Ekosuunnittelu haastaa yritykset. Tukesin EuP-vastaava, ylitarkastaja Teemu Hartikainen: Sivu 14 Tukes kasvamassa tuotevalvonnan keskittymäksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekosuunnittelu haastaa yritykset. Tukesin EuP-vastaava, ylitarkastaja Teemu Hartikainen: Sivu 14 Tukes kasvamassa tuotevalvonnan keskittymäksi"

Transkriptio

1 Sivu 14 Tukes kasvamassa tuotevalvonnan keskittymäksi Sivu 5 Eurooppalaisten turvallisuuskäytäntöjen erot selville Sivu 10 Testatuista tuotteista 15 prosenttia vakavasti puutteellisia Tukeskatsaus Turvatekniikan keskuksen ajankohtaislehti Tukesin EuP-vastaava, ylitarkastaja Teemu Hartikainen: Ekosuunnittelu haastaa yritykset

2 Tukes-katsaus Turvatekniikan keskuksen ajankohtaislehti Kuva Aila Välikoski 16 Varmasti vaikka fuusioreaktorin ytimeen Turvallisuustekniikka ja riskienhallinta ovat tuttuja tutkimusaiheita Tampereen teknillisen yliopiston professorille Jouni Kivistö- Rahnastolle (oik.) ja VTT:n tutkimusprofessorille Veikko Rouhiaiselle. Turvallisuus on avainsana myös Tampereelle rakennetussa testilaitteistossa, jonka avulla suunnitellaan ja testataan maailman ensimmäisen fuusioreaktorin ITERin huoltojärjestelmä. 18 Tukeslainen esittelyssä Turvallisuusinsinööri Tuuli Tulonen vastaa Tukesin vaurioja onnettomuusrekisterin eli VARO-rekisterin ylläpitämisestä ja kehittämisestä. 8 Kuva Riikka Tietäväinen-Arola Kuva Tommi Rasila Kuva Tukes 6 EuP-direktiivillä ohjataan energiaa käyttävien tuotteiden ekologiseen suunnitteluun lamppujen jälkeen ovat vuorossa jääkaapit, pakastimet, televisiot 13 Turvallinen Suomi -palstalla: Tekesin Turvallisuus-ohjelman päällikkö Suvi Sundquist. 5 Turvallisuutta seoskaasusukellukseen Mitkä ovat sukeltajien kaasupullojen ja niiden täyttöpaikan vaatimukset? Se selviää Tukesin ja Sukeltajaliiton laatimista ohjeista. 12 Nestekaasu on kätevä mutta taiten käytettävä Nestekaasu on kätevä ja usein ainoa mahdollinen energianlähde kesämökeillä, matkailuvaunuissa ja veneissä, mutta sen käytössä on oltava tarkkana. Kaasulaitteet kannattaa tarkastaa ja huoltaa vuosittain. Turvatekniikan keskuksen ajankohtaislehti Tukes-katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Julkaisija Turvatekniikan keskus Tukes Päätoimittaja viestintäpäällikkö Johanna Salomaa-Valkamo Toimitus ja ulkoasu Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Kannen kuva Ari Ijäs Paino Esa Print Oy, toukokuu ISSN Tukes toimii teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvojana, kehittäjänä ja asiantuntijana. Sen toimialoja ovat kemikaali- ja prosessiturvallisuus, sähkö- ja painelaiteturvallisuus, pelastustoimen laitteet, jalometallituotteet, CE-merkityt rakennustuotteet ja mittaaminen. Turvatekniikan keskus Tukes, PL 123, Helsinki 2 Tukes-katsaus

3 Pääkirjoitus Muutokset vaativat energiaa Isojen muutoshankkeiden onnistuminen kuten menestyksekäs toiminta yleisemminkin riippuu pelkistettynä kolmesta tekijästä: oikeasta asenteesta, osaamisesta sekä taloudellis-tuotannollisista toimintaresursseista. Toiminnan tulos on tässä kvasi-taloustieteellisessä jaottelussa em. kolmen tekijän tulo. Tästä puolestaan seuraa, että jos jokin tekijöistä lähenee nollaa, niin myös tulo tai tulos lähenee nollaa. Ilman voitontahtoa ei siis voiteta yhtäkään ottelua, ilman osaamista kalleinkin instrumentti soi nuotin vierestä ja hienoinkin kulkuneuvo pysähtyy, jos ei ole rahaa polttoaineeseen. Mainitun alkeisaritmetiikan lainalaisuudet ovat tulleet vastaan useastikin julkishallinnossa ja sen osina turvallisuushallinnossa ja Tukesissa. Yleinen taloudellinen tilanne on tuonut oman lisänsä tuohon yhtälöön. Tukesin tulokset viime vuodelta ovat varsin hyviä, kun otetaan huomioon iso toiminnallinen muutostilanne alueellistamisineen ja tuottavuusleikkauksineen. Turvallisuusindikaattoreiden valossa tekninen turvallisuus ja luotettavuus ovat menossa oikeaan suuntaan, mutta myönteisen kehityksen jatkuminen ei ole itsestäänselvyys. Muutosten yhteydessä meiltä on poistunut osaamista ja osaajia, mutta toisaalta olemme onnistuneet saamaan uutta ja korkeatasoista osaamista ennakoitua paremmin, kiitos Tampereen tutkimus- ja koulutusinfran. Lähiajan suurin riskitekijä niin palvelukyvyn ja muutosprosessin onnistumisen kannalta onkin henkilö- ja määräraharesurssien riittävyys. Tämän riskin eliminoimisen tulee olla tärkeällä sijalla Tukesin johdon sekä vastuuministeriöiden agendoilla. Polttoainetta on oltava sekä vakio- että lisäkuormallekin. Viime vuonna esille nousseet Tukesin tehtäväkentän laajentamissuunnitelmat ovat edenneet vakaasti. Näistä suurin eli kansallisen kemikaaliviraston kokoaminen Tukesiin on edennyt toimeenpanohankkeeksi. Tavoitteena on toteuttaa organisatoriset muutokset TEMin johdolla vuoden 2011 alkuun mennessä. Tukes on strategiansa mukaisesti valmis kyseisiin muutoksiin. Asenteet ja osaaminen ovat niin ikään kunnossa. Isoimpana haasteena on taloudellisten ja henkilöresurssien riittävyys. Uskon, että tilanne on samankaltainen myös Valvirassa, SYKEssä ja Evirassa. Virastojen välisen avoimen yhteistyön merkitystä kemikaaliviraston rakentamisessa ei voi liiaksi korostaa. Kemikaalivalvonnan kokoamisella on mahdollisuus saada kustannustehokkuushyötyjä viranomaistoiminnassa ja entistä parempaa asiakaspalvelua niin kansalaisille kuin yrityksillekin. Uusi EU:n kemikaalilainsäädäntö aiheuttaa kuitenkin lähivuosina paljon lisätehtäviä viranomaisille. On tärkeää, että nämä resurssitarpeet otetaan asianmukaisesti huomioon, kun uuden kansallisen kemikaaliyksikön budjettikehyksiä valmistellaan. Kuva Aila Välikoski Seppo Ahvenainen ylijohtaja Tukes Polttoainetta on oltava sekä vakio- että lisäkuormalle Tukes-katsaus 3

4 Kuva Annikaisa Knuutila Tekemällä asumiseen liittyvän perushuollon säännöllisesti parannat asumisen mukavuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Toukotalkoot tuvassakin! Kevät on piha- ja taloyhtiötalkoiden aikaa, mutta hyvä on huoltaa myös turva- ja sähkölaitteet, vesija viemäröintilaitteet sekä ilmanvaihto asunnon sisällä. Kodin tekniikan kunto vaikuttaa suoraan asumisen viihtyisyyteen, terveellisyyteen, turvallisuuteen ja kustannuksiin. Toukotalkoot-viestintäkampanjalla muistutetaan, että kodin talotekniikka kaipaa huoltoa, jotta se toimisi halutulla tavalla. Kampanjan aikana jaetaan tietoa siitä, miten kodin talotekniikan kunnon voi varmistaa ja mitä nimenomaan asukkaan itsensä tekemää perushuoltoa talotekniikka kaipaa. Tietoa jaetaan muun muassa medioissa sekä asukkaille ja taloyhtiöille tarkoitetuilla ns. checklistoilla ja Toukotalkoiden takana ovat Asunto-, toimitilaja rakennuttajaliitto RAKLI, Suomen Isännöintiliitto, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Vuokranantajat, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, Talotekniikkaliitto, Tukes ja Vuokralaisten Keskusliitto. Ulkoistamisen riskit ja hyödyt esiin Tukes selvittää laajassa tutkimushankkeessa, miten ulkoistaminen vaikuttaa kemikaaliturvallisuuteen ja terveyden- ja ympäristönsuojeluun kemianlaitoksissa. Toimintojen ulkoistaminen kemian- ja prosessiteollisuudessa on lisääntynyt viime vuosina, esimerkiksi kunnossapito- ja kulunvalvontatehtävät ostetaan yleisesti ulkopuolelta. Töiden ketjuuntumisen ja verkottuneen toiminnan vaikutukset vastuisiin ja riskien hallintaan on siksi tarpeen selvittää, ja sitä suositellaan myös kansallisessa vaarallisia kemikaaleja koskevassa ohjelmassa, ylitarkastaja Leena Ahonen Tukesista sanoo. Ahonen toteaa, että ulkoistamisen aiheuttamia turvallisuusongelmia on teollisuudessa jo tunnistettu. Esimerkiksi ongelmat alihankkijoiden riittävässä perehdyttämisessä ja tiedonkulussa voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Ulkoistamisen vaikutuksia kemikaaliturvallisuuteen ei kuitenkaan ole erityisesti tutkittu. Turvallisuuteen liittyvät velvollisuudet ja vastuut eivät välttämättä kohtaa verkottuneessa toiminnassa. Toisaalta tässä projektissa on tarkoitus myös selvittää, mitä turvallisuushyötyjä ulkois tamisella voidaan saavuttaa. Tavoite on laatia yrityksille konkreettisia ehdotuksia ja työkaluja, joiden avulla ne voivat toteuttaa ulkoistamisen turvallisuutta edistävällä tavalla. Tukesin vetämään projektiin osallistuvat myös työ- ja elin keinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, Kemianteollisuus ry, Suomen ympäristökeskus sekä Työterveyslaitos. Tutkimus valmistuu vuonna Opas kemikaalilaitosten onnettomuusvaarojen arviointiin Kemikaalilaitosten turvallisuusvaatimuksia koskeva asetus uudistaa kriteerit, joilla onnettomuusvaaroja on tarkasteltava tuotantolaitoksen sijoittumista suunniteltaessa. Tukes laatii alan yrityksille opasta, joka auttaa tulkitsemaan lainsäädännön vaatimuksia. Yrityksillä on velvoite osoittaa, että niiden kemikaaleja käsittelevän tai varastoivan laitoksen sijoituspaikka on asianmukainen, mutta tähän asti suojaetäisyyksiä on laskettu hyvin vaihtelevilla tavoilla. Nyt näiden riskiarviointien pohjaksi laaditaan yhtenevät käytännöt, ylitarkastaja Leena Ahonen Tukesista sanoo. Opas neuvoo, mitkä onnettomuustilanteet on otettava huomioon tuotantolaitoksen sijoittumista mietittäessä ja miten onnettomuuksien vaikutukset arvioidaan. Oppaassa annetaan esimerkiksi konkreettisia tietoja riittävien turvaetäisyyksien laskemista varten. Ohjeista on hyötyä myös teollisuustontteja kaavoittaville kunnille. Kemikaaliturvallisuuslakiin liittyvä asetus tullee voimaan alkuvuodesta 2010, jolloin myös Tukesin ohjeet valmistuvat. Kuva Annikaisa Knuutila 4 Tukes-katsaus

5 Eurooppalaisten turvallisuuskäytäntöjen erot selville Suuronnettomuusvaarallisten kemikaalilaitosten turvallisuus on tilastojen mukaan Suomessa hyvä, mutta ei yllä eurooppalaiselle huipputasolle. Tukes selvittää kansainvälisessä vertailututkimuksessa, mistä erot johtuvat. Lisäksi tavoite on tehdä havaintoja sekä yritysten itsensä että viranomaisten hyvistä toimintatavoista, joista Suomessa voisi ottaa oppia. Euroopassa Seveso-direktiivi yhdenmukaistaa turvallisuutta koskevia määräyksiä, mutta eroja on siinä, miten asiat on otettu mukaan kunkin maan lainsäädäntöön ja miten viranomaisvalvonta on toteutettu. Turvallisuuteen liittyviin toimintatapoihin voivat vaikuttaa myös yritysten omat johtamis- ja laatujärjestelmät ja esimerkiksi työkulttuuri. Vertailutietoa ei asiasta kuitenkaan ole, tutkimuksesta vastaava turvallisuusinsinööri Kaisa Kotisalo Tukesista sanoo. Suomessa kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia valvoo Tukes. Se myöntää tuotantolaitoksen toiminnalle luvat ja tekee määräaikaistarkastuksen laitoksen koosta riippuen 1 5 vuoden välein. Kotisalo kertoo, että monissa Euroopan maissa valvontavastuu on hajautettu usealle viranomaiselle. Tutkimus toteutetaan tänä ja ensi vuonna yhteistyössä kolmen kansainvälisen yrityksen kanssa. Tutkijat tutustuvat turvallisuuskäytäntöihin ja turvallisuuden tasoon yrityksen yhdessä Suomen laitoksessa ja kahdessa muualla Euroopassa sijaitsevassa laitoksessa. Ensimmäisenä vuorossa ovat Kemira Oyj:n tuotantolaitokset Oulussa, Hollannissa ja Saksassa. Syksyllä vastaavat tehdasvierailut tehdään Oy Aga Ab:n tuotantolaitoksille Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tutkimuksen tuloksia esitellään ensimmäisen kerran turvallisuusalan kansainvälisessä kongressissa Belgiassa kesällä Teksti Martti Tammisto Kuva Jouni Piispanen Yhteisillä ohjeilla turvallisuutta seoskaasusukellukseen Pidentääkseen turvallista sukellusaikaa tai voidakseen sukeltaa normaalia syvemmälle sukeltajat voivat käyttää tavanomaisen paineilman sijasta hengityskaasuina erilaisia seoskaasuja. Niissä voi olla normaalia hengitysilmaa enemmän happea tai hapen ja typen lisäksi esimerkiksi heliumia. Kaasut tunnetaan muun muassa nimillä Nitroksi, Trimix ja Heliox. Seoskaasujen käyttö asettaa niin kaasupulloille kuin niiden täyttölaitteille erityisvaatimuksia. Varmistaakseen sekä sukeltajien että pullojen täyttäjien turvallisuuden ovat Tukes ja Sukeltajaliitto tuottaneet ohjeen Seoskaasusukellus pullojen ja täyttöpaikan vaatimukset. Seoskaasujen kanssa on sukellettu pitkään, mutta yhtenäistä ohjetta ei Suomessa ole tähän mennessä niiden käytöstä ollut. Sukeltajat ovat soveltaneet kansainvälisiä, toisistaan jonkin verran poikkeavia ohjeita. Parasta uudessa ohjeessa on, että se on nyt olemassa, Sukeltajaliiton koulutuspäällikkö Mika Rautiainen arvioi. Tähänkin asti ovat käytännöt kentällä olleet suhteellisen yhtenäiset, uusi ohje edustaa parasta hyvää käytäntöä. Ohje syntyi Mika Rautiaisen mukaan Tukesin ja Sukeltajaliiton välisen rakentavan ja hyvän yhteistyön tuloksena. Siinä määritellään muun muassa, miten seoskaasupullot pitää merkitä ja huoltaa sekä annetaan suositukset pullojen väreistä. Missä, millä ja kuka Ulkomailla sukeltaessaan harrastajat tavallisesti ostavat seoskaasut valmiina, mutta Suomessa ne yleensä tehdään ja pullotetaan itse esimerkiksi sukellusseurojen laitteistoilla. Uudessa ohjeessa määritellään tarkasti täyttöpaikalle ja kompressorilaitteistolle asetetut vaatimukset sekä täyttäjän pätevyysvaatimukset. Näiden määrittelyjen tavoitteena on happipalojen ja räjähdysten estäminen sekä hengityskaasun puhtauden varmistaminen. Kun kaasun happipitoisuus kasvaa normaalin hengitysilman 21 prosentista, happipalon vaaraa nostavat merkittävästi esimerkiksi väärästä ma teriaalista valmistetut tiivisteet, rasva ja muut epäpuhtaudet pulloissa, tiivisteissä tai täyttölaitteissa, yliinsinööri Markus Kauppinen Tukesista kertoo. Uusi ohje löytyy sekä Tukesin että Sukeltajaliiton verkkosivuilta. Eri kaasuseoksia tarvitaan, kun halutaan sukeltaa normaalia syvemmälle Tukes-katsaus 5

6 TEEMANA EuP EuP Energy-using Products energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavat vaatimukset puitedirektiivi, jonka nojalla EU-parlamentti määrittää tuotteiden ekologisen suunnittelun vaatimukset ja antaa niitä koskevat toimeenpanomääräykset asetukset tulevat voimaan suoraan EU:sta ja sitovat kaikkia jäsenmaita koskee energiaa käyttäviä laitteita ja tuotteita riippumatta energian laadusta ja energian tuottamiseen, siirtämiseen ja mittaamiseen käytettäviä tuotteita (ei koske liikennevälineitä) tuotteiden myyntimäärä EU-alueella on oltava yli kpl ja tuotteilla on oltava huomattavat ympäristövaikutukset, joita voidaan vähentää merkittävästi kohtuullisin kustannuksin. Hyvästi hehkulamppu EuP-direktiivi määrittää energiaa käyttäville tuotteille uudet energiatehokkuudet 6 Tukes-katsaus EU:ssa on toukokuuhun 2009 mennessä tullut voimaan viisi EuP-direktiiviin liittyvää komission asetusta. Kuluttajille ne konkretisoituvat ensimmäisen kerran ensi syyskuussa, sillä sen jälkeen EUmarkkinoille ei enää saa saattaa himmeäkupuisia eikä yli 100 watin tehoisia hehkulamppuja. Asetukset rajoittavat myös lepovirrankulutusta perusdigisovittimissa ja isossa joukossa muita kotitalous- ja toimistolaitteita sekä ulkoisissa virtalähteissä, esimerkiksi kännykkä- ja tietokonelatureissa. Uudet asetukset on annettu EuPdirektiivin eli niin sanotun ekodesigndirektiivin perusteella. Se määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden ekologisen suunnittelun ja tuotekehityksen vaatimukset. Tavoite on yhdistää ympäristönäkökohdat ja elinkaariajattelu jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa ja näin parantaa energiatehokkuutta. On arvioitu, että jopa 80 prosenttia tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutuksista linjataan tuotesuunnitteluvaiheessa, esimerkiksi materiaaliratkaisuilla. Digiboksien virrankulutusarviot havainnollistavat EuP-direktiivillä tavoiteltavia hyötyjä. Vuonna 2008 EU:ssa oli perusdigibokseja noin 28 miljoonaa. Vuoteen 2014 määrän on arvioitu kasvavan 56 miljoonaan. Jos mitään ei tehdä, digiboksien vuotuinen sähkönkulutus kasvaa kuudesta terawattitunnista 14 terawattituntiin.

7 Teksti ja kuvat Aila Välikoski Ekosuunnittelu haastaa yritykset: vaikuta ja valmistaudu EuP-direktiivi edellyttää esimerkiksi digiboksien valmistajia panostamaan energiatehokkuuteen. Asetus rajoittaa digiboksien kuluttamaa sähkötehoa, ja helmikuusta 2010 alkaen markkinoille saa toimittaa perusdigibokseja, joiden valmiustilan tehonkulutus on yksi watti ja toiminnassa enintään viisi wattia. Stand-by-tilan tehoraja tiukkenee vuoden 2012 helmikuussa vielä 0,5 wattiin, kertoo Tukesin EuP-vastaava, ylitarkastaja Teemu Hartikainen. Tukes vastaa EuP-direktiivin markkinavalvonnasta ja tiedottamisesta esimerkiksi muille viranomaisille, tuotteiden valmistajille ja maahantuojille. Tukesin EuP-vastaava, ylitarkastaja Teemu Hartikainen toteaa, että kyseessä on mittava uusi tehtäväkenttä, jonka laajuus riippuu siitä, miten kattavasti direktiivi jatkossa määritellään koskemaan eri tuoteryhmiä. Vireillä on muutos esimerkiksi tiettyjen rakennustuotteiden mukaanottamisesta. Nehän eivät suoraan käytä energiaa, mutta vaikuttavat olennaisesti rakennusten energiatehokkuuteen. Tämäntyyppisillä laajennuksilla EuP-tehtävät kasvaisivat merkittävästi. Parhaillaan Tukes valmistelee EuP-asioista internetiin informaatiokokonaisuutta, josta yritykset ja muut tarvitsijat löytävät ekodesign-direktiiviä koskevat tiedot, aikataulut ja linkit tietokantoihin. Toimimme aktiivisesti yrityksiin päin. Ensi syksyn aikana selvitämme sidosryhmien kautta ne tahot, joita EuP Suomessa mahdollisesti koskee. Tavoitteena on varmistaa yritysten tiedonsaanti ja Direktiivin taustalla ovat ilmastonmuutosta hillitsevät ja ehkäisevät tavoitteet. Tuotteiden energiatehokkuuden parantamiseen kohdistuvat Euroopassa suuret odotukset. Yrityksille tämä tietää vaatimuksia kehittää tuotesuunnittelua, mutta tuo myös uusia bisnesmahdollisuuksia, toteaa ylitarkastaja Heli Vuori- Karvia työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hän toimii Suomen edustajana EU:n komission sääntelykomiteassa, joka linjaa EuP-asetusten sisällöt eli vaatimustasot ja toimeenpanon aikataulut, joilla tuotekohtaiset uudet määräykset tulevat voimaan koko EU:ssa. Hehkulampuissa edetään niin, että suomalaisten suosimia himmeitä hehkulamppuja ei saa tuoda markkinoille enää elokuun 2009 jälkeen, kirkaskupuisia 60-wattisia hehkulamppuja ei enää jälkeen eikä 40-wattisia jälkeen. Varastossa olevat erät saa myydä, joten lamppuja toki on kaupan vielä jonkin aikaa tämänkin jälkeen. EU:n komissiossa on valmistelussa iso joukko tuoteryhmiä, joita EuPdirektiivi jatkossa koskee. Päätettäväksi tulevat kuluvana vuonna muun muassa sähkömoottorien, jääkaappien ja pakastimien, televisioiden, kiertovesipumppujen ja pyykinpesukoneiden ekologisen suunnittelun vaatimukset. Käsittelyyn ovat tulossa myös astianpesukoneet, käyttövesivaraajat, lämmityskattilat, myymälöiden kylmälaitteet, tietokoneet, kuvantamislaitteet, ilmanvaihtotuulettimet ja huoneilmastointilaitteet. Taustaselvitykset ovat meneillään monitoimisista digibokseista, pyykinkuivauslaitteista, pölynimureista, kotitalouksien heijastinkupulampuista ja valaisimista sekä kiinteitä polttoaineita käyttävistä lämmityskattiloista Tukes-katsaus 7

8 TEEMANA EuP Hehkulamppu on vasta jäävuoren huippu. EU:n komissiossa on valmistelussa iso joukko tuoteryhmiä, joita EuP-direktiivi jatkossa koskee. Parlamentin päätettäväksi tulevat kuluvana vuonna muun muassa sähkömoottorien, jääkaappien ja pakastimien, televisioiden ja pyykinpesukoneiden ekologisen suunnittelun vaatimukset. varhaiset vaikuttamismahdollisuudet EU:ssa käsittelyyn tuleviin EuP-tuoteryhmiin. Markkinavalvonta alkaa, kun direktiiviä koskevat asetukset astuvat voimaan. Sitä ennen on linjattava valvontakäytännöt. Teemu Hartikainen toteaa, että haasteita on varmasti siinä, miten EuP-direktiivin asetuksia käytännössä tulkitaan. Tällä hetkellä sähkötuotteista ei esimerkiksi käy ilmi, milloin ne on toimitettu liikkeisiin. Tämä tieto on olennainen EuPvalvonnassa, ja myös ostajat voisivat hyötyä siitä. On mietittävä, pitääkö tuotteilta jatkossa edellyttää toimituspäivämerkintä. Teemu Hartikaisen mielestä EuP:n markkinavalvonnassa kansallisten viranomaisten pitäisi pyrkiä nykyistä laajempaan yhteistyöhön. Tämä on myös EU:ssa 2010 voimaan tulevan uuden markkinavalvonta-asetuksen henki. Ei ole tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi testaamme samoja tuotteita eri EUmaissa rinnakkain. Jos töitä jaettaisiin, tuloksia voitaisiin hyödyntää yhteisestä EU-tason tietokannasta. Tarttisko tehdä jotakin? Yli-insinööri Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä toteaa, että yritysten ja niiden etujärjestöjen pitäisi kiireesti aktivoitua EuPdirektiivin toimeenpanosäädösten valmistelussa. Toistaiseksi on oltu melko passiivisia. Esimerkiksi lausuntopyyntöihimme on vastattu vähän. Toivomme enemmän perehtymistä asiaan ja kommentointia. Oikea aika vaikuttaa on heti, kun EU:n komissio palkkaa konsultit ja käynnistää tuoteryhmien taustaselvityshankkeet. Kaikki yritykset voivat osallistua ja kommentoida hankkeita joko suoraan tai etujärjestönsä kautta. Valmistelu on avointa ja tuoteryhmiä koskeva tieto on saatavissa internetissä, Kalliomäki sanoo. Hän muistuttaa, että EuP:n myötä muutoksia tulee varmasti, pelkkä vastakarvaaminen ei auta. Tuotteita on parannettava, ja se on direktiivin tarkoituskin. Tähän yritysten on alettava valmistautua. Olemalla ajoissa hereillä yritykset vaikuttavat myös siihen, että uudet säännökset ohjaavat tasapuoliseen kilpailuun ja niissä on otettu huomioon eri alueilla tarkoituksenmukaiset käytännöt. Teknologiateollisuus ry:n EuP-asioista vastaava asiantuntija Carina Wiik toteaa, että sen jäsenyritysten valmiudet reagoida EuP-asioihin vaihtelevat paljon. Osa on ollut mukana alusta asti aktiivisesti, mutta pk-sektorilla kenttä on hajanainen. Aktiivisuus on resurssikysymyskin. Mitä enemmän edetään bisnes to bisnes -tuotteisiin, sitä enemmän EuP koskee myös suomalaista valmistavaa teollisuutta. Se liittyy materiaali- ja komponenttivalmistukseen, ja tuotesuunnittelussa on otettava ajoissa kokonaisvaltaisesti huomioon eri EuP-tuoteryhmien epäsuoratkin vaikutukset. Energiatehokkuus ohjaa markkinoita Motiva Oy:n toimitusjohtaja Jouko Kinnunen sanoo, että EuP-direktiivin toimeenpanosta tulee iso koulutushaaste. Sen myötä keskeisen kodinelektroniikan energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat ja energiamerkinnät uudistuvat, ja muun muassa televisioille tulee energiamerkki. Niin kauppa kuin kuluttajatkin tarvitsevat tietoa uudistuksesta. Kinnunen toteaa, että uudistuvat energiamerkinnät ovat jatkossa merkittävä markkinaohjaaja. Ne suuntaavat julkisia ja yksityisiä hankintoja, ja linjaavat ostoja energiatehokkaimpiin tuotteisiin. Tehottomat poistuvat markkinoilta. Myyjien ja kauppiaiden on tunnettava uudet käytännöt, ja heidän on osattava kertoa ne asiakkaille ymmärrettävästi. Näin tietoa voidaan käyttää oikein myös markkinoinnissa. 8 Tukes

9 Syttyi, sammuu, syttyy Saavatko suprajohteet viimein vauhtia? Suprajohteet ovat koko historiansa olleet tulevaisuuden tekniikkaa ja ovat sitä edelleen. Sähkövirta kulkee niissä lämpöhäviöittä, mutta suprajohtimien saaminen kilpailukykyiseksi kuparijohtimien kanssa on vähintäänkin haastavaa. Vauhdittaako EuP-direktiivi suprajohteiden tuloa? Saavatko ne tuotteiden koko elinkaaren ympäristövaikutuksista uuden puolestapuhujan? Ehkäpä. Tukesin EuP-asioista vastaava ylitarkastaja Teemu Hartikainen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan suprajohtimien elinkaarivaikutuksia. Tulos oli mielenkiintoinen. Suprajohdemateriaalit ovat perinteistä kuparia monimutkaisempia ja niiden kaivaminen on energiaintensiivisempää synnyttäen enemmän päästöjä. Myös jalostaminen on monivaiheisempaa. Äkkiä näyttäisi, että elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa materiaali on selvästi kuparia kehnompaa. Vaaka kuitenkin kääntyy, kun päästään suprajohtavuutta hyödyntävien laitteiden valmistukseen. Suprajohdetta tarvitaan merkittävästi kuparia vähemmän. Koko elinkaaren vertailussa suprajohde on ympäristön kannalta edullisempi niin päästöjen, käytettyjen raaka-aineiden kuin energiankulutuksenkin kannalta. Tällaisten kokonaisnäkemysten huomioonottaminen jo tuotteiden suunnittelussa on EuP-direktiivin perimmäinen tavoite, Teemu Hartikainen toteaa. Esimerkiksi sähkömoottorien ja suurjännitemuuntajien tiukentuvat hyötysuhdevaatimukset voivat tulevaisuudessa johtaa siihen, että niiden valmistaminen häviöttömästä suprajohteesta olisikin kannattavaa. Nuori insinööri Carl von Nottbeck, Finlaysonin puuvillatehtaan johtajan poika Tampereelta näkee New Yorkissa Thomas Alva Edisonin tehtaassa vuonna 1881, miten hehkulampun keksijä suunnittelee maailman ensimmäistä sähkölaitosta. Nottbeck palaa kotiin ja ilmoittaa isälleen, että puuvillatehtaan valaistukseen on löytynyt mullistava ratkaisu, joka on halvempi, tehokkaampi ja turvallisempi kuin öljy tai kaasu: sähkövalo. Niinpä pimeänä talvi-iltana 15. maaliskuuta 1882 Edisonin dynamo alkaa toimia ja Finlaysonin kutomosalia valaisee 150 sähkölamppua, joista jokainen vastaa kahdeksaa kynttilää. Pohjoisen Euroopan ensimmäinen sähkövalo on syttynyt. Siihen mennessä hehkulamppujen loisteesta nautittiin Euroopassa vasta Lontoossa, Pariisissa, Milanossa ja Strassburgissa. EuP-direktiivi sammuttaa hehkulamput, mutta Tampereella on syttynyt jo uusi valo: huippuluokan lasertutkimus ja optoelektroniikka avaavat valon salaisuuksia ja mahdollisuuksia ennennäkemättömällä tavalla mahdollisesti myös uusien turvatekniikoiden kehityksessä. Pohjoisen Euroopan ensimmäinen sähkövalo syttyi Tampereelle vuonna Tiesitkö muuten että Suomen kieleen sähköä koskeva sanasto tuli 1800-luvulla. Vuonna 1837 Elias Lönnrot esitti vierasperäisen sanan elektriciteetti tilalle suomenkielistä sanaa lieke. Vuonna 1845 piirilääkäri Samuel Roos kuitenkin keksi sähkösanan elektrisiteetin tilalle. Sen alkumerkityksenä oli sähähtämällä säkenöiminen. Näin ilmenevän voiman Roos nimesi sähkövoimaksi. Lähde: Tukes 9 Kuva Marika Tamminen/Vapriikin kuva-arkisto

10 Kodin elektroniikka sähkösyöppö Kotitalouksien sähkönkulutuksen kolme suurinta laiteryhmää ovat nyt valaistus 22 %, kylmälaitteet 13 % ja kodin elektroniikka 12 %, kertoo viime vuoden lopussa julkaistu Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimus. Edellisen kerran asiaa tutkittiin vuonna 1993, ja silloin vastaavat kulutusosuudet olivat 21, 30 ja 7%. Tutkimuksessa arvioitiin myös laiteryhmien säästöpotentiaaleja vuoteen 2015 ja Kylmälaitteiden kokonaiskulutus on laskenut kolmessatoista vuodessa 2,2 terawattitunnista alle 1,5 terawattituntiin. Sähkönkulutuksen lasku on laitteille ennakoidun tehostumispotentiaalin mukainen. Kotien valaistusta sen sijaan ei ole pystytty tehostamaan. Valaistuksen kulutusosuus on pysynyt ennallaan, mutta sähkönkulutus on kasvanut runsaasta 1,5 terawattitunnista yli 2,4 terawattituntiin, koska valaistustaso on parantunut ja lamppujen määrä kotitaloutta kohti on kasvanut. Kodin elektroniikan, kuten televisioiden ja tietokoneiden, sähkönkulutus on kasvanut vertailujaksona reilusti 0,5 terawattitunnista yli 1,2 terawattituntiin. Elektroniikan sähkönkulutus on tasoltaan jo samaa luokkaa kylmälaitteiden kanssa. Keskeinen tekijä kulutuksessa on valmiustilan virrankäyttö. Siirtyminen pöytätietokoneista kannettaviin tietokoneisiin ja televisioon integroituihin digisovittimiin pienentää virrankulutusta. Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksen tulokset perustuvat yli 3000 talouden aineistoon, joka on painotettu vastaamaan suomalaisia kotitalouksia. Tutkimuksen päärahoittaja on työ- ja elinkeinoministeriö ja sen toteutti Energiateollisuus ry:n omistama energiayritysten palveluyhtiö Adato Energia Oy yhteistyössä sähköyhtiöiden ja Työtehoseuran kanssa. kysymyksiä VASTAUKSIA Ilmalämpöpumpun Vuodesta 1993 vuoteen 2006 asuntokuntien lukumäärä on kasvanut 16 prosenttia ja kotitaloussähkön kulutus on kasvanut 45 prosenttia. 10 Tukes-katsaus Kuva Annikaisa Knuutila Testatuista tuotteista 15 prosenttia vakavasti puutteellisia Tukesin sähkötuotteiden markkinavalvonnassa löytyi viime vuonna vakavasti puutteellisia tuotteita jälleen edellisvuosia enemmän. Turvallisuudeltaan puutteellisia sähkötuotteita oli noin 300, ja niistä 94 oli vakavasti puutteellisia, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja 15 prosenttia kaikista testatuista tuotteista. Sähkötuotteiden turvallisuustaso on Suomessa edelleen kuitenkin hyvä. Vaikka vakavasti puutteellisiksi todettujen tuotteiden kasvuprosentti on iso, määrät ovat pieniä, muistuttaa turvallisuusinsinööri Olli Tiainen Tukesista. Viallisten tuotteiden määrää kasvatti viime vuonna ennen muuta se, että ilmitulleiden vikojen vuoksi tutkittiin poikkeuksellisen paljon kumikaapeleita ja jatkojohtoja. Vakavia puutteita oli eniten kumikaapeleissa, joita on muun muassa auton sisätilan lämmittimissä, ulkokäyttöön tarkoitetuissa jatkojohdoissa ja johtokeloissa. Kumikaapeleiden ongelma oli huono pakkasenkestävyys, mikä tuli esiin erityisesti auton sisätilan lämmittimissä. Huonoimmat johdot murtuivat pakkastesteissä niin, että paljaat

11 saa asentaa vain pätevä kylmälaiteliike Teksti ja kuva Martti Tammisto Pätevissä käsissä. MJ-Tekniikan Mikko Jokinen asentamassa ilmalämpöpumppua omakotitaloon Pirkkalassa. Ilmalämpöpumppu lämmittää talvella, jäähdyttää kesällä ja kaupan päälle puhdistaa huoneilmaa pölystä ja pienhiukkasista. Parhaimmillaan se säästää lämmityskuluissa hintansa kahdessa, kolmessa vuodessa. Ei siis ihme, että pumppukauppa käy kuumana. Valitettavasti kaikilla myyjillä ja asentajilla ei kuitenkaan ole puhtaat jauhot pussissa: asennustöitä tehdään ilman vaadittavaa pätevyyttä. Tekninen asiantuntija Merja Rajamäki Tukesista, kuka saa asentaa lämpöpumpun? Lämpöpumpun saa asentaa vain siihen oikeutettu pätevä kylmäasennusliike. Tee-se-itse asennukset eivät siis tule kysymykseen? Eivät lainkaan. On vastuutonta mainostaa ja myydä laitteita itseasennettavina. Miten ostaja voi varmistua kylmälaiteliikkeen pätevyydestä? Yrityksien pätevyydet voi tarkistaa Tukesin pitämästä kylmälaiteliikerekisteristä. Tukesin verkkosivuilla olevasta luettelosta löytyvät asennuksiin oikeutetut liikkeet yhteystietoineen ja vastuuhenkilöineen. Pitää myös muistaa, ettei kylmäasennusliikkeillä välttämättä ole sähköurakointioikeuksia, jolloin tarvittavat sähkötyöt on teetettävä pätevällä sähköurakoitsijalla. Kuka on vastuussa asennusten turvallisuudesta? Avainasemassa on asennusliikkeen nimetty vastuuhenkilö, hän vastaa myös asentajien pätevyydestä ja työn laadusta. Valvonta kuuluu ympäristöministeriölle ja alueellisille ympäristökeskuksille. Kylmälaiteliikkeen pitää antaa vastuuhenkilön allekirjoittama todistus ilmalämpöpumpun asennuksesta. Todistuksesta on käytävä ilmi, mitä asennus koskee ja että asennus on tehty määräysten ja asennusohjeiden mukaisesti. Mukana on toimitettava myös suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet, joissa kerrotaan, mitä laitteen käyttöönottoon, käyttöön ja huoltoon liittyvää käyttäjä saa tehdä itse. Kylmälaiteliikerekisteri: Sähköurakoitsijarekisteri: rekisterit/tukes.fi/fi/sahkourakoitsijat johtimet jäivät näkyviin. Jos kaapeli on kytketty sähköverkkoon, paljaita johtimia koskettava henkilö on hengenvaarassa. Laitteen turvallisuusmerkinnät olivat kyllä asianmukaiset, Tiainen sanoo. Markkinavalvonnassa paljastui myös suuri joukko ilmastointilaitteita, kuten ilmalämpöpumppuja ja huoneilman viilennyslaitteita, joiden energiamerkinnät olivat puutteelliset tai niitä ei ollut lainkaan. Tukes osallistuu aktiivisesti markkinavalvonnan ja turvallisuussäädöstön kehittämiseen sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Se on myös mukana EU-maiden viranomaisyhteistyössä kehittämässä yhteisiä pelisääntöjä ja valvontaprojekteja. Kuva Tukes Sähkötuotteesta on löydyttävä CE-merkki, tiedot valmistajasta tai vastuullisesta myyjästä, jännite, virta ja teho sekä mahdolliset varoitukset. CE-merkki riittää markkinoille pääsyyn, ja valmistaja itse vakuuttaa laitteen olevan standardien mukainen. Vuonna 2008 Tukes teki lähes valvontakäyntiä myymälöihin sekä valmistajien ja maahantuojien luokse noin 700 vaatimusten vastaisiksi epäiltyä sähkötuotetta testautettiin vakavasti puutteellisia tuotteita löytyi 94 myyntikieltoja annettiin 150 tuotteelle maahantuoja velvoitettiin keräämään myydyt tuotteet takaisin kuluttajilta 21 tapauksessa Tukes-katsaus 11

12 Teksti Martti Tammisto Vanhat nestekaasulaitteet ovat turvallisuusriski Nestekaasu on kätevä ja usein ainoa mahdollinen jääkaappien, hellojen ja lämmittimien energianlähde kesämökeillä, matkailuvaunuissa ja veneissä. Nestekaasun käyttöön liittyy kuitenkin aina myös vaaran mahdollisuus. Kaasulaitteiden käytössä merkittävin riski on kaasuvuotojen aiheuttama palo- ja räjähdysvaara. Vuosittain sattuu 5 10 nestekaasulaitteiden aiheuttamaa tu li paloa. Lisäksi keskimäärin joka toinen vuosi tapahtuu nestekaasun aiheuttama häkäonnettomuus. Turvallisuusinsinööri Seppo Huttunen Tukesista ar vioi, että tilanne on heikoin kesämökeillä. Asuntovaunujen ja veneiden omistajat saavat ohjeita nestekaasulaitteiden oikeasta käytöstä hyvin jäsenjärjestöjensä välityksellä. Kesämökeillä kaasulaitteita käytetään usein vain lomaaikoina ja kun laitteet voivat olla hyvinkin vanhoja, on niiden toimintakunnon varmistaminen ja huolto erityisen tärkeää. Tukes on jo muutamana kesänä osallistunut vapaa-ajan asunnoille tehtäviin palotarkastuksiin. Kun pelastuslaitoksen edustaja on tarkastanut loma-asunnon paloturvallisuutta laajemmin, on Tukesin edustaja keskittynyt kesämökin kaasulaitteisiin ja niiden asennuksiin. Seppo Huttusen mukaan paikan päällä nähdään konkreettisesti, minkälaisia laitteita on käytössä, kuullaan ihmisiltä käyttökokemuksista ja voidaan neuvoa käyttäjiä. Vaikka myynnissä olevat kaa su laitteet on tarkastettu etu käteen, mitataan laitteiden käyttö turvallisuus käytössä Ta pahtuneet onnettomuudet ja laitteiden käyttökokemukset antavat osviittaa siitä, liittyykö laitteiden käyttöön jotain sellaista, mitä valmistajan ja maahantuojan pitäisi ottaa huo mioon esimerkiksi käyttöohjeissa ja laitteen ohje- ja varoitusmerkinnöissä. 12 Tukes-katsaus

13 Suvi Sundquist Tekesin Turvallisuus-ohjelman päällikkö Valmistaja ja myyjä vastaavat omalta osaltaan, että myytävät laitteet täyttävät vaatimukset, mutta vastuu siitä, että laitetta käytetään ja hoidetaan oikein, jää käyttäjälle, painottaa Seppo Huttunen. Nykyaikaisissa nestekaasulaitteissa on liekinvarmistimet, jotka katkaisevat kaasun virtauksen, jos poltin sammuu. Asuintiloihin tarkoitetuissa siir rettävissä kaasulämmittimissä on C0 2 -varmistin, joka es tää lämmittimen toiminnan, jos poltin ei saa tarpeeksi palamisilmaa. Nestekaasun käytön vaarallisuutta lisäävät vanhat, satunnaisesti käytettävät kaasulaitteet, joiden toimintakuntoa ei ole säännöllisesti tarkastettu. Kesämökeillä on vielä vanhoja, jopa 60-luvulta peräisin olevia kaasuliesiä, joista liekinvarmistin puuttuu. Tukes suosittelee vanhojen kaasulaitteiden poistamista käytöstä. Tukes on laatinut kuluttajaoppaan nestekaasun käytöstä kotitaloudessa. Oppaan tarkoituksena on nestekaasun turvallisen käytön edistäminen. Oppaassa on tietoa kaasu laitteiden hankinnasta, huollosta ja asennuksista. Opas on saatavana myös ruotsiksi (Använd flytgas rätt). Kuva Tekes Turvallinen Suomi Turvallisuusala muuttuu koko ajan Turvallisuus on hyvin hoidettu, kun sitä ei tule edes ajatelleeksi omassa arjessa. Alan ammattilaiset kuitenkin tietävät, että vaikka onnettomuuksia ei ole tapahtunut, se ei tarkoita, että kaikki olisi hyvin. Viranomaiset huolehtivat monien riskien ennakoinnista meidän kansalaisten puolesta. Kansainvälisesti toimivat yritykset joutuvat toiminnassaan ottamaan huomioon globaaleja riskejä, kuten esimerkiksi terroristi-iskujen ja pandemian mahdollisuuksia. Ne ovat kaikki asioita, jotka onneksi täällä Suomessa tuntuvat varsin kaukaisilta. Kotona taas jokainen meistä haluaa suojata läheisiään ja omaisuuttaan. Turvallisuusratkaisuihin johtavat osaamispolut ovat häkellyttäviä ja fantastisia. Turvallisuus on vahvasti soveltava ala, kompleksinen rakenteeltaan ja vaikuttimiltaan. Se myös muuttuu koko ajan. Turvallisuusalan ratkaisuja sovelletaan maalla, merellä ja avaruudessa sekä tietoverkoissa. Se hyödyntää muun muassa materiaaliteknologiaa, nanoteknologiaa, ICT:tä, sulautettua älyä, systeemitiedettä, liiketaloustieteitä, käyttäytymistieteitä, oikeustieteitä, jopa tähtitiedettä! Turvallisuusalalla on käyttöä monelle suomalaiselle huippuosaamiselle. Turvallisuuden, myös sen liiketoiminnan, tekevät ennen kaikkea ihmiset. Tiedon ja kokemusten jakaminen, vastuu, luottamus, luotettavuus ja luottamuksellisuus ovat keskeisiä elementtejä turvallisuuden parantamisessa. Tekesin Turvallisuus-ohjelmassa ( ) kehitetään kaupallisia turvallisuusratkaisuja erilaisiin tarpeisiin niin kuluttajille, yrityksille kuin viranomaisillekin. Ohjelman ensisijaisina toimijoina ovat turvallisuusalan yritykset, joilla on halu ja kyky lähteä kansainvälisille markkinoille. Turvallisuus kehittyy kuitenkin parhaiten yhteistyössä, joten asiakkailla, viranomaisilla ja tutkijoilla on yhtälailla tärkeä rooli alan kehitystyössä. Turvallisuus-ohjelma kulkee rinnan EU:n seitsemännen puiteohjelman kanssa. Olemme nähneet loistavia suorituksia suomalaisten hyödyntäessä EU:n tutkimus- ja kehitysverkostoja myös turvallisuusalalla. Yritykset ovat lähestyneet Tekesiä hyvillä hankeideoilla, valmiina panostamaan alan kehitykseen. Tervetuloa mukaan! Turvallisuusratkaisuihin johtavat osaamispolut ovat häkellyttäviä ja fantastisia. Lisätietoja Turvallisuus-ohjelmasta: Tukes-katsaus 13

14 Teksti Aila Välikoski Työ ja elinkeinoministeriön TEM kehittämissuunnitelman mukaan Tukes on saamassa hoidettavakseen ison joukon uusia tuotevalvonnan tehtäviä. Parhaillaan virastossa on menossa myös muuttoprojekti Tampereelle, jonne noin puolet nyt pääkaupunkiseudulla toimivasta organisaatiosta siirtyy vuoden 2010 loppuun mennessä. Muutokset ovat isoja ja ajoittuvat päällekkäin. Niiden myötä Tukesin henkilöstömäärä voi jopa kaksinkertaistua, ja virastosta kasvaa tuotevalvontaan erikoistunut keskittymä. Tukes Tukes toimii useiden hallinnonalojen asiantuntija- ja valvontaviranomaisena. Suurin työkenttä on ollut työja elinkeinoministeriön toimialalla, mutta jatkossa toiminta laajentuu lisää esimerkiksi sisäasiainministeriön, ympäristöministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön alueille. Uusista tehtävistä isoin kokonaisuus liittyy kemikaalituotteiden valvonnan keskittämiseen. Tukesiin ollaan hallituksen päätösten mukaisesti muodostamassa noin 70 henkilön kemikaalituotevalvonnan yksikköä. Se hoitaa keskitetysti kaikki kemikaaleihin liittyvät tuotevalvontatehtävät Suomessa vuoden 2011 alusta. Nykyisin tehtävistä vastaavat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Uudella yksiköllä on läheinen yhteys Tukesin jo hoitamiin kemikaalien olosuhdevalvontatehtäviin. Kaivoslain uudistamisessa päävaihtoehtona on, että Tukes vastaa keskitetysti kaivostoiminnan lupa-, valvonta- ja muista viranomaistehtävistä. Lisää työtä tuovat myös esimerkiksi energiatehokkuuteen ja ympäris- Kaivoksen koko elinkaaren valvojaksi Kuva Lauri Mannermaa Kaivoslain uudistus etenee. Lakiehdotus on parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä muokattavana sidosryhmien lausuntojen perusteella ja tavoite on, että esitys uudeksi kaivoslaiksi tulisi eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2009 syksyllä. Kaivoslainsäädännön uudistamista selvittäneessä työryhmässä mukana ollut Tukesin yli-insinööri Anne-Mari Lähde sanoo, että yksi suurista 14 Tukes-katsaus

15 tövalvontaan liittyvät tehtävät sekä mahdollisesti myös työnjaon tarkistukset Mittatekniikan keskuksen ja Kuluttajaviraston kanssa. Uudet tehtävät linkittyvät luontevasti Tukesin ydintoimintoihin. Haemme keskittämisetuja ja niillä entistä parempaa kustannustehokkuutta valtion palveluihin. Toinen tavoite on palvelujärjestelmän parantaminen, teollisuusneuvos Petri Lehto työ- ja elinkeinoministeriöstä perustelee. Tukes on kehittänyt systemaattisesti tuotevalvontaosaamistaan. Tähän rakentamamme prosessimallit soveltuvat nykyistä laajempaan käyttöön. Keskittämällä toimintoja olemme entistä palvelukykyisempi, ja jatkossa tätä tukee myös sähköisten palveluprosessien kehittäminen. Tavoite on, että yritykset ja kuluttajat saavat tuotevalvontaan liittyvät asiantuntijapalvelut yhdeltä luukulta mahdollisimman joustavasti, Tukesin ylijohtaja Seppo Ahvenainen toteaa. Petri Lehto sanoo, että Tukesista tulee uusien tehtävien kautta mielenkiintoinen moniohjattava edelläkävijä. Valtionhallinnon tulosohjausta on tähän asti yleensä hoidettu mallilla, jossa yksi ministeriö vastaa hallinnonalansa virastoista. Tukesin ohjaajina on monta ministeriötä. Käyttöön otetaan uudenlaisia toimintamalleja, ja yhteistyö madaltaa raja-aitoja. Siihen on hyvät edellytykset, sillä Tukesissa on uudistuksiin tarvittavaa myönteistä muutosvoimaa. Esimerkiksi meneillään olevassa alueellistamisprojektissa on edetty rakentavan tehokkaasti. Puolet palveluista siirtyy Tampereelle Tukesin osittainen muutto Tampereelle liittyy valtion alueellistamisoh jelmaan. Pirkan maalle siirtyvät sähkö tuote- ja sähkölaitteistovalvonta, laitosvalvonnasta proses s i turvallisuusvalvonta sekä noin kolmas osa johdosta, hallinnosta sekä tuki- ja kehi tystoiminnoista. Tällä hetkellä Tampereella työskentelee jo toistakymmentä tukeslaista, ja syksyllä 2010 heitä on noin 60. Keskeinen haaste muuttoprojektissa on osaamisen ja toimintakyvyn varmistaminen uudessa tilanteessa. Tähän Tukes on panostanut muun muassa luomalla henkilöstöjärjestelyihin ratkaisuja, jotka tukevat muuttohalukkuutta ja mahdollista työssäkäyntiä Helsingistä. Joustavaa liikkumista edistävät myös toimitilat. Helsingissä Tukes muuttaa Pasilaan. Tampereella uudet tilat valmistuvat kesällä 2010 kaupungin ydinkeskustaan Technopolis Oyj:n Yliopistonrinteen teknologiakeskukseen. Henkilöstöasiat ovat haastava kokonaisuus. Ne ovat sujuneet paremmin kuin ehkä vuosi sitten ennakoimme. Uhkakuva siitä, että menetämme osaajia emmekä saa uusia tilalle, ei näyttäisi toteutuvan. Tampereelta olemme löytäneet hyvin koulutettuja asiantuntijoita. Olemme rekrytoineet toistakymmentä henkilöä ja heidän mukanaan organisaation keskimääräinen koulutustaso on noussut viime vuoden aikana, Seppo Ahvenainen kertoo. Tukes haluaa myös hyödyntää Tampereen vahvaa turvallisuusklusteria aktivoimalla yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Omien tutkimuslinjaustemme mukaan pyrimme aloittamaan tutkimusyhteistyötä ja yhteisprojekteja esimerkiksi TTY:n, VTT:n ja Työterveyslaitoksen kanssa. tuotevalvonnan keskittymäksi Tähän asti Tukes on vastannut toimivien kaivosten turvallisuuden valvonnasta, kaivoslain uudistuksen jälkeen viranomaistehtävät koskisivat kaivosten toimintaa koko niiden elinkaaren ajan. muutoksista on aiempaa kokonaisvaltaisempi lupamenettely. Samalla kaikki kaivoslakiin perustuvat viranomaistehtävät keskitettäisiin Tukesille. Tähän astihan Tukes on vastannut toimivien kaivosten turvallisuuden valvonnasta. Nyt viranomaistehtävämme koskisivat kaivosten toimintaa koko niiden elinkaaren ajan lähtien malminetsinnästä. Kaivostoimintaa harjoittavien yhtiöiden kannalta prosessi on selkeämpi kuin aikaisemmin, ja toisaalta informaation vaihto ja osaamisen hyödyntäminen sujuvat entistä paremmin, jos sekä luvat että turvallisuuden valvonta ovat saman tahon hallinnassa. Ehdotus korvaa vanhentuneen, vuodelta 1965 olevan lainsäädännön ja ottaa huomioon entistä paremmin muun muassa ympäristönäkökulmat, maanomistajien oikeudet ja kuntien vaikuttamismahdollisuudet. Esimerkiksi valtausoikeus korvautuisi valtausluvalla ja valtaajan velvollisuuksista ja oikeuksista säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Esiintymän hyödyntämiseen ja kaivoksen perustamiseen tarvittaisiin kaivoslupa, jonka ratkaisisi valtioneuvosto silloin, jos kaivosyhtiö vaatisi käyttöoikeuden lunastusta kaivosalueeseen. Kaivosturvallisuus perustuisi jatkossa kaivosturvallisuuslupaan ja sen kaivoksen johtamisjärjestelmälle asettamiin vaatimuksiin. Uudistuneen kaivoslain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2011 alusta Tukes-katsaus 15

16 Äärimmäisten turvallisuusvaatimusten ja maailman ensimmäisen fuusioreaktorin ITERIN huoltojärjestelmän testilaitteiston äärellä VTT:n tutkimusprofessori Veikko Rouhiainen (oik.) ja Tampereen teknillisen yliopiston professori Jouni Kivistö-Rahnasto. Turvallisuuden 16 Tukes-katsaus

17 Teksti ja kuva Aila Välikoski Tampere on Suomen turvallisuustekniikan keskus, jossa toimivat alan tutkimuksen ja koulutuksen kärkiyksiköt sekä kansallisesti keskeiset turvallisuusalan organisaatiot ja yritykset. Tukesin tulo vahvistaa entisestään seudun monipuolista turvallisuusklusteria. Osaamiskeskittymässä toimivat myös VTT, Tampereen teknillinen yliopisto TTY, poliisihallinnon ylintä koulutusta antava Tampereen yliopiston johtamistieteen lai tos ja Poliisiammattikorkeakoulu. Muita toimijoita ovat muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto, Työterveyslaitos, Valviran kemikaaliosaston tuoterekisteriyksikkö ja Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos. TTY on Suomessa ainoa turvallisuustekniikkaa, turvallisuusjohtamista ja riskienhallintaa pääaineena opettava yliopisto. Turvallisuusnäkökulmat kuuluvat niin tuotantotalouden, konetekniikan kuin ympäristö- ja energiatekniikan asiantuntijoiden koulutusohjelmiin. Linjauksissa tulee esiin alan monitieteisyys. Haaste on ihmisen, organisaatioiden ja teknisten järjestelmien yhteensovittaminen niin, ettei vaaratilanteita ja vahinkoja syntyisi. Tätä ei ratkaista yksin tekniikalla tai ihmisten johtamisella, vaan tarvitaan laaja-alaista turvallisuusosaamista, ja sen perustaksi jokin vahva teknisen puolen substanssiosaaminen, perustelee professori Jouni Kivistö-Rahnasto TTY:n Teollisuustalouden laitoksen Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu -yksiköstä. Tukka kärysi, taju meni ja työt jatkuivat Sähköisku voi viedä tajun tai näkökyvyn, se voi kärventää tukkaa ja lennättää miehen lattialle. Sähköammattimies tätä vähän ihmettelee, kunnes tokenee ja jatkaa töitään. Tällaiset tapaukset eivät saa sähköammattilaisia edes lääkäriin. TTY:ssä tehdyn tutkimuksen mukaan osa sähköalan ammattilaisista ei koe sähkön läsnäoloa riskiksi eikä seurauksiltaan vähäistä sähköiskua vaaratilanteeksi. Sähkötöiden vaaratilanteita selvittäneen tutkimuksen TTY toteutti yhteistyössä Tukesin kanssa. Tulosten perusteella on menossa uusi hanke, jossa sähköalalla työskenteleville työstetään www-sivusto internetiin vaarallisten työskentelytapojen ennaltaehkäisemiseksi. Yhteistyöhanke on esimerkki TTY:n monipuolisesta turvallisuusalan tutkimustoiminnasta. Tällä saralla on meneillään myös ajankohtainen, verkottuneen liiketoiminnan turvallisuuden kehittämiseen tähtäävä projekti. Turvallisuutta on perinteisesti johdettu insinöörinäkökulmasta hakien tiukkaa kontrollia yksiköiden johtamiseen. Verkottuneessa palvelutuotannossa tämä teollinen näkökulma ei välttämättä ole paras malli. Kehitimme teollisuuden palvelutuottajien käyttöön toimintatavan, jolla ne voivat suunnitella palvelunsa turvallisiksi ja johtaa turvallisuutta käytännön töissä. Malli on laaja, ja nyt työstämme siitä tiiviin käytännön työkalun. Sen avulla erilaiset yritykset voivat ottaa menetelmän tehokkaasti käyttöön, Jouni Kivistö-Rahnasto kertoo. Varmasti vaikka fuusioreaktorin ytimeen Turvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyvässä tutkimuksessa ja palveluissa VTT:ssä työskentelee Tampereella noin 120 asiantuntijaa. VTT:n vahvaa tamperelaisosaamis ta ovat muun muassa teollisuuden ja tuo tantoverkostojen riskien hallinta, turvallisuusjohtaminen ja yritysturvallisuus, jossa yhä keskeisemmin nousevat esiin safety-painotusten rinnalla security-näkökulmat. VTT:llä on Tampereella Riskien hallinta ja käyttövarmuus -osaamiskeskus sekä monipuoliset kone- ja laiteturvallisuuden asiantuntijapalvelut. VTT:n turvallisuustutkimuksen koordinoinnista vastaava tutkimusprofessori Veikko Rouhiainen toteaa, että yhteistyötä niin Turvallinen ratkaisu Tampere on Tukesille turvallinen ratkaisu, arvioi Tampereen kaupunkikehitysjohtaja Kari Kankaala, ja uskoo, että keskuksella on kaupungissa merkittävät kehittymismahdollisuudet. Tampereella on paljon alan tutkimusta ja yliopistotasoista koulutusta. Myös laaja teollisuus, jolla on jo ennestään luontevat yhteydet alueen tutkimuslaitoksiin, luo hyvät edellytykset Tukesin kasvulle kaupungissa. Tukesin siirtyminen Tampereelle on esimerkki siitä, että valtionhallinnon alueellistamisella on hyvät onnistumisen mahdollisuudet, jos otetaan huomioon siirrettävän yksikön menestymisen edellytykset eikä vain maantiede. Tukesin kuin muidenkin kumppaneiden kanssa on tehty ja tehdään laajalla rintamalla. Ajankohtainen esimerkki yhteistyökohteesta, jossa turvallisuus ja käyttövarmuus ovat avainsanoja, on Tampereelle rakennettu, maailman tähän asti vaativin koneenraken nuksen etäkäyttösovellus. VTT:n tutkimus hallissa toimii testilaitteisto, jonka avul la suunnitellaan ja testataan Ranskaan ra ken nettavan maailman ensimmäisen ITER-fuusioreaktorin huoltojärjestelmä. Työstä vastaavat VTT ja TTY, joka kehittää huollon ohjausohjelmistot. EU:n omistama ja VTT:n isännöimä ITERin etähuoltojärjestelmien tutkimusja kehitysympäristö on osa etäoperoinnin ja virtuaalitekniikoiden keskusta, ROViR ia. Sen kautta ITER-hankkeeseen liittyvän huippututkimuksen tulokset tuodaan nopeasti myös suomalaisten yritysten käyttöön. ITER-reaktorin huollossa etäoperoinnilla ja virtuaalitekniikoilla on keskeinen sija. Tutkimusympäristöä voidaan käyttää myös koneenrakennuksen ja voimaloiden suunnittelun ja huollon kehittämiseen. tutkimuskärki osaamiskeskittymässä Tampereella Tukes-katsaus 17

18 Esittelyssä tuuli tulonen Turvallisuusinsinööri Tuuli Tulonen haluaa kerätä ylläpitämäänsä vaurio- ja onnettomuusrekisteriin tiedot kaikista Tukesin toimialalla sattuneista onnettomuuksista. Toisaalta hänen työnsä vielä tärkeämpi tavoite on, että tapauksia ei edes sattuisi. Tieto Tukesin toimialalla sattuneesta onnettomuudesta voi löytyä VARO-rekisteriin myös päivälehdestä. Turvallisuusinsinööri Tuuli Tulonen toivoo, että kaikki vaaratilanteet tulisivat tietoon, sillä tietojen avulla voidaan estää vastaavia onnettomuuksia tapahtumasta. Teksti ja kuva Riikka Tietäväinen-Arola Tuuli Tulonen aloitti työt Tukesissa maaliskuussa Hän vastaa Tukesin vaurio- ja onnettomuusrekisterin eli VARO-rekisterin ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Näin lehdessä vastustamattoman työpaikkailmoituksen. Olin diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen tutkinut Tampereen teknillisen yliopiston tutkijana kymmenisen vuotta työturvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyviä asioita, ja työ, joka tarjoaa mahdollisuuden turvallisuuden kehittämiseen, kiinnosti kovasti. Tukes ja VARO olivat Tuloselle myös entuudestaan tuttuja. Tampereen teknillisen yliopiston Turvallisuustekniikan laitos toteutti Tukesille vuosina tutkimusprojektin, jossa selvitettiin sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmien syitä ja etsittiin keinoja tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Tulonen oli tutkimushankkeen projektipäällikkö ja hyödynsi silloin tutkijana muun muassa VAROsta löytyviä tietoja sattuneista sähkötapaturmista. Palkitsevinta palautetta on ollut kuulla, että alan sidosryhmät pitävät tutkimuksesta tehtyä Tukes-julkaisua sellaisena julkaisuna, joka alalla toimivien kannattaa työturvallisuudesta lukea. Saan yhä aiheesta luennointipyyntöjä. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että sähköasentajat poikkeavat turvallisiksi tiedetyistä työtavoista ja esimerkiksi työskentele- VARO vaaraa Onnettomuusrekisterin ylläpitäjä haluaa ehkäistä onnettomuudet vät jännitteisissä kohteissa kiireen vuoksi tai koska asiakas vaatii häiriöttömyyttä. Inhimillisiin tekijöihin vaikuttaminen on työturvallisuuden kannalta aina ajankohtainen haaste. Läheltä piti -tilanteetkin tiedoksi Tuuli Tulonen kerää, tallentaa ja jalostaa VA- RO-rekisteriin tietoja Tukesin toimialoilla sattuneista onnettomuuksista. Muun muassa kemikaali-, painelaite-, räjähde-, kaivos- ja sähköturvallisuuslainsäädäntö velvoittaa alojen toimijat ilmoittamaan tapaturmista Tukesille. Lisäksi Tulonen seuraa median onnettomuusuutisia ja hyödyntää pelastuslaitoksen onnettomuustietojärjestelmää. Ongelma on, että etenkään vähemmän vakavista onnettomuuksista tai läheltä piti -tilanteista tieto ei tule meille asti aktiivisesta seurannasta huolimatta. Saatetaan ajatella, että kun kukaan ei nähnyt ja suurta vahinkoa ei tullut, niin pudistetaan vain pölyt pöksyistä ja ollaan hiljaa. Aliraportoinnista on haittaa, sillä seuraavalla kerralla vastaava onnettomuus voi olla kohtalokas. Tulonen pitää VAROn tärkeimpänä tehtävänä juuri onnettomuuksien ehkäisemistä. Hänen työtehtäviinsä kuuluu myös rekisterin tietojen kokoaminen vuosittaisiksi tilastoiksi. 18 Tukes-katsaus

19 Aineistosta näkee, mihin suuntaan turvallisuus kehittyy. Se voi nostaa esille huolestuttavia trendejä ja paljastaa meille, missä on tarvetta tutkimukselle, tiedotukselle tai oppaille. VAROn tiedot tukevat myös Tukesin valvontatoimintaa ja tarkastuskäyntejä kertomalla, mitkä ovat olleet ongelma-alueita esimerkiksi prosessiteollisuuden laitoksissa. Yritykset voivat hyödyntää julkista VAROwebiä omassa ennakoivassa turvallisuustyössään tutkimalla toimialansa onnettomuustapauksia, Tulonen listaa. Hän haluaa, että jatkossa VAROa hyödynnetään entistä järjestelmällisemmin onnettomuuksien ennaltaehkäisemisessä. Vielä aika menee perehtymisessä uuteen työhön, mutta takaraivoon on jo noussut kehitysajatuksiakin. Osaksi asiantuntijoiden joukkoa Onnettomuustiedot ovat yksi Tukesin toiminnan vaikuttavuuden mittareista ja sen tarjoamien tietojen hyödyntäminen on koko talon asia, Tulonen sanoo. Uutena tukeslaisena hän on sukkuloinut kevään aikana ahkerasti Helsingin ja Tampereen toimipisteiden välillä tutustumassa Tukesin asiantuntijoihin ja heidän toimintaansa. Loksahdin heti osaksi joukkoa. On tärkeää, että vuorovaikutus toimii ja tunnen eri toimialojen parissa työskentelevät henkilöt, sillä tarvitsen erikoisasiantuntemusta onnettomuustietojen käsittelyssä. Toisaalta esimerkiksi prosessiturvallisuusryhmää kiinnostaa, mitä saan VAROsta selville vaikkapa viime vuoden kemikaalionnettomuuksista. Omaa asiantuntemustaan Tuuli Tulonen kehittää suorittamalla jatko-opintoja Tampereen teknillisellä yliopistolla. Myös yhteistyö talon ulkopuolisiin sidosryhmiin Suomessa ja maailmalla on tärkeää. Koska olen tehnyt pitkään tutkimusta alalla, monet tähän uuteenkin työhöni liittyvät toimijat, tutkimusorganisaatiot ja viranomaiset ovat minulle jo tuttuja. VAROa kehittäessäni tutustun vastaavaan onnettomuustutkintaan maailmalla. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri VARO Tukesin edeltäjä Teknillinen tarkastuskeskus kehitti rekisterin viranomaiskäyttöön. Rekisterissä on tällä hetkellä yli 5100 tapausta. Rekisteriin on tallennettu tietoja onnettomuuksien ja vaaratilanteiden kulusta, niihin vaikuttaneista tekijöistä ja niiden seurauksista. Rekisterin julkinen versio VAROweb löytyy Tukesin kotisivulta uusia tukeslaisia uusia julkaisuja YTL Johanna Salomaa-Valkamo on nimitetty viestintäpäälliköksi alkaen. DI Tuiri Kerttula on nimitetty tuote- ja laitteistovalvontayksikön (TL) johtajaksi alkaen. TkT Mikko Moisio on nimitetty yli-insinööriksi tuki- ja kehityspalvelut -yksikön (TK) tutkimus- ja kehitysryhmän päällikön tehtävään alkaen. TkT Mika Toivonen on nimitetty ylitarkastajaksi TL-yksikön sähkötuotteet -ryhmään alkaen. Merkonomi Marjo Pilve aloitti määräaikaisena toimistosihteerinä DI Tuuli Tulonen on nimitetty TK- yksikön t&k-ryhmään turvallisuusinsinöörin virkaan (VAROn ylläpito ja kehitys) FT Henna Ruuska on määräaikainen projektitutkija TK-yksikössä t&k-ryhmässä FM Pirjo Säle on nimitetty 1.4. alkaen ylitarkastajan virkaan TLyksikön mittauslaitteet ja jalometallituotteet -ryhmään. KTM Irene Utti on TK-yksikössä määräaikainen toimistosihteeri TkT Teemu Hartikainen on nimitetty 1.4. alkaen ylitarkastajan virkaan TL-yksikön sähkötuotteet -ryhmään (EuP-säädösten valvonta). Insinööri (AMK) Kari Siponen on nimitetty turvallisuusinsinööriksi TL-yksikköön pelastustoimen laitteet ja rakennustuotteet -ryhmään 7.4. alkaen. Merkonomi Sanna Liski on määräaikainen toimistotyöntekijä paineelliset järjestelmät -ryhmässä DI Marika Keskinen on nimitetty turvallisuusinsinööriksi sähkötuotteet -ryhmään ajalle DI Risto Joro on nimitetty yli-insinööriksi ja sähkötuotteet -ryhmän päälliköksi ajalle OTK Kirsi Talonen on nimitetty ylitarkastajaksi t&k-ryhmään ajalle Vaarallisten kemikaalien varastointi Palavien nesteiden säilytys myymälöissä (vain sähköinen versio) Käytä nestekaasua oikein, Använd flytgas rätt Sähkölaitteiden myynti ja maahantuonti Lakisääteisen metrologian käsikirja, Tukes-julkaisu 1/2009. Julkaisu löytyy osoitteesta: TUKES-julkaisut/ Oppaat löytyvät osoitteesta Painettuja versioita voi tilata osoitteesta tai verkkolomakkeella Tukes-katsaus 19

20 Mukana talkoissa Kevät on talkooaikaa toukotalkoot Toteuta kotonasi talotekniikan toukotalkoot! Tärkein työkalu talkoissa on tarkistuslista, jonka avulla varmistat, että kotisi talotekniset laitteet ja järjestelmät toimivat turvallisesti ja energiatehokkaasti. Huollettu talotekniikka kuluttaa vähemmän ja säästää selvää rahaa! Tarkistuslistat ja lisätietoa toukotalkoista saat osoitteesta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2009

Toimialan onnettomuudet 2009 Toimialan onnettomuudet 2009 Osa 1 Johdanto PL 66 (Opastinsilta 12 B) 00521 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin (Turvatekniikan

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Tuotteiden energiatehokkuus lainsäädännössä kohti älykkäitä verkkoon kytkettyjä sähkölaitteita

Tuotteiden energiatehokkuus lainsäädännössä kohti älykkäitä verkkoon kytkettyjä sähkölaitteita Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen 10.12.2015 Tuotteiden energiatehokkuus lainsäädännössä kohti älykkäitä verkkoon kytkettyjä sähkölaitteita Esityksen sisältö Tukesista lyhyesti

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2010 TÄSSÄ EI OLE HUOMIOITU KEVAKE-SIIRTOA 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Johtokunta hyväksynyt 14.3.2006 32.20. 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 285

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Tukesin laajenevat tehtävät ja

Tukesin laajenevat tehtävät ja Tukesin laajenevat tehtävät ja kehitysnäkymiä Seppo Ahvenainen 4.11.2009 PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN (09) 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI TUKESin tehtävät TUKES

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen 28.10.2013 Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot Sähkölaitteen merkinnät, tiedot ja ohjeet ENNEN SÄHKÖLAITTEEN MARKKINOILLE SAATTAMISTA ON VARMISTETTAVA,

Lisätiedot

Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen

Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen Koskee koko LVI-alaa... - Ekosuunnittelun ja energiamerkinnän perusteet lyhyesti - LVI-alaa koskevia

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Ekosuunnitteludirektiivin ajankohtaisia asioita. Kaisa-Reeta Koskinen Erityisasiantuntija Energiavirasto

Ekosuunnitteludirektiivin ajankohtaisia asioita. Kaisa-Reeta Koskinen Erityisasiantuntija Energiavirasto Ekosuunnitteludirektiivin ajankohtaisia asioita Kaisa-Reeta Koskinen Erityisasiantuntija Energiavirasto Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetusten vastuunjako Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetukset:

Lisätiedot

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla. Salotek Consulting Oy

Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla. Salotek Consulting Oy Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla Salotek Consulting Oy Seppo Salo Puh. +358 40 5107893 email: seppo.salo@salotek.fi www.salotek.fi Salotek Consulting Oy Yritys ja osaaminen Yrityksen toimialana

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle Kimmo Linnavuori Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu -

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - MUISTIVIIKKO 2016 IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - 17 Ikäihmisten asumisturvallisuus vinkkejä turvallisuuden parantamiseen Palotarkastaja Eerik Virtanen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Suomen Kuntaliitto ry / 24.9.2015 Yleistä Kuntaliitto toteaa, että Eduskunnan kirjelmä

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Lainsäädännöllinen tausta Yleinen turvallisuusvaatimus

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Turvallisuus ja kemikaalivirasto Simo Lehmusmies Trafin VAK päivä. VAK onnettomuusraportointi tieliikenteessä

Turvallisuus ja kemikaalivirasto Simo Lehmusmies Trafin VAK päivä. VAK onnettomuusraportointi tieliikenteessä Turvallisuus ja kemikaalivirasto Simo Lehmusmies 3.2.2016 Trafin VAK päivä VAK onnettomuusraportointi tieliikenteessä Tukes lyhyesti Ydintehtävät: valvonta ja toimeenpano, viestintä ja kehittäminen Perustettu

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähkö- ja hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Valvira valvoo terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valmistusta ja markkinoita sekä edistää käytön turvallisuutta. Valmistajat vastaavat siitä, että tuotteiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014 Kupiainen Niina 13.5.2014 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014 Työnjako kuluttajaturvallisuusvalvonnassa 1/3 Kuntien valvontayksiköissä keskitytään

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen

Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen Viranomaistyöryhmän raportti Tiedotustilaisuus 10.2.2014 Ylijohtaja Tuula Varis Työryhmän tehtävistä ja toiminnasta Laaja toimeksianto, jonka ytimessä viranomaisten

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS

ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS Asettamispäätös VM120:00/2015 Kunta- ja aluehallinto-osasto 2.12.2015 luonnos ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS Asettaminen Toimikausi Valtiovarainministeriö on tänään asettanut aluehallintovirastojen ohjausryhmän

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp Eduskunnan talousvaliokunta 18.3.2016 Sari Rapinoja TEM Hissiturvallisuussäädösten nykytilanne 1) Sähköturvallisuuslaki (410/1996)

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne

Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings (COMBI), Tampere 28.1.2016 Jyrki Kauppinen EPBD direktiivin toimeenpano

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen Poistumisreittien merkitseminen ja valaiseminen Käsitteitä Turvavalaistus Poistumisvalaistus Varavalaistus Poistumisreittivalaistus Avoimen alueen valaistus Riskialttiin työalueen valaistus Opasvalaisimet

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Kuinka hyvin hallituksissa tiedetään, mitä asukkaat odottavat ja tarvitsevat? Tehdäänkö päätöksiä tämän tiedon

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Valtiokonttori 1 (23) Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät 23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen 16.2.2017 Alueelliset nuorisotyöpäivät Mikä muuttuu julkisen hallinnon rakenteen muutoksen iso kuva Ministeriöt

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta

Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta 17.2.2015 Sisältö 1. Ketä velvoite koskee? 2. Määräaika 3. Yrityksen energiakatselmuksen sisältö 4. Kohdekatselmukset 5. Kohdekatselmuksien sisältö 6.

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Kauppakeskusten riskienhallinta verkostojohtamisen näkökulmasta

Kauppakeskusten riskienhallinta verkostojohtamisen näkökulmasta Kauppakeskusten riskienhallinta verkostojohtamisen näkökulmasta Raija Järvinen tutkimusjohtaja/hse, ma. professori/tse 3.9.2008 Turvallisuusmessut, Tampere TUTKIMUSHANKKEEN TAUSTAA Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot