ItäMaito. Edullista. Korhoset tuottavat 1/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ItäMaito. Edullista. Korhoset tuottavat 1/2013"

Transkriptio

1 ItäMaito 1/2013 Umpikauden rehustus rakentaa tuottavuuden s. 14 ItäMaidon hallituksen uudet jäsenet s. 20 Meijerin myymälä tärkeä maitotiloille s. 24 Korhoset tuottavat Edullista energiaa

2 1/2013 Kuva: Taina Voutilainen Katse kannattavuuden kulmakiviin... 3 Pihatto miestä myöten...4 Maitoa omalla sähköllä...6 Tavoitteena tarkempi energiatalous...8 Energiakustannus voi yllättää...10 Annikka Hurme siirtyi myynnistä teollisuuden ohjaksiin Umpikausi on lypsykauden tärkein vaihe Panosta umpikauden ruokintaan Tavallinen resepti toimii umpeenlaitossa Uusia jäseniä osuuskunnan hallitukseen Kauppatoiminta pysyy ytimessä...23 Meijerin myymälästä maidon makuja ja tekotarpeita Uutispaloja E-maidon tuottajia juhlittiin Smolnassa Myynnin ammattilainen palasi omien joukkoon Suomimaidolla menestyksen avaimet Maitoparran kesäinen retki Työolot muuttuivat paremmiksi. Pihatto olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin, sanoo Mikko Lyyra yhden robotin pihatossaan. Johtaja Annikka Hurme siirtyi huhtikuun alussa Valion teollisuuden ohjaksiin. Kuva: Taina Voutilainen Kansi Maitotilan isäntä Jouni Korhonen Nurmeksesta tekee sähköä hakkeella. Kuva: Vesa Martikainen Hiihtäjä Kerttu Niskasesta maito on mainio palautusjuoma. ItäMaidon hallituksen neljä tuoretta jäsentä tuovat päätöksentekoon monipuolista kokemusta. Julkaisija Osuuskunta ItäMaito Päätoimittaja Taina Voutilainen Toimituskunta Ilpo Lukkarinen, Mirja Koutonen, Jarno Kämäräinen, Riitta Pasanen, Arja Rissanen Tuotanto Raila Aaltonen, alkukirjain.fi Ulkoasu ja taitto Päivi Liikamaa, Paino PunaMusta Oy, Seuraava ItäMaito-tiedotuslehti ilmestyy viikolla 45. ItäMaito 2 ItäMaito 1 / 2013

3 Pääkirjoitus Katse kannattavuuden kulmakiviin Vuonna 2012 Valion liikevaihto ylitti ensimmäisen kerran kaksi miljardia euroa ja tuottajille maksettu maidon hinta kohosi kaikkien aikojen ennätykseen. Vuosikymmeniä kestänyt tuotekehitystyö ja etenkin viimeisten vuosien panostukset markkinoihin näkyvät. Ero keskimääräiseen eurooppalaiseen tuottajahintaan kasvoi viime vuonna 12 senttiin. Valion markkinastrategia on Euroopassa täysin omalla tasolla. Tilitoimistoilta saatujen tietojen mukaan maitotilojen tulokset nousivat viime vuonna. Todennäköisesti tähän vaikuttaa eniten juuri tuottajahinnan nousu. Myös investointivaje voi selittää osan kehityksestä: tiloilla ei ole uskallettu investoida tulevaisuuden ollessa epävarma. Vaikka maidon tuottajahinta on historiallisen korkealla, on tiloilla tuntunut, ettei kassavirta riitä rahoittamaan tuotantoa ja perheen yksityistä kulutusta. Maitotilojen kehitys on johtanut siihen, että talouden hallinta on entistäkin tärkeämpää. Lyhyellä tähtäimellä maksuvalmius on pidettävä kunnossa, mutta etenkin pitkällä tähtäimellä kokonaiskannattavuuden parantaminen korostuu. MTT taloustutkimuksen mukaan maitotilojen kannattavuuskerroin on keskimäärin 0,6, eli viljelijäperhe saa palkakseen vain 60 prosenttia maataloustyöntekijän keskiansiosta ja sijoitetun pääoman korosta. Kannattavuutta ei enää voi paikata viljelijäperheen selkänahasta työpäivää jatkamalla tai metsän hakkuusäästöjä käyttämällä. Valio maksaa maidosta omistajilleen kaiken sen, minkä kestävästi voi. Maitotilan toimintatapaa tarkastelemalla voidaan kannattavuutta kuitenkin parantaa. Tässä lehdessä on käsitelty muutamia kannattavuutta parantavia seikkoja. Esimerkiksi energian hinta on noussut voimakkaasti. Halvan energian aikana tehtyjä investointeja ei ole arvioitu energiankulutuksen mukaan, vaan muista lähtökohdista. Tilan tuotantoa järjestelemällä ja tehostamalla voidaan saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä. On erittäin tärkeää saada maitotilojen energiankulutuksesta tutkittua tietoa, jota voidaan soveltaa käytäntöön. Vuosi 2013 on nimetty Ruokinnan vuodeksi. Yksi painopistealue on umpilehmien ruokinta. Usein ummikit saavat lypsyssä olevien lehmien tähteitä tai jotain muuta epämääräistä rehua. Poikimahalvaukset, jälkeisten jäännit, hedelmällisyysongelmat ja heikentynyt utareterveys saattavat johtua tästä. Onnistuneella ummessaoloajan ruokinnalla pystytään pitämään lehmä pitempään karjassa ja parantamaan kannattavuutta merkittävästi. Tulevaisuuden edellytykset maidontuotannolle riippuvat tietenkin yksittäisestä tilasta, mutta myös koko tuotantoketjun tilasta. Jalostuksen ja myynnin on oltava tasolla, joka tuo lisäarvoa maidontuottajille. Jos maidon hinta on hyvä, uskaltavat tilat myös investoida tuotantoon. Ilman investointeja hiipuu koko elinkeino. Erittäin tärkeää on löytää keskikokoisille ja sitä pienemmille tiloille toimiva malli kehittää toimintaansa. Maitoketjun kannalta kaikki investoinnit ovat tärkeitä, niin uusien yksiköiden perustaminen kuin pienet, tuotanto-olosuhteita parantavat korjaukset. Viime vuoden lopulla ItäMaidon hallinnossa tapahtui varsin merkittäviä muutoksia. Hallituksesta jäi pois kolme pitkän ja ansiokkaan uran tehnyttä luottamusmiestä, Olli Laaninen, Kimmo Kemppainen ja Kari Piironen. Kaikille luopuneille suuret kiitokset maidontuottajien hyväksi tehdystä työstä. Tiiviissä yhteistyössä henkilökunnan kanssa saavutettiin niitä tavoitteita, joita fuusiolla haettiin. Jo toisena toimintavuotenaan ItäMaito oli Valio-ryhmän paras osuuskunta tilityskyvyllä mitattuna. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Tätä kirjoitettaessa hanget ovat vielä korkealla ja hiihtokelit mitä parhaimmat. Ei liene liikaa toivottu, jos odottaisi tulevasta kasvukaudesta säiden puolesta helpompaa kuin viime kesä oli. Kiireinen kesä tuntuu meistä kaikista helpommalta, jos ei tarvitse murehtia asiaa, johon itse ei voi vaikuttaa. Jarno Kämäräinen ItäMaidon hallituksen puheenjohtaja Valion hallintoneuvoston jäsen Maitotilan isäntä Kiuruvedeltä ItäMaito 1 /

4 Mikko Lyyran otteista näkyy, että hän pitää lehmistä ja kohtelee niitä arvostaen. Kotitilalle noussut yhden robotin selkeä pihatto on nuoren maidontuottajan toivetyöpaikka. Teksti ja kuvat Taina Voutilainen Pihatto miestä myöten Mikko Lyyra on käynyt Ylä- Savon Ammattiopiston Peltosalmen yksikössä karjatalouden ammattikurssin. Sitä ennen hän oli kolme vuotta töissä Kome Oy:n Iisalmen yksikössä. Palkkatyö oli silmiä avaava kokemus. Näin, mistä raha tulee, ja opin huomaamaan, miten työn tekemistä voi tehostaa ja työtapoja vaihdella. Ihmistuntemuskin kehittyi aivan eri tasolle verrattuna siihen, että olisin jäänyt suoraan kotitilalle. Lappalan tila on ollut suvun hallussa yli sata vuotta ja kuulunut karjantarkkailuun yhtä kauan. Tuvan seinällä on kestävien lehmien saamia tunnustuksia. Tilasta tehtiin yhtymä vuonna 2010 ja isännyys siirtyy kokonaan Mikolle tämän vuoden lopussa. Vaihtoehtona vaiheittaiselle sukupolvenvaihdokselle oli, että tuotantoa ruvetaan ajamaan alas, sanoo äiti Hannele. Mikko muistelee ensimmäisen vuoden maitotilayrittäjänä olleen ihmettelyä. Sit- ten ryhdyttiin toimeen ja alettiin kunnostaa peltoja poistamalla kiviraunioita ja yhdistämällä lohkoja. Lisäksi hankittiin oma kaivuri, jolle löytyi töitä peltoraiviolta sekä tulevan navetan pohjalta. Kymmenen vuoden kuluessa tilalla on tavoitteena 100 hehtaarin peltoala. Yhden miehen työpaikka Navetta uusitaan kerran sukupolvessa, toteavat Lyyrat. Minä ehdin kyykkiä parsinavetassa kaksi vuotta. Se ei ole ihmisille eikä lehmille hyvä työpaikka, Mikko sanoo. Lappalan tila on ollut suvun hallussa yli sata vuotta. Lappalan tilan vanha navettaosa remontoidaan ensi kesänä ja parsielämä loppuu kokonaan. Lehmille tehdään kesäksi reilun hehtaarin jaloitteluale, jossa ne voivat ulkoilla oman halunsa mukaan. Työn keventämisen takia Mikko päätyi robottilypsyyn. Tarkoituksena oli tehdä yhden miehen navetta. Peltoala ja maaston muodot rajoittivat navetan koon yhteen robottiin. Erillisruokinta jatkuu toistaiseksi. Säilörehu jaetaan pienkuormaimella, täysrehun lehmät saavat kioskeista ja herkkuannoksen sekä kivennäiset robotilta. Varaus aperuokintaa varten on olemassa, Mikko Lyyra kertoo. Laitteille ja komponenteille on tarkoitus rakentaa oma hallinsa lähivuosina. Viiden kuukauden urakka Mikko kertoo yksinkertaista navettamallia hakiessaan päätyneensä suoraan Risto Korolaiseen suunnittelijana. Tämän yksinkertaisempaa navettaa on vaikea tehdä. 4 ItäMaito 1 / 2013

5 Lyyran tilan uuden pihaton Ilma on raikas ja keväinen aurinko valaisee navetan verhoseinien ja valoharjan läpi. nä tehtävän remontin. Valtaosa remonttitarvikkeista on jo hankittu, nuori isäntä toteaa. Mukavat olot lehmille ja hoitajille Navetan käyttöönoton sujumista Lyyrat kuvailevat kohtalaiseksi. Jonkun opetuslehmän olisi voinut ostaa robottinavetasta näyttämään muille navetassa kiertämisen mallia, sanoo Mikko. Hitaimmalla omin päin lypsylle menoon kului pari kuukautta. Onneksi käynnistysvaiheessa lehmiä oli suhteellisen vähän ja hiehojen poikimaruuhka osui marraskuulle. Maidon laatu on säilynyt erinomaisena. Suunnitteluvaiheeseen kului vuoden verran. Sen aikana Mikko kävi tutustumassa erilaisiin ratkaisuihin. Pienempiä navettamalleja on aika vähän. Nyt voisin tehdä uusintavierailuja muille robottitiloille ja kysellä lisää kokemuksia. Luvat ja piirustukset olivat valmiina 2012 alkuvuodesta. Toukokuun 1. päivänä ruvettiin tekemään navetan pohjaa. Routa suli yllättävän hitaasti ja aiheutti yhden nurkan painumisen, mutta siitäkin pohjan teossa selvittiin. Syyskuun 18. päivänä lehmät pääsivät uuteen navettaan. Toisesta säilörehun korjuusta en muista mitään, Mikko Lyyra tunnustaa, mutta toteaa rehun tuoksuvan raikkaalta ja olevan yllättävän kuivaa. Kustannusarvio ylittyi hiukan, kun tuli rakennettua betonilaattaa ja muita hienouksia. Ne jos olisi jättänyt pois, ja olisi ollut normaali kesä, budjetti olisi pitänyt. Parsipaikan hinnaksi tuli noin kymppitonni. Hinta sisältää uuden navetan lantavarastoineen sekä vanhan navetan ensi kesä- Lappalan tila, Iisalmi l Mty Lyyra: Mikko, Hannele ja Ensio l Pihatto rakennettu 2012, robottilypsy, erillisruokinta, syvät lantakourut, ritilät ja Puuha-Pete. Vanha navetta remontoidaan nuorkarjatiloiksi l Eläimiä (lehmät / nuorkarja) noin 50, makuuparsia 51, nuorta karjaa tällä hetkellä noin 30, sonnivasikat lähtevät terneinä Atrialle l Keskituotos kg l Ruokinta: pyöröpaalisäilörehu jaetaan pienkuormaimella, täysrehu kioskeista ja robotilta l Tilalla työskentelevät: navetassa Mikko, Ensio mukana peltotöissä l Viljelyala 60 ha, pääasiassa nurmella, vähän vihantarehuksi korjattavaa suojaviljaa Mikon mukaan lehmät ovat paljon rauhallisempia ja onnellisempia liikkuessaan vapaana. Poikimisetkin ovat helpompia. Parsinavetasta siirtyi kuitenkin joitakin sorkkaongelmia pihatto-olosuhteisiin. Lisäksi utareterveys huolestuttaa. Maidon laatu on kuitenkin säilynyt erinomaisena ja tulehduksia on ollut vain muutama. Tankkimaidon soluluku vaihtelee sadan tuhannen molemmin puolin. Lehmien keskituotos on tällä hetkellä noin kiloa, mutta parsinavetan taso, kiloa, saavutetaan lehmien keski-iän noustessa. Kyykkimisen aika historiaan Työolot muuttuivat paremmiksi, iloitsee Mikko. Ei ole polvet eikä selkä enää kipeä ja olo paranee entisestään, kun vanha parsinavetta saadaan korjattua. Pihaton makuuparsien puhdistus on parsinavettaan verrattuna helppoa, kun ne ovat parikymmentä senttiä lantakäytävän yläpuolella. Uuden navetan suunnittelijoille Mikolla on vinkki: erottelutilan riittävyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Vähän tätä pitempään navettaan saisi omat erottelukarsinansa kiimaisille ja robotille haettaville. Toimiva ilmanvaihto on tärkeä tekijä myös työolojen kannalta. Toteutimme luonnollisen ilmanvaihdon. Poistoilma kulkee valoharjan kautta ja tuloilma tulee paljeverhoseinien läpi. Pihattoratkaisu olisi pitänyt toteuttaa jo parikymmentä vuotta sitten, Mikko Lyyra toteaa. ItäMaito 1 /

6 Korhosten sähkönja lämmöntuotanto mahtuu noin 15 neliön konttiin hakesäiliön vieressä. Vasta muutama maatila Suomessa tuottaa sähköä puuhakkeella. Oman käytön yli menevän sähkön voi myydä sähköyhtiölle. Teksti ja kuvat Vesa Martikainen Maitoa omalla sähköllä Jouni ja Eini Korhosen tavoitteena Nurmeksen Savikylässä on tuottaa yli miljoona litraa maitoa puuhakkeella tuotetulla sähköllä ja lämmöllä. Edullisemman energian lisäksi he panostavat myös sähkön säästämiseen, ja esimerkiksi lypsetystä maidosta saadaan talteen liki kolmekymmentä astetta hyötylämpöä. Korhosten vuonna 2007 valmistuneessa kahden robotin navetassa lypsää 160 lehmää, ja maitoa kertyy vuodessa liki 1,4 miljoonaa litraa. Hiehojen ja muun nuoren karjan kanssa eläimiä on kaikkiaan yli 300. Tähän asti navetan välivarasto, vasikkaosasto ja maitohuoneet ovat lämminneet sähköllä. Myös lypsyrobotit tarvitsevat kuumaa pesuvettä, ja maatalouden sähkönkulutus on ollut kilowattituntia vuodessa. Tilan yhteydessä on myös Korhosten pääosin omistama, öljyllä lämminnyt Ylä-Karjalan Korjaamo Oy. Jatkossa kaikki lämpö ja pääosin myös sähkö on tarkoitus tuottaa kempeleläisen Volter Oy:n puuhakkeen kaasutukseen perustuvalla omasähkölaitoksella. Pääasia on saada maatalouteen edullisempi energiamuoto. Kuitenkin olisin tehnyt lämpölaitoksen ja en usko, että tämä sähköntuotanto on nyt huono juttu, Jouni Korhonen tuumaa. Hakkeen laatu ratkaiseva Omasähkölaitos hakevarastoineen ja lämpöputkituksineen valmistui joulukuun alussa. Laitoksen lämpöteho on 100 kilowattia ja sähköteho 40 kilowattia. Kustannusarvio oli euroa, josta ely-keskuksen avustuksen pohjaksi hyväksyttiin noin euroa. Korhosilla kustannuksia nosti muun muassa isot lämpöputkitustyöt. Alle kustannusarvion menee, Jouni kertoo. Omasähkölaitosten hinnat verottomina alkavat eurosta. Volter Oy:n toimitusjohtaja Jarno Haapakoski arvioi, että sähköä on mahdollista tehdä ainakin noin kilowattituntia vuodessa. Laskelmien mukaan navetan sähköntarve alenee lämmitysmuutoksen myötä kilowattituntiin. Kaasutettavalla hakkeella on kovat laatuvaatimukset: tasapalaista, ei oksia tai hienoainesta ja kosteus enintään 18 prosent- 6 ItäMaito 1 / 2013

7 Energia Eini Korhonen tarkistaa lehmille menevän juomaveden lämpötilan. Hake kaasutetaan, kaasu jäähdytetään ja johdetaan Sisun kaasukäyttöön paranneltuun dieselmoottoriin, joka pyörittää sähkögeneraattoria. Lämpö otetaan talteen veteen moottorin, kaasun ja pakokaasun jäähdyttämisestä. Maidossa on paljon lämpöä, joka kannattaa ottaa talteen. tia, muuten laitoksen turva-automatiikka katkaisee kaasutusprosessin. Sopivaa haketta onkin parasta tehdä karsitusta kokopuurangasta. Kosteusvaatimus teki tenän laitoksen täydelle käytölle alkuvuodesta, sillä kesken talvea ei ollut saatavilla riittävän kuivaa haketta. Kaikki on kuitenkin Korhosten mukaan toiminut kuten suunniteltu, kun kuivaa haketta on ollut. Kevätaurinko kuivaa haketta Hakkeen saanti on nyt varmistettu omalla kuivaamolla, jossa laitoksen tuottamaa lämpöä puhalletaan lattian ja hakkeen läpi. Kesällä kuivataan talven tarpeet, jolloin myös lämpö tulee järkevään ja kannattavaan käyttöön. Maaliskuun lopulla Jouni odotteli säiden lämpenemistä. Jo auringon lämpö riittää kuivaamaan haketta puhaltimen avulla. Kunhan vain pääsen sitä kuivaamaan, niin laitos kyllä pyörii, ja sitten sitä ei kyllä sammutetakaan. Laskelmien mukaan takaisinmaksuaika on ostohakkeella kymmenen vuotta. Omalla hakkeen teolla se putoaa seitsemään. Sähkön hinnaksi on ynnätty ostohakkeella 0,10 euroa kilowattitunnilta ja lämmön 0,08 /kwh. Takaisinmaksuajan jälkeen sähkön hinnan voi laskea tasolle 0,035 /kwh ja lämmön 0,030 / kwh. (alv 0 %) Katolla tilaa aurinkopaneeleille Korhoset ovat satsanneet myös sähkön säästöön. Maidosta otetaan lämpö talteen lämmönvaihtimella. Noin asteinen maito jäähtyy alle kymmeneen asteeseen, ja talteen otetuilla asteilla lämmitetään lehmien juomavesi. Nyt maidon jäähdytyksen tarve on myös pienempi, ja arvioitu energiasäästö on kilowattituntia vuodessa. Jouni ihmettelikin, että systeemi tuli rakennettua vasta nyt, vaikka maitoa on tuotettu uudessa navetassa jo kuusi vuotta. Navettaan asennettiin yliopiston opiskelijan tutkimustyönä laitteisto, jolla seurataan sähkön kulutusta käyttöpisteittäin. Minuakin kiinnostaa, meneekö sähkö robotteihin, valaistukseen vai minne. Kun näkee mihin se menee, niin sitä yrittää sitten pienentää, Jouni tuumaa. Hakkeellakaan ei kannata tehdä sähköä tuhlattavaksi. Tilan energiaselvityksen mukaan navetan loisteputkien vaihto energiansäästölamppuihin tehostaisi myös energian käyttöä. Navetalla on kattopinta-alaa parituhatta neliötä. Suunta on myös sopivasti etelään. Luulen, että ennen pitkää katolla töröttää ne aurinkopaneelit, Jouni Korhonen sanoo. Kannattavuus vain paranee Hakelämmitys on maatiloilla arkipäivää, mutta oma sähköntuotanto puuhakkeella on Suomessa alkusenteillään. Korhosten lisäksi vain Palikaisten kartanossa Somerolla tehdään sähköä puuhakkeella. Siellä konttiin pakatun sähkölaitoksen toimitti Gasek Oy. Pienimuotoisessa sähköntuotannossa lämmölle on oltava käyttö, sillä sähkön tuotannon hyötysuhde on selvästi lämmön tekoa huonompi. Suomessa oman sähkön tekemisen pitää perustua ostosähkön korvaamiseen, Jarno Haapakoski sanoo. Oman sähkön kannattavuus paranee, jos sähkön hintaan kaavaillut jopa kymmenien prosenttien korotukset toteutuvat. Piensähkön tuotannon syöttötariffi kohentaisi kannattavuutta entisestään. Korhosten sähköntuotantoa esiteltiin yleisölle viime joulukuussa, ja senkin jälkeen tutustujia on riittänyt. Jouni Korhonen ei vielä tiedä muita omasta sähköstä innostuneita maidontuottajia mutta uskoo, että heitä löytyy, kunhan sähkölaitos saadaan kunnolla tulille. ItäMaito 1 /

8 Energia-alan tietohanke Savossa järjestää tutustumis - matkoja, joilla näkee eri energiantuotannon vaihtoehtoja. Tavoitteena Energian hinnan nousulla on suuri vaikutus maito tilojen tuotantokustannuksiin. Onko sinun tilallasi hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, kuten maidon esijäähdytykseen sopivaa kylmää kaivovettä? tarkempi energiatalous Mikko Nurhonen Energia-asinatuntija, ProAgria Etelä-Savo Polttoöljyjen hinnat ovat nousseet 0,30 eurosta yli euroon litralta tällä vuosituhannella. Sähkön hinta on kaksinkertaistunut. Tuotantokustannusten nousu syö suoraan maatilayrittäjien tulosta. Tämän takia monilla tiloilla on mietitty kovasti energia-asioita. Lämpöpumpuilla tuotettava lämpö ja samalla mahdollisesti hyödynnettävä kylmä on tullut yhä kilpailukykyisemmäksi pienillä ja keskikokoisilla maatiloilla. Maalämmöllä tehty lämpö on suunnilleen samanhintaista hakelämmön kanssa. Lämpöenergiaa kuluu suoraan navetan lämmityksessä ja ilmanvaihdossa ja epäsuorasti maidon jäähdytyksessä ja valaistuksessa. Lämmön talteenotto ilmanvaihdossa ja maidon jäähdytyksessä pienentää energiankulutusta lämmityksen osalta jonkin verran ja on järkevä toteuttaa uusissa Lämmönvaihtimen hyödyntäminen maidon jäähdyttämisessä Vesisäiliö Lehmä Juomavesi Tilaisäiliö Levylämmönvaihdin Lypsykone Kaivovesi Lähde: Mirva Pietilä, Opinnäytetyö Seinäjoen ammattikorkeakoulu. 8 ItäMaito 1 / 2013

9 Energia Yleisimpien lämmitysenergioiden hinta pienostajille snt/kwh Sähkö Öljy 75 % Pelletti 75 % Maalämpö COP=3 Kaukolämpö kiinteistöissä sekä keskikokoisissa ja suurissa kohteissa myös jälkikäteen. Pienehköissä navetoissa lämmön talteenoton kannattavuus on pienempi. Maidon jäähdytyksen energia voidaan siirtää esim. tuloilman lämmitykseen tai juomaveden esilämmitykseen. Suurin hyöty tulee, jos lämmitettävä aine on alhaisessa lämpötilassa. Jäähdytysvettä porakaivosta Maidon esijäähdytys onnistuu myös kierrättämällä porakaivon vettä lämmönvaihtimessa, ennen varsinaista maidonjäähdytintä. Esijäähdytyksellä voidaan vähentää jäähdytyksen energiatarvetta jopa yli 50 prosenttia. Vettä pumpataan kaivosta lämmönvaihtimelle, joka jäähdyttää maidon ja lämpenee itse. Lämmennyt vesi voidaan varastoida säiliöön eläinten juomavedeksi ja/ tai johtaa takaisin kaivoon, jos juomavesisäiliö on tullut täyteen. Mikäli kaivovettä kierrätetään lypsyn aikana reilusti enemmän kuin lypsettävä maitomäärä on, maito voi jäähtyä lähes kaivoveden lämpötilaan. Kylmää on tarjolla kaivossa niin talvella kuin kesällä. Kaivoa ei kuitenkaan voi käyttää ainoana jäähdytyslaitteena. Hybridilämpöä ja -kylmää voidaan lisäksi maitotilalla tehdä lämpöpumppujen avulla. Mikäli tilalle hankitaan yksi tai useampi maalämpöpumppu ja lämmönkeruuputki kaivetaan maaperään, voidaan lämmönkeruuputken kylmää hyödyntää esim. vihannesvarastojen jäähdytykseen syksyllä. Samalla lämmönkeruuneste lämpenee ja lämpöpumpun lämpökerroin paranee. Maalämmön kylmäpuolta voidaan hyödyntää lähes ilmaiseen jäähdyttämiseen kaikissa tiloissa. Helpoin on puhaltaa puhallinpatterin läpi kylmä toivottuun tilaan. Myös neste-nestelämmönvaihdin on mahdollinen. Ilmaista energiaa onko sitä? Maaperä vesistöineen sekä ilmakehä ovat loputon ilmaisen energian lähde. Näitä energiamuotoja ei Suomessakaan veroteta, ainakaan tällä hetkellä. Energia on vain muutamia sekunteja lainassa esim. kiinteistöjen lämmityksessä ja se luovutetaan takaisin luontoon samalla teholla kuin sitä käytetään. Ilmaisenergian hyödyntämiseen tarvitsemme usein lämpöpumpun siirtämään energiaa matalammasta lämpötilasta korkeampaan ja myös päinvastoin. Siirrettäessä energiaa korkeampaan lämpötilaan hyödynnämme sitä mm. lämmityksessä ja käyttöveden lämmityksessä. Samalla voimme hyödyntää syntyvää kylmää jäähdytykseen. Kompressorit ja kiertovesipumput toki käyttävät sähkönä osan energiasta. Ilmanvaihdon säätäminen ja lämmön talteenotto tulevaan ilmaan tai käyttöveteen tuo navetassa kohtalaisen suuretkin säästöt. Liian suuri ilmanvaihto tuo vedon tunnetta ja hukkaa energiaa. Ilmanvaihtokojeiden säätö ja ohjelmointi vuorokauden eri ajoille kannattaa. Ilmanvaihdon ohjaamiseen on hyvä käyttää lämpötilasäädön lisäksi ohjausta hiilidioksidimäärällä. Tällöin haitalliset kaasut, kuten hiilidioksidi, metaani ja ammoniakki saadaan poistettua tarkemmin. Ota energiasuunnitelma avuksi Maatilan energiasuunnitelma voi auttaa vähentämään sähkön, lämmön tai polttoaineiden kulutusta merkittävästi. Tarkastelu tehdään erikseen asuinrakennuksen, tuotantorakennusten ja viljelytoiminnan Kohti paikallista energiaa zenergiaratkaisut maaseudulla on energia-alan informaatio hanke, joka jatkuu vuoden 2014 loppuun Etelä- ja Pohjois-Savon alueilla. Pääkohderyhmänä ovat maaseudun pienyrittäjät, joille annetaan uusinta puolueetonta tietoa, lisätään tietämystä energiavarojen kestävästä käytöstä, paikallisista uusiutuviin energiavaroihin perustuvista energiaratkaisuista sekä yhteistyömahdollisuuksista energiahuollossa. Hanke järjestää tiedotustilaisuuksia ja teemapäiviä, välittää tietoa ja vierailee maaseudun yrityksissä. Hanke myös kartoittaa vaihtoehtoisten energiamuotojen investointimahdollisuuksia sekä järjestää tiedotus- ja seminaarimatkoja tutustumaan uusimpiin teknologiavaihtoehtoihin, edelläkävijöiden ratkaisuihin ja parhaisiin käytäntöihin. zota yhteyttä: Mikko Nurhonen, Mikkeli, Jukka Sairanen, Savonlinna, Olli Pitkänen, Savonlinna, Heikki Paunonen, Kuopio, osalta. Energiakäytön tehokkuutta verrataan vertailulukuihin mm. tuotettua tuotekiloa kohti tai kulutusta neliömetriä, eläinpaikkaa tai esim. hehtaaria kohti. Suunnitelmassa annetaan kehitysehdotuksia, jos niitä tulee ilmi. Ne voivat liittyä mm. rakennusten kuntoon tai energiatehokkaampiin työtapoihin. Myös toimet tuotoksen tai satotason nostamiseksi tai investointi uusiin tekniikoihin tai lämmitysjärjestelmiin voivat parantaa maatilan energiatehokkuutta. ItäMaito 1 /

10 Energia Energiakustannus voi yllättää Mika Turunen, MTY:n osakas, Rautavaara Useilla maitotiloilla energiassa piilee suuri säästömahdollisuus. Merkittäviä säästöjä voi saavuttaa paitsi investoimalla energiaa säästäviin laitteisiin, myös muuttamalla käyttötottumuksia. ProAgrian tekemissä maatilojen energiasuunnitelmissa maidontuotannon energiankulutukseksi on arvioitu yli 300 kilowattituntia maitotonnia kohden. Kun polttoöljyn ja sähkön keskihinnaksi arvioidaan 10 senttiä kilowattitunnilta, tulee energiakustannukseksi kolme senttiä per maitokilo. Energiankulutuksen vaihtelu on suurta. Joillain tiloilla kustannus on viisi ja joillain alle sentin maitokilolta. Merkittäviä säästöjä voi saavuttaa investoimalla energiaa säästäviin laitteisiin ja muuttamalla käyttötottumuksia ja -olosuhteita. Saksassa energiankulutuksen arvioidaan olevan alle kolmannes suomalaisesta, mikä antaa saksalaisille kahden sentin kilpailuedun. Huonetilojen lämmitystarve selittää vain pienen osan tuosta erosta. Paljasta navetan energiasyöppö Tuotannon suurin energiasyöppö saattaa olla mikä tahansa toiminto: lypsy, maidonjäähdytys, valaistus, vedenlämmitys, Energiansäästötoimet voivat tuoda muutakin hyötyä. ilmanvaihto, lannanpoisto, ruokinta tai lämmitys. Yleensä suurimmat säästöt voi saavuttaa suurimmissa kulutuskohteissa. Säästömahdollisuuksien selvitys kannattaa aloittaa arvioimalla energiankulutus kulutuskohteittain. Aina ei tarvitakaan tarkkaa kulutusarviota säästökohteiden löytämiseksi, vaan yleisillä luvuilla laskenta riittää. Karkeankin kulutusarvion pohjalta voi lähteä suunnittelemaan säästöjä. Arviota saadaan tarkennettua käyttämällä tilakohtaisia lukuja: lamppujen määrä, lämpimän veden kulutus, traktorin tankkauskirjanpito, käyttöajat, säilörehun laatu jne. Esimerkiksi paaleista apetta tehtäessä voidaan arviossa käyttää jonkin verran taulukkoarvoa suurempaa kulutusta. Kun tätä arviota verrataan yleisiin lukuihin, nähdään missä toiminnoissa tilan energiankulutus eroaa normaalista. Vaikka energia on merkittävä maidontuotannon kustannus, se on kuitenkin pieni verrattuna maitotuloon ja työkustannukseen. Energiansäästö ei siten saa alentaa maitotuloja eikä juurikaan lisätä työmäärää. Ennemminkin energiaa säästettäessä pitäisi pyrkiä vähentämään työmäärää, sillä energiankulutus (kwh) koostuu sekä laitteen tehontarpeesta (kw) että käyttöajasta (h). Joskus energiansäästötoimet tuovat muitakin hyötyjä, kuten parantavat työolosuhteita ja pidentävät laitteiden kestoikää, jotka tulee ottaa huomioon säästöjä suunniteltaessa. Yleensä pienimmillä tiloilla vedenlämmityksen osuus voi nousta erityisen suureksi, koska pesuvettä tarvitaan paljon eläinmäärän nähden. Esimerkiksi käytettäessä 87-asteisteista vettä 100 litraa joka 10 ItäMaito 1 / 2013

11 Maitolitran tuotantokustannuksesta 3 5 senttiä kuluu energiaan. Navetan suurin energiasyöppö kannattaa selvittää. 200 lehmän juomavesi lämpiää maidon jäähdytyksen poistolämmöllä. Kuva: Mika Turunen lypsykerralla, kuluu vuodessa kilowattituntia vedenlämmitykseen. Jos vesi esilämmitetään 47 asteeseen tilasäiliön lämmöntalteenotolla, säästetään kulutuksesta noin puolet. Käytä oman tilan lukuja Karjakoon kasvaessa ruokinnan osuus kulutuksesta kasvaa usein pienestä jopa suurimmaksi. Tämä johtuu paljon energiaa kuluttavan aperuokinnan yleistymisestä. Etenkin hinattavia apevaunuja käytettäessä tulisi kiinnittää huomiota energiansäästöön. Valaistus voi olla toinen suureksi kasvava kohde, koska pihatoissa on enemmän valaistavaa alaa lehmää kohti kuin parsinavetoissa, valaistussuositukset ovat kohonneet ja navetan koon myötä myös käyttöaika kasvaa. Lisätietoa säästöstä ja taulukkopohja laskentaa varten: Kirjoittaja on MTY:n osakas Rautavaaralla ja tekee jatko-opintoja maidontuotannon energiankulutuksesta Helsingin yliopistossa. Kuva: Fingrid Oy Säästövinkkejä pesuihin zhuuhtele putkilypsykone vedellä ennen pesua ja hyödynnä maitovesi juotossa. Silloin mahdollisesti voi pesussa jättää toisen esihuuhtelun tekemättä tai käyttää kylmää esihuuhtelua. Seuraa pesutulosta raaputtamalla päätelaitteen vaikeimmin puhdistuvia kohtia sekä nännikumeja, ja tankkimaidon perusteella. Jos pesutulos heikkenee, palaa entiseen pesurutiiniin. zkäytä ilmainjektoria (pesurin lisävaruste) ja säädä päätelaitteen tasoantureiden korkeus niin, että päätelaitteessa on mahdollisimman vähän vettä pesun aikana, mutta vesitulpat kuitenkin tulevat ehyinä ja voimakkaina päätelaitteelle. zlaske lypsykoneen pesuveden lämpötilaa, jos se ylittää selvästi pesuaineelle annetun suosituksen. Muista, että talvella vesi jäähtyy pesun aikana enemmän kuin kesällä, siksi asetusta on muutettava kesän jälkeen. zmaitoputkien eristäminen vähentää pesuveden lämmitystarvetta. Eristäminen saattaa olla kannattavaa, jos eristeet saadaan edullisesti eikä omalle työlle lasketa täyttä kirvesmiehen tuntihintaa ja korkovaatimusta. zvähennä harkitusti veden käyttöä astioiden pesussa. Jätä suihkemuki lypsykoneen pesurin poistovirtauksen alle, jolloin poistovedet huuhtelevat ja desinfioivat sen. Työtä säästyy ja pesutulos on hygieenisempi kuin käsin pestessä. zota erotteluventtiilin (lisävaruste) avulla pääpesuvesi talteen ja käytä toissijaisiin pesuihin kuten lypsyaseman lattian pesuun. Pesuvedessä voi olla tähteenä jopa 2 ₃ pesuaineen pesutehosta. Huonetilan lämmitystarve vähenee. zjos sähkön ja sen siirron yötariffi on huomattavasti pienempi kuin päiväsähkön hinta, voit käyttää pesurissa boilerilla lämmitettyä vettä. Lypsykoneen iltapesu voidaan ajastaa alkamaan yöllä, jolloin sen vesi lämmitetään illalla tariffin yöajan alettua. Vesi aamupesua varten lämmitetään aamulla ennen tariffin yöajan loppumista. Energiakustannus kannattaa laskea oman tilan luvuilla. Joillain tiloilla yleissähkötariffi on edullisempi. zmyös myllytyksen voi ajoittaa yölle, jolloin ruokintalaitteet ottavat päivällä rehua välisiilosta. Lypsypyyhkeiden ja muun pyykin pesun voi ajastaa yölle. Jääpankkitankki kuluttaa sähköntarpeestaan suuremman osan yöllä kuin suorajäähdytystankki. Aamuvirkuilla tiloilla aamulypsykin tehdään jo tariffin yöaikaan. zkiertovesipumppua kannattaa käyttää ajastimella silloin kun lämmintä vettä hanoista yleensä tarvitaan. Jos pumppu käy koko ajan, on lämmön putkistohävikki suuri. 1-vaihepumpun vuorokausiajastin maksaa vain muutamia euroja eikä pistokkeellinen kiertovesipumpun johtokaan ole kallis. HUOM Toimenpiteitä kannattaa kokeilla yhtä kerrallaan ja erittäin harkitusti, jotta ei vaaranneta kaikkein tärkeintä eli maidon laatua. ItäMaito 1 /

12 Annikka Hurme siirtyi myynnistä teollisuuden ohjaksiin Valiolla ei anneta johtajien luutua pysyvästi samoihin tehtäviin. Huhtikuun alussa Annikka Hurme jätti Pohjoismaiden myynnin ja jakelun kollegalleen ja sai johdettavakseen vuorostaan Juustot, rasvat ja jauheet -liiketoiminta-alueen. Teksti Raila Aaltonen Kuvat Valio Oy Tunnen valtavaa innostusta ja tiettyä haikeutta, Annikka Hurme kuvaa tunnelmiaan si lessaan maitokahvia Valion pääkonttorin kahvilassa. Ulkona iltapäivän aurinko tekee parhaansa sulatellakseen talven sitkeitä hankia. Tässä talossa on tapana vaihtaa tehtäviä. Muutokset haastavat sekä esimiehen että alaiset oppimaan uutta. Hiljainen tieto siirtyy vain ajan kanssa, ja tehtävien kierrättäminen varmistaa, että se tapahtuu hallitusti, Hurme miettii. Hän veti Kotimaan myynti -liiketoiminta-aluetta viisi vuotta ja vastasi samalla Ruotsin liiketoiminnoista. Vastuualueiden vaihto johtaja Arto Tikkasen kanssa ei koskenut aivan kaikkia tehtäviä. Hurmeen näpeissä ovat edelleen konsernin viestintä, ostot sekä edunvalvonta. Alue on laaja, mutta johtamisessa pystyy hyvin hyödyntämään toimintojen yhteiset asiat, Hurme arvioi. Vastuullisuus on suuri yhteinen nimittäjä. Annikka Hurme on työskennellyt Valiolla 23 vuotta. Johtoryhmän jäsen hänestä tuli vuonna Hänen mielestään johtaminen on vastuualueesta riippumatta pitkälti samanlaista, mutta uuden alueen syy- ja seuraussuhteisiin perehtyminen vaatii oman aikansa. Hurmeelle uutta ovat maidon ohjauksen lainalaisuudet, juuston maun syntymisen salaisuudet ja investoinnit. Uusi tehtävä tarkoittaa myös suunnittelun aikajänteen muutosta. Kuluttajatuotteiden markkinoinnissa eletään hetkessä, kun taas teollisuuden investoinnit suunnitellaan 30 vuodeksi. Kuluttajat löytävät uudestaan yksinkertaiset, luonnolliset maut. Annikka Hurme veikkaa, että seuraava Valion tuote, joka tekee voit, on perinteinen viili. Uutuudet poikivat tulosta Viisi vuotta myynnin parissa tarjosi Annikka Hurmeelle sekä haasteita että aihetta tyytyväisyyteen. Yksi onnistumisista oli lisäarvotuotteiden myynnin hyvä kehitys. Lisäarvotuotteilla, kuten laktoosittomalla tuotesarjalla ja terveysvaikutteisilla maitotuotteilla Valion maitotuottoa on saatu kohennettua omistajien odotusten mukaisesti. Uutuustuotteilla on merkittävä rooli Valion tuotesalkussa. Alle 12 kuukautta markkinoilla olleiden tuotteiden osuus liikevaihdosta on yli viisi prosenttia, noin 60 miljoonaa euroa, Hurme laskee. Merkittävä piirre liiketoiminnassa oli kaupan merkkien, ns. private label - tuotteiden määrän nopea kasvu. Samat suuret yritykset ovat Valiolle sekä asiakkaita että kilpailijoita markkinoilla. Kahden suuren kaupan ketjun osuus Suomen elintarvikemarkkinoilla on yli 80 prosenttia. Pyrimme kasvamaan asiakkaiden kasvun vauhdissa. Uutta mahdollisuutta saamme kun pääsemme kasvamaan yhdessä SOK:n ja K-ryhmän kanssa Venäjällä. Toimitusvarmuuden ja uudistumiskyvyn ansiosta olemme säilyneet ketjujen ykköstoimittajana private labelin noususta huolimatta. Kun jakelu, puhelinmyynti ja asiakaspalvelu toimivat, asiakkailla ei ole ollut tarvetta korvata meitä. Kuntien kukkaronnyörit tiukalla Suuri asiakas Valiolle on myös kunnallinen sektori suurkeittiöineen. Kunnat ovat yrittäneet sopeutua uuteen hankintalainsäädäntöön muodostamalla yhteenliittymiä ja raha on noussut tärkeimmäksi hankintoja ohjaavaksi tekijäksi. Olisin odottanut, että kotimaisuus ja toimintavarmuus olisivat olleet hankintakriteereissä painokkaammin mukana, Hurme toteaa hieman pettyneenä. Laitoskeittiöiden hankintoja mutkistamaan on tullut yhä uusia erikoisruokavalioita, ja Hurme miettii, tuleeko niille koskaan loppua. Valion tuotekehitys saa ansaitusti kiitosta siitä, että Eila-tuotteet maistuvat kaikille. Niitä käyttämällä laktoositonta ruokaa ei tarvitse valmistaa erikseen. Proteiinitrendi siivittää rahkoja Kuluttajatuotteiden markkinoilla Valion haaste on muutosten nopeus ja hyllytilan rajallisuus. Paikasta kylmähyllyssä taistellaan tiukasti kaupan merkkien ja tuonti- 12 ItäMaito 1 / 2013

13 tuotteiden kanssa. Oma tuote on saatava kuluttajan ulottuville, jotta hän voi sen hyllystä valita. Viime aikojen yllättäjätuote ylitse muiden oli Hurmeen mielestä voi. Kuka olisi arvannut voin kulutuksen nousun ja muutoksen nopeuden? Nyt piikki on ohi, kulutus ei nouse mutta ei laskekaan. Seuraava yllättäjä? Ehkä perinteiset viili ja piimä, hän aavistaa. Tämän päivän kasvajia ovat pehmeät rahkat. Viimeisen kahden vuoden aikana Valio on lanseerannut yli 20 maistuvaa rahkatuotetta. ProFeel-tuotesarja ratsastaa proteiinitrendin harjalla, ja käyttäjiä ovat urheilijoiden lisäksi ravitsevaa ja täysipainoista ruokaa tarvitsevat vanhukset. Täyteläiset jugurtit ovat myös nosteessa. Nyt mennään selvästi maku edellä. Kevyttuotteiden kultakausi on ohi. Bondin asenteella eteenpäin Uuteen tehtävään siirtyessään Hurme aikoo tuoda mukanaan James Bondin asenteen. Asiakaspinnassa toimittaessa päätöksiä tehdään nopeasti, siinä hetkessä. Myyntineuvotteluissa on oltava peloton ja kekseliäs, kun tilanteet tulevat kohdalle. Isojen investointien ollessa kyseessä tehdään enemmän ryhmätyötä, mutta päätökset on kyettävä tekemään ajallaan. Juustopuolella teollisesta ajattelutavasta on siirrytty lähemmäs kuluttajaa. Juuston käytöstä tehdään entistä helpompaa; juustot viipaloidaan valmiiksi houkutteleviin ja siististi sulkeutuviin pakkauksiin. Viipalointi kasvaa koko ajan ja vaatii uusia laitehankintoja. Mutta juustohöylä ei jouda museoon vielä pitkään aikaan, Hurme arvelee. Maustetut juustot saattavat olla seuraava uutuus Hurmetta itseään kiinnostaisi paprikalla maustettu kypsytetty juusto. Maidontuottajille hän viestittää, että uskoa kotimaiseen elintarvikeketjuun ei pidä menettää. Vaikka taloudellinen tilanne ohjaa monia kuluttajia juuri nyt valitsemaan edullisinta, pitkällä tähtäimellä ruoan laadun merkitys nousee. Laadukkaalle ruoalle on aina tilausta. Sen eteen me teemme töitä koko ketjussa. Proteiinia sisältävät rahkat ovat nyt suosiossa. Olisiko seuraavaksi viilin vuoro?

14 Umpikausi on lypsykauden tärkein vaihe Poikimisen ajan sairauksien vuoksi hoidettu lehmä on vain jäävuoren huippu, jota kohden karjassa on kymmenen piilevää tapausta. Varo eläinten yliruokintaa ennen poikimista ja varmista syöntihalu poikimisen jälkeen. Merja Holma Kehityspäällikkö, Raisioagro Ummessaoloajan ruokinta muodostaa perustan maidontuotannon kannattavuudelle. Piilevät sairaudet alentavat tuotosta, heikentävät hedelmällisyyttä ja lisäävät poistoja poikimisen jälkeen. Lihavana poikiva lehmä on erityisen altis metaboliselle stressille. Vanhana korjattu säilörehu tai kokoviljasäilörehu sopii hyvin umpilehmille. Energiapitoista, nuorena korjattua rehua on laimennettava oljella tai heinällä. Karkearehun valkuaispitoisuuden ollessa alle prosenttia pitää ruokintaan lisätä hieman rypsiä, etenkin jos poikivat hiehot ovat umpilehmien joukossa. Aperuokinnalla kaikki lehmät joutuvat tyytymään samaan, karjan keskimääräisen tarpeen mukaan laskettuun rehuun. Kun samassa ryhmässä on eri rotuja, ayrshirelehmät lihovat lypsykauden lopulla ja sen alussa etenkin holsteinit laihtuvat, ontuvat ja kärsivät ketoosista. Suolan sijaan E-vitamiinia Suolapitoiset kivet kannattaa poistaa umpilehmiltä, sillä korkea natrium lisää utarepöhön riskiä. Oikea umpikauden kivennäinen tehostaa kalsiumaineenvaihduntaa. Veren kalsiumtason laskua ei aina osata yhdistää moniin näkyviin ongelmiin, joita se aiheuttaa. Huono ruokahalu, pötsin liikkeiden väheneminen, jälkeisten jääminen, juoksutusmahan siirtymä, ketoosi, alentunut hedelmällisyys ja tuotoksen lasku ovat tyypillisiä piilevän poikimahalvauksen oireita. Vastustuskykyä vahvistavat antioksidantit, E-vitamiini ja seleeni, vaikuttavat myös lisääntymistoimintoihin. Jälkeisten jäämi- 14 ItäMaito 1 / 2013

15 Ruokinta ta ja suosituimmista makuupaikoista. Jos ruokintapaikkoja on niukasti, etenkin ensikot joutuvat koville. Parsinavetassa vastapoikineiden seuranta ja ruokinta on helpompaa. Niille voidaan valikoida maittavimmat rehut ja antaa tarvittaessa terveysrehuja. Kahdella väkirehulinjalla varustettu lypsyrobotti antaa mahdollisuuden täydentää Laihtuminen ohentaa myös sorkkien rasvapatjaa. vastapoikineiden ruokintaa terveyttä ja tiinehtymistä edistävällä rehulla. Tavallisesti linjoja on vain yksi, jolloin ei välttämättä raskita panostaa kalliimpaan terveyttä tukevaan rehuun koko karjalle. Kun lehmien keski-ikää halutaan nostaa, kannattaa edes robotille valita rehu, jossa on terveyttä edistäviä aineksia. Tukea maksan toiminnalle Jokaisella lehmällä on poikimisen jälkeen piilevää ketoosia, kun elimistö polttaa kudosrasvoja ja hapettaa rasvahappoja epätäydellisesti. Samalla vastustuskyky laskee. Voimakkaasti laihtuneita lehmiä joudutaan usein siementämään uudelleen ja uudelleen, mikäli ne edes näyttävät kiimojaan. Laihtuminen ohentaa myös sorkkien rasvapatjaa, mikä johtaa ontumiseen usein Käytännön ohjeita umpikauteen zsopiva kuntoluokka 3,5 zvältä yliruokintaa z Päivän rehuannos esim. karkearehua g Tunnu- Melliä g Vita-Melliä zpoikimiseen mennessä väkirehuannos 2 3 kiloon zmelli-kalsiumbolus poikimisen aikaan Käytännön ohjeita lypsykauden alkuun zmaksimoidaan karkearehujen syönti zlypsy-melli Plus ainakin kahden viikon ajan poikimisesta, myös täysrehuruokinnalla zaseto-melliä 1 kg/pv veren glukoosin nostoon zopti-melliä 200 g/pv, vähentää hapanpötsiä zvita-melliä vastustuskyvyn tukemiseen g/pv ztiinehtymistä ja solujen alentamista tukeva täysrehu Benemilk Black nen on koelehmillä puolittunut E-vitamiinin saannin myötä. Hollantilaisen Schothorstin tutkimuslaitoksen suositus E-vitamiinin kokonaismäärälle on 150 milligrammaa syötyä kuiva-ainekiloa kohden, mikä on kymmenkertainen määrä Suomen viralliseen normiin verrattuna. Hemmottele vastapoikinutta Poikivalle ja heruvalle lehmälle järjestetään pehmeä ja rauhallinen makuupaikka, josta on helppo päästä syömään ja juomaan. Vastapoikinutta kannattaa rohkaista syömään. Usein kalsiumbolus ja kivun lievitys stimuloivat alakuloisen ja vaisun lehmän ruokintapöydän ääreen. Pihatoissa lehmät joutuvat poikimisen jälkeen yleensä liian pian muiden joukkoon kilpailemaan rehusta, lypsyvuorois- Raisio on ItäMaidon strateginen kumppani zitämaidon muodostaneilla viidellä osuuskunnalla oli rehu- ja maataloustarvikekaupassa erilaisia ja eri tasoisia kumppanuuksia. ItäMaidon syntymisen jälkeen yhteistyökulttuuri päätettiin yhtenäistää. Perusteellisen arvioinnin jälkeen keskeiseksi strategiseksi kumppaniksi valittiin Raisio, jolla on valtakunnallinen ja jopa kansainvälinen raaka-ainehankinta sekä valtakunnallinen tuotteiden jakeluketju. Valikoima on vähitellen laajentunut ja yhteistyö pitää sisällään rehujen lisäksi mm. lannoitteiden myynnin. ItäMaidon myymälöiden laajaa maitotilojen tuotantotarvikevalikoimaa ylläpitää myös muutama muu keskeinen tukkukumppani. ItäMaito 1 /

16 Kuva: Kimmo Haimi Kun hiehot ruokitaan sopivasti, ne eivät tarvitse energiaa omaan kasvuunsa enää lypsykaudella. noin neljän kuukauden kuluttua poikimisesta. Kiimainen lehmä ei jaksa hypellä kipeillä sorkillaan. Veren glukoosia nostavat rehut vähentävät maksan rasvoittumista ja metabolista stressiä. Propyleeniglykoli on lisäksi lyhentänyt poikimaväliä. Propyleeni glykolin ohella niasiini, koliini ja suojattu metioniini tehostavat maksan toimintaa. Säännöllisestä biotiinin käytöstä on apua sorkille, sillä se vahvistaa sarveisaineen kasvua. Pötsin toiminnan tukeminen on välttämätöntä, sillä happokuorma voi lisätä sorkkavaivojen lisäksi maidon soluja, hedelmällisyysongelmia sekä ripulia. Pötsin ph:ta tasapainottava rehuvalmiste varmistaa korkean tuotoksen, aktiiviset lehmät ja tehokkaan rehujen hyväksikäytön. Metabolinen stressi hallintaan Raisioagron ruokintakonsepti tähtää umpikaudella ja lypsykauden alussa metabolisen stressin hallintaan. Poikimisen jälkeen kannattaa ruokahalua stimuloida maittavalla ja energiapitoisella väkirehulla ja hyvälaatuisella karkearehulla. Investoivien tilojen kannattaa asentaa lypsyrobotille kahden eri rehuseoksen annostelulinjat, jolloin ainakin tiinehtymiseen saakka