ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / /

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / /"

Transkriptio

1 KIINTEISTÖVIESTI ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU Katso kutsu takakannesta LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / Osakkaiden tahto määrää kiinteistön kunnon I s. 2 Taloyhtiön remontti ei raunioita osakkaiden taloutta I s. 14 Joulurauhaisa Pieksämäki Ii s. 3

2 kiinteistöviesti etelä-savo nro 4 / 2013 joulukuu Yhteystiedot: Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Porrassalmenkatu 21 B, MIKKELI Puheenjohtaja: Juhani Hulkkonen, p Asiamies Mikkelissä: Juhani Kortelainen, p Asiamies Pieksämäellä: Timo Lappalainen, p Asiamies Savonlinnassa Paavo Savolainen, p Palvelukeskus: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Maaherrankatu 15, KUOPIO puhelin faksi sähköpostit: mirjami.kauppinen@kiinteistoliitto.fi anne.verger@kiinteistoliitto.fi Neuvonta: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille Arkisin klo 9-12, p Kiinteistönetti: Yhdistyksen omat www-sivut: Suomen Kiinteistöliitto ry: Taloyhtiöiden kiinteistöportaali: (sisältää myös jäsensivut) Kiinteistöviesti: Ilmestyy vähintään neljästi vuodessa Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Painosmäärä: 620 kpl Vastaava toimittaja: Mirjami Kauppinen Paikallissivujen avustaja: Anna-Liisa Pekkarinen Taitto: Viestitär Ky, Kuopio Tulostus: Kopijyvä Oy, Kuopio 2013 sisältö itä-suomen sivut...osio I ajankohtaista Lausunnot...1 Remonttiryhmä lähiöiden korjauksiin...1 Kiinteistöliitolta suositus taloyhtiöille tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista...1 Jaakko Laksola Joensuussa: Osakkaiden tahto määrää kiinteistön kunnon...2 Uimaharjulaiset hallitusaktiivit...3 Kosteus ei aina ole vaarallista...5 Korjausrakentamisen energiamääräykset voimaan...6 Taloyhtiön energia- ja vesikustannukset kuriin...8 Taloyhtiö: älä säästä väärässä kohtaa...9 Tukes: Tarkista, etteivät vanhat jouluvalosi ole vaarallisia...10 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Jakamaton kuolinpesä asunto-osakkeen omistajana Perustuslakivaliokunnan lausunto yksityisestä pysäköinninvalvonnasta valmistui 12 Oikeustapaukset...12 talous- ja veroasiat Taloyhtiön remontti ei raunioita osakkaiden taloutta...14 Talousarvio-ohje vuodelle tutkimus ja kehittäminen Sisäilman laadulla on väliä: Radon aiheuttaa keuhkosyöpää Korjausrakentamisen barometri: Taloyhtiöt tekevät yhä enemmän putkiremontteja 17 Taloyhtiöt tarvitsevat käytännön kokemuksia energiatehokkuuden parantamisesta 18 tapahtumia ja julkaisuja Taloyhtiö korjausrakennuttajana - uutuusopas taloyhtiön korjaushankkeen hallinnointiin!...19 Vuokranantajat: Uudistettu rahastointiohje on julkaistu...19 kolumni Tuliko hätä käteen?...20 etelä-savon aluesivut...osio II Pääkirjoitus...1 Vuokratalosta asunto-osakeyhtiöksi...2 Joulurauhaisa Pieksämäki...3 STT Pieksä Pieksämäkeläinen täyden palvelun LVI-liike...4 Etukansi: Kuva: Mirjami Kauppinen

3 ajankohtaista Uutisia Kiinteistöliitosta Lausunnot Kiinteistöliitto antoi Eduskunnan ympäristövaliokunnalle lausunnon valtion talousarvioesityksestä vuodelle Lausunto annettiin ja sitä valmisteli liiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Hiltunen oli kuultavana Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostossa Käsiteltävä aihe oli HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla. Tähän liittyvä muistio ja esitys löytyvät Kiinteistöliiton sivuilta viranomaislausunnoista. Valmiit lausunnot löytyvät osoitteesta Remonttiryhmä lähiöiden korjauksiin Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen asetti 15. elokuuta remonttiryhmän, joka etsii keinoja lähiöiden korjaamiseen ja viihtyisyyden parantamiseen. Taustalla on huoli korjausvajeen kasvusta. Erityisesti luvuilla rakennetut lähiöt ovat tulossa peruskorjausikään. Kiinteistöliiton kehityspäällikkö, tekniikan tohtori Jari Virta, kutsuttiin remonttiryhmän kuultavaksi ympäristöministeriöön keskiviikkona Virta painotti kuulemistilaisuudessa kuntien ja yksittäisten taloyhtiöiden roolia. Kunnat voisivat esimerkiksi pohtia maankäyttömaksujen alentamista taloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentamishankkeissa. Yksittäisissä taloyhtiöissä sen sijaan kannattaa panostaa suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Lähiöiden kehittämistä voitaneen kuitenkin edistää parhaiten taloyhtiöiden yhteistyötä kehittämällä, Virta aprikoi. Kiinteistöliitolta suositus taloyhtiöille tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista Asunto-osakeyhtiöllä on pääsääntöisesti työn tilaajana tilaajavastuulakiin perustuva velvollisuus selvittää käyttämiensä urakoitsijoiden ja palvelukumppanien taustat. Tilaajavastuulain tavoitteena on talousrikollisuuden torjunta. Lisäksi lailla pyritään edistämään yritysten tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Tilaajavastuulain tulkinnanvaraisuus sekä lain säätämistavoite huomioiden Kiinteistöliitto suosittaa taloyhtiöitä täyttämään tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet riippumatta tilaajavastuulain poikkeamasäännösten soveltumisesta. Suosituksen avulla Kiinteistöliitto pyrkii varmistamaan, että taloyhtiöt toimivat tilaajana huolellisesti ja valitut sopimuskumppanit ovat luotettavia. Suositus kokonaisuudessaan luettavissa: kiinteistoliitto.fi/43481.aspx kiinteistöviesti i -

4 ajankohtaista Jaakko Laksola Joensuussa: Osakkaiden tahto määrää kiinteistön kunnon Onnistunut putkiremontti-luentotilaisuus keräsi Joensuun Kimmeliin salillisen kiinnostuneita lokakuun puolivälissä. Myös alan yrittäjillä oli näyttelyosasto, jossa he esittelivät tuotteitaan ja palvelujaan. Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontainsinööri Jaakko Laksola kertoi, että taloyhtiöiden 20 miljardin korjausvelka koskee asuntoa ja 1,5 miljoonaa ihmistä. Vaikka isojen remonttien teko ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa, lisää se asumisviihtyisyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Hänen mukaansa isoista remonteista päätettäessä on nuori polvi vanhempaa valmiimpi kustannuksiin, jopa tyyliin laakista kuntoon. Korjausvelka = Osakkaiden tahtotila Korjausvelka on se investointi, joka on jäänyt tekemättä, jotta kiinteistö olisi hyvässä kunnossa. Kun osakkaat tietävät kiinteistön kunnon ja tarvittavat korjaukset, voivat he päättää, minkä tasoisena haluavat kiinteistönsä pitää. Halutaanko se esimerkiksi säilyttää ennallaan vai jalostaa kiinteistöä ullakko- tai muulla lisärakentamisella, vai parantaa asumisviihtyisyyttä. Tahtotilan selvittämiseen pyrkii asunto-osakeyhtiölakikin, kun velvoitti taloyhtiöt tekemään viiden vuoden kunnossapitotarveselvityksen, joka on käsiteltävä yhtiökokouksessa. Kun remontintekoon on päädytty, hyvän hankesuunnittelijan palkkaaminen säästää kokonaiskustannuksia. Erityisesti Laksola muistutti, että projektille on oltava aikaa! - Ei pidä luottaa siihen, että joku hoitaa. Isännöitsijän on uskallettava olla rohkea ja esittää näkemyksiään ja esimerkiksi rakennus- tai LVI-insinöörin palkkaamista projektipäälliköksi hankkeelle. Hyvitykset mahdollisia Osakkaiden tasavertaisuutta Laksola korosti. - Jos vaatehuoneesta on tehty keittiö tai vessasta suihkuhuone, on yhtiö remontissa velvollinen korjaamaan sen vain alkuperäiseen käyttötarkoitustasoon. Ylijäävä osuus jää osakkaan maksettavaksi. Jos osakkaalle jää hyvitettävää, on kriteereistä sovittava jo alussa yhtiökokouksessa, jos mahdollista. Tosin usein vasta purettaessa tietää, voidaanko olemassa olevaa hyödyntää. Hyvitys maksetaan kun työ on valmis. Suunnitelmat on hyvä muuntaa havainnolliseen 3D-muotoon perinteisten pohjapiirrosten lisäksi, jotta osakkaille varmasti selviää, mitä tehdään. Hankesuunnitelma on tiivistettävä lyhyeen muotoon selkokielelle ja jaettava kaikille asukkaille. Asukkaista hanketyöryhmä Laksola suositteli hankesuunnittelutyöryhmän perustamista seuraamaan projektin etenemistä. - Työryhmällä ei ole valtaa, mutta se voi raportoida hallitukselle, joka vie tarvittaessa asiat yhtiökokouksen päätettäväksi. Laksola huomautti, että pieleen menneissä putkiremonteissa puuttui asukasseuranta. Osakaskyselyllä kannattaa selvittää, mitä osakkaat haluavat tehtäväksi esimerkiksi yhteisille tiloille, esimerkiksi tarvitaanko kylmäkellareita, vai muunnetaanko ne muuhun käyttöön. Urakkasopimukset solmitaan vain tunnettujen, referenssit omaavien urakoitsijoiden kanssa. Koko projektin ajan kannattaa tiedottaa ahkerasti käyttäen yhtiölle sopivia välineitä, paperitiedotusta, kotisivuja, tekstiviestejä ja talokohtaisia tv-kanavia. Hyöty energiakorjauksista? - Näillä energiahinnoilla on vaikea keksiä mitään korjausta, joka maksaisi itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa, Laksola totesi, mutta lisäsi että energianhinta nousee. Siksi kannattaa miettiä valmiiksi, missä on yhtiön kustannusten kipuraja. Hän luetteli erinäisiä energiarosvoja. Ilmanvaihdon lämmöntalteenottojärjestelmän (LTO) poistoilmasta otetaan talteen prosenttia. Olemassa olevaan kiinteistöön LTO:n asentaminen on kallista. - Taloudellisesti paras vaihtoehto on jokaisen huoneiston oma tulo-poistoilmakoje. Tärkeää on huolehtia siitä, että laitteet toimivat kuten pitää, perussäädöt on tehty ja venttiilit kunnossa. Samaa hän korostaa vedenkulutuksessa. Säädöt kohdalleen, eikä loroteta suotta. - Vakiopaineventtiilin asennuksella vettä säästyy, kun paine asettuu sopivaan tasoon. Vesimittarien asennus vähentää kulutusta. Tavallista on, että kulutus henkeä kohden vähenee 150 litrasta 120 litraan vuorokaudessa. Putkien uusimisen vaihtoehdot Erilaisia vesijohtojen ja viemäreiden pinnoitus- ja sukitusmenetelmiä on ollut markkinoilla jo varsin pitkään, mutta ne eivät vastaa putkien uusimista. Vesijohdot pinnoitetaan, viemärit sukitetaan tai pinnoitetaan. Pinnoituksessa putken sisus ruiskuvaletaan polyestermuovilla, sukituksessa putken sisään puhalletaan epoksihartsinen huopasukka, joka kuivuttuaan muodostaa entisen putken sisään uuden. Sukitus kilpailee uuden valurautaputken kanssa, koska ei ole niin herkkä työvirheille kuin ruiskutus. Vesijohtojen pinnoitus ei ole saavuttanut suosiota, koska putket ovat pienet i - kiinteistöviesti

5 ajankohtaista ja työn hinta nousee korkeaksi. Myöskään varmoja tutkimustuloksia ei ole pinnoitteiden terveellisyydestä. Viemäreitä on pinnoitettu kymmenkunta vuotta ja sukitettu jo 30 vuotta. Menetelmistä tekee putkien vaihtoa edullisempia se, että pintoja ei tarvitse rikkoa. Sukitus on teknisesti pinnoitusta parempi, mutta myös kalliimpi. Menetelmiä käytettäessä on putket kuvattava tai koerassattava, jotta ne varmasti kestävät jatkossa. Uutuutena Laksola esitteli ruotsalaiskeksinnön, jossa uusi kylpyhuone putkivetoineen ja kalusteineen rakennetaan seitsemässä vuorokaudessa. Niin pitkälle putkiremontit on Ruotsissa automatisoitu. alp Uimaharjulaiset hallitusaktiivit Uimaharjulaisen Asunto Oy Hanhirinteen puheenjohtaja Erkki Ajakainen ja jäsenet Arja Salo ja Sulo Hämäläinen olivat kiinnostuneina ja kysellen mukana Kimmelin putkiremonttitilaisuudessa. - Tulemme aina koulutusiltoihin, kun niitä Joensuun alueella järjestetään. Voisiko joskus olla tilaisuuksia Lieksassakin, he ehdottavat. Hanhirinne on vuonna -66 rakennettu kahdesta 3- kerroksisesta talosta koostuva taloyhtiö, jossa on 45 asuntoa. Lämmitysmuotona on kaksi vuotta sitten asennettu maalämpö. Hallitus oli kaukoviisaasti hakemassa tietoa, sillä käyttövesiputkiremontti on tulossa jossain vaiheessa, viemärit on sukitettu kolme vuotta sitten. Tosin Bauerin vedenkäsittelylaitteen hankinta siirtänee putkien uusimisen tarvetta vuosilla eteenpäin. Ajakainen on perehtynyt energiansäästömahdollisuuksiin ja koska haluaa pitää kodistaan huolta, miettii putkiremontin vaihtoehtoja. - Kirjoitin ylös tärkeimpiä asioita. Erityisesti tiedottamisesta tuli minulle paljon uutta, Ajakainen kertoo. Hanhirinteellä tehtiin hiljattain kuntoarvio, hallitus laittaa korjauskohteet kiireellisyysjärjestykseen. Sen jälkeen pidetään tiedotustilaisuus. alp KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Uimaharjulainen As Oy Hanhirinne pitää esimerkillisesti huolta kiinteistöstään. Uutta oppia olivat saamassa puheenjohtaja Erkki Ajakainen ja jäsenet Arja Salo ja Sulo Hämäläinen. kiinteistöviesti i -

6 ajankohtaista KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Yleisö tungeksi tutustumassa Bauerin ja WP-Putken tuotteisiin ja palveluihin. Bauerin vedenkäsittelylaite pitää vesi- ja lämmitysverkostot puhtaana, WP- Putki on LVI-alan ammattilainen Joensuussa, jonka repertuaariin kuuluu LVI-työt ja LVI-tarvike- ja kalustemyynti. Näin menee kylpyhuoneremontti. Pirkko Koljonen ja Irma Kettunen olivat esittelemässä Jokivärin palveluja. Yritys on suurin lajissaan Pohjois-Karjalassa. Sillä on toimipisteet Joensuussa ja Outokummussa. Työntekijöitä on noin Teemme saneerausrakentamista eli kattoja, julkisivuja, huoneistoremontteja. Meillä on lava-autoja nostotöihin. Isännöitsijät ovat tulleet tutuiksi vuosien saatossa, heidän kanssaan on hyvä tehdä yhteistyötä taloyhtiöiden remonteissa. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Marko Myller ja Jari Leskinen kertoivat, että joensuulainen täyden palvelun LVI-talo LVI-Myller on joensuulaisille tuttu jo 60 vuoden ajalta. Sen toimialaan kuuluu LVI-tarvikkeiden myynti, huolto ja LVI- asennustoiminta. - Sen mitä tarvitset, se meiltä löytyy, miehet summaavat. - Teemme myös viemärien sukitusta ja pinnoitusta. He ovat kokeneet, että taloyhtiöt siirtävät remonttejaan liian pitkälle - kunnes vakuutusyhtiö ei enää korvaa mitään ja korjauskulut kasvavat kestämättömiksi. - Harvoin remontteja liian aikaisin tehdään, he toteavat. Kiinteistöliitto Itä-Suomen Joensuussa, Mikkelissä ja Kuopiossa järjestettyihin ammatti-isännöitsijäinfoihin osallistui noin 50 henkilöä ja ja Onnistunut putkiremontti -kurssi-iltoihin noin 200 jäsenyhtiöiden edustajaa. Muut näytteilleasettajat: Laattapiste Collection, Pipe Modul Oy, Savon Talohoito Oy, Ekonor Oy, Raksystems Anticimex Kuopio ja Kuopion Monirakennus Oy. i - kiinteistöviesti

7 ajankohtaista Kosteus ei aina ole vaarallista Kuntoarvioija-kosteusmittaaja Antti Savinaisen mielestä ihmiset on mediassa peloteltu yliherkiksi normaalillekin kosteudelle. - Kaikki mahdollinen näkyvillä oleva home ei ole hometta, vaarallista, reagoitavaa. Esimerkiksi suihkunurkkauksen silikonisaumauksien tummat pilkut ovat usein merkki riittämättömästä ilmanvaihdosta pesutiloissa, mutta ei niinkään merkki rakennehomeesta, Savinainen kertoo. Silikonisaumausten uusiminen riittää, ellei muita merkkejä kosteusvauriosta ole. Saumaukset pitäisi muutoinkin uusia viiden vuoden välein. - Nenä kertoo parhaiten. Jos tilassa on outoa hajua, eikä se haihdu huolellisilla siivouksillakaan, kaikki ei ole kunnossa. Talovalvonta Savinainen on tehnyt satoja kuntoarvioita, -tutkimuksia ja kosteusmittauksia. - Joka viikko tulee home-aiheisia kyselyjä. Ihmiset ovat todella varpaillaan ja kiinnostuneita homeesta ymmärtämättä asiaa tarkemmin. Pintamittaus antaa vain osviittaa Kokemuksensa ansiosta ammattitaitoinen kosteuskartoittaja pystyy jo laattoja koputtelemalla tekemään suuntaa antavia päätelmiä, jotka varmistuvat kosteusmittauksella, joka usein toteutetaan pintamittarilla ja tarvittaessa mittausreikien porauksella. Pintamittarilla luotettavien tulosten saamiseksi tilan pitäisi olla pois käytöstä 1-2 viikkoa ennen kosteusmittausta. Usein se ei ole mahdollista, tila saattaa kuivua vain muutaman päivän ennen mittausta. - Pintamittari on herkkä ja usein mittalaite ilmoittaa kosteudesta, vaikka seinäpinnan alla olisi vesieristekin, eikä kyse ole varsinaisesta rakennekosteudesta. Eipä juuri ole sellaista suihkutilan nurkkaa, jossa ei näin kävisi. Jos mittaaja epäilee kosteusvauriota, tulee epäilyttävissä tapauksissa aina tehdä lisätutkimuksia, esimerkiksi rakennekosteusmittaus porareiästä. Pintakosteusmittari on ainoastaan kokemuksen ja ammattitaidon lisäapuväline ja erityisen tärkeää on eri aikakausien rakenteiden tuntemus ja tietämys, mitä seinän sisässä on. Hanki kohteen tiedot kosteusmittaajalle KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Jos asukas epäilee kosteusvauriota, neuvoo Savinainen häntä ensin olemaan yhteydessä isännöitsijään. Usein isännöitsijä tilaa kosteusmittauksen luotettaviksi toteamiltaan yrityksiltä, jos katsoo taloyhtiön edun sitä vaativan. Hän myös selvittää mahdollisten korjausten kustannusjaon ja onko asukas itse vaikuttanut kosteusvaurion syntymiseen. Tärkeää kosteusmittausta tilatessa on, että asiakas antaa kattavat tiedot mittauskohteesta, esimerkiksi piirustukset ja työselitykset. Kartoittajan tulisi tietää, milloin kohde on rakennettu, millaiset ovat rakenteet, milloin sitä on remontoitu ja millä materiaaleilla. Valitettavasti kovinkaan usein piirustuksia ei ole saatavilla. - Rakennusmääräykset muuttuvat vuosittain. Jo rakennus- ja remonttivuoden perusteella voi päätellä paljon rakennustavasta ja mahdollisen kosteusvaurion syntymistavasta. Savinainen pitää erittäin hyvänä asunto-osakeyhtiölain vaatimusta osakkaan muutostöiden ilmoitusvelvollisuudesta ja taloyhtiön oikeudesta valvoa työn suoritusta. - Kosteusmittausta tilatessa kannattaa etsiä valmiiksi kaikki tiedot ja paperit kohteesta. Ammattitaitoinen kosteusmittaaja pystyy jo niiden perusteella päättelemään paljon, millaisesta vauriosta voi olla kysymys, tähdentää Talovalvonta Savinaisen Antti Savinainen. - Nyt taloyhtiölle jää dokumentti siitä, mitä on tehty, kuka teki, millä materiaaleilla ja miten. Se helpottaa myöhempiä remontteja. Suunnittele remontti huolellisesti Savinainen tekee paljon kuntoarvioita myös asunnonmyyjille ja -ostajille. Hän korostaa, ettei kuntotarkastaja voi kirjoittaa raporttiin, että kohde ei vastaa tämän päivän vaatimuksia, jos kohde on rakennettu aiempina vuosikymmeninä. Sen tarvitseekin vastata vain rakentamis- tai peruskorjausajankohtansa rakentamismääräyksiä. - Esimerkiksi 70-luvun salaojat voivat olla vielä tiiliputkia eikä tarkastuskaivoja ole. Remontilla on voitu myös pilata jokin jämerästi rakennettu 50-luvun talo ja usein myöhemmässä vaiheessa rakennettu elintasosiipi tai myöhemmin remontoitu osuus on huonommassa kunnossa kuin mitä alkuperäinen osa on. Yleinen virhe, mikä kuntoarvioissa ja kosteusmittauksissa on havaittavissa, on suunnittelemattomuus. - Joku tuttu kaveri vaan on tullut ja tehnyt. On toimittu kyllä se ossoo - metodilla. Jos haluaa välttyä myöhemmiltä ongelmilta, kannattaa remontti suunnitteluttaa ammattilaisella ja vieläpä palkata joku valvomaan remonttia. Pitkällä aikavälillä se säästää. Savinainen huomauttaa lopuksi, että ei kosteudesta tarvitse olla niin kauhean huolissaan. Esimerkiksi pesutiloissa oleva kosteus ei aina tarkoita laajamittaista rakennekosteusvauriota. alp kiinteistöviesti i -

8 ajankohtaista Korjausrakentamisen energiamääräykset voimaan Taloyhtiöissä joudutaan pohtimaan energiamääräysten velvoitteiden täyttämistä remonttien yhteydessä. Määräyksiä sovelletaan sellaisiin luvanvaraisiin korjaus- ja uusimistoimiin, joiden yhteydessä voidaan parantaa kiinteistön energiatehokkuutta. Määräykset eivät koske esimerkiksi suojeltuja rakennuksia, mikäli muutosta ei voida pitää hyväksyttävänä. Perusajatus korjausrakentamisen energiasäädöksissä on se, että kun taloyhtiössä ryhdytään suunnittelemaan korjaus- tai uusimistoimia, niin silloin rakennus arvioidaan energiatehokkuuden kannalta ja pohditaan miten toimet suhteutuvat kokonaisuuteen. Rakennushankkeeseen ryhtyvälle annetaan kolme vaihtoehtoista tapaa vaatimusten täyttämiseen: rakennusosakohtaisten ja teknisten järjestelmien vaatimukset, rakennuksen energiankulutusvaatimukset rakennusluokittain tai rakennuksen E-luku* vaatimukset rakennusluokittain. Kun rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen suunnittelu ja toteutus tapahtuu rakennusosakohtaisesti, on noudatettava seuraavia vaatimuksia: Ulkoseinä: Alkuperäinen U-arvo** x 0,5, kuitenkin enintään 0,17 W/(m 2 K). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä alkuperäinen U-arvo x 0,5, kuitenkin 0,60 W/(m 2 K) tai parempi. Yläpohja: Alkuperäinen U-arvo x 0,5, kuitenkin enintään 0,09 W/(m 2 K). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä alkuperäinen U- arvo x 0,5, kuitenkin 0,60 W/(m 2 K) tai parempi. Alapohja: Energiatehokkuutta parannetaan mahdollisuuksien mukaan. Uusien ikkunoiden ja ulko-ovien U-arvon on oltava 1,0 W/(m 2 K) tai parempi. Vanhoja ikkunoita ja ulko-ovia korjattaessa on lämmönpitävyyttä parannettava mahdollisuuksien mukaan. Kun rakennuksen teknisiä järjestelmiä peruskorjataan, uudistetaan tai uusitaan, on noudatettava seuraavia vaatimuksia: Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 45 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä eli lämmön talteenoton vuosihyötysuhteen on oltava vähintään 45 %. Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/(m³/s). Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kw/(m³/s). Ilmastointijärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,5 kw/(m³/ s). Lämmitysjärjestelmien hyötysuhdetta parannetaan laitteiden ja järjestelmien uusimisen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan. Vesi- ja/tai viemärijärjestelmien uusimiseen sovelletaan, mitä uudisrakentamisesta säädetään (esimerkiksi huoneistokohtainen vedenmittaus). Viranomaisluvan yhteydessä rakenneosien ja teknisten järjestelmien osalta on osoitettava viranomaisvaatimusten täyttyminen. Kahdessa muussa vaihtoehdossa, energiankulutusvaatimus ja E-luku, tarvitaan standardikäytön mukainen energialaskenta osoittamaan asetettujen tavoitetasojen täyttyminen. Valittaessa energiankulutus- tai E-lukuvaatimus on silti täytettävä teknisten järjestelmien osalta edellä esitetyt minimivaatimukset. Energiatehokkuuden parantamisen on oltava teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää. Taloudellisen tarkastelun ajanjaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta, ellei tarkasteltavan rakennusosan tai teknisen järjestelmän käyttöikä ole tätä lyhyempi. Rakennusosien ja teknisten järjestelmien energiatehokkuutta parantavia toimia voidaan kompensoida tekemällä muut toteutettavat toimenpiteet parempitasoisina. Toimenpiteiden jälkeen on todennettava ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien toiminta sekä tehtävä tarpeellisin osin niiden tasapainotus. Todennus esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksen yhteydessä. Määräykset astuivat voimaan asuinrakennusten osalta *) E-luku: rakennukseen ostettu energia kertaa energiamuodon kerroin. **) U-arvo eli lämmönläpäisykerroin: kuvaa, miten paljon lämpöä johtuu materiaalin tai rakenteen läpi, kun sisä- ja ulkoilman välillä vallitsee yhden asteen lämpötilaero. U-arvon yksikkö on wattia/neliömetri Kelvin [W/m2K]. Teksti: tekniikan tohtori, kehityspäällikkö Jari Virta, Suomen Kiinteistöliitto i - kiinteistöviesti

9 ajankohtaista KUVA: MIRJAMI KAUPPINEN Jari Virta ja Petri Pylsy kouluttivat Kiinteistöliitto Itä-Suomen alueella ammatti-isännöitsijöitä ja taloyhtiöiden luottamushenkilöitä. Tilaisuudet järjestettiin Varkaudessa, Joensuussa ja Kuopiossa. Suunnitellut tilaisuudet Iisalmessa, Mikkelissä ja Savonlinnassa jouduttiin valitettavasti perumaan vähäisen ennakkoilmoittautuneiden määrän vuoksi. kiinteistöviesti i -

10 ajankohtaista Taloyhtiön energia- ja vesikustannukset kuriin Taloyhtiöissä energian- ja vedenkäyttö näyttelevät merkittävää osaa hoitokulujen syntymisessä. Noin prosenttia hoitokuluista käytetään energia- ja vesikustannusten kattamiseen. Seuraavassa on esitetty muutamia esimerkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Näiden lisäksi jokainen voi vaikuttaa omien käyttötottumustensa kautta esimerkiksi vesikustannusten muodostumiseen. Aina on kuitenkin muistettava, ettei mitään toimia saa toteuttaa asumisterveyden ja viihtyvyyden eli sisäilmaston kustannuksella. Tyypillisiä kulutustietoja Lämmitysenergian vaihteluväli on tyypillisesti kilowattia rakennuskuutiota kohden vuodessa rakennusvuodesta ja lämpimän käyttöveden kulutuksesta riippuen. Kiinteistösähkön kulutus vaihtelee useimmiten välillä 2-6 kwh/rm3/v varustelutasosta riippuen. Keskimääräinen kokonaisvedenkulutus kerrostalossa on 155 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa ja rivitalossa 1140 l/hlö/vrk. Erilliset ylläpitotoimet Taloyhtiössä on varmistuttava tehokkaasta käytöstä, esimerkiksi huomioimalla seuraavat asiat: Taloyhtiön lähtötilanne on selvitetty esimerkiksi kuntoarvion avulla ja käytössä on vähintään kuukausitason kulutusseuranta lämmölle, kiinteistösähkölle ja vedelle. Lämmitysjärjestelmä on tasapainossa ja lämmityksen säätökäyrä on haettu kohdilleen. Tällöin on mahdollista saavuttaa sopivat asuinhuoneiden sisälämpötilat (20 22 o C). Yhden asteen pudotus taloyhtiön keskimääräisessä sisälämpötilassa alentaa lämmitysenergian kulutusta noin 5 prosenttia. Tarvittaessa on toteutettava lämmitysverkoston perussäätö, jonka avulla on saavutettu % säästöjä kulutuksessa. Vesijohtoverkoston painetaso on kohdillaan. Tarvittaessa hankitaan verkostoon vakiopaineventtiili, jonka avulla on saatu aikaan 5 25 % säästöjä vedenkulutuksessa. Kaikki ikkunat ja parvekeovet on tiivistetty asianmukaisesti. Tiivisteiden korjaamisella on saatu aikaan asumisviihtyvyyden paranemista ja noin 5 % säästöjä lämmitysenergian kulutuksessa. Varmista, että järjestelmien ja laitteiden säädöt ja asetusarvot sekä käyttöaikataulut ovat oikeat. Ylläpitoon liittyvien toimien kannattavuus on useimmiten hyvä. Niiden kohdalla puhutaan useimmiten kuukausien tai muutamien vuosien takaisinmaksuajoista. Energiatehokas korjausrakentaminen Kaikessa korjausrakentamisessa voidaan hankesuunnitteluvaiheessa pohtia energiatehokkuuden parantamista. Nykyään myös korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset asettavat reunaehtoja korjaushankkeille. Esimerkiksi lukujen kerrostalo: Ulkoseinien lisälämmöneristäminen ( mm), jolloin tyypillisesti on saavutettu 5 10 % säästöjä lämmitysenergian kulutuksessa. Ikkunoiden uusiminen, jolloin lämmitysenergian säästöpotentiaali on 5 15 %. Ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmäksi lämmöntalteenotolla. Tällöin parannetaan rutkasti sisäilmastoa (tuloilmaston suodatus ja lämmitys, hallittu ilmanvaihto) ja samalla saadaan aikaan säästöä % lämmitysenergian kulutuksessa. Huoneistokohtainen vedenmittaus on motivoinut säästämään vettä tyypillisesti %, jolloin lämmitysenergiaa on säästynyt 3 9 %. Yksiotehanojen uusiminen ekonappihanoihin on tuonut % säästön asuntokohtaiseen vedenkulutukseen. Vesipihit wc-istuimet tuovat % säästön wc:n vedenkulutukseen. Poistoilman lämmöntalteenotto lämpöpumpputekniikan avulla (lämmitysjärjestelmän täydentäminen) on tuonut säästöjä kilowattitunneista laskettuun kokonaislämmitysenergian kulutukseen %. Euroissa säästö on riippuvainen esimerkiksi kaukolämmön ja sähkön hintojen suhteesta. Energiansäästön nimissä ei kannata lähteä korjaamaan ehjää. Energiatehokkuuden parantaminen on limitettävä rakennuksen elinkaaren mukaiseen korjaamiseen. Poikkeuksena voi olla poistoilman lämmöntalteenoton toteuttaminen lämpöpumpputekniikalla, joiden tyypillinen takaisinmaksuaikatavoite on 8 15 vuotta. Poistoilmalämpöpumpputapauksessakin pitää hankesuunnitteluvaiheessa tarkastella kokonaisuutta, ottaa huomioon ilmanvaihtojärjestelmän sekä olemassa olevan lämmitysjärjestelmän tekninen kunto ja toiminta ja tehdä aina tapauskohtaiset kannattavuustarkastelut. Teksti: Diplomi-insinööri, energia-asiantuntija Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto i - kiinteistöviesti

11 ajankohtaista Taloyhtiö: älä säästä väärässä kohtaa KUVA: ANNE VERGER Korjaushanke haltuun kiertue pysähtyy Kuopiossa Kiertueen ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löydät Kiinteistöliitto Itä-Suomen tapahtumakalenterista: Tilaisuuteen voi myös ilmoittautua puhelimitse, p tai sähköpostitse, Paikkoja iltatilaisuuteen on yhteensä sata. Kaikille avoin tilaisuus. - Suunnittelussa säästäminen kostautuu usein, sillä puutteelliset suunnitelmat tarjoavat urakoitsijalle vain mahdollisuuden lisätöiden tekemiseen - ja laskuttamiseen. Onnistuneen korjaushankkeen suunnitteluvaihe ei yksinkertaisesti saa taloyhtiössä mennä pikakelauksella, varoittaa Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén. Suunnittelun ja toisen tärkeän korjaushankkeen palasen, valvonnan, osuus muodostaa ainoastaan noin kymmenen prosenttia koko korjaushankkeen kokonaiskustannuksista. Tällä kohtaa säästäminen ei siis tunnu oikeasti osakkaan rahapussissa paljoakaan. Tuoreiden suhdanne-ennusteiden mukaan korjausrakentaminen on nyt Suomen matalassa suhdanteessa vauhdikasta. Sitä edistävät myös valtion lisäbudjettiin kirjatut 115 miljoonan euron korjausavustukset vuosille Kiinteistöliitto kehottaa taloyhtiöitä malttiin: Lopputuloksen kannalta ratkaisevaan vaiheeseen eli suunnitteluun on varattava riittävästi aikaa ja rahaa! Nuukailu suunnittelussa tai riittämättömät suunnitelmat voivat kostautua ikävällä tavalla taloudellisesti. Virheet voivat olla kohtalokkaita ja näkyä esimerkiksi vasta viiden tai jopa kymmenen vuoden päästä rakenteiden vaurioina, kuten vesivahinkoina. Konkreettinen esimerkki väärässä paikassa säästämisestä putkahti Helsingin hovioikeudesta viime vuoden maaliskuussa. Taloyhtiö oli jättänyt parvekeremontissa teettämättä rakennesuunnitelmat ja maksettavaksi tuli kalliit oppirahat. - Mistään ei siis ilmennyt, että parvekkeiden lattioita piti purkaa erikoispinnoitteen takia. Hovioikeuden mukaan urakoitsijalla olisi ollut oikeus laskuttaa yllätyksenä tulleesta lisätyöstä, vaikka taloyhtiö katsoi tiukasti työn kuuluvan alkuperäiseen urakkahintaan. Pattitilanteen ollessa päällä taloyhtiö ei kuitenkaan hyväksynyt urakoitsijan tekemää lisätyötarjousta, vaan purki urakkasopimuksen. Uuden urakoitsijan löytymiseen meni aikaa, ja syysmyrskyt ehtivät aiheuttaa vesivahinkoja. Vesivahinkojen korjauksesta ja hovioikeudessa kärsityistä tappioista syntyi taloyhtiölle kymmenien tuhansien eurojen vahingot, kertoo Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén. Suunnittelu on nähtävä myös keskeisenä osana päätöksenteon valmistelua, sillä sen aikana täsmennetään korjaushankkeen tavoitteet ja sitoutetaan osakkaat korjaushankkeeseen mukaan. Kiinteistöliitto yhteistyökumppaneineen polkaisi Helsingistä liikkeelle Korjaushanke haltuun -koulutuskiertueen, joka jalkautuu seuraavan puolen vuoden aikana 12 paikkakunnalle eri puolilla Suomea. Kiertueen tavoitteena näytteilleasettajineen, on edesauttaa taloyhtiöiden korjaushankkeiden onnistumista. Tiedon tarve on suuri, sillä jo yksistään linjasaneerausten määrän ennustetaan ensi vuosikymmenellä kasvavan kolmanneksen nykytahtia suuremmaksi. kiinteistöviesti i -

12 ajankohtaista Tukes: Tarkista, etteivät vanhat jouluvalosi ole vaarallisia Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) pyytää kuluttajia tarkistamaan aikaisemmin ostamiensa jouluvalojen turvallisuuden ennen niiden käyttöönottoa. Viime vuonna kauppoihin palauttamatta jäi lähes 1900 jouluvaloa, jotka oli vaarallisuuden takia määrätty kerättäviksi pois kuluttajilta. Jouluvalojen turvallisuutta testataan tänäkin vuonna, ja tuloksia voi seurata Tukesin verkkosivujen sekä sosiaalisen median kanavien kautta. Tukes löysi viime talvena markkinoilta neljä niin vaarallista jouluvaloa, että valoja myyneitä yrityksiä vaadittiin keräämään tuotteet pois kuluttajilta. Myydyistä 2000 jouluvalosta vain noin 100 palautettiin kauppoihin. Viime sesongin aikana kuluttajia pyydettiin palauttamaan seuraavat jouluvalot turvallisuuspuutteiden takia: Lumipallo 40 Ledin valosarja, malli: Led-sarjan laturista voi saada sähköiskun. SANS lamppusarja, malli: Art No Sähköiskun vaara, pöytävalaisimen alaosassa verkkojännitteet ovat kosketeltavissa. Karkkikauppa LED valoilla, liitäntälaite YH-GS Latauslaitteesta voi saada sähköiskun. LED-kirja 29x23cm/Yuhai Electronic, malli YHGD Tuotteen muuntajan eristys on puutteellinen, vikatilassa muuntajasta voi saada sähköiskun. Jos löydät kotoasi vaarallisen jouluvalon, sinulla on edelleen oikeus palauttaa se myyjälle ja saada rahat takaisin. Tukes testautti viime talvena yhteensä 31 jouluvaloa. Niistä neljä läpäisi turvallisuustestit täysin moitteetta, 13 sai pieniä huomautuksia, toimituskieltoja annettiin kaksi, myyntikieltoja kahdeksan ja palautusmenettelypäätöksiä annettiin neljä. Vaaralliseksi osoittautuneet jouluvalot löytyvät Tukesin markkinavalvontarekisteristä. Vaaralliset jouluvalot löytyvät nyt myös Facebookista ja Twitteristä Tänä talvena Tukes julkaisee valvonnassaan löytämiä vaarallisia jouluvaloja markkinavalvontarekisterissä sitä mukaa, kun tapauksia tulee. Markkinavalvontarekisteriä on mahdollista seurata myös Tukesin Facebook-sivun välilehden kautta. Jouluvalojen takaisinvedot ja myyntikiellot päivitetään lisäksi Tukesin Twitter-tilille www. twitter.com/tukesinfo, #jouluvalot. Lähde: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Näin käytät jouluvaloja turvallisesti Lue käyttöohjeet huolellisesti ja noudata niitä. Jos käyttöohjeessa mainitaan jotakin valojen yhtäjaksoisesta käytöstä, noudata myös sitä. Älä laita sisälle tarkoitettuja jouluvaloja ulos. Johdot eivät kestä pakkasta ja rikkoontuneena niistä saa sähköiskun. Sisäkäyttöön tarkoitetut laitteet eivät myöskään siedä vettä. Tarkista aiemmin käytössä olleiden jouluvalojen kunto - älä käytä rikkinäisiä tuotteita, äläkä yritä korjata niitä. Vie rikkinäiset jouluvalot SER-kierrätykseen. Vaihda rikkinäiset lamput samantyyppisiin varalamppuihin (W, V). i - 10 kiinteistöviesti

13 kiinteistöviesti etelä-savo Pääkirjoitus Putkiremonttien buumi näköpiirissä Sitä pelätään. Putkiremonttia. Eräs mikkeliläinen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja arveli, että ennen pelättiin ydinsotaa, nyt putkiremonttia. Pelon taustalla voi periaatteessa olla mitä vain: heikentynyttä epävarmuuden sietokykyä, tiedon puutetta ja ennen kaikkea rahan menoa. Rakennuskannan ikääntyessä kerros- ja rivitalojen putkistoja joudutaan väkisinkin uusimaan. Putkistoremontteja voi paikoitellen olla taloyhtiöissä jo ruuhkaksi asti. Isännöitsijät joutuvat paikkakunnasta riippuen odottamaan remonttien suunnittelijaa pitkäänkin. Joillakin paikkakunnilla saa kyllä pätevän suunnittelijan, mutta ei pienempiin, tarpeellisiinkin remontteihin, kuten ikkuna-, julkisivu-, katto-, tai parvekeremontteihin. Ja tilanteesta hallitus ja taloyhtiön väki ovat ihmeissään. Tästä voi päätellä: suunnitelmallisuuteen kannattaa satsata ja remonttivaiheen toteuttamiseen varata riittävästi aikaa. Mikä on riittävästi aikaa, se riippuu tapauksesta. Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén muistuttaa, että hankesuunnitteluvaiheessa on otettava kantaa myös siihen, uusitaanko putkiremontin yhteydessä muita, vielä käyttökunnossa olevia järjestelmiä, kuten sähkönousuja tai tele- tai antennitekniikkaa siksi, että se on taloudellisesti kannattavaa. Tässä vaiheessa kannattaa tutkia eri vaihtoehtoja, koska osakkaan kukkarolla käydään hankesuunnittelun pohjalta tehtyjen päätösten perusteella. Kansa puhuu putkiremonteista, mutta harva taloyhtiö tekee käytännössä pelkän putkiremontin. Todellisuudessa on kysymyksessä laaja kiinteistön lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmien korjaus, jossa samalla voidaan parantaa kiinteistön automatiikkaa. Tästä syystä isännöitsijäntodistuksissa luetellaan tehdyt LVISA-korjaukset. Putkiremonttien hintoja verrataan myös mielellään. Tähän voi yksinkertaisesti vain todeta, että remonteilla on laaja hintahaitari. Toteutustapa ja remontin kokonaissisältö vaikuttaa lopulliseen hintaan. Putkiremonttien pelon voi voittaa. Hyvä remontin valmistelu, osaavat hankkeen osapuolet sekä yhteistyökykyiset ja tahtoiset ihmiset, roolien selvittäminen hankkeen alkutaipaleella sekä tiedon kulku auttaa asiassa. Keskuudessamme on kaiken aikaa entistä enemmän jo putkistoremontin kokeneita ihmisiä, jotka pystyvät jopa kertomaan onnistuneen putkiremontin ilosanomaa. Nyt kohta nauttikaamme kuitenkin joulun sanomasta ja tunnelmasta! Kaikille lukijoillemme oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2014! Kiinteistöliitto Itä-Suomi Mirjami Kauppinen, toiminnanjohtaja Tapahtunutta: Kurssi-ilta ja ammattiisännöitsijäinfo järjestettiin aiheesta Hyvä hallintotapasuositus järjestettiin Etelä-Savossa Mikkelissä Molemmat tilaisuudet kokosivat noin 110 kuulijaa. Suunnitellut tilaisuudet joulukuussa aiheesta Korjaus&Energia: Asumiskulut kuriin! Mikkelissä ja Savonlinnassa jouduttiin valitettavasti perumaan vähäisen ennakkoilmoittautuneiden määrän vuoksi. Onnistunut putkiremontti luentotilaisuus paikallisine näytteilleasettajineen järjestettiin Etelä-Savossa Mikkelissä ammatti-isännöitsijöille ja taloyhtiöiden luottamushenkilöille. Osallistujia oli yhteensä lähes 70. Tulossa: Kurssi-ilta ja ammatti-isännöitsijäinfo Etelä- Savossa Mikkelissä tilinpäätökseen liittyvistä aiheista. Katso lisätietoja takakannesta. Kutsua kannattaa kierrättää hallituksessa. Huomaa, että tilaisuuden toteutumiseksi vaaditaan vähintään 40 ennakkoilmoittautunutta. Kiinteistöliiton liittokokousseminaarissa varataan paikkoja jäsenistölle noin 40. Kurssi-illat taloyhtiön taloussuunnittelusta, puheenjohtajuudesta ja asunto-osakeyhtiölain erityiskysymyksistä keväällä ja syksyllä kiinteistöviesti II -

14 kiinteistöviesti etelä-savo Vuokratalosta asunto-osakeyhtiöksi Pieksämäkeläinen As Oy Asemanlahden Kivitalot on erikoinen taloyhtiö siinä suhteessa, että sillä on 58 vuoden vuokratalohistoria ennen asunto-osakeyhtiöksi muuttumistaan. 48 asunnosta yli puolet omistaa Kirsi-Kiinteistöt Oy, joka myy asuntoja sitä mukaa kun niitä vuokralaisilta vapautuu. Toinen sijoittaja omistaa useita asuntoja, joita vuokraa. Vain kaksi entisistä vuokralaisista osti kotinsa omaksi ja muuttui osakkaaksi. Osakkaat koostuvat siis suursijoittajista, muutamasta pienosakkaasta ja entisistä ja uusista vuokralaisista. Vuokralaisilla on yhtiökokouksessa puheoikeus, niin kuin muissakin asunto-osakeyhtiöissä, silloin kun käsitellään laajoja remontteja, kuten hissirakentamista tai taloyhtiön järjestysmääräyksiä. Päätöksen tekevät osakkeenomistajat. Monen omistajan historia Yhtiö muodostuu kahdesta vuonna 1950 ja -52 rakennetusta neljäkerroksisesta kerrostalosta. Alun perin ne omisti VR, sittemmin Rautatieasunnot Oy, ja sen jälkeen Avarra, työntekijöidensä työsuhdeasuntoina. Avarra myi talot VVO:lle, joka peruskorjasi ne kattoa lukuun ottamatta täysin sisältä ja ulkoa. Kirsi-Kiinteistöt Oy osti talot VVO: lta Kirsi-Kiinteistöt osti myös taloryppääseen kuuluneen viereisen puutalon. Erityyppisyytensä vuoksi siitä tehtiin oma asunto-osakeyhtiönsä As Oy Asemanlahden Nostalgia. Äänileikkuri yhtiöjärjestyksessä Asemanlahden Kivitalojen rapatut pinnat ja päädyn erkkeriasunnot sekä vaihdemiehen kauas piirtyvä kuvajainen toisen talon päätyseinällä muistuttavat menneestä ja antavat ilmettä uljaille taloille. Kun talot vielä seisovat luonnonkauniilla paikalla järven rannalla aivan keskustan läheisyydessä, ovat ne niin arvossaan kuin Pieksämäen muuttotappiokaupungissa pystyvät. Tosin hissien puuttuminen alentaa korkean kerrostalon asuntojen arvoa. Asemanlahden Kivitalot on entinen vuokratalo, nykyinen asunto-osakeyhtiö. Kauniisti hoidetut kaksi taloa sijaitsevat järven rannalla Pieksämäen melkein keskustassa. Toisen talon päädyssä on hieno vaihdemiesteos, muistona rautatieläisten ajasta. Pihalla hallitus vasemmalta lukien: Timo Heiskanen, Tauno Frilander, puheenjohtaja Martti Lepanto, isännöitsijä Timo Lappalainen ja Markku Putkonen. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Viime keväänä yhtiökokous äänesti hissien rakentamisesta, mutta vastustava kanta voitti. Yhtiöjärjestykseen on kirjattu äänileikkuripykälä. Sen vuoksi kukaan osakas ei voi äänestää yli 1/5 osuudella, jos asia menee äänestykseen. Jos pykälää ei olisi ollut, todennäköisesti hissi olisi taloihin rakennettu. - Ehkä asia pistetään uudelleen vireille jossain vaiheessa, kun asiaa on ehditty enemmän makustella, isännöitsijä Timo Lappalainen ja hallituksen puheenjohtaja Martti Lepanto sanovat. Lepanto muutti taloon 13 vuotta sitten Kemistä. Hän oli Rautatieasuntojen paikallisisännöitsijänä taloissa. Hissi ei toteutunut, katto uusittiin Hallituksen jäsen Markku Putkonen on asunut Asemanlahden Kivitaloissa noin 30 vuotta. Hän osti kotinsa omakseen, koska Kirsi-Kiinteistöt myi ne vuokralaisille kohtuuhinnalla. Asuminen muuttui siten, että nyt pitikin alkaa kantaa itse vastuuta talosta ja ryhtyä maksamaan yhtiövastiketta. - Asuin talossa jo Rautatieasuntojen aikaan. Omistajanvaihdoksista ei etukäteen huhuiltu, ne vain ilmoitettiin vuokralaisille. VVO, viimeinen omistaja, oli tehnyt kattoremonttipäätöksen ja jakanut siitä jo tiedotteenkin asukkaille, mutta perui remontin, ja pani talon myyntiin. Kattoremontti toteutui sitten kesällä 2012 osakkaiden toimesta. Asuntoosakeyhtiö on edelläkävijä kattomateriaalissaan. Ensimmäisenä suomalaisena kerrostalona se laitatti katoksi Onduline-levyä, jäykkää aallotettua kattohuopaa, jonka aluskatteena on vanha huopakatto. Remontti maksoi euroa. Taloyhtiö katsoo pärjäävänsä katolla ainakin 30 vuotta eteenpäin. Konesaumattu peltikatto olisi ollut euroa kalliimpi. - Juuri tehdyn kattoremontin vuoksi me emme innostuneet heti perään hissin teosta. Pitää saada kattolaina ensin II - kiinteistöviesti

15 kiinteistöviesti etelä-savo Joulurauhaisa Pieksämäki maksetuksi, Putkonen perustelee hissirakentamisen kielteistä päätöstä. Sijoitusosakasta, hallituksen jäsentä Timo Heiskasta harmittaa hissipäätös. Hissi olisi nostanut asuntojen arvoa. Mitään isompia remontteja ei yhtiön viisivuotissuunnitelmassa ole. Niin hyvin edelliset omistajat olivat asiat hoitaneet. Päätöksenteko on vuokrataloissa helppoa. Omistaja päättää, asukkaat sopeutuvat, tosin pääsevät kertomaan mielipiteensä asukastoimikuntana. Putkonen kaipailee vuokrataloissa olevaa asukastoimikuntajärjestelmää nykyiseenkin, ehdotuksia antavaksi työryhmäksi hallitukselle. Mutta olisiko toimikunta aktiivinen kuitenkaan, epäilee Lepanto. Säästöjä vaikea saada Yhtiövastike Asemanlahden Kivitaloissa on kohtuullinen 3,25 euroa neliölle. Vastike on nousussa kaukolämmön hinnan nousun vuoksi. Huoneistokohtaisia vesimittareita ei ole, joilla vedenkulutus vähenee tavallisesti prosenttia. - Kulutusseurantaa teemme. Jos vedenkulutuksessa tapahtuu heilahdus, tarkistamme talon wc-istuinten ja hanojen tiiviyden, isännöitsijä Lappalainen kertoo. Talo on omalla tontilla, joten tontinvuokrat eivät rasita taloutta. - Mikäs tässä, tällainen luja paikallatehty talo. Kestää vielä 100 vuotta, Lepanto sanoo. Kelpaa siinä omalla rannalla ensi kesänäkin talon juhannuskokkoa poltella, rannaltaongintakisoja pitää ja grillailla. Vaikka ranta onkin nykyisin kaupungin vesijättömaalla, jonka kohtalo on vielä ratkaisematta. alp Millainen on kiinteistönhoidon joulu Pieksämäellä? - No, aika rauhallinen, jopa tavallista viikonloppua rauhallisempi, kertoo kiinteistönhoitaja Risto Jaatinen Pieksämäen Seudun Talohuollosta. Kaupunki uinuu jouluna, lapsiperheistä monet ovat lähteneet mummolaan ja mikä minnekin. Seniorit eivät elämöi. Ikäviä joulunpyhien hälytyksiä tulee harvoin. Jaatinen sen tietää 25 vuoden kokemuksellaan. Hän on päivystänyt useita joulunpyhiä. Vain kerran on poliisi pyytänyt oven avausta. Toisten joulurauha, toisten työpäivä Kiinteistönhoidon päivystyksen on pelattava myös joulunpyhinä. Ovet ja portit on avattava silloinkin, ja vesivuodot korjattava, liukkaat kulkuväylät hiekoitettava. Nykyiset internetin sadetutkat ovat kiinteistönhoidolle hyvä apu, ne näyttävät säätilanteen etukäteen tunnin tarkkuudella. Viime jouluna tuprutti lunta. Silloin piti kutsua päivystäjälle lisävoimia avuksi, jotta kaikki tuli ajoissa tehdyksi. - Lähinnä rappuset lakaistiin. Joulurauhaa ei koneiden ryminällä rikota, ellei ole pakko. Toisten joulurauha voi olla toisten kiireistä työpäivää. - Mutta enempi on hiljaista. Lähtemisen kynnys on joulupäivänä korkeampi. Jouluherkkuja asukkailta Vain se suomalaisten pyhä asia, joulusaunan lämmitys aattona, aiheuttaa puljuuta, kun kellot on aseteltava uudelleen. Aattosaunat ovat yleisiä. - Isännöitsijät hoitavat varaukset, me ajastamme kellot. Aatot pitävät kiirettä. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN - Joulunpyhinä eivät Pieksämäellä metelöi huoltokoneet eivätkä ihmiset, kertoo kiinteistönhoitaja Risto Jaatinen 25 vuoden kokemuksellaan. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Joulu on myös roskanpaljoutta. Taloyhtiöiden jätekatokset pursuavat. Pieksämäellä jäteauto tyhjentää Jaatisen mukaan vielä jouluaattoaamunakin, mikä helpottaa joulunjälkeistä jätevuoren siivousta. - En ole tarvinnut kinkunrasvan takia viemäreitä aukoa. Kyllä ihmiset sen tajuavat, etteivät kinkunrasvaa lavuaariin kaada, Jaatinen kiittää. Joulutunnelma syntyy kiinteistönhoitajallekin, kun punanuttu askeltaa vastaan ja pihoilla loistaa kynttilät ja jouluvalot. Tekipä ukot eräässä talossa pihaan jääkirkonkin. Se jäi mieleen. Asukkaat muistavat kiinteistönhoitajaa jouluna. - Suklaata meille tulee ähkyksi asti! Ja mummot kutsuvat kahville ja joulupullalle. Kivaltahan se tuntuu. alp kiinteistöviesti II -

16 kiinteistöviesti etelä-savo STT Pieksä Pieksämäkeläinen täyden palvelun LVI-liike Pieksämäellä toimiva Suomen Talotekniikka Pieksä Oy on osa Suomen Talotekniikka -konsernia. Se on monitaitoinen LVI-alan yritys, joka tekee uudisrakennusten ja peruskorjausten LVI-urakat, maalämpö-, öljypoltin- ja säätölaitetyöt, pientalojen LVI-suunnittelun, ilmastointikanavien puhdistukset sekä iv-kojeiden huollot. Konsernilla on viisi toimipistettä Suomessa, Pieksämäkeä lähin on Mikkelissä. - Teemme suunnittelusta valmiiseen asti. Meiltä saa myös KVV-työnjohdon, sanoo LV-työnjohtaja Terho Pöntinen. STT Pieksän valtti on myymälä Kangaskadulla. Asiakkaita ovat varsinkin pienurakoitsijat ja huoltoyhtiöt, mutta myös tavalliset pienasiakkaat. - Meillä on luullakseni Pieksämäen laajin LVI-tarvike- ja kalustevalikoima, täällä kun ei ole tukkuliikettä, sanoo Pöntinen. Asiakasta ei jätetä pulaan Pieksämäkeläiset tuntevat yrityksen lähes 30 vuoden ajalta Pieksän LVIpalveluna. STT osti sen Se on paikkakunnan suurin alallaan ja urakoi myös Leppävirralla, Suonenjoella, Varkaudessa, Hankasalmella ja Haukivuorella. Työkanta on toistaiseksi ollut hyvä, muutamaan vuoteen ei ole ollut lomautuksia. Työntekijöitä on 22. Liikevaihto on 2,5 miljoonaa, siitä remontti-huoltopuolen osuus noin neljäsosa. - Taloyhtiöille teemme eniten putkistojen uusimisia ja pienremontteja. Hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä tilaa työn. Vuokralaisetkin saattavat tehdä tilauksia. Vahvistamme tilaukset aina isännöitsijältä. 24 tunnin huoltopäivystystä ei STT Pieksällä ole, mutta se pyrkii palvelemaan myös virka-ajan ulkopuolella, jos mahdollista. - Ei putkirikkoa voi vuotamaan jättää olipa pyhä tai arki, Pöntinen huomauttaa. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Terho Pöntinen keskustelemassa huoltoasentajan kanssa työtilauksesta. Miten säästöjä taloyhtiölle? Kokeneen LV-osaajan vinkki taloyhtiöille on ennakoiva huolto. - Jos wc-pytyt ovat vanhoja, kannattaa miettiä, onko halvempaa huoltaa kerralla kaikki vettä säästäviksi ennemmin kuin juoksuttaa joka vuodolle huoltomies käymään. - Tarkistakaa patteriventtiilien toiminta ja tasapainottakaa patteriverkosto, jotta vedenvirtaus pattereissa on suunnitelman mukainen. Ellei ole, patterit lämpiävät epätasaisesti. Patteritermostaatti sulkeutuu vain ulkoisen lämmön kuten auringon, ihmisten tai takan vaikutuksesta. Linjasäätö- ja patteriventtiilin vaihto/säätö on tehtävä, kun huonelämpötiloissa on poikkeamia. Pahimmillaan säätämätön patteriverkosto on äänekäs. Patteriverkoston lähtevän veden lämpötila on säädettävä rakennuskohtaisesti, kertoo Pöntinen. Myös lämpöjohtoverkoston puhtaus on tärkeää, jotta sakkaumat eivät tuki patteriventtiilejä ja lämmin vesi virtaa tasaisesti. Patteriverkoston voi huuhdella tai käyttää kemiallisia ja sähköisiä menetelmiä. Pöntinen kertoo tapauksista, joissa huoneistolämpötila oli säädetty 22 asteeseen. Asukas halusi 24 ja laittoi sähköpatterin rinnalle. Niinpä termostaatit reagoivat lämpimään, eivätkä lämpöpatterit enää lämmittäneet ollenkaan. Jo yhden asteen lämmönnousu nostaa lämmityskustannuksia viidellä prosentilla, kahden asteen nousu kymmenellä prosentilla. - Mutta asiakas päättää, me vain annamme vaihtoehdot. Ilmanvaihdon toimivuudesta kannattaa huolehtia niin ikään. IV-kanavien puhdistus ja ilmamäärien tarkistus suositellaan tehtäväksi vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Vanhojen poistopuhaltimien vaihtoa energiaa säästäviin EC-puhaltimiin kannattaa harkita jo huollon helppouden takia. Yhdistyksen jäsen saa tietoa Puute osaavista putkimiehistä on ratkaistu STT Pieksässä oppisopimuskoulutuksella. - Vältämme ukkoontumista ottamalla nuoria töihin kasvamaan. Pöntisen mukaan vaatii 3-5 vuotta tulla osaavaksi, eikä valmiiksi tule koskaan. Vanhemmista ja kokeneemmista on jatkuva pula. Kouluista tulevilta puuttuu muun muassa kaasuhitsaustaito ja mustan putken käsittelytaito, pokkaus. - Etelässä on kuulemma laskennassa jo hiljaista. Meillä ei vielä ole hiljennyt. Jospa säästyisimme siltä. Yritys on Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen kannatusjäsen. - Jäsenenä saan ajankohtaista tietoa. Luen jäsenlehteä ja käyn kiinteistöilloissa, jos vain ehdin, sanoo Pöntinen. alp II - kiinteistöviesti

17 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Jakamaton kuolinpesä asunto-osakkeen omistajana Asunto-osakkeen omistajan kuollessa, tulee hänen sijaansa omistajaksi jakamaton kuolinpesä. Jakamaton kuolinpesä on asunto-osakkeen omistaja perinnön jakamiseen saakka. Jakamattoman kuolinpesän osakkaiden on syytä huomioida seuraavat asunto-osakkeen omistamiseen liittyvät seikat: 1. Isännöitsijälle ilmoitus kuolemasta. Isännöitsijälle on hyvä tehdä ilmoitus kuolintapauksesta mahdollisimman pian, ja sopia käytännön asioista, kuten siitä mihin osoitteeseen isännöitsijä toimittaa jatkossa vastikekuitit. Myös yhtiökokouskutsun toimittamisen kannalta taloyhtiön on tärkeää tietää, kuka on kuolinpesän yhteyshenkilö. Vesimaksut voivat määräytyä henkilöluvun perusteella, joten tämänkin vuoksi kuolinpesällä on intressiä ja toisaalta myös velvollisuus ilmoittaa huoneistossa asuvien lukumäärän muutos taloyhtiölle jo ennen perunkirjoitusta. 2. Osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan vastiketta omistamastaan huoneistosta. Tämä koskee myös jakamatonta kuolinpesää. Asunnossa mahdollisesti käyttö- tai hallintaoikeuden nojalla asuva leski ja kuolinpesän osakkaat voivat sopia myös keskenään, että leski maksaa vastiketta asunto-osakeyhtiölle ja pyytää isännöitsijää lähettämään vastikekuitit suoraan asunnossa asuvalle leskelle. Perintökaaren mukaan lesken on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla. Tästä huolimatta asunto-osakeyhtiöllä on kuitenkin aina oikeus velkoa vastikkeita - niin hoito- kun pääomavastikkeita - kuolinpesältä, mikäli leski ei vastikkeita maksa. Lesken ja kuolinpesän välinen asia on se, miten he jakavat vastikkeenmaksuvelvollisuuden keskenään. 3. Osakkeenomistajan kuoltua, voidaan hänen jakamaton kuolinpesänsä merkitä osakeluetteloon. Isännöitsijän on pyynnöstä merkittävä kuolinpesä osakeluetteloon, kun saannosta esitetään luotettava selvitys. Jotta kuolinpesä voidaan merkitä osakeluetteloon, tulee esittää ainakin vainajan sukuselvitys, perukirja ja mahdollinen lainvoimainen testamentti. Kuolinpesällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta merkityttää itseään osakeluetteloon. Tämä on kuitenkin suositeltavaa, sillä esimerkiksi asunnon myynti helpottuu ja yhtiökokouksessa edustaminen on yksinkertaisempaa, kun osakeluetteloon on jo merkitty kuolinpesä omistajaksi. Osakeluetteloon merkitään tällöin, esimerkiksi "Ossi Osakkaan jakamaton kuolinpesä osakkainaan Ville Osakas ja Jaakko Osakas". 4. Leski tai perinnönsaajat voivat pyytää myös lesken hallintaoikeuden kirjaamista osakeluetteloon. Hallintaoikeus on hyvä kirjata epäselvien tilanteiden välttämiseksi. Omistajat eivät voi luovuttaa tai pantata asuntoa ilman lesken suostumusta. Käyttö- tai hallintaoikeuden kirjaamiseksi on esitettävä riittävä selvitys hallintaoikeudesta, kuten merkintä perukirjassa virkatodistuksen kera tai lainvoimainen testamentti. 5. Osakekirjaan siirtomerkintä jakamattoman kuolinpesän nimiin. Merkinnän tekeminen ei ole välttämätöntä eikä isännöitsijä voi vaatia, että merkintä on tehty osakekirjaan. Mikäli merkintä kuitenkin halutaan tehdä, voidaan se tehdä esimerkiksi perunkirjoitustilaisuudessa uskottujen miesten toimesta. Huomioitava on, että isännöitsijä ei ole velvollinen tekemään osakekirjaan siirtomerkintää, mutta isännöitsijällä on asunto-osakeyhtiölain mukaisesti velvollisuus kirjoittaa osakekirjaan todistus osakeluetteloon merkitsemisestä. Todistus voi olla seuraavanlainen: "Ossi Osakkaan jakamaton kuolinpesä osakkainaan Ville Osakas ja Jaakko Osakas merkitty osakeluetteloon Helsingissä, , Teppo Tarkka, isännöitsijä". 6. Perinnönjaon jälkeen osakekirjaan ja osakeluetteloon merkinnät siirronsaajasta. Kun perintö on jaettu, on kuolinpesän osakkaiden tehtävä osakekirjaan siirtomerkintä uudelle omistajalle. Uuden omistajan on myös syytä pyytää isännöitsijää merkitsemään hänet osakeluetteloon. Uuden omistajan tulee toimittaa isännöitsijälle selvitykseksi vain perinnönjakokirja, mikäli jakamaton kuolinpesä on jo aikaisemmin merkitty osakeluetteloon, ja perukirja sukuselvityksineen on näin ollen jo aiemmin esitetty. Perinnönjakosopimus tulee olla kaikkien kuolinpesän osakkaiden tai vaihtoehtoisesti pesänjakajan allekirjoittama ja lainvoimainen, jotta merkintä voidaan tehdä. Lainvoimainen osituskirja tarvitaan lisäksi, mikäli perinnönjättäjä on ollut avioliitossa. Myös mahdollisten erityistestamentinsaajien oikeuden toteutuminen tulee varmistaa. Joskus - vaikkakin harvemmin - perinnönjakoon voi liittyä myös varainsiirtoveron maksuvelvollisuus. Teksti: lakimies, varatuomari Johanna Reen sekä vanhempi lakimies, varatuomari Jaana Sallmén, Suomen Kiinteistöliitto kiinteistöviesti i - 11

18 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Perustuslakivaliokunnan lausunto yksityisestä pysäköinninvalvonnasta valmistui Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto pysäköinninvalvonnassa avustamisesta on valmistunut. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki pysäköinninvalvontaluvasta ja valvonta-avustajista sekä muutettavaksi pysäköinninvalvonnasta annettua lakia. Tarkoitus on järjestää yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva lainsäädäntö niin, että se täyttää perustuslain asettamat vaatimukset. Perustuslakivaliokunnan mukaan uudet lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Valiokunta korostaa, että kiinteistön omistajalla ja haltijalla on lähtökohtaisesti oikeus määrätä omistamansa tai hallitsemansa alueen käytöstä, mukaan lukien pysäköinti. Asian käsittely jatkuu seuraavaksi lakivaliokunnassa. Oikeustapaukset KKO:2013:74 Hallituksen toimikausi Tapauksessa oli kyse vuonna 2009 valitun hallituksen toimikauden jatkumisesta silloin, kun yhtiössä ei oltu seuraavana vuonna pidetty lainkaan varsinaista yhtiökokousta. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen toimikausi päättyi vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Kun vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous oli jäänyt pitämättä, jatkui vuonna 2009 valitun hallituksen toimikausi korkeimman oikeuden mukaan vielä senkin jälkeen, kun vuoden 2010 yhtiökokous olisi lain mukaan viimeistään kuulunut pitää. Tämän vuoksi yhtiössä vuonna pidetty 2011 yhtiökokous oli virheellisesti koolle kutsuttu, kun kutsun oli toimittanut yksi hallitukseen vuonna 2009 valittu jäsen ilman, että kokouksen koolle kutsumisesta oli tehty päätöstä vuonna 2009 valitun ja kokouskutsun lähettämisen aikaan edelleen toimivaltaisen hallituksen kokouksessa. KKO:2013:75 Lunastuslauseke Kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke oli korkeimman oikeuden mukaan nykyisin voimassa olevan osakeyhtiölain aikana pätevä, vaikka se oli vuonna 1978 voimaan tulleen ja 2006 kumotun vanhan osakeyhtiölain voimassaoloaikana ollut lain vastaisena tehoton. Tapauksessa yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeessa lunastusvaatimuksen esittämisen määräaika oli määrätty 60 päiväksi yhtiön hallitukselle tehdystä siirtoilmoituksesta lukien. Lunastuslauseke oli ollut vanhan osakeyhtiölain aikana tehoton, koska 60 päivän määräaika voi tiettyinä kuukausina tarkoittaa pidennystä laissa määriteltyyn kahden kuukauden enimmäisaikaan, mikä johti vanhan lain aikana automaattisesti koko lunastuslausekkeen tehottomuuteen. Nykyään voimassa olevan osakeyhtiölain aikana lunastuslauseke ei ole automaattisesti mainitusta syystä enää tehoton, vaan lunastukseen sovelletaan aina kahden kuukauden määräaikaa, vaikka yhtiöjärjestyksessä olisi määräys pidemmästä määräajasta. i - 12 kiinteistöviesti

19 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Turun HAO /0633/3 Ensiasunnon varainsiirtoverovapaus Turun hallinto-oikeus katsoi, että A:lla oli oikeus ensiasunnon varainsiirtoverovapauteen, vaikka A oli tätä aikaisemmin ollut ostajana asuntoosakkeiden kaupassa. Tapauksessa A oli vuonna 2010 allekirjoittanut kauppakirjan asunto-osakkeiden kaupasta. Kauppakirjan mukaan osakehuoneiston hallintaoikeus siirtyi A:lle kaupantekohetkellä, mutta omistusoikeus siirtyisi A:lle vasta koko kauppahinnan tultua maksetuksi viimeistään vuonna A ei ollut itse asunut huoneistossa hallintaoikeuden siirtymisen jälkeen, vaan huoneisto oli ollut vuokrattuna kolmannelle osapuolelle. Koska A ei ollut saanut vielä huoneiston omistusoikeutta itselleen, oli hän oikeutettu vapautumaan varainsiirtoverosta vuonna 2012 omaan asuinkäyttöön hankkimansa tilan osalta. Helsingin HO /2557 Vuokrasuhteen purkaminen Hovioikeus katsoi, että vuokranantajalla oli oikeus purkaa vuokrasuhde antamatta vuokralaiselle ensin varoitusta vuokrasuhteen purkamisesta. Tapauksessa vuokrahuoneisto oli tuhoutunut tulipalossa, joka oli aiheutunut vuokralaisen parvekkeelta alkaneesta tulipalosta. Tulipalo oli seurausta vuokralaisten tekemistä laittomista sähköasennuksista parvekkeella. Vuokralainen oli itse rakentanut huoneistonsa parvekkeelle pistorasian, johon hän oli kytkenyt sähkögrillin. Taloyhtiön järjestyssäännöissä oli kielletty parvekkeella grillaaminen. KKO /2183 Osakkeenomistajan muutostyöoikeus Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan, ettei osakkeenomistajalla ollut ehdotonta oikeutta saada asentaa ilmalämpöpumppua huoneistoonsa. Tapauksessa osakkeenomistaja oli asentamassa ilmalämpöpumppua huoneistoonsa siten, että rakennuksen ulkoseinärakenne puhkaistaisiin huoneiston ja parvekkeen välisestä kohdasta ilmalämpöpumpun vaatimia läpivientejä varten. Osakkeenomistaja perusteli vaatimustaan sillä, että osakkeenomistajalla on asunto-osakeyhtiölain mukaan oikeus tehdä muutostyöoikeutensa turvin huoneiston sisäpuolisia muutostöitä ja asennuksia ja että tapauksessa kyse olisi huoneiston sisäpuolisesta muutoksesta, koska seinän molemmin puolin oli osakkaan hallintaoikeuteen kuuluva tila. Korkeimman oikeuden mukaan osakkeenomistajan muutostyöoikeuteen ei kuitenkaan kuulu rakennuksen ulkoseinärakenteen puhkaiseminen, vaikka seinän toisella puolella olisikin osakkeenomistajan hallintaoikeuteen kuuluva parveke. kiinteistöviesti i - 13

20 Talous- ja veroasiat Taloyhtiön remontti ei raunioita osakkaiden taloutta KUVA: ANNE VERGER Tuhansissa taloyhtiöissä on lähivuosina edessä mittavat putki- ja julkisivuremontit, joten remonttirahoituksen järjestäminen koskettaa satojatuhansia suomalaisia tällä vuosikymmenellä. Taloyhtiön iso korjaushanke pistää usein tiukoille sekä taloyhtiön että osakkeenomistajien talouden. Taloyhtiön iso remontti nielee yksittäiseltä osakkaalta rahaa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Rakennusten ikääntyessä korjaaminen on kuitenkin väistämätöntä ja rahoitus remonttiin pitää järjestää tavalla tai toisella. Taloyhtiöissä tulee korjaushankkeen teknisen suunnittelun ohessa tehdä myös taloudellinen hankesuunnittelu eli selvittää, kuinka omassa talossa remontti voidaan parhaiten rahoittaa niin taloyhtiön kuin osakkaiden kannalta. Taloyhtiön ja sen osakkaiden taloudenpito kytkeytyvät toisiinsa tiiviisti, mikä korostuu mittavien korjaushankkeiden yhteydessä. Useimmilla taloyhtiöillä osakkeenomistajien kukkaro on ainoa tulonlähde, joten remontin kustannukset tulevat osakkaiden maksettavaksi enemmin tai myöhemmin. Hyvin tehty taloudellinen hankesuunnittelu koituu taloyhtiön osakkaiden eduksi ja pienentää remontista koituvaa maksurasitusta. Remonttirahoituksen monet keinot Osakkaat maksavat osuutensa taloyhtiön korjaushankkeen kustannuksista yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaisesti. Yhtiökokouksessa taloyhtiön osakkaat itse päättävät, miten hanke rahoitetaan. Tyypillisimmät rahoitusvaihtoehdot ovat olleet pankkilaina, osakkaiden maksamat hankeosuussuoritukset, taloyhtiön omaisuuden myynti, lisä- tai täydennysrakentaminen sekä ARAn ja kuntien myöntämät korjausavustukset. Taloyhtiön luotollinen tili eli niin i - 14 kiinteistöviesti

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / /

POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU Katso kutsu takakannesta LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / Osakkaiden tahto määrää kiinteistön kunnon I s. 2

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / /

POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU Katso kutsu takakannesta LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / Osakkaiden tahto määrää kiinteistön kunnon I s. 2 Taloyhtiön

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

4/13 Ympäristöministeriön asetus

4/13 Ympäristöministeriön asetus 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Voiko asukas vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen?

Voiko asukas vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen? Voiko asukas vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen? Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy!"#$%&'%(')*+,-.)/0)$1)%$1'&2134)5$%")."25$"")"'3"1.(1,5"6"#7&#(3.")5")$+5&#83'.$5")

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Korjausrakentamisen uudet määräykset -seminaari 14.11.2013, Oulu DI Petri Pylsy Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Sovelletaan vain luvanvaraisten

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry. Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-

Lisätiedot

Näytesivut KORJAUS- HANKKEEN. taustavalmistelut

Näytesivut KORJAUS- HANKKEEN. taustavalmistelut Ennen kuin korjaushanketta voi alkaa suunnitella, on selvitettävä, missä kunnossa kiinteistö nyt on ja mitä korjattavaa siinä on. Selvitys tehdään valmistumisvuoden, vauriohistorian, teknisten selvitysten

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Soveltamisala:

Soveltamisala: Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Soveltamisala: JBR;

Soveltamisala: JBR; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Julkaistavissa 5.5.2015 Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Julkaistavissa 6.5.2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa?

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Energiansäästöllä tarkoitetaan yleensä energiankäytön absoluuttista vähentämistä. Energiatehokkuus puolestaan tarkoittaa suuremman tuotoksen aikaansaamista samalla

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 RTS, Rakennusfoorumi 5.5.2015 Jukka Kero Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa

Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa Vuoteen 2023 mennessä tämä koskettaa noin 600.000 rivi- ja kerrostaloasuntoa, eli yli miljoonaa ihmistä. Rahassa noin 15 miljardia. 350 000 300 000 250 000

Lisätiedot

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri Putkiremontti Jaakko Laksola, LVI-insinööri . Asunnot tyypeittäin, ikäluokittain ja lämpöindeksi 60 46 48 55 49 49 Mikä on kiinteistömme riskienhallinta? Riskit /Riskienhallinta Kiinteistön rakenneosien

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpito ja

Kiinteistöjen ylläpito ja Kiinteistöjen ylläpito ja muuttuvat energiamääräykset Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Energiansäästö pientalojen korjauksissa

Energiansäästö pientalojen korjauksissa Energiansäästö pientalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 2.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali pientaloissa Asetus energiatehokkuuden parantamisesta Energia-asioiden

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin?

Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin? Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Energiansäästötoimenpiteet

Energiansäästötoimenpiteet 15.11.2017 Energiansäästötoimenpiteet Lappeen Rakennuttaja Oy Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin omistama yhtiö Tuottaa kaupunkikonsernin rakennuttamispalvelut Työntekijöitä 6

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 23.11.2017 Technopolis, Kalevantie 2, Tampere Ulla Laapotti, energia-asiantuntija Pientalon havannointikäynti ja toimenpide-ehdotukset

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa Ensimmäinen keväällä 2009 Vastaajina asuntoyhtiöiden

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013 Julkaistavissa 7.5.2013 Taustat ja vastaajat / Kevät 2013 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI?

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? Putkiremontti koetetaan joissakin taloyhtiössä peikkona, jota halutaan vältellä niin pitkään kun mahdollista. Yleisimmät syyt remontin välttelyyn ovat: kallein

Lisätiedot

Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö

Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö 10.1.2018 Agenda Poimintoja laeista ja asetuksista (Herättämään keskustelua) Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamisesta Esimerkki korjauksen taloudellisuuden

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

Linjasaneerausten suunnittelu

Linjasaneerausten suunnittelu Linjasaneerausten suunnittelu Ari Savolainen, DI Ajatuksia putkiremontista Ajattele pahinta mahdollista vaihtoehtoa ja kerro se sitten kahdella! En voinut uskoa miten se voi mennä näinkin kivuttomasti!

Lisätiedot

Taloyhtiöt ja korjausrakentamisen näkymät keväällä 2013

Taloyhtiöt ja korjausrakentamisen näkymät keväällä 2013 Taloyhtiöt ja korjausrakentamisen näkymät keväällä 2013 RTS Rakennusfoorumi 7.5.2013 Pääekonomisti Jukka Kero Esityksen sisältö Kiinteistöliiton jäsenet ja niiden profiili Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksia asuntoosakeyhtiölaista: menestystekijät ja kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksista yleisesti

Lisätiedot

Tavoitteellinen energianhallinta. taloyhtiössä. Matti Hellgrén. Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija

Tavoitteellinen energianhallinta. taloyhtiössä. Matti Hellgrén. Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Tavoitteellinen energianhallinta ja ylläpito taloyhtiössä Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Julkaistavissa 5.5.2015 Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot