Luovuus kaupan. Alf Rehnin mielestä Suomessa ei osata myydä. Energiaratkaisut vaativat rohkeutta. Firman auto on sen käyntikortti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luovuus kaupan. Alf Rehnin mielestä Suomessa ei osata myydä. Energiaratkaisut vaativat rohkeutta. Firman auto on sen käyntikortti"

Transkriptio

1 Energiaratkaisut vaativat rohkeutta MCI Firman auto on sen käyntikortti Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2013 Luovuus kaupan Alf Rehnin mielestä Suomessa ei osata myydä

2 pääkirjoitus Gasetti Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo Päätoimittaja Minna Ojala p Toimitusneuvosto Tuija Dag, Veli-Heikki Niiranen, Petri Nikkanen, Minna Ojala, Nina Perttula, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Vesa-Matti Väärä Painosmäärä kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Sari Siitonen teknologiapäällikkö Innovaatioilla kestävään huomiseen Vaikka ideointi on usein hauskaa, innovaatiot vaativat kaupallistuakseen raakaa työtä. Ensimmäinen askel kohti idean toteuttamista on kertoa siitä muille. Silloin joutuu ottamaan sen riskin, että idea kyseenalaistetaan ja siitä aletaan etsiä vikoja. Usein kuulee, että sama idea on jo esitetty aiemminkin jostain syystä sitä ei vain ole viety käytäntöön. Omaa ideaa on jaksettava puolustaa ja se on osattava ensin myydä oman organisaation sisällä. Kun saa muutkin innostumaan idean toteuttamisesta, ollaan jo paljon lähempänä innovaation syntymistä. Mutta myyntityötä tarvitaan vielä paljon lisää. Tässä lehdessä Gasumin innovaatiokilpailun arviointiraatiin kuuluva Alf Rehn toteaa, että meidän suomalaisten ongelma on juuri myynti- ja kommunikaatiotaidoissa. Ideoista ei ole pulaa, mutta niistä kertominen ei ole helppoa sehän on melkein noloa kehua omia tuotteita tai palveluita. Me Gasumissa halusimme haastaa suomalaiset kertomaan meille luonnon kaasuun liittyvistä ideoista ja kehittämään niistä liiketoimintaa. Saimme Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailuun tasan sata ideaa, joista kymmenen valittiin jatkoon. Ideoita esiteltiin ja jatkojalostettiin kevään mittaan järjestetyissä työpajoissa. Lopulta finaaliin valittiin viisi ideaa, jotka esitellään tässä lehdessä. Kilpailu oli kovatasoinen, ja kaikki viisi loppusuoralle päässyttä ideaa ovat loistavia. Arviointiraadilla oli vaikea tehtävä pohtia niiden uutuusarvoa, toteuttamiskelpoisuutta ja sitä, kuinka idea edistää kestävää kehitystä luonnonkaasualalla. Onnittelut kilpailun voittajille, ja innovaatiivista kesää kaikille usein parhaat ideat syntyvät silloin, kun on aikaa irtautua arjen kiireistä! Gasumin innovaatiokilpailun tulokset julkistettiin 4. kesäkuuta. Pääpalkinnon, euroa, sai joukkue Gasvuala ideastaan kehittää Itämeren laivoihin LNG:n syöttömoduuli. Idea mahdollistaa nesteytetyn maakaasun käyttöön siirtymisen jo käytössä olevissa laivoissa. Voittanut innovaatio hyödyntää pitkälti olemassa olevia ratkaisuja uudella tavalla ja on siten otettavissa käyttöön lyhyellä tähtäimellä. Myös joukkueen aktiivisuus kilpailun aikana ja into viedä ideaa eteenpäin olivat ratkaisevassa roolissa palkintoa jaettaessa. Kuvassa joukkueen jäsenet esittelemässä ja kehittämässä ideaansa työpajassa huhtikuussa. Jaetulle kakkossijalle kilpailussa sijoittuivat joukkueet Kaasulaturi ja Suomen Peloton Innovation Camp Kasvihuonetiimi. Tapio Pitkäranta, Valtteri Maja ja Antti Bergholm. 2 gasetti

3 tässä numerossa Gasetti 2/2013 Eduskuntaan menevä selonteko on vain yksi tulevaisuus. PETER LUND, AALTO-YLIOPISTO 4 4 Energiaratkaisut tehdään nyt Keinot, joilla saavuttaa tulevaisuuden vähäpäästöinen yhteiskunta, ovat vielä hakusessa Liiketalouden kauhukakara Alf Rehnin mielestä Suomessa on jo tarpeeksi start-upeja. Saunan jälkeen maistuu kesäinen juoma ja makea herkku. 17 Ideat esiin Energia-alan sijaan vallalla ovat nyt peli-innovaatiot. 19 Luova väki koolla Suvilahdessa taiteilijat pääsevät kaasusaunaan. 20 Auto toiveen mukaan Leasing-auton valinnassa esiin nousevat niin polttoaineenkulutus kuin ympäristökysymykset. 24 Gasumlainen Työsuojeluteknikko Ari Laurila 25 Gasumin uutisia R oh k e id e n pä ä töste n a ika Tulevaisuuden energiaratkaisuista päätetään nyt. Samalla luodaan rakennuspalikat vähäpäästöisen yhteiskunnan rakennuspohjaksi. Suomessa satsataan tällä hetkellä päästöjen vähentämiseen, mutta uudet ratkaisut eivät tule itsestään käyttöön. Cleantechia löytyy, muttei kunnon veturia muu4 11 tokseen. 12 Alf Rehn on ollut oikessa paikassa oikeaan aikaan. 18 Ennätyshyppy vastatuulessa 20 Auto alle ja menoksi Leasingilla saa myös kaasuauton 25 Yllätysvoitto jääkiekossa GameX peittosi jopa Venäjän tiimin. gasetti 3

4 TEEMA UUDET ENERGIARATKAISUT Suomen Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Päästöt LIIKENTEESSÄ TAVOITELLAAN vähintään 0,3 MtCO 2 ylimääräistä päästövähenemää vuoteen 2020 mennessä nykytasoon verrattuna. Energiankulutus VUOTEEN 2020 mennessä energiatehokkuutta parannetaan noin 20 %. VUONNA 2030 lämmitysenergian kulutus on 20 % (15 TWh) pienempi kuin vuonna Uusiutuvat energiat EU-TASON TAVOITTEENA on uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen keskimäärin 20 %:iin EU:n energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. SUOMESSA vuoden 2020 tavoite uudistuvan energian osuudelle loppukulutuksesta on 38 %. 20 % 38 % 33 % TUULIVOIMAN tuotantotavoite vuodelle 2025 on noin 9 TWh. Aiemmin asetettu tavoite vuodelle 2020 on 6 TWh. 6 TWh 9 TWh MAAKAASUN asema pyritään turvaamaan, sillä se voi edesauttaa uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista. 4 gasetti

5 VUOTEEN 2050 mennessä kehittyneiden maiden tulisi vähentää päästöjä yhteensä %. TEKSTI Maiju Ristkari KUVITUS Anna-Kaisa Jormanainen KASVIHUONEPÄÄSTÖJÄ on vähennettävä vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ on vähennettävä vuoteen 2050 mennessä %. ISOJEN päätösten aika MINERAALIÖLJYN käyttö vähenee 20 % vuoteen 2020 mennessä. Se tapahtuu pääosin tieliikenteen avulla sekä öljylämmitystä korvaamalla. Kehittyneiden maiden päästöt Hiilidioksiidipäästöt Kasvihuonepäästöt 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Se, millaisella energialla Suomi pyörii seuraavat puoli vuosisataa, ratkaistaan nyt. Tavoitteena on vähäpäästöinen yhteiskunta, mutta keinot ovat vielä hakusessa. Osaamista piisaa, kotimaan markkinoita ei niinkään. 38 % KAATOPAIKKOJEN kaasujen talteenottoaste kasvaa. Nykyään se on 33 %, vuonna % ja vuodesta 2045 eteenpäin noin 40 %. 40 % KOTIMAISESTA PUUSTA valmistetulla synteettisellä maakaasulla korvataan maakaasun käytöstä noin 10 % vuoteen 2025 mennessä. Biomassapohjaiset ratkaisut voivat hyödyntää nykyistä kaasuputkistoa ja voimalaitoksia sekä korvata tuontikaasua. lmastonmuutos tulee ja vauhdilla, jos jotain ei tehdä. Tällä hetkellä Suomessa painotetaan päästöjen vähentämistä energian säästämisen sijaan, kertoo VTT:n Jussi Manninen, Cleen Oy:n Energian käytön tehokkuus -ohjelman päällikkö. Suurin energiatutkimusta eteenpäin ajava voima tällä hetkellä on se, miten energiasta saadaan vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavaa. Ei niinkään pyritä energian käytön vähentämiseeen. Euroopassa uusien energian käytön ratkaisujen kehittämisen painopisteet keskittyvät asumiseen ja liikenteeseen. Suomessa mukana kuviossa on myös teollisuus, sillä se käyttää yli puolet energiantuotannostamme. Suomalainen teollisuus on energiaintensiivistä. Prosessiteollisuus, kuten metsäteollisuus, käyttää paljon energiaa. Muualla Euroopassa teollisuustuotanto ei ole yhtä tärkeä elinkeino, VTT:n teknologiajohtaja Satu Helynen valottaa. gasetti 5

6 TEEMA UUDET ENERGIARATKAISUT SUOMESSA ON NOIN CLEANTECH- YRITYSTÄ ALA TYÖLLISTÄÄ NOIN HENKEÄ VUONNA 2012 CLEANTECH- ALAN LIIKE- VAIHTO OLI 24,6 MILJARDIA EUROA JA VUOSIKASVU 15 % Älykkäät sähköverkot päättävät puolestamme Vakiintuneita nimiä energiantuotantoon ja -käyttöön liittyvässä tutkimuksessa ovat Suomessa VTT, Aaltoyliopisto, Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot ja Åbo Akademi. Muitakin on, Jussi Manninen luettelee. Hän näkee, että tulevaisuuden energiaratkaisuja ovat älykkäät sähköverkot, erilaiset liikenneratkaisut sekä energiatehokkaat asunnot. Myös aurinko- ja tuulienergia ovat nousussa, ja esimerkiksi aurinkoenergian hinnat ovat tulleet alaspäin. Mutta jos aurinko ei paista tai ei tuule, energiantuotantoon tulee vaihtelua. Se vaatii sähköverkolta älykkyyttä. Älykkäät sähköverkot osaavat optimoida kulutuskuorman suhteessa tuotantoon, Manninen kertoo. Ehkäpä tulevaisuudessa asunnot keskustelevat sähköverkon kanssa, ja esimerkiksi sähkökiuas ei mene hintapiikin aikana päälle. Uskon, että automatiikka tulee tekemään päätöksiä ihmisten puolesta, Manninen miettii. Asennemuutokseen menee paljon enemmän aikaa kuin tekniikan kehittymiseen, sillä energia on vielä sen verran halpaa. Myös johtava asiantuntija Karoliina Auvinen Sitrasta puhuu älykkäitten sähköverkkojen ja hybridienergiaratkaisujen puolesta. Hänestä olisi syytä panostaa montaa eri energialähdettä, kuten alueellista tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä maalämpöä hyödyntäviin, sähköverkon kanssa keskusteleviin kiinteistöihin. Suomessa olisi paljon osaamista älykkäiden energia järjestelmien suhteen, mutta markkinat puuttuvat, Auvinen harmittelee. Meillä ollaan tavattoman varovaisia uusien ratkaisujen käyttöön ottamisessa. Valitaan mieluummin se tuttu ja vanha, vaikka se tulisi pidemmän päälle kalliimmaksi kuin uusi vaihtoehto, hän toteaa. Professori Peter Lund Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitokselta kehottaa tässä kohdin katsomaan valtion suuntaan ja haluun rakentaa lisäydinvoimaa. Onkohan tässä nyt menossa jokin ideologinen kysymys ydinvoimasta. Että sitä on nyt pakko rakentaa, vaikka se on kallista ja sitä ei tarvita, hän hymähtää. Energia- ja ilmastostrategia lukitsee suomalaisen teknologian pois omilta kotimarkkinoilta. Me olemme hyviä energian käytön tehostamisen sekä uusiutuvan energian kehittämisessä, mutta panokset cleantechiin ovat nähtävästi tippumassa. Lundin mainitsema Kansallinen energia- ja ilmastostrategia on työ- ja elinkeinoministeriön selonteko, jossa linjataan suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita. Strategiasta ilmestyi päivitetty versio maaliskuussa. Vaikka selonteossa puhutaan paljon siitä, miten kasvihuonepäästöjä on vähennettävä, uusiutuvien energialähteiden osuutta energian loppukulutuksesta nostettava ja energiatehokkuutta parannettava, paperiin ollaan monella taholla tyytymättömiä ja soraääniä eivät päästä pelkät ympäristöjärjestöt. Cleantech ei kehity itsekseen Ensinnäkin strategian ennustamaa energiantarpeen määrää pidetään liioiteltuna. Tilastojen mukaan energian kulutus ei ole kasvanut Suomessa kymmeneen vuoteen, eivätkä asiantuntijat usko sen kasvavan jatkossakaan. Selonteon tavoite energian loppukäytöksi vuonna 2020 on kuitenkin 310 terawattituntia enemmän kuin loppukäyttö oli Suomessa vuonna 2012, eli 306 terawattituntia. Selonteon arvio siitä, miten sähkönkulutus tulee kasvamaan, on aikamoinen. Skenaariot ovat kovin optimistisia, toteaa Peter Lund. Hän katsoo, että strategiapaperi on poliittinen dokumentti, jolla tehdään erityisesti tilaa lisäydinvoiman rakentamiselle sen sijaan, että tosissaan ryhdyttäisiin satsaamaan cleantech-innovaatioihin, energian käytön tehostamiseen, uusiutuvaan energiaan sekä kaasuenergian hyödyntämiseen täydessä mittakaavassa. Toisekseen myös selonteon päästöarvioihin ollaan tyytymättömiä. Päästöjen kasvamista sekä sitä, millainen tarve tällä hetkellä on vähentää päästöjä, on strategiapaperissa aliarvioitu, kommentoi Karoliina Auvinen. VTT:n Satu Helysestä strategiapaperin energian loppukulutusarviot ovat ymmärrettäviä. Suuri energian käyttömäärä perustuu siihen, että suomalainen teollisuus voi hyvin ja sen tuotantomäärät pysyvät korkeina. Minusta on järkevää, että suomalaisia raaka-aineita, kuten metsää ja mineraaleja jalostetaan mahdollisimman pitkälle Suomessa. Se vie energiaa, mutta tuo työtä ja vientituloja. En sanoisi sitä tuhlaukseksi. Samansuuntaiseen näkemykseen vedotaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Energiaosastolta kerrotaan, että asetettaessa energian loppukulutustavoitetta vuodelle 2020 on oletettu, että silloin taloustilanne on normaali. Tällöin energiankulutuskin nousisi nykyisestä, ellei käyttöön oteta uusia toimenpiteitä energiatehokkuuden takaamiseksi. Joka tapauksessa keinot, joilla selonteon päästö- ja energiatehokkuustavoitteet aiotaan saavuttaa, ovat vielä epäselvät. Meillä ollaan tavattoman varovaisia uusien ratkaisujen käyttöön ottamisessa Karoliina Auvinen, Sitra 6 gasetti

7 Taas kerran puhutaan cleantechista, mutta käytännön toimenpidesuositukset ovat riittämättömät, Auvinen toteaa. Strategiapaperissa tosin tuodaan esiin innovaatiopolitiikan, tutkimuksen ja kehitystyön merkitys. Aiemmin se ei ole ollut esillä näin selvästi, huomauttaa Satu Helynen. Hänestä strategian tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat ihan hyviä. Mutta pelkkä tahtotila ei riitä. Tarvitaan toimen piteitä, ja se edellyttää valtiolta mukaantuloa. Pelkästään teollisuuden rahoituksella ei päästä eteenpäin. Samaa sanoo Auvinen. Sitran näkökulmasta asiat etenevät maailmalla huimaa vauhtia, mutta Suomessa ei olla vieläkään päästy tekemisen makuun. VUODELLE 2013 CLEANTECH- ALALLE ENNUSTETAAN 29 %:n KASVUA Ohjelmia ja strategioita pukkaa liukuhihnalta, mutta kun oikeasti pitäisi saada kotimarkkinoita vauhtiin ja puuttua cleantechiä hidastaviin tekijöihin, niin toimenpiteitä ei hirveästi näy, hän huokaisee. Suomessa ei olla kuitenkaan jääty seisomaan sormi suussa. Puhtaampia ja tehokkaampia energiaratkaisuja kehitellään jatkuvasti. Suomi on pienestä koostaan huolimatta energiatutkimuksen suuria maita, Helynen kertoo. Biokaasuun kannattaisi panostaa Älykkäiden sähköverkkojen ja hybridienergiaratkaisujen lisäksi tulevaisuuden keinoja energiantuotantoon ovat hiilidioksidin talteenotto sekä kaasu. Tällä hetkellä hiilidioksidin talteenotto on tosin hieman jäissä. Ratkaisua kyllä tutkitaan, ja esimerkiksi Gasumin Energiantuotannon hybridiratkaisu Teollisuuskiinteistö käyttää keskimäärin MWh/v energiaa lämmitykseen ja MWh/v sähkölaitteiden käyttöön. Ylijäämäsähkö syötetään valtakunnan verkkoon ja alijäämätilanteessa se ostetaan avoimilta markkinoilta saman liittymäpisteen kautta. Hybridiratkaisussa lähistöllä toimivan tuulivoimalan (vuosituotanto MWh) sähköstä merkittävä osa ohjataan kiinteistön sähkökulutuksen kattamiseen sekä maalämmön tuotantoon. SISÄINEN VERKKO M TUULIVOIMALA AURINKOVOIMA M VALTAKUNNAN VERKKO lämmönvaraaja LÄMMÖNKERUUPIIRI Auringolla pystytään tuottamaan niin lämpöä kuin sähköäkin. siirtopumppu Syklisessä optimoinnissa lämmöntuotanto pyritään ajoittamaan öihin ja viikonloppuihin. Lämpö varastoidaan edullisiin lämmönvaraajiin. Sähkönkulutuksen noustessa vain siirtopumppaus on käytössä. maalämpöpumppu Kokonaistuloksena energiaa tuotetaan siellä, missä sitä käytetäänkin, yrityksen kannattavuus paranee ja se säästyy suhdanneherkiltä energiakustannusten muutoksilta. Samalla säästetään ympäristöä. LÄHDE: gasetti 7

8 TEEMA UUDET ENERGIARATKAISUT kaasurahasto on valmis myöntämään määrärahoja hiilidioksidin talteenottoon, kuljetukseen ja varastointiin liittyvään tutkimukseen. Tekniikka ei ole kuitenkaan vielä taloudellisesti kannattavaa. Systeemi on kallis ja huonontaa energiatehokkuutta, sillä talteenotto, komprimointi ja kuljetus vievät paljon energiaa, kertoo Jussi Manninen. Mutta jos hiilidioksidipäästöjä halutaan vähentää isossa mittakaavassa, tämä on yksi ainoita keinoja siihen. Toinen keino on kaasu. Manninen toteaa Suomen olevan vielä pitkään naimisissa fossiilisten polttoaineiden kanssa, ja sillä skaalalla maakaasu on parhaasta päästä. Kun kivihiiltä korvataan maakaasulla, saadaan suuret päästösäästöt. Maakaasu on käyttökohteissaan erittäin vähäpäästöistä, energiantuotannon hyötysuhde on suuri ja logistiikka käyttäjälle vaivaton, kun käyttökohteeseen ei tarvitse tuoda kiinteää polttoainetta, Satu Helynen listaa. Sekä VTT:llä, Sitrassa että Aalto-yliopistolla maakaasu nähdään eräänlaisena siltana tulevaisuuden ratkaisuihin. Maakaasuputkistoon voidaan myös syöttää biokaasua, joka sopii täysin samoihin käyttökohteisiin kuin maakaasukin. Karoliina Auvisesta kaikki paukut olisi syytä panna nyt biokaasuratkaisujen kehittämiseen. Maakaasu on kuitenkin hyvä varaenergianlähde, jos biokaasua ei ole saatavilla riittävästi, hän sanoo. Kaasu on se komponentti, jota tarvitaan, kun siirrytään suuressa mittakaavassa uusiutuvaan energiaan, Peter Lund komppaa. Esimerkiksi hybridienergiaratkaisuissa kaasu toimisi hyvänä varalähteenä sen varastoitavuuden ansiosta. Kaasulla tehdyllä sähköllä olisi taloudellista tukea uusiutuvia energianlähteitä. Nyt pitäisi vain saada kaasulle omat markkinat sekä sen hinta irrotettua öljystä, Lund miettii. Viime aikojen kuuma peruna kaasuenergiakeskusteluissa on ollut liuskekaasu. Yhdysvalloissa laajassa käytössä oleva tuotantomalli ei ole saanut Euroopassa ainakaan vielä tulta alleen muun muassa ympäristökysymysten vuoksi. Paineiden sen hyödyntämiseksi arvellaan kuitenkin kasvavan, ja Euroopassa on starttaamassa useita tutkimuksia, joissa kartoitetaan mahdollisuuksia poraamisen aloittamiseen. TEM:N TAVOITTEENA ON KASVATTAA CLEANTECH- ALAN LIIKEVAIHTO 50 MILJARDIIN EUROON JA LUODA ALALLE UUTTA TYÖPAIKKAA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Käsillä Suomen historian suurin energiapäätös Ennen kuin uusi innovaatio on valmiina käyttöön ja taloudellisesti hyödynnettävissä, matkassa on monta mutkaa. Energiatutkimuksen sykli on pitkä. Siihen, että päästään innovaatiosta kaupalliseen toteutukseen, kuluu helposti kymmenkunta vuotta jopa parikymmentä. Uusia läpimurtoja tulee kymmenen vuoden välein, Satu Helynen muistuttaa. Uusien energiaratkaisujen käyttöönottoa voisi helpottaa monella tapaa. Yksi olisi hallinnollisten esteiden purkaminen uusien investointien tieltä. Uusiutuvat energianlähteet kiinnostavat ihmisiä paljon, mutta palvelut, jotka tekisivät lähienergian tuottamisen helpoksi ja vaivattomaksi, puuttuvat. Pientuotanto ja ja kansalaiset on rajattu tukien ulkopuolelle. Uudet energiainvestoinnit pitäisi saada kannattavammiksi ja riskittömämmiksi kuluttajille, kunnille ja pk-yrittäjille, Karoliina Auvinen sanoo. Myös Peter Lundin mielestä kansalaiset pitäisi saada mukaan muutokseen. Hänestä kyse on lähtökohtaisesti poliittisesta tahdosta. Eduskuntaan menevä selonteko on vain yksi tulevaisuus. Miksei tarjota muutamaa eri vaihtoehtoa, joista päättää? Tilanne ei liene tarkoitushakuinen, mutta tällä tavoin toimien otetaan pois tilaa poliittiselta keskustelulta, jota tarvitaan asioiden eteenpäin viemiseksi. Lund painottaa ydinvoimaan panostamisen olevan suurin energiapäätös Suomessa maan itsenäisyyden aikana. Me olemme lukittautumassa ydinvoimaan vuoteen 2080 saakka. Kyse on Suomen taloushistorian suurimmasta investoinnista. Rahalla voisi saada aikaan vaikka mitä muuta. Energiajärjestelmät ovat pitkän aikavälin investointeja. Suunnitelmia tehtäessä pitäisi katsoa vuosikymmenten päähän. Mutta Euroopassa on lama ja ihmisiä työttömänä. Poliitikkojen voi olla äärettömän vaikea tehdä ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä ovat fiksuja, mutta juuri nyt syövät kilpailukykyä, Jussi Manninen toteaa. Näillä näkymin uusiin energiaratkaisuihin keskittyneiden innovaatioiden markkinat ovat siis muualla kuin koto-suomessa. Kehitystoiminta on kuitenkin pysynyt Suomessa, ja yritykset menestyvät, Satu Helynen kertoo. Olemme pystyneet säilyttämään etumatkamme. Maailmanlaajuisesti valtavalla alalla riittää kuitenkin kilpailua ja se on aina vain kovempaa. Eduskuntaan menevä selonteko on vain yksi tulevaisuus. Peter Lund, Aalto-yliopisto 8 gasetti

9 Liuskekaasu jyllää energiamarkkinoilla Globaaleilla energiamarkkinoilla tärisee tanner, kun liuskekaasu porskuttaa keskellä kaupallista voittokulkuaan. Entisestä kaasuntuojasta, Yhdysvalloista, on tulossa vientimaa. Yhdysvallat on nykyään itsenäinen kaasun suhteen. Viennin se aloittaa todennäköisesti lähivuosina. Kyseessä on oikea täyskäännös, ja muutoksen nopeus on uskomaton. Vielä viitisen vuotta sitten monet toimijat investoivat nestemäisen maakaasun vientiin Yhdysvaltoihin, kertoo Ulkopoliittisen Instituutin tutkija Antto Vihma. Kivihiilituotanto alkaa Vihman mukaan olla Yhdysvalloissa vaikeuk sissa, sillä liuskekaasu on suurimmaksi osaksi korvannut hiili voimaa sähkön- ja energiantuotannossa. Toisaalta kehityslinja avaa mahdollisuuksia Euroopalle, toisaalta siitä on myös päänvaivaa vanhalle mantereelle. Liuskekaasutuotannon kasvun myötä nesteytettyä kaasua alkaa liikkua markkinoilla aiempaa enemmän. Lisäksi eurooppalaisen tuotannon aloittaminen vaikuttaa entistä todennäköisemmältä. Markkinamuutos on kuitenkin myös laskenut hiilen hintaa, mikä ei ole ilmastopoliittisesti kestävä tilanne. Vuosien kehitystyö kannatti Liuskekaasu on tunnettu energianlähteenä jo kauan, mutta vasta viime vuosien mittaan sitä ollaan päästy taloudellisesti todella hyödyntämään. Ratkaisevat tekniset edistysaskelet on otettu pitkän kehitystyön jälkeen. Vesisärötys on vanha toimenpide, jossa aiheutetaan säröjä maaperään ja saadaan sieltä siten enemmän öljyä tai kaasua porausputkeen. Tekniikka patentoitiin luvuilla, jolloin sitä kokeiltiin normaalissa kaasun- ja öljynporauksessa, Vihma kertoo. Kehityksen myötä vesisärötyksessä tarvittavan veden, hiekan, kemikaalien ja paineen balanssi on saatu paremmaksi. Lisäksi liuskekaasun tuotannossa olennainen horisontaalinen poraaminen on nykyään tarkempaa ja helpompaa kuin ennen, ja pitkät horisontaaliset porauskuilut ovat mahdollisia. Liuskekaasusta puhutaan usein epätyypillisenä tuotantona, mutta Jenkeissä se on iso juttu ja menetelmä on jo monien kaupallisten toimijoiden käytössä, Vihma valottaa. Eurooppa seuraa jälkijunassa EU:ssa eurooppalaiseen liuskekaasun tuotantoon on suhtauduttu nihkeästi. Poraaminen kuluttaa suuret määrät vettä ja sen pelätään myös saastuttavan pohjavesiä. Eurooppa on tiheästi asuttua ja olemme ympäristötietoisia. Pohjavedet ja paikalliset ympäristövaikutukset täytyy ottaa meillä hyvin huomioon, Vihma myöntää. Tänä vuonna Euroopassa lähtee joka tapauksessa liikkeelle useita tutkimuksia liuskekaasun poraamiseen liittyen. Vihma luettelee ainakin Romanian, Puolan, Ison- Britannian ja Espanjan olevan niissä todennäköisesti mukana. Yhdysvaltojen esimerkki on vahva. Lisääntyvä omavaraisuus maakaasun suhteen on EU:n tasolla strateginen prioriteetti, Vihma huomauttaa. KOMMENTTI Epätavanomaisten maakaasuvarantojen kumulatiivinen vaikutus maailman energiamarkkinoihin on lopulta positiivinen, jos yhä enemmän kaasua tulee entistä useampien kuluttajien ulottuville. Tähän voidaan päästä hyödyntämällä nykytekniikkaa, investoimalla tarvittavaan infrastruktuuriin, luomalla läpinäkyvät säädökset sekä pitämällä maailman kaasumarkkinat toimivina ja esteettöminä. David Dusseault Senior Market Analyst, Gasum gasetti 9

10 TEEMA UUDET ENERGIARATKAISUT TEKSTI Lauri Alaviitala Innovaatiokilvan loppukiri Hyvän ilman lintu -kilpailussa etsittiin luonnonkaasuun perustuvaa, ilmansaasteita vähentävää innovaatiota, josta on aineksia uuteen liiketoimintaan. Viisi finalistia hioi ideoitaan huippuunsa huhtikuun työpajassa. Mitä hyötyä tästä on? vuorineuvos Jorma Eloranta kysyi Espoon Urban Mill -työskentelytilassa, jonne Gasumin Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun finalistit olivat kokoontuneet aurinkoisena huhtikuun päivänä. Kysymys sai finalistijoukon mietteliääksi: toukokuussa omasta ideasta tuli luovuttaa arviointiraadille kehitelty esitys, jossa avataan tätäkin puolta. Mutta juuri haastavia kysymyksiä varten Keskustelut raatilaisten kanssa lähtivät suuntiin, joita ei olisi ennalta arvannut. Demos Helsinki -ajatushautomon järjestämään työpajaan olikin tultu. Ensiksi kilpailijoiden tiivistämisen taitoa mitattiin viiden minuutin esittelypresentaatioissa. Tämän jälkeen kilpailijat pääsivät raadin jäsenten kanssa kahdenkeskisille juttusille speed date -osuudessa. Ei siellä ihan leijonan luolaan joutunut. Tuomarit antoivat kannustavaa ja rakentavaa palautetta idean kehittelyyn. Oli hyvä, että omaa esitystään joutui toistamaan useampaan kertaan, KSSS-joukkueen Sari Koivusalo ja Sini Laine totesivat kierroksen jälkeen. Lopuksi ideoiden vahvuuksia ja kehityskohtia käytiin perusteellisesti läpi ratkaisuklinikka-osuudessa. Joukkueet olivat valmistautuneet työpajaan kolmella tehtävällä. Omasta kilpailuideasta tuli laatia kansantajuinen kuvaus, lyhyt business model canvas eli mallinnus innovaation mahdollistamasta liiketoiminnasta sekä viiden minuutin esittelypresentaatio. Ajatuksesta liiketoimintaan Innovaatiokilpailun raadin jäsen, Demos Helsingin tutkija Tuuli Kaskinen oli tyytyväinen päivän antiin. Tarkoituksena oli havainnollistaa, että kilpailussa ei haeta vain teknistä innovaatiota vaan kehitysideaa siitä, miten hyvästä ideasta kehittyy uutta liiketoimintaa. Keskustelut raatilaisten kanssa lähtivät suuntiin, joita ei olisi ennalta arvannut, Kaasulaturi-joukkueen Tero Välisalo kehui. Päivän päätteeksi Kaskinen kirjoitti fläppitaululle ohjeita finalistien viimeiseen rutistukseen: Liiketoiminnallinen jatko, Yhteistoiminta & Gasumin rooli, Tero Välisalo Lisäideat, Suojaus. 1 kk, 3 kk, 9 kk, 3 vuotta. Raatilaiset kehottivat joukkueita hyödyntämään sekä toisiaan että Gasumin asiantuntijoita. Myös innovaation suojauksen tulisi olla kunnossa, ettei joku toinen pysty kopioimaan liikeideaa. Konkreettinen suunnitelma tarvitaan myös mahdollisten palkintorahojen käytöstä ja etenemisen aikataulusta, raatilaiset painottivat. Finalistit ottivat heti neuvot käyttöön. Käytävällä jutellessa orasti jo yhteistyö erään hyvän idean omistajan kanssa. Tähän liittyisi mahtavia synergiaetuja, Kasvihuone-joukkueen Asko Myntti kommentoi päivän päätteeksi. Päivä avasi silmät sille, että yhteistyökumppaneihin voi olla rohkeammin yhteydessä, KSSS-joukkueen Sari Koivusalo sanoi. Oman idean kehuminen sai joukkueet vielä vaatimattomiksi. On tuomareillakin vaikea tehtävä kaikkein parhaan arvioinnissa, Kaasulaturi-joukkueen Kimmo Virolainen ja Veikko Rouhiainen summasivat. Voitto selvisi kesäkuun alussa Kilpailuun osallistuneista tasan sadasta luonnonkaasuun perustuvasta, ilmansaasteita vähentävistä ideasta finaaliin eteni viisi. Huhtikuinen työpaja oli finalistien ja arviointiraadin viimeinen yhteinen tapaaminen ennen palkintojenjakoa. Kesäkuun 4. päivä julkistettiin voittaja, joka sai 8o 000 euron pääpalkinnon. Pesämunan innovaation jatkojalostukseen nappasi joukkue Gasvuala. Jaetulle kakkossijalle pääsivät Kaasulaturi ja Suomen Peloton Innovation Camp Kasvihuonetiimi, jotka saivat kumpikin euron palkinnon. 10 gasetti

11 TUOTEINNOVAATIOIDEN TUOMINEN MARKKINOILLE LÄHDE: EUROOPPALAINEN INNOVAATIO- TUTKIMUS SAKSASSA 42 % RUOTSISSA 33 % SUOMESSA 31 % YRITYKSISTÄ ON TUONUT MARKKINOILLE TUOTEINNOVAATIOITA Kaasusta on moneksi Hyvän ilman lintu -finaaliin päässeiden ideoiden kirjo kuvastaa, miten monenlaisiin käyttötarkoituksiin luonnonkaasu sopii. SUOMEN PELOTON INNOVATION CAMP KASVIHUONE- TIIMIN idea on luonnonkaasua tehokkaasti käyttävä kasvi huone, jonka kaupunkiversio voidaan sijoittaa vaikkapa marketin katolle. Joukkueeseen kuuluvat Jenni Herkama, Essi Lahti, Asko Myntti, Tommi Rimpiläinen ja Asli Ufacik. Ryhmä tutustui kesällä 2012 Kaustisilla Sitran järjestämällä innovointileirillä. KSSS-joukkue ideoi kilpailuun pakokaasukatalysaattoriin integroitavan turvalaitteiston, joka soveltuu kaasukäyttöisiin linja-autoihin. Joukkueeseen kuuluvat idean isä Kimmo Sääluoto sekä Sari Koivusalo, Sini Laine ja Sari Tammisto, jotka kaikki ovat aikuisopiskelijoita Hämeen ammattikorkeakoulussa bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmassa. CURSOR UUSIUTUVA -joukkue osallistuu kilpailuun biojalostamoidealla, jossa paperitehtaan biolietteestä tuotetaan biokaasua ja mädätteestä lingotussa suodoksessa kasvatetaan fotobioreaktorissa levää, josta saadaan proteiinia rehuksi. Idean takana ovat Cursor Oy:n Jari Järvinen ja Pekka Ahtila Aalto yliopistosta sekä Esa Tyystjärvi Turun yliopistosta. GASVUALA-joukkueen idea on Itämeren laivojen LNGsyöttömoduuli, joka mahdollistaa laivojen muuttamisen kaasukäyttöisiksi. Joukkueen jäsenet ovat TKK:n kasvatit, jo peruskoulusta saakka toisensa tunteneet helsinkiläiset Antti Bergholm, Valtteri Maja ja Tapio Pitkäranta. KAASULATURI-joukkue ideoi sähköauton luonnonkaasukäyttöisen latauspisteen, jonka avulla sähköauton latausaikaa voitaisiin lyhentää muutamiin minuutteihin. Joukkueeseen kuuluvat pirkanmaalaiset Veikko Rouhiainen, Kimmo Virolainen ja Tero Välisalo. Innovaation voimin parempaan huomiseen BIOKAASUA KÄYTTÄVÄ kasvihuoneinnovaatio voisi pienentää Suomen kasvihuoneissa tuotettujen vihannesten hiilijalanjäljen murto-osaan nykyisestä. TURVALAITTEISTO TARJOAISI bussiliikennöitsijöille paketin, joka rohkaisee kaasubussien käyttöönottoon. Luonnonkaasulla kulkevat bussit vähentävät ilmansaasteita, sillä niistä ei tule kaupunki-ilmaan lainkaan hengitystieoireita aiheuttavia rikki-, typpi- tai hiukkaspäästöjä. BIOLIETTEESTÄ JALOSTETTAVAA biokaasua voidaan käyttää esimerkiksi liikenteen uusiutuvana polttoaineena. Mädätteestä levää kasvattamalla biomassan tärkeät ravinteet, esimerkiksi fosfori, saadaan kiertoon ja hyötykäyttöön ravinnontuotannossa. NESTEYTETTY MAAKAASU ELI LNG on Itämeren laivoille puhtain mahdollinen polttoaine, josta ei synny lainkaan rikki- tai hiukkaspäästöjä. LNGsyöttömoduuli mahdollistaisi kaasupolttoaineeseen siirtymisen yhä useammalle laivalle. KAASUKÄYTTÖINEN LATURI helpottaisi sähköautojen pikalatausta. Jos useaa sähköautoa ladataan samaan aikaan samassa paikassa, sähkön jakeluverkkoon voi tulla häiriöitä. Kaasulaturin avulla onnistuu useammankin sähköauton samanaikainen pikalataus. gasetti 11

12 ALF REHN: Kauhukakara ja ajattelijaguru Alf Rehnin mukaan maailmantalouden mekanismit ovat muuttuneet. Suomen pitäisi hypätä uuteen menoon mukaan, ja siinä avainsanoja ovat innovaatioäly sekä oman osaamisen myyminen. TEKSTI Jari Nikkola KUVAT Vesa-Matti Väärä Ollakseen vauvalomalla ja virkavapaalla työsuhteestaan Åbo Akademin liiketaloustieteen professorina, Alf Rehnin kalenteri näyttäisi edelleen täyttyvän kaikenlaisista aktiviteeteista. Toisaalla liiketalouden kauhukakaraa pitää valveilla nelipäinen jälkikasvu, joista tuorein tulokas on vain seitsemän kuukauden ikäinen. Toisaalla koti ja yritystoiminta Kööpenhaminassa sekä lukuisat roolit yritysten johtokunnissa venyttävät vuorokausien rajat äärimmilleen. Etenkin kun toiminta jakautuu kahden kotimaan kesken. Mediavierailuista tai palavereista puhumattakaan. Tai Gasumin innovaatiokilpailun tuomaroinnista. Miten suomalais-tanskalainen ikiliikkuja pitää moista vauhtia yllä? Yritän toki pitää nyt virkavapaan aikana taukoja rutiineista. Minulla on kuitenkin ollut se ilo ja onni, että olen päässyt duuniin, josta pidän. Ja lisäksi olen naimisissa ihmisen kanssa, joka ajattelee samoin. 12 gasetti

13 gasetti 13

14 Konseptina se toimi viimeksi silloin, kun meillä vielä oli Neuvostoliitto. Tyypillisenä työpäivänään Rehn herää kuudelta ja kirjoittaa kaksi tuntia. Sen jälkeen lähden kaupungille, syön sushia ja tapailen ihmisiä. Työt aloitan taas uudestaan illalla. Minun työni ei ole sitä, että ollaan kahdeksasta viiteen toimistolla. Muutos on voimavara Osa Rehnin menestystarinaa on oleminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Vuonna 2001 tietokonepiratismista väitellyt älykkö ei ole pelännyt tarttua oman aikansa haasteisiin ja kääntää niitä tarvittaessa ylösalaisin riittävän tuoreen näköalan saamiseksi. Hän on ikäluokkaa, joka on nähnyt suuren murroksen maailmantaloudessa, politiikassa, viestintämaailmassa, viihdeteollisuudessa, ekologisessa tietoisuudessa, luonnonvarojen rajallisuudessa melkein kaikkialla arkisessa elämässä mikrotasolta laajempiin makrotaloudellisiin asetelmiin. Vaikka muutos on ollut valtavaa, niin dystooppista lopunaikojen saarnaajaa Rehnistä ei saa tehtyä. Muutos on hänelle ennen kaikkea voimavara. Se on helppo aistia vaikkapa hänen näkemyksistään maailmantalouden tukipilareista. Kiina ja Afrikka ovat vahvoja talouden nousijoita, tottakai, mutta myöskään vanhaa valtaa lännessä ei pidä väheksyä. USA:n talous on ollut ongelmissa, ja on yksinkertaista nähdä, miksi näin on. Silti USA:ssa on edelleen paljon enemmän taloudellista voimaa kuin oikeasti tiedetäänkään. Ei Yhdysvaltojen tai länsimaiden talous ole menossa alas viemäristä, kuten jossain uskotellaan. Se on liioittelua. Rehn huomauttaa, että Yhdysvalloissa perustetaan edelleen valtavasti kiinnostavia yrityksiä. Enkä edes puhu nyt Stanfordista, josta kaikki puhuvat. Kalifornia on vain yksi osa tätä tarinaa. Tärkeä on myös sydänmaiden Amerikka, USA:n keskilänsi, jossa rakennemuutoksen on ollut pakko tapahtua. Siellä perustetaan uusia tehtaita, perustuotanto on tulossa takaisin, mietitään miltä uudet kaupunkitaloudet voisivat näyttää ja niin edespäin. Toiminnallista energiaa on siellä suunnassa valtavasti. Rehnin 17-vuotias poika on menossa opiskelemaan Denveriin, Coloradoon. Se on dynaaminen paikka elää. Ja New Yorkin kehitys talousalueena ei pysähdy millään. Lisäksi osissa etelävaltioita alkavat nousta uudentyyppiset tuotantokaupungit. Detroit on tottakai suurissa ongelmissa, mutta se on sittenkin vain yksi piste tässä kokonaisuudessa, Rehn muistuttaa. Hänestä on erityisen hyvä kysymys se, miksi edelleen puhutaan länsimaisesta taloudesta. Konseptina se toimi viimeksi silloin, kun meillä vielä oli Neuvostoliitto, sen läntinen vastapooli USA ja kehitysmaatason Afrikka. Muusta ei juuri välitetty. Länsi itä-vastakkainasettelu on 2010-luvulla todella old schoolia. Nyt puhutaan enemmän pohjoisesta ja etelästä ja siitä mihin se raja vedetään. Onko esimerkiksi Meksiko länsimaa? Siellä on jo nyt esimerkiksi sementtifirmoja, jotka ovat monessa suhteessa kehittyneempiä kuin moni IT-firma meillä, Rehn lataa. Sama pätee hänestä Afrikan suhteen, jonka talouskasvu on valtaisaa esimerkiksi Etelä-Afrikassa ja Tansaniassa. Lähden mahdollisesti puhumaan Nigeriaan tulevaisuudessa. Siellä on perus- ja elämysteollisuudessa juuri nyt valtavia harppauksia meneillään, Rehn kertoo. Olemassa olevia järjestelmiä hyödynnettävä Haastatteluviikolla pääministeri Jyrki Katainen heitti ilmaan ajatuksen suomalaisen cleantechin maailmanjohtajuudesta globaaleilla markkinoilla. Millaisena Rehn näkee puhtaan energian roolin Suomen taloudessa? Energiakysymys on tärkeä, hän viitoittaa. Cleantech ei saa jäädä kiinni siihen, onko se yksittäisenä myyntituotteena puhdas kuin tuulimylly. Täytyy ymmärtää, että kyseessä on kokonainen järjestelmä. Siitä, miten energiankulutus toimii maailmassa, tarvitaan Rehnin mielestä kokonaisvaltaisempaa käsitystä. Lisäksi tarvitaan nykyistä älykkäämpiä logistisia järjestelmiä, jotka varastoivat ja jakavat energiaa energiatehokkaalla tavalla. Gasumin innovaatiokisassa on keskitytty juuri tähän osa-alueeseen. Toivon, että pystyn itsekin viestimään aiempaa holistisemman idean finalisteille. Emme välttämättä tarvitse pelkästään lisää innovaatioita vaan lisää innovaatioälyä, Rehn pohtii. 14 gasetti

15 Minusta on hauskempaa työskennellä kotona kuin hengata baareissa. Tekeekö se minusta sosiaalisesti omituisen? Ehkä. Mutta ihminen löytää onnensa eri asioista, Alf Rehn sanoo. Miten voisimme käyttää jo olemassa olevia järjestelmiä tehokkaammin hyväksemme ja miten järjestelmät voisivat auttaa yhteiskuntia esimerkiksi puhtaan energian saralla? Ihmismielen omituisuus on Rehnin mukaan se, että keskitymme helposti ennemmin siihen, miten voisimme tuottaa enemmän, kuin siihen, miten tekisimme saman asian tehokkaammin. Otetaan esimerkiksi viemärit: ne toimivat kuin unelma ja järjestelmä on valmis. Roskaa! Vaikka järjestelmä on huippuluokkaa maailmassa, fakta on, että se tuhlaa vettä. Meillä on globaalitason järjestelmä, jossa kuitenkin mennään suurin piirtein roomalaisilla putkilla! Rehn puuskahtaa. Toisena esimerkkinä ovat paristot ja akut. Sielläkin liikehdintää toki jo on, mutta osa tuotteista pyörii edelleen 1800-luvun teknologialla. Kyllähän se oikeastaan hirvittää. Paljonko tuhlaammekaan energiaa sillä, että suuren mittakaavan energianvarastointi ja talteenotto eivät edelleenkään ole kunnossa. Ideat paremmin ulkomaille Olemme Suomessa jo tarpeeksi luovia, meillä on jo tarpeeksi start-upeja, Rehn sanoo. Ongelma ei hänestä ole innovaatioissa tai start-upeissa vaan siinä, että olemme huonoja myymään ideoitamme maailmalle. Kommuunikaatio-osaamisemme on heikkoa. Jos ajatellaan vaikkapa ensimmäisiä kesätöitä Suomessa, niin kyseeseen tulevat postipoika, rikkaruohojen kitkeminen ja mansikanpoiminta. Niissä ei ole Rehnin mielestä toimenkuvina luonnollisesti mitään vikaa. Mutta kun katselen ympärilleni Tanskassa, niin vastaavat kesätyöt ovat kioskissa myymistä ja kaupantiskillä tai kahvilassa työskentelemistä. Tanskalaiset ovat lähtökohtaisesti palvelijakansaa. He myyvät kenelle tahansa mitä tahansa. Mutta jos meillä Kalle-Jooseppi päättää ryhtyä opiskelemaan myyjäksi, ollaan heti muistuttamassa, että parempikin näköala elämässä voisi olla olemassa. Rehn pamauttaa, että myyjäksi aikovaa kohdellaan Suomessa kuin rikollista. Hänestä täällä kuitenkin tarvitaan lisää ihmisiä myymään innovaatioita. Jos pystyisimme myymään ulos paremmin kaiken sen osaamisen, mitä meillä jo hallussamme on, meillä ei olisi mitään ongelmaa tässä maailmassa. gasetti 15

16 Kestävä kehitys hh h Gasumin Hyvinkään toimipisteen lämpökeskuksen saneerauksen yhteydessä otettiin käyttöön uuden teknologian kaasulämpöpumppu. Absorbtiotekniikkaan perustuva ilma-/vesilämpöpumppu käyttää luonnonkaasua absorbtioprosessin ylläpitoon sekä ottaa ilmasta energiaa talteen. ISTOCKPHOTO FAKTA Vantaan Energian lokakuussa valmistuvassa jätevoimalassa Långmossebergenissä tullaan polttamaan kotitalouksista kerättävää sekajätettä noin tonnia vuodessa. LÄHDE: VANTAAN ENERGIA AUTON RATISSA Tankkausasemia lisää Lohjan Tytyriin ja Helsingin Hermanniin tulee kaasuautojen tankkausasemat, kun Gasum vahvistaa luonnonkaasun tankkausasemaverkostoa. Lohjan Tytyriin valmistuva tankkausasema rakentuu SSO:n (Suur Seudun Osuuskaupan) ABC-asemalle. Tankkausasema otetaan käyttöön heinäkuussa Helsingin Hermanniin on suunnitteilla tankkausasema, joka sijaitsee Hermannin rantatiellä Nesteen huoltoaseman vieressä. Suunnittelu sekä rakennus- ja rakentamislupien haku on käynnissä. Jos lupien saannissa ei ilmene ongelmia, niin tankkausasema on käytössä syyskuun 2013 loppuun mennessä. THINKSTOCK LNG-YHTEISTYÖ Terminaalit Tornioon ja Turkuun Gasum ja Tornio ManGa LNG -hankkeen omistajat tutkivat yhdessä nesteytetyn maakaasun eli LNG:n hankinnan ja laivalogistiikan mahdollisuuksia Tornion ja Turun terminaaleihin. Yhteistyöllä pyritään luomaan kotimainen nesteytetyn maakaasun kustannustehokas ja toimitusvarma hankinta- ja laivakuljetusratkaisu teollisuuden, energiantuotannon ja meriliikenteen käyttöön. Tavoitteena on aloittaa LNG-laivaukset vuosien aikana. Tornio ManGa LNG suunnittelee LNG:n tuontiterminaalia Tornion Röyttään, Gasum puolestaan Turun Pansioon. Yhteistyömahdollisuuksista kartoitetaan aluskaluston hankintaa sekä kuljetuskapasiteetin yhteiskäyttöä. Maakaasun hankinnassa arvioidaan mahdollisia toimitusketjuja sekä pyritään löytämään kustannustehokkaita ratkaisuja energian saannin varmistamiseksi. LNG-terminaalit ja jakelun uusi infrastruktuuri monipuolistaisivat Suomen kaasumarkkinoita ja mahdollistaisivat kaasun hankinnan eri toimitusketjuja pitkin. Suomessa ei ole nesteytetyn maakaasun maahantuontiterminaalia, vaan maakaasu tuodaan Suomeen kaasuputkea pitkin Venäjältä. Meriliikenteessä LNG:llä voidaan vastata vuonna 2015 voimaan tulevien rikkipäästörajojen tuomiin haasteisiin, sillä se on täysin rikitön polttoaine. Turun Pansiossa LNG:n jakelu on määrä aloittaa vuoden 2015 lopulla, Tornion Röytässä vuonna THINKSTOCK 16 gasetti

17 Kaasualan tutkimusta ja kehitystä tukevan Gasumin kaasurahaston kautta jaettiin kuusi apurahaa, arvoltaan yhteensä euroa. Vaikka maailmalla kiinnostus kaasualaa kohtaan on ollut voimakkaassa kasvussa, Gasumin kaasurahastolle tuli tänä vuonna poikkeuk sellisen vähän apurahahakemuksia. TEKSTI Minna Rinne Teknologia & tutkimus THINKSTOCK START-UP-TOIMINTA Uudet ideat puhelinvaihdetta pidemmälle Aalto Start-Up Centerissä muhii menestystarinoita, mutta energia-alaa niistä koskettaa vain harva. Yhteistyö suurten energiatoimijoiden kanssa voisi vauhdittaa uusien innovaatioiden kehittymistä. Vuosittain noin 40 start-up-yritystä valitaan mukaan Aalto-yliopistossa toimivaan yrityshautomoon. Valitsemme mukaan kasvuhakuisia nuoria yrityksiä, joilla on erilainen, innovatiivinen ja skaalautuva liikeidea, kertoo Start-Up Centerin projektipäällikkö Marika Paakkala. Salmisaaressa, Technopoliksen tiloissa sijaitsevassa yrityshautomossa puhutaankin nykyään hautomisen sijasta kiihdyttämisestä. Start-up-yrityksillämme on jo olemassa selkeät ideat, valmiit yritykset sekä huippuluokan ammattitaito. Tehtävämme on kiihdyttää liiketoiminta nopeaan kasvuun, tarjota sparrausta ja asiantuntijaverkostoja yrityksen käyttöön, Paakkala kertoo. Aalto Start-Up Centerissä on tällä hetkellä mukana noin 80 tieto- ja teknologiaalan sekä kaupallisen ja luovan alan yritystä. Se, millaisia yrityksiä mukaan valitaan, riippuu vallalla olevasta trendistä. Nyt on nousussa peliala. Energia-alaan liittyviä innovaatioita tarjotaan yrityshautomoon vuosittain muutamia, mutta enemmänkin voisi Paakkalan mukaan olla. Parhaillaan mukana on esimerkiksi ympäristöalan kommunikointiin ja raportointiin keskittyvä Ecompter Oy. Energia-alan kenttää olisi myllerrettävä ja avoimuutta toimijoiden välillä lisättävä, jotta start-up-maailmaa saataisiin kehitettyä, Paakkala miettii. Suuret energiatoimijat näyttelevät Suomessa keskeistä roolia, mikä Paakkalan mukaan voi olla yksi syy ettei startupeja perusteta alalle niin helposti. Myös konsultatiiviset, yhden henkilön osaamiselle perustuvat yritykset jäävät kasvuhakuisuuteen tähtäävän yrityshautomotoiminnan ulkopuolelle. Paakkalan mielestä energia-alan start-up-yrityksille on kuitenkin tarvetta. Esimerkiksi isoissa konserneissa on sisällä valtavasti osaamista, ja siellä saattaa syntyä innovaatioita, joita siinä ympäristössä ei kuitenkaan ole mahdollista lähteä kehittämään. Vastaavasti taas ulkopuolelta tulevat innovaatiot voivat ilman verkostoja jäädä konsernin puhelinvaihteeseen, hän pohtii. 5 X Aalto Start-Up Center TOIMINUT OSANA kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskusta vuodesta Toimintaa Helsingissä, Mikkelissä, Pietarissa ja Tallinnassa. NOIN 80 KAUPALLISEN, teknisen ja taidealan yritystä on mukana hautomossa. REILU 200 HAKIJAA vuosittain, joista noin 20 prosenttia valitaan mukaan SOPIMUS TEHDÄÄN yhdeksi vuodeksi kerrallaan START-UP-YRITYKSEN tulee olla alle kolme vuotta vanha. Yrityksellä tulee olla hakuvaiheessa suunnitelma liiketoiminnan toteutuksesta ja rahoituksesta. AALTO START-UP CENTER gasetti 17

18 Gasum kannustaa Gasumin kaasurahasto on yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES) erikoisrahastoista. Rahasto perustettiin vuonna 2004, kun maakaasun käyttöönotosta Suomessa oli tullut kuluneeksi 30 vuotta ja Gasumin perustamisesta kymmenen vuotta. Timo Toivonen odotti pallon pystytystä varustus päällään ja happea esihengittäen Lahdessa toukokuussa. Varmuus ylöspääsystä vaihtui pettymykseen. KUVA TIMO/TEAM 10K SKI SPORT -YHTEISTYÖ Valmiina olympiakauteen ENNÄTYSHYPPY Kuumailmapallosta alas Kouvolalainen Timo Toivonen rikkoi laskuvarjohypyn 45 vuotta vanhan Suomen ennätyksen Utissa. Toukokuussa tehty metrin leiskaus jätti laskuvarjojääkäri Tomi Aaltosen metrin hypyn kauas taakseen. Hyppy tehtiin Cessna C208 -lentokoneesta. Seuraavaksi tarkoitus on rikkoa kymppitonni kuumailmapallosta hyppäämällä. Puoli vuotta valmistellun hypyn piti alun perin toteutua toukokuun alkupuolella, mutta hyppypäivän puuskainen tuuli muutti suunnitelmat. Pallo yritettiin saada kaksi kertaa pystyyn ennen aikarajan sulkeutumista, mutta tuloksetta. Seuraava yritys on valmisteilla, mutta ennen lehden painoon menoa hyppy ei ollut vielä toteutunut. Gasum on mukana tukemassa Toivosen ennätyshanketta. Alppi- ja freestylehiihtäjien valmistautuminen olympiatalveen alkoi toukokuun alussa kotimaan lumileirien merkeissä. Kevään viimeisille lumille suuntasivat kumparemaajoukkue sekä ski slopestyleja halfpipe-laskijat. Ski Sport Finlandin hallitus on valinnut ensi kauden maajoukkueisiin ensimmäisessä valintavaiheessa 34 urheilijaa. Freestylehiihdossa valittiin kaikki A-, B- ja C-maajoukkueiden urheilijat. Tulevan olympiakauden freestylehiihdon maajoukkue on suurempi kuin koskaan aiemmin. Alppihiihdossa valittiin ensin A- ja B-maajoukkueet, ja C-maajoukkueet valittiin toukokuun mittaan. Alppihiihdossa urheilijat pysyivät A- ja B-maajoukkueissa hyvin pitkälle samoina, mutta muutoksia tuli joukkueiden sisällä, Ski Sport Finlandin toimitusjohtaja Janne Leskinen kertoo. MELTOLAN ALAKOULUN VIERAILU Ekaluokkalaisille pyöräilykypärät Gasumin Imatran toimipisteen tuntumassa sijaitsevan Meltolan alakoulun ekaluokkalaiset tekivät perinteisen visiitin toimipisteelle toukokuun alussa. Kyseessä oli jo 13. vuosikerta. Mukana olivat 22 oppilaan lisäksi opettajat ja viisi vanhempaa. Vierailijoiden isäntinä toimivat aluepäällikkö Timo Kyllönen ja asiakaspalvelupäällikkö Ari Seppänen. Mehun ja munkkien lomassa jaettiin tietoa luonnonkaasuista ja tutustuttiin kierroksella vastaanottoaseman tiloihin ja toimintaan. Vierailijoita kiinnosti muun muassa se, miksi Gasumin nimi on Gasum. Läksiäislahjaksi oppilaat saivat pyöräilykypärät, joilla Gasum haluaa osaltaan taata lähikoulun oppilaiden liikenneturvallisuutta. 18 gasetti

19 TEKSTI Joni Nikkola KUVA Vesa Tyni Kaasu arjessa Stuba Nikula kaasukellon sisällä Suvilahden vanhalla teollisuusalueella. Kaasutehdas virtaa energiaa Suvilahden alue vetää puoleensa luovaa väkeä ja kaasusaunan ystäviä. Huhtikuisessa Suvilahdessa on hiljaista. Kaasukellot seisovat maamerkkinä Itäväylän alkupisteessä. Selim A. Lindqvistin suunnittelemassa tehdas miljöössä silmä lepää. Kattilahallia ei tunnistaisi höyryvoimalaksi ilman kahta korkeaa savupiippua. Kesällä vanha teollisuusalue virtaa festivaalivieraita. Tunnetuimmat tapahtumista ovat urbaani musiikkifestivaali Flow sekä metallifanien suosima Tuska. Uusin, hiphopfestivaali Hustle, järjestetään heinäkuussa ensimmäistä kertaa. Massatapahtumien lisäksi alueella on pienimuotoisempaa toimintaa ympäri vuoden. Entisissä tehdasrakennuksissa työskentelee valokuvaajia, Esittävän taiteen keskus ja Viro-keskus. Monien harrastusryhmien tilat ovat Suvilahdessa. Vuodesta 2008 Suvilahtea hallinnoineen Kaapelitalon toimitusjohtaja Stuba Nikula kertoo, että maaliskuun alussa valmiiksi saatiin Circus Helsingin sirkuskoulun tilat. Se oli viime vuoden ja osin tämän vuoden suuri peruskorjaus. Me yritetään tehdä yksi peruskorjaus vuodessa pienten korjaus ten lisäksi. Tällä hetkellä suunnittelupöydällä on Tiivistämö-rakennus. Suvilahtea kehitetään vuokralaisten ehdoilla. Luovaa väkeä käymistilassa oleva alue kiehtoo. Tietty keskeneräisyys ja ennustamattomuus ovat asioita, joista meidän vuokralaiset tykkää. Lopuksi Nikula vie meidät kurkistamaan kaasu kelloihin. Vaikka kaasua ei enää tuoteta tai varastoida Suvilahdessa, se on alueella monessa roolissa. Huilaamo-rakennuksessa on vuokrattava kaasusauna, jonka uuden kiukaan Kansainvälisen saunaliiton puheenjohtaja kävi koesaunomassa. Tietääksemme se on Helsingin ainoa jatkuvalämmitteinen kaasusauna. Alkujaan syrjäinen Suvilahden teollisuus alue on kasvamassa osaksi kantakaupunkia Kalasataman myötä. Nopeasti muuttuvassa miljöössä mielikuvitus alkaa virrata. Yli sadan vuoden historia SUVILAHDEN KAASUTEHTAAN ja voimalaitoksen avajaisia vietettiin vuonna Laitos tuotti pitkään suurimman osan Helsingin energiasta. Voimalaitos lopetettiin energiakriisin myötä 70-luvulla ja kaasulaitos maakaasuun siirtymisen vuoksi 90-luvulla. Tuolloin rakennuksia uhkasi purkaminen. Purku-uhan väistyttyä alueelle pohdittiin jatkokäyttöä. KOY Kaapelitehtaan vuodesta 2008 hallinnoima Suvilahden alue on nykyisin yritysten sekä kulttuurija kansalaisjärjestöjen käytössä. gasetti 19

20 KYLÄSSÄ ALD AUTOMOTIVE Auton kokoinen käyntikortti Työsuhdeauto kertoo firmasta. Leasing-autoa valitessa vaa assa painavat niin polttoaineenkulutus kuin ympäristökysymyksetkin. Tärkeintä on kuitenkin helppous. 1. TEKSTI Mirkka Kortelainen KUVAT Vesa Tyni Autokuume iskee usein keväisin. Joillakin pää kääntyy kaupungilla viimeistään silloin, kun katukuvaan ilmestyvät komeankarheat ja vikkelät V8- klassikot. Aina autoa ei tarvitse ostaa, vaikka vaihtelu viehättäisi. Leasingjärjestelmä mahdollistaa sen, ettei esimerkiksi yrityksen tarvitse omistaa kaikkea mahdollista. Vantaalla toimivan ALD Automotiven alakerrassa seisoo henkilöautoja rivistössä rinta rinnan. Vierellä komeilevat suuret citymaasturit. Yrityksen toimitusjohtaja Pekka Kivisen mukaan yritykset pohtivat tarkasti suunnitelmiaan työsuhdeautojen suhteen. Työsuhdeauto on monessa yrityksessä työntekijäetujen toivelistan ykköspaikalla. Leasing-autojen hankkiminen on usein hyvä ja käytännönläheinen tapa osoittaa työntekijöille, että heistä kannetaan huolta. Hyvä ja tyylikäs auto on usein myös yrityksen käyntikortti. Yritysten sisällä autokohtaiset tarpeet vaihtelevat henkilöstä, työnkuvasta ja asemasta riippuen. Koska tämän päivän liike-elämässä työntekijät ovat jatkuvasti gasetti

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen 12.10.2016 Tausta Jari Laurisella kaasuautoilukokemusta n. 200 000 km verran. Lähipiirissä käyttökokemusta lisäksi n.

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Professorien energiapoliittinen kannanotto Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari 24.5.2016 Ohjelma 12.30-12.40 Tilaisuuden avaus Kari Hannus, Porin kaupunki 12.40-13.15 Porin seudun kaasutalous 2020 Matti Luhtanen, Prizztech Oy 13.15-13.35 Luotsinmäen

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot