Arvio Suomen sähkön kysynnästä vuosille 2020 ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Energiateollisuus ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvio Suomen sähkön kysynnästä vuosille 2020 ja 2030. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Energiateollisuus ry"

Transkriptio

1 Arvio Suomen sähkön kysynnästä vuosille 2020 ja 2030 Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Energiateollisuus ry Marraskuu 2007

2 1

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Lähtötiedot Lähtöoletukset Yleiset lähtöoletukset Väestö Talous Energiatehokkuus Ilmastonmuutos Sektorikohtaiset lähtöoletukset Teollisuus Palvelut ja liikenne Asuminen ja maatalous Sähkölämmitys Tulokset Sähkönkulutus sektoreittain Huipputehon kehitys Tuloksiin liittyvät epävarmuudet Johtopäätökset

4 Tiivistelmä Energiateollisuuden ja Elinkeinoelämän keskusliiton arvio sähkön kysynnästä pohjautuu visioon hyvinvoivasta ja menestyvästä Suomesta. Kysynnän arvion perustana on suotuisa talouden kehitys ja vakaa kasvu, joka johtaa muun muassa kansalaisten elintason parantumiseen. Teollisuuden toimintaedellytyksiin ei oleteta kohdistuvan vakavia häiriötekijöitä. Arviossa sähkön kysynnästä energiatehokkuuden on oletettu paranevan sekä teknologisen kehityksen, uudistuvan laitekannan, että jossain määrin lisääntyvän poliittisen ohjauksen johdosta. Sähkön käytön kasvun onkin arvioitu olevan selvästi hitaampaa aiempaan kehitykseen verrattuna. Suomen sähkön kulutus oli vuonna 2006 noin 90 TWh. Arvion mukaan sähkön kysyntä kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 107 TWh:in ja vuoteen 2030 mennessä noin 115 TWh:in. Vuoteen 2020 mennessä kulutus kasvaa noin 17 TWh ja vuoteen 2020 mennessä noin 25 TWh verrattuna vuoteen Keskimäärin kasvu vuoteen 2020 asti on noin 1,2 % prosenttia vuodessa ja vuosien 2020 ja 2030 välillä 0,7 % prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkön kulutus on kasvanut keskimäärin 2,6 % vuodessa. Sähkön kysynnän arvioidaan kasvavan nopeimmin metalliteollisuudessa ja palvelusektorilla. Sähkönkulutus tehostuu merkittävästi, mutta talouden kasvu sekä tuotteiden ja palvelujen kulutuksen kasvu kompensoi tätä vaikutusta. Sähkölämmityksen kulutus on tässä arviossa alhaisempi kuin Energia-alan keskusliitto ry Finergyn vuonna 2004 julkaisemassa arviossa. Tulevan sähkön kysynnän arviointi on haasteellista ja siihen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Näitä ovat mm. teollisuuden kasvuun vaikuttavat maailmanmarkkinoiden kehittyminen ja teollisuuden toimintaympäristön kehittyminen Suomessa. Sähkön kysynnän kasvun myötä kasvaa myös sähkön kulutuksen huipputeho, joka tyypillisesti ajoittuu keskitalven kylmään pakkaspäivään. Tähän asti suurin tehon tarve saavutettiin Suomessa , jolloin kulutus oli noin MW. Huipputehon on arvioitu kasvavan MW:in vuoteen 2020 mennessä ja MW:in vuoteen 2030 mennessä. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että Suomessa tullaan tarvitsemaan merkittävässä määrin uutta sähköntuotantokapasiteettia. Tärkeä jatkotutkimuksen aihe onkin, kuinka paljon ja minkälaista uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan, jotta voidaan vastata sekä ilmastonmuutokseen, kilpailukykyyn että toimitusvarmuuteen liittyviin haasteisiin. Huipputehon osalta voidaan todeta, että kysynnän joustoille on tulevaisuudessa entistä enemmän tarvetta. 3

5 1 Johdanto Edellinen energia-alan ja elinkeinoelämän yhteinen näkemys sähkönkulutuksen kehityksestä julkaistiin Energia-alan keskusliitto ry Finergyn toimesta vuoden 2004 alussa nimellä Arvio Suomen sähkön tarpeesta vuoteen Sähkön kysyntä on kehittynyt tämän jälkeen pitkälti elinkeinoelämän arvion mukaisesti. Vuonna 2006 sähköä kulutettiin ennakkotietojen mukaan noin 90 TWh. Sähkönkulutuksen ja -tuotantosektorin kehitys on monesta syystä ajankohtainen asia nyt vuoden 2007 loppupuolella ja sähkönkäytöstä on keskusteltu paljon julkisuudessa. Tästä johtuen Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Energiateollisuus ry pitivät tarpeellisena sähkön kysynnän arvion päivittämistä, vaikka Finergyn arvion laatimisesta on kulunut vasta neljä vuotta. Päivityksen yhteydessä etsittiin muun muassa vastausta siihen, onko sähkön kulutukseen vaikuttavissa tekijöissä ilmennyt merkittäviä muutoksia. Näkemys sähkönkulutuksen kehittymisestä on tarpeen sekä päättäjille, että energiateollisuudelle itselleen. Energiateollisuudelle arvio sähkön kysynnästä antaa käsityksen tuotantoinvestointien tarpeesta. Energia-alan yritysten investoinnit perustuvat arvioon sähköenergian ja tuotantokapasiteetin tarpeesta. Tästä näkökulmasta on perusteltua laatia kysynnästä arvio, joka pohjautuu visioon hyvinvoivasta ja menestyvästä Suomesta. Arvio sähkön kysynnästä on laadittu vuosille 2020 ja Päivitetty arvio vuoden 2020 sähkönkulutuksesta on energiapolitiikan kannalta tärkeä, koska EU:ssa sovitut uusiutuvan energian lisäämistä ja kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevat politiikkatavoitteet kohdistuvat tuohon vuoteen. Lisäksi tähän arvioon sähkön tulevasta kulutuksesta on haluttu sisällyttää myös vuosi Sähköntuotannon investoinnit ovat pitkäikäisiä ja vuosi 2020 on investointien näkökulmasta jo varsin lähellä. Arvio sähkön kysynnästä on laadittu työryhmässä, johon ovat kuuluneet Jorma Kattelus (Adato Energia Oy), Jouni Tolonen (Elinkeinoelämän keskusliitto EK, asti), Niina Honkasalo (Energiateollisuus ry), Jukka Leskelä (Energiateollisuus ry), Kaija Niskala (Fingrid Oyj) ja Stefan Sundman (Metsäteollisuus ry). Työryhmä haluaa esittää parhaat kiitoksensa sähkönkäyttöä koskevaan kyselyyn vastanneille yrityksille sekä kaikille asiantuntijoille ja tarkasteltujen sektoreiden edustajille, joilta on saatu tietoja ja näkemyksiä, jotka ovat myötävaikuttaneet tämän arvion syntymiseen. 4

6 2 Lähtötiedot Sähkön kysyntää on käsitelty sektoreittain. Arviot teollisuuden, palveluiden ja liikenteen, asumisen ja maatalouden sekä sähkölämmityksen tulevasta sähkön kulutuksesta esitetään tuloksissa erikseen. Teollisuus jakaantuu lisäksi metsä- metalli-, kemian- ja muuhun teollisuuteen. Palveluiden, liikenteen, asumisen, maatalouden ja sähkölämmityksen osalta tulevan sähkön kysynnän arviointi perustuu asiantuntijoiden näkemyksiin, julkaistuihin ennusteisiin ja kirjallisuuteen. Teollisuuden sähkön kulutuksen arvio perustuu ensisijaisesti suurimpien toimijoiden näkemykseen sektoreiden kehityksestä. 1 % 4 % 14 % 31 % Metsäteollisuus Metalliteollisuus Kemian teollisuus Muu teollisuus 10 % Liikenne Palvelut 17 % 9 % Sähkölämmitys Asuminen Maatalous Siirto- ja jakeluhäviöt 1 % 6 % 7 % Kuva 1. Sähkönkulutus sektoreittain vuonna Sähköä kulutettiin kyseisenä vuonna noin 90 TWh. Arviossa esitetyt sähkönkulutukset ovat Tilastokeskuksen tilastotietoja vuoteen 2005 asti. Vuoden 2006 tiedot ovat Adato Energia Oy:n ennakkotietoja. Kulutusarviot on esitetty vuosille 2010, 2020 ja

7 3 Lähtöoletukset Tuleva sähkön kysyntä riippuu monista yhteiskunnan ja talouden kehitykseen liittyvistä tekijöistä, joista on tehtävä arvioita ja oletuksia vuoteen 2030 asti. Tämä luku käsittelee valittuja lähtöoletuksia. Osa oletuksista, kuten väestönkasvu ja talouden kehitys vaikuttavat sähkön kulutusarvioon monilla sektorilla. Toiset tekijät taas ovat sektorikohtaisia. Lähtöoletusten valinta muuttuu sitä haastavammaksi, mitä kauemmaksi tulevaisuuteen mennään. Samalla arvion tulosten epävarmuus kasvaa. 3.1 Yleiset lähtöoletukset Väestö Arvio sähkön kysynnästä perustuu visioon hyvinvoivasta ja menestyvästä Suomesta. Yli kahteenkymmeneen vuoteen mahtuu monia mahdollisia kehityspolkuja, ja näin pitkän aikavälin ollessa kyseessä tutkijat esittävätkin usein näkemyksensä tulevaisuuden Suomesta erilaisten skenaarioiden muodossa. Tässä arviossa valittu talouden kehityksestä lähtöoletukset, jotka tukevat visiota hyvinvoivasta ja menestyvästä Suomesta. Tämä on lähtökohtana myös kansallisen energiapolitiikan suunnittelussa. Talouskasvun ja väestönkasvun osalta on hyödynnetty parhaita käytettävissä olevia arvioita. Arviossa sähkön kysynnästä on huomioitu yleinen energiankäytön tehostuminen sekä näkyvissä olevat sähkönkäytön, asumisen ja palveluiden muutostrendit työryhmän asiantuntemuksen ja eri lähteiden valossa. Ihmisten kulutuskäyttäytymisessä, elinkeinorakenteessa tai politiikkaohjauksessa ei ole oletettu tapahtuvan huomattavia muutoksia. Onkin huomioitava, että valittu lähestymistapa muodostaa eräänlaisen perusskenaarion, johon sekä yleisen talouden kehitys että politiikkakehitys voivat merkittävästi vaikuttaa. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomen väkiluvun kasvu tulee jatkumaan melko voimakkaana vuoteen 2030 asti 1. Väestöennustetta on tänä vuonna nostettu vastaamaan nykyistä, eurooppalaisittain korkeaa syntyvyyttä ja arviota, että Suomeen muuttaa vuosittain siirtolaista. Väkiluku kasvaa nykyisestä noin 5,3 miljoonasta reiluun 5,5 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä ja 5,7 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa 5 %:n kokonaiskasvua vuodesta 2006 vuoteen 2020 ja lähes 8 %:n kokonaiskasvua aikajaksolla Samalla väestön ikärakenne muuttuu, sillä yli 65- vuotiaiden osuuden arvioidaan kasvavan nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lasten ja työikäisten osuudet väestöstä sen sijaan laskevat. 1 Tilastokeskus, Väestöennuste

8 6,0 5,0 milj. henkilöä 4,0 3,0 2,0 yli 65 v v. alle 15 v. 1,0 0, Talous Kuva 2. Väestön ennustetaan kasvavan melko voimakkaasti vuoteen 2030 asti (Tilastokeskus 2007). Kysynnän arvion perustana on suotuisa talouden kehitys ja vakaa kasvu, joka johtaa muun muassa kansalaisten elintason parantumiseen. Teollisuuden toimintaedellytyksiin ei oleteta kohdistuvan vakavia häiriötekijöitä. Kansantuotteen oletetaan kasvavan keskimäärin 2,2 % vuodessa Energiatehokkuus Energiatehokkuuden merkitys on kasvanut viime vuosina, kun monien polttoaineiden hinnat ovat nousseet ja ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Sekä EU:ssa sovitut energiatehokkuustavoitteet että Suomen ilmasto- ja energiastrategia pyrkivät edistämään energian säästöä. EU:ssa on sovittu poliittisesta tavoitteesta vähentää energiankulutusta 20 % verrattuna vuoden 2020 kulutukseen nykykehityksellä ja sitovasta energiatehokkuustavoitteesta, joka koskee päästökaupan ulkopuolisia sektoreita kuten kotitalouksia, liikennettä, palveluita ja osaa teollisuudesta. Muihin EU-maihin verrattuna Suomessa on tehty jo paljon energiatehokkuuden parantamiseksi. Teollisuuden sähkönkäytön tehokkuus on todettu merkittävimpien teollisuudenalojemme osalta kansainvälisissä vertauksissa hyväksi. Moniin tekniikoihin kuten taajuusmuuttajiin liittyvä tehostumispotentiaali on pitkälti jo hyödynnetty. Sähköntuotannon energiatehokkuus puolestaan on hyvä johtuen yhteistuotannosta. Myös rakentamisen energiatehokkuusstandardit ovat kansainvälisesti verraten hyvää tasoa. Tosin tekninen kehitys mahdollistaisi nykyistäkin energiatehokkaamman rakentamisen. Kotitalouksien ja palveluiden energiatehokkuuteen ei tähän mennessä ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin teollisuuden, ja näiden sektorien energiatehokkuus voi parantua merkittävästi mm. uudistuvan laitekannan avulla. 2 Honkatukia, Parkkinen, Perrels, Pitkän aikavälin talousskenaariot. VATT-keskustelualoitteita. 7

9 Arviossa sähkön kysynnästä energiatehokkuuden on oletettu paranevan sekä teknologisen kehityksen, uudistuvan laitekannan, että jossain määrin lisääntyvän poliittisen ohjauksen johdosta. Energiatehokkuutta käsitellään enemmän sektorikohtaisten lähtöoletusten yhteydessä Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen myötä Suomen keskilämpötilan on oletettu nousevan 2,3 astetta vuoteen 2030 mennessä suhteessa vuosien keskiarvoon 3. Muutoksen on arvioitu olevan suurempi talvella kuin kesällä. Ilmastonmuutos vaikuttaa sähkön kulutukseen lämmitystarpeen vähentymisen ja jäähdytyksen lisääntymisen kautta. 3.2 Sektorikohtaiset lähtöoletukset Teollisuus Teollisuuden sähkönkulutus vuonna 2006 oli noin 48 TWh. Tästä 59 % oli metsäteollisuuden, 17 % metalliteollisuuden, 14 % kemianteollisuuden ja 12 % muiden teollisuudenalojen ja rakennustoiminnan kulutusta. Teollisuuden tulevaa sähkön käyttöä määrittää pitkälti eri teollisuussektorien kasvu Suomessa. Teollisuuden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia arvioitaessa on tärkeää ottaa huomioon toimialakohtaisesti maailmanmarkkinoiden kasvu sekä muutokset toimintaympäristössä. Tulevat energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset voivat vaikuttaa teollisuuden kehitykseen ja investointien sijoittumiseen, sillä Suomen energiavaltaiselle teollisuudelle energiakustannusten kehityksellä on suuri merkitys. Siten myös päästökaupan tulevaisuudella ja päästöoikeuksien hintakehityksellä on vaikutuksia teollisuuden toimintaedellytyksiin. Päästökaupan myötä sähkön hinta on noussut viime vuosina aiempaa korkeammalle tasolle. Päästöoikeuden hinnat ovat vaihdelleet tähän mennessä lähes nollasta yli 30 /hiilidioksiditonni ja päästöoikeuksien hinnan vaikutuksesta sähkön hintaan on esitetty erilaisia arvioita. VTT:n mukaan päästöoikeuden hinta nosti sähkön tukkumarkkinahintaa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vuonna 2005 keskimäärin 5 /MWh 4 keskimääräisen spot-hinnan ollessa samaan aikaan 29,3 /MWh ja päästöoikeuksien hinnan noin 15 /tonni. VATT arvioi %:n päästöoikeuden hinnasta siirtyneen Suomessa sähkön tukkumarkkinahintaan 5. Pohjoismaisessa tutkimuksessa puolestaan arvioidaan, että vuonna euron muutos päästöoikeuden hinnassa aiheuttaisi euron muutoksen sähkön hinnassa 6. Päästökaupan tulevaa vaikutusta sähkön hintaan ja vastaavia seurauksia teollisuuden toimintaympäristölle on vaikea ennustaa. Tässä arvioissa sähkön kysynnästä lähtökohtana on, että toimintaympäristö pysyy kilpailukykyisenä ja teollisuus investoi Suomeen. Arvio teollisuuden sähkön kysynnästä perustuu energiavaltaisen teollisuuden osalta yrityskohtaisiin tulevaisuuden näkymiin. Tietoja antaneitten yritysten sähkön 3 Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, Maa- ja metsätalousministeriö, MMM 1/ Koljonen, Important aspects on the Development of the Nordic Energy Market Esitys 10 perspectives on Nordic Energy konferenssissa Oslossa Honkatukia, Mälkönen, Perrels Impacts of the European Emission Trade System on Finnish Wholesale Electricity Prices. VATT-keskustelualoitteita. 6 Koljonen, Koreneff, Pedersen, Ravn, Springfield, Tennbakk, Torgensen, Unger, The long-term impact of the European CO 2 trading scheme on the Nordic energy markets. Ten Perspectives on Nordic Energy. 8

10 käyttö kattaa noin 80 prosenttia Suomen teollisuuden sähkön tarpeesta. Muun teollisuuden sähkönkäytön arvio perustuu nykyiseen tuotantoon ja merkittäviin tiedossa oleviin muutoksiin. Arviossa on otettu huomioon energiankäytön tunnistetut tehostamistoimet. Suomen talouden oletetaan kehittyvän tarkastelujaksolla suotuisasti. Lisäksi oletetaan, että teollisuuden toimintaedellytyksiin ei kohdistu vakavia häiriötekijöitä esimerkiksi sähkön saatavuuden tai hinnan suhteen. Tärkeimmän epävarmuustekijän tulevaisuuden sähkönkysynnän arvioihin muodostaa ilmastonmuutoksen torjunta ja sen aiheuttama lisäys sähkön hintaan. Vaikka sähkö- ja elektroniikkateollisuuden nopea kasvu ja sähkön käytön tehostuminen prosessiteollisuudessa vähentävät teollisuuden keskimääräistä sähköintensiteettiä, on Suomen teollisuus jatkossakin yksi maailman energiavaltaisimpia. Metsäteollisuuden osalta on oletettu, että Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiassa asetettu tavoite metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvon kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä toteutuu 7. Puolet arvonlisäyksestä tulee uusista tuotteista. Metsäteollisuuden sähkön kysynnän kasvu perustuu valtaosaltaan perusparannusja uusinvestointeihin, joiden yhteydessä myös tuotantokapasiteetti kasvaa. Lisäksi yhä parempien paperilaatujen valmistaminen vaatii lisää sähköenergiaa. Tuotannon kasvun edellytyksenä on riittävä puun saatavuus, joka perustuu kotimaisen puun käytön lisääntymiseen sekä tuontipuumarkkinoiden toimimiseen kaupallisin ehdoin. Metsäteollisuudessa raaka-ainespuun saatavuus on yksi tekijä, joka voi vaikuttaa teollisuuden tuotannon ja sähkön käytön kehitykseen. EU on asettanut tavoitteeksi moninkertaistaa uusiutuvan energian osuuden käytetystä energiasta. Tämä tulee lisäämään kilpailua puumarkkinoilla. Lisäksi Venäjän kesällä 2007 käyttöön ottamat raaka-ainepuun vientitullit vaikuttavat puumarkkinoihin. Samaan aikaan Metsäntutkimuslaitoksen mukaan suomalaisten metsien hakkukertymää voidaan lisätä noin 20 % aktivoimalla puumarkkinoita Metalliteollisuuden sähkön tarpeen kasvu tarkasteluajanjaksolla perustuu oletukseen, että maailmantalouden kasvu ja metallien kysyntä jatkuu suotuisana. Edellytyksenä on lisäksi toimintaympäristön säilyminen sellaisena, että yritykset voivat jatkossakin investoida Suomeen. Metalliteollisuuden sähkön tarpeen kasvu tarkasteluajanjaksolla perustuu tuotannon laajennusinvestointeihin ja maailmanmarkkinoiden kehitysnäkymiin. Kemianteollisuuden arvioidaan kehittyvän ja uudistuvan sekä säilyttävän asemansa Suomessa, jos sen toimintaedellytyksiä ei vaikeuteta maan sisäisin toimenpitein. Kemian perusteollisuudessa metsäteollisuus on suuri asiakas. Metsäteollisuuden kehityksellä on myös vaikutuksia kemianteollisuuteen. Kaivannaisteollisuuden osalta on tiedossa useita uusia hankkeita, jotka tulevat vaikuttamaan sektorin sähkönkulutukseen. Arviossa sähkön kysynnästä on huomioitu jo käynnistettyjen hankkeiden vaikutus sekä oletettu osan suunnitteilla olevista hankkeista toteutuvan. 7 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 9

11 3.2.2 Palvelut ja liikenne Palvelutuotanto, johon kuuluu sekä yksityisen että julkisen sektorin tuottamat palvelut, kulutti vuonna 2006 sähköä yli 15 TWh. Palveluiden sähkön käyttö on kasvanut viime vuosien aikana selvästi nopeammin kuin sähkön käyttö keskimäärin. Palveluiden sähkön käyttö koostuu moninaisista kulutuskohteista, joita ovat mm. kaupat, toimistot, hotellit, ravintolat, sairaalat, koulut, liikuntahallit sekä monet varastot ja tietoliikenteen laitteet. Palvelusektoriin kuuluu siten hyvin erilaisia toimintoja, joista ei ole kattavia ja luotettavia sähkön käytön aikasarjoja. Palvelujen sähkön kokonaiskulutuksen kasvu on seuraillut 1990-luvun laman jälkeen sektorin arvonlisän kasvua. Sektorin monimuotoisuudesta johtuen tulevan sähkönkulutuksen arviointi on haasteellista. Energiatehokkuuden parantuminen hidastanee palveluiden sähkön kulutuksen kasvua. Kasvun suuntautuminen palvelualoihin, jotka kuluttavat vähän sähköä, vähentäisi myös sähkönkulutuksen kasvua. Toisaalta palvelusektorin kasvu voi suuntautua entistä voimakkaammin sähköä merkittävästi kuluttaviin aloihin. Nähtävissä on merkkejä molempien kasvusta. Palvelusektorin on oletettu kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 1,9 % vuodessa vuosien välillä 8. Elintason noustessa suomalaisilla on yhä enemmän mahdollisuuksia hyödyntää palvelusektoria arjessaan. Lisäksi väestön ikääntyminen johtaa toisaalta sekä väestön vapaa-ajan lisääntymiseen että hoivapalvelujen lisääntymiseen = Sähkönkulutus arvonlisää kohti Arvonlisä Kuva 3. Palvelusektorin arvonlisän arvioitu kehitys ja sähkönkulutus arvonlisää kohti laskettuna Energiatehokkuuden parantumisen ja kasvun suuntautumisen vähemmän sähköä kuluttaviin sektoreihin on ajateltu vähentävän sähkönkulutuksen kasvua tulevaisuudessa. Sähkönkulutuksen kasvun on oletettu hidastuvan niin, että vuoteen 2020 mennessä sektorin sähkönkulutus on kasvanut kokonaisuudessaan 10 % vähemmän ja vuoteen 2030 mennessä 18 % vähemmän kuin arvonlisäyksen kasvun perus- 8 Oletukset palvelusektorin kasvusta perustuvat väljästi VATT:n in ja ETLA:n arvioihin sektorin kehityksestä 10

12 teella voisi olettaa. Sähkönkulutuksen kasvua on ajateltu hidastavan sekä energiatehokkuuden parantumisen, että alan kasvun vähemmän sähköä kuluttavilla sektoreilla. Liikenteen sähkön kulutus, joka on valtaosin sähkövetoisen junaliikenteen kulutusta, oli noin 0,7 TWh vuonna Sähkövedon osuuden rautateiden liikenteestä on oletettu kasvavan VR:n suunnitelmien mukaan nykyisestä 80 prosentista noin 85 prosenttiin. Lisäksi VR arvioi henkilöliikenteen kasvavan pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kasvaessa. Mikäli metsäteollisuus kasvaa, kuten tässä arviossa on oletettu, tämä johtaa kasvuun tavaraliikenteessä. Merkittävää energiatehokkuuden parantumista ei ole VR:n mukaan odotettavissa. Sähköä kuluttavien ajoneuvojen osuuden on oletettu jäävän niin pieneksi vuoteen 2030 mennessä, että se ei vaikuta vielä merkittävästi liikenteen sähkönkulutukseen Asuminen ja maatalous Asumisen sähkön käyttö, joka vuonna 2005 oli noin 13 TWh, koostuu kotitaloussähköstä, kerros- ja rivitalojen kiinteistösähköstä sekä loma-asuntojen sähkön käytöstä. Asumisen sähkön kysynnän arviossa Suomen väkiluvun oletetaan kasvavan Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti. Kotitalouksien ja kiinteistöjen sähkönkulutus riippuu pitkälti asuntokuntien määrästä. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa huoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokuntien lukumäärän on arvioitu kasvavan 30 % vuodesta 2006 vuoteen 2030 väestön kasvun ja pienten asuntokuntien lukumäärän lisääntymisen myötä Väestö 2005 = Asuntokuntien lukumäärä Sähkönkulutus asuntokuntaa kohti Kuva 4. Asumisen sähkön kulutukseen vaikuttavat keskeisesti mm. asuntokuntaa kohti lasketun sähkön kulutuksen kehitys ja asuntokuntien lukumäärän kehitys, joka puolestaan riippuu väestönkasvusta. Kuvassa esitetään suhteellinen kehitys vuoteen 2005 verrattuna. 9 Lehtinen, Nippala, Jaakkonen, Nuuttila, Asuinrakennukset vuoteen

13 Kotitalouksissa käytettävien laitteiden energiatehokkuuden on arvioitu paranevan merkittävästi ja etenkin valaistuksen sähkönkulutuksen on oletettu vähenevän. Laitteiden sähkönkulutuksen on arvioitu vähenevän energiatehokkuuden paranemisen johdosta noin 15 % nykyhetkestä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi laitteiden sähkönkulutusta vähentää esimerkiksi valmisruokien lisääntyminen ja ruuanvalmistuksen sähkönkulutuksen siirtyminen enenevässä määrin kotitalouksista teollisuuteen ja palveluihin. Toisaalta sähkölaitteiden määrä kasvaa samaan aikaan. Sekä varsinaisten asuntojen, että loma-asuntojen ja ns. kakkosasuntojen varustelutaso parantuu. Tähän liittyy muun muassa jäähdytyksen yleistyminen. Yhä useammalla suomalaisella on tulevaisuudessa loma-asunto tai kakkosasunto. Edellä kuvattujen tekijöiden yhteisvaikutuksena on asuntokuntaa kohden lasketun sähkön kulutuksen arvioitu vähenevän noin 10 % nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Maatalouden sähkön käyttö vuonna 2006 oli noin 0,9 TWh. Sähkönkulutus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 1 % vuodessa. Maataloustuotannon taso säilynee tulevaisuudessa likimain nykytasolla, mutta maatilojen määrän on arvioitu vähenevän. Jäljelle jäävien tilojen koon kasvun mahdollistaa mm. sähköä käyttävän teknologian lisääminen. Sähkön kulutuksen kasvun on arvioitu hidastuvan vähitellen energiatehokkuuden parantumisen ansiosta Sähkölämmitys Sähkölämmitteiset pien- ja rivitalot käyttävät valtaosan lämmityssähköstä. Myös palvelurakennuksissa käytetään jonkin verran sähkölämmitystä. Lämmityssähkön kulutukseen vaikuttavat muun muassa rakennusten energiatehokkuus, uusien rakennusten lämmitystapavalinnat, väestönkasvu ja asuntojen tilavuus. Sähkölämmitteisten talojen suurin buumi koettiin ja 1990-lukujen vaihteessa, jolloin niiden määrä kasvoi vuodessa jopa kappaleella. Lisäyksestä noin kolmannes johtui vanhojen rakennusten lämmitystavan vaihdoista. Suurin osa olemassa olevista sähkölämmitystaloista onkin rakennettu 1980-luvulla. Niiden on oletettu tulevan peruskorjattavaksi noin 30 vuoden ikäisinä. Peruskorjauksen yhteydessä on lämmityssähkön kulutusta oletettu voitavan pienentää 15 prosentilla. Nykyisen sähkölämmitetyn asuntokannan kulutuksen kehitykseen vaikuttavat myös ilmalämpöpumppujen asennukset. Lämpöpumppu 10 voi vähentää merkittävästi sähkönkulutusta, kun se asennetaan suoran sähkölämmityksen rinnalle. Tässä arviossa yhteensä noin 60 %:n nykyisistä sähkölämmitetyistä asunnoista on oletettu asennettavan lämpöpumppu vuoteen 2030 mennessä luvun alun jälkeen sähkölämmitysasuntojen vuosittainen lisäys on hidastunut. Aivan viime vuosina sähkölämmitys on valittu aikaisempaa harvemmin pientaloissa pääasialliseksi lämmitysmuodoksi. Sen sijaan muiden lämmitysmuotojen, muun muassa lämpöpumppujen, kaukolämmön ja pellettien suosio on kasvanut. On kuitenkin huomattava, että näistä lämpöpumput kuluttavat myös sähköä ja ovat siten sähkölämmityksen yksi muoto. Lämpöpumppujen, kaukolämmön ja pellettien suosion uusissa pientaloissa on oletettu tässä arviossa jatkuvan ja kasvavan. Investointikustannuksiltaan alhaista 10 Lämpöpumppu hyödyntää ilmaan, maahan, kallioon tai veteen auringosta varastoituvaa lämpöenergiaa. Sen toiminta kuluttaa sähköä. Lämpöpumpun tyypistä riippuu, kuinka suuri osa rakennuksen lämmitystarpeesta voidaan hoitaa sen avulla. Kaikkien lämpöpumppujen tueksi tarvitaan joku muukin lämmitystapa, jota hyödynnetään ainakin kylminä talvipäivinä. 12

14 suoraa sähkölämmitystä asennetaan eniten erityisen energiatehokkaisiin uusiin asuntoihin. Investointikustannuksiltaan kalliiden lämmitysmuotojen kilpailukyky on heikoin rakennuksissa, joiden energiatehokkuus merkitsee vähäisiä lämmityksestä jatkuvasti aiheutuvia kustannuksia Sähkönkulutus menneisyydessä 2005 = Energiatehokkuuden vaikutus Energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen vaikutus Kuva 5. Sähkölämmitettyjen asuinhuoneistojen ja muiden sähkölämmitettyjen rakennusten pinta-alaa kohti laskettu sähkönkulutus vähenee vuoteen 2005 verrattuna energiatehokkuuden paranemisen ja ilmastonmuutoksen johdosta. Kuva ilmentää energiatehokkuuden vaikutusta yksinään ja energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutusta m 2 /hlö 20 Asumisväljyys Kuva 6. Asumisväljyyden kehittyminen Uusien sähkölämmitysasuntojen energiatehokkuuden on arvioitu paranevan vähitellen noin prosentin vuosivauhtia. Tämän lisäksi markkinoille alkaa tulla entistä enemmän niin sanottuja matalaenergiataloja. Matalaenergiataloissa on onnistuttu vähentämään lämmitys- ja muun energian tarvetta 50 %. Matalaenergiatalojen 13

15 osuuden uusista asuinrakennuksista on oletettu kasvavan yli 50 % vuoteen 2030 mennessä 11. Ilmastonmuutos vähentänee sekä nykyisen rakennuskannan että uusien sähkölämmitysasuntojen lämmitystarvetta tulevaisuudessa huomattavasti. Lämmitystarpeen on oletettu vähenevän noin 12 % vuoteen 2030 mennessä vuosien keskilämpötiloihin verrattuna. Vuoteen 2020 mennessä voidaan vähenemän arvioida olevan noin 8 %. Samalla kun asuntojen energiatehokkuuden parantuminen ja arvioitu ilmaston lämpeneminen vähentävät sähkölämmityksen ominaiskulutusta (kwh/m 2 ), väestön kasvu ja asuntojen tilavuuden kasvu vaikuttavat sähkön kulutukseen nostavasti. Asumistilavuuden on oletettu kasvavan vuoden neliömetristä per henkilö noin 46 neliömetriin per henkilö vuoteen 2030 mennessä Ympäristöteknologian ennakointi, Sitra, Asuinrakennukset vuoteen 2025, VTT,

16 4 Tulokset 4.1 Sähkönkulutus sektoreittain Sähkön kokonaiskulutus oli ennakkotietojen mukaan noin 90 TWh vuonna Elinkeinoelämän keskusliiton ja Energiateollisuuden arvion mukaan sähkön kysyntä kasvaa 107 TWh:in vuoteen 2020 mennessä ja lähes 115 TWh:in vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä kokonaiskulutus kasvaa tällöin noin 17 TWh ja vuoteen 2030 mennessä noin 26 TWh verrattuna vuoteen Keskimäärin kasvu vuoteen 2020 asti on 1,2 prosenttia vuodessa ja vuosina ,7 prosenttia vuodessa. Menneeseen kehitykseen verrattuna kasvu on selvästi hitaampaa, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkönkulutus on kasvanut keskimäärin 2,6 % vuodessa. Taulukko 1. Sähkönkulutus sektoreittain vuosina , TWh/vuosi Metsäteollisuus 19,1 26,3 28,1 28,8 32,3 35,7 Metalliteollisuus 5,0 7,0 8,1 8,7 10,9 11,5 Kemianteollisuus 4,5 5,9 6,6 7,0 7,7 8,3 Muu teollisuus ja rakentaminen 4,5 4,6 5,1 5,6 6,0 6,4 Jalostus yhteensä 33,1 43,7 48,0 50,0 56,9 61,9 Palvelut ja liikenne 10,22 13,0 15,8 17,5 19,9 22,2 Asuminen ja maatalous 9,94 12,3 13,9 14,7 16,0 16,6 Sähkölämmitys* 6,3 7,4 9,1 9,8 10,2 10,3 Häviöt 2,8 2,6 3,3 3,2 3,4 3,6 Kulutus yhteensä 62,3 79,1 90,0 95,2 106,5 114,6 * Sisältää vuosien 2010, 2020 ja 2030 osalta lämpöpumppujen lisääntyvän sähkönkulutuksen, joka sijoittuu tilastotiedoissa pääosin Asuminen ja maatalous-kategoriaan. Taulukko 2. Sähkön kulutuksen keskimääräinen vuosikasvu eri sektoreilla Metsäteollisuus 2,6 % 1,0 % 1,0 % Metalliteollisuus 3,2 % 2,1 % 0,6 % Kemianteollisuus 2,5 % 1,1 % 0,7 % Muu teollisuus 0,5 % 1,2 % 0,6 % Jalostus yhteensä 2,4 % 1,2 % 0,8 % Palvelut ja liikenne 2,8 % 1,6 % 1,1 % Asuminen ja maatalous 2,1 % 1,0 % 0,4 % Sähkölämmitys* 2,5 % 0,8 % 0,0 % Häviöt 4,1 % 0,4 % 0,6 % Kulutus yhteensä 2,3 % 1,2 % 0,7 % * Sisältää vuosien 2010, 2020 ja 2030 osalta lämpöpumppujen lisääntyvän sähkönkulutuksen, joka sijoittuu tilastotiedoissa pääosin Asuminen ja maatalous-kategoriaan. 15

17 Valituilla oletuksilla kulutus kasvaa nopeimmin metalliteollisuudessa ja palvelusektorilla. Teollisuuden sähkönkäytön arvioidaan olevan vuonna 2020 vajaat 20 % ja vuonna 2030 vajaat 30 % suurempi kuin Sähkön käytön kasvu hidastuu lähivuosien kahdesta prosentista alle prosenttiin jakson loppupuolella. Palveluiden sähkön kulutus kasvaisi noin neljänneksellä nykyisestä vuoteen 2020 ja lähes 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Asumisen ja maatalouden sähkön käytön puolestaan on arvioitu kasvavan noin 15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja viidenneksellä vuoteen 2030 mennessä. Sähkölämmityksen ja siihen sisältyvien lämpöpumppujen kulutus kasvaa vuoden 2006 kulutukseen verrattuna yhteensä noin 13 % vuoteen 2030 mennessä. Vuosien 2020 ja 2030 välillä kasvua ei juurikaan ole. Kulutuksen kasvu on aikaisempaan nähden selvästi hitaampaa kaikilla edellä mainituilla sektoreilla. Sähkön käytön kasvun myötä siirto- ja jakeluhäviöt kasvavat hieman. 120 Häviöt 100 Sähkölämmitys 80 Asuminen ja maatalous TWh Palvelut ja liikenne Muu teollisuus Kemianteollisuus 20 Metalliteollisuus Metsäteollisuus Kuva 7. Sähkönkulutus sektoreittain vuosina Finergyn vuonna 2004 julkaiseman arvion tulokset ovat hyvin samanlaisia. Silloin sähkön kokonaiskulutuksen arvioitiin olevan vuonna ,4 TWh:a ja vuonna ,5 TWh:a. Suurin sektorikohtainen ero löytyy sähkölämmityksestä, jonka kulutus on nyt arvioitu vähäisemmäksi. Tuoreimman kauppa- ja teollisuusministeriön energiaskenaarion mukaan sähkönkulutus kasvaisi vuoteen 2010 mennessä 95,4 TWh:n ja vuoteen 2025 mennessä 107,7 TWh:n 13. Tässä arvioissa sähkön kokonaiskulutus vastaavina vuosina on 95,2 ja 110,6 TWh. Suurin ero löytyy palvelusektorin kehityksestä. 13 Suomen esitys päästöoikeuksien kansalliseksi jakosuunnitelmaksi vuosille , liite 1. 16

18 4.2 Huipputehon kehitys Sähkön kysynnän kasvaessa kasvaa myös sähkön kulutuksen huipputeho. Tähän asti suurin tehon tarve saavutettiin Suomessa , jolloin kulutus oli noin MW klo 7-8. Huipputehon tarpeen on arvioitu kasvavan MW:iin vuoteen 2010 mennessä, MW:in vuoteen 2020 mennessä ja MW:in vuoteen 2030 mennessä. Huipputeho on määritetty sen mukaan, mikä on suurin todennäköinen tehontarve erityisen kylmänä talvena, joka toteutuu todennäköisesti kerran kymmenessä vuodessa Arvio Tilasto Kuva 8. Huipputehon kehitys Tuloksiin liittyvät epävarmuudet Sähkön kysynnän arvioon liittyy sitä merkittävämpää epävarmuutta, mitä kauemmaksi tulevaisuuteen mennään. EU:ssa vuodelle 2020 sovitut sitovat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämisestä, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ja poliittinen tavoite energiatehokkuuden parantamisesta ovat hyvin haastavia ja keinot, joilla tavoitteisiin tullaan pyrkimään, ovat monelta osin vielä päättämättä. Tuleva ilmasto- ja energiapolitiikka voi vaikuttaa monella tapaa sähkön kulutukseen. Ilmasto- ja energiapolitiikan lisäksi tuloksiin liittyy muitakin keskeisiä epävarmuustekijöitä. Seuraavassa käydään läpi merkittävimmät sektorikohtaiset epävarmuustekijät. Suomen teollisuus toimii laajoilla kansainvälisillä markkinoilla ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat sekä kansainväliset että EU:n ja kotimaiset kehityskulut. Tällä hetkellä näyttää siltä, että globaali kasvu on erittäin voimakasta vielä melko pitkään erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Suomessa toimivan tuotannon edellytykset ottaa osaa tähän kasvuun riippuvat monista tekijöistä. Oleellisimpia näistä ovat raaka-aineen saatavuus (erityisesti metsäteollisuudessa), energian hinta, yleinen investointiympäristö ja työmarkkinakehitys. Ilmasto- ja energiapolitiikalla 17

19 voi olla merkittäviä vaikutuksia teollisuuden toimintaympäristöön, sektorin kasvuun ja sitä kautta myös sähkön käyttöön. Vaikutukset liittyvät lähinnä energian hintaan ja metsäteollisuuden osalta myös uusiutuvan energian lisäämiseen liittyvään koventuvaan kilpailuun puumarkkinoilla. Palvelusektorin osalta keskeistä on, minkä tyyppisiin palveluihin kasvu suuntautuu. Mikäli kasvu suuntautuu oletettua enemmän palveluihin, jotka edellyttävät sähköä runsaastikin kuluttavia tiloja, esimerkiksi kauppakeskuksia, palveluiden sähkön kulutus voi olla suurempi kuin mitä tässä arviossa on esitetty. Toisaalta oletettua voimakkaampi kasvu vähemmän sähköä kuluttavissa palveluissa, kuten siivous- ja kotipalveluissa, voisi johtaa vähäisempään sähkön kulutukseen. Asuntojen lämmityksessä on tapahtumassa suuria muutoksia ja siten tämän sektorin kulutusarvioon liittyy kokonaisuudessaan paljon epävarmuutta. Muutokset koskevat sekä lämmitysmuotoja että rakennusten energiatehokkuutta. Mitä energiatehokkaampia uudet asunnot ovat, sitä parempi on sähkölämmityksen kilpailukyky tulevaisuudessa. Lämpöpumppujen osalta epävarmuustekijöitä liittyy muun muassa siihen, kuinka yleisiä erilaiset lämpöpumput tulevaisuudessa ovat ja kuinka paljon ne todellisuudessa vähentävät sähkönkulutusta. Lämmityksen sähkönkulutukseen vaikuttaa merkittävästi myös asumisväljyys, jonka on tässä arviossa oletettu kasvavan lähes 20 % vuosien 2004 ja 2030 välillä. Mikäli asumisväljyys kasvaa hitaammin, lämmityksen sähkönkulutus voi olla huomattavasti alhaisempi. Merkittävä epävarmuustekijä sähkölämmityksen osalta on lisäksi ilmastonmuutos, jonka on oletettu vähentävän tässä arviossa merkittävästi lämmitysenergian tarvetta. 18

20 5 Johtopäätökset Arvio sähkön kysynnästä vuosille 2020 ja 2030 kuvaa menestyvän Suomen sähkönkulutusta, jossa teollisuuden toimintaedellytyksen säilyvät hyvinä, talous kasvaa ja kansalaisten elintaso paranee. Sähkönkulutus tehostuu merkittävästi, mutta talouden kasvu sekä tuotteiden ja palvelujen kulutuksen kasvu kompensoi tätä vaikutusta. Kokonaisenergiankulutuksen kehitystä ei ole arvioitu tässä arviossa. Edelleen jatkuva sähkön kysynnän kasvu ja vanhojen voimalaitosten käytöstä poistuminen merkitsee uuden sähköntuotantokapasiteetin tarvetta. Kapasiteetin tarve korostuu, mikäli tuontisähköä ei ole enää jatkossa huippukulutuksen aikana saatavilla. Tärkeä jatkotutkimuksen aihe on, kuinka paljon uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan ja mihin tuotantomuotoihin sen tulisi kohdentua, jotta voidaan vastata sekä ilmastonmuutokseen, kilpailukykyyn että toimitusvarmuuteen liittyviin haasteisiin. Jos uusiutuvan energian ja ydinvoiman osuus sähköntuotannosta lisääntyy riittävästi, sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt voivat vähentyä merkittävästi samaan aikaan kun sähkönkulutus kasvaa. Arvion mukaan sähkönkulutuksen kasvu hidastuu nykyiseen verrattuna. Vuoteen 2020 asti sähkön kysynnän kasvun arvioidaan olevan keskimäärin 1,2 % prosenttia vuodessa ja vuosina ,7 % vuodessa. Talouden kasvu on tehdyillä oletuksilla nopeampaa kuin sähkön kysynnän kasvu ja bruttokansantuotteen ja sähkönkulutuksen kehitys eriytyvätkin merkittävästi toisistaan = BKT Sähkönkulutus Kuva 9. Bruttokansantuotteen ja sähkönkulutuksen kehittyminen Arvion perusteella sähkönkulutus tulee tulevaisuudessa kasvamaan hitaammin kuin bruttokansantuote. Verrattuna vuonna 2004 Finergyn toimesta julkaistuun sähkön tarvearvioon merkittäviä tulevaan sähkönkulutukseen vaikuttavia muutoksia on näkyvissä lähinnä asuntojen lämmityksessä. Nämä muutokset on pyritty ottamaan tässä arviossa huomioon. Aika näyttää, onko tämän raportin sisältämä arvio yli- vai aliarvio sähkö kulutuksesta lämmitystarkoituksiin. 19

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Arvio Suomen sähkön kysynnästä vuonna 2030

Arvio Suomen sähkön kysynnästä vuonna 2030 Arvio Suomen sähkön kysynnästä vuonna 2030 Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Energiateollisuus ry Lokakuu 2009 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 1 Johdanto...5 2 Sähkön kysyntä 1970 2009...6 3 Lähtöoletukset

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota EU:n päästökauppa aiheuttaa suoraa kustannusrasitetta päästöoikeuden hintana, minkä lisäksi päästökauppa nostaa epäsuorasti sähkön markkinahintaa. Tämä

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

EED vuosiraportti 2014

EED vuosiraportti 2014 EED vuosiraportti 214 29.4.214 Energiatehokkuusdirektiivin (212/27/EU) artiklan 24 (1) mukainen raportointi Euroopan komissiolle 2 (22) EED Vuosiraportti 214 (LIITE 1) SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 4 1

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot