KUUMA 2030 Keski-Uudenmaan päästöskenaariot vuodelle 2030

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUUMA 2030 Keski-Uudenmaan päästöskenaariot vuodelle 2030"

Transkriptio

1 KUUMA 2030 Keski-Uudenmaan päästöskenaariot vuodelle 2030

2 Tilaaja: KUUMA-kunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula Tekijä: Ekokumppanit Oy Loppuraportti

3 1 Johdanto Skenaariot Maankäyttö skenaarioissa Rakennusten lämmitys Muu sähkönkulutus Liikenne Muu polttoaineiden käyttö Maataloustuotanto Jätehuolto Oletukset Rakennukset Sähkönkulutus Ominaispäästöt Liikenne Teollisuus, maatalous ja jätehuolto Työpaikat ja palvelut Väestö, yleinen toimintaympäristö, teknologia ja asenteet Laskennasta Visio Lopuksi LIITE 1 Rakennusten lämmityksen ja liikenteen oletuksista LIITE 2 Skenaarioiden vertailu vuoden 1990 päästötietoihin... 35

4 1 Johdanto Hyvä skenaario kuvittaa johdonmukaisesti nykyhetkestä tulevaan kulkevaa polkua. Skenaario ei ole ennuste, vaan työkalu, joka havainnollistaa, millainen tulevaisuuden tila on mahdollinen nykytilanteen ja oletettujen muutosvoimien perusteella. Tämä raportti tarjoaa avauksia siihen, miten paikallistason päätökset ja toimenpiteet saattavat vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen paikalliseen kehitykseen vaihtoehtoisissa lopputilanteissa ja millaiset mahdollisuudet Keski-Uudenmaan kunnilla on vaikuttaa paikallisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Skenaarioiden avulla voi tunnistaa, mitä voisi tehdä haluttujen tulevaisuuksien saavuttamiseksi tai ei-toivottujen tulevaisuuksien välttämiseksi. Loppuraportti on osa Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan yhteistä ilmastostrategiatyötä. Se esittelee neljä vaihtoehtoista skenaariota Keski-Uudenmaan KUUMA-alueen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Trendiskenaariossa päästöjen oletetaan jatkavan nykyisenkaltaista kehitystään. Uhkakuvavaihtoehto maalailee trendiä negatiivisemman vuoteen 2030 ulottuvan kehitysuran. Nollatavoite- ja plustavoiteskenaariot kuvaavat päästöjen vähentämisen kannalta toivottavampaa kehityssuuntaa. KUUMA-skenaarioiden pohjalta on muodostettu vuotta 2050 koskeva visiomainen hahmotelma siitä, millaiset mahdollisuudet Keski-Uudellamaalla on vastata kansallisesti asetettuun 80 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteeseen. Raportin toisessa luvussa esitellään KUUMA-skenaariot. Skenaarioiden kasvihuonekaasupäästölaskelmien tuloksiin on helpointa tutustua raportin kuvien ja taulukkojen avulla. Luvun teksti keskittyy skenaarioiden sisältöön. Alalukujen jaottelu noudattaa kuntien energia- ja kasvihuonekaasutaseissa yleisesti käytettyä päästösektorijakoa: kaukolämpöä, erillislämmitystä ja sähkölämmitystä käsitellään luvussa 2.2, muuta kuin lämmitykseen käytettyä sähköä luvussa 2.3, liikennettä luvussa 2.4, teollisuuteen ja työkoneisiin liittyvää muuta polttoaineiden käyttöä luvussa 2.5, maataloustuotantoa luvussa 2.6 ja jätehuoltoa luvussa 2.7. Skenaarioiden taustaoletuksiin pureudutaan tarkemmin luvussa 3. Visio esitellään raportin toiseksi viimeisessä neljännessä luvussa. Raportin päättää lyhyt johtopäätösluku. Skenaariot, laskentamallit, taustaoletukset ja raportin on tehnyt Marko Nurminen Ekokumppanit Oy:stä. Tavoiteskenaarioiden muokkauksessa on hyödynnetty Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Vesa Kannisen ja Lasse Peltosen osaamista. Skenaarioselvitystä on rahoitettu Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisrahalla. 2

5 2 Skenaariot Trendiskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen oletetaan pysyvän nykyisenlaisena tai muuttuvan Business as Usual -tyyppisesti maltillisen ennakoidusti. Skenaariolaskelmien perusteella päästömäärä kasvaa trendivaihtoehdossa reilut kymmenen prosenttia raportin vertailuvuodesta Uhkakuvaskenaario kuvaa trendiä negatiivisempaa, mutta mahdollista keskiuusimaalaista päästökehitystä. Uhkakuvana on, että kasvihuonekaasupäästöt ovat vuonna 2030 yli neljäkymmentä prosenttia suuremmat kuin vuonna Nollatavoiteskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä on laskenut hieman vertailuvuodesta, kun taas päästökehityksen näkökulmasta optimistisessa plustavoitevaihtoehdossa päästöt ovat supistuneet vuosien 2006 ja 2030 välisenä aikana yli neljänneksen. 2 Taulukko 1 Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen muutokset KUUMA-skenaarioissa. 3 Päästösektorit 2006 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Trendiskenaario Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2030 Uhkakuvaskenaario 0-tavoiteskenaario Plustavoiteskenaario Kaukolämpö % 9 % -44 % -88 % Sähkölämmitys % 25 % -34 % -48 % Erillislämmitys % 23 % -27 % -40 % Muu sähkön käyttö % 66 % 17 % 3 % Muu polttoainekäyttö 66 0 % 25 % - 5 % - 5 % Teollisuusprosessit 0 0 % 0 % 0 % 0 % Liikenne % 74 % 24 % -14 % Jätehuolto % 0 % -75 % -75 % Maatalous 54 0 % 0 % - 5 % - 5 % Yhteensä % 45 % - 4 % -28 % Kolmannes trendi- ja uhkakuvaskenaarioiden kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmityksestä. Nollatavoiteskenaariossa vastaava osuus on 25 prosenttia, kun taas plusvaihtoehdossa päästöosuus putoaa reiluun 20 prosenttiin. Kaukolämmön ja lämmityssähkön päästöt riippuvat kulutusmäärien lisäksi merkittävästi tuotannon ominaispäästöistä. Taulukoiden ja kuvien kolmas lämmitystapa, erillislämmitys, tarkoittaa pääosin öljylämmitteisiä rakennuksia. Rakennusten lämmityksen päästöistä kerrotaan raportin luvussa 2.2 ja rakennusten skenaario-oletuksista luvusta 3.1. Pyöreästi viidennes vaihtoehtoisten skenaarioiden kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu muuhun kuin sähkölämmitykseen käytetystä sähköstä. Lämmityssähkön päästöjen tavoin myös muun sähkönkulutuksen päästömääriin vaikuttaa merkittävästi tulevai- 1 Skenaarioiden kasvihuonekaasupäästöjä verrataan Uudenmaan liiton energia- ja kasvihuonekaasutaselaskennan yhteydessä selvitettyihin KUUMA-kuntien vuoden 2006 päästöihin. Monissa päästötarkasteluissa käytetään Kioton ilmastosopimuksen mukaista vertailuvuotta Liitteessä 2 on esitelty taulukoiden 2 Skenaariolaskennalle avulla KUUMA-skenaarioiden luonteenomaisten päästökehitystä epätarkkuuksien vuoden vuoksi 1990 tilanteeseen kasvihuonekaasupäästömäärien verrattuna. muutoksiin sisältyy melkoisesti epävarmuutta. Erillistä virhetarkastelua ei kuitenkaan skenaariotyössä ole tehty. Karkeasti arvioiden kokonaispäästöjen muutosten virhemarginaali saattaa olla jopa 5 prosenttiyksikköä. Päästösektorien osalta vaihteluväli on pienempi liikennettä ehkä lukuun ottamatta. 3 Skenaarioissa käytetään Kuntaliiton Kasvener-mallin päästösektoreita: kaukolämmitys, sähkölämmitys, erillislämmitys, muun sähkön käyttö, liikenne, teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden käyttö (muu polttoainekäyttö), teollisuusprosessien suorat päästöt, jätehuolto ja maatalous. 3

