KUUMA 2030 Keski-Uudenmaan päästöskenaariot vuodelle 2030

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUUMA 2030 Keski-Uudenmaan päästöskenaariot vuodelle 2030"

Transkriptio

1 KUUMA 2030 Keski-Uudenmaan päästöskenaariot vuodelle 2030

2 Tilaaja: KUUMA-kunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula Tekijä: Ekokumppanit Oy Loppuraportti

3 1 Johdanto Skenaariot Maankäyttö skenaarioissa Rakennusten lämmitys Muu sähkönkulutus Liikenne Muu polttoaineiden käyttö Maataloustuotanto Jätehuolto Oletukset Rakennukset Sähkönkulutus Ominaispäästöt Liikenne Teollisuus, maatalous ja jätehuolto Työpaikat ja palvelut Väestö, yleinen toimintaympäristö, teknologia ja asenteet Laskennasta Visio Lopuksi LIITE 1 Rakennusten lämmityksen ja liikenteen oletuksista LIITE 2 Skenaarioiden vertailu vuoden 1990 päästötietoihin... 35

4 1 Johdanto Hyvä skenaario kuvittaa johdonmukaisesti nykyhetkestä tulevaan kulkevaa polkua. Skenaario ei ole ennuste, vaan työkalu, joka havainnollistaa, millainen tulevaisuuden tila on mahdollinen nykytilanteen ja oletettujen muutosvoimien perusteella. Tämä raportti tarjoaa avauksia siihen, miten paikallistason päätökset ja toimenpiteet saattavat vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen paikalliseen kehitykseen vaihtoehtoisissa lopputilanteissa ja millaiset mahdollisuudet Keski-Uudenmaan kunnilla on vaikuttaa paikallisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Skenaarioiden avulla voi tunnistaa, mitä voisi tehdä haluttujen tulevaisuuksien saavuttamiseksi tai ei-toivottujen tulevaisuuksien välttämiseksi. Loppuraportti on osa Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan yhteistä ilmastostrategiatyötä. Se esittelee neljä vaihtoehtoista skenaariota Keski-Uudenmaan KUUMA-alueen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Trendiskenaariossa päästöjen oletetaan jatkavan nykyisenkaltaista kehitystään. Uhkakuvavaihtoehto maalailee trendiä negatiivisemman vuoteen 2030 ulottuvan kehitysuran. Nollatavoite- ja plustavoiteskenaariot kuvaavat päästöjen vähentämisen kannalta toivottavampaa kehityssuuntaa. KUUMA-skenaarioiden pohjalta on muodostettu vuotta 2050 koskeva visiomainen hahmotelma siitä, millaiset mahdollisuudet Keski-Uudellamaalla on vastata kansallisesti asetettuun 80 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteeseen. Raportin toisessa luvussa esitellään KUUMA-skenaariot. Skenaarioiden kasvihuonekaasupäästölaskelmien tuloksiin on helpointa tutustua raportin kuvien ja taulukkojen avulla. Luvun teksti keskittyy skenaarioiden sisältöön. Alalukujen jaottelu noudattaa kuntien energia- ja kasvihuonekaasutaseissa yleisesti käytettyä päästösektorijakoa: kaukolämpöä, erillislämmitystä ja sähkölämmitystä käsitellään luvussa 2.2, muuta kuin lämmitykseen käytettyä sähköä luvussa 2.3, liikennettä luvussa 2.4, teollisuuteen ja työkoneisiin liittyvää muuta polttoaineiden käyttöä luvussa 2.5, maataloustuotantoa luvussa 2.6 ja jätehuoltoa luvussa 2.7. Skenaarioiden taustaoletuksiin pureudutaan tarkemmin luvussa 3. Visio esitellään raportin toiseksi viimeisessä neljännessä luvussa. Raportin päättää lyhyt johtopäätösluku. Skenaariot, laskentamallit, taustaoletukset ja raportin on tehnyt Marko Nurminen Ekokumppanit Oy:stä. Tavoiteskenaarioiden muokkauksessa on hyödynnetty Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Vesa Kannisen ja Lasse Peltosen osaamista. Skenaarioselvitystä on rahoitettu Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisrahalla. 2

5 2 Skenaariot Trendiskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen oletetaan pysyvän nykyisenlaisena tai muuttuvan Business as Usual -tyyppisesti maltillisen ennakoidusti. Skenaariolaskelmien perusteella päästömäärä kasvaa trendivaihtoehdossa reilut kymmenen prosenttia raportin vertailuvuodesta Uhkakuvaskenaario kuvaa trendiä negatiivisempaa, mutta mahdollista keskiuusimaalaista päästökehitystä. Uhkakuvana on, että kasvihuonekaasupäästöt ovat vuonna 2030 yli neljäkymmentä prosenttia suuremmat kuin vuonna Nollatavoiteskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä on laskenut hieman vertailuvuodesta, kun taas päästökehityksen näkökulmasta optimistisessa plustavoitevaihtoehdossa päästöt ovat supistuneet vuosien 2006 ja 2030 välisenä aikana yli neljänneksen. 2 Taulukko 1 Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen muutokset KUUMA-skenaarioissa. 3 Päästösektorit 2006 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Trendiskenaario Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2030 Uhkakuvaskenaario 0-tavoiteskenaario Plustavoiteskenaario Kaukolämpö % 9 % -44 % -88 % Sähkölämmitys % 25 % -34 % -48 % Erillislämmitys % 23 % -27 % -40 % Muu sähkön käyttö % 66 % 17 % 3 % Muu polttoainekäyttö 66 0 % 25 % - 5 % - 5 % Teollisuusprosessit 0 0 % 0 % 0 % 0 % Liikenne % 74 % 24 % -14 % Jätehuolto % 0 % -75 % -75 % Maatalous 54 0 % 0 % - 5 % - 5 % Yhteensä % 45 % - 4 % -28 % Kolmannes trendi- ja uhkakuvaskenaarioiden kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmityksestä. Nollatavoiteskenaariossa vastaava osuus on 25 prosenttia, kun taas plusvaihtoehdossa päästöosuus putoaa reiluun 20 prosenttiin. Kaukolämmön ja lämmityssähkön päästöt riippuvat kulutusmäärien lisäksi merkittävästi tuotannon ominaispäästöistä. Taulukoiden ja kuvien kolmas lämmitystapa, erillislämmitys, tarkoittaa pääosin öljylämmitteisiä rakennuksia. Rakennusten lämmityksen päästöistä kerrotaan raportin luvussa 2.2 ja rakennusten skenaario-oletuksista luvusta 3.1. Pyöreästi viidennes vaihtoehtoisten skenaarioiden kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu muuhun kuin sähkölämmitykseen käytetystä sähköstä. Lämmityssähkön päästöjen tavoin myös muun sähkönkulutuksen päästömääriin vaikuttaa merkittävästi tulevai- 1 Skenaarioiden kasvihuonekaasupäästöjä verrataan Uudenmaan liiton energia- ja kasvihuonekaasutaselaskennan yhteydessä selvitettyihin KUUMA-kuntien vuoden 2006 päästöihin. Monissa päästötarkasteluissa käytetään Kioton ilmastosopimuksen mukaista vertailuvuotta Liitteessä 2 on esitelty taulukoiden 2 Skenaariolaskennalle avulla KUUMA-skenaarioiden luonteenomaisten päästökehitystä epätarkkuuksien vuoden vuoksi 1990 tilanteeseen kasvihuonekaasupäästömäärien verrattuna. muutoksiin sisältyy melkoisesti epävarmuutta. Erillistä virhetarkastelua ei kuitenkaan skenaariotyössä ole tehty. Karkeasti arvioiden kokonaispäästöjen muutosten virhemarginaali saattaa olla jopa 5 prosenttiyksikköä. Päästösektorien osalta vaihteluväli on pienempi liikennettä ehkä lukuun ottamatta. 3 Skenaarioissa käytetään Kuntaliiton Kasvener-mallin päästösektoreita: kaukolämmitys, sähkölämmitys, erillislämmitys, muun sähkön käyttö, liikenne, teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden käyttö (muu polttoainekäyttö), teollisuusprosessien suorat päästöt, jätehuolto ja maatalous. 3

6 suuden sähköntuotantoon liittyvät energialähdeoletukset. KUUMA-skenaarioiden muun sähkönkulutuksen päästöistä ja niihin liittyvistä oletuksista kerrotaan tarkemmin raportin luvuissa 2.3, 3.2 ja tonnia CO 2 -ekv Maatalous Jätehuolto Liikenne Teollisuuden prosessit Muu polttoainekäyttö Trendi Uhka 0-tavoite Plus Muu sähkön käyttö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö Kuva 1 Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuoden 2030 KUUMA-skenaarioissa. Suurin osa, skenaariovaihtoehdosta riippuen prosenttia, KUUMA-alueen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy liikenteestä. Raportin luvuissa 2.4 ja 3.4 esitellyt liikennesuoritteen ja ajoneuvoteknologian kehitykseen liittyvät oletukset muovaavat vahvasti KUUMA-skenaarioiden kokonaispäästömääriä, kuten kuvista 1-3 näkyy. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2006 Trendi Uhka 0-tavoite Plus Maatalous Jätehuolto Liikenne Teollisuuden prosessit Muu polttoainekäyttö Muu sähkön käyttö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö 4 Kuva 2 Päästösektoreiden osuudet vuoden 2030 KUUMA-skenaarioissa. KUUMA-skenaariot huomioivat myös jätehuollosta, maatalouden tuotantotoiminnasta, teollisuusprosesseista sekä teollisuuden ja työkoneiden muusta polttoainekäytöstä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt. Nämä päästösektorit aiheuttavat yhteensä noin

7 kymmenisen prosenttia skenaariovaihtoehtojen kokonaispäästöistä. Näistä päästösektoreista kerrotaan luvuissa ja 3.5. Taulukko 2 Asukaskohtainen kasvihuonekaasupäästöjen muutokset KUUMA-skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Päästösektorit Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (tonnia CO 2 - skenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Kaukolämpö 1,0-27 % -16 % -56 % -91 % Sähkölämmitys 1,2-37 % - 3 % -49 % -60 % Erillislämmitys 0,8-25 % - 5 % -44 % -53 % Muu sähkön käyttö 1,3 5 % 28 % -10 % -20 % Muu polttoainekäyttö 0,4-23 % - 3 % -26 % -26 % Teollisuusprosessit 0,0 0 % 0 % 0 % 0 % Liikenne 2,8 4 % 35 % - 4 % -33 % Jätehuolto 0,2-61 % -23 % -81 % -81 % Maatalous 0,3-23 % -23 % -26 % -26 % Yhteensä 7,9-13 % 12 % -26 % -45 % KUUMA-kuntien väkimäärän oletetaan kasvavan skenaarioissa vuosien 2006 ja 2030 välisenä aikana uudella asukkaalla. 4 Jos väestönlisäys otetaan huomioon ja tarkastellaan kokonaispäästöjen sijaan asukasta kohti laskettuja per capita -määräisiä kasvihuonekaasupäästöjä, päästökehitys näyttää hieman paremmalta. Keski-Uudenmaan kaltaisella kasvuseudulla asukaskohtaiset päästömäärät pienenevät trendiskenaariossa lähes 15 prosentilla. Nollatavoiteskenaariossa per capita -päästövähennys on yli neljänneksen ja plustavoiteskenaariossa kasvihuonekaasupäästöt lähestulkoon puolittuvat vuoteen 2030 tultaessa. Uhkakuvavaihtoehdossakin päästömäärät ovat reilut kymmenen prosenttia suuremmat kuin vertailuvuonna tonnia CO 2 -ekv/asukas 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Trendi Uhka 0-tavoite Plus Maatalous Jätehuolto Liikenne Teollisuuden prosessit Muu polttoainekäyttö Muu sähkön käyttö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö Kuva 3 Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2030 KUUMA-skenaarioissa. 4 Skenaarioiden väestönkasvuoletus perustuu Uudenmaan liiton vuonna 2006 julkistetun väestösuunnitteen perusvaihtoehtoon. 5

8 2.1 Maankäyttö skenaarioissa Kaikissa KUUMA-skenaarioissa Helsingin metropolialue on jatkanut nykyisenlaista kasvua. Kasvupaine on ohjautunut voimakkaasti kehyskuntiin. Hyvät raideliikenneyhteydet ovat integroineet Järvenpään, Keravan, Nurmijärven ja Tuusulan yhä kiinteämmäksi osaksi pääkaupunkiseudun ulkokehää. Liikenneyhteyksien kehittyminen on vetänyt myös Mäntsälää ja Pornaista selkeämmin Helsingin vaikutuspiiriin. Maankäytön vaikutukset näkyvät KUUMA-skenaarioissa epäsuorasti rakentamisen ja liikenteen oletusten kautta. Kasvun ohjaaminen, liikenteen ja maankäytön positiivisten keskinäisten vaikutussuhteiden voimistaminen ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen hallinta vaikuttavat vahvasti kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Trendiskenaariossa on jatkunut metropolialueen kaksijakoinen maankäytöllinen kehitys, jossa ydin eheytyy samalla kun kehys hajautuu. Vaikka suunnittelematonta hajarakentamista on saatu KUUMA-kunnissa hillittyä ja radanvarren taajamat eheytyvät ja tiivistyvät, merkittävä osa uusista pientaloista valmistuu yhä taajamien ulkopuolelle kaavoittamattomille alueille. Luonto, asumisen väljyys ja tonttitarjonta ovat houkutelleet KUUMA-kuntiin lisää rakentajaperheitä. Palvelujen saavutettavuus on säilynyt keskimäärin kohtalaisena. Uhkakuvassa pyrkimykset tiiviimpään rakentamiseen ovat kariutuneet rakentamisen vapauteen liittyvien toiveiden ja kestävämmän maankäytön väliseen ristiriitaan. Asumisväljyyden kasvu ja tilava talo luonnon keskellä -asumisihanteen säilyminen on edistänyt yhdyskuntarakenteen pirstaloitumiskehitystä. Palvelut ovat vahvemmin eriytyneet ja ne ovat hajautuneet pääteiden varsille suuriksi yksiköiksi. Väyläratkaisut ovat kuitenkin taanneet, että liikenneyhteydet yhä kauempana oleville työpaikoille ja palveluihin ovat säilyneet sujuvina. Nollatavoiteskenaarioiden aihio on KUUMA-kuntien maankäytön kehityskuva 5, johon on otettu mukaan vahva ilmastonäkemys. Plustavoite on nollatavoitevaihtoehtoa optimistisempi näkemys kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Siinä KUUMA-alueen maankäyttöön, liikenteeseen, energiantuotantoon ja -kulutukseen sekä rakentamiseen liittyvät valinnat keskittyvät päästöjen vähentämiseen. Molemmissa tavoiteskenaariossa KUUMA-kunnat ovat onnistuneet luovimaan maankäytön erisuuntaisten paineiden ristiaallokossa, vaikka alueen kasvu on ollut omiaan hajottamaan yhdyskuntarakennetta, kasvattamaan liikenteen määrää ja heikentämään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kestävä kasvu on tapahtunut pääosin nykyrakenteen puitteissa. Liikennekäytävät on hyödynnetty tehokkaasti ja niille on muodostunut taajamien verkosto, joka pystyy tarjoamaan kattavan palvelutarjonnan. KUUMA-kuntien yhteisillä pelisäännöillä on tehostettu maankäyttöä ja tehty maapolitiikasta aidosti yhtenäistä. Taajamissa rakentaminen on luonteeltaan asuin- ja palvelurakenteita täydentävää ja kaupunkimaista. Keskustojen liepeillä painopiste on tiiviissä pientaloasumisessa. Kuntien rajoilla yhdyskuntarakenne on eheytynyt. Hajarakentaminen on saatu kuntien aktiivisella ja johdonmukaisella lupapolitiikalla hallintaan. Hajaalueita on saatu myös eheytettyä toimintakelpoisiksi pientaajamiksi kunnioittaen samalla maaseutumaisten alueiden luonnon- ja kulttuuriarvoja. 5 Suunnittelukeskus laati vuonna 2007 julkaistun KUUMA-kuntien kehitys- ja ympäristökuvan. 6

9 2.2 Rakennusten lämmitys KUUMA-alueen asuinrakennusten lämmitettävää kerrosalaa lisää kasvavan väkimäärän asuntotarve. Rakentamiseen vaikuttaa myös asumisväljyyden muutos. Trendiskenaariossa asuminen on KUUMA-alueella keskimäärin viidenneksen nykyistä väljempää. Hajautuvassa ja pientalopainotteisessa uhkakuvavaihtoehdossa asumisväljyyden kasvu on perusvaihtoehtoa puolet nopeampaa, kun puolestaan tiiviiseen maankäyttöön perustuvissa tavoiteskenaariovaihtoehdoissa asumisväljyyden kasvu jää vuosien 2006 ja 2030 välisenä aikana alle viidennekseen trendiskenaarion kasvusta (ks. liitetaulukko 1). Taulukko 3 Lämmityksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. 6 Rakennukset 2006 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Trendiskenaario Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Uhkakuvaskenaario 0-tavoiteskenaario Plustavoiteskenaario Kauko- ja aluelämpö % 9 % -44 % -88 % Sähkölämmitys % 25 % -34 % -48 % Öljy- ja kaasulämmitys % 23 % -27 % -40 % Maalämpö 3 86 % 299 % 111 % 54 % Yhteensä % 21 % -35 % -58 % Kokonaispäästöosuus 38 % 30 % 32 % 26 % 22 % Trendiskenaariossa pien-, rivi- ja kerrostalojen keskinäiset uudisrakennusosuudet ovat pysyneet nykyisenlaisina (ks. liitekuva 1). Myös lämmitystapojen jakauma on säilynyt melko muuttumattomana. Kaukolämpö on kerrostalojen pääasiallinen lämmönlähde ja sähkölämmitys on säilyttänyt asemansa suosituimpana pientalojen lämmitystapana. Samalla kun maalämmön 7 kysyntä on kasvanut, öljylämmityksen suosio on hiipunut. Vain pieni osa öljylämmittäjistä on vaihtanut vähäpäästöisempiin lämmönlähteisiin. Tukilämmitysmuotona käytetyt ilmalämpöpumput ovat lisääntyneet. Rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset muuttuvat portaittain. Vuosikymmenen alussa rakennusmääräykset tiukentuvat 30 prosentilla ja ennen 2010-luvun puoliväliä odotetaan vaatimuksiin vielä 20 prosentin lisäkiristystä. KUUMA-skenaarioissa oletetaan, että määräyksiä kiristetään tasaisin väliajoin vuoteen 2030 asti. Trendiskenaariossa energiatehokkuus on kehittynyt pienellä viiveellä tiedossa olevien määräysten mukaisesti. Rakentamisratkaisut ovat olleet keskimäärin normitasoa eikä rakentajilla ole ollut kannustetta valita haastavampia ratkaisuja. Korjausrakentamisessakin on tehty vain pakolliset ja selkeästi teknis-taloudellisesti kannattavat toimenpiteet olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. 6 Luvun 2.2 taulukoissa ja kuvissa ei ole mukana kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vähämerkityksellisiä puupolttoaineita ja rakennustilastojen mukaisia muita energialähteitä hyödyntäviä rakennuksia. 7 Taulukosta 3 ilmenee, että maalämpöpumppujen kuluttaman sähkön tuottamisesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt kasvavat kaikissa skenaariovaihtoehdoissa. Taustaolettamus maalämmön roolin kasvusta selittää osittain suhteellisen suurta muutosta. Uhkakuvaskenaarion liki nelinkertaistuneet päästöt johtuvat skenaarion pientalopainotuksen lisäksi erityisesti sähköntuotannon ominaispäästöjen lisääntymisestä. Pumput ovat erityisen suosittuja molemmissa tavoiteskenaarioissa. Niissä pumppujen kuluttaman sähkön päästöjä pienentää sähköntuotannon muuttuminen nykyistä päästöttömämmäksi (sähkön ominaispäästöihin liittyvistä oletuksista kerrotaan tarkemmin luvussa 3.3). Plustavoitevaihtoehdossa maalämmön kasvihuonekaasupäästöjä pienentää mm. nollatavoiteskenaariota nopeampi olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantuminen. 7

10 1000 tonnia CO 2 -ekv Maalämpö Öljy ja kaasu Sähkö Kauko- ja aluelämpö Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 4 Lämmityksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. Yhä suurempi osa tavoiteskenaarioiden uusista pientaloista on kaupunkimaisia tiivismatala-ratkaisuja. Kunnat ovat onnistuneet vauhdittamaan hidasta muutosta väljästä rakentamisnäkemyksestä kohti tiiviimpää pientaloasumista. Avaintekijöinä ovat olleet kohtuullisina pysyneet kustannukset ja asukkaiden yksilöllisten toiveiden täyttäminen. Tiivis-matala-pientaloasumisen suosion lisääntyminen on näkynyt rivi- ja ketjutalojen osuuden kasvuna. Maalämmön suosio on lisääntynyt ja sähkölämmityksen osuus pienentynyt. Osassa öljylämmitteisiä rakennuksia hyödynnetään öljyn rinnalla biopolttoainekomponentteja. Ilmalämpöpumput ovat muuttuneet rakennusten vakiovarusteiksi ja aurinkolämpöön perustuvat tukilämmitysjärjestelmät yleistyvät. Taulukko 4 Lämmityksen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Rakennukset Päästöt Trendi- Uhkakuva- (tonnia CO 2-0-tavoite- Plustavoiteskenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Kauko- ja aluelämpö 1,0-27 % -16 % -56 % -91 % Sähkölämmitys 1,2-37 % - 3 % -49 % -60 % Öljy- ja kaasulämmitys 0,8-25 % - 5 % -44 % -53 % Maalämpö 0,02 44 % 209 % 63 % 19 % Yhteensä 3,0-30 % - 6 % -49 % -67 % Kokonaispäästöosuus 38 % 30 % 32 % 26 % 22 % Uhkakuvaskenaariossakaan ei tapahdu suuria muutoksia rakennusten lämmitystapajakaumassa. Erillisten pientalojen suhteellinen osuus on kasvanut. Taustalla on oletus vahvistuneesta kehyskuntien yhdyskuntarakenteen hajautumiskehityksestä. Kerros- ja rivitalojen sekä tiiviimpien pientaloratkaisujen suhteelliset osuudet ovat pienentyneet. Rakentamisen energiatehokkuuden kehitys on hidastunut 2020-luvun alun vaatimustasolle. Monet olemassa olevan rakennuskannan teknisesti ja taloudellisesti järkevät energiatehokkuuskorjaukset ovat jääneet tahtotilan puuttumisen vuoksi tekemättä. 8

11 Tavoiteskenaarioissa rakennusmääräykset purevat ja uudet rakennukset alittavat vuoteen 2030 tultaessa passiivitason ja plustavoiteskenaariossa lähestytään jopa nollaja plusenergiarakennusten tasoa. Rakentajat ovat aktiivisia ja heitä on kannustettu onnistuneesti hakemaan tavanomaisia vaihtoehtoja haasteellisempia vähäpäästöisiä ratkaisuja. Lisäksi tavoiteskenaarioissa toteutetaan lähes kaikki taloudellisesti ja teknisesti mielekkäät vanhojen asuinrakennusten energiankäyttöä tehostavat korjaukset. tonnia CO 2 -ekv/asukas 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Maalämpö Öljy ja kaasu Sähkö Kauko- ja aluelämpö 0,5 0, Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 5 Lämmityksen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa. Energiantuotannon energialähdevalinnoilla on suuri merkitys rakennusten lämmityksestä syntyviin päästöihin. Edellisten sivujen kuvissa 4 ja 5 ilmenevä kaukolämmön päästöosuuden suhteellinen kasvu trendi- ja uhkakuvaskenaariossa johtuu siitä, että lämmityssähkön ominaispäästökerroin supistuu samalla kun kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma ja sen päästökerroin pysyy nykytasolla. KUUMA-rakennusten päästökuvioista näkyy, kuinka kaukolämmön ominaispäästökertoimen pieneneminen vaikuttaa merkittävästi lämmitystapojen päästösuhteisiin tavoiteskenaarioissa. Sähkön ja kaukolämmön ominaispäästöoletuksista kerrotaan luvussa 3.3. Rakennusten lämmittämiseen liittyviä oletuksia käsitellään tarkemmin raportin liitteessä Muu sähkönkulutus Trendiskenaariossa sähkönkulutuksen oletetaan jatkavan nousuaan koko ajan kallistuvasta sähköstä huolimatta. Trendissä on huomioitu laitekannan uusiutumisen aiheuttama sähkönkäytön tehostuminen. Sähkönkulutuksen kasvu syö tekniikan ja energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksen. Uhkakuvavaihtoehdossa kotitalouksien sähkölaitteiden ja sähköisen talotekniikan määrä on kasvanut entisestään kotien ja vapaa-ajan asuntojen varustelutason noustessa. Nollatavoite- ja plustavoiteskenaariossa kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvu on saatu taittumaan. Vaikka valaistuksessa, kylmälaitteissa ja viihde-elektroniikassa on otettu koko ajan käyttöön energiaa säästäviä ratkaisuja, tärkeimpiä energiatehokkuuden parantajia ovat olleet käyttäjät ja muutokset heidän kulutustottumuksissaan. 9

12 Taulukko 5 Muun sähkönkulutuksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Muu sähkönkulutus Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (1000 tonnia skenaario skenaario skenaario skenaario CO 2 -ekv) Kotitaloudet % 75 % 20 % 0 % Palvelut % 70 % 15 % 5 % Teollisuus % 25 % 10 % 10 % Maatalous 2 10 % 25 % 5 % 0 % Yhteensä % 66 % 17 % 3 % Kokonaispäästöosuus 16 % 19 % 18 % 19 % 23 % Trendi- ja uhkakuvaskenaarioissa palvelusektorin kasvu on ruokkinut palvelujen sähkönkulutuksen kasvua. Palvelut ovat muuttuneet myös keskimäärin energiaintensiivisemmiksi eli niiden tuotantoa kohti käytetty energiamäärä on kasvanut. Palvelusektorilla ei ole kiinnitetty samalla tavoin huomiota energiatehokkuuteen kuin teollisuudessa. Tavoiteskenaariovaihtoehdoissa palvelusektorin laitekanta uusiutuu ja sektorin säästöpotentiaalia on saatu realisoitua. Vaativammat, mutta samalla kannustavammat energiatehokkuussopimukset vaikuttavat positiivisesti palvelujen ja julkisen sektorin sähkönkäyttöön tonnia CO 2 -ekv Maatalous Teollisuus Palvelut Kotitaloudet Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 6 Muun sähkönkulutuksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. Teollisuustuotannon kasvu lisää sähkönkulutusta. Trendi- ja tavoiteskenaarioissa teollisuussektorin energiatehokkuuden parantuminen on tasannut tuotannon kasvun energiankäyttöön aiheuttamaa painetta. Maataloustuotannon kuluttaman sähkön määrä oletetaan kaikissa skenaariovaihtoehdoissa likipitäen samaksi kuin vuonna

13 Taulukko 6 Muun sähkönkulutuksen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Muu sähkönkulutus Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (tonnia CO 2 - skenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Kotitaloudet 0,7 8 % 36 % - 7 % -23 % Palvelut 0,4 8 % 32 % -11 % -19 % Teollisuus 0,2-11 % - 3 % -15 % -15 % Maatalous 0,0-15 % - 3 % -19 % -23 % Yhteensä 1,3 5 % 28 % -10 % -20 % Kokonaispäästöosuus 16 % 19 % 18 % 19 % 23 % Sähkön kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaa skenaarioissa kulutuksen muutoksen lisäksi se, millä energialähteillä sähkö oletetaan tuotettavan vuonna Trendi- ja tavoiteskenaarioissa kansainväliset sitoumukset pienentävät sähkön päästökerrointa Suomessa melkein kolmanneksella, kun taas uhkakuvassa kerroin on vain 15 prosenttia nykyistä pienempi. KUUMA-skenaarioiden ominaispäästöoletuksiin voi tutustua luvussa 3.3. tonnia CO 2 -ekv/asukas 2,0 1,5 1,0 Maatalous Teollisuus Palvelut Kotitaloudet 0,5 0, Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 7 Muun sähkönkulutuksen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa. 2.4 Liikenne KUUMA-skenaarioiden tie- ja rataverkko rakentuu nykyisen verkon päälle Uudenmaan maankäytön, asumisen ja liikenteen kehityskuvan mukaisesti. Trendi- ja uhkakuvaskenaarioissa päätiestön läheisyydessä jatkunut yhdyskuntarakenteen hajautuminen on lisännyt keskiuusimaalaisten autoriippuvuutta. Tämä kehitys on toteutunut siitäkin huolimatta, että Helsingin seutukunnan yhdyskuntarakennetta on pyritty kehittämään yhteistyössä joukkoliikennevetoiseksi. Uhkakuvassa hajautunut yhdyskuntarakenne on kasvattanut muita skenaarioita enemmän toimintojen keskinäisiä etäisyyksiä ja lisännyt liikennetarvetta. Asenteet, autoilua tukevat väyläratkaisut ja joukkoliikenteen koettu toimimattomuus ovat vahvistaneet henkilöautokeskeistä näkökulmaa. 11

14 Taulukko 7 Liikenteen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. 8, Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Liikenne Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (1000 tonnia skenaario skenaario skenaario skenaario CO 2 -ekv) Tieliikenne % 75 % 25 % -14 % Raideliikenne 4-23 % -20 % -20 % -18 % Yhteensä % 74 % 24 % -14 % Kokonaispäästöosuus 35 % 42 % 42 % 46 % 42 % Trendiskenaariossa joukkoliikenteen palvelutaso on saatu pidettyä suhteellisen hyvänä tiiviimmin asutuissa keskuksissa. Uhkakuvaskenaariossa joukkoliikenteen ja varsinkin linja-autojen suhteellinen kulkutapaosuus on pienentynyt yhteiskunnan autoistumisen vuoksi. Sekä trendissä että uhkakuvassa KUUMA-alueen sisäisen joukkoliikenteen ylläpitäminen on vaikeutunut, kun yhä useampaan suuntaan jakautuva liikkumisen tarve on hankaloittanut tehokkaan joukkoliikenteen järjestämistä. Tästä huolimatta trendiskenaariossa on saatu parannettua alueen sisäisiä ja Länsi-Uudellemaalle suuntautuvia poikittaisia yhteyksiä. Tätä on edesauttanut mm. sujuva liityntäpysäköinti ja yhtenäistetty lippujärjestelmä tonnia CO 2 -ekv Raideliikenne Tieliikenne Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 8 Liikenteen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. Tavoiteskenaarioissa maankäyttö ja liikenne ovat vahvasti integroituneet. Toimiva joukkoliikenne on edesauttanut tiivistämään maankäyttöä etenkin asemanseuduilla ja niiden tuntumassa. Eheytyvällä rakenteella ja tehokkaalla yhdyskuntien verkostolla on saatu vähennettyä liikennetarvetta lyhentämällä eri toimintojen välisiä etäisyyksiä ja helpot- 8 Liikenteen päästöihin sisältyy aluepohjaisen laskentatavan vuoksi kaikki KUUMA-kuntien alueen tie- ja raideliikenne. Näin ollen päästölaskelmat sisältävät myös Keski-Uudenmaan läpi kulkevan liikenteen. 9 Skenaariolaskennan epätarkkuuden ja oletusvetoisuuden vuoksi erityisesti liikenteen skenaariokohtaisten suoritemäärien ja kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta. Tavoiteskenaarioissa virhemarginaali voi kasvaa 5 prosenttiyksikköön, uhkakuvaskenaariossa jopa 10 prosenttiyksikköön. 12

15 tamalla jalankulkua ja pyöräilyä kaupunkirakenteessa. Hyvin toimiva joukkoliikennejärjestelmä on tukenut KUUMA-alueen tasapainoista kehitystä. Liikkumisvalintoihin vaikutetaan laajan keinovalikoiman avulla. Esimerkiksi KUUMA-alueen, pääkaupunkisedun ja valtion taloudellisilla ohjauskeinoilla on kannustettu kepin ja porkkanan avulla kuntalaisia kestävämpiin liikennevalintoihin. Taulukko 8 Liikenteen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Liikenne Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (tonnia CO 2 - skenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Tieliikenne 2,8 4 % 35 % - 3 % -33 % Raideliikenne 0,0-40 % -38 % -38 % -37 % Yhteensä 2,8 4 % 35 % - 4 % -33 % Kokonaispäästöosuus 35 % 42 % 42 % 46 % 42 % Päärata ja sen asemat ovat kehittyneet, Klaukkalan rata vahvistaa läntistä kehityskäytävää ja Kerava-Nikkilä-rata suuntaa kasvua itään. Raideliikenteen ulkopuolelle jäävät alueet on kytketty siihen sujuvan liityntäliikenteen avulla. Sisäinen linja-autoliikenne on toimiva osa liikennejärjestelmää. Joukkoliikennekäytävät vetävät ja liityntäpysäköinti on sujuvaa. Joukkoliikenteen tarjonta, merkitys ja suosio ovat kasvaneet myös KUUMA-alueen reunoilla. Toimiva joukkoliikenne pystyy tarjoamaan vaihtoehdon kotitalouksien kakkosautolle ja yhä useammilla KUUMA-kotitalouksilla on mahdollisuus tulla arjessa toimeen ilman omaa autoa. Skenaariot eivät pyri lokeroimaan yksityisautoilua, joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä mustavalkoisesti hyviin ja huonoihin. Liikennemuodon arvo riippuu siitä, miten hyvin se täyttää vallitsevassa toimintaympäristössä matkustus- ja kuljetustarpeet ja miten paljon siitä aiheutuu kustannuksia ja haittoja. Henkilöautokin voi olla tietyssä ympäristössä muita liikkumistapoja soveltuvampi vaihtoehto - etenkin, jos ajoneuvo on moottoritekniikaltaan energiatehokas ja vähäpäästöinen. tonnia CO 2 -ekv/asukas 4,0 3,0 2,0 Raideliikenne Tieliikenne 1,0 0, Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 9 Liikenteen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa. 13

16 Ajoneuvojen päästöt ovat vuonna 2030 nykyistä huomattavasti pienemmät. Yhdessäkään skenaariossa teknologiasta ei ole liikenteen päästöongelman patenttiratkaisuksi, sillä liikennevirtojen kasvu syö teknisten edistysaskelien tuomaa etua suoritekasvu on KUUMA-skenaarioissa pienimmilläänkin 60 prosenttia ja suurimmillaan yli 75 prosenttia. Trendi- ja uhkakuvaskenaarioissa dieselkäyttöisten henkilöautojen osuus on kasvanut, mutta muutoin autokanta on uusiutunut Suomessa varsin verkkaisesti. Perinteinen polttomoottoritekniikka on kehittynyt selvästi. Tavoitevaihtoehdoissa hybridien käyttö kasvaa ja suomalainen autokanta kehittyy trendivaihtoehtoa energiatehokkaammaksi. Plustavoiteskenaariossa on perinteisen moottoritekniikan parantumisen rinnalla toteutunut nollatavoitevaihtoehtoa selkeämpi teknologinen siirtymä kohti saasteettomampia energialähteitä hyödyntäviä ajoneuvoja, kun sähkö- ja vetypolttokennoautot ovat yleistyneet 2020-luvulla. Nollatavoiteskenaarioissa on päästy trendissä ja uhkakuvassa saavuttamatta jääneeseen EU:n biopolttoaineiden kymmenen prosentin vähimmäistavoitteeseen. 2.5 Muu polttoaineiden käyttö Teollisuuden ja työkoneiden käyttämästä polttoöljystä eli muusta polttoaineiden käytöstä aiheutui vuonna 2006 viitisen prosenttia keskiuusimaalaisista kasvihuonekaasupäästöistä. 10 Jos tarkasteltaisiin teollisuuden kaikkia muita päästölähteitä kuin liikennettä, sektorin päästöosuus kasvaisi prosenttiin. Teollisuuden öljyn käytön lisäksi mukana olisivat suurimmalta osin lukuun 2.2 sisältyvä tuotantorakennusten lämmitys sekä luvun 2.3 muuhun sähkönkulutukseen sisältyvä teollisuuden sähkönkulutus. KUUMA-alueella ei oleteta syntyvän merkittäviä määriä teollisuusprosessien eienergiaperäisiä kasvihuonekaasujen päästöjä. 11 Taulukko 9 Muun polttoainekäytön kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Päästöt Muu polttoainekäyttö ja Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (1000 tonnia teollisuusprosessit skenaario skenaario skenaario skenaario CO 2 -ekv) Teollisuuden polttoainekäyttö ja työkoneet 66 0 % 25 % - 5 % - 5 % Teollisuusprosessit 0 0 % 0 % 0 % 0 % Kokonaispäästöosuus 5 % 4 % 4 % 5 % 7 % Teollisuustuotannon kasvun oletetaan seuraavan KUUMA-kunnissa kansallista kehitystä. Vuoteen 2030 tultaessa teollisuuden rakenne on keventynyt ja sektorin energiaintensiivisyys pienentynyt jonkin verran. Teollisuuden rakenne on pysynyt KUUMAalueella tasaisena ja painopistealoina ovat metalli-, muovi- ja sähkötekninen teollisuus sekä elintarvikkeiden valmistus. Kaikissa skenaarioissa on tapahtunut elinkeinorakenteen liukumaa teollisuudesta palvelujen suuntaan. 10 Teollisuuden ja työkoneiden polttoainekäyttöä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, koska niiden käyttöosuuksia on hankala erotella toisistaan. 11 Teollisuuden suoria kasvihuonekaasupäästöjä liittyy esim. poltetun kalkin, klinkkerin, tasolasin, teräksen, vedyn ja typpihapon tuotantoon. 14

17 1000 tonnia CO 2 -ekv Jätehuolto 100 Maataloustuotanto Teollisuusprosessit 50 Muu polttoainekäyttö Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 10 Muiden päästösektorien kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. Virhemarginaali huomioiden muun polttoaineiden käytön päästöosuus on säilynyt viiden prosentin tienoilla kaikissa skenaarioissa. Trendi- ja tavoiteskenaarioissa osa teollisuuden öljynkäytöstä on korvautunut bioperäisillä polttoaineilla samalla kun teollisen tuotannon energiatehokkuus on parantunut. Teollisuuden energiaintensiivisyyden vähentyminen ja energiankäytön tehostuminen näkyvät trendi- ja tavoitevaihtoehdoissa myös teollisuuden pienempänä sähkönkulutuksena. Uhkakuvaskenaariossa teollisuuden öljyn kulutus pysyy nykytasolla eikä sektorin energiatehokkuuskaan parane odotetulla tavalla. Taulukko 10 Muun polttoainekäytön asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa. Muu polttoainekäyttö ja teollisuusprosessit 2006 Päästöt (tonnia CO 2 - ekv/asukas) Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Trendiskenaario Uhkakuvaskenaario 0-tavoiteskenaario Plustavoiteskenaario Teollisuuden polttoainekäyttö ja työkoneet 0,4-23 % - 3 % -26 % -26 % Teollisuusprosessit 0,0 0 % 0 % 0 % 0 % Kokonaispäästöosuus 5 % 4 % 4 % 5 % 7 % Ajettavien, siirrettävien ja käsikäyttöisten työkoneiden määrän oletetaan kasvavan KUUMA-kunnissa samaa vauhtia kuin maassamme keskimäärin. Biopohjaiset polttoaineet ja uudistuvan konekannan parempi energiatehokkuus näkyvät trendi- ja tavoiteskenaarioissa hieman nykyistä pienempinä työkoneiden kasvihuonekaasupäästöinä. Uhkakuvavaihtoehdossa päästöt ovat puolestaan kasvaneet jonkin verran biopolttoaineiden pienemmän osuuden vuoksi. 15

18 tonnia CO 2 -ekv/asukas 1,0 0,8 Jätehuolto 0,5 Maataloustuotanto Teollisuusprosessit 0,3 Muu polttoainekäyttö 0, Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 11 Muiden päästösektorien asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa. 2.6 Maataloustuotanto Viljelysmaiden väkilannoitus aiheuttaa typpioksiduulipäästöjä ja nautojen ruoansulatuksesta sekä tuotantoeläinten lannasta vapautuu metaania. Maataloustuotannon suorilla päästöillä on tällä hetkellä suhteellisen pieni vaikutus KUUMA-alueen kasvihuonekaasupäästöihin. Vuonna 2006 maataloustuotanto synnytti vain nelisen prosenttia alueen kokonaispäästöistä. Vaikka huomioitaisiin luvun 2.3 muuhun sähkönkulutukseen kuuluva maatalouden sähkönkulutus ja luvun 2.5 muuhun polttoaineiden käyttöön sisältyvät työkoneet, maataloussektorin päästöosuus kasvaisi arviolta vain viiteen prosenttiin kokonaispäästöistä. Taulukko 11 Maataloustuotannon kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Maatalous Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (1000 tonnia skenaario skenaario skenaario skenaario CO 2 -ekv) Tuotannon päästöt 54 0 % 0 % - 5 % - 5 % Kokonaispäästöosuus 4 % 4 % 3 % 4 % 5 % Kuvioista 10 ja 11 ilmenee, kuinka maataloustuotannon päästöjen oletetaan pysyvän joko nykyisellään tai vähenevän hieman. Skenaariosta riippuen päästöosuus on vain 3 5 prosenttia. Kotieläintalous on vähentynyt ja KUUMA-kunnat ovat selkeästi viljanviljelyn aluetta. Trendiskenaariossa tuotanto on pysynyt nykytasolla ja suorat kasvihuonekaasupäästöt eivät ole muuttuneet. Uhkakuvavaihtoehdossa päästöjä on pienentänyt maatalouden tuotantotoiminnan supistuminen, mutta samalla tuotannon ominaispäästöjen kasvu on pitänyt päästöt muuttumattomina. Molemmissa tavoiteskenaarioissa maatalouden toimintamahdollisuudet ovat säilyneet. Samalla kun tuotantomäärät kasvavat, viljelyn suoria kasvihuonekaasupäästöjä on saatu pienennettyä. 16

19 Taulukko 12 Maataloustuotannon asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Maatalous Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (tonnia CO 2 - skenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Tuotannon päästöt 0,3-23 % -23 % -26 % -26 % Kokonaispäästöosuus 4 % 4 % 3 % 4 % 5 % 2.7 Jätehuolto Kaatopaikoille sijoitetusta biohajoavasta aineksesta pääsee ilmaan metaanipitoista kaasua. Myös kompostoinnista sekä jäteveden puhdistuksesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. KUUMA-alueella syntyneestä jätteestä aiheutui vuonna 2006 vain parisen prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Jätesektorin päästöt supistuvat kaikissa skenaarioissa merkittävästi. Kehityksen taustalla on biohajoavan aineksen käsittelyn ja kaatopaikkakaasun talteenoton parantuminen. Jätemääriä vähentävät myös jätteen synnyn ennaltaehkäisy, kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö. Tavoiteskenaarioissa kokonaisvaltainen jätteiden hyödyntäminen on tehostanut jätehuollon laskennallisesti lähes päästöneutraaliksi kuten kuvioista 10 ja 11 näkyy. Myös jätevesien käsittely on muuttunut nykyistä päästöttömämmäksi. Taulukko 13 Jätehuollon kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. Jätehuolto 2006 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Trendiskenaario Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Uhkakuvaskenaario 0-tavoiteskenaario Plustavoiteskenaario Jätteidenkäsittely % 0 % -75 % -75 % Kokonaispäästöosuus 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % Yhdyskuntajätteiden energiakäyttöön ja siihen liittyviin ratkaisuihin ei skenaarioissa ole otettu kantaa. KUUMA-alueella syntyneiden jätteiden energiakäyttö supistaisi jätteenkäsittelystä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä riippumatta siitä, sijaitseeko polttolaitos alueella vai ei. Samalla energiantuotantotoiminta aiheuttaisi hiilidioksidipäästöjä. Jätteen energiakäytön nettomääräinen vaikutus voisi kuitenkin olla skenaarioissa positiivinen - etenkin, jos poltettava jätejae korvaisi fossiilisia polttoainetta tai turvetta. Taulukko 14 Jätehuollon asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Maatalous Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (tonnia CO 2 - skenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Tuotannon päästöt 0,3-23 % -23 % -26 % -26 % Kokonaispäästöosuus 4 % 4 % 3 % 4 % 5 % 17

20 3 Oletukset Tässä luvussa käsitellään KUUMA-skenaarioiden laskelmissa käytettyjä taustaoletuksia. 3.1 Rakennukset Asuinrakennusten lämmitykseen liittyvien kasvihuonekaasujen päästömäärään vaikuttaa KUUMA-skenaarioissa rakennuskannan kasvu. Uudet asunnot kattavat vanhempien asuinrakennusten poistumaa, uusien asukkaiden asuntotarpeen ja asumisväljyyden kasvua. Päästölaskenta huomioi lämmitettävän kerrosalan lisäksi uudisrakennusten ja olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden kehittymisen sekä lämmitystapa- ja talotyyppijakaumassa tapahtuneet muutokset. Lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu kertomalla arvioitu energiankulutus lämmitystapaa vastaavalla ominaispäästökertoimella (kertoimista tarkemmin luvussa 3.3). Taulukko 15 Asuinrakennusten lämmityksen skenaario-oletuksia. 12 Rakennusten lämmitys Väestön kehitys Asumisväljyys Rakennusten poistuma Uudisrakennusten talotyyppijakauma Uudisrakennusten lämmitystapajakauma Uudisrakennusten energiatehokkuus Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuus Trendiskenaario Uudenmaan kehitys Skenaarioiden oletukset Uhkakuva- 0-tavoiteskenaario skenaario Uudenmaan liiton peruskasvu-ura Uudenmaata nopeampi kasvu Maltillinen kasvu Plustavoiteskenaario Hidas kasvu Arvio VTT:n valtakunnallisten tietojen pohjalta Nykyisenkaltainen Pientalojen osuus kasvaa Kehityskuva, tiivis-matalarakentamisen osuus kasvaa Nykyisen Sähkön osuus Kauko- ja maalämmön osuus kaltainen kasvaa kasvaa Maltillinen kehitys, lopulta passiivitaso Varovainen kehitys Hidas, lopulta lähellä passiivitasoa Pessimistinen kehitys Nopea kehitys, passiivitasoa parempi Optimistinen kehitys Nopea kehitys, lähellä nollaenergiatasoa Erittäin optimistinen kehitys Skenaarioiden uudisrakennusten lämmitystapa- ja talotyyppiosuuksiin vaikuttaa maankäytön eheys, kaavoituksen tiiviys ja pientalorakentamispainotus. Vaikka rakentamisen ja liikenteen laskennan yhteydessä on arvioitu KUUMA-kuntien käytettävissä olevien rakennusoikeuksien kehitystä, tavoiteskenaariot saattavat olla kaavavarantorajoitusten vuoksi maapolitiikan ja kaavoituksen näkökulmasta epärealistisia. Etenkin plustavoiteskenaario vaatii toteutuakseen kunnilta onnistunutta ja yhteistä maapolitiikkaa sekä erittäin eheää ja tiivistä kaavoitusta. Palvelu- ja teollisuusrakennusten lämmityksen kasvihuonekaasupäästömäärien laskentaan vaikuttaa asuinrakennusten lailla useampi taustaoletus. Nykyisen rakennuskannan, poistuman ja uudisrakentamisen lisäksi KUUMA-skenaarioissa on huomioitu 12 Tarkempaa tietoa etenkin asuinrakennusten lämmitykseen liittyvistä skenaario-oletuksista on raportin liitteessä 1. 18

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 214/15 21.11.216 Motiva Oy 23.11.216 1 Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 1 MJ/euro (21 hinnoin) 8 6 4 2 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 21 23.1.212 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot