Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valkeakosken kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anne Laukkanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Jukka Varonen kaupunginjohtaja jukka.varonen@valkeakoski.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Nimi - Kaupunginhallitus 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista

2

3 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 005 Alajärvi Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa Föglö Geta Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hamina Hammarland Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Hirvensalmi Hollola Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Hämeenlinna Ii 0

4 140 Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Inkoo Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jomala Joroinen Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karkkila Karstula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiönsaari Kempele Kerava Keuruu 0

5 250 Kihniö Kinnula Kirkkonummi Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokkola Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kouvola Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmo Kuhmoinen Kumlinge Kuopio Kuortane Kurikka Kurikka Kustavi Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Kökar Köyliö Lahti Laihia Laitila Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lappeenranta Lapua Laukaa Lavia Lemi Lemland Lempäälä Leppävirta Lestijärvi Lieksa 0

6 423 Lieto Liminka Liperi Lohja Loimaa Loimaa Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Lumparland Luoto Luumäki Luvia Maalahti Maaninka Lohja Maarianhamina Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Miehikkälä Masku Mikkeli Muhos Multia Muonio Mustasaari Muurame Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Mänttä-Vilppula Naantali Nivala Nokia Nousiainen Nurmes Nurmijärvi Närpiö Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu 0

7 309 Outokumpu Padasjoki Paimio Oulu Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Pirkkala Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Pöytyä Raahe Raasepori Raisio Rantasalmi Ranua Rauma Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristijärvi 0

8 698 Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko Rusko Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Saltvik Sastamala Sauvo Savitaipale Savonlinna Savonlinna Savukoski Seinäjoki Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sottunga Sulkava Sund Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio 0

9 853 Turku Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Ulvila Urjala Utajärvi Utsjoki Uurainen Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala Vaasa Valkeakoski Valtimo Vantaa Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihti Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Vårdö Vöyri Ylitornio Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Äänekoski :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen?

10 Avoimet vastaukset: 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Avoimet vastaukset: ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset:

11 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - Lakiluonnoksessa tuottamisvastuun kriteerit ovat sellaiset, etteivät nykyiset isotkaan kunnat täytä kriteereitä. Monessa keskisuuressa kunnassa toteutuu erinomaisesti terveys- ja sosiaalipalvelujen integraatio suurelle osalle kunnan asukkaista (esim. neuvolapalvelut, perhetyö, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, kotihoitopalvelut, työllisyyspalvelut). Lakiin kirjatut tuottamisvastuun edellytykset ovat liian tiukat. Sote-alueen tekemässä järjestämispäätöksessä tulisi sallia toimivien yhdistettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien seutukuntien keskuskaupunkien jatkaa tuottajina, jos niillä on riittävä oma henkilöstö, tilat ja laiteet sekä yhteistyömalleilla varmistettuna erikoissairaanhoidon saatavuus kuntalaisilleen. Ehdotus yhdistää erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa, mutta eriyttää sote-palvelut mm. opetus-, varhaiskasvatus- ja työllisyyspalveluista. Lasten, nuorten, perheiden palvelukokonaisuudessa on palvelujen tuottamisen ja kustannusten hallinnan kannalta ensiarvoisen tärkeää säilyttää vahva horisontaalinen integraatio ja palveluiden saumaton nivoutuminen kunnan muihin palveluihin. Kuntien kantoja pitää kuunnella toimivan palveluverkon rakentamisessa. Vaativa erikoissairaanhoito tulee voida toteuttaa siten, että erilaiset yhteistoiminnan muodot tuottamisvastuussa olevien tahojen välillä ovat mahdollisia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta esitetty työnjako on ristiriitainen. Luonnoksen mukaan kunnan tulee asettaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määritellyt toimenpiteet. Tehtävän toteuttaminen on käytännössä mahdotonta tilanteessa, jossa järjestämis- ja tuotantovastuu sekä henkilöstö hyvinvointipalvelujen keskeisestä kokonaisuudesta on siirretty kunnan organisaation ulkopuolelle. Kielellisten oikeuksien turvaamisesta säädetään kielilaissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa ei ole välttämätöntä säätää vielä erikseen samasta asiasta :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset:

12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? Avoimet vastaukset:

13 15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot. 2. Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. 3. Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen. 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö. 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt. 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen. 7. Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät. 8. Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät. 9. Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut. 10. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille. 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus. 12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät. 13. Kohtien 1 12 seuranta ja arviointi.

14 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Avoimet vastaukset: :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? Avoimet vastaukset:

15 18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 1. Kunta- ja kuntayhtymärajat ylittävän yhteistyön varmistaminen. 2. Valtakunnallisten strategisten linjausten toimeenpano ja kehittämistoiminnan suunnittelu. 3. Tutkimustoiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen ja yhteistyön varmistaminen. 4. Työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen. 5. Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen. 6. Tiedonhallinnan sekä asiakas- ja potilastietojen yhteensovittaminen ja kokonaisarkkitehtuurin määrittely. 7. Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen kerääminen ja hyödyntäminen. 19. Muita huomioita luvusta 2. - Järjestämisvastuun käsite on epäselvä ja tulkinnanvarainen. Hallinnollisten tehtävien jako sote-alueen ja tuottajien välillä vaatii täsmentämistä. Epäselväksi jää, mitä tarkoittaa säännös siitä, että järjestämisvastuuseen sisältyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvan julkisen vallan käyttöä. Eräs keskeinen ongelma liittyy sote-alueiden valtaan tehdä tuottamisalueita koskevia päätöksiä sekä päättää kuntien tehtävistä. Perustuslain mukaan kuntien hallinnon tule perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Perustuslain mukaan kunnilla on verotusoikeus ja niille annettavista tehtävistä on säädettävä lailla. Lisäksi Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan 4. artiklan mukaan julkisista tehtävistä tulee ensisijaisesti huolehtia kansalaista lähinnä oleva viranomainen. Lakiluonnoksen perustuslainmukaisuus on kyseenalainen. Se myös vie keskeiset kunnalliset tehtävät erittäin välilliseen päätöksentekoon ja kaventaa merkittävällä tavalla kunnan asukkaiden itsehallintoa ja legitiimiä kansanvaltaisuutta. Kysymyksessä 17 mainittu kohta viisi tulisi poistaa sote-alueen tehtävistä. Kyse on tuottajan henkilöstöpolitiikasta ja se siten sisältyy tuotantovastuussa olevan organisaation operatiiviseen johtamiseen. Järjestämispäätöksessä tulisi myös selvittää, miten viiden eri sote-alueen yhteistyö on järjestetty. Erikoissairaanhoitoon sisältyy myös hyvin suppeaa erityisosaamista vaativia sosiaali- ja terveyspalveluita, joita

16 ei kannata tuottaa kaikilla sote-alueilla :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? Avoimet vastaukset:

17 22. Muita huomioita luvusta 3. - Lain tulisi nimensä mukaisesti ottaa kantaa palveluiden järjestämiseen eikä palvelutuotannon rakenteisiin. Kun palveluiden järjestäminen on integroitu varsin suuriin kokonaisuuksiin, on palveluiden tuottamisessa syytä jättää liikkumatilaa alueellisesti tarkoituksenmukaiseksi arvioiduille ratkaisuille. Vaativaa erikoissairaanhoitoa tulee tarkastella omana kokonaisuutena ja mahdollistaa tältä osin erilaiset yhteistoiminnan muodot tuottamisvastuussa olevien tahojen kanssa. Sote-alueen tukipalveluiden tuottamisvastuuta koskeva säännös jättää epäselväksi, mitä siinä tarkoitetaan tukipalveluilla. Tukipalveluista osa ehkä soveltuisi tuotettavaksi valtakunnallisena kaikille yhteisinä palveluina, mahdollisesti vain yhden sote-alueen tuottamana :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Avoimet vastaukset:

18 25. Muita huomioita luvusta 4. - Lakiluonnoksen 24 on liian yksioikoinen. Mahdollista on, että sote-alueella voi ääritapauksessa olla vain yksi pieni kunta, joka on kaksikielinen. Erillisen lautakunnan perustaminen on silloin epätarkoituksenmukainen ratkaisu :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Avoimet vastaukset:

19 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? Avoimet vastaukset: 29. Muita huomioita luvusta :n säännös antaa ministeriölle poikkeuksellisen vahvan ohjausroolin, joka kaventaa perustuslain mukaista kuntien itsehallintoon kuuluvaa päätösvaltaa. Se merkitsee täyskäännöstä jo pitkään jatkuneesta kuntien itsehallintoa korostaneesta kehityssuunnasta. Valtakunnallista yhdenmukaisuutta tarvitaan raportointiin, tilastointiin, tuotteistukseen, kustannuslaskentaan ja laadunhallintaan :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? Avoimet vastaukset:

20 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia?

21 Avoimet vastaukset: :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Avoimet vastaukset: 35. Muita huomioita luvusta 6. - Uudistuksen keskeinen puute on se, että siinä ei ole pystytty millään tavoin perustelemaan ja osoittamaan, että esitetty malli olisi kustannustehokas malli sotepalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Valmistelussa on sivuutettu taloudelliset laskelmat, jätetty huomioimatta mm. henkilöstön palkkojen harmonisoinnista aiheutuvat merkittävät lisäkustannukset ja kannustetekijät uusien innovaatioiden kehittämiseen. Esitetty kapitaatiomalli suosii tehottomasti palvelutuotantonsa järjestäneitä. Uudistus aiheuttaa merkittäviä ja epäoikeudenmukaisia kustannusvastuiden siirtoja kuntien kesken. Kapitaatiomallin on otettava huomioon riittävällä painoarvolla väestön ikääntymisen, sairastavuuden ja esim. työttömyyden vaikutukset. Koko esitetty rahoitusmalli johtaa monimutkaiseen isännättömän rahan kiertämisen. Sote-alueen rahoitus tulisi määritellä valtakunnallisesti yhtenäisin perustein. Niiden tulisi ohjata kustannusten hallintaan ja tuottavuuden parantamiseen. Tuotantovastuussa olevien kuntien palveluiden tuottamisessa on välttämätöntä huomioida myös esim. asutuksen tiheys ja tuotantoalueiden pinta-ala.

22 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. vastauksia. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. vastauksia. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) Avoimet vastaukset: 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? HYKS-erva KYS-erva OYS-erva TAYS-erva TYKS-erva

23 Avoimet vastaukset: TAYS-erva :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä?

24 Avoimet vastaukset: :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? Avoimet vastaukset: 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. - Uudistuksen aikataulu on epärealistinen ja riskit uudistuksen epäonnistumiselle ovat suuret. Miten toimitaan jos siirtyvällä henkilöstöllä on voimassa oleva palvelusuhdeturva toteutuneen kuntaliitoksen johdosta. Katkeaako palvelussuhdeturva vain sote-henkilöstöltä? Vastuukuntamalliin pohjautuva tuotantovaihtoehto tulee olla tasavertainen kuntayhtymämalliin verrattuna Muutostukea tarvitaan myös tuottamisvastuussa olevien kuntien/kuntayhtymien tukemiseen. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti?

25 Avoimet vastaukset: 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? - Uudistuksen aikataulu tulee arvioida uudelleen. Esitetty aikataulu on mahdoton. Esityksellä on merkittävät vaikutukset kuntien sote-henkilöstön lisäksi tukipalveluhenkilöstöön (esim. kirjanpito, palkkalaskenta, atk, siivous, ruokahuolto). Tältäkään osin muutoksen vaikutuksia ei ole arvioitu. Uudistuksessa ei ole arvioitu palkkauksen harmonisoinnin aiheuttamia lisäkustannuksia. Jo toteutuneissa kuntaliitoksissa harmonisointi on aiheuttanut merkittäviä lisäkustannuksia. Seutujen keskuskaupungeilla on oltava oikeus toimia myös jatkossa tuottamisvastuussa vastuukuntamallilla. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - 1) Sote-järjestämislain tulee mahdollistaa usean tuottamisvastuualueen muodostaminen Pirkanmaalle. Vaativa erikoissairaanhoito tulee voida toteuttaa siten, että erilaiset yhteistoiminnan muodot tuottamisvastuussa olevien tahojen välillä ovat mahdollisia. Palveluiden järjestäjän eli sote-alueen tulee vastata sote-palveluiden kokonaisintegraatiosta. Järjestämislaissa tulisi ottaa kantaa vain palveluiden järjestämiseen. Palvelutuotannon osalta tulee jättää liikkumavaraa. 2) Kuntien vastuu kokonaishyvinvoinnista ei ole enää mahdollista esitetyn lakiluonnoksen pohjalta. Horisontalinen integraatio murenee ja palveluiden saumaton nivoutuminen muihin kuntalaisten hyvinvointia edistäviin palveluihin vaikeutuu merkittävästi. Erityisesti sosiaalipalvelut nivoutuvat kiinteällä tavalla mm. lasten ja perheiden palveluihin, mutta yhä merkittävämmin mm. työllisyyspalveluihin. Kuntien rooli työllisyydenhoidossa on merkittävä ja tehtävät ja vastuut vain kasvavat tulevaisuudessa. Seutukuntien keskuskaupungeissa toteutuu erinomaisesti terveys- ja sosiaalipalvelujen integraatio suurelle osalle kunnan asukkaista (esim. neuvolapalvelut, perhetyö, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, kotihoitopalvelut, työllisyyspalvelut). Lakiin kirjatut tuottamisvastuun edellytykset ovat liian tiukat. Sote-alueen tekemässä järjestämispäätöksessä tulisi sallia toimivien yhdistettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien seutukeskusten jatkaa tuottajina, jos niillä on riittävä oma henkilöstö, tilat ja laiteet sekä yhteistyömalleilla varmistettuna erikoissairaanhoidon saatavuus kuntalaisilleen. Lakiluonnoksessa kunnan tulee asettaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määritellä toimenpiteet. Tämän tehtävän toteuttaminen on mahdotonta tilanteessa, jossa järjestämis- ja tuotantovastuu henkilöstöineen hyvinvointipalveluiden keskeisestä kokonaisuudesta on siirretty kunnan organisaation ja ulkopuolelle.

26 3) Lakiluonnoksen vaikutusarviointi on erittäin puutteellinen. Uudistuksen kustannushyötyjä ei ole arvioitu millään tavoin, henkilöstön palkkojen harmonisoinnista syntyvää merkittävää kustannuslisäystä ei ole arvioitu, sote-alueen ja tuotantoalueiden rahoitusratkaisut ovat täysin ratkaisematta. Valmistelusta puuttuu täysin taloudelliset arviot sekä riskianalyysi. Lakiluonnosta ei tule sellaisenaan antaa eduskunnalle, vaan se tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.