Luovuus kaupan. Alf Rehnin mielestä Suomessa ei osata myydä. Energiaratkaisut vaativat rohkeutta. Firman auto on sen käyntikortti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luovuus kaupan. Alf Rehnin mielestä Suomessa ei osata myydä. Energiaratkaisut vaativat rohkeutta. Firman auto on sen käyntikortti"

Transkriptio

1 Energiaratkaisut vaativat rohkeutta MCI Firman auto on sen käyntikortti Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2013 Luovuus kaupan Alf Rehnin mielestä Suomessa ei osata myydä

2 pääkirjoitus Gasetti Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo Päätoimittaja Minna Ojala p Toimitusneuvosto Tuija Dag, Veli-Heikki Niiranen, Petri Nikkanen, Minna Ojala, Nina Perttula, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Vesa-Matti Väärä Painosmäärä kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Sari Siitonen teknologiapäällikkö Innovaatioilla kestävään huomiseen Vaikka ideointi on usein hauskaa, innovaatiot vaativat kaupallistuakseen raakaa työtä. Ensimmäinen askel kohti idean toteuttamista on kertoa siitä muille. Silloin joutuu ottamaan sen riskin, että idea kyseenalaistetaan ja siitä aletaan etsiä vikoja. Usein kuulee, että sama idea on jo esitetty aiemminkin jostain syystä sitä ei vain ole viety käytäntöön. Omaa ideaa on jaksettava puolustaa ja se on osattava ensin myydä oman organisaation sisällä. Kun saa muutkin innostumaan idean toteuttamisesta, ollaan jo paljon lähempänä innovaation syntymistä. Mutta myyntityötä tarvitaan vielä paljon lisää. Tässä lehdessä Gasumin innovaatiokilpailun arviointiraatiin kuuluva Alf Rehn toteaa, että meidän suomalaisten ongelma on juuri myynti- ja kommunikaatiotaidoissa. Ideoista ei ole pulaa, mutta niistä kertominen ei ole helppoa sehän on melkein noloa kehua omia tuotteita tai palveluita. Me Gasumissa halusimme haastaa suomalaiset kertomaan meille luonnon kaasuun liittyvistä ideoista ja kehittämään niistä liiketoimintaa. Saimme Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailuun tasan sata ideaa, joista kymmenen valittiin jatkoon. Ideoita esiteltiin ja jatkojalostettiin kevään mittaan järjestetyissä työpajoissa. Lopulta finaaliin valittiin viisi ideaa, jotka esitellään tässä lehdessä. Kilpailu oli kovatasoinen, ja kaikki viisi loppusuoralle päässyttä ideaa ovat loistavia. Arviointiraadilla oli vaikea tehtävä pohtia niiden uutuusarvoa, toteuttamiskelpoisuutta ja sitä, kuinka idea edistää kestävää kehitystä luonnonkaasualalla. Onnittelut kilpailun voittajille, ja innovaatiivista kesää kaikille usein parhaat ideat syntyvät silloin, kun on aikaa irtautua arjen kiireistä! Gasumin innovaatiokilpailun tulokset julkistettiin 4. kesäkuuta. Pääpalkinnon, euroa, sai joukkue Gasvuala ideastaan kehittää Itämeren laivoihin LNG:n syöttömoduuli. Idea mahdollistaa nesteytetyn maakaasun käyttöön siirtymisen jo käytössä olevissa laivoissa. Voittanut innovaatio hyödyntää pitkälti olemassa olevia ratkaisuja uudella tavalla ja on siten otettavissa käyttöön lyhyellä tähtäimellä. Myös joukkueen aktiivisuus kilpailun aikana ja into viedä ideaa eteenpäin olivat ratkaisevassa roolissa palkintoa jaettaessa. Kuvassa joukkueen jäsenet esittelemässä ja kehittämässä ideaansa työpajassa huhtikuussa. Jaetulle kakkossijalle kilpailussa sijoittuivat joukkueet Kaasulaturi ja Suomen Peloton Innovation Camp Kasvihuonetiimi. Tapio Pitkäranta, Valtteri Maja ja Antti Bergholm. 2 gasetti

3 tässä numerossa Gasetti 2/2013 Eduskuntaan menevä selonteko on vain yksi tulevaisuus. PETER LUND, AALTO-YLIOPISTO 4 4 Energiaratkaisut tehdään nyt Keinot, joilla saavuttaa tulevaisuuden vähäpäästöinen yhteiskunta, ovat vielä hakusessa Liiketalouden kauhukakara Alf Rehnin mielestä Suomessa on jo tarpeeksi start-upeja. Saunan jälkeen maistuu kesäinen juoma ja makea herkku. 17 Ideat esiin Energia-alan sijaan vallalla ovat nyt peli-innovaatiot. 19 Luova väki koolla Suvilahdessa taiteilijat pääsevät kaasusaunaan. 20 Auto toiveen mukaan Leasing-auton valinnassa esiin nousevat niin polttoaineenkulutus kuin ympäristökysymykset. 24 Gasumlainen Työsuojeluteknikko Ari Laurila 25 Gasumin uutisia R oh k e id e n pä ä töste n a ika Tulevaisuuden energiaratkaisuista päätetään nyt. Samalla luodaan rakennuspalikat vähäpäästöisen yhteiskunnan rakennuspohjaksi. Suomessa satsataan tällä hetkellä päästöjen vähentämiseen, mutta uudet ratkaisut eivät tule itsestään käyttöön. Cleantechia löytyy, muttei kunnon veturia muu4 11 tokseen. 12 Alf Rehn on ollut oikessa paikassa oikeaan aikaan. 18 Ennätyshyppy vastatuulessa 20 Auto alle ja menoksi Leasingilla saa myös kaasuauton 25 Yllätysvoitto jääkiekossa GameX peittosi jopa Venäjän tiimin. gasetti 3

4 TEEMA UUDET ENERGIARATKAISUT Suomen Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Päästöt LIIKENTEESSÄ TAVOITELLAAN vähintään 0,3 MtCO 2 ylimääräistä päästövähenemää vuoteen 2020 mennessä nykytasoon verrattuna. Energiankulutus VUOTEEN 2020 mennessä energiatehokkuutta parannetaan noin 20 %. VUONNA 2030 lämmitysenergian kulutus on 20 % (15 TWh) pienempi kuin vuonna Uusiutuvat energiat EU-TASON TAVOITTEENA on uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen keskimäärin 20 %:iin EU:n energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. SUOMESSA vuoden 2020 tavoite uudistuvan energian osuudelle loppukulutuksesta on 38 %. 20 % 38 % 33 % TUULIVOIMAN tuotantotavoite vuodelle 2025 on noin 9 TWh. Aiemmin asetettu tavoite vuodelle 2020 on 6 TWh. 6 TWh 9 TWh MAAKAASUN asema pyritään turvaamaan, sillä se voi edesauttaa uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista. 4 gasetti

5 VUOTEEN 2050 mennessä kehittyneiden maiden tulisi vähentää päästöjä yhteensä %. TEKSTI Maiju Ristkari KUVITUS Anna-Kaisa Jormanainen KASVIHUONEPÄÄSTÖJÄ on vähennettävä vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ on vähennettävä vuoteen 2050 mennessä %. ISOJEN päätösten aika MINERAALIÖLJYN käyttö vähenee 20 % vuoteen 2020 mennessä. Se tapahtuu pääosin tieliikenteen avulla sekä öljylämmitystä korvaamalla. Kehittyneiden maiden päästöt Hiilidioksiidipäästöt Kasvihuonepäästöt 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Se, millaisella energialla Suomi pyörii seuraavat puoli vuosisataa, ratkaistaan nyt. Tavoitteena on vähäpäästöinen yhteiskunta, mutta keinot ovat vielä hakusessa. Osaamista piisaa, kotimaan markkinoita ei niinkään. 38 % KAATOPAIKKOJEN kaasujen talteenottoaste kasvaa. Nykyään se on 33 %, vuonna % ja vuodesta 2045 eteenpäin noin 40 %. 40 % KOTIMAISESTA PUUSTA valmistetulla synteettisellä maakaasulla korvataan maakaasun käytöstä noin 10 % vuoteen 2025 mennessä. Biomassapohjaiset ratkaisut voivat hyödyntää nykyistä kaasuputkistoa ja voimalaitoksia sekä korvata tuontikaasua. lmastonmuutos tulee ja vauhdilla, jos jotain ei tehdä. Tällä hetkellä Suomessa painotetaan päästöjen vähentämistä energian säästämisen sijaan, kertoo VTT:n Jussi Manninen, Cleen Oy:n Energian käytön tehokkuus -ohjelman päällikkö. Suurin energiatutkimusta eteenpäin ajava voima tällä hetkellä on se, miten energiasta saadaan vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavaa. Ei niinkään pyritä energian käytön vähentämiseeen. Euroopassa uusien energian käytön ratkaisujen kehittämisen painopisteet keskittyvät asumiseen ja liikenteeseen. Suomessa mukana kuviossa on myös teollisuus, sillä se käyttää yli puolet energiantuotannostamme. Suomalainen teollisuus on energiaintensiivistä. Prosessiteollisuus, kuten metsäteollisuus, käyttää paljon energiaa. Muualla Euroopassa teollisuustuotanto ei ole yhtä tärkeä elinkeino, VTT:n teknologiajohtaja Satu Helynen valottaa. gasetti 5

6 TEEMA UUDET ENERGIARATKAISUT SUOMESSA ON NOIN CLEANTECH- YRITYSTÄ ALA TYÖLLISTÄÄ NOIN HENKEÄ VUONNA 2012 CLEANTECH- ALAN LIIKE- VAIHTO OLI 24,6 MILJARDIA EUROA JA VUOSIKASVU 15 % Älykkäät sähköverkot päättävät puolestamme Vakiintuneita nimiä energiantuotantoon ja -käyttöön liittyvässä tutkimuksessa ovat Suomessa VTT, Aaltoyliopisto, Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot ja Åbo Akademi. Muitakin on, Jussi Manninen luettelee. Hän näkee, että tulevaisuuden energiaratkaisuja ovat älykkäät sähköverkot, erilaiset liikenneratkaisut sekä energiatehokkaat asunnot. Myös aurinko- ja tuulienergia ovat nousussa, ja esimerkiksi aurinkoenergian hinnat ovat tulleet alaspäin. Mutta jos aurinko ei paista tai ei tuule, energiantuotantoon tulee vaihtelua. Se vaatii sähköverkolta älykkyyttä. Älykkäät sähköverkot osaavat optimoida kulutuskuorman suhteessa tuotantoon, Manninen kertoo. Ehkäpä tulevaisuudessa asunnot keskustelevat sähköverkon kanssa, ja esimerkiksi sähkökiuas ei mene hintapiikin aikana päälle. Uskon, että automatiikka tulee tekemään päätöksiä ihmisten puolesta, Manninen miettii. Asennemuutokseen menee paljon enemmän aikaa kuin tekniikan kehittymiseen, sillä energia on vielä sen verran halpaa. Myös johtava asiantuntija Karoliina Auvinen Sitrasta puhuu älykkäitten sähköverkkojen ja hybridienergiaratkaisujen puolesta. Hänestä olisi syytä panostaa montaa eri energialähdettä, kuten alueellista tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä maalämpöä hyödyntäviin, sähköverkon kanssa keskusteleviin kiinteistöihin. Suomessa olisi paljon osaamista älykkäiden energia järjestelmien suhteen, mutta markkinat puuttuvat, Auvinen harmittelee. Meillä ollaan tavattoman varovaisia uusien ratkaisujen käyttöön ottamisessa. Valitaan mieluummin se tuttu ja vanha, vaikka se tulisi pidemmän päälle kalliimmaksi kuin uusi vaihtoehto, hän toteaa. Professori Peter Lund Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitokselta kehottaa tässä kohdin katsomaan valtion suuntaan ja haluun rakentaa lisäydinvoimaa. Onkohan tässä nyt menossa jokin ideologinen kysymys ydinvoimasta. Että sitä on nyt pakko rakentaa, vaikka se on kallista ja sitä ei tarvita, hän hymähtää. Energia- ja ilmastostrategia lukitsee suomalaisen teknologian pois omilta kotimarkkinoilta. Me olemme hyviä energian käytön tehostamisen sekä uusiutuvan energian kehittämisessä, mutta panokset cleantechiin ovat nähtävästi tippumassa. Lundin mainitsema Kansallinen energia- ja ilmastostrategia on työ- ja elinkeinoministeriön selonteko, jossa linjataan suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita. Strategiasta ilmestyi päivitetty versio maaliskuussa. Vaikka selonteossa puhutaan paljon siitä, miten kasvihuonepäästöjä on vähennettävä, uusiutuvien energialähteiden osuutta energian loppukulutuksesta nostettava ja energiatehokkuutta parannettava, paperiin ollaan monella taholla tyytymättömiä ja soraääniä eivät päästä pelkät ympäristöjärjestöt. Cleantech ei kehity itsekseen Ensinnäkin strategian ennustamaa energiantarpeen määrää pidetään liioiteltuna. Tilastojen mukaan energian kulutus ei ole kasvanut Suomessa kymmeneen vuoteen, eivätkä asiantuntijat usko sen kasvavan jatkossakaan. Selonteon tavoite energian loppukäytöksi vuonna 2020 on kuitenkin 310 terawattituntia enemmän kuin loppukäyttö oli Suomessa vuonna 2012, eli 306 terawattituntia. Selonteon arvio siitä, miten sähkönkulutus tulee kasvamaan, on aikamoinen. Skenaariot ovat kovin optimistisia, toteaa Peter Lund. Hän katsoo, että strategiapaperi on poliittinen dokumentti, jolla tehdään erityisesti tilaa lisäydinvoiman rakentamiselle sen sijaan, että tosissaan ryhdyttäisiin satsaamaan cleantech-innovaatioihin, energian käytön tehostamiseen, uusiutuvaan energiaan sekä kaasuenergian hyödyntämiseen täydessä mittakaavassa. Toisekseen myös selonteon päästöarvioihin ollaan tyytymättömiä. Päästöjen kasvamista sekä sitä, millainen tarve tällä hetkellä on vähentää päästöjä, on strategiapaperissa aliarvioitu, kommentoi Karoliina Auvinen. VTT:n Satu Helysestä strategiapaperin energian loppukulutusarviot ovat ymmärrettäviä. Suuri energian käyttömäärä perustuu siihen, että suomalainen teollisuus voi hyvin ja sen tuotantomäärät pysyvät korkeina. Minusta on järkevää, että suomalaisia raaka-aineita, kuten metsää ja mineraaleja jalostetaan mahdollisimman pitkälle Suomessa. Se vie energiaa, mutta tuo työtä ja vientituloja. En sanoisi sitä tuhlaukseksi. Samansuuntaiseen näkemykseen vedotaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Energiaosastolta kerrotaan, että asetettaessa energian loppukulutustavoitetta vuodelle 2020 on oletettu, että silloin taloustilanne on normaali. Tällöin energiankulutuskin nousisi nykyisestä, ellei käyttöön oteta uusia toimenpiteitä energiatehokkuuden takaamiseksi. Joka tapauksessa keinot, joilla selonteon päästö- ja energiatehokkuustavoitteet aiotaan saavuttaa, ovat vielä epäselvät. Meillä ollaan tavattoman varovaisia uusien ratkaisujen käyttöön ottamisessa Karoliina Auvinen, Sitra 6 gasetti

7 Taas kerran puhutaan cleantechista, mutta käytännön toimenpidesuositukset ovat riittämättömät, Auvinen toteaa. Strategiapaperissa tosin tuodaan esiin innovaatiopolitiikan, tutkimuksen ja kehitystyön merkitys. Aiemmin se ei ole ollut esillä näin selvästi, huomauttaa Satu Helynen. Hänestä strategian tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat ihan hyviä. Mutta pelkkä tahtotila ei riitä. Tarvitaan toimen piteitä, ja se edellyttää valtiolta mukaantuloa. Pelkästään teollisuuden rahoituksella ei päästä eteenpäin. Samaa sanoo Auvinen. Sitran näkökulmasta asiat etenevät maailmalla huimaa vauhtia, mutta Suomessa ei olla vieläkään päästy tekemisen makuun. VUODELLE 2013 CLEANTECH- ALALLE ENNUSTETAAN 29 %:n KASVUA Ohjelmia ja strategioita pukkaa liukuhihnalta, mutta kun oikeasti pitäisi saada kotimarkkinoita vauhtiin ja puuttua cleantechiä hidastaviin tekijöihin, niin toimenpiteitä ei hirveästi näy, hän huokaisee. Suomessa ei olla kuitenkaan jääty seisomaan sormi suussa. Puhtaampia ja tehokkaampia energiaratkaisuja kehitellään jatkuvasti. Suomi on pienestä koostaan huolimatta energiatutkimuksen suuria maita, Helynen kertoo. Biokaasuun kannattaisi panostaa Älykkäiden sähköverkkojen ja hybridienergiaratkaisujen lisäksi tulevaisuuden keinoja energiantuotantoon ovat hiilidioksidin talteenotto sekä kaasu. Tällä hetkellä hiilidioksidin talteenotto on tosin hieman jäissä. Ratkaisua kyllä tutkitaan, ja esimerkiksi Gasumin Energiantuotannon hybridiratkaisu Teollisuuskiinteistö käyttää keskimäärin MWh/v energiaa lämmitykseen ja MWh/v sähkölaitteiden käyttöön. Ylijäämäsähkö syötetään valtakunnan verkkoon ja alijäämätilanteessa se ostetaan avoimilta markkinoilta saman liittymäpisteen kautta. Hybridiratkaisussa lähistöllä toimivan tuulivoimalan (vuosituotanto MWh) sähköstä merkittävä osa ohjataan kiinteistön sähkökulutuksen kattamiseen sekä maalämmön tuotantoon. SISÄINEN VERKKO M TUULIVOIMALA AURINKOVOIMA M VALTAKUNNAN VERKKO lämmönvaraaja LÄMMÖNKERUUPIIRI Auringolla pystytään tuottamaan niin lämpöä kuin sähköäkin. siirtopumppu Syklisessä optimoinnissa lämmöntuotanto pyritään ajoittamaan öihin ja viikonloppuihin. Lämpö varastoidaan edullisiin lämmönvaraajiin. Sähkönkulutuksen noustessa vain siirtopumppaus on käytössä. maalämpöpumppu Kokonaistuloksena energiaa tuotetaan siellä, missä sitä käytetäänkin, yrityksen kannattavuus paranee ja se säästyy suhdanneherkiltä energiakustannusten muutoksilta. Samalla säästetään ympäristöä. LÄHDE: gasetti 7

8 TEEMA UUDET ENERGIARATKAISUT kaasurahasto on valmis myöntämään määrärahoja hiilidioksidin talteenottoon, kuljetukseen ja varastointiin liittyvään tutkimukseen. Tekniikka ei ole kuitenkaan vielä taloudellisesti kannattavaa. Systeemi on kallis ja huonontaa energiatehokkuutta, sillä talteenotto, komprimointi ja kuljetus vievät paljon energiaa, kertoo Jussi Manninen. Mutta jos hiilidioksidipäästöjä halutaan vähentää isossa mittakaavassa, tämä on yksi ainoita keinoja siihen. Toinen keino on kaasu. Manninen toteaa Suomen olevan vielä pitkään naimisissa fossiilisten polttoaineiden kanssa, ja sillä skaalalla maakaasu on parhaasta päästä. Kun kivihiiltä korvataan maakaasulla, saadaan suuret päästösäästöt. Maakaasu on käyttökohteissaan erittäin vähäpäästöistä, energiantuotannon hyötysuhde on suuri ja logistiikka käyttäjälle vaivaton, kun käyttökohteeseen ei tarvitse tuoda kiinteää polttoainetta, Satu Helynen listaa. Sekä VTT:llä, Sitrassa että Aalto-yliopistolla maakaasu nähdään eräänlaisena siltana tulevaisuuden ratkaisuihin. Maakaasuputkistoon voidaan myös syöttää biokaasua, joka sopii täysin samoihin käyttökohteisiin kuin maakaasukin. Karoliina Auvisesta kaikki paukut olisi syytä panna nyt biokaasuratkaisujen kehittämiseen. Maakaasu on kuitenkin hyvä varaenergianlähde, jos biokaasua ei ole saatavilla riittävästi, hän sanoo. Kaasu on se komponentti, jota tarvitaan, kun siirrytään suuressa mittakaavassa uusiutuvaan energiaan, Peter Lund komppaa. Esimerkiksi hybridienergiaratkaisuissa kaasu toimisi hyvänä varalähteenä sen varastoitavuuden ansiosta. Kaasulla tehdyllä sähköllä olisi taloudellista tukea uusiutuvia energianlähteitä. Nyt pitäisi vain saada kaasulle omat markkinat sekä sen hinta irrotettua öljystä, Lund miettii. Viime aikojen kuuma peruna kaasuenergiakeskusteluissa on ollut liuskekaasu. Yhdysvalloissa laajassa käytössä oleva tuotantomalli ei ole saanut Euroopassa ainakaan vielä tulta alleen muun muassa ympäristökysymysten vuoksi. Paineiden sen hyödyntämiseksi arvellaan kuitenkin kasvavan, ja Euroopassa on starttaamassa useita tutkimuksia, joissa kartoitetaan mahdollisuuksia poraamisen aloittamiseen. TEM:N TAVOITTEENA ON KASVATTAA CLEANTECH- ALAN LIIKEVAIHTO 50 MILJARDIIN EUROON JA LUODA ALALLE UUTTA TYÖPAIKKAA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Käsillä Suomen historian suurin energiapäätös Ennen kuin uusi innovaatio on valmiina käyttöön ja taloudellisesti hyödynnettävissä, matkassa on monta mutkaa. Energiatutkimuksen sykli on pitkä. Siihen, että päästään innovaatiosta kaupalliseen toteutukseen, kuluu helposti kymmenkunta vuotta jopa parikymmentä. Uusia läpimurtoja tulee kymmenen vuoden välein, Satu Helynen muistuttaa. Uusien energiaratkaisujen käyttöönottoa voisi helpottaa monella tapaa. Yksi olisi hallinnollisten esteiden purkaminen uusien investointien tieltä. Uusiutuvat energianlähteet kiinnostavat ihmisiä paljon, mutta palvelut, jotka tekisivät lähienergian tuottamisen helpoksi ja vaivattomaksi, puuttuvat. Pientuotanto ja ja kansalaiset on rajattu tukien ulkopuolelle. Uudet energiainvestoinnit pitäisi saada kannattavammiksi ja riskittömämmiksi kuluttajille, kunnille ja pk-yrittäjille, Karoliina Auvinen sanoo. Myös Peter Lundin mielestä kansalaiset pitäisi saada mukaan muutokseen. Hänestä kyse on lähtökohtaisesti poliittisesta tahdosta. Eduskuntaan menevä selonteko on vain yksi tulevaisuus. Miksei tarjota muutamaa eri vaihtoehtoa, joista päättää? Tilanne ei liene tarkoitushakuinen, mutta tällä tavoin toimien otetaan pois tilaa poliittiselta keskustelulta, jota tarvitaan asioiden eteenpäin viemiseksi. Lund painottaa ydinvoimaan panostamisen olevan suurin energiapäätös Suomessa maan itsenäisyyden aikana. Me olemme lukittautumassa ydinvoimaan vuoteen 2080 saakka. Kyse on Suomen taloushistorian suurimmasta investoinnista. Rahalla voisi saada aikaan vaikka mitä muuta. Energiajärjestelmät ovat pitkän aikavälin investointeja. Suunnitelmia tehtäessä pitäisi katsoa vuosikymmenten päähän. Mutta Euroopassa on lama ja ihmisiä työttömänä. Poliitikkojen voi olla äärettömän vaikea tehdä ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä ovat fiksuja, mutta juuri nyt syövät kilpailukykyä, Jussi Manninen toteaa. Näillä näkymin uusiin energiaratkaisuihin keskittyneiden innovaatioiden markkinat ovat siis muualla kuin koto-suomessa. Kehitystoiminta on kuitenkin pysynyt Suomessa, ja yritykset menestyvät, Satu Helynen kertoo. Olemme pystyneet säilyttämään etumatkamme. Maailmanlaajuisesti valtavalla alalla riittää kuitenkin kilpailua ja se on aina vain kovempaa. Eduskuntaan menevä selonteko on vain yksi tulevaisuus. Peter Lund, Aalto-yliopisto 8 gasetti

9 Liuskekaasu jyllää energiamarkkinoilla Globaaleilla energiamarkkinoilla tärisee tanner, kun liuskekaasu porskuttaa keskellä kaupallista voittokulkuaan. Entisestä kaasuntuojasta, Yhdysvalloista, on tulossa vientimaa. Yhdysvallat on nykyään itsenäinen kaasun suhteen. Viennin se aloittaa todennäköisesti lähivuosina. Kyseessä on oikea täyskäännös, ja muutoksen nopeus on uskomaton. Vielä viitisen vuotta sitten monet toimijat investoivat nestemäisen maakaasun vientiin Yhdysvaltoihin, kertoo Ulkopoliittisen Instituutin tutkija Antto Vihma. Kivihiilituotanto alkaa Vihman mukaan olla Yhdysvalloissa vaikeuk sissa, sillä liuskekaasu on suurimmaksi osaksi korvannut hiili voimaa sähkön- ja energiantuotannossa. Toisaalta kehityslinja avaa mahdollisuuksia Euroopalle, toisaalta siitä on myös päänvaivaa vanhalle mantereelle. Liuskekaasutuotannon kasvun myötä nesteytettyä kaasua alkaa liikkua markkinoilla aiempaa enemmän. Lisäksi eurooppalaisen tuotannon aloittaminen vaikuttaa entistä todennäköisemmältä. Markkinamuutos on kuitenkin myös laskenut hiilen hintaa, mikä ei ole ilmastopoliittisesti kestävä tilanne. Vuosien kehitystyö kannatti Liuskekaasu on tunnettu energianlähteenä jo kauan, mutta vasta viime vuosien mittaan sitä ollaan päästy taloudellisesti todella hyödyntämään. Ratkaisevat tekniset edistysaskelet on otettu pitkän kehitystyön jälkeen. Vesisärötys on vanha toimenpide, jossa aiheutetaan säröjä maaperään ja saadaan sieltä siten enemmän öljyä tai kaasua porausputkeen. Tekniikka patentoitiin luvuilla, jolloin sitä kokeiltiin normaalissa kaasun- ja öljynporauksessa, Vihma kertoo. Kehityksen myötä vesisärötyksessä tarvittavan veden, hiekan, kemikaalien ja paineen balanssi on saatu paremmaksi. Lisäksi liuskekaasun tuotannossa olennainen horisontaalinen poraaminen on nykyään tarkempaa ja helpompaa kuin ennen, ja pitkät horisontaaliset porauskuilut ovat mahdollisia. Liuskekaasusta puhutaan usein epätyypillisenä tuotantona, mutta Jenkeissä se on iso juttu ja menetelmä on jo monien kaupallisten toimijoiden käytössä, Vihma valottaa. Eurooppa seuraa jälkijunassa EU:ssa eurooppalaiseen liuskekaasun tuotantoon on suhtauduttu nihkeästi. Poraaminen kuluttaa suuret määrät vettä ja sen pelätään myös saastuttavan pohjavesiä. Eurooppa on tiheästi asuttua ja olemme ympäristötietoisia. Pohjavedet ja paikalliset ympäristövaikutukset täytyy ottaa meillä hyvin huomioon, Vihma myöntää. Tänä vuonna Euroopassa lähtee joka tapauksessa liikkeelle useita tutkimuksia liuskekaasun poraamiseen liittyen. Vihma luettelee ainakin Romanian, Puolan, Ison- Britannian ja Espanjan olevan niissä todennäköisesti mukana. Yhdysvaltojen esimerkki on vahva. Lisääntyvä omavaraisuus maakaasun suhteen on EU:n tasolla strateginen prioriteetti, Vihma huomauttaa. KOMMENTTI Epätavanomaisten maakaasuvarantojen kumulatiivinen vaikutus maailman energiamarkkinoihin on lopulta positiivinen, jos yhä enemmän kaasua tulee entistä useampien kuluttajien ulottuville. Tähän voidaan päästä hyödyntämällä nykytekniikkaa, investoimalla tarvittavaan infrastruktuuriin, luomalla läpinäkyvät säädökset sekä pitämällä maailman kaasumarkkinat toimivina ja esteettöminä. David Dusseault Senior Market Analyst, Gasum gasetti 9

10 TEEMA UUDET ENERGIARATKAISUT TEKSTI Lauri Alaviitala Innovaatiokilvan loppukiri Hyvän ilman lintu -kilpailussa etsittiin luonnonkaasuun perustuvaa, ilmansaasteita vähentävää innovaatiota, josta on aineksia uuteen liiketoimintaan. Viisi finalistia hioi ideoitaan huippuunsa huhtikuun työpajassa. Mitä hyötyä tästä on? vuorineuvos Jorma Eloranta kysyi Espoon Urban Mill -työskentelytilassa, jonne Gasumin Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun finalistit olivat kokoontuneet aurinkoisena huhtikuun päivänä. Kysymys sai finalistijoukon mietteliääksi: toukokuussa omasta ideasta tuli luovuttaa arviointiraadille kehitelty esitys, jossa avataan tätäkin puolta. Mutta juuri haastavia kysymyksiä varten Keskustelut raatilaisten kanssa lähtivät suuntiin, joita ei olisi ennalta arvannut. Demos Helsinki -ajatushautomon järjestämään työpajaan olikin tultu. Ensiksi kilpailijoiden tiivistämisen taitoa mitattiin viiden minuutin esittelypresentaatioissa. Tämän jälkeen kilpailijat pääsivät raadin jäsenten kanssa kahdenkeskisille juttusille speed date -osuudessa. Ei siellä ihan leijonan luolaan joutunut. Tuomarit antoivat kannustavaa ja rakentavaa palautetta idean kehittelyyn. Oli hyvä, että omaa esitystään joutui toistamaan useampaan kertaan, KSSS-joukkueen Sari Koivusalo ja Sini Laine totesivat kierroksen jälkeen. Lopuksi ideoiden vahvuuksia ja kehityskohtia käytiin perusteellisesti läpi ratkaisuklinikka-osuudessa. Joukkueet olivat valmistautuneet työpajaan kolmella tehtävällä. Omasta kilpailuideasta tuli laatia kansantajuinen kuvaus, lyhyt business model canvas eli mallinnus innovaation mahdollistamasta liiketoiminnasta sekä viiden minuutin esittelypresentaatio. Ajatuksesta liiketoimintaan Innovaatiokilpailun raadin jäsen, Demos Helsingin tutkija Tuuli Kaskinen oli tyytyväinen päivän antiin. Tarkoituksena oli havainnollistaa, että kilpailussa ei haeta vain teknistä innovaatiota vaan kehitysideaa siitä, miten hyvästä ideasta kehittyy uutta liiketoimintaa. Keskustelut raatilaisten kanssa lähtivät suuntiin, joita ei olisi ennalta arvannut, Kaasulaturi-joukkueen Tero Välisalo kehui. Päivän päätteeksi Kaskinen kirjoitti fläppitaululle ohjeita finalistien viimeiseen rutistukseen: Liiketoiminnallinen jatko, Yhteistoiminta & Gasumin rooli, Tero Välisalo Lisäideat, Suojaus. 1 kk, 3 kk, 9 kk, 3 vuotta. Raatilaiset kehottivat joukkueita hyödyntämään sekä toisiaan että Gasumin asiantuntijoita. Myös innovaation suojauksen tulisi olla kunnossa, ettei joku toinen pysty kopioimaan liikeideaa. Konkreettinen suunnitelma tarvitaan myös mahdollisten palkintorahojen käytöstä ja etenemisen aikataulusta, raatilaiset painottivat. Finalistit ottivat heti neuvot käyttöön. Käytävällä jutellessa orasti jo yhteistyö erään hyvän idean omistajan kanssa. Tähän liittyisi mahtavia synergiaetuja, Kasvihuone-joukkueen Asko Myntti kommentoi päivän päätteeksi. Päivä avasi silmät sille, että yhteistyökumppaneihin voi olla rohkeammin yhteydessä, KSSS-joukkueen Sari Koivusalo sanoi. Oman idean kehuminen sai joukkueet vielä vaatimattomiksi. On tuomareillakin vaikea tehtävä kaikkein parhaan arvioinnissa, Kaasulaturi-joukkueen Kimmo Virolainen ja Veikko Rouhiainen summasivat. Voitto selvisi kesäkuun alussa Kilpailuun osallistuneista tasan sadasta luonnonkaasuun perustuvasta, ilmansaasteita vähentävistä ideasta finaaliin eteni viisi. Huhtikuinen työpaja oli finalistien ja arviointiraadin viimeinen yhteinen tapaaminen ennen palkintojenjakoa. Kesäkuun 4. päivä julkistettiin voittaja, joka sai 8o 000 euron pääpalkinnon. Pesämunan innovaation jatkojalostukseen nappasi joukkue Gasvuala. Jaetulle kakkossijalle pääsivät Kaasulaturi ja Suomen Peloton Innovation Camp Kasvihuonetiimi, jotka saivat kumpikin euron palkinnon. 10 gasetti

11 TUOTEINNOVAATIOIDEN TUOMINEN MARKKINOILLE LÄHDE: EUROOPPALAINEN INNOVAATIO- TUTKIMUS SAKSASSA 42 % RUOTSISSA 33 % SUOMESSA 31 % YRITYKSISTÄ ON TUONUT MARKKINOILLE TUOTEINNOVAATIOITA Kaasusta on moneksi Hyvän ilman lintu -finaaliin päässeiden ideoiden kirjo kuvastaa, miten monenlaisiin käyttötarkoituksiin luonnonkaasu sopii. SUOMEN PELOTON INNOVATION CAMP KASVIHUONE- TIIMIN idea on luonnonkaasua tehokkaasti käyttävä kasvi huone, jonka kaupunkiversio voidaan sijoittaa vaikkapa marketin katolle. Joukkueeseen kuuluvat Jenni Herkama, Essi Lahti, Asko Myntti, Tommi Rimpiläinen ja Asli Ufacik. Ryhmä tutustui kesällä 2012 Kaustisilla Sitran järjestämällä innovointileirillä. KSSS-joukkue ideoi kilpailuun pakokaasukatalysaattoriin integroitavan turvalaitteiston, joka soveltuu kaasukäyttöisiin linja-autoihin. Joukkueeseen kuuluvat idean isä Kimmo Sääluoto sekä Sari Koivusalo, Sini Laine ja Sari Tammisto, jotka kaikki ovat aikuisopiskelijoita Hämeen ammattikorkeakoulussa bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmassa. CURSOR UUSIUTUVA -joukkue osallistuu kilpailuun biojalostamoidealla, jossa paperitehtaan biolietteestä tuotetaan biokaasua ja mädätteestä lingotussa suodoksessa kasvatetaan fotobioreaktorissa levää, josta saadaan proteiinia rehuksi. Idean takana ovat Cursor Oy:n Jari Järvinen ja Pekka Ahtila Aalto yliopistosta sekä Esa Tyystjärvi Turun yliopistosta. GASVUALA-joukkueen idea on Itämeren laivojen LNGsyöttömoduuli, joka mahdollistaa laivojen muuttamisen kaasukäyttöisiksi. Joukkueen jäsenet ovat TKK:n kasvatit, jo peruskoulusta saakka toisensa tunteneet helsinkiläiset Antti Bergholm, Valtteri Maja ja Tapio Pitkäranta. KAASULATURI-joukkue ideoi sähköauton luonnonkaasukäyttöisen latauspisteen, jonka avulla sähköauton latausaikaa voitaisiin lyhentää muutamiin minuutteihin. Joukkueeseen kuuluvat pirkanmaalaiset Veikko Rouhiainen, Kimmo Virolainen ja Tero Välisalo. Innovaation voimin parempaan huomiseen BIOKAASUA KÄYTTÄVÄ kasvihuoneinnovaatio voisi pienentää Suomen kasvihuoneissa tuotettujen vihannesten hiilijalanjäljen murto-osaan nykyisestä. TURVALAITTEISTO TARJOAISI bussiliikennöitsijöille paketin, joka rohkaisee kaasubussien käyttöönottoon. Luonnonkaasulla kulkevat bussit vähentävät ilmansaasteita, sillä niistä ei tule kaupunki-ilmaan lainkaan hengitystieoireita aiheuttavia rikki-, typpi- tai hiukkaspäästöjä. BIOLIETTEESTÄ JALOSTETTAVAA biokaasua voidaan käyttää esimerkiksi liikenteen uusiutuvana polttoaineena. Mädätteestä levää kasvattamalla biomassan tärkeät ravinteet, esimerkiksi fosfori, saadaan kiertoon ja hyötykäyttöön ravinnontuotannossa. NESTEYTETTY MAAKAASU ELI LNG on Itämeren laivoille puhtain mahdollinen polttoaine, josta ei synny lainkaan rikki- tai hiukkaspäästöjä. LNGsyöttömoduuli mahdollistaisi kaasupolttoaineeseen siirtymisen yhä useammalle laivalle. KAASUKÄYTTÖINEN LATURI helpottaisi sähköautojen pikalatausta. Jos useaa sähköautoa ladataan samaan aikaan samassa paikassa, sähkön jakeluverkkoon voi tulla häiriöitä. Kaasulaturin avulla onnistuu useammankin sähköauton samanaikainen pikalataus. gasetti 11

12 ALF REHN: Kauhukakara ja ajattelijaguru Alf Rehnin mukaan maailmantalouden mekanismit ovat muuttuneet. Suomen pitäisi hypätä uuteen menoon mukaan, ja siinä avainsanoja ovat innovaatioäly sekä oman osaamisen myyminen. TEKSTI Jari Nikkola KUVAT Vesa-Matti Väärä Ollakseen vauvalomalla ja virkavapaalla työsuhteestaan Åbo Akademin liiketaloustieteen professorina, Alf Rehnin kalenteri näyttäisi edelleen täyttyvän kaikenlaisista aktiviteeteista. Toisaalla liiketalouden kauhukakaraa pitää valveilla nelipäinen jälkikasvu, joista tuorein tulokas on vain seitsemän kuukauden ikäinen. Toisaalla koti ja yritystoiminta Kööpenhaminassa sekä lukuisat roolit yritysten johtokunnissa venyttävät vuorokausien rajat äärimmilleen. Etenkin kun toiminta jakautuu kahden kotimaan kesken. Mediavierailuista tai palavereista puhumattakaan. Tai Gasumin innovaatiokilpailun tuomaroinnista. Miten suomalais-tanskalainen ikiliikkuja pitää moista vauhtia yllä? Yritän toki pitää nyt virkavapaan aikana taukoja rutiineista. Minulla on kuitenkin ollut se ilo ja onni, että olen päässyt duuniin, josta pidän. Ja lisäksi olen naimisissa ihmisen kanssa, joka ajattelee samoin. 12 gasetti

13 gasetti 13

14 Konseptina se toimi viimeksi silloin, kun meillä vielä oli Neuvostoliitto. Tyypillisenä työpäivänään Rehn herää kuudelta ja kirjoittaa kaksi tuntia. Sen jälkeen lähden kaupungille, syön sushia ja tapailen ihmisiä. Työt aloitan taas uudestaan illalla. Minun työni ei ole sitä, että ollaan kahdeksasta viiteen toimistolla. Muutos on voimavara Osa Rehnin menestystarinaa on oleminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Vuonna 2001 tietokonepiratismista väitellyt älykkö ei ole pelännyt tarttua oman aikansa haasteisiin ja kääntää niitä tarvittaessa ylösalaisin riittävän tuoreen näköalan saamiseksi. Hän on ikäluokkaa, joka on nähnyt suuren murroksen maailmantaloudessa, politiikassa, viestintämaailmassa, viihdeteollisuudessa, ekologisessa tietoisuudessa, luonnonvarojen rajallisuudessa melkein kaikkialla arkisessa elämässä mikrotasolta laajempiin makrotaloudellisiin asetelmiin. Vaikka muutos on ollut valtavaa, niin dystooppista lopunaikojen saarnaajaa Rehnistä ei saa tehtyä. Muutos on hänelle ennen kaikkea voimavara. Se on helppo aistia vaikkapa hänen näkemyksistään maailmantalouden tukipilareista. Kiina ja Afrikka ovat vahvoja talouden nousijoita, tottakai, mutta myöskään vanhaa valtaa lännessä ei pidä väheksyä. USA:n talous on ollut ongelmissa, ja on yksinkertaista nähdä, miksi näin on. Silti USA:ssa on edelleen paljon enemmän taloudellista voimaa kuin oikeasti tiedetäänkään. Ei Yhdysvaltojen tai länsimaiden talous ole menossa alas viemäristä, kuten jossain uskotellaan. Se on liioittelua. Rehn huomauttaa, että Yhdysvalloissa perustetaan edelleen valtavasti kiinnostavia yrityksiä. Enkä edes puhu nyt Stanfordista, josta kaikki puhuvat. Kalifornia on vain yksi osa tätä tarinaa. Tärkeä on myös sydänmaiden Amerikka, USA:n keskilänsi, jossa rakennemuutoksen on ollut pakko tapahtua. Siellä perustetaan uusia tehtaita, perustuotanto on tulossa takaisin, mietitään miltä uudet kaupunkitaloudet voisivat näyttää ja niin edespäin. Toiminnallista energiaa on siellä suunnassa valtavasti. Rehnin 17-vuotias poika on menossa opiskelemaan Denveriin, Coloradoon. Se on dynaaminen paikka elää. Ja New Yorkin kehitys talousalueena ei pysähdy millään. Lisäksi osissa etelävaltioita alkavat nousta uudentyyppiset tuotantokaupungit. Detroit on tottakai suurissa ongelmissa, mutta se on sittenkin vain yksi piste tässä kokonaisuudessa, Rehn muistuttaa. Hänestä on erityisen hyvä kysymys se, miksi edelleen puhutaan länsimaisesta taloudesta. Konseptina se toimi viimeksi silloin, kun meillä vielä oli Neuvostoliitto, sen läntinen vastapooli USA ja kehitysmaatason Afrikka. Muusta ei juuri välitetty. Länsi itä-vastakkainasettelu on 2010-luvulla todella old schoolia. Nyt puhutaan enemmän pohjoisesta ja etelästä ja siitä mihin se raja vedetään. Onko esimerkiksi Meksiko länsimaa? Siellä on jo nyt esimerkiksi sementtifirmoja, jotka ovat monessa suhteessa kehittyneempiä kuin moni IT-firma meillä, Rehn lataa. Sama pätee hänestä Afrikan suhteen, jonka talouskasvu on valtaisaa esimerkiksi Etelä-Afrikassa ja Tansaniassa. Lähden mahdollisesti puhumaan Nigeriaan tulevaisuudessa. Siellä on perus- ja elämysteollisuudessa juuri nyt valtavia harppauksia meneillään, Rehn kertoo. Olemassa olevia järjestelmiä hyödynnettävä Haastatteluviikolla pääministeri Jyrki Katainen heitti ilmaan ajatuksen suomalaisen cleantechin maailmanjohtajuudesta globaaleilla markkinoilla. Millaisena Rehn näkee puhtaan energian roolin Suomen taloudessa? Energiakysymys on tärkeä, hän viitoittaa. Cleantech ei saa jäädä kiinni siihen, onko se yksittäisenä myyntituotteena puhdas kuin tuulimylly. Täytyy ymmärtää, että kyseessä on kokonainen järjestelmä. Siitä, miten energiankulutus toimii maailmassa, tarvitaan Rehnin mielestä kokonaisvaltaisempaa käsitystä. Lisäksi tarvitaan nykyistä älykkäämpiä logistisia järjestelmiä, jotka varastoivat ja jakavat energiaa energiatehokkaalla tavalla. Gasumin innovaatiokisassa on keskitytty juuri tähän osa-alueeseen. Toivon, että pystyn itsekin viestimään aiempaa holistisemman idean finalisteille. Emme välttämättä tarvitse pelkästään lisää innovaatioita vaan lisää innovaatioälyä, Rehn pohtii. 14 gasetti

15 Minusta on hauskempaa työskennellä kotona kuin hengata baareissa. Tekeekö se minusta sosiaalisesti omituisen? Ehkä. Mutta ihminen löytää onnensa eri asioista, Alf Rehn sanoo. Miten voisimme käyttää jo olemassa olevia järjestelmiä tehokkaammin hyväksemme ja miten järjestelmät voisivat auttaa yhteiskuntia esimerkiksi puhtaan energian saralla? Ihmismielen omituisuus on Rehnin mukaan se, että keskitymme helposti ennemmin siihen, miten voisimme tuottaa enemmän, kuin siihen, miten tekisimme saman asian tehokkaammin. Otetaan esimerkiksi viemärit: ne toimivat kuin unelma ja järjestelmä on valmis. Roskaa! Vaikka järjestelmä on huippuluokkaa maailmassa, fakta on, että se tuhlaa vettä. Meillä on globaalitason järjestelmä, jossa kuitenkin mennään suurin piirtein roomalaisilla putkilla! Rehn puuskahtaa. Toisena esimerkkinä ovat paristot ja akut. Sielläkin liikehdintää toki jo on, mutta osa tuotteista pyörii edelleen 1800-luvun teknologialla. Kyllähän se oikeastaan hirvittää. Paljonko tuhlaammekaan energiaa sillä, että suuren mittakaavan energianvarastointi ja talteenotto eivät edelleenkään ole kunnossa. Ideat paremmin ulkomaille Olemme Suomessa jo tarpeeksi luovia, meillä on jo tarpeeksi start-upeja, Rehn sanoo. Ongelma ei hänestä ole innovaatioissa tai start-upeissa vaan siinä, että olemme huonoja myymään ideoitamme maailmalle. Kommuunikaatio-osaamisemme on heikkoa. Jos ajatellaan vaikkapa ensimmäisiä kesätöitä Suomessa, niin kyseeseen tulevat postipoika, rikkaruohojen kitkeminen ja mansikanpoiminta. Niissä ei ole Rehnin mielestä toimenkuvina luonnollisesti mitään vikaa. Mutta kun katselen ympärilleni Tanskassa, niin vastaavat kesätyöt ovat kioskissa myymistä ja kaupantiskillä tai kahvilassa työskentelemistä. Tanskalaiset ovat lähtökohtaisesti palvelijakansaa. He myyvät kenelle tahansa mitä tahansa. Mutta jos meillä Kalle-Jooseppi päättää ryhtyä opiskelemaan myyjäksi, ollaan heti muistuttamassa, että parempikin näköala elämässä voisi olla olemassa. Rehn pamauttaa, että myyjäksi aikovaa kohdellaan Suomessa kuin rikollista. Hänestä täällä kuitenkin tarvitaan lisää ihmisiä myymään innovaatioita. Jos pystyisimme myymään ulos paremmin kaiken sen osaamisen, mitä meillä jo hallussamme on, meillä ei olisi mitään ongelmaa tässä maailmassa. gasetti 15

16 Kestävä kehitys hh h Gasumin Hyvinkään toimipisteen lämpökeskuksen saneerauksen yhteydessä otettiin käyttöön uuden teknologian kaasulämpöpumppu. Absorbtiotekniikkaan perustuva ilma-/vesilämpöpumppu käyttää luonnonkaasua absorbtioprosessin ylläpitoon sekä ottaa ilmasta energiaa talteen. ISTOCKPHOTO FAKTA Vantaan Energian lokakuussa valmistuvassa jätevoimalassa Långmossebergenissä tullaan polttamaan kotitalouksista kerättävää sekajätettä noin tonnia vuodessa. LÄHDE: VANTAAN ENERGIA AUTON RATISSA Tankkausasemia lisää Lohjan Tytyriin ja Helsingin Hermanniin tulee kaasuautojen tankkausasemat, kun Gasum vahvistaa luonnonkaasun tankkausasemaverkostoa. Lohjan Tytyriin valmistuva tankkausasema rakentuu SSO:n (Suur Seudun Osuuskaupan) ABC-asemalle. Tankkausasema otetaan käyttöön heinäkuussa Helsingin Hermanniin on suunnitteilla tankkausasema, joka sijaitsee Hermannin rantatiellä Nesteen huoltoaseman vieressä. Suunnittelu sekä rakennus- ja rakentamislupien haku on käynnissä. Jos lupien saannissa ei ilmene ongelmia, niin tankkausasema on käytössä syyskuun 2013 loppuun mennessä. THINKSTOCK LNG-YHTEISTYÖ Terminaalit Tornioon ja Turkuun Gasum ja Tornio ManGa LNG -hankkeen omistajat tutkivat yhdessä nesteytetyn maakaasun eli LNG:n hankinnan ja laivalogistiikan mahdollisuuksia Tornion ja Turun terminaaleihin. Yhteistyöllä pyritään luomaan kotimainen nesteytetyn maakaasun kustannustehokas ja toimitusvarma hankinta- ja laivakuljetusratkaisu teollisuuden, energiantuotannon ja meriliikenteen käyttöön. Tavoitteena on aloittaa LNG-laivaukset vuosien aikana. Tornio ManGa LNG suunnittelee LNG:n tuontiterminaalia Tornion Röyttään, Gasum puolestaan Turun Pansioon. Yhteistyömahdollisuuksista kartoitetaan aluskaluston hankintaa sekä kuljetuskapasiteetin yhteiskäyttöä. Maakaasun hankinnassa arvioidaan mahdollisia toimitusketjuja sekä pyritään löytämään kustannustehokkaita ratkaisuja energian saannin varmistamiseksi. LNG-terminaalit ja jakelun uusi infrastruktuuri monipuolistaisivat Suomen kaasumarkkinoita ja mahdollistaisivat kaasun hankinnan eri toimitusketjuja pitkin. Suomessa ei ole nesteytetyn maakaasun maahantuontiterminaalia, vaan maakaasu tuodaan Suomeen kaasuputkea pitkin Venäjältä. Meriliikenteessä LNG:llä voidaan vastata vuonna 2015 voimaan tulevien rikkipäästörajojen tuomiin haasteisiin, sillä se on täysin rikitön polttoaine. Turun Pansiossa LNG:n jakelu on määrä aloittaa vuoden 2015 lopulla, Tornion Röytässä vuonna THINKSTOCK 16 gasetti

17 Kaasualan tutkimusta ja kehitystä tukevan Gasumin kaasurahaston kautta jaettiin kuusi apurahaa, arvoltaan yhteensä euroa. Vaikka maailmalla kiinnostus kaasualaa kohtaan on ollut voimakkaassa kasvussa, Gasumin kaasurahastolle tuli tänä vuonna poikkeuk sellisen vähän apurahahakemuksia. TEKSTI Minna Rinne Teknologia & tutkimus THINKSTOCK START-UP-TOIMINTA Uudet ideat puhelinvaihdetta pidemmälle Aalto Start-Up Centerissä muhii menestystarinoita, mutta energia-alaa niistä koskettaa vain harva. Yhteistyö suurten energiatoimijoiden kanssa voisi vauhdittaa uusien innovaatioiden kehittymistä. Vuosittain noin 40 start-up-yritystä valitaan mukaan Aalto-yliopistossa toimivaan yrityshautomoon. Valitsemme mukaan kasvuhakuisia nuoria yrityksiä, joilla on erilainen, innovatiivinen ja skaalautuva liikeidea, kertoo Start-Up Centerin projektipäällikkö Marika Paakkala. Salmisaaressa, Technopoliksen tiloissa sijaitsevassa yrityshautomossa puhutaankin nykyään hautomisen sijasta kiihdyttämisestä. Start-up-yrityksillämme on jo olemassa selkeät ideat, valmiit yritykset sekä huippuluokan ammattitaito. Tehtävämme on kiihdyttää liiketoiminta nopeaan kasvuun, tarjota sparrausta ja asiantuntijaverkostoja yrityksen käyttöön, Paakkala kertoo. Aalto Start-Up Centerissä on tällä hetkellä mukana noin 80 tieto- ja teknologiaalan sekä kaupallisen ja luovan alan yritystä. Se, millaisia yrityksiä mukaan valitaan, riippuu vallalla olevasta trendistä. Nyt on nousussa peliala. Energia-alaan liittyviä innovaatioita tarjotaan yrityshautomoon vuosittain muutamia, mutta enemmänkin voisi Paakkalan mukaan olla. Parhaillaan mukana on esimerkiksi ympäristöalan kommunikointiin ja raportointiin keskittyvä Ecompter Oy. Energia-alan kenttää olisi myllerrettävä ja avoimuutta toimijoiden välillä lisättävä, jotta start-up-maailmaa saataisiin kehitettyä, Paakkala miettii. Suuret energiatoimijat näyttelevät Suomessa keskeistä roolia, mikä Paakkalan mukaan voi olla yksi syy ettei startupeja perusteta alalle niin helposti. Myös konsultatiiviset, yhden henkilön osaamiselle perustuvat yritykset jäävät kasvuhakuisuuteen tähtäävän yrityshautomotoiminnan ulkopuolelle. Paakkalan mielestä energia-alan start-up-yrityksille on kuitenkin tarvetta. Esimerkiksi isoissa konserneissa on sisällä valtavasti osaamista, ja siellä saattaa syntyä innovaatioita, joita siinä ympäristössä ei kuitenkaan ole mahdollista lähteä kehittämään. Vastaavasti taas ulkopuolelta tulevat innovaatiot voivat ilman verkostoja jäädä konsernin puhelinvaihteeseen, hän pohtii. 5 X Aalto Start-Up Center TOIMINUT OSANA kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskusta vuodesta Toimintaa Helsingissä, Mikkelissä, Pietarissa ja Tallinnassa. NOIN 80 KAUPALLISEN, teknisen ja taidealan yritystä on mukana hautomossa. REILU 200 HAKIJAA vuosittain, joista noin 20 prosenttia valitaan mukaan SOPIMUS TEHDÄÄN yhdeksi vuodeksi kerrallaan START-UP-YRITYKSEN tulee olla alle kolme vuotta vanha. Yrityksellä tulee olla hakuvaiheessa suunnitelma liiketoiminnan toteutuksesta ja rahoituksesta. AALTO START-UP CENTER gasetti 17

18 Gasum kannustaa Gasumin kaasurahasto on yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES) erikoisrahastoista. Rahasto perustettiin vuonna 2004, kun maakaasun käyttöönotosta Suomessa oli tullut kuluneeksi 30 vuotta ja Gasumin perustamisesta kymmenen vuotta. Timo Toivonen odotti pallon pystytystä varustus päällään ja happea esihengittäen Lahdessa toukokuussa. Varmuus ylöspääsystä vaihtui pettymykseen. KUVA TIMO/TEAM 10K SKI SPORT -YHTEISTYÖ Valmiina olympiakauteen ENNÄTYSHYPPY Kuumailmapallosta alas Kouvolalainen Timo Toivonen rikkoi laskuvarjohypyn 45 vuotta vanhan Suomen ennätyksen Utissa. Toukokuussa tehty metrin leiskaus jätti laskuvarjojääkäri Tomi Aaltosen metrin hypyn kauas taakseen. Hyppy tehtiin Cessna C208 -lentokoneesta. Seuraavaksi tarkoitus on rikkoa kymppitonni kuumailmapallosta hyppäämällä. Puoli vuotta valmistellun hypyn piti alun perin toteutua toukokuun alkupuolella, mutta hyppypäivän puuskainen tuuli muutti suunnitelmat. Pallo yritettiin saada kaksi kertaa pystyyn ennen aikarajan sulkeutumista, mutta tuloksetta. Seuraava yritys on valmisteilla, mutta ennen lehden painoon menoa hyppy ei ollut vielä toteutunut. Gasum on mukana tukemassa Toivosen ennätyshanketta. Alppi- ja freestylehiihtäjien valmistautuminen olympiatalveen alkoi toukokuun alussa kotimaan lumileirien merkeissä. Kevään viimeisille lumille suuntasivat kumparemaajoukkue sekä ski slopestyleja halfpipe-laskijat. Ski Sport Finlandin hallitus on valinnut ensi kauden maajoukkueisiin ensimmäisessä valintavaiheessa 34 urheilijaa. Freestylehiihdossa valittiin kaikki A-, B- ja C-maajoukkueiden urheilijat. Tulevan olympiakauden freestylehiihdon maajoukkue on suurempi kuin koskaan aiemmin. Alppihiihdossa valittiin ensin A- ja B-maajoukkueet, ja C-maajoukkueet valittiin toukokuun mittaan. Alppihiihdossa urheilijat pysyivät A- ja B-maajoukkueissa hyvin pitkälle samoina, mutta muutoksia tuli joukkueiden sisällä, Ski Sport Finlandin toimitusjohtaja Janne Leskinen kertoo. MELTOLAN ALAKOULUN VIERAILU Ekaluokkalaisille pyöräilykypärät Gasumin Imatran toimipisteen tuntumassa sijaitsevan Meltolan alakoulun ekaluokkalaiset tekivät perinteisen visiitin toimipisteelle toukokuun alussa. Kyseessä oli jo 13. vuosikerta. Mukana olivat 22 oppilaan lisäksi opettajat ja viisi vanhempaa. Vierailijoiden isäntinä toimivat aluepäällikkö Timo Kyllönen ja asiakaspalvelupäällikkö Ari Seppänen. Mehun ja munkkien lomassa jaettiin tietoa luonnonkaasuista ja tutustuttiin kierroksella vastaanottoaseman tiloihin ja toimintaan. Vierailijoita kiinnosti muun muassa se, miksi Gasumin nimi on Gasum. Läksiäislahjaksi oppilaat saivat pyöräilykypärät, joilla Gasum haluaa osaltaan taata lähikoulun oppilaiden liikenneturvallisuutta. 18 gasetti

19 TEKSTI Joni Nikkola KUVA Vesa Tyni Kaasu arjessa Stuba Nikula kaasukellon sisällä Suvilahden vanhalla teollisuusalueella. Kaasutehdas virtaa energiaa Suvilahden alue vetää puoleensa luovaa väkeä ja kaasusaunan ystäviä. Huhtikuisessa Suvilahdessa on hiljaista. Kaasukellot seisovat maamerkkinä Itäväylän alkupisteessä. Selim A. Lindqvistin suunnittelemassa tehdas miljöössä silmä lepää. Kattilahallia ei tunnistaisi höyryvoimalaksi ilman kahta korkeaa savupiippua. Kesällä vanha teollisuusalue virtaa festivaalivieraita. Tunnetuimmat tapahtumista ovat urbaani musiikkifestivaali Flow sekä metallifanien suosima Tuska. Uusin, hiphopfestivaali Hustle, järjestetään heinäkuussa ensimmäistä kertaa. Massatapahtumien lisäksi alueella on pienimuotoisempaa toimintaa ympäri vuoden. Entisissä tehdasrakennuksissa työskentelee valokuvaajia, Esittävän taiteen keskus ja Viro-keskus. Monien harrastusryhmien tilat ovat Suvilahdessa. Vuodesta 2008 Suvilahtea hallinnoineen Kaapelitalon toimitusjohtaja Stuba Nikula kertoo, että maaliskuun alussa valmiiksi saatiin Circus Helsingin sirkuskoulun tilat. Se oli viime vuoden ja osin tämän vuoden suuri peruskorjaus. Me yritetään tehdä yksi peruskorjaus vuodessa pienten korjaus ten lisäksi. Tällä hetkellä suunnittelupöydällä on Tiivistämö-rakennus. Suvilahtea kehitetään vuokralaisten ehdoilla. Luovaa väkeä käymistilassa oleva alue kiehtoo. Tietty keskeneräisyys ja ennustamattomuus ovat asioita, joista meidän vuokralaiset tykkää. Lopuksi Nikula vie meidät kurkistamaan kaasu kelloihin. Vaikka kaasua ei enää tuoteta tai varastoida Suvilahdessa, se on alueella monessa roolissa. Huilaamo-rakennuksessa on vuokrattava kaasusauna, jonka uuden kiukaan Kansainvälisen saunaliiton puheenjohtaja kävi koesaunomassa. Tietääksemme se on Helsingin ainoa jatkuvalämmitteinen kaasusauna. Alkujaan syrjäinen Suvilahden teollisuus alue on kasvamassa osaksi kantakaupunkia Kalasataman myötä. Nopeasti muuttuvassa miljöössä mielikuvitus alkaa virrata. Yli sadan vuoden historia SUVILAHDEN KAASUTEHTAAN ja voimalaitoksen avajaisia vietettiin vuonna Laitos tuotti pitkään suurimman osan Helsingin energiasta. Voimalaitos lopetettiin energiakriisin myötä 70-luvulla ja kaasulaitos maakaasuun siirtymisen vuoksi 90-luvulla. Tuolloin rakennuksia uhkasi purkaminen. Purku-uhan väistyttyä alueelle pohdittiin jatkokäyttöä. KOY Kaapelitehtaan vuodesta 2008 hallinnoima Suvilahden alue on nykyisin yritysten sekä kulttuurija kansalaisjärjestöjen käytössä. gasetti 19

20 KYLÄSSÄ ALD AUTOMOTIVE Auton kokoinen käyntikortti Työsuhdeauto kertoo firmasta. Leasing-autoa valitessa vaa assa painavat niin polttoaineenkulutus kuin ympäristökysymyksetkin. Tärkeintä on kuitenkin helppous. 1. TEKSTI Mirkka Kortelainen KUVAT Vesa Tyni Autokuume iskee usein keväisin. Joillakin pää kääntyy kaupungilla viimeistään silloin, kun katukuvaan ilmestyvät komeankarheat ja vikkelät V8- klassikot. Aina autoa ei tarvitse ostaa, vaikka vaihtelu viehättäisi. Leasingjärjestelmä mahdollistaa sen, ettei esimerkiksi yrityksen tarvitse omistaa kaikkea mahdollista. Vantaalla toimivan ALD Automotiven alakerrassa seisoo henkilöautoja rivistössä rinta rinnan. Vierellä komeilevat suuret citymaasturit. Yrityksen toimitusjohtaja Pekka Kivisen mukaan yritykset pohtivat tarkasti suunnitelmiaan työsuhdeautojen suhteen. Työsuhdeauto on monessa yrityksessä työntekijäetujen toivelistan ykköspaikalla. Leasing-autojen hankkiminen on usein hyvä ja käytännönläheinen tapa osoittaa työntekijöille, että heistä kannetaan huolta. Hyvä ja tyylikäs auto on usein myös yrityksen käyntikortti. Yritysten sisällä autokohtaiset tarpeet vaihtelevat henkilöstä, työnkuvasta ja asemasta riippuen. Koska tämän päivän liike-elämässä työntekijät ovat jatkuvasti gasetti

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Top-Nest hanke Nordic Energy Research (NER) rahoitteinen

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan 1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot