Käyttötottumusten vaikutus pientalon energiankulutukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käyttötottumusten vaikutus pientalon energiankulutukseen"

Transkriptio

1 Janne Käyttötottumusten vaikutus pientalon energiankulutukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Talotekniikan koulutusohjelma Insinöörityö

2 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Janne Käyttötottumusten vaikutus pientalon energiankulutukseen 60 sivua + 2 liitettä Tutkinto insinööri (AMK) Koulutusohjelma talotekniikka Suuntautumisvaihtoehto LVI, suunnittelupainotteinen Ohjaaja lehtori Jyrki Viranko Insinöörityö on laadittu RTY-projektin aikana kerätystä tutkimustiedosta. Hankkeen tarkoitus oli selvittää asukkaiden käyttötottumusten vaikutuksia pientalon energiankulutukseen ja vertailla saatuja tuloksia laskennalliseen kulutukseen. Tässä työssä pyrittiin selvittämään, mitkä käyttötottumukset ja asiat vaikuttavat rakennusten todelliseen energiankulutukseen. Käyttötottumuksiksi luetaan mm. vedenkäyttö ja varsinkin lämmityskauden lämpötilojen hallinta. Käyttötottumuksien vaikutusta energiankulutukseen tutkittiin erilaisilla mittauksilla ja laskelmilla. Laskentaan perustuva energiaselvitys tehtiin D.O.F. tech Oy:n energialaskentaohjelmalla, jolla saatiin selvitettyä rakennusten teoreettinen ostoenergiantarve. Laskenta tehtiin Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaisilla vakioarvoilla sekä korjatuilla arvoilla. Viimeiseksi laskettiin rakennusten kokonaisenergiankulutukset toteutuneilla arvoilla. Kohteiden todelliset energiankulutukset saatiin selville energialaitoksilta ja seurantamittausten avulla. Tehtyjen mittausten ja laskelmien perusteella tutkittiin sisälämpötilojen laskennallista vaikutusta lämmitysenergiankulutukseen ja sitä, kuinka suuri säästö saadaan aikaan, kun sisälämpötilaa pudotetaan yhdellä asteella. Tutkimuksen perusteella Motivan ilmoittama vedenkulutuksen tavoitetaso vaikuttaa olevan turhan korkea. Vedenkulutuksen osalta tehtiin laskelma, paljonko toisi säästöä, jos suomalaisten keskimääräinen vedenkulutus pudotettaisiin nykyisestä 155 litrasta 100 litraan vuorokaudessa asukasta kohden. Työssä esitellään erilaisia keinoja energiansäästöön pientalossa. Insinöörityössä todettiin, että asukkaiden käyttötottumuksilla on erittäin suuri vaikutus lopulliseen energiankulutukseen. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että suurin energiansäästö saadaan aikaan oikeilla sisälämpötiloilla. Avainsanat pientalon energiankulutus, energialaskenta, RakMK D5, vedenkulutus

3 Abstract Author Title Number of Pages Date Janne Impact of user habits on energy consumption in a single-family house 60 pages + 2 appendices 18 April 2012 Degree Bachelor of Engineering Degree Programme Building Services Engineering Specialisation option HVAC Engineering, Design Orientation Instructor Jyrki Viranko, Senior Lecturer This Bachelor s thesis was based on data gathered during a separate project. The main objective of the thesis was to compare the actual energy consumption of a single family house to the calculated consumption, and determine whether there is a difference in the two. The purpose of the study was to find out the factors that affect the actual consumption, and especially the role of the residents habits. The habits taken into consideration were e.g. water consumption and temperature control during the heating period. Various calculations and measurements were carried out to determine the effect of the habits on energy consumption. The measurements and calculations were used to assess the effect of indoor temperature lowering to the overall heating energy consumption and the amount of savings achieved with a one-degree drop of the inside temperature. According to the results, the desired value for water consumption could be lower. The possible energy conservation if average daily water consumption was lowered from 155 liters per inhabitant to 100 liters per inhabitant was calculated. This Bachelor s thesis established that the habits of the residents play a very important role in the overall energy consumption in a single family house. Furthermore it seems that the most significant energy conservation could be achieved through correct indoor temperatures. Keywords energy consumption, single-family house, RakMK D5, energy calculations, water consumption

4 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 RTY-projekti 2 3 Hankkeen toteutus Valintaprosessi Haastattelut Energiankulutusten mittaukset Sisäilmanlaadun mittaukset Lämpökamerakuvaukset Ilmavirrat Tiiviysmittaukset 11 4 Kohteet Talo Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset LVI-järjestelmä IAQ-mittaukset Talo Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset LVI-järjestelmä IAQ-mittaukset Talo Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset LVI-järjestelmä IAQ-mittaukset Talo Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset LVI-järjestelmä IAQ-mittaukset Talo Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset LVI-järjestelmä IAQ-mittaukset 32

5 5 Energialaskelmat Laskennan kulku Laskentaohjelma RakMK D5:n laskentaan perustuva energiaselvitys Toteutuneeseen kulutukseen perustuva energianlaskenta Kohteiden kulutustiedot vuodelta Vertailu/analyysi Vedenkulutus Sähkönkulutus Sisälämpötilat Vertailu laskennallisten ja todellisten energiatehokkuuksien välillä Tiiviysmittaukset 46 6 Käyttötottumusten vaikutus Talo Talo Talo Talo Talo Yhteenveto 52 Lähteet 60 Liitteet Liite 1. Tiiviysmittausraportti Liite 2. Energiaselvitys

6 Lyhenteet IAQ Indoor air quality. Sisäilman laatu LTO Lämmöntalteenotto RakMK Suomen rakentamismääräyskokoelma RTY Rakennustarkastusyhdistys RTY ry

7 1 1 Johdanto Tämä insinöörityö on laadittu RTY-projektin aikana kerätystä materiaalista ja tiedosta. Projekti on Rakennustarkastusyhdistyksen ja Vantaan rakennusvalvonnan tilaama työ, jota lähdettiin toteuttamaan opinnäytetyön muodossa. Projektin tarkoituksena oli selvittää käyttötottumusten vaikutusta pientalon energiankulutukseen ja verrata saatuja tuloksia laskennalliseen tulokseen. Hanke toteutettiin etsimällä viisi pientaloa, joissa asuvien perheiden käyttötottumuksien vaikutusta energiankulutukseen alettiin tutkia erilaisilla menetelmillä ja laskelmilla. Rakennuksissa käytettävän ja rakentamiseen kuluvan energian osuus koko energian loppukäytöstä oli 42 % vuonna Suurin osuus oli rakennuksissa käytetyllä sähköja lämmitysenergialla: 38 % koko maan energian loppukäytöstä. Tietoisuus rakennuksen kokonaisenergiankulutuksesta ja tieto sen parantamismahdollisuuksista on ennen kaikkea kiinteistön omistajan etu, sillä mitä vähemmän kiinteistö kuluttaa energiaa, sitä enemmän kiinteistön omistaja säästää rahaa. (1.) Tässä opinnäytetyössä on pyritty selvittämään, mitkä asiat ja käyttötottumukset vaikuttavat rakennusten todelliseen energiankulutukseen. Käytetty tieto on kerätty projektin aikana suoritetuista seurantamittauksista, Suomen rakentamismääräyskokoelmien (RakMK) osista D2, D3 ja D5, SFS-standardeista, energialaitoksilta, D.O.F. tech Oy:n Marko Saikkoselta ja kohteiden asukkailta.

8 2 2 RTY-projekti Rakennustarkastusyhdistys RTY ry halusi täydentää ja jatkaa RTY:n projektia Energialisäarvoa rakennusvalvonnan opastuksella toisella projektilla Käyttötottumusten vaikutus pientalon energiankulutukseen. Energiatehokas rakennus ei vielä takaa sitä, että energiankulutus siinä toteutuu optimaalisesti. Loppujen lopuksi rakennuksen käyttäjien tavat ja tottumukset ratkaisevat kokonaisenergiankulutuksen tason. Käyttäjien tulee myös osata huoltaa ja hoitaa teknisiä laitteita oikealla tavalla. Projektin organisaatio Projektin toteuttajana on toiminut LVI-insinööriopiskelija Janne, ja hänen ohjaavana opettajanaan ja projektipäällikkönä on toiminut Metropolian ammattikorkeakoulusta lehtori Jyrki Viranko. Vantaan Rakennusvalvonnasta projektin yhdyshenkilönä on ollut LVI-tarkastusinsinööri Sakari Saario ja RTY-koordinoinnista on vastannut Vantaan Rakennusvalvonnan lupaosaston päällikkö Ilkka Rekonen. 3 Hankkeen toteutus 3.1 Valintaprosessi Hankkeeseen tarvittiin viisi erilaista pientaloa. Vantaan Rakennusvalvonnasta sain muutaman projektiin sopivan kohteen yhteystiedot, ja itselläni oli muutama sopiva kohde tiedossa. Aloitin soittelemalla kaikkien kohteiden asukkaille ja kerroin heille tulevasta projektista. Kyselin, onko heillä mielenkiintoa ja aikaa osallistua projektiin. Muutaman puhelinsoiton jälkeen minulla oli jo viisi sopivaa kohdetta, jotta projekti saatiin käyntiin. Kohteiden varmistuttua joulukuussa 2011 tein alustavan projektisuunnitelman, joka lähetettiin Rakennustarkastusyhdistykselle. Tiedustelin Metropolian Ammattikorkeakoulun laboratorioinsinööriltä, millaisia mittareita koululta löytyy ja onko niitä saatavilla projektin käyttöön. Koululta saatiin Teknocalorin IAQ-CALC mittareita projektin käyttöön. Teknocalorin IAQ-CALC mittareilla kohteissa mitattiin huoneistojen sisäilman laatua.

9 3 3.2 Haastattelut Kohteiden asukkaita haastateltiin ennen varsinaisen projektin alkua. Haastatteluissa kävimme asukkaiden kanssa läpi, mitä erilaisia käyttötottumuksia heillä oli esim. saunan käytön, takan käytön, tuuletuksien, remonttien ym. suhteen. Kyselin myös, millaisia vesikalusteita heillä oli, ilmanvaihtokoneen ohjauksesta ja käytöstä, sisälämpötiloista sekä veden ja saunan käyttöön liittyvistä tavoista. Kerroin valittujen kohteiden asukkaille, että heidän tulisi sitoutua pitämään kirjaa mahdollisista normaalista poikkeavista käytännöistä, jotka vaikuttivat energiankulutukseen (esim. takan käyttö). Mittausten valmistuttua haastattelin asukkaita uudestaan ja kyselin heiltä erilaisista kulutuksiin liittyvistä käyttötottumuksista. 3.3 Energiankulutusten mittaukset Pidimme palaverin Vantaan Rakennusvalvonnassa, jossa mietimme ja tutkimme, millä mittareilla voisimme seurata kohteiden sähkönkulutusta. Saimme Ensto Finland Oy:ltä projektiin sopivan energiamittarin. Otin yhteyttä yrityksen edustajiin ja tiedustelin energiamittareiden sopivuutta ja saatavuutta. Sovimme, että tapaamme Porvoossa yrityksen konttorilla tammikuun alussa vuonna Palaverissa Ensto Finland Oy:n edustajien kanssa sovimme, että saamme käyttöömme jokaiseen kohteeseen evahtienergiamittarit. Jokaiseen kohteeseen asennettiin Enston evahti-energiamittarit, joilla voitiin seurata kodin energiankulutusta selkeän mittarin avulla. Enston evahti (kuva 1) näyttää kodin sähkönkulutuksen suhteessa keskikulutukseen. Sen idea on yksinkertainen: vihreä on hyvä, punainen on paha. Mittarin nousu punaiselle tarkoittaa ylimääräistä kuormitusta, ja mittari palautuu takaisin vihreälle napsauttamalla joitakin sähkölaitteita pois päältä. Sillä voi tarkastella kodin kokonaiskulutusta tunti-, vuorokausi-, viikko-, kuukausi- tai vuositasolla.

10 4 Kuva 1. Ensto evahti-energiamittari Sähköenergiankulutusta mitattiin kaikissa kohteissa Enston evahdeilla. Neljässä kohteessa mitattiin kokonaisenergiankulutusta. Yhdessä kohteessa (talo 3) päätimme mitata ainoastaan lämmitysenergian kulutusta, koska näin saimme selville, paljonko tilojen ja käyttöveden lämmitysenergian osuus oli tämän kohteen kokonaisenergiankulutuksesta (kuva 2). Kolmessa kaukolämpöön liitetyssä kohteessa saimme lämmitysenergiankulutuksen selville suoraan energiayhtiöiltä. Paroc-passiivitalossa oli käynnissä laajemmat seurantamittaukset sähkönkulutuksen osalta, ja näin saimme tarkat tiedot asukkaalta.

11 5 600 viikkokulutus kwh viikkokulutus kwh Kuva 2. Otos energiankulutusmittauksesta , talo Sisäilmanlaadun mittaukset Sisäilman laatua mitattiin Teknocalorin IAQ-CALC mittareilla kahdessa eri vaiheessa. Talviajan mittaukset tehtiin helmikuussa 2012 ja kesäajan mittaukset 6/2012 8/2012. Talviajan mittausjakso oli vain viikon mittainen, kun taas kesäajan jakso oli n. 2,5 kk. IAQ-mittareilla mitattiin kohteiden hiilidioksipitoisuuksia, huonetilan suhteellista kosteutta ja lämpötilaa. Mittaukset suoritettiin standardin SFS 5511 (Ilmastointi. Rakennusten sisäilmasto. Lämpöolojen kenttämittaukset) ohjeita soveltaen, huomioiden, etteivät mittarit ole asukkaiden tiellä. Standardissa on määritelty mittalaitteen etäisyydet lattiasta ja seinistä. (2.) IAQ-CALC 7525 (kuva 3) mittaa CO 2 -pitoisuutta, lämpötilaa ja kosteutta sekä laskee märkälämpötilan, kastepisteen, absoluuttisen kosteuden ja ulkoilmaprosentin. Ulkoilmaprosentin laskenta tarkoittaa ulkoilman prosenttiosuutta CO 2 -pitoisuudesta tai lämpötilamittauksista. Tallennettuja tietoja voidaan selata mittarin näytöllä tai purkaa tietokoneelle. Mittaustuloksissa on aina mukana mittausjakson maksimi- ja minimiarvot, keskiarvo sekä mittausten lukumäärä.

12 6 Sisäilmastolle asetetut laadun tavoitearvot saatiin Sisäilmastoluokitus 2008 ohjekortista. Sisäilmastoluokituksen tavoitteena on rakentaa entistä terveellisempiä ja viihtyisämpiä rakennuksia. Sisäilmastoluokkia on olemassa kolme: S1, S2 ja S3. Luokka S1 on paras (3). Taulukko 1. Ilman laadun tavoitearvot (3, s. 6). Kuva 3. TSI IAQ-CALC monitoimimittari

13 7 3.5 Lämpökamerakuvaukset Lämpökamerakuvaukset suoritettiin Fluke TiR -merkkisellä lämpökameralla (kuva 4). Lämpökamerakuvauksia tehtiin 2012 talvella helmikuun ja maaliskuun aikana. Kuvaukset suoritettiin pakkaspäivinä, koska sisä- ja ulkolämpötilaeron ollessa suurempi kuvaukset onnistuvat paremmin. Kuvaukset tehtiin rakennusten sisä- ja ulkopuolelta. Lämpökamerakuvauksien tarkoitus oli kartoittaa, ilmeneekö kohteissa mitään normaalista poikkeavia lämpövuotoja. Lämpökamerakuvauksien tuloksia tarkasteltiin silmämääräisesti, eikä mainittavia lämpövuotoja ollut havaittavissa missään kohteessa. Tyypillisimmät lämpövuodot olivat ovien ja ikkunoiden reunoissa. Kuva 4. Kuvauksissa käytetty Fluke TiR -lämpökamera

14 8 Lämpökamerakuvasta (kuva 5) huomaa, mistä kohtaa sisältäpäin tuleva lämpö karkaa rakennuksesta ulos. Lämpökamerakuvassa lämpötilat on ilmoitettu Fahrenheit-asteina. Kuvassa punainen väri tarkoittaa lämpöisintä kohtaa, ja mitä sinisempi on väri, sitä viileämpi on ilma. Kuva 5. Lämpökamerakuva rakennuksen ulkopuolelta

15 9 Kuva 6. Edellinen lämpökamerakuva näkyvänä kuvana Lämpökamerakuvasta saa tulostettua raporttiin näkyvän kuvan (kuva 6) ja erilaisia tietoja kuvauksesta: mm. päivämäärä, taustalämpötila, keskilämpötila, kameran malli jne. (kuva 7). Kuva 7. Lämpökamerakuvan tietoja

16 Ilmavirrat Kohteissa mitattiin tulo- ja poistoilmavirrat ja saatuja tuloksia verrattiin olemassa oleviin mittauspöytäkirjoihin ja tarkastettiin, että ne täyttivät Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2:ssa annetut minimi-ilmamäärät (4). Mittaustuloksia verrattiin myös ilmanvaihtosuunnitelmissa oleviin arvoihin. Ilmavirrat mitattiin ALNOR AXD-560 -merkkisellä mikromanometrillä (kuva 8), joka mittaa painetta sekä laskee ilman nopeutta ja tilavuusvirtoja. Laitteen muistiin mahtuu mittaustulosta. Laite laskee myös tilastotietoja tallennetuille mittausarvoille. Kaikki tallennetut mittaustulokset voidaan lukea laitteen omalta näytöltä tai siirtää tietokoneelle. Kuva 8. ALNOR AXD-560 -mikromanometri

17 Tiiviysmittaukset Jokaisessa rakennuksessa tehtiin tiiviysmittaukset. Tiiviysmittausten tavoitteena oli löytää rakennusten mahdolliset ilmavuotokohdat, parantaa asumisviihtyvyyttä ja lämpötaloutta. Tiiviysmittaaja tarvitsi tiedot rakennusten ylä- ja alapohjarakenteista, ulkoseinärakenteista, ilmanvaihdosta, ilmatilavuudesta ja vaipan alasta. Mittausten alussa selvitettiin ulko- ja sisälämpötilat, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Tiiviysmittaus suoritettiin Minneapolis Blower Door model 4 -painekoelaitteistolla (kuva 10) Lämpötilamittauksissa sekä tuulen nopeuden määrityksessä käytettiin Veloci Calc Plus 8386A -monitoimimittaria. Tiiviysmittaus suoritettiin sekä ali- että ylipaineisena SFS-EN standardin mukaisesti menetelmällä B. Rakennuksista ulos lähtevät ilmastointikanavat ja savuhormit oli tukittu (kuva 9) ja tarvittaessa teipattu. Kaikki ikkunat ja ovet olivat suljettuina kokeen aikana. Mittaustuloksista saatiin selville rakennuksen vaipan ilmavuotoluku n50 ja q50. Vuotoilmamäärä suhteutettuna rakennuksen ilmatilavuuteen antaa tulokseksi n50-luvun ja vuotoilmamäärä suhteutettuna mitattavan tilan vaipan pinta-alaan antaa tulokseksi q50- luvun. Uusi RakMk D3, joka astui voimaan , määrittää ilmavuotoluvuksi q50- luvun. Kuva 9. Tukittu liesituulettimelta ulos lähtevä ilmastointikanava

18 12 Kuva 10. Mittauslaitteisto Minneapolis Blower Door model 4 4 Kohteet 4.1 Talo 1 Rakennus on vuonna 2008 valmistunut puuverhoiltu pakettitalo Helsingissä. Rakennus on 2-kerroksinen. Lisäksi rakennukseen kuuluu autotalli ja varasto, jotka on rakennettu asuinrakennuksen kylkeen. Rakennuksen piha-alue sijoittuu toiseen päätyyn ja taakse. Rakennuksessa asuu kaksi aikuista ja kaksi kouluikäistä lasta. Alakerrassa on keittiön, olohuoneen ja eteistilan lisäksi kodinhoitohuone, pesuhuone, sauna, wc, vaatehuone ja tuulikaappi. Rappusten alle on sijoitettu pieni varastotila. Yläkerrassa on neljän makuuhuoneen lisäksi kylpyhuone ja porrasaula.

19 13 Asuinrakennuksen huoneistoala on 130 m² ja autotallin ja varaston 29,2 m². Rakennusten yhteenlaskettu brutto-ala on 186 m². Rakennusten laskettu ilmatilavuus on 432 m³. Huonekorkeus alakerrassa on 2,59 m ja yläkerrassa 2,57 m Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset Talon 1 eri rakennusosien U-arvot olivat seuraavat: ulkoseinät asunto 0,21 W/m²K ulkoseinät autotalli 0,35 W/m²K yläpohja asunto 0,13 W/m²K yläpohja autotalli 0,15 W/m²K alapohjat 0,20 W/m²K (tuulettuva) ovet asunto 1,4 W/m²K ovi autotalli 1,5 W/m²K ikkunat 1,2 W/m²K.

20 LVI-järjestelmä Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Ilmanvaihtokoneena rakennuksessa on Vallox Digit SE (kuva 11), joka on sijoitettu autotallin päässä olevaan varastotilaan. Ilmanvaihtokoneessa on ristivirtakennolla toteutettu lämmöntalteenotto (LTO). Ilmanvaihtokoneessa on sähköinen tuloilman jälkilämmityksen säätö. Valmistajan ilmoittama LTO:n hyötysuhde on yli 60 %. Mittaamalla tarkastettiin, että ilmamäärät vastaavat suunnitelmissa esitettyjä ilmavirtoja. Kuva 11. LTO-kone VALLOX DIGIT SE Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon. Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisen lattialämmityksen avulla. Autotallissa ja varastossa on myös lattialämmitys. Rakennus on liitetty kaukolämpöön Danfossin PKL-113-lämmönjakokeskuksen (kuva 12) avulla. Lämmönjakokeskus sisältää lämpimän käyttövesipiirin lisäksi kaksi lämmityspiiriä. Tämä mahdollistaa mm. kosteiden tilojen lattialämmityksen toiminnan läpi vuoden riippumatta lattialämmityksen tarpeesta.

21 15 Kuva 12. Lämmönjakokeskus DANFOSS PKL IAQ-mittaukset IAQ-mittauksia suoritettiin kahtena vuodenaikana. Vuoden 2012 helmikuussa tehtiin talviajan mittaukset ja kesäajan mittaukset kesä-elokuun välisenä aikana. Lähempi tarkastelu tehtiin lämmityskauden mittaustuloksista. Lämmityskauden mittaustuloksista selvisivät perheen käyttötottumukset sisälämpötilojen suhteen. Mittauksista kävi ilmi, että koko tarkastelujakson ajan sisälämpötilan keskiarvo oli 25,2 ⁰C. Myös kesäajan sisälämpötilan keskiarvo oli 25,2 ⁰C. Haastattelussa asukkaat kertoivat, että pienempikin sisälämpötila olisi ihan riittävä. Asukkaat olivat tottuneet lämpöiseen, koska heidän edellisessä kerrostaloasunnossaan sisälämpötila oli lämmityskaudella yli 25 ⁰C. Lämmityskaudella hiilidioksidipitoisuuden keskiarvo oli 427,3 ppm ja kesäajan pitoisuudet 443,6 ppm. Hiilidioksidipitoisuudet olivat hyvällä tasolla, sillä ne täyttivät sisäilmaluokalle S1 asetetut tavoitearvot.

22 20:45:10 5:00:04 13:14:59 21:29:53 5:44:48 13:59:43 22:14:37 6:29:31 14:44:25 22:59:20 7:14:14 15:29:09 23:44:03 7:58:57 16:13:52 0:28:46 8:43:41 16:58:35 1:13:30 16 Alla olevassa kuvaajassa (kuva 13) näkyvä piikki hiilidioksidipitoisuudessa johtuu siitä, että perheellä oli yli kymmenen ihmistä vieraana kyseisenä aikana. ppm ,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Lämpötila ⁰C Kosteus %rh Hiilidioksidi Lämpötila Kosteus Kuva 13. Otos talviajan IAQ-mittauksista Talo 2 Rakennus on vuonna 2011 valmistunut puuverhoiltu pakettitalo Vantaalla. Rakennus on 2-kerroksinen. Rakennuksen piha-alue sijoittuu toiseen päätyyn ja rakennuksen sivulle. Rakennuksessa asuu kaksi aikuista ja kahdeksan kouluikäistä lasta. Alakerrassa on keittiön, olohuoneen ja eteishallin lisäksi kodinhoitohuone, pesuhuone, sauna, wc ja tekninen tila. Yläkerrassa on neljän makuuhuoneen lisäksi työhuone, aula ja pesuhuone.

23 17 Rakennuksen huoneistoala on 142 m². Rakennuksen yhteenlaskettu brutto-ala on 178 m². Rakennuksen laskettu ilmatilavuus on 372 m³. Huonekorkeus ala- ja yläkerrassa on 2,6 m Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset Talon 2 eri rakennusosien U-arvot olivat seuraavat: ulkoseinät 0,17 W/m²K yläpohjat 0,09 W/m²K alapohjat 0,16 W/m²K (tuulettuva) ovet 1,00 W/m²K ikkunat 1,00 W/m²K.

24 LVI-järjestelmä Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Ilmanvaihtokoneena rakennuksessa on Enerventin PINGVIN Eco ECE (kuva 14), joka on sijoitettu ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaan tekniseen tilaan. Ilmanvaihtokone on varustettu pyörivällä lämmönsiirtimellä. Ilmanvaihtokoneessa on sähköinen tuloilman jälkilämmityksen säätö. Valmistajan ilmoittama LTO:n hyötysuhde on yli 70 %. Mittaamalla tarkastettiin ilmamäärät, että ne vastaavat suunnitelmissa esitettyjä ilmavirtoja. Kuva 14. LTO-kone Enervent PINGVIN Eco ECE Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon. Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisen lattialämmityksen avulla. Rakennus on liitetty kaukolämpöön Danfossin Hertta-100- lämmönjakokeskuksen (kuva 15) avulla. Lämmönjakokeskus sisältää lämpimän käyttövesipiirin lisäksi lämmityspiirin. Lämmönjakokeskus on varustettu ECL Comfort 300- säätölaitteella, jonka avulla voi hallita koko lämmönjakokeskuksen toimintoja ja säätöjä.

25 19 Kuva 15. Danfoss Hertta-100 -lämmönjakokeskus IAQ-mittaukset IAQ-mittauksia suoritettiin kahtena vuodenaikana. Vuoden 2012 helmikuussa tehtiin talviajan mittaukset ja kesäajan mittaukset kesä-elokuun välisenä aikana. Lähempi tarkastelu tehtiin lämmityskauden mittaustuloksista. Lämmityskauden mittaustuloksista selvisi perheen käyttötottumukset sisälämpötilojen suhteen. Mittauksista kävi ilmi, että koko tarkastelujakson ajan sisälämpötilan keskiarvo oli 23,1 ⁰C. Kesäajan sisälämpötilan keskiarvo oli 24,3 ⁰C. Lämmityskaudella hiilidioksidipitoisuuden keskiarvo oli 664 ppm ja kesäajan pitoisuudet 513,7 ppm. Hiilidioksidipitoisuudet olivat hyvällä tasolla, sillä ne täyttivät pääosin sisäilmaluokalle S1 asetetut tavoitearvot ja huonoimmillaankin hiilidioksidipitoisuus oli sisäilmaluokan S2 vaatimusten mukainen. Korkeat hiilidioksidipitoisuudet johtuvat siitä, että talossa asuva kymmenhenkinen perhe on kuormittanut tiloja, joissa mittaus on ollut käynnissä. Alhaiset lukemat hiilidioksidipitoisuudessa kertovat puolestaan siitä, että asukkaat ovat olleet poissa kotoa (kuva 16).

26 19:01:09 1:30:19 7:59:28 14:43:36 21:12:45 3:41:54 10:11:04 16:40:13 23:09:23 5:38:32 12:07:41 18:36:51 1:06:00 7:35:09 14:04:18 20:33:28 3:02:37 9:31:46 16:00: ,00 ppm ,00 50,00 Lämpötila ⁰C Kosteus %rh ,00 30,00 20,00 10,00 Hiilidioksidi Lämpötila Kosteus 300 0, Kuva 16. Otos talviajan IAQ-mittauksista Talo 3 Rakennus on vuonna 2008 valmistunut puurunkoinen ja puuverhoiltu pientalo Vihdissä. Talo on paikallaan rakennettu ns. pitkästä tavarasta. Rakennus on 2-kerroksinen. Rakennuksen etupihalle on rakennettu talousrakennus, jossa on autotalli ja varasto. Rakennuksen piha-alue sijoittuu toiseen päätyyn ja rakennuksen sivulle. Rakennuksessa asuu kaksi aikuista ja yksi kouluikäinen lapsi. Alakerrassa on keittiön, olohuoneen ja eteisen lisäksi monitoimitila, pesuhuone, sauna, wc ja tekninen tila. Yläkerrassa on kolmen makuuhuoneen lisäksi porrasaula, kylpyhuone ja vaatehuone. Asuinrakennuksen huoneistoala on 147 m² ja talousrakennuksen 31,6 m². Rakennusten yhteenlaskettu brutto-ala on 220 m². Asuinrakennuksen ilmatilavuus on 525 m³ ja talousrakennuksen 74 m³. Asuinrakennuksessa huonekorkeudet vaihtelevat, koska sisäkatto myötäilee vesikattoa, jonka kaltevuus on 27⁰. Olohuoneen sisäkaton korkeus

27 21 vaihtelee 4,26 m:n ja 6 m:n välillä, muiden alakerran huoneiden korkeudet vaihtelevat 2,2 m:n ja 2,65 m:n välillä. Yläkerran aulan korkeus on 2,64 m, ja muissa yläkerran huoneissa on vino sisäkatto. Talousrakennuksen huonekorkeus on 2,34 m Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset Talon 3 eri rakennusosien U-arvot olivat seuraavat: ulkoseinät asunto 0,15 W/m²K ulkoseinät autotalli 0,20 W/m²K yläpohja asunto 0,10 W/m²K yläpohja autotalli 0,16 W/m²K alapohja asunto 0,15 W/m²K (maanvarainen) alapohja autotalli 0,18 W/m²K (maanvarainen) ovet asunto 1,10 W/m²K ovi autotalli 1,50 W/m²K ovi varasto 1,40 W/m²K ikkunat 1,10 W/m²K.

28 LVI-järjestelmä Rakennuksissa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Asuinrakennuksen Ilmanvaihtokone on Enervent LTR-3 eco EDE, joka on sijoitettu ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaan tekniseen tilaan. Ilmanvaihtokone on varustettu pyörivällä lämmönsiirtimellä. Ilmanvaihtokoneessa on sähköinen tuloilman jälkilämmityksen säätö. Ilmanvaihtoa ohjataan siten, että arkisin klo 8 14 on käytössä poissaoloasetus ja ilman vaihtuvuus lämmitettyä tilavuutta kohti on 0,10 1/h. Samalla sisäänpuhalluslämpötilaa pudotetaan yhdellä asteella +17 C:seen. Normaalikäytön aikana ilmanvaihtokerroin on 0,51 1/h, ilmanvaihtokoneen tehon ollessa 60 %. Tuloilman lämpötilaksi on asetettu lämmityskaudella +18 C. Kesäaikana on käytössä ns. yöviilennystoiminto, jolla ilmaa vaihdetaan yöaikana 80 %:n teholla. Valmistajan ilmoittama LTO:n hyötysuhde on yli 70 %. Rakennukseen kuuluu erillinen talousrakennus. Erillinen talousrakennus käsittää autotallin ja varaston. Talousrakennuksessa on oma lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä. Kone on Enervent E-0 (kuva 17), jota on valmistettu vain 20 kpl virolaisen asiakkaan tilattua erikoiserän. Kauppa peruuntui, ja koneet jäivät valmistajan varastoon pölyttymään. IV-kone on matala kattoa vasten asennettava malli ristivirtalämmönsiirtimellä. Varustelu on niukka, eikä mm. sähköistä jälkilämmityspatteria ole asennettu. Kone on 4-nopeuksinen, ja maksimi-ilmavirta on n. 80 l/s. Kun tuloilman lämpötila laskee alle +8 C:seen, katkaisee automatiikka puhaltimien toiminnan kennon jäätymisen estämiseksi. Kovilla pakkasilla kone käy jaksoittain välillä pysähtyen ja käynnistyen. Sekä asuinrakennuksen että talousrakennuksen ilmamäärät tarkastettiin mittaamalla, että ne vastaavat suunnitelmissa esitettyjä ilmavirtoja.

29 23 Kuva 17. Talousrakennuksen LTO-kone Enervent E-0 Rakennusten lämmitys hoidetaan Daikin Altherma -vesi-ilmalämpöpumpulla, jonka nimellisteho vastaa kohteen (asuinrakennus + talousrakennus) mitoituslämmitystehoa. Ulkoyksikössä (kuva 18) on invertteri-säätöinen kompressori, jonka kierrosluku muuttuu portaattomasti tehontarpeen mukaan. Lämmitysverkoston vesi ei kierrä ulkoyksikössä, vaan lämpöpumpun sisäyksikössä on lämmönvaihdin, jossa lämpö siirtyy kylmäainepiiristä lämmityspiirin veteen. Lämmönjakojärjestelmänä on vesikiertoinen lattialämmitys, myös talousrakennuksessa. Asuinhuoneissa putkitus on toteutettu kahdella kiertopiirillä, ns. ulko- ja sisäpiirillä. Ulkopiiri kiertää tiheällä putkivälillä (10 cm) ulkoseinän lähialueet ja harvemmalla putkivälillä (15 cm) oleva piiri sisemmät alueet. Sisäpiiri on kytketty huonetermostaatin taakse. Lämmityspiirin menoveden lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan mukaan asetetun lämmityskäyrän ohjaamana. Talousrakennuksen lämmityspiireissä ei ole termostaattia lainkaan, ja sisälämpötila lämmityskaudella on +18 ⁰C +20 C. Vesivirtaus on kuristettu jo niin pieneksi, että lisäkuristaminen ei tule kyseeseen jäätymisvaaran vuoksi.

30 24 Lämpöpumppu on ohjelmoitu siten, että ulkolämpötilan alittaessa 7 C sallitaan järjestelmän sähkövastusten osallistuminen lämmitysveden lämmittämiseen. Käyttöveden lämmitys hoidetaan myös vesi-ilmalämpöpumpulla. Järjestelmässä on vaihtoventtiili, joka ohjaa kiertoveden lämminvesivaraajan kierukkaan lämmittämään varaajan (300 l) vesitilavuutta. Silloin ei lattialämmityspiirille jaeta lämpöä. Käyttöveden lämmitys on jaksottaista ja sitä lämmitetään päivittäin klo Lämpimän käyttöveden asetusarvoksi on valittu +50 C, mikä on jonkin verran alle viranomaisohjeen. Mahdollista Legionellaa torjutaan siten, että kerran viikossa järjestelmä ajaa ns. hygieniatoiminnon, jossa varaajan veden lämpötila nostetaan +65 C:seen. Mitään ongelmaa ei ole ilmennyt neljän vuoden käyttökokemuksen aikana. Koska käyttöveden lämpötila on merkittävästi korkeampi lattialämmityspiirin veden lämpötilaan nähden, ei ulkoilmasta otettu energia riitä yksin lämmittämään käyttövettä, vaan useimmiten tarvitaan sähkövastusta veden lämmittämiseen. Kuva 18. Daikin Altherma -vesi-ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

31 17:30:43 0:16:27 7:02:11 13:47:54 20:33:38 3:19:21 10:05:05 16:50:48 23:36:31 6:22:14 13:07:57 19:53:41 2:39:24 9:25:07 16:10:50 22:56:33 5:42:17 12:28:00 19:13:43 1:59: IAQ-mittaukset IAQ-mittauksia suoritettiin sekä kesällä että talvella Talviajan mittaukset tehtiin helmikuussa ja kesäajan mittaukset kesä-elokuun välisenä aikana. Lähempi tarkastelu tehtiin lämmityskauden mittaustuloksista. Lämmityskauden mittaustulokset selvensivät perheen käyttötottumuksia sisälämpötilojen suhteen. Mittauksista kävi ilmi, että koko tarkastelujakson ajan sisälämpötilan keskiarvo oli 22,6 ⁰C, mikä on 1,6 asteen verran normaalia lämmityskauden sisälämpötilaa korkeampi. Kesäajan sisälämpötilan keskiarvo oli 24,2 ⁰C. Lämmityskaudella hiilidioksidipitoisuuden keskiarvo oli 484,2 ppm ja kesäajan pitoisuudet 395,1 ppm. Hiilidioksidipitoisuudet olivat hyvällä tasolla koko mittausjakson ajan, sillä ne täyttivät sisäilmaluokalle S1 asetetut tavoitearvot. Hiilidioksidipitoisuuksien hyppelystä huomaa, miten perhe on kuormittanut tiloja, joissa mittaus on ollut käynnissä. Matalat pitoisuudet kertovat siitä, että asukkaat ovat olleet silloin töissä ja koulussa (kuva 19) ,00 ppm ,00 30,00 Lämpötila ⁰C Kosteus %rh , ,00 15,00 Hiilidioksidi Lämpötila ,00 Kosteus 350 5, , Kuva 19. Otos talviajan IAQ-mittauksista

32 Talo 4 Rakennus on vuonna 1953 rakennettu rintamamiestalo Espoossa. Taloa on vuosien varrella remontoitu. Taloa on lisälämmöneristetty vuonna 2000, ja samalla talo on saanut uuden puisen ulkoverhouksen. Rakennus on 2 ½ -kerroksinen. Rakennuksen sivulle on rakennettu autotalli ja varastorakennus. Rakennuksen piha-alue sijoittuu toiseen päätyyn ja rakennuksen sivulle. Rakennuksessa asuu kaksi aikuista, kaksi lähes täysiikäistä lasta ja koira. Kellarissa on pesuhuone, sauna, pukuhuone, wc, makuuhuone, varasto ja tekninen tila. Ensimmäisessä kerroksessa on keittiö, olohuone, ruokailutila, wc, eteinen ja kuisti. Yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta ja wc. Rakennuksen huoneistoala on 185 m² ja autotallin 25 m². Rakennusten yhteenlaskettu brutto-ala on 259 m². Rakennusten ilmatilavuus on 534 m³. Huonekorkeus kellarissa on 2,3 m ja ensimmäisessä kerroksessa ja yläkerrassa 2,6 m Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset Talon 4 eri rakennusosien lasketut U-arvot (rakenteita ei ole purettu) olivat seuraavat: ulkoseinät kellari 0,24 W/m²K - 0,38 W/m²K ulkoseinät kuisti 0,42 W/m²K ulkoseinät asunto 0,24 W/m²K ja 0,33 W/m²K ulkoseinät autotalli 0,26 W/m²K yläpohjat asunto 0,19 W/m²K 0,68 W/m²K yläpohja autotalli 0,28 W/m²K alapohja asunto 0,20 W/m²K (maanvarainen)

33 27 alapohja autotalli 0,28 W/m²K (maanvarainen) ovet kellari 1,4 W/m²K ja autotalli 1,8 W/m²K ikkunat 1,4 W/m²K 3,10 W/m²K LVI-järjestelmä Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Yläkerran ja ensimmäisen kerroksen ilmanvaihtokoneena rakennuksessa on Enervent LTR-3 (kuva 20) ilman jälkilämmityspatteria. LTO-kone on sijoitettu yläkerrassa sijaitsevaan sivu-ullakkoon. Ilmanvaihtokone on varustettu pyörivällä lämmönsiirtimellä. Valmistajan ilmoittama LTO:n hyötysuhde Enerventin LTR-3-ilmanvaihtokoneelle on yli 70 %. Kuva 20. Yläkerran ja 1. kerroksen ilmanvaihtokone Enervent LTR-3

34 28 Kellarikerroksen ilmanvaihtokoneena on Onninen LTO 110 K (kuva 21). Kellarin ilmanvaihtokoneessa on ristivirtakennolla toteutettu lämmöntalteenotto. Ilmanvaihtokoneessa on sähköinen tuloilman jälkilämmityksen säätö, joka on kytketty pois toiminnasta. Konetta ohjataan vuorokausi- ja viikkokellolla, ja siinä on käytönajan tehostus ajastimella. Valmistajan ilmoittama LTO:n hyötysuhde on noin 50 %. Mittaamalla tarkastettiin, että ilmamäärät vastaavat suunnitelmissa esitettyjä ilmavirtoja. Kuva 21. Kellarikerroksen LTO-kone ONNINEN LTO 100 K

35 29 Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon. Lämmönjako tapahtuu vesiradiaattoreiden avulla. Autotallissa ja varastossa on myös vesiradiaattorit. Rakennus on liitetty kaukolämpöön LPM:n PKL-57/12 -lämmönjakokeskuksen (kuva 22) avulla. Lämmönjakokeskus sisältää lämpimän käyttövesipiirin lisäksi lämmityspiirin. Kuva 22. Lämmönjakokeskus LPM PKL 57/12

36 19:30:03 3:14:03 10:58:04 18:42:05 2:26:05 10:10:06 17:54:07 1:38:07 9:22:08 17:06:08 0:50:09 8:34:09 16:18:10 0:02:10 7:46:11 15:30:11 23:14:12 6:58:12 14:42:13 22:26:13 6:10: IAQ-mittaukset IAQ-mittauksia suoritettiin kahtena vuodenaikana. Vuoden 2012 maaliskuussa tehtiin talviajan mittaukset ja kesäajan mittaukset kesä-elokuussa. Lähempi tarkastelu tehtiin lämmityskauden mittaustuloksista. Lämmityskauden mittaustuloksista selvisivät perheen käyttötottumukset sisälämpötilojen suhteen. Mittauksista kävi ilmi, että koko tarkastelujakson ajan sisälämpötilan keskiarvo oli 20,0 ⁰C. Kesäajan sisälämpötilan keskiarvo oli 22,3 ⁰C. Lämmityskaudella hiilidioksidipitoisuuden keskiarvo oli 439 ppm ja kesäajan pitoisuudet 364,1 ppm. Hiilidioksidipitoisuudet olivat hyvällä tasolla, sillä ne täyttivät sisäilmaluokalle S1 asetetut tavoitearvot. Hiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat selkeästi asukkaiden läsnäolon mukaan (kuva 23) ppm Lämpötila ⁰C Kosteus %rh Hiilidioksidi Lämpötila Kosteus Kuva 23. Otos talviajan IAQ-mittauksista

37 Talo 5 Rakennus on vuonna 2009 valmistunut massiivinen kivirakenteinen Paroc-passiivitalo Vantaalla. Rakennus on 2-kerroksinen paritalo. Rakennuksen sivulle on rakennettu autokatos. Rakennuksen piha-alue sijoittuu toiseen päätyyn ja rakennuksen sivulle. Rakennuksessa asuu kaksi aikuista. Alakerrassa on aulan, kuntosalin ja askarteluhuoneen lisäksi kodinhoitohuone, pesuhuone, sauna, wc ja tekninen tila. Yläkerrassa on makuuhuoneen lisäksi olohuone, keittiö, kylpyhuone, wc ja vaatehuone. Rakennuksen huoneistoala on 210 m². Rakennuksen yhteenlaskettu brutto-ala on 259 m² ja rakennuksen laskettu ilmatilavuus on 534 m³. Huonekorkeus alakerrassa on n. 2,45 m. Yläkerrassa huonekorkeudet vaihtelevat 3,0 m:n ja 4,1 m:n välillä, koska sisäkatto myötäilee vesikattoa Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset Talon 5 eri rakennusosien U-arvot olivat seuraavat: ulkoseinät 0,09 W/m²K yläpohjat 0,07 W/m²K alapohjat 0,10 W/m²K (maanvarainen) ovet 0,7 W/m²K ikkunat 0,7 W/m²K.

38 LVI-järjestelmä Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Ilmanvaihtokoneena rakennuksessa on Enerventin Pelican eco PRO Greenair HP, joka on sijoitettu alakerrassa sijaitsevaan tekniseen tilaan. Ilmanvaihtokone on varustettu pyörivällä lämmönvaihtimella ja integroidulla lämpöpumpulla. Ulkoilmakanavaan on asennettu nestekiertoinen esilämmityspatteri, joka on liitetty noin 90 metrin pituisiin maalämpökiertoihin. Maalämpöputkisto kiertää anturoiden ympärillä, ja maalämmöllä esilämmitetään ja jäähdytetään ilmanvaihtokoneen ottamaa ulkoilmaa. Ilmanvaihdon tuloilman pääte-eliminä on sähkövastuksin varustetut RC-Linjan pääte-elinlämmittimet, joilla voidaan tarvittaessa lämmittää asuntoa. Lämmitysyksiköitä ohjataan ECO-säätimillä (kuva 24). Säädin mittaa huonelämpötilaa ja ohjaa sen mukaan tuloilmalaitteessa olevaa sähkölämmityspatteria. Kuva 24. ECO säädin lämmityksen ohjaukseen IAQ-mittaukset IAQ-mittauksia suoritettiin kesällä Kesäajan mittaukset tehtiin kesä-elokuussa. Lähempi tarkastelu tehtiin kesäajan mittaustuloksista. Mittauksista kävi ilmi, että koko tarkastelujakson ajan sisälämpötilan keskiarvo oli 23,6 ⁰C.

39 17:38:41 11:06:26 4:34:11 22:01:57 15:29:42 8:57:28 2:25:13 19:52:59 13:20:44 6:48:29 0:16:15 17:44:00 11:11:45 4:39:31 22:07:16 15:35:02 9:02:47 2:30:33 19:58:18 13:26:04 6:53:49 33 Lämmityskaudella hiilidioksidipitoisuuden keskiarvo oli 439 ppm ja kesäajan pitoisuudet 359,3 ppm. Hiilidioksidipitoisuudet olivat hyvällä tasolla, sillä ne täyttivät sisäilmaluokalle S1 asetetut tavoitearvot. Hiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat asukkaiden läsnäolon mukaan. Alla olevasta kuvaajasta (kuva 25) selviää, että asukkaat olivat juhannuksen poissa kotoa ppm ,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Lämpötila ⁰C Kosteus %rh Hiilidioksidi Lämpötila Kosteus Kuva 25. Otos kesäajan IAQ-mittauksista Energialaskelmat 5.1 Laskennan kulku Aluksi jokaisesta kohteesta etsittiin pohjakuvat, leikkauskuvat ja tiedot rakenteista. Niiden avulla sain laskettua rakennusten huoneistoalat, rakennustilavuudet, bruttoalat, ilmatilavuudet ja eri rakennusosien pinta-alat. Rakenteista piti selvittää ulkoseinien, yläpohjien, alapohjien, ovien ja ikkunoiden pinta-alat ja U-arvot. Lisäksi ikkunoiden ilmansuunnat piti saada selville.

40 34 Selvitin erilaisten laskentaohjelmien sopivuutta ja saatavuutta käyttööni. Löysin tarkoitukseen sopivan laskentaohjelman D.O.F. tech Oy:n sivuilta. D.O.F. tech Oy:llä on erilaisia rakennusalan laskenta- ja mitoitusohjelmia. Soitin D.O.F. tech Oy:n Marko Saikkoselle ja tiedustelin häneltä mahdollisuudesta ladata DOF-Energia-ohjelma omalle tietokoneelle, jotta pääsisin suorittamaan projektiin liittyviä energialaskelmia. Marko Saikkonen antoi minulle luvan käyttää heidän ohjelmaansa työssäni, ja sain tarvittavat tunnukset ja salasanat ohjelman lataamista varten. Hän oli muutenkin hyvin avulias ja antoi hyviä neuvoja tulevia energialaskelmia varten. Saatuani laskentaohjelman ladattua kotikoneelle aloitin varsinaisen laskennan. Syötin laskentaohjelmaan kohteen päätiedot, tiedot rakenneosista, ilmanvaihdosta, käyttövedestä ja sähkölaitteista. Laskennan lopputuloksena saatiin selville rakennusten ostoenergian tarve, jonka yksikkönä käytetään kwh/vuosi. Ohjelmasta sai myös tulostettua energiaselvityksen ja energiatodistuksen. 5.2 Laskentaohjelma Energiaselvitysten laskennassa käytin D.O.F. tech Oy:n energianlaskentaohjelmaa DOF-Energia 2.0. DOF-Energia 2.0 -ohjelmalla arvioidaan rakennuksen energiantarvetta RakMK D5 2007:n mukaisesti. Ohjelmalla sai luotua energiaselvityksen RakMK D5 2007:n ja RakMK D3 2007/2010:n mukaisesti ja energiatodistuksen ympäristöministeriön asetusten ja RakMK D5 2007:n mukaisesti. DOF-Energia-ohjelmaa voi käyttää myös olemassa olevien rakennusten energiansäästötoimenpiteiden vaikutusten arviointiin. D.O.F. tech Oy:n sivuilla on erilaisia malliesimerkkejä, ja siellä on myös ohjeita energiaselvitysten ja energiatodistusten luomiseen DOF-Energia-ohjelmalla.

41 35 Kuva 26. Otos DOF-Energia 2.0 -ohjelmaan syötetyistä tiedoista 5.3 RakMK D5:n laskentaan perustuva energiaselvitys Suomen rakentamismääräyskokoelma osan D5 laskentaan perustuvan energiaselvityksen tein DOF-Energia 2.0 -ohjelmalla. Laskennalla sai luotua RakMK D5 2007:n ja RakMK D3 2007/2010:n mukaisen energiaselvityksen. Laskennalla selvitettiin rakennusten teoreettinen ostoenergian tarve. Laskentaohjelmaan valittiin laskentamallin tyypiksi laskentaan perustuva energiaselvitys. Seuraavaksi ohjelmaan syötettiin kohteiden lähtötiedot, joihin lukeutuvat lämpötila- ja säteilytiedot sekä rakenteelliset tiedot (kuva 27). Rakenteellisiin tietoihin kuuluvat tilat ja rakenneosat. Tilan määrittelyyn tulivat rakennusten päätiedot (kuva 26), lämmitysjärjestelmien lämpöhäviöenergiat ja jäähdytys. Rakenneosan tietoihin syötettiin kaikkien rakennusosien U-arvot ja pinta-alat. Seuraavaksi tehtiin ilmanvaihdon, lämpimän käyttöveden ja sähkölaitteiden määrittely. Kun kaikki tarvittavat tiedot oli syötetty ohjelmaan, tuloksena ohjelmasta saatiin tuotettua laskennallinen energiaselvitys.

42 36 Kuva 27. Lähtötietojen hallinta-ikkuna (tilat ja rakenneosat) 5.4 Toteutuneeseen kulutukseen perustuva energianlaskenta Toteutuneeseen energiankulutukseen perustuvaa laskentaa varten piti laskea normeerauskerroin. Normeerauskertoimen laskenta:

43 37 Normeeratun toteutuneen kulutuksen kaava: Rakennusten vuotuinen energiankulutus saatiin laskemalla yhteen koko vuoden lämmitysenergian kulutus ja muu sähkönkulutus, mittaroidut lukemat vuodelta Esimerkkilaskelma Talo 1: Kaukolämmön kulutus kwh (tilojen lämmitys + lämmin käyttövesi) Sähkönkulutus kwh Vuotuinen kulutus (kaukolämpö + sähkö) kwh Bruttoala 186,48 m² Normeerattu toteutunut energian kulutus:

44 Kohteiden kulutustiedot vuodelta 2012 Talojen lämmitys- ja sähköenergian kulutustiedot ja yhteenlasketut normeeratut kokonaisenergiankulutukset olivat seuraavat: Talo 1: Kaukolämmön kulutus kwh (tilojen lämmitys + lämmin käyttövesi) Sähkönkulutus kwh Vuotuinen kulutus (kaukolämpö + sähkö) kwh Normeerattu toteutunut energiankulutus 192 kwh/brm² Talo 2: Kaukolämmön kulutus kwh (tilojen lämmitys + lämmin käyttövesi) Sähkönkulutus kwh Vuotuinen kulutus (kaukolämpö + sähkö) kwh Normeerattu toteutunut energiankulutus 175 kwh/brm² Talo 3: Lämmitysenergian kulutus kwh (tilojen lämmitys + lämmin käyttövesi) Sähkönkulutus kwh (sisältäen lämmitysenergiankulutuksen)

45 39 Vuotuinen kulutus (lämmitys + sähkö) Normeerattu toteutunut energiankulutus 64 kwh/brm² Talo 4: Kaukolämmön kulutus kwh (tilojen lämmitys + lämmin käyttövesi) Sähkönkulutus kwh Vuotuinen kulutus (kaukolämpö + sähkö) kwh Normeerattu toteutunut energiankulutus 79 kwh/brm² Talo 5: Lämmityslaitteiden energian kulutus kwh (tilojen lämmitys + lämmin käyttövesi) Sähkönkulutus kwh (sisältäen lämmitysenergiankulutuksen) Vuotuinen kulutus (lämmitys + sähkö) Normeerattu toteutunut energiankulutus 42 kwh/brm² Seuraavassa kaaviossa (kuva 28) on vertailtu talojen toteutuneita energiankulutuksia. Suurin kokonaisenergiankulutus oli talossa 1, jossa sisälämpötilat olivat korkeimmat ja vedenkulutus oli myös seurantakohteista suurin.

46 Toteutunut energiankulutus kwh/brm² Toteutunut kulutus 50 0 Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kuva 28. Toteutunut normeerattu kokonaisenergiankulutus kwh/brm² 5.6 Vertailu/analyysi Vedenkulutus Vedenkulutuksen osalta vertailu tehtiin kohteiden välillä sillä, paljonko vettä kulutettiin vuodessa (m³/vuosi) (kuva 29) ja paljonko yksi asukas kulutti vettä vuorokauden aikana (dm³/henk./vrk) (kuva 30). Jokainen suomalainen käyttää vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Vedenkulutuksen tavoitetaso on noin 130 litraa vuorokaudessa asukasta kohden. Jokaisessa kohteessa saavutettiin vedenkulutuksessa tavoitetaso. (7.)

47 Vedenkulutus m³/vuosi Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kuva 29. Vedenkulutus vuodessa (m³/vuosi) Talon 2 suuri vedenkulutus vuodessa johtuu asukkaiden lukumäärästä. Talossa asuu kymmenen asukasta. 140 Vedenkulutus dm³/henk/vrk Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kuva 30. Vedenkulutus asukasta kohti vuorokaudessa

48 Sähkönkulutus Sähkönkulutuksessa tehtiin vertailua siitä, kuinka paljon vuodessa oli sähkön kokonaiskulutus (kwh/vuosi) (kuva 31) ja sähkönkulutus bruttoalaa kohti (kwh/brm²) (kuva 32). Taloissa 3 ja 5 sähkönkulutukseen sisältyy tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmitysenergiat. Sähkönkulutus Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 kwh/a Kuva 31. Sähkönkulutus vuodessa kwh/vuosi Sähkönkulutus 60 kwh/brm² Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kuva 32. Sähkönkulutus bruttoalaa kohti kwh/brm²

49 43 Kun sähkölämmitysluonteinen kulutus vähennetään muusta sähkönkulutuksesta, on laitteiden keskimääräinen sähkönkulutus pientalossa (120 m², 4 asukasta) noin kwh vuodessa, kun taas korkeamman varustelutason pientalossa (180 m², 4 asukasta), voi vuosikulutus nousta kwh:iin (8.) Tarkastelin esimerkin muodossa sähkönkulutusta myös henkilötasolla, eli paljonko yksi henkilö kulutti sähköä kussakin kohteessa (kuva 33). Taloissa 3 ja 5 sähkönkulutus henkilöä kohti vuodessa näyttää suurelta, koska niissä sähkönkulutukseen sisältyy myös tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmitysenergiat. Tämä tarkastelu kiinnosti, koska RakMk D3 2012:n ja voimaanastuvan energiatodistusasetuksen mukaisen energiatodistuksen, energiaselvityksen ja E-luvun laskennassa eri energiamuotojen kertoimilla on merkitystä. Sähkölämmityksen energiamuotokerroin on kaikista lämmitysmuodoista korkein. Rakennuksen kokonaisenergiankulutus (E-luku) saadaan kertomalla ostoenergian tarve energiamuotokertoimella eli sähköä lämmitysmuotona käyttäviä rangaistaan uudessa laskennassa. 6000,0 Sähkönkulutus 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 kwh/henkilö/vuosi 1000,0 0,0 Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kuva 33. Sähkönkulutus kwh/henkilö vuodessa

50 Sisälämpötilat Seurantamittauksissa sisälämpötilat vaihtelivat eri kohteissa reilusti. Kesäajan mittauksissa keskiarvo lämpötilat vaihtelivat 22,3 ⁰C:n ja 25,2 ⁰C:n välillä ja talviajan mittauksissa 20 ⁰C:n ja 25,2 ⁰C:n välillä. Kesäajan mittausjakson pituus oli n. 2,5 kk, ja lämmityskauden mittausjakso oli viikon mittainen (kuva 34). Lämpötilakeskiarvot Lämpötila ⁰C Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kesä ⁰C Talvi ⁰C Kuva 34. Sisälämpötilojen keskiarvot kesä- ja talviajan seurantamittauksissa Vertailu laskennallisten ja todellisten energiatehokkuuksien välillä Kaikista kohteista laskettiin rakennuksien kokonaisenergiankulutus RakMK D5 2007:n ja RakMK D3 2007/2010:n mukaisilla arvoilla. Laskenta tehtiin, kuten se tehdään rakennuslupaa hakiessa. Silloin ei tiedetä rakennuksen ilmavuotolukua, ilmanvaihtokoneen vuosihyötysuhdetta, asukkaiden lukumäärää eikä todellisia ilmamääriä.

51 45 Seuraavaksi laskettiin energiankulutukset korjatuilla arvoilla. Kaikissa kohteissa tehtiin tiiviysmittaukset, jotta saatiin selville todelliset ilmavuotoluvut, ilmanvaihtokoneiden todelliset vuosihyötysuhteet ja ilmamäärät selvitettiin ja asukkaiden lukumäärät saatiin haastatteluissa selville. Viimeiseksi laskettiin rakennusten kokonaisenergiankulutukset toteutuneilla arvoilla, siihen tarvittiin jokaisen kohteen vuotuinen kulutus vuonna Vuotuinen kulutus normeerattiin oman paikkakunnan vertailupaikkakuntaan, jotta kulutukset olisivat vertailukelpoisia laskennallisiin kulutuksiin verrattuna (kuva 35). Kokonaisenergiankulutus kwh/brm² D5-arvot Korjatut arvot Toteutuneet arvot 50 0 Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kuva 35. Vertailu laskennallisten ja toteutuneiden energiankulutusten välillä

52 Tiiviysmittaukset Jokaisessa kohteessa tiiviysmittaukset suoritettiin sekä ali- että ylipaineisena viidellä eri paine-erolla vaipan yli. Vuotoilmamäärä suhteutettuna rakennuksen ilmatilavuuteen antaa ilmavuotoluvun n50 (1/h) ja rakennuksen vuotoilmamäärä suhteutettuna mitattavan tilan vaipan pinta-alaan antaa ilmavuotoluvun q50 (m³/hm²). Tutkimuksen kaikki rakennukset oli RT kortin luokituksen mukaan ilmatiiviydeltään hyviä. Talo 1:n, 2:n ja 3:n tulos oli tavanomaista parempi verrattuna muihin samanikäisiin rakennuksiin. Talo 4:n tulos oli huomattavasti tavanomaista parempi, kun sitä verrattiin muihin saman ikäisiin rakennuksiin. Talo 5 oli ilmatiiviydeltään erinomainen, ja rakennus täytti passiivitalolle määritetyn ilmatiiviyskriteerin (ilmavuotoluku n50 0,6 1/h) (kuva 36). 4,5 4 3,5 3 2,5 2 n50-luku q50-luku 1,5 1 0,5 0 Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kuva 36. Vertailu eri kohteiden ilmavuotolukujen välillä

53 47 Rakennukset luokitellaan tiiviysmittausten perusteella seitsemään eri luokkaan. Kuvassa 37 on esitetty eri tiiviysmittausluokkien raja-arvot. Kuva 37. Tiiviysmittausluokituksen asteikko (Talo 1:n tiiviysmittausraportista)

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI SIVU 1/6 Talo Suomalainen, Mittaripolku 8, 01230 Mallila n 50 -luku 1,2 1/h Insinööritoimisto Realtest Sidetie 11 D 00730 Helsinki Puh. 0400 728733 matti.pirkola@realtest.fi SIVU 2/6 1.KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0 Enervent Pingvin eco ED Enervent Pingvin eco ED Enervent Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED Sertifikaatti Nro VTT C 4026 09 1 (2) Enervent Pingvin eco ED on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Silva, talo A Aholahdentie 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 996 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: A B C

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkikohde Valmistumisvuosi: 2012 Ritvankuja 12 Rakennustunnus: 1212:123:A1 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

Paritalon energiatodistuksen laskelma

Paritalon energiatodistuksen laskelma Paritalon energiatodistuksen laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku Rakennusinsinööri (AMK) TKENERGIATODISTUS JA RAKENNUSPALVELU KY ( www.tkrakennuspalvelu.com

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

KN-KWL 96 SE-EC Kontrollierte Wohnraumlüftung

KN-KWL 96 SE-EC Kontrollierte Wohnraumlüftung KN-KWL 96 SE-EC Kontrollierte Wohnraumlüftung KN 2014-07 Druck-, Satzfehler und techn. Änderungen vorbehalten - Subject to change Seite 1 2014-07 Druck-, Satzfehler und techn. Änderungen vorbehalten -

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT

Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Esityksen sisältö Tausta & tavoitteet Rakennukset Ilmalämpöpumput Laskentatyökalu

Lisätiedot

Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä

Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä TkT, Jarek Kurnitski TKK LVI-tekniikan laboratorio 16.5.2009 Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä Seuraavat 1-krs pientalon ja 2-krs kompaktin pientalon esimerkit osoittavat tehontarpeet

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Keskussairaalankuja 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740--8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 980 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007

Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007 Teksti julkaistu Suomela-lehdessä 25.5.2007 Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007 Suomelan lukija lähetti oman kokemuksensa ilmalämpöpumpusta lämmityskustannusten alentajana. Teksti Hannu

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Annikinkatu 9 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--44- Rakennuksen valmistumisvuosi: 979 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Testikohde Valmistumisvuosi: 2013 Jyrkkätie 5 Rakennustunnus: 233.401000988276P 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus Ilmatiiveysraportti 2010 SISÄLTÖ 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Mittauksen tavoite... 3 1.2 Mittauksen tekijä... 3

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 1(28) LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 2(28) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIETOA KOHTEESTA... 3 2 YLEISTIETOA KUVAUKSESTA JA KUVAUSOLOSUHTEET... 3 2.1 Yleistietoa kuvauksesta... 3 2.2 Kuvausolosuhteet... 4 3

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Vienankatu 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984/00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24 Laajennettu versio 2.0.2 (D3-2007) Rakennuskohde: Eeva ja Tuomo Rossinen Rakennuslupatunnus: Rakennustyyppi: 2-kerroksinen pientalo Pääsuunnittelija: Tasauslaskelman tekijä: rkm Urpo Manninen, FarmiMalli

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot