Onnistuneita case-kohteita lähes nollaenergiakorjauksessa
|
|
- Inkeri Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Onnistuneita case-kohteita lähes nollaenergiakorjauksessa Contract N : IEE/13/763/ SI March February 2017 The sole responsibility for the content of this presentation lies with the authors. It does not necessarily reflect the opinion of the European Union. Neither the EACI nor the European Commission are responsible for any use that may be made of the information contained therein.
2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Itävalta... 4 Bulgaria Suomi Ranska Saksa Italia Alankomaat Norja Portugali Romania Espanja Ruotsi February 2015 copyright 2
3 Johdanto NeZeR ( ) edistää lähes nollaenergiatasoisten korjaustoimenpiteiden käyttöönottoa ja älykästä integrointia (lähes nollaenergiakorjaus) sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä eurooppalaisilla korjausmarkkinoilla. NeZeR tavoitteet ja tärkeimmät askeleet Olemassaolevan energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyvän tiedon hyödyntäminen konkreettisten suuntaviivojen luomiseksi lähes nollaenergiakorjauksille. Lähes nollaenergiakorjausten potentiaalisiin hyötyihin liittyvän tiedon lisääminen kaikissa sidosryhmissä (päätöksentekijät, rakennusteollisuus, laajempi yleisö) Tuloksista tiedottaminen sidosryhmille ja yhteistyön tekeminen näiden tahojen kanssa tehokkaan käyttöönoton mahdollistamiseksi. Nollaenergiakorjausten lisääminen yhteistyökaupungeissa sekä laajemmin räätälöityjen tiekarttojen, kaupunkien toimintasuunnitelmien sekä suunnittelukilpailujen avulla. 3
4 Itävalta 4
5 Eberlgasse 3 Wien, Itävalta 5
6 Yleiskuvaus Raennusvuosi: Asuntojen lukumäärä: 8 Omistustapa: kaupallinen omistaja vuokraa Lähes nollaenergiakorjausprojekti: Korjausvuosi: 2014 Kesto: n. 6 kk Ennen ja jälkeen Kustannus: 1.6M Rahoitus: Wienin kaupungin avustus, 143,000 ; valtion laina, 292,000 ; omistajan oma rahoitus Energiatehokkuuden parannus: Nousu A-luokkaan 6
7 Ennen ja jälkeen (tekniikka) Alkuperäinenrakennus NZEBR:n jälkeen Seinät Tiili- ja kiviseinät, ilman eristystä* Koko julkisivu korjattiin ja eristettiin. Lattiat Ei eristystä Kellarin yläpohjaan lisättiin lämpöeristys. Katot - - Ikkunat Kaksikerroksinen lasi* Passiivitasoiset ikkunat asennettiin. LVI Painovoimainen ilmanvaihto Keskuslämmitys (öljy, kaasu)* Säädelty ilmanvaihto, keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla (talteenottoaste 82%). Maalämpöpumppu lämpimään veteen ja lämmitykseen. Uusiutuva energia - Aurinkopaneelit katolla. Energiankulutus kwh / m 2, a (93,5 MWh/a) kwh / m 2, a (9,2 MWh/a) Energiantuotanto - - *Perustuu rakennustyypin yleisiin piirteisiin. 7
8 Haasteet ja vaikutukset asukkaisiin Haasteet: Haasteet Olemassa olevat haasteet Miten haasteet huomioitiin? Sosiaaliset Vuokralaiset pystyivät asumaan kodeissaan melkein koko remontin ajan, lukuun ottamatta kaikkein intensiivisintä työjaksoa (2-3 viikkoa). Vapaa asunto oli heidän käytettävissään. Tekniset Taloudelliset Remontoitava rakennus on aikakautensa ( ) historiallinen rakennus (Gründerzeithause). - Kadunpuoleinen julkisivu oli tuhoutunut pommituksessa. Tämä mahdollisti rakennuksen vaipan eristämisen passiivitasoisten kriteerien mukaisesti. Remonttia varten saatiin 15 vuoden laina. Muut - - Vaikutukset asukkaisiin: Vuokra nousee n.1 /m 2 Asumismukavuudessa saavutettu huomattava parannus.
9 Mukana olevat tahot: Wienin kaupunki Järjestäminen & prosessi Wienin kaupungilla on suuri kiinnostus saada tällaisia korjauksia tehtyä esimerkeiksi historiallisten rakennusten korjaamisesta (Gründerzeithause). Menestystekijöitä Menestys- ja haittatekijöitä Hyvä esimerkki historiallisen rakennuksen korjaamisesta. Merkittävä lasku energiankulutuksessa. Haittatekijöitä Kallis remontti, jonka takia julkista rahoitusta tarvittiin. Lähteet 9
10 Volksschule und Kindergarten Windigsteig (Koulu ja lastentarha) Windigsteig, Itävalta 1 0
11 Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1914 Asuntojen ja rakennusten lukumäärä: koulu ja lastentarha, 1284 m 2, kaksi kerrosta Omistustapa: Julkinen rakennus Lähes nollaenergiakorjausprojekti : Korjausvuosi: 2014 Kesto: vuotta Energiatehokkuuden parannus: laskenut lähes 14% Ennen Jälkeen 11
12 Ennen ja jälkeen (tekniikka) Alkuperäinenrakennus NZEBR:n jälkeen Seinät cm:n tiiliseinä, ei eristystä W/(m²K), 20 cm EPS, jonk lambda: 0.04 W/mK. Lattiat W/m 2 K, 10 cm EPS Katot - Ikkunat LVI Kaksikerroksinen lasi, joskus vain yksi, puiset kehykset, 2.2 W/m 2 K Öljylämmitys 0.10 W/m 2 K, 10 cm EPS. Kellarin lämmittämättömissä osissa lisättiin 12 cm:n sellueristys W/m 2 K, puu-alumiini-ikkunat kolmikerroksisella lasilla. Pellettilämmitys ja lämpöpatterit. Lämmöntalteenottoaste 84% Uusiutuva energia - Aurinkopaneelijärjestelmä, 15 kwp, sähköntuotto n. 13,600 kwh/vuosi. Energiankulutus kwh/(m³a) Lämmitys 4.93 kwh/m 3 Primäärienergian kulutus kwh/m 2 Energiantuotanto - Aurinkopaneelijärjestelmä (99m 2 ), 15 kwp, sähköntuotto n. 13,600 kwh/vuosi. 12
13 Vaikutus asukkaisiin Asukkaiden palaute: Pääasiassa positiivinen vaikutelma. Erityisesti visuaalisia parannuksia ja sisäympäristö kohentunut. Menestystekijöitä Suunnittelu- ja rakentamisvaiheet pysyivät aikatauluissa. Kesän 2014 sadekausi oli erityisen hankala raketamisvaiheessa. Miellyttävä sisäympäristö, koska otettiin käyttöön uusi ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla. Ulkoinen aurinkosuoja estää ylikuumenemista kesällä sekä siirtymäkausina. Kaakkooon ja lounaaseen suuntaaviin ikkunoihin asennettiin sähköllä toimivat sälekaihtimet. Lähteet 13
14 Rankweil - Übersaxenerstraße Sanierung Rankweil, Itävalta 14
15 Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1977 Asuntojen lukumäärä: 16. 1,315 m 2, 4 kerrosta. Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2007 Kustannus: 1 M, 810 /m 2 Rahoitus: oma rahoitus ja tukea Vorarlbergin osavaltiolta. Ennen ja jälkeen 15
16 Ennen ja jälkeen (tekniikka) Seinät Reikätiiliseinä Alkuperäinenrakennus NZEBR:n jälkeen 0.12 W/m 2 K 26 cm EPS 0.04 eriste Lattiat Katot Vahvistettua betonia ilman eristystä Vahvistettua betonia 6 cm:n PU-eristeellä Ikkunat - 16 cm paksu EPS-eriste kellarin katossa (U= 0.18 W/m²K). Eriste katossa 5 cm kellarin seinissä n. 50 cm leveä ja 26 cm XPS:eristettä. 26cm:n paksuinen lisäeristys (18 cm EPS +8 cm PU) parantamaan U-arvoa 0.10W/m²K 0.80 W/m 2 K Asuntojen ikkunoiden, porraskäytävien ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen. Kolmikerroksinen lasi puukehyksillä, argontäytteellä ja alumiinilaudoituksella. LVI Öljypolttimo Kaasukondensaattiboileri Uusiutuva energia - 80 m²:n aurinkolämöjärjestelmä Energiankulutus kwh/m 2 a 13.0 kwh/m 2 16
17 Vuokrannousu1.98 /m 2 Vaikutus asukkaisiin Menestystekijät Energiankulutus pieneni10% alkuperäisestä Lähteet 17
18 Bulgaria 18
19 Multi-family building - 10, Zaharna Fabrika street Sofia, Bulgaria 19
20 Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1947 Asuntojen lukumäärä: 13 (ennen korjausta) / 15 (korjauksen jälkeen) Omistustapa: yksityinen Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2004 Kesto: 2 vuotta Kustannus: 52,375 Rahoitus: 20-vuoden laina hollantilaisesta pankista (matalampi korkotaso). Energiatehokkuuden parannus: 46%:n energiansäästö. Ennen Jälkeen 20
21 Ennen ja jälkeen (tekniikka) Alkuperäinen rakennus Korjauksen jälkeen Seinät Eristämätön tiiliseinä. Ulkoseinät eristetty. Lattiat Eristämätön kellari Kellarin katon eristäminen. Katot Ei-eristetty Ullakon uudelleenrakentaminen; Vedenkestävyys ja lämpöeristys. Ikkunat Kaksikerroksiset puiset ikkunat Kaksikerroksiset ikkunat PVC-kehyksillä LVI Kaukolämpö Lämmitysjärjestelmän parantaminen (tasapaino, putkien eristäminen). Uusiutuva energia - - Energiankulutus 217, ,496 21
22 Haasteet ja vaikutukset asukkaisiin Haasteet: Haasteet Olemassa olevat haasteet Miten haasteet huomioitiin? Sosiaaliset Tekniset Taloudelliset Asunnonomistajien puutteellinen järjestäytyminen. Puutteellinen tietotaito energiatehokkaaseen asumiseen liittyen. Taloudellisten keinojen puute avustukset korjaamiseen olivat rajoitettuja ja hakumenettelyt epäselviä. Ensimmäinen omistajayhdistys Bulgariassa rekisteröitiin. Energia-auditointi suoritettiin ennen ja jälkeen korjauksen. Matalien avustusten takia projektissa tarvitaan pitkä takaisinmaksuaika (remontti pehmeällä lainalla täytyy maksaa 20 vuoden aikana. Vaikutus asukkaisiin: Projekti sisältää ullakon ja katon uudelleenrakentamisen ja muuntamisen pieniksi asunnoiksi. Uusien asuntojen vuokrat auttavat omistajia maksamaan lainansa. 22
23 Järjestäminen & prosessi Mukana olevat osapuolet: Projektin aloitteen teki Bulgarian Housing Association yhdessä Housing Association De Nieuwe Unie, Rotterdam ja Housing Association Woondrecht, Dordrecht:n kanssa Menestystekijöitä Arvio: GHG: vuosi. Sosioekonomiset aspektit: Asukkaat ovat tyytyväisiä tuloksiin, rakennuksen elinkaarta pidennettiin 40 vuodella, ulkovaipan eristäminen paransi viihtyvyyttä ja energiansäästöjä; taloudelliset vaikutukset ovat n. 6,000 säästö/vuosi. Projektin voi helposti uusintaa naapurirakennuksissa, siillä ne ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisia. Lähteet 2_EI_Education_Casestudies.pdf 23
24 Kerrostalorakennus- 11, Assen Zlatarov:n katu Sofia, Bulgaria 24
25 Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1932 Asuntojen lukumäärä: 13 Omistustapa: yksityinen Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2011 Kesto: 2 vuotta Kustannus: 101,650 Rahoitus: 60% suunnittelupiirrustuksien ja ulkovaipan eristämisen kustannuksista katettiin avustuksella, joka saatiin valtion budjetista, ja loput 40% kattoi asuntojen omistajat. 80% uusiutuvan energian kustannuksista katettiin EU FP6 Concertoohjelmalla ja loput 20% kattoi asuntojen omistajat. Energiatehokkuuden parannus: 47%:n energiansäästö. Ennen Jälkeen 25
26 Ennen ja jälkeen (tekniikka) Seinät Lattiat Alkuperäinen rakennus Keraamisia kovia tiiliä (paksuus, 25 cm) Lämmittämättömien tilojen yläpuolella sementtikerros. Korjauksen jälkeen Lämpöeristys ulkoseinille/ EPS 8 cm Kellarin eristäminen. Katot Koostui puukehyksistä, puupinnasta ja keraamisista tiilistä. Katto oli lämmittämättömän tilan yläpuolella. Uusi lämpöeristys. Ikkunat LVI Puiset tuplakehykset tavanomaisella lasilla. Kaukolämpö (lämmönjakokeskus sijaitsi kellarissa). Viiden onkalon PVC-profiili matalapäästöisellä lasilla. Lämmitysjärjestelmän parantaminen Uusiutuva energia - Aurinkolämpökeräimiä m 2. Energiankulutus (kwh/vuosi) 216,832 84,906 26
27 Haasteet ja vaikutukset asukkaisiin Haasteet: Haasteet Olemassa olevat haasteet Miten haasteet huomioitiin? Sosiaaliset Tekniset Omistajien osallistuminen (etenkin vuokralaisten) projektin valmistelun aikana. Tiedon puute energiatehokkaasta asumisesta. Laaja valmistelu ja erityinen avustuspaketti asunnon omistajille ja heidän yhdistyksille. Ammattitaitoisten suunnittelijoiden ottaminen mukaan teknisiin järjestelmiin etenkin uusiutuvaan energiaan liittyen. Taloudelliset Rahoitusmahdollisuuksien puute. Järjestelmä erillisille rahoitusmahdollisuuksille, myös avustuksille, kattamaan korjauskustannuksia. Vaikutus asukkaisiin: Asuntojen omistajat olivat järjestäytyneet taloyhtiöksi tämä oli edellytys rahoituksen saamiselle. Käyttöönoton jälkeen omistajat osoittivat tyytyväisyyttä projektiin, etenkin energiakustannusten laskun takia. 27
28 Järjestäytyminen & Prosessi Mukana olevat osapuolet: Projekti sai aloitteen ja toimeenpanon Bulgarian Housing Association:n yhteistyössä kodinomistajien yhdistyksen sekä Sofia District Heating Company:n taholta. Menestystekijöitä Kasvihuonekaasujen vähneneminen: vuosi; Asukkaat ovat tyytyväisiä projektin tuloksiin (rakennuksen elinkaaren pidentäminen, sisäolosuhteiden paraneminen, energiankulutuksen pieneneminen energiansäästö n. 10,000 euro/vuosi. Projektin voi helposti uusintaa naapurirakennuksissa, siillä ne ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisia. Lähteet 28
29 Kerrostalorakennus - 2, Aleko Konstantinov- katu Sofia, Bulgaria 29
30 Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1950 Asuntojen lukumäärä: 16 Omistusmuoto: yksityinen Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2011 Kesto: 2 vuotta Kustannus ( ): 84,592 Rahoitus: 60% suunnitelmapiirrustusten ja ulkovaipan eristämisen kustannuksista katettiin valtion avustuksella ja loput (40%) kattoivat asunnon omistajat. 80% uusiutuvan energian kustannuksista rahoitettiin EU FP6 Concertoohjelmalla ja loput (30%) kattoivat asunnon omistajat. Energiatehokkuuden parantuminen: 68 %:n energiansäästö. Ennen Jälkeen 30
31 Ennen ja jälkeen (tekniikka) Alkuperäinen rakennus Korjauksen jälkeen Seinät Keraamiset massiivitiilet (paksuus, 25 cm). Lämpöeristys ulkoseiniin, EPS 8 cm. Lattiat Katot Parketti lämmittämättömien tilojen yläpuolella. Koostui puukehyksistä, puupinnasta ja keraamisista tiilistä. Katto oli lämmittämättömän tilan yläpuolella. Ensimmäisen kerroksen lattian eristäminen 8 cm:n kovilla mineraalivillalevyillä Katon eristäminen 15 cm:n mineraalivillalla.. Ikkunat LVI Puiset tuplakehykset tavanomaisella lasilla. Kaukolämpö (lämmönjakokeskus sijaitsi kellarissa). Viiden onkalon PVC-profiili matalapäästöisellä lasilla. Lämmitysjärjestelmän parantaminen Uusiutuva energia - Aurinkolämpökeräimet m 2 Energiankulutus (kwh/ vuosi) 181,795 72,297 31
32 Haasteet ja vaikutukset asukkaisiin Haasteet: Haasteet Olemassa olevat haasteet Miten haasteet huomioitiin? Sosiaaliset Tekniset Taloudelliset Omistajien (etenkin vuokralaisten) osallistaminen projektivaiheessa. Tiedon puute energiatehokkaaseen asumiseen liittyen. Rahoituskeinojen puute. Laaja valmistelu ja erityinen avustuspaketti asunnon omistajille ja heidän yhdistyksille. Ammattitaitoisten suunnittelijoiden ottaminen mukaan teknisiin järjestelmiin etenkin uusiutuvaan energiaan liittyen Järjestelmä erillisille rahoitusmahdollisuuksille, myös avustuksille, kattamaan korjauskustannuksia. Vaikutukset asukkaisiin: Asuntojen omistajat olivat järjestäytyneet taloyhtiöksi tämä oli edellytys rahoituksen saamiselle. Käyttöönoton jälkeen omistajat osoittivat tyytyväisyyttä projektiin, etenkin energiakustannusten laskun takia. 32
33 Järjsetäminen & prosessi Mukana olevat osapuolet: Mukana olevat osapuolet: Projekti sai aloitteen ja toimeenpanon Bulgarian Housing Association:n yhteistyössä kodinomistajien yhdistyksen sekä Sofia District Heating Company:n taholta. Menestystekijöitä Kasvihuonekaasujen väheneminen: 29.75tCO2/vuosi. Asukkaat ovat tyytyväisiä projektin tuloksiin (rakennuksen elinkaaren pidentäminen, sisäolosuhteiden paraneminen, energiankulutuksen pieneneminen energiansäästöt n. 7,920 /vuosi). Projektin voi helposti uusintaa naapurirakennuksissa, siillä ne ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisia. Lähteet 33
34 Suomi 34
35 Success case Innova Riihimäki, Suomi 35
36 Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1975 Asuntojen lukumäärä: 37 Omistusmuoto: Julkisesti omistettu asuinrakennus, jossa myös lastentarha. Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2011 Kesto: 11 kk Kustannus: 4.3 M (1,510 /m 2 ) Rahoitus: Oma rahoitus 4.2 %:n lainalla Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Energiatehokkuuden muutos: Tavoite oli saavuttaa 70%:n vähennys. Energiankulutus ensimmäisenä vuotena oli 30% matalampi kuin ennen korjausta. Laitesäätöjen jälkeen jne. 50%:n energiansäästö mahdollinen. Ennen Jälkeen 36
37 Enenn ja jälkeen (tekniikka) Original building After NZEBR Seinät W/(m 2 K). Ilmatiiveys 5-7 1/h Betonisia sandwich-paneeleja W/(m 2 K). Ilmatiiveys 0.8 1/h Sandwich-elementtien uloin kerros poistettiin, ja vain sisempi kerros jäi. Uusi julkisivu korjattiin käyttäen puuelementtejä (TES Energy Façade). LVI-tekniikka integroitiin osittain elementteihin. Lattiat 0.46 W/(m 2 K) 0.46 W/(m 2 K) Katto 0.22 W/(m 2 K) 0.08 W/(m 2 K) Ikkunat 2.9 W/(m 2 K), kaksi lasia 0.66 W/(m 2 K), LVI Ei lämmöntalteenottoa Lämmöntalteenotto 0.75:n hyötysuhteella Uusiutuva energia - - Energiankulutus Energiantuotanto (MWh/vuosi) Kokonaiskulutus 594 MWh (157.5 kwh/m 2 ) Lämmitys 350 MWh (92.8 kwh/m 2 )
38 Haasteet ja vaikutukset asukkaisiin Haasteet: Haasteet Olemassa olevat haasteet Miten haasteet huomioitiin? Sosiaaliset - - Tekniset Asennuksen kesto ja prosessi. Metodi elementtien nopeaan asennukseen.. Taloudelliset Korjauksen korkea hinta. Tämä oli pilottikohde. Hinta saattaisi alentua jos teknologia olisi laajemmalle levinnyt. Muut - - Vaikutukset asukkaisiin: Vuokra ei noussut, koska Riihimäen vuokrayhtiö jakoi korjauskustannukset usean omistamansa rakennuksen kesken. Asukkaat asuivat rakennuksessa korjauksen ajan. 38
39 Menestys- ja haittatekijöitä Tavoitteena oli saavuttaa passiivitasoinen energiankulutus, joka olisi tarkoittanut 70%:n vähennystä. Energiankulutus ensimmäisenä vuotena korjauksen älkeen oli 30% alhaisempi kuin ennen korjausta. Syynä voi olla, että asukkaat eivät tienneet, miten passiivitalossa tulisi asua. He käyttivät liian paljon lämmitystä ja sitten avasivat ikkunat lämmön takia. Myös vanhat lämpöpatterit olisi pitänyt vaihtaa ja säätää. Tekniikan säätämisen ja asukkaiden opastamisen jälkeen, 50%:n energiansäästö voi olla mahdollinen. Projektin suunnittelu ja rakentamisvaihe viivästyivät. Projekti oli pilottiprojekti, mikä oli tärkein syy viivästymisiin. Korjaus suunniteltiin niin, että siitä koituisi minimaalisesti haittaa vuokralaisille. Tämä tavoite ei toteutunut, koska asuntojen sisällä tapahtuvilla korjaustöillä oli suurempi vaikutus kuin oletettin. Myös rakennuksen ulkopuolella remontti aiheutti enemmän häiriötä kuin oletettiin. Remontin seurauksena, sisäympäristön viihtyvyys parani rakennuksessa. 39
40 Järjestäminen & prosessi Mukana olevat osapuolet: Omistaja, VTT, Tekes Sumen innovaatiorahoituskeskus, Sitra, Arkkitehtitoimisto Kimmo Lylynkangas, Recair, Lammin ikkuna, Paroc. Energiankulutus on mitattu korjauksen jälkeen Lähteet Tutkimusraportti Innova. Kerrostalosta passiivitaloksi Innova www-sivut 40
41 RenZERO Luumäki, Suomi 41
42 Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1948 Asunojen lukumäärä: Omakotitalo. Omistusmuoto: Yksityinen Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2013 Kustanus: >100,000 Rahoitus: Oma rahoitus. Ennen Jälkeen 42
43 Ennen ja jälkeen (tekniikka) Alkuperäinenrakennus NZEBR:n jälkeen Seinät 0.28 W/m 2 K, puurakenne, sahapurua käytetty eristeessä W/m 2 K, elementtieriste. Lattiat 0.22 W/m 2 K 0.2 W/m 2 K Katto Ikkunat LVI 0.3 W/m 2 K, terästä, sahapurua käytetty eristeessä W/m 2 K, eriste mineraalivillaa. 2.1 W/m 2 K, 2-kerroksinen ikkuna W/m 2 K, ikkuna kahdella lämpöelementillä. Painovoimainen ilmanvaihto, ilmanvaihtoluku 0.36 l/h. Öljypolttimo. Mekaaninen ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla (0.7:n hyötyaste). Maalämpöpumppu. Uusiutuva energia - Solar thermal energy and PV panels Energiankulutus Lämmitys: 0.32 MWh (178.9 kwh/m 2,a) Lämmitys: 0,05MWh (29.3 kwh/m 2,a). Energiantuotanto (MWh/vuosi) - Arvoja ei mitattu, mutta voidaan olettaa, että 50% vuotuisesta käyttöveden lämmityksestä tapahtuu aurinkoenergialla ja 900 kwh sähköstä aurinkopaneeleilla. 43
44 Haasteet ja vaikutukset asukkaisiin Haasteet: Haasteet Olemassa olevat haasteet Miten haasteet huomioitiin? Sosiaaliset - - Tekniset Taloudelliset Tehokkaan korjaamisprosessin löytäminen luvuilla rakennettuun taloon. Korjaaminen tällä metodilla on kallista rakennuksen arvoon nähden. Uusi tekniikka kehitettiin remonttia varten. Tämä oli pilottikohde. Kustannukset saattaisivat laskea, jos tekniikka laajemmalle levinnyt. Muut - - Vaikutukset asukkaisiin: Rakennuksen arvo nousee 50% korjauksen jälkeen. 44
45 Menestys- ja haittatekijöitä Korjauksen jälkeen vaikuttaa siltä, että energiansäästötavoitteet voidaan saavuttaa. Energiankulutus on mitattu korjauksen jälkeen, mutta tuloksia ei vielä ole raportoitu. Korjausjärjestelmä on käytännöllinen ja korjatun rakennuksen ulkoasu koheni, vaikka rakennuksen ulottuvuus kasvoi. Paroc kehitti eristyksen seinille. Se perustuu mineraalivillaelementteihin, jotka liitettiin vanereihin ja siten se on helppo käsitellä ja liittää seinään. Suurin ongelma oli korjauksen hinta. Ei ole varmuutta siitä, kattaako energiansäästöt korjauskustannukset. 45
46 Järjestäminen & prosessi Mukana olevat osapuolet: omistaja, VTT, Paroc (eristys ja RenZERO-konseptin valmistus), Tekes (Suomen innovaatiorahoituskeskus), Arkkitehtitoimisto Kimmo Lylynkangas, Oilon, Ensto, MetsäWood, Skaala. Sidosryhmien kiinnostus oli suurta, koska pilottikohdetta varten kehitettiin uutta teknologiaa. Monella yhteistyötaholla on myös vahva asema markkinoilla. Prosessin kuvaus: Aloitteen teki Paroc, ja ideana oli kehittää konsepti nollaenergiakorjaukselle luvun puurakennuksille. Useita korjauksia tehtiin eristykseen, ikkunoihin ja LVI-tekniikkaan jne. Lähteet
47 ReBuilt, Oulu Oulu, Suomi 47
48 Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1985 Asuntojen lukumäärä: 8 Omistusmuoto: Kaupungin omistama asuntoyhtiö Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: Kesto: 7 kk Kustannus: 1.4 M (2,483 /m 2 ). Rahoitus: Omistajan oma rahoitus, jota tuki EU FP7-projekti. Energiatehokkuuden parannus: 46%:n energiansäästö. Nousu C-luokasta A-luokkaan. Ennen Jälkeen 48
49 Ennen ja jälkeen (tekiikka) Alkuperäinenrakennus NZEBR:n jälkeen Seinät 0.28 W/m²K, betoninen sandwichelementti, ilmatiiveys 3,1 m 2 /h (q50) Lattiat 0.24 W/m²a 0.11 W/m²K Katto 0.22 W/m²a Ikkunat 2.1 W/m²K 0.8 W/m²K LVI Lämmönjakokeskukseen uusi ajantasainen automaattinen lämmitysvirran venttiilisäädin vuonna W/m²K, Ilmatiiveys 1,2 m 2 /h (q50) Alkuperäinen ulommainen sandwichkerros poistettiin, ja vain sisempi kerros jäi. Uusi puinen elementtijulkisivu asennettiin.(tes Energy Façade) W/m²a, uusi puinen katto asennettiin ja 550 mm:n puhallusmineraalivillaeristys asennettiin. Uusi kaukolämpöpiiri ja uudet käyttövesiputket. Uusi termostaattisäätö lämpöpattereihin. Uusiutuva energia - - Energiankulutus Energiantuotanto (MWh/vuosi) Kokonaiskulutus 115 MWh (198 kwh/m 2,a) Lämmitys 53 MWh (91 kwh/m 2,a) Kokonaiskulutus 48 MWh (83 kwh/m 2,a) Lämmitys 23 MWh (40 kwh/m 2,a)
50 Haasteet Rakennuksen kunto ennen korjausta. Ennen suunnittelutyötä, rakennuksen kunto analysoitiin. Vaipan kosteus mitattiin, Tests were made for moisture in the building envelope, VOC, asbesti, lyijy, sisäilman mikrobit ja pintajännitys. Pientä kosteusvauriota löydettiin kylpyhuoneessa ja lattiamateriaaleissa. Alkuperäiset lattialaatat koostuivat vahvistetusta betonista (70mm) ja 50mm:n polystyreenieristeestä. 50
51 Järjestäminen & prosessi Mukana olevat osapuolet: Omistaja, PSOAS Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, Aalto-yliopisto, NCC Rakennus Oy, Suomi (rakentaminen), M3-arkkitehdit, Oulun Sähkö-Aika Oy (sähkötyöt), Suomen Rakennustuote Oy (TES-elementit). Prosessin kuvaus: Pilottikohde Virkakatu 8:ssa, Oulussa, Suomessa, jonka omistaa PSOAS Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö. Rakennettu 1984, 8 asuntoa. Rakennus oli perusteellisen remontin tarpeessa ja opiskelijahuoneistot olivat vanhentuneet. NCC Rakennus Suomi (NCCFI) toimi avaimet käteen rakennuttaja, joka suunnitteli, korjasi, toimeenpani ja luovutti rakennuksen PSOAS:lle. Korjaus nosti rakennuksen kunnon nykyisten standardien yläpuolelle, vähentäen energiantarvetta ja ottaen käyttöön tehokkaan ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenotolla. Ratkaisu julkisivun sandwich-paneeleihin löydettiin teollisista valmistumenetelmistä ja standardoiduista korjaustoimenpiteistä, joilla on korkea uusintamispotentiaali. M3-arkkitehdit Oulussa olivat pääsuunnittelijoita sisätilojen laajoissa muutoksissa: uudet asunnot suuremmilla parvekkeilla, avokeittiö-olohuoneratkaisut, paremmat sisätilaolosuhteet ja ilmanvaihto, ja uudet aunat. Nykyaikainen arkitehtoninen ilme suunniteltiin yhteensopivaksi muiden ympäröivien rakennusten kanssa. 51
52 Menestys- ja haittatekijöitä Vuokralaiset suhtautuivat suunnitelmiin ja tuloksiin positiivisesti, mutta kärsivät häiriöistä remontin aikana. Tästä huolimatta saatiin positiivisia kommentteja. Kaiken kaikkiaan saavutettiin suuri parannus rakennuksen julkisten tilojen, parvekkeiden ja kylpyhuoneiden arkkitehtonisessa laadussa. Samanlaisten korjausstrategioiden vahvuuksia ja heikkouksia on tunnistettu. Ensimmäisen vuoden lämmitysenergiassa ei saavutettu tavoitteita. Tämä kertoo pohjoisen kylmän ilmaston suurista lämpötilavaihteluista talvella ja kustannusrajoitteista erinomaisen eristyksen aikaansaamiseksi. Silti Oulun rakennus oli rakennettu vuonna 1985 keski-eurooppalaisten standardien mukaisesti. Tulevaisuuden haaste liittyy sähkönkulutuksen pienentämiseen, sillä vaikka elintaso ja sisäympäristön laatu parani, sähköasennusten määrä lisääntyi. 52
53 Lähteet 2_DemonstratorOulu_Final.pdf 3_EvaluationCaseStudiesDemonstrations.pdf 2_DemonstratorOulu_Final.pdf 53
54 Ranska 54
55 Success case Cotentin Falguière residence Pariisi, Ranska 55
56 Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1950 Asuntojen lukumäärä: 87 asuntoa Omistusmuoto: Omistaja ICF Novedis Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2009 Kesto: Kustannus: 4 M (695 /m 2 ) Rahoitus: ICF Habitat suoritti korjauksen ICF Habitat Novedis:n avustukella. Energiatehokkuuden parannus: 75%:n vähennys energiankulutuksessa. Ennen Jälkeen 56
57 Seinät Ennen ja jälkeen (tekniikka) Alkuperäinen rakennus Kadunpuoleiset seinät: betonia + 2 cm:n sandwich-lämpöeriste. Takapihan seinät: betonia + 2 cm sandwich-lämpöeriste + 8 cm ETICS EPS NZEBR;n jälkeen 20 cm ETICS EPS polystyreenieristeen lisäys - =0.032 W/(m K). Lattiat Betoni 10 cm EPS katon alle, =0.032 W/(mK) Katto Ikkunat LVI Betoni + 5 cm:n lämpöeriste. PVC kaksikerroksinen lasi, 20 vuotta vanha. Lämmitys 2 keskitettyä kaasukäyttöistä lämmityskattilaa. Ilmanvaihtojärjestelmä: Painovoimainen ilmanvaihto keittiössä, kylpyhuoneessa ja vessassa (ei havaittu ongelmia ilmanvaihdossa). Uusi 10 cm:n polyuretaanieriste - =0.024 W/(m K) kattoon Uusi PVC tuplalasi, U=1.5 W/(m²K). Lämmitys: uusi kondensiokattila tilojen ja veden lämmitykseen. Ilmanvaihtojärjestelmä: Uusi kontrolloitu mekaaninen ilmanvaihto. Uusiutuva ene. Ei Lämmöntalteenotto jätevedestä. Energiankulutus 205 kwh/m²/vuosi Lämmitys: 13 kwh/m²/vuosi (kaasu) Lämmin vesi: 28 kwh/m²/vuosi (kaasu), Ilmanvaihtopuhaltimet (sähkö): 2.6 kwh/m²/vuosi Laitteet (sähkö): 0.5 kwh/m²/vuosi Valaistus (sähkö): 6 kwh/m²/vuosi Energiantuotanto - ERS-järjestelmä : 10 kwh/m²/vuosi 57
58 Haasteet ja vaikutukset asukkaisiin Haasteet: Haasteet Olemassa olevat haasteet Miten haasteet huomioitiin? Sosiaaliset Kaupungin asukkailla on perinteisesti vähän sosiaalista kanssakäymistä naapureiden ja talonsta kanssa. Motivaatio korjauksen takana oli poistaa valitukset rakennuksen kunnosta, modernisoida talo ja parantaa rakennuksen arvoa markinoille sopivaksi. Tekniset Monitorointivaihe: Vaikeuksia sensoreiden automatiikassa, joka on johtanut kommunikointiin sensoreiden ja reitittimien välillä. Ei tietoa. Taloudelliset - - Muut - - Vaikutukset asukkaisiin: Useimmat vuokralaiset eivät joutuneet muuttamaan pois asunnoistaan remontin aikana. 58
59 Mukanaolevat osapuolet: ICF Habitat suoritti korjauksen ICF Habitat Novedis:n avustuksella Viestintä: Järjestäminen & prosessi Ennen korjausta useita metodeja käytettiin hyväksynnän helpottamiseksi. Näistä esimerkkeinä uusien henkilöiden työllistäminen vuokralaisyhteistyöhön; haastatteluja asuntojen käytöstä, asuntojen arviointi, yhteisten tilojen käyttö sekä kiinnostus ympäristöä kohtaan (72 asuntoa 87:sta haastateltiin); Vuokralaisille lähetettiin kirjeitä, joissa ilmoitettiin tulevista korjaussuunnitelmista; kaksi tapaamista, missä jaettiin yleistä tietoa projektista; kysely rakennuksen teknisistä seikoista; kaksi työpajaa spesifeistä aiheista (energiankulutukseen sitoutuminen ja ulkotilojen korjaus). Työvaiheen aikana: esimerkkiasunnon näyttäminen vuokralaisille korjauksen alussa. Taloudenhoitajaa käytettiin kommunikointiväylänä; internet-sivusta antoi tietoa aikataulusta; yksi henkilö rakennusyrityksestä (BREZILLON) osoitettiin vuokralaisyhteistyöhön. 59
60 Järjsetäminen & prosessi Prosessin kuvaus: Aloite: Eurooppalainen tutkimusprojekti BEEM UP ICF Novedis päättii ottaa vuokralaiset mukaan koko prosessiin. Prosessi lähti käyntiin tammikuussa Korjauksen suunnasta päätettiin yhdessä suunnittelutiimin kanssa, joka palkattiin lokakuussa Tekninen diagnoosi oli nähtävissä kesäkuusta 2010; työt aloitettiin kesäkuussa Hallinta ja seuranta: Monitorointidataa kerättiin vuoden 2012 aikana (ennen korjausta). Asunnot voivat nähdä kulutuksensa videopuhelinten näytöllä päivittäin, viikottain, kuukausittain ja vuosittain, ja voivat verrata näitä edellisiin. 60
61 Menestys- ja haittatekijöitä Tapaustutkimus osoittaa, että ihmiset, jotka osallistuvat korjausprosessiin, ovat enemmän tietoisia ympäristöhaasteista ja myös myötävaikuttavat projektin onnistuneeseen toteuttamiseen. Lähteet Paris.pdf 61
62 Saksa 62
63 Success case Blaue Heimat Heidelberg, Saksa 63
64 Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1951 Asuntojen lukumäärä: 56 (vanha määrä), 40 (uusi määrä) Omistusmuoto: vuokraus. Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2005 Kesto: ei tietoa. Kustannus: 1,260 /m 2 Rahoitus: Rakennuksen omistajat. Energiatehokkuuden parannus: lämmitysenergian tarve laski ca. 180 kwh/m 2 :sta19 kwh /m 2 :iin (90%:n vähennys.) Jälkeen 64
65 Ennen ja jälkeen (tekniikka) Alkuperäinen rakennus NZEBR;n jälkeen Seinät Ei eristystä cm:n eristys, U=0.15 W/(m²K). Lattiat - Kellarikaton polystyreenieriste, U=0.17 W/(m²K). Katto Ylimmäisten kattolaattojen eristys. Täytetty mineraalivillalla, U=0.13 W/(m²K). Ikkunat LVI Uusiutuva energia Standardi kaksikerroksinen lasi. Yksittäiset boilerit, painovoimainen ilmanvaihto Energiankulutus - Ei Kolmikerroksinen lasi. U=1.20 W/(m²K). (sisältäen kehykset) Ilmatiiveys < 0.6 h -1 Lämmöntalteenotto (85%:n talteenotto). Keskitetty lämmitysjärjestelmä, käyttää kaasupohjaista CHP-yksikköä (80 kwth, 50 kwel), ja 2x 92kWth kaasukäyttöiset lämmityskattilat huippukuormitusta varten (5% vuoden kulutuksesta) Myös 4700 l:n kuuman veden varastointilaite kwp PV-asennus parvekkeiden katoille. Alunperin suunniteltu: tuulienergian osto (ei toteutettu tarjoajien puutteen takia). Lämmitys + lämin vesi: 30 kwh/m 2 a Sähkö: 30 kwh/m 2 /a Primäärienergian kulutus.: 188 kwh/m 2 a Energiantuotanto - PV tuotanto: 35 kwh/m 2 /a 65
Onnistuneita esimerkkejä. lähes nollaenergiakorjauksesta
Onnistuneita esimerkkejä lähes nollaenergiakorjauksesta Contract N : IEE/13/763/ SI2.674877 March 2014 - February 2017 The sole responsibility for the content of this presentation lies with the authors.
LisätiedotMecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,
LisätiedotEU-GUGLE European Cities Serving as Green Urban Gates Towards Leadership in Sustainable Energy. Ilari Rautanen- Tampereen kaupunki
EU-GUGLE European Cities Serving as Green Urban Gates Towards Leadership in Sustainable Energy Ilari Rautanen- Tampereen kaupunki Projekti Lähes nollaenergia rakennusten ja alueiden pilotointihanke Projektin
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotMateriaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT
Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari
LisätiedotUlkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä
Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja
LisätiedotMITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus
MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset
LisätiedotENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015
ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden
LisätiedotKUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009
1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta
LisätiedotTilaisuuden järjestävät:
KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien
LisätiedotToteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus
LisätiedotRakennuksen hiilijalanjäljen arviointi
Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
LisätiedotLähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan
1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi
Lisätiedot27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona
LisätiedotAurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua
Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotEnergiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa
Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?
LisätiedotEnergiansäästötoimenpiteet
15.11.2017 Energiansäästötoimenpiteet Lappeen Rakennuttaja Oy Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin omistama yhtiö Tuottaa kaupunkikonsernin rakennuttamispalvelut Työntekijöitä 6
LisätiedotHanskat tiskiin vai vasara käteen?
Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotJulkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne
Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten
LisätiedotJULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS. Iida Rontti Markus Tolonen
JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Iida Rontti Markus Tolonen Toteutuneen energiankulutuksen selvitys julkisissa hirsirakennuksissa Tavoite Laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen vertailu
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotEnergiaremontti-ilta
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, vesikiertoiset
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Solisevankuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Solisevankuja 4 02760 Espoo 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotERILLINEN ENERGIATODISTUS
ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku
LisätiedotTOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,
LisätiedotIhminen on Energiaholisti
Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
LisätiedotYhteenveto energiakatselmoinnista
Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.
LisätiedotPirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus
Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian
LisätiedotTOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Isonjärvenkuja 9 02940 Espoo 998 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Kauniskuja 1 ja Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Kauniskuja ja 5 0230 Vantaa 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
Lisätiedot60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja
Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 46,5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, varalla sähkökattila,
LisätiedotÄlykäs kiinteistö on energiatehokas
Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotRakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008
Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
LisätiedotKorjausrakentamiselle määräykset
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013
Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotParitalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot
Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie
Lisätiedot0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY
0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa
LisätiedotEnergiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola
Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotKERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA
KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Tarkastelussa on kolme 60- - 70-luvun tavallista kerrostalotyyppiä - 60-luvun talo, jossa on 3 kerrosta 5 porraskäytävää
LisätiedotTeknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008
Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]
LisätiedotVTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta
VTT & TAMK Rakennuskannan tila ja tiekartta 2020-2050 Terttu Vainio Eero Nippala Miten rakennuskannasta energiatehokas ja kulutuksen suhteen vähähiilinen vuoteen 2050 Asuin- ja palvelurakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 79 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus
Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti Ulkoa tuleva
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen
LisätiedotENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010
ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010 Mirja Suopanki, suunnittelija, KTM 1 Käsiteltävät asiat Vuoden 2009 suhdanneavustus Vuoden 2010 suhdanneluonteinen energia-avustus Pientalojen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotNollaenergiakorjauksen tiekartta
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Nollaenergiakorjauksen tiekartta Rakennusfoorumi 13.12.2016 Korjaamalla nollaenergiatasolle? Riikka Holopainen, TkT, tiimipäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Taustaa
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia
LisätiedotLisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista
Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä 16.5.2019 Tuomo Ojanen, VTT Esityksen sisältö Rakennuksen tehtävä Hyvin lämmöneristetty ulkovaippa
LisätiedotEnergiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä
Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?
LisätiedotVuosi takana nettonollaenergitalossa. Rakennusten energiaseminaari 5.11.2014 Jussi Jokinen, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy
Vuosi takana nettonollaenergitalossa Rakennusten energiaseminaari 5.11.2014 Jussi Jokinen, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy 2 Lähtökohdat projektille Villa ISOVER, lähtökohdat ISOVER halusi osoittaa, että
LisätiedotÄlykäs sähkönmittaus - mahdollisuudet ja kuluttajien tarpeet. Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto
Älykäs sähkönmittaus - mahdollisuudet ja kuluttajien tarpeet Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto Sisältö Mitä on älykäs energianmittaus? Tilanne Suomessa ja Euroopassa Kuluttajien tarpeet Uudet
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotIlmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa
Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden
LisätiedotEnergiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi
Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,
Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta
LisätiedotEnergiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi
Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava
LisätiedotFInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo
FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8
Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti
Lisätiedot14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta
LisätiedotENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotEnergiatehokas korjausrakentaminen
Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>
LisätiedotKIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.
energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet
LisätiedotLUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA
LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU 2020-LUVUN PUUTALO HAASTEET 2020: ENERGIAN SÄÄSTÖ KAIKKI UUDISRAKENNUKSET LÄHES NOLLAENERGIATALOJA (E
LisätiedotInnova kerrostalon passiivisaneeraus. Projektin taustaa Tuula Nordberg, Paroc Oy Ab 8.9.2011
Innova kerrostalon passiivisaneeraus Projektin taustaa Tuula Nordberg, Paroc Oy Ab 8.9.2011 Innova projekti 1960-1970 luvun kerrostalon saneeraus passiivitasoon Kohde valmis vuoden 2011 loppuun mennessä
LisätiedotENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 8 Berliininkatu 5 Berliininkatu 5 00550, HELSINKI Rakennustunnus: 09-0-000-0075-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotPientalon energiatehokkuus ja määräykset
Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta
Lisätiedot