Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (2/54)

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (1/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/54) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (1/54) KUNTOARVIO ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI MANNILANTIE ÄÄNEKOSKI ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS

2 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (2/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (2/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 2(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (2/54) SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1. YHTEENVETO Rakennustekniikka LVI-tekniikka Sähkötekniikka Välittömästi korjattavat puutteet Lisätutkimustarve PTS-suunnitelma KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA Kuntoarvion laatijat ja yhteystiedot Perustietoja kartoitettavasta kiinteistöstä Käytettävissä olleet asiakirjat Huoltotoimen ja kiinteistön käytön arviointi Sisäolosuhteisiin liittyvät havainnot Turvallisuuteen ja ympäristöriskeihin liittyvät havainnot Kosteusvaurioihin liittyvät havainnot Asbesti ja muut haitta-aineet RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 12 D6 Viherrakenteet D7 Päällysrakenteet D8 Aluevarusteet D9 Ulkopuoliset rakenteet E5 Putkirakenteet ja johdot F1 Perustukset F2 Rakennusrunko F3 Julkisivut F4 Yläpohjarakenteet F5 Täydentävät sisäosat F6 Sisäpuoliset pintarakenteet SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 25 H1 Aluesähköistys H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset ym H3 Johtotiet H4 Johdot ja niiden varusteet H5 Valaisimet H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H7 Erityisjärjestelmät J2 Antennijärjestelmät J4 Kiinteistön atk-järjestelmät J5 Turva- ja valvontajärjestelmät J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät LIITTEET Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

3 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (3/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (3/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 3(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (3/54) JOHDANTO Suoritimme kiinteistön kuntoarvion Äänekosken kaupungin rakennuttajapäällikkö Tommi Rautjärven toimeksiannosta. Toimeksianto oli osa kiinteistön laajempaa tutkimus- ja selvitystyötä. Kiinteistö sijaitsee Äänekosken keskustan läheisyydessä osoitteessa Mannilantie 4. Rakennuksessa toimii Äänekosken lukio. Kiinteistökierros suoritettiin ja kiinteistökierroksella oli oppaana kiinteistönhoitaja Kari Parkatti. Kuntoarvio suoritettiin ja tämä raportti laadittiin RT-kortiston ohjekortin Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio (2012) ohjeiden mukaisesti. Tämä raportti sisältää rakennus-, lvija sähköteknisten osioiden kuntoarvion. Rakennustekniikan kuntoarvion sekä tämän raportin kokoamisen suoritti rakennusinsinööri Riku Hagman. LVI-kuntoarvioinnin suoritti LVI-teknikko Martti Nuuttila ja sähköteknisen kuntoarvion laati sähköinsinööri Kyösti Koskela. Kuntoarviossa ei ole otettu kantaa mahdollisiin tilamuutoksiin ja niistä aiheutuviin töihin ja niiden kustannuksiin. Rakennuksen osia on tarvittaessa käsitelty erikseen siltä osin, kuin niiden ominaisuudet poikkeavat toisistaan. Kuntoarvion havainnot tehtiin pääsääntöisesti aistinvaraisesti. Rakennusteknisiä havaintoja täydennettiin pintakosteusosoittimen avulla. Kiinteistökierroksen yhteydessä tarkastettiin kaikki kiinteistön tyypilliset tilat. Lisätietoja saatiin tilaajan kiinteistöorganisaatiolta ja kiinteistönhoitohenkilökunnalta sekä koulun rehtori Jaana Tanilta. Lisäksi käytössä oli vanhoja suunnitelmia. Kiinteistö koostuu useasta eri osasta. Vanhin ns. kivikoulun osuus muodostuu kaksikerroksisesta kivikoulusta ja liikuntasaliosasta. Molempien alla on kellarikerrokset. Kivikoulun osat ovat kiinni toisissaan ja niiden välillä on sisäyhteys. Lisäksi kouluun kuuluu ns. kampakoulu, mikä on massaltaan E-kirjaimen muotoinen ja se on 1-kerroksinen. Kampakoulu on yhteydessä kivikouluun myöhemmin tehdyn laajennuksen välityksellä. Lisäksi rakennusryhmään kuuluu erillään oleva urheilutalo, missä sijaitsee myös keittiö ja ruokala. Rakennuspaikka viettää etelään tontin pituuden matkalla yli 6 metriä. Tästä syystä alempana rinteessä olevan kampakoulun siivet on porrastettu rinteen mukaisesti. Kampakoulu ylimmän ja alimman siiven lattiatasojen välinen korkeusero on 3,6 metriä. Kivikoulu on valmistunut vuonna Kampakoulu on valmistunut vuosina , siten että kaksi ylempää siipeä valmistuivat myöhemmin. Urheilutalo on valmistunut vuonna Kivikoulun, kampakoulun ja urheilutalon suunnitteli Lasse Heikkilä. Koulua peruskorjattiin vuosien välisenä aikana. Tämän korjaustyön pääsuunnittelijana toimi Pekka Paavola. Tällöin mm. koko ilmanvaihtojärjestelmä uusittiin perusteellisesti. Kaikki rakennusosat on perustettu maanvaraiset teräsbetonianturoiden varaan. Kivikoulun kantavana runkona teräsbetoniset pilaripalkkilinjat (3 kpl) ja välipohjan on teräsbetoninen ylälaattapalkisto. Kampakoulun kantavana pystyrakenteena on teräsbetonipilarit ja vesikattoa kannattaa liimapuupalkit. Muutamat välipohjat, joita kampakoulussa on, ovat massiivisia teräsbetonilaattoja. Julkisivut on kaikissa rakennusosissa muurattuja ja osittain rapattuja. Lisäksi kampakoulun julkisivuissa on maalattu paneelia. Kivikoulun vesikatteena on konesaumattu pelti ja kampakoulussa sekä urheilutalossa bitumikermit. Rakennukset on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon sekä Äänekosken Energian kaukolämpöverkkoon. Lämmönvaihtimet sijaitsevat kivikoulun lämmönjakohuoneessa ja sieltä lämpö johdetaan kampakouluun ja myös urheilutalolle. Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisten ikkunoiden alle sijoitettujen pattereiden avulla. Ilmanvaihtojärjestelmät on uusittu 1990-luvun loppupuolen peruskorjauksen yhteydessä ja ne on varustettu lämmöntalteenotolla. Jäähdytystä ei ole. Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

4 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (4/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (4/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 4(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (4/54) 1. YHTEENVETO 1.1 Rakennustekniikka Rakennuksen kantava runko on tyydyttävässä kunnossa. Suuria halkeamia ei ole, mitkä olisivat osoituksena rakennuksen epätasaisesta painumisesta tai muista pakkoliikkeistä. Kantavissa vaakarakenteissa ei ole kerroksellisuutta kampakoulun kellaria lukuun ottamatta. Alapohjissa ja sokkeleissa on sen sijaan jonkin asteisena riskinä pidettäviä mineraalivillaeristeitä. Julkisivut ovat suhteellisen hyväkuntoiset. Kivikoulun ikkunat ovat vanhat, kenties alkuperäiset ja ovat huonokuntoiset varsinkin liikuntasalissa. Kampakoulun ikkunat on uusittu reilu 15 vuotta sitten ja ovat tyydyttävässä kunnossa. Vesikatteet on uusittu peruskorjauksen yhteydessä 1990-luvun loppupuolella ja ne ovat hyväkuntoiset. Vesivuotoja ei viime aikoina ole ollut, liikuntasalin kattoa lukuun ottamatta Rakennuksen sisätilat ovat pääosin siistit ja tyydyttävässä kunnossa. Kivikoulun lattiapinnoitteena on käytetty linoleumia, minkä ominaishaju emittoituu pinnoitteista voimakkaasti. Kampakoulun lattioissa on pääosin kvartsivinyylilaattaa, mutta muutamissa alimman siiven luokassa on käytetty keraamista laattaa. Lattioita on jouduttu korjaamaan kosteusvaurioiden vuoksi. Rakennuksessa on sisäilmaan vaikuttavia rakenteellisia riskejä. Näitä ovat mm. kivikoulun linoleum-pinnoitteet ja kampakoulun alapohjissa ja sokkeleissa olevat mineraalivillaeristeet. Myös kellarikerrosten maanvastaiset seinät ovat jonkinlainen ongelma, vaikkei niissä ole lämmöneristettä. Ongelman muodostaa myös kampakoulun pääkäytävän ja siipien lattioiden alla kulkevat putkikanaalit. Rakennuksessa on lähitulevaisuudessa suoritettava korjaustöitä. Rakenteissa olevien vaurioiden ja sisäilmariskien vuoksi korjaukset koskevat erityisesti maanvastaisia rakenteita. Kivikoulun ikkunat joudutaan uusimaan. Vesikatteet ovat hyväkuntoiset urheilutalon matalaa osaa lukuun ottamatta ja niille ei vielä tarvitse tehdä mitään. Peruskorjaus on kuitenkin edessä noin 15 vuoden kuluttua. 1.2 LVI-tekniikka Hiskinmäen koulun rakennukset on liitetty alueella toimivaan kaukolämpöverkostoon. Rakennuksissa on perinteinen vesikiertoinen patterilämmitys. Kaukolämmön alajako-keskus on varauduttava uusimaan pumppuineen ja muine varusteineen tarkastelu-jakson alkupuolella. Kiinteistö on liitetty alueella toimivaan keskitettyyn vesi- ja jätevesiviemäriverkostoon. Vesijohdot varusteineen ovat pääosin uusittu 1990-luvun lopun peruskorjauksissa ja ne ovat hyvässä kunnossa. Kokonaisuutena vesi- ja viemärikalusteet ovat hyvässä kunnossa, mutta mahdollisten rakennuskorjauksien yhteydessä pitää varautua myös kalusteiden uusimiseen. Jätevesiviemärit ovat hyvässä kunnossa. Osassa rakennuksista on sisäpuolisia sadevesiviemäreitä, jotka ovat hyvässä kunnossa. Koulukeskuksen rakennuksissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto toteutettuna seitsemällä tuloilmakoneella, joista kuudessa on lämmöntalteenottolaitteet. Tuloilma-koneissa ei ole jäähdytyslaitteita. Koneet toimivat hyvin, eikä ilman tilamuutoksia niitä tarvinne uusia tämän 10-vuotistarkastelujakson aikana. 1.3 Sähkötekniikka Sähköteknilliseltä varustelultaan koulurakennukset vastaa saneerausajankohdan (1997) normaalia teknillistä tasoa. Koulurakennuksen sähkölaitteiden kunto on normaali ja urheiluhallirakennuksen hyvä. Nykyiset sähköasennukset toimivat tämänhetkisessä käytössään tyydyttävästi. Rakennuksessa on pieneltä osalla vielä paikoillaan vanhoja alkuperäisiä tai ikääntyneitä sähköasennuksia. Alkuperäiset käytössä olevat asennukset tulisi korvata uusilla ja käytöstä poistetut sähköasennukset tulisi purkaa. Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

5 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (5/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (5/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 5(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (5/54) 1.4 Välittömästi korjattavat puutteet Kivikoulun liikuntasalin ikkunoiden korjaaminen Näkyvien kosteusvaurioiden korjaaminen Sammaleen poisto urheilutalon matalan osan katolta Rakennuksen rikkinäisten valaisimien korjaus tai uusinta Käytöstä poistettujen asennuksien purku Palokatkojen sulkeminen Yksittäisten pistorasiakalusteiden korjaus Turvavalaistuksen akuston kunnon tarkastus ja rikkinäisten valaisinten korjaus Sähkölaitteiston määräaikaistarkastus (mikäli ei tehty). 1.5 Lisätutkimustarve Rakennuksessa on kesän ja alkusyksyn 2013 aikana tehty perusteellinen kuntotutkimus, mikä on kattanut rakenteiden ja julkisivujen tutkimisen. Rakenteiden tutkimus on tehty riskirakenteiden selvitysmielessä ja siinä on erityisesti otettu huomioon sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät. Lisäksi on tehty haitta-ainekartoitus. Lisätutkimustarvetta ei tällä hetkellä ole. 1.6 PTS-suunnitelma Havaitut korjaustarpeet on koottu PTS-ehdotukseksi, joka on tämän raportin liitteenä. Korjaukset on ehdotettu suoritettavaksi vuosien välisenä aikana. Kustannusarviossa on käytetty pienimpänä yksikkönä :a. Tämä saattaa aivan pienissä korjaustöissä olla liian suuri summa. Esitetyt summat eivät päde, jos rakennuksessa päädytään tekemään kokonaisvaltainen peruskorjaus. Ehdotettuja korjausajankohtia voidaan muuttaa, mutta korjaustöiden toteutusjärjestykseen ja rakennus-, lvi- ja sähkötöiden yhteensovittamiseen on kiinnitettävä huomiota. Jos korjausajankohtia siirretään eteenpäin, on mahdollista, että vaurioiden ja rikkoutumisten lisääntyessä korjauskustannukset tulevat nousemaan. PTS-suunnitelmassa esitetyt summat ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %). PTS-ehdotuksessa ei ole otettu huomioon mahdollisia tilamuutos- tai laajennustarpeita, vaan ehdotus perustuu rakennuksen tilojen nykykäytön jatkumiseen. Taulukoissa käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 1 = heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa 2 = välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 3 = tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 4 = hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 5 = uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa. Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

6 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (6/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (6/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 6(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (6/54) KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS YHTEENVETO Arvioidut korjauskustannukset (alv 0 %) Välittömät korjaukset (2013) 45 3 % Korjaukset lähitulevaisuudessa ( ) % Korjaukset pidemmällä aikajaksolla ( ) 8 1 % YHTEENSÄ % Kustannusten jakaantuminen Rakennustekniikka % LVI-tekniikka % Sähkötekniikka 33 2 % Välittömät korjaukset (2013) Korjaukset lähitulevaisuudessa ( ) Korjaukset pidemmällä aikajaksolla ( ) Sähkötekniikka LVI-tekniikka Rakennustekniikka LVI-tekniikka Sähkötekniikka Rakennustekniikka Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

7 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (7/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (7/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 7(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (7/54) RAKENNUSTEKNIIKAN PTS-EHDOTUS Raportin Toimenpide-ehdotukset Kunto- Määrä- Kustannusarvio (x 1000 Eur) ja ehdotettu ajankohta 2023 koodi luokka arvio D6 Viherrakenteet Kasvien, pensaiden ja puiden poistaminen rakennuksen seinustoilta D7 Päällysrakenteet D71 Asfaltoinnin paikkaukset 5 D72.2 Kiveysten huoltokorjaukset 2 2 D9 Ulkopuoliset rakenteet D94 Urheilutalon ulkoportaiden kaiteet 1 E5 Putkirakenteet E53 Salaojien selvittäminen, tarkastus ja puhdistus 3 F1 Perustukset F12 Sokkeilen ulkopuoliset korjaukset 4 F12 Kivikoulun kellarin luiskan pieliseinien korjaaminen 7 F12 Luiskan varustaminen katoksella 6 F13 Putkikanaalien purkaminen 230 jm 35 F13 Alapohjien korjaaminen kauttaaltaan 4000 m2 600 F2 Rakennusrunko Kivikoulun välipohjien korjaaminen 780 m2 20 F3 Julkisivut F31 Kampakoulun liuokkasiipien sokkeleiden korjaaminen 5 F32 Rappausvaurioiden korjaaminen 35 F33 Kivikoulun ja sen liikuntasalin ikkunnoiden uusiminen 290 m F33 Kampakoulun ja urheilutalon ikkunoiden huoltaminen 700 m2 150 F4 Yläpohjarakenteet F41 Urheilutalon matalan osan vesikatto uusitaan 180 m2 15 F5 Täydentävät sisäosat F6 Tilojen pintarakenteet F61 Rakennekorjausten aiheuttamat lattaipinnoitteiden uusimiset Rakennustekniset työt yhteensä Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

8 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (8/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (8/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 8(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (8/54) LVI-JÄRJESTELMIEN PTS-EHDOTUS Raportin Toimenpide-ehdotukset Kunto- Määrä- Kustannusarvio (x 1000 Eur) ja ehdotettu ajankohta 2023 koodi luokka arvio G1 G2 G3 Lämmitysjärjestelmät Kaukolämmön alajakokeskuksen uusiminen 1 erä 35 Lämpöjohtojen uusiminen 1 erä 100 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kanaalissa olevien vesijohtojen siirto pintaan 1 erä 100 Ilmastointijärjestelmät LVI-työt yhteensä SÄHKÖJÄRJESTELMIEN PTS-EHDOTUS Raportin Toimenpide-ehdotukset Kunto- Määrä- Kustannusarvio (x 1000 Eur) ja ehdotettu ajankohta 2023 koodi luokka arvio H1 Ulkovalaisinkorjauksia Ulkovalaisimien tekniikan uusinta 12 H2 Erittelemättömiä keskuskorjauksia Sähköhuollot, Sähkölaitteiden määräaikaistarkastus 3 H4 Maadoitusjärjestelmän huolto, kaapelien merkinnät 1 1 H5 Valaisimia peruskunnostetaan / uusitaan H7 Turvavalaisinten huolto J2 J4 J5 J6 Antennijärjestelmä Kiinteistön ATK-järjestelmät Turva- ja valvontajärjestelmät Automaatiojärjestelmä Sähkötyöt yhteensä Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

9 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (9/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (9/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 9(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (9/54) 2. KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA 2.1 Kuntoarvion laatijat ja yhteystiedot Rakennustekniikka Yhteyshenkilö: Riku Hagman PL Jyväskylä puh: fax: riku.hagman@iss.fi LVI-tekniikka Yhteyshenkilö: Martti Nuuttila PL Jyväskylä puh: fax: martti.nuuttila@iss.fi Sähkötekniikka Yhteyshenkilö: Kyösti Koskela PL Jyväskylä puh: fax: kyosti.koskela@iss.fi 2.2 Perustietoja kartoitettavasta kiinteistöstä Kiinteistön nimi: Kiinteistön osoite: Käyttötarkoitus: Hiskinmäen koulu Mannilantie 4, Äänekoski Opetusrakennus Valmistumisajankohta: Kivikoulu 1959 Kampakoulu Urheilutalo 1963 Korjausajankohdat: Peruskorjaus Kerrosluku: Kivikoulu 2 krs + kellari Kampakoulu 1 krs + osittainen kellari Urheilutalo 3 krs + ullakko (iv-konehuoneet) Bruttoala: Kivikoulu brm 2 Kampakoulu brm 2 Urheilutalo brm 2 Laajennusosat 144 brm2 Yhteensä brm 2 Sijainti: Etelään viettävässä rinteessä Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

10 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (10/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (10/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 10(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (10/54) Rakennustekniikka Perustamistapa: Runkorakenteet: Ulkoseinärakenne: Ikkunatyypit: Kattomuoto: Liikenne- ja pysäköintialueet: maanvarainen teräsbetoninen paikallavalettu pilari-palkki-ylä- ja ylälaattapalkistolaatta -rakenne kampakoulussa teräsbetonipilarit ja -palkit, yläpohjassa liimapuupalkit tiili-villa-tiili, puhtaaksimuuraus ja rappaus kivikoulussa 3-lasiset puurakenteiset ikkunat, kampakoulussa kolminkertaiset puu-alumiini mseikkunat, urheilutalossa kolminkertaiset puurakenteiset mse-ikkunat kivikoulu, aumakatto, konesaumattu pelti. kampakoulu ja urheilutalo, tasakatto, sisäpuolinen vedenpoisto, bitumikermit, asfaltti- ja sorapintaiset LVIA-tekniikka Lämmitystapa ja lämmönjakojärjestelmä: kaukolämpö, vesikiertoiset patterit Vedenhankintatapa ja vesijohtojärjestelmä: Äänekosken Energian vesijohtoverkko, kupariputkistot Viemäröintijärjestelmä: Äänekosken viemäriverkosto, muovi- ja valurauta- viemärit Ilmanvaihtojärjestelmä: koneellinen tulo-poisto, lämmöntalteenotolla, 7 tuloilmakonetta Rakennusautomaatiojärjestelmä: Landis&Gyr Jäähdytysjärjestelmät: ei ole Automaattinen sammutuslaitteisto: ei ole Mahdolliset erillisverkostot: ei ole Sähkötekniikka Sähkönhankinta ja -jakelujärjestelmä: Paloilmoitinjärjestelmä: Antennijärjestelmä: Rikosilmoitusjärjestelmä: Turvavalaistusjärjestelmä: Videovalvontajärjestelmä: Kulunvalvontajärjestelmä: Äänekosken Energia on, Esmi on on, Hedegren HHL on on on, ilock lukitusjärjestelmän kautta 2.3 Käytettävissä olleet asiakirjat Arkkitehtipiirustuksia LVI-suunnitelmia Sähkösuunnitelmat Kivikoulun alkuperäisiä suunnitelmia ei ollut käytettävissä. Kiinteistöä koskevat piirustukset saatiin käyttöön kiinteistön omistajalta. 2.4 Huoltotoimen ja kiinteistön käytön arviointi Kiinteistökierroksella ei havaittu suurempia puutteita kiinteistönhoidossa. Selkein puute oli turvavalaistuksessa, sillä kiinteistökierroksella havaittiin joitain rikkinäisiä ja toimimattomia valaisimia. Urheilutalon matalamman osan katolla on sammalta. Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

11 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (11/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (11/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 11(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (11/54) 2.5 Sisäolosuhteisiin liittyvät havainnot Kohteesta on laadittu erillinen kuntotutkimus, missä on otettu kantaa rakennuksen sisäilmaolosuhteisiin. Kiinteistökierroksella havaittiin selkeitä lattiapinnoitteista lähtöisin olevia hajuja kivikoulun luokissa ja urheilutalon kellarikerroksen maapohjahallissa. 2.6 Turvallisuuteen ja ympäristöriskeihin liittyvät havainnot Rakennuksessa ei ole akuutteja rakenteellisia käyttäjien turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä läpivientien puutteellista tiivistystä lukuun ottamatta. Kivikoulun ja kampakoulun välisen palooven toimintavarmuudesta ei saatu kiinteistökierroksella käsitystä. Turvavalaistusjärjestelmässä oli joitain pimeitä tai muutoin rikkinäisiä valaisimia. 2.7 Kosteusvaurioihin liittyvät havainnot Kuntoarvion yhteydessä suoritettiin aistinvaraisia kosteusteknisiin seikkoihin liittyviä havaintoja. Tarkemmat kosteusmittaukset on tehty kuntotutkimuksen yhteydessä. Kosteuden aiheuttamia jälkiä ei havaittu, paitsi urheilutalon kellarikerroksessa, missä vanhan väestönsuojan seinien alaosissa maaperän kosteuden aiheuttamia jälkiä. Lisäksi havaittiin muutamia katoissa olevia vuotojälkiä. Eri syistä aiheutuneita kosteusvaurioita on kuitenkin ollut. Kampakoulun alasiivessä on lattiapinnoitteita jouduttu uusimaan veden noustua lattialle ja myös maakosteuden vuoksi. Myös vesikatoissa on ollut vuotoja kampakoulun osalla, mutta viime aikoina niitä ei ole ollut. 2.8 Asbesti ja muut haitta-aineet Rakennus on tehty aikana, jolloin asbestipitoisia materiaaleja oli vielä käytössä. Vuosien myötä tehtyjen korjausten yhteydessä asbestipitoiset materiaalit ovat purkautuneet pois miltei kokonaisuudessaan. Kampakoulun kellarikerroksessa ja urheilutalon väestönsuojassa havaittiin vanhoja asbestieristeisiä putkistoja. Myös uusien lattiapinnoitteiden alta on paljastunut vanhojen pinnoitteiden asbestipitoisia kiinnitysainejäämiä. Kuntotutkimuksen yhteydessä on tehty erillinen asbesti- ja haitta-ainekartoitus. Tässä yhteydessä on selvitetty mm. pah-yhdisteet. Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

12 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (12/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (12/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 12(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (12/54) 3. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO D6 Viherrakenteet Rakennus sijaitsee etelään viettävässä rinteessä. Korkeuseroa tontilla on noin 6-7 metriä. Kampakoulun siipien välissä on nurmetetut alueet, joilla on myös joitain matalia puita. Pensasmaiset istutukset ovat pääasiassa vuorimäntyjä. Nurmialueiden ja rakennuksen sokkelin rajakohdassa on kapeahko kiveys. Näissä kasvaa jonkin verran rikkaruohoja. Nämä tulisi poistaa, ne ovat epäsiistejä ja voivat pidemmällä aikavälillä vaurioittaa sokkelipintaa. Pinta- ja sadevesien poisto Pintavesien poisto on hoidettu pihamaan kallistuksin ja sadevesikaivoin. Varsinkin kampakoulun siivet muodostat haasteen pinta- ja sadevesien poistolle, sillä luonnollinen maanpinta viettää kohden alempaa siipeä. Kampakoulun näkyvistä sokkeleista on pääteltävissä, että pihamaan tasauksia on muutettu ajan saatossa. Tällä hetkellä ne näyttävät olevan kunnossa. Kampakoulun kahden alimman siiven osalla maanpinta viettää päädyn ohi kulkevalta ajotieltä kohden rakennusta ja siipien välipihoja. Myös kivikoulun liikuntasalin pohjoissivu on maastollisesti haastava. Kampakoulun osalla rakennuksen kattovedet on johdettu sisäpuolisilla viemäreillä suoraan viemäriverkostoon. Kivikoulussa on räystäskourut ja syöksytorvet ja syöksytorvien alla on ns. rännikaivot. Toimenpide-ehdotukset: Sokkeleiden vierustat puhdistetaan. D7 Päällysrakenteet D71 Asfalttipäällysteet Tonttialueen liikennöityjen alueet on päällystetty asfaltilla. Asfalttipäällysteet ovat suhteellisen hyväkuntoiset, eikä niissä havaittu suurempia painumia tai muita esimerkiksi routimisen aiheuttamia vauriota. Asfalttipäällystyksiä jouduttaneen paikkailemaan tarkastelujakson aikana. D72.1 Sorapäällysteet Kivikoulun pohjoispuolella ja Mannilantie vieressä olevat paikoitusalueet ovat sorapintaiset. Ne eivät ole tonttialueella, mutta kuitenkin koulun käytössä. D72.2 Laattapäällysteet Kivikoulun liikuntasalin ja kampakoulun ylimmän siiven välinen piha-alue on päällystetty neliön muotoisella betonilaatalla. Samalla materiaalilla on päällystetty myös kivikoulun itäsivun vieressä oleva luiska ja kampakoulun siipien väliset pienet oleskelualueet. Kiveykset on ilmeisesti asennettu viimeisimmän peruskorjauksen yhteydessä eli noin 15 vuotta sitten. Kiveyksen elinkaari on vähintään 25 vuotta, joten uusimistarvetta ei vielä ole. Pienialaisiin vauriokorjauksiin on kuitenkin syytä varustautua. Toimenpide-ehdotukset: Asfaltoitujen liikennealueiden paikkaukset Betonikiveysten huoltokorjaukset. D8 Aluevarusteet D85 Jätehuoltovarusteet Kivikoulun Mannilantie puolella on 4 jäteastiaa. Lisäksi urheilutalon keittiöllä on omat jäteastiansa. Keittiön jäteastiat ovat katoksessa. Toimenpide-ehdotukset: Ei toimenpiteitä. Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

13 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (13/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (13/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 13(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (13/54) D9 Ulkopuoliset rakenteet D94 Portaat ja luiskat Liikuntarakennuksen koulun puoleisessa päädyssä on betonirakenteiset portaat. Portaat ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta siitä puuttuu kaide. Kivikoulun sisäpihan puolella on rakennuksen vierustalla betonikivillä pinnoitettu luiska, mikä johtaa kivikoulun liikuntasalin pääoville. Luiska on varustettu ruostumattomasta teräksestä tehdyllä kaiteella ja on hyväkuntoinen. Toimenpide-ehdotukset: Urheilutalon ulkoportaat varustetaan kaiteella. E5 Putkirakenteet ja johdot E53 Salaojat Sekä vanha kivikoulu että uudempi kampakoulu sekä myös urheilutalon on todennäköisesti rakennusaikana varustettu salaojin. Vanhan työselityksen mukaan salaojat on tehty. Käytettävissä ei ollut muita alkuperäisiä tai korjaustöidenkään suunnitelmia, missä salaojat olisi esitetty. Rakennusten nurkilla on kaivojen kansia, mitkä lienevät salaojakaivojen kansia ja viittaavat siihen, että salaojat on korjausten yhteydessä uusittu. Salaojien toiminnasta ei ole tietoa, eikä myöskään niiden huoltamisesta tai puhdistamisesta. Salaojajärjestelmien elinkaari on normaaliolosuhteissa noin 40 vuotta, joten niillä on vielä toimiessaan elinkaarta jäljellä. Lähinnä liikuntarakennuksen kellarikerroksessa on jälkiä salaojien toimimattomuudesta, mutta kyseessä saattaa olla myös rakenteen vesieristeiden huonon kunnon vuoksi. Vesieristykset on työselosteen mukaan tehty bitumisivelyin. Toimenpide-ehdotukset: Salaojajärjestelmän tarkastaminen ja tarvittaessa puhdistaminen. F1 Perustukset F11 Anturat Rakennukset on perustettu maanvaraisten betonianturoiden varaan. Erillisiä anturoita on pilareidenperustuksina. Perustusrakenteissa ei havaittu ongelmia, rakenteissa ei ole halkeamia tai muita muutoksia, mitkä olisivat aiheutuneet rakenteiden painumisesta. Perustukset on viety roudattomaan perustussyvyyteen, sillä rakennusaikaan ei routaeristeistä ole käytetty. Myöhemmin korjaustöiden yhteydessä niitä on saatettu lisätä. F12 Perusmuurit Rakennusten kellarikerrosten ulkoseinät ovat maanvastaisia seiniä. Ne on tehty betonista ja jonkin verran on myös terästystä. Perusmuurin paksuus on 36 cm ja sen sisäpuolella on muuraus eli ns. rivinteeraus. Erillistä lämmöneristettä ei rakenteessa ole kuin perusmuurin yläosassa, miss on lastuvillalevyllä (tojax) toteutettu sokkelihalkaisu. Betoniseinän sisäpinnassa on bitumisivelynä toteutettu kosteuseristys. Urheilutalon väestönsuojan osalla ei tätä sisäpuolista muurausta ole. Perusmuurirakenteet ovat rakennusajalle tyypilliset. Rakenne on kosteusteknisesti huono, sillä kosteuseristys on rakenteen kylmässä pinnassa. Tilannetta parantaa se, ettei rakenteessa ole sokkelihalkaisua lukuun ottamatta lämmöneristystä, mikä voisi vaurioitua niin ulkopuolisesta kosteudesta kuin sisäilman kosteudesta. Sokkelihalkaisu sen sijaan on selvä riski sen sisältämien orgaanisten ainesten vuoksi. Rakenteiden sisäpinnoissa ei ollut urheilutalon väestösuojaa lukuun ottamatta näkyvissä laajoja vaurioita, mitkä kielisivät kosteuseristyksen tai salaojien vioista. Perusmuurien rakennetta on ilmeisesti parannettu korjaustöiden yhteydessä, sillä siellä täällä on nähtävissä patolevyn reuna maanpinnan painuttua sokkelin vierustalla. Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

14 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (14/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (14/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 14(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (14/54) Rakennuksen näkyvät sokkelit ovat betonipinnan päälle rapattuja ja ne on maalattu. Sokkeleissa on pystysuuntainen uritus noin 50 cm välein. Sokkelit nousevat lattiapintaa ylemmäksi. Sokkeleissa ei havaittu suuria vaurioita lukuun ottamatta kivikoulun kellarin johtavan luiskan molemmin puolin olevia tukimuureja. Niissä on kastumisen ja jäätymisen sekä myös routimisen aiheuttamia vaurioita. Luiska ilmeisesti on tarpeellinen, sillä kellarikerroksessa sijaitsevan teknisen työn luokan koneet voidaan poistaa ainoastaan sitä kautta. Samoin lämmönjakohuoneen huolto suoritetaan ko. luiskan kautta. Toimenpide-ehdotukset: Näkyvien sokkeleiden kolhujen korjaaminen Sokkeleiden ylimaalaus Luiskaa ympäröivien tukimuurien korjaaminen Luiskan varustaminen katoksella. F13 Alapohjat Kuntotutkimuksen havaintojen mukaan kivi- ja kampakoulun kellarikerrosten alapohjat ovat kaksinkertaisia betonilaattoja. Betonilaattojen välissä on bitumisively. Lämmöneristettä rakenteessa ei ole, muuta kuin myöhemmin korjatuilla alueilla eli lähinnä kivikoulun liikuntasalin kellarikerroksen puku- ja pesutiloissa. Kellarikerrosten lattioiden kunto on yleisesti ottaen vaatimaton. Pinnoitteena on ainoastaan maalia ja sitäkään ei ole joka paikassa. Tämä on hyvä, sillä betonilaatan pinnassa ei ole ollut kosteutta pidättävää kerrosta. Kivikoulun liikuntasalin lattiassa on betonilaatan päällä mineraalivillaeriste ja ristikoolaus sekä lauta. Rakenteessa lämmöneriste on rakenteen väärällä puolella ja eristeen ja betonilaatan rajapintaan muodostuu mikrobikasvulle edulliset olosuhteet. Kampakoulun luokkasiipien alapohjina on maanvarainen betonilaatta, minkä päällä on muovi, mineraalivillaeriste ja pintabetonilaatta. Reunoilla eristettä on 100 mm ja keskialueilla 15 mm. Kampakoulun yhdyskäytävän lattian alla kulkee putkikanaali, mikä haarautuu luokkasiipiin. Urheilutalon kellarikerroksessa olevan ns. maapohjahallin lattiassa on urheilukentän kumimatto. Sen alla on asfaltti ja alapohjatäytöt. Alapohjarakenteissa on paljonkin sisäilmariskin aiheuttajia, lämmöneristämättömät betonilaatat, mineraalivillaeristeet, putkikanaalit sekä asfaltti ja kumimatto. Toimenpide-ehdotukset: Putkikanaalit puretaan ja niissä sijaitseva tekniikka sijoitetaan rakenteiden pintaan Alapohjat rakennetaan uudelleen. F2 Rakennusrunko Kivikoulun kantavana runkona on paikalla valetut teräsbetoniset pilarit, palkit ja ylälaattapalkistot. Pilarit ovat myös ulkoseinillä. Luokkahuoneiden ja käytävän välinen seinälinja on kantava. Liikuntasalissa kantavat rakenteet ovat ulkoseinillä. Kantavia seiniä on lähinnä porraskäytävien ympärillä. Osa urheilutalon seinistä on teräsbetonia ja niillä on vähintään rakennusta jäykistävä vaikutus. Myös kampakoulun luokkasiivissä on teräsbetoniset pilarit ja palkit, mutta yläpohjan kantavana rakenteena on liimapuupalkit paitsi yhdyskäytävän alapäässä, missä on pienialainen betonilaatta. Tämä on wc-tilojen kattona. Luokkien ja käytävien väliset muuratut seinät ovat kantavia. Samoin yhdysosan poikittaiset seinät ovat kantavia. Urheilutalon rakenteet ovat samanlaiset eli betonipilari ja palkit ja yläpohjassa liimapuupalkit. Rakennuksen rungossa ei havaittu halkeamia, mitkä johtuisivat epätasaisesta painumisesta tai muista pakkoliikkeistä. Julkisivuissa on joitain halkeamia, mutta ne eivät ulotu kantavaan runkoon saakka. Rapatuissa ulkoseinissä esiintyviä halkeamia on käsitelty kohdassa F31 Ulkoseinät. Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

15 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (15/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (15/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 15(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (15/54) Kivikoulun välipohjat ovat ylälaattapalkistoja. Rakennuksen ylälaattapalkistoissa ei näyttäisi olevan laajempaa ongelmaa, sillä orgaanista kerrosta kantavan rakenteen ja pintabetoni välissä ei ole. Ainoastaan yhdestä rakenneavauksesta löytyi lastuvillalevyä. Tästä otetussa näytteessä oli viittaus vaurioon. Ongelma aiheutuu siitä, että eristekerros on kastunut reilun 50 vuoden aikana useita kertoja, ensimmäisen kerran jo rakennusvaiheessa ja sittemmin esim. siivousvesistä, putkirikoista, kattovuodoista, korjaustöistä jne. Ne välipohjien osat, missä eristekerroksia on, on korjattava. Kampakoulun laajennusosissa kantavia rakenteita ovat ulkoseinien betonikuoret ja betonipilarit ja -palkit. Yläpohjassa on massiivinen betonilaatta. Toimenpide-ehdotukset: Kivikoulun välipohjien korjaaminen. F23 Portaat Rakennuksen portaat ovat paikalla valettuja betoniportaita. Niiden askelmat ja välitasot on pinnoitettu muovilaattapinnoitteilla. Portaat ovat hyväkuntoiset, niiden pinnat uusintaan muiden pinnoitekorjausten yhteydessä. F3 Julkisivut F31 Ulkoseinät Kivikoulun ja sen liikuntasaliosan julkisivut ovat osittain roiskerapatut ja maalatut sekä osittain puhtaaksimuuratut poltetusta punatiilestä. Ulkoseinien rakenteena on ulkoapäin lueteltuna rappaus, ½-kiven muuraus, mineraalivilla 50 mm, ½-kiven muuraus, rappaus ja maali. Kampakoulun ulkoseinissä verhouksena on puhtaaksi muuraus, rappaus ja lautapaneeli. Rakenteena ulkoapäin on rappaus, ½-kiven muuraus, mineraalivilla 75 mm, 200 mm reikätiili, rappaus ja maalaus. Luokkasiipien ylärinteen puolisen ulkoseinän alaosissa (maanvastainen rakenne) on ulkoapäin lueteltuna betoni, muovikalvo, mineraalivillaa 75 mm, suurtiili 200 mm, rappaus ja maalaus. Ulkopuolelle on korjaustöiden yhteydessä asennettu ainakin patolevyt. Myös näistä sokkelirakenteista otetuissa näytteissä oli mikrobikasvustoja. Luokkasiipien ulkoseinien ikkunoiden yläpuoliset osat on paneloitu, niissä ei ole muurausta vaan betonipalkin ulkopuolella on puukoolaus ja lämmöneristeet. Ulkoseinien lämmöneristyskyky ei ole nykyvaatimusten mukainen, mutta seinärakenne on melko tiivis ja siellä ei ole orgaanisia aineksia. Ulkoseinien ongelmana on lähinnä tuuletusraon puuttuminen eli lämmöneriste on kiinni molemmissa tiilikuorissa. Kuntotutkimuksen yhteydessä otetuissa näytteissä oli runsaasti mikrobikasvua. Julkisivurappauksissa havaittiin joitain vaurioita. Seinissä on halkeamia ja myös pinnoitteiden hilseilyä. Osa halkeamista on syntynyt liikuntasaumojen puutteesta johtuen. Hilseilyt ovat aiheutuneet pellitysten ja räystäskourujen vuotamisesta seinäpinnan päälle. Vauriot eivät olleet pinta-alaltaan suuria. Pahimmat vauriot ovat urheilutalon seinässä, missä ilmeisesti myös mekaanisella kulutuksella (lumen auraus) on vaikutusta syntyneeseen vaurioon. Rakennuksen julkisivupinnat tarvitsevat huoltokorjauksia. Toimenpide-ehdotukset: Kampakoulun luokkasiipien sokkelirakenteet korjataan Rappausvauriot korjataan Julkisivupinnat maalataan kauttaaltaan. Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

16 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (16/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (16/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 16(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (16/54) F32 Ikkunat Rakennusten ikkunat ovat eri-ikäisiä, mutta ne kaikki ovat puitteiltaan ja karmeiltaan valkoiset. Valkoinen väri on tunnottomampi auringon ultraviolettisäteilyn vaikutukselle. Kivikoulun ikkunat voivat olla jopa alkuperäisiä, mutta niihin on ilmeisesti jossain vaiheessa lisätty kolmas lasi. Niiden puitteet ja karmit ovat puuta. Osaan kivikoulun ikkunoita on lisätty palonsuojalasitus. Kivikoulun ikkunat ovat korkeintaan välttävässä kunnossa ja liikuntasalin ikkunat ovat huonokuntoiset. Niissä on jo lahovaurioita ja ne alkavat muodostamaan turvallisuusriskin. Ne on korjattava välittömästi. Kampakoulun ikkunat ovat kolmilasisia ns. mse-ikkunoita ja ne uusittu edellisen korjauksen yhteydessä. Ikkunoiden uloin puite ja karmien ulkopinnat ovat eloksoitua alumiinia. Nämä ikkunat ovat tyydyttävässä kunnossa ja niillä ei ole uusimistarvetta tarkastelujaksolla. Urheilutalon ikkunat on myös uusittu, mutta se on tehty aikaisemmin kuin kampakoulussa. Ikkunat ovat ns. mse-ikkunoita, muuta niiden ulkopuitteet ovat puuta. Nämä ikkunat kaipaavat huoltoa eli uusia tiivisteet, korjata heloitus ja maalata ikkunoiden puu-osat. Toimenpide-ehdotukset: Kivikoulu ja sen liikuntasaliosan ikkunat uusitaan Kampakoulun ja urheilutalon ikkunat huolletaan. F33 Ulko-ovet Rakennuksissa on useita metallirakenteisia ulko-ovia. Ne eivät ole alkuperäisiä vaan ne on uusittu korjaustöiden yhteydessä. Niiden lukitus on uusittu syksyllä Ovet on lämpöeristetty ja niissä on kaksilasinen umpiolasilasitus. Ovet pitää huoltaa tarkastelujakson aikana. Toimenpide-ehdotukset: Ulko-ovet huolletaan. F34 Julkisivun täydennysosat Kampakoulun luokkasiipien päissä on avonaiset katokset. Katosten vesikatteet on uusittu edellisen korjaustyön yhteydessä. Urheilutalon itäpäädyssä on teräsrakenteinen kierreporras, mistä päästään vesikatolle ja ilmanvaihtokonehuoneisiin. F4 Yläpohjarakenteet F41 Yläpohja Kivikoulun ja sen liikuntasaliosan yläpohjien kantavina rakenteina on teräsbetoniset ylälaattapalkit. Vesikaton rakenteet on tehty näiden betonilaattojen päältä. Vesikaton muotona on aumakatto ja kattovesien poisto on hoidettu ulkopuolisten räystäskourujen ja syöksytorvien avulla. Vesikatteena on konesaumattu pelti, mikä on uusittu edellisen peruskorjauksen yhteydessä. Ko. katot ovat hyväkuntoiset. Räystäskourut ja syöksytorvet on ilmeisesti uusittu vesikaton uusimisen yhteydessä ja ne ovat hyväkuntoiset. Ko. rakennusosien yläpohjaeristeiden määrä on vähäinen, eikä sen paksuuden kasvattaminen onnistu rakenteen mataluudesta johtuen. Kampakoulun yläpohjien kantavana rakenteena ovat liimapuupalkit, minkä päälle vesikatto alusrakenteineen on tehty. Vesikatteena on bitumikermit, mitkä on uusittu edellisen korjaustyön yhteydessä 15 vuotta sitten. Katoissa on sisäpuolinen sadevesien poisto, mutta perinteisistä tasakatoista poiketen, katteiden kallistukset ovat reilut. Hyvistä kaadoista huolimatta sisätaitteisiin muodostuu lammikoita. Katoissa on ollut vuotoja, mutta ilmeisesti viime ainoina niitä ei ole ollut. Katoilla on viemäreiden tuuletusputket miltei katon sisätaitteen kohdalla ja ne muodostavat vuotoriskin. Myös kampakoulun yläpohjan lämmöneristys on nykymittapuun mukaan vähäinen. Eristettä oli alun perin ainoastaan 150 mm. Sitä on lisätty lvi-suunnitelmien mukaan 50 mm rakenteen sisäpuolelle, mutta tehdyissä rakenneavauksissa ei sellaista havaittu. Kampakoulun yläpohjien tiiveys on ei ole paras mahdollinen. Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

17 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (17/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (17/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 17(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (17/54) Urheilutalon vesikatteena on bitumikermit. Osa niistä on uusittu reilu kymmenen vuotta sitten, mutta matalamman osan vesikate näyttäisi olevan vanhempi. Se ei kuitenkaan ole alkuperäsinen. Se joudutaan uusimaan tarkastelujaksolla ja sammal on syytä parantaa sen kallistuksia, sillä nykyisin katolle muodostuu sammalta. Toimenpide-ehdotukset: Urheilutalon matalan vesikate uusitaan Yläpohjien uusiminen kokonaisuudessaan otetaan harkintaan. F5 Täydentävät sisäosat Rakennuksen väliseinät ovat pääsääntöisesti muurattuja tiiliseiniä. Tiiliseinät ovat varsinkin kivikoulussa pääsääntöisesti ei-kantavia ja purettavissa tilamuutosten niin vaatiessa. Rakennusosien väliset ovet ovat osastoivia teräsrakenteisia rautalankalasiovia. Kivikoulun ja kampakoulun välillä on liukupalo-ovi, minkä toimintakunnosta ei saatu kiinteistökierroksella selvyyttä. Luokkien ovet ovat pääsääntöisesti laakaovia, joissa on normaalit ääneneristysominaisuudet. Niiden toiminnassa ei havaittu ongelmia. F6 Sisäpuoliset pintarakenteet Rakennusten pintarakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Huonoimmassa kunnossa ovat urheilutalon pesutilojen pinnoitteet. Niitä ei ilmeisesti uusittu edellisen peruskorjauksen yhteydessä. Muutoin rakennuksen pinnat on uusittu lukuun ottamatta kivikoulun kouluosan ja liikuntasalin aulan mosaiikkibetonilattiaa ja joitain vanhoja panelointeja kivikoulun liikuntasalissa. Viimeksi uusitut pinnoitteet ovat kohtuullisessa kunnossa. Kivikoulun lattioissa käytetty linoleum haisee sille ominaisella tavalla ja tämä saattaa aiheuttaa ärsytysoireita herkimmille käyttäjille. Lattiapinnoitteina on käytetty erilaisia kuhunkin käyttötarkoituksen sopivia muovituotteita. Lisäksi kampakoulun alasiivessä on lattiapinnoitteita uusittu ja vanhat pinnoitteet on korvattu keraamisilla laatoilla, sillä ne päästävät kosteuden lävitseen saumojensa kautta. Märkätilojen lattiapinnoitteina on käytetty lähinnä keraamisia laattoja. Kivikoulun kellarikerroksen käsityöluokassa on puupintaiset lattiat. Seinäpinnat ovat lähinnä rapatut ja maalatut. Myös joitain punatiilisiä puhtaaksimuurattuja seinäpintoja on. Sisäkatoissa on käytetty akustointilevyjä. Seinäpinnoissa on joitain kolhuja ja käytöstä aiheutuneita naarmuja ja värjäytymiä. Rakennuksen pintarakenteilla olisi vielä elinkaarta jäljellä, mutta noin 10 vuotta jäljellä, mutta peruskorjaus, mikä joudutaan tekemään ennen sitä, aiheuttaa kaikkien pintamateriaalien uusimisen. Välipohjien purkutyöt ja uudet lvis-asennukset eivät mahdollista vanhojen pinnoitteiden säilyttämistä. Toimenpide-ehdotukset: Kaikki lattiapinnat uusitaan. Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

18 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (18/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (18/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 18(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (18/54) 4. LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO G1 Lämmitysjärjestelmät Kiinteistö on liitetty alueella toimivaan kaukolämpöverkkoon (Äänekosken Energia Oy). Kaukolämmön mittauskeskus sijaitsee Kivikoulun kellarikerroksen lämmönjakohuoneessa. Rakennuksessa on perinteinen vesipatterilämmitys sekä tuloilmakoneiden lämmityspatterit ovat myös vesilämmitteisiä. G11 Lämmöntuotanto Kaukolämmön alajakokeskus varusteineen on rakennettu 1990-luvun alussa. Alajakokeskuksessa (Ilmaset ISP-608, valmistettu 1990) on omat siirtimet lämmityspiirille ja ilmanvaihdon patteripiirille sekä lämpimälle käyttövedelle (kuntoluokka = kl = 1). G12 Lämmönjakelu Lämmönjakohuoneen laitteet (pumput (Kolmeks), paisunta-astiat, yms.) ovat pääosin uusittu 1990-luvun alussa kaukolämmön alajakokeskuksen uusimisen yhteydessä (kl 2). Kampakoulun patteriverkoston säätöryhmä sijaitsee A-osan kellarikerroksessa lämmönjakotilassa. Lämmitysverkostojen putket ovat teräsputkia ja osin jokaisen rakennuksen rakentamisaikaisia, osin 1990-luvun lopun peruskorjauksen aikaisia ja osa on uusittu tilamuutoksien yhteydessä. Putket ovat pääosin vaihdettavia, mutta osa kivikoulun B-osan putkista ja kampakoulun putkista ovat asennettu lattiaan. Nämä on hyvä uusia vaihdettaviksi viimeistään silloin, kun alueella tehdään muitakin tilamuutos- tai korjaustöitä. Urheilutalon lämpö- ja lämminvesiputket kulkevat lämmönjakohuoneesta Kivikoulun kellarikerroksen lattiakanaalissa ja Kampakoulun lattiakanaalissa. Rakennuksien väliset maajohdot ovat asennettu eristyselementteihin. Merkittäviä vuotoja ei ole ollut (kl 4). Linjasäätö- ja sulkuventtiilit ovat pääosin uusittu 1990-luvun lopun peruskorjauksessa, mutta osa on rakentamisaikaisia (kl 3). Niitä on syytä alkaa uusimaan viimeistään siinä vaiheessa, kun vaikutusalueella tehdään muitakin korjaustöitä. G13 Lämmönluovutus Lämmönluovuttimet ovat pääasiassa teräslevypattereita ja paneelikonvektoreita, suurimmilta osiltaan jokaisen rakennuksen rakentamisaikaisia, mutta osa on uusittu 1990-luvun lopun peruskorjauksessa ja osa tilamuutoksien yhteydessä. Pattereiden kunto on silmämääräisen tarkastelun perusteella hyvä (kl 4). Urheilutalon maapohjahalli lämmitetään toimintakuntoisilla vesikiertoisilla kierrätysilmapuhaltimilla. Esisäädettävat termostaattiset patteriventtiilit ovat pääosin 1990-luvun lopun peruskorjauksen aikaisia (kl 3). Kiinteistökäynnillä ei selvinnyt, milloin viimeksi on lämmitysverkostojen vesivirtaamia aseteltu; ne olisi hyvä tehdä linjasäätöventtiilien uusimisen yhteydessä. G14 Eristykset Putket ovat pääosin eristetty villakouruilla ja päällystetty muovipinnoitteella (kl 4). Putkieristeissä ei havaittu asbestipitoisia materiaaleja muualla kuin Kampakoulun kellarikerroksen arkistossa. Peruskorjauksen suunnittelussa tämä on otettava huomioon. Samoin ennen suunnittelua on tehtävä kaikkiin rakennuksiin asbestikartoitus, jos sitä ei ole tehty. Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

19 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (19/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (19/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 19(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (19/54) Toimenpide-ehdotukset: Varauduttava uusimaan kaukolämmön alajakokeskus pumppuineen ja muine varusteineen tarkastelujakson alkupuolella Osa kivikoulun B-osan putkista ja kampakoulun putkista ovat asennettu lattiaan. Nämä on hyvä uusia vaihdettaviksi viimeistään silloin, kun alueella tehdään muitakin tilamuutos- tai korjaustöitä. Lämpöputkien linjasäätö- ja sulkuventtiilejä on syytä alkaa uusimaan viimeistään siinä vaiheessa, kun vaikutusalueella tehdään muitakin korjaustöitä. Tässä yhteydessä pitää myös lämmityspiirien vesivirrat asetella Muutostöissä on huomioitava, että kampakoulun kellarikerroksen arkiston putkieristeissä on asbestia. G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistö on liitetty alueella toimivaan keskitettyyn vesi- ja jätevesiviemäriverkostoon (Äänekosken Energia Oy). Osassa rakennuksista on sisäpuolisia sadevesiviemäreitä ja pihaalueella on sadevesiverkosto kaivoineen, joka puretaan imeytysputkien kautta sepeliin ja siitä edelleen vesistöön. Lämmin käyttövesi tuotetaan käyttöveden lämmönsiirtimellä lämmönjakohuoneessa. G21 Vedenkäsittelylaitteet Lämpimän käyttöveden lämmönsiirrintä on käsitelty osiossa G11. G22 Vesijohtoverkosto Kiinteistössä on kaksi vesimittaria, joista toinen sijaitsee Kivikoulun kellarikerroksessa. Tämä mittari mittaa kaiken muun vedenkulutuksen paitsi Urheilutalolla käytettävää kylmää vettä. Urheilutalon kylmävesimittari sijaitsee porraskäytävässä. Tonttijohtojen materiaaleista ja kunnosta ei kiinteistökäynnillä tullut selvyyttä. Vesijohdot varusteineen ovat uusittu 1990-luvun lopun peruskorjauksessa. Ne ovat materiaaliltaan kuparia ja asennettu pääosin vaihdettaviksi. Urheilutalon lämminvesi- ja lämpöputket kulkevat lämmönjakohuoneesta Kivikoulun kellarikerroksen lattiakanaalissa ja kampakoulun lattiakanaalissa. Rakennuksien väliset maajohdot ovat asennettu eristyselementteihin. Merkittäviä vuotoja ei ole ollut (kl 4). G22.1 Lämpimän käyttöveden verkostoon kytketyt lämmityslaitteet Lämpimän käyttöveden kiertoverkostoon on kytketty siivouskomeroissa kuivauspattereita, koska lämmitystä tarvitaan myös kesäaikana. Lämpimän käyttöveden kiertoverkoston säädössä on huomioitava se, että veden lämpötila on pidettävä vähintään + 50 C, jotta estetään bakteerien (esim. legionella) kasvu. G23 Jätevesien käsittely Urheilutalon keittolan jätevedet johdetaan maassa sijaitsevan betonisen rasvanerottimen kautta. Rasvanerotin on tyhjennetty vuosittain. G24 Viemäriverkostot Jätevesiviemärit ovat osaltaan muovisia ja osaltaan valurautaisia. Ne ovat pääosin jokaisen rakennuksen rakentamisaikaisia, mutta osa on uusittu 1990-luvun lopun peruskorjauksessa ja osa tilamuutoksien yhteydessä. Merkittäviä tukkeutumisongelmia ei ole ollut, eikä myöskään vuotoja (kl 4). Sisäilmatutkimuksien yhteydessä on tullut ilmi, että kampakoulun ylä- ja alasiipien poikien WC:den pisuaarien viemärit ovat johdettu lattiakaivoihin. Nykyisten määräysten (Suomen rakentamismääräyskokoelma D1, 2007) mukaan tämä ei ole sallittua. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi pisuaarit pitää kytkeä suoraan viemäreihin viimeistään alueelle kohdistuvien muiden korjaustöiden yhteydessä. Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet

20 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 3 (20/54) Kaupunginhallitus liite nro 12 (20/54) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KUNTOARVIORAPORTTI 20(28) Kaupunginvaltuusto liite nro 2 (20/54) Rakennuksien lattioiden alla sijaitsevien viemäreiden kunnosta ei kiinteistökierroksella saatu varmuutta. Ne on puhdistettava ja kuvattava kunnon varmistamiseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun suunnitellaan uusia peruskorjauksia tai tilamuutoksia. Jätevesiviemäreiden tuuletusviemärit ovat johdettu vesikatolle. Jäätymisongelmia ei ole ollut. Koulukeskuksen tontin etelälaidalla on jätevesipumppaamo, jonne jätevedet johdetaan viettoviemäröinnillä. Pumppaamoa hallinnoi Äänekosken Energia Oy. Kampakoulun osien A, C, D ja E sekä urheilutalon kattosadevedet johdetaan rakennuksien sisäpuolisilla sadevesiviemäreillä pihasadevesiverkostoon. Viemärit ovat materiaaliltaan muovia ja iältään rakentamisaikaisia tai 1990-luvun lopun peruskorjauksen aikaisia (kl 4). G25 Vesi- ja viemärikalusteet Allas- ja suihkuhanat ovat pääosin yksiotehanoja. Ne ovat pääosin uusittu 1990-luvun lopun peruskorjauksessa sekä sen jälkeen on aina rikkimenneen tilalle hankittu uusi (kl 4). Pesualtaat ja WC-istuimet ovat osin rakennuksien rakentamisaikaisia, osin 1990-luvun lopun peruskorjauksen aikaisia ja osin uusittuja rikkimenneiden tilalle tai tilamuutoksien yhteydessä (kl 4). On kuitenkin huomattava, että jos tilojen pintoja korjataan, niin vesi- ja viemärikalusteet on yleensä myös uusittava samanaikaisesti. G26 Eristykset Putket ovat pääosin eristetty villakouruilla ja päällystetty muovipinnoitteella (kl 4). Toimenpide-ehdotukset: Kampakoulun ylä- ja alasiipien poikien WC:den pisuaarien viemärit ovat johdettu lattiakaivoihin. Nykyisten määräysten (Suomen rakentamismääräyskokoelma D1, 2007) mukaan tämä ei ole sallittua. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi pisuaarit kannatta kytkeä suoraan viemäreihin viimeistään alueelle kohdistuvien muiden korjaustöiden yhteydessä Rakennuksien lattioiden alla sijaitsevat viemärit on puhdistettava ja kuvattava kunnon varmistamiseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun suunnitellaan uusia peruskorjauksia tai tilamuutoksia. G3 Ilmastointijärjestelmät Koulukeskuksen rakennuksissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto toteutettuna seitsemällä tuloilmakoneella, joista kuudessa on lämmön talteenottolaitteet. Lisäksi on erillispoistoina huippuimureita. Tuloilmakoneissa ei ole jäähdytyslaitteita. G31 Ilmastointikoneet Tuloilmakoneiden palvelualueet ovat: Kivikoulun liikuntatilat: TK01 (tuloilmapuhallin ja poistoilmapuhallin) sijainti: Kivikoulun 2-kerroksen IV-konehuoneessa ilmamäärä: /1050 l/s, /950 l/s puhaltimilla 2-nopeusmoottorit valmistusaika: 1997 merkki: Koja, HELI 2000 ulkoilma- ja poistoilmasuodattimet LTO-kiekko vesikiertoinen lämmityspatteri käyntiaika ohjelman mukaan kl 4 Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelin vaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Telekopio Internet