Energiatehokkuustoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiatehokkuustoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä"

Transkriptio

1 Energiatehokkuustoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä Gaia Consulting Oy Iivo Vehviläinen Mikko Halonen Anna Kumpulainen Juha Vanhanen

2 Esipuhe Maailman johtavista ilmastotutkijoista koostuvan tiedepaneeli IPCC:n mukaan ihmiskunnalla on korkeintaan seitsemän vuotta aikaa kääntää maailman kasvihuonekaasupäästöt nopeaan laskuun. Reilussa 40 vuodessa maailman päästöt on saatava murto-osaan nykyisestä, mikäli lämpenemisen vakavimmat uhkakuvat halutaan välttää. 1 Kaksi kolmasosaa maailman kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä liikenteessä ja energiantuotannossa. Kivihiilen, öljyn ja maakaasun osuus globaalisti kulutetusta primäärienergiasta on peräti 80 %. Samanaikaisesti, kun fossiilisia polttoaineita olisi korvattava nopeassa tahdissa vähähiilisemmillä tai päästöttömillä vaihtoehdoilla, on hallitusten kohdattava toinen mittava haaste: nykykehityksellä maailman primäärienergiankulutuksen ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, ja sähkönkulutuksen jo 2030 mennessä. Energiajärjestelmät ovat perustavanlaatuisten muutosten edessä. Energiatehokkuutta parantavilla toimilla on ratkaiseva rooli maailman energiahaasteisiin vastaamisessa. Päästövähennyksissä ja käyttöön saatavan energian määrässä mitattuna energiatehokkuustoimien rooli on moninkertainen suhteessa mihin tahansa yksittäiseen energiantuotantoteknologiaan, kuten tuulivoimaan, ydinvoimaan tai CCS-teknologiaan. Tähän johtopäätökseen ovat päätyneet hyvinkin erilaiset tahot, myös IPCC, tulevaisuustarkasteluissaan. IPCC:n mukaan puolet energiasektorin päästövähennysmahdollisuuksista vuoteen 2030 mennessä löytyy energiatehokkuustoimista. 2 IEA:n vähähiilisemmässä skenaariossa 3 yli 2/3 kaikista päästövähennyksistä perustuu energiatehokkuustoimiin. Greenpeacen ja Euroopan uusiutuvan energian teollisuuden kattojärjestön EREC:n teettämässä Energy [r]evolution - skenaariossa 4 energiatehokkuustoimilla saavutettavien negawattien eli säästetyn energian määrä on vuonna 2050 kaksinkertainen kaikkeen uusiutuvilla energialähteillä tuotettavaan energiaan nähden. Em. raporttien viesti on ymmärrettävä myös toisin päin: kasvavaan energian kysyntään vastaaminen siten, että samanaikaisesti voidaan vähentää energiantuotannon ja liikenteen päästöt murto-osaan nykyisestä, ei ole mahdollista ilman mittavia energiatehokkuutta parantavia toimia. Suomessa energiatehokkuus on jäänyt sivuosaan käytännön energiapolitiikassa, jota hallitsee keskustelu uuden kapasiteetin tarpeesta ja suurista tuotantoyksiköistä. 1 IPCC:n neljännen arviointiraportin mukaan lämpenemisen rajoittaminen kahta astetta pienemmäksi esiteolliseen aikaan verrattuna pienentäisi (mutta ei poistaisi) mannerjäiden sulamisen riskiä ja voisi pelastaa mm. Amatsonin sademetsät kuivumiselta, satoja tuhansia kasvi- ja eläinlajeja sukupuutolta, sekä lukemattoman määrän ihmisiä nykyisiä ja tulevia äärimmäisten sääilmiöiden seurauksilta. Tämän mahdollistamiseksi päästöt olisi globaalisti saatava laskuun vuoteen 2015 mennessä ja alle puoleen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmailta tarvittaisiin vähintään % päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä, ja vähintään 80 % leikkauksia vuoteen 2050 mennessä, 1990 vertailutasoon nähden. 2 IPCC:n neljäs arviointiraportti IEA. World Energy Outlook. The Alternative Policy Scenario Verkossa: 4 Greenpeace International & European Renewable Energy Council. Energy [r]evolution Verkossa: 2

3 Energiantuotannon tehokkuudessa Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa korkealle sähkön- ja lämmön yhteistuotannon korkean osuuden vuoksi, mutta kulutuspuolen tehokkuudessa on huomattavasti parantamisen varaa. Energiatehokas rakentaminen ei ole yleistynyt, vaikka energiantarpeen puolittava matalaenergiarakentaminen on osattu jo 20 vuotta; autokantamme on ollut muuhun Eurooppaan nähden öljysyöppöä; teollisuudessa tehokkaampia sähkömoottoreita ja taajuusmuuttajia on otettu käyttöön verkkaisesti 5 ja esimerkiksi raakaterästuotantomme sijoittuu tehokkuusvertailussa vain EU15-maiden keskitasoon 6. Kotitalouksien ja palvelujen sähkönkulutuksen trendi on ollut esimerkiksi naapurimaihimme nähden hyvin erilainen. Siinä missä vuodesta 1995 vuoteen 2004 kotitalouksien ja palvelujen sähkönkulutus kasvoi Tanskassa 5,8 %, Norjassa 4,7 % ja Ruotsissa vain 0,5 % kasvoi kulutus Suomessa peräti 27,9 %. 7 Vuoden 1997 energiastrategiassa tavoitteeksi asetettiin energian kulutuksen kasvun pysäyttäminen vuodessa. Määrätietoisten politiikkatoimien puuttuessa kulutus on kuitenkin kasvanut nopeasti ja näyttää kasvavan edelleen. Poliittinen ohjaus on perustunut pitkälti tiedottamiseen (energiansäästön palvelukeskus Motivan kautta) sekä vapaaehtoisiin energiansäästösopimuksiin. Sitova normi- ja vero-ohjaus on ollut vähäistä tai löysää ja energia halpaa suomalaiset kotitaloudet ovat maksaneet sähköstään kolmanneksi vähiten 8 Euroopassa. Hallitus on alkanut ottaa varovaisia askeleita normi- ja vero-ohjauksen parantamiseksi. Rohkaisevan esimerkin on tarjonnut asuntoministeri Jan Vapaavuori, joka on luvannut kiristää rakentamismääräysten energiatehokkuusnormeja %, sekä luoda ohjausta myös energiatehokkuusparannuksiin korjausrakentamisen yhteydessä. Sen sijaan autoverouudistuksen jatkamiselle on huutava tarve. Alkuvuodesta 2008 suomalaiset ovat verouudistuksen myötä ostaneet vain 8 % aikaisempaa energiapihimpiä autoja. Keväällä 2008 valmisteilla olevassa pitkän tähtäimen ilmasto- ja energiastrategiassa energiatehokkuus on julkisuuteen tulleiden tietojen valossa jäämässä edelleen lapsipuolen asemaan. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) olettaa kokonaisenergiankulutuksen jatkavan kasvuaan vielä vuosikymmenen 9, vaikka EU:n energiatehokkuustavoitteen saavuttaminen edellyttäisi kulutuksen hillitsemistä nykytasolle 10. Sähköntarpeen TEM olettaa kasvavan ilman uusia politiikkatoimia 10 terawattitunnilla, noin 100 terawattituntiin vuonna 2020, 11 ja uusien toimien kanssakin vain hieman tästä vähemmän, sillä muutoin uuden lauhdesähkön tarpeesta ei keskusteltaisi. Suomen energiantarpeen kehityssuunnista on esitetty myös hyvin toisenlaisia arvioita. VTT:n Energy use -skenaariot olettavat energian ja päästöoikeuksien kohoavien hintojen 5 Esimerkiksi VTT:n mukaan noin 10 % taajuusmuuttajien potentiaalisista kohteista olisi toteutettu. Lähde: VTT. Energy Use VTT. Energy Use s Eurostat. Gas and electricity market statistics Table Eurostat. Gas and electricity market statistics Figure Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen esitys ilmasto- ja energiastrategiasta Verkossa: 10 Euroopan johtajat ovat sopineet tavoitteekseen vähentää energiankulutusta vuoteen 2020 mennessä 20 %:lla siitä, mitä se olisi ilman uusia toimenpiteitä. Kun tavoite sovelletaan Suomen ilmastostrategian taustalla oleviin kulutusennusteisiin, edellyttäisi tämä karkeasti arvioituna yli 90 TWh säästötarvetta kokonaiskulutuksessa vuoteen 2020 mennessä, eli kulutuksen hillitsemistä nykytasolle. 11 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen esitys ilmasto- ja energiastrategiasta Verkossa: 3

4 sekä energiapihimmän teknologian johtavan energiatehokkuuden paranemiseen niin teollisuudessa kuin kotitalouksissakin. Sähköntarve vuonna 2020 VTT:n tarkasteluiden mukaan vain n TWh siis yhden keskikokoisen ydinvoimalan vuosituotannon verran hallituksen arviota alempi. On huomionarvioista, että VTT:n skenaariot eivät ole nk. politiikkaskenaarioita, joissa tarkasteltaisiin tiettyjen politiikkatoimien tai tavoitteiden vaikutuksia. Hallituksen arviota huomattavasti maltillisempi sähkönkulutuksen kasvu ei siis johdu niinkään uudesta poliittisesta ohjauksesta kuin energian hinnan noususta ja tehokkaamman teknologian käyttöönotosta nykyisten rakennusten, liikennevälineiden ja sähkölaitteiden tullessa käyttöikänsä päähän. Energiateollisuus on puolestaan arvioinut sähköntarpeeksi vuonna TWh eli yhden ydinvoimalan enemmän kuin hallitus ja peräti kaksi ydinvoimalaa enemmän kuin VTT:n Energy use-skenaariot. Selvittääkseen energiatehokkuustoimien merkitystä energia- ja ilmastopolitiikassa Greenpeace tilasi tammikuussa 2008 Gaia Consulting Oy:ltä (Gaia) selvityksen siitä, millaisia konkreettisia energiansäästökeinoja Suomella voisi olla keskipitkällä aikavälillä käytettävissään, minkä suuruisia vaikutuksia niillä voisi olla energiantarpeeseen, ja millaisia poliittisia ohjauskeinoja negawattien aikaansaaminen voisi edellyttää. Keväällä 2008 toteutetun selvityksen yhteydessä kuultiin lukuisia suomalaisia energiatalouden ja -politiikan asiantuntijoita. Selvityksen tulokset ovat hyvin rohkaisevia. Tapauskohtaiset tarkastelut eri sektoreilta havainnollistavat, mistä mahdollisuuksia energiansäästöön ja päästövähennyksiin löytyisi. Kokonaispotentiaalia arvioivaan kirjallisuuskatsaukseen yhdistettynä ne antavat aihetta päätellä, että energiantarpeen vähentämisen kustannustehokas potentiaali on Suomessa suuri. Karkeasti arvioituna sähkön tarvetta vuonna 2020 voidaan leikata tehokkaalla poliittisella ohjauksella noin 20 TWh ja lämmöntarve puolittaa suhteessa nykykehityksen pohjalta tehtyihin kasvuennusteisiin. Selvityksen puitteissa tehdyissä kannattavuuslaskelmissa on pyritty käyttämään nykytiedon valossa mahdollisimman realistisia lähtöoletuksia, jotka on avattu selvityksen liitteessä 1. Merkittävä osa tässä selvityksessä tapauskohtaisesti tarkastelluista päästövähennyksistä ja energiansäästöstä olisi saavutettavissa rakennuskannan energiatehokkuutta parantamalla. Lämmityssähkön tarpeen vähenemisellä ja sähkön kysynnän hintajouston lisääntymisellä (reaaliaikaisen mittauksen myötä) on suuri vaikutus myös huippukapasiteetin tarpeeseen. Talven kylminä aikoina, kun sähkön sähköntuotantokapasiteetin kuormitus on suurimmillaan, voi yksin sähkölämmityksen osuus kapasiteettitarpeesta nousta kolminnelinkertaiseksi sen keskimääräisen tehontarpeeseen nähden, vaatien liki kolmanneksen kaikesta tehosta. Peruskuorman päälle tuleva lisätarve katetaan pitkälti fossiilisia polttoaineita käyttävillä lauhdevoimaloilla sekä Venäjältä tuotavalla sähköllä. Kulutushuippujen leikkaaminen vähentää sekä saastuttavan lauhdesähkön että tuontisähkön tarvetta. Jotta energiatehokkuuspotentiaalit voitaisiin hyödyntää, tarvitaan aikaisempaa tehokkaampaa ja havainnollisempaa informaatio-ohjausta sekä erityisesti uutta normi- ja vero-ohjausta. Ohjauskeinovalikoiman tulisi tähdätä siihen, että kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden tehdessä energiankulutukseen vaikuttavia valintoja energiapihein vaihtoehto olisi aina taloudellisesti houkuttelevin. Energiasyöpöt autot, laitteet ja talot tulisi saada pois markkinoilta jatkuvasti tiukentuvan normiohjauksen avulla. 4

5 Mitä pidempään energiatehokkuustoimissa viivytellään, sitä haastavammaksi ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttaminen käy. Uusiutuvan energian direktiivin Suomelle asettama lisäysvelvoite antaa tästä havainnollisen esimerkin. Jos energiankulutuksen kasvu pysyy nykyisenä, noin 1,1 % vuodessa, edellyttää 38 % uusiutuvan energian osuuden saavuttaminen uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä lähes 50 TWh:lla reilussa vuosikymmenessä. Jos taas energiankulutus pysyy nykytasolla, on lisäystarve vain 30 TWh. Suomella on väistämättä edessään vähintään 30 % päästöleikkaukset vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, ja vähintään 80 % leikkaukset vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman mittavia panostuksia energiatehokkuuteen. Energiajärjestelmien muutosten hitaudesta johtuen toimenpiteillä on kiire, sillä tänään tehtävien rakennusten ja liikenteen energiatehokkuutta parantavien päätösten seuraukset alkavat näkyä vasta vuosikymmenen päästä. Toivomme, että tämä selvitys auttaa osaltaan näkemään, millaisia mahdollisuuksia ja keinoja Suomella on energiantehokkuuden parantamiseksi, ja miten tärkeää on tarttua toimiin nyt, jotta satoa voidaan niittää myöhemmin. Kiitämme Gaia Consulting Oy:n asiantuntijoita uutterasta ja motivoituneesta työstä tämän selvityksen tuottamiseksi. Niin ikään arvostamme sitä aikaa ja osaamista, joita selvityksen yhteydessä konsultoidut ulkopuoliset asiantuntijat projektille antoivat. Helsingissä toukokuussa 2008, Kaisa Kosonen ilmastovastaava Greenpeace Lauri Myllyvirta ydinvoimavastaava Greenpeace 5

6 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAVOITTEET JA LÄHESTYMISTAPA ENERGIATEHOKKUUSTOIMIA ERI SEKTOREILLA LÄMMITYS Korjausrakentaminen Lämpöpumput Sisälämpötilan lasku Lämpimän käyttöveden kulutuksen vähentäminen TEOLLISUUS Sähkömoottorit ja taajuusmuuttajat MUU SÄHKÖNKULUTUS Reaaliaikamittaukset kotitalouksissa Palveluiden sähkönkäyttö LIIKENNE Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Joukkoliikenteen tukeminen Nopeusrajoitusten alentaminen ESITETTYJEN TOIMIEN YHTEENVETO JA ARVIO ENERGIATEHOKKUUDEN KOKONAISPOTENTIAALISTA JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSIA OHJAUSKEINOIKSI JOHTOPÄÄTÖKSET SUOSITUKSIA OHJAUSKEINOIKSI LIITE 1 - TAUSTAOLETUKSET JA MENETELMÄT LIITE 2 HANKKEEN AIKANA KUULLUT ASIANTUNTIJAT LÄHTEET

7 1 Johdanto EU on valmis vähentämään päästöjään 30 % vuoteen 2020 mennessä, mikäli muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja taloudellisesti edistyneempien kehitysmaiden osallistuminen on riittävää. Kunnes kansainvälinen sopimus saadaan aikaiseksi, on EU jo sitoutunut välivaiheena vuoteen 2020 mennessä leikkaamaan omia päästöjään 20 % vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Komissio on esittänyt Suomen osuudeksi 16 % vähennystä vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöistä, jotka aiheutuvat rakennusten energiankäytöstä, asumisesta, liikenteestä, jätehuollosta ja maataloudesta. Muut päästövähenemät on tarkoitus saavuttaa päästökauppajärjestelmän puitteissa mm. energiantuotannossa ja raskaassa teollisuudessa, todennäköisesti koko EU:n tasolla ja sektorikohtaisesti. Suomen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian päivitys on tämän raportin valmistumisen aikaan käynnissä. Ministeri Pekkarinen on todennut, että energian käytön kasvun pysäyttäminen edellyttää shokkihoitoa energian säästöön ja energiatehokkuuteen 12. Konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on kuitenkin toistaiseksi esitetty vähän. Selvityksen tarkoituksena on havainnollistaa joidenkin konkreettisten esimerkkien kautta energiatehokkuuden parantamiseen ja energiansäästöön liittyviä potentiaaleja Suomessa, sekä tuoda esille erilaisia konkreettisia toimenpiteitä ja tarvittavia ohjauskeinoja energiantarpeen vähentämiseksi ja päästövähennysten saavuttamiseksi (ks. kuva 1). Tässä raportissa kuvatut, mahdollisimman läpinäkyviin lähtöoletuksiin ja laskelmiin perustuvat toimenpide-ehdotukset tuottavat toivottavasti myös tukimateriaalia kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun sekä energiansäästötoimikunnan työhön. POLITIIKKATOIMENPITEET sääntely, taloudelliset ohjauskeinot, valistus, suunnittelu POISTA Esim. energian kulutustarpeen poistaminen MUUTA Esim. energialähteen vaihtaminen TEHOSTA Esim. energian kulutuksen vähentäminen Toimenpide Toimenpide Toimenpide Toimenpide Toimenpide Toimenpide VAIKUTUKSET - Tavoitellut vaikutukset (esim. päästöjen vähentäminen) - Oheisvaikutukset (esim. terveys, työllisyys, turvallisuus) Copyright Gaia Consulting Ltd Kuva 1. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä voidaan tunnistaa kolme keskeistä toimintatapaa. Tehokkaat politiikkatoimenpiteet muodostuvat usein eri ohjauskeinojen yhdistelmistä. 12 Ministeri Pekkarisen puheenvuoro Ilmasto- ja energiapolitiikka -keskustelussa eduskunnassa

8 Selvityksen on toteuttanut Gaia Consulting Oy, joka on riippumaton energia- ja ilmastokysymyksiin erikoistunut asiantuntijaorganisaatio. Selvityksen toteuttaja vastaa selvityksen laskelmista ja johtopäätöksistä. Helmikuu-huhtikuu 2008 välisenä aikana toteutettua työtä on selvityksen aikana kommentoinut riippumaton tukiryhmä, muodostuen johtavista suomalaisista energiasektorin, asumisen, rakentamisen, liikenteen, teollisuuden sekä energiatalouden asiantuntijoista (ks. liite 2). 2 Tavoitteet ja lähestymistapa Tämän hankkeen tavoitteena on ollut löytää konkreettisia ja havainnollisia toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi sekä osoittaa keinoja, joilla nämä toimenpiteet saadaan toteutumaan. Tarkoituksena ei ole ollut selvittää yksityiskohtaisesti koko Suomen energiatehokkuuspotentiaalia, vaan tuoda esimerkkien avulla esille niitä moninaisia keinoja, joiden toteutuessa Suomi olisi lähempänä kansallisen päästötavoitteen saavuttamista (ks. kuva 2). Tapauskohtaisen tarkastelun lisäksi selvityksessä on tehty kirjallisuuskatsauksen pohjalta karkea arvio energiatehokkuuden kokonaispotentiaalista Suomessa. 90 Mtn CO2 ekv Teollisuus Lämmitys Liikenne Muu energiankulutus Baseline trendi EU tavoite -30 % Kuva 2. Suomen kasvihuonekaasupäästöjen trendikehitys ja EU:n 30 % vähennystavoite. Eri sektoreilla vaadittavien päästövähenemien suuruutta on hahmotettu jakamalla sektoreiden osuudet karkeasti nykyisten päästöjen mukaisesti. 13 Selvityksen painopiste on nykyhetkestä vuoteen 2020 ulottuvalla aikajänteellä toteutettavissa olevissa toimenpiteissä. Pääosa tarkasteltavista toimista ja teknologioista on jo olemassa tai markkinoiden kynnyksellä. Lisäksi on huomioitava, että pidemmällä aikajänteellä tulee olemaan mahdollista hyödyntää myös uudempia, vielä kehitteillä olevia, teknologioita. Nämä mahdollisuudet ovat tarpeen aikajänteellä ja pitkän aikavälin tavoitteita asetettaessa, esimerkiksi vuonna 2009 valmistuvan ilmasto- ja energiapolitiikkaa käsittelevän tulevaisuusselonteon työssä. Selvityksessä on tarkasteltu eri sektoreilta valittujen konkreettisten esimerkkien avulla energiantehokkuustoimenpiteiden hiilidioksidin päästövähennyspotentiaaleja Suomessa. Toimenpiteillä saavutetaan vähäisiä vaikutuksia myös muihin kasvihuonekaasupäästöihin 13 Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasujen inventaario,

9 kuin hiilidioksidiin, mutta näitä ei ole arvioitu erikseen. Lämmitystä, teollisuutta, sähkönkulutusta sekä liikennettä käsittelevissä tapauksissa on esitetty arvio kyseisen säästötai tehostamistoimenpiteen potentiaalista Suomessa, tunnistettu keskeiset haasteet potentiaalin realisoitumiselle sekä nostettu esiin konkreettisia ohjauskeinoja, joiden avulla päästövähennys voisi toteutua jo lyhyellä aikavälillä. Selvityksessä käytetyn nk. bottom-up lähestymistavan tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että tapauskohtaisten potentiaalien ja karkeasti arvioidun kokonaispotentiaalin toteutuminen edellyttää päättäväisiä ohjauskeinoja, joiden avulla vaadittavia teknologian soveltamisen ja kulutuskäyttäytymisen (yksityisen ja julkisen sektorin) muutoksia voidaan tukea. 14 Tunnistetut potentiaalit antavat kuitenkin selkeän kuvan päästövähennyspotentiaalien kokoluokista, joiden pohjalta strategisia päätöksiä ja niitä tukevia yksityiskohtaisia jatkoselvityksiä voidaan tehdä. Päästövähennyspotentiaalin toteutumisen kustannustarkastelujen yhteydessä on harvoin systemaattisesti huomioitu vältettyjen kasvihuonepäästöjen lisäksi usein syntyviä oheishyötyjä (esim. muiden ilmanpäästöjen vähenemiseen, liikenneturvallisuuteen, uuden liiketoiminnan ja työllisyyden kehittymiseen tai energiaomavaraisuuteen ja turvallisuuteen liittyen). Tämän selvityksen esimerkeissä on taloudellisen päästövähennyspotentiaalin lisäksi nostettu esiin joitakin oheishyötyjä, joita energiatehokkuus- ja säästötoimenpiteiden toteuttaminen päästövähennysten lisäksi voisi aikaansaada. 14 Ks. esim. Cost curve for greenhouse gas emission reduction in Canada: The Kyoto Period and Beyond, MK Jaccard and Associates Inc., 9

10 3 Energiatehokkuustoimia eri sektoreilla 3.1 Lämmitys Rakennusten lämmitykseen käytetään Suomessa % energian kokonaiskulutuksesta. 15 Rakennusten lämmittämiseen kuluvaa energia voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavien muuttujien kautta: 1) Lämmitettävän rakennuskannan koko 2) Rakennuskannan energiatehokkuus 3) Lämmitystarve ja kulutuskäyttäytyminen Väestönkasvu ja asumisväljyyden lisääntyminen kasvattavat lämmitettävän rakennuskannan kokoa. Suomen väestön ennustetaan kasvavan nykyisestä noin 5,3 miljoonasta yli 5,5 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä ja edelleen 5,7 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä. 16 Väestön ikääntyminen, itsenäistyvien nuorten kotoa muutto ja elintason nousu kasvattavat asumisväljyyttä. Käytännön vaikutukset asumisväljyyden kasvuun näkyvät myös kaavoituksen kautta; vaatimus asunnon keskikoosta tietylle tontille tuottaa lisää isoja asuntoja perheille kasvualueilla. Esimerkiksi Helsingissä asuntojen nykyinen keskikoko on noin 62 neliömetriä, mutta uuden kaavoituksen tavoitteeksi on asetettu 75 neliömetriä 17, eli tavoitteena on kasvattaa rakennuskantaa noin 5 %. Nykyisin rakennettavat talot ovat keskimäärin energiankulutukseltaan vanhoja parempia. Uudisrakentamisen energiamääräyksiä on kiristetty asteittain ja uusien, nykytasoa % tiukempien normien odotetaan tulevan voimaan vuoden 2010 alusta ja edelleen 20 % kiristys on tulossa jo Rakennuskanta uudistuu kuitenkin verrattain hitaasti ja uudisrakentamiseen kohdistuvat kestävät vaikutukset näkyvät vasta vuosikymmenien päästä. Korjausrakentamisen vaikutukset voivat sen sijaan olla nopeampia. Lämmitystarve määräytyy karkeasti halutun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan erona. Myös lämpimän käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia voidaan lukea lämmitysenergian kulutukseen. Jo nyt havaitun ja jatkossa voimistuvan ilmaston lämpenemisen myötä lämmitystarve tulee vähenemään. IPCC:n skenaarioiden mukaan laskettuna lämmitystarve vähenee Suomessa noin 12 % vuoteen 2030 ja noin 16 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuosien keskimääräiseen lämmitystarpeeseen. 19 Lämmitysenergian kulutus voi vähentyä myös kuluttajien tekemillä valinnoilla sisälämpötilasta ja lämpimän käyttöveden kulutuksesta. Ulkoisen lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa myös paikallisten energialähteiden hyödyntäminen. Ulkoilman energiaa voidaan hyödyntää sisäilman lämmitykseen 15 Energiatilasto, Tilastokeskus, Väestöennuste, Tilastokeskus, , Lukuun ottamatta vuokratuotantoa. Lähde: Helsingin kaupunki, Laadukkaan asumisen Helsinki, Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma Asuntoministeri Jan Vapaavuori AsuntoForumissa Gaia, Lämmön ja sähkön yhteistuotannon potentiaali sekä kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen tulevaisuus Suomessa, Lämpimän käyttöveden osuudeksi on oletettu 30 % kokonaislämmitysenergiasta. Aiemmissa laskelmissa on päädytty vastaavan suuntaisiin ennusteisiin, Ilmatieteen laitoksen mukaan lämmitystarpeen vähenemä olisi % seuraavan 50 vuoden kuluessa, Ilmatieteen laitoksen www-sivut, luettu Tässä raportissa on tehty ilmaston lämpenemisestä epäsuorasti samat oletukset kuin työ- ja elinkeinoministeriön baseline-skenaariossa. 10

11 ilmalämpöpumpulla. Vastaavasti syvällä maan alla olevia tasaisia lämpötiloja ja maaperän lämpöenergiaa hyödynnetään maalämpöpumpuilla. Myös aurinkoenergian hyödyntäminen esimerkiksi aurinkolämpönä säästää ulkoisen lämmitysenergian tarvetta Korjausrakentaminen mikä on tilanne? Suomessa on noin kolme miljoonaa rakennusta. Pientaloja on runsas miljoona ja rivi- sekä asuin- ja kerrostaloja noin Loput ovat palvelurakennuksia (n ), teollisuusrakennuksia yms. (n ), vapaa-ajan rakennuksia (vajaa ) ja piha- ja talousrakennuksia (yli miljoona). 20 Asuin- ja palvelurakennuksista kolme neljäsosaa on rakennettu vuoden 1960 jälkeen ja yli 40 % vuoden 1980 jälkeen 20. Korjausrakentamisen tarve on näiden kiinteistöjen osalta ollut toistaiseksi vähäinen, mutta sen ennakoidaan kasvavan voimakkaasti jatkossa. Korjausrakentamisella tarkoitetaan tässä laajasti korjausten lisäksi myös perusparannuksia ja täydennysrakentamista. Nykyistä rakennuskantaa korjausrakennetaan lähivuosikymmeninä arviolta 2,4-3,5 % vuodessa 21. Nykykäytännön mukaisesti energiatehokkuuden nostaminen korjausten yhteydessä on vapaaehtoista. Konkreettisena tukimuotona energiatehokkuuden selvittämiseksi tehtävien energiakatselmuksien kustannuksia tuetaan maksimissaan 40 % asti 22 ja energiatehokkuusinvestointien kustannuksia %. mikä olisi potentiaali? Rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa pääasiassa kahdella keinolla: 1) ulkovaipan lämmöneristystä ja ilmatiiviyttä parantamalla ja 2) koneellisen ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton toteuttamisella. Tuoreen arvion mukaisesti näiden korjausrakentamistoimien säästöpotentiaali on 12,9 TWh vuoteen 2020 ja 14,5 TWh vuoteen 2050 mennessä. 23 Vuonna 2020 säästö olisi arviolta viidennes ja vuonna 2050 neljännes rakennusten lämmitysenergian tarpeesta. Käyttäen Suomen keskimääräistä lämmitysenergian päästökerrointa vastaavat kasvihuonekaasupäästöjen vähenemät ovat 3,2 milj. tonnia CO2 vuonna 2020 ja 3,6 milj. tonnia CO2 vuonna Korjaustoimenpiteet ovat elinkaaritarkastelussa monesti jo nykyisin taloudellisesti kannattavia 25, eritoten mikäli energiatehokkuustoimet yhdistetään muuhun 20 YM, Korjausrakentamisen strategia, , VTT, Asuinrakennukset vuoteen 2025, 2005 arvio on 2,4 %, VTT:n P. Tuomaala esittää TEM seminaarissa 3,5 % vuodessa. 22 TEM, Energiakatselmustoiminnan yleisohjeet, VTT P. Tuomaala, esitys TEM seminaarissa Energiantehostamistoimet oletettu tehtäväksi muun korjausrakentamisen yhteydessä. Vuosittain on oletettu korjattavan 3,5 % rakennuskannasta. Suomessa ulkovaipan energiatehokkuuden parantamisella voidaan saavuttaa GWh:n säästö vuoteen 2020 ja GWh:n säästö vuoteen 2050 mennessä (ulkoseinien U-arvo vähenee tasolta 0,3 W/m 2 K tasolle 0,12 W/m 2 K). Vastaavasti säästö talotekniikan energiatehokkuutta lisäämisestä voi olla GWh:n vuoteen 2020 ja GWh:n vuoteen 2050 mennessä (ilmanvaihdon energiankulutus vähenee 50 %). 24 Päästökertoimena käytetty 247 gco 2 /kwh. Laskettu IEA:n Suomea koskevista kaikkien polttoaineiden yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästökertoimista keskiarvona. Olettaen, että lämmitysenergian tuotantorakenteessa ei tapahdu muutoksia. 25 VTT Suomalaisten rakennusten energiakorjausmenetelmät ja säästöpotentiaalit,

12 korjausrakentamiseen 26 kannattavuudesta). (ks. oheinen esimerkki omakotitalon energiatehostamistoimien Esimerkki Omakotitalon energiatehokkuuskorjauksen kannattavuus Esimerkiksi investoimalla tyypillisen 1960-luvun omakotitalon energiantehostamistoimiin noin euroa saavutetaan lähes kwh vuotuinen energiansäästö. Olettaen, että öljyn hinta on noin 100 USD/tynnyri, päästöoikeudet maksavat noin 30 /MWh ja sähkön markkinahinta on 70 /MWh, on investointi kannattava sekä sähkö- että öljylämmitteisissä taloissa. Takaisinmaksuaika sähkölämmitteisessä talossa on hieman vajaa 10 vuotta ja öljylämmitteisessä noin 15 vuotta. Lähde: VTT, Suomalaisten rakennusten energiakorjausmenetelmät ja säästöpotentiaalit, Hintojen osalta ks. liite laskentamenetelmistä. mitkä ovat haasteet? Rakennusten energiatehokkuuden lisääminen on usein jo nykyisillä ohjausmekanismeilla taloudellisesti kannattavaa rakennuksen elinkaaren aikana. Korjausrakentamisen markkinoiden, ja rakennusmarkkinoiden yleisemminkin, toimivuudella on kuitenkin tiedon välitykseen ja kustannusten ajoittumiseen liittyviä ongelmia. Rakentamisen tai korjausrakentamisen aikaiset investoinnit energiatehokkuuteen maksavat itseään takaisin rakennuksen elinkaaren aikana. Rakentamispäätöksien tekijät eivät välttämättä ole valmiita maksamaan varmasti korkeampia kustannuksia nyt, jos tulevat säästöt ovat epävarmoja tai jos investointien takaisinmaksuajat ovat liian pitkiä. Energiatehokkuuden lisäämiseksi tehtävistä investoinneista päättää uudisrakentamisessa useimmiten talon rakennuttaja. Mikäli energiatehokkaiden valintojen tekeminen aiheuttaa korkeampia rakentamiskustannuksia, on rakennuttajan taloudellisessa mielessä järkevää tehdä niitä vain, jos myös rakennuksen myyntihinta on vastaavasti korkeampi tai mikäli rakennuttaja itse tulee asumaan talossa. Korjausrakentamisen osalta päätökset tekee rakennuksen omistaja, taloyhtiössä hallitus. Putki-, julkisivu-, ikkuna- tai vesikattoremontin valmistelussa maallikoilla ei usein ole riittävää osaamista rakennusalasta valistuneiden ja kokonaisvaltaisten energiatehokkuutta parantavien ratkaisujen tekemiseen. Myös korjausrakentamisen osalta korjauksen suorat investointikulut voivat olla päätöksenteossa merkittävämpiä kuin mahdolliset elinkaarihyödyt. Toisaalta hajanaiset markkinat eivät houkuttele tarjontaa ja yksittäisten kohteiden korjaaminen on kallista. mitä voidaan tehdä? Jokainen korjattu rakennus, jossa energiatehokkuustoimia ei toteuteta nyt, on menetetty mahdollisuus kannattavaan energiansäästöön. 26 Toisaalta toimenpiteiden tulisi olla riittävän 26 Sama viesti on esitety esim. raportissa Ecofys, Cost-Effective Climate Protection in the EU Building Stock,

13 kattavia ja yksittäistä helppoa ratkaisua tuskin löydetään. Rakennussektorin monitahoisen toimijajoukon ohjaamiseksi tarvitaan monijakoinen ohjaustoimien paketti. 27 Asuin- ja korjausrakentamisen markkinoiden toimivuuden varmistamiseksi tulisi luoda käytännöt, joilla energiatehokkuus ja asumisen elinkaaren aikaiset kustannukset olisivat läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi saatavilla. 28 Rakennusten energiatodistukset ovat askel oikeaan suuntaan vihreä rakentaminen voidaan tuotteistaa ja näin rakennetun brändin ympärille voisi syntyä uudenlaista liiketoimintaa. Jotta energiatehokkuusluokitukset säilyttäisivät tehokkaan ohjausvaikutuksensa, tulee luokkien vaatimuksia kiristää samassa tahdissa rakennusnormien kiristämisen myötä, esimerkiksi vuoden 2010 alusta. Tarvittavia ohjauskeinoja ovat lisäksi esimerkiksi lisäpanostukset viestintään ja toimijaverkoston yhteistoiminnan tukemiseen 29 sekä koulutuksen, t&k -toiminnan ja innovaatiokehityksen lisärahoitus. Myös energiansäästöpalveluita tarjoavien ESCO-yritysten toiminnan merkittävä laajentaminen myös rakennussektorille voisi tarjota luontevan tavan korjata informaatio- ja osaamisvajetta. Korjausrakentamiselle ollaan myös harkitsemassa normiohjausta 30. Normiohjauksen haasteena on yhteiskunnan kannalta tehoton kulujen jakaantuminen, joustamattomuus ja normiohjauksen tehon nopea vanheneminen. Lisäksi toteutustavasta riippuen normien asettaminen saattaa hidastaa investointeja toimenpiteisiin, jotka eivät ole kannattavia tai joita investointien tekijät eivät itse pidä järkevinä. Normiohjaus voidaan kuitenkin yhdistää taloudellisiin kannustimiin. Esimerkiksi tiettyyn aikarajaan mennessä saavutetuilla energiatehokkuuden paranemisilla kiinteistön haltija voisi välttyä heikon energiatehokkuuden omaaviin kiinteistöihin kohdistettavalta ylimääräiseltä energiaverolta. Vaihtoehtoisesti kiinteistöveroa ja/tai kiinteistökauppojen leimaveroa voidaan porrastaa energiankulutuksen mukaan. Myös asuntolainojen verovähennysoikeus voidaan tehdä riippuvaiseksi energiatehokkuudesta. Taloudellista tukea korjausrakentamiselle voidaan luoda myös poistamalla arvonlisävero valikoiduista korjausrakentamisen tuotteista tai lisäämällä kotitalousvähennyksien suuruutta energiatehokkuushankkeissa. Investointikustannusten ja elinkaarisäästöjen välisen eron tasaamiseksi voidaan luoda uusia rahoitusmuotoja. Esimerkiksi Britanniassa on saatu hyviä kokemuksia kiertävien rahastojen (ns. revolving funds) käytöstä, joissa rahaa varataan energiatehokkuustoimien rahoitukseen. 31 Rahastosta myönnetään lainoja, joiden takaisinmaksu rahoitetaan säästöillä energiakuluissa. Lisäelementtinä lainat voivat olla tuettuja tai niihin voi sisältyä muita etuja 32. Takaisinmaksun myötä rahat palautuvat muiden hyödynnettäväksi. Myös energiatehostamistoimien tuomat säästöt voivat tarjota mahdollisuuden luoviin rahoitusjärjestelyihin. Esimerkiksi Berliinissä on saavutettu hyviä tuloksia kaupungin ja koordinoivan konsultin järjestämällä rahoituksella, jossa korjausrakentamisessa velvoitetaan 27 Sama viesti on myös IEA:n Promoting energy efficiency investment Case studies in the residential sector (IEA, 2008) raportissa. 28 Ks. esimerkiksi IEA Vision and Research Roadmap for Future Sustainable Buildings and Communities, Esimerkiksi Ruotsissa ByggaBoDialogen, 30 Ympäristöministeriö, Suomen rakentamismääräyskokoelma, H1 Rakennuksen energiatehokkuus korjausrakentamisessa, ehdotus, Defra, UK Energy Efficiency Action Plan Kuten pankkien myöntämät edulliset lainat Ranskassa, Kreditanstalt für Wiederaufbau (KfW) rahoitus Saksassa ja Energy Efficient Mortages (EEM) Yhdysvalloissa. Lähde: IEA Promoting energy efficiency investment Case studies in the residential sector,

14 n. 24 % tehostamistoimiin ja korjaamisen kulut rahoitetaan tulevista säästöistä. Berliininmallissa korjauttaja ei maksa mitään, palveluntarjoajille syntyy liiketoimintamahdollisuuksia ja kaupungin päästöt alenevat. 33 Suomessa voisi olla luontevaa luoda rahasto, joka rakennussektorin lisäksi tukisi myös teollisuuden, palveluiden ja julkisen sektorin hankkeita Lämpöpumput mikä on tilanne? Suomessa on noin sähkölämmitettyä 34 ja öljylämmitettyä 35 erillistaloa. Lämpöpumppuja on Suomessa asennettu jo reilu Näistä noin on ilmalämpöpumppuja ja loput noin pääasiassa maalämpöpumppuja. Lämpöpumppujen myynti on myös ollut voimakkaassa kasvussa. Verrattuna Ruotsiin, jossa on jo noin lämpöpumppua, määrä on Suomessa vielä vähäinen (ks. myös oheinen esimerkki). 36 mikä olisi potentiaali? Olettaen, että pääosa lämpöpumpuista asennettaisiin sähkölämmitettyihin tai öljylämmitettyihin erillistaloihin, potentiaalisia asennuskohteita on nykyisessä rakennuskannassa vielä noin Säästöpotentiaalin suuruutta voidaan arvioida tarkastelemalla skenaariota, jossa yhteensä omakotitaloon on asennettu ilmalämpöpumppu ja omakotitaloon maalämpöpumppu. Ilmalämpöpumpun oletetaan vähentävän lämmönkulutusta noin 30 % ja maalämpöpumpun noin 60 %. 37 Lämmönkulutuksen oletetaan vähenevän nykynormit täyttävässä rakennuksessa, eli korjausrakentamisen vaikutus talojen energiatehokkuuteen on otettu lämpöpumppujen potentiaalia arvioitaessa huomioon. Näillä oletuksilla muun lämmitysenergian tarve pienenisi vuoden 2007 lopun tilanteesta noin 4,3 TWh ja kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät noin 1,1 milj. tonnia 38. mitkä ovat haasteet? Vaikka Suomessa lämpöpumppuja onkin jo asennettu lupaavia määriä, rajoittaa lämpöpumppujen asentamishalukkuutta yhä tiedon puute. Uusia teknologioita kohtaan tunnetaan epäluuloisuutta ja toimien vaikuttavuudesta on epäselvyyttä. Lisäksi 33 Clinton Climate Initiative, www-sivut, luettu , 34 Energiateollisuus ry, Energiavuosi Sähkö, Versio ; Sähkölämmitteiset asunnot: Sähköala.fi, 35 Öljy- ja kaasualan keskusliitto, Vuosikirja Suomen lämpöpumppuyhdistys, Lämpöpumpuilla neljännes EU:n ilmastopaketin uusiutuvan energian lisätarpeesta, Motiva, Pientalojen lämmitysjärjestelmien vertailupalvelu, luettu Oletettu ilmalämpöpumpun lisäasennus sähkölämmitteiseen ja maalämpöpumpun asennus öljylämmitteiseen omakotitaloon. Päästökertoimena sähkölle oletettu 247 g/kwh ja öljylämmitykselle 269 g/kwh, ks. taustaoletukset liitteestä 1. Energiasäästön oletuksena käytetty Motivan www-sivuilta löytyvää lämmitysjärjestelmien vertailupalvelua, jonka mukaan omakotitalon hyötylämmön tarve on noin kwh. Oletuksena on siis konservatiivisesti, että ilmalämpöpumpputalojen lämmitysenergian kulutus vastaa nykyisä normeja. Näin vältytään päällekkäiseltä laskennalta edellisen kohdan korjausrakentamisen vaikutusten kanssa. 14

15 lämpöpumppujen ulkoisvaikutukset, mm. ulkonäkö ja meluhaitat, voidaan kokea ongelmallisiksi. mitä voidaan tehdä? Ilmapumppujen vaikutusten selkeä kommunikointi ja luotettavan tiedon tarjoaminen kuluttajien käyttöön on osin jo toteutettu mm. Motivan toimesta. Selkeän markkinoinnillinen viestintä ja virallisten tavoitteiden asettaminen lisäisivät kuitenkin todennäköisesti vielä kiinnostusta lämpöpumppuja kohtaan. Lisäksi lämpöpumppuja kohtaan tunnettuja epäluuloja pitäisi kumota esittelemällä todellisia kokemuksia avoimesti ja puolueettomasti. Taloudellisia kannustimia lämpöpumppujen, erityisesti maalämpöpumppujen, yleistymisen vauhdittamiseksi voidaan järjestää monella tavalla, esimerkiksi vakiinnuttamalla energiaavustukset ohjauskeinona sekä lisäämällä avustusten vuotuista budjetointia. Toisaalta avustuksiin liittyvältä byrokratialta voitaisiin välttyä poistamalla lämpöpumppujen arvonlisävero esimerkiksi tietyksi ajanjaksoksi. Lisäksi lämpöpumppujen asennus voisi kuulua kotitalousvähennyksen piiriin siten, että se lisäisi vähennyksen enimmäismäärää. Rakennusten energiatehokkuusluokituksissa voidaan ottaa käyttöön primäärienergiakertoimet 39, jotka tulisivat myös edistämään lämpöpumppujen käyttöä. Lämpöpumppujen suhteellista kannattavuutta voidaan parantaa korottamalla muiden lämmitysmuotojen hintoja esimerkiksi sähkölämmityksen ja öljylämmityksen verotusta. Erityisesti öljylämmityksen osalta verojen nosto nykyisestä 8,35 c/l 40 esimerkiksi Ruotsin tasolle, n. 40 c/l 41, lisäisi lämpöpumppujen ohella myös muiden energiatehokkuustoimenpiteiden kannattavuutta. 39 Kuten asuntoministeri Jan Vapaavuori esittää AsuntoForumissa Työ- ja elinkeinoministeriö, Verotaulukko Skatteverket, Ändrade skattesatser på bränslen, Decmber

16 Esimerkki Lämpöpumput Ruotsissa Rakennusten ja kiinteistöjen lämmityksestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet Ruotsissa noin 70 % vuodesta 1990 (ks. kuva alla). Suurin osa vähennyksestä selittyy kaukolämmön osuuden kasvulla ja viime vuosina myös lämpöpumppujen ja pellettien lisääntyneellä käytöllä samalla, kun öljyn käyttö on vähentynyt voimakkaasti. Myönteisen kehityksen taustalla ovat Ruotsin energiaviraston mukaan olleet suhteellisen korkeat energia- ja hiilidioksidiverot, öljyn hinnan nousu ja kaukolämmön osalta liittymistuet. Lisäksi lämpöpumpuille 1990-luvun puolivälissä järjestetty teknologiakilpailu on vaikuttanut lämpöpumppujen yleistymiseen halvempien hintojen ja paremman tehokkuuden myötä. Tärkeä tekijä lienee ollut myös valtiollinen sitoutuminen yhteiseen hankkeeseen Sisälämpötilan lasku mikä on tilanne? Kodin energiankulutuksesta jopa puolet kuluu lämmitykseen. Optimaalisena huonelämpötilana pidetään noin C. Makuuhuoneisiin suositellaan tätä muutamaa astetta viileämpää ilmaa ja vähän käytettyihin tiloihin (esim. vaatehuone, käytävät) vieläkin viileämpää. 42 Useimmissa asunnoissa huonelämpötila on kuitenkin nykyään liian korkea. Korkeisiin lämpötiloihin vaikuttaa esimerkiksi huonojen eristeiden tuoma vetoisuus ja koettu lisälämmöntarve. Työpaikoilla lämmitykseen on kiinnitettävä jo työsuojelun puolesta huomiota 43, mutta epäilemättä potentiaalia lämpötilansäätöön löytyy myös tältä puolelta. Alle 18 ja yli 26 C lämpötila eivät ole hyväksi ihmisen terveydelle Motiva Oy, 2007, Kodin energiankulutus, 43 Työsuojelupiirit,. Lämpöolot, 44 Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, 16

17 mikä olisi potentiaali? Arviolta kahden asteen sisälämpötilan lasku olisi mahdollista toteuttaa kautta Suomen kulutustottumuksia muuttamalla. Kahden asteen lämpötilan pudotus vastaa nykyisissä tavallisissa taloissa noin 10 % säästöä energiankulutuksessa. 45 Esimerkiksi vuoden 2005 asuin- ja palvelurakennuksissa lämmityksen hyötyenergian kulutus oli noin 56 TWh 46, josta säästö olisi siis ollut noin 5,6 TWh/v. Vuoden 2020 arvioidulla kulutuksella, noin 43 TWh 47, säästöpotentiaali olisi vastaavasti noin 4,3 TWh/v. Päästövähenemät vastaisivat 1,6 (2005) ja 1,1 miljoonan hiilidioksiditonnin (2020) päästövähennyksiä 48 vuosittain. On kuitenkin otettava huomioon, että rakennusten lämmöneristyksien parantumisen myötä kodin laitteiden tuottaman ja muun ilmaislämmön merkitys kasvaa. Lämmitysjärjestelmien säädöllä saatavan säästövaikutuksen vaikutus voikin olla esitettyjä arvioita pienempi, erityisesti vuoden 2020 jälkeen. mitkä ovat haasteet? Pääasiallinen haaste sisälämpötilan laskemiselle on ihmisten tottumusten muuttaminen. Vaikka omien toimien merkityksiä ilmastonmuutokselle ei ymmärrettäisi tai niitä väheksyttäisiin, voivat kannustimena lämpötilan laskulle olla terveyskysymykset tai säästöt lämmityskustannuksissa. Lisäksi huoneistoissa ja toimistoissa tulisi olla oikein asennetut ja helppokäyttöiset lämpötilamittarit sekä lämpötilansäätimet, jotta lämpötilaa voisi seurata ja säätää tarpeen mukaan. mitä voidaan tehdä? Pientaloissa ensisijainen keino kulutustottumusten muuttamisessa on tiedotus sopivasta lämpötilasta ja sen hyödyistä. Tiedotuksen tueksi olisi hyvä kerätä ajantasainen tieto nykyisistä sisälämpötiloista sekä syistä näiden lämpötilojen valintaan. Kerros- ja rivitaloissa tärkeä kannustin olisi siirtyminen huoneistokohtaiseen mittaukseen ja laskutukseen. Mm. YIT Rakennus tutkii tätä mahdollisuutta paraikaa. 49 Tärkeä rooli on myös uusilla automaatiotekniikoilla, joiden myötä ihmisten ei itse tarvitse olla valvomassa ja vaihtamassa lämpötiloja (ks. oheinen esimerkki). Sisäilman lämpötilaa voidaan laskea myös käyttämällä suhteellisen matalalämpötilaisia pintoja tilojen lämmitykseen, esimerkiksi lattialämmitystä, ilman, että lämpöviihtyvyys huononee. Ihmisen kokemaan lämpöviihtyvyyteen vaikuttavat pääasiallisesti ilman lämpötilan lisäksi ympäröivien pintojen lämpötila ja ilman liike. Jos jätetään selvyyden vuoksi ilman liikkeen vaikutus tarkistelematta, viihtyvyyslämpötila 50 riippuu arvoparista 45 Ilmastotalkoot.fi, 46 Tilastokeskus, Energiatilastot Tuomaala, Pekka, VTT, Teknologiapolut 2050 Rakennussektori, esitys työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijaseminaarissa , Oletuksena uudis- ja korjausrakentamisen energiansäästötoimenpiteiden optimistinen kehitys: uudisrakentamisessa rakentamismääräysten tiukentaminen -4% energiankulutuksesta ja passiivirakentaminen -10%; korjausrakentamisessa ulkovaipan energiatehokkuuden parantaminen -9% ja talotekniikan energiatehokkuuden parantaminen -11%. 48 Päästökertoimena käytetty 247 gco 2 /kwh. Laskettu IEA:n Suomea koskevista kaikkien polttoaineiden yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästökertoimista keskiarvo (uusimmat tiedot). 49 Tekniikka & Talous, , YIT siirtyy matalaenergiataloihin, 50 Ns. Fangerin PMV = 0, joka ilmaisee ihmisen neutraalina kokemaa lämpötilaa. 17

18 ilman lämpötila ja pintojen lämpötila. Oletetaan esimerkiksi, että tilaa lämmitetään laajoilla matalalämpötilaisilla pinnoilla, joiden keskilämpötila on 25 C. Ilman lämpötila on tilanteessa 17 C. Viihtyvyyslämpötila (ihmisen mukavaksi kokema lämpötila) on pyöreästi näiden keskiarvo, eli 21 C. Jos ilman lämpötilaa laskettaisiin +12 C:een, pitäisi pintojen lämpötiloja nostaa noin 30 C:een viihtyvyyslämpötilan 21 C ylläpitämiseksi. 51 Sama periaate toimii myös viilennyksen puolella, jossa tilojen viilennykseen voidaan käyttää suhteellisen korkealämpötilaisia (15-18 C) laajoja pintoja (esimerkiksi katto). Näin edellytykset mm. maaperän kylmän ja korkean lämpökertoimen lämpöpumppujen käytölle lisääntyvät voimakkaasti. Esimerkki Sääennusteperusteinen lämmityksenohjaus Ruotsalainen E-Gain on kehittänyt ennakoivan lämmityksenohjausjärjestelmän, joka hyödyntää suomalaisen Forecan sääennusteita. Näin kiinteistön lämmitys voidaan optimoida tulossa olevan säätilan mukaiseksi. Perinteisissä järjestelmissä lämpötilaa ohjataan ainoastaan hetkellisen ulkolämpötilan perusteella. E-Gain käyttää lämmitystarpeiden määrittelyssä hyväkseen ulkolämpötilan lisäksi myös tulevia lämpötilavaihteluita sekä tietoja tuulesta, auringon valosta ja siitä, miten rakennus itse kykenee varastoimaan lämpöenergiaa. Sääennusteperusteisella kiinteistöjen lämmityksen optimoinnilla voidaan saavuttaa jopa 15 prosentin energiansäästö. Lähde: Tekniikka & Talous, , Sääennuste ohjaa talon lämmitystä, Lämpimän käyttöveden kulutuksen vähentäminen mikä on tilanne? Veden lämmityksen osuus on noin viidennes kotitalouden energiankulutuksesta. Kokonaisvedenkulutus kerrostaloasunnoissa on keskimäärin 155 l/hlö/vrk ja pientaloissa parikymmentä litraa vähemmän. Arvioiden mukaan suomalaisten todellinen kulutus vaihtelee henkilöstä riippuen keskimäärin välillä litraa 52, joskin myös tätä suuremman ja pienemmän kulutuksen kotitalouksia löytyy. Kodin vedenkulutuksesta noin 39 % kuluu peseytymiseen, 22 % keittiössä. 13 % pyykinpesuun ja 26 % wc-pöntön huuhteluun. Arviolta % kokonaiskulutuksesta on lämmintä käyttövettä. 52,53 51 Teknisesti kysymys on matalalämpötilaisen säteilylämmityksen (matalaexergialämmitys) käyttöönotosta. Lisätietoja esim. LowEx, Heating and cooling with focus on increased energy efficiency and improved comfort, VTT tutkimusraportteja 2256, Motiva Oy, 2007, Kodin energiankulutus, 53 Työtehoseura, Kodin energiaopas, 18

19 mikä olisi potentiaali? Lämmintä käyttövettä kotitalouksissa voi säästää sekä teknisin toimin että käyttötottumusten muutoksilla. Ekologisesti kestävää kulutusta tavoittelevassa Hammarby Sjöstadin kaupunginosassa Tukholmassa tavoite on asetettu tasolle 100 l/hlö/vrk 54. Suomessa on puolestaan esitetty realistiseksi tavoitteeksi noin litran vuorokautista kulutusta 55. Teknisillä toimilla tarkoitetaan vedensäästössä esimerkiksi vesikalusteiden modernisointia, vedenpaineen pienennystä sekä lämminvesivaraajan lämpötilasäätöä. Näillä toimilla saatava säästövaikutus kokonaisvedenkulutukseen on % 56. Vesikalusteiden elinikä on noin vuotta 55, mutta myös vanhoja, toimivia vesikalusteita voidaan päivittää energiatehokkaiksi pienin korjauksin, kuten vaihtamalla suihkujen suuttimet. Lisäksi kotitalouden vedenkäyttöön vaikuttavat suuresti kulutustottumukset (ks. oheinen esimerkki). Etenkin kerros- ja rivitaloissa vettä kuluu helposti yli tarpeen, kun omaa kulutusta ei tunneta. Huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja laskutuksella saadaan arviolta noin 30 % säästö kokonaisvedenkulutukseen 57. Toteuttamalla sekä tekniset toimet 50 % kaikista kotitalouksista että muuttamalla käyttötottumuksia 80 % kerros- ja rivitalokotitalouksista vuoteen 2020 mennessä, energiansäästöpotentiaali lämpimän käyttöveden osalta olisi vuosittain noin 3 TWh ja päästöjen osalta 0,7 miljoonaa tonnia CO Laskelmaan on sisällytetty myös vedenhankinnassa, puhdistuksessa ja pumppauksessa (myös jätevesi) säästettävä energia ja päästövähennykset, jotka ovat yhteensä noin 66 GWh/v ja 0,02 milj. tonnia CO Tämä laskelma sisältää vain Tilastokeskuksen vuodelle 2006 ilmoittaman pien-, kerros- ja rivitalojen asukasmäärän noin 5,1 miljoonaa, joten potentiaali olisi todellisuudessa jopa hieman laskettua suurempi. Vaihtoehtoisesti, jos oletetaan kaikkien Suomen asukkaiden saavan vedenkulutuksensa 100 l/hlö/vrk tasolle, energiansäästö nykyisellä asukasmäärällä 5,3 milj. olisi 3,3 TWh/v ja vuoden 2020 ennustetulla asukasmäärällä 5,5 milj. 3,5 TWh/v. CO 2 -päästövähenemät olisivat vastaavasti 0,8 ja 0,9 miljoonaa tonnia. Vedenpuhdistuksessa säästyisi lisäksi energiaa ja päästöjä noin 31 GWh/v ja 0,01 milj. tonnia CO Hammarby Sjöstad, Når vi miljömålen?, 55 K-rauta, 2008, Kestävän asumisen opas, 56 Innotek Oy, 2000, Energo-ohjelma, 57 LVI-talotekniikkateollisuus, 2007, Huoneistokohtainen vedenmittaus, 58 Kerros- ja rivitaloissa asui vuonna 2006 yhteensä henkilöä ja pientaloissa henkilöä (Tilastokeskus, Asuntokunnat ja asuinolot 2006). Muita asumismuotoja laskennassa ei huomioitu ( henkilöä). Vedenlämmitys oletettiin 5-80 C ja lämmitystavaksi kaukolämpö (päästökerroin 247 gco 2 /kwh). Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19 kj/kg* C. Lämmintä vettä kokonaisvedenkulutuksesta arvioitiin olevan 45 %. Teknisten toimien säästöpotentiaaliksi oletettiin 30 %. 59 Vedenhankinnan, puhdistuksen ja vesijohtoverkkoon pumppauksen ominaiskulutuksena on käytetty 0,55 kwh/m 3 ja jäteveden puhdistuksen ja pumppauksen ominaiskulutuksena 0,35 kwh/m 3. Lähteet: Taloudellinen tiedotustoimisto, Vedestä, Tampereen kaupungin energiansäästösuunnitelma Loppuraportti , 19

20 mitkä ovat haasteet? Haasteet vedenkulutuksessa ovat yhtenevät sisälämpötilan laskulle. Käyttötottumuksiin vaikuttanee ensisijaisesti tiedon ja taloudellisen ohjauksen puute. Rivi- ja kerrostaloasukkaat maksavat tyypillisesti kiinteää henkilölukuun perustuvaa vesimaksua, jolloin oman vedenkäytön vähentämiseksi ei ole selkeää taloudellista kannustinta.. Vesihuollon näkökulmasta vähenevä kulutus voi aiheuttaa ongelmia veden laadun suhteen. Tämä voi näkyä esimerkiksi vesilaitoksien viestinnässä, koska vesihuolto on heidän vastuualuettaan. Kuluttajan kannalta ristiriitaiset viestit vedenkulutuksen vaikutuksista tekevät tottumusten muuttamisen haastavaksi. mitä voidaan tehdä? Vedenkulutuksen ja erityisesti lämpimän käyttöveden merkityksestä tulisi päivittää ajantasaiset tiedot ja lisätä kuluttajille kohdistuvaa tiedotusta. Lämpimään käyttöveteen liittyvää ohjeistusta tulisi selvittää yhdessä vesilaitosten kanssa, jotta vältytään ristiriitaiselta viestinnältä. Taloudellinen kannustin kuluttajille syntyy huoneistokohtaisen vedenmittauksen kautta. Vedenkulutusmittarit voitaisiin säätää rakennusmääräyksissä pakollisiksi uudisrakentamisessa ja putkiremonttien yhteydessä. Mittareiden asennuskustannuksia voitaneen vähentää merkittävästi mikäli tiedonvälityksessä ja asennuksessa hyödynnetään synergioita esimerkiksi reaaliaikaiseen sähkönmittaamiseen. Lisäksi vedenmittauksen laajamittainen toteuttaminen voi avata mahdollisuuksia uusille kotimaisille innovaatioille. Esimerkki Kotitalouden tuhlaava ja säästävä vedenkulutus Kotitaloudessa säästävällä lämpimän veden käytöllä voi vuodessa säästää lähes 5000 kwh sähköenergiaa, kuten alla oleva esimerkki osoittaa. Tuhlaava vedenkulutus Astioiden pesu ja huuhtelu juoksevalla vedellä 1800 kwh Kylpy joka toisella peseytymiskerralla 6200 kwh Muu veden käyttö 500 kwh Lämmin vesi yhteensä 8500 kwh Säästävä vedenkulutus Astioiden pesu ja huuhtelu altaassa (vastaa konepesua) 1000 kwh Peseytyminen suihkussa 2100 kwh Muu veden käyttö 500 kwh Lämmin vesi yhteensä 3600 kwh Lähde: Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, 2006, Esimerkkejä sähkön käyttötavoista, (viitattu ) 20

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta. energiakampanjoitsija

Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta. energiakampanjoitsija Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta energiakampanjoitsija Rakennusten merkitys ilmastolle 40 % energiasta 25 % päästöistä (Suomessa n. 30 %) Uusiutuvan energian osuus lämmityksessä kolmannes, kaukolämm

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Rakennusneuvos Erkki Laitinen, ympäristöministeriö Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere 1 Energy consumption in Europe [CEPMC] Transportation

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY

Lisätiedot

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Alustavat tulokset 30.10.2014

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Alustavat tulokset 30.10.2014 Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Alustavat tulokset 3.1.214 Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot