Seutuhallinto. JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIA Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seutuhallinto. JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIA Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi"

Transkriptio

1 Seutuhallinto JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIA Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun kaupunkiseudun ilmastostrategian valmisteluryhmä

2 2 Sisällysluettelo 1 Joensuun seudun kuntien ilmastostrategia Tausta Ilmastostrategian tavoitteet Joensuun seudun kuntien kasvihuonekaasupäästölaskelmat Maankäyttö ja rakentaminen Ilmastoystävällinen maankäytön suunnittelu Joensuun seudun yleiskaava Puurakentaminen Maankäytön strategiatavoitteet Liikenne Joensuun seudun liikenne KETJU-hanke Joensuun kaupunkiseudulla Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikkumisen kehittäminen ilmastoystävälliseksi Raideliikenne Joukkoliikenne palveluiden kehittäminen Joukkoliikenteen tukeminen Kevyen liikenteen väylät Työsuhdematkalippu Etätyömahdollisuudet Ajotapa Vaihtoehtoiset liikennepolttoaineet Liikenteen strategiatavoitteet Kuntien energiatehokkuus Julkisten rakennusten energiankulutus Joensuun kaupungin energiansäästösopimus Joensuun katuvalaistus ja liikennevalot Kuntien energiankulutuksen strategiatavoitteet Energiantuotanto Energia ja energialähteiden päästökertoimet Uusiutumattomat energianlähteet Öljy Kivihiili Maakaasu Turve Uusiutuvat energianlähteet Vesivoima Aurinkoenergia Maalämpö Tuulivoima Bioenergia Hake Puupelletti Ruokohelpi Biopolttoaineet Energiantuotanto Joensuun seudulla Energiahankkeet Joensuun seudulla Itä-Suomen Bioenergiaohjelma Metsäenergia -hanke Järviruoko energiaksi ja vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa -hanke...29

3 Liikennebiokaasun ja muiden liikenteen uusiutuvien energialähteiden -kehittämishanke Joensuun Penttilänrannan -asuinalueen hankkeet Kontiolahden Suutelan puutaloalue Energiatuotannon strategiatavoitteet Jätehuolto Jätteiden kasvihuonekaasupäästöt ja jätepolitiikka Itä-Suomen jätesuunnitelma Jätehuollon strategiatavoitteet Palvelut, kulutus ja hankinnat Sähköiset palvelut Julkiset hankinnat Palveluiden ja hankintojen strategiatavoitteet Yritystoiminta ja yhteisöt Energiakatselmus Ympäristöjärjestelmät Energiatehokkuus Yritystoiminnan ja yhteisöjen strategiatavoitteet Tiedotus ja neuvonta ESCO-toiminta Tiedotuksen ja neuvonnan strategiatavoitteet Toteutumisen, vaikutusten ja muutosten seuranta Laskennalliset mittarit Bioindikaattorit Seurannan strategiatavoitteet...37 Lähteet...38 Lyhenteet...44 Liite Liite Kuntien lausunnot strategialuonnoksesta..49 Kannen kuva: Kevättä Joensuun kaupungin Kiihtelysvaaran Hiidenvaaran perintömetsässä Heikki Pönkkä 2008

4 4 1 Joensuun seudun kuntien ilmastostrategia 1.1 Tausta Ihmiskunnan energiankulutus on lisääntynyt räjähdysmäisesti teollisen vallankumouksen jälkeen ja suurimman osan tästä kasvusta ovat mahdollistaneet fossiiliset polttoaineet. 1 Palaessaan fossiilisista polttoaineista vapautuu hiilidioksidia, joka toimii niin sanottuna kasvihuonekaasuna. Kasvihuonekaasut, joista merkittävimpiä ovat vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, alailmakehän otsoni sekä typpioksiduuli, ylläpitävät maailmanlaajuista kasvihuoneilmiötä sitomalla auringosta maahan tulevaa ja takaisin heijastuvaa säteilyä. Tämän kaasuista muodostuvaa kaasukehän vuoksi maapallon keskilämpötila on noin 30 astetta korkeampi kuin se olisi ilman normaalia kasvihuoneilmiötä. 2 Ihmistoiminnan seurauksena ilmakehässä olevan hiilidioksidin määrä on noussut yli 30 % esiteollisiin tasoihin nähden vuoden 1750 jälkeen. Samassa ajassa metaanin pitoisuus ilmakehässä on noussut yli kaksinkertaiseksi. Nämä lukemat ovat merkittävästi korkeampia kuin kertaakaan aiemmin vuoteen, mikä on ollut pääteltävissä jäätiköiltä syväkairatuista näytteistä. Jäätikkönäytteiden avulla on myös voitu todentaa, että viimeisen vuoden aikana maanpinnan lämpötila on seurannut tarkasti ilmakehässä olevan hiilidioksidin ja metaanin määrää. 3 Ihmisten vaikutuksesta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on erittäin nopeaa, mikä synnyttää lukuisia epävarmuustekijöitä maapallon lämpötilan nousun ja siitä aiheutuvan ilmastonmuutoksen suhteen. Eräiden arvioiden mukaan maapallon keskilämpötilan on arvioitu nousevan vuoteen 2100 mennessä 1,8 6,4 O C astetta vuosien keskiarvoon verrattuna, jos päästöjä ei rajoiteta merkittävästi. 4 Lämpötilan, sateisuuden ja maaperän kosteusolojen mahdolliset muutokset aiheuttavat maailmanlaajuisia vaikutuksia luonnon ekosysteemeihin, vesivaroihin, ravinnon tuotantoon sekä ihmisten terveyteen. Ilmastomuutos ja sen torjunta onkin aikamme suurimpia haasteita koko ihmiskunnalle. Kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannosta, kulutuksesta ja liikenteestä. 5 Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi hyväksyttiin vuonna 1997 Kioton pöytäkirja 6, joka täydentää vuonna 1992 hyväksyttyä YK:n puitesopimusta. 7 Kioton pöytäkirjan ja EU:n sisäisen taakanjaon mukaisesti Suomen velvoitteena on pitää kasvihuonekaasupäästöt keskimäärin enintään vuoden 1990 tasolla vuosina Lisäksi EU:ssa hyväksyttiin vuonna 2008 niin sanottu ilmastopaketti, jonka tavoitteena on % -päästövähennykset. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2020 mennessä EU:n alueella vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta, lisätään energiatehokkuutta keskimäärin 20 prosenttia peruskehitykseen verrattuna, nostetaan uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian kokonaistuotannosta sekä nostetaan liikenteen biopolttoaineiden osuus 10 prosenttiin. 8 Joulukuussa 2009 järjestetyssä Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ei saavutettu EU:n asettamia tavoitteita, mutta työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi jatkuu yhä. EU:ssa ilmasto- ja energiapaketin toimeenpano jatkuu tavoitteenaan 20 prosentin päästövähennys vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä. Paketti sisältää myös päätöksiä koskien hiilinieluja ja meriliikenteen päästöjä siinä tapauksessa, ettei kansainvälistä sopimusta synny vuoden 2010 aikana. 9 1 McNeil 2001, s Ilmatieteenlaitos, 3 IPCC 2007, s Maailman ilmatieteellinen järjestö (World Meteorological Organisation, WMO) ja YK:n ympäristöohjelma (UN Environment Programme, UNEP) perustivat päätöksenteon tueksi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) vuonna IPCC:n tehtävä on valmistella ilmastonmuutosta koskevia tieteellisiä raportteja analysoimalla ja tekemällä yhteenvetoja olemassa olevasta tutkimustiedosta. The Intergovernmental Panel of Climate Change, 4 IPCC 2007, s Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, VNS , s Ilmastonmuutosta koskevan yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirja, SopS 13/ Ilmastonmuutosta koskeva yhdistyneiden kansakuntien puitesopimus, SopS 61/ KOM(2008) 17 lopullinen, s

5 5 Suomessa valtioneuvosto on laatinut ensimmäisen ilmastostrategian vuonna ja toisen vuonna Kolmannessa Suomen kansallisessa strategiassa Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi vuodelta valtioneuvosto esittää linjauksia tulevien vuosien energia- ja ilmastopolitiikalle sekä ehdotuksia keskeisimmiksi toimenpiteiksi, joilla EU:n tavoitteet uusiutuvan energian edistämiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voidaan saavuttaa. Strategia käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Uusimmassa valtioneuvoston strategiassa todetaan, että kuntien toiminnalla on suuri merkitys ilmastonmuutokseen hillitsemisessä erityisesti alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelussa, energian tuotannossa ja käytössä sekä yhdyskuntien jätehuollon järjestämisessä. Usein on tarkoituksenmukaista tarkastella yhtä kuntaa laajempaa, kaupunkiseudun tai maakunnan kokonaisuutta. Valtioneuvosto edellyttääkin, että maakunnat ja kaupunkiseudut laativat omat ilmasto- ja energiastrategiansa sekä niiden toteutusohjelmat valtakunnallisen ilmasto- ja energiastrategian pohjalta. Valtioneuvoston strategian mukaan kuntien strategioissa tulee erityisesti huomioida seudun asuntotuotannon, työpaikkojen sekä palveluiden sijoittuminen, joukkoliikenteen saavutettavuus ja palvelutaso, energiantuotanto ja sen jakelu sekä jätehuolto. 13 Suomen kuntaliiton hallitus hyväksyi Kuntaliiton linjaukset ilmastomuutoksen hidastamiseksi ja siihen sopeutumisessa. Linjauksissa todetaan, että ilmastotavoitteiden toteutumissa ja ilmastomuutokseen varautumisessa kunnilla on tärkeä rooli ja kuntaliitto haluaa linjauksillaan tukea kuntia ilmastonmuutoksen torjunnassa. 14 Joensuun kaupungin aloitteesta seutuhallitus esitti seudun kunnille seudullisen ilmastostrategian laatimista. Joensuun seudun seutuhallitus teki kokouksessaan /28 päätöksen Joensuun seudun kuntien yhteisen ilmastostrategian laatimisesta. Seudun kunnat Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi vastasivat myönteisesti seutuhallituksen esitykseen yhteisen ilmastostrategian laatimiseksi ja siitä aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Ilomantsi jättäytyi pois yhteisestä ilmastostrategiasta. 15 Päätöksen jälkeen seutuhallitus asetti ilmastostrategian valmistelutyöryhmän, johon kuuluivat työryhmän puheenjohtaja Anu Näätänen, Päivi Karinen, Sari Kettunen, Jari Leinonen, Esa Moisio, Timo Paakkunainen, Anna-Liisa Romppanen, Juhani Rouvinen sekä Antti Suontama. Strategian projektisihteerinä on työskennellyt Ulla-Riitta Pölönen. 1.2 Ilmastostrategian tavoitteet Joensuun seudun kuntien ilmastostrategia sitouttaa alueen kunnat Kuntaliiton hyväksymiin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi EU:n parlamentin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tämän ilmastostrategian tavoitteena on siten toteuttaa Suomea koskevia ilmastotavoitteita Joensuun seudulla. Tämä tarkoittaa, että tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä, lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla ennustetusta, nostaa uusiutuvan energian tuotanto-osuus 38 prosenttiin energian kokonaistuotannosta sekä nostaa liikenteen biopolttoaineiden osuus 10 prosenttiin käytetyistä polttoaineista. 16 Energian tuotannon osalta EU:n päästökauppajärjestelmään tehtävät muutokset vaikuttavat siten, että vuoden 2012 jälkeen päästöoikeuksien ilmaisjaosta luovutaan ja ne huutokaupataan kansallisesti EU:n 10 Kansallinen ilmastostrategia: valtioneuvoston selonteko eduskunnalle, VNS 1/2001 vp. 11 Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi, VNS Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, VNS VNS , s Suomen kuntaliitto 2008, s Seutuhallituksen kokouksen pöytäkirja / Suomen kuntaliitto 2008, liite 1, s. 2.

6 6 valvonnassa. Noin 2/3 päästövähennystarpeesta on arvioitu hoituvan päästökaupan avulla 17, mutta tavoitteisiin pääseminen edellyttää energia- ja ilmastopolitiikan integroituja toimenpiteitä, joissa painottuvat energiatehokkuus ja energiansäästö sekä uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön lisääminen. Tässä ilmastostrategiassa kuvataan nykytilanne sekä esitetään konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla päästövähennyksiin pyritään eri sektoreittain. Strategiassa käsiteltäviä osa-alueita ovat maankäyttö, liikenne, kuntien oma energiankäyttö, energian tuotanto, jätehuolto, yritystoiminta sekä palvelut, kulutus ja hankinnat. Ehdotetuilla toimenpiteillä saavutetaan päästövähennysten lisäksi usein myös taloudellisia säästöjä. Tässä strategiassa käsitellään kasvihuonekaasupäästövähennyskeinoja tarkastelematta ilmastonmuutokseen sopeutumista. Jatkotoimenpiteinä kunnat voivat laatia erillisiä ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelmia tai käsitellä ilmastonmuutoksen sopeutumista esimerkiksi valmiuslain (1080/1991) edellyttämän valmiussuunnitelman yhteydessä. Strategiatavoitteet osa-alueittain: 1) Maankäyttö: maankäytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä kääntyy laskuun 2) Liikenne: liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ja yksityisautoilu vähenevät samalla kun muut liikkumisen muodot tulevat houkuttelevimmiksi 3) Kuntien energiatehokkuus: Kuntien omien toimintojen energiankulutus vähenee vuoteen 2016 mennessä vähintään 9 % vuoden 2005 tasoon verrattuna 4) Energiantuotanto: strategiakuntien omistamien ja käyttämien kiinteistöjen energiakulutuksesta vuonna 2020 vähintään 90 % perustuu uusiutuviin energialähteisiin 5) Palvelut ja hankinnat: strategiakunnissa pyritään ilmastoystävällisiin hankintoihin 6) Jätehuolto: jätteiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt pienenevät 7) Yritysten ja yhteisöjen vapaaehtoinen sitoutuminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 8) Kuntalaisten tietoisuus tekemiensä valintojen ja toimien vaikutuksista energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin lisääntyy 1.3 Joensuun seudun kuntien kasvihuonekaasupäästölaskelmat Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun sekä Polvijärven tuottamat kasvihuonekaasut laskettiin Kasvener -laskentamallilla, joka on kunta- ja seututason kasvihuonekaasu- ja energiataseen laskentamalli. Näiden strategian laadinnassa mukana olevien kuntien alueella asuu noin asukasta. Mallin päästösektorit ovat energia, teollisuuden prosessit (ei energiaperäiset), maatalous sekä jätehuolto. Mallin Excel-ohjelmaan syötetään aktiviteettitiedot ja malli sisältää tarvittavat laskentaparametrit. Malli laskee päästöt sekä seudun energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) että seudun energiankulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan. Mallin laskennassa noudatetaan IPCC:n metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja. 18 Kasvener-mallin kasvihuonekaasupäästöjä ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Kioton sopimuksessa olevia niin sanottuja kolmea uutta kaasua (rikkiheksafluoridi, fluorihiilivedyt ja perfluorivedyt) 17 Suomen kuntaliitto 2008, liite 1, s Suomen Kuntaliitto 2000, s. 7.

7 7 malli ei sisällä. 19 Malli ei sisällä myöskään maankäytöstä aiheutuvia päästöjä eikä näihin osittain kytkeytyviä polttoaineiden haihdunnan päästöjä 20 eikä mallissa huomioida liuottimien tai hiilivetyjen käytöstä aiheutuvia päästöjä. Joensuun seudun kunnissa ei ole sellaisia teollisia prosesseja, jotka kuuluvat kasvihuonekaasuraportoinnin piiriin. Kulutusperusteisiin päästöihin kuuluvat maatalouden ja jätteiden lisäksi Joensuun seudulla tuotetun energian aiheuttamat päästöt sekä päästöt, jotka syntyvät alueelle ostetun energian käytöstä. Tuotantoperusteisissa päästöissä ei ole mukana seudulle ostettua energiaa ja tämä osio muodostaakin varsinaisen seudun kasvihuonekaasutaseen. Laskelman tulokset esitellään kunkin kasvihuonekaasupäästölähteen mukaisesti kaasuittain ja päästöjen kokonaismäärät ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttina. 21 Laskelman lähtötiedot on koottu pääosin ympäristöhallinnon VAHTI- ja HERTTA- tietokannoista, VTT:n LIPASTO -laskentajärjestelmästä, Tilastokeskuksen, Tiehallinnon tilastoista sekä suoraan asiantietäviltä tahoilta. Ympäristöhallinnon VAHTI -tietokannassa on ilmoitettu ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt. Näitä pienempien laitoksien päästöjä laskelmassa ei ole huomioitu. Lähtötiedot on tiivistetysti koottu erilliseen asiakirjaan. Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun sekä Polvijärven kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2007 olivat yhteensä CO 2 -ekvivalenttia. Joensuun seudun vuoden 2007 kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt on kuvattu taulukossa 1 ja tuotantoperusteiset päästöt taulukossa 2. PÄÄSTÖLÄHDE Hiilidioksidi Metaani Typpioksiduuli YHTEENSÄ 1000 t tonnia tonnia 1000 t CO 2 -ekv Kaukolämpö 196,4 13,8 12,1 200,5 Sähkölämmitys 51,1 2,1 2,4 51,9 Erillislämmitys 72,0 40,5 3,4 73,7 Muu sähkö 83,3-0,1 2,1 83,9 Muu polttoaine 120,8 38,0 14,4 126,1 Liikenne 257,4 39,8 43,3 271,6 Jätehuolto 0,0 300,5 6,2 8,2 Maatalous 0,0 1879,3 188,3 97,9 Teollisuusprosessit 0,0 0,0 0,0 0,0 YHTEENSÄ 781,0 2313,9 272,1 914,0 Taulukko 1. Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun sekä Polvijärven kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt. Päästötiedot ovat vuodelta 2007, mutta laskennassa on käytetty vuoden 2005 parametreja, sillä vuoden 2007 parametreja ei ole saatavilla. 19 Näiden kaasujen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä (ekvivalentti) on noin 1 %, mutta kuntakohtaista tietoja niiden käytöstä ei toistaiseksi ole saatavissa. 20 Turvetuotantoalueiden valtakunnalliseksi päästöksi on alustavasti arvioitu 3 milj. ekv-t. eli noin 4 % Suomen kokonaispäästöstä. 21 Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta. Ilmastovaikutuksella tarkoitetaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua globaalia ilmastopakotetta eli ilmastoa lämmittävää vaikutusta Tietyn kasvihuonekaasun ilmastovaikutus muunnetaan vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta globaalia lämmityspotentiaalia kuvaavan Global Warming Potential (GWP) -kertoimen avulla sadan vuoden tarkastelujaksolla. Hiilidioksidiekvivalentti on siis laskennallinen kasvihuonekaasu, jossa eri kaasuja on painotettu niiden voimakkuuden ja pysyvyyden mukaan. Metaanipäästöt kerrotaan kertoimella 23 ja typpioksiduulipäästöt kertoimella 296. Ramaswamy 2001, s. 388.

8 8 PÄÄSTÖLÄHDE Hiilidioksidi Metaani Typpioksiduuli YHTEENSÄ 1000 tonnia Tonnia Tonnia 1000 t CO 2 -ekv. Sähköntuotanto 139,5 5,1 7,4 142,0 Kaukolämpö 196,4 13,8 12,1 200,5 Erillislämmitys 72,0 40,5 3,4 73,9 Teollisuuden lämpö 65,9 24,4 13,0 70,4 Muu polttoaine 54,9 13,6 1,4 55,6 Liikenne 257,4 39,8 43,3 271,6 Jätehuolto 0,0 300,5 6,2 8,2 Maatalous 0, ,3 188,3 97,9 Teollisuusprosessit 0,0 0,0 0,0 0,0 YHTEENSÄ 786, ,6 275,1 920,2 Taulukko 2. Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun sekä Polvijärven tuotantoperusteiset kasvihuonekaasupäästöt. Päästötiedot ovat vuodelta Jätehuolto 1 % Liikenne 29 % Maatalous 11 % Muu polttoaine 14 % Kaukolämpö 22 % Sähkölämmitys 6 % Erillislämmitys 8 % Muu sähkö 9 % Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Muu sähkö Muu polttoaine Liikenne Jätehuolto Maatalous Kuvio 1. Joensuun seudun kuntien päästöjen prosentuaalinen jakauma. Kasvihuonekaasupäästöissä on vuosittaista vaihtelua taloustilanteen ja ilmasto-olosuhteiden mukaan. Vuonna 2007 Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähensivät lämmin sää sekä hyvä vesitilanne sekä tuontisähkön määrän kasvu. Vuonna 2007 energiasektori muodosti noin 81 % Suomen kokonaispäästöistä. Energiasektorin suureen osuuteen vaikuttavat muun muassa maamme energiaintensiivinen teollisuus, pitkä lämmityskausi sekä liikenteen energiankulutus harvaanasutussa ja suuressa maassa. 22 Joensuun seudulla energiasektori ja liikenne yhdessä muodostivat vuonna 2007 noin 88 % tuotantoperusteisista päästöistä. Joensuun seudun kuntien päästöjakauma on kuvattu kuviossa 1. Suomen kokonaispäästöistä liikenteen osuus vuonna 2007 oli noin 19 % 23, kun se Joensuun seudulla samana vuonna oli noin 29 % kokonaispäästöistä. Liikenteen päästöjen suurehkoon osuuteen vaikuttavat Joensuun seudun väljähkö asutus kantakaupunkia lukuun ottamatta sekä kantakaupungin alueelle suuntautuva runsas työmatkapendelöinti. 22 Statistics Finland 2009, s Statistics Finland 2009, s. 76.

9 9 Suomen vuoden 2007 kasvihuonekaasupäästöistä maatalouden osuus oli noin 7 % kokonaismäärästä 24 ja Joensuun seudun kuntien vastaava osuus oli noin 11 %. Laskennassa mukana olleet Liperi ja Polvijärvi ovat maatalouspitäjiä, joissa on yhä runsaasti alkutuotantoa. On syytä huomioida, ettei Kasvener -päästölaskentaohjelma laske seudulla kulutettujen ruuan, juoman ja tuotteiden päästöjä, jotka kuitenkin muodostavat merkittävän osan teollisuusmaiden aiheuttamista globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. 24 Statistics Finland 2009, s. 194.

10 10 2 Maankäyttö ja rakentaminen 2.1 Ilmastoystävällinen maankäytön suunnittelu Ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta maankäytön suunnittelulla on pyrittävä sellaisen yhdyskuntarakenteen edistämiseen, joka mahdollistaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Kaavoituksella ja rakentamisen ohjauksella voidaan vaikuttaa erityisesti liikennetarpeeseen, kulkutapoihin, kaukolämmön hyödyntämismahdollisuuksiin sekä rakennusten energiankäyttöön. Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa tulee pyrkiä yksityisautoilun vähentämiseen, sillä pääosa yksityisten ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikenteestä. Tämä edellyttää erityisesti kaupunkiseutujen kasvun ohjaamista niin, että mahdollisimman suuri osa kasvusta sijoittuu kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuville alueille ja puhtaasti henkilöautoilusta riippuvaisten alueiden määrä pysyy kohtuullisena ja mieluiten vähenee. Aluesuunnittelussa on myös syytä edistää kauko- tai aluelämmitystä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. 25 Ilmastoystävällisellä asuinalueella pärjää ilman henkilöautoa. Tällainen asuinalue on rakennettu suhteellisen tehokkaasti ja siellä hyödynnetään kaukolämpöä sekä uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia talokohtaisia lämmitysratkaisuja. Rakennuksissa käytetään energiaa säästäviä rakenneratkaisuja ja ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja. Alue on asuinympäristönä viihtyisä ja siellä on erilaisia taloja ja asuntoja, jotta ihmiset voivat asua samalla alueella elämänsä eri vaiheissa. 26 Tällaisilla alueilla kävelyä ja pyöräilyä voidaan edistää merkittävästi esimerkiksi kevyen liikenteen ympäristöjen huolellisella suunnittelulla sekä priorisoimalla niihin suuntautuvia investointeja. Alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelun tiivistä yhteistyötä tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. 27 Maaseudun asutuksen energiankäyttöä tulisi maankäytön suunnitellussa ohjata entistä enemmän lähialueisiin tukeutuvan, uusiutuvan bioenergian käytön suuntaan. Maaseutuasumisen ohjaaminen kyliä tukevalla tavalla mahdollistaa myös autoriippuvuuden vähentämistä kävelyn, pyöräilyn sekä tilaustaksityyppisen joukkoliikenteen edellytysten kasvun kautta Joensuun seudun yleiskaava Yleiskaava on tarkoitettu kunnan, kunnan osan tai useamman kunnan maankäytön strategisen suunnittelun välineeksi ohjaamaan tarkempaa suunnittelua. Joensuun seudun kuntien 29 yhteisessä yleiskaavassa esitetään Joensuun seudun tavoitteellinen yhdyskuntarakenne vuonna Joensuun seudun seutuvaltuusto hyväksyi Joensuun seudun yleiskaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Päätösvalta yleiskaavan toteuttamisessa kuuluu viime kädessä kunnille, mutta yleiskaavasta laadittavassa yleiskaavan toteutusohjelmassa pyritään määrittelemään yhteisesti alueiden toteuttamisen päälinjat. 32 Joensuun seudun yleiskaava perustuu Joensuun Seudun seutuvaltuuston hyväksymiin yleiskaavan tavoitteisiin, rakennemalli Kolmilehteen sekä vuonna 2007 valmistuneeseen yleiskaavaluonnokseen ja sen pohjata tehtyihin linjauksiin. Kaavan laadinnassa huomioitiin myös Joensuun seudun liikennejär- 25 Wahlgren Kuismanen Makkonen 2008, s Wahlgren Kuismanen Makkonen 2008 s VNS , s VNS , s Kaavan suunnittelualue kattaa Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kunnat. 30 Yleiskaavassa esitetään alueen tavoitteellinen yhdyskuntarakenne, keskus- ja liikenne-verkosto, suojelu- ja virkistysalueet sekä merkittävät seudulliset hankkeet. Lisäksi kaavassa esitetään luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä maiseman kannalta arvokkaat alueet ja kohteet Joensuun seudun yleiskaava 2020, kaavaselostus s. 11.

11 11 jestelmäsuunnitelma. 33 Rakennemalli kolmilehdessä yhdistyivät aiemmin ehdolla olleiden neljän toisistaan poikkeavan kehityksen rakennemallia. Kolmilehteen pyrittiin sisällyttämään vaihtoehtoisten rakennemallien parhaimpia ominaisuuksia: vaihtoehdosta Marttakahvion liepeillä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, vaihtoehdosta Pyörällä alakouluun lähipalvelujen tehokas järjestäminen sekä vaihtoehdosta Mennään linikalla kevyen liikenteen verkoston ja joukkoliikenteen laatukäytävien muodostuminen. 34 Joensuun seudun yleiskaavan kantavaksi periaatteeksi esitetään nykyisen yhdyskuntarakenteen kiinteyttäminen ja täydentäminen kaupunkimaisella alueella. Seudun ydinalueen, Joensuun kantakaupungin, Lehmon, Reijola Niittylahden ja Ylämylly Honkalampi Jyrinkylän muodostaman kolmilehden alueella maankäyttöä on tarkoitus tehostaa ja valtateiden 6 ja 17 läheisyyteen syntynyttä taajamarakennetta tiivistää. Lisäksi Joensuun kantakaupungille avataan uudet kasvusuunnat etelään Karhunmäen alueelle ja itään Iiksenniityn alueelle. Yleiskaavassa todetaan, että uutta rakentamista osoitetaan sinne, missä voidaan luoda edellytyksiä nykyisten palvelujen hyödyntämiselle tai uusien syntymiselle, mikä tukee kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä arjen liikkumismuotona. 35 Joensuun seudun yleiskaavan asumisen tarkastelun lähtökohtana pidetään suomalaisena asumisihanteena omakotitaloasumista. Yleiskaavassa todetaan, että erityisesti 2000-luvulla rakentamisen painopiste on Joensuun seudullakin siirtynyt voimakkaasti pientalorakentamisen suuntaan. Myös väestön ikääntyminen on huomioitu: väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi palveluiden lähellä sijaitsevan yhtiömuotoisen asumisen tarve voi lisääntyä. 36 Yleiskaavassa todetaan, että kaavassa esitetyn ratkaisun yhdyskuntarakenne kykenisi pientalovaltaisuudestaan huolimatta toimimaan myös olosuhteissa, joissa yksityisautoilu on huomattavasti kallistunut tai muuten hankaloitunut nykytilanteeseen nähden. Tätä olisi hyvä tarkastella vielä yleiskaavan toteuttamisohjelmassa, sillä ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta väljien pientaloalueiden lisääminen on vähintäänkin kyseenalaista. Tulevaisuuden pientaloalueet tulisi suunnitella mahdollisimman tiiviiksi ja mahdollisuuksien mukaan muodostaa alueille myös rivi-, pienkerros- ja kerrostalojen yhdistelmiä sisältäviä asuinalueita. Tiiviiksi rakennetuilla asuinaluilla on myös paremmat edellytykset tasokkaamman joukkoliikenteen harjoittamiseen. Noin 2000 asukasta 600 metrin etäisyydellä kutakin joukkoliikennelinja-kilometriä kohden on vähimmäisasukastiheysedellytys tiheäkulkuiselle runkolinjalle (esim. 10 minuutin välein kulkevalle raitiovaunulle) esikaupunkiolosuhteissa. 37 Näin tiheästi kulkevalle runkolinjastolle ei Joensuun kokoisessa kaupungissa ole riittävästi käyttäjäpotentiaalia, mutta tiiviit asuinalueet mahdollistavat kuitenkin joukkoliikenteen kohtuullisen toteutumisen. Joensuun seudun yleiskaavassa esitetyn rakennemallin toteutuminen edellyttää joillakin seudun kuntien raja-alueilla tiivistä kuntayhteistyötä. Näillä alueilla kuntien on tehtävä yhdessä asemakaavoitus, kuntatekniikan suunnittelu sekä tonttien luovutus ja sovitettava ne aikataulullisesti yhteen. Myös alueiden palveluiden järjestäminen on ratkaistava yhdessä. Yleiskaavan toteuttamisohjelmassa tullaan huomioimaan näitä seikkoja. 33 Joensuun seudun yleiskaava 2020, kaavaselostus s Joensuun seudun yleiskaava 2020, Rakennemalliraportin liite, s Joensuun seudun yleiskaava 2020, kaavaselostus s Joensuun seudun yleiskaava 2020, kaavaselostus s Laaksonen, Joukkoliikenteen kannattavuutta voidaan tarkastella kolmesta erilaisesta näkökulmasta: a) Todellisuudessa lipputuloilla ilman lipputukea itsekannattava liikenne, jota Suomen kaupungeissa on hyvin vähän; lähinnä joissakin suurimmissa kaupungeissa hyvin tiheästi kulkevat yksittäiset linjastot saavuttavat tämän. b) Kunta- ja seutulipputuen avulla "itsekannattava" bussiliikenne, jonka kannattavuus perustuu kuntien ja valtion maksamiin lipputukiin sekä c) joukkoliikenteen yhteiskunnallinen kannattavuus, mitä arvioitavissa huomioidaan että joukkoliikenne korvaa yksityisautoilua, vähentää päästöjä ja tarjoaa kulkuvälineen niille, joilla ei ole mahdollisuuksia yksityisauton käyttöön.

12 Puurakentaminen Rakennustuotteiden valmistus ja rakentaminen kuluttavat vuosittain noin 15,4 TWh energiaa ja aiheuttavat noin 4,3 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt, mikä on noin 5 prosenttia Suomen vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. Rakennustarvikkeiden valmistuksen ja rakentamisen aiheuttamaa ympäristörasitusta voidaan vähentää tehokkaimmin lisäämällä puun käyttöä rakentamisessa. Puurakentamisen aiheuttama ympäristörasite on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi betonin. Puun markkinaosuus kaikesta runkorakentamisesta on noin 40 %, sen osuus rakennustuotteiden valmistuksen ja rakentamisen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta ja energiankäytöstä on vain 5 %. Vastaavasti betonin markkinaosuus on noin 43 %, mutta sen osuus rakentamisen ympäristörasitteista on noin 80 %. Tiiliulkoverhouksilla on vain 12 % markkinaosuus, mutta silti tiiliulkoverhoukset aiheuttavat noin 30 % ulkoverhousten ympäristörasitteesta. Lisäämällä puurakentamisen osuutta rakentamisen kokonaisuudessaan aiheuttamaa luonnonvarojen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä voitaisiin laskea merkittävästi. 38 Vuonna 2010 tulevat voimaan rakennusten uudet energiatehokkuusvaatimukset, joiden avulla energiatehokkuutta parannetaan noin 30 %. Energiatehokkuusvaatimusten lisäksi rakennustuotteiden valmistuksen päästöjä pienentämällä voitaisiin saavuttaa päästövähennyksiä, sillä eri rakennusmateriaalien ympäristöystävällisyydessä on huomattavia eroja. Mikäli rakennustuotteiden valmistuksen ja rakentamisen aiheuttamia päästöjä vähennetään neljänneksellä, tällä syntyisi suuremmat päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä kuin mitä vuoden 2010 rakennusten energiatehokkuusvaatimusten tiukentamisella saadaan aikaan Maankäytön strategiatavoitteet - vähennetään maankäytöstä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä - kaavoituksen tavoitteena matalahiiliset alue- ja yhdyskuntarakenteet sekä yhdyskuntien vähäinen energiankulutus Keinoja saavuttaa tavoitteita Joensuun seudun yleiskaavan toteuttamisohjelmassa: - Suositaan tiivistä rakentamista: hajarakentamista ja irrallisten asuinalueiden rakentamista vältetään - Eri toimintoja sekoitetaan ja toimintojen eriyttämistä vältetään: asunnot, työpaikat, palvelut ja virkistysalueet pyritään suunnittelemaan lähelle toisiaan - Rakentamisalueet ja viheralueet sekä viheralueverkostot suunnitellaan samanaikaisesti - Asuinalueilla lisätään kauko- ja aluelämmitystä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä - Lisätään pienemmille asiakasmäärille tarkoitettujen julkisen liikenteen sovelluksia - Luodaan kaavoituksella kehitysmahdollisuuksia paikallisille elinkeinoille - Pyritään minimoimaan kuntien välinen kilpailu 38 Viljakainen 2009, s. 33. Verrattaessa puu- ja betonirakentamista, luonnonvarojen kokonaiskulutuksen voidaan betonirakentamisessa katsoa olevan 100 kg/m 2, jolloin vastaava luku puurakentamiselle on 32 kg/m 2. Ja kun betonirakentaminen aiheuttaa 100 kg/m 2 hiilidioksidipäästöjä, vastaava summa puurakentamiselle on 38 kg/m Vuonna 2012 Suomessa siirrytään rakennusten kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn. Tuolloin muutetaan myös rakennusmääräysten rakennetta.

13 13 Keinoja saavuttaa tavoitteita Joensuun seudun kuntien maankäytön suunnittelussa: - muutetaan suunnittelun näkökulmaa kasvihuonepäästömäärät huomioivaksi - eheytetään yhdyskuntarakenteita kuntarajoista riippumatta - sisällytetään uudisrakentaminen ja uusi asutus olemassa olevan asutuksen yhteyteen - hyödynnetään täydennysrakentamismahdollisuuksia keskustoissa ja taajamissa - otetaan joukkoliikenteen kehittäminen keskeiseksi seikaksi kaavoittamisessa ja suunnittelussa - pyritään suunnittelulla saamaan ensisijaisiksi liikkumismuodoiksi kävely, pyöräily ja joukkoliikenne - minimoidaan yksityisautoilun tarvetta - pyritään lisäämään puunkäyttöä kuntien omissa rakennushankkeissa - selvitetään ja kehitetään vaikutusmahdollisuuksia, joilla kunnat voisivat vaikuttaa yksityisten rakentajien rakennustavan ja -materiaalien valintoihin, esimerkiksi tarjoamalla kestävistä ekologisista valinnoista taloudellisia helpotuksia

14 14 3 Liikenne 3.1 Joensuun seudun liikenne Liikenteen osuus kaikista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on 28 prosenttia ja tieliikenteen osuus kaikista liikenteen päästöistä on 93 prosenttia. 40 Liikenne onkin EU:n alueella ainoa energiankäytön sektori, joka edelleen kasvattaa hiilidioksidipäästöjään. Liikenteen kasvihuonepäästöjä voidaan hillitä lisäämällä joukko- ja kevytliikennettä, vähentämällä lento- ja autoliikennettä sekä mahdollisilla polttoainevalinnoilla. Joensuun seudun liikennekysyntää ohjaa voimakkaasti Joensuun kaupunkialueen merkitys koko seudun työssäkäynnin ja asioinnin keskuksena. Seudulla tehdyistä matkoista noin 70 % suuntautuu Joensuuhun 41 ja yli 60 % seudun vajaasta työpaikasta sijaitsee Joensuussa. Suurimmat työssäkäyntivirrat Joensuun keskustan alueelle tulevat Kontiolahdelta (n henkilöä, 46 %), Liperistä (1350 henkilöä, 35 %) sekä Joensuun Pyhäselästä (1200 henkilöä, 43 %). 42 Joensuun seudulla henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus oli vuonna 2005 noin 52 %, joukkoliikenteen osuus noin 5 % sekä kevyen liikenteen osuus noin 40 % kaikista tehdyistä matkoista. Kun tarkastelun kohteena on kuljetut kilometrit, kasvaa henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus 76 prosenttiin, kevyen liikenteen kulkevat matkat vähenevät 13 %:iin ja joukkoliikenteen osuus pysyy lähes ennallaan (7 %). Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan henkilöauto- ja kevyenliikenteen matkoista 17 % olisi tehty varmasti tai mahdollisesti joukkoliikenteellä, jos sopiva yhteys olisi ollut tarjolla. Hajaasutusalueilla näistä matkoista peräti 30 % olisi varmasti tai mahdollisesti tehty joukkoliikenteellä. Seudulla olisikin tärkeää pyrkiä kasvattamaan joukkoliikenteen osuutta ja pyrkiä vähentämään henkilöautoliikennettä KETJU-hanke Joensuun kaupunkiseudulla Liikenne- ja viestintäministeriön ohjaaman Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen uudistus - hankkeen (KETJU), tarkoituksena oli tuottaa 15 kaupunkiseudulle ja niiden työssäkäyntialueille kaupunkiseutukohtaiset liikennejärjestelmäsuunnitteluun kytketyt joukkoliikenteen kehittämisohjelmat, joissa asetetaan konkreettiset tavoitteet joukkoliikenteen palvelutasolle ja käytölle. 44 Myös Joensuu kaupunkiseutu oli mukana KETJU-hankkeessa. KETJU-hankkeen lopputuloksena laadittiin raportti, jonka on tarkoitus toimia lähtökohtana joukkoliikenteen kehittämiselle Joensuun seudulla lähivuosina. Raportissa kuvataan joukkoliikenteen nykytila, määritellään joukkoliikenteen palvelutaso ja esitetään kehittämistoimenpiteitä 5 7 vuoden tähtäimellä. Tärkeimpiä kehittämistoimenpiteitä ovat seutuliikenteen kehittäminen 45, paikallisliikenteen tarjonnan kehittäminen, peruspalvelutason turvaaminen 46, infrastruktuurin kehittäminen, matkaketjujen sujuvuuden lisääminen sekä matkustajainformaation kehittäminen. 47 Joensuun seudulla käynnistyy vuoden 2010 aikana Ketju-hankkeen jatkona seudun joukkoliikenteen suunnittelu, joka tähtää nykyistä tehokkaamman ja paremman palvelutason mukaisen liikenteen järjestelyihin. Joukkoliikennesuunnitelmassa on tarkoitus panostaa erityisesti yhteyspuutteiden korjaamiseen ja joukkoliikenteen laatukäytävien palvelutarjontaan sekä kyytitakuun turvaamiseen. Tavoitteiden saavuttamisen aikatauluun vaikuttaa joukkoliikennelain siirtymäsäännökset: Joensuun paikallisliikenteessä ja 40 Euroopan Unionin portaali, 41 Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma , s Ketju - Joensuun kaupunkiseutu, Aluetyöryhmän raportti , s Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, , s Ketju, 45 Esimerkiksi laatukäytävän pysäkkien parantaminen, tasavuorovälit, kutsurunkoliikenteiden turvaaminen sekä vuorotarjonnan lisääminen palvelutasotavoitteita vastaavaksi. 46 Kuten kutsurunkoliikenteiden säilyttämistä, kyytitakuun toteuttamista sekä koululaiskuljetusten avaamista myös muille matkustajille. 47 Ketju - Joensuun kaupunkiseutu, Aluetyöryhmän raportti , s. 2.

15 15 kaupunkiseudun laatukäytävillä voidaan joukkoliikennesuunnitelman mukaisten palvelutasotavoitteiden perusteella kilpailutettava (tai neuvoteltava) liikennöinti aloittaa aikaisintaan Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma Koko maakunnan ja kaikki liikennemuodot kattava Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2002, jolloin sen laatimiseen osallistuivat Pohjois-Karjalan liitto, Savo-Karjalan tiepiiri, Itä-Suomen lääninhallitus, Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Kontiolahden, Liperin ja Pyhäselän kunnat. Tämän suunnitelman tuloksena syntyi muun muassa esityksiä maakunnan kuljetuksista vastaavien ja liikenneverkkoja ylläpitävien organisaatioiden sekä muun liikennealan yhteistyöstä. 49 Joensuun seutua koskeva liikennejärjestelmäsuunnitelma laadittiin vuosina ja sen laatimiseen osallistuivat Joensuun seudun kuntien lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Savo-Karjalan tiepiiri ja Itä-Suomen lääninhallitus. Suunnitelmassa esitettiin muun muassa ajoneuvoliikenteen, kevyen liikenteen, joukkoliikenteen ja kuljetusten kehittämistarpeita. 50 Vuoden 2009 aikana Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa päivitetään maakuntasuunnitelman tarkistamista ja maakuntaohjelmien laatimista varten. Päivittämisessä painopistealueina ovat joukkoliikenteen maakunnallisten palvelutasotavoitteiden ja kehittämisstrategioiden sekä liikenneturvallisuus- ja esteettömyysstrategioiden määrittely. Työn tuloksena laaditaan raportti maaliskuun 2010 loppuun mennessä, jonka jälkeen laaditaan maakunnallisen liikennejärjestelmänkehittämisen aiesopimusluonnos. 51 Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämisen yhteydessä paikallisen lähiraideliikenteen kehittämisestä on tehty aloite, jonka seurauksena lähiraideliikenteen mahdollisuuksia Joensuun seudulla selvitetään Liikkumisen kehittäminen ilmastoystävälliseksi Raideliikenne Joensuun seudulla tulisi pyrkiä vähentämään henkilöautoliikennettä ja kasvattamaan joukkoliikenteen osuutta etenkin Joensuuhun kohdistuvilla matkoilla. Eräs keino lisätä joukkoliikenteen osuutta on lähiraideliikenteen käyttöönotto. Sähköjunat ovat energiatehokkain maaliikennemuoto ja niiden energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt ovat noin viisi kertaa pienemmät kuin henkilöautoliikenteen. Joensuun seudulla olisi hyvä selvittää jo tässä vaiheessa mahdollisuuksia käynnistää seudullinen raideliikenne Joensuuhun suuntautuvaa työpaikka- ja asiointiliikennettä varten. Seutuliikenteen käynnistyminen on mahdollista sen jälkeen kun VR:n seutuliikennemonopoli puretaan. Seuturaideliikenne voisi toimia jo olemassa olevalla rataverkolla ja junaliikenne liitettäisiin kiinteästi yhteen linja-autoliikenteen kanssa. 53 Myös tavarankuljetuksesta aiheutuvia päästöjä voidaan merkittävästi vähentää siirtämällä kuljetukset rautateille, sillä noin kaksi kolmasosaa tavaraliikenteestä kulkee Suomessa maanteitse. 54 Suomessa kan- 48 Ketju - Joensuun kaupunkiseutu, Aluetyöryhmän raportti , s Hankkeen loppuvaiheessa pidetyssä tulosseminaarissa todettiin, että kehittämisohjelma on ylioptimistinen ottaen huomioon vallitseva taloustilanne ja lähivuosien näkymät: joukkoliikenteen lisärahoituksen saaminen on epätodennäköistä, mistä syystä on perusteltua keskittyä ennen kaikkea rahoituksen vaikuttavuuden parantamiseen. 49 Launonen Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma , s Launonen Varis Jo ennen kuin seutuliikenteen monopoli puretaan, Pohjois-Karjalaa voitaisiin ehdottaa liikenne- ja viestintäministeriön pilottialueeksi, jossa kokeiltaisiin uudenlaista, ympäristöystävällisempää liikenteen järjestämistä. Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa jatkuvasti erilaisia pilottihankkeita, joten tämäntyyppinen pilottihanke voisi olla täysin mahdollinen, mikäli kuntaseudulla siihen vain olisi halukkuutta. 54 Tiehallinto,

16 16 sallinen tavaraliikenne avautui kilpailulle , mikä osaltaan mahdollistaa rautatiekuljetusten kuljetusosuuden kasvattamisen ja uusien kuljetusyritysten syntymisen Joukkoliikenne palveluiden kehittäminen Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä liikkujien asennoituminen ja tietotaso liikkumisen eri vaihtoehdoista ovat myös merkityksellisiä. Paikallisia ja seudullisia joukkoliikenteen kohtaamispaikkoja on kehittävä ja lisättävä: Joensuun seudulla tulisi kehittää matkustajapalveluiden laatutasoa sekä linjaautoyrittäjien ja VR:n yhteistoimintaa. Joukkoliikenteen palveluiden käyttöä helpottaa eri toimintoja sisältävä kaupunki- tai seutukortti sekä yhdistetyt lippupalvelut linja-autoliikenteen ja junaliikenteen välillä. Lisäksi seudullisten ryhmätaksi, kutsutaksi ja kimppakyyti -yhteiskuljetusmuotojen erilaisia järjestämismahdollisuuksia on syytä selvittää ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan Joukkoliikenteen tukeminen Tämän hetkisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta kuntien ja valtion tulisi tukea ilmastonmuutoksentorjunnan keinoja, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat tulevat aiheuttamaan yhteiskunnille merkittävästi suurempia kustannuseriä tulevaisuudessa. Valtion on osoitettava riittävät taloudelliset voimavarat kaikenpuoliseen joukkoliikenteen tukemiseen. Joensuun seudulla julkinen liikenteen hinnat, erityisesti yksitäislipunhinta, koetaan korkeaksi, mikä osaltaan vähentää julkisen liikenteen käyttöä. Joensuun seudulla olisi syytä subventoida joukkoliikenteen seutu- ja kuukausilippuja entistä tehokkaammin: erityisesti lasten ja nuorten lippujen tukeminen on merkitystä, sillä nuorista joukkoliikenteen käyttäjistä kasvaa joukkoliikenteen luontaisia käyttäjiä myös aikuisena. Myös nopean Joensuu-Helsinki junaradan rakentamisen tukeminen on ilmastomuutoksentorjunnan näkökulmasta tarpeellista: mikäli junamatkustusaika välillä Joensuu-Helsinki lyhenee 3,5 tuntiin, kilpailee juna jo varteenotettavasti lentoliikenteen kanssa Kevyen liikenteen väylät Joensuun seudulla kevyen liikenteen väylien keskeisiä ongelmia ovat kevyen liikenteen verkostojen katkokset keskustan ja taajamien alueella, vaaralliset teiden ylityskohdat sekä väylien puuttuminen kokonaan etenkin taajamien ulkopuolella. Joensuun keskustan alueella suurin ongelma on erillisten pyöräilykaistojen puute, minkä vuoksi pyöräilijät ja kävelijät joutuvat käyttämään samoja väylien aiheuttaen vaaratilanteita: keskusten kadunvarsipysäköintipaikkoja olisi muutettava pyöräilykaistoiksi ja siten osaltaan ohjattava autoilijoita käyttämään parkkitaloja tai liikkumaan muilla keinoilla. Viime vuosina talvet ovat lyhentyneet myös Joensuun seudulla, mikä on mahdollistanut pidemmän pyöräilykauden. Kattava pyöräilyverkosto ja hyvät reitit koko seutukunnan alueella edesauttavat kevyen liikenteen lisääntymistä Työsuhdematkalippu Työsuhdelippu on joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu, jonka työnantaja hankkii työntekijöille pääasiassa asunnon ja työpaikan välisiä matkoja varten. Työsuhdelippu hankitaan joukkoliikenteeseen, jolla tarkoitetaan yleisesti käytettävissä olevaa säännöllistä henkilöliikennettä ja taksikalustolla ajettavaa reittiliikennettä. Työsuhdelipun hinnasta 25 prosenttia on verotonta ja 75 prosenttia verollista osuutta, jota verotetaan kuten palkkaa. Työsuhdelipun veroetu koskee joukkoliikenteen lippua, joka on annettu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten. Työnantaja päättää työsuhdelipun käyttöönotosta, jonka jälkeen työnantaja ja työntekijä sopivat, miten luontoisetuna annettavan lipun kulut jakautuvat ja miten lippu otetaan huomioon työntekijän kokonaispalkkauksessa. 56 Vuoden 2010 budjettiesityksen mukaan 55 Varis Työsuhdematkalippu,

17 17 työsuhdematkalippu asetetaan verovapaaksi eduksi 200 euroon asti ja sen lisäksi 600 euron ylittävältä osalta euroon asti. Viimeksi mainitulla vaihteluvälillä lipun verotusarvo on aina 400 euroa Etätyömahdollisuudet Nykyään yhä suurempi osa töistä olisi hoidettavissa kotoa käsin tai läheltä kotoa, ilman fyysistä työpaikalle siirtymistä. Nykyaikainen tekniikka mahdollistaa yhteydenpidon ja tiedon siirron nopeasti ja tehokkaasti, joten suurin ongelma onkin asenteissa. Jo kaksikin työntekijän etäpäivää viikossa voi tuoda merkittäviä päästövähennyksiä liikkumisen osalta. Joensuun seudun kuntien olisi omalta osaltaan selvitettävä työntekijöidensä etätyömahdollisuudet ja mahdollisuuksien mukaan tarjottava etätyövaihtoehtoa työntekijöilleen. Lisäksi kuntien on syytä panostaa henkilöstön työmatkojen vähentämiseen esimerkiksi hankkimalla kunnolliset videoneuvotteluvälineet ja edellyttämällä niiden käyttöä. Tekniset yhteydenpitovälineet säästävät myös työntekijöiden aikaa vähentäessään liikkumisen tarvetta Ajotapa Ajotapakoulutusta, jossa huomioidaan ekologisempi ajotapa, tarjoaa esimerkiksi Avainkouluttajaverkosto. 58 Ajotapakoulutuksessa koulutetaan yksityisiä henkilöitä sekä yritysten ja organisaatioiden henkilöstöä ennakoivaan ja taloudelliseen ajamiseen sekä ajoneuvokaluston, koneiden ja trukkien oikeaoppiseen ja tehokkaaseen käyttöön sekä ympäristöystävälliseen ja energiaa säästävään toimintaan. Koulutus antaa tietoa liikenteen energia- ja ympäristövaikutuksista ja ohjeita ympäristön ja energian säästämiseksi Vaihtoehtoiset liikennepolttoaineet Liikenne on raakaöljystä riippuvaisin energiakäytönsektori ja öljyn korvaamiseen liikennekäytössä on vähemmän vaihtoehtoja kuin sähkön ja lämmön tuotannossa, minkä vuoksi liikennepolttoaineeksi soveltuvia bioresursseja tulee ensisijaisesti käyttää liikenteessä. 59 Suomessa liikenne aiheuttaa viisinkertaiset kasvihuonekaasupäästöt energiayksikköä kohti esimerkiksi sähköntuotantoon verrattuna. Biopolttoaine on eloperäisestä aineesta valmistettua polttoainetta, nykyään yleisimmin etanolia ja biodieseliä. Etanolia voidaan valmistaa esimerkiksi peltokasveista tai esimerkiksi yhdyskuntajätteistä ja puusta; kahden jälkimmäisen käyttömahdollisuuksia tutkitaan Suomessa. Biodieselin valmistetaan kemiallisesti eloperäisistä raaka-aineista; raaka-aineina voidaan hyödyntää myös erilaisia kasvi- tai eläinperäisiä raaka-aineita kuten kasvisöljyjä, rasvahappoja tai eläinrasvoja. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta on oleellista, että biopolttoaineiden raaka-aine- ja tuotantotapavalinnat perustuvat niiden koko elinkaarta koskevaan kasvihuonekaasutaseen analyysiin. Esimerkiksi luonnonmetsien hakkaaminen öljypalmuplantaaseiksi lisää kasvihuonekaasupäästöjä. 60 Biokaasua voidaan kerätä esimerkiksi kaatopaikoilta, jätevedenpuhdistamojen lietteistä sekä maatalouden tuotteista; biokaasun energia on metaania, jota muodostuu mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasua voidaan hyödyntää polttoaineena lämmön- ja sähköntuotannossa tuotannossa sekä liikennepolttoaineena. Liikenteessä biokaasu on erittäin varteenotettava fossiilisia polttoaineita korvaava polttoaine, sillä liikennekäytössä biokaasun merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentäjänä on suurempi kuin sähkön tuotannossa. Biokaasun tuottaminen ja käyttäminen on eräs kus- 57 Pardia.net 58 Avainkouluttajaverkosto 59 Suomen biokaasuyhdistys ry: Biokaasu riittää EU:n vuoden 2020 liikennebiopolttoainetavoitteen toteuttamiseen. 60 WWF

18 18 tannustehokkain tapa liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. 61 Nykyään Suomessa usealla kaatopaikalla ja jätevedenpuhdistamolla hukkapolttoon menevän biokaasun käyttäminen ajoneuvopolttoaineena olisi toteutettavissa teknisesti ja taloudellisesti kannattavalla tavalla. 62 Biokaasun käyttöönotto ei myöskään vaadi suuria muutoksia nykyisiin ajoneuvojen polttoainetekniikoihin. 63 Biokaasusta saatava myyntiarvo lämpönä on noin 1 snt/kwh, sähkönä noin 2 snt/kwh ja liikennepolttoaineena noin 6 snt/kwh. 64 Biokaasun tuotannolla on myös aluetaloudellista merkitystä: esimerkiksi Joensuun seudulla tuotetun biopolttoaineen tuotot jäävät maakuntaan. Joensuun seudun kunnissa tulisikin pyrkiä kannustamaan biokaasutuotannon kehittämistä ja käyttöönottoa. Sähköauton voimanlähteenä toimii sähkömoottori ja sen käyttämä sähköenergia varastoidaan akkuihin. Sähkömoottorin etuina polttomoottoriin nähden on suurempi energian käytön hyötysuhde: uuden sukupolven sähköautojen valmistus hyödyntää litium-akkutekniikkaa, jolla saavutetaan noin nelinkertainen tehopainosuhde lyijyakkuihin verrattuna. Sähköautojen käyttöönottoa hidastaa edelleen akkujen rajattu toiminta-aika, sillä autojen lataaminen voidaan kokea hankalaksi. Tanskassa sähköautojen käyttöönottoa on edistetty muun muassa rakentamalla pysäköintitaloja, joissa on sähköautoja varten latauspistokkeet. 65 Tätä mahdollisuutta olisi hyvä selvittää myös Joensuun seudun pysäköintipaikoilla. 3.3 Liikenteen strategiatavoitteet - liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen: yksityisautojen käytön vähentäminen ja joukkoliikenteen käytön lisääntyminen - strategiakunnat siirtyvät vähitellen biokaasuautojen käyttöön, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista - biopolttoaine- ja sähkökäyttöisten autojen osuus Joensuun seudun autokannasta on vähintään 10 % vuonna Joensuun seudun kuntien tekemiä kuljetuksia ja autolla liikkumistarvetta vähennetään 10 prosenttia vuoteen 2015 mennessä esimerkiksi logistiikkaratkaisuilla, työsuhdematkalipuilla sekä hyödyntämällä etä- ja videoneuvottelutekniikkaa 61 VINNOVA:n tutkimuksessa arvioitiin liikenteen ilmastoinvestointien kustannustehokkuutta: biokaasuun liittyvät investoinnit ovat verrattain kohtuuhintaisia, joten biokaasuinvestoinnit olivat kertaa kustannustehokkaampia keinoja CO 2 - päästöjen vähentämisessä kuin muut investoinnit. VINNOVA 2008, s Joensuun seudun jätehuollosta vastaavalla Kontiosuon jäteasemalla otettiin vuonna 2000 käyttöön biokaasun talteenottojärjestelmä: Kerätty biokaasu myydään Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun kaukolämpövoimalaan hyödynnettäväksi, mutta voimalaitoksen seisokkien aikana kaasu poltetaan soihdussa. Vuonna 2008 jäteasemalla tuotettiin biokaasua 3,284 milj. m³, josta sitä hyödynnettiin 2,532 milj. m³. Kuittinen Huttunen 2008, s. 50. Mädättämällä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden liete vähennetään laitoksen aiheuttamia hajuhaittoja ja tuotetaan energiaa laitoksen käyttöön tai myytäväksi. Vuonna 2008 Joensuun kaupungin Kuhasalon jäteveden puhdistamolla lietteestä tuotettiin biokaasua 0,817 milj. m³, josta sitä hyödynnettiin 0,747 milj. m³. Kuittinen Huttunen 2008, s Lampinen 2003, s. 32. Biokaasun oktaaniluku on 138 eli se on ottomoottoreihin moottoriteknisesti paremmin sopivaa polttoainetta kuin bensiini. 64 Lampinen 2008, s Näätänen

19 19 Toimenpiteitä liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi: - kunnissa selvitetään kuntien työntekijöiden työsuhdematkalipun käyttöönoton mahdollisuuksia ja otetaan lippu käyttöön niissä kunnissa, joissa sille on käyttäjiä - selvitetään kuntien työntekijöiden etätyönteon mahdollisuuksia ja luodaan säännöstö etätyötä varten - kuntiin hankintaan etäneuvotteluvälineet ja edellytetään niiden käyttöä - strategiakunnissa edistetään kevyen liikenteen liikkumismahdollisuuksia parantamalla liikkumisväyliä - ohjataan seudun kuntien ne työntekijät, jotka käyttävät autoa työssään vuoteen 2015 mennessä taloudellisen ajotavan koulutukseen

20 20 4 Kuntien energiatehokkuus 4.1 Julkisten rakennusten energiankulutus On arvioitu, että valtion, kuntien ja kuntayhtymien energian loppukäyttö on yhteensä TWh vuodessa, mikä on noin neljä prosenttiyksikköä Suomen kokonaiskulutuksesta. Suurin osa tästä energiankäytöstä liittyy rakennusten energiankäyttöön. Julkisen sektorin rakennuskanta on suuri ja energiatehokkuustoimilla voidaan saavuttaa suuria säästöjä. Vuonna 2005 Suomen koko rakennuskanta oli noin 520 miljoonaa neliötä, mistä julkisen sektorin osuus oli yhteensä yli 9 %. Kuntien rakennuskanta oli tästä edellä mainitusta osuudesta 75 %. Uudisrakentamisen energiatehokas toteuttaminen on tärkeää, mutta energiatehokkuusvaatimusten suuruuden ja nopean aikataulun takia on ensisijaisen tärkeää kohdistaa toimia olemassa olevaan rakennuskantaan. 66 Tutkimusten mukaan investoinnit sähkön säästöön ovat kannattavia: energiansäästöprojektit ovat kahdesta kymmeneen kertaan kannattavampia kuin energiantuotannon lisärakentaminen Joensuun kaupungin energiansäästösopimus Kuntien vapaaehtoista energiansäästösopimusjärjestelmää uudistettiin energiapalveludirektiivin voimaantulon yhteydessä. Vuoden 2007 loppupuolelta alkaen kunnilla on ollut mahdollisuus liittyä kuntien energiatehokkuussopimukseen ja energiaohjelmaan vuosiksi Uudessa sopimusjärjestelmässä on erilliset sopimusmallit suurille ja pienille kunnille. Joensuun kaupunki on solminut keväällä 2009 työja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen (KETS) aikavälille Sopimuksen pääasiallisena pyrkimyksenä on energiatehokkuuden parantaminen. Tämän lisäksi sopimus sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. Sopimuskaudella tavoitellaan yhdeksän prosentin (9 %) energiansäästöä vuoden 2005 tasosta, mikä Joensuun kaupungin osalta merkitsee 14,7 GWh:n energiamäärän kokonaissäästöä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. 68 Sopimuksen mukaista energiansäästöä tavoitellaan muun muassa energiatehokkuutta lisäämällä. Energiansäästöstä laaditaan syksyn 2009 aikana toimintasuunnitelma rakennusten energiankäytön tehostamiseksi. Toimintasuunnitelman kohderakennuksia ovat Joensuun kaupungin omistamat kiinteistöt: Joensuun asuntojen asuinrakennukset sekä esimerkiksi Joensuun Ellin asuinrakennukset ja Tiedepuisto. Kohteista laaditaan energiakatselmus, jossa rakennuksen energiankulutus ja energiansäästömahdollisuudet selvitetään. Tämän jälkeen pyritään toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla energiankulutusta voidaan vähentää. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi rakennusten lämmitys- ja ilmastointisäätöjen tarkistus-, kunnostus- ja parantamistoimet, lämmön talteenottojärjestelmien käyttöön otto, valaistusratkaisut, laiteratkaisut sekä muut tekniset toimet, joilla edistetään rakennusten ekologisuutta. Lisäksi toimintasuunnitelmassa selvitetään kaupungin rakennus- ja saneerauskohteissa tehtäviä energiansäästömahdollisuuksia ja mahdollisten investointien aiheuttamien kulujen ja niistä saatavien hyötyjen suhdetta. Lisäksi otetaan käyttöön seurantajärjestelmä, jolla voidaan seurata tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia energiankulutukseen ja tavoitteiden saavuttamiseen Sektoritutkimuksen neuvottelukunta 2008, s Ilmasto.org, 68 Joensuun kaupungin energiatehokkuussopimus 2009, s Moisio

JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIA KESKEISET TAVOITTEET Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi

JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIA KESKEISET TAVOITTEET Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi TIIVISTELMÄ 1 (7) ILMASTOSTRATEGIASTA Seutuhallinto JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIA KESKEISET TAVOITTEET Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun kaupunkiseudun ilmastostrategian

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIA Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi

JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIA Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi LIITE 7 10 Seutuvaltuusto 16.4.2010 Seutuhallinto JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIA Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun kaupunkiseudun ilmastostrategian valmisteluryhmä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma PAKETTI johtoryhmä 3.6.2010 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/paketti Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Aikataulu:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Seudulliset ilmasto-ohjelmat

Seudulliset ilmasto-ohjelmat Seudulliset ilmasto-ohjelmat kuntien ja seutuyhteistyön roolit ja velvoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä Oulunseudun kuntapäättäjien Kestävä Yhdyskunta -seminaari 3.12.2008 Tutkimuspäällikkö Yhdyskuntasuunnittelun

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot