Uudet energiatehokkuusmääräykset tulevat oletko valmis? PUISTA BISNESTÄ 2009, Ylivieska Motiva Oy, johtava asiantuntija Tapio Jalo

Transkriptio

1 Uudet energiatehokkuusmääräykset tulevat oletko valmis? PUISTA BISNESTÄ 2009, Ylivieska Motiva Oy, johtava asiantuntija Tapio Jalo

2 Motiva Oy Rakennamme hyvinvointia edistämällä energian ja materiaalien mahdollisimman haitatonta ja tuottavaa käyttöä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö Henkilömäärä 35 Liikevaihto 4,5 M (2008) Laskutus asiakasryhmittäin TEM 65 % Muu julkinen hallinto 15 % Yritykset 10 % Ulkomaat 10

3 Esityksen sisältö, Osio I Energian käyttö rakennuksissa ja rakentamisessa 2010 energiatehokkuusmääräyksien uudet linjaukset Energiatehokkuuden uudet haasteet ja mahdollisuudet Keskustelu

4 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta, joka vastaa 30 prosenttia hiilidioksidipäästöistä Käytön mukaan rakennuksien: lämmitys 65 % sähkö 35 % (ENERDATA 2003) Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia 5 % Liikenne 16 % Muu teollisuus 35 % Muut 5 % Rakennusten energiankulutus 39 % Primäärienergian kulutus Suomessa 2004: 312,5 TWh

5 Peruslaskelma nykytilanteen mukaan LÄMMÖNKULUTUS TALOTYYPEITTÄIN V GWh/a ASUIN-, LIIKE- JA JULKISET RAKENNUKSET YHTEENSÄ 95 TWh ( NETTO, EI LÄMMINTÄ VETTÄ) Jäteilma Ulko-ovet Ikkunat Seinät Yläpohja Alapohja Omakotitalot Rivitalot Asuinkerrostalot Liike- ja toimistorakennukset* Julkiset palvelurakennukset * Liike- ja toimistorakennukset: kaupat, ravintolat, hotellit, toimistot, liikenteen rakennukset ja muut rakennukset Tuotantorakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset

6 EU tavoitteista myös Suomelle kovia haasteita Kasvihuonekaasupäästöt kokonaistavoite EU:ssa kasvihuonekaasujen vähentämiselle % vuoteen 1990 verrattuna (-30%, jos muut teollisuusmaat mukana) jakoa kansalliselle tasolle ei ole vielä, tulee sitova tavoite Uusiutuva energia uusiutuvien energialähteiden osuus 38% energian loppukulutuksesta Suomessa 2020, sitova tavoite biopolttoaineiden osuus 10% liikenteen polttoaineista, sitova tavoite Energiatehokkuus/Energiansäästö energiatehokkuuden lisääminen perusuraan verrattuna 20%:lla kokonaisenergiankulutuksesta 2020 jakoa kansalliselle tasolle ei ole vielä, indikatiivinen tavoite päästökaupan ulkopuolisen alueen päästöjen vähennys -16% 2020, sitova tavoite energiapalveludirektiivin mukainen absoluuttinen 17,8 TWh energiansäästötavoite vuonna 2016, indikatiivinen tavoite 9% keskimääräisestä loppukulutuksesta

7 TEM:n päävastuulla olevat energiatehokkuussopimukset ELINKEINOELÄMÄN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS TEOLLISUUS PALVELUT ENERGIA-ALA KUNTASEKTORIN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA KAUPUNGIT KUNNAT KUNTAYHTYMÄT HÖYLÄ III ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT LÄMMITYS- JA LIIKENNE- POLTTONESTEIDEN JAKELU SUUNNITTEILLA KIINTEISTÖMANAGERIT JA -SIJOITTAJAT

8 Energiatehokkuussopimukset muilla sektoreilla Liikenne (vastuu liikenne- ja viestintäministeriö) tavarakuljetukset ja logistiikka joukkoliikenne , uusi sopimus 2008 Asuinkerrostalo- ja rivitaloyhtiöt (vastuu ympäristöministeriö) energiansäästösopimus, RAKLI energiatehokkuussopimuksen valmistelu aloitettu Maatalous (vastuu maa- ja metsätalousministeriö) Maatilojen energiaohjelma selvitysvaihe käynnissä

9 Säästövelvoitetta ei ole jaettu sektoreille tasajaolla tilanne SEKTORI KULUTUS OSUUS SÄÄSTÖN MÄÄRÄ [TWh] [%] [TWh/9v] [GWh/a] Kotitaloudet 56,8 28,7 5,1 568 Liikenne 47,2 23,9 4,3 472 Teollisuus 46,2 22,6 4,0 440 Palvelut 30,9 15,6 2,3 309 Maa- ja metsätalous 10,2 5,2 0,9 102 Muut 7,9 4,0 0,7 78 Yhteensä 197,7 17,

10 ESD:n 9 % tavoite ja muut sovitut tai sovittavat tavoitteet Mikä määrä energiansäästöä tarvitaan muiden tavoitteiden saavuttamiseksi on täysin jäsenvaltiokohtainen asia, mutta kaikissa tarvitaan paljon Uusiutuvien osuus 38 % Päästöjen vähennys -16 % Biopolttoaineiden osuus 10 % Kasvihuonekaasupäästöt -20 % ESD ja energiansäästö 9 %

11 Rakennuksien energiatehokkuuden vertailuarvoja Tekninen tekijä Lämmitysenergian enimmäistarve ilman käyttöveden lämmitystä (kwh/hyöty-m2/v) U-arvot, W/m2K RakMK kwh/m2 RakMK kwh/m2 Matalaenergiarakennuksessa ( kwh/hyöty-m2/v) Tarkempi määrittely tulossa keväällä julkaistavassa ohjeessa Alapohja, maanvastainen Ulkoseinä Yläpohja Ikkunat, ovi Hirsiseinä min 180 mm 0,24 0,24 0,15 1,4 0,16 0,17 0,09 1,0 0,4 RIL Matalaenergiarakennukset. Asuinrakennukset Vaipan ilmanvuotoluku n50,1/h < 4,0 < 2,0 Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde % >30 >45 Ilmanvaihdon ominaissähköteho, kw/m3/s < 2,5 < 2,0 Passiivienergiatalo (enintään 20 kwh/hyöty-m2/v)

12 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen rakennuslupavaiheen lupamenettelyssä Rakenteet ja niiden lämmönläpäisykertoimet (U-arvot) ja ilmanvaihto + LTO esitetään lupakuvissa Lämpöhäviöiden tasauslaskelma, jossa hankkeen suunnitteluarvoja verrataan säädösten vähimmäisvaatimuksiin Jonkin osatekijän vertailulämpöhäviötä suurempi arvo edellyttää vastaavaa lämpöhäviön vähentämistä toisista osatekijöistä Tarvittaessa selvitys rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisestä toimivuudesta Hirsiseinälle (paksuus väh. 180 mm) oma vertailuarvo 0,4 W/m2K Pääsuunnittelijan allekirjoittama energiatodistus

13 Energiatehokkuuden haasteet ja mahdollisuudet Tutkimus- ja tuotekehitystarve, jossa sekä energia- ja kustannustehokkuus huomioon Rakenteiden kosteustekninen toimivuus Lämmöneristeiden toimivuus Uudet rakenneratkaisut, tiiviys ja kylmäsiltojen estäminen Suunnittelun ja työmaavaiheen laadunvarmistus sekä energiatehokkuuden toiminnallinen varmistaminen eli ToVa menettely Varautuminen määräyksien kokonaisuudistukseen 2012, jolloin siirrytään kokonaisnergiankulutukseen perustuva sääntelyyn ja primäärienergiakertoimien käyttöönottoon

14 Loppukulutus primäärienergia CO 2 -päästöt Loppukulutus lämpöä ja sähköä ei voi laskea yhteen Kokonaiskuva saadaan tarkastelemalla primäärienergiaa tai CO 2 päästöjä (ei ole sama asia, mutta antaa samansuuntaisia tuloksia) Primäärienergiakertoimia: öljy ja kaasu 1,1, kaukolämpö 0,4 (Helen CHP), sähkö 2,2 (Helen CHP), puuperäiset 0,2 Hintakertoimet ja energiapoliittiset kertoimet myös varteenotettavia vaihtoehtoja (EPBD) Suomen keskimääräinen sähkönhankinta kgco 2 /MWh, energiakatselmustoiminnan marginaaliperusteinen kerroin 700 kgco2/mwh

15 Esimerkki energiatodistukset jatkossa? Otetaan käyttöön kokonaisenergiankulutukseen perustuva tarkastelu, jossa mukana primäärienergiatarkastelu/co2-päästöt sekä uudisrakentamisessa rakentamiseen käytettävä ja sitoutuva energia Siirrytään olemassa olevissa rakennuksissa erilliseen tarkastukseen perustuviin todistuksiin, jossa voidaan ottaa kantaa toiminnallisuuteen ja saadaan kartoitettua parannusehdotukset Organisoidaan erillisten todistuksien laatijoiden täydennyskoulutus ja todistuksien laadunvarmistus sekä seurantajärjestelmä Kokonaisenergiantehokkuuden vertailu paranee Energialuokan vaikutus rakennusten arvoon kasvaa Energiatodistuksesta tehokas markkinatyökalu

16 Esityksen sisältö, osio II Energiatehokkuusvalmiuksien luominen Energiankäytöstä ja kulutuksen seurannasta kokonaisvaltaiseen energiankäytön hallintaan ja energiatehokkuuden parantamiseen Energiatehokkuusjärjestelmä, ETJ Energiatehokkuudesta innovatiivista liiketoimintaa

17 Energiatehokkuusvalmiuksien rakentaminen Markkinoiden hyväksyntä Asiantuntijaverkosto(t) Metodiikka ja työkalut Määritelmät ja yhteinen näkemys energiatehokkuudesta

18 Määritelmästä tavoitteisiin Energian käytön tehokkuuden parantaminen = energian ominaiskulutuksen alentaminen Ominaiskulutus = suhteellinen energiankulutus tuoteyksikköä tai tiettyjä palvelua kohti laskettuna kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen energian saatavuuden turvaaminen, energiakustannusten alentaminen ja muut ympäristönäkökohdat TEM energiatehokkuusmääritelmä:

19 Energiatehokkuusjärjestelmä, ETJ 1/3 ETJ:n käyttöönotto edellytetään energiatehokkuussopimuksien toimenpideohjelmissa voidaan soveltaa omana järjestelmänään tai integroida yrityksen ISO järjestelmään Energiatehokkuustoiminnan määrittely tavoitteet ja jatkuva parantaminen Suunnitteluvaihe energiankäytön ja seurannan nykytilanteen analysointi käytön ja ylläpitotoimintojen kartoitus ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA, ETJ TOIMENPIDESUUNNITELMA

20 Energiatehokkuusjärjestelmä, ETJ 2/3 ETJ ja toimenpidesuunnitelma tavoitteet, aikataulu ja toimenpiteet kuntoarviot, energia- ja seurantakatselmukset ESCO-toiminta ylläpidon kehittäminen kulutusseurannan tehostaminen hankintaperiaatteet uusiutuvat energialähteet käyttötapamuutokset koulutus ja viestintä

21 Energiatehokkuusjärjestelmä, ETJ 3/3 Täytäntöönpano ja toteutus vastuut resurssit työnjako Tarkkailu ja korjaavat toimenpiteet Johdon katselmus tuloksien raportointi ja vertailu uusi energiatehokkuussuunnitelma

22 Asuminen energiatehokkaaksi Pientaloissa (51 % rakennusten lämmityksestä) korostuvat johtumishäviöt ja päästöjen kannalta erityisesti lämmitystavan merkitys (sähkölämmitys vs. maalämpöpumppu 3:1) haasteena onkin pientaloissa sekä energiatehokkuuden lisääminen, että lämmityssähkön ja öljyn käytön vähentäminen Kerrostaloissa (21 % rakennusten lämmityksestä) korostuu sähkönkulutuksen merkitys ja lämpimän käyttöveden kulutus sekä lämmitysjärjestelmien perussäätö haasteena estää mm. märkätilojen sähköisien ns. mukavuuslämmityksien turha käyttö, sekä varmistaa ilmanvaihdon sähköjälkilämmityksien, kodinkoneiden sekä valaistuksen tarpeenmukainen käyttö, lisätä käyttöveden reaaliaikainen asuntokohtainen seuranta ja laskutus Käyttäjien asenteen ja ylläpidon merkityksen painottuminen haasteena saada energiatehokkuus läpinäkyväksi ja painoarvona mukaan kaikkiin hankintoihin ja korjausrakentamiseen

23 Lisää energiatehokkuutta toimitiloihin Energiatehokkuudessa korostuu erityisesti laitteiden sähkönkulutus, mutta myös valaistus ja ilmanvaihdon puhaltimet merkittäviä kulutuseriä Lämmityksen merkitys päästöjen kannalta vähäisempi erityisesti yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon tapauksessa Jäähdytyssähkön osuus suhteellisen pieni, mutta kasvussa Parantamisen keinoja: Tarpeenmukainen ohjaus ja matalapainejärjestelmät Rakennuksen optimointi (mm. talotekniikan ja rakennusvaipan integrointi, massan hyödyntäminen, lasitusten järkevä käyttö, energian varastointi, tehon leikkaus, ennakoiva säätö, rakenteellinen muunneltavuus, tilatehokkuuden kasvattaminen)

24 Toimitalon (-60 luku) korjaustoimenpiteiden vaikutus Avainmoduuli Ala- ja yläpohjan eristystason parantaminen Ulkoseinien eristystason parantaminen Ikkunoiden uusiminen energiatehokkaiksi Osuus lämmitys- ja jäähdytysenergiasta % Energiankulutuksen muutos-vaikutus % Ilmavuodot/ Tiiveyden parantaminen Ilmanvaihdon ja sisäolosuhteiden parantaminen sekä lisäjäähdytys Lämmöntalteenoton käyttöönotto Talotekninen optimointi Yhteensä

25 2010-luvulla hallittua matalaenergiarakentamista ja alueellisen energiatuotannon optimointia Siirrytään matalaenergiarakentamiseen, jossa otetaan huomioon alueellinen energiatuotanto ja uusiutuvan energian laaja hyödyntäminen Matalaenergiarakennuskonsepti otetaan käyttöön kaikissa rakennustyypeissä ja markkinoilla on erilaisia kokonaiskonsepteja pientaloista isoihin rakennuksiin Kokonaispalvelukonseptit tuotteistetaan integroimalla erilaiset ratkaisut kokonaisuudeksi, jossa helppokäyttöiset suunnittelutyökalut ominaisuuksien, olosuhteiden ja energiatehokkuuden tarkasteluun ja valintaan energiansäästö ja kustannustehokkuus konkretisoidaan elinkaaritarkastelussa myös rahana, rakennusten ympäristöluokitus yleistyy ympäristöarvo konkretisoidaan energiatodistuksessa päästöjen vähentymisenä ja energiatehokkuuden lisäarvo konkretisoituu rakennuksen jälleenmyyntiarvossa hallitun suunnitteluprosessin lisäksi panostetaan rakentamisen ohjaukseen sekä laadunvarmistukseen energiankulutuksen seuranta, ohjaus ja laskutus perustuvat reaaliaikaiseen analysoivaan ja raportoivaan langattomaan tiedonsiirtoon

26 Elinkaaritarkastelut kehittyvät NORDTEST-standardi (Life Cycle Costs) pohjoismaissa: ISO (Life Cycle Costs) standardi Life Cycle Costing. Davis Langdon Consulting Use of LC guides in open building manufacturing. VTT ( Kansallisesti CUBE -ohjelman ohje: Ympäristöklusterin tutkimusohjelman:

27 Kiinteistö- ja rakennusalan energiatehokkuusvisio Suomalainen asuin- ja toimintaympäristö nousee vahvuudeksi kansainvälisessä kilpailussa Visio Suomi on tunnustettu edelläkävijä rakennetun ympäristön energiatehokkuudessa ja ympäristöystävällisyydessä RAKLIn ja kiinteistö- ja rakennusalan tavoitteet Kiinteistöjä ja toimitiloja johdetaan ja käytetään energiatehokkaasti ja asiakaslähtöisesti Nykyisen kiinteistökannan käyttöön suhteutettu primäärienergiankäyttö laskee 20 % vuoteen 2020 mennessä Kiinteistöjen uudistuotannosta 50 % toteutetaan passiivienergiaratkaisuina, ja 20 % energiaomavaraisina vuoteen 2020 mennessä Näkökulmat Tieto, työvälineet ja osaaminen Palvelut, teknologia ja ratkaisut Omistus ja käyttö Toimintaympäristö ja markkinat

28 Uusia mahdollisuuksia lisäarvopalveluille Elinkaaripalvelut Performance Contracting ja ESCO-toiminta Design-Build-Operate Design-Build -projektit Toiminnalliset vaatimukset Järjestelmätoimitukset Komponenttien valmistus Preskriptiivinen ohjaus

29 Innovatiivisen energiatehokkuustoiminnan edistäminen Kokonaisvaltainen tarkastelu tarvenäkökulma tarjonnan näkökulma yleisen liiketoiminnan edistäminen Lähestymistavat yrityskehitysmalli (yrityskehitysorganisaatiot ja tutkimusohjelmat) kysyntämalli (energia-analyysien ja -katselmustoiminnan kehittämis- ja liiketoimintapotentiaali) yleisen edistämisen malli (rajoittavien tekijöiden poisto, tietoisuuden lisääminen, avoimet mallit, osaaminen liiketoiminnan näkökulmasta) TEM:n toimeksiannosta tehty esiselvitys 2008: Energiatehokkuudesta innovatiivista liiketoimintaa, Advansis Oy

30 KIITOS!