen. Sekin on Aallon kohde, valmistunut vuonna

10 Kirjaston peruskorjaus oli puolimatkan krouvissa vuonna Työn eteneminen on pitänyt suunnitella tipoittain saadun rahoituksen ja korjausten kiireellisyyden perusteella. Tärkeä lähtökohta oli kirjaston toiminnan turvaaminen myös korjauksen aikana. Kuva Sirkka Saarinen tapana tehdä kiinteiksi. Koska ulko- ja sisälasin välissä ei ole tuuletusta, sisälaseissa pitää olla äärimmäisen hyvä tiivistys. Paikalle pohdittiin lämpölasielementtejä, mutta päädyttiin kunnioittamaan ja toistamaan tärkeässä paikassa alkuperäistä ratkaisua. Toteutus tehtiin erittäin huolellisesti ja saavutettiin hyvä tiiviys. Samaa rohkeaa filosofiaa ei voitu toistaa kattopinnoissa vaan katot tehtiin tämän päivän tekniikalla käännettyinä rakenteina. Räystäiden salliman pienen pelivaran takia eristepaksuus on tosin pienempi, noin viisi senttiä, ja sen päällä on valetut betonilaatat, Mustonen kertoo esimerkkejä linjanvedoista. Ensimmäisiä hankkeita teki pieni suomalaisurakoitsija, työntekijät olivat pääosin virolaisia. Välivaiheessa muun muassa vesikatot teki paikallinen urakoitsija. Tällä hetkellä työmaa pyörii pietarilaisrakentajien voimin. Työmaan vahvuus on yli 50 henkilöä. Venäjällä osataan hyvin vanhan, ja 1800-luvun rakennusten korjaaminen, funkisrakentaminen sen sijaan on siellä ollut vähäistä. Niinpä monia työtapoja on kehitetty yhdessä kokeillen. Kädentaitoahan heillä on, Mustonen toteaa. tarpeeksi näkyvä. Sen kunnostaminen kertoi kaikille, että hanke on oikeasti käynnistynyt, Mustonen kertoo. Myöhemmin, kun vähitellen edettiin vesikatolle, moni kysyi, miksei huonokuntoisille rapatuille julkisivuille tehdä mitään. Vastasimme, että se olisi ollut liian helppo ratkaisu. Ulkopuolisista olisi näyttänyt, että koko kohdehan on kunnossa. Eikä kirjasto enää tarvitse rahaa korjauksiin. Välillä tuskaisaa, samalla silti palkitsevaa, hän kuvaa vuosien hanketta. Mietittävänä ja päätettävänä on ollut lukuisia pieniä ja isoja asioita sekä linjanvetoja. Alkuperäinen rakennustapa on ollut ihan hyvä, samoilla periaatteilla on viety peruskorjausta eteenpäin. Työn aikana vastaan on tullut erilaisia alkuperäisessä rakennusvaiheessa tapahtuneita rakennusvirheitä tai muuten rohkeita rakenteita. Tällaisten rakenteiden ja yksityiskohtien pohtiminen onkin hankkeen yksi mielenkiintoisimpia asioita. Neuvostoaikana myös toiminnallisia ratkaisuja oli muutettu, kuten muutettu aulan vaatesäilytysjärjestelmiä, tehty ovia ja muutettu kirjaston osastojen palvelutiskejä. Niiden osalta piti päättää, mitä palautetaan entiselleen, mitä jätetään. Luonnollisesti pintarakenteet on jouduttu suurelta osin uusimaan. Esimerkiksi kellarin sliipattuja betonilattioita on kuitenkin voitu säilyttää, samoin porrashuoneiden marmorimosaiikkeja. Lisäksi yhteen porrashuoneen päätyyn on jätetty näkyville vuosien kuluessa tehdyt erilaiset rakennekerrokset. Paljon käsityötä Esimerkki alkuperäisestä rakennevirheestä olivat ulkolasit. Alkuperäisenä rakentamisajankohtana ne oli Sokkelit eristetään Isodrän-levyillä Meneillään on nyt kirjaston viimeinen korjausvaihe: Nyt korjataan kaikki se mitä ei ole vielä kunnostettu, myös infrapuoli, kun tontin salaojitus ja viemäröinti uusitaan. Rakennuksen ympäriltä poistetaan enimmillään puolen metrin maakerros, Mustonen kertoo keväällä Korkealla olevan pohjaveden hallitsemiseksi on tehty paljon suunnittelutyötä. Vedestä ei päästä eroon, mutta nyt sitä pystytään kontrolloimaan: alapohjien alle mahdollisesti tuleva vesi pystytään osin juoksuttamaan kunnostettuun pumppukaivoon, Mustonen taustoittaa. Onneksi kirjaston painelaatat on aikanaan tehty hyvin. Halkeamiakin tosin on ollut, joten vettä on päässyt tihkumaan kellariin niistä ja läpivientien kohdilta. Uutta sokkelin eristysjärjestelmää pohtiessa haimme ratkaisua, jossa perusmuuri pystyy toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Lähtökohtana, perustilana, oli kuivalla kaudella kellarin lattian tasolla oleva veden pinta. Välillä syntyy kuitenkin vääjäämättä tilanne, jolloin rakennuksen ulkopuolella vedenpinta nousee ja taas laskee. Silloin sokkelieristysjärjestelmä on toimittava niin, että runko pystyy kuivumaan. Koska kirjastossa on vanhat painelaatat pohjalla, moni vedeneristysjärjestelmä olisi aiheuttanut rungolle tuplaeristyksen, joka taas olisi aiheuttanut rakenteisiin lisää kapillaarisuutta. Haimme ratkaisua, jossa rakennus saadaan hengittämään itsensä kuivaksi niin alhaalta kuin mahdollista, Mustonen kertaa valintaprosessia. Lisäksi haluttiin rakenne, jota ei tarvitse ankkuroida kovin kiinteästi rakennuksen ulkopuolelle. Perusteellisen pohdinnan ja vertailujen jälkeen päädyttiin käyttämään sokkelin eristämiseen Isodrän-levytystä, joka kirjastossa tuntuu juuri oikealta ja luonnollisimmalta vaihtoehdolta. Itselleni ja urakoitsijallekaan tuote ei ollut tuttu, joten kävimme myös Muottikolmiossa tutustumassa siihen, hän kertoo. 10

11 Sokkelin uudeksi eristysjärjestelmäksi valittiin Isodrän-levytys. Sen ansiosta rakennus saadaan hengittämään itsensä kuivaksi niin alhaalta kuin mahdollista. Kuva Tapani Mustonen Yhteistyökuviot muotoutuvat Ympäristöministeriön virkamiehet Mikko Mansikka ja Jussi Rautsi olivat tutustuneet kulttuuriyhteyksiensä kautta arkkitehti Sergey Kravtsenkoon, joka oli Leningradilaisen instituutin palkkalistoilla määrätty tutkimaan Viipurin kirjastoa. YM kiinnostui aiheesta ja pyysi Aallon toimistoa ja Insinööritoimisto Malmbergia tutkimaan kirjaston tilaa alkukesästä Viipurin kirjaston tukena oli alun perin pieni Viipuri-työryhmä, josta myöhemmin kasvoi nykyinen Viipurin kirjaston Suomen restaurointiyhdistys. Viipurin kirjaston ystävät taas oli Elissa Aallon kulttuuriystävien parista kokoon kutsuma Viipurin kirjaston ystävät ry. Alussa oli ajatus että mm. rahankeruu voitaisiin järjestää Viipurin kirjaston ystävien kautta, mutta tuo ei luonnistunut ja niinpä restaurointiyhdistyksenkin piti rekisteröityä. Noin kymmenen vuotta sitten ystävät sulautuivat Viipurin kirjaston restaurointiyhdistykseen. Yhdistyksen puheenjohtaja on arkkitehti Eric Adlercreutz ja operatiivista puolta hoitavat arkkitehdit Maija Kairamo, Leif Englund ja Tapani Mustonen. Ystävät aloittivat rahankeräyksen ja perustivat ns. kansainvälisen komiteankin Viipurin kirjaston tueksi. Syksyllä ennen roudan tuloa Isodrän-levyt asennettiin kirjaston länsipuolelle. Keväällä asennetaan loput. Työ on sujunut hyvin, Mustonen kiittelee ja kertoo arvostavansa korjaushankkeissa mahdollisimman yksinkertaisia, kevyesti asennettavia järjestelmiä, jotka tarvittaessa pystytään helposti myös poistamaan. Muottikolmio mukana kohteessa Viipurin kirjasto: Peruskorjauksen viimeisessä vaiheessa myös tontin salaojitus ja viemäröinti uusitaan. Rakennuksen ympäriltä poistetaan enimmillään puolen metrin maakerros. Kuva Tapani Mustonen ISODRÄN salaojittavat lämmöneristeet 11

12 Soukan koulussa peruskorjaus ja laajennus 70-luvun hengessä Soukan koulu on Museoviraston suojelema kohde. Uudisosa sopeutuukin täydellisesti 70-lukulaiseen tasakatto-ilmeeseen ja punatiilijulkisivuun luvulla rakennetussa Soukan koulussa on tehty perusteellinen remontti ja laajennus. MK tänään -toimittaja vieraili työmaalla lokakuussa 2011, jolloin töissä oli jo loppukirivaihe: luovutus marraskuussa ja oppilaiden muutto uusiin tiloihin kevätlukukaudeksi. Toimittaja yhytti kohteen elinkaariurakoitsija NCC Rakennus Oy:n vastaava mestari Juha Kantolan, työmaainsinööri Ville Karvosen ja työnjohtaja Aki Lempiäisen aamupalaverista työmaatoimistolla. Toimiston seinällä olevista piirustuksista tarkistettiin, mikä onkaan vanhaa ja mikä uudisosaa. Syytä tarkistukseen oli, sillä uudisosa sopeutuu täydellisesti 70-lukulaiseen tasakatto-ilmeeseen ja punatiilijulkisivuun. Niin pitääkin, sillä Soukan koulu on Museoviraston suojelema kohde. Koulussa on nyt kolme erillistä osaa, A, B ja C, jotka on yhdistetty toisiinsa lasikäytävällä Vanhaa vain runko Soukan koulussakaan ei ole vältytty kouluja vaivaavista sisäilmaongelmista. Pieniä korjauksia oli tehty vuosien varrella, mutta nyt oli tultu osakorjauksissa tien päähän. Espoon kaupungin teettämässä perusteellisessa remontissa uusittiin koko talotekniikka: lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät, sähköt ja viemäröinti. Rakenteista uusittiin kokonaan vesikatto ja julkisivun tiiliverhous. Vanha korttelikoulurakennus purettiin jo talvella 2010, sen paikalle rakennettiin koulun ulkopelikentät. Uudisosa niveltyy yhteen A-osan kanssa yhdyskäytävällä. Peruskorjattavasta osastakin jäi jäljelle pelkkä runko. Varsinainen rakentaminen käynnistyi kuitenkin vasta syksyllä 2010, joten tiivistä työtä tehtiin noin vuosi. Kovasta lumi- ja pakkastalvesta selvittiin aikataulussa, sillä rakennustyöt tehtiin sääsuojassa. Suurimmillaan työmaan vahvuus oli noin 80 henkeä. Sokkelit paksummiksi Yksi peruskorjauksen vaativista yksityiskohdista jota oli määrällisesti paljon oli uuden julkisivumuurauksen sijoittaminen aikaisempaa ulommaksi. Väliin tuli nyt näet 250 millin eristekerros. Sokkelia piti kauttaaltaan paksuntaa. Muuraus siis tavallaan leijuu. Myös ikkunanauhojen yläpuolelle oli räätälöitävä konsoli-levikerakenteet, jotta tiiliverhous pystyttiin toteuttamaan. Sokkelilevityksien betonoinnissa käytimme Malthusin muottivälikkeitä ja lukkoja, jotka helpottivat 12

13 Yksi peruskorjauksen vaativista yksityiskohdista oli uuden julkisivumuurauksen sijoittaminen aikaisempaa ulommaksi. Väliin tuli nyt 250 millin eristekerros. Sokkelia piti kauttaaltaan paksuntaa. Muuraus siis tavallaan leijuu. Myös ikkunanauhojen yläpuolelle oli räätälöitävä konsoli-levikerakenteet, jotta tiiliverhous pystyttiin toteuttamaan. Isoimmat valut tehtiin uudisrakennuksen kellaritiloissa, muun muassa väestönsuojat ovat paikalla valettuja. olennaisesti vaativaa valua, työmaakierrosta isännöinyt Aki Lempiäinen kertoi. Isoimmat valut tehtiin uudisrakennuksen kellaritiloissa, muun muassa väestönsuojat ovat paikalla valettuja. Elinkaarimallilla Soukan koulu rakennettiin elinkaarimallilla. Elinkaariurakoitsija NCC vastaa sen mukaisesti koulun peruskorjaamisen ja uudisrakentamisen lisäksi myös niiden ylläpidosta, kiinteistöpalveluista ja tarvittavasta peruskorjaamisesta 20 vuotta eli kevääseen 2031 saakka. Kiinteistön ylläpidosta kaupunki maksaa sopimuksen mukaisesti vuosittain. Mikäli kiinteistöjen hoidossa ilmenee puutteita, vuosimaksu alenee. Espoon kaupungilla ja NCC:llä on tällä hetkellä sopimus kolmen koulun elinkaaritoteutuksesta, Soukan lisäksi Hansakallion koulun ja Karamalmens skolan peruskorjauksesta sekä lisärakentamisesta. Elinkaarimallilla arvioidaan olevan monia etuja perinteiseen kaupungin toimintatapaan verrattuna. Sopimuksen mukaiset palvelut saadaan riippumatta kaupungin taloudellisen tilanteen heilahteluista. Ensimmäiset kolme koulua ovat noin kolmasosa kaikista nyt Espoossa suunnitelmissa olevista elinkaarimallilla korjattavista kouluista. Remontissa uusittiin koko talotekniikka: lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät, sähköt ja viemäröinti. Rakenteista uusittiin kokonaan vesikatto ja julkisivun tiiliverhous. Muottikolmio mukana kohteessa Soukan koulu MALTHUS-muottivälikkeet (~7500 kpl) Vandex Super anturoiden kapillaarikatkona Vandex Grout 20 juotosmassa LEAKMASTER LV-1 paisuva tiivistekitti 13

14 Lisävaativuutta Someron uimahallin suunnittelijoille ja tekijöille toi rakennuksen pyöreämuotoinen torni, johon sijoittuu kylpylämäinen viihde- ja terapia-allas liukumäkineen. Uimahallityömaa on rakentajallekin aina erikoiskohde, niin myös työmaan vastaavalle työnjohtajalle Saku Kanasuolle. Vanha halli purettiin Somerolle uusi uimahalli 1970-luku lienee vilkkain uimahallien rakentamisvuosikymmen Suomessa. Nyt tuolloin valmistuneet uimahallit ovat vähintään peruskorjausvaiheessa, monet jo useampaan kertaan. Osa uimahalleista on elinkaarensa lopussa, kuten Someron vuonna 1972 valmistunut uimahalli. Uimahallitta somerolaiset eivät kuitenkaan jää, sillä suurin piirtein samoille jalansijoille valmistui uusi uimahalli keväällä Samalla peruskorjattiin vieressä oleva liikuntahalli. MK tänään -toimittajan vierailu Someron uimahallityömaalle järjestyi vuoden 2011 lokakuun loppupuolelle. Someron keskustaajamassa, Kiiruunkadulla sijaitseva työmaa oli helppo löytää. Saman kadun varressa on sekä uimahalli, monitoimihalli, kirjasto että koulu. Lähellä on vielä rakennuskulttuurillisesti merkittävä, vuonna 1880 rakennettu Kiiruun tilan vanha päärakennuskin pihaympäristöineen. Työmaan liikenne on järjestetty niin, että koululaisten kulkureitti on turvallisesti eri puolella kuin meidän työkoneidemme, vastaava mestari Saku Kanasuo kertoi. Lähitienoo oli vierailupäivänä tosin normaalia hiljaisempi, sillä koululaiset viettivät syyslomaansa. Pääurakoitsijana Ojarannan Rakennus Oy Uimahallin pääurakoitsija on lähes paikkakuntalainen, Ojarannan Rakennus Oy Koski TL:stä. He ottivat työmaan haltuunsa kesällä Tuolloin uimahallin kellarin seinät ja laatta oli pääosin valettu. Vierailupäivänä maanpäällisen rungon nosto oli alkuvaiheessa. Vesikattovaiheeseen Saku Kanasuo arveli päästävän marraskuun alkupuolella. Varsinais-Suomessa uudis- ja korjausrakennushankkeita tekevä Ojarannan Rakennus työllistää noin 50 henkilöä. Somerolla se on aikaisemmin urakoinut muun muassa uimahallin vieressä olevan kirjaston kymmenkunta vuotta sitten. Saku Kanasuo on työskennellyt yrityksessä vuodesta 2004 lähtien. Ensin rakennusmiehenä, sitten opiskelujen lomassa harjoittelijana ja AMK-insinööriksi valmistuttuani työnjohtajana, vastaavana työnjohtajana ja projektipäällikkönä. Täällä Somerolla työskentelin ensimmäisen kerran terveyskeskuksen saneeraustyömaalla, hän kertoo. 14

15 Pyöreässä torniosassa kylpylätunnelmaa Toukokuun lopussa 2012 valmistuvan uuden uimahallin arkkitehtisuunnittelu on Arkkitehtitoimisto Jarmo Saarinen Oy:n, jonka referenssilistalta löytyy useampia uusia uimahalleja sekä uimahallien korjauksia. Someron uimahallin rakennesuunnittelu on Ramboll Oy:n käsialaa. Rakennukseen tulee paljon lasipintaa, jota elävöittävät profiilipeltiset ja vaaleaksi rapatut julkisivun osat. Uudessa hallissa on runsaat 4000 kerrosneliötä. Siellä on kuusi 25-metristä kunto- ja kilpauintirataa, erillinen lastenallas liukumäkineen sekä tietysti saunaja pukuhuonetilat. Kylpylätunnelmaa tuo terapia- ja viihdeallas, jossa on isompi liukumäki. Kylpyläosa erottuu julkisivussa ulospäin pyöreämuotoisena tornina. Siitä tulee ulkonäöllisesti samalla pari kirjastorakennuksessa olevalle torniosalle. Uimahallin ja monitoimihallin, jossa tehdään samaan aikaan saneerausta, välille tulee yhteinen sisäänkäynti. Kaartuvien paikallavalurakenteiden muotti- ja raudoitustyöt ovat käsityötä. Vaativat paikallavalurakenteet Uimahallit ovat vaativia kohteita sekä suunnittelijoille että rakentajille. Kosteuden lisäksi uimahallissa on varsin aggressiivinen ympäristö, jossa rakenteiden vaurioitumisriski on tavallista suurempi. Someron uimahallissakin varsinainen vesiosuus on rakenteena paikalla valettua betonia. Maanpäällinen runko on elementtirakenteinen, pääosin betonia, välipohjat ovat ontelolaattoja. Pyöreän torniosan runko on teräsrakenteinen. Lokakuun lopun työmaavierailun aikana molemmat altaat olivat jo täynnä vettä: paraikaa oli näet meneillään altaiden koeponnistus. Hyvältä vaikuttaa, Saku Kanasuo kertoi koeponnistusvaiheen siihenastisesta etenemisestä. Hän rankkaakin juuri altaiden muottityöt ja paikallavalurakenteiden vesitiiviyden uimahallityömaan vaativimmiksi osa-alueiksi. Lisähaastetta tekijöille tuovat viihde- ja terapiaaltaiden pyöreät muodot. Ja tietysti tiukka aikataulu, jonka puitteissa on varmistettava betonirakenteiden tarvittavat kuivumisajat, hän korosti. Maanpäällinen runko on pääosin betonielementtirakenteinen. Vesitiivistä Muottityövaiheessa hän antaa kiitosta työmaan käyttämille Malthus -välikkeille. Niiden ansiosta muottien sidonta on sekä helppoa että nopeaa. Välikkeen avulla varmistetaan automaattisesti oikea valun paksuus ja terästen suojaetäisyydet. Myös välikkeessä valmiina oleva vesitiivis laippa saa työmaalta kiitosta. Valun jälkeenkin työ helpottuu: muotti on nopea purkaa, välikkeen katkaisuun ei tarvita työkaluja, vaan se katkeaa käsin taittamalla. Rakenteiden vesitiiviys varmistetaan vielä injektointiletkuin. Niiden näin laajamittaisen käytön Saku Kanasuo kertoo olleen itselleen uutta. Loppusyksystä työmaan kokonaisvahvuus oli noin 30. Ojarannan Rakennuksen työnjohtoa ja omia miehiä henkilömäärästä oli aika tarkkaan puolet. Suurimmaksi alaurakaksi uimahallityömaalla nousee laatoitus. Myös rungon ja metalli-ikkunoiden asennusurakat ovat varsin isoja. Muottikolmio mukana kohteessa Someron uimahalli MALTHUS-muottivälikkeet DYWIDAG harvakierretangot ja tarvikkeet Leschuplast-GLT rakennuslaakereita JOCO-injektointiletkut HYDROTITE-nauhat Lokakuun 2011 työmaavierailun aikana 25-metrin allas ja lastenallas olivat täynnä vettä. Meneillään oli koeponnistus, jossa varmistutaan valujen tiiviydestä. 15

16 MESSUTAPAHTUMAT Muottikolmio oli mukana Tampereen ASTA- Rakentaja messuilla helmikuun alussa. Alan laajimmilla Kevätpuutarha, OmaMökki, OmaKoti ja Sisusta! messuilla huhtikuussa Helsingin Messukeskuksessa kävijöitä oli jopa yli Marraskuussa olemme vielä mukana Helsingin Messukeskuksen Kiinteistö 2013 tapahtumassa. Kyseessä on kiinteistön ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa. Tervetuloa!

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJAN KASETTIMUOTITUS

VÄESTÖNSUOJAN KASETTIMUOTITUS VÄESTÖNSUOJAN KASETTIMUOTITUS Muottikaluston osat Muottikasetit 500 X 2200 mm sisäkasetti 500 x 2700 mm ulkokasetti 200/200 x 2200 mm sisäpuolen sisänurkkakasetti 200/200 x 2700 mm ulkopuolen sisänurkkakasetti

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HELMIKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HELMIKUU 2015 13.2.2015 Sivu 1/7 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HELMIKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

INJEKTOINTILETKU. Aktiivinen betonirakenteiden tiivistys- ja testausmenetelmä, joka takaa ehdottoman varman lopputuloksen

INJEKTOINTILETKU. Aktiivinen betonirakenteiden tiivistys- ja testausmenetelmä, joka takaa ehdottoman varman lopputuloksen INJEKTOINTILETKU Aktiivinen betonirakenteiden tiivistys- ja testausmenetelmä, joka takaa ehdottoman varman lopputuloksen Edut Varma lopputulos rakenteen vesitiiviys voidaan koestaa vedellä paineinjektointina

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 14.12.2012 Asemapiirros vuoden 2010 hankesuunnitelmasta Yhteenveto Rakentamiskustannukset yhteensä 24 400 000 euroa (alv 0 %) Suunnittelu ja rakentaminen vuosina

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Johdanto Teemat Laaditaan oppimateriaalia: 1. Perusteet; lämmön siirtyminen, kastepiste,... 2. Työmaan olosuhdehallinta; sääsuojaus, lämmitys, kuivatus,

Lisätiedot

Muovitehdas ABSO Oy. PL 1, Minkinkatu 2, 20760 PIISPANRISTI p. (02) 284 4700, f. (02) 242 5050. www.abso.fi abso@netti.fi

Muovitehdas ABSO Oy. PL 1, Minkinkatu 2, 20760 PIISPANRISTI p. (02) 284 4700, f. (02) 242 5050. www.abso.fi abso@netti.fi Muovitehdas ABSO Oy PL 1, Minkinkatu 2, 20760 PIISPANRISTI p. (02) 284 4700, f. (02) 242 5050 www.abso.fi abso@netti.fi ABSO-muovi Rakentamiskiinnikkeet ja muut tarvikkeet ABS Kestävää laatua sokkelista

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

C A S E S A T A M A K A T U

C A S E S A T A M A K A T U C A S E S A T A M A K A T U Kaksi lisäkerrosta 8-kerroksisen rakennuksen katolle PUUPÄIVÄ 26.11.2015 - Riina Savikko Mikä A-Insinöörit? Kuka Riina? WWW.AINS.FI CASE SATAMAKATU As Oy Tampereen Puolari 24

Lisätiedot

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Jokelainen Heidi-Johanna Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

Valmispiippu Kerastar on ainutlaatuinen yhdistelmä: teräksinen kuori, keraaminen hormi

Valmispiippu Kerastar on ainutlaatuinen yhdistelmä: teräksinen kuori, keraaminen hormi Asennusohjeet Valmispiippu Kerastar on ainutlaatuinen yhdistelmä: teräksinen kuori, keraaminen hormi Valmispiippu Kerastar on tarkoitettu lähtemään tulisijan päältä. Siinä on haponkestävä, keraaminen sisähormi.

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

Jackon. Thermomur -runkojärjestelmä TUOTEVALIKOIMA THERMOMUR 350 PERUSMURI. Turvallinen, joustava ja energiatehokas rakennusjärjestelmä

Jackon. Thermomur -runkojärjestelmä TUOTEVALIKOIMA THERMOMUR 350 PERUSMURI. Turvallinen, joustava ja energiatehokas rakennusjärjestelmä TUOTEVALIKOIMA THERMOMUR 350 Vakioharkko U = 0,17 Avoimet tai suljetut päät. Korkeus = 300 mm Superharkko U = 0,14 Jackon Thermomur Super vieläkin suurempaan energiansäästöön. 129752 - Møklegaards Trykkeri

Lisätiedot

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA tuo sävyjä julkisivuihin ja sisätiloihin HB-JUHA-harkko luo elävän, valon ja varjon sävyillä leikittelevän pinnan, joka on luonnollinen

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

TYYLIKÄS RATKAISU KYLPYHUONEESEEN

TYYLIKÄS RATKAISU KYLPYHUONEESEEN unidrain GlassLine unidrain GlassLine sisältää lasisia suihkualtaita ja suihkuseiniä, jotka alkuperäiseen unidrain lattiakaivoon yhdistettynä muodostavat yksittäisistä osista upean, märkätilavarman ja

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Aktiivisen kuntoutuksen malli, yhteistyö muiden toimijoitten kanssa

Aktiivisen kuntoutuksen malli, yhteistyö muiden toimijoitten kanssa MALMIN SAIRAALAN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS Kuva Arkkitehtitoimisto Olli-Pekka Jokela Oy Taustaa Keskitetty terveyskeskuspäivystys iltaisin ja viikonloppuina Perustason sisätautien päivystys Sairaansijoja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kaupunki kasvaa rapautuuko infra? Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Professori Ralf Lindberg Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu

Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK Remonttikoulu Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry PRKK ry on ainoa omakotirakentajia ja remontoijia edustava yhdistys Suomessa. Riippumaton yhdistys tarjoaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI NIKO PALONEN / www.suorakon.com TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI 8.10.2014 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoitus on kertoa smyygi- eli täytelistan tekemisestä vanhan hirsirakennuksen ikkunakarmin

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU

LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Vertailu Päivämäärä 6.11.2013 Viite 1510005863 LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU LIEVESTUOREEEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Lisätiedot

Kaunialan sotavammasairaala

Kaunialan sotavammasairaala 1/12 1. A- ja B-siiven pääsisäänkäynti, julkisivu itään. 2. A-siipi, julkisivu etelään. Maanpinta viettää rakennukseen päin. 3. A- ja B-siiven vesikatto on huonokuntoinen. Ylimmässä kerroksessa on ollut

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

HSL-järjestelmäväliseinät.

HSL-järjestelmäväliseinät. HSL-järjestelmäväliseinät. Ylivoimainen muuntojoustavuus ja yksilöllinen design. Umpielementtiseinät Puulasiseinät Alumiinilasiseinät Täyslasiseinät OtsaelementiT muutospalvelu HSL Group HSL Group on järjestelmäväliseinien

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

TAAR GROUP OY SISUSTUSREMONTTI -KOHDE OMAKOTITALOSSA

TAAR GROUP OY SISUSTUSREMONTTI -KOHDE OMAKOTITALOSSA - Yhteistyössä Laattapiste Turku Oy:n kanssa valmistui maaliskuussa 2014 omakotitalon pesutilat. Alakertaan uudistettiin sauna ja suihkutilat sekä yläkertaan WC/suihkun uudistus. - Vierellä kuvissa olevat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

IDEN PERUSKORJAUKSET

IDEN PERUSKORJAUKSET TALOYHTIÖIDEN IDEN PERUSKORJAUKSET säästöjen etsiminen lisä- ja muutostöiden minimointi voiko urakoitsija olla mukana jo suunnitteluvaiheessa? aikataulutus lisärakentaminen yhtenä rahoituskeinona Säästöjen

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 29.7.2015 Sivu 1/9 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä.

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä. MAANSIIRTOURAKKA Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä. Urakka koostuu seuraavista tehtävistä: 1. Pihan raivaus-

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015 RTA -lopputyön esittely Marit Sivén, rkm 23.9.2015 Perustuksiin ja alapohjiin liittyvien kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen käytännössä Tavoite Kosteus- ja hometalkoot projektin yhteydessä on laadittu

Lisätiedot

Icopal Huoltopalvelut - Kattokuntotarkastus - Kattokuntotutkimus - Huoltosopimus. ICOPAL HUOLTOPALVELUT Tekniset tarkastukset kaikille kattopinnoille

Icopal Huoltopalvelut - Kattokuntotarkastus - Kattokuntotutkimus - Huoltosopimus. ICOPAL HUOLTOPALVELUT Tekniset tarkastukset kaikille kattopinnoille Icopal Huoltopalvelut - Kattokuntotarkastus - Kattokuntotutkimus - Huoltosopimus ICOPAL HUOLTOPALVELUT Tekniset tarkastukset kaikille kattopinnoille Icopal Huoltopalvelut pitää katon käyttökuntoisena pidempään

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Lummepolunpäiväkoti Lummepolku 01300 Vantaa

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 990-200 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO

RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO RAKENNUSTAPASELOSTUS YLEISTIEDOT PAIKKATIEDOT Rakennuskohteen nimi Kaukaan Virkailijakerho Osoite Kaukaankatu 28 Rakennuspaikkaa koskevat tiedot (tontti, kaavoitus,

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus

HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus 1(6) HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus 2(6) Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 1.1 Tiivistelmä... 3 1.2 Yhteenveto... 3 1.3 Hankesuunnittelutyöryhmä...

Lisätiedot

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA MITÄ ON CLT? Cross-laminated timber Massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäinliimatuista lamelli- eli puulevykerroksista Ristiinlaminointi takaa

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

Järvenpään Mestariasunnot Oy Mestariasunnot kuuluu Järvenpään kaupunkikonserniin. Mestariasuntojen omistuksessa on tällä hetkellä 49 rivi- ja kerrostalokiinteistöä, joissa on yhteensä noin 1550 asuntoa.

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje

KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje Simolinintie 1 06100 PORVOO (019) 5244 922 www.laastikulma.fi 2 KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje Rapattava alusta Kevytbetoni (Siporex), kevytsorabetoni (Leca-harkko), betoni,

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot