Työterveyslaitos Asiakasratkaisut Arinatie 3 A, Helsmko puh , fakso !08 7 Y tunnus , wwvd tl.

Transkriptio

1 ~ yöterveyslai tos LAUSUNTO AR Sipoon kunta Tekniikka- ja ympäristöosasto/toimitilat Rainer L~ngsjö Iso Kylätie 8, PL 7 43 Sipoo Sisä ilmastoselvitys Talman koulu.3., Asiakasratkaisut Arinatie 3 A, 37 Helsmko puh , fakso 9 56!8 7 Y tunnus , wwvd tl.fo/helsmko r aman aslakorjan osottaonen )ulkaosemo nen on sa llo ttu va on Ty oterveyslaotoksen an taman lo rjallosen lu van per usteell a ~ Tyoterveysl aot os

2 ( 8) LAUSUNTO AR Sisäilmastoselvitys Talman koulu, Sipoo,.3., Tiivistel mä Tutkimuskohteena oli Talman koulun B-osan tilat osoitteessa Satotalmantie, Sipoo. Tarkoituksena oli selvittää sisäilman laatua ja syytä henkilökunnan ja oppilaiden oireiluun. Tiloja tutkittiin kuntoarviomenetelmin, lisäksi otettiin pinta- ja materiaalinäytteitä mikrobien ja teollisten mineraalikuitujen määrittämiseksi. Sisäilman olosuhteita mitattiin hetkellisesti. Ulkoseinän lämmöneristeissä, ikkunoiden välisen puurankaseinän lämmöneristeissä ja lattian pintalaatan alla tojalevyssä on mikrobivaurioita. Suosittelemme poistamaan mikrobivaurioituneet materiaalit. Lisäksi suosittelemme tiivistämään ulkoseinän liitoskohdat ylä- ja alapohjaan sekä ikkunarakenteisiin sisäpuolelta sekä parantamaan ulkoseinien sisäpuolista höyrytiiveyttä. Suosittelemme lisäämään höyrynsulkumuovit ikkunoiden välisiin seinärakenteisiin. Suosittelemme myös patolevyjen asentamista kaikkiin sokkeleihin ulkopuolisen kosteusrasituksen pienentämiseksi. Ennen korjauksia vaurioiden laajuudet tulee selvittää. Putkikanaalissa on mikrobivaurioitunutta tojalevyä ja kanaalin putkia kannattelevissa puuosissa kostumiseen viittaavaa tummentumaa. Suosittelemme alipaineistamaan putkikanaalin ja tekemään kanaaliin tarkastusluukut, jotta mahdolliset putkivuodet voidaan havaita. Varaston lattian alla olevassa LVI -tarkastuskaivossa ja rakennuksen ryömintätilassa on rakennusjätettä. Rakennusjätteet tulee poistaa. Rakennuksessa on tiivistämättömiä tai puutteellisesti tiivistettyjä liikuntasaumoja, joiden kautta rakenteissa olevat epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan alipaineen vaikutuksesta. Liikuntasaumat tulee tiivistää elastisella massalla sekä ala- ja yläpohjasta että ulkoseinistä. Tilat olivat hieman alipaineisia ulkoilmaan nähden. Erityisopetusluokka oli voimakkaasti alipaineinen, mikä johtuu todennäköisesti ilmanvaihdon epätasapainosta. Korvausilman mukana voi kulkeutua epäpuhtauksia rakenteista sisäilmaan. Suosittelemme tasapainottamaan ilmanvaihdon siten, että tilojen alipaine ulkoilmaan nähden on mahdollisimman pieni. Alapohjan ryömintätilan tulee olla alipaineinen yläpuolisiin tiloihin nähden. Pinnoilla ei esiintynyt teollisia mineraalivillakuituja. Sisäilman lämpötila oli suositusten mukainen ja kosteus vuodenajalle tyypillinen. Taman asjak q an os ttamen Julka sem nen on salli ttu va n Tyoter veysla toksen antaman klqal lt sen luvan perusteella ~ Tyoterveysla tos

3 2 (8) LAUSUNTO AR Sisällysluettelo Yleistä Tiedot kohteesta... ] 2. Rakennuksen taustatiedot Aiemmat tutkimukset ja tehdyt toimenpiteet Menetelmät... s 3. Rakennuksen tutkimusmenetelmät Altisteita mittaavat menetelmät Vertailuarvot Tulokset ja niiden tarkastelu Analyysitulokset Tekninen selvitys Rakennustekniset havainnot Ilmanvaihto ja paine-ero Sisäilman olosuhteet Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Tama n a aklr]an ostltatnen JUikatsemtne ' on salit u va tn Tyotervey slartoksen antaman kj']allrsen luvan perusteella ;f.. Tyoterveyslartos

4 3 (8) Työ terveys aito s lausunto AR Yleistä Rakennusinsinööri Rainer Långsjö Sipoon kunnasta tilasi sisäilmastoselvityksen Sipoon kunnan Talman kouluun osoitteeseen Satotalmantie, Talma. Tarkoituksena oli selvittää sisäilman laatua ja syytä henkilökunnan ja oppilaiden oireilulle, jonka epäillään johtuvan sisäilman epäpuhtauksista. Arviointikäynnin tekivät asiantuntija Terttu Rönkä ja työhygieenikko Hanna Tuovila Työterveyslaitokselta. Paikalla olivat rakennusinsinööri Rainer Långsjö (Sipoon kunta), työsuojeluvaltuutettu Eva-Stina Törnroos (Sipoon kunta), työsuojeluvaltuutettu Patrik Lindahl (Sipoon kunta), LVI -insinööri Stefan Lindström (Sipoon kunta), lääkäri Annika Mikos (Sipoon kunta), kiinteistönhoitaja Christian Lindroos (Sipoon kunta) ja rehtori Tiina Suojanen-Saari (Talman koulu, Sipoon kunta). Selvityksen tekivät Terttu Rönkä ja Hanna Tuovila. Hanna Tuovila kirjoitti lausunnon, jonka rakennusteknisestä osuudesta vastaa Terttu Rönkä. 2 Tiedot kohteesta 2. Rakennuksen taustatiedot Tiedot rakennuksesta perustuvat taustatietolomakkeeseen, käytössä olleisiin piirustuksiin ja paikalla olleiden henkilöiden antamiin tietoihin. Käytettävissä oli rakennuksen B-osan pohjakuvat sekä ulkoseinän ja alapohjan leikkauskuvia. Talman koulu on rakennettu vuonna 954 (kuvat ja 2). Rakennusta on laajennettu vuosina 965 ja 999. Tutkimukset kohdistuivat yksikerroksiseen, vuonna 965 rakennettuun B-osaan, joka on on betonirunkoinen. Yläpohja on ylälaattapalkistoa. Päädyssä alapohja on maanvaraista laattaa. Muilta osin alapohja on ryömintätilallista ylälaattapalkistoa. Ryömintätila on koneellisesti tuuletettu. Ulkoseinät ovat tiili-villa-tiili - rakenteiset, lämmöneristeenä on mineraalivilla. Lattioiden pinnoitteena on muovimatto tai -laatta. Lattian pintalaatan alla on tojalevyä. Tutkittavalla alueella on mm. luokkahuoneita, kouluterveydenhoidon tiloja sekä opettajanhuone (kuvat 3-6). Taman a!> ak rjan os ttaonen Jul osemonen on sallo ttu vaon Tyoterveyslao toltsen antaman kh)allo sen luva n perusteella!& Tyoterveyslaotos

5 4 ( 8) LAUSUNTO AR Kuva. Talman koulua. Kuva 2. B-osan sisäpihaa. Kuva 3. Luokka 5. Kuva 4. Erityisopetusluokka. Kuva 5. Käytävä. Kuva 6. Kiinteistövarasto. Tamar as akrrjan osrttarnen Julka rsemrnen on sallrttu vatn Tyoterveyslartoksen antaman i<jf)al hsen luvan perusteella. fyoterveysl artos

6 5 (8) LAUSUNTO AR Aiemmat tutkimukset ja tehdyt toimenpiteet Kohteesta oli käytettävissä seuraavat asiakirjat: ) Sisäilmamittaukset, Talman koulu, , Porvoon kaupunki Terveydensuojelu 2) Raportti, Mikrobimittaukset sisäilmasta, , IQS Indoor Quality Servie Oy 3) Raportti, Sisäilmatutkimukset, Talman koulu,.2. ja , IQS Indoor Quality Servie Oy 4) Tarkastuskertomus, Talman koulu, 2..22, Porvoon kaupunki Terveydensuojelu 5) Homekoiraraportti, 3..24, Homekoirat Sagulin Ky Ilmanvaihdon oli todettu täyttävän terveysviranomaisten määräykset, mutta sitä oli suositeltu tehostettavaksi esim. ikkunatuuletuksella ( ). Ilmanäytteiden mikrobipitoisuudet ja lajista olivat olleet tavanomaisia (2). Luokan 4 liikuntasaumaa oli kehoitettu tiivistämään (2). Liikuntasauma on osittain tiivistetty. Ilmamäärät oli suositeltu säädettäväksi suunnitelmien mukaiseksi. Erityisopetusluokka oli todettu alipaineiseksi ryömintätilaan nähden. Ilmanvaihto oli suositeltu säädettäväksi siten, että ryömintätila on alipaineinen yläpuolisiin tiloihin nähden. Pintakosteusmittauksissa ei ollut todettu poikkeavaa kosteutta (3). Erityisopetusluokassa tuloilmanvaihtokanava oli tukittu mineraalivillalla ( 3). Mineraalivilla on poistettu. Musiikkiluokan yläikkunoissa oli todettu kosteusjälkiä ( 4 ). Ko. ikkunarakenteet on tarkastettu ja korjattu vuonna 22. Koulutetut homekoirat olivat ilmaisseet vauriokohtia ulko-/väliseinän ja lattian liitoskohdissa sekä lattian LVI -putkiläpivientien lähettyvillä (5). 3 Menetelmät 3. Rakennuksen tutkimusmenetelmät Katselmus tehtiin aistinvaraisesti ja suoraan osoittavilla mittalaitteilla kuntoarviomenetelmiä (RT 8-672) soveltaen, painottuen ensisijaisesti sisäilman laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Aistinvarainen arviointi Aistinvaraisessa arvioinnissa tehtiin havaintoja mm. pinnoitteiden tai materiaalien vaurioista ja värimuutoksista sekä poikkeavista hajuista. Kosteuskartoitus Kosteuskartoituksessa käytettiin pintailmaisinta (Tramex MEP). Kartoitus tehtiin betonija kivirakenteista otantana/pistokoemaisesti ja kalusteita siirtämättä. Taman asialor:jan osttanen Julkasemnen on sa llittu van Tyoter vey slatoksen antaman I<JI]all!sen luvan perusteella " TyöterveyslaitoS

7 6 (8) LAUSUNTO AR Sisäilman olosuhteet Lämpötila ja suhteellinen kosteus mitattiin pistokoemaisesti, m korkeudelta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Vaisala HM45) standardia SFS 55 soveltaen. Ilmanvaihto ja paine-ero Ilmanvaihdon toimivuutta ja ilman virtaussuuntia kartoitettiin Dräger -merkkisavujen (H 2 54) avulla. Paine-eroa rakennuksen ja ulkoilman tai eri tilojen välillä mitattiin seurantamittauksena suoraan osoittavalla mittalaitteella (SWEMA 3) standardia SFS 552 soveltaen. Lattiapäällysteen alapuolinen kosteus mitattiin havaintojen ja kosteuskartoituksen perusteella ns. viiltomittausmenetelmällä suoraan osoittavalla mittalaitteella (Vaisala HM45) tilan ja rakenteen tavanomaisessa käyttölämpötilassa. Anturin annettiin tasapainottua päällysteen alla 5-3 min. 3.2 Altisteita mittaavat menetelmät Materiaalinäytteet mikrobien määrittämiseksi otettiin puhtailla välineillä muovipussiin, mikrobit analysoitiin kasvatusmenetelmällä. Teolliset mineraalikuidut otettiin pintapölystä geeliteippimenetelmällä, kuitujen lukumäärä laskettiin valomikroskoopilla/stereomikroskoopilla. Asiakasratkaisut on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T3, SFS- EN ISO/IEC 725. Tässä lausunnossa mainituista menetelmistä materiaalinäytteiden mikrobiologinen analysointi kuuluvat akkreditoinnin piiriin. Lausunnossa esitetyt mielipiteet ja tulkinnat eivät kuulu akkreditoinnin piiriin. 4 Vertailuarvot Rakennuksen kuntoa ja talotekniikkaa (LVI) arvioidaan ja mittaustuloksia tulkitaan ensisijaisesti rakennuksen rakentamis- tai peruskorjausajankohdan lakien, asetusten, rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaan. Tilojen tulee kuitenkin täyttää nykyisen lainsäädännön mukaiset turvallisuuden, terveellisyyden ja käyttökelpoisuuden säädökset kuten rakennus-, työturvallisuus- ja terveydensuojelulait sekä -asetukset. Rakennuksessa esiintyvien altisteiden pitoisuuksia arvioidaan Työterveyslaitoksen toimistotyöympäristöjä koskevien viitearvojen tai muiden nykytietämyksen mukaisten viite-, tavoite- tai ohjearvojen mukaan, jotka on esitetty liitteessä. Taman as,aklf)an os!ttamen )U ika semnen on sa llttu van Tyoterveysla,toi<Sen antaman kjqalllsen l uvan perusteella ~ Tyoterveysatos

8 7 ( 8) LAUSUNTO AR Tulokset ja niiden tarkastelu 5. Analyysitulokset Yhteenveto analyysituloksista on esitetty taulukossa. Analyysivastaukset menetelmäkuvauksineen ovat liitteinä 4-5. Näytteenottopaikat on esitetty viitteellisesti liitteessä 2. Taulukko. Yhteenveto analyysituloksista. näytteenottotila mikrobit teolliset mineraalikuidut Terveydenhoitajan huone (87) Luokka 5 ( 74) Luokka 4 ( 75) evo ( 7) evo (8) Merkinnät: punalne = vahva viite vauriosta/ongelmasta (vvv/vvo), oranss i = viite vauriosta/ongelmasta (vv/vo), keltainen = heikko viite vauriosta/ongelmasta (hvv/hvo), v hrea = ei viitettä vauriosta/ongelmasta (evv/evo). Taman asjak r:jan os tta nen JUika sem nen on sa lh ttu a n Tyoterveyslaltoksen antaman lor:jalhsen luvan perusteella ~ Tyoterveysla tos

9 8 {8} LAUSUNTO AR Materiaalien mikrobit Terveydenhoitajan huoneen ( 87) ulkoseinän mineraalivillaeristeessä esiintyi kosteusvaurioon viittaavia homeita ja sädesieniä (Aspergillus (A.) versiolor, Eurotium ja Streptomyes). Lattian tojalevyssä ulkoseinän vieressä esiintyi runsaasti kosteusvaurioon viittaavaa hometta ja sädesieniä (A versiolor ja Streptomyes). Musiikkiluokan ( 83) ulkoseinän minaalivillaeristeessä esiintyi runsaasti kosteusvaurioon viittaavaa hometta (A versiolor). Luokan 5 ( 74) ulkoseinän mineraalivillaeristeessä esiintyi kosteusvaurioon viittaavia homeita (A. penii/lioides, A. versiolor, Exophiala). Ulkoseinän vieressä lattian tojalevyssä esiintyi kosteusvaurioon viittaavia sädesieniä (Streptomyes). Luokan 4 ( 75) ulkoseinän mineraalivillaeristeessä esiintyi runsaasti Peniilfium - homesientä. Varaston ( 84) LVI-tarkastuskaivon pohjalla olevassa vanhassa putkieristeessä esiintyi kosteusvaurioon viittaavia homeita (Aremonium, A. peniillioides, A. ustus, A. versiolor, Muor). Kiinteistövaraston ( 85) lattian tojalevyssä esiintyi kosteusvaurioon viittaavia homeita (Eurotium, Sopulariopsis). Käytävän ( 97) ulkoseinän mineraalivillaeristeessä esiintyi runsaasti Peniillium - homesientä ja sädesieniä (Streptomyes). Alapohjan putkikanaalin tojalevyssä esiintyi runsaasti Peniilfium - homesientä ja sädesieniä (Streptomyes). Teolliset mineraalikuidut Teollisten mineraalikuitujen pitoisuudet pinnoille laskeutuneessa pölyssä vaihtelivat välillä <, -, kuitua/m 2 ja olivat alle Työterveyslaitoksen viitearvon,2 kuitua/m.~. Tuloilmakanavan kuitupitoisuus oli tavanomainen (4 kuitua/m 2 ). 5.2 Tekninen selvitys 5.2. Rakennustekniset havainnot Maanpinnan korkeuserojen vuoksi lattiakorko on yhdellä rakennuksen sivulla noin metrin korkeudella maanpinnasta. Muilla sivuilla lattiakorko on maanpinnan tasossa, joten ulkoseinien alaosien kosteusrasitus on suuri. Sokkeleiden lämmöneristeenä on mineraalivilla. Yhdelle sivulle on jälkikäteen asennettu patolevyt vähentämään sokkelin kosteusrasitusta. Sokkelissa havaittiin kosteuden aiheuttamia vaurioita (kuva 9). Julkisivuissa on saumaamattomia liikuntasaumoja sekä huonosti saumattuja tiilimuurauksia, joista sadevesi voi kulkeutua ulkoseinän lämmöneristeisiin (kuvat - 2). laman as ak r)an os tta nen Jufka semme on sallittu van Tyoterveyslattoksen antaman lurjafil sen luva n per usteella (;, Tyoterveyslattos

10 9 (8) LAUSUNTO AR Kuva 7. Julkisivua. Kuva 8. Päädyn julkisivua. Kuva 9. Patolevyt j a kosteusjälkiä. Kuva. Huonosti saumattuja tiilimuurauksia. Kuva. Saumaamaton liikuntasauma. Kuva 2. Saumaamaton liikuntasauma. Ta'Tlan as.ak,r]an os,ttanen Julka,semmen on sa llittu va,n TyoterveyslaltOI<Sen antaman k r]al sen luvan perusteella lt Tyoterveysla,tos

11 (8) Työ terveys a i tos LAUSUNTO AR Julkisivujen ulko- ja sisäverhous ovat tiiltä, lämmöneristeenä on mineraalivillaa. Julkisivumuurauksen taustalla ei ole tuuletusrakoa. Tiilinen ulkoverhous kastuu viistosateesta ja kosteus ilmeytyy kapillaarisesti lämmöneristeisiin mahdollistaen mikrobikasvun. Ulkoseinien lämmöneristeissä todettiin mikrobikasvua. Sadevesien poisto on toteutettu rakennuksen ulkopuolisella sadevedenpoistojärjestelmällä. Saadun tiedon mukaan musiikkiluokan kohdalla syöksytorvi on vuotanut ja ulkoseinän kastuneet lämmöneristeet ja tiilimuuraus on uusittu seinän yläosasta (kuva 3). Vesi on kastellut myös musiikkiluokan ikkunarakenteita, joissa on maalin hilseilyä (kuva 4). Kuva 3. Ulkoseinän yläosa on korjattu. Kuva 4. Maalin hilseilyä ikkunarakenteissa. Sisäpihalla on terassi, jonka ryömintätila on siisti (kuvat 5-6). Kuva 5. Sisäpihan terassi. Kuva 6. Terassin ryömintätila on siisti. T aman as ak t]an os ttanen )u lka se nen on sa llittu va n Tyoterveysla toksen antam an kirjal lisen luvan perusteella ~ Tyoterveyslatos

12 {8) LAUSUNTO AR Rakennuksessa on koneellisesti tuuletettu ryömintätila. Muottilaudat on poistettu alapohjan ylälaattapalkistosta (kuva 7). Rakennusjätteet on pääosin poistettu ryömintätilasta, mutta siellä on edelleen vähän rakennusjätettä (kuva 8). Kuva 7. Ryömintätilaa. Kuva 8. Rakennusjätettä ryömintätilassa. Alapohjassa kulkee putk.ikanaali, jossa on LVI-tekniikkaa. Kanaalin sisäpuolella on lämmöneristeenä tojalevyä, j ossa todettiin mikrobikasvua (kuva 9). Kanaaliin ei ole tarkastusluukkuja, joten m ahdollisten putkivuotojen havaitseminen on vaikeaa. Ryömintätilan osalta kanaali oli siisti, mutta maanvaraisen laatan osalla putkia kannattelevissa puurakenteissa havaittiin tumment umaa, mikä j ohtuu todennäköisesti m aaperästä kapillaarisesti nousevasta kosteudesta j a/ tai putkivuodoista (kuva 2). Kuva 9. Putkikanaali ryömintatilassa. Kuva 2. Putkikanaalin puuosat ovat kastuneet. Terveydenhoitajan huoneen, kiinteistövaraston sekä luokan 5 lattian pintalaatan alla on tojalevyä, jossa todettiin mikrobivaurioita tai kosteusvaurioon viittaavia hameita (kuva 2). Merkkisavulla todettuna alapohjan ja ulkoseinän liitoskohdista tulee ilmaa sisälle (kuva 22). Luokkien lattioissa on käytöstä paistettuja tulpattuja lämpöjohtoja (kuva 23). Lattian muovilaatan alla on mustaa liimaa, joka saattaa sisältää asbestia (kuva 2). Saadun tiedon mukaan musiikkiluokan lattia on uusittu ja lämmöneristeenä on solumuovia. Taman as alor]an os ttamen J lka semnen on sa llittu va n Tyoterveysla,toksen antaman kjr]a lllsen luvan perusteella <e. Tyoterveyslatos

13 2 ( 8) LAUSUNTO AR Kuva 2. Tojalevyä ja mustaa liimaa. Kuva 22. Ilma virtasi sisälle päin. Kuva 23. Käytöstä paistettuja lämpöjohtoja. Rakennuksessa on useita liikuntasaumoja mm. luokan 4, erityisopetusluokan ja musiikkiluokan kohdalla. Uikuntasauma luokan 4 kohdalla on tiivistetty yläpohjassa, mutta tiivistämättä käytävän lattiassa (kuvat 24). Merkkisavu!Ia todettuna ilmaa tulee käytävän tiivistämättömästä liikuntasaumasta sisäilmaan päin (kuva 25). Erityisopetusluokassa seinä ja katto on halkeillut liikuntasauman kohdalla (kuva 26). Merkkisavulla todettuna erityisopetusluokan liikuntasaumasta tulee voimakas ilmavirtaus sisälle (27). Kyseisessä kohdassa aistittiin homeenhajua. Taman asjak rjan os ttane )Uikasemnen on sa llottu va,n Tyoterveyslatoksen ant<lman kor]all osen l uvan perusteella Tyoterveyslaotos

14 3 (8) LAUSUNTO AR Kuva 24. Uikuntasauma. Kuva 25. Tiivistämåtön liikuntasauma käytävällä luokan 4 kohdalla. Kuva 26. Erityisopetusluokan liikuntasauman kohta on halkeillut. Kuva 27. Ilmavirtaus liikuntasaumasta huonetilaan päin. B-osan päädyssä oli tunkkainen ilma, erityisesti terveydenhoitajan huoneessa. Päädyssä on aiemmin ollut WC - ja sosiaalitiloja, jotka on poistettu käytöstä. Lattiassa on käytöstä paistettua LVI -tekniikkaa. Päädyn alapohja on maanvarainen laatta. Maanvaraisessa laatassa kulkee putkikanaali. Päädyn ulkoiluvälinevaraston lattian alla on tarkastuskaivo, jossa on LVI -tekniikkaa. Kaivon pohjalla on rakennusjätettä ja m ikrobivaurioitunutta vanhaa putkieristettä (kuvat 28-3). laman asiak rjan os ttarnen Julkarsemrnen on sallittu varn Tyoterveysla toksen antaman k<f)alhsen luvan perusteella ~ Tyoterveysli!Jtos

15 ~yöterveyslaitos 4 (8) LAUSUNTO AR Kuva 28. LVI -tarkastusluukku. Kuva 29. Rakennusaikaista muottilautaa. Kuva 3. LVI -tekniikan tarkastuskaivossa on rakennusjätettä. Osa ikkunoiden välisestä ulkoseinästä on puurankarakenteisia. Lämmöneristeenä on mineraalivillaa, jossa on tummentumaa sekä mikrobivaurioita. Höyrynsulkumuovia ei ole kaikissa ikkunoiden välisissä seinissä (kuvat 3 ja 32), mikä heikentää seinärakenteen kosteusteknistä toimivuutta ja tiiviyttä. Taman asoaklr]an os ttanen )ulka semnen on sal littu vaon Tyoterveysla toksen anta an klr]alhsen luvan perusteella <:- Tyoterveysla tos

16 ~yöterveyslaitos 5 (8) LAUSUNTO AR Kuva 3. Höyrynsulkumuovi ikkunoiden välisessä seinässä. Kuva 32. Höyrynsulkumuovi puuttuu. Lattiapinnoitteen alapuolista suhteellista kosteutta mitattiin viiltomittausmenetelmällä. Tulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus. tila suhteellinen kosteus /orh Terv. hoitajan huone (87) 27 Eteinen ( 89) 68 Odotustila ( 9) 6 Kokousti Ia ( 9) 7 Lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus oli alle viitearvon (75%RH) Ilmanvaihto ja paine-ero Ilmanvaihtojärjestelmä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jota ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelmalla. Aiemmin ilmanvaihto on ollut päällä päivisin ja pois päältä öisin ja viikonloppuisin. Nykyisin ilmanvaihto on päällä koko ajan. Ilmanvaihtokoneen tuloilmasuodattimet ovat luokkaa EU7. Suodattimet vaihdetaan kerran vuodessa. Kiinteistössä on tehty ilmanvaihtoremontti vuonna 999. Ryömintätila on tuuletettu kahdella tulo- ja poistoilmanvaihtokoneella, jotka ovat jatkuvasti päällä. Paine-eroa ulkoilmaan nähden mitattiin seurantamittauksena Taulukossa 3 on esitetty seurantamittausten paine-eron vaihteluvälit ja liitteessä 3 kuvaajat paineeron seurantamittauksista. Taman as a rjan os ttatnen JUi katsem nen on sallittu vatn Tyoterveysla toksen antam an lorja llt se ~ luvan perusteella Tyoterveysla tos

17 6 (8) LAUSUNTO AR Taulukko 3. Paine-eron vaihtelu ulkoilmaan nähden tila mittausaika paine-ero (Pa) pvm vaihteluväli keskiarvo Luokka 5 (74) (- 3)- (4 6) -3 Erityisopetusluokka ( 8) (-22 7)- (2 ) -9 Käsityöluokka (82) (-2 9)- (4 2) -4 6 Terveydenhoitajan huone (87) (-9 5) - (6 7) - 9 Erityisopetusluokka oli voimakkaasti alipaineinen ulkoilmaan nähden. Muissa tiloissa paine-ero oli pienempi Sisäilman olosuhteet Sisäilman olosuhteita mitattiin pistokoemaisesti ja ne on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Sisäilman olosuhteet tutkimusten aikana tila lämpötila suhteellinen absoluuttinen o kosteus kosteus %RH gjml Luokka 4 ( 75) Luokka 5 ( 74)_ Erityisopetusluokka ( Käsityöluokka (82) Musiikkiluokka ( 83) Terv. hoitajan huone(87} ulkoilma, ,4 Sisäilman lämpötila oli Suomen Rakentamismääräyskokoelman D2 suosituksen mukainen (alle 25 C). Musiikkiluokassa ja terveydenhoitajan huoneessa sisäilman lämpötila oli korkeampi kuin muissa tiloissa. Suhteellinen kosteus oli vuodenajalle tyypillinen. 6 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Ulkoseinät Ulkoseinän lämmöneristeet voivat kastua, koska viistosade voi kastella tiilistä ulkoverhousta. Seinissä ei ole tuuletusrakoa, joten kastunut rakenne ei pääse kuivumaan. Lämmöneristeet voivat kastua myös epätiiviiden liikuntasaumojen, huonosti saumattujen tiiliverhousten ja kapillaarisesti maaperästä nousevan kosteuden vaikutuksesta. Ulkoseinän mineraalivillaeristeissä on mikrobivaurioita. Patolevyjen kohdalla sokkelissa ei ole mikrobivaurioita. Taman aslai<j r]an os ttanen )Uikasem nen on sa llittu van Tyoterveyslatoksen antaman i<jr]alllsen luvan perusteella <& Tyoterveyslatos

18 ~yöterveyslaitos 7{8) LAUSUNTO AR Suosittelemme poistamaan ulkoseinien vaurioituneet mineraalivillaeristeet. Lisäksi suosittelemme tiivistämään ulkoseinän liitoskohdat ylä- ja alapohjaan sekä ikkunarakenteisiin sisäpuolelta sekä parantamaan ulkoseinien sisäpuolista höyrytiiveyttä. Ulkoverhoustiilien saumaukset ja epätiiviit liikuntasaumat tulee korjata. Suosittelemme lisäämään patolevyt kaikkiin sokkeleihin ulkopuolisen kosteusrasituksen pienentämiseksi. Höyrynsulkumuovin puuttuminen ikkunoiden välisestä ulkoseinärakenteesta heikentää seinän kosteusteknistä toimivuutta. Ikkunoiden välisen ulkoseinärakenteen lämmöneristeissä on mikrobivaurioita. Suosittelemme lisäämään höyrynsulkumuovit kaikkiin ikkunoiden välisiin seinärakenteisiin ja uusimaan vaurioituneet mineraalivillat. Lattiat Lattioiden pintalaatan alla olevissa tojalevyissä on mikrobivaurioita. Vaurioiden syynä voi olla putkivuodot tai maaperästä ja/tai ulkoseinien kautta kulkeutuva kapillaarinen kosteus. Suosittelemme poistamaan vaurioituneen tojalevyn sekä tiivistämään alapohjan ja ulkoseinän liitoskohdat sekä putkiläpiviennit. Lattiapinnoitteen alla ei todettu poikkeavaa kosteutta. Lattiapinnoitteen alla on mustaa liimaa, joka saattaa sisältää asbestia, mikä tulee huomioida mahdollisissa korjauksissa. Putki kanaali, LVI-tarkastuskaivo ja ryömintätila Putkivuodot tai maaperästä kapillaarisesti nouseva kosteus on aiheuttanut mikrobivaurioita putkikanaalin tojalevyyn ja tummentumaa putkia kannatteleviin puuosiin. Suosittelemme alipaineistamaan putkikanaalin, jotta epäpuhtaudet eivät kulkeudu ympäröiviin tiloihin. Putkikanaaliin tulee tehdä tarkastusluukut, jotta mahdolliset putkivuodet voidaan havaita. Varaston lattian alla olevassa LVI tarkastuskaivossa ja rakennuksen ryömintätilassa on rakennusjätettä. Jätteet tulee poistaa. liikuntasaumat Rakennuksessa on tiivistämättömiä tai puutteellisesti tiivistettyjä liikuntasaumoja, joiden kautta rakenteissa olevat epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan alipaineen vaikutuksesta. Liikuntasaumat tulee tiivistää elastisella massalla sekä ala- ja yläpohjasta että ulkoseinistä. Paine-ero Tilat olivat hieman alipaineisia ulkoilmaan nähden. Erityisopetusluokkaa oli voimakkaasti alipaineinen, mikä johtuu todennäköisesti ilmanvaihdon epätasapainosta. Korvausilmaa tulee hallitsemattomasti mm. ryömintätilasta ja rakenteista liikuntasaumojen ja muiden epätiiveyskohtien kautta. Korvausilman mukana voi kulkeutua epäpuhtauksia rakenteista sisäilmaan. Suosittelemme tasapainottamaan ilmanvaihdon siten, että alipaine ulkoilmaan nähden on mahdollisimman pieni. Alapohjan ryömintätilan tulee olla alipaineinen yläpuolisiin tiloihin nähden. Pinnoilla ei esiintynyt teollisia mineraalivillakuituja. aman a ak qan os,namen Julkalsemmen on sallttu va n Tyoterveysla toksen antaman klr]a ll sen luvan perusteella.!& Tyoterveyslatos

19 ~yöterveyslaitos 8 (8) LAUSUNTO AR Sisäilman lämpötila oli suosituksen mukainen ja sisäilman kosteus vuodenajalle tyypillinen. Korjauksissa tulee noudattaa Ratu ja 225-S korttien ohjeita, joissa on esitetty turvallisia työmenetelmiä kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkamiseen ja pölyntorjuntaan. Lisäksi ennen korjaus- ja purkutöiden aloittamista rakennuttajan on varmistuttava siitä, ettei purettavissa rakenteissa ole asbestia tai muita terveydelle vaarallisia materiaaleja ja ottaa ne huomioon purku- ja korjaustöiden suunnittelussa. Korjausten jälkeisessä siivouksessa tulisi noudattaa esim. seuraavalla sivustolla esitettyjä Työterveyslaitoksen suosittelemia ohjeita: http: //www. ttl. fi/fi/tyoymparisto/sisailma ja sisaymparisto/tyokal ut/ sivut/ default.aspx Suositamme, että sisäilma-asiat sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan ja sisäilmaasioita käsitellään säännöllisesti työsuojeluasioiden yhteydessä osana hyvinvointijohtamista. Työpaikalle voidaan perustaa sisäilmaryhmä esim. työsuojelutoimikunnan aloitteesta ( ja sisaymparisto/ hyvat toimintatavat/toimin ta ma II i/slvut/defau lt. aspx). Vastaamme mielellämme lausuntoa koskeviin kysymyksiin. Pidämme myös tarvittaessa erillisen sopimuksen mukaan palautetilaisuuden, jossa kerromme tehdyistä selvityksistä ja tutkimusten tuloksista. Yhdyshenkilönä toimii työhygieenikko Hanna Tuovila, puh , sähköposti: hanna.tuovila@ttl.fi. Sirpa Rautiala vanhempi asiantuntija Työympäristöpalvelut ~ ~- -- /YI.-,~ ~JY7 Liisa Kujan ä ' erityisasiantuntija Työympäristöpalvelut VIITTEET.. Työterveyslaitoksen käyttämiä viitearvoja sisäympäristön ongelmien tunnistamisessa tavanomaisissa toimistotyöympäristöissä (http: flwww. ttl. fi/fi/ tyoymparisto/ sisa ilma ja sisaymparisto/douments/sisaymparis ton viitearvoja 7%23%2 4.pdf) LIITTEET. Viite-, tavoite- ja ohjearvot 2. Pohjapiirustusote 3. Paine-eron seurantamittaukset 4. Analyysivastaus (MB4-35): Materiaalinäytteen mikrobianalyysi 5. Analyysivastaus: Teollisten mineraalikuitujen pitoisuus teippinäytteessä Ta 'T' an as ak,jan osttanen JUika semnen on sa llittu van Tyoterveysatoksen antaman kirja llisen luvan perusteella ~ Tyoterveysla tos

20 TYÖTERVEYSLAITOS AR UITE (2) VIITE-, TAVOITE- JA OHJEARVOT Kosteuskartoitus Pintailmaisimen antamat lukemat ovat vain viitteellisiä ongelma-alueiden ja niiden laajuuden määrityksessä. Pintamateriaali ja rakennetyyppi vaikuttavat oleellisesti kartoitustuloksiin ja kartoituksesta saatavan tiedon soveltaminen perustuu kokemukseen. Lattiapäällysteen alapuolineo kosteus ja rakennekosteus Kiviaineisten materiaalien kosteusmittaustuloksia arvioidaan ensisijaisesti rakenteen rakentamisajankohdan rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti, mutta soveltuvin osin käytetään nykyisiä betonirakenteille ja niiden kosteudelle annettuja ohjeita, kuten Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen, SisäRYL 23 ja By 54/BLY2. Lisäksi tuloksia arvioidaan pintamateriaalien ja tarvikkeiden valmistajien tuotekohtaisten ohjearvojen perusteella ja rakenteen kosteusteknisen toimivuuden näkökulmasta rakennusfysikaalisin perustein. Betonin suhteellinen kosteus arviointisyvyydellä tulee olla yleensä alle 85 %RH ja rakenteen pintaosassa -3 m syvyydellä alle 75 %RH (Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen, Suomen Betonitieto Oy). Sisäilman olosuhteet Rakennuksen käyttöaikana ei oleskeluvyöhykkeen lämpötila saa yleensä olla korkeampi kuin 25 ( (Suomen Rakentamismääräyskokoelman (RakMK) 2, 22). Huoneilman lämpötila oleskeluvyöhykkeellä ei saa kohota yli 26 C, ellei kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää (. Huoneilman lämpötilan hyvä taso on 2 C. Välttävä taso yleensä 8 (, mutta mm. vanhusten ja lasten tilotssa 2 ( (Asumisterveysohje, STM opas 23:). Sisäilman suhteelliselle kosteudelle ei ole olemassa raja-arvoja, mutta sen tulisi olla 2-6 %RH. Sen saavuttaminen ei läheskään aina ole mahdollista ilmastollisista syistä (Asumisterveysohje, STM: n opas 23 : ). Ilmanvaihto ja paine-ero Tavoiteltava rakennuksen paine-ero ulkoilmaan nähden on järjestelmästä riippuen Pa alipainetta. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon järjestelmissä tavoitearvo on Pa (Säteri J., Käytännön ilmanvaihto, SuLVI julkaisu 9, 998). Mikrobit Työympäristön bakteeri- ja sieni -itiöpitoisuuksille ei ole olemassa terveysperusteisia raja -arvoja. Materiaalinäytteen sieni-itiöpitoisuus tai viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen. Jos pitoisuus on pienempi ( tai ), tulee lajista ottaa huomioon tarkastelussa. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia.