Arvio Suomen sähkön kysynnästä vuosille 2020 ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Energiateollisuus ry

Transkriptio

1 Arvio Suomen sähkön kysynnästä vuosille 2020 ja 2030 Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Energiateollisuus ry Marraskuu 2007

2 1

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Lähtötiedot Lähtöoletukset Yleiset lähtöoletukset Väestö Talous Energiatehokkuus Ilmastonmuutos Sektorikohtaiset lähtöoletukset Teollisuus Palvelut ja liikenne Asuminen ja maatalous Sähkölämmitys Tulokset Sähkönkulutus sektoreittain Huipputehon kehitys Tuloksiin liittyvät epävarmuudet Johtopäätökset

4 Tiivistelmä Energiateollisuuden ja Elinkeinoelämän keskusliiton arvio sähkön kysynnästä pohjautuu visioon hyvinvoivasta ja menestyvästä Suomesta. Kysynnän arvion perustana on suotuisa talouden kehitys ja vakaa kasvu, joka johtaa muun muassa kansalaisten elintason parantumiseen. Teollisuuden toimintaedellytyksiin ei oleteta kohdistuvan vakavia häiriötekijöitä. Arviossa sähkön kysynnästä energiatehokkuuden on oletettu paranevan sekä teknologisen kehityksen, uudistuvan laitekannan, että jossain määrin lisääntyvän poliittisen ohjauksen johdosta. Sähkön käytön kasvun onkin arvioitu olevan selvästi hitaampaa aiempaan kehitykseen verrattuna. Suomen sähkön kulutus oli vuonna 2006 noin 90 TWh. Arvion mukaan sähkön kysyntä kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 107 TWh:in ja vuoteen 2030 mennessä noin 115 TWh:in. Vuoteen 2020 mennessä kulutus kasvaa noin 17 TWh ja vuoteen 2020 mennessä noin 25 TWh verrattuna vuoteen Keskimäärin kasvu vuoteen 2020 asti on noin 1,2 % prosenttia vuodessa ja vuosien 2020 ja 2030 välillä 0,7 % prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkön kulutus on kasvanut keskimäärin 2,6 % vuodessa. Sähkön kysynnän arvioidaan kasvavan nopeimmin metalliteollisuudessa ja palvelusektorilla. Sähkönkulutus tehostuu merkittävästi, mutta talouden kasvu sekä tuotteiden ja palvelujen kulutuksen kasvu kompensoi tätä vaikutusta. Sähkölämmityksen kulutus on tässä arviossa alhaisempi kuin Energia-alan keskusliitto ry Finergyn vuonna 2004 julkaisemassa arviossa. Tulevan sähkön kysynnän arviointi on haasteellista ja siihen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Näitä ovat mm. teollisuuden kasvuun vaikuttavat maailmanmarkkinoiden kehittyminen ja teollisuuden toimintaympäristön kehittyminen Suomessa. Sähkön kysynnän kasvun myötä kasvaa myös sähkön kulutuksen huipputeho, joka tyypillisesti ajoittuu keskitalven kylmään pakkaspäivään. Tähän asti suurin tehon tarve saavutettiin Suomessa , jolloin kulutus oli noin MW. Huipputehon on arvioitu kasvavan MW:in vuoteen 2020 mennessä ja MW:in vuoteen 2030 mennessä. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että Suomessa tullaan tarvitsemaan merkittävässä määrin uutta sähköntuotantokapasiteettia. Tärkeä jatkotutkimuksen aihe onkin, kuinka paljon ja minkälaista uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan, jotta voidaan vastata sekä ilmastonmuutokseen, kilpailukykyyn että toimitusvarmuuteen liittyviin haasteisiin. Huipputehon osalta voidaan todeta, että kysynnän joustoille on tulevaisuudessa entistä enemmän tarvetta. 3

5 1 Johdanto Edellinen energia-alan ja elinkeinoelämän yhteinen näkemys sähkönkulutuksen kehityksestä julkaistiin Energia-alan keskusliitto ry Finergyn toimesta vuoden 2004 alussa nimellä Arvio Suomen sähkön tarpeesta vuoteen Sähkön kysyntä on kehittynyt tämän jälkeen pitkälti elinkeinoelämän arvion mukaisesti. Vuonna 2006 sähköä kulutettiin ennakkotietojen mukaan noin 90 TWh. Sähkönkulutuksen ja -tuotantosektorin kehitys on monesta syystä ajankohtainen asia nyt vuoden 2007 loppupuolella ja sähkönkäytöstä on keskusteltu paljon julkisuudessa. Tästä johtuen Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Energiateollisuus ry pitivät tarpeellisena sähkön kysynnän arvion päivittämistä, vaikka Finergyn arvion laatimisesta on kulunut vasta neljä vuotta. Päivityksen yhteydessä etsittiin muun muassa vastausta siihen, onko sähkön kulutukseen vaikuttavissa tekijöissä ilmennyt merkittäviä muutoksia. Näkemys sähkönkulutuksen kehittymisestä on tarpeen sekä päättäjille, että energiateollisuudelle itselleen. Energiateollisuudelle arvio sähkön kysynnästä antaa käsityksen tuotantoinvestointien tarpeesta. Energia-alan yritysten investoinnit perustuvat arvioon sähköenergian ja tuotantokapasiteetin tarpeesta. Tästä näkökulmasta on perusteltua laatia kysynnästä arvio, joka pohjautuu visioon hyvinvoivasta ja menestyvästä Suomesta. Arvio sähkön kysynnästä on laadittu vuosille 2020 ja Päivitetty arvio vuoden 2020 sähkönkulutuksesta on energiapolitiikan kannalta tärkeä, koska EU:ssa sovitut uusiutuvan energian lisäämistä ja kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevat politiikkatavoitteet kohdistuvat tuohon vuoteen. Lisäksi tähän arvioon sähkön tulevasta kulutuksesta on haluttu sisällyttää myös vuosi Sähköntuotannon investoinnit ovat pitkäikäisiä ja vuosi 2020 on investointien näkökulmasta jo varsin lähellä. Arvio sähkön kysynnästä on laadittu työryhmässä, johon ovat kuuluneet Jorma Kattelus (Adato Energia Oy), Jouni Tolonen (Elinkeinoelämän keskusliitto EK, asti), Niina Honkasalo (Energiateollisuus ry), Jukka Leskelä (Energiateollisuus ry), Kaija Niskala (Fingrid Oyj) ja Stefan Sundman (Metsäteollisuus ry). Työryhmä haluaa esittää parhaat kiitoksensa sähkönkäyttöä koskevaan kyselyyn vastanneille yrityksille sekä kaikille asiantuntijoille ja tarkasteltujen sektoreiden edustajille, joilta on saatu tietoja ja näkemyksiä, jotka ovat myötävaikuttaneet tämän arvion syntymiseen. 4

6 2 Lähtötiedot Sähkön kysyntää on käsitelty sektoreittain. Arviot teollisuuden, palveluiden ja liikenteen, asumisen ja maatalouden sekä sähkölämmityksen tulevasta sähkön kulutuksesta esitetään tuloksissa erikseen. Teollisuus jakaantuu lisäksi metsä- metalli-, kemian- ja muuhun teollisuuteen. Palveluiden, liikenteen, asumisen, maatalouden ja sähkölämmityksen osalta tulevan sähkön kysynnän arviointi perustuu asiantuntijoiden näkemyksiin, julkaistuihin ennusteisiin ja kirjallisuuteen. Teollisuuden sähkön kulutuksen arvio perustuu ensisijaisesti suurimpien toimijoiden näkemykseen sektoreiden kehityksestä. 1 % 4 % 14 % 31 % Metsäteollisuus Metalliteollisuus Kemian teollisuus Muu teollisuus 10 % Liikenne Palvelut 17 % 9 % Sähkölämmitys Asuminen Maatalous Siirto- ja jakeluhäviöt 1 % 6 % 7 % Kuva 1. Sähkönkulutus sektoreittain vuonna Sähköä kulutettiin kyseisenä vuonna noin 90 TWh. Arviossa esitetyt sähkönkulutukset ovat Tilastokeskuksen tilastotietoja vuoteen 2005 asti. Vuoden 2006 tiedot ovat Adato Energia Oy:n ennakkotietoja. Kulutusarviot on esitetty vuosille 2010, 2020 ja

7 3 Lähtöoletukset Tuleva sähkön kysyntä riippuu monista yhteiskunnan ja talouden kehitykseen liittyvistä tekijöistä, joista on tehtävä arvioita ja oletuksia vuoteen 2030 asti. Tämä luku käsittelee valittuja lähtöoletuksia. Osa oletuksista, kuten väestönkasvu ja talouden kehitys vaikuttavat sähkön kulutusarvioon monilla sektorilla. Toiset tekijät taas ovat sektorikohtaisia. Lähtöoletusten valinta muuttuu sitä haastavammaksi, mitä kauemmaksi tulevaisuuteen mennään. Samalla arvion tulosten epävarmuus kasvaa. 3.1 Yleiset lähtöoletukset Väestö Arvio sähkön kysynnästä perustuu visioon hyvinvoivasta ja menestyvästä Suomesta. Yli kahteenkymmeneen vuoteen mahtuu monia mahdollisia kehityspolkuja, ja näin pitkän aikavälin ollessa kyseessä tutkijat esittävätkin usein näkemyksensä tulevaisuuden Suomesta erilaisten skenaarioiden muodossa. Tässä arviossa valittu talouden kehityksestä lähtöoletukset, jotka tukevat visiota hyvinvoivasta ja menestyvästä Suomesta. Tämä on lähtökohtana myös kansallisen energiapolitiikan suunnittelussa. Talouskasvun ja väestönkasvun osalta on hyödynnetty parhaita käytettävissä olevia arvioita. Arviossa sähkön kysynnästä on huomioitu yleinen energiankäytön tehostuminen sekä näkyvissä olevat sähkönkäytön, asumisen ja palveluiden muutostrendit työryhmän asiantuntemuksen ja eri lähteiden valossa. Ihmisten kulutuskäyttäytymisessä, elinkeinorakenteessa tai politiikkaohjauksessa ei ole oletettu tapahtuvan huomattavia muutoksia. Onkin huomioitava, että valittu lähestymistapa muodostaa eräänlaisen perusskenaarion, johon sekä yleisen talouden kehitys että politiikkakehitys voivat merkittävästi vaikuttaa. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomen väkiluvun kasvu tulee jatkumaan melko voimakkaana vuoteen 2030 asti 1. Väestöennustetta on tänä vuonna nostettu vastaamaan nykyistä, eurooppalaisittain korkeaa syntyvyyttä ja arviota, että Suomeen muuttaa vuosittain siirtolaista. Väkiluku kasvaa nykyisestä noin 5,3 miljoonasta reiluun 5,5 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä ja 5,7 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa 5 %:n kokonaiskasvua vuodesta 2006 vuoteen 2020 ja lähes 8 %:n kokonaiskasvua aikajaksolla Samalla väestön ikärakenne muuttuu, sillä yli 65- vuotiaiden osuuden arvioidaan kasvavan nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lasten ja työikäisten osuudet väestöstä sen sijaan laskevat. 1 Tilastokeskus, Väestöennuste

8 6,0 5,0 milj. henkilöä 4,0 3,0 2,0 yli 65 v v. alle 15 v. 1,0 0, Talous Kuva 2. Väestön ennustetaan kasvavan melko voimakkaasti vuoteen 2030 asti (Tilastokeskus 2007). Kysynnän arvion perustana on suotuisa talouden kehitys ja vakaa kasvu, joka johtaa muun muassa kansalaisten elintason parantumiseen. Teollisuuden toimintaedellytyksiin ei oleteta kohdistuvan vakavia häiriötekijöitä. Kansantuotteen oletetaan kasvavan keskimäärin 2,2 % vuodessa Energiatehokkuus Energiatehokkuuden merkitys on kasvanut viime vuosina, kun monien polttoaineiden hinnat ovat nousseet ja ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Sekä EU:ssa sovitut energiatehokkuustavoitteet että Suomen ilmasto- ja energiastrategia pyrkivät edistämään energian säästöä. EU:ssa on sovittu poliittisesta tavoitteesta vähentää energiankulutusta 20 % verrattuna vuoden 2020 kulutukseen nykykehityksellä ja sitovasta energiatehokkuustavoitteesta, joka koskee päästökaupan ulkopuolisia sektoreita kuten kotitalouksia, liikennettä, palveluita ja osaa teollisuudesta. Muihin EU-maihin verrattuna Suomessa on tehty jo paljon energiatehokkuuden parantamiseksi. Teollisuuden sähkönkäytön tehokkuus on todettu merkittävimpien teollisuudenalojemme osalta kansainvälisissä vertauksissa hyväksi. Moniin tekniikoihin kuten taajuusmuuttajiin liittyvä tehostumispotentiaali on pitkälti jo hyödynnetty. Sähköntuotannon energiatehokkuus puolestaan on hyvä johtuen yhteistuotannosta. Myös rakentamisen energiatehokkuusstandardit ovat kansainvälisesti verraten hyvää tasoa. Tosin tekninen kehitys mahdollistaisi nykyistäkin energiatehokkaamman rakentamisen. Kotitalouksien ja palveluiden energiatehokkuuteen ei tähän mennessä ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin teollisuuden, ja näiden sektorien energiatehokkuus voi parantua merkittävästi mm. uudistuvan laitekannan avulla. 2 Honkatukia, Parkkinen, Perrels, Pitkän aikavälin talousskenaariot. VATT-keskustelualoitteita. 7

9 Arviossa sähkön kysynnästä energiatehokkuuden on oletettu paranevan sekä teknologisen kehityksen, uudistuvan laitekannan, että jossain määrin lisääntyvän poliittisen ohjauksen johdosta. Energiatehokkuutta käsitellään enemmän sektorikohtaisten lähtöoletusten yhteydessä Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen myötä Suomen keskilämpötilan on oletettu nousevan 2,3 astetta vuoteen 2030 mennessä suhteessa vuosien keskiarvoon 3. Muutoksen on arvioitu olevan suurempi talvella kuin kesällä. Ilmastonmuutos vaikuttaa sähkön kulutukseen lämmitystarpeen vähentymisen ja jäähdytyksen lisääntymisen kautta. 3.2 Sektorikohtaiset lähtöoletukset Teollisuus Teollisuuden sähkönkulutus vuonna 2006 oli noin 48 TWh. Tästä 59 % oli metsäteollisuuden, 17 % metalliteollisuuden, 14 % kemianteollisuuden ja 12 % muiden teollisuudenalojen ja rakennustoiminnan kulutusta. Teollisuuden tulevaa sähkön käyttöä määrittää pitkälti eri teollisuussektorien kasvu Suomessa. Teollisuuden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia arvioitaessa on tärkeää ottaa huomioon toimialakohtaisesti maailmanmarkkinoiden kasvu sekä muutokset toimintaympäristössä. Tulevat energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset voivat vaikuttaa teollisuuden kehitykseen ja investointien sijoittumiseen, sillä Suomen energiavaltaiselle teollisuudelle energiakustannusten kehityksellä on suuri merkitys. Siten myös päästökaupan tulevaisuudella ja päästöoikeuksien hintakehityksellä on vaikutuksia teollisuuden toimintaedellytyksiin. Päästökaupan myötä sähkön hinta on noussut viime vuosina aiempaa korkeammalle tasolle. Päästöoikeuden hinnat ovat vaihdelleet tähän mennessä lähes nollasta yli 30 /hiilidioksiditonni ja päästöoikeuksien hinnan vaikutuksesta sähkön hintaan on esitetty erilaisia arvioita. VTT:n mukaan päästöoikeuden hinta nosti sähkön tukkumarkkinahintaa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vuonna 2005 keskimäärin 5 /MWh 4 keskimääräisen spot-hinnan ollessa samaan aikaan 29,3 /MWh ja päästöoikeuksien hinnan noin 15 /tonni. VATT arvioi %:n päästöoikeuden hinnasta siirtyneen Suomessa sähkön tukkumarkkinahintaan 5. Pohjoismaisessa tutkimuksessa puolestaan arvioidaan, että vuonna euron muutos päästöoikeuden hinnassa aiheuttaisi euron muutoksen sähkön hinnassa 6. Päästökaupan tulevaa vaikutusta sähkön hintaan ja vastaavia seurauksia teollisuuden toimintaympäristölle on vaikea ennustaa. Tässä arvioissa sähkön kysynnästä lähtökohtana on, että toimintaympäristö pysyy kilpailukykyisenä ja teollisuus investoi Suomeen. Arvio teollisuuden sähkön kysynnästä perustuu energiavaltaisen teollisuuden osalta yrityskohtaisiin tulevaisuuden näkymiin. Tietoja antaneitten yritysten sähkön 3 Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, Maa- ja metsätalousministeriö, MMM 1/ Koljonen, Important aspects on the Development of the Nordic Energy Market Esitys 10 perspectives on Nordic Energy konferenssissa Oslossa Honkatukia, Mälkönen, Perrels Impacts of the European Emission Trade System on Finnish Wholesale Electricity Prices. VATT-keskustelualoitteita. 6 Koljonen, Koreneff, Pedersen, Ravn, Springfield, Tennbakk, Torgensen, Unger, The long-term impact of the European CO 2 trading scheme on the Nordic energy markets. Ten Perspectives on Nordic Energy. 8

10 käyttö kattaa noin 80 prosenttia Suomen teollisuuden sähkön tarpeesta. Muun teollisuuden sähkönkäytön arvio perustuu nykyiseen tuotantoon ja merkittäviin tiedossa oleviin muutoksiin. Arviossa on otettu huomioon energiankäytön tunnistetut tehostamistoimet. Suomen talouden oletetaan kehittyvän tarkastelujaksolla suotuisasti. Lisäksi oletetaan, että teollisuuden toimintaedellytyksiin ei kohdistu vakavia häiriötekijöitä esimerkiksi sähkön saatavuuden tai hinnan suhteen. Tärkeimmän epävarmuustekijän tulevaisuuden sähkönkysynnän arvioihin muodostaa ilmastonmuutoksen torjunta ja sen aiheuttama lisäys sähkön hintaan. Vaikka sähkö- ja elektroniikkateollisuuden nopea kasvu ja sähkön käytön tehostuminen prosessiteollisuudessa vähentävät teollisuuden keskimääräistä sähköintensiteettiä, on Suomen teollisuus jatkossakin yksi maailman energiavaltaisimpia. Metsäteollisuuden osalta on oletettu, että Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiassa asetettu tavoite metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvon kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä toteutuu 7. Puolet arvonlisäyksestä tulee uusista tuotteista. Metsäteollisuuden sähkön kysynnän kasvu perustuu valtaosaltaan perusparannusja uusinvestointeihin, joiden yhteydessä myös tuotantokapasiteetti kasvaa. Lisäksi yhä parempien paperilaatujen valmistaminen vaatii lisää sähköenergiaa. Tuotannon kasvun edellytyksenä on riittävä puun saatavuus, joka perustuu kotimaisen puun käytön lisääntymiseen sekä tuontipuumarkkinoiden toimimiseen kaupallisin ehdoin. Metsäteollisuudessa raaka-ainespuun saatavuus on yksi tekijä, joka voi vaikuttaa teollisuuden tuotannon ja sähkön käytön kehitykseen. EU on asettanut tavoitteeksi moninkertaistaa uusiutuvan energian osuuden käytetystä energiasta. Tämä tulee lisäämään kilpailua puumarkkinoilla. Lisäksi Venäjän kesällä 2007 käyttöön ottamat raaka-ainepuun vientitullit vaikuttavat puumarkkinoihin. Samaan aikaan Metsäntutkimuslaitoksen mukaan suomalaisten metsien hakkukertymää voidaan lisätä noin 20 % aktivoimalla puumarkkinoita Metalliteollisuuden sähkön tarpeen kasvu tarkasteluajanjaksolla perustuu oletukseen, että maailmantalouden kasvu ja metallien kysyntä jatkuu suotuisana. Edellytyksenä on lisäksi toimintaympäristön säilyminen sellaisena, että yritykset voivat jatkossakin investoida Suomeen. Metalliteollisuuden sähkön tarpeen kasvu tarkasteluajanjaksolla perustuu tuotannon laajennusinvestointeihin ja maailmanmarkkinoiden kehitysnäkymiin. Kemianteollisuuden arvioidaan kehittyvän ja uudistuvan sekä säilyttävän asemansa Suomessa, jos sen toimintaedellytyksiä ei vaikeuteta maan sisäisin toimenpitein. Kemian perusteollisuudessa metsäteollisuus on suuri asiakas. Metsäteollisuuden kehityksellä on myös vaikutuksia kemianteollisuuteen. Kaivannaisteollisuuden osalta on tiedossa useita uusia hankkeita, jotka tulevat vaikuttamaan sektorin sähkönkulutukseen. Arviossa sähkön kysynnästä on huomioitu jo käynnistettyjen hankkeiden vaikutus sekä oletettu osan suunnitteilla olevista hankkeista toteutuvan. 7 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 9

11 3.2.2 Palvelut ja liikenne Palvelutuotanto, johon kuuluu sekä yksityisen että julkisen sektorin tuottamat palvelut, kulutti vuonna 2006 sähköä yli 15 TWh. Palveluiden sähkön käyttö on kasvanut viime vuosien aikana selvästi nopeammin kuin sähkön käyttö keskimäärin. Palveluiden sähkön käyttö koostuu moninaisista kulutuskohteista, joita ovat mm. kaupat, toimistot, hotellit, ravintolat, sairaalat, koulut, liikuntahallit sekä monet varastot ja tietoliikenteen laitteet. Palvelusektoriin kuuluu siten hyvin erilaisia toimintoja, joista ei ole kattavia ja luotettavia sähkön käytön aikasarjoja. Palvelujen sähkön kokonaiskulutuksen kasvu on seuraillut 1990-luvun laman jälkeen sektorin arvonlisän kasvua. Sektorin monimuotoisuudesta johtuen tulevan sähkönkulutuksen arviointi on haasteellista. Energiatehokkuuden parantuminen hidastanee palveluiden sähkön kulutuksen kasvua. Kasvun suuntautuminen palvelualoihin, jotka kuluttavat vähän sähköä, vähentäisi myös sähkönkulutuksen kasvua. Toisaalta palvelusektorin kasvu voi suuntautua entistä voimakkaammin sähköä merkittävästi kuluttaviin aloihin. Nähtävissä on merkkejä molempien kasvusta. Palvelusektorin on oletettu kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 1,9 % vuodessa vuosien välillä 8. Elintason noustessa suomalaisilla on yhä enemmän mahdollisuuksia hyödyntää palvelusektoria arjessaan. Lisäksi väestön ikääntyminen johtaa toisaalta sekä väestön vapaa-ajan lisääntymiseen että hoivapalvelujen lisääntymiseen = Sähkönkulutus arvonlisää kohti Arvonlisä Kuva 3. Palvelusektorin arvonlisän arvioitu kehitys ja sähkönkulutus arvonlisää kohti laskettuna Energiatehokkuuden parantumisen ja kasvun suuntautumisen vähemmän sähköä kuluttaviin sektoreihin on ajateltu vähentävän sähkönkulutuksen kasvua tulevaisuudessa. Sähkönkulutuksen kasvun on oletettu hidastuvan niin, että vuoteen 2020 mennessä sektorin sähkönkulutus on kasvanut kokonaisuudessaan 10 % vähemmän ja vuoteen 2030 mennessä 18 % vähemmän kuin arvonlisäyksen kasvun perus- 8 Oletukset palvelusektorin kasvusta perustuvat väljästi VATT:n in ja ETLA:n arvioihin sektorin kehityksestä 10

12 teella voisi olettaa. Sähkönkulutuksen kasvua on ajateltu hidastavan sekä energiatehokkuuden parantumisen, että alan kasvun vähemmän sähköä kuluttavilla sektoreilla. Liikenteen sähkön kulutus, joka on valtaosin sähkövetoisen junaliikenteen kulutusta, oli noin 0,7 TWh vuonna Sähkövedon osuuden rautateiden liikenteestä on oletettu kasvavan VR:n suunnitelmien mukaan nykyisestä 80 prosentista noin 85 prosenttiin. Lisäksi VR arvioi henkilöliikenteen kasvavan pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kasvaessa. Mikäli metsäteollisuus kasvaa, kuten tässä arviossa on oletettu, tämä johtaa kasvuun tavaraliikenteessä. Merkittävää energiatehokkuuden parantumista ei ole VR:n mukaan odotettavissa. Sähköä kuluttavien ajoneuvojen osuuden on oletettu jäävän niin pieneksi vuoteen 2030 mennessä, että se ei vaikuta vielä merkittävästi liikenteen sähkönkulutukseen Asuminen ja maatalous Asumisen sähkön käyttö, joka vuonna 2005 oli noin 13 TWh, koostuu kotitaloussähköstä, kerros- ja rivitalojen kiinteistösähköstä sekä loma-asuntojen sähkön käytöstä. Asumisen sähkön kysynnän arviossa Suomen väkiluvun oletetaan kasvavan Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti. Kotitalouksien ja kiinteistöjen sähkönkulutus riippuu pitkälti asuntokuntien määrästä. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa huoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokuntien lukumäärän on arvioitu kasvavan 30 % vuodesta 2006 vuoteen 2030 väestön kasvun ja pienten asuntokuntien lukumäärän lisääntymisen myötä Väestö 2005 = Asuntokuntien lukumäärä Sähkönkulutus asuntokuntaa kohti Kuva 4. Asumisen sähkön kulutukseen vaikuttavat keskeisesti mm. asuntokuntaa kohti lasketun sähkön kulutuksen kehitys ja asuntokuntien lukumäärän kehitys, joka puolestaan riippuu väestönkasvusta. Kuvassa esitetään suhteellinen kehitys vuoteen 2005 verrattuna. 9 Lehtinen, Nippala, Jaakkonen, Nuuttila, Asuinrakennukset vuoteen

13 Kotitalouksissa käytettävien laitteiden energiatehokkuuden on arvioitu paranevan merkittävästi ja etenkin valaistuksen sähkönkulutuksen on oletettu vähenevän. Laitteiden sähkönkulutuksen on arvioitu vähenevän energiatehokkuuden paranemisen johdosta noin 15 % nykyhetkestä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi laitteiden sähkönkulutusta vähentää esimerkiksi valmisruokien lisääntyminen ja ruuanvalmistuksen sähkönkulutuksen siirtyminen enenevässä määrin kotitalouksista teollisuuteen ja palveluihin. Toisaalta sähkölaitteiden määrä kasvaa samaan aikaan. Sekä varsinaisten asuntojen, että loma-asuntojen ja ns. kakkosasuntojen varustelutaso parantuu. Tähän liittyy muun muassa jäähdytyksen yleistyminen. Yhä useammalla suomalaisella on tulevaisuudessa loma-asunto tai kakkosasunto. Edellä kuvattujen tekijöiden yhteisvaikutuksena on asuntokuntaa kohden lasketun sähkön kulutuksen arvioitu vähenevän noin 10 % nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Maatalouden sähkön käyttö vuonna 2006 oli noin 0,9 TWh. Sähkönkulutus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 1 % vuodessa. Maataloustuotannon taso säilynee tulevaisuudessa likimain nykytasolla, mutta maatilojen määrän on arvioitu vähenevän. Jäljelle jäävien tilojen koon kasvun mahdollistaa mm. sähköä käyttävän teknologian lisääminen. Sähkön kulutuksen kasvun on arvioitu hidastuvan vähitellen energiatehokkuuden parantumisen ansiosta Sähkölämmitys Sähkölämmitteiset pien- ja rivitalot käyttävät valtaosan lämmityssähköstä. Myös palvelurakennuksissa käytetään jonkin verran sähkölämmitystä. Lämmityssähkön kulutukseen vaikuttavat muun muassa rakennusten energiatehokkuus, uusien rakennusten lämmitystapavalinnat, väestönkasvu ja asuntojen tilavuus. Sähkölämmitteisten talojen suurin buumi koettiin ja 1990-lukujen vaihteessa, jolloin niiden määrä kasvoi vuodessa jopa kappaleella. Lisäyksestä noin kolmannes johtui vanhojen rakennusten lämmitystavan vaihdoista. Suurin osa olemassa olevista sähkölämmitystaloista onkin rakennettu 1980-luvulla. Niiden on oletettu tulevan peruskorjattavaksi noin 30 vuoden ikäisinä. Peruskorjauksen yhteydessä on lämmityssähkön kulutusta oletettu voitavan pienentää 15 prosentilla. Nykyisen sähkölämmitetyn asuntokannan kulutuksen kehitykseen vaikuttavat myös ilmalämpöpumppujen asennukset. Lämpöpumppu 10 voi vähentää merkittävästi sähkönkulutusta, kun se asennetaan suoran sähkölämmityksen rinnalle. Tässä arviossa yhteensä noin 60 %:n nykyisistä sähkölämmitetyistä asunnoista on oletettu asennettavan lämpöpumppu vuoteen 2030 mennessä luvun alun jälkeen sähkölämmitysasuntojen vuosittainen lisäys on hidastunut. Aivan viime vuosina sähkölämmitys on valittu aikaisempaa harvemmin pientaloissa pääasialliseksi lämmitysmuodoksi. Sen sijaan muiden lämmitysmuotojen, muun muassa lämpöpumppujen, kaukolämmön ja pellettien suosio on kasvanut. On kuitenkin huomattava, että näistä lämpöpumput kuluttavat myös sähköä ja ovat siten sähkölämmityksen yksi muoto. Lämpöpumppujen, kaukolämmön ja pellettien suosion uusissa pientaloissa on oletettu tässä arviossa jatkuvan ja kasvavan. Investointikustannuksiltaan alhaista 10 Lämpöpumppu hyödyntää ilmaan, maahan, kallioon tai veteen auringosta varastoituvaa lämpöenergiaa. Sen toiminta kuluttaa sähköä. Lämpöpumpun tyypistä riippuu, kuinka suuri osa rakennuksen lämmitystarpeesta voidaan hoitaa sen avulla. Kaikkien lämpöpumppujen tueksi tarvitaan joku muukin lämmitystapa, jota hyödynnetään ainakin kylminä talvipäivinä. 12

14 suoraa sähkölämmitystä asennetaan eniten erityisen energiatehokkaisiin uusiin asuntoihin. Investointikustannuksiltaan kalliiden lämmitysmuotojen kilpailukyky on heikoin rakennuksissa, joiden energiatehokkuus merkitsee vähäisiä lämmityksestä jatkuvasti aiheutuvia kustannuksia Sähkönkulutus menneisyydessä 2005 = Energiatehokkuuden vaikutus Energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen vaikutus Kuva 5. Sähkölämmitettyjen asuinhuoneistojen ja muiden sähkölämmitettyjen rakennusten pinta-alaa kohti laskettu sähkönkulutus vähenee vuoteen 2005 verrattuna energiatehokkuuden paranemisen ja ilmastonmuutoksen johdosta. Kuva ilmentää energiatehokkuuden vaikutusta yksinään ja energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutusta m 2 /hlö 20 Asumisväljyys Kuva 6. Asumisväljyyden kehittyminen Uusien sähkölämmitysasuntojen energiatehokkuuden on arvioitu paranevan vähitellen noin prosentin vuosivauhtia. Tämän lisäksi markkinoille alkaa tulla entistä enemmän niin sanottuja matalaenergiataloja. Matalaenergiataloissa on onnistuttu vähentämään lämmitys- ja muun energian tarvetta 50 %. Matalaenergiatalojen 13

15 osuuden uusista asuinrakennuksista on oletettu kasvavan yli 50 % vuoteen 2030 mennessä 11. Ilmastonmuutos vähentänee sekä nykyisen rakennuskannan että uusien sähkölämmitysasuntojen lämmitystarvetta tulevaisuudessa huomattavasti. Lämmitystarpeen on oletettu vähenevän noin 12 % vuoteen 2030 mennessä vuosien keskilämpötiloihin verrattuna. Vuoteen 2020 mennessä voidaan vähenemän arvioida olevan noin 8 %. Samalla kun asuntojen energiatehokkuuden parantuminen ja arvioitu ilmaston lämpeneminen vähentävät sähkölämmityksen ominaiskulutusta (kwh/m 2 ), väestön kasvu ja asuntojen tilavuuden kasvu vaikuttavat sähkön kulutukseen nostavasti. Asumistilavuuden on oletettu kasvavan vuoden neliömetristä per henkilö noin 46 neliömetriin per henkilö vuoteen 2030 mennessä Ympäristöteknologian ennakointi, Sitra, Asuinrakennukset vuoteen 2025, VTT,

16 4 Tulokset 4.1 Sähkönkulutus sektoreittain Sähkön kokonaiskulutus oli ennakkotietojen mukaan noin 90 TWh vuonna Elinkeinoelämän keskusliiton ja Energiateollisuuden arvion mukaan sähkön kysyntä kasvaa 107 TWh:in vuoteen 2020 mennessä ja lähes 115 TWh:in vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä kokonaiskulutus kasvaa tällöin noin 17 TWh ja vuoteen 2030 mennessä noin 26 TWh verrattuna vuoteen Keskimäärin kasvu vuoteen 2020 asti on 1,2 prosenttia vuodessa ja vuosina ,7 prosenttia vuodessa. Menneeseen kehitykseen verrattuna kasvu on selvästi hitaampaa, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkönkulutus on kasvanut keskimäärin 2,6 % vuodessa. Taulukko 1. Sähkönkulutus sektoreittain vuosina , TWh/vuosi Metsäteollisuus 19,1 26,3 28,1 28,8 32,3 35,7 Metalliteollisuus 5,0 7,0 8,1 8,7 10,9 11,5 Kemianteollisuus 4,5 5,9 6,6 7,0 7,7 8,3 Muu teollisuus ja rakentaminen 4,5 4,6 5,1 5,6 6,0 6,4 Jalostus yhteensä 33,1 43,7 48,0 50,0 56,9 61,9 Palvelut ja liikenne 10,22 13,0 15,8 17,5 19,9 22,2 Asuminen ja maatalous 9,94 12,3 13,9 14,7 16,0 16,6 Sähkölämmitys* 6,3 7,4 9,1 9,8 10,2 10,3 Häviöt 2,8 2,6 3,3 3,2 3,4 3,6 Kulutus yhteensä 62,3 79,1 90,0 95,2 106,5 114,6 * Sisältää vuosien 2010, 2020 ja 2030 osalta lämpöpumppujen lisääntyvän sähkönkulutuksen, joka sijoittuu tilastotiedoissa pääosin Asuminen ja maatalous-kategoriaan. Taulukko 2. Sähkön kulutuksen keskimääräinen vuosikasvu eri sektoreilla Metsäteollisuus 2,6 % 1,0 % 1,0 % Metalliteollisuus 3,2 % 2,1 % 0,6 % Kemianteollisuus 2,5 % 1,1 % 0,7 % Muu teollisuus 0,5 % 1,2 % 0,6 % Jalostus yhteensä 2,4 % 1,2 % 0,8 % Palvelut ja liikenne 2,8 % 1,6 % 1,1 % Asuminen ja maatalous 2,1 % 1,0 % 0,4 % Sähkölämmitys* 2,5 % 0,8 % 0,0 % Häviöt 4,1 % 0,4 % 0,6 % Kulutus yhteensä 2,3 % 1,2 % 0,7 % * Sisältää vuosien 2010, 2020 ja 2030 osalta lämpöpumppujen lisääntyvän sähkönkulutuksen, joka sijoittuu tilastotiedoissa pääosin Asuminen ja maatalous-kategoriaan. 15

17 Valituilla oletuksilla kulutus kasvaa nopeimmin metalliteollisuudessa ja palvelusektorilla. Teollisuuden sähkönkäytön arvioidaan olevan vuonna 2020 vajaat 20 % ja vuonna 2030 vajaat 30 % suurempi kuin Sähkön käytön kasvu hidastuu lähivuosien kahdesta prosentista alle prosenttiin jakson loppupuolella. Palveluiden sähkön kulutus kasvaisi noin neljänneksellä nykyisestä vuoteen 2020 ja lähes 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Asumisen ja maatalouden sähkön käytön puolestaan on arvioitu kasvavan noin 15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja viidenneksellä vuoteen 2030 mennessä. Sähkölämmityksen ja siihen sisältyvien lämpöpumppujen kulutus kasvaa vuoden 2006 kulutukseen verrattuna yhteensä noin 13 % vuoteen 2030 mennessä. Vuosien 2020 ja 2030 välillä kasvua ei juurikaan ole. Kulutuksen kasvu on aikaisempaan nähden selvästi hitaampaa kaikilla edellä mainituilla sektoreilla. Sähkön käytön kasvun myötä siirto- ja jakeluhäviöt kasvavat hieman. 120 Häviöt 100 Sähkölämmitys 80 Asuminen ja maatalous TWh Palvelut ja liikenne Muu teollisuus Kemianteollisuus 20 Metalliteollisuus Metsäteollisuus Kuva 7. Sähkönkulutus sektoreittain vuosina Finergyn vuonna 2004 julkaiseman arvion tulokset ovat hyvin samanlaisia. Silloin sähkön kokonaiskulutuksen arvioitiin olevan vuonna ,4 TWh:a ja vuonna ,5 TWh:a. Suurin sektorikohtainen ero löytyy sähkölämmityksestä, jonka kulutus on nyt arvioitu vähäisemmäksi. Tuoreimman kauppa- ja teollisuusministeriön energiaskenaarion mukaan sähkönkulutus kasvaisi vuoteen 2010 mennessä 95,4 TWh:n ja vuoteen 2025 mennessä 107,7 TWh:n 13. Tässä arvioissa sähkön kokonaiskulutus vastaavina vuosina on 95,2 ja 110,6 TWh. Suurin ero löytyy palvelusektorin kehityksestä. 13 Suomen esitys päästöoikeuksien kansalliseksi jakosuunnitelmaksi vuosille , liite 1. 16

18 4.2 Huipputehon kehitys Sähkön kysynnän kasvaessa kasvaa myös sähkön kulutuksen huipputeho. Tähän asti suurin tehon tarve saavutettiin Suomessa , jolloin kulutus oli noin MW klo 7-8. Huipputehon tarpeen on arvioitu kasvavan MW:iin vuoteen 2010 mennessä, MW:in vuoteen 2020 mennessä ja MW:in vuoteen 2030 mennessä. Huipputeho on määritetty sen mukaan, mikä on suurin todennäköinen tehontarve erityisen kylmänä talvena, joka toteutuu todennäköisesti kerran kymmenessä vuodessa Arvio Tilasto Kuva 8. Huipputehon kehitys Tuloksiin liittyvät epävarmuudet Sähkön kysynnän arvioon liittyy sitä merkittävämpää epävarmuutta, mitä kauemmaksi tulevaisuuteen mennään. EU:ssa vuodelle 2020 sovitut sitovat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämisestä, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ja poliittinen tavoite energiatehokkuuden parantamisesta ovat hyvin haastavia ja keinot, joilla tavoitteisiin tullaan pyrkimään, ovat monelta osin vielä päättämättä. Tuleva ilmasto- ja energiapolitiikka voi vaikuttaa monella tapaa sähkön kulutukseen. Ilmasto- ja energiapolitiikan lisäksi tuloksiin liittyy muitakin keskeisiä epävarmuustekijöitä. Seuraavassa käydään läpi merkittävimmät sektorikohtaiset epävarmuustekijät. Suomen teollisuus toimii laajoilla kansainvälisillä markkinoilla ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat sekä kansainväliset että EU:n ja kotimaiset kehityskulut. Tällä hetkellä näyttää siltä, että globaali kasvu on erittäin voimakasta vielä melko pitkään erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Suomessa toimivan tuotannon edellytykset ottaa osaa tähän kasvuun riippuvat monista tekijöistä. Oleellisimpia näistä ovat raaka-aineen saatavuus (erityisesti metsäteollisuudessa), energian hinta, yleinen investointiympäristö ja työmarkkinakehitys. Ilmasto- ja energiapolitiikalla 17

19 voi olla merkittäviä vaikutuksia teollisuuden toimintaympäristöön, sektorin kasvuun ja sitä kautta myös sähkön käyttöön. Vaikutukset liittyvät lähinnä energian hintaan ja metsäteollisuuden osalta myös uusiutuvan energian lisäämiseen liittyvään koventuvaan kilpailuun puumarkkinoilla. Palvelusektorin osalta keskeistä on, minkä tyyppisiin palveluihin kasvu suuntautuu. Mikäli kasvu suuntautuu oletettua enemmän palveluihin, jotka edellyttävät sähköä runsaastikin kuluttavia tiloja, esimerkiksi kauppakeskuksia, palveluiden sähkön kulutus voi olla suurempi kuin mitä tässä arviossa on esitetty. Toisaalta oletettua voimakkaampi kasvu vähemmän sähköä kuluttavissa palveluissa, kuten siivous- ja kotipalveluissa, voisi johtaa vähäisempään sähkön kulutukseen. Asuntojen lämmityksessä on tapahtumassa suuria muutoksia ja siten tämän sektorin kulutusarvioon liittyy kokonaisuudessaan paljon epävarmuutta. Muutokset koskevat sekä lämmitysmuotoja että rakennusten energiatehokkuutta. Mitä energiatehokkaampia uudet asunnot ovat, sitä parempi on sähkölämmityksen kilpailukyky tulevaisuudessa. Lämpöpumppujen osalta epävarmuustekijöitä liittyy muun muassa siihen, kuinka yleisiä erilaiset lämpöpumput tulevaisuudessa ovat ja kuinka paljon ne todellisuudessa vähentävät sähkönkulutusta. Lämmityksen sähkönkulutukseen vaikuttaa merkittävästi myös asumisväljyys, jonka on tässä arviossa oletettu kasvavan lähes 20 % vuosien 2004 ja 2030 välillä. Mikäli asumisväljyys kasvaa hitaammin, lämmityksen sähkönkulutus voi olla huomattavasti alhaisempi. Merkittävä epävarmuustekijä sähkölämmityksen osalta on lisäksi ilmastonmuutos, jonka on oletettu vähentävän tässä arviossa merkittävästi lämmitysenergian tarvetta. 18

20 5 Johtopäätökset Arvio sähkön kysynnästä vuosille 2020 ja 2030 kuvaa menestyvän Suomen sähkönkulutusta, jossa teollisuuden toimintaedellytyksen säilyvät hyvinä, talous kasvaa ja kansalaisten elintaso paranee. Sähkönkulutus tehostuu merkittävästi, mutta talouden kasvu sekä tuotteiden ja palvelujen kulutuksen kasvu kompensoi tätä vaikutusta. Kokonaisenergiankulutuksen kehitystä ei ole arvioitu tässä arviossa. Edelleen jatkuva sähkön kysynnän kasvu ja vanhojen voimalaitosten käytöstä poistuminen merkitsee uuden sähköntuotantokapasiteetin tarvetta. Kapasiteetin tarve korostuu, mikäli tuontisähköä ei ole enää jatkossa huippukulutuksen aikana saatavilla. Tärkeä jatkotutkimuksen aihe on, kuinka paljon uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan ja mihin tuotantomuotoihin sen tulisi kohdentua, jotta voidaan vastata sekä ilmastonmuutokseen, kilpailukykyyn että toimitusvarmuuteen liittyviin haasteisiin. Jos uusiutuvan energian ja ydinvoiman osuus sähköntuotannosta lisääntyy riittävästi, sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt voivat vähentyä merkittävästi samaan aikaan kun sähkönkulutus kasvaa. Arvion mukaan sähkönkulutuksen kasvu hidastuu nykyiseen verrattuna. Vuoteen 2020 asti sähkön kysynnän kasvun arvioidaan olevan keskimäärin 1,2 % prosenttia vuodessa ja vuosina ,7 % vuodessa. Talouden kasvu on tehdyillä oletuksilla nopeampaa kuin sähkön kysynnän kasvu ja bruttokansantuotteen ja sähkönkulutuksen kehitys eriytyvätkin merkittävästi toisistaan = BKT Sähkönkulutus Kuva 9. Bruttokansantuotteen ja sähkönkulutuksen kehittyminen Arvion perusteella sähkönkulutus tulee tulevaisuudessa kasvamaan hitaammin kuin bruttokansantuote. Verrattuna vuonna 2004 Finergyn toimesta julkaistuun sähkön tarvearvioon merkittäviä tulevaan sähkönkulutukseen vaikuttavia muutoksia on näkyvissä lähinnä asuntojen lämmityksessä. Nämä muutokset on pyritty ottamaan tässä arviossa huomioon. Aika näyttää, onko tämän raportin sisältämä arvio yli- vai aliarvio sähkö kulutuksesta lämmitystarkoituksiin. 19