Seutuhallinto. JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIA Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seutuhallinto. JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIA Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi"

Transkriptio

1 Seutuhallinto JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIA Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun kaupunkiseudun ilmastostrategian valmisteluryhmä

2 2 Sisällysluettelo 1 Joensuun seudun kuntien ilmastostrategia Tausta Ilmastostrategian tavoitteet Joensuun seudun kuntien kasvihuonekaasupäästölaskelmat Maankäyttö ja rakentaminen Ilmastoystävällinen maankäytön suunnittelu Joensuun seudun yleiskaava Puurakentaminen Maankäytön strategiatavoitteet Liikenne Joensuun seudun liikenne KETJU-hanke Joensuun kaupunkiseudulla Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikkumisen kehittäminen ilmastoystävälliseksi Raideliikenne Joukkoliikenne palveluiden kehittäminen Joukkoliikenteen tukeminen Kevyen liikenteen väylät Työsuhdematkalippu Etätyömahdollisuudet Ajotapa Vaihtoehtoiset liikennepolttoaineet Liikenteen strategiatavoitteet Kuntien energiatehokkuus Julkisten rakennusten energiankulutus Joensuun kaupungin energiansäästösopimus Joensuun katuvalaistus ja liikennevalot Kuntien energiankulutuksen strategiatavoitteet Energiantuotanto Energia ja energialähteiden päästökertoimet Uusiutumattomat energianlähteet Öljy Kivihiili Maakaasu Turve Uusiutuvat energianlähteet Vesivoima Aurinkoenergia Maalämpö Tuulivoima Bioenergia Hake Puupelletti Ruokohelpi Biopolttoaineet Energiantuotanto Joensuun seudulla Energiahankkeet Joensuun seudulla Itä-Suomen Bioenergiaohjelma Metsäenergia -hanke Järviruoko energiaksi ja vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa -hanke...29

3 Liikennebiokaasun ja muiden liikenteen uusiutuvien energialähteiden -kehittämishanke Joensuun Penttilänrannan -asuinalueen hankkeet Kontiolahden Suutelan puutaloalue Energiatuotannon strategiatavoitteet Jätehuolto Jätteiden kasvihuonekaasupäästöt ja jätepolitiikka Itä-Suomen jätesuunnitelma Jätehuollon strategiatavoitteet Palvelut, kulutus ja hankinnat Sähköiset palvelut Julkiset hankinnat Palveluiden ja hankintojen strategiatavoitteet Yritystoiminta ja yhteisöt Energiakatselmus Ympäristöjärjestelmät Energiatehokkuus Yritystoiminnan ja yhteisöjen strategiatavoitteet Tiedotus ja neuvonta ESCO-toiminta Tiedotuksen ja neuvonnan strategiatavoitteet Toteutumisen, vaikutusten ja muutosten seuranta Laskennalliset mittarit Bioindikaattorit Seurannan strategiatavoitteet...37 Lähteet...38 Lyhenteet...44 Liite Liite Kuntien lausunnot strategialuonnoksesta..49 Kannen kuva: Kevättä Joensuun kaupungin Kiihtelysvaaran Hiidenvaaran perintömetsässä Heikki Pönkkä 2008

4 4 1 Joensuun seudun kuntien ilmastostrategia 1.1 Tausta Ihmiskunnan energiankulutus on lisääntynyt räjähdysmäisesti teollisen vallankumouksen jälkeen ja suurimman osan tästä kasvusta ovat mahdollistaneet fossiiliset polttoaineet. 1 Palaessaan fossiilisista polttoaineista vapautuu hiilidioksidia, joka toimii niin sanottuna kasvihuonekaasuna. Kasvihuonekaasut, joista merkittävimpiä ovat vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, alailmakehän otsoni sekä typpioksiduuli, ylläpitävät maailmanlaajuista kasvihuoneilmiötä sitomalla auringosta maahan tulevaa ja takaisin heijastuvaa säteilyä. Tämän kaasuista muodostuvaa kaasukehän vuoksi maapallon keskilämpötila on noin 30 astetta korkeampi kuin se olisi ilman normaalia kasvihuoneilmiötä. 2 Ihmistoiminnan seurauksena ilmakehässä olevan hiilidioksidin määrä on noussut yli 30 % esiteollisiin tasoihin nähden vuoden 1750 jälkeen. Samassa ajassa metaanin pitoisuus ilmakehässä on noussut yli kaksinkertaiseksi. Nämä lukemat ovat merkittävästi korkeampia kuin kertaakaan aiemmin vuoteen, mikä on ollut pääteltävissä jäätiköiltä syväkairatuista näytteistä. Jäätikkönäytteiden avulla on myös voitu todentaa, että viimeisen vuoden aikana maanpinnan lämpötila on seurannut tarkasti ilmakehässä olevan hiilidioksidin ja metaanin määrää. 3 Ihmisten vaikutuksesta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on erittäin nopeaa, mikä synnyttää lukuisia epävarmuustekijöitä maapallon lämpötilan nousun ja siitä aiheutuvan ilmastonmuutoksen suhteen. Eräiden arvioiden mukaan maapallon keskilämpötilan on arvioitu nousevan vuoteen 2100 mennessä 1,8 6,4 O C astetta vuosien keskiarvoon verrattuna, jos päästöjä ei rajoiteta merkittävästi. 4 Lämpötilan, sateisuuden ja maaperän kosteusolojen mahdolliset muutokset aiheuttavat maailmanlaajuisia vaikutuksia luonnon ekosysteemeihin, vesivaroihin, ravinnon tuotantoon sekä ihmisten terveyteen. Ilmastomuutos ja sen torjunta onkin aikamme suurimpia haasteita koko ihmiskunnalle. Kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannosta, kulutuksesta ja liikenteestä. 5 Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi hyväksyttiin vuonna 1997 Kioton pöytäkirja 6, joka täydentää vuonna 1992 hyväksyttyä YK:n puitesopimusta. 7 Kioton pöytäkirjan ja EU:n sisäisen taakanjaon mukaisesti Suomen velvoitteena on pitää kasvihuonekaasupäästöt keskimäärin enintään vuoden 1990 tasolla vuosina Lisäksi EU:ssa hyväksyttiin vuonna 2008 niin sanottu ilmastopaketti, jonka tavoitteena on % -päästövähennykset. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2020 mennessä EU:n alueella vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta, lisätään energiatehokkuutta keskimäärin 20 prosenttia peruskehitykseen verrattuna, nostetaan uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian kokonaistuotannosta sekä nostetaan liikenteen biopolttoaineiden osuus 10 prosenttiin. 8 Joulukuussa 2009 järjestetyssä Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ei saavutettu EU:n asettamia tavoitteita, mutta työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi jatkuu yhä. EU:ssa ilmasto- ja energiapaketin toimeenpano jatkuu tavoitteenaan 20 prosentin päästövähennys vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä. Paketti sisältää myös päätöksiä koskien hiilinieluja ja meriliikenteen päästöjä siinä tapauksessa, ettei kansainvälistä sopimusta synny vuoden 2010 aikana. 9 1 McNeil 2001, s Ilmatieteenlaitos, 3 IPCC 2007, s Maailman ilmatieteellinen järjestö (World Meteorological Organisation, WMO) ja YK:n ympäristöohjelma (UN Environment Programme, UNEP) perustivat päätöksenteon tueksi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) vuonna IPCC:n tehtävä on valmistella ilmastonmuutosta koskevia tieteellisiä raportteja analysoimalla ja tekemällä yhteenvetoja olemassa olevasta tutkimustiedosta. The Intergovernmental Panel of Climate Change, 4 IPCC 2007, s Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, VNS , s Ilmastonmuutosta koskevan yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirja, SopS 13/ Ilmastonmuutosta koskeva yhdistyneiden kansakuntien puitesopimus, SopS 61/ KOM(2008) 17 lopullinen, s

5 5 Suomessa valtioneuvosto on laatinut ensimmäisen ilmastostrategian vuonna ja toisen vuonna Kolmannessa Suomen kansallisessa strategiassa Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi vuodelta valtioneuvosto esittää linjauksia tulevien vuosien energia- ja ilmastopolitiikalle sekä ehdotuksia keskeisimmiksi toimenpiteiksi, joilla EU:n tavoitteet uusiutuvan energian edistämiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voidaan saavuttaa. Strategia käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Uusimmassa valtioneuvoston strategiassa todetaan, että kuntien toiminnalla on suuri merkitys ilmastonmuutokseen hillitsemisessä erityisesti alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelussa, energian tuotannossa ja käytössä sekä yhdyskuntien jätehuollon järjestämisessä. Usein on tarkoituksenmukaista tarkastella yhtä kuntaa laajempaa, kaupunkiseudun tai maakunnan kokonaisuutta. Valtioneuvosto edellyttääkin, että maakunnat ja kaupunkiseudut laativat omat ilmasto- ja energiastrategiansa sekä niiden toteutusohjelmat valtakunnallisen ilmasto- ja energiastrategian pohjalta. Valtioneuvoston strategian mukaan kuntien strategioissa tulee erityisesti huomioida seudun asuntotuotannon, työpaikkojen sekä palveluiden sijoittuminen, joukkoliikenteen saavutettavuus ja palvelutaso, energiantuotanto ja sen jakelu sekä jätehuolto. 13 Suomen kuntaliiton hallitus hyväksyi Kuntaliiton linjaukset ilmastomuutoksen hidastamiseksi ja siihen sopeutumisessa. Linjauksissa todetaan, että ilmastotavoitteiden toteutumissa ja ilmastomuutokseen varautumisessa kunnilla on tärkeä rooli ja kuntaliitto haluaa linjauksillaan tukea kuntia ilmastonmuutoksen torjunnassa. 14 Joensuun kaupungin aloitteesta seutuhallitus esitti seudun kunnille seudullisen ilmastostrategian laatimista. Joensuun seudun seutuhallitus teki kokouksessaan /28 päätöksen Joensuun seudun kuntien yhteisen ilmastostrategian laatimisesta. Seudun kunnat Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi vastasivat myönteisesti seutuhallituksen esitykseen yhteisen ilmastostrategian laatimiseksi ja siitä aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Ilomantsi jättäytyi pois yhteisestä ilmastostrategiasta. 15 Päätöksen jälkeen seutuhallitus asetti ilmastostrategian valmistelutyöryhmän, johon kuuluivat työryhmän puheenjohtaja Anu Näätänen, Päivi Karinen, Sari Kettunen, Jari Leinonen, Esa Moisio, Timo Paakkunainen, Anna-Liisa Romppanen, Juhani Rouvinen sekä Antti Suontama. Strategian projektisihteerinä on työskennellyt Ulla-Riitta Pölönen. 1.2 Ilmastostrategian tavoitteet Joensuun seudun kuntien ilmastostrategia sitouttaa alueen kunnat Kuntaliiton hyväksymiin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi EU:n parlamentin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tämän ilmastostrategian tavoitteena on siten toteuttaa Suomea koskevia ilmastotavoitteita Joensuun seudulla. Tämä tarkoittaa, että tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä, lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla ennustetusta, nostaa uusiutuvan energian tuotanto-osuus 38 prosenttiin energian kokonaistuotannosta sekä nostaa liikenteen biopolttoaineiden osuus 10 prosenttiin käytetyistä polttoaineista. 16 Energian tuotannon osalta EU:n päästökauppajärjestelmään tehtävät muutokset vaikuttavat siten, että vuoden 2012 jälkeen päästöoikeuksien ilmaisjaosta luovutaan ja ne huutokaupataan kansallisesti EU:n 10 Kansallinen ilmastostrategia: valtioneuvoston selonteko eduskunnalle, VNS 1/2001 vp. 11 Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi, VNS Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, VNS VNS , s Suomen kuntaliitto 2008, s Seutuhallituksen kokouksen pöytäkirja / Suomen kuntaliitto 2008, liite 1, s. 2.

6 6 valvonnassa. Noin 2/3 päästövähennystarpeesta on arvioitu hoituvan päästökaupan avulla 17, mutta tavoitteisiin pääseminen edellyttää energia- ja ilmastopolitiikan integroituja toimenpiteitä, joissa painottuvat energiatehokkuus ja energiansäästö sekä uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön lisääminen. Tässä ilmastostrategiassa kuvataan nykytilanne sekä esitetään konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla päästövähennyksiin pyritään eri sektoreittain. Strategiassa käsiteltäviä osa-alueita ovat maankäyttö, liikenne, kuntien oma energiankäyttö, energian tuotanto, jätehuolto, yritystoiminta sekä palvelut, kulutus ja hankinnat. Ehdotetuilla toimenpiteillä saavutetaan päästövähennysten lisäksi usein myös taloudellisia säästöjä. Tässä strategiassa käsitellään kasvihuonekaasupäästövähennyskeinoja tarkastelematta ilmastonmuutokseen sopeutumista. Jatkotoimenpiteinä kunnat voivat laatia erillisiä ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelmia tai käsitellä ilmastonmuutoksen sopeutumista esimerkiksi valmiuslain (1080/1991) edellyttämän valmiussuunnitelman yhteydessä. Strategiatavoitteet osa-alueittain: 1) Maankäyttö: maankäytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä kääntyy laskuun 2) Liikenne: liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ja yksityisautoilu vähenevät samalla kun muut liikkumisen muodot tulevat houkuttelevimmiksi 3) Kuntien energiatehokkuus: Kuntien omien toimintojen energiankulutus vähenee vuoteen 2016 mennessä vähintään 9 % vuoden 2005 tasoon verrattuna 4) Energiantuotanto: strategiakuntien omistamien ja käyttämien kiinteistöjen energiakulutuksesta vuonna 2020 vähintään 90 % perustuu uusiutuviin energialähteisiin 5) Palvelut ja hankinnat: strategiakunnissa pyritään ilmastoystävällisiin hankintoihin 6) Jätehuolto: jätteiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt pienenevät 7) Yritysten ja yhteisöjen vapaaehtoinen sitoutuminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 8) Kuntalaisten tietoisuus tekemiensä valintojen ja toimien vaikutuksista energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin lisääntyy 1.3 Joensuun seudun kuntien kasvihuonekaasupäästölaskelmat Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun sekä Polvijärven tuottamat kasvihuonekaasut laskettiin Kasvener -laskentamallilla, joka on kunta- ja seututason kasvihuonekaasu- ja energiataseen laskentamalli. Näiden strategian laadinnassa mukana olevien kuntien alueella asuu noin asukasta. Mallin päästösektorit ovat energia, teollisuuden prosessit (ei energiaperäiset), maatalous sekä jätehuolto. Mallin Excel-ohjelmaan syötetään aktiviteettitiedot ja malli sisältää tarvittavat laskentaparametrit. Malli laskee päästöt sekä seudun energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) että seudun energiankulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan. Mallin laskennassa noudatetaan IPCC:n metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja. 18 Kasvener-mallin kasvihuonekaasupäästöjä ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Kioton sopimuksessa olevia niin sanottuja kolmea uutta kaasua (rikkiheksafluoridi, fluorihiilivedyt ja perfluorivedyt) 17 Suomen kuntaliitto 2008, liite 1, s Suomen Kuntaliitto 2000, s. 7.

7 7 malli ei sisällä. 19 Malli ei sisällä myöskään maankäytöstä aiheutuvia päästöjä eikä näihin osittain kytkeytyviä polttoaineiden haihdunnan päästöjä 20 eikä mallissa huomioida liuottimien tai hiilivetyjen käytöstä aiheutuvia päästöjä. Joensuun seudun kunnissa ei ole sellaisia teollisia prosesseja, jotka kuuluvat kasvihuonekaasuraportoinnin piiriin. Kulutusperusteisiin päästöihin kuuluvat maatalouden ja jätteiden lisäksi Joensuun seudulla tuotetun energian aiheuttamat päästöt sekä päästöt, jotka syntyvät alueelle ostetun energian käytöstä. Tuotantoperusteisissa päästöissä ei ole mukana seudulle ostettua energiaa ja tämä osio muodostaakin varsinaisen seudun kasvihuonekaasutaseen. Laskelman tulokset esitellään kunkin kasvihuonekaasupäästölähteen mukaisesti kaasuittain ja päästöjen kokonaismäärät ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttina. 21 Laskelman lähtötiedot on koottu pääosin ympäristöhallinnon VAHTI- ja HERTTA- tietokannoista, VTT:n LIPASTO -laskentajärjestelmästä, Tilastokeskuksen, Tiehallinnon tilastoista sekä suoraan asiantietäviltä tahoilta. Ympäristöhallinnon VAHTI -tietokannassa on ilmoitettu ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt. Näitä pienempien laitoksien päästöjä laskelmassa ei ole huomioitu. Lähtötiedot on tiivistetysti koottu erilliseen asiakirjaan. Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun sekä Polvijärven kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2007 olivat yhteensä CO 2 -ekvivalenttia. Joensuun seudun vuoden 2007 kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt on kuvattu taulukossa 1 ja tuotantoperusteiset päästöt taulukossa 2. PÄÄSTÖLÄHDE Hiilidioksidi Metaani Typpioksiduuli YHTEENSÄ 1000 t tonnia tonnia 1000 t CO 2 -ekv Kaukolämpö 196,4 13,8 12,1 200,5 Sähkölämmitys 51,1 2,1 2,4 51,9 Erillislämmitys 72,0 40,5 3,4 73,7 Muu sähkö 83,3-0,1 2,1 83,9 Muu polttoaine 120,8 38,0 14,4 126,1 Liikenne 257,4 39,8 43,3 271,6 Jätehuolto 0,0 300,5 6,2 8,2 Maatalous 0,0 1879,3 188,3 97,9 Teollisuusprosessit 0,0 0,0 0,0 0,0 YHTEENSÄ 781,0 2313,9 272,1 914,0 Taulukko 1. Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun sekä Polvijärven kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt. Päästötiedot ovat vuodelta 2007, mutta laskennassa on käytetty vuoden 2005 parametreja, sillä vuoden 2007 parametreja ei ole saatavilla. 19 Näiden kaasujen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä (ekvivalentti) on noin 1 %, mutta kuntakohtaista tietoja niiden käytöstä ei toistaiseksi ole saatavissa. 20 Turvetuotantoalueiden valtakunnalliseksi päästöksi on alustavasti arvioitu 3 milj. ekv-t. eli noin 4 % Suomen kokonaispäästöstä. 21 Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta. Ilmastovaikutuksella tarkoitetaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua globaalia ilmastopakotetta eli ilmastoa lämmittävää vaikutusta Tietyn kasvihuonekaasun ilmastovaikutus muunnetaan vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta globaalia lämmityspotentiaalia kuvaavan Global Warming Potential (GWP) -kertoimen avulla sadan vuoden tarkastelujaksolla. Hiilidioksidiekvivalentti on siis laskennallinen kasvihuonekaasu, jossa eri kaasuja on painotettu niiden voimakkuuden ja pysyvyyden mukaan. Metaanipäästöt kerrotaan kertoimella 23 ja typpioksiduulipäästöt kertoimella 296. Ramaswamy 2001, s. 388.

8 8 PÄÄSTÖLÄHDE Hiilidioksidi Metaani Typpioksiduuli YHTEENSÄ 1000 tonnia Tonnia Tonnia 1000 t CO 2 -ekv. Sähköntuotanto 139,5 5,1 7,4 142,0 Kaukolämpö 196,4 13,8 12,1 200,5 Erillislämmitys 72,0 40,5 3,4 73,9 Teollisuuden lämpö 65,9 24,4 13,0 70,4 Muu polttoaine 54,9 13,6 1,4 55,6 Liikenne 257,4 39,8 43,3 271,6 Jätehuolto 0,0 300,5 6,2 8,2 Maatalous 0, ,3 188,3 97,9 Teollisuusprosessit 0,0 0,0 0,0 0,0 YHTEENSÄ 786, ,6 275,1 920,2 Taulukko 2. Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun sekä Polvijärven tuotantoperusteiset kasvihuonekaasupäästöt. Päästötiedot ovat vuodelta Jätehuolto 1 % Liikenne 29 % Maatalous 11 % Muu polttoaine 14 % Kaukolämpö 22 % Sähkölämmitys 6 % Erillislämmitys 8 % Muu sähkö 9 % Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Muu sähkö Muu polttoaine Liikenne Jätehuolto Maatalous Kuvio 1. Joensuun seudun kuntien päästöjen prosentuaalinen jakauma. Kasvihuonekaasupäästöissä on vuosittaista vaihtelua taloustilanteen ja ilmasto-olosuhteiden mukaan. Vuonna 2007 Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähensivät lämmin sää sekä hyvä vesitilanne sekä tuontisähkön määrän kasvu. Vuonna 2007 energiasektori muodosti noin 81 % Suomen kokonaispäästöistä. Energiasektorin suureen osuuteen vaikuttavat muun muassa maamme energiaintensiivinen teollisuus, pitkä lämmityskausi sekä liikenteen energiankulutus harvaanasutussa ja suuressa maassa. 22 Joensuun seudulla energiasektori ja liikenne yhdessä muodostivat vuonna 2007 noin 88 % tuotantoperusteisista päästöistä. Joensuun seudun kuntien päästöjakauma on kuvattu kuviossa 1. Suomen kokonaispäästöistä liikenteen osuus vuonna 2007 oli noin 19 % 23, kun se Joensuun seudulla samana vuonna oli noin 29 % kokonaispäästöistä. Liikenteen päästöjen suurehkoon osuuteen vaikuttavat Joensuun seudun väljähkö asutus kantakaupunkia lukuun ottamatta sekä kantakaupungin alueelle suuntautuva runsas työmatkapendelöinti. 22 Statistics Finland 2009, s Statistics Finland 2009, s. 76.

9 9 Suomen vuoden 2007 kasvihuonekaasupäästöistä maatalouden osuus oli noin 7 % kokonaismäärästä 24 ja Joensuun seudun kuntien vastaava osuus oli noin 11 %. Laskennassa mukana olleet Liperi ja Polvijärvi ovat maatalouspitäjiä, joissa on yhä runsaasti alkutuotantoa. On syytä huomioida, ettei Kasvener -päästölaskentaohjelma laske seudulla kulutettujen ruuan, juoman ja tuotteiden päästöjä, jotka kuitenkin muodostavat merkittävän osan teollisuusmaiden aiheuttamista globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. 24 Statistics Finland 2009, s. 194.

