Tekijänoikeudet ovat. Tekijänoikeudet internetissä. Aineettomat oikeudet

Transkriptio

1 Tekijänoikeudet internetissä Mihin netistä löytyviä kuvia saa käyttää? Voiko YouTube-videota katsomalla rikkoa tekijänoikeuk sia? Minkälaisia rangaistuksia luvattomasta lataamisesta voi saada? TEKSTI: NIKO JAKOBSSON, ANTTI LINDHOLM Tekijänoikeudet ovat koetuksella internetin mullistettua tiedonsiirron. Musiikin, elokuvien ja ohjelmien jakaminen vertaisverkkojen välityksellä on niin vaivatonta, että tekijänoikeudet saattavat unohtua. Tekijänoikeuksista on tullut internet-aikakaudella oikeasti universaaleja. Suomi tunnustaa tekijänoikeudet Bernin sopimuksen ja TRIPS-sopimuksen kaltaisten kansainvälisten sopimusten perusteella, joten Suomessa kunnioitetaan myös ulkomaisten tekijöiden oikeuksia. Ulkomaisten teosten loukkaamisesta joutuu vastaamaan täällä, mutta vastaavasti suomalaisia teoksia suojataan sopimukseen sitoutuneissa maissa. Suomessa tehtyyn loukkaukseen soveltuvat Suomen lait, ja suoja koskee myös Suomessa julkaisemattomia teoksia. Yksityishenkilön kannalta mielenkiintoisin kysymys on perinteisesti ollut se, saako internetistä ladata tekijänoikeuksien alaista materiaalia omaan käyttöön. Tämä on edelleen pääosin sallittua, mutta viime vuosina käyttöoikeuksia on rajoitettu jonkin verran. Tekijänoikeuksien noudattaminen 32 MikroPC 5/2011

2 onnistuu edelleen varsin hyvin maalaisjärkeä käyttäen. Toisaalta mediassa runsaasti huomiota saaneet tapaukset, joissa tekijänoikeuksia rikkoneet ovat saaneet rangaistuksia, voivat aiheuttaa turhaakin ylivarovaisuutta. Tässä jutussa rajaa sallitun ja kielletyn välillä pyritään valottamaan tyyppitilanteiden avulla. Raja on usein häilyvä, ja vastausta yhteen kysymykseen ei voi välttämättä soveltaa lähes samanlaiselta vaikuttavaan tilanteeseen. Yleisiä kysymyksiä Miten tekijänoikeus syntyy? Tekijänoikeus syntyy automaattisesti: hakemusta, ilmoitusta tai muuta toimenpidettä ei tarvita, jos niin sanottu teoskynnys eli omaperäisyysvaatimus ylittyy. Teokseksi voidaan lähtökohtaisesti katsoa kaikki omaperäiset työt, olipa kysymys artikkelista, musiikista, videosta tai taideteoksesta. Toisaalta esimerkiksi valokuva saa erityissuojaa, vaikka niin sanottu teoskynnys eli omaperäisyyskynnys ei ylittyisikään. Mitä todennäköisimmin olet siis jossain elämäsi vaiheessa luonut teoksen, jota tekijänoikeudet suojaavat. Mitä oikeuksia tekijänoikeus antaa tekijälle? Tekijällä on oikeus päättää teoksen käyttämisestä, esimerkiksi sen kopioinnista, myymisestä, vuokraamisesta ja muusta levittämisestä eli saattamisesta yleisön saataville. Lisäksi tekijällä on oikeus päättää siitä, saako teosta esimerkiksi muuntaa toiseen muotoon tai kääntää toiselle kielelle. Tekijänoikeuksiin kuuluu myös moraalisia oikeuksia, kuten isyysoikeus eli oikeus tulla mainituksi teoksen tekijänä. Miten kauan tekijänoikeutta suojataan Suomessa? Tekijänoikeuden yleinen suojaaika teosten kohdalla on 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Tämän jälkeen teosta voi käyttää vapaasti. Esityksiä, äänitallenteita, valokuvia ja radio- tai televisiolähetyksiä suojataan niin sanottuina lähioikeuksina 50 vuotta esittämis-, tallentamis- tai julkaisemisvuodesta. Suomen suoja-aika suojaa myös ulkomaisia teoksia kansainvälisten sopimusten perusteella. Toisesta sopimusvaltiosta peräisin oleville teoksille on myönnettävä vähintään samat oikeudet kuin oman maan kansalaisille eli suoja-aika on sama riippumatta alkuperämaan suojatasosta. Suomessa sovelletaan myös erikoissuojaaikoja, esimerkiksi valokuvat on suojattu 50 vuotta kuvan ottamisesta riippumatta siitä, ylittyykö niin sanottu omaperäisyysvaatimus. Kuka valvoo tekijänoikeuksia? Tekijän on Suomessa itse valvottava oikeuksiaan; tekijää voi edustaa myös jokin tekijänoikeusjärjestö kuten Teosto, Gramex tai Kopiosto. Poliisi ei nettikäyttöä valvo, vaan tutkii mahdollisen tekijänoikeusrikoksen vain teoksen tekijän tai tämän edustajan tutkintapyynnöstä. Virallinen syyttäjäkään ei voi ajaa tekijänoikeusrikosta ilman asianosaisen suostumusta, ellei yleinen etu sitä edellytä, sillä kysymyksessä on niin sanottu asianomistajarikos. Kun loukkauksen uskotaan tapahtuneen ja sen tutkinta halutaan vireille, teoksen tekijän tai tämän edustajan on tehtävä rikosilmoitus poliisille ja esitettävä näyttöä tapahtuneesta loukkauksesta. Saako ohjelmia, musiikkia, kuvia, videoita ynnä muuta kopioida internetistä? Kopiointi on sallittua useissa eri tilanteissa. Monesti tekijänoikeuksien omistaja ilmoittaa omatoimisesti kotisivuillaan, minkälainen käyttö ja kopiointi on hyväksyttyä, jolloin nämä ehdot antavat hyvät suuntaviivat siitä, toimiiko oikein vai väärin. Jos tällaista ilmoitusta ei ole, määrittää tekijänoikeuslainsäädäntö sallitun käytön puitteet. Sen mukaan kopiointi omaan käyttöön on tietyin rajoituksin sallittua edellyttäen, että kopioitava teos on saatettu yleisön saataviin laillisesti eli esimeriksi tekijänoikeuksien omistaja on lisännyt sen tietoisesti omille kotisivuilleen. Tiivistetysti todetaan usein, että musiikin, kuvien ja videoiden kopioiminen internetistä yksityiskäyttöön on sallittua, mutta tietokoneohjelmien ja -pelien ei. Yksityiskäyttöön kopioimisen laillisuus on toisinaan tulkintakysymys, koska ero yksityisen käytön ja julkisen käytön välillä on häilyvä. On olemassa tilanteita, joissa voi perustellusti päätyä kumpaan tahansa lopputulokseen. Tällöin tilanteen ratkaisee viime kädessä tuomioistuin tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Voiko palveluntarjoaja saada itselleen tekijänoikeudet sopimusehdoissa olevalla maininnalla? Tekijä voi luovuttaa tekijänoikeuksiaan edelleen. Laki ei aseta erityisvaatimuksia tekijänoikeuksien luovuttamiselle, vaan siitä voidaan sopia vapaamuotoisesti. Näin ollen käyttäjän ja palveluntarjoajan sopimusehdoissa voidaan lähtökohtaisesti sopia tekijänoikeuksien luovuttamisesta. Tosin rajoittamattomien ja tulevaisuuteen kohdistuvien oikeuksien luovuttaminen osana jonkin palvelun käyttöehtoja voidaan pitää niin yllättävänä, että tällaisia ehtoja tulisi erikseen korostaa. Esimerkiksi Facebookin käyttö edellyttää omista tekijänoikeuksista luopumista. Palvelun käyttäjä antaa käyttöehtojen mukaan siirrettävän, alilisensoitavan, korvausvapaan ja maailmanlaajuisen käyttöoikeuden Facebook Inc. -nimiselle yhtiölle kaikkiin palveluun lataamiinsa teoksiin (tekstit, valokuvat, videot, jne.). Käyttöoikeus päättyy, kun materiaali tuhotaan, ellei sisältöä ole jaettu muille ja siitä syystä materiaali ei ole yleisessä jaossa. Miten voin turvata omat julkaisu ni? Riittävätkö ja All rights reserved -merkinnät? -merkillä ei ole juridista merkitystä, sillä tekijänoikeus syntyy ja on olemassa ilman merkintääkin (katso aikaisempi kysymys). Jos merkintää haluaa käyttää, sen yhteydessä tulee mainita ensimmäinen julkaisuvuosi ja tekijän nimi. All rights reserved tai Kaikki oikeudet pidätetään -viittaus tarkoittaa käytännössä sitä, että tekijä ilmoittaa pitävänsä oikeudet esimerkiksi teoksen myymiseen, vuokraamiseen tai kopioimiseen. Tämä ei rajoita siteeraamista tai mahdollisuutta hyödyntää teosta yksityisesti. Tekstiteokset Onko luvallista skannata tavallinen kirja sähköiseen muotoon? Lähtökohta on, että ainoastaan tekijä saa valmistaa teoksestaan kappaleita. Oikeus kattaa kaikki mahdolliset valmistamistekniikat, stekniikat muun muassa käsin kirjoittamisen, valokopioinnin ja jopa ne, jotka tulevaisuudessa keksitään. Niinpä kirjan skannaaminen sähköiseksi ei ole sallittua paitsi, jos se tehdään henkilökohtaiseen käyttöön. MikroPC 5/

3 Saako Facebook- ja Twitterviestejä lainata? Perusperiaate on, että toisen tekstiä saa siteerata eli lainata, kun lainauksen välittömässä yhteydessä kerrotaan, mistä lainaus on ja se erotetaan lainaajan omasta tekstistä. Monesti Facebook- ja Twitter-viestit ovat niin lyhyitä ja tavanomaisia, että ne eivät ylitä teoskynnystä eivätkä näin ollen ole tekijänoikeuksien piirissä. Sosiaalisen median kautta lähetettyjä yksityisiä viestejä saa julkaista lähettäjän lisäksi vain viestin oikea vastaanottaja. Esimerkiksi lähettäjän inhimillisen virheen vuoksi vahingossa viestin tietoonsa saanut ei saa julkaista sitä ilman lähettäjän lupaa. Loukkaavan viestin julkaiseminen on aina kiellettyä. Voinko käyttää vapaasti fontteja verkkojulkaisuissa? Fonttien käyttö perustuu käyttöoikeussopimuksiin eli lisensseihin. Jos fontin käyttö on lisensoitu eli sen käyttöoikeus edellyttää maksun maksamista, saa tällaista fonttia käyttää vain, jos on maksanut fontista. Jos haluaa käyttää erikoisempia kirjasimia, käytettävän kirjasimen oikeudet on selvitettävä ja mahdolliset lisenssimaksut maksettava. Varmimmin selviää, kun käyttää yleisiä kirjasintyyppejä, niitä joista on jo maksanut (ohjelman mukana tulevat) tai suosii julkaisussa ilmaisia ja vapaasti levitettäviä fontteja. Linkit A Saanko linkittää tai upottaa videoita tai muuta materiaalia omille sivuilleni? Riippuu siitä, linkitetäänkö vai upotetaanko aineisto esimerkiksi kehykseen. Linkki alkuperäiseen lähteeseen katsotaan sallituksi, mutta sisällön upottaminen niin, että siitä tulee osa sivua, on kielletty. Sallittua on näyttää esimerkiksi jokin kohta kuvasta tai pieni pätkä videota siteeraamalla teosta viitaten alkuperäiseen teokseen lähteenä. Kokonaista teosta ei kuitenkaan voi esittää sitaattina. Mielenkiintoisia rajanvetotapauksia ovat YouTube-videot, joita voidaan upottaa yhä useampiin palveluihin. Tällöin voi pahimmassa tapauksessa syyllistyä tekijänoikeuden alaisen aineiston saattamiseen yleisölle, mikä on Suomessa rikos. Se, että aineisto on ilmaiseksi saatavilla, ei tee sen levittämistä sallituksi. Kuva Voinko ottaa netistä kuvan ja tulostaa siitä taulun? Voiko sen myydä? Entä voiko sen laittaa taustakuvaksi? Voit laittaa netistä löytämäsi kuvan työpöydän taustaksi tai tehdä siitä taulun tulostamalla sen omalla tulostimella tai vaikkapa painopalveluissa. Voit huoletta ripustaa taulun kotisi seinälle. Tällaiseen yksityiseen käyttöön saa kuvasta valmistaa muutaman kappaleen. Kuinka montaa muutamalla tarkoitetaan vaihtelee tapauskohtaisesti, eikä siihen ole toistaiseksi yleispätevää sääntöä. Yksityiseen käyttöön valmistettua kappaletta ei saa myydä. Saanko tulostaa paperille kaiken, mikä näkyy tietokoneen ruudulla? Saanko ottaa ruutukaappauksen? Kyllä saat ainakin yksityiseen käyttöön. Kannattaa myös muistaa, että kaikkea tietokoneen näytöllä näkyvää ei suinkaan ole suojattu tekijänoikeuksilla. Usein siis ruutukaappausta voi käyttää myös muuhunkin tarkoitukseen, esimerkiksi ladata omille kotisivuille, mutta tällöin kyse on aina tulkintatilanteesta, jossa on vaarana syyllistyminen tekijänoikeuksien loukkaamiseen. Voinko kuvittaa PowerPointesitykseni vaikkapa Googlen kuvahausta löytämilläni kuvilla? Kyllä voit. Googlen kuvahaulla löytää helposti kuvia, joilla esityksestä saa elävämmän. Etsiessä kannattaa hyödyntää tarkennettua kuvahakua, jolla tuloksen voi rajata kuviin, joilla on vapaat käyttöoikeudet. Tämä ei ole edellytys, vaan voit poimia kuvia suoraan myös yleishausta. Et tarvitse lupaa niiden liittämiseksi osaksi PowerPointia, kun kopiot ovat yksityiseen käyttöön. Voit näyttää esityksesi kotona tai muussa yksityisessä tilaisuudessa perheenjäsenillesi tai kavereille. Jos aiot näyttää kuvia julkisessa tilaisuudessa, tekijänoikeudet aiheuttavat lisävaatimuksia eli tällöin kuvien käytölle on oltava kuvien tekijänoikeuksien omistajan lupa. Julkinen tilaisuus on esimerkiksi sadan työntekijän kesäpäivä. Toisaalta, jos tapaamisessa on vain pari työntekijää, se on tietyin edellytyksin mahdollista tulkita yksityiseksi. Tarkkaa rajaa yksityisen ja julkisen esittämisen välillä ei ole, vaan väliin jää paljon tulkinnanvaraisia tilanteita. Kuvien käytössä kannattaa muistaa, että niiden yhteydessä on usein hyvän tavan mukaista ilmoittaa teoksen tekijän nimi. Video & ääni Ovatko torrentit lainvastaisia? Miksi p2p-toiminta on rikollista? Vertaisverkot (peer-to-peer, p2p) ja niitä hyödyntävät niin sanonut torrentohjelmat eivät ole itsessään laittomia, joten niitä voi käyttää vapaasti. Rangaistavaa sen sijaan on laittoman materiaalin levittäminen näiden avulla aivan kuten millä tahansa muulla tavalla. Kyseiset tekniikat lisäsivät tiedonsiirtoa niin paljon, että sitä haluttiin rajoittaa muuttamalla tekijänoikeuksien lainsäädäntöä. Nykyään kopioimisen yksityiskäyttöön sallivan pykälän edellytyksenä on, että esimerkiksi vertaisverkkoon laittomasti jakoon lisätystä musiikkitiedostosta ei saa tehdä itselleen kopiota, vaan kopioitava cd-levy suositellaan haettavaksi kirjastosta lainaksi. Tällöin kopio on otettu yleisölle laillisesta saatetusta lähteestä. Saako elokuvia tai videota striimata (katsoa suoratoistona) verkosta? Kysymys on tällöin siitä, onko lainvastaista katsella videota, jos sitä ei varsinaisesti tallenna kovalevylle. Jos kysymyksessä on puhdas katselu esimerkiksi flash-pohjaisella nettisivulla, katselu ei riko tekijänoikeuksia, sillä teosta ei kopioida omaan käyttöön. Kopiointi omaan käyttöön on kiellettyä, jos lähde on laiton. Toisaalta 34 MikroPC 5/2011

4 tällaisen teon voi tehdä kielletyksi se, että katsellessa video välittyy samanaikaisesti muille. Jos elokuvan tai videon katselu esimerkiksi edellyttää p2p- tai torrent-ohjelman käyttämistä, on hyvin todennäköistä, että kuvaa jaetaan katselun ohessa myös muille käyttäjille, jolloin syyllistyt rikokseen levittämällä tekijänoikeuden alaista materiaalia. Toisaalta myös flash-videon katselu muuttuu laittomaksi, jos käytät muuntoohjelmaa, jolla muunnat siitä videotiedoston ja tallennat sen kovalevylle katseltavaksi. Lisenssit Mikä lisenssi on ja miten se velvoittaa? Lisenssi on käyttöoikeussopimus tai käyttölupa eli joukko ehtoja, joiden nojalla tekijä antaa teoksen käytettäväksi. Käyttöoikeussopimukset ovat tavanomaisia kaikenlaisissa internetissä julkaistavissa teoksissa, aikaisemmin enemmän ohjelmistoissa, mutta nykyään myös muussa sisällössä, kuten artikkeleissa ja kuvissa. Valmiiden lisenssien tarkoitus on tukea tekijän keskittymistä luomistyöhön käyttöehtojen kirjoittamisen sijaan. Käytetyimpien lisenssien perusperiaatteet on hyvä tuntea, jotta ei vahingossa loukkaa oikeuksia. Kuinka lisensoin oman teokseni? Ilman erikseen mainittuja lisenssiehtoja käyttöehdot määräytyvät tekijänoikeuksien mukaisesti. Jos haluat antaa käyttäjille laajemmat oikeudet, niin se onnistuu kirjoittamalla teoksen oheen lupateksti tavoista, joilla teosta saa hyödyntää. Juridisesti pätevän tekstin voi kirjoittaa vapaamuotoisesti omin sanoin, mutta toisinaan voi olla perusteltua käyttää asiantuntijaa. Omien ehtojen laatimisen sijaan kannattaa harkita valmiiksi mietittyjä ja hiottuja sopimusehtoja, kuten Creative Commons -lisenssijärjestelmää. Määrittelemiesi ehtojen rikkoja syyllistyy lähtökohtaisesti tekijänoikeusloukkaukseen. Mitä esimerkiksi suositut CC- ja GPL-lisenssi pitävät sisällään? Creative Commons (CC) -lisenssijärjestelmän käyttäminen on perusteltua, kun haluat luovuttaa muille enemmän oikeuksia kuin tekijänoikeudet lähtökohtaisesti sallivat ja haluat käyttää varmaa ja nopeaa tapaa. Järjestelmän avulla voit sallia helposti esimerkiksi sen, että kuka tahansa levittää teosta eteenpäin muun muassa sähköpostitse tai kotisivuillaan. CC-lisenssillä voi myös määrätä teoksen kaupallisesta käytöstä sekä teoksen muutosten jakamisesta. Lisenssiehtoja on erilaisia, ja oikeanlaisen Creative Commons -lisenssin löydät helpoiten osoitteesta Klikkaa Julkaise -linkkiä ja täytä lomakkeen tiedot, niin sivusto tarjoaa sopivimman vaihtoehdon. Erityisesti ohjelmapuolella viime vuosien suosikkilisenssi on ollut GNU General Public License eli lyhennettynä GNU GPL tai GPL. GPL-lisenssi antaa kenelle tahansa oikeuden käyttää, kopioida, muuttaa ja jakaa ohjelmia ja niiden lähdekoodia. Tämä lisensointitapa on sinulle sopiva, jos haluat, että ohjelmaasi kehitetään yhteisöllisesti eteenpäin ja olet kiinnostunut ennemminkin julkaisuarvosta kuin rahallisesta korvauksesta. Huomionarvoista on, että vapaudet siirtyvät aina GPL-koodiin pohjautuvissa muunnelluissa teoksissa eli osittain samaa koodia käyttävissä ohjelmissa. Mikäli GPLohjelmaa tai sen muunnelmaa levitetään edelleen, lähdekoodi on julkaistava samalla lisenssillä eikä lisärajoituksia saa asettaa. Miten voi jakaa omia kuviaan tai muita tuotoksiaan vaikkapa Wikipediaan? Omien teosten jakamisesta tekijä voi päättää itse. Jos olet päättänyt levittää teoksiasi esimerkiksi Wikipedian kautta, kannattaa tutustua palvelun lisenssiehtoihin, sillä oikeudet voi menettää helposti, jos palvelussa olevan materiaalin kopiointi ja edelleenjakaminen on sallittua. Esimerkiksi Wikipedian materiaali on nykyään lisensoitu CC-lisenssillä. Lisenssien muutokset? Onko käyttäjä sidottu uusiin versioihin automaattisesti? Käyttäjän on aina hyväksyttävä muutos lisenssiin. Tuleviin lisenssimuutoksiin ei periaatteessa voi sitoa lisenssiehdolla, sillä muutokset voivat olla hyvinkin yllättäviä. Se, miten tämä käytännössä tehdään, riippuu teoksesta. Esimerkiksi ohjelmistossa lisenssimuutokset voidaan hyväksyttää versiopäivityksen yhteydessä, jolloin asentamalla päivitys sitoudutaan uusiin ehtoihin. Elokuvia tai videoita tarjoavissa palveluissa ehdot voidaan näyttää käyttäjälle kirjautumisen yhteydessä. Sanktiot Minkälaisia seuraamuksia tekijänoikeuksien rikkomisesta seuraa? Entä miten vahingonkorvauksien suuruus lasketaan? Suomessa tekijänoikeuksien rikkomisesta voi seurata sekä rikosvastuu että vahingonkorvausvastuu. Jos syyllistyy tekijänoikeusrikosnimiseen rikokseen, maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Lievemmästä tekijänoikeusrikkomuksesta seuraus on sakkorangaistus. Yleensä oikeudenhaltijat eli loukattujen teosten omistajat vaativat myös hyvitystä eli tavallisesti käyttökorvausta menetetyistä tuloista ja vahingonkorvausta aiheutetuista vahingoista. Hyvitys ei edellytä tahallisuutta, mutta vahingonkorvauksen on perustuttava aina todellisiin vahinkoihin, pelkkää harmia ei korvata. Lisäsanktiona internet-rikoksissa voi tulla esimerkiksi tietokonelaitteistojen luovutus valtiolle rikoksentekovälineinä. Miten määritellään oikeuspaikka? Voinko joutua oikeuteen Yhdysvalloissa, jos lataan yhdysvaltalaiselta palvelimelta laitonta materiaalia? Kuten aiemmin todettiin, Suomessa rikotut yhdysvaltalaisten teosten tekijät voivat vaatia hyvitystä täällä. Homma toimii samalla tavalla toisin päin eli jos oikeuksia loukataan ulkomailla, lainkoura voi kurottua suomalaiseen tekijänoikeuksia loukanneeseen henkilöön. Jos lataus tapahtuu Suomessa eli tiedostosta valmistetaan kopio omalle koneelle, rikkomus on tapahtunut täällä ja se tutkitaan Suomen lain mukaan. Minkälaisia seuraamuksia tekijänoikeuksien rikkomisesta on käytännössä seurannut? Käytännössä tekijänoikeusrikoksista ovat joutuneet vastaamaan erittäin harvat. Tekijänoikeusjutuissa rikosvastuu saattaa olla seuraukseltaan huomattavasti pienempi kuin taloudellinen vastuu, sillä tuomioistuimeen päätyneissä tapauksissa sekä vaaditut että tuomitut korvaukset ja hyvitykset ovat olleet todella suuria. Joissakin tapauksissa käyttäjät saattavat päästä pälkähästä säikähdyksellä, kun vastuu on langennut vain ylläpitäjille, vaikka hekin ovat rikkoneet tekijänoikeuksia. MikroPC 5/

5 Oikeustapauksia Finreactor ARVIOLTA KÄYTTÄJÄN Finreactor-vertaisverkosta joutuivat vastuuseen lähinnä ylläpitäjät, vaikka käyttäjät jakoivat tiedostoja luvattomasti toisilleen. Palvelussa levitettiin muun muassa tietokoneohjelmia, musiikkia ja elokuvia. Poliisi sulki palvelun vuonna 2004, koska sen epäiltiin rikkoneen tekijänoikeuksia. Kesäkuussa 2010 seitsemän ylläpitäjää tuomittiin yhteisvastuullisesti. Asianomistajat vaativat vahingonkorvauksia, hyvityksiä ja kulukorvauksia yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa, vaikka ylläpitäjät tuomittiin lopulta maksamaan tekijänoikeuksien haltijoille hyvitystä yhteisvastuullisesti vain noin euroa lisättynä korko joulukuulta 2004 alkaen. Merkittäviä olivat myös selvittely- ja oikeudenkäyntikulut, joita tässä tapauksessa tuli maksettavaksi noin euroa. Tekijät tuomittiin kuitenkin vain lievemmästä tekijänoikeus rikkomuksesta tai avunannosta tähän rikokseen, josta seurasi tekijöille päiväsakkoa eli euron sakot. Finreactor-tapaus oli ensimmäinen korkeimman oikeusasteen vahvistama tiedostojenjakotuomio Euroopassa. Tapauk sesta teki erikoisen se, että korkeimman oikeuden tulkinta rinnastaa pelkän torrent-kuvaustiedoston levittämisen tekijänoikeusrikkomukseen. Tämä tulkinta on aiheuttanut paljon kritiikkiä myös oikeusoppineiden keskuudessa. Korvauksia vertaisverkkojen ylläpitämisestä LOKAKUUSSA 2010 Turun ja Oulun käräjäoikeudet tuomitsivat kahdelle eri vertaisverkon ylläpitäjälle yli euron hyvitysmaksut. Miehet saivat myös kolmesta neljään än kuukautta ehdollista vankeutta. Korvausten suuruutta arvioitaessa huomattavaa oli, että teko ei edellyttänyt ansiotarkoitusta, vaan huomattavan haitan tai vahingon aiheuttaminen synnytti korvausperusteen. Korvauksen määrään vaikuttivat erityisesti jaettujen tiedostojen määrä. Huomattavaa on, että molemmissa tapauksissa vain yksi ylläpitäjä tuomittiin, vaikka käyttäjiä, jotka rikkoivat tekijänoikeuksia jakaessaan tiedostoja vertaisverkossa, oli tuhansia. FinTV.com SYKSYLLÄ 2010 JA KEVÄÄLLÄ 2011 otsikoihin nousi Fin-tv.com. Palvelu tarjoaa satoja elokuvia YouTuben tapaan suoratoistona ilman ohjelmien latausta tai tiedostojen jakamista. Palvelu ei pääsääntöisesti edellytä edes rekisteröitymistä. Tekijänoikeu den tiedotus- ja valvontakeskus TTVK on yrittänyt puuttua toimintaan, mutta tässä asiassa ongelmana on palvelimien sijainti: palvelun sivusto on ulkomaisella palvelimella, ja koska toistettavat videot tulevat eri lähteistä, sivustoon ei voida puuttua Suomesta käsin. Myöskään käyttäjät eivät syyllisty tekijänoikeusrikkomuksiin, koska suoratoistetun videon katsominen ei ole Suomessa rikos. Käyttäjät ehtivät pelästyä alkuvuodesta 2011, kun palvelu suljettiin, mutta palvelu on jatkanut toimintaansa tämän jälkeenkin. Miksi Spotify on laillinen? RUOTSALAINEN MUSIIKKIPALVELU Spotify ( com) tarjoaa mahdollisuuden kuunnella musiikkia maksutta muutamin rajoituksin. Palvelun käyttö edellyttää sovelluksen asentamista, mutta kappaleita ei voi ilmaisversiossa ladata koneelle eikä kuunnella ohjelman ulkopuolella, sillä ne on suojattu digitaalista käyttöoikeuksien hallintaa (drm) hyödyntäen. Palvelu toimii osittain vertaisverkkotekniikalla, joten jokainen palvelua käyttävä toimii samalla musiikin jakajana. Spotify on kuitenkin laillinen, sillä palvelua pyörittävä yritys on sopinut korvauksista levy-yhtiöiden ja artisteja edustavien tahojen kanssa. Maksullisista Spotify-versioista saatavien korvauksien lisäksi ohjelmaa rahoitetaan mainostuloilla. Käyttäjien kuuntelusta ja Spotifyn käytöstä kerätään tietoja, jotka ovat levy-yhtiöille arvokkaita. Lisätietoa OHJEITA TEKIJÄNOIKEUKSISTA löytyy runsaasti netistä. Niitä lukiessa on aina hyvä pitää mielessä lähdekriittisyys ja se, että juridisesti pätevä vastaus on usein pidempi kuin muutaman virkkeen mittainen. Monessa julkaisussa vastaukset on selkeyden vuoksi pelkistetty, mutta sen seurauksena ne sisältävät vain osan totuudesta. Tämän lisäksi kaikkiin kysymyksiin ei ole saatavissa suoraa vastausta lainsäädännöstä, vaan asia ratkaistaan viime kädessä tuomioistuimessa, jos asia etenee niin pitkälle. Tekijänoikeuslaki: Rikoslaki, 49 luku: Opetus- ja kulttuuriministeriön sivut tekijänoikeudesta: 36 MikroPC 5/2011