KUUMA 2030 Keski-Uudenmaan päästöskenaariot vuodelle 2030

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUUMA 2030 Keski-Uudenmaan päästöskenaariot vuodelle 2030"

Transkriptio

1 KUUMA 2030 Keski-Uudenmaan päästöskenaariot vuodelle 2030

2 Tilaaja: KUUMA-kunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula Tekijä: Ekokumppanit Oy Loppuraportti

3 1 Johdanto Skenaariot Maankäyttö skenaarioissa Rakennusten lämmitys Muu sähkönkulutus Liikenne Muu polttoaineiden käyttö Maataloustuotanto Jätehuolto Oletukset Rakennukset Sähkönkulutus Ominaispäästöt Liikenne Teollisuus, maatalous ja jätehuolto Työpaikat ja palvelut Väestö, yleinen toimintaympäristö, teknologia ja asenteet Laskennasta Visio Lopuksi LIITE 1 Rakennusten lämmityksen ja liikenteen oletuksista LIITE 2 Skenaarioiden vertailu vuoden 1990 päästötietoihin... 35

4 1 Johdanto Hyvä skenaario kuvittaa johdonmukaisesti nykyhetkestä tulevaan kulkevaa polkua. Skenaario ei ole ennuste, vaan työkalu, joka havainnollistaa, millainen tulevaisuuden tila on mahdollinen nykytilanteen ja oletettujen muutosvoimien perusteella. Tämä raportti tarjoaa avauksia siihen, miten paikallistason päätökset ja toimenpiteet saattavat vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen paikalliseen kehitykseen vaihtoehtoisissa lopputilanteissa ja millaiset mahdollisuudet Keski-Uudenmaan kunnilla on vaikuttaa paikallisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Skenaarioiden avulla voi tunnistaa, mitä voisi tehdä haluttujen tulevaisuuksien saavuttamiseksi tai ei-toivottujen tulevaisuuksien välttämiseksi. Loppuraportti on osa Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan yhteistä ilmastostrategiatyötä. Se esittelee neljä vaihtoehtoista skenaariota Keski-Uudenmaan KUUMA-alueen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Trendiskenaariossa päästöjen oletetaan jatkavan nykyisenkaltaista kehitystään. Uhkakuvavaihtoehto maalailee trendiä negatiivisemman vuoteen 2030 ulottuvan kehitysuran. Nollatavoite- ja plustavoiteskenaariot kuvaavat päästöjen vähentämisen kannalta toivottavampaa kehityssuuntaa. KUUMA-skenaarioiden pohjalta on muodostettu vuotta 2050 koskeva visiomainen hahmotelma siitä, millaiset mahdollisuudet Keski-Uudellamaalla on vastata kansallisesti asetettuun 80 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteeseen. Raportin toisessa luvussa esitellään KUUMA-skenaariot. Skenaarioiden kasvihuonekaasupäästölaskelmien tuloksiin on helpointa tutustua raportin kuvien ja taulukkojen avulla. Luvun teksti keskittyy skenaarioiden sisältöön. Alalukujen jaottelu noudattaa kuntien energia- ja kasvihuonekaasutaseissa yleisesti käytettyä päästösektorijakoa: kaukolämpöä, erillislämmitystä ja sähkölämmitystä käsitellään luvussa 2.2, muuta kuin lämmitykseen käytettyä sähköä luvussa 2.3, liikennettä luvussa 2.4, teollisuuteen ja työkoneisiin liittyvää muuta polttoaineiden käyttöä luvussa 2.5, maataloustuotantoa luvussa 2.6 ja jätehuoltoa luvussa 2.7. Skenaarioiden taustaoletuksiin pureudutaan tarkemmin luvussa 3. Visio esitellään raportin toiseksi viimeisessä neljännessä luvussa. Raportin päättää lyhyt johtopäätösluku. Skenaariot, laskentamallit, taustaoletukset ja raportin on tehnyt Marko Nurminen Ekokumppanit Oy:stä. Tavoiteskenaarioiden muokkauksessa on hyödynnetty Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Vesa Kannisen ja Lasse Peltosen osaamista. Skenaarioselvitystä on rahoitettu Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisrahalla. 2

5 2 Skenaariot Trendiskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen oletetaan pysyvän nykyisenlaisena tai muuttuvan Business as Usual -tyyppisesti maltillisen ennakoidusti. Skenaariolaskelmien perusteella päästömäärä kasvaa trendivaihtoehdossa reilut kymmenen prosenttia raportin vertailuvuodesta Uhkakuvaskenaario kuvaa trendiä negatiivisempaa, mutta mahdollista keskiuusimaalaista päästökehitystä. Uhkakuvana on, että kasvihuonekaasupäästöt ovat vuonna 2030 yli neljäkymmentä prosenttia suuremmat kuin vuonna Nollatavoiteskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä on laskenut hieman vertailuvuodesta, kun taas päästökehityksen näkökulmasta optimistisessa plustavoitevaihtoehdossa päästöt ovat supistuneet vuosien 2006 ja 2030 välisenä aikana yli neljänneksen. 2 Taulukko 1 Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen muutokset KUUMA-skenaarioissa. 3 Päästösektorit 2006 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Trendiskenaario Kokonaispäästöjen muutos vuonna 2030 Uhkakuvaskenaario 0-tavoiteskenaario Plustavoiteskenaario Kaukolämpö % 9 % -44 % -88 % Sähkölämmitys % 25 % -34 % -48 % Erillislämmitys % 23 % -27 % -40 % Muu sähkön käyttö % 66 % 17 % 3 % Muu polttoainekäyttö 66 0 % 25 % - 5 % - 5 % Teollisuusprosessit 0 0 % 0 % 0 % 0 % Liikenne % 74 % 24 % -14 % Jätehuolto % 0 % -75 % -75 % Maatalous 54 0 % 0 % - 5 % - 5 % Yhteensä % 45 % - 4 % -28 % Kolmannes trendi- ja uhkakuvaskenaarioiden kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmityksestä. Nollatavoiteskenaariossa vastaava osuus on 25 prosenttia, kun taas plusvaihtoehdossa päästöosuus putoaa reiluun 20 prosenttiin. Kaukolämmön ja lämmityssähkön päästöt riippuvat kulutusmäärien lisäksi merkittävästi tuotannon ominaispäästöistä. Taulukoiden ja kuvien kolmas lämmitystapa, erillislämmitys, tarkoittaa pääosin öljylämmitteisiä rakennuksia. Rakennusten lämmityksen päästöistä kerrotaan raportin luvussa 2.2 ja rakennusten skenaario-oletuksista luvusta 3.1. Pyöreästi viidennes vaihtoehtoisten skenaarioiden kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu muuhun kuin sähkölämmitykseen käytetystä sähköstä. Lämmityssähkön päästöjen tavoin myös muun sähkönkulutuksen päästömääriin vaikuttaa merkittävästi tulevai- 1 Skenaarioiden kasvihuonekaasupäästöjä verrataan Uudenmaan liiton energia- ja kasvihuonekaasutaselaskennan yhteydessä selvitettyihin KUUMA-kuntien vuoden 2006 päästöihin. Monissa päästötarkasteluissa käytetään Kioton ilmastosopimuksen mukaista vertailuvuotta Liitteessä 2 on esitelty taulukoiden 2 Skenaariolaskennalle avulla KUUMA-skenaarioiden luonteenomaisten päästökehitystä epätarkkuuksien vuoden vuoksi 1990 tilanteeseen kasvihuonekaasupäästömäärien verrattuna. muutoksiin sisältyy melkoisesti epävarmuutta. Erillistä virhetarkastelua ei kuitenkaan skenaariotyössä ole tehty. Karkeasti arvioiden kokonaispäästöjen muutosten virhemarginaali saattaa olla jopa 5 prosenttiyksikköä. Päästösektorien osalta vaihteluväli on pienempi liikennettä ehkä lukuun ottamatta. 3 Skenaarioissa käytetään Kuntaliiton Kasvener-mallin päästösektoreita: kaukolämmitys, sähkölämmitys, erillislämmitys, muun sähkön käyttö, liikenne, teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden käyttö (muu polttoainekäyttö), teollisuusprosessien suorat päästöt, jätehuolto ja maatalous. 3

6 suuden sähköntuotantoon liittyvät energialähdeoletukset. KUUMA-skenaarioiden muun sähkönkulutuksen päästöistä ja niihin liittyvistä oletuksista kerrotaan tarkemmin raportin luvuissa 2.3, 3.2 ja tonnia CO 2 -ekv Maatalous Jätehuolto Liikenne Teollisuuden prosessit Muu polttoainekäyttö Trendi Uhka 0-tavoite Plus Muu sähkön käyttö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö Kuva 1 Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuoden 2030 KUUMA-skenaarioissa. Suurin osa, skenaariovaihtoehdosta riippuen prosenttia, KUUMA-alueen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy liikenteestä. Raportin luvuissa 2.4 ja 3.4 esitellyt liikennesuoritteen ja ajoneuvoteknologian kehitykseen liittyvät oletukset muovaavat vahvasti KUUMA-skenaarioiden kokonaispäästömääriä, kuten kuvista 1-3 näkyy. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2006 Trendi Uhka 0-tavoite Plus Maatalous Jätehuolto Liikenne Teollisuuden prosessit Muu polttoainekäyttö Muu sähkön käyttö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö 4 Kuva 2 Päästösektoreiden osuudet vuoden 2030 KUUMA-skenaarioissa. KUUMA-skenaariot huomioivat myös jätehuollosta, maatalouden tuotantotoiminnasta, teollisuusprosesseista sekä teollisuuden ja työkoneiden muusta polttoainekäytöstä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt. Nämä päästösektorit aiheuttavat yhteensä noin

7 kymmenisen prosenttia skenaariovaihtoehtojen kokonaispäästöistä. Näistä päästösektoreista kerrotaan luvuissa ja 3.5. Taulukko 2 Asukaskohtainen kasvihuonekaasupäästöjen muutokset KUUMA-skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Päästösektorit Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (tonnia CO 2 - skenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Kaukolämpö 1,0-27 % -16 % -56 % -91 % Sähkölämmitys 1,2-37 % - 3 % -49 % -60 % Erillislämmitys 0,8-25 % - 5 % -44 % -53 % Muu sähkön käyttö 1,3 5 % 28 % -10 % -20 % Muu polttoainekäyttö 0,4-23 % - 3 % -26 % -26 % Teollisuusprosessit 0,0 0 % 0 % 0 % 0 % Liikenne 2,8 4 % 35 % - 4 % -33 % Jätehuolto 0,2-61 % -23 % -81 % -81 % Maatalous 0,3-23 % -23 % -26 % -26 % Yhteensä 7,9-13 % 12 % -26 % -45 % KUUMA-kuntien väkimäärän oletetaan kasvavan skenaarioissa vuosien 2006 ja 2030 välisenä aikana uudella asukkaalla. 4 Jos väestönlisäys otetaan huomioon ja tarkastellaan kokonaispäästöjen sijaan asukasta kohti laskettuja per capita -määräisiä kasvihuonekaasupäästöjä, päästökehitys näyttää hieman paremmalta. Keski-Uudenmaan kaltaisella kasvuseudulla asukaskohtaiset päästömäärät pienenevät trendiskenaariossa lähes 15 prosentilla. Nollatavoiteskenaariossa per capita -päästövähennys on yli neljänneksen ja plustavoiteskenaariossa kasvihuonekaasupäästöt lähestulkoon puolittuvat vuoteen 2030 tultaessa. Uhkakuvavaihtoehdossakin päästömäärät ovat reilut kymmenen prosenttia suuremmat kuin vertailuvuonna tonnia CO 2 -ekv/asukas 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Trendi Uhka 0-tavoite Plus Maatalous Jätehuolto Liikenne Teollisuuden prosessit Muu polttoainekäyttö Muu sähkön käyttö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö Kuva 3 Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2030 KUUMA-skenaarioissa. 4 Skenaarioiden väestönkasvuoletus perustuu Uudenmaan liiton vuonna 2006 julkistetun väestösuunnitteen perusvaihtoehtoon. 5

8 2.1 Maankäyttö skenaarioissa Kaikissa KUUMA-skenaarioissa Helsingin metropolialue on jatkanut nykyisenlaista kasvua. Kasvupaine on ohjautunut voimakkaasti kehyskuntiin. Hyvät raideliikenneyhteydet ovat integroineet Järvenpään, Keravan, Nurmijärven ja Tuusulan yhä kiinteämmäksi osaksi pääkaupunkiseudun ulkokehää. Liikenneyhteyksien kehittyminen on vetänyt myös Mäntsälää ja Pornaista selkeämmin Helsingin vaikutuspiiriin. Maankäytön vaikutukset näkyvät KUUMA-skenaarioissa epäsuorasti rakentamisen ja liikenteen oletusten kautta. Kasvun ohjaaminen, liikenteen ja maankäytön positiivisten keskinäisten vaikutussuhteiden voimistaminen ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen hallinta vaikuttavat vahvasti kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Trendiskenaariossa on jatkunut metropolialueen kaksijakoinen maankäytöllinen kehitys, jossa ydin eheytyy samalla kun kehys hajautuu. Vaikka suunnittelematonta hajarakentamista on saatu KUUMA-kunnissa hillittyä ja radanvarren taajamat eheytyvät ja tiivistyvät, merkittävä osa uusista pientaloista valmistuu yhä taajamien ulkopuolelle kaavoittamattomille alueille. Luonto, asumisen väljyys ja tonttitarjonta ovat houkutelleet KUUMA-kuntiin lisää rakentajaperheitä. Palvelujen saavutettavuus on säilynyt keskimäärin kohtalaisena. Uhkakuvassa pyrkimykset tiiviimpään rakentamiseen ovat kariutuneet rakentamisen vapauteen liittyvien toiveiden ja kestävämmän maankäytön väliseen ristiriitaan. Asumisväljyyden kasvu ja tilava talo luonnon keskellä -asumisihanteen säilyminen on edistänyt yhdyskuntarakenteen pirstaloitumiskehitystä. Palvelut ovat vahvemmin eriytyneet ja ne ovat hajautuneet pääteiden varsille suuriksi yksiköiksi. Väyläratkaisut ovat kuitenkin taanneet, että liikenneyhteydet yhä kauempana oleville työpaikoille ja palveluihin ovat säilyneet sujuvina. Nollatavoiteskenaarioiden aihio on KUUMA-kuntien maankäytön kehityskuva 5, johon on otettu mukaan vahva ilmastonäkemys. Plustavoite on nollatavoitevaihtoehtoa optimistisempi näkemys kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Siinä KUUMA-alueen maankäyttöön, liikenteeseen, energiantuotantoon ja -kulutukseen sekä rakentamiseen liittyvät valinnat keskittyvät päästöjen vähentämiseen. Molemmissa tavoiteskenaariossa KUUMA-kunnat ovat onnistuneet luovimaan maankäytön erisuuntaisten paineiden ristiaallokossa, vaikka alueen kasvu on ollut omiaan hajottamaan yhdyskuntarakennetta, kasvattamaan liikenteen määrää ja heikentämään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kestävä kasvu on tapahtunut pääosin nykyrakenteen puitteissa. Liikennekäytävät on hyödynnetty tehokkaasti ja niille on muodostunut taajamien verkosto, joka pystyy tarjoamaan kattavan palvelutarjonnan. KUUMA-kuntien yhteisillä pelisäännöillä on tehostettu maankäyttöä ja tehty maapolitiikasta aidosti yhtenäistä. Taajamissa rakentaminen on luonteeltaan asuin- ja palvelurakenteita täydentävää ja kaupunkimaista. Keskustojen liepeillä painopiste on tiiviissä pientaloasumisessa. Kuntien rajoilla yhdyskuntarakenne on eheytynyt. Hajarakentaminen on saatu kuntien aktiivisella ja johdonmukaisella lupapolitiikalla hallintaan. Hajaalueita on saatu myös eheytettyä toimintakelpoisiksi pientaajamiksi kunnioittaen samalla maaseutumaisten alueiden luonnon- ja kulttuuriarvoja. 5 Suunnittelukeskus laati vuonna 2007 julkaistun KUUMA-kuntien kehitys- ja ympäristökuvan. 6

9 2.2 Rakennusten lämmitys KUUMA-alueen asuinrakennusten lämmitettävää kerrosalaa lisää kasvavan väkimäärän asuntotarve. Rakentamiseen vaikuttaa myös asumisväljyyden muutos. Trendiskenaariossa asuminen on KUUMA-alueella keskimäärin viidenneksen nykyistä väljempää. Hajautuvassa ja pientalopainotteisessa uhkakuvavaihtoehdossa asumisväljyyden kasvu on perusvaihtoehtoa puolet nopeampaa, kun puolestaan tiiviiseen maankäyttöön perustuvissa tavoiteskenaariovaihtoehdoissa asumisväljyyden kasvu jää vuosien 2006 ja 2030 välisenä aikana alle viidennekseen trendiskenaarion kasvusta (ks. liitetaulukko 1). Taulukko 3 Lämmityksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. 6 Rakennukset 2006 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Trendiskenaario Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Uhkakuvaskenaario 0-tavoiteskenaario Plustavoiteskenaario Kauko- ja aluelämpö % 9 % -44 % -88 % Sähkölämmitys % 25 % -34 % -48 % Öljy- ja kaasulämmitys % 23 % -27 % -40 % Maalämpö 3 86 % 299 % 111 % 54 % Yhteensä % 21 % -35 % -58 % Kokonaispäästöosuus 38 % 30 % 32 % 26 % 22 % Trendiskenaariossa pien-, rivi- ja kerrostalojen keskinäiset uudisrakennusosuudet ovat pysyneet nykyisenlaisina (ks. liitekuva 1). Myös lämmitystapojen jakauma on säilynyt melko muuttumattomana. Kaukolämpö on kerrostalojen pääasiallinen lämmönlähde ja sähkölämmitys on säilyttänyt asemansa suosituimpana pientalojen lämmitystapana. Samalla kun maalämmön 7 kysyntä on kasvanut, öljylämmityksen suosio on hiipunut. Vain pieni osa öljylämmittäjistä on vaihtanut vähäpäästöisempiin lämmönlähteisiin. Tukilämmitysmuotona käytetyt ilmalämpöpumput ovat lisääntyneet. Rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset muuttuvat portaittain. Vuosikymmenen alussa rakennusmääräykset tiukentuvat 30 prosentilla ja ennen 2010-luvun puoliväliä odotetaan vaatimuksiin vielä 20 prosentin lisäkiristystä. KUUMA-skenaarioissa oletetaan, että määräyksiä kiristetään tasaisin väliajoin vuoteen 2030 asti. Trendiskenaariossa energiatehokkuus on kehittynyt pienellä viiveellä tiedossa olevien määräysten mukaisesti. Rakentamisratkaisut ovat olleet keskimäärin normitasoa eikä rakentajilla ole ollut kannustetta valita haastavampia ratkaisuja. Korjausrakentamisessakin on tehty vain pakolliset ja selkeästi teknis-taloudellisesti kannattavat toimenpiteet olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. 6 Luvun 2.2 taulukoissa ja kuvissa ei ole mukana kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vähämerkityksellisiä puupolttoaineita ja rakennustilastojen mukaisia muita energialähteitä hyödyntäviä rakennuksia. 7 Taulukosta 3 ilmenee, että maalämpöpumppujen kuluttaman sähkön tuottamisesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt kasvavat kaikissa skenaariovaihtoehdoissa. Taustaolettamus maalämmön roolin kasvusta selittää osittain suhteellisen suurta muutosta. Uhkakuvaskenaarion liki nelinkertaistuneet päästöt johtuvat skenaarion pientalopainotuksen lisäksi erityisesti sähköntuotannon ominaispäästöjen lisääntymisestä. Pumput ovat erityisen suosittuja molemmissa tavoiteskenaarioissa. Niissä pumppujen kuluttaman sähkön päästöjä pienentää sähköntuotannon muuttuminen nykyistä päästöttömämmäksi (sähkön ominaispäästöihin liittyvistä oletuksista kerrotaan tarkemmin luvussa 3.3). Plustavoitevaihtoehdossa maalämmön kasvihuonekaasupäästöjä pienentää mm. nollatavoiteskenaariota nopeampi olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantuminen. 7

10 1000 tonnia CO 2 -ekv Maalämpö Öljy ja kaasu Sähkö Kauko- ja aluelämpö Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 4 Lämmityksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. Yhä suurempi osa tavoiteskenaarioiden uusista pientaloista on kaupunkimaisia tiivismatala-ratkaisuja. Kunnat ovat onnistuneet vauhdittamaan hidasta muutosta väljästä rakentamisnäkemyksestä kohti tiiviimpää pientaloasumista. Avaintekijöinä ovat olleet kohtuullisina pysyneet kustannukset ja asukkaiden yksilöllisten toiveiden täyttäminen. Tiivis-matala-pientaloasumisen suosion lisääntyminen on näkynyt rivi- ja ketjutalojen osuuden kasvuna. Maalämmön suosio on lisääntynyt ja sähkölämmityksen osuus pienentynyt. Osassa öljylämmitteisiä rakennuksia hyödynnetään öljyn rinnalla biopolttoainekomponentteja. Ilmalämpöpumput ovat muuttuneet rakennusten vakiovarusteiksi ja aurinkolämpöön perustuvat tukilämmitysjärjestelmät yleistyvät. Taulukko 4 Lämmityksen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Rakennukset Päästöt Trendi- Uhkakuva- (tonnia CO 2-0-tavoite- Plustavoiteskenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Kauko- ja aluelämpö 1,0-27 % -16 % -56 % -91 % Sähkölämmitys 1,2-37 % - 3 % -49 % -60 % Öljy- ja kaasulämmitys 0,8-25 % - 5 % -44 % -53 % Maalämpö 0,02 44 % 209 % 63 % 19 % Yhteensä 3,0-30 % - 6 % -49 % -67 % Kokonaispäästöosuus 38 % 30 % 32 % 26 % 22 % Uhkakuvaskenaariossakaan ei tapahdu suuria muutoksia rakennusten lämmitystapajakaumassa. Erillisten pientalojen suhteellinen osuus on kasvanut. Taustalla on oletus vahvistuneesta kehyskuntien yhdyskuntarakenteen hajautumiskehityksestä. Kerros- ja rivitalojen sekä tiiviimpien pientaloratkaisujen suhteelliset osuudet ovat pienentyneet. Rakentamisen energiatehokkuuden kehitys on hidastunut 2020-luvun alun vaatimustasolle. Monet olemassa olevan rakennuskannan teknisesti ja taloudellisesti järkevät energiatehokkuuskorjaukset ovat jääneet tahtotilan puuttumisen vuoksi tekemättä. 8

11 Tavoiteskenaarioissa rakennusmääräykset purevat ja uudet rakennukset alittavat vuoteen 2030 tultaessa passiivitason ja plustavoiteskenaariossa lähestytään jopa nollaja plusenergiarakennusten tasoa. Rakentajat ovat aktiivisia ja heitä on kannustettu onnistuneesti hakemaan tavanomaisia vaihtoehtoja haasteellisempia vähäpäästöisiä ratkaisuja. Lisäksi tavoiteskenaarioissa toteutetaan lähes kaikki taloudellisesti ja teknisesti mielekkäät vanhojen asuinrakennusten energiankäyttöä tehostavat korjaukset. tonnia CO 2 -ekv/asukas 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Maalämpö Öljy ja kaasu Sähkö Kauko- ja aluelämpö 0,5 0, Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 5 Lämmityksen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa. Energiantuotannon energialähdevalinnoilla on suuri merkitys rakennusten lämmityksestä syntyviin päästöihin. Edellisten sivujen kuvissa 4 ja 5 ilmenevä kaukolämmön päästöosuuden suhteellinen kasvu trendi- ja uhkakuvaskenaariossa johtuu siitä, että lämmityssähkön ominaispäästökerroin supistuu samalla kun kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma ja sen päästökerroin pysyy nykytasolla. KUUMA-rakennusten päästökuvioista näkyy, kuinka kaukolämmön ominaispäästökertoimen pieneneminen vaikuttaa merkittävästi lämmitystapojen päästösuhteisiin tavoiteskenaarioissa. Sähkön ja kaukolämmön ominaispäästöoletuksista kerrotaan luvussa 3.3. Rakennusten lämmittämiseen liittyviä oletuksia käsitellään tarkemmin raportin liitteessä Muu sähkönkulutus Trendiskenaariossa sähkönkulutuksen oletetaan jatkavan nousuaan koko ajan kallistuvasta sähköstä huolimatta. Trendissä on huomioitu laitekannan uusiutumisen aiheuttama sähkönkäytön tehostuminen. Sähkönkulutuksen kasvu syö tekniikan ja energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksen. Uhkakuvavaihtoehdossa kotitalouksien sähkölaitteiden ja sähköisen talotekniikan määrä on kasvanut entisestään kotien ja vapaa-ajan asuntojen varustelutason noustessa. Nollatavoite- ja plustavoiteskenaariossa kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvu on saatu taittumaan. Vaikka valaistuksessa, kylmälaitteissa ja viihde-elektroniikassa on otettu koko ajan käyttöön energiaa säästäviä ratkaisuja, tärkeimpiä energiatehokkuuden parantajia ovat olleet käyttäjät ja muutokset heidän kulutustottumuksissaan. 9

12 Taulukko 5 Muun sähkönkulutuksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Muu sähkönkulutus Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (1000 tonnia skenaario skenaario skenaario skenaario CO 2 -ekv) Kotitaloudet % 75 % 20 % 0 % Palvelut % 70 % 15 % 5 % Teollisuus % 25 % 10 % 10 % Maatalous 2 10 % 25 % 5 % 0 % Yhteensä % 66 % 17 % 3 % Kokonaispäästöosuus 16 % 19 % 18 % 19 % 23 % Trendi- ja uhkakuvaskenaarioissa palvelusektorin kasvu on ruokkinut palvelujen sähkönkulutuksen kasvua. Palvelut ovat muuttuneet myös keskimäärin energiaintensiivisemmiksi eli niiden tuotantoa kohti käytetty energiamäärä on kasvanut. Palvelusektorilla ei ole kiinnitetty samalla tavoin huomiota energiatehokkuuteen kuin teollisuudessa. Tavoiteskenaariovaihtoehdoissa palvelusektorin laitekanta uusiutuu ja sektorin säästöpotentiaalia on saatu realisoitua. Vaativammat, mutta samalla kannustavammat energiatehokkuussopimukset vaikuttavat positiivisesti palvelujen ja julkisen sektorin sähkönkäyttöön tonnia CO 2 -ekv Maatalous Teollisuus Palvelut Kotitaloudet Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 6 Muun sähkönkulutuksen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. Teollisuustuotannon kasvu lisää sähkönkulutusta. Trendi- ja tavoiteskenaarioissa teollisuussektorin energiatehokkuuden parantuminen on tasannut tuotannon kasvun energiankäyttöön aiheuttamaa painetta. Maataloustuotannon kuluttaman sähkön määrä oletetaan kaikissa skenaariovaihtoehdoissa likipitäen samaksi kuin vuonna

13 Taulukko 6 Muun sähkönkulutuksen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Muu sähkönkulutus Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (tonnia CO 2 - skenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Kotitaloudet 0,7 8 % 36 % - 7 % -23 % Palvelut 0,4 8 % 32 % -11 % -19 % Teollisuus 0,2-11 % - 3 % -15 % -15 % Maatalous 0,0-15 % - 3 % -19 % -23 % Yhteensä 1,3 5 % 28 % -10 % -20 % Kokonaispäästöosuus 16 % 19 % 18 % 19 % 23 % Sähkön kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaa skenaarioissa kulutuksen muutoksen lisäksi se, millä energialähteillä sähkö oletetaan tuotettavan vuonna Trendi- ja tavoiteskenaarioissa kansainväliset sitoumukset pienentävät sähkön päästökerrointa Suomessa melkein kolmanneksella, kun taas uhkakuvassa kerroin on vain 15 prosenttia nykyistä pienempi. KUUMA-skenaarioiden ominaispäästöoletuksiin voi tutustua luvussa 3.3. tonnia CO 2 -ekv/asukas 2,0 1,5 1,0 Maatalous Teollisuus Palvelut Kotitaloudet 0,5 0, Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 7 Muun sähkönkulutuksen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa. 2.4 Liikenne KUUMA-skenaarioiden tie- ja rataverkko rakentuu nykyisen verkon päälle Uudenmaan maankäytön, asumisen ja liikenteen kehityskuvan mukaisesti. Trendi- ja uhkakuvaskenaarioissa päätiestön läheisyydessä jatkunut yhdyskuntarakenteen hajautuminen on lisännyt keskiuusimaalaisten autoriippuvuutta. Tämä kehitys on toteutunut siitäkin huolimatta, että Helsingin seutukunnan yhdyskuntarakennetta on pyritty kehittämään yhteistyössä joukkoliikennevetoiseksi. Uhkakuvassa hajautunut yhdyskuntarakenne on kasvattanut muita skenaarioita enemmän toimintojen keskinäisiä etäisyyksiä ja lisännyt liikennetarvetta. Asenteet, autoilua tukevat väyläratkaisut ja joukkoliikenteen koettu toimimattomuus ovat vahvistaneet henkilöautokeskeistä näkökulmaa. 11

14 Taulukko 7 Liikenteen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. 8, Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Liikenne Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (1000 tonnia skenaario skenaario skenaario skenaario CO 2 -ekv) Tieliikenne % 75 % 25 % -14 % Raideliikenne 4-23 % -20 % -20 % -18 % Yhteensä % 74 % 24 % -14 % Kokonaispäästöosuus 35 % 42 % 42 % 46 % 42 % Trendiskenaariossa joukkoliikenteen palvelutaso on saatu pidettyä suhteellisen hyvänä tiiviimmin asutuissa keskuksissa. Uhkakuvaskenaariossa joukkoliikenteen ja varsinkin linja-autojen suhteellinen kulkutapaosuus on pienentynyt yhteiskunnan autoistumisen vuoksi. Sekä trendissä että uhkakuvassa KUUMA-alueen sisäisen joukkoliikenteen ylläpitäminen on vaikeutunut, kun yhä useampaan suuntaan jakautuva liikkumisen tarve on hankaloittanut tehokkaan joukkoliikenteen järjestämistä. Tästä huolimatta trendiskenaariossa on saatu parannettua alueen sisäisiä ja Länsi-Uudellemaalle suuntautuvia poikittaisia yhteyksiä. Tätä on edesauttanut mm. sujuva liityntäpysäköinti ja yhtenäistetty lippujärjestelmä tonnia CO 2 -ekv Raideliikenne Tieliikenne Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 8 Liikenteen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. Tavoiteskenaarioissa maankäyttö ja liikenne ovat vahvasti integroituneet. Toimiva joukkoliikenne on edesauttanut tiivistämään maankäyttöä etenkin asemanseuduilla ja niiden tuntumassa. Eheytyvällä rakenteella ja tehokkaalla yhdyskuntien verkostolla on saatu vähennettyä liikennetarvetta lyhentämällä eri toimintojen välisiä etäisyyksiä ja helpot- 8 Liikenteen päästöihin sisältyy aluepohjaisen laskentatavan vuoksi kaikki KUUMA-kuntien alueen tie- ja raideliikenne. Näin ollen päästölaskelmat sisältävät myös Keski-Uudenmaan läpi kulkevan liikenteen. 9 Skenaariolaskennan epätarkkuuden ja oletusvetoisuuden vuoksi erityisesti liikenteen skenaariokohtaisten suoritemäärien ja kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta. Tavoiteskenaarioissa virhemarginaali voi kasvaa 5 prosenttiyksikköön, uhkakuvaskenaariossa jopa 10 prosenttiyksikköön. 12

15 tamalla jalankulkua ja pyöräilyä kaupunkirakenteessa. Hyvin toimiva joukkoliikennejärjestelmä on tukenut KUUMA-alueen tasapainoista kehitystä. Liikkumisvalintoihin vaikutetaan laajan keinovalikoiman avulla. Esimerkiksi KUUMA-alueen, pääkaupunkisedun ja valtion taloudellisilla ohjauskeinoilla on kannustettu kepin ja porkkanan avulla kuntalaisia kestävämpiin liikennevalintoihin. Taulukko 8 Liikenteen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Liikenne Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (tonnia CO 2 - skenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Tieliikenne 2,8 4 % 35 % - 3 % -33 % Raideliikenne 0,0-40 % -38 % -38 % -37 % Yhteensä 2,8 4 % 35 % - 4 % -33 % Kokonaispäästöosuus 35 % 42 % 42 % 46 % 42 % Päärata ja sen asemat ovat kehittyneet, Klaukkalan rata vahvistaa läntistä kehityskäytävää ja Kerava-Nikkilä-rata suuntaa kasvua itään. Raideliikenteen ulkopuolelle jäävät alueet on kytketty siihen sujuvan liityntäliikenteen avulla. Sisäinen linja-autoliikenne on toimiva osa liikennejärjestelmää. Joukkoliikennekäytävät vetävät ja liityntäpysäköinti on sujuvaa. Joukkoliikenteen tarjonta, merkitys ja suosio ovat kasvaneet myös KUUMA-alueen reunoilla. Toimiva joukkoliikenne pystyy tarjoamaan vaihtoehdon kotitalouksien kakkosautolle ja yhä useammilla KUUMA-kotitalouksilla on mahdollisuus tulla arjessa toimeen ilman omaa autoa. Skenaariot eivät pyri lokeroimaan yksityisautoilua, joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä mustavalkoisesti hyviin ja huonoihin. Liikennemuodon arvo riippuu siitä, miten hyvin se täyttää vallitsevassa toimintaympäristössä matkustus- ja kuljetustarpeet ja miten paljon siitä aiheutuu kustannuksia ja haittoja. Henkilöautokin voi olla tietyssä ympäristössä muita liikkumistapoja soveltuvampi vaihtoehto - etenkin, jos ajoneuvo on moottoritekniikaltaan energiatehokas ja vähäpäästöinen. tonnia CO 2 -ekv/asukas 4,0 3,0 2,0 Raideliikenne Tieliikenne 1,0 0, Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 9 Liikenteen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa. 13

16 Ajoneuvojen päästöt ovat vuonna 2030 nykyistä huomattavasti pienemmät. Yhdessäkään skenaariossa teknologiasta ei ole liikenteen päästöongelman patenttiratkaisuksi, sillä liikennevirtojen kasvu syö teknisten edistysaskelien tuomaa etua suoritekasvu on KUUMA-skenaarioissa pienimmilläänkin 60 prosenttia ja suurimmillaan yli 75 prosenttia. Trendi- ja uhkakuvaskenaarioissa dieselkäyttöisten henkilöautojen osuus on kasvanut, mutta muutoin autokanta on uusiutunut Suomessa varsin verkkaisesti. Perinteinen polttomoottoritekniikka on kehittynyt selvästi. Tavoitevaihtoehdoissa hybridien käyttö kasvaa ja suomalainen autokanta kehittyy trendivaihtoehtoa energiatehokkaammaksi. Plustavoiteskenaariossa on perinteisen moottoritekniikan parantumisen rinnalla toteutunut nollatavoitevaihtoehtoa selkeämpi teknologinen siirtymä kohti saasteettomampia energialähteitä hyödyntäviä ajoneuvoja, kun sähkö- ja vetypolttokennoautot ovat yleistyneet 2020-luvulla. Nollatavoiteskenaarioissa on päästy trendissä ja uhkakuvassa saavuttamatta jääneeseen EU:n biopolttoaineiden kymmenen prosentin vähimmäistavoitteeseen. 2.5 Muu polttoaineiden käyttö Teollisuuden ja työkoneiden käyttämästä polttoöljystä eli muusta polttoaineiden käytöstä aiheutui vuonna 2006 viitisen prosenttia keskiuusimaalaisista kasvihuonekaasupäästöistä. 10 Jos tarkasteltaisiin teollisuuden kaikkia muita päästölähteitä kuin liikennettä, sektorin päästöosuus kasvaisi prosenttiin. Teollisuuden öljyn käytön lisäksi mukana olisivat suurimmalta osin lukuun 2.2 sisältyvä tuotantorakennusten lämmitys sekä luvun 2.3 muuhun sähkönkulutukseen sisältyvä teollisuuden sähkönkulutus. KUUMA-alueella ei oleteta syntyvän merkittäviä määriä teollisuusprosessien eienergiaperäisiä kasvihuonekaasujen päästöjä. 11 Taulukko 9 Muun polttoainekäytön kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Päästöt Muu polttoainekäyttö ja Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (1000 tonnia teollisuusprosessit skenaario skenaario skenaario skenaario CO 2 -ekv) Teollisuuden polttoainekäyttö ja työkoneet 66 0 % 25 % - 5 % - 5 % Teollisuusprosessit 0 0 % 0 % 0 % 0 % Kokonaispäästöosuus 5 % 4 % 4 % 5 % 7 % Teollisuustuotannon kasvun oletetaan seuraavan KUUMA-kunnissa kansallista kehitystä. Vuoteen 2030 tultaessa teollisuuden rakenne on keventynyt ja sektorin energiaintensiivisyys pienentynyt jonkin verran. Teollisuuden rakenne on pysynyt KUUMAalueella tasaisena ja painopistealoina ovat metalli-, muovi- ja sähkötekninen teollisuus sekä elintarvikkeiden valmistus. Kaikissa skenaarioissa on tapahtunut elinkeinorakenteen liukumaa teollisuudesta palvelujen suuntaan. 10 Teollisuuden ja työkoneiden polttoainekäyttöä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, koska niiden käyttöosuuksia on hankala erotella toisistaan. 11 Teollisuuden suoria kasvihuonekaasupäästöjä liittyy esim. poltetun kalkin, klinkkerin, tasolasin, teräksen, vedyn ja typpihapon tuotantoon. 14

17 1000 tonnia CO 2 -ekv Jätehuolto 100 Maataloustuotanto Teollisuusprosessit 50 Muu polttoainekäyttö Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 10 Muiden päästösektorien kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. Virhemarginaali huomioiden muun polttoaineiden käytön päästöosuus on säilynyt viiden prosentin tienoilla kaikissa skenaarioissa. Trendi- ja tavoiteskenaarioissa osa teollisuuden öljynkäytöstä on korvautunut bioperäisillä polttoaineilla samalla kun teollisen tuotannon energiatehokkuus on parantunut. Teollisuuden energiaintensiivisyyden vähentyminen ja energiankäytön tehostuminen näkyvät trendi- ja tavoitevaihtoehdoissa myös teollisuuden pienempänä sähkönkulutuksena. Uhkakuvaskenaariossa teollisuuden öljyn kulutus pysyy nykytasolla eikä sektorin energiatehokkuuskaan parane odotetulla tavalla. Taulukko 10 Muun polttoainekäytön asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa. Muu polttoainekäyttö ja teollisuusprosessit 2006 Päästöt (tonnia CO 2 - ekv/asukas) Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Trendiskenaario Uhkakuvaskenaario 0-tavoiteskenaario Plustavoiteskenaario Teollisuuden polttoainekäyttö ja työkoneet 0,4-23 % - 3 % -26 % -26 % Teollisuusprosessit 0,0 0 % 0 % 0 % 0 % Kokonaispäästöosuus 5 % 4 % 4 % 5 % 7 % Ajettavien, siirrettävien ja käsikäyttöisten työkoneiden määrän oletetaan kasvavan KUUMA-kunnissa samaa vauhtia kuin maassamme keskimäärin. Biopohjaiset polttoaineet ja uudistuvan konekannan parempi energiatehokkuus näkyvät trendi- ja tavoiteskenaarioissa hieman nykyistä pienempinä työkoneiden kasvihuonekaasupäästöinä. Uhkakuvavaihtoehdossa päästöt ovat puolestaan kasvaneet jonkin verran biopolttoaineiden pienemmän osuuden vuoksi. 15

18 tonnia CO 2 -ekv/asukas 1,0 0,8 Jätehuolto 0,5 Maataloustuotanto Teollisuusprosessit 0,3 Muu polttoainekäyttö 0, Trendi Uhka 0-tavoite Plus Kuva 11 Muiden päästösektorien asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa. 2.6 Maataloustuotanto Viljelysmaiden väkilannoitus aiheuttaa typpioksiduulipäästöjä ja nautojen ruoansulatuksesta sekä tuotantoeläinten lannasta vapautuu metaania. Maataloustuotannon suorilla päästöillä on tällä hetkellä suhteellisen pieni vaikutus KUUMA-alueen kasvihuonekaasupäästöihin. Vuonna 2006 maataloustuotanto synnytti vain nelisen prosenttia alueen kokonaispäästöistä. Vaikka huomioitaisiin luvun 2.3 muuhun sähkönkulutukseen kuuluva maatalouden sähkönkulutus ja luvun 2.5 muuhun polttoaineiden käyttöön sisältyvät työkoneet, maataloussektorin päästöosuus kasvaisi arviolta vain viiteen prosenttiin kokonaispäästöistä. Taulukko 11 Maataloustuotannon kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Maatalous Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (1000 tonnia skenaario skenaario skenaario skenaario CO 2 -ekv) Tuotannon päästöt 54 0 % 0 % - 5 % - 5 % Kokonaispäästöosuus 4 % 4 % 3 % 4 % 5 % Kuvioista 10 ja 11 ilmenee, kuinka maataloustuotannon päästöjen oletetaan pysyvän joko nykyisellään tai vähenevän hieman. Skenaariosta riippuen päästöosuus on vain 3 5 prosenttia. Kotieläintalous on vähentynyt ja KUUMA-kunnat ovat selkeästi viljanviljelyn aluetta. Trendiskenaariossa tuotanto on pysynyt nykytasolla ja suorat kasvihuonekaasupäästöt eivät ole muuttuneet. Uhkakuvavaihtoehdossa päästöjä on pienentänyt maatalouden tuotantotoiminnan supistuminen, mutta samalla tuotannon ominaispäästöjen kasvu on pitänyt päästöt muuttumattomina. Molemmissa tavoiteskenaarioissa maatalouden toimintamahdollisuudet ovat säilyneet. Samalla kun tuotantomäärät kasvavat, viljelyn suoria kasvihuonekaasupäästöjä on saatu pienennettyä. 16

19 Taulukko 12 Maataloustuotannon asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Maatalous Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (tonnia CO 2 - skenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Tuotannon päästöt 0,3-23 % -23 % -26 % -26 % Kokonaispäästöosuus 4 % 4 % 3 % 4 % 5 % 2.7 Jätehuolto Kaatopaikoille sijoitetusta biohajoavasta aineksesta pääsee ilmaan metaanipitoista kaasua. Myös kompostoinnista sekä jäteveden puhdistuksesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. KUUMA-alueella syntyneestä jätteestä aiheutui vuonna 2006 vain parisen prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Jätesektorin päästöt supistuvat kaikissa skenaarioissa merkittävästi. Kehityksen taustalla on biohajoavan aineksen käsittelyn ja kaatopaikkakaasun talteenoton parantuminen. Jätemääriä vähentävät myös jätteen synnyn ennaltaehkäisy, kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö. Tavoiteskenaarioissa kokonaisvaltainen jätteiden hyödyntäminen on tehostanut jätehuollon laskennallisesti lähes päästöneutraaliksi kuten kuvioista 10 ja 11 näkyy. Myös jätevesien käsittely on muuttunut nykyistä päästöttömämmäksi. Taulukko 13 Jätehuollon kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt skenaarioissa. Jätehuolto 2006 Päästöt (1000 tonnia CO 2 -ekv) Trendiskenaario Kokonaispäästömäärän muutos vuonna 2030 Uhkakuvaskenaario 0-tavoiteskenaario Plustavoiteskenaario Jätteidenkäsittely % 0 % -75 % -75 % Kokonaispäästöosuus 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % Yhdyskuntajätteiden energiakäyttöön ja siihen liittyviin ratkaisuihin ei skenaarioissa ole otettu kantaa. KUUMA-alueella syntyneiden jätteiden energiakäyttö supistaisi jätteenkäsittelystä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä riippumatta siitä, sijaitseeko polttolaitos alueella vai ei. Samalla energiantuotantotoiminta aiheuttaisi hiilidioksidipäästöjä. Jätteen energiakäytön nettomääräinen vaikutus voisi kuitenkin olla skenaarioissa positiivinen - etenkin, jos poltettava jätejae korvaisi fossiilisia polttoainetta tai turvetta. Taulukko 14 Jätehuollon asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt skenaarioissa Asukaskohtaisten päästöjen muutos vuonna 2030 Maatalous Päästöt Trendi- Uhkakuva- 0-tavoite- Plustavoite- (tonnia CO 2 - skenaario skenaario skenaario skenaario ekv/asukas) Tuotannon päästöt 0,3-23 % -23 % -26 % -26 % Kokonaispäästöosuus 4 % 4 % 3 % 4 % 5 % 17

20 3 Oletukset Tässä luvussa käsitellään KUUMA-skenaarioiden laskelmissa käytettyjä taustaoletuksia. 3.1 Rakennukset Asuinrakennusten lämmitykseen liittyvien kasvihuonekaasujen päästömäärään vaikuttaa KUUMA-skenaarioissa rakennuskannan kasvu. Uudet asunnot kattavat vanhempien asuinrakennusten poistumaa, uusien asukkaiden asuntotarpeen ja asumisväljyyden kasvua. Päästölaskenta huomioi lämmitettävän kerrosalan lisäksi uudisrakennusten ja olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden kehittymisen sekä lämmitystapa- ja talotyyppijakaumassa tapahtuneet muutokset. Lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu kertomalla arvioitu energiankulutus lämmitystapaa vastaavalla ominaispäästökertoimella (kertoimista tarkemmin luvussa 3.3). Taulukko 15 Asuinrakennusten lämmityksen skenaario-oletuksia. 12 Rakennusten lämmitys Väestön kehitys Asumisväljyys Rakennusten poistuma Uudisrakennusten talotyyppijakauma Uudisrakennusten lämmitystapajakauma Uudisrakennusten energiatehokkuus Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuus Trendiskenaario Uudenmaan kehitys Skenaarioiden oletukset Uhkakuva- 0-tavoiteskenaario skenaario Uudenmaan liiton peruskasvu-ura Uudenmaata nopeampi kasvu Maltillinen kasvu Plustavoiteskenaario Hidas kasvu Arvio VTT:n valtakunnallisten tietojen pohjalta Nykyisenkaltainen Pientalojen osuus kasvaa Kehityskuva, tiivis-matalarakentamisen osuus kasvaa Nykyisen Sähkön osuus Kauko- ja maalämmön osuus kaltainen kasvaa kasvaa Maltillinen kehitys, lopulta passiivitaso Varovainen kehitys Hidas, lopulta lähellä passiivitasoa Pessimistinen kehitys Nopea kehitys, passiivitasoa parempi Optimistinen kehitys Nopea kehitys, lähellä nollaenergiatasoa Erittäin optimistinen kehitys Skenaarioiden uudisrakennusten lämmitystapa- ja talotyyppiosuuksiin vaikuttaa maankäytön eheys, kaavoituksen tiiviys ja pientalorakentamispainotus. Vaikka rakentamisen ja liikenteen laskennan yhteydessä on arvioitu KUUMA-kuntien käytettävissä olevien rakennusoikeuksien kehitystä, tavoiteskenaariot saattavat olla kaavavarantorajoitusten vuoksi maapolitiikan ja kaavoituksen näkökulmasta epärealistisia. Etenkin plustavoiteskenaario vaatii toteutuakseen kunnilta onnistunutta ja yhteistä maapolitiikkaa sekä erittäin eheää ja tiivistä kaavoitusta. Palvelu- ja teollisuusrakennusten lämmityksen kasvihuonekaasupäästömäärien laskentaan vaikuttaa asuinrakennusten lailla useampi taustaoletus. Nykyisen rakennuskannan, poistuman ja uudisrakentamisen lisäksi KUUMA-skenaarioissa on huomioitu 12 Tarkempaa tietoa etenkin asuinrakennusten lämmitykseen liittyvistä skenaario-oletuksista on raportin liitteessä 1. 18

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Salo 2020 Salon kaupungin päästöennuste vuodelle 2020

Salo 2020 Salon kaupungin päästöennuste vuodelle 2020 Salo 2020 Salon kaupungin päästöennuste vuodelle 2020 Tilaaja: Salon kaupunki www.salo.fi Tekijä: Ekokumppanit Oy www.ekokumppanit.fi Raportti 1 Johdanto... 2 2 Tulokset... 3 2.1 Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Hinku esiselvitys, Eurajoki

Hinku esiselvitys, Eurajoki Hinku esiselvitys, Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 8 prosentin päästövähennystä vuoteen 23 mennessä vuoden 27 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 1.3.2017 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla

Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla Tiivistelmä Helsingin seudulla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 1,87 miljoonaa tonnia vuonna

Lisätiedot

Ekologisesti kestävä kehitys

Ekologisesti kestävä kehitys Toimintaympäristön tila Espoossa 217 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: HSY, Energiateollisuus, Trafi, Caruna, Espoon kaupunki 13.6.217 Ekologisesti kestävä kehitys

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009

Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009 Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009 Tilaaja: Salon kaupunki www.salo.fi Tekijä: Ekokumppanit Oy www.ekokumppanit.fi Raportti 1 Johdanto... 2 2 Ilmastonmuutos... 3 3 Ilmastositoumukset...

Lisätiedot

KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) vuosina 1990, 2003 ja 2006

KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) vuosina 1990, 2003 ja 2006 KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) vuosina 1990, 2003 ja 2006 KUUMA-kunnissa syntyi noin 1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2006 Päästöt kasvoivat

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Rauma CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400 99 2224

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin

Lisätiedot