10 10 2 Maankäyttö ja rakentaminen 2.1 Ilmastoystävällinen maankäytön suunnittelu Ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta maankäytön suunnittelulla on pyrittävä sellaisen yhdyskuntarakenteen edistämiseen, joka mahdollistaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Kaavoituksella ja rakentamisen ohjauksella voidaan vaikuttaa erityisesti liikennetarpeeseen, kulkutapoihin, kaukolämmön hyödyntämismahdollisuuksiin sekä rakennusten energiankäyttöön. Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa tulee pyrkiä yksityisautoilun vähentämiseen, sillä pääosa yksityisten ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikenteestä. Tämä edellyttää erityisesti kaupunkiseutujen kasvun ohjaamista niin, että mahdollisimman suuri osa kasvusta sijoittuu kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuville alueille ja puhtaasti henkilöautoilusta riippuvaisten alueiden määrä pysyy kohtuullisena ja mieluiten vähenee. Aluesuunnittelussa on myös syytä edistää kauko- tai aluelämmitystä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. 25 Ilmastoystävällisellä asuinalueella pärjää ilman henkilöautoa. Tällainen asuinalue on rakennettu suhteellisen tehokkaasti ja siellä hyödynnetään kaukolämpöä sekä uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia talokohtaisia lämmitysratkaisuja. Rakennuksissa käytetään energiaa säästäviä rakenneratkaisuja ja ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja. Alue on asuinympäristönä viihtyisä ja siellä on erilaisia taloja ja asuntoja, jotta ihmiset voivat asua samalla alueella elämänsä eri vaiheissa. 26 Tällaisilla alueilla kävelyä ja pyöräilyä voidaan edistää merkittävästi esimerkiksi kevyen liikenteen ympäristöjen huolellisella suunnittelulla sekä priorisoimalla niihin suuntautuvia investointeja. Alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelun tiivistä yhteistyötä tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. 27 Maaseudun asutuksen energiankäyttöä tulisi maankäytön suunnitellussa ohjata entistä enemmän lähialueisiin tukeutuvan, uusiutuvan bioenergian käytön suuntaan. Maaseutuasumisen ohjaaminen kyliä tukevalla tavalla mahdollistaa myös autoriippuvuuden vähentämistä kävelyn, pyöräilyn sekä tilaustaksityyppisen joukkoliikenteen edellytysten kasvun kautta Joensuun seudun yleiskaava Yleiskaava on tarkoitettu kunnan, kunnan osan tai useamman kunnan maankäytön strategisen suunnittelun välineeksi ohjaamaan tarkempaa suunnittelua. Joensuun seudun kuntien 29 yhteisessä yleiskaavassa esitetään Joensuun seudun tavoitteellinen yhdyskuntarakenne vuonna Joensuun seudun seutuvaltuusto hyväksyi Joensuun seudun yleiskaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Päätösvalta yleiskaavan toteuttamisessa kuuluu viime kädessä kunnille, mutta yleiskaavasta laadittavassa yleiskaavan toteutusohjelmassa pyritään määrittelemään yhteisesti alueiden toteuttamisen päälinjat. 32 Joensuun seudun yleiskaava perustuu Joensuun Seudun seutuvaltuuston hyväksymiin yleiskaavan tavoitteisiin, rakennemalli Kolmilehteen sekä vuonna 2007 valmistuneeseen yleiskaavaluonnokseen ja sen pohjata tehtyihin linjauksiin. Kaavan laadinnassa huomioitiin myös Joensuun seudun liikennejär- 25 Wahlgren Kuismanen Makkonen 2008, s Wahlgren Kuismanen Makkonen 2008 s VNS , s VNS , s Kaavan suunnittelualue kattaa Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kunnat. 30 Yleiskaavassa esitetään alueen tavoitteellinen yhdyskuntarakenne, keskus- ja liikenne-verkosto, suojelu- ja virkistysalueet sekä merkittävät seudulliset hankkeet. Lisäksi kaavassa esitetään luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä maiseman kannalta arvokkaat alueet ja kohteet Joensuun seudun yleiskaava 2020, kaavaselostus s. 11.

11 11 jestelmäsuunnitelma. 33 Rakennemalli kolmilehdessä yhdistyivät aiemmin ehdolla olleiden neljän toisistaan poikkeavan kehityksen rakennemallia. Kolmilehteen pyrittiin sisällyttämään vaihtoehtoisten rakennemallien parhaimpia ominaisuuksia: vaihtoehdosta Marttakahvion liepeillä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, vaihtoehdosta Pyörällä alakouluun lähipalvelujen tehokas järjestäminen sekä vaihtoehdosta Mennään linikalla kevyen liikenteen verkoston ja joukkoliikenteen laatukäytävien muodostuminen. 34 Joensuun seudun yleiskaavan kantavaksi periaatteeksi esitetään nykyisen yhdyskuntarakenteen kiinteyttäminen ja täydentäminen kaupunkimaisella alueella. Seudun ydinalueen, Joensuun kantakaupungin, Lehmon, Reijola Niittylahden ja Ylämylly Honkalampi Jyrinkylän muodostaman kolmilehden alueella maankäyttöä on tarkoitus tehostaa ja valtateiden 6 ja 17 läheisyyteen syntynyttä taajamarakennetta tiivistää. Lisäksi Joensuun kantakaupungille avataan uudet kasvusuunnat etelään Karhunmäen alueelle ja itään Iiksenniityn alueelle. Yleiskaavassa todetaan, että uutta rakentamista osoitetaan sinne, missä voidaan luoda edellytyksiä nykyisten palvelujen hyödyntämiselle tai uusien syntymiselle, mikä tukee kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä arjen liikkumismuotona. 35 Joensuun seudun yleiskaavan asumisen tarkastelun lähtökohtana pidetään suomalaisena asumisihanteena omakotitaloasumista. Yleiskaavassa todetaan, että erityisesti 2000-luvulla rakentamisen painopiste on Joensuun seudullakin siirtynyt voimakkaasti pientalorakentamisen suuntaan. Myös väestön ikääntyminen on huomioitu: väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi palveluiden lähellä sijaitsevan yhtiömuotoisen asumisen tarve voi lisääntyä. 36 Yleiskaavassa todetaan, että kaavassa esitetyn ratkaisun yhdyskuntarakenne kykenisi pientalovaltaisuudestaan huolimatta toimimaan myös olosuhteissa, joissa yksityisautoilu on huomattavasti kallistunut tai muuten hankaloitunut nykytilanteeseen nähden. Tätä olisi hyvä tarkastella vielä yleiskaavan toteuttamisohjelmassa, sillä ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta väljien pientaloalueiden lisääminen on vähintäänkin kyseenalaista. Tulevaisuuden pientaloalueet tulisi suunnitella mahdollisimman tiiviiksi ja mahdollisuuksien mukaan muodostaa alueille myös rivi-, pienkerros- ja kerrostalojen yhdistelmiä sisältäviä asuinalueita. Tiiviiksi rakennetuilla asuinaluilla on myös paremmat edellytykset tasokkaamman joukkoliikenteen harjoittamiseen. Noin 2000 asukasta 600 metrin etäisyydellä kutakin joukkoliikennelinja-kilometriä kohden on vähimmäisasukastiheysedellytys tiheäkulkuiselle runkolinjalle (esim. 10 minuutin välein kulkevalle raitiovaunulle) esikaupunkiolosuhteissa. 37 Näin tiheästi kulkevalle runkolinjastolle ei Joensuun kokoisessa kaupungissa ole riittävästi käyttäjäpotentiaalia, mutta tiiviit asuinalueet mahdollistavat kuitenkin joukkoliikenteen kohtuullisen toteutumisen. Joensuun seudun yleiskaavassa esitetyn rakennemallin toteutuminen edellyttää joillakin seudun kuntien raja-alueilla tiivistä kuntayhteistyötä. Näillä alueilla kuntien on tehtävä yhdessä asemakaavoitus, kuntatekniikan suunnittelu sekä tonttien luovutus ja sovitettava ne aikataulullisesti yhteen. Myös alueiden palveluiden järjestäminen on ratkaistava yhdessä. Yleiskaavan toteuttamisohjelmassa tullaan huomioimaan näitä seikkoja. 33 Joensuun seudun yleiskaava 2020, kaavaselostus s Joensuun seudun yleiskaava 2020, Rakennemalliraportin liite, s Joensuun seudun yleiskaava 2020, kaavaselostus s Joensuun seudun yleiskaava 2020, kaavaselostus s Laaksonen, Joukkoliikenteen kannattavuutta voidaan tarkastella kolmesta erilaisesta näkökulmasta: a) Todellisuudessa lipputuloilla ilman lipputukea itsekannattava liikenne, jota Suomen kaupungeissa on hyvin vähän; lähinnä joissakin suurimmissa kaupungeissa hyvin tiheästi kulkevat yksittäiset linjastot saavuttavat tämän. b) Kunta- ja seutulipputuen avulla "itsekannattava" bussiliikenne, jonka kannattavuus perustuu kuntien ja valtion maksamiin lipputukiin sekä c) joukkoliikenteen yhteiskunnallinen kannattavuus, mitä arvioitavissa huomioidaan että joukkoliikenne korvaa yksityisautoilua, vähentää päästöjä ja tarjoaa kulkuvälineen niille, joilla ei ole mahdollisuuksia yksityisauton käyttöön.

12 Puurakentaminen Rakennustuotteiden valmistus ja rakentaminen kuluttavat vuosittain noin 15,4 TWh energiaa ja aiheuttavat noin 4,3 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt, mikä on noin 5 prosenttia Suomen vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. Rakennustarvikkeiden valmistuksen ja rakentamisen aiheuttamaa ympäristörasitusta voidaan vähentää tehokkaimmin lisäämällä puun käyttöä rakentamisessa. Puurakentamisen aiheuttama ympäristörasite on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi betonin. Puun markkinaosuus kaikesta runkorakentamisesta on noin 40 %, sen osuus rakennustuotteiden valmistuksen ja rakentamisen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta ja energiankäytöstä on vain 5 %. Vastaavasti betonin markkinaosuus on noin 43 %, mutta sen osuus rakentamisen ympäristörasitteista on noin 80 %. Tiiliulkoverhouksilla on vain 12 % markkinaosuus, mutta silti tiiliulkoverhoukset aiheuttavat noin 30 % ulkoverhousten ympäristörasitteesta. Lisäämällä puurakentamisen osuutta rakentamisen kokonaisuudessaan aiheuttamaa luonnonvarojen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä voitaisiin laskea merkittävästi. 38 Vuonna 2010 tulevat voimaan rakennusten uudet energiatehokkuusvaatimukset, joiden avulla energiatehokkuutta parannetaan noin 30 %. Energiatehokkuusvaatimusten lisäksi rakennustuotteiden valmistuksen päästöjä pienentämällä voitaisiin saavuttaa päästövähennyksiä, sillä eri rakennusmateriaalien ympäristöystävällisyydessä on huomattavia eroja. Mikäli rakennustuotteiden valmistuksen ja rakentamisen aiheuttamia päästöjä vähennetään neljänneksellä, tällä syntyisi suuremmat päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä kuin mitä vuoden 2010 rakennusten energiatehokkuusvaatimusten tiukentamisella saadaan aikaan Maankäytön strategiatavoitteet - vähennetään maankäytöstä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä - kaavoituksen tavoitteena matalahiiliset alue- ja yhdyskuntarakenteet sekä yhdyskuntien vähäinen energiankulutus Keinoja saavuttaa tavoitteita Joensuun seudun yleiskaavan toteuttamisohjelmassa: - Suositaan tiivistä rakentamista: hajarakentamista ja irrallisten asuinalueiden rakentamista vältetään - Eri toimintoja sekoitetaan ja toimintojen eriyttämistä vältetään: asunnot, työpaikat, palvelut ja virkistysalueet pyritään suunnittelemaan lähelle toisiaan - Rakentamisalueet ja viheralueet sekä viheralueverkostot suunnitellaan samanaikaisesti - Asuinalueilla lisätään kauko- ja aluelämmitystä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä - Lisätään pienemmille asiakasmäärille tarkoitettujen julkisen liikenteen sovelluksia - Luodaan kaavoituksella kehitysmahdollisuuksia paikallisille elinkeinoille - Pyritään minimoimaan kuntien välinen kilpailu 38 Viljakainen 2009, s. 33. Verrattaessa puu- ja betonirakentamista, luonnonvarojen kokonaiskulutuksen voidaan betonirakentamisessa katsoa olevan 100 kg/m 2, jolloin vastaava luku puurakentamiselle on 32 kg/m 2. Ja kun betonirakentaminen aiheuttaa 100 kg/m 2 hiilidioksidipäästöjä, vastaava summa puurakentamiselle on 38 kg/m Vuonna 2012 Suomessa siirrytään rakennusten kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn. Tuolloin muutetaan myös rakennusmääräysten rakennetta.

13 13 Keinoja saavuttaa tavoitteita Joensuun seudun kuntien maankäytön suunnittelussa: - muutetaan suunnittelun näkökulmaa kasvihuonepäästömäärät huomioivaksi - eheytetään yhdyskuntarakenteita kuntarajoista riippumatta - sisällytetään uudisrakentaminen ja uusi asutus olemassa olevan asutuksen yhteyteen - hyödynnetään täydennysrakentamismahdollisuuksia keskustoissa ja taajamissa - otetaan joukkoliikenteen kehittäminen keskeiseksi seikaksi kaavoittamisessa ja suunnittelussa - pyritään suunnittelulla saamaan ensisijaisiksi liikkumismuodoiksi kävely, pyöräily ja joukkoliikenne - minimoidaan yksityisautoilun tarvetta - pyritään lisäämään puunkäyttöä kuntien omissa rakennushankkeissa - selvitetään ja kehitetään vaikutusmahdollisuuksia, joilla kunnat voisivat vaikuttaa yksityisten rakentajien rakennustavan ja -materiaalien valintoihin, esimerkiksi tarjoamalla kestävistä ekologisista valinnoista taloudellisia helpotuksia

14 14 3 Liikenne 3.1 Joensuun seudun liikenne Liikenteen osuus kaikista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on 28 prosenttia ja tieliikenteen osuus kaikista liikenteen päästöistä on 93 prosenttia. 40 Liikenne onkin EU:n alueella ainoa energiankäytön sektori, joka edelleen kasvattaa hiilidioksidipäästöjään. Liikenteen kasvihuonepäästöjä voidaan hillitä lisäämällä joukko- ja kevytliikennettä, vähentämällä lento- ja autoliikennettä sekä mahdollisilla polttoainevalinnoilla. Joensuun seudun liikennekysyntää ohjaa voimakkaasti Joensuun kaupunkialueen merkitys koko seudun työssäkäynnin ja asioinnin keskuksena. Seudulla tehdyistä matkoista noin 70 % suuntautuu Joensuuhun 41 ja yli 60 % seudun vajaasta työpaikasta sijaitsee Joensuussa. Suurimmat työssäkäyntivirrat Joensuun keskustan alueelle tulevat Kontiolahdelta (n henkilöä, 46 %), Liperistä (1350 henkilöä, 35 %) sekä Joensuun Pyhäselästä (1200 henkilöä, 43 %). 42 Joensuun seudulla henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus oli vuonna 2005 noin 52 %, joukkoliikenteen osuus noin 5 % sekä kevyen liikenteen osuus noin 40 % kaikista tehdyistä matkoista. Kun tarkastelun kohteena on kuljetut kilometrit, kasvaa henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus 76 prosenttiin, kevyen liikenteen kulkevat matkat vähenevät 13 %:iin ja joukkoliikenteen osuus pysyy lähes ennallaan (7 %). Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan henkilöauto- ja kevyenliikenteen matkoista 17 % olisi tehty varmasti tai mahdollisesti joukkoliikenteellä, jos sopiva yhteys olisi ollut tarjolla. Hajaasutusalueilla näistä matkoista peräti 30 % olisi varmasti tai mahdollisesti tehty joukkoliikenteellä. Seudulla olisikin tärkeää pyrkiä kasvattamaan joukkoliikenteen osuutta ja pyrkiä vähentämään henkilöautoliikennettä KETJU-hanke Joensuun kaupunkiseudulla Liikenne- ja viestintäministeriön ohjaaman Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen uudistus - hankkeen (KETJU), tarkoituksena oli tuottaa 15 kaupunkiseudulle ja niiden työssäkäyntialueille kaupunkiseutukohtaiset liikennejärjestelmäsuunnitteluun kytketyt joukkoliikenteen kehittämisohjelmat, joissa asetetaan konkreettiset tavoitteet joukkoliikenteen palvelutasolle ja käytölle. 44 Myös Joensuu kaupunkiseutu oli mukana KETJU-hankkeessa. KETJU-hankkeen lopputuloksena laadittiin raportti, jonka on tarkoitus toimia lähtökohtana joukkoliikenteen kehittämiselle Joensuun seudulla lähivuosina. Raportissa kuvataan joukkoliikenteen nykytila, määritellään joukkoliikenteen palvelutaso ja esitetään kehittämistoimenpiteitä 5 7 vuoden tähtäimellä. Tärkeimpiä kehittämistoimenpiteitä ovat seutuliikenteen kehittäminen 45, paikallisliikenteen tarjonnan kehittäminen, peruspalvelutason turvaaminen 46, infrastruktuurin kehittäminen, matkaketjujen sujuvuuden lisääminen sekä matkustajainformaation kehittäminen. 47 Joensuun seudulla käynnistyy vuoden 2010 aikana Ketju-hankkeen jatkona seudun joukkoliikenteen suunnittelu, joka tähtää nykyistä tehokkaamman ja paremman palvelutason mukaisen liikenteen järjestelyihin. Joukkoliikennesuunnitelmassa on tarkoitus panostaa erityisesti yhteyspuutteiden korjaamiseen ja joukkoliikenteen laatukäytävien palvelutarjontaan sekä kyytitakuun turvaamiseen. Tavoitteiden saavuttamisen aikatauluun vaikuttaa joukkoliikennelain siirtymäsäännökset: Joensuun paikallisliikenteessä ja 40 Euroopan Unionin portaali, 41 Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma , s Ketju - Joensuun kaupunkiseutu, Aluetyöryhmän raportti , s Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, , s Ketju, 45 Esimerkiksi laatukäytävän pysäkkien parantaminen, tasavuorovälit, kutsurunkoliikenteiden turvaaminen sekä vuorotarjonnan lisääminen palvelutasotavoitteita vastaavaksi. 46 Kuten kutsurunkoliikenteiden säilyttämistä, kyytitakuun toteuttamista sekä koululaiskuljetusten avaamista myös muille matkustajille. 47 Ketju - Joensuun kaupunkiseutu, Aluetyöryhmän raportti , s. 2.

15 15 kaupunkiseudun laatukäytävillä voidaan joukkoliikennesuunnitelman mukaisten palvelutasotavoitteiden perusteella kilpailutettava (tai neuvoteltava) liikennöinti aloittaa aikaisintaan Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma Koko maakunnan ja kaikki liikennemuodot kattava Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2002, jolloin sen laatimiseen osallistuivat Pohjois-Karjalan liitto, Savo-Karjalan tiepiiri, Itä-Suomen lääninhallitus, Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Kontiolahden, Liperin ja Pyhäselän kunnat. Tämän suunnitelman tuloksena syntyi muun muassa esityksiä maakunnan kuljetuksista vastaavien ja liikenneverkkoja ylläpitävien organisaatioiden sekä muun liikennealan yhteistyöstä. 49 Joensuun seutua koskeva liikennejärjestelmäsuunnitelma laadittiin vuosina ja sen laatimiseen osallistuivat Joensuun seudun kuntien lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Savo-Karjalan tiepiiri ja Itä-Suomen lääninhallitus. Suunnitelmassa esitettiin muun muassa ajoneuvoliikenteen, kevyen liikenteen, joukkoliikenteen ja kuljetusten kehittämistarpeita. 50 Vuoden 2009 aikana Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa päivitetään maakuntasuunnitelman tarkistamista ja maakuntaohjelmien laatimista varten. Päivittämisessä painopistealueina ovat joukkoliikenteen maakunnallisten palvelutasotavoitteiden ja kehittämisstrategioiden sekä liikenneturvallisuus- ja esteettömyysstrategioiden määrittely. Työn tuloksena laaditaan raportti maaliskuun 2010 loppuun mennessä, jonka jälkeen laaditaan maakunnallisen liikennejärjestelmänkehittämisen aiesopimusluonnos. 51 Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämisen yhteydessä paikallisen lähiraideliikenteen kehittämisestä on tehty aloite, jonka seurauksena lähiraideliikenteen mahdollisuuksia Joensuun seudulla selvitetään Liikkumisen kehittäminen ilmastoystävälliseksi Raideliikenne Joensuun seudulla tulisi pyrkiä vähentämään henkilöautoliikennettä ja kasvattamaan joukkoliikenteen osuutta etenkin Joensuuhun kohdistuvilla matkoilla. Eräs keino lisätä joukkoliikenteen osuutta on lähiraideliikenteen käyttöönotto. Sähköjunat ovat energiatehokkain maaliikennemuoto ja niiden energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt ovat noin viisi kertaa pienemmät kuin henkilöautoliikenteen. Joensuun seudulla olisi hyvä selvittää jo tässä vaiheessa mahdollisuuksia käynnistää seudullinen raideliikenne Joensuuhun suuntautuvaa työpaikka- ja asiointiliikennettä varten. Seutuliikenteen käynnistyminen on mahdollista sen jälkeen kun VR:n seutuliikennemonopoli puretaan. Seuturaideliikenne voisi toimia jo olemassa olevalla rataverkolla ja junaliikenne liitettäisiin kiinteästi yhteen linja-autoliikenteen kanssa. 53 Myös tavarankuljetuksesta aiheutuvia päästöjä voidaan merkittävästi vähentää siirtämällä kuljetukset rautateille, sillä noin kaksi kolmasosaa tavaraliikenteestä kulkee Suomessa maanteitse. 54 Suomessa kan- 48 Ketju - Joensuun kaupunkiseutu, Aluetyöryhmän raportti , s Hankkeen loppuvaiheessa pidetyssä tulosseminaarissa todettiin, että kehittämisohjelma on ylioptimistinen ottaen huomioon vallitseva taloustilanne ja lähivuosien näkymät: joukkoliikenteen lisärahoituksen saaminen on epätodennäköistä, mistä syystä on perusteltua keskittyä ennen kaikkea rahoituksen vaikuttavuuden parantamiseen. 49 Launonen Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma , s Launonen Varis Jo ennen kuin seutuliikenteen monopoli puretaan, Pohjois-Karjalaa voitaisiin ehdottaa liikenne- ja viestintäministeriön pilottialueeksi, jossa kokeiltaisiin uudenlaista, ympäristöystävällisempää liikenteen järjestämistä. Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa jatkuvasti erilaisia pilottihankkeita, joten tämäntyyppinen pilottihanke voisi olla täysin mahdollinen, mikäli kuntaseudulla siihen vain olisi halukkuutta. 54 Tiehallinto,

16 16 sallinen tavaraliikenne avautui kilpailulle , mikä osaltaan mahdollistaa rautatiekuljetusten kuljetusosuuden kasvattamisen ja uusien kuljetusyritysten syntymisen Joukkoliikenne palveluiden kehittäminen Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä liikkujien asennoituminen ja tietotaso liikkumisen eri vaihtoehdoista ovat myös merkityksellisiä. Paikallisia ja seudullisia joukkoliikenteen kohtaamispaikkoja on kehittävä ja lisättävä: Joensuun seudulla tulisi kehittää matkustajapalveluiden laatutasoa sekä linjaautoyrittäjien ja VR:n yhteistoimintaa. Joukkoliikenteen palveluiden käyttöä helpottaa eri toimintoja sisältävä kaupunki- tai seutukortti sekä yhdistetyt lippupalvelut linja-autoliikenteen ja junaliikenteen välillä. Lisäksi seudullisten ryhmätaksi, kutsutaksi ja kimppakyyti -yhteiskuljetusmuotojen erilaisia järjestämismahdollisuuksia on syytä selvittää ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan Joukkoliikenteen tukeminen Tämän hetkisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta kuntien ja valtion tulisi tukea ilmastonmuutoksentorjunnan keinoja, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat tulevat aiheuttamaan yhteiskunnille merkittävästi suurempia kustannuseriä tulevaisuudessa. Valtion on osoitettava riittävät taloudelliset voimavarat kaikenpuoliseen joukkoliikenteen tukemiseen. Joensuun seudulla julkinen liikenteen hinnat, erityisesti yksitäislipunhinta, koetaan korkeaksi, mikä osaltaan vähentää julkisen liikenteen käyttöä. Joensuun seudulla olisi syytä subventoida joukkoliikenteen seutu- ja kuukausilippuja entistä tehokkaammin: erityisesti lasten ja nuorten lippujen tukeminen on merkitystä, sillä nuorista joukkoliikenteen käyttäjistä kasvaa joukkoliikenteen luontaisia käyttäjiä myös aikuisena. Myös nopean Joensuu-Helsinki junaradan rakentamisen tukeminen on ilmastomuutoksentorjunnan näkökulmasta tarpeellista: mikäli junamatkustusaika välillä Joensuu-Helsinki lyhenee 3,5 tuntiin, kilpailee juna jo varteenotettavasti lentoliikenteen kanssa Kevyen liikenteen väylät Joensuun seudulla kevyen liikenteen väylien keskeisiä ongelmia ovat kevyen liikenteen verkostojen katkokset keskustan ja taajamien alueella, vaaralliset teiden ylityskohdat sekä väylien puuttuminen kokonaan etenkin taajamien ulkopuolella. Joensuun keskustan alueella suurin ongelma on erillisten pyöräilykaistojen puute, minkä vuoksi pyöräilijät ja kävelijät joutuvat käyttämään samoja väylien aiheuttaen vaaratilanteita: keskusten kadunvarsipysäköintipaikkoja olisi muutettava pyöräilykaistoiksi ja siten osaltaan ohjattava autoilijoita käyttämään parkkitaloja tai liikkumaan muilla keinoilla. Viime vuosina talvet ovat lyhentyneet myös Joensuun seudulla, mikä on mahdollistanut pidemmän pyöräilykauden. Kattava pyöräilyverkosto ja hyvät reitit koko seutukunnan alueella edesauttavat kevyen liikenteen lisääntymistä Työsuhdematkalippu Työsuhdelippu on joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu, jonka työnantaja hankkii työntekijöille pääasiassa asunnon ja työpaikan välisiä matkoja varten. Työsuhdelippu hankitaan joukkoliikenteeseen, jolla tarkoitetaan yleisesti käytettävissä olevaa säännöllistä henkilöliikennettä ja taksikalustolla ajettavaa reittiliikennettä. Työsuhdelipun hinnasta 25 prosenttia on verotonta ja 75 prosenttia verollista osuutta, jota verotetaan kuten palkkaa. Työsuhdelipun veroetu koskee joukkoliikenteen lippua, joka on annettu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten. Työnantaja päättää työsuhdelipun käyttöönotosta, jonka jälkeen työnantaja ja työntekijä sopivat, miten luontoisetuna annettavan lipun kulut jakautuvat ja miten lippu otetaan huomioon työntekijän kokonaispalkkauksessa. 56 Vuoden 2010 budjettiesityksen mukaan 55 Varis Työsuhdematkalippu,

17 17 työsuhdematkalippu asetetaan verovapaaksi eduksi 200 euroon asti ja sen lisäksi 600 euron ylittävältä osalta euroon asti. Viimeksi mainitulla vaihteluvälillä lipun verotusarvo on aina 400 euroa Etätyömahdollisuudet Nykyään yhä suurempi osa töistä olisi hoidettavissa kotoa käsin tai läheltä kotoa, ilman fyysistä työpaikalle siirtymistä. Nykyaikainen tekniikka mahdollistaa yhteydenpidon ja tiedon siirron nopeasti ja tehokkaasti, joten suurin ongelma onkin asenteissa. Jo kaksikin työntekijän etäpäivää viikossa voi tuoda merkittäviä päästövähennyksiä liikkumisen osalta. Joensuun seudun kuntien olisi omalta osaltaan selvitettävä työntekijöidensä etätyömahdollisuudet ja mahdollisuuksien mukaan tarjottava etätyövaihtoehtoa työntekijöilleen. Lisäksi kuntien on syytä panostaa henkilöstön työmatkojen vähentämiseen esimerkiksi hankkimalla kunnolliset videoneuvotteluvälineet ja edellyttämällä niiden käyttöä. Tekniset yhteydenpitovälineet säästävät myös työntekijöiden aikaa vähentäessään liikkumisen tarvetta Ajotapa Ajotapakoulutusta, jossa huomioidaan ekologisempi ajotapa, tarjoaa esimerkiksi Avainkouluttajaverkosto. 58 Ajotapakoulutuksessa koulutetaan yksityisiä henkilöitä sekä yritysten ja organisaatioiden henkilöstöä ennakoivaan ja taloudelliseen ajamiseen sekä ajoneuvokaluston, koneiden ja trukkien oikeaoppiseen ja tehokkaaseen käyttöön sekä ympäristöystävälliseen ja energiaa säästävään toimintaan. Koulutus antaa tietoa liikenteen energia- ja ympäristövaikutuksista ja ohjeita ympäristön ja energian säästämiseksi Vaihtoehtoiset liikennepolttoaineet Liikenne on raakaöljystä riippuvaisin energiakäytönsektori ja öljyn korvaamiseen liikennekäytössä on vähemmän vaihtoehtoja kuin sähkön ja lämmön tuotannossa, minkä vuoksi liikennepolttoaineeksi soveltuvia bioresursseja tulee ensisijaisesti käyttää liikenteessä. 59 Suomessa liikenne aiheuttaa viisinkertaiset kasvihuonekaasupäästöt energiayksikköä kohti esimerkiksi sähköntuotantoon verrattuna. Biopolttoaine on eloperäisestä aineesta valmistettua polttoainetta, nykyään yleisimmin etanolia ja biodieseliä. Etanolia voidaan valmistaa esimerkiksi peltokasveista tai esimerkiksi yhdyskuntajätteistä ja puusta; kahden jälkimmäisen käyttömahdollisuuksia tutkitaan Suomessa. Biodieselin valmistetaan kemiallisesti eloperäisistä raaka-aineista; raaka-aineina voidaan hyödyntää myös erilaisia kasvi- tai eläinperäisiä raaka-aineita kuten kasvisöljyjä, rasvahappoja tai eläinrasvoja. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta on oleellista, että biopolttoaineiden raaka-aine- ja tuotantotapavalinnat perustuvat niiden koko elinkaarta koskevaan kasvihuonekaasutaseen analyysiin. Esimerkiksi luonnonmetsien hakkaaminen öljypalmuplantaaseiksi lisää kasvihuonekaasupäästöjä. 60 Biokaasua voidaan kerätä esimerkiksi kaatopaikoilta, jätevedenpuhdistamojen lietteistä sekä maatalouden tuotteista; biokaasun energia on metaania, jota muodostuu mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasua voidaan hyödyntää polttoaineena lämmön- ja sähköntuotannossa tuotannossa sekä liikennepolttoaineena. Liikenteessä biokaasu on erittäin varteenotettava fossiilisia polttoaineita korvaava polttoaine, sillä liikennekäytössä biokaasun merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentäjänä on suurempi kuin sähkön tuotannossa. Biokaasun tuottaminen ja käyttäminen on eräs kus- 57 Pardia.net 58 Avainkouluttajaverkosto 59 Suomen biokaasuyhdistys ry: Biokaasu riittää EU:n vuoden 2020 liikennebiopolttoainetavoitteen toteuttamiseen. 60 WWF

18 18 tannustehokkain tapa liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. 61 Nykyään Suomessa usealla kaatopaikalla ja jätevedenpuhdistamolla hukkapolttoon menevän biokaasun käyttäminen ajoneuvopolttoaineena olisi toteutettavissa teknisesti ja taloudellisesti kannattavalla tavalla. 62 Biokaasun käyttöönotto ei myöskään vaadi suuria muutoksia nykyisiin ajoneuvojen polttoainetekniikoihin. 63 Biokaasusta saatava myyntiarvo lämpönä on noin 1 snt/kwh, sähkönä noin 2 snt/kwh ja liikennepolttoaineena noin 6 snt/kwh. 64 Biokaasun tuotannolla on myös aluetaloudellista merkitystä: esimerkiksi Joensuun seudulla tuotetun biopolttoaineen tuotot jäävät maakuntaan. Joensuun seudun kunnissa tulisikin pyrkiä kannustamaan biokaasutuotannon kehittämistä ja käyttöönottoa. Sähköauton voimanlähteenä toimii sähkömoottori ja sen käyttämä sähköenergia varastoidaan akkuihin. Sähkömoottorin etuina polttomoottoriin nähden on suurempi energian käytön hyötysuhde: uuden sukupolven sähköautojen valmistus hyödyntää litium-akkutekniikkaa, jolla saavutetaan noin nelinkertainen tehopainosuhde lyijyakkuihin verrattuna. Sähköautojen käyttöönottoa hidastaa edelleen akkujen rajattu toiminta-aika, sillä autojen lataaminen voidaan kokea hankalaksi. Tanskassa sähköautojen käyttöönottoa on edistetty muun muassa rakentamalla pysäköintitaloja, joissa on sähköautoja varten latauspistokkeet. 65 Tätä mahdollisuutta olisi hyvä selvittää myös Joensuun seudun pysäköintipaikoilla. 3.3 Liikenteen strategiatavoitteet - liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen: yksityisautojen käytön vähentäminen ja joukkoliikenteen käytön lisääntyminen - strategiakunnat siirtyvät vähitellen biokaasuautojen käyttöön, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista - biopolttoaine- ja sähkökäyttöisten autojen osuus Joensuun seudun autokannasta on vähintään 10 % vuonna Joensuun seudun kuntien tekemiä kuljetuksia ja autolla liikkumistarvetta vähennetään 10 prosenttia vuoteen 2015 mennessä esimerkiksi logistiikkaratkaisuilla, työsuhdematkalipuilla sekä hyödyntämällä etä- ja videoneuvottelutekniikkaa 61 VINNOVA:n tutkimuksessa arvioitiin liikenteen ilmastoinvestointien kustannustehokkuutta: biokaasuun liittyvät investoinnit ovat verrattain kohtuuhintaisia, joten biokaasuinvestoinnit olivat kertaa kustannustehokkaampia keinoja CO 2 - päästöjen vähentämisessä kuin muut investoinnit. VINNOVA 2008, s Joensuun seudun jätehuollosta vastaavalla Kontiosuon jäteasemalla otettiin vuonna 2000 käyttöön biokaasun talteenottojärjestelmä: Kerätty biokaasu myydään Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun kaukolämpövoimalaan hyödynnettäväksi, mutta voimalaitoksen seisokkien aikana kaasu poltetaan soihdussa. Vuonna 2008 jäteasemalla tuotettiin biokaasua 3,284 milj. m³, josta sitä hyödynnettiin 2,532 milj. m³. Kuittinen Huttunen 2008, s. 50. Mädättämällä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden liete vähennetään laitoksen aiheuttamia hajuhaittoja ja tuotetaan energiaa laitoksen käyttöön tai myytäväksi. Vuonna 2008 Joensuun kaupungin Kuhasalon jäteveden puhdistamolla lietteestä tuotettiin biokaasua 0,817 milj. m³, josta sitä hyödynnettiin 0,747 milj. m³. Kuittinen Huttunen 2008, s Lampinen 2003, s. 32. Biokaasun oktaaniluku on 138 eli se on ottomoottoreihin moottoriteknisesti paremmin sopivaa polttoainetta kuin bensiini. 64 Lampinen 2008, s Näätänen

19 19 Toimenpiteitä liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi: - kunnissa selvitetään kuntien työntekijöiden työsuhdematkalipun käyttöönoton mahdollisuuksia ja otetaan lippu käyttöön niissä kunnissa, joissa sille on käyttäjiä - selvitetään kuntien työntekijöiden etätyönteon mahdollisuuksia ja luodaan säännöstö etätyötä varten - kuntiin hankintaan etäneuvotteluvälineet ja edellytetään niiden käyttöä - strategiakunnissa edistetään kevyen liikenteen liikkumismahdollisuuksia parantamalla liikkumisväyliä - ohjataan seudun kuntien ne työntekijät, jotka käyttävät autoa työssään vuoteen 2015 mennessä taloudellisen ajotavan koulutukseen

20 20 4 Kuntien energiatehokkuus 4.1 Julkisten rakennusten energiankulutus On arvioitu, että valtion, kuntien ja kuntayhtymien energian loppukäyttö on yhteensä TWh vuodessa, mikä on noin neljä prosenttiyksikköä Suomen kokonaiskulutuksesta. Suurin osa tästä energiankäytöstä liittyy rakennusten energiankäyttöön. Julkisen sektorin rakennuskanta on suuri ja energiatehokkuustoimilla voidaan saavuttaa suuria säästöjä. Vuonna 2005 Suomen koko rakennuskanta oli noin 520 miljoonaa neliötä, mistä julkisen sektorin osuus oli yhteensä yli 9 %. Kuntien rakennuskanta oli tästä edellä mainitusta osuudesta 75 %. Uudisrakentamisen energiatehokas toteuttaminen on tärkeää, mutta energiatehokkuusvaatimusten suuruuden ja nopean aikataulun takia on ensisijaisen tärkeää kohdistaa toimia olemassa olevaan rakennuskantaan. 66 Tutkimusten mukaan investoinnit sähkön säästöön ovat kannattavia: energiansäästöprojektit ovat kahdesta kymmeneen kertaan kannattavampia kuin energiantuotannon lisärakentaminen Joensuun kaupungin energiansäästösopimus Kuntien vapaaehtoista energiansäästösopimusjärjestelmää uudistettiin energiapalveludirektiivin voimaantulon yhteydessä. Vuoden 2007 loppupuolelta alkaen kunnilla on ollut mahdollisuus liittyä kuntien energiatehokkuussopimukseen ja energiaohjelmaan vuosiksi Uudessa sopimusjärjestelmässä on erilliset sopimusmallit suurille ja pienille kunnille. Joensuun kaupunki on solminut keväällä 2009 työja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen (KETS) aikavälille Sopimuksen pääasiallisena pyrkimyksenä on energiatehokkuuden parantaminen. Tämän lisäksi sopimus sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. Sopimuskaudella tavoitellaan yhdeksän prosentin (9 %) energiansäästöä vuoden 2005 tasosta, mikä Joensuun kaupungin osalta merkitsee 14,7 GWh:n energiamäärän kokonaissäästöä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. 68 Sopimuksen mukaista energiansäästöä tavoitellaan muun muassa energiatehokkuutta lisäämällä. Energiansäästöstä laaditaan syksyn 2009 aikana toimintasuunnitelma rakennusten energiankäytön tehostamiseksi. Toimintasuunnitelman kohderakennuksia ovat Joensuun kaupungin omistamat kiinteistöt: Joensuun asuntojen asuinrakennukset sekä esimerkiksi Joensuun Ellin asuinrakennukset ja Tiedepuisto. Kohteista laaditaan energiakatselmus, jossa rakennuksen energiankulutus ja energiansäästömahdollisuudet selvitetään. Tämän jälkeen pyritään toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla energiankulutusta voidaan vähentää. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi rakennusten lämmitys- ja ilmastointisäätöjen tarkistus-, kunnostus- ja parantamistoimet, lämmön talteenottojärjestelmien käyttöön otto, valaistusratkaisut, laiteratkaisut sekä muut tekniset toimet, joilla edistetään rakennusten ekologisuutta. Lisäksi toimintasuunnitelmassa selvitetään kaupungin rakennus- ja saneerauskohteissa tehtäviä energiansäästömahdollisuuksia ja mahdollisten investointien aiheuttamien kulujen ja niistä saatavien hyötyjen suhdetta. Lisäksi otetaan käyttöön seurantajärjestelmä, jolla voidaan seurata tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia energiankulutukseen ja tavoitteiden saavuttamiseen Sektoritutkimuksen neuvottelukunta 2008, s Ilmasto.org, 68 Joensuun kaupungin energiatehokkuussopimus 2009, s Moisio

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Seudulliset ilmasto-ohjelmat

Seudulliset ilmasto-ohjelmat Seudulliset ilmasto-ohjelmat kuntien ja seutuyhteistyön roolit ja velvoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä Oulunseudun kuntapäättäjien Kestävä Yhdyskunta -seminaari 3.12.2008 Tutkimuspäällikkö Yhdyskuntasuunnittelun

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa?

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa? Keskiviikko 27.10.2010 klo 13.25 13.45 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus, Joensuu Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa - hankeen

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot