TAVOITEOHJELMA Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) TAVOITEOHJELMALUONNOS 2015 LIITE 8/15

Transkriptio

1 1(7) TAVOITEOHJELMA 2015 JOHDANTO ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten oikeuksien sekä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen puolesta. Tämä on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry:n vuosittain liittokokouksessa hyväksyttävä tavoiteohjelma, johon liiton vaikuttaminen ja edunvalvonta pohjautuu. Tavoiteohjelman tarkoituksena on linjata liiton kantoja yhteiskunnallisista asioista vuodelle Tavoiteohjelma perustuu kolmeen perusperiaatteeseen. Niiden lisäksi tavoiteohjelma jakautuu viiteen keskeiseen osa-alueeseen, jotka vaikuttavat nuorten elinoloihin ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Nämä osa-alueet ovat: Osallisuus ja demokratia, Nuorisolaki, Koulutus ja vapaa-aika, Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus ja Nuorten talous ja työelämä. Vuoden 2015 keskeisin edunvalvonnallinen tavoite on eduskuntavaalivaikuttaminen. Uusi tavoiteohjelma on pohja Nuva ry:n vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmalle. PERUSPERIAATTEET OIKEUS OSALLISTUA Nuorilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen. Nuoret tuovat asiantuntijuudellaan lisäarvoa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Oikeus osallistua tarjoaa nuorille mahdollisuuden tasavertaiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Nuorisovaltuustot on saatava jokaiseen kuntaan, koska vain siten voidaan turvata nuorten osallisuuden alueellinen tasa-arvo. PÄÄTÖKSENTEON OIKEUDENMUKAISUUS Yhteisiä päätöksiä on arvioitava eri näkökulmista. On tärkeää, että päätökset kohtelevat kaikkia ikäryhmiä tasapuolisesti. Päätöksenteossa on arvioitava päätösten vaikutukset tulevaisuuteen. On nuorten etu, että päätökset tehdään pitkäjänteisesti ja niiden vaikutukset jokaiseen ikäryhmään selvitetään ennalta. MAHDOLLISUUS AITOON VAIKUTTAMISEEN Nuorille on taattava aito mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on arvioitava ja kehitettävä

2 2(7) vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin. Nuorten on oltava edustettuina pöydissä, joissa päätöksiä tehdään TAVOITTEET 2015 OSALLISUUS JA DEMOKRATIA Osallisuuden kokemus on tärkeä nuorten demokratiakasvatuksen vahvistamisen osa-alue. Nuorille on tarjottava mahdollisuus aitoon vaikuttamiseen ja osallistumiseen demokraattisissa päätöksentekoprosesseissa kunta-, alue- ja valtakunnantasolla. Suomalaisessa yhteiskunnassa keskeisenä demokraattisena vaikuttamiskanavana toimii nuorisovaltuusto, jonka tehtävänä on edustaa kunnan nuoria kunnallisessa päätöksenteossa. Nuorisovaltuustotoiminta on vakinaistettava koko maahan ja nuorten omaehtoiselle, vaikuttavalle toiminnalle on tarjottava parhaat mahdolliset toimintaedellytykset. Nuoria on kuultava kaikissa päätöksenteon vaiheissa valmistelusta täytäntöönpanoon ja seurantaan. Nuorisovaltuustot Nuorisovaltuustot on kirjattava kuntalakiin Nuorisovaltuustoille on turvattava riittävät ohjaus- ja toimintaresurssit Nuorisovaltuustoille on tarjottava mahdollisuus osallistua kunnan lautakuntien ja muiden toimielinten työskentelyyn Nuorisovaltuustojen edustajille on tarjottava riittävästi koulutusta lautakuntatyöskentelyä varten Nuorten on saatava edustajansa kuntayhtymiin, joissa päätetään heihin kohdistuvista palveluista Nuorisovaltuustojen on päästävä osaksi kuntaliitoskeskusteluja Nuorisovaltuustojen on oltava demokraattisia, vaikuttavia sekä aidosti nuoria vaikuttamistahoja Nuorisovaltuustojen on osallistuttava kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toimintaan Nuorisovaltuustojen on oltava edustettuna kunnan nuorisotakuutyöryhmissä Nuorisovaltuustoille on varattava toimintaresurssit kunnan talousarviossa

3 3(7) NUORISOLAKI Nuorten osallisuus Äänestysikäraja laskettava 15-vuoteen neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä niin valtiollisten kuin kunnallisten kansanäänestysten osalta Äänestysikärajan laskemisen kanssa on tarkasteltava ehdolleasettautumisikärajan laskua Äänestysikäraja on sidottava syntymävuoteen Yhteiskuntaopin opetusta on lisättävä kaikilla koulutusasteilla ja sen opetuksesta on tehtävä vuorovaikutteisempaa Nuorille on tarjottava enemmän vuorovaikutusta kunnan päättäjien kanssa Nuorten on oltava mukana päätettäessä merkittävistä yhteiskunnallisista uudistuksista kuten sote-, kunta- sekä eläkeuudistuksista ja heillä tulee olla mahdollisuus nimetä edustajansa valmisteleviin työryhmiin Nuorten osallisuuden on oltava vuorovaikutteista pelkillä staattisilla verkkokyselyillä ei taata nuorten aitoa mahdollisuutta vaikuttaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt vuoden 2014 aikana nuorisolain uudistuksen. Syksyllä 2014 asetettiin lakia valmistelevat työryhmä, jossa ei ole nuorten edustusta. Nuorisolaki on ollut kansallisesti merkittävä edistysaskel nuorten kuulemiseen velvoittamisella. Nuorisolain on kuitenkin pystyttävä vastaamaan muuttuneen yhteiskunnan ja sääntelyn tarpeisiin. Lain lähtökohtana tulee olla nuorten osallisuus, josta tulee tehdä uudistettavan lain pääperiaate Nuorisolain täytyy tunnustaa nuori subjektina eikä vain objektina Nuorisolain määritelmiä tarkennetaan seuraavasti: 1) aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa osallisuutta kansalaisyhteiskunnassa, 2) sosiaalisella vahvistamisella toimenpiteitä nuorten osallisuuden vahvistamiseksi, elämäntaitojen parantamiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja 3) nuorisopolitiikalla nuorten mukaanottamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista 7 a :n ohjaus- ja palveluverkostoon on lisättävä velvoite ottaa myös nuorisovaltuuston valitsema nuoria edustava nuori

4 4(7) KOULUTUS JA VAPAA-AIKA Nuorisopolitiikan kehittämisohjelma on tarpeellinen, mutta sille on varattava määrärahat kunnalliseen toteuttamiseen valtion talousarviosta eikä erikseen haettavista määrärahoista Nuorisolakiin tulee kirjata uusi pykälä: x Hallinnon kieli, jossa on määriteltävä selkokielinen viestintä poikkileikkaavasti Nuorisolain 8 tulee muuttaa seuraavaan muotoon: Nuorilla on oikeus osallistua paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorten osallistumiseen on varattava riittävät ohjaus- ja toimintaresurssit kunnan talousarviossa. Nuoria koskevat asiat ovat: 1) sellaisia, joiden arvioidaan olevan nuorten kannalta merkittäviä 2) sellaisia, joilla on suora tai välillinen vaikutus nuorten elinoloihin 3) sellaisia, joilla nuoret kokevat olevan vaikutusta elinoloihinsa Nuorten osallistumis- ja vaikuttamiskanavien tulee olla monipuolisia. Nuorten osallisuutta tulee kehittää yhteistyössä nuorten kanssa. Nuorten kuulemisesta kuntatasolla säädetään tarkemmin kuntalaissa. Nuorten koulutuksen ja vapaa-ajan yhdistämiseen on kehiteltävä uusia ja innovatiivisia oppimisen muotoja. Nuoret oppivat paljon myös kouluajan ulkopuolella, mikä pitää pystyä tunnustamaan koulutusjärjestelmässämme. Useissa kyselyissä nousee esille suomalaisten nuorten huono viihtyvyys kouluissa erityisesti perusopetuksen osalta. Vapaa-ajan on tarjottava virikkeellistä toimintaa. Lisäksi erilaisia harrastuksia pitää pystyä yhdistämään joustavalla tavalla myös koulutyöhön Nuorten on voitava vaikuttaa kouluympäristöönsä. Tämä tarkoittaa mm. oppilaskunnan oikeutta osallistua säännöllisesti opettajainkokoukseen, mahdollisuus työstää koulun opetussuunnitelmaa sekä laatia järjestyssääntöjä.

5 5(7) Oppilas- ja opiskelijakuntien toiminnalle on varattava riittävät resurssit Oppilas- ja opiskelijakuntien toimintaa on arvostettava ja se tulee nähdä koulutyötä tukevana oppilaiden ja opiskelijoiden omaehtoisena toimintana Sisäilmaongelmaisten koulujen korjaukseen on resursoitava, yhdenkään nuoren ei tule opiskella epäterveissä tiloissa Vanhempien tulorajojen vaikutus opintotukeen on poistettava Ryhmäkoot on pidettävä mahdollisimman alhaisina erityisesti perusja toisen asteen opetuksessa Kuntien on kohdeltava nuorten harrastustoimintaa tasapuolisesti: on panostettava yhtälailla harrastustoimintaan kuin kilpaurheiluun Koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen on tunnustettava ja oppilailla sekä opiskelijoilla tulee olla kunnasta riippumattomat mahdollisuudet saada suoritusmerkintöjä koulun ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta Koulujen ovet on avattava kolmannelle sektorille: kansalaisyhteiskunnan toimijoita voidaan hyödyntää myös osana opetusta mutta ennen kaikkea ne tarjoavat oppilaille tietoa siitä, minkälaista on toiminta erilaisissa järjestöissä Kuntien tulee tarjota enemmän tukea ja resursseja järjestöille Opinto- ja ammatinvalintaohjausta on kehitettävä, lisättävä ja konkretisoitava SUVAITSEVAISUUS JA YHDENVERTAISUUS Nuorisovaltuustoissa toimii erilaisista sosioekonomisista lähtökohdista tulevia sekä esimerkiksi etnisiin ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia nuoria. Nuoria on kohdeltava yhdenvertaisina kansalaisina. Nuoret eivät ole homogeeninen joukko, mikä on otettava huomioon myös erilaisia vaikuttamisja osallistumisjärjestelmiä luotaessa. Syrjintää ei hyväksytä missään ilmenemismuodossa vaan edistetään ihmisten välistä yhdenvertaisuutta, Avioliittolain on kohdeltava kaikkia tasa-arvoisesti Ase- ja siviilipalvelusta on kehitettävä joustavammaksi ja tasaarvoisemmaksi Maahanmuuttajien yhteiskunnallista aktiivisuutta on tuettava, mm. kotouttamispalveluiden kautta

6 6(7) Kaikille nuorille on tarjottava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa taustasta riippumatta. Tämä ei tarkoita sitä, että nuoria pitäisi pakottaa vaikuttamaan, mikäli he eivät itse halua. Nuoret ovat yhdenvertaisia kansalaisia. Nuorten ikäsyrjintä on lopetettava ja nuorten mielipiteillä on oltava painoarvoa päätöksenteossa Nuorten kokemusasiantuntijuutta on lisättävä päätöksenteossa Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä tuleville sukupolville tämän takia nuoret on otettava mukaan tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat ympäristömme tilaan NUORTEN TALOUS JA TYÖELÄMÄ Nuorten talouden ja työelämän hallintaan on kiinnitettävä huomiota. Nuorisotakuuta on kehitettävä nuorilta saatujen kokemusten pohjalta, jotta se vastaisi paremmin käyttäjäryhmän tarpeisiin. Nuorten oman talouden tuntemusta on lisättävä ja tietoutta erilaisista talouteen vaikuttavista tekijöistä vahvistettava. Tänään otetun velan maksavat nuoret sukupolvet. Talouspolitiikan on oltava oikeudenmukaista myös nuorten kannalta. Työmarkkinajärjestöjen on otettava nuoret mukaan suunnittelemaan tulevaisuuden työmarkkinoita. Nuorten kokemuksia kesätöistä sekä opiskeluaikaisista työsuhteista on hyödynnettävä. Perusopetuksen opetussuunnitelmiin on otettava uusi oppiaine, joka käsittelee erilaisia kansalaistaitoja sekä oman elämän hallinnan taitoja. Tähän on sisällytettävä erityisesti nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden vahvistaminen sekä oman taloudenhallinnan tunteminen Julkista taloutta ja velanottoa on tarkasteltava pitkän aikajänteen vaikutuksien kautta, jotta emme velkaannuta nuoria sukupolvia, jotka eivät voi ottaa osaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Koulutukseen tarvitaan lisää yrittäjyys- sekä työllistymistaitoja tukevia oppisisältöjä. Koulujen ovet on avattava myös yritysmaailmalle. Kannustetaan nuoria valitsemaan ammatti oman mielenkiinnon perusteella.

7 7(7) Nuorisotakuun kehittämiseen on perustettava nuorten seurantaryhmä, jonka työskentelyssä ovat mukana nuorisotakuun palveluiden piirissä olevat nuoret On selvästi määriteltävä kuka kunnassa vastaa nuorisotakuun koordinoinnista Julkisen liikenteen lapsialennuksen on vastattava 18-vuoden ikää Nuorille suunnattuja asumisen muotoja on tuettava, jotta asumisen hinta ei muutu kohtuuttomaksi ja opintojen perässä muuttamisen on mahdollista Opintotuen tulee mahdollistaa työn vastaanottaminen Opintotuen tulee mahdollistaa opiskelu iästä ja vanhempien tuloista riippumatta. Nuorisotakuun byrokratiaa on purettava ja nuorisotyöttömyyttä on ennaltaehkäistävä nuoria kuulemalla ja nuorisotakuuta kehittämällä.