KUVAILULEHTI. Opinnäytetyön päivämäärä. Koulutusohjelma ja suuntautuminen. Tekijä(t) Nimeke. Tiivistelmä. Asiasanat (avainsanat) Sivumäärä Kieli URN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUVAILULEHTI. Opinnäytetyön päivämäärä. Koulutusohjelma ja suuntautuminen. Tekijä(t) Nimeke. Tiivistelmä. Asiasanat (avainsanat) Sivumäärä Kieli URN"

Transkriptio

1

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Nimeke Tiivistelmä Asiasanat (avainsanat) Sivumäärä Kieli URN Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Abstract Subject headings, (keywords) Pages Language URN Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO METSON VALIMO Valimon toiminta BBC-uunin eli keskitaajuusinduktiouunin toimintaperiaate JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ Varajärjestelmä jäähdytykselle Hätäjärjestelmä jäähdytykselle Vasikkalammenveden suodatus Pumppaamo UUNIEN LVI-TEKNISET LAITTEET BBC-uunien pumput ja niiden huolto Kiertovesipumput Pumppujen huoltaminen BBC-uunien jäähdytyksen lämmönsiirtimet Lamellilämmönsiirtimet Lämmönsiirtimen puhdistaminen Säätölaitteet ja automatiikka Säätölaitteet Hälytysautomatiikka Säätölaitteiden käyttö ja kunnon ylläpitäminen Viemäröinnit Kaupunginvesi ja vesimittarit Jäähdytysjärjestelmän kytkentäkaavio KÄYTTÖOHJE JA ESIIN TULLEET ONGELMAT Ongelmat ja parannusehdotukset Lämmönsiirtimen tukkeutuminen Ammattitaitoisen henkilökunnan siirtyminen eläkkeelle Välisäiliön moottoriventtiili ja Vasikkalammen taajuusmuuttajapumppu Laitteiden ikä LVI-laitteiden käyttö ja huolto-ohjeet... 27

5 5.3 Käyttö- ja huolto-ohjeiden perehdytys JOHTOPÄÄTÖKSET

6 3 1 JOHDANTO Syksyllä 2009 saapui koululle Metson valimolta sähköposti, jossa oli pyyntö LVItekniikkaan liittyvän opinnäytetyön tekemisestä. Aihe koski raudan sulatusuunin jäähdytysjärjestelmää. Suurimpana ongelmana oli jäähdytysjärjestelmän lämmönsiirtimet, jotka tukkeutuivat keskimäärin kolmen kuukauden välein. Ongelma oli ratkaistu joka kerta puhdistamalla siirrin. Tämä työ onnistui ainoastaan yhdeltä huoltomieheltä, joka oli parin vuoden sisällä jäämässä eläkkeelle. Metson pyyntönä oli saada dokumentoitua järjestelmän käyttö ja huolto, jotta yritys voisi turvata järjestelmän asiantuntijan tiedon säilymisen tehtaalla. Otin yhteyttä Metso Foundriesin yhteyshenkilöön Ilkka Mäkiseen. Sovimme valimolle tapaamisen, johon sisältyi valimokierros sekä tarkempi tutustuminen sulatusuuniin ja sen jäähdytysjärjestelmään. Ensimmäisen vierailun jälkeen sovin seuraavan tapaamisen valimolle, tällä kertaa valvovan opettajan Martti Veuron sekä Mäkisen Ilkan kanssa. Opettajan vierailu valimolla mahdollisti sen, että hän pystyisi omalla ammattitaidollaan opastamaan mahdollisimman hyvin opinnäytetyön etenemistä. Vierailujen yhteydessä keskustelimme keskeisimmistä ongelmista, jotka liittyvät sulatusuunien LVI-tekniikkaan. Esimerkiksi jäähdytysjärjestelmän lämmönsiirtimet olivat olleet valimon ongelmana jo pitkään. Keskusteluissa tulivat esille myös laitteiden yleiskunnon selvittäminen. Kirjoitimme sopimuksiin nimet alle, kun olimme päässeet yhteisymmärrykseen aiheesta ja sen laajuudesta. Solmin työsuhteen Metsolle ja he maksavat valmiista työstä kertakorvauksen sekä opinnäytetyön tulostuskulut. Sopimusten laadinnan jälkeen, aloitin taustatutkimuksen, työn kirjoittamisen sekä aiheen esittelyn. Aikaa oli työlle huhtikuuhun 2009, mutta työn luonne vaati sen aloittamisen jo syksyllä 2008.

7 4 2 METSON VALIMO 2.1 Valimon toiminta Jyväskylän Rautpohjassa sijaitseva Metso Foundries Oy on metallivalimo, joka valmistui sotien jälkeen vuonna Valimolla valmistettiin mm. sotakorvaustavaraa. Vuonna 1953 valimo sai ensimmäisen paperikonetilauksen. (Palonen & Mäkinen 2008.) Nykyinen Metso Foundries Oy Jyväskylä työllistää n. 275 ihmistä ja vuosittain siellä valetaan tonnia valutuotteita, joista paperikoneosia tonnia ja käsin kaavausvaluja tonnia. (Yritysesite 2009.) Alla on taulukko, josta ilmenee luvun valutuotanto. Metso konserni on jaettu kolmeen pääyksikköön, Metso Mineralsiin, Metso Automationiin ja Metso Paperiin, jonka alaisuudessa valimot toimivat (Metso Foundries 2008). TAULUKKO 1. Metso Foundries Oy Jyväskylä 2000-luvun valutuotanto (Yritysesite 2009).

8 5 Metso Foundriesilla on kolme valimoa, joista kaksi sijaitsee Suomessa, Jyväskylässä ja Tampereella. Kolmas sijaitsee Ruotsissa Karlstadissa. Näiden valimoiden pääasialliset tuotteet ovat erilaiset rauta- ja teräskomponentit sekä valutuotteet. Konsernin Ruotsin yksikkö tuottaa vuodessa n tonnia valutuotteita. Siellä on kaksi linjaa, jossa toisessa tuotetaan pienempiä valutuotteita, jotka ovat massaltaan 500 kilosta 15 tonniin. Toisessa linjassa syntyvät suuremmat kappaleet, joiden massa on 10 tonnista 18 tonniin. Tampereen yksikkö on nimeltään Metso Lokomo Steel, joka on perustettu 1916 ja se on ruostumattomien teräsvalutuotteiden edelläkävijä Suomessa. (Metso Foundries 2008.) Metso Foundriesin Jyväskylän yksikkö tekee tällä hetkellä käsin kaavattuja rautavaluja sekä sylinteri- ja telavaluja. Muutama vuosi sitten siellä oli myös automaattisesti toimiva tuotantolinja muoteille, mutta se on jouduttu lakkauttamaan taloudellisista syistä. (Palonen & Mäkinen 2008.) KUVA 1. Kuonan poistoa sulan raudan pinnalta.

9 6 Tämän päivän valutuotteet Jyväskylässä ovat paperikoneet ja niiden osat, dieselmoottorilohkot, joita käytetään mm. voimaloissa ja laivoissa sekä tuulienergiaa tuottavien tuulivoimaloiden roottorit ja kehikot. Valimo käyttää romurautaa sekä rautaharkkoja sulatuksessa. (Palonen & Mäkinen 2008.) Valimon tärkeimmät asiakkaat ovat tällä hetkellä Wärtsilä Finland Oy, Moventas Wind Oy, Metso Paper Oy, WinWind Oy, Metso Minerals Oy, ABB ja Posiva Oy. Wärtsilälle tuotetaan dieselmoottoreita, kun taas Moventas Wind, WinWind ja ABB tilaavat tuulivoimaloihin liittyviä tuotteita. Konserniin kuuluva Metso Minerals tilaa kivenmurskaukseen liittyviä valutuotteita ja Posiva Oy ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyviä tuotteita. (Yritysesite 2009.) KUVA 2. Valutuotteita Aikaisemmin Metson valimon työntekijät huolsivat valu-uunit ja niiden jäähdytysjärjestelmät itse, mutta työ ulkoistettiin myöhemmin Maint Partner osakeyhtiölle. Maint Partner Oy:llä on toimitilat Metson tehdasalueella. (Palonen & Mäkinen 2008.) Maint Partner on asennus- ja kunnossapito palveluita tuottava yritys, jonka asiakaskohteena on teollisuus. Yritys irtautui Fortumista itsenäiseksi yhtiöksi vuonna Yhtiö toimii Pohjoismaissa ja kuuluu alallaan johtaviin yrityksiin. Henkilöstöä Maint

10 Partnerilla on Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2008 noin 110 miljoonaa euroa. (Vaittinen, Helena 2009, 5.) 7 Ulkoistamisen yhteydessä Metson oma huoltomies Seppo Liimatainen siirtyi Maint Partner Oy:n palvelukseen. Hän on ollut valimolla töissä yli 20 vuotta ja on ainoa mies, joka huoltaa ja tuntee kaikki LVI-tekniikkaan liittyvät huoltotoimenpiteet keskitaajuusuunien (BBC-uunit) jäähdytysjärjestelmässä. Valimolla on myös muitakin uuneja, mutta tässä opinnäytetyössä keskitytään ainoastaan edellä mainittuihin uuneihin. Tällä hetkellä Liimatainen on osa-aikaeläkkeellä ja käy töissä ainoastaan joka toinen viikko. Seuraajaa Liimataiselle ei varsinaisesti ole palkattu, koska Metso haluaa, että jäähdytysjärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ovat paperisessa muodossa ja että niitä osaa käyttää kuka tahansa koulutettu työntekijä valimolla. Tällöin, jos ongelmia aiheutuu, työvuorossa oleva henkilö ratkaisee ne luotujen ohjeiden avulla. (Liimatainen 2008.) Koska valu-uunit, joita tämä opinnäytetyö käsittelee ovat Metson omistuksessa, on sen annettava Maint Partner huoltoyhtiölle käyttöohjeet omistamistaan laitteista. (Palonen & Mäkinen 2008.) 2.2 BBC-uunin eli keskitaajuusinduktiouunin toimintaperiaate BBC-sulatusuunin (Braun Bower Company) energian lähde on sähkö. BBC-uuni on siis keskitaajuusinduktiouuni eli niin sanottu KT-uuni, jolla voidaan sulattaa kaikkia valumetalleja. Sen etuna on kyky sulattaa palakooltaan pientä metalliromua verrattuna muihin induktiouuneihin. Muita induktiouuneja on muun muassa välitaajuus- ja verkkotaajuusinduktiouuni. KT-uuni on huomattavasti joustavampi kuin muut induktiouunit ja siinä voidaankin käyttää suurempia tehomääriä. KT-uunin toisena etuna on sen kyky aloittaa sulattaminen jo pienemmälläkin täytöllä. Muut uunit vaativat vähintään 50 prosentin tilavuustäyttöä. (Autere, Ingman & Tennilä 1982, ) KT-uunin kuparikierukkaan syötettävä virta synnytetään staattisella muuntajalla. Kyseinen tyristoritaajuusmuuttajan toiminta perustuu uunilaitokseen syötetyn kolmivaiheisen tavallisen 50 Hertzin vaihtovirran muuntamiseen ensin tasavirraksi. Tämä virta katkotaan tyristorin avulla halutun taajuiseksi ja ohjataan sitten uunikäämin ja konden-

11 8 saattorien muodostamaan virtapiiriin. Uunia käytettäessä tarvitaan vain käynnistyskytkimet ja tehonsäädin. Muuten toiminta on täysin automaattista. (Autere, Ingman & Tennilä 1982, ) Metsolla on kaksi kappaletta KT-uuneja, joiden jäähdytysjärjestelmään opinnäytetyö perustuu. Uunien ensivalu tehtiin JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ Uunien jäähdytysjärjestelmä on iältään yli kaksikymmentävuotias. Lämmönsiirtimet ovat vuodelta 1983, niin kuin kaikki muutkin LVI-tekniset laitteet. Järjestelmä on jatkuvan rasituksen alaisena ja alkaa olla paikkapaikoin huonossa kunnossa. Muutamia korjaustöitä on tehty, mm. pumppuihin. Jäähdytysjärjestelmän ylläpito on niin tärkeää, että sille on tehty niin vara- kuin hätäjärjestelmä. (Tehdasvierailu 1.) Molemmilla BBC-uuneilla on omat keskenään samanlaiset jäähdytysjärjestelmät. Järjestelmä käsittää lämmönsiirtimet, pumput, putkistot, automatiikan ja vara- sekä hätäjärjestelmän. Normaali olosuhteissa jäähdytys toimii ns. lampivedellä eli Vasikkalammen vedellä. Lammen vesi kiertää lämmönvaihtimien ensiöpuolilla jäähdyttäen toisiopuolen vettä. Lampivesi kiertää vaihtimien jälkeen takaisin Vasikkalampeen. Ensiöpuoli tarkoittaa putkistoja, jotka tulevat Vasikkalammen pumppaamolta uunien LVI-laitetilaan. Veden virtausta säädellään automaattisella moottoriventtiilillä. Ensiöpuolta on mahdollista jäähdyttää myös kaupungilta vedellä, jonka tilavuusvirtaa ohjaa moottoriventtiili, mutta maksullisen kaupunginveden sijasta on järkevämpää käyttää Vasikkalammen vettä. (Palonen & Liimatainen, haastattelu ) Kaikki lampivesiputket on tehty teräksestä ja ovat siksi alttiita ruostumiselle. Toistaiseksi ei ole havaittu yhtään vuotoa putkissa. Normaalioloissa toisiopuolella on suljettu kierto ja avopaisunta. Toisiopuoli tarkoittaa jäähdytysveden putkistoja, jotka sijaitsevat uuneilla. Jäähdytysvesi kiertää lämmönsiirtimien toisiopuolen läpi uuneihin, lämmön talteenoton kautta ja lopulta takaisin lämmönsiirtimeen. Lämmön talteenoton ideana on kierrättää uunien lämmittämää vettä tehtaan lämmitykseen tarkoitettujen lämmönluovuttimien kautta. Uuneille jäähdytys-

12 9 vesi virtaa letkuja pitkin, jotta uuneja voitaisiin kallistaa aika ajoin sulan raudan ottamiseksi käyttöön. Avopaisunta-astia sisältää uimurilla varustetun venttiilin veden lisätäytölle ja viemärin ylivuodon estämiseksi. Paisunnan toiminta on yksinkertainen. Veden pinnan laskiessa esimerkiksi uunin ollessa kylmä, laskeutuu uimuri ja avaa lisätäytön venttiilin. Jos taas vesi laajenee uunin ollessa täydellä teholla, virtaa ylivuotovesi viemäriin ja lopulta Vasikkalampeen. (Tehdasvierailu 3.) Molemmilla uuneilla on omat kallistusmekanismit eli toisin sanoen mekanismi, jolla sularauta kaadetaan pois uunista. Kallistusmekanismit toimivat hydrauliikalla. Nämä hydrauliset laitteet sijaitsevat samassa tilassa LVI-laitteiden kanssa. (Liimatainen, haastattelu ) BBC-uunien jäähdytys tapahtuu Vasikkalammen veden avulla. Valimolla on uudempi sulatusuuni, IT-uuni eli Inducto Therm, jonka jäähdytys hoidetaan katolla sijaitsevilla ilmajäähdyttimillä (Palonen 2009). Tavallisesti ilmajäähdyttimet tunnetaan ilmalauhduttimiksi, mutta erona niillä on, että ilmalauhduttaminen liittyy kylmätekniikkaan, jossa tapahtuu aineen olomuodonmuutos esimerkiksi nesteestä kaasuksi. Valimon tapauksessa ei ole kylmätekniikkaa, vaan pelkästään lämpimän veden jäähdyttämistä ulkoilmalla ilman aineen olomuodonmuutoksia. (Kylmätekniikka 1996, 209.) Ilmajäähdyttämisellä on eräitä etuja vesijäähdyttämiseen verrattuna. Valvonnan tarve on pienempi eikä jäätymisvaaraa ole. Puhdistus on helppoa ja korroosio-ongelmat ovat pienemmät. (Aittomäki 1984, s ) 3.1 Varajärjestelmä jäähdytykselle Jos lampiveden puoleiset lämmönsiirtimien lamellit tukkeutuvat, otetaan käyttöön varajärjestelmä. Se tarkoittaa, että lampiveden sulkuventtiilit laitetaan kiinni ja kaupunginvesi hoitaa jäähdytyksen. Kaupunginvesi ajetaan erillisen vesimittarin läpi, jottei tarvitsisi maksaa jätevesimaksua, sillä vesi juoksee viemäriä pitkin Vasikkalampeen eikä vedenpuhdistuslaitokselle. Kaupungin vettä ei siis kierrätetä lämmönsiirtimissä, koska ne ovat puhdistustyön alaisena, joten vesi juoksutetaan suoraan toisiopuolelle (uunin jäähdytysvesipiirit.) Vesi kiertää uunien ja avopaisunnan kautta viemäriin. Kaupunginvettä säädellään moottoriventtiilillä, jota ohjaa termostaatti. (Tehdas-

13 10 vierailu 2.) Jos termostaatin epäillään olevan rikki, jolloin moottoriventtiilikään ei toimi, on olemassa toinen keino. Moottoriventtiili ohitetaan letkulla, jota pitkin juoksutetaan vettä niin kauan kunnes lämmönsiirtimien puhdistustyöt on saatettu valmiiksi. Siirtimille tulevat putket on varustettu sulkuventtiilein ja varajärjestelmän putkitukset on tehty niin, että jäähdytystä voidaan jatkaa ilman lämmönsiirtimiä. (Liimatainen 2008.) 3.2 Hätäjärjestelmä jäähdytykselle Hätäjärjestelmä otetaan käyttöön, jos syntyy sähkökatko. Tehtaalla on varageneraattorit, jotka toimivat dieselmoottoreilla, mutta niiden teho ei riittäisi kaikkien laitteiden ylläpitämiseen. Sähkökatkon sattuessa pysähtyy suurin osa sähkölaitteista. Hätäjärjestelmä aktivoituu ja avaa jousikuormituksessa olevat venttiilit jäähdytysjärjestelmässä. Venttiilien avauduttua kaupunginvesi alkaa kiertämään järjestelmässä omalla paineellaan, joten pumppuja ei siis tarvita. (Liimatainen 2008.) Vaikka ajatellaan, että tämä hätäjärjestelmä on riittävä, on ajateltu myös hätäjärjestelmälle varasuunnitelma. Putkistoon on tehty valmis putkiyhde paloautonletkulle. Toisin sanoen jäähdytysjärjestelmää voidaan ylläpitää niin kauan, kun paloauton vesitankissa riittää vettä. Jos tämäkään ei riitä, on kaikki keinot käytetty. Normaalitilanteessa hätäjärjestelmän jousiventtiilit voidaan ohittaa toisella venttiilillä, jos halutaan tehostaa jäähdytystä kaupunginvedellä. (Liimatainen 2008.) 3.3 Vasikkalammen veden suodatus Suodattaminen on menetelmä, jonka avulla kiintoaineet erotellaan nesteestä tai kaasusta. Nesteiden suodatuksessa käytetään suodattavaa väliainetta. Suodattavia väliaineita on kahta perustyyppiä. Toinen on ohutkerroksinen väliaine, kuten esimerkiksi suodatinkangas, -verkko tai -paperi. Nämä muodostavat esteen, jonka läpi pääsevät vain väliaineen aukkoja pienemmät partikkelit. Toisessa paksukerroksisessa väliaineessa on suurempia aukkoja kuin suodatettavat partikkelit ovat kooltaan. Väliaine muodostaa pitkän verkoston suodattimessa, jossa suodatettavat partikkelit ajan myötä pysähtyvät. Kiintoaineet puhdistetaan pois väliaineesta vastakkaiseen suuntaan virtaa-

14 valla vedellä säännöllisin väliajoin. (Pihkala 1998, ) Näin tehdään myös Vasikkalammen pumppaamolla. 11 Vasikkalammen vesi on ympäri vuoden sula, koska sinne ajetaan muitakin lauhdevesiä. Vesi on hyvin sameaa ja humuspitoista. (Palonen & Mäkinen 2008.) Vasikkalammen pumppaamon suodatusjärjestelmä käsittää karkean- ja hienojakoisemman suodatuksen. Karkeasuodatus on suuri pyörivä sihti, joka kerää kaikkein suurimmat partikkelit. Tämänkaltainen suodatin on rumpusuodatin, jossa liete johdetaan altaaseen (Pihkala 1998, 49.) KUVA 3. Rumpusuodatin karkeaan suodatukseen Hienojakoisen suodattimen on valmistanut Dango & Dienenthal Filtertechnik GmbH ja sen merkki on Siegen (Valokuva-aineisto 2009). Siegenin toimintaperiaate on, että epäpuhtaudet erotellaan nesteestä erityisellä kiilalankaelementillä, joissa on pituussuuntaiset langat. Kiinteät ainesosat jäävät elementtien sisäpuolelle, puhdistetaan huuhtomalla virtauksen suuntaan. (Siegen ohjekirja 2009.) Edellä mainittu suodatin on kohtuullisen uusi, vain pari vuotta vanha. Kuitenkaan sillä ei pystytä täydelliseen suodatustulokseen, koska humus kertyy pikkuhiljaa sulatusuunien lämmönsiirtimien lamellien väliin vaikuttaen tarvittavaan jäähdytystehoon. Uunin kuoren lämpötilan alkaessa nousta on syytä olettaa, että jäähdytyksessä on jotain vialla. Suodatusjärjestelmä ei sisällä hiekkasuodatusta eli pumpattavaa vettä ei suodateta hiekan läpi (Dynasand 2008). Liimataisen mukaan suodatinjärjestelmän

15 12 myyjä on vakuuttanut, että tämäntyyppinen järjestelmä löytyy Tampereella olevasta valimosta ja että se myös toimii siellä moitteettomasti. Tämä on mitä todennäköisimmin totta, mutta siellä vesi pumpataan huomattavasti suuremmasta ja puhtaammasta Näsijärvestä. Jyväskylän valimon käyttämä Vasikkalammen vesi ei juurikaan vaihdu, koska siinä ei ole lasku- tai tulojokea. Vedet ovat peräisin pääosin sateista ja kaupungin hulevesistä, joista hulevesi on jo valmiiksi hyvin ravinne- ja likapitoista. Kun laskujoet puuttuvat ja ympäristöstä tulevat vedet ovat ravinnepitoisuudeltaan runsaita, alkaa lammen vesi helposti limettyä eli toisin sanoen rehevöityä. Rehevöitymisestä syntyvä lima on juuri sitä, joka kertyy lämmönsiirtimen ahtaisiin rakoihin (Liimatainen 2008). 3.4 Pumppaamo Vaikka tässä työssä keskitytäänkin käyttö- ja huolto-ohjeisiin, tutkitaan samalla myös energian säästämiseen liittyviä asioita. Metson ja opinnäytetyön kannalta on hyvin oleellista huomioida tämä asia. KUVA 4. Vasikkalammen pumppaamon sisäänkäynti Pumppaamo sisältää kuusi pumppua. Käytössä on 200 kw:n ja 110 kw:n pumput, jotka pyörivät yötä päivää täydellä teholla ja niiden käyttövoima on sähkö. 200 kw:n pumpulle on saman tehoinen pumppu varalle eikä niitä voida käyttää samanaikaisesti, koska virtajohtimet ovat mitoitettu vain yhdelle 200 kw:n sähköteholle. Näitä pumppuja vuorotellaan vuoden välein. Liimataisen mukaan toinen 200 kw:n pumpuista antaa vähemmän pumppaustehoa kuin 110 kw:n pumppu. 110 kw:n pumpulle on

16 myös vuorottelupumppu, johon on myöhemmin lisätty taajuusmuuttaja. (Tehdasvierailu 4.) 13 KUVA 5. Vasikkalammen pumppaamon 11 kw:n pumput Pumppaamo sisältää myös varapumput. Niiden voimanlähteenä ovat dieselmoottorit, jotka käynnistyvät automaattisesti, joko sähkökatkon aiheutuessa tai jos käytössä olevat pumput eivät tuota tarpeeksi tilavuusvirtaa. Pumpuilla ei ole mitään säädintä eli ne ovat päällä tai pysähdyksissä. Pumppujen tarkoituksena on pumpata lammenvettä valimolla olevaan välisäiliöön sekä ylläpitää putkistossa oikea paine sprinklerijärjestelmää varten. Lammen ja valimon välisäiliön välillä on putkea arviolta metriä ja putkessa on haaroja mm. paperitehtaan jäähdytyksille. Kun valimon välisäiliö alkaa tyhjentyä, lähettää automatiikka avautumiskäskyn ennen säiliötä olevalle moottoriventtiilille, joka sijaitsee valimolla välisäiliön läheisyydessä. Venttiilillä ei ole tarkempaa säätöä, vaan se on joko auki tai kiinni. Jos pumppaamolla pyörii ainoastaan 200 kw:n pumppu ja venttiili aukeaa nopeasti, syntyy niin suuri paineen alentuminen, että pumppaamolla olevat dieselmoottorikäyttöiset varapumput käynnistyvät, jotta ne saisivat aikaan säädetyn paineen putkistoon. Samalla syntyy hälytys palokunnalle ja päivystäjälle. Koska diesel pumppuja ei haluta käynnistellä jatkuvasti, on päätetty, että 110 kw: pumppu pidetään 200 kw:n pumpun tukena. Nyt vältetään hälytykset, mutta tuhlataan reilusti sähköenergiaa. (Liimatainen 2009.) Korjaustoimenpiteenä voisi olla esimerkiksi asteittain avautuvat moottoriventtiili tai linjasäätöventtiili ennen välisäiliötä, jotta vältyttäisiin liian suurelta paineenalentumiselta. Moottoriventtiilin jälkeistä kuristusta on kokeiltu tavallisella sulkuventtiilillä hyvin tuloksin (Liimatainen 2009).

17 14 KUVA 6. Kaikkien pumppujen pumppaamat vedet kootaan tähän putkeen. Metso on kuitenkin sijoittanut sähköenergian säästämiseksi uuteen pyörimisnopeutta ohjaavaan taajuusmuuttajaan, joka on asennettu 110 kw:n pumppuun. Ideana on, että pumppausenergia tuotettaisiin yhdellä 200 kw:n pumpulla ja 110 kw:n taajuusmuuttajalla varustetulla pumpulla, jolla säädettäisiin virtausta kulutuksen mukaan. Taajuusmuuttaja hankinta tehtiin pari vuotta sitten, mutta se ei ole käytössä. Taajuusmuuttajalla varustetun pumpun ero käytössä oleviin pumppuihin on se, että se pumppaa vain sen verran vettä, pyörimisnopeutta säätämällä, kuin on tarvetta. Esimerkiksi silloin, kun valimolla oleva Vasikkalammen veden välisäiliö on tyhjentymässä, jolloin avautuu välisäiliön moottoriventtiili, katso kuva 7. Säiliön tilavuutta mittaa elektroninen pinnantunnistusmittari, joka antaa säiliön vesitilavuuden prosenteissa, katso kuva 8 (Liimatainen 2009).

18 15 KUVA 7. Välisäiliön moottoriventtiili KUVA 8. Säiliön tilavuusmittari, 64% Keskipakopumppujen ottotehon kulutus on pienin, kun nostokorkeus on suurin; esimerkiksi silloin, kun valimo ja paperitehdas käyttävät vähän vettä. Tilavuusvirtaa lisättäessä kasvaa pumpun ottoteho; esimerkiksi silloin, kun valimon välisäiliön moottoriventtiili aukeaa säiliön täyttöä varten. (Vainio & Niemi 1984 s.48.) Opinnäytetyön laskelmissa on käytetty oletus ottotehona neljäsosaa pumppujen ottamasta kokonaisottotehosta. Veden kulutusta ja siihen viittaavaa sähkönkulutusta on vaikea arvioida, mutta 25% ottotehosta on tarvittavan tarkka laskettaessa suuntaa antavia laskelmia. Vasikkalammen käyttöpumput pumppaavat täydellä 310 kw:n teholla suljettua venttiiliä vasten, yötä päivää, mutta niiden ottoteho on kuitenkin pienempi. Toki paperitehdas käyttää välistä hieman vettä ja sprinklerien täytyy olla toimintakunnossa, mutta pääosin pumppaamon pumput ovat turhan tehokkaita. Syy, miksi 110 kw:n taajuusmuuttajapumppu ei ole käytössä on hyvin yksinkertainen; pumpun imuputken päässä oleva pohjaventtiili on rikki, jolloin alhaisilla kierrosnopeuksilla toimivalta pumpulta katkeaa imupuolen vesipatsas, eikä se sen jälkeen jaksa nostaa sitä takaisin. (Liimatainen 2009.) Pikainen hankinta pohjaventtiilin ja osittain aukeavan moottoriventtiilin kohdalla aloittaa säästötoimenpiteet. Säästöä syntyy mm. dieselissä, jota varapumput käyttävät sekä tietysti sähkössä. Helmikuun vierailullani huomasin, että pohjaventtiili oli laitettu tilaukseen ja imuputki nostettu valmiiksi pois lammesta. Tällä hetkellä siis pyörii 200 kw:n ja 110 kw:n pumput ympäri vuorokauden. Koska keskipakopumppujen ottoteho riippuu veden kulutuksesta, oletetaan, että teho on vuorokaudessa 25 %:a pumppujen yhteistehosta 310 kw:sta, eli 77,5 kw:a. Vuorokauden

19 16 kulutus sähköenergiassa on: 24h x 77,5 kw = 1860 kwh. Metsolle yksi kilowattitunti sähköä maksaa 0,058 (Palonen 2009). Kun kulutetulle sähkölle lasketaan hinta kilowattitunnin hinnan ollessa 0,058, muodostuu sähkölaskuksi 1860 kwh x 0,058 /kwh 108 / vrk. Sähkön liikakulutusta saadaan alennettua, kun otetaan käyttöön taajuusmuuttajalla varustettu pumppu. Oletetaan, että 110 kw:n taajuusmuuttajapumppu pyörii puolet ajastaan täysillä ja puolet ajastaan teholla. Samalla otetaan huomioon sähkön todellinen kulutus, joka on n. 25 % 110 kw:sta, eli 27,5 kw. Tällöin saadaan tulokseksi: 12 h x 27,5 kw + 12 h x 9,17 kw = 440 kwh. Nyt taajuusmuuttajapumpun sähkölaskuksi muodostuu 440 kwh x 0, /vrk, johon lisätään 200 kw:n pumpun osuus, eli 50 kw x 24 h x 0, Yhteinen sähkölasku = 96 / vrk. Taajuusmuuttajan ansiosta päivittäistä säästöä syntyisi tämän hetkiseen kulutukseen verrattuna = 12 /vrk. Vuodessa säästö tulisi olemaan 12 /vrk x 365 vrk = Uusien venttiilien takaisinmaksuaika tulisi olemaan lyhyt ja investointi kannattava. Vaikka laskelmat ovat suuntaa antavia, voidaan kuitenkin todeta, että asiaa on paneuduttu aikaisemminkin ja säästöä on tutkittu, koska pumppaamolle on investoitu taajuusmuuttaja (Tehdasvierailu 4). 4 UUNIEN LVI-TEKNISET LAITTEET 4.1 BBC-uunien pumput ja niiden huolto Pumppujen tarkoituksena on kierrättää jäähdytysvettä, jolla estetään uunien ylikuumeneminen. Uunin kuoresta siirtynyt lämpö kuljettuu veden mukana lämmönsiirtimille. Lämmönsiirtimet luovuttavat uunien synnyttämän lämmön siirtimien toisella puolella virtaavalle vedelle Kiertovesipumput

20 17 BBC-uunien pumput ovat nopeuspumppuihin eli hydrodynaamisiin pumppuihin luettavia keskipakopumppuja, joita käytetään mm. lämmitysjärjestelmien kiertovesipumppuina, palopumppuina ja kylmän käyttöveden pumppuina. (Vainio & Niemi 1984, 45.) Uunien LVI-laitetilassa on viisi pumppua, joista neljä on uunin jäähdytysveden eli toisiopiirin kiertovesipumppuja. Viides pumppu on lampiveden kiertopumppu, joka imee Vasikkalammen vettä välisäiliöstä (katso kohta 3.4) ja pumppaa sen lämmönsiirtimien ensiöpuolten läpi takaisin Vasikkalampeen. Pumpun käynnistys- ja sammutuskytkin sijaitsee LVI-laitetilassa. Muiden pumppujen ohjaus tapahtuu LVI-laitetilan yläpuolella olevasta valvomosta. (Liimatainen ) Pumppuihin kuuluvat sulkuventtiilit, joita käytetään erottamaan pumppu muusta järjestelmästä, kun pumppua vaihdetaan tai huolletaan (Aittomäki 1996, s.280). Yleensä pumppujen sulkuventtiilit ovat olemassa vain tätä tarkoitusta varten. KUVA 9. Uuni 1. jäähdytysveden kiertovesipumput Toisiopiirin neljästä pumpusta kolme saa käyttövoimansa Siemensin 12,6 kw sähkömoottoreista ja yksi Siemensin 11 kw sähkömoottorista (Valokuva-aineisto 2009). Pumput ovat merkiltään Halberg ja kolme niistä on uusia ja yksi on huollettu. Lokakuun 2008 ensimmäisen vierailun jälkeen kolme pumppua on uusittu laakerivikojen takia. Palosen mukaan uusiminen tulee halvemmaksi kuin vanhan huollattaminen ammattilaisella.

21 18 Molempien uunien jäähdytysvesijärjestelmät sisältävät kaksi tämän tyypin pumppua, joista toinen pumppu on varalla. Vierailujeni yhteydessä huomasin, että pumppujen välillä ei ole lainkaan vuorotteluohjelmaa. Käytännössä käytössä oleva pumppu pyörii siis niin kauan kunnes ilmenee ongelmia, jolloin varapumppu käynnistetään. Kenelläkään ei ole siis takeita siitä, toimiiko varapumppu vuosienkin seisomisen jälkeen. Nykypäivänä pumpuille asennetaan useimmiten vuorotteluohjelma mm. jumiutumisen estämiseksi, mutta tässä tapauksessa ehdotan käyttöohjeisiin vuorotteluohjelmaa, jota ohjataan manuaalisesti. Esimerkkinä olkoon vaikkapa, että pumppuja käytetään vuoroviikoin tai -kuukausin Pumppujen huoltaminen Metso ei tee itse pumppujen huoltoja tai korjauksia, koska huolto on Maint Partnerin alaisuudessa. Maint Partner, joko korjaa pumppuvian itse tai lähettää sen korjattavaksi eteenpäin pumppuja huoltavalle ammattilaiselle. (Palonen 2009.) Käytännössä pumput eivät tarvitse liiemmin huoltoa, ainoastaan silloin kun suurempia vuotoja ilmenee. Syynä tähän on yleensä akselin liukurengastiivisteen kuluminen. Periaatteena on, että tippa tunnissa vuotoa on normaalia pumpuille. Jos vuoto on runsaampaa, avataan pumppu, puhdistetaan se ja vaihdetaan liukurengastiiviste sekä o- rengas tiiviste. Pumppurikon sattuessa on aina vaihdettava koko pumppu, jolloin on syytä ottaa ylös pumpun sarja- sekä tyyppinumerot ja tilata uusi pumppu valmistajalta. Yleisin iän myötä tuleva vika on laakerien kuluminen. jonka huomaa kovasta sirittävästä äänestä. (Kolmeks 2008.) 4.2 BBC-uunien jäähdytyksen lämmönsiirtimet Molempien BBC-uunien jäähdytysjärjestelmät sisältävät yhdet lämmönsiirtimet. Virtaava jäähdytysvesi siirtää lämpöä siirtimen seinämien läpi. Seinämien toisella puolella kiertää viileämpi vesi, joka kuljettaa lämmön viemäriin Lamellilämmönsiirtimet Lämmönsiirto tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kattilassa, tai lämmönsiirtimissä lämpö siirtyy esim. kuumasta vedestä kylmempään veteen tai kuumasta höyrystä kylmään

22 höyryyn. Lämmönsiirtymistapoja on kolme: Johtuminen, kuljettaminen eli konvektio sekä säteily. (Pihkala 1998 s.73.) Metson lämmönsiirtimissä lämpö siirtyy johtumalla. 19 Metson BBC-uunien lämmönsiirtimien kyljessä olevista tietokilvistä ilmenee, että ne ovat valmistettu Oy Zeta Ab:n (Alfa Laval Group) tehtaalla vuonna Kilvessä ei kuitenkaan lue tehoa, mutta tilavuus on 0,023 m³. Ne ovat vastavirta lämmönsiirtimiä. Nimitys vastavirta tarkoittaa, että virtaavat aineet virtaavat vastakkaisiin suuntiin toisiinsa nähden (Pihkala 1998 s.73). Lämmönsiirtimet sisältävät 82 lamellia ja kuusi suurta pulttia, joilla lamellit puristetaan toisiaan vasten tiukasti kiinni. Lämmönsiirtimien kyljissä on myös niiden purkuohjeet huoltotöitä varten, joita mm. Liimatainen on noudattanut. Tarkemmat ohjeet lämmönsiirtimien purkamisesta löytyvät käyttö- ja huolto-ohje liitteessä. (LIITE 2). Vierailullani ollessa huomasin, että uuni nro. 2:n lämmönsiirrin alkoi vuotaa kohtuullisen runsaasti vettä. Vuoto kesti vain joitakin minuutteja, kunnes se lakkasi kokonaan. Kysyin asiasta Liimataiselta ja yhdessä päättelimme, että lämpölaajenemisen myötä siirtimet saattavat vähän vuotaa. Uunien lämpötilat saattavat vaihdella esimerkiksi täyttövaiheessa reilusti, jolloin vesi viilenee ja siirrin väljenee ja vuotaa. Välillä Liimataisen täytyy käydä kiristämässä pultteja, jos vuoto on jatkuvampaa. Siirtimien vuotamisella ei tällaisessa tapauksessa ole suurta merkitystä, koska vuotaneen veden tilalle tulee automaattisesti uutta tilalle Lämmönsiirtimen puhdistaminen Koska Vasikkalammen vesi on suhteellisen likaista, saa se aikaan lämmönsiirtimien tukkeutumisen. Tällöin on suoritettava puhdistustyö, joka tehdään noin kerran kolmessa kuukaudessa (Liimatainen 2008). Työn suorittaa Maint Partner Oy:n työntekijä Seppo Liimatainen. Hän on ainoa, joka työn osaa tehdä ja hän on jäämässä eläkkeelle. Lämmönsiirtimien puhdistustyöhön kuuluu niiden purku sekä oikeiden venttiilien sulkeminen. Samalla on varmistettava, että varajäähdytysjärjestelmä otetaan käyttöön eli toisin sanoen jäähdytys hoidetaan käyttämällä kaupunginvettä eli kylmää käyttövettä. Liimataisen mukaan lämmönsiirtimiä puhdistettaessa ei tule vaihdettua uusia tiivisteitä ja ne ovatkin jo kymmenen vuotta vanhat. Jos halutaan pitkää ikää ja taloudellista

23 20 käyttöä lämmönsiirtimille, olisi tiivisteet syytä vaihtaa hieman useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Metsolla on varastossa yksi lämmönsiirtimen lamellipaketti varalla. KUVA 10. Uuni 1. lämmönsiirrin sekä jäähdytysveden kiertovesipumput Ennen kuin siirtimiä aletaan purkaa täytyy venttiilit sulkea sen ympäriltä, jottei synny vuotoja ja jotta vesi pääsee kiertämään uuneissa varajärjestelmän avulla. Ensimmäiseksi kaupunginveden moottoriventtiilin termostaattiohjain säädetään minimiin (30 C:seen), jotta varmistetaan reipas veden kierto uunissa. Tällöin siis moottoriventtiili on täysin auki, koska se pyrkii jäähdyttämään uunilta palaavan jäähdytysveden 30 C:seen. Samalla avataan venttiili nro. 4 ja suljetaan nro. 6, 5 ja 8 sekä lämmöntalteenoton tulo- ja paluuventtiilit, jotka molemmat ovat merkitty numerolla 12. Näiden jälkeen raotetaan hieman viemärin venttiiliä nro. 11, koska vesi ei välttämättä ehdi kulkea avopaisunnan ylivuotoviemärin kautta. Venttiiliä avataan vähän siksi, että pumpuilta karkaisi muuten vesi, jos viemäriventtiili avattaisiin kokonaan. Jos edellä mainittu termostaattiohjain on rikki ja moottoriventtiiliä ei saada täysin auki, käytetään moottoriventtiilin ohituksessa letkua. Tällöin vesi pääsee virtaaman maksimivirtaamalla uunin jäähdytyspiireissä. Nyt lämmönsiirtimien purku- että puhdistustyöt voidaan aloittaa ja saattaa loppuun. Liimataisen mukaan purkamisen ja puhdistamisen yhteydessä voi ilmetä pientä vuotoa Vasikkalammen veden tuloputkesta, koska venttiili ei sulkeudu täysin kiinni huonon kuntonsa takia. Kun työt on suoritettu, tehdään edellä mainittu asia päinvastaisessa järjestyksessä. (Liimatainen 2008.) Ohjeet on selitetty yksinkertaisemmin käyttö- ja huolto-ohje liitteessä. (LIITE 2).

24 Säätölaitteet ja automatiikka BBC-uunien jäähdytysjärjestelmä sisältää muutamia ohjausyksiköitä ja moottoriventtiileitä. Moottoriventtiilissä on kaksi osaa, venttiiliä avaava ja sulkeva moottori sekä säätöventtiili. Moottori saa käskyn sitä ohjaavalta ohjausyksiköltä. Ohjausyksikön käskyt syntyvät lämpötilamittauksista ja niiden tarkoituksena on pitää virtaava vesi halutun lämpöisenä. (Vainio & Niemi 1984, 112.) Säätölaitteet Säätölaitteina järjestelmässä ovat moottoriventtiilit. Moottoriventtiileitä ohjataan lämpötiloilla ja ne säätävät Vasikkalammen- sekä kaupunginveden tilavuusvirtaa. Moottoriventtiilien säätöautomatiikka on Honeywell Oy:n laitteita. Alla on kaksi kuvaa moottoriventtiilistä ja sen termostaattiohjaimesta. KUVA 11. Vasikkalammenveden moottoriventtiili

25 22 KUVA 12. Honeywell -termostaattiohjain moottoriventtiilille Kesällä, kun Vasikkalammen veden lämpötila alkaa nousta myös ulkoisista tekijöistä, lämmönsiirtimien jäähdytysteho huononee. Tällöin termostaatilla varustettu kaupunginveden moottoriventtiili lisää kaupungin vettä uunin jäähdytyspiireihin tarvittavan jäähdytystehon saavuttamiseksi. Liimataisen mukaan lampiveden lämpötila voi nousta kesällä jopa yli 30 C:seen. (Liimatainen 2008.) Hälytysautomatiikka Uunin toiminta on lähes kokonaan automatisoitu lukuun ottamatta tehonsäätöä sekä käynnistys- ja sammutuskytkintä. Kuitenkin jäähdytysjärjestelmän osalta se on niin yksinkertainen, että sen toiminta perustuu hälytysrajojen tarkkailuun. Valvomossa tarkkaillaan, että uunissa kiertää vesi ja että ei veden lämpötila nouse yli hälytysrajojen. Lämpötilaa tarkkaillaan digitaalisilla lämpömittareilla ja se mitataan jäähdytyksen paluuvedestä. Tavallisesti se on noin 45 C 50 C. Jos tämä lämpötila nousee yli 65 C:een, syntyy hälytys ja todetaan, että lämmönsiirtimessä on alkava tukos. Uuni kytkeytyy pois päältä paluuveden lämpötilan noustessa 80 C:seen. Hälytys syntyy joko liian korkeista lämpötiloista tai jos vesi ei kierrä putkistoissa. Virtaushälytysilmoitus näkyy valvomon tietokoneilla punaisena led-valona. Normaalioloissa palaa vihreä led ja alkavasta virtaushäiriöstä syttyy palamaan oranssi led-valo. Oranssin ledin palaessa etsitään ja korjataan anturivika Hälytyksistä lähtee ilmoitus automaattisesti päivystäjän matkapuhelimeen. (Palonen 2009.) 4.4 Säätölaitteiden käyttö ja kunnon ylläpitäminen

26 23 Koska säätölaitteet ja moottoriventtiilit ovat kaikki 1980-luvulta, niiden kuntoa on tarkkailtava ja huolettava. Liimataisen Sepon ohjeiden myötä on syytä rasvata moottoriventtiilien karoja aika ajoin, jotta vältyttäisiin jumiutumiselta. Ennen rasvaamista on karan pinta putsattava liasta. Samaten rasvauksen yhteydessä on säätölaitteen avulla ajettava moottoriventtiili hetkellisesti täysin auki ja kiinni, jotta rasva levittyisi kunnolla. Avaaminen ja sulkeminen tapahtuu Honeywellin säätimestä, joka löytyy lämmönsiirtimen vierestä seinältä. Säätimestä käännetään pyörivä kytkin kohdalle, jossa moottoriventtiili sulkeutuu. On tärkeää huomioida, että säätimessä on merkit suljetulle ja avatulle venttiilille, mutta ne ovat kytketty väärin päin eli toisin sanoen toiminta on päinvastainen (Liimatainen 2008). Jos moottoriventtiilin moottoriosaan tulee vikaa, on sen tilalle oltava samanlainen. Moottoriosan tiedot on hyvä olla ylhäällä uuden tilausta varten. Liimataisen mukaan Metsolla on varastossa joitain moottoriventtiileitä, mutta tarkempaa tietoa niistä ei ole listattuna. Kaupunginveden virtausta säätävät toisiopuolilla olevat moottoriventtiilit rasvataan, avataan ja suljetaan samalla tavalla. Erona on säätölaite, joka on Danfossin valmistama. Termostaattiin on säädetty arvo 65 ºC, joka tarkoittaa, että se on normaalioloissa kiinni ja veden lämpötilan noustessa yli arvon, venttiili avautuu ja pyrkii pitämään lämpötilan alle 65 ºC. Kun siirtimiä puhdistetaan termostaatti on säädettynä minimiin. Moottoriventtiiliä suljettaessa käännetään termostaatissa olevaa pyörivää kytkintä vasemmalle niin paljon, että lukema näyttää 30 ºC:ta. Tällä varmistetaan, että uunit ei missään tapauksessa ylikuumene, joten jäähdytys on pyritään pitämää mahdollisimman tehokkaana. (Liimatainen 2008.) 4.5 Viemäröinnit Jäähdytysjärjestelmän vedet viemäröidään kaikki Vasikkalampeen. Viemäröintejä on kolmessa eri järjestelmän kohdassa; Lämmönsiirtimen ensiöpuolella virtaava lampivesi virtaa siirtimen jälkeen suoraan takaisin lampeen. Toisena viemärinä on avopaisunta-astian ylivuotoviemäri, joka toimii päätoimisena viemärinä, kun jäähdytys toimii varajärjestelmällä. Lisäksi varajärjestelmässä on lisäviemäröinti, jos ylivuotoaukko ei riitä viemään kaikkia vesiä. Lisäviemäröinti saadaan ja otetaan käyttöön avaamalla sen venttiili. (Tehdasvierailu 2.)

27 4.6 Kaupunginvesi ja vesimittarit 24 Kaupungit laskuttavat aina käyttäjäänsä talous- sekä jätevesimaksuilla. Jyväskylässä hinnat ovat talousvedelle 1,5 /m³ ja jätevedelle 1,81 /m³. Hinnat sisältävät arvonlisäveron, joka on 22 %:a. (Jyväskylän Energia 2009.) KUVA 13. Vesimittari Kun Kaupunginvettä käytetään jäähdytykseen, se ajetaan aina erillisen vesimittarin lävitse, jotta vältyttäisiin jäähdytysjärjestelmän osalta jätevesimaksulta. Edellytyksenä on, että vettä ei viemäröidä jätevesiverkostoon. Metso onkin viemäröinyt kaikki jäähdytysvedet läheiseen Vasikkalampeen ja tämäkin on mahdollista tehdä puhdistamatta, koska jäähdytyksessä käytetty vesi ei ole haitallista ympäristölle. Se vain lämpenee käytyään prosessin läpi. Uunien jäähdytys käyttää siis talousvettä ainoastaan silloin, kun lämmönsiirtimet ovat puhdistettavana. Puhdistustyötä suorittavan työntekijän Seppo Liimataisen mukaan talousvettä kuluu n m³ yhtä puhdistettavaa lämmönsiirrintä kohden. Työn kesto on noin kolme tuntia. Kun molemmat siirtimet on puhdistettu ja kaupungin veden käyttö katkaistaan, on kulutettu yhteensä noin m³ vettä eli noin Puhdistustyö suoritetaan neljä kertaa vuodessa, joten rahaa on kuluu noin vuodessa. Lisäksi lasketaan työntekijän palkka ja kaikki erikoislisät esim. hälytyslisä, jos ja kun puhdistus joudutaan tekemään keskellä yötä. Hintaa korottaa vielä se, että Liimatainen on ainoa mies, joka tämän työn osaa suorittaa alusta loppuun kolmessa

28 tunnissa siirrintä kohden sekä se, että hänen palveluitaan ostetaan Maint Partner Oy:ltä Jäähdytysjärjestelmän kytkentäkaavio Jäähdytysjärjestelmästä löytyy alkuperäinen kytkentäkaavio 80-luvulta. Se on hyvin karkea versio ja siihen on tullut paljon lisäyksiä ja muutoksia vuosien varrella, mm. lämmöntalteenotto, jota käytetään tehtaan lämmitykseen. Alkuperäisen rinnalle tein päivitetyn version kytkentäkaaviosta. Kytkentäkaaviot löytyvät liitteestä. (LIITE 1). 5 KÄYTTÖOHJE JA ESIIN TULLEET ONGELMAT 5.1 Ongelmat ja parannusehdotukset Opinnäytetyön yksi tarkoituksista oli etsiä ja tutkia ongelma kohtia ja hakea niihin parannusehdotuksia. Ongelmien kartoitus helpottaa Metso Foundriesia katsomaan hieman pidemmälle tulevaisuuteen sekä mahdollistaa uusien ongelmien ennaltaehkäisyn Lämmönsiirtimen tukkeutuminen Palosen ja Mäkisen mukaan jäähdytysjärjestelmän suurin ongelma on lämmönsiirtimien tukkeutuminen. Se tekee järjestelmästä jatkuvasti haavoittuvan. On totta, että tämänlaisen jäähdytyksen pitäisi oikeasti toimia moitteettomasti vuosia, ennen kuin se vaatii huoltoa. Lämmönsiirtimen tukkeutuminen muunlaisissa jäähdytysjärjestelmissä on harvinaista. Esimerkiksi ilmalla jäähdytettävä neste on toiminta varmempi, koska jäähdytyspiirit ovat suljettuja. Lisäsuodatus olisi järkevä vaihtoehto pyrittäessä estämään lämmönsiirtimien likaantuminen. Yksi ratkaisuna olisi, että asennetaan lisäsuodatin valimon välisäiliön yhteyteen. Tällä päästäisi eroon suhteellisen työläästä siirtimen purkamisesta ja kaupunginveden käytöstä. Tehtävä työ olisi enää suodattimen toiminnan valvominen. Säästönä olisi kaupunginvesi sekä purkamiseen käytetyt työtunnit, mutta toisaalta sähkönkulutus lisääntyisi suodattimen käytön osalta. Suodatin mallista riippuen se saattaa tarvita

29 26 myös paineilmaa suodatusprosessiin (Dynasand-esite 2008). Koska Metson tehdasalue käsittää muutakin teollisuutta, olisi suodatusjärjestelmä helpompi investoida juuri valimon välisäiliölle, jotta ei tarvitsisi puuttua muiden organisaatioiden investointeihin. Suomessa Keravalla toimiva Vodapro Oy valmistaa suodattimia, joita käytetään mm. metalliteollisuudessa. Kyseinen suodatusjärjestelmä valitaan tarkoin kohteen mukaan ja se vaatii hyvin vähän huoltotoimenpiteitä. (Dynasand-esite 2008.) Ammattitaitoisen henkilökunnan siirtyminen eläkkeelle Ainoa Metson valimon BBC-uunien LVI-laitteiden huollon osaava huoltomies on tällä hetkellä osa-aikaeläkkeellä. Hän tulee siirtymään lopullisesti työelämästä parin vuoden sisällä ja hänen mukanaan uhkaa lähteä arvokasta tietoa LVI-laitteiden huoltamisesta. Muut uunien huoltoon osallistuvat työmiehet eivät tunne LVI-tekniikkaa tarpeeksi hyvin. Ongelma on se, että he osaavat huoltaa laitteita, mutta heillä ei ole tietoa LVIhuoltotoimien perusteista, jonka takia he eivät osaa vastata jäähdytystekniikkaan liittyviin ongelmiin. Tämän vuoksi Metsolla on tarve selkeälle ohjekirjalle Välisäiliön moottoriventtiili ja Vasikkalammen taajuusmuuttajapumppu Tämän työn alaluvussa 3.4 kerrotaan välisäiliön täyttämisestä. Ongelmana on, jos pumppaamolla on käynnissä ainoastaan yksi sähkökäyttöinen pumppu. Tällöin syntyy liian suuri paineen alentuminen tulovesiputkessa, jolloin dieselvarapumput käynnistyvät ja aiheuttavat hälytyksen palokunnalle. Kun säiliö on täyttynyt, varapumput sammuvat ja moottoriventtiili menee kiinni. Koska dieselpumppujen käynnistymistä halutaan välttää, pidetään pumppaamolla kahta sähköpumppua käynnissä, joiden yhteisteho on turhan suuri. (Liimatainen 2009.) Liian suuren paineen alentumisen pitäminen kurissa on mahdollista linjasäätöventtiilillä. Linjasäätöventtiili on mahdollista lisätä moottoriventtiilin jälkeen. Vasikkalammen pumppaamolla sijaitseva taajuusmuuttajapumpusta kerrotaan myöskin alaluvussa 3.4. Ongelmana on, että pumppua ei voida käyttää taajuusmuuttajan kanssa, koska pumpun imuputken päässä oleva pohjaventtiili on rikki (Liimatainen,

30 2009). Venttiilin investoiminen saisi aikaan taajuusmuuttajapumpun ympäri vuorokautisen käytön ja tämän myötä sähköenergiassa säästämisen Laitteiden ikä Koska jäähdytyslaitteisto on 80-luvulta eli noin 25 vuotta vanha, on ymmärrettävää, että vikoja syntyy ja niiden myötä on tehtävä korjausinvestointeja. Tämän ikäinen jäähdytysjärjestelmä alkaa olla elinkaarensa lopussa. Esimerkiksi syksyllä 2008 ja alkukeväällä 2009 on jouduttu hankkimaan uusia pumppuja jäähdytysveden kierrolle, koska vanhoihin pumppuihin tuli laakerivikoja. (Tehdasvierailu 2009.) Laitteiden käyttöikä on kuitenkin rajallinen. Jossain vaiheessa muidenkin laitteistojen uusiminen tulee väistämättä eteen, joista todennäköisimmät ovat moottoriventtiilit. Muita laitteistoa voidaan uusia osa kerrallaan, jolloin kertakustannukset eivät kasva turhan suuriksi. Vanha jäähdytysjärjestelmä uusiminen kokonaan olisi varma ratkaisu. Metso on päättänyt uusia järjestelmää osa kerrallaan, joka on myöskin toimiva uusimisvaihtoehto. Laitteiden käyttöä on mahdollista tehostaa varsinkin Vasikkalammen pumppaamolla, mutta myös BBC-uuneilla. Tehostamisen myötä syntyy energiataloudellisia säästöjä. Huolellisella huollolla ja aiemmin mainitulla lisäsuodatuksella saadaan laitteille pidempi käyttöikä ja vältetään liian aikaisia uusien laitteiden investointeja. 5.2 LVI-laitteiden käyttö ja huolto-ohjeet Jäähdytysjärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje on luotu Metson valmiille käyttöohje pohjalle. Pohjana on Metson tehtaalla sijaitsevan betoniaseman käyttö- ja huolto-ohje (Betoniasema 2008). Varsinaiset käyttö- ja huolto-ohjeet ovat erillisessä liitteessä, koska tekstin rakenne on erilainen. Samalla on helpompi erottaa opinnäytetyöstä ohjeet, jotka sijoitetaan työn valmistuttua uunien jäähdytysjärjestelmien laitetilaan. Ideana on, että sieltä löytyvät selkeät ja nopeasti luettavat käyttö- ja huolto-ohjeet eikä moni kymmensivuista opinnäytetyötä. Ohjeet on luotu yhteistyössä Seppo Liimataisen, Ilkka Mäkisen ja Ilkka Palosen kanssa. (LIITE 2).

31 5.3 Käyttö- ja huolto-ohjeisiin perehdytys 28 Käyttö- ja huolto-ohjeiden perehdyttämiskoulutus järjestetään Metson valimolla erikseen sovittavana ajankohtana. Jotta ohjeiden käyttö olisi oikeaa ja järkevää, on syytä pitää koulutustilaisuus työntekijöille ja työnjohtajille, jotka BBC-uuneja käyttävät. Koulutuksessa esitellään ensin luentomateriaalia aiheesta, sekä tehdään konkreettinen esittely itse uuneilla. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyön lähtötilanteena oli saada aikaiseksi selkeät ohjeet BBC-uuneihin liittyvästä LVI-tekniikasta. Työn tilaajan ajatuksena oli, että tieto saataisiin paperiseen muotoon, jotta LVI-tekniikkaan perehdyttämätönkin pystyisi työskentelemään uunin LVI-laitteiden parissa. Ohjeisiin haluttiin saada mahdollisimman paljon tietoa eläkkeelle siirtyvältä huoltomieheltä Seppo Liimataiselta. Tärkeimmät tiedot koskivat jäähdytysjärjestelmän lämmönsiirtimien puhdistustyötä. Opinnäytetyön aloittamisella oli hyvät lähtökohdat, koska ongelmat, joihin haluttiin saada ratkaisuja, olivat tiedossa. Esimerkiksi yleensä ongelmana on se, että ei tunneta ongelman syytä ja joudutaan suorittamaan kalliita tutkimuksia, jotka eivät välttämättä johda mihinkään. Eläköitymisen lähestyessä on lähdetty hyvissä ajoin hoitamaan asiaa opinnäytetyötilauksen myötä. Lähdin rakentamaan työtä kartoittamalla uunien LVI-tekniikkaa ottamalla paljon valokuvia ja tekemällä haastatteluja. Haastattelujen myötä tilaajan toiveet alkoivat selkeytyä. Samalla pohdin, kuinka saataisiin aikaan rahallisia säästöjä kaupunginveden käytöstä. Vasta myöhemmin tehdasvierailujen myötä otin aiheeseen mukaan myös Vasikkalammen pumppaamon ja siihen liittyvät energiansäästöasiat, koska paljastui, että sieltä saataisiin aikaan huomattavampia säästöjä sähkössä ja dieselissä. Lisäksi lisäsin mukaan opinnäytetyöhöni pumppaamolla olevat suodatusjärjestelmät, jotka eivät saa aikaan haluttua tulosta veden laadulle ja tämän myötä aiheuttavat ongelmat lämmönsiirtimille. Vaikka pumppaamolle oli tehty investointeja energian säästön kannalta, eivät ne olleet tuottaneet haluttuja tuloksia. Esimerkiksi uusi taajuusmuuttajalla varus-

32 tettu pumppu ei ollut toiminnassa. Hyvää oli, että energiatehokasta tekniikkaa oli hankittu, mutta ne kaipasivat pientä hienosäätöä. 29 Nykyajan kehityssuuntien myötä energiansäästöstä on tullut merkittävä asia myöskin teollisuudessa. Entisajan tekniikasta ja käyttötavoista huomasin, että energiansäästöön liittyvät asiat eivät ole olleet tärkeitä. Esimerkiksi edellä mainittu Vasikkalammen pumppaamon pumput ovat tähän asti pyörineet turhaan täydellä teholla ympäri vuorokauden. Metso ja sen valimo ovat suuria organisaatioita. Vaihtoehtona ongelmien ennaltaehkäisyyn olisi palkata yksi LVI-tekniikan asiantuntija riveihin. Palkkauksen myötä opinnäytetyössäni käsiteltävät ongelmat ja säästötoimenpiteet olisi voitu hoitaa aiemmin. Asiantuntijan avulla olisi mahdollista saada aikaan optimaalisempaa käyttöä Metson muissakin LVI-tekniikkaa sisältävissä kohteissa. Myös oman henkilökunnan erityisosaamiskoulutus mahdollistaisi LVI-laitteiden optimikäytön. BBC-uunien lämmönsiirtimien tukkeutuminen on Metson valimon suurin ongelma. Tukkeutumiset olisi mahdollista välttää investoimalla parempaan suodatusmenetelmään. LVI-tekniikka BBC-uunien osalta alkaa olla elinkaarensa päässä, joten perusteellinen remontti tulee olemaan edessä. Näin ollen olisi mahdollisuus siirtyä ilmalla hoidettavaan jäähdyttämiseen. Jäähdytysjärjestelmän uusiminen osa kerrallaan on toimiva vaihtoehto, mutta se ei koskaan vastaa uutta. Valimon välisäiliön täyttöön liittyvä liian suuri paineen aleneminen voitaisiin estää lisäämällä linjasäätöventtiili, joka kuristaa veden virtausta. Kuristamista on kokeiltu olemassa olevalla tavallisella pallosulkuventtiilillä, mutta tämän kaltainen venttiili ei sovellu pidempiaikaiseen kuristussäätöön, koska sitä ei ole suunniteltu sellaiseen käyttöön. Opinnäytetyön ansiosta tärkeät BBC-uunien LVI-tekniikkaan liittyvät tiedot on saatu koottua kirjalliseen muotoon. Työn tilaajan on nyt mahdollista tutustua omaan järjestelmään ja sen ongelmakohtiin.

33 luvulta tähän päivään on tapahtunut suurta teknologista kehitystä LVItekniikassa. Laitteista on tullut energiatehokkaita ja pitkäikäisiä, ja niiden käyttämiseen ja huoltamiseen on olemassa hyviä ohjeita. Tästä syystä BBC-uunien tekniikka jää väistämättä kehityksen jalkoihin. Jotta pystyttäisiin tulevaisuudessakin valamaan laadukkaita valutuotteita varmatoimisessa raudansulatusuunissa, olisi kannattava panostaa LVI-tekniikkaan. LVI-tekniikasta huolehtimalla saadaan aikaan rahallisia säästöjä ja vähemmän huolia.

34 31 LÄHTEET Aittomäki, Antero (Toim.) Kylmätekniikka Gummerus kirjapaino Oy: Kylmätuki KYT Oy: Gummerus. Aittomäki, Antero Jäähdytystekniikka Teoreettiset perusteet Tampereen teknillinen korkeakoulu, opintomoniste 81. Autere, Eugen, Ingman, Yrjö, Tennilä, Paavo, Valimotekniikka , Insinööritieto Oy. Betoniaseman käyttö- ja huolto-ohjeet Metso Foundries Oy Jyväskylä. Worddokumentti. Luotu Luettu Dynasand suodattimet Vodapro Oy. PDF-dokumentti. Päivitetty Luettu Metso Foundries Metso Foundries Oy Jyväskylä WWW-sivut. Päivitetty Luettu Liimatainen, Seppo haastattelu & tehdasvierailu Metso Foundries Oy Jyväskylä. Liimatainen, Seppo & Palonen, Ilkka haastattelu & tehdasvierailu Tiedottaja. Metso Foundries Oy Jyväskylä. Palonen, Ilkka, haastattelu & tehdasvierailu Metso Foundries Oy Jyväskylä. Palonen, Ilkka & Mäkinen, Ilkka, haastattelu & tehdasvierailu Tiedottaja. Metso Foundries Oy Jyväskylä.

35 Palonen, Ilkka & Mäkinen, Ilkka haastattelu & tehdasvierailu Tiedottaja. Metso Foundries Oy Jyväskylä. 32 Pihkala, Juhani Prosessitekniikan yksikköprosessit Opetushallitus. Yritysesite Metso Foundries Oy Jyväskylä. Powerpoint-dokumentti Päivitetty Luettu Pumpun käyttö- ja huolto-ohje Kolmeks Oy. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Siegen-suodattimen käyttöopas Dango & Dienenthal Filtertechnik GmbH. Luotu Luettu Vainio, Martti ja Niemi, Markku J. Kone- ja metallitekniikka: LVI-tekniikka Porvoo: WSOY ammattioppikirjat. Vaittinen, Helena Maint Partner laajensi Voikkaalta Ruukinporttiin. Kouvolan Sanomat , sivu 5. Valokuva-aineisto Metso Foundries Oy Jyväskylä & Valokuva-aineisto Metso Foundries Oy Jyväskylä Vesimaksu hinnasto Jyväskylän Energian WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu

36 LIITTEET 1 LIITE 1(1) Alkuperäinen kytkentäkaavio

37 2 LIITE 1(2) Päivitetty kytkentäkaavio

38 (17) BBC-UUNIN JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE OHJEEN SISÄLTÖ OHJEIDEN TARKOITUS 1. JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄN LAITTEIDEN KÄYTTÖ 1.1. Moottori- ja sulkuventtiilit 1.2. Pumppujen käyttö 1.3. Lämmönsiirtimien käyttö 2. LAITTEIDEN HUOLTO-OHJEET 2.1. Lämmönsiirtimen purku- ja puhdistustyö 2.2. Pumppujen huolto- ja vuorotteluohjelma 2.3. Moottoriventtiilien huolto 2.4. Jäähdytysletkujen huolto 3. OHJEET ERIKOISTILANTEISIIN 3.1 Hälytykset valvomossa 3.2 Hätäjärjestelmä sähkökatkon aikana 3.3 Letkurikko 4. TURVALLISUUSOHJEET 5. JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄN KYTKENTÄKAAVIO

39 (17) OHJEIDEN TARKOITUS Nämä käyttö- ja huolto-ohjeet koskevat hallissa 4 sijaitsevia BBC-sulatusuunien jäähdytysjärjestelmää. Ohjeet on säilytettävä työpisteessä ja niiden on oltava jatkuvasti työntekijöiden saatavilla. Lämmönsiirtimen purku- ja puhdistustyöt voidaan suorittaa näiden ohjeiden perusteella. Ohjeiden tarkoituksena on ohjata huoltotyön suorittajaa, mutta ohjeet edellyttävät ohjeiden tekijän perehdyttämistä ohjeisiin, kokeneemman työntekijän opastusta tai aikaisemmin perehdytyksen saaneen henkilön opastusta. Ohjeet ovat huoltotyönsuorittajan muistilista ja tuki. Jäähdytysjärjestelmän normaalissa toiminnassa lämmönsiirtimien ensiöpuolilla kiertää Vasikkalammen vesi. Tällöin kaupunginveden kulutus on nollassa. Kun ongelmia ilmenee, otetaan käyttöön joko vara- tai hätäjäähdytysjärjestelmä. Vara- ja hätäjärjestelmistä on kerrottu enemmän kohdissa 2.1 ja JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄN LAITTEIDEN KÄYTTÖ 1.1 Moottori- ja sulkuventtiilit Venttiilit ovat sulkuventtiilejä, joilla ohjataan jäähdytysveden kulkua. Sulkuventtiilejä käytetään, kun puhdistetaan lämmönsiirtimiä. Järjestelmä sisältää myös automaattisia moottoriventtiilejä, joiden toiminta perustuu lämpötilan säätöön. Näitä moottoriventtiileitä on laitetilassa viisi kappaletta, joista neljä

40 3(17) on käytössä. Nämä neljä löytyvät sekä lampiveden että kaupunginveden tuloputkista. Kuvissa 1 ja 2 uunin 1 moottoriventtiilit. KUVA 1. Kaupunginveden moottoriventtiili ja kytkentä toisiopiiriin. Lampiveden moottoriventtiileitä pystytään ajamaan myös manuaalisesti auki tai kiinni seinällä olevilla Honeywell-säätimillä, kuva 3. On tärkeää huomata, että säätimien auki/kiinni -merkinnät ovat päinvastaiset. KUVAT 2. ja 3. Lampiveden moottoriventtiili sekä sitä ohjaava yksikkösäädin.

41 (17) Viides moottoriventtiili sijaitsee heti vesimittarin jälkeen, mutta sen toiminta ohjaa kaupunginveden virtausta lämmönsiirtimien ensiöpuolille, joissa on kannattavampaa käyttää lampivettä, katso kuva 4. Moottoriventtiili on harvoin käytössä, joten sen toimintaan ei tarvitse puuttua. Kaupunginveden moottoriventtiilit on kytketty toisiopiiriin. KUVA 4. Moottoriventtiili kuvassa keskellä. 1.2 Pumppujen käyttö Pumppuja voidaan käynnistää niiden omilla kytkimillä valvomosta tai laitetilasta. Molempien uunien jäähdytysjärjestelmissä on jäähdytysvedelle kaksi pumppua, joista toinen on varalla ja toinen koko ajan käynnissä, katso kuva 5. Pumppujen tulo- ja menoputket on varustettu molemminpuolisilla sulkuventtiileillä niiden huoltamista varten.

42 (17) KUVA 5. Jäähdytysveden kiertovesipumput (Uuni 1) 1.3 Lämmönsiirtimien käyttö Lämmönsiirtimien normaaliolojen käyttöön ei liity muuta kuin niiden valvominen ja pulttien kiristäminen, kun vuoto on runsasta. Vuotoa voi ilmetä, vaikka pultit olisivat juuri kiristetty, koska uunin lämpötilan vaihdellessa aiheutuu lämmönsiirtimille lämpölaajenemista. Lämmönsiirtimien ensiö- ja toisiopuolilla on automaattiset täytöt, joten kenenkään ei tarvitse valvoa järjestelmän tyhjentymistä. Ensiöpuolen täyttö tulee Vasikkalammen pumppaamolta ja toisiopuolen täyttö avopaisunta-astioiden kautta.

43 (17) 2. LAITTEIDEN HUOLTO 2.1 Lämmönsiirtimen purku- ja puhdistustyö Kun lampiveden puoleiset lämmönsiirtimien lamellit tukkeutuvat, valvomossa olevien lämpömittarien lukemat alkavat kohota ja aiheuttavat hälytyksen. Silloin otetaan käyttöön varajärjestelmä. Järjestelmä käyttöönotto tapahtuu sulkemalla lampiveden sulkuventtiilit ja avaamalla venttiili kaupunginvedelle, joka jatkaa jäähdytystä. Kaupungin vettä ei kierrätetä lämmönsiirtimissä, kuten lampivettä, vaan juoksutetaan suoraan toisiopuolelle, koska lämmönsiirrin on puhdistettavana. Kaupunginvettä säädellään moottoriventtiilillä, jota ohjaa termostaatti. Alla on kerrottu vaihe vaiheelta lämmönsiirtimen purku- ja puhdistustyö ja mitä venttiileitä pitää avata tai sulkea. Ennen kuin aloitat työn, varaa uusi lämmönsiirtimen lamellipaketti siltä varalta, että nykyisessä ilmenee vaurioita. Käytä suojakäsineitä ja pyri saamaan itsellesi avustaja. Muista myös informoida uunin käyttäjille ja työnjohdolle, että olet suorittamassa huoltotöitä. Vaihe 1. Kaupunginveden moottoriventtiili (lisävesi) - Käännä moottoriventtiiliä ohjaava termostaatin kytkin 30 C:een eli täysin vasemmalle, katso kuva 6. Venttiilin pitäisi avautua kokonaan. Älä tehosta jäähdytystä hätävesiohitus -venttiiliä avaamalla, koska silloin vaarana on viemärin tulviminen.

44 (17) KUVA 6. Kaupunginveden moottoriventtiilin termostaattiohjain - Jos moottoriventtiili ei avaudu kuten edellä mainittiin, ota käyttöön ohitusletku. Letkun toinen pää on kytketty valmiiksi oven vasemmalla puolella olevaan liittimeen, mutta toinen pää on kytkettävä moottoriventtiilin viereiseen liittimeen, katso kuva 7. KUVA 7. Ohitusletkun liitoskohta

45 8(17) Vaihe 2. Sulkuventtiilit - Sulje sulkuventtiilit numero 6, 5 ja 8. Molemmissa jäähdytysjärjestelmissä numerointi on sama. Kuvissa uunin 1 venttiilit. - Avaa sulkuventtiili 4. - Sulje lämmön talteenoton meno- ja paluuventtiilit, joiden numero on Raota lämmönsiirtimen takana olevaa viemärin sulkuventtiiliä numeroa 11, etteivät avopaisunta-astiat tulvi. Venttiili 6 Venttiili 5 Venttiili 4 KUVA 8. Vaiheen 2 venttiilit Venttiili 8 Venttiilipari 12

46 (17) Vaihe 3. Lämmönsiirtimen purku - Ennen kuin aloitat siirtimen purkamisen, mittaa lämmönsiirtimen leveys (lamellipaketin ulkomitta). - Avaa keskimmäisiä pultteja 25 mm lämmönsiirtimessä roikkuvalla kiintoavaimella. - Irrota muut pultit kokonaan. - Irrota keskimmäiset pultit. - Aloita lamellien purku ja säilytä järjestys. - Tutki tiivisteiden kunto. - On mahdollista vaihtaa vioittunut lamelli uuteen yksi kerrallaan. - Puhdista lamellit harjalla. - Seuraa jäähdytysveden lämpötiloja puhdistuksen yhteydessä. Vaihe 4. Lämmönsiirtimen kokoaminen - Asettele lamellit oikeassa järjestyksessä huolellisesti toisiaan vasten. - Kiinnitä keskimmäiset pultit ja kiristä, kunnes muut pultit saavat täyden kierteen. - Kiristä, kunnes päätyjen sisäpuolinen etäisyys on vähintään mittaamasi leveys. Kiristä lisää, jos lämmönsiirrin vuotaa. - Seuraa tilannetta uunin eri kuormitusasteilla vuotojen varalta. - Tarkkaile lämpötiloja.

47 (17) 2.2 Pumppujen huolto ja vuorotteluohjelma Pumppujen käyntivuoron vaihto - Avaa ensin pysähdyksissä olevan pumpun venttiilit. - Käynnistä pysähdyksissä oleva pumppu valvomossa sijaitsevasta kytkimestä. Käynnistys sammuttaa käyntivuorossa olleen pumpun. - Sulje käyntivuorossa olleen pumpun venttiilit. - Parittomilla kuukausilla käyvät käytävän puoleiset pumput - Parillisilla kuukausilla käyvät seinän viereiset pumput Jos pumpussa on suurempia vuotoja, irrota pumppu ja vie huoltoliikkeeseen huollettavaksi. 2.3 Moottoriventtiilien huolto Samalla kun vaihdat pumppujen vuoroja, tutki kaikki moottoriventtiilit. Ilmoita työnjohdolle ennen kuin aloitat työt. - Etsi Vasikkalammen moottoriventtiilin Honeywell-säädin. (kuva 3 s.3) - Puhdista venttiilin kara vanhasta rasvasta ja laita uudet rasvat. Jos karassa on kiinni pinttynyttä likaa, hio sitä hienojakoisella hiomapaperilla. - Säädä moottoriventtiili täysin auki. - Säädä moottoriventtiili täysin kiinni. - Laita kytkin takaisin automaattiasentoon.

48 (17) 2.3 Jäähdytysletkujen huolto Uunille nousevat jäähdytysvesiletkujen liitoksien kunto on tarkastettava vähintään puolen vuoden välein. Liittimien tarkastus suoritetaan aina työkalun avulla, jotta voidaan varmistua niiden riittävästä kireydestä. (Katso kuva 9). Muista, että letkuissa voi kiertää polttavan kuuma vesi, joten ilmoita aina työn suorittamisesta uunin käyttäjille ja pyri saamaan joku avuksi. Käytä suojakäsineitä ja -laseja. KUVA 9. Kumiletkujen letkuliittimet 3. OHJEET ERIKOISTILANTEISIIN 3.1 Hälytykset valvomossa Ongelma: Jäähdytysveden ylikuumeneminen Hälytys syntyy jäähdytysveden lämpötilan noustessa yli 65 C:een. Ilmoitus hälytyksestä näkyy valvomossa tietokoneen näytöllä sekä päivystäjän matkapuhelimessa.

49 (17) Uuni kytkeytyy pois päältä jäähdytysveden noustessa 80 C:seen. Jokaisella piirillä on omat anturit. Niiden lisäksi valvomossa on digitaalimittarit, jotka kertovat paluuveden kokonaislämpötilan. Todennäköinen ongelman aiheuttaja on lämmönsiirtimen tukkeutuminen tai harvemmin anturivika. Ongelma: Jäähdytysvesi ei virtaa putkistoissa Jokaisella uunin seitsemällä jäähdytyspiirillä on oma virtauksen tunnistusanturi. Virtaushälytys ilmenee valvomossa punaisella led-valona. Normaalitilanteessa palaa vihreä valo. Todennäköinen ongelman aiheuttaja on anturivika, jonka aiheuttaa putkissa oleva lika. Keltainen led-valo ilmaisee, että anturi pitää puhdistaa. Uunin jäähdytysvesipiirien puhdistustyö eli peittaus tehdään noin kaksi kertaa vuodessa. 3.2 Hätäjärjestelmä sähkökatkon aikana Hätäjäähdytysjärjestelmä tulee käyttöön siinä vaiheessa, kun tehtaalla sattuu sähkökatko. Samalla lähtee ilmoitus päivystävälle sähkömiehelle. Silloin uunit ja kiertovesipumput sammuvat, mutta uunin sisällä oleva valtava kuumuus vaatii edelleenkin jäähdytystä.

50 13(17) KUVA 10. Hätäjärjestelmän venttiilit Jäähdytysjärjestelmässä on varauduttu tällaiseen tilanteeseen asentamalla jousiventtiilit (kuva 10), jotka avautuvat sähkökatkon yhteydessä jousen voimalla. Tällöin kaupunginvesi alkaa kiertämään omalla paineellaan uunien jäähdytysputkissa. Tilanteen varmistamiseksi voidaan avata venttiili, jossa lukee hätävesiohitus normaalisti kiinni (Kuvat 11 ja 12).Venttiilin avaaminen lisää jäähdytysveden virtaamaa uuneille. KUVA 11. Hätävesiohitus uunille 1. KUVA 12. Hätävesiohitus uunille 2.

51 (17) Uunien takana olevat putkiyhteet (kynsiliittimet) on tarkoitettu paloauton letkuille, jos jäähdytysjärjestelmä kaatuu, katso kuva 13. KUVA 13. Paloautoletkun kynsiliittimet uunin takana Sähkökatkon yhteydessä ja jälkeen on syytä tarkastaa kaikki laitehuoneen sähkölaitteet ja varmistaa, että ne ovat toiminnassa. Tilanteen jälkeenkin on tarkkailtava järjestelmän toimivuutta tarkkailemalla jäähdytysveden lämpötiloja. Tarkkailua on jatkettava vähintään kaksi tuntia, jotta lämpötilat tasoittuvat järjestelmässä. 3.3 Letkurikko Uunin takana olevat letkuliitokset voivat rikkoutua, vaikka liitoksia olisikin seurattu ohjeiden mukaan.

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE MDG pumput

KÄYTTÖOHJE MDG pumput KÄYTTÖOHJE MDG pumput 30.07.2009 Nr. MDG0907-1-FI Sisällysluettelo 1. Tavaran vastaanotto.................................... 3 2. Yleistä...............................................3 2.1 Toimintaperiaate.........................................3

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Suositellut lisävarusteet

Suositellut lisävarusteet www.hogfors.com Kotimainen GST-lämmönjakokeskus on oikea valinta kiinteistön liittämiseksi kaukolämmitykseen. Energiansäästöä, huollettavuutta ja lämmitysverkoston elinkaarta voidaan lisätä HögforsGST:n

Lisätiedot

DIESELPUMPUT SPRINKLERI- JA PALOVESIPUMPPUKÄYTTÖÖN

DIESELPUMPUT SPRINKLERI- JA PALOVESIPUMPPUKÄYTTÖÖN DIESELPUMPUT SPRINKLERI- JA PALOVESIPUMPPUKÄYTTÖÖN Dieselmoottorit AGCO Sisu Power-sprinkleripumppujen voimanlähteenä käytetään nelitahtisia, nestejäähdytteisiä joko 3-, 4- tai 6-sylinterisiä, turboahdettuja

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SE - 140 SE - 200 SE - 250 SE - 300 SE - 400 Käyttövesivaraaja Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan. Anodin kuluminen on tarkastettava

Lisätiedot

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1 Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu

Lisätiedot

FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy

FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy 1 Johdanto FX-pumppu on suunniteltu, valmistettu ja testattu FX Airguns AB:ssä Ruotsissa. Pumpuissa käytetyt kaksi eri järjestelmää

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Repijäuppopumppu. Paineviemärijärjestelmän sydän

Repijäuppopumppu. Paineviemärijärjestelmän sydän Repijäuppopumppu Paineviemärijärjestelmän sydän Parhaimmillaan paineen alla Kun korkeuserot ja välimatkat estävät viettoviemärin käytön, jää vain yksi kustannustehokas ja joustava ratkaisu jäljelle. Jopa

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE 1(7) WATMAN - VEDENSUODATTIMET ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE NEUTRALOINTISUODATIN... C8 (laitetyypit alkaen 08-11-2006) C10 C12 C15 C18 YLEISTÄ 1. ASENNUS 2. SUODATTIMEN KÄYTTÖÖNOTTO 3. ph- ARVON SÄÄTÖ 4. HUOLTO

Lisätiedot

VARISCO itseimevät keskipakopumput J

VARISCO itseimevät keskipakopumput J VARISCO itseimevät keskipakopumput J Teollisuuskäyttökohteet Nesteensiirto: puhtaat tai likaiset nesteet, neutraalit nesteet, hapot, emäkset; hiekka, muta- tai kiintoainesuspensiot; puhtaat tai likaiset

Lisätiedot

Yleistä. Tekniset tiedot. Lämpimän käyttöveden omavoimainen säätöventtiili 2001.01

Yleistä. Tekniset tiedot. Lämpimän käyttöveden omavoimainen säätöventtiili 2001.01 TOUR & ANDERSSON AB QUALITY AND ENVIRONMENT SYSTEM Certification of Registration Number 2125 and 2125 M Certified by SP TA-Therm 6-15-5 FI Lämpimän käyttöveden omavoimainen säätöventtiili 2001.01 Yleistä

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154).

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154). 4210 Termostaattinen sekoitusventtiili (37 C 65 C) Venttiili on tarkoitettu lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliksi, joka rajoittaa verkostoon menevän veden lämpötilaa. (D1.: "henkilökohtaiseen puhtaanapitoon

Lisätiedot

Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset.

Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset. 9. Vastusupokasuunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset. Upokas

Lisätiedot

SM45 bi-metallinen lauhteenpoistin Asennus- ja huolto-ohje

SM45 bi-metallinen lauhteenpoistin Asennus- ja huolto-ohje 0256350/1 IM-P025-02 ST Issue 1 SM45 bi-metallinen lauhteenpoistin Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus 4. Käyttöönotto 5. Toiminta 6. Huolto 7. Varaosat

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

"THE FLOW" TIIVISTENESTELAITTEEN ASENNUS-, KÄYTTÖ-, JA HUOLTO-OHJE APP / APT PUMPULLE, SOVITE (T 02)

THE FLOW TIIVISTENESTELAITTEEN ASENNUS-, KÄYTTÖ-, JA HUOLTO-OHJE APP / APT PUMPULLE, SOVITE (T 02) THE FLOW TECHNO TFT OY KORVENKYLÄNTIE 10 P.O. BOX 50 40951 MUURAME, FINLAND TEL: +358-14-3722113 FAX: +358-14-3722012 E-mail: flowtechno@flowtechno.com TIIVISTENESTELAITE: TFT W02 A F Sivu: 1/7 Korvaa:

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Oy Finn-Gamec AB. Member of K-D Group

Oy Finn-Gamec AB. Member of K-D Group Oy Finn-Gamec AB Member of K-D Group K-D GROUP K-DEVELOP OY (www.k-develop.fi) on 2008 perustettu omistajayhtiö, joka pitkäjänteisesti rakentaa vahvaa tekniikkaryhmää K-D GROUP TAVOITE K-D Groupin tavoite

Lisätiedot

AE36 automaattinen ilmanpoistin vesijärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje

AE36 automaattinen ilmanpoistin vesijärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje 0170550/4 IM-P017-03 ST Issue 4 AE36 automaattinen ilmanpoistin vesijärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus 4. Käyttöönotto 5. Toiminta 6. Huolto

Lisätiedot

system 2.0 KODIN OHJAUSLAITE

system 2.0 KODIN OHJAUSLAITE system 2.0 KODIN OHJAUSLAITE KÄYTTÖ- JA OHJEKIRJA YLEISTÄ Lue tämä ohjekirja huolellisesti ennen ohjausyksikön käytön aloittamista, käytä ainoastaan tämän kirjan ohjeiden ja annettujen opastusten mukaisesti.

Lisätiedot

LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN. Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös. VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä.

LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN. Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös. VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. Maahantuoja: ISOJOEN KONEHALLI OY Keskustie 26, 61850 Kauhajoki

Lisätiedot

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje REVISIO 6.8.2012 sivu 2 Onnittelumme! Laadukas ja varmatoiminen Lining pumppaamo on nyt asennettu ja ammattimiesten suorittamat sähkö- ja putkiasennukset on

Lisätiedot

Käyttöohje, ohjauspaneeli Balboa TP600

Käyttöohje, ohjauspaneeli Balboa TP600 Käyttöohje, ohjauspaneeli Balboa TP600 Tälle ohjauspaneelille on mahdollista saada wifi-ohjaus, kysy lisää huolto@allastarvike.fi Näppäimien nimet voivat vaihdella valmistajan ja mallin mukaan. Altaan

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä L at t i a l ä m m i t y s U P O N O R P U S H 2 3 A Pumppu- ja sekoitusryhmä 04 2010 5042 Lattialämmityksen pumppu- ja sekoitusryhmä on pumppu- ja sekoitusryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

"THE FLOW" TIIVISTENESTELAITTEEN ASENNUS-, KÄYTTÖ-, JA HUOLTO-OHJE KAKSITOIMISELLE MEKAANISELLE TIIVISTEELLE (T 03)

THE FLOW TIIVISTENESTELAITTEEN ASENNUS-, KÄYTTÖ-, JA HUOLTO-OHJE KAKSITOIMISELLE MEKAANISELLE TIIVISTEELLE (T 03) THE FLOW TECHNO TFT OY KORVENKYLÄNTIE 10 P.O. BOX 50 40951 MUURAME, FINLAND TEL: +358-14-3722113 FAX: +358-14-3722012 E-mail: flowtechno@flowtechno.com TIIVISTENESTELAITE: TFT W03 A F Sivu: 1/7 Korvaa:

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Läpivirtauslämmittimet 1200-3,5/ 11/ 18. Asennus ja käyttöohjeet

Läpivirtauslämmittimet 1200-3,5/ 11/ 18. Asennus ja käyttöohjeet Läpivirtauslämmittimet 1200-3,5/ 11/ 18 Asennus ja käyttöohjeet SISÄLLYSLUETTELO Kuljetus 2 Sijoitus 2 Tekniset mitat 3 Putkiasennukset 4 Sähköasennukset 6 Päivittäinen käyttö/ Vian paikallistaminen 8

Lisätiedot

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin:

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: KL KYKNNÄ 1.09.100F 6.6.2008 ALLOX ALLOX igit S KL ALLOX 95 KL KNINN OHJ Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät ALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: ALLOX IGI S KL / ALLOX 130 KL / ALLOX 75 KL / ALLOX

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

BPT13 termostaattinen lauhteenpoistin Asennus- ja huolto-ohje

BPT13 termostaattinen lauhteenpoistin Asennus- ja huolto-ohje 1229250/ 4 IM-P122-02 ST Issue 4 BPT13 termostaattinen lauhteenpoistin Asennus- ja huolto-ohje BPT13A ja BPT13AX BPT13UA BPT13S ja BPT13SX BPT13US 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus

Lisätiedot

VARISCO itseimevät jätepumput ST-R

VARISCO itseimevät jätepumput ST-R VARISCO itseimevät jätepumput ST-R Varisco ST-R -sarjan pumput ovat itseimeviä kierrätyspumppuja ja soveltuvat suuria kiintoaineita sisältävien lietteiden pumppaamiseen. Pumput asennetaan pumpattavan nesteen

Lisätiedot

8. Induktiokouru-uunit

8. Induktiokouru-uunit 8. Induktiokouru-uunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kouru-uunit koostuvat periaatteellisesti teräsrungosta, johon on kiinnitetty induktori sulan lämpötilan ylläpitämiseksi. Kouru-uunien

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

HOT BOX 310 & 620 KÄYTTÖOHJEET

HOT BOX 310 & 620 KÄYTTÖOHJEET HOT BOX 310 & 620 KÄYTTÖOHJEET LÄMPÖYKSIKÖN ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET HOT BOX, joka on varustettu yhdellä tai kahdella 310 kw uunilla ja öljysäiliöllä, tulee sijoittaa tasaiselle ja suoralle alustalle.

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

Ihan teköö häjyä ku o nii heleppoa! HÄJY on täyden palvelun paketti

Ihan teköö häjyä ku o nii heleppoa! HÄJY on täyden palvelun paketti Ihan teköö häjyä ku o nii heleppoa! HÄJY on täyden palvelun paketti Kaukolämpöä luotettavasti ja edullisesti. HÄJY LÄHILÄMPÖ on edullinen kaukolämmmön palvelupaketti, joka sisältää liittymän, asennuksen,

Lisätiedot

Nokka-akselin hammashihnan vaihto Volvon B4204T moottorin

Nokka-akselin hammashihnan vaihto Volvon B4204T moottorin Harjoitus 4 Nokka-akselin hammashihnan vaihto Volvon B4204T moottorin Harjoituksen tarkoituksena on perehtyä nykyaikaisen, kahdella sylinterikannen yläpuolisella nokka-akselilla varustetun ottomoottorin

Lisätiedot

SIIRRETTÄVÄ JÄÄHDYTYSLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET RF-2930W/P1

SIIRRETTÄVÄ JÄÄHDYTYSLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET RF-2930W/P1 SIIRRETTÄVÄ JÄÄHDYTYSLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET RF-2930W/P1 TÄRKEÄÄ HUOMIOITAVAA Välttyäksemme vahingoilta ja jotta takuu on voimassa, asettakaa laite pystyasentoon vähintään 2 tuntia ennen käyttöönottoa

Lisätiedot

OPTIMUS 3,5 kw. Asennus- ja käyttöohje versio 3.0

OPTIMUS 3,5 kw. Asennus- ja käyttöohje versio 3.0 OPTIMUS 3,5 kw Asennus- ja käyttöohje versio 3.0 Kuvaus Laitetta ei saa asentaa kohteisiin jotka altistuvat räjähdysvaaralle tai kohteisiin joissa lämpötila voi laskea alle 0 C. Ole hyvä, lue ja noudata

Lisätiedot

Käyttöohjeet Pahlen V350 Hiekkasuodatin

Käyttöohjeet Pahlen V350 Hiekkasuodatin Käyttöohjeet Pahlen V350 Hiekkasuodatin Näiden ohjeiden kaikki kohdat on luettava huolellisesti läpi ja kaikki ohjeet huomioitava. Ennen asennustöiden alkua tulee suodatinlaitteen täydellinen toimitus

Lisätiedot

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat 10. Kaavauskehykset Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kaavauskehysten päätehtävä on pitää sullottu muotti koossa. Muotin muodostaa useimmiten kaksi päällekkäin olevaa kehystä, joiden

Lisätiedot

Käyttöohje NILAN VGU250

Käyttöohje NILAN VGU250 Käyttöohje NILAN VGU250 Versio SW 1.23 1.6.2010 Käyttöohje NILAN VGU250 Käyttöohje NILAN VGU250 Järjestelmätyypit Sisältö Ohjausyksikkö on suunniteltu käytettäväksi seuraavien järjestelmien kanssa. Alla

Lisätiedot

KULJETTAJAN KÄSIKIRJA

KULJETTAJAN KÄSIKIRJA KULJETTAJAN KÄSIKIRJA www.fogmaker.com Art. No. 8012-010 Edition 2.1 1 Yleinen kuvaus Tämä linja-auto on varustettu täysautomaattisella moottoritilan ja mahdollisen erillisen lisälämmitintilan sammutusjärjestelmällä.

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

AE10S suurikapasiteettinen ilmanpoistin nestejärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje

AE10S suurikapasiteettinen ilmanpoistin nestejärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje 1492050/1 IM-P149-13 ST Issue 1 AE10S suurikapasiteettinen ilmanpoistin nestejärjestelmiin Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus 4. Käyttöönotto 5. Toiminta

Lisätiedot

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L DUO : 11 16 kw ( ) COP.3 S 19 L Alféa Excellia KORKEA SUORITUSKYKY: Loistava ratkaisu lämmityssaneerauksiin Korkean suorituskyvyn omaavan AIféa Excellia avulla pystytään tuottamaan 6 C asteista käyttövettä

Lisätiedot

Irrotettava kahva helpottaa asennusta. Kahvaa voidaan kääntää sekä vasemmalle että oikealle, kun palloventtiili suljetaan.

Irrotettava kahva helpottaa asennusta. Kahvaa voidaan kääntää sekä vasemmalle että oikealle, kun palloventtiili suljetaan. Laadukas pallosulkuventtiili LENO MSV-S Kuvaus LENO TM MSV-S on pallosulkuventtiili kaikille LENOtuoteryhmän kertasääteisille linjasäätöventtiileille. LENO TM MSV-S-venttiiliä voidaan käyttää myös laadukkaana

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEKIRJA I 3000

KÄYTTÖOHJEKIRJA I 3000 KÄYTTÖOHJEKIRJA I 3000 JOHDANTO Hyvä asiakas Kiitos siitä, että valitsit toimittajaksi Pullman-Ermatorin. Toivomme, että uusi teollisuusimurinne I 3000 toimii tyydyttävästi ja täyttää kaikki siihen asetetut

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

PATTERIVENTTIILIT / TERMOSTAATTIANTURIT

PATTERIVENTTIILIT / TERMOSTAATTIANTURIT PATTERIVENTTIILIT / TERMOSTAATTIANTURIT TERMOSTAATTIT Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia, tarkkoja ja pitkäikäisiä. NESTETÄYTTEINEN TUNTOELIN Suuri sulkuvoima pienentää

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

VD215-VD232 2-tieventtiili/PN25

VD215-VD232 2-tieventtiili/PN25 VD215VD232 2tieventtiili/PN25 TUOTETIEDOT KÄYTTÖTARKOITUS VDventtiilit on suunniteltu käytettäviksi erityisesti kaukolämmönvaihtimissa (korkeat lämpötilat ja paineet) lämmityksen ja lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Imuyksikkö - moottoriteho 750 W - max. ilmamäärä 2210 m 3 /h - max. alipaine 920 Pa - jännite 230 V - virta 5.2 A - imyksikön paino n.

Imuyksikkö - moottoriteho 750 W - max. ilmamäärä 2210 m 3 /h - max. alipaine 920 Pa - jännite 230 V - virta 5.2 A - imyksikön paino n. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Perehdy tähän ohjekirjaan huolellisesti ennen kuin asennat, käytät tai huollat EXTOR 2300 imuria. Tämän ohjekirjan ohjeita tulee noudattaa. TEKNINEN ERITTELY EXTOR 2300 imuri:

Lisätiedot

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871 Flamcovent Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet 4-24-189//2002, Flamco 18503871 SF ssenus- ja käyttöohje sennus- ja käyttöohje Tekniset tiedot Suurin käyttöpaine Korkein käyttölämpötila : 10

Lisätiedot

Pöytämallinen biojätteen vähennysyksikkö

Pöytämallinen biojätteen vähennysyksikkö Pöytämallinen biojätteen vähennysyksikkö Laadukas ja tukeva ruostumattomasta teräksestä valmistettu biojätteen vähennysyksikkö. Laitteessa on yhdistettynä jätemylly ja vedenpoistoyksikkö teräksisessä tiskipöydässä.

Lisätiedot

GRUNDFOS Conlift. Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö

GRUNDFOS Conlift. Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö GRUNDFOS Conlift Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö conlift - huolehtii kondenssivedestä CONLIFT luotettava ratkaisu kondensiveden poistoon GRUNDFOSIN KONDENSSIVEDEN POISTOON TARKOITETTUJEN PUMPPAAMOIDEN

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SW - 100 SW - 120 SW - 140 SW - 200 SW - 250 SW - 300 SW - 400 Käyttövesivaraaja yhdellä kierukalla Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan.

Lisätiedot

ITE tyhjiöpumput. Käyttöohje. Onninen Oy - Kylmämyynti

ITE tyhjiöpumput. Käyttöohje. Onninen Oy - Kylmämyynti ITE tyhjiöpumput Käyttöohje Sisältö Turvallisuusohjeet 3 Öljyntäyttö 3 Öljyn vaihto 3 Gas ballast 3 Toiminta 4 Osat 5 Tekniset tiedot 6 Takuu 7 3 T u r v a l l i s u u s o h j e e t Ennen ensikäyttöä täytä

Lisätiedot

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "horsealarm receiver only".

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä horsealarm receiver only. Toimintaperiaate: 1. Kytke virta toistimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "RadioLink only". Kun virta on kytketty toistimeen, laitteen vihreä valo välähtää. 2. Kytke virta vastaanottimeen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Kuva ei välttämättä vastaa toimitettavaa laitetta. KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Alkuperäinen ohje: Gloor, Operating Instructions BM0112E 2nd edition (06/2010)

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Käsittele konetta varoen Hoida konetta siten kuin näissä ohjeissa suositellaan Käytä huollossa ja hoidossa vain FASTin alkuperäisiä osia.

Käsittele konetta varoen Hoida konetta siten kuin näissä ohjeissa suositellaan Käytä huollossa ja hoidossa vain FASTin alkuperäisiä osia. 1 2 1 Hi-Filtration 9.0 Hi-Filtration on valmistettu EU:ssa noudattaen mitä tarkimpia materiaaleja ja työnlaatua koskevia eurostandardeja. Käyttöohjeesta löydät kaiken koneen käyttöä ja hoitoa koskevan

Lisätiedot

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi 6 720 813 694-00.1I Compress 7000 12 LWM Käyttöohje 6 720 818 996 (2015/12) fi 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Symbolien selitykset ja turvallisuusohjeet........ 2 1.1 Symbolien selitykset.....................

Lisätiedot

Paineventtiilit. No 4. FLUID Finland 2-2003. (Visidon arkisto 1986) Pilottipaine. Kuristus, jonka kautta paine tasaantuu

Paineventtiilit. No 4. FLUID Finland 2-2003. (Visidon arkisto 1986) Pilottipaine. Kuristus, jonka kautta paine tasaantuu Paineventtiilit (Visidon arkisto 1986) No 4 FLUID Finland 2-2003 Pilottipaine Kuristus, jonka kautta paine tasaantuu Paineventtiilit Paineventtiileitä ovat: Paineenrajoitusventtiilit Paineenalennusventtiilit

Lisätiedot

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE. 06/2010/rev.2012 LAMELLIPATTERIT. A. Asennusohje B. Huolto-ohje. C. Vaatimustenmukaisuusvakuutus

ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE. 06/2010/rev.2012 LAMELLIPATTERIT. A. Asennusohje B. Huolto-ohje. C. Vaatimustenmukaisuusvakuutus ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE 06/2010/rev.2012 LAMELLIPATTERIT A. Asennusohje B. Huolto-ohje C. Vaatimustenmukaisuusvakuutus A. ASENNUSOHJE YLEISTÄ Vesipatterit voidaan asentaa joko pysty- tai vaaka-asentoon,

Lisätiedot

Vitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle

Vitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle Vitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle Perustietoa Lämpöpumput vaativat minimivirtauksen ja lämpötilaeron toimiakseen, huomioi tämä suunnittelussa ja asennuksessa. Minimivirtaukset lämmityspiirissä:

Lisätiedot

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet SALAMANTERI OS200 Asennus- ja käyttöohjeet SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 3 2. Turvaohjeet... 3 3. Asennus... 3 4. Laitteen kuljetus ja siirto... 3 5. Käyttöpaneeli... 4 6. Käyttö... 4 7. Puhdistus ja

Lisätiedot

EXTOR 2300A asbesti-imuri alipaineistukseen

EXTOR 2300A asbesti-imuri alipaineistukseen KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Perehdy tähän ohjeeseen huolellisesti ennen kuin asennat, käytät tai huollat EXTOR 2300A asbesti-imuria. Näitä ohjeita tulee noudattaa. TEKNINEN ERITTELY EXTOR 2300A asbesti-imuri

Lisätiedot

Auto-instot Tuotanto Oy TURKU P. 02-2423212. Yleisiä käyttöohjeita Casa matkailuautoon

Auto-instot Tuotanto Oy TURKU P. 02-2423212. Yleisiä käyttöohjeita Casa matkailuautoon Auto-instot Tuotanto Oy TURKU P. 02-2423212 Yleisiä käyttöohjeita Casa matkailuautoon 1.1.2008 Yleistä Auto on rekisteröity 4 hengelle. Kuljettajalle ja jokaiselle matkustajalle on kolmipisteturvavyöt.

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT 1. Yleistä Patteripiirin toisiopuolella olevan kiertopumpun avulla varmistetaan jäätymisvahtitoiminto, kun käytetään pattereita, joissa ei ole jäätymishalkeamissuojaa.

Lisätiedot

OSV-20 OSV-30 OSV-40 OSV-50 OSV-60 OSV-80 KÄYTTÖVESIVARAAJA SLIM. Asennus- ja käyttöohje

OSV-20 OSV-30 OSV-40 OSV-50 OSV-60 OSV-80 KÄYTTÖVESIVARAAJA SLIM. Asennus- ja käyttöohje OSV-20 OSV-30 OSV-40 OSV-50 OSV-60 OSV-80 KÄYTTÖVESIVARAAJA SLIM Asennus- ja käyttöohje Tätä tuotetta ei saa hävittää normaalin yhdyskuntajätteen mukana. Purettu laite on vietävä asianmukaiseen kierrätyspisteeseen

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. HUSQVARNA QC325H http://fi.yourpdfguides.com/dref/834840

Käyttöoppaasi. HUSQVARNA QC325H http://fi.yourpdfguides.com/dref/834840 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle. Löydät kysymyksiisi vastaukset käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet, koko, lisävarusteet

Lisätiedot

SUPER SHREDDER Kaikkiruokainen linjamurskain

SUPER SHREDDER Kaikkiruokainen linjamurskain 1 SUPER SHREDDER Kaikkiruokainen linjamurskain SUPER SHREDDER pienentää putkistoissa virtaavat kovat kiintoaineet. Se on erittäin tehokas murskain, jolla on virtaviivainen, helppohoitoinen rakenne ja vain

Lisätiedot

3.0 Käyttö- ja huolto-ohje. 3.1 Ohituskäyttö

3.0 Käyttö- ja huolto-ohje. 3.1 Ohituskäyttö 3.0 Käyttö- ja huolto-ohje Toimenpiteet eri käyttötilanteissa suoritetaan siinä järjestyksessä, kuin ne on ohjeessa luetetltu. Käyttötilanteet määrittelee ja ilmoittaa VSS viranomainen 3.1 Ohituskäyttö

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SB - 200 SB - 250 SB - 300 SB - 400 Käyttövesivaraaja kahdella kierukalla Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan. Anodin kuluminen on

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

VB14 ja VB21 alipainesuojat Asennus- ja huolto-ohje

VB14 ja VB21 alipainesuojat Asennus- ja huolto-ohje 0190150/1 IM-P019-05 ST Issue 1 VB14 ja VB21 alipainesuojat Asennus- ja huolto-ohje 1. Turvallisuusohjeet 2. Yleinen tuoteinformaatio 3. Asennus VB14 4. Käyttöönotto 5. Toiminta 6. Huolto VB21 7. Varaosat

Lisätiedot