6 suuden sähköntuotantoon liittyvät energialähdeoletukset. KUUMA-skenaarioiden muun sähkönkulutuksen päästöistä ja niihin liittyvistä oletuksista kerrotaan tarkemmin raportin luvuissa 2.3, 3.2 ja tonnia CO 2 -ekv Maatalous Jätehuolto Liikenne Teollisuuden prosessit Muu polttoainekäyttö Trendi Uhka 0-tavoite Plus Muu sähkön käyttö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö Kuva 1 Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuoden 2030 KUUMA-skenaarioissa. Suurin osa, skenaariovaihtoehdosta riippuen prosenttia, KUUMA-alueen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy liikenteestä. Raportin luvuissa 2.4 ja 3.4 esitellyt liikennesuoritteen ja ajoneuvoteknologian kehitykseen liittyvät oletukset muovaavat vahvasti KUUMA-skenaarioiden kokonaispäästömääriä, kuten kuvista 1-3 näkyy. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2006 Trendi Uhka 0-tavoite Plus Maatalous Jätehuolto Liikenne Teollisuuden prosessit Muu polttoainekäyttö Muu sähkön käyttö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö 4 Kuva 2 Päästösektoreiden osuudet vuoden 2030 KUUMA-skenaarioissa. KUUMA-skenaariot huomioivat myös jätehuollosta, maatalouden tuotantotoiminnasta, teollisuusprosesseista sekä teollisuuden ja työkoneiden muusta polttoainekäytöstä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt. Nämä päästösektorit aiheuttavat yhteensä noin

7 kymmenisen prosenttia skenaariovaihtoehtojen kokonaispäästöistä. Näistä päästösektoreista kerrotaan luvuissa ja 3.5. Taulukko 2 Asukaskohtainen kasvihuonekaasupäästöjen muutokset KUUMA-skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Päästösektorit Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (tonnia CO 2 - skenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Kaukolämpö 1,0-27 % -16 % -56 % -91 % Sähkölämmitys 1,2-37 % - 3 % -49 % -60 % Erillislämmitys 0,8-25 % - 5 % -44 % -53 % Muu sähkön käyttö 1,3 5 % 28 % -10 % -20 % Muu polttoainekäyttö 0,4-23 % - 3 % -26 % -26 % Teollisuusprosessit 0,0 0 % 0 % 0 % 0 % Liikenne 2,8 4 % 35 % - 4 % -33 % Jätehuolto 0,2-61 % -23 % -81 % -81 % Maatalous 0,3-23 % -23 % -26 % -26 % Yhteensä 7,9-13 % 12 % -26 % -45 % KUUMA-kuntien väkimäärän oletetaan kasvavan skenaarioissa vuosien 2006 ja 2030 välisenä aikana uudella asukkaalla. 4 Jos väestönlisäys otetaan huomioon ja tarkastellaan kokonaispäästöjen sijaan asukasta kohti laskettuja per capita -määräisiä kasvihuonekaasupäästöjä, päästökehitys näyttää hieman paremmalta. Keski-Uudenmaan kaltaisella kasvuseudulla asukaskohtaiset päästömäärät pienenevät trendiskenaariossa lähes 15 prosentilla. Nollatavoiteskenaariossa per capita -päästövähennys on yli neljänneksen ja plustavoiteskenaariossa kasvihuonekaasupäästöt lähestulkoon puolittuvat vuoteen 2030 tultaessa. Uhkakuvavaihtoehdossakin päästömäärät ovat reilut kymmenen prosenttia suuremmat kuin vertailuvuonna tonnia CO 2 -ekv/asukas 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Trendi Uhka 0-tavoite Plus Maatalous Jätehuolto Liikenne Teollisuuden prosessit Muu polttoainekäyttö Muu sähkön käyttö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö Kuva 3 Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2030 KUUMA-skenaarioissa. 4 Skenaarioiden väestönkasvuoletus perustuu Uudenmaan liiton vuonna 2006 julkistetun väestösuunnitteen perusvaihtoehtoon. 5

8 2.1 Maankäyttö skenaarioissa Kaikissa KUUMA-skenaarioissa Helsingin metropolialue on jatkanut nykyisenlaista kasvua. Kasvupaine on ohjautunut voimakkaasti kehyskuntiin. Hyvät raideliikenneyhteydet ovat integroineet Järvenpään, Keravan, Nurmijärven ja Tuusulan yhä kiinteämmäksi osaksi pääkaupunkiseudun ulkokehää. Liikenneyhteyksien kehittyminen on vetänyt myös Mäntsälää ja Pornaista selkeämmin Helsingin vaikutuspiiriin. Maankäytön vaikutukset näkyvät KUUMA-skenaarioissa epäsuorasti rakentamisen ja liikenteen oletusten kautta. Kasvun ohjaaminen, liikenteen ja maankäytön positiivisten keskinäisten vaikutussuhteiden voimistaminen ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen hallinta vaikuttavat vahvasti kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Trendiskenaariossa on jatkunut metropolialueen kaksijakoinen maankäytöllinen kehitys, jossa ydin eheytyy samalla kun kehys hajautuu. Vaikka suunnittelematonta hajarakentamista on saatu KUUMA-kunnissa hillittyä ja radanvarren taajamat eheytyvät ja tiivistyvät, merkittävä osa uusista pientaloista valmistuu yhä taajamien ulkopuolelle kaavoittamattomille alueille. Luonto, asumisen väljyys ja tonttitarjonta ovat houkutelleet KUUMA-kuntiin lisää rakentajaperheitä. Palvelujen saavutettavuus on säilynyt keskimäärin kohtalaisena. Uhkakuvassa pyrkimykset tiiviimpään rakentamiseen ovat kariutuneet rakentamisen vapauteen liittyvien toiveiden ja kestävämmän maankäytön väliseen ristiriitaan. Asumisväljyyden kasvu ja tilava talo luonnon keskellä -asumisihanteen säilyminen on edistänyt yhdyskuntarakenteen pirstaloitumiskehitystä. Palvelut ovat vahvemmin eriytyneet ja ne ovat hajautuneet pääteiden varsille suuriksi yksiköiksi. Väyläratkaisut ovat kuitenkin taanneet, että liikenneyhteydet yhä kauempana oleville työpaikoille ja palveluihin ovat säilyneet sujuvina. Nollatavoiteskenaarioiden aihio on KUUMA-kuntien maankäytön kehityskuva 5, johon on otettu mukaan vahva ilmastonäkemys. Plustavoite on nollatavoitevaihtoehtoa optimistisempi näkemys kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Siinä KUUMA-alueen maankäyttöön, liikenteeseen, energiantuotantoon ja -kulutukseen sekä rakentamiseen liittyvät valinnat keskittyvät päästöjen vähentämiseen. Molemmissa tavoiteskenaariossa KUUMA-kunnat ovat onnistuneet luovimaan maankäytön erisuuntaisten paineiden ristiaallokossa, vaikka alueen kasvu on ollut omiaan hajottamaan yhdyskuntarakennetta, kasvattamaan liikenteen määrää ja heikentämään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kestävä kasvu on tapahtunut pääosin nykyrakenteen puitteissa. Liikennekäytävät on hyödynnetty tehokkaasti ja niille on muodostunut taajamien verkosto, joka pystyy tarjoamaan kattavan palvelutarjonnan. KUUMA-kuntien yhteisillä pelisäännöillä on tehostettu maankäyttöä ja tehty maapolitiikasta aidosti yhtenäistä. Taajamissa rakentaminen on luonteeltaan asuin- ja palvelurakenteita täydentävää ja kaupunkimaista. Keskustojen liepeillä painopiste on tiiviissä pientaloasumisessa. Kuntien rajoilla yhdyskuntarakenne on eheytynyt. Hajarakentaminen on saatu kuntien aktiivisella ja johdonmukaisella lupapolitiikalla hallintaan. Hajaalueita on saatu myös eheytettyä toimintakelpoisiksi pientaajamiksi kunnioittaen samalla maaseutumaisten alueiden luonnon- ja kulttuuriarvoja. 5 Suunnittelukeskus laati vuonna 2007 julkaistun KUUMA-kuntien kehitys- ja ympäristökuvan. 6

9 2.2 Rakennusten lämmitys KUUMA-alueen asuinrakennusten lämmitettävää kerrosalaa lisää kasvavan väkimäärän asuntotarve. Rakentamiseen vaikuttaa myös asumisväljyyden muutos. Trendiskenaariossa asuminen on KUUMA-alueella keskimäärin viidenneksen nykyistä väljempää. Hajautuvassa ja pientalopainotteisessa uhkakuvavaihtoehdossa asumisväljyyden kasvu on perusvaihtoehtoa puolet nopeampaa, kun puolestaan tiiviiseen maankäyttöön perustuvissa tavoiteskenaariovaihtoehdoissa asumisväljyyden kasvu jää vuosien 2006 ja 2030 välisenä aikana alle viidennekseen trendiskenaarion kasvusta (ks. liitetaulukko 1). Taulukko 3 Lämmityksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. 6 Rakennukset 2006 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Trendiskenaario Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Uhkakuvaskenaario 0-tavoiteskenaario Plustavoiteskenaario Kauko- ja aluelämpö % 9 % -44 % -88 % Sähkölämmitys % 25 % -34 % -48 % Öljy- ja kaasulämmitys % 23 % -27 % -40 % Maalämpö 3 86 % 299 % 111 % 54 % Yhteensä % 21 % -35 % -58 % Kokonaispäästöosuus 38 % 30 % 32 % 26 % 22 % Trendiskenaariossa pien-, rivi- ja kerrostalojen keskinäiset uudisrakennusosuudet ovat pysyneet nykyisenlaisina (ks. liitekuva 1). Myös lämmitystapojen jakauma on säilynyt melko muuttumattomana. Kaukolämpö on kerrostalojen pääasiallinen lämmönlähde ja sähkölämmitys on säilyttänyt asemansa suosituimpana pientalojen lämmitystapana. Samalla kun maalämmön 7 kysyntä on kasvanut, öljylämmityksen suosio on hiipunut. Vain pieni osa öljylämmittäjistä on vaihtanut vähäpäästöisempiin lämmönlähteisiin. Tukilämmitysmuotona käytetyt ilmalämpöpumput ovat lisääntyneet. Rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset muuttuvat portaittain. Vuosikymmenen alussa rakennusmääräykset tiukentuvat 30 prosentilla ja ennen 2010-luvun puoliväliä odotetaan vaatimuksiin vielä 20 prosentin lisäkiristystä. KUUMA-skenaarioissa oletetaan, että määräyksiä kiristetään tasaisin väliajoin vuoteen 2030 asti. Trendiskenaariossa energiatehokkuus on kehittynyt pienellä viiveellä tiedossa olevien määräysten mukaisesti. Rakentamisratkaisut ovat olleet keskimäärin normitasoa eikä rakentajilla ole ollut kannustetta valita haastavampia ratkaisuja. Korjausrakentamisessakin on tehty vain pakolliset ja selkeästi teknis-taloudellisesti kannattavat toimenpiteet olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. 6 Luvun 2.2 taulukoissa ja kuvissa ei ole mukana kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vähämerkityksellisiä puupolttoaineita ja rakennustilastojen mukaisia muita energialähteitä hyödyntäviä rakennuksia. 7 Taulukosta 3 ilmenee, että maalämpöpumppujen kuluttaman sähkön tuottamisesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt kasvavat kaikissa skenaariovaihtoehdoissa. Taustaolettamus maalämmön roolin kasvusta selittää osittain suhteellisen suurta muutosta. Uhkakuvaskenaarion liki nelinkertaistuneet päästöt johtuvat skenaarion pientalopainotuksen lisäksi erityisesti sähköntuotannon ominaispäästöjen lisääntymisestä. Pumput ovat erityisen suosittuja molemmissa tavoiteskenaarioissa. Niissä pumppujen kuluttaman sähkön päästöjä pienentää sähköntuotannon muuttuminen nykyistä päästöttömämmäksi (sähkön ominaispäästöihin liittyvistä oletuksista kerrotaan tarkemmin luvussa 3.3). Plustavoitevaihtoehdossa maalämmön kasvihuonekaasupäästöjä pienentää mm. nollatavoiteskenaariota nopeampi olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantuminen. 7

10 1000 tonnia CO 2 -ekv Maalämpö Öljy ja kaasu Sähkö Kauko- ja aluelämpö Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 4 Lämmityksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. Yhä suurempi osa tavoiteskenaarioiden uusista pientaloista on kaupunkimaisia tiivismatala-ratkaisuja. Kunnat ovat onnistuneet vauhdittamaan hidasta muutosta väljästä rakentamisnäkemyksestä kohti tiiviimpää pientaloasumista. Avaintekijöinä ovat olleet kohtuullisina pysyneet kustannukset ja asukkaiden yksilöllisten toiveiden täyttäminen. Tiivis-matala-pientaloasumisen suosion lisääntyminen on näkynyt rivi- ja ketjutalojen osuuden kasvuna. Maalämmön suosio on lisääntynyt ja sähkölämmityksen osuus pienentynyt. Osassa öljylämmitteisiä rakennuksia hyödynnetään öljyn rinnalla biopolttoainekomponentteja. Ilmalämpöpumput ovat muuttuneet rakennusten vakiovarusteiksi ja aurinkolämpöön perustuvat tukilämmitysjärjestelmät yleistyvät. Taulukko 4 Lämmityksen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Rakennukset Päästöt Trendi- Uhkakuva- (tonnia CO 2-0-tavoite- Plustavoiteskenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Kauko- ja aluelämpö 1,0-27 % -16 % -56 % -91 % Sähkölämmitys 1,2-37 % - 3 % -49 % -60 % Öljy- ja kaasulämmitys 0,8-25 % - 5 % -44 % -53 % Maalämpö 0,02 44 % 209 % 63 % 19 % Yhteensä 3,0-30 % - 6 % -49 % -67 % Kokonaispäästöosuus 38 % 30 % 32 % 26 % 22 % Uhkakuvaskenaariossakaan ei tapahdu suuria muutoksia rakennusten lämmitystapajakaumassa. Erillisten pientalojen suhteellinen osuus on kasvanut. Taustalla on oletus vahvistuneesta kehyskuntien yhdyskuntarakenteen hajautumiskehityksestä. Kerros- ja rivitalojen sekä tiiviimpien pientaloratkaisujen suhteelliset osuudet ovat pienentyneet. Rakentamisen energiatehokkuuden kehitys on hidastunut 2020-luvun alun vaatimustasolle. Monet olemassa olevan rakennuskannan teknisesti ja taloudellisesti järkevät energiatehokkuuskorjaukset ovat jääneet tahtotilan puuttumisen vuoksi tekemättä. 8

11 Tavoiteskenaarioissa rakennusmääräykset purevat ja uudet rakennukset alittavat vuoteen 2030 tultaessa passiivitason ja plustavoiteskenaariossa lähestytään jopa nollaja plusenergiarakennusten tasoa. Rakentajat ovat aktiivisia ja heitä on kannustettu onnistuneesti hakemaan tavanomaisia vaihtoehtoja haasteellisempia vähäpäästöisiä ratkaisuja. Lisäksi tavoiteskenaarioissa toteutetaan lähes kaikki taloudellisesti ja teknisesti mielekkäät vanhojen asuinrakennusten energiankäyttöä tehostavat korjaukset. tonnia CO 2 -ekv/asukas 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Maalämpö Öljy ja kaasu Sähkö Kauko- ja aluelämpö 0,5 0, Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 5 Lämmityksen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa. Energiantuotannon energialähdevalinnoilla on suuri merkitys rakennusten lämmityksestä syntyviin päästöihin. Edellisten sivujen kuvissa 4 ja 5 ilmenevä kaukolämmön päästöosuuden suhteellinen kasvu trendi- ja uhkakuvaskenaariossa johtuu siitä, että lämmityssähkön ominaispäästökerroin supistuu samalla kun kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma ja sen päästökerroin pysyy nykytasolla. KUUMA-rakennusten päästökuvioista näkyy, kuinka kaukolämmön ominaispäästökertoimen pieneneminen vaikuttaa merkittävästi lämmitystapojen päästösuhteisiin tavoiteskenaarioissa. Sähkön ja kaukolämmön ominaispäästöoletuksista kerrotaan luvussa 3.3. Rakennusten lämmittämiseen liittyviä oletuksia käsitellään tarkemmin raportin liitteessä Muu sähkönkulutus Trendiskenaariossa sähkönkulutuksen oletetaan jatkavan nousuaan koko ajan kallistuvasta sähköstä huolimatta. Trendissä on huomioitu laitekannan uusiutumisen aiheuttama sähkönkäytön tehostuminen. Sähkönkulutuksen kasvu syö tekniikan ja energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksen. Uhkakuvavaihtoehdossa kotitalouksien sähkölaitteiden ja sähköisen talotekniikan määrä on kasvanut entisestään kotien ja vapaa-ajan asuntojen varustelutason noustessa. Nollatavoite- ja plustavoiteskenaariossa kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvu on saatu taittumaan. Vaikka valaistuksessa, kylmälaitteissa ja viihde-elektroniikassa on otettu koko ajan käyttöön energiaa säästäviä ratkaisuja, tärkeimpiä energiatehokkuuden parantajia ovat olleet käyttäjät ja muutokset heidän kulutustottumuksissaan. 9

12 Taulukko 5 Muun sähkönkulutuksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Muu sähkönkulutus Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (1000 tonnia skenaario skenaario skenaario skenaario CO 2 -ekv) Kotitaloudet % 75 % 20 % 0 % Palvelut % 70 % 15 % 5 % Teollisuus % 25 % 10 % 10 % Maatalous 2 10 % 25 % 5 % 0 % Yhteensä % 66 % 17 % 3 % Kokonaispäästöosuus 16 % 19 % 18 % 19 % 23 % Trendi- ja uhkakuvaskenaarioissa palvelusektorin kasvu on ruokkinut palvelujen sähkönkulutuksen kasvua. Palvelut ovat muuttuneet myös keskimäärin energiaintensiivisemmiksi eli niiden tuotantoa kohti käytetty energiamäärä on kasvanut. Palvelusektorilla ei ole kiinnitetty samalla tavoin huomiota energiatehokkuuteen kuin teollisuudessa. Tavoiteskenaariovaihtoehdoissa palvelusektorin laitekanta uusiutuu ja sektorin säästöpotentiaalia on saatu realisoitua. Vaativammat, mutta samalla kannustavammat energiatehokkuussopimukset vaikuttavat positiivisesti palvelujen ja julkisen sektorin sähkönkäyttöön tonnia CO 2 -ekv Maatalous Teollisuus Palvelut Kotitaloudet Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 6 Muun sähkönkulutuksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. Teollisuustuotannon kasvu lisää sähkönkulutusta. Trendi- ja tavoiteskenaarioissa teollisuussektorin energiatehokkuuden parantuminen on tasannut tuotannon kasvun energiankäyttöön aiheuttamaa painetta. Maataloustuotannon kuluttaman sähkön määrä oletetaan kaikissa skenaariovaihtoehdoissa likipitäen samaksi kuin vuonna

13 Taulukko 6 Muun sähkönkulutuksen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Muu sähkönkulutus Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (tonnia CO 2 - skenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Kotitaloudet 0,7 8 % 36 % - 7 % -23 % Palvelut 0,4 8 % 32 % -11 % -19 % Teollisuus 0,2-11 % - 3 % -15 % -15 % Maatalous 0,0-15 % - 3 % -19 % -23 % Yhteensä 1,3 5 % 28 % -10 % -20 % Kokonaispäästöosuus 16 % 19 % 18 % 19 % 23 % Sähkön kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaa skenaarioissa kulutuksen muutoksen lisäksi se, millä energialähteillä sähkö oletetaan tuotettavan vuonna Trendi- ja tavoiteskenaarioissa kansainväliset sitoumukset pienentävät sähkön päästökerrointa Suomessa melkein kolmanneksella, kun taas uhkakuvassa kerroin on vain 15 prosenttia nykyistä pienempi. KUUMA-skenaarioiden ominaispäästöoletuksiin voi tutustua luvussa 3.3. tonnia CO 2 -ekv/asukas 2,0 1,5 1,0 Maatalous Teollisuus Palvelut Kotitaloudet 0,5 0, Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 7 Muun sähkönkulutuksen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa. 2.4 Liikenne KUUMA-skenaarioiden tie- ja rataverkko rakentuu nykyisen verkon päälle Uudenmaan maankäytön, asumisen ja liikenteen kehityskuvan mukaisesti. Trendi- ja uhkakuvaskenaarioissa päätiestön läheisyydessä jatkunut yhdyskuntarakenteen hajautuminen on lisännyt keskiuusimaalaisten autoriippuvuutta. Tämä kehitys on toteutunut siitäkin huolimatta, että Helsingin seutukunnan yhdyskuntarakennetta on pyritty kehittämään yhteistyössä joukkoliikennevetoiseksi. Uhkakuvassa hajautunut yhdyskuntarakenne on kasvattanut muita skenaarioita enemmän toimintojen keskinäisiä etäisyyksiä ja lisännyt liikennetarvetta. Asenteet, autoilua tukevat väyläratkaisut ja joukkoliikenteen koettu toimimattomuus ovat vahvistaneet henkilöautokeskeistä näkökulmaa. 11

14 Taulukko 7 Liikenteen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. 8, Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Liikenne Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (1000 tonnia skenaario skenaario skenaario skenaario CO 2 -ekv) Tieliikenne % 75 % 25 % -14 % Raideliikenne 4-23 % -20 % -20 % -18 % Yhteensä % 74 % 24 % -14 % Kokonaispäästöosuus 35 % 42 % 42 % 46 % 42 % Trendiskenaariossa joukkoliikenteen palvelutaso on saatu pidettyä suhteellisen hyvänä tiiviimmin asutuissa keskuksissa. Uhkakuvaskenaariossa joukkoliikenteen ja varsinkin linja-autojen suhteellinen kulkutapaosuus on pienentynyt yhteiskunnan autoistumisen vuoksi. Sekä trendissä että uhkakuvassa KUUMA-alueen sisäisen joukkoliikenteen ylläpitäminen on vaikeutunut, kun yhä useampaan suuntaan jakautuva liikkumisen tarve on hankaloittanut tehokkaan joukkoliikenteen järjestämistä. Tästä huolimatta trendiskenaariossa on saatu parannettua alueen sisäisiä ja Länsi-Uudellemaalle suuntautuvia poikittaisia yhteyksiä. Tätä on edesauttanut mm. sujuva liityntäpysäköinti ja yhtenäistetty lippujärjestelmä tonnia CO 2 -ekv Raideliikenne Tieliikenne Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 8 Liikenteen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. Tavoiteskenaarioissa maankäyttö ja liikenne ovat vahvasti integroituneet. Toimiva joukkoliikenne on edesauttanut tiivistämään maankäyttöä etenkin asemanseuduilla ja niiden tuntumassa. Eheytyvällä rakenteella ja tehokkaalla yhdyskuntien verkostolla on saatu vähennettyä liikennetarvetta lyhentämällä eri toimintojen välisiä etäisyyksiä ja helpot- 8 Liikenteen päästöihin sisältyy aluepohjaisen laskentatavan vuoksi kaikki KUUMA-kuntien alueen tie- ja raideliikenne. Näin ollen päästölaskelmat sisältävät myös Keski-Uudenmaan läpi kulkevan liikenteen. 9 Skenaariolaskennan epätarkkuuden ja oletusvetoisuuden vuoksi erityisesti liikenteen skenaariokohtaisten suoritemäärien ja kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta. Tavoiteskenaarioissa virhemarginaali voi kasvaa 5 prosenttiyksikköön, uhkakuvaskenaariossa jopa 10 prosenttiyksikköön. 12

15 tamalla jalankulkua ja pyöräilyä kaupunkirakenteessa. Hyvin toimiva joukkoliikennejärjestelmä on tukenut KUUMA-alueen tasapainoista kehitystä. Liikkumisvalintoihin vaikutetaan laajan keinovalikoiman avulla. Esimerkiksi KUUMA-alueen, pääkaupunkisedun ja valtion taloudellisilla ohjauskeinoilla on kannustettu kepin ja porkkanan avulla kuntalaisia kestävämpiin liikennevalintoihin. Taulukko 8 Liikenteen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Liikenne Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (tonnia CO 2 - skenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Tieliikenne 2,8 4 % 35 % - 3 % -33 % Raideliikenne 0,0-40 % -38 % -38 % -37 % Yhteensä 2,8 4 % 35 % - 4 % -33 % Kokonaispäästöosuus 35 % 42 % 42 % 46 % 42 % Päärata ja sen asemat ovat kehittyneet, Klaukkalan rata vahvistaa läntistä kehityskäytävää ja Kerava-Nikkilä-rata suuntaa kasvua itään. Raideliikenteen ulkopuolelle jäävät alueet on kytketty siihen sujuvan liityntäliikenteen avulla. Sisäinen linja-autoliikenne on toimiva osa liikennejärjestelmää. Joukkoliikennekäytävät vetävät ja liityntäpysäköinti on sujuvaa. Joukkoliikenteen tarjonta, merkitys ja suosio ovat kasvaneet myös KUUMA-alueen reunoilla. Toimiva joukkoliikenne pystyy tarjoamaan vaihtoehdon kotitalouksien kakkosautolle ja yhä useammilla KUUMA-kotitalouksilla on mahdollisuus tulla arjessa toimeen ilman omaa autoa. Skenaariot eivät pyri lokeroimaan yksityisautoilua, joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä mustavalkoisesti hyviin ja huonoihin. Liikennemuodon arvo riippuu siitä, miten hyvin se täyttää vallitsevassa toimintaympäristössä matkustus- ja kuljetustarpeet ja miten paljon siitä aiheutuu kustannuksia ja haittoja. Henkilöautokin voi olla tietyssä ympäristössä muita liikkumistapoja soveltuvampi vaihtoehto - etenkin, jos ajoneuvo on moottoritekniikaltaan energiatehokas ja vähäpäästöinen. tonnia CO 2 -ekv/asukas 4,0 3,0 2,0 Raideliikenne Tieliikenne 1,0 0, Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 9 Liikenteen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa. 13

16 Ajoneuvojen päästöt ovat vuonna 2030 nykyistä huomattavasti pienemmät. Yhdessäkään skenaariossa teknologiasta ei ole liikenteen päästöongelman patenttiratkaisuksi, sillä liikennevirtojen kasvu syö teknisten edistysaskelien tuomaa etua suoritekasvu on KUUMA-skenaarioissa pienimmilläänkin 60 prosenttia ja suurimmillaan yli 75 prosenttia. Trendi- ja uhkakuvaskenaarioissa dieselkäyttöisten henkilöautojen osuus on kasvanut, mutta muutoin autokanta on uusiutunut Suomessa varsin verkkaisesti. Perinteinen polttomoottoritekniikka on kehittynyt selvästi. Tavoitevaihtoehdoissa hybridien käyttö kasvaa ja suomalainen autokanta kehittyy trendivaihtoehtoa energiatehokkaammaksi. Plustavoiteskenaariossa on perinteisen moottoritekniikan parantumisen rinnalla toteutunut nollatavoitevaihtoehtoa selkeämpi teknologinen siirtymä kohti saasteettomampia energialähteitä hyödyntäviä ajoneuvoja, kun sähkö- ja vetypolttokennoautot ovat yleistyneet 2020-luvulla. Nollatavoiteskenaarioissa on päästy trendissä ja uhkakuvassa saavuttamatta jääneeseen EU:n biopolttoaineiden kymmenen prosentin vähimmäistavoitteeseen. 2.5 Muu polttoaineiden käyttö Teollisuuden ja työkoneiden käyttämästä polttoöljystä eli muusta polttoaineiden käytöstä aiheutui vuonna 2006 viitisen prosenttia keskiuusimaalaisista kasvihuonekaasupäästöistä. 10 Jos tarkasteltaisiin teollisuuden kaikkia muita päästölähteitä kuin liikennettä, sektorin päästöosuus kasvaisi prosenttiin. Teollisuuden öljyn käytön lisäksi mukana olisivat suurimmalta osin lukuun 2.2 sisältyvä tuotantorakennusten lämmitys sekä luvun 2.3 muuhun sähkönkulutukseen sisältyvä teollisuuden sähkönkulutus. KUUMA-alueella ei oleteta syntyvän merkittäviä määriä teollisuusprosessien eienergiaperäisiä kasvihuonekaasujen päästöjä. 11 Taulukko 9 Muun polttoainekäytön kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Päästöt Muu polttoainekäyttö ja Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (1000 tonnia teollisuusprosessit skenaario skenaario skenaario skenaario CO 2 -ekv) Teollisuuden polttoainekäyttö ja työkoneet 66 0 % 25 % - 5 % - 5 % Teollisuusprosessit 0 0 % 0 % 0 % 0 % Kokonaispäästöosuus 5 % 4 % 4 % 5 % 7 % Teollisuustuotannon kasvun oletetaan seuraavan KUUMA-kunnissa kansallista kehitystä. Vuoteen 2030 tultaessa teollisuuden rakenne on keventynyt ja sektorin energiaintensiivisyys pienentynyt jonkin verran. Teollisuuden rakenne on pysynyt KUUMAalueella tasaisena ja painopistealoina ovat metalli-, muovi- ja sähkötekninen teollisuus sekä elintarvikkeiden valmistus. Kaikissa skenaarioissa on tapahtunut elinkeinorakenteen liukumaa teollisuudesta palvelujen suuntaan. 10 Teollisuuden ja työkoneiden polttoainekäyttöä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, koska niiden käyttöosuuksia on hankala erotella toisistaan. 11 Teollisuuden suoria kasvihuonekaasupäästöjä liittyy esim. poltetun kalkin, klinkkerin, tasolasin, teräksen, vedyn ja typpihapon tuotantoon. 14

17 1000 tonnia CO 2 -ekv Jätehuolto 100 Maataloustuotanto Teollisuusprosessit 50 Muu polttoainekäyttö Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 10 Muiden päästösektorien kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. Virhemarginaali huomioiden muun polttoaineiden käytön päästöosuus on säilynyt viiden prosentin tienoilla kaikissa skenaarioissa. Trendi- ja tavoiteskenaarioissa osa teollisuuden öljynkäytöstä on korvautunut bioperäisillä polttoaineilla samalla kun teollisen tuotannon energiatehokkuus on parantunut. Teollisuuden energiaintensiivisyyden vähentyminen ja energiankäytön tehostuminen näkyvät trendi- ja tavoitevaihtoehdoissa myös teollisuuden pienempänä sähkönkulutuksena. Uhkakuvaskenaariossa teollisuuden öljyn kulutus pysyy nykytasolla eikä sektorin energiatehokkuuskaan parane odotetulla tavalla. Taulukko 10 Muun polttoainekäytön asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa. Muu polttoainekäyttö ja teollisuusprosessit 2006 Päästöt (tonnia CO 2 - ekv/asukas) Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Trendiskenaario Uhkakuvaskenaario 0-tavoiteskenaario Plustavoiteskenaario Teollisuuden polttoainekäyttö ja työkoneet 0,4-23 % - 3 % -26 % -26 % Teollisuusprosessit 0,0 0 % 0 % 0 % 0 % Kokonaispäästöosuus 5 % 4 % 4 % 5 % 7 % Ajettavien, siirrettävien ja käsikäyttöisten työkoneiden määrän oletetaan kasvavan KUUMA-kunnissa samaa vauhtia kuin maassamme keskimäärin. Biopohjaiset polttoaineet ja uudistuvan konekannan parempi energiatehokkuus näkyvät trendi- ja tavoiteskenaarioissa hieman nykyistä pienempinä työkoneiden kasvihuonekaasupäästöinä. Uhkakuvavaihtoehdossa päästöt ovat puolestaan kasvaneet jonkin verran biopolttoaineiden pienemmän osuuden vuoksi. 15

18 tonnia CO 2 -ekv/asukas 1,0 0,8 Jätehuolto 0,5 Maataloustuotanto Teollisuusprosessit 0,3 Muu polttoainekäyttö 0, Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 11 Muiden päästösektorien asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa. 2.6 Maataloustuotanto Viljelysmaiden väkilannoitus aiheuttaa typpioksiduulipäästöjä ja nautojen ruoansulatuksesta sekä tuotantoeläinten lannasta vapautuu metaania. Maataloustuotannon suorilla päästöillä on tällä hetkellä suhteellisen pieni vaikutus KUUMA-alueen kasvihuonekaasupäästöihin. Vuonna 2006 maataloustuotanto synnytti vain nelisen prosenttia alueen kokonaispäästöistä. Vaikka huomioitaisiin luvun 2.3 muuhun sähkönkulutukseen kuuluva maatalouden sähkönkulutus ja luvun 2.5 muuhun polttoaineiden käyttöön sisältyvät työkoneet, maataloussektorin päästöosuus kasvaisi arviolta vain viiteen prosenttiin kokonaispäästöistä. Taulukko 11 Maataloustuotannon kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Maatalous Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (1000 tonnia skenaario skenaario skenaario skenaario CO 2 -ekv) Tuotannon päästöt 54 0 % 0 % - 5 % - 5 % Kokonaispäästöosuus 4 % 4 % 3 % 4 % 5 % Kuvioista 10 ja 11 ilmenee, kuinka maataloustuotannon päästöjen oletetaan pysyvän joko nykyisellään tai vähenevän hieman. Skenaariosta riippuen päästöosuus on vain 3 5 prosenttia. Kotieläintalous on vähentynyt ja KUUMA-kunnat ovat selkeästi viljanviljelyn aluetta. Trendiskenaariossa tuotanto on pysynyt nykytasolla ja suorat kasvihuonekaasupäästöt eivät ole muuttuneet. Uhkakuvavaihtoehdossa päästöjä on pienentänyt maatalouden tuotantotoiminnan supistuminen, mutta samalla tuotannon ominaispäästöjen kasvu on pitänyt päästöt muuttumattomina. Molemmissa tavoiteskenaarioissa maatalouden toimintamahdollisuudet ovat säilyneet. Samalla kun tuotantomäärät kasvavat, viljelyn suoria kasvihuonekaasupäästöjä on saatu pienennettyä. 16

19 Taulukko 12 Maataloustuotannon asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Maatalous Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (tonnia CO 2 - skenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Tuotannon päästöt 0,3-23 % -23 % -26 % -26 % Kokonaispäästöosuus 4 % 4 % 3 % 4 % 5 % 2.7 Jätehuolto Kaatopaikoille sijoitetusta biohajoavasta aineksesta pääsee ilmaan metaanipitoista kaasua. Myös kompostoinnista sekä jäteveden puhdistuksesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. KUUMA-alueella syntyneestä jätteestä aiheutui vuonna 2006 vain parisen prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Jätesektorin päästöt supistuvat kaikissa skenaarioissa merkittävästi. Kehityksen taustalla on biohajoavan aineksen käsittelyn ja kaatopaikkakaasun talteenoton parantuminen. Jätemääriä vähentävät myös jätteen synnyn ennaltaehkäisy, kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö. Tavoiteskenaarioissa kokonaisvaltainen jätteiden hyödyntäminen on tehostanut jätehuollon laskennallisesti lähes päästöneutraaliksi kuten kuvioista 10 ja 11 näkyy. Myös jätevesien käsittely on muuttunut nykyistä päästöttömämmäksi. Taulukko 13 Jätehuollon kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. Jätehuolto 2006 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Trendiskenaario Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Uhkakuvaskenaario 0-tavoiteskenaario Plustavoiteskenaario Jätteidenkäsittely % 0 % -75 % -75 % Kokonaispäästöosuus 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % Yhdyskuntajätteiden energiakäyttöön ja siihen liittyviin ratkaisuihin ei skenaarioissa ole otettu kantaa. KUUMA-alueella syntyneiden jätteiden energiakäyttö supistaisi jätteenkäsittelystä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä riippumatta siitä, sijaitseeko polttolaitos alueella vai ei. Samalla energiantuotantotoiminta aiheuttaisi hiilidioksidipäästöjä. Jätteen energiakäytön nettomääräinen vaikutus voisi kuitenkin olla skenaarioissa positiivinen - etenkin, jos poltettava jätejae korvaisi fossiilisia polttoainetta tai turvetta. Taulukko 14 Jätehuollon asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Maatalous Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (tonnia CO 2 - skenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Tuotannon päästöt 0,3-23 % -23 % -26 % -26 % Kokonaispäästöosuus 4 % 4 % 3 % 4 % 5 % 17

20 3 Oletukset Tässä luvussa käsitellään KUUMA-skenaarioiden laskelmissa käytettyjä taustaoletuksia. 3.1 Rakennukset Asuinrakennusten lämmitykseen liittyvien kasvihuonekaasujen päästömäärään vaikuttaa KUUMA-skenaarioissa rakennuskannan kasvu. Uudet asunnot kattavat vanhempien asuinrakennusten poistumaa, uusien asukkaiden asuntotarpeen ja asumisväljyyden kasvua. Päästölaskenta huomioi lämmitettävän kerrosalan lisäksi uudisrakennusten ja olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden kehittymisen sekä lämmitystapa- ja talotyyppijakaumassa tapahtuneet muutokset. Lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu kertomalla arvioitu energiankulutus lämmitystapaa vastaavalla ominaispäästökertoimella (kertoimista tarkemmin luvussa 3.3). Taulukko 15 Asuinrakennusten lämmityksen skenaario-oletuksia. 12 Rakennusten lämmitys Väestön kehitys Asumisväljyys Rakennusten poistuma Uudisrakennusten talotyyppijakauma Uudisrakennusten lämmitystapajakauma Uudisrakennusten energiatehokkuus Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuus Trendiskenaario Uudenmaan kehitys Skenaarioiden oletukset Uhkakuva- 0-tavoiteskenaario skenaario Uudenmaan liiton peruskasvu-ura Uudenmaata nopeampi kasvu Maltillinen kasvu Plustavoiteskenaario Hidas kasvu Arvio VTT:n valtakunnallisten tietojen pohjalta Nykyisenkaltainen Pientalojen osuus kasvaa Kehityskuva, tiivis-matalarakentamisen osuus kasvaa Nykyisen Sähkön osuus Kauko- ja maalämmön osuus kaltainen kasvaa kasvaa Maltillinen kehitys, lopulta passiivitaso Varovainen kehitys Hidas, lopulta lähellä passiivitasoa Pessimistinen kehitys Nopea kehitys, passiivitasoa parempi Optimistinen kehitys Nopea kehitys, lähellä nollaenergiatasoa Erittäin optimistinen kehitys Skenaarioiden uudisrakennusten lämmitystapa- ja talotyyppiosuuksiin vaikuttaa maankäytön eheys, kaavoituksen tiiviys ja pientalorakentamispainotus. Vaikka rakentamisen ja liikenteen laskennan yhteydessä on arvioitu KUUMA-kuntien käytettävissä olevien rakennusoikeuksien kehitystä, tavoiteskenaariot saattavat olla kaavavarantorajoitusten vuoksi maapolitiikan ja kaavoituksen näkökulmasta epärealistisia. Etenkin plustavoiteskenaario vaatii toteutuakseen kunnilta onnistunutta ja yhteistä maapolitiikkaa sekä erittäin eheää ja tiivistä kaavoitusta. Palvelu- ja teollisuusrakennusten lämmityksen kasvihuonekaasupäästömäärien laskentaan vaikuttaa asuinrakennusten lailla useampi taustaoletus. Nykyisen rakennuskannan, poistuman ja uudisrakentamisen lisäksi KUUMA-skenaarioissa on huomioitu 12 Tarkempaa tietoa etenkin asuinrakennusten lämmitykseen liittyvistä skenaario-oletuksista on raportin liitteessä 1. 18

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Salo 2020 Salon kaupungin päästöennuste vuodelle 2020

Salo 2020 Salon kaupungin päästöennuste vuodelle 2020 Salo 2020 Salon kaupungin päästöennuste vuodelle 2020 Tilaaja: Salon kaupunki www.salo.fi Tekijä: Ekokumppanit Oy www.ekokumppanit.fi Raportti 1 Johdanto... 2 2 Tulokset... 3 2.1 Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Rauma CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400 99 2224

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) vuosina 1990, 2003 ja 2006

KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) vuosina 1990, 2003 ja 2006 KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) vuosina 1990, 2003 ja 2006 KUUMA-kunnissa syntyi noin 1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2006 Päästöt kasvoivat

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009

Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009 Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009 Tilaaja: Salon kaupunki www.salo.fi Tekijä: Ekokumppanit Oy www.ekokumppanit.fi Raportti 1 Johdanto... 2 2 Ilmastonmuutos... 3 3 Ilmastositoumukset...

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Seudulliset ilmasto-ohjelmat

Seudulliset ilmasto-ohjelmat Seudulliset ilmasto-ohjelmat kuntien ja seutuyhteistyön roolit ja velvoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä Oulunseudun kuntapäättäjien Kestävä Yhdyskunta -seminaari 3.12.2008 Tutkimuspäällikkö Yhdyskuntasuunnittelun

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Päästölaskennan tuoteseloste 2010

Päästölaskennan tuoteseloste 2010 CO2-raportti Päästölaskennan tuoteseloste 2010 - 2 - SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Yleistä laskentamallista ja päästösektorit... 3 Kaukolämmitys... 4 Rakennusten erillislämmitys... 4 Sähkölämmitys...

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan ihmisen toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja -nielujen lisäämiseksi. IPCC:n viidennen

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2007 JA 2012

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2007 JA 2012 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2007 JA 2012 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY Pohjois-Karjalan maakunnan kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2007 ja 2012 Suvi Monni Juha Kukko CO2-raportti Espoo CO2-raportti

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot