Käyttötottumusten vaikutus pientalon energiankulutukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käyttötottumusten vaikutus pientalon energiankulutukseen"

Transkriptio

1 Janne Käyttötottumusten vaikutus pientalon energiankulutukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Talotekniikan koulutusohjelma Insinöörityö

2 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Janne Käyttötottumusten vaikutus pientalon energiankulutukseen 60 sivua + 2 liitettä Tutkinto insinööri (AMK) Koulutusohjelma talotekniikka Suuntautumisvaihtoehto LVI, suunnittelupainotteinen Ohjaaja lehtori Jyrki Viranko Insinöörityö on laadittu RTY-projektin aikana kerätystä tutkimustiedosta. Hankkeen tarkoitus oli selvittää asukkaiden käyttötottumusten vaikutuksia pientalon energiankulutukseen ja vertailla saatuja tuloksia laskennalliseen kulutukseen. Tässä työssä pyrittiin selvittämään, mitkä käyttötottumukset ja asiat vaikuttavat rakennusten todelliseen energiankulutukseen. Käyttötottumuksiksi luetaan mm. vedenkäyttö ja varsinkin lämmityskauden lämpötilojen hallinta. Käyttötottumuksien vaikutusta energiankulutukseen tutkittiin erilaisilla mittauksilla ja laskelmilla. Laskentaan perustuva energiaselvitys tehtiin D.O.F. tech Oy:n energialaskentaohjelmalla, jolla saatiin selvitettyä rakennusten teoreettinen ostoenergiantarve. Laskenta tehtiin Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaisilla vakioarvoilla sekä korjatuilla arvoilla. Viimeiseksi laskettiin rakennusten kokonaisenergiankulutukset toteutuneilla arvoilla. Kohteiden todelliset energiankulutukset saatiin selville energialaitoksilta ja seurantamittausten avulla. Tehtyjen mittausten ja laskelmien perusteella tutkittiin sisälämpötilojen laskennallista vaikutusta lämmitysenergiankulutukseen ja sitä, kuinka suuri säästö saadaan aikaan, kun sisälämpötilaa pudotetaan yhdellä asteella. Tutkimuksen perusteella Motivan ilmoittama vedenkulutuksen tavoitetaso vaikuttaa olevan turhan korkea. Vedenkulutuksen osalta tehtiin laskelma, paljonko toisi säästöä, jos suomalaisten keskimääräinen vedenkulutus pudotettaisiin nykyisestä 155 litrasta 100 litraan vuorokaudessa asukasta kohden. Työssä esitellään erilaisia keinoja energiansäästöön pientalossa. Insinöörityössä todettiin, että asukkaiden käyttötottumuksilla on erittäin suuri vaikutus lopulliseen energiankulutukseen. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että suurin energiansäästö saadaan aikaan oikeilla sisälämpötiloilla. Avainsanat pientalon energiankulutus, energialaskenta, RakMK D5, vedenkulutus

3 Abstract Author Title Number of Pages Date Janne Impact of user habits on energy consumption in a single-family house 60 pages + 2 appendices 18 April 2012 Degree Bachelor of Engineering Degree Programme Building Services Engineering Specialisation option HVAC Engineering, Design Orientation Instructor Jyrki Viranko, Senior Lecturer This Bachelor s thesis was based on data gathered during a separate project. The main objective of the thesis was to compare the actual energy consumption of a single family house to the calculated consumption, and determine whether there is a difference in the two. The purpose of the study was to find out the factors that affect the actual consumption, and especially the role of the residents habits. The habits taken into consideration were e.g. water consumption and temperature control during the heating period. Various calculations and measurements were carried out to determine the effect of the habits on energy consumption. The measurements and calculations were used to assess the effect of indoor temperature lowering to the overall heating energy consumption and the amount of savings achieved with a one-degree drop of the inside temperature. According to the results, the desired value for water consumption could be lower. The possible energy conservation if average daily water consumption was lowered from 155 liters per inhabitant to 100 liters per inhabitant was calculated. This Bachelor s thesis established that the habits of the residents play a very important role in the overall energy consumption in a single family house. Furthermore it seems that the most significant energy conservation could be achieved through correct indoor temperatures. Keywords energy consumption, single-family house, RakMK D5, energy calculations, water consumption

4 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 RTY-projekti 2 3 Hankkeen toteutus Valintaprosessi Haastattelut Energiankulutusten mittaukset Sisäilmanlaadun mittaukset Lämpökamerakuvaukset Ilmavirrat Tiiviysmittaukset 11 4 Kohteet Talo Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset LVI-järjestelmä IAQ-mittaukset Talo Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset LVI-järjestelmä IAQ-mittaukset Talo Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset LVI-järjestelmä IAQ-mittaukset Talo Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset LVI-järjestelmä IAQ-mittaukset Talo Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset LVI-järjestelmä IAQ-mittaukset 32

5 5 Energialaskelmat Laskennan kulku Laskentaohjelma RakMK D5:n laskentaan perustuva energiaselvitys Toteutuneeseen kulutukseen perustuva energianlaskenta Kohteiden kulutustiedot vuodelta Vertailu/analyysi Vedenkulutus Sähkönkulutus Sisälämpötilat Vertailu laskennallisten ja todellisten energiatehokkuuksien välillä Tiiviysmittaukset 46 6 Käyttötottumusten vaikutus Talo Talo Talo Talo Talo Yhteenveto 52 Lähteet 60 Liitteet Liite 1. Tiiviysmittausraportti Liite 2. Energiaselvitys

6 Lyhenteet IAQ Indoor air quality. Sisäilman laatu LTO Lämmöntalteenotto RakMK Suomen rakentamismääräyskokoelma RTY Rakennustarkastusyhdistys RTY ry

7 1 1 Johdanto Tämä insinöörityö on laadittu RTY-projektin aikana kerätystä materiaalista ja tiedosta. Projekti on Rakennustarkastusyhdistyksen ja Vantaan rakennusvalvonnan tilaama työ, jota lähdettiin toteuttamaan opinnäytetyön muodossa. Projektin tarkoituksena oli selvittää käyttötottumusten vaikutusta pientalon energiankulutukseen ja verrata saatuja tuloksia laskennalliseen tulokseen. Hanke toteutettiin etsimällä viisi pientaloa, joissa asuvien perheiden käyttötottumuksien vaikutusta energiankulutukseen alettiin tutkia erilaisilla menetelmillä ja laskelmilla. Rakennuksissa käytettävän ja rakentamiseen kuluvan energian osuus koko energian loppukäytöstä oli 42 % vuonna Suurin osuus oli rakennuksissa käytetyllä sähköja lämmitysenergialla: 38 % koko maan energian loppukäytöstä. Tietoisuus rakennuksen kokonaisenergiankulutuksesta ja tieto sen parantamismahdollisuuksista on ennen kaikkea kiinteistön omistajan etu, sillä mitä vähemmän kiinteistö kuluttaa energiaa, sitä enemmän kiinteistön omistaja säästää rahaa. (1.) Tässä opinnäytetyössä on pyritty selvittämään, mitkä asiat ja käyttötottumukset vaikuttavat rakennusten todelliseen energiankulutukseen. Käytetty tieto on kerätty projektin aikana suoritetuista seurantamittauksista, Suomen rakentamismääräyskokoelmien (RakMK) osista D2, D3 ja D5, SFS-standardeista, energialaitoksilta, D.O.F. tech Oy:n Marko Saikkoselta ja kohteiden asukkailta.

8 2 2 RTY-projekti Rakennustarkastusyhdistys RTY ry halusi täydentää ja jatkaa RTY:n projektia Energialisäarvoa rakennusvalvonnan opastuksella toisella projektilla Käyttötottumusten vaikutus pientalon energiankulutukseen. Energiatehokas rakennus ei vielä takaa sitä, että energiankulutus siinä toteutuu optimaalisesti. Loppujen lopuksi rakennuksen käyttäjien tavat ja tottumukset ratkaisevat kokonaisenergiankulutuksen tason. Käyttäjien tulee myös osata huoltaa ja hoitaa teknisiä laitteita oikealla tavalla. Projektin organisaatio Projektin toteuttajana on toiminut LVI-insinööriopiskelija Janne, ja hänen ohjaavana opettajanaan ja projektipäällikkönä on toiminut Metropolian ammattikorkeakoulusta lehtori Jyrki Viranko. Vantaan Rakennusvalvonnasta projektin yhdyshenkilönä on ollut LVI-tarkastusinsinööri Sakari Saario ja RTY-koordinoinnista on vastannut Vantaan Rakennusvalvonnan lupaosaston päällikkö Ilkka Rekonen. 3 Hankkeen toteutus 3.1 Valintaprosessi Hankkeeseen tarvittiin viisi erilaista pientaloa. Vantaan Rakennusvalvonnasta sain muutaman projektiin sopivan kohteen yhteystiedot, ja itselläni oli muutama sopiva kohde tiedossa. Aloitin soittelemalla kaikkien kohteiden asukkaille ja kerroin heille tulevasta projektista. Kyselin, onko heillä mielenkiintoa ja aikaa osallistua projektiin. Muutaman puhelinsoiton jälkeen minulla oli jo viisi sopivaa kohdetta, jotta projekti saatiin käyntiin. Kohteiden varmistuttua joulukuussa 2011 tein alustavan projektisuunnitelman, joka lähetettiin Rakennustarkastusyhdistykselle. Tiedustelin Metropolian Ammattikorkeakoulun laboratorioinsinööriltä, millaisia mittareita koululta löytyy ja onko niitä saatavilla projektin käyttöön. Koululta saatiin Teknocalorin IAQ-CALC mittareita projektin käyttöön. Teknocalorin IAQ-CALC mittareilla kohteissa mitattiin huoneistojen sisäilman laatua.

9 3 3.2 Haastattelut Kohteiden asukkaita haastateltiin ennen varsinaisen projektin alkua. Haastatteluissa kävimme asukkaiden kanssa läpi, mitä erilaisia käyttötottumuksia heillä oli esim. saunan käytön, takan käytön, tuuletuksien, remonttien ym. suhteen. Kyselin myös, millaisia vesikalusteita heillä oli, ilmanvaihtokoneen ohjauksesta ja käytöstä, sisälämpötiloista sekä veden ja saunan käyttöön liittyvistä tavoista. Kerroin valittujen kohteiden asukkaille, että heidän tulisi sitoutua pitämään kirjaa mahdollisista normaalista poikkeavista käytännöistä, jotka vaikuttivat energiankulutukseen (esim. takan käyttö). Mittausten valmistuttua haastattelin asukkaita uudestaan ja kyselin heiltä erilaisista kulutuksiin liittyvistä käyttötottumuksista. 3.3 Energiankulutusten mittaukset Pidimme palaverin Vantaan Rakennusvalvonnassa, jossa mietimme ja tutkimme, millä mittareilla voisimme seurata kohteiden sähkönkulutusta. Saimme Ensto Finland Oy:ltä projektiin sopivan energiamittarin. Otin yhteyttä yrityksen edustajiin ja tiedustelin energiamittareiden sopivuutta ja saatavuutta. Sovimme, että tapaamme Porvoossa yrityksen konttorilla tammikuun alussa vuonna Palaverissa Ensto Finland Oy:n edustajien kanssa sovimme, että saamme käyttöömme jokaiseen kohteeseen evahtienergiamittarit. Jokaiseen kohteeseen asennettiin Enston evahti-energiamittarit, joilla voitiin seurata kodin energiankulutusta selkeän mittarin avulla. Enston evahti (kuva 1) näyttää kodin sähkönkulutuksen suhteessa keskikulutukseen. Sen idea on yksinkertainen: vihreä on hyvä, punainen on paha. Mittarin nousu punaiselle tarkoittaa ylimääräistä kuormitusta, ja mittari palautuu takaisin vihreälle napsauttamalla joitakin sähkölaitteita pois päältä. Sillä voi tarkastella kodin kokonaiskulutusta tunti-, vuorokausi-, viikko-, kuukausi- tai vuositasolla.

10 4 Kuva 1. Ensto evahti-energiamittari Sähköenergiankulutusta mitattiin kaikissa kohteissa Enston evahdeilla. Neljässä kohteessa mitattiin kokonaisenergiankulutusta. Yhdessä kohteessa (talo 3) päätimme mitata ainoastaan lämmitysenergian kulutusta, koska näin saimme selville, paljonko tilojen ja käyttöveden lämmitysenergian osuus oli tämän kohteen kokonaisenergiankulutuksesta (kuva 2). Kolmessa kaukolämpöön liitetyssä kohteessa saimme lämmitysenergiankulutuksen selville suoraan energiayhtiöiltä. Paroc-passiivitalossa oli käynnissä laajemmat seurantamittaukset sähkönkulutuksen osalta, ja näin saimme tarkat tiedot asukkaalta.

11 5 600 viikkokulutus kwh viikkokulutus kwh Kuva 2. Otos energiankulutusmittauksesta , talo Sisäilmanlaadun mittaukset Sisäilman laatua mitattiin Teknocalorin IAQ-CALC mittareilla kahdessa eri vaiheessa. Talviajan mittaukset tehtiin helmikuussa 2012 ja kesäajan mittaukset 6/2012 8/2012. Talviajan mittausjakso oli vain viikon mittainen, kun taas kesäajan jakso oli n. 2,5 kk. IAQ-mittareilla mitattiin kohteiden hiilidioksipitoisuuksia, huonetilan suhteellista kosteutta ja lämpötilaa. Mittaukset suoritettiin standardin SFS 5511 (Ilmastointi. Rakennusten sisäilmasto. Lämpöolojen kenttämittaukset) ohjeita soveltaen, huomioiden, etteivät mittarit ole asukkaiden tiellä. Standardissa on määritelty mittalaitteen etäisyydet lattiasta ja seinistä. (2.) IAQ-CALC 7525 (kuva 3) mittaa CO 2 -pitoisuutta, lämpötilaa ja kosteutta sekä laskee märkälämpötilan, kastepisteen, absoluuttisen kosteuden ja ulkoilmaprosentin. Ulkoilmaprosentin laskenta tarkoittaa ulkoilman prosenttiosuutta CO 2 -pitoisuudesta tai lämpötilamittauksista. Tallennettuja tietoja voidaan selata mittarin näytöllä tai purkaa tietokoneelle. Mittaustuloksissa on aina mukana mittausjakson maksimi- ja minimiarvot, keskiarvo sekä mittausten lukumäärä.

12 6 Sisäilmastolle asetetut laadun tavoitearvot saatiin Sisäilmastoluokitus 2008 ohjekortista. Sisäilmastoluokituksen tavoitteena on rakentaa entistä terveellisempiä ja viihtyisämpiä rakennuksia. Sisäilmastoluokkia on olemassa kolme: S1, S2 ja S3. Luokka S1 on paras (3). Taulukko 1. Ilman laadun tavoitearvot (3, s. 6). Kuva 3. TSI IAQ-CALC monitoimimittari

13 7 3.5 Lämpökamerakuvaukset Lämpökamerakuvaukset suoritettiin Fluke TiR -merkkisellä lämpökameralla (kuva 4). Lämpökamerakuvauksia tehtiin 2012 talvella helmikuun ja maaliskuun aikana. Kuvaukset suoritettiin pakkaspäivinä, koska sisä- ja ulkolämpötilaeron ollessa suurempi kuvaukset onnistuvat paremmin. Kuvaukset tehtiin rakennusten sisä- ja ulkopuolelta. Lämpökamerakuvauksien tarkoitus oli kartoittaa, ilmeneekö kohteissa mitään normaalista poikkeavia lämpövuotoja. Lämpökamerakuvauksien tuloksia tarkasteltiin silmämääräisesti, eikä mainittavia lämpövuotoja ollut havaittavissa missään kohteessa. Tyypillisimmät lämpövuodot olivat ovien ja ikkunoiden reunoissa. Kuva 4. Kuvauksissa käytetty Fluke TiR -lämpökamera

14 8 Lämpökamerakuvasta (kuva 5) huomaa, mistä kohtaa sisältäpäin tuleva lämpö karkaa rakennuksesta ulos. Lämpökamerakuvassa lämpötilat on ilmoitettu Fahrenheit-asteina. Kuvassa punainen väri tarkoittaa lämpöisintä kohtaa, ja mitä sinisempi on väri, sitä viileämpi on ilma. Kuva 5. Lämpökamerakuva rakennuksen ulkopuolelta

15 9 Kuva 6. Edellinen lämpökamerakuva näkyvänä kuvana Lämpökamerakuvasta saa tulostettua raporttiin näkyvän kuvan (kuva 6) ja erilaisia tietoja kuvauksesta: mm. päivämäärä, taustalämpötila, keskilämpötila, kameran malli jne. (kuva 7). Kuva 7. Lämpökamerakuvan tietoja

16 Ilmavirrat Kohteissa mitattiin tulo- ja poistoilmavirrat ja saatuja tuloksia verrattiin olemassa oleviin mittauspöytäkirjoihin ja tarkastettiin, että ne täyttivät Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2:ssa annetut minimi-ilmamäärät (4). Mittaustuloksia verrattiin myös ilmanvaihtosuunnitelmissa oleviin arvoihin. Ilmavirrat mitattiin ALNOR AXD-560 -merkkisellä mikromanometrillä (kuva 8), joka mittaa painetta sekä laskee ilman nopeutta ja tilavuusvirtoja. Laitteen muistiin mahtuu mittaustulosta. Laite laskee myös tilastotietoja tallennetuille mittausarvoille. Kaikki tallennetut mittaustulokset voidaan lukea laitteen omalta näytöltä tai siirtää tietokoneelle. Kuva 8. ALNOR AXD-560 -mikromanometri

17 Tiiviysmittaukset Jokaisessa rakennuksessa tehtiin tiiviysmittaukset. Tiiviysmittausten tavoitteena oli löytää rakennusten mahdolliset ilmavuotokohdat, parantaa asumisviihtyvyyttä ja lämpötaloutta. Tiiviysmittaaja tarvitsi tiedot rakennusten ylä- ja alapohjarakenteista, ulkoseinärakenteista, ilmanvaihdosta, ilmatilavuudesta ja vaipan alasta. Mittausten alussa selvitettiin ulko- ja sisälämpötilat, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Tiiviysmittaus suoritettiin Minneapolis Blower Door model 4 -painekoelaitteistolla (kuva 10) Lämpötilamittauksissa sekä tuulen nopeuden määrityksessä käytettiin Veloci Calc Plus 8386A -monitoimimittaria. Tiiviysmittaus suoritettiin sekä ali- että ylipaineisena SFS-EN standardin mukaisesti menetelmällä B. Rakennuksista ulos lähtevät ilmastointikanavat ja savuhormit oli tukittu (kuva 9) ja tarvittaessa teipattu. Kaikki ikkunat ja ovet olivat suljettuina kokeen aikana. Mittaustuloksista saatiin selville rakennuksen vaipan ilmavuotoluku n50 ja q50. Vuotoilmamäärä suhteutettuna rakennuksen ilmatilavuuteen antaa tulokseksi n50-luvun ja vuotoilmamäärä suhteutettuna mitattavan tilan vaipan pinta-alaan antaa tulokseksi q50- luvun. Uusi RakMk D3, joka astui voimaan , määrittää ilmavuotoluvuksi q50- luvun. Kuva 9. Tukittu liesituulettimelta ulos lähtevä ilmastointikanava

18 12 Kuva 10. Mittauslaitteisto Minneapolis Blower Door model 4 4 Kohteet 4.1 Talo 1 Rakennus on vuonna 2008 valmistunut puuverhoiltu pakettitalo Helsingissä. Rakennus on 2-kerroksinen. Lisäksi rakennukseen kuuluu autotalli ja varasto, jotka on rakennettu asuinrakennuksen kylkeen. Rakennuksen piha-alue sijoittuu toiseen päätyyn ja taakse. Rakennuksessa asuu kaksi aikuista ja kaksi kouluikäistä lasta. Alakerrassa on keittiön, olohuoneen ja eteistilan lisäksi kodinhoitohuone, pesuhuone, sauna, wc, vaatehuone ja tuulikaappi. Rappusten alle on sijoitettu pieni varastotila. Yläkerrassa on neljän makuuhuoneen lisäksi kylpyhuone ja porrasaula.

19 13 Asuinrakennuksen huoneistoala on 130 m² ja autotallin ja varaston 29,2 m². Rakennusten yhteenlaskettu brutto-ala on 186 m². Rakennusten laskettu ilmatilavuus on 432 m³. Huonekorkeus alakerrassa on 2,59 m ja yläkerrassa 2,57 m Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset Talon 1 eri rakennusosien U-arvot olivat seuraavat: ulkoseinät asunto 0,21 W/m²K ulkoseinät autotalli 0,35 W/m²K yläpohja asunto 0,13 W/m²K yläpohja autotalli 0,15 W/m²K alapohjat 0,20 W/m²K (tuulettuva) ovet asunto 1,4 W/m²K ovi autotalli 1,5 W/m²K ikkunat 1,2 W/m²K.

20 LVI-järjestelmä Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Ilmanvaihtokoneena rakennuksessa on Vallox Digit SE (kuva 11), joka on sijoitettu autotallin päässä olevaan varastotilaan. Ilmanvaihtokoneessa on ristivirtakennolla toteutettu lämmöntalteenotto (LTO). Ilmanvaihtokoneessa on sähköinen tuloilman jälkilämmityksen säätö. Valmistajan ilmoittama LTO:n hyötysuhde on yli 60 %. Mittaamalla tarkastettiin, että ilmamäärät vastaavat suunnitelmissa esitettyjä ilmavirtoja. Kuva 11. LTO-kone VALLOX DIGIT SE Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon. Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisen lattialämmityksen avulla. Autotallissa ja varastossa on myös lattialämmitys. Rakennus on liitetty kaukolämpöön Danfossin PKL-113-lämmönjakokeskuksen (kuva 12) avulla. Lämmönjakokeskus sisältää lämpimän käyttövesipiirin lisäksi kaksi lämmityspiiriä. Tämä mahdollistaa mm. kosteiden tilojen lattialämmityksen toiminnan läpi vuoden riippumatta lattialämmityksen tarpeesta.

21 15 Kuva 12. Lämmönjakokeskus DANFOSS PKL IAQ-mittaukset IAQ-mittauksia suoritettiin kahtena vuodenaikana. Vuoden 2012 helmikuussa tehtiin talviajan mittaukset ja kesäajan mittaukset kesä-elokuun välisenä aikana. Lähempi tarkastelu tehtiin lämmityskauden mittaustuloksista. Lämmityskauden mittaustuloksista selvisivät perheen käyttötottumukset sisälämpötilojen suhteen. Mittauksista kävi ilmi, että koko tarkastelujakson ajan sisälämpötilan keskiarvo oli 25,2 ⁰C. Myös kesäajan sisälämpötilan keskiarvo oli 25,2 ⁰C. Haastattelussa asukkaat kertoivat, että pienempikin sisälämpötila olisi ihan riittävä. Asukkaat olivat tottuneet lämpöiseen, koska heidän edellisessä kerrostaloasunnossaan sisälämpötila oli lämmityskaudella yli 25 ⁰C. Lämmityskaudella hiilidioksidipitoisuuden keskiarvo oli 427,3 ppm ja kesäajan pitoisuudet 443,6 ppm. Hiilidioksidipitoisuudet olivat hyvällä tasolla, sillä ne täyttivät sisäilmaluokalle S1 asetetut tavoitearvot.

22 20:45:10 5:00:04 13:14:59 21:29:53 5:44:48 13:59:43 22:14:37 6:29:31 14:44:25 22:59:20 7:14:14 15:29:09 23:44:03 7:58:57 16:13:52 0:28:46 8:43:41 16:58:35 1:13:30 16 Alla olevassa kuvaajassa (kuva 13) näkyvä piikki hiilidioksidipitoisuudessa johtuu siitä, että perheellä oli yli kymmenen ihmistä vieraana kyseisenä aikana. ppm ,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Lämpötila ⁰C Kosteus %rh Hiilidioksidi Lämpötila Kosteus Kuva 13. Otos talviajan IAQ-mittauksista Talo 2 Rakennus on vuonna 2011 valmistunut puuverhoiltu pakettitalo Vantaalla. Rakennus on 2-kerroksinen. Rakennuksen piha-alue sijoittuu toiseen päätyyn ja rakennuksen sivulle. Rakennuksessa asuu kaksi aikuista ja kahdeksan kouluikäistä lasta. Alakerrassa on keittiön, olohuoneen ja eteishallin lisäksi kodinhoitohuone, pesuhuone, sauna, wc ja tekninen tila. Yläkerrassa on neljän makuuhuoneen lisäksi työhuone, aula ja pesuhuone.

23 17 Rakennuksen huoneistoala on 142 m². Rakennuksen yhteenlaskettu brutto-ala on 178 m². Rakennuksen laskettu ilmatilavuus on 372 m³. Huonekorkeus ala- ja yläkerrassa on 2,6 m Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset Talon 2 eri rakennusosien U-arvot olivat seuraavat: ulkoseinät 0,17 W/m²K yläpohjat 0,09 W/m²K alapohjat 0,16 W/m²K (tuulettuva) ovet 1,00 W/m²K ikkunat 1,00 W/m²K.

24 LVI-järjestelmä Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Ilmanvaihtokoneena rakennuksessa on Enerventin PINGVIN Eco ECE (kuva 14), joka on sijoitettu ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaan tekniseen tilaan. Ilmanvaihtokone on varustettu pyörivällä lämmönsiirtimellä. Ilmanvaihtokoneessa on sähköinen tuloilman jälkilämmityksen säätö. Valmistajan ilmoittama LTO:n hyötysuhde on yli 70 %. Mittaamalla tarkastettiin ilmamäärät, että ne vastaavat suunnitelmissa esitettyjä ilmavirtoja. Kuva 14. LTO-kone Enervent PINGVIN Eco ECE Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon. Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisen lattialämmityksen avulla. Rakennus on liitetty kaukolämpöön Danfossin Hertta-100- lämmönjakokeskuksen (kuva 15) avulla. Lämmönjakokeskus sisältää lämpimän käyttövesipiirin lisäksi lämmityspiirin. Lämmönjakokeskus on varustettu ECL Comfort 300- säätölaitteella, jonka avulla voi hallita koko lämmönjakokeskuksen toimintoja ja säätöjä.

25 19 Kuva 15. Danfoss Hertta-100 -lämmönjakokeskus IAQ-mittaukset IAQ-mittauksia suoritettiin kahtena vuodenaikana. Vuoden 2012 helmikuussa tehtiin talviajan mittaukset ja kesäajan mittaukset kesä-elokuun välisenä aikana. Lähempi tarkastelu tehtiin lämmityskauden mittaustuloksista. Lämmityskauden mittaustuloksista selvisi perheen käyttötottumukset sisälämpötilojen suhteen. Mittauksista kävi ilmi, että koko tarkastelujakson ajan sisälämpötilan keskiarvo oli 23,1 ⁰C. Kesäajan sisälämpötilan keskiarvo oli 24,3 ⁰C. Lämmityskaudella hiilidioksidipitoisuuden keskiarvo oli 664 ppm ja kesäajan pitoisuudet 513,7 ppm. Hiilidioksidipitoisuudet olivat hyvällä tasolla, sillä ne täyttivät pääosin sisäilmaluokalle S1 asetetut tavoitearvot ja huonoimmillaankin hiilidioksidipitoisuus oli sisäilmaluokan S2 vaatimusten mukainen. Korkeat hiilidioksidipitoisuudet johtuvat siitä, että talossa asuva kymmenhenkinen perhe on kuormittanut tiloja, joissa mittaus on ollut käynnissä. Alhaiset lukemat hiilidioksidipitoisuudessa kertovat puolestaan siitä, että asukkaat ovat olleet poissa kotoa (kuva 16).

26 19:01:09 1:30:19 7:59:28 14:43:36 21:12:45 3:41:54 10:11:04 16:40:13 23:09:23 5:38:32 12:07:41 18:36:51 1:06:00 7:35:09 14:04:18 20:33:28 3:02:37 9:31:46 16:00: ,00 ppm ,00 50,00 Lämpötila ⁰C Kosteus %rh ,00 30,00 20,00 10,00 Hiilidioksidi Lämpötila Kosteus 300 0, Kuva 16. Otos talviajan IAQ-mittauksista Talo 3 Rakennus on vuonna 2008 valmistunut puurunkoinen ja puuverhoiltu pientalo Vihdissä. Talo on paikallaan rakennettu ns. pitkästä tavarasta. Rakennus on 2-kerroksinen. Rakennuksen etupihalle on rakennettu talousrakennus, jossa on autotalli ja varasto. Rakennuksen piha-alue sijoittuu toiseen päätyyn ja rakennuksen sivulle. Rakennuksessa asuu kaksi aikuista ja yksi kouluikäinen lapsi. Alakerrassa on keittiön, olohuoneen ja eteisen lisäksi monitoimitila, pesuhuone, sauna, wc ja tekninen tila. Yläkerrassa on kolmen makuuhuoneen lisäksi porrasaula, kylpyhuone ja vaatehuone. Asuinrakennuksen huoneistoala on 147 m² ja talousrakennuksen 31,6 m². Rakennusten yhteenlaskettu brutto-ala on 220 m². Asuinrakennuksen ilmatilavuus on 525 m³ ja talousrakennuksen 74 m³. Asuinrakennuksessa huonekorkeudet vaihtelevat, koska sisäkatto myötäilee vesikattoa, jonka kaltevuus on 27⁰. Olohuoneen sisäkaton korkeus

27 21 vaihtelee 4,26 m:n ja 6 m:n välillä, muiden alakerran huoneiden korkeudet vaihtelevat 2,2 m:n ja 2,65 m:n välillä. Yläkerran aulan korkeus on 2,64 m, ja muissa yläkerran huoneissa on vino sisäkatto. Talousrakennuksen huonekorkeus on 2,34 m Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset Talon 3 eri rakennusosien U-arvot olivat seuraavat: ulkoseinät asunto 0,15 W/m²K ulkoseinät autotalli 0,20 W/m²K yläpohja asunto 0,10 W/m²K yläpohja autotalli 0,16 W/m²K alapohja asunto 0,15 W/m²K (maanvarainen) alapohja autotalli 0,18 W/m²K (maanvarainen) ovet asunto 1,10 W/m²K ovi autotalli 1,50 W/m²K ovi varasto 1,40 W/m²K ikkunat 1,10 W/m²K.

28 LVI-järjestelmä Rakennuksissa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Asuinrakennuksen Ilmanvaihtokone on Enervent LTR-3 eco EDE, joka on sijoitettu ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaan tekniseen tilaan. Ilmanvaihtokone on varustettu pyörivällä lämmönsiirtimellä. Ilmanvaihtokoneessa on sähköinen tuloilman jälkilämmityksen säätö. Ilmanvaihtoa ohjataan siten, että arkisin klo 8 14 on käytössä poissaoloasetus ja ilman vaihtuvuus lämmitettyä tilavuutta kohti on 0,10 1/h. Samalla sisäänpuhalluslämpötilaa pudotetaan yhdellä asteella +17 C:seen. Normaalikäytön aikana ilmanvaihtokerroin on 0,51 1/h, ilmanvaihtokoneen tehon ollessa 60 %. Tuloilman lämpötilaksi on asetettu lämmityskaudella +18 C. Kesäaikana on käytössä ns. yöviilennystoiminto, jolla ilmaa vaihdetaan yöaikana 80 %:n teholla. Valmistajan ilmoittama LTO:n hyötysuhde on yli 70 %. Rakennukseen kuuluu erillinen talousrakennus. Erillinen talousrakennus käsittää autotallin ja varaston. Talousrakennuksessa on oma lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä. Kone on Enervent E-0 (kuva 17), jota on valmistettu vain 20 kpl virolaisen asiakkaan tilattua erikoiserän. Kauppa peruuntui, ja koneet jäivät valmistajan varastoon pölyttymään. IV-kone on matala kattoa vasten asennettava malli ristivirtalämmönsiirtimellä. Varustelu on niukka, eikä mm. sähköistä jälkilämmityspatteria ole asennettu. Kone on 4-nopeuksinen, ja maksimi-ilmavirta on n. 80 l/s. Kun tuloilman lämpötila laskee alle +8 C:seen, katkaisee automatiikka puhaltimien toiminnan kennon jäätymisen estämiseksi. Kovilla pakkasilla kone käy jaksoittain välillä pysähtyen ja käynnistyen. Sekä asuinrakennuksen että talousrakennuksen ilmamäärät tarkastettiin mittaamalla, että ne vastaavat suunnitelmissa esitettyjä ilmavirtoja.

29 23 Kuva 17. Talousrakennuksen LTO-kone Enervent E-0 Rakennusten lämmitys hoidetaan Daikin Altherma -vesi-ilmalämpöpumpulla, jonka nimellisteho vastaa kohteen (asuinrakennus + talousrakennus) mitoituslämmitystehoa. Ulkoyksikössä (kuva 18) on invertteri-säätöinen kompressori, jonka kierrosluku muuttuu portaattomasti tehontarpeen mukaan. Lämmitysverkoston vesi ei kierrä ulkoyksikössä, vaan lämpöpumpun sisäyksikössä on lämmönvaihdin, jossa lämpö siirtyy kylmäainepiiristä lämmityspiirin veteen. Lämmönjakojärjestelmänä on vesikiertoinen lattialämmitys, myös talousrakennuksessa. Asuinhuoneissa putkitus on toteutettu kahdella kiertopiirillä, ns. ulko- ja sisäpiirillä. Ulkopiiri kiertää tiheällä putkivälillä (10 cm) ulkoseinän lähialueet ja harvemmalla putkivälillä (15 cm) oleva piiri sisemmät alueet. Sisäpiiri on kytketty huonetermostaatin taakse. Lämmityspiirin menoveden lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan mukaan asetetun lämmityskäyrän ohjaamana. Talousrakennuksen lämmityspiireissä ei ole termostaattia lainkaan, ja sisälämpötila lämmityskaudella on +18 ⁰C +20 C. Vesivirtaus on kuristettu jo niin pieneksi, että lisäkuristaminen ei tule kyseeseen jäätymisvaaran vuoksi.

30 24 Lämpöpumppu on ohjelmoitu siten, että ulkolämpötilan alittaessa 7 C sallitaan järjestelmän sähkövastusten osallistuminen lämmitysveden lämmittämiseen. Käyttöveden lämmitys hoidetaan myös vesi-ilmalämpöpumpulla. Järjestelmässä on vaihtoventtiili, joka ohjaa kiertoveden lämminvesivaraajan kierukkaan lämmittämään varaajan (300 l) vesitilavuutta. Silloin ei lattialämmityspiirille jaeta lämpöä. Käyttöveden lämmitys on jaksottaista ja sitä lämmitetään päivittäin klo Lämpimän käyttöveden asetusarvoksi on valittu +50 C, mikä on jonkin verran alle viranomaisohjeen. Mahdollista Legionellaa torjutaan siten, että kerran viikossa järjestelmä ajaa ns. hygieniatoiminnon, jossa varaajan veden lämpötila nostetaan +65 C:seen. Mitään ongelmaa ei ole ilmennyt neljän vuoden käyttökokemuksen aikana. Koska käyttöveden lämpötila on merkittävästi korkeampi lattialämmityspiirin veden lämpötilaan nähden, ei ulkoilmasta otettu energia riitä yksin lämmittämään käyttövettä, vaan useimmiten tarvitaan sähkövastusta veden lämmittämiseen. Kuva 18. Daikin Altherma -vesi-ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

31 17:30:43 0:16:27 7:02:11 13:47:54 20:33:38 3:19:21 10:05:05 16:50:48 23:36:31 6:22:14 13:07:57 19:53:41 2:39:24 9:25:07 16:10:50 22:56:33 5:42:17 12:28:00 19:13:43 1:59: IAQ-mittaukset IAQ-mittauksia suoritettiin sekä kesällä että talvella Talviajan mittaukset tehtiin helmikuussa ja kesäajan mittaukset kesä-elokuun välisenä aikana. Lähempi tarkastelu tehtiin lämmityskauden mittaustuloksista. Lämmityskauden mittaustulokset selvensivät perheen käyttötottumuksia sisälämpötilojen suhteen. Mittauksista kävi ilmi, että koko tarkastelujakson ajan sisälämpötilan keskiarvo oli 22,6 ⁰C, mikä on 1,6 asteen verran normaalia lämmityskauden sisälämpötilaa korkeampi. Kesäajan sisälämpötilan keskiarvo oli 24,2 ⁰C. Lämmityskaudella hiilidioksidipitoisuuden keskiarvo oli 484,2 ppm ja kesäajan pitoisuudet 395,1 ppm. Hiilidioksidipitoisuudet olivat hyvällä tasolla koko mittausjakson ajan, sillä ne täyttivät sisäilmaluokalle S1 asetetut tavoitearvot. Hiilidioksidipitoisuuksien hyppelystä huomaa, miten perhe on kuormittanut tiloja, joissa mittaus on ollut käynnissä. Matalat pitoisuudet kertovat siitä, että asukkaat ovat olleet silloin töissä ja koulussa (kuva 19) ,00 ppm ,00 30,00 Lämpötila ⁰C Kosteus %rh , ,00 15,00 Hiilidioksidi Lämpötila ,00 Kosteus 350 5, , Kuva 19. Otos talviajan IAQ-mittauksista

32 Talo 4 Rakennus on vuonna 1953 rakennettu rintamamiestalo Espoossa. Taloa on vuosien varrella remontoitu. Taloa on lisälämmöneristetty vuonna 2000, ja samalla talo on saanut uuden puisen ulkoverhouksen. Rakennus on 2 ½ -kerroksinen. Rakennuksen sivulle on rakennettu autotalli ja varastorakennus. Rakennuksen piha-alue sijoittuu toiseen päätyyn ja rakennuksen sivulle. Rakennuksessa asuu kaksi aikuista, kaksi lähes täysiikäistä lasta ja koira. Kellarissa on pesuhuone, sauna, pukuhuone, wc, makuuhuone, varasto ja tekninen tila. Ensimmäisessä kerroksessa on keittiö, olohuone, ruokailutila, wc, eteinen ja kuisti. Yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta ja wc. Rakennuksen huoneistoala on 185 m² ja autotallin 25 m². Rakennusten yhteenlaskettu brutto-ala on 259 m². Rakennusten ilmatilavuus on 534 m³. Huonekorkeus kellarissa on 2,3 m ja ensimmäisessä kerroksessa ja yläkerrassa 2,6 m Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset Talon 4 eri rakennusosien lasketut U-arvot (rakenteita ei ole purettu) olivat seuraavat: ulkoseinät kellari 0,24 W/m²K - 0,38 W/m²K ulkoseinät kuisti 0,42 W/m²K ulkoseinät asunto 0,24 W/m²K ja 0,33 W/m²K ulkoseinät autotalli 0,26 W/m²K yläpohjat asunto 0,19 W/m²K 0,68 W/m²K yläpohja autotalli 0,28 W/m²K alapohja asunto 0,20 W/m²K (maanvarainen)

33 27 alapohja autotalli 0,28 W/m²K (maanvarainen) ovet kellari 1,4 W/m²K ja autotalli 1,8 W/m²K ikkunat 1,4 W/m²K 3,10 W/m²K LVI-järjestelmä Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Yläkerran ja ensimmäisen kerroksen ilmanvaihtokoneena rakennuksessa on Enervent LTR-3 (kuva 20) ilman jälkilämmityspatteria. LTO-kone on sijoitettu yläkerrassa sijaitsevaan sivu-ullakkoon. Ilmanvaihtokone on varustettu pyörivällä lämmönsiirtimellä. Valmistajan ilmoittama LTO:n hyötysuhde Enerventin LTR-3-ilmanvaihtokoneelle on yli 70 %. Kuva 20. Yläkerran ja 1. kerroksen ilmanvaihtokone Enervent LTR-3

34 28 Kellarikerroksen ilmanvaihtokoneena on Onninen LTO 110 K (kuva 21). Kellarin ilmanvaihtokoneessa on ristivirtakennolla toteutettu lämmöntalteenotto. Ilmanvaihtokoneessa on sähköinen tuloilman jälkilämmityksen säätö, joka on kytketty pois toiminnasta. Konetta ohjataan vuorokausi- ja viikkokellolla, ja siinä on käytönajan tehostus ajastimella. Valmistajan ilmoittama LTO:n hyötysuhde on noin 50 %. Mittaamalla tarkastettiin, että ilmamäärät vastaavat suunnitelmissa esitettyjä ilmavirtoja. Kuva 21. Kellarikerroksen LTO-kone ONNINEN LTO 100 K

35 29 Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon. Lämmönjako tapahtuu vesiradiaattoreiden avulla. Autotallissa ja varastossa on myös vesiradiaattorit. Rakennus on liitetty kaukolämpöön LPM:n PKL-57/12 -lämmönjakokeskuksen (kuva 22) avulla. Lämmönjakokeskus sisältää lämpimän käyttövesipiirin lisäksi lämmityspiirin. Kuva 22. Lämmönjakokeskus LPM PKL 57/12

36 19:30:03 3:14:03 10:58:04 18:42:05 2:26:05 10:10:06 17:54:07 1:38:07 9:22:08 17:06:08 0:50:09 8:34:09 16:18:10 0:02:10 7:46:11 15:30:11 23:14:12 6:58:12 14:42:13 22:26:13 6:10: IAQ-mittaukset IAQ-mittauksia suoritettiin kahtena vuodenaikana. Vuoden 2012 maaliskuussa tehtiin talviajan mittaukset ja kesäajan mittaukset kesä-elokuussa. Lähempi tarkastelu tehtiin lämmityskauden mittaustuloksista. Lämmityskauden mittaustuloksista selvisivät perheen käyttötottumukset sisälämpötilojen suhteen. Mittauksista kävi ilmi, että koko tarkastelujakson ajan sisälämpötilan keskiarvo oli 20,0 ⁰C. Kesäajan sisälämpötilan keskiarvo oli 22,3 ⁰C. Lämmityskaudella hiilidioksidipitoisuuden keskiarvo oli 439 ppm ja kesäajan pitoisuudet 364,1 ppm. Hiilidioksidipitoisuudet olivat hyvällä tasolla, sillä ne täyttivät sisäilmaluokalle S1 asetetut tavoitearvot. Hiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat selkeästi asukkaiden läsnäolon mukaan (kuva 23) ppm Lämpötila ⁰C Kosteus %rh Hiilidioksidi Lämpötila Kosteus Kuva 23. Otos talviajan IAQ-mittauksista

37 Talo 5 Rakennus on vuonna 2009 valmistunut massiivinen kivirakenteinen Paroc-passiivitalo Vantaalla. Rakennus on 2-kerroksinen paritalo. Rakennuksen sivulle on rakennettu autokatos. Rakennuksen piha-alue sijoittuu toiseen päätyyn ja rakennuksen sivulle. Rakennuksessa asuu kaksi aikuista. Alakerrassa on aulan, kuntosalin ja askarteluhuoneen lisäksi kodinhoitohuone, pesuhuone, sauna, wc ja tekninen tila. Yläkerrassa on makuuhuoneen lisäksi olohuone, keittiö, kylpyhuone, wc ja vaatehuone. Rakennuksen huoneistoala on 210 m². Rakennuksen yhteenlaskettu brutto-ala on 259 m² ja rakennuksen laskettu ilmatilavuus on 534 m³. Huonekorkeus alakerrassa on n. 2,45 m. Yläkerrassa huonekorkeudet vaihtelevat 3,0 m:n ja 4,1 m:n välillä, koska sisäkatto myötäilee vesikattoa Rakenteiden lämmöneristysvaatimukset Talon 5 eri rakennusosien U-arvot olivat seuraavat: ulkoseinät 0,09 W/m²K yläpohjat 0,07 W/m²K alapohjat 0,10 W/m²K (maanvarainen) ovet 0,7 W/m²K ikkunat 0,7 W/m²K.

38 LVI-järjestelmä Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Ilmanvaihtokoneena rakennuksessa on Enerventin Pelican eco PRO Greenair HP, joka on sijoitettu alakerrassa sijaitsevaan tekniseen tilaan. Ilmanvaihtokone on varustettu pyörivällä lämmönvaihtimella ja integroidulla lämpöpumpulla. Ulkoilmakanavaan on asennettu nestekiertoinen esilämmityspatteri, joka on liitetty noin 90 metrin pituisiin maalämpökiertoihin. Maalämpöputkisto kiertää anturoiden ympärillä, ja maalämmöllä esilämmitetään ja jäähdytetään ilmanvaihtokoneen ottamaa ulkoilmaa. Ilmanvaihdon tuloilman pääte-eliminä on sähkövastuksin varustetut RC-Linjan pääte-elinlämmittimet, joilla voidaan tarvittaessa lämmittää asuntoa. Lämmitysyksiköitä ohjataan ECO-säätimillä (kuva 24). Säädin mittaa huonelämpötilaa ja ohjaa sen mukaan tuloilmalaitteessa olevaa sähkölämmityspatteria. Kuva 24. ECO säädin lämmityksen ohjaukseen IAQ-mittaukset IAQ-mittauksia suoritettiin kesällä Kesäajan mittaukset tehtiin kesä-elokuussa. Lähempi tarkastelu tehtiin kesäajan mittaustuloksista. Mittauksista kävi ilmi, että koko tarkastelujakson ajan sisälämpötilan keskiarvo oli 23,6 ⁰C.

39 17:38:41 11:06:26 4:34:11 22:01:57 15:29:42 8:57:28 2:25:13 19:52:59 13:20:44 6:48:29 0:16:15 17:44:00 11:11:45 4:39:31 22:07:16 15:35:02 9:02:47 2:30:33 19:58:18 13:26:04 6:53:49 33 Lämmityskaudella hiilidioksidipitoisuuden keskiarvo oli 439 ppm ja kesäajan pitoisuudet 359,3 ppm. Hiilidioksidipitoisuudet olivat hyvällä tasolla, sillä ne täyttivät sisäilmaluokalle S1 asetetut tavoitearvot. Hiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat asukkaiden läsnäolon mukaan. Alla olevasta kuvaajasta (kuva 25) selviää, että asukkaat olivat juhannuksen poissa kotoa ppm ,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Lämpötila ⁰C Kosteus %rh Hiilidioksidi Lämpötila Kosteus Kuva 25. Otos kesäajan IAQ-mittauksista Energialaskelmat 5.1 Laskennan kulku Aluksi jokaisesta kohteesta etsittiin pohjakuvat, leikkauskuvat ja tiedot rakenteista. Niiden avulla sain laskettua rakennusten huoneistoalat, rakennustilavuudet, bruttoalat, ilmatilavuudet ja eri rakennusosien pinta-alat. Rakenteista piti selvittää ulkoseinien, yläpohjien, alapohjien, ovien ja ikkunoiden pinta-alat ja U-arvot. Lisäksi ikkunoiden ilmansuunnat piti saada selville.

40 34 Selvitin erilaisten laskentaohjelmien sopivuutta ja saatavuutta käyttööni. Löysin tarkoitukseen sopivan laskentaohjelman D.O.F. tech Oy:n sivuilta. D.O.F. tech Oy:llä on erilaisia rakennusalan laskenta- ja mitoitusohjelmia. Soitin D.O.F. tech Oy:n Marko Saikkoselle ja tiedustelin häneltä mahdollisuudesta ladata DOF-Energia-ohjelma omalle tietokoneelle, jotta pääsisin suorittamaan projektiin liittyviä energialaskelmia. Marko Saikkonen antoi minulle luvan käyttää heidän ohjelmaansa työssäni, ja sain tarvittavat tunnukset ja salasanat ohjelman lataamista varten. Hän oli muutenkin hyvin avulias ja antoi hyviä neuvoja tulevia energialaskelmia varten. Saatuani laskentaohjelman ladattua kotikoneelle aloitin varsinaisen laskennan. Syötin laskentaohjelmaan kohteen päätiedot, tiedot rakenneosista, ilmanvaihdosta, käyttövedestä ja sähkölaitteista. Laskennan lopputuloksena saatiin selville rakennusten ostoenergian tarve, jonka yksikkönä käytetään kwh/vuosi. Ohjelmasta sai myös tulostettua energiaselvityksen ja energiatodistuksen. 5.2 Laskentaohjelma Energiaselvitysten laskennassa käytin D.O.F. tech Oy:n energianlaskentaohjelmaa DOF-Energia 2.0. DOF-Energia 2.0 -ohjelmalla arvioidaan rakennuksen energiantarvetta RakMK D5 2007:n mukaisesti. Ohjelmalla sai luotua energiaselvityksen RakMK D5 2007:n ja RakMK D3 2007/2010:n mukaisesti ja energiatodistuksen ympäristöministeriön asetusten ja RakMK D5 2007:n mukaisesti. DOF-Energia-ohjelmaa voi käyttää myös olemassa olevien rakennusten energiansäästötoimenpiteiden vaikutusten arviointiin. D.O.F. tech Oy:n sivuilla on erilaisia malliesimerkkejä, ja siellä on myös ohjeita energiaselvitysten ja energiatodistusten luomiseen DOF-Energia-ohjelmalla.

41 35 Kuva 26. Otos DOF-Energia 2.0 -ohjelmaan syötetyistä tiedoista 5.3 RakMK D5:n laskentaan perustuva energiaselvitys Suomen rakentamismääräyskokoelma osan D5 laskentaan perustuvan energiaselvityksen tein DOF-Energia 2.0 -ohjelmalla. Laskennalla sai luotua RakMK D5 2007:n ja RakMK D3 2007/2010:n mukaisen energiaselvityksen. Laskennalla selvitettiin rakennusten teoreettinen ostoenergian tarve. Laskentaohjelmaan valittiin laskentamallin tyypiksi laskentaan perustuva energiaselvitys. Seuraavaksi ohjelmaan syötettiin kohteiden lähtötiedot, joihin lukeutuvat lämpötila- ja säteilytiedot sekä rakenteelliset tiedot (kuva 27). Rakenteellisiin tietoihin kuuluvat tilat ja rakenneosat. Tilan määrittelyyn tulivat rakennusten päätiedot (kuva 26), lämmitysjärjestelmien lämpöhäviöenergiat ja jäähdytys. Rakenneosan tietoihin syötettiin kaikkien rakennusosien U-arvot ja pinta-alat. Seuraavaksi tehtiin ilmanvaihdon, lämpimän käyttöveden ja sähkölaitteiden määrittely. Kun kaikki tarvittavat tiedot oli syötetty ohjelmaan, tuloksena ohjelmasta saatiin tuotettua laskennallinen energiaselvitys.

42 36 Kuva 27. Lähtötietojen hallinta-ikkuna (tilat ja rakenneosat) 5.4 Toteutuneeseen kulutukseen perustuva energianlaskenta Toteutuneeseen energiankulutukseen perustuvaa laskentaa varten piti laskea normeerauskerroin. Normeerauskertoimen laskenta:

43 37 Normeeratun toteutuneen kulutuksen kaava: Rakennusten vuotuinen energiankulutus saatiin laskemalla yhteen koko vuoden lämmitysenergian kulutus ja muu sähkönkulutus, mittaroidut lukemat vuodelta Esimerkkilaskelma Talo 1: Kaukolämmön kulutus kwh (tilojen lämmitys + lämmin käyttövesi) Sähkönkulutus kwh Vuotuinen kulutus (kaukolämpö + sähkö) kwh Bruttoala 186,48 m² Normeerattu toteutunut energian kulutus:

44 Kohteiden kulutustiedot vuodelta 2012 Talojen lämmitys- ja sähköenergian kulutustiedot ja yhteenlasketut normeeratut kokonaisenergiankulutukset olivat seuraavat: Talo 1: Kaukolämmön kulutus kwh (tilojen lämmitys + lämmin käyttövesi) Sähkönkulutus kwh Vuotuinen kulutus (kaukolämpö + sähkö) kwh Normeerattu toteutunut energiankulutus 192 kwh/brm² Talo 2: Kaukolämmön kulutus kwh (tilojen lämmitys + lämmin käyttövesi) Sähkönkulutus kwh Vuotuinen kulutus (kaukolämpö + sähkö) kwh Normeerattu toteutunut energiankulutus 175 kwh/brm² Talo 3: Lämmitysenergian kulutus kwh (tilojen lämmitys + lämmin käyttövesi) Sähkönkulutus kwh (sisältäen lämmitysenergiankulutuksen)

45 39 Vuotuinen kulutus (lämmitys + sähkö) Normeerattu toteutunut energiankulutus 64 kwh/brm² Talo 4: Kaukolämmön kulutus kwh (tilojen lämmitys + lämmin käyttövesi) Sähkönkulutus kwh Vuotuinen kulutus (kaukolämpö + sähkö) kwh Normeerattu toteutunut energiankulutus 79 kwh/brm² Talo 5: Lämmityslaitteiden energian kulutus kwh (tilojen lämmitys + lämmin käyttövesi) Sähkönkulutus kwh (sisältäen lämmitysenergiankulutuksen) Vuotuinen kulutus (lämmitys + sähkö) Normeerattu toteutunut energiankulutus 42 kwh/brm² Seuraavassa kaaviossa (kuva 28) on vertailtu talojen toteutuneita energiankulutuksia. Suurin kokonaisenergiankulutus oli talossa 1, jossa sisälämpötilat olivat korkeimmat ja vedenkulutus oli myös seurantakohteista suurin.

46 Toteutunut energiankulutus kwh/brm² Toteutunut kulutus 50 0 Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kuva 28. Toteutunut normeerattu kokonaisenergiankulutus kwh/brm² 5.6 Vertailu/analyysi Vedenkulutus Vedenkulutuksen osalta vertailu tehtiin kohteiden välillä sillä, paljonko vettä kulutettiin vuodessa (m³/vuosi) (kuva 29) ja paljonko yksi asukas kulutti vettä vuorokauden aikana (dm³/henk./vrk) (kuva 30). Jokainen suomalainen käyttää vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Vedenkulutuksen tavoitetaso on noin 130 litraa vuorokaudessa asukasta kohden. Jokaisessa kohteessa saavutettiin vedenkulutuksessa tavoitetaso. (7.)

47 Vedenkulutus m³/vuosi Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kuva 29. Vedenkulutus vuodessa (m³/vuosi) Talon 2 suuri vedenkulutus vuodessa johtuu asukkaiden lukumäärästä. Talossa asuu kymmenen asukasta. 140 Vedenkulutus dm³/henk/vrk Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kuva 30. Vedenkulutus asukasta kohti vuorokaudessa

48 Sähkönkulutus Sähkönkulutuksessa tehtiin vertailua siitä, kuinka paljon vuodessa oli sähkön kokonaiskulutus (kwh/vuosi) (kuva 31) ja sähkönkulutus bruttoalaa kohti (kwh/brm²) (kuva 32). Taloissa 3 ja 5 sähkönkulutukseen sisältyy tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmitysenergiat. Sähkönkulutus Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 kwh/a Kuva 31. Sähkönkulutus vuodessa kwh/vuosi Sähkönkulutus 60 kwh/brm² Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kuva 32. Sähkönkulutus bruttoalaa kohti kwh/brm²

49 43 Kun sähkölämmitysluonteinen kulutus vähennetään muusta sähkönkulutuksesta, on laitteiden keskimääräinen sähkönkulutus pientalossa (120 m², 4 asukasta) noin kwh vuodessa, kun taas korkeamman varustelutason pientalossa (180 m², 4 asukasta), voi vuosikulutus nousta kwh:iin (8.) Tarkastelin esimerkin muodossa sähkönkulutusta myös henkilötasolla, eli paljonko yksi henkilö kulutti sähköä kussakin kohteessa (kuva 33). Taloissa 3 ja 5 sähkönkulutus henkilöä kohti vuodessa näyttää suurelta, koska niissä sähkönkulutukseen sisältyy myös tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmitysenergiat. Tämä tarkastelu kiinnosti, koska RakMk D3 2012:n ja voimaanastuvan energiatodistusasetuksen mukaisen energiatodistuksen, energiaselvityksen ja E-luvun laskennassa eri energiamuotojen kertoimilla on merkitystä. Sähkölämmityksen energiamuotokerroin on kaikista lämmitysmuodoista korkein. Rakennuksen kokonaisenergiankulutus (E-luku) saadaan kertomalla ostoenergian tarve energiamuotokertoimella eli sähköä lämmitysmuotona käyttäviä rangaistaan uudessa laskennassa. 6000,0 Sähkönkulutus 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 kwh/henkilö/vuosi 1000,0 0,0 Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kuva 33. Sähkönkulutus kwh/henkilö vuodessa

50 Sisälämpötilat Seurantamittauksissa sisälämpötilat vaihtelivat eri kohteissa reilusti. Kesäajan mittauksissa keskiarvo lämpötilat vaihtelivat 22,3 ⁰C:n ja 25,2 ⁰C:n välillä ja talviajan mittauksissa 20 ⁰C:n ja 25,2 ⁰C:n välillä. Kesäajan mittausjakson pituus oli n. 2,5 kk, ja lämmityskauden mittausjakso oli viikon mittainen (kuva 34). Lämpötilakeskiarvot Lämpötila ⁰C Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kesä ⁰C Talvi ⁰C Kuva 34. Sisälämpötilojen keskiarvot kesä- ja talviajan seurantamittauksissa Vertailu laskennallisten ja todellisten energiatehokkuuksien välillä Kaikista kohteista laskettiin rakennuksien kokonaisenergiankulutus RakMK D5 2007:n ja RakMK D3 2007/2010:n mukaisilla arvoilla. Laskenta tehtiin, kuten se tehdään rakennuslupaa hakiessa. Silloin ei tiedetä rakennuksen ilmavuotolukua, ilmanvaihtokoneen vuosihyötysuhdetta, asukkaiden lukumäärää eikä todellisia ilmamääriä.

51 45 Seuraavaksi laskettiin energiankulutukset korjatuilla arvoilla. Kaikissa kohteissa tehtiin tiiviysmittaukset, jotta saatiin selville todelliset ilmavuotoluvut, ilmanvaihtokoneiden todelliset vuosihyötysuhteet ja ilmamäärät selvitettiin ja asukkaiden lukumäärät saatiin haastatteluissa selville. Viimeiseksi laskettiin rakennusten kokonaisenergiankulutukset toteutuneilla arvoilla, siihen tarvittiin jokaisen kohteen vuotuinen kulutus vuonna Vuotuinen kulutus normeerattiin oman paikkakunnan vertailupaikkakuntaan, jotta kulutukset olisivat vertailukelpoisia laskennallisiin kulutuksiin verrattuna (kuva 35). Kokonaisenergiankulutus kwh/brm² D5-arvot Korjatut arvot Toteutuneet arvot 50 0 Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kuva 35. Vertailu laskennallisten ja toteutuneiden energiankulutusten välillä

52 Tiiviysmittaukset Jokaisessa kohteessa tiiviysmittaukset suoritettiin sekä ali- että ylipaineisena viidellä eri paine-erolla vaipan yli. Vuotoilmamäärä suhteutettuna rakennuksen ilmatilavuuteen antaa ilmavuotoluvun n50 (1/h) ja rakennuksen vuotoilmamäärä suhteutettuna mitattavan tilan vaipan pinta-alaan antaa ilmavuotoluvun q50 (m³/hm²). Tutkimuksen kaikki rakennukset oli RT kortin luokituksen mukaan ilmatiiviydeltään hyviä. Talo 1:n, 2:n ja 3:n tulos oli tavanomaista parempi verrattuna muihin samanikäisiin rakennuksiin. Talo 4:n tulos oli huomattavasti tavanomaista parempi, kun sitä verrattiin muihin saman ikäisiin rakennuksiin. Talo 5 oli ilmatiiviydeltään erinomainen, ja rakennus täytti passiivitalolle määritetyn ilmatiiviyskriteerin (ilmavuotoluku n50 0,6 1/h) (kuva 36). 4,5 4 3,5 3 2,5 2 n50-luku q50-luku 1,5 1 0,5 0 Talo 1 Talo 2 Talo 3 Talo 4 Talo 5 Kuva 36. Vertailu eri kohteiden ilmavuotolukujen välillä

53 47 Rakennukset luokitellaan tiiviysmittausten perusteella seitsemään eri luokkaan. Kuvassa 37 on esitetty eri tiiviysmittausluokkien raja-arvot. Kuva 37. Tiiviysmittausluokituksen asteikko (Talo 1:n tiiviysmittausraportista)

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 23.08.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Tiedonkaari 15 A, 90570 Oulu Oulu Syynimaa Pinta-ala: n. 145 m² Kokonaisala: n.170 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Integroitumisen hyödyt kolmessa esimerkkikohteessa Toimitusjohtaja Timo Luukkainen, Ensto Oy 21.11.2013 Timo Luukkainen 1 Hybriditalo on Enston talotekniikkaratkaisu

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudistoimistorakennuksen energiatodistusesimerkki 1.4.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudistoimiston energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rautakortteli Kadettikoulunkatu 49400, HAMINA Rakennustunnus: 00095880B Rakennuksen valmistumisvuosi: 84 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Vallox Loimaan tehdas

Vallox Loimaan tehdas Vallox Loimaan tehdas 40 vuotta ilmanvaihdon huipputekniikkaa Loimaalla 4800 m² laajennus 2011 Automaattiset levytyökeskukset 3 kpl CNC -ohjatut särmäyspuristimet Automaattinen jauhemaalauslinja Loppukokoonpanolinjat

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Kanjoni Kanjoninkatu 7 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-708- Rakennuksen valmistumisvuosi: 987 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pientalo Mansikintie 7 Mansikintie Ristiina. Pientalo (Erilliset pientalot) Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Pientalo Mansikintie 7 Mansikintie Ristiina. Pientalo (Erilliset pientalot) Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pientalo Mansikintie 7 Mansikintie 7 500 Ristiina Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 995 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Pientalo (Erilliset pientalot)

Lisätiedot

COMBI WP4 Lämmitys- ja jäädytysratkaisujen vaikutus palvelurakennusten energiatehokkuuteen

COMBI WP4 Lämmitys- ja jäädytysratkaisujen vaikutus palvelurakennusten energiatehokkuuteen COMBI WP4 Lämmitys- ja jäädytysratkaisujen vaikutus palvelurakennusten energiatehokkuuteen Jonathan Nyman ja Juha Jokisalo Aalto-yliopisto LVI-tekniikan ryhmä 28.1.2016 Tausta ja tavoite Simulointitutkimukseen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Entinen hammashoitola Ukkolankuja 4 900 Yli_Ii, Oulu Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 564477 tontti 977 Rivi

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.2016 Viimeisimmät muutokset energiatodistuksiin Uimahallit,

Lisätiedot

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat / 8. Laskijan tiedot Petri Jyrkkä PL Tampere Puh. - Kohteen tiedot.

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat / 8. Laskijan tiedot Petri Jyrkkä PL Tampere Puh. - Kohteen tiedot. 1 / 8 Laskijan tiedot Petri Jyrkkä PL 230 33101 Tampere Puh. - Hankkeen yhteenveto Kohteen tiedot Painikuja 10 70840 Kuopio Talon tiedot Runko ja julkisivu Katemateriaali Kerrosluku Pohjan muoto Puurunko-lautaverhous

Lisätiedot

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Yliopistonkatu 30 PL 56, 20101

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 01.08.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Oulunseläntie 7, 90580 Oulu Oulu Taskila Pinta-ala: n. 140 m² Kokonaisala: 162 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way. Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi

Lisätiedot

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella RIL Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä, kustannustehokas rakentaminen Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella Juha-Pekka Smolander Teknisen myynnin päällikkö 1 Sisältö 1. Energiamääräykset

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 04.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Leimatie 20, 90420 Oulu Oulu Metsokangas Kiinteistötunnus: 564-28-125-9 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Lisätietoja: Omakotitalo

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Varasto, Vanha kirkkotie Osoite : Vanha kirkkotie b Osoite : 4 Jorvas Todistustunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi: Rakennuksen

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 24.05.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Lahotie 4, 90800 Oulu Oulu Pateniemi Kiinteistötunnus: 564-76-23-6 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: 131 m² Kokonaisala:

Lisätiedot

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Painovoimainen ilmanvaihto ( luonnollinen ilmavaihto)

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia pientaloille

Esimerkkilaskelmia pientaloille Rakennusten energia 2012 Esimerkkilaskelmia pientaloille E-lukuvaatimusten täyttyminen Taru Suomalainen ja Timo Kalema TTY / Konstruktiotekniikka Syyskuu 2011 1 Sisältö Alkusanat... 3 1 E lukutarkastelu...

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 140 Effect SE 3,0.

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 140 Effect SE 3,0. Vallox 140 Effect SE Vallox 140 Effect SE Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE Sertifikaatti Nro VTT 1863 21 07 1 (2) Vallox 140 Effect SE on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 24.08.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Lisätietoja: Tuomaantie 18, 90410 Oulu Oulu Pinta-ala: 172 m² Kokonaisala: 203 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

Kempeleentie 7 B, 9o400 Oulu Puhelinpäivystys (08) / ma-su

Kempeleentie 7 B, 9o400 Oulu Puhelinpäivystys (08) / ma-su 14.06.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kornetinkuja 8, 90630 Oulu Kaupunki: Oulu Kaupungin osa: Hönttämäki Kiinteistötunnus: 564-90-20-4 Talotyyppi: Omakotitalo omalla tontilla Huoneet: 4-5h(3-4mh+oh)+k+ruok.tila+takkah+khh+kh+s+et+tk

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat / 6. Laskijan tiedot PJ / TaloPeli PL Tampere Puh. - Kohteen tiedot.

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat / 6. Laskijan tiedot PJ / TaloPeli PL Tampere Puh. - Kohteen tiedot. 1 / 6 Laskijan tiedot PJ / TaloPeli PL 230 33101 Tampere Puh. - Hankkeen yhteenveto Kohteen tiedot Meriharakantie 16 67200 Kokkola Talon tiedot Runko ja julkisivu Katemateriaali Kerrosluku Pohjan muoto

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat 04.06.2011 1 / 7. Laskijan tiedot PJ / TaloPeli PL 230 33101 Tampere Puh. - Kohteen tiedot.

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat 04.06.2011 1 / 7. Laskijan tiedot PJ / TaloPeli PL 230 33101 Tampere Puh. - Kohteen tiedot. 1 / 7 Laskijan tiedot PJ / TaloPeli PL 230 33101 Tampere Puh. - Hankkeen yhteenveto Kohteen tiedot Meriharakantie 18 67200 Kokkola Talon tiedot Runko ja julkisivu Katemateriaali Kerrosluku Pohjan muoto

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA IV-Special Oy 19.12.2011 IV-kuntotutkimus Rekolanmäen päiväkoti Hansinkatu 4 01480 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus:

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty Olavi Ruohomaa 4.2.2011 1(6) Päivitetty 3.2.2016 CONCEPT OLAVILLA TOIMINTA-AJATUS Concept Olavilla on tapa hyödyntää aurinkoenergiaa rakennuksen lämmittämiseen ilman erillisiä teknisiä järjestelmiä. Energiatehokkuus

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 14.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki: Kaupungin osa: Keihäänkärjentie 11, 90410 Oulu Oulu Kaakkurinkangas Kiinteistötunnus: 564-27-33-4 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: Omakotitalo

Lisätiedot

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa 1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE DC

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE DC Vallox 90 SE D Vallox 90 SE D Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE D Sertifikaatti Nro 327/05 1 (2) Vallox 90 SE D on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot