Korjaamalla passiivitalostandardiin
|
|
- Teemu Ketonen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Korjaamalla passiivitalostandardiin Ruut Peuhkuri ja Søren Pedersen Passiivitalo.fi Oy / Passivhus.dk ApS, Tanska Tiivistelmä Tässä artikkelissa käydään läpi esimerkinomaisesti muutaman keskieurooppalaisen korjaushankkeen ratkaisut ja niiden tuomat kokemukset. Pääpaino on kerrostalokohteilla. Tarkoituksena on tuoda kokemusmaailmaa lähemmäksi suomalaista suunnittelijaa sekä inspiroida samalla rakennusten käyttäjiä ja omistajia vaatimaan kauaskantoisia ratkaisuja. 1. Johdanto Olemassa olevan rakennuskannan parantaminen on yksi ajankohtaisimmista rakennusalan haasteista rakennusten estetiikan ja erityisesti käyttöiän pidentämisen vuoksi. Tällä hetkellä vallitsevan taloudellisen taantuman ja siitä johtuvan uudisrakentamisen nopean hiipumisen takia on rakennusteollisuuden kiinnostus korjausrakentamiseen kasvanut huomattavasti. Suomessa korjausrakentaminen onkin pitkään ollut hyvin vähäistä ja remontteihin käytetyt summat per neliö huomattavasti pienempiä kuin monissa EU-maissa [1]. Rakennusten energiatehokkuutta parannetaan yleensä kaikkien ulkovaipankorjausten yhteydessä. Elinkaarikustannukset sanelevat kuitenkin usein, miten paljon energiatehokkuutta kannattaa parantaa yleiskunnostuksen yhteydessä. Siksi lämmöneristystä lisätään usein kestävän kehityksen näkökulmasta turhan maltillisesti: nyt tehtävä pienehkö lisäeristys tulee vähentämään suuremman, tulevaisuuden vaatimukset täyttävän eristepaksuuden kannattavuutta. Suomessa on jo muutamia esimerkkejä kohteista, joissa rakennusten energiatehokkuutta on parannettu huomattavasti. Useimmiten korjausrakentamisen volyymi Suomessa kuitenkin painottuu putkiremonttiin ja siihen liittyvään saneeraukseen, kun taas Keski-Euroopassa putkiremontin yhteydessä puututaan myös ulkovaippaan ja ilmanvaihdon koneellistamiseen lämmöntalteenoton kera. Vanhoja rakennuksia voidaan kunnostaa siis niin pitkälle, että ne täyttävät matalaenergia- tai jopa passiivitalon kriteerit. 2. Energiasaneerausesimerkkejä Saksassa ja Itävallassa on käytössä useita standardeja, kun puhutaan vanhojen rakennusten energiasaneerauksista ja siitä, mihin energiansäästötavoitteeseen tähdätään ja/tai on päästy. On 3 ja 4 litran taloja, KfW-40 taloja sekä niin sanottuja Faktor 10 taloja. Faktor 10 tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rakennusten lämmöntarvetta on vähennetty 90 prosentilla eli kymmenesosaan alkuperäisestä. Passiivitalon kriteerit lämmitysenergian tarve < 15 kwh/m 2 /v
2 täyttäviä kohteita on toki rajoitetusti remonttikohteissa, mutta yleensä nämä muutkin energiansäästötavoitteissa pitkälleviedyt kohteet on saneerattu samoilla periaatteilla ja komponenteilla kuin passiivitalonstandardiin pyrkivässä uudisrakennuksessa tulisi tehdä. Mainittakoon vielä, että uudisrakentamisesta ja passiivitalokriteerien tarkasta täyttämisesta poiketen puhutaan keskieurooppalaisen korjausrakentamisen yhteydessä passiivitaloista, jos korjaukseen on käytetty passiivitaloon hyväksyttyjä komponetteja ja ratkaisuja ja lämmöntarve jää alle noin 25 kwh/m 2 /vuosi. Seuraavassa on esimerkinomaisesti otettu muutamia tyypillisiä kohteita ja niissä käytettyjä ratkaisuja. Näistä saa hyvän kuvan saneerauksen laajuudesta ja yksityiskohtien tärkeydestä niissä asioissa, mitkä ovat tarpeellisia lämmöntarpeen huomattavaksi vähentämiseksi. Esimerkit on valittu sitä silmällä pitäen, että ratkaisut voisivat toimia myös Suomessa. On muistettava, että ilmoitetut laskennalliset ja mitatut ominaislämmöntarpeet sekä kulutukset koskevat lauhempaa ilmastoa kuin Suomessa. Siksi ominaislämmöntarve samoilla ratkaisuilla ja samankokoisessa kohteessa tulee olemaan suhteellisesti korkeampi Suomessa. Kohteiden esittelyn yhteydessä on mainittu projektivastuussa olleita tahoja. Niiden yhteystiedot löytyvät lähdeluettelosta, mikä helpottaa lisätietojen hankkimista. 2.1 Asuinkerrostaloja Ingolstädter Straße 139/141 Nürnbergissä on tyypillinen 50-luvun kerrostalo, joka saneerattiin vuonna litran taloksi, Kuva 1a. Kohteen tarkoituksena oli havainnollistaa ne lisäkustannukset, jotka oletusten mukaan syntyvät, kun tähdätään suurempaan energiansäästöön kuin saksalaisen normisaneerauksen mukaan. Saksassa energiankulutus ja yksittäiset U-arvot saavat olla korkeintaan 40 prosenttia korkeammat kuin rakennusmääräysten mukaan uudisrakennuksilta vaaditut (EnEV-järjestelmä). Tässä kohteessa lisäkustannus oli reilu 120 /asuin-m 2. Korjauskohteen arkkitehtinä toimi Schulze Darup & Partner, joka myös vastasi energiakonseptista [2]. Kuva 1: Ingolstädter Straße 139/141. a) Yleiskuva 3 kerroksisesta, 1951 rakennetusta ja 2004 saneeratusta asuinkerrostalosta Nürnbergissä. b) Uusien ikkunoiden asennusdetalji. [2] Rakennuksessa on 12 asuntoa ja sen tilavuus on 3321 m3. Ulkoseinät eristettiin eristerappauksella, jossa on 200mm neoporia ( harmaata EPS:ää), minkä ansiosta ulkoseinän U- arvo on 0,15 W/m 2 K. Yläpohjassa eristettä on 250mm ja alapohjassa (välipohja kellariin)
3 200mm. Ulkovaipan alkuperäiset ja uudet lämmönläpäisykertoimet löytyvät Taulukosta 1. Alkuperäinen ja remontin jälkeinen lämmöntarve sekä laskennallisena että mitattuna näkyy Kuva 3:sta. On huomattava suomalaisiin oloihin verratessa, että monesti saneerattavissa keskieurooppalaisissa kohteissa ei ole alun perin käytetty mitään eristeitä ja siten prosentuaalinen säästö on yleensä aina hyvin huomattava. Uudet energiaikkunat asennettiin vanhan julkisivun ulkopuolelle, jotta ikkuna olisi uuden eristekerroksen tasossa. Ikkunan kiinnityssysteemi ja tulevan eristekerroksen paksuus näkyvät Kuvassa 1b. Tämä isotermien oikistaminen on yksi rakennusfysiikan lainalaisuuksista lämpövirrantiheyden vähentämiseksi ja siten energiatehokkaan rakentamisen periaatteista, kun ulkovaipan kylmäsiltoja pyritään minimoimaan. Kuva 2 näyttää ikkunan eristekerroksen jatkeeksi sijoittamisen tärkeyden periaatteellisesti: vaihtoehto A:n ikkunan tehollinen U-arvo on 1,2 W/m 2 K, kun saman ikkunan asentaminen ilman kylmäsiltaa eli vaihtoehto B:n mukaan antaa teholliseksi U-arvoksi 0,8 W/m 2 K. A Kuva 2: Ikkunan asennuksen vaikutus kylmäsillan suuruuteen. A) Asenus epäoptimaalinen. B) Asennus lämpöteknisesti paljon parempi. Grafiikka lähteestä [13]. B Taulukko 1. Ingolstädter Straße 139/141. Rakennuksen lämmönläpäisykertoimet ennen ja remontin jälkeen [2]. Rakenne U-arvo (W/m 2 K) Ennen Jälkeen Ulkoseinä 0,42 0,15 Yläpohja 1,79 0,13 Alapohja 1,15 0,14 Ikkunat 2,8 0,85 Rakennukseen asennettiin koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihtokone, jonka lämpötilahyötysuhde on 85 prosenttia, sijoitettiin ullakolle. Jokaiseen asuntoon johdettiin ullakolta sekä tulo- että poistoilmaputket ja tilaa asunnon sisäisille ilmastointiputkille löytyi eteisen katosta, jota laskettiin. Lämpöenergian tarve laski huomattavasti alkuperäiseen verrattuna ja loppulämpö hankitaan kaukolämpönä sekä katolle asennetuilla aurinkokeräimillä.
4 Lämmöntarve [kwh/m 2 /v] v 2005 v 2006 v 2007 Ennen Suunniteltu Mitattu Kuva 3: Ingolstädter Straße 139/141. Rakennuksen lämmöntarve [kwh/m 2 /vuosi] ennen remonttia ja remontin jälkeen [2]. Kuva 4:ssa on esitelty toinen hyvin dokumentoitu kohde, joka on toteutusvaiheessa nyt eli 2008/2009. Rotlintstraße on 54 asunnon kerrostalo Frankfurt am Mainissa, rakennettu Korjauksen pääurakoitsijana toimii faktor10`[3] ja tieteellisestä puolesta vastaa IWU Darmstadt [4]. Tilaaja on ABG Frankfurt Holding GmbH [5]. Block I Sanierungsprojekt Rotlintstrasse 116,118, WE 3 Zi,Kü,Bad 6 WE 2 Zi,Kü,Bad und 3 WE 3-4 Zi,Kü,Bad im Staffelgeschoss Kuva 4: Rotlintstraße a) Ennen saneerausta, rakennettu b) Malli kohteesta saneerattuna. [6] Kyseessä on täydellinen saneeraus, jossa asuntoja yhdistellään isommiksi ja rakennuksiin lisätään yksi uusi asuinkerros. Asuntoja tulee olemaan 56 saneerauksen jälkeen ja huoneistoala kasvaa 3150 m²:stä 4028 neliöön. Tässä kohteessa tavoitteena oli luoda nolla-emissio-passiivitalo eli energiatehokas passiivitalo, jonka vähäinen energiantarve täytetään rypsiöljyllä toimivalla generaattorilla tuotetulla sähköllä sekä ostamalla vihreätä sähköä, jota kompensoidaan syöttötariffin kautta kohteen omalla tuotannolla. Kohteen laajaa energiansäästöstrategiaa on kuvattu Taulukko 2:ssa. Laskettu lämmöntarve on 15 kwh/m 2 /vuosi. Enemmän tietoa kohteesta löytyy mm. lähteistä [6-7].
5 Taulukko 2. Rotlintstraße Korjausurakan energiatehokkuuden kohdealueita. Energiansäästökohde Strategia Lämmin käyttövesi desinfiointijärjestelmä kuumennuksen sijaan bakteerien tappamiseksi aurinkokeräimet vettä säästävä saniteetti Lämminvesiputket 250% enemmän eristettä kuin normien mukaan Sähkönkulutus tehokkaat pumput asuntokohtainen stand-by-kytkin pyykinkuivauskaappi Ilmanvaihto koneellinen ilmanvaihto joka asunnossa oma LTO Lämmitys tuloilman jälkilämmitys energialähteinä rypsiöljygeneraattori huipputehon tarpeeseen kaasupoltin Ilmanpitävyys tavoite n 50 < 0,6 h Toimisto-, koulu- ja liikerakennuksia Esimerkkejä korjausrakentamisesta passiivitalostandardiin voi löytää myös toimisto-, koulu- ja liikerakennusten puolella. Yksi tyylikkäimmistä esimerkeistä on itävaltalaisen ilmanvaihtokoneiden valmistajan Drexel & Weissin pääkonttori Wolfurtissa, Kuva vuotta vanha teollisuusrakennus, vanha sukkatehdas, täyskorjattiin 10 kuukaudessa passiivitalon kriteerit täyttäväksi toimisto- ja tuotantorakennukseksi vuonna Lämmitettyä tilaa on 2871 netto-m². Korjausprojektin arkkitehtinä toimi Gerhard Zweier, joka on tunnettu useista tyylikkäistä korjauskohteista, joissa myös sisustus on omaa luokkaansa. Saneerattu rakennus on betonirakenteinen mutta julkisivut ovat kevytrakenteiset. Koska lämmöntarve on hyvin pieni, maksaa koko rakennuksen lämmitys vain noin 1000 /vuosi. Tämä kattaa lämpöpumpun, tuulettimien ja pumppujen sähkönkulutuksen. Kohteen täyssaneeraus maksoi 409 /m² eli 1,35 M. [14] Kuva 5: Drexel & Weissin pääkonttori Wolfurtissa Itävallassa. Ennen ja jälkeen. [15]
6 2.3 Yleistä pitkälle viedyille energiasaneerauksille Edellä on hyvin rajoitetusti ja esimerkinomaisesti esitelty konkreettisia keskieurooppalaisia korjauskohteita. Kohteita, joissa energiatehokkuus ja todella alhainen lämmöntarve ovat olleet tavoitteena, on kuitenkin jo paljon. Seuraavassa on tarkoitus antaa pieni yleiskuva niistä tavoitteista ja keinoista, jotka ovat tyypillisiä pitkälle viedyissä energiasaneerauksissa, etenkin asuinkerrostaloissa. Kuva 6 havainnollistaa tätä. Energiansäästötavoitteet ovat kunnianhimoiset o tavoitteena yleensä säästää noin 90% Paljon eristettä ulkoseiniin o esim mm neoporia tai vastaavaa Paljon eristettä yläpohjaan o mm Paljon eristettä alapohjaan o kerrostalokohteissa tämä on yleensä kellarikerroksen yläpohja o mm Huomattava ilmatiiveys o saavutetaan huolellisella työllä ja hyvillä tuotteilla o tavoitteena n 50 < 0,6 h -1 o mitattu jopa n 50 = 0,35 0,48 h -1 kaikkiin asuntoihin asennetaan koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla uudet huipputehokkaat ikkunat o asennus oikeaoppisesti eristekerroksen jatkoksi tyhjiöeriste on ratkaisu kohteissa ja detaljeissa, joissa tilaa eristämiselle on rajoitetusti o Samaan U-arvon päästää tyhjiöeristeen kanssa noin neljäsosan paksuudella esimerkiksi tavallisesta kivivillasta. Mekaaninen ilmanvaihto ja LTO Yläpohja: cm eristettä Passiivitaloikkunat: 3-kerroksinen energialasi Julkisivut: cm eristettä Ilmatiiveys: n 50 < 0,6 h -1 Välipohja: cm eristettä Kuva 6: Energiakorjauksen tyypillinen strategia. Inspiraationa [2]
7 Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä ja siis myös lämmöntalteenotto toteutetaan joko keskitettynä ratkaisuna, esimerkiksi per rappu, tai sitten hajautettuna. Keskitetyssä ratkaisussa pitää löytää tilaa putkistolle joko rappukäytävästä tai asunnoista. Hajautetussa systeemissä jokaiseen asuntoon asennetaan oma ilmanvaihtosysteeminsä. Hajautetun systeemin etuna ovat asennuksen helppous ja edullisuus, kun taas keskitetyn ratkaisun etuina ovat tehokkuus ja toimintavarmuus, koska huolto ei ole asukkaan vastuulla. Molempia ratkaisuja käytetään. 3. Energiakorjaushankkeen suunnittelu ja toteutus 3.1 Energia- ja rakennusfysikaaliset laskelmat suunnittelun apuna Korjauskohteiden niin kuin uudisrakennustenkin rakennusfysikaalisen suunnittelun apuna tulee luonnollisesti käyttää erilaisia soveltuvia laskentatyökaluja. Kun pyritään äärimmäisen energiatehokkaaseen lopputulokseen, on sekä jatkuvasti päivitetyillä energialaskelmilla että esimerkiksi 2-3D-mallintamisen avulla tapahtuvalla kylmäsiltojen vähentämisellä suuri rooli suunnittelun edetessä. Vanhoissa rakennuksissa usein massiiviset rakenteiden liitokset aiheuttavat huomattavan kylmäsillan, kun ympärillä olevia rakenteita eristetään. Kylmäsiltojen minimointi on kuitenkin oleellista, jos halutaan päästä passiivitalostandardiin tai edes lähelle. Siksi kylmäsiltojen laskennallinen mallintaminen kuuluu luonnollisena osana suunnitteluprosessiin. Passiivitalostandardiin pyrittäessä on suotavaa käyttää energialaskennassa PHPP:tä (Passivhaus Projektierungs Paket), koska juuri tällä erittäin matalan lämmöntarpeen rakennuksiin suunnitellulla työkalulla todennetaan laskennallinen energiantarve passiivitalon kriteerien täyttämiseksi sertifiointijärjestelmän mukaan. [8-9]. Ulkopuolinen eristäminen on vanhojen rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden kannalta yleensä se ehdottomasti paras ratkaisu: Kun vanha rakenne eristetään ulkopuolelta, nousee rakenteen lämpötila. Jos samanaikaisesti huolehditaan sisäpinnan ilmanpitävyydestä, laskee vanhan rakenteen kosteuskuormitus useimmissa tapauksissa.uudentyyppisten ratkaisujen ja rakenteiden kosteusteknisestä toimivuudesta on kuitenkin varmistuttava kosteusteknisin analyysein, joihin dynaamiset simulointityökalut, kuten Wufi Pro [10], osaavissa käsissä soveltuvat parhaiten. Dynaamisten laskentatulosten tulkintaan toimivuuden kannalta voidaan lisäksi soveltaa laskennallista homeindeksin määritystä, josta paljon tarkemmin esimerkiksi toisaalla tässä seminaarissa [11]. Sisäilman viihtyvyyden todentaminen jo suunnittelun aikana vaatii myös laskentaa. Kohteesta ja sen vaativuudesta riippuen otetaan käyttöön joko yksinkertaisemmat taulukkolaskentaan perustuvat työkalut (sisältyy esimerkiksi PHPP:hen) tai tartutaan järeämpiin työkaluihin eli dynaamisiin energiasimulointeihin, kuten IDA [12]. Tehokasta aurinkosuojausta ei tule unohtaa viihtyisän sisäilman takaamiseksi, kun rakennnusten lämpöhäviöitä vähennetään ratkaisevasti. Aurinkosuojauksen laatu ja tehokkuus sekä vaikutus sisälämpötilaan kannattaa mitoittaa laskennallisilla työkaluilla, kuten esim PHPP:llä tai IDA:lla. 3.2 Projektin toteutusvaihe Yksi hyvinsuunnitellun korjaushankkeen suurimmista ongelmista ja haasteista on asukkaille koituva haitta toteutusvaiheen aikana. Tavoitteena on yleensä, että asukkaat voivat jäädä asumaan, koska näiden siirtäminen on sekä hankalaa että kallista. Kokemukset kattavista
8 energiasaneerausprojekteista ovat osoittaneet tämän mahdolliseksi ja siksi myös ikkunoiden vaihtaminen ja koneellisen ilmanvaihtosysteemin luominen asuttuihin huoneistoihin on mahdollista jopa muutamassa päivässä per huoneisto [2]. Tämä luo todellisia haasteita töiden suunnitteluun, mutta on kaikkien edun mukaista. Ulkopuolisen lisäeristyksen rakennusfyysisen toimivuuden edut yhdessä asukkaille aiheutuvan pienemmän haitan kanssa puhuvat vahvasti tämän puolesta. Sisäpuolista eristystä tulee käyttää vain kohteissa, joissa ulkopuolinen eristäminen on mahdotonta esimerkiksi rakennuksen historiallisen arvon takia. Sisäpuolinen eristäminen asettaa hyvin tiukat vaatimukset niin suunnittelulle, materiaalien valinnalle kuin toteutuksellekin. Toteutusvaiheen suurimpia haasteita logistiikan lisäksi on lisäeristetyn ulkovaipan saaminen ilmanpitäväksi. Tässä toteutuksella ja varsinkin sen valvonnalla on suuri rooli. Jos halutaan täyttää passiivitalostandardin vaatimukset, tulee korjatun rakennuksen ilmanpitävyys ja mahdolliset vuotokohdat testata painekokeen avulla ja pyrkiä samaan ilmanpitävyyteen kuin uudisrakennuksissa eli n 50 < 0,6 h -1. Mittaukset eri energiasaneerauskohteista todistavat, että tämä on mahdollista [2]. 3.3 Projektien kannattavuus Hankkeiden kannattavuuden arvioiminen riippuu tietenkin monista reunaehdoista. Usein energiasaneerauskohteissa on edessä saneeraus joka tapauksessa, jotta voidaan täyttää nykyajan tarpeet asumisen tai käyttövaatimusten tasolle. Siten lisäkustannus energiatehokkuuden lisäämiseksi standardiratkaisusta esimerkiksi passiivitalostandardiin on vain pienempi osa kustannuksista. Kustannuksia arvioitaessa tulee myös ottaa huomioon asumisen ja sisäympäristön parempi laatu ja viihtyvyys, kun tarvittava ilmanvaihto voidaan taata mekaanisen ilmastoinnin avulla ja entistä paremmat ikkunat antavat paremman termisen symmetrian ja toimivat myös ääneneristäjinä. Monille korjausstrategioille ja erityisesti ulkoseinien ulkopuoliselle eristämiselle on ominaista, että se eristys, joka nyt laitetaan, on esteenä mahdolliselle tulevaisuudessa tulevalle lisäeristystarpeelle julkisivun kestoiän aikana. Siksi on parempi eristää kerralla kunnolla ja tulevaisuutta ajatellen jokaisen julkisivukorjauksen yhteydessä. Kuva 7 havainnollistaa suuntaa-antavasti taloudellisesti kannattavimmat energiasaneerauksen kohteet viiden konkreettisen korjauskohteen perusteella. Näissä käytettiin passiivitalokomponentteja. Kannattavuus riippuu tietenkin sekä komponenttien että energian senhetkisestä hinnasta. Komponenttien tehokkuuden kasvu ilman huomattavaa hinnankokorotusta ja energianhinnan samanaikainen nousu tekevät kalleimmistakin komponenteista entistä kannattavampia. Jos tukiohjelmia on käytettävissä, kuten viime vuosina on tilanne esimerkiksi Saksassa ollut, tilanne on vielä parempi.
9 Aurinkokeräimet LTO Ikkunat Kylmäsillat Alapohja Energian (öljy ja kaasu) hinta /kwh Yläpohja Ulkoseinä 0 0,02 0,04 0,06 0,08 0,1 0,12 0,14 Investoinnin hinta per säästetty kwh [ /kwh] Kuva 7: Yksittäisten komponenttien hinta verrattuna niiden energiansäästöpotentiaaliin parin vuoden takaisen hintatason mukaan. Inspiraationa [2]. Huom! Käyttöikaoletuksina käytetty: 40v rakenteille, 30v ikkunoille, 25v ilmastoinnille ja 20v aurinkokeräimille. Saksalaiset hinnat. 4. Yhteenveto Tämän esityksen ensisijaisena tarkoituksena on rohkaista kaikissa tulevissa julkisivu-, putki- ja muissa suuremmissa korjausrakentamisen kohteissa pyrkimään samalla myös mahdollisimman pitkälle rakennuksen energiatehokkuudessa. Nyt tehtävät korjaukset kestävät vuosia ja vuosikymmeniä, ja siksi tulevaisuuden energiatehokkuuden vaatimukset tulisi ottaa mukaan nyt kerralla. Myöhemmin ne maksavat liikaa. Kokemukset keskieurooppalaisesta korjausrakentamisesta osoittavat, että on sekä teknisesti, logistisesti että taloudellisesti mahdollista saneerata vanhojakin rakennuksia niin pitkälle, että ne täyttävät passiivitalojen tiukat energiankäyttökriteerit. Avainstrategiana on huolellisen suunnittelun ja toteutuksen lisäksi: paljon lisäeristettä ulkovaipan ulkopuolelle, uudet energiaikkunat eristekerroksen jatkeeksi, koko rakennuksen erittäin hyvän ilmanpitävyyden varmistaminen sekä koneellisen ilmanvaihdon ja lämmöntalteenoton asentaminen. Ja kaikki tämä toteutetaan ilman asukkaiden siirtämistä. Lähtökohdaksi suomalaiselle korjausrakentamiselle meidän paljon kylmemmässä ilmastossamme tulisi olla vähintään Keski-Euroopassa käytetyt ratkaisut, esimerkiksi eristepaksuudet. Uusien ratkaisujen toimivuus tulee aina antaa asiantuntijoiden arvioitavaksi, mutta se ei saa toimia esteenä suomalaisen rakennuskannan energiatehokkuuden roimalle parantamiselle. Lähdeluettelo [1] Pajakkala, P. Korjausrakentamisemme tila kansainvälisessä vertailussa. Esitys AsuntoForumissa [2] Arkkitehtitoimisto Schulze Darup & Partner GmbH [3] Insinööritoimisto faktor10 GmbH
10 [4] Institut Wohnen und Umvelt GmbH, Darmstadt. [5] ABG Frankfurt Holding GmbH [6] Rasch, F., Grenz, P. Der logische Weg Vom Passivhaus über das zero-emission-house zum Warmmietenmodell. 13. International Passivhaustagung. Frankfurt an Main pp [7] Großklos, M., Hörner, M., Diefenbach, N. Energieeffizient, klimaneutral oder nachhaltig? Das Null-Emissions-Passivhaus am Beispiel der Rotlintstraße in Frankfurt. 13. International Passivhaustagung. Frankfurt an Main pp [8] Feist, W., Pfluger, R., Kaufmann, B., Schnieders, J., Kah, O. Passivhaus Projektierungs Paket Passivhaus Institut, Darmstadt [9] Pedersen, S. Kokemuksia pohjoismaisista passiivitaloista ja niiden sertifioinnista. Rakennusfysiikka pp [10] WUFI (Wärme und Feuchte instationär - Transient Heat and Moisture) 4.1 Pro software, The Fraunhofer Institute for Building Physics IBP. [11] Ojanen, T. et. al. Homeen kasvun mallintaminen vaihtelevissa lämpötila- ja kosteusolosuhteissa. Rakennusfysiikka [12] [13] Passivhaus Institut. Darmstadt. [14] Arkkitehtitoimisto Gerhard Zweier, Wolfurt, Itävalta [15]
Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari
Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari
Energiansäästö pientalojen korjauksissa
Energiansäästö pientalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 2.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali pientaloissa Asetus energiatehokkuuden parantamisesta Energia-asioiden
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
Taloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne
Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten
14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden
RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013
Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,
Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä
Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja
AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1
Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?
Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Korjausrakentamisen uudet määräykset -seminaari 14.11.2013, Oulu DI Petri Pylsy Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Sovelletaan vain luvanvaraisten
60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja
Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset
Korjausrakentamiselle määräykset
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus
MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia
27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona
Pientalon energiatehokkuus ja määräykset
Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta
Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008
Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET
Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu
Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 5. Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Antti Kurvinen Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset
ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy
ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Energiatavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa
Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
Energiatehokas korjausrakentaminen
Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
Ilmastotavoitteet ja rakennusosien käyttöikä :
Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakenteellinen energiatehokkuus. Hannu Hirsi. Rakenteellisella energiatehokkuudella tarkoitetaan rakennuksen tilojen lämmitystarpeen pienentämistä arkkitehtuurin ja rakenneteknisin
Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;
Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-
Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008
Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]
Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT
Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Esityksen sisältö Tausta & tavoitteet Rakennukset Ilmalämpöpumput Laskentatyökalu
Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen
Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä
Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset
Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee
Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa
Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,
ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015
ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja
Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,
Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta
Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä
Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?
ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
Soveltamisala:
Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-
Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
Sisältö Helsinki 2.5.2011
Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi
ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Isonjärvenkuja 9 02940 Espoo 998 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA
KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas
ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT
KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain
Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin?
Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa
Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,
Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa
Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden
Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla
Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus
Hankekoulu Sanomatalo Tuula Nordberg Paroc Oy Ab
Hankekoulu Sanomatalo 18. 19.9. Tuula Nordberg Paroc Oy Ab 1 Julkisivun lisäeristys 2 Sisältö Korjausrakentaminen Case Poppelipolku Julkisivukorjausten vaihtoehdot Lisäeristyksen vaikutukset 3 Korjausrakentaminen
Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset
Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry
ENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 8 Berliininkatu 5 Berliininkatu 5 00550, HELSINKI Rakennustunnus: 09-0-000-0075-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti
Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa
Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö
Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
Matalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
Energiaremontti-ilta
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö
ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi
Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset
Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet
, seminaari Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Energiaan liittyvät
ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-
KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA
KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Tarkastelussa on kolme 60- - 70-luvun tavallista kerrostalotyyppiä - 60-luvun talo, jossa on 3 kerrosta 5 porraskäytävää
ENERGIATODISTUS. Leinelänkaari 11 A 01360, VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy / Leinelän Paletti A Leinelänkaari A 060, VANTAA Rakennustunnus: 066945Y Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 06 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Puukattila / Varaaja Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus
RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO
RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO 24.10.2013 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteus- ja homeongelmien vähentäminen 2 Aikataulut Valvonta Vastuut Asiantuntemus Koulutus ja tiedotus Asenteet
ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT
ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT Mikko Saari, VTT Energiatehokas koti - tiivis ja terveellinen? Suomen Asuntomessut ja Suomen Asuntotietokeskus Helsingin messukeskus, Ballroom 28.3.2009 Energiatehokkaan
ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000
ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.
3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja
Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa
Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41
energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa
Rakennusfoorumi 2.2.2010 Mitä muuta pitää tapahtua määräysten kiristämisen ohessa, jotta energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.
ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille
Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?
Energian kulutuksen jakauma Suomessa. Energiankulutuksen jakauma tyypillisessä kerrostalossa
Energian kulutuksen jakauma Suomessa Energiankulutuksen jakauma tyypillisessä kerrostalossa Energiatodistuksen tarkoitus Kysynnän painetta vähän energiaa kuluttaviin rakennuksiin = markkinavoimat Luo painetta
TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA
TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen
Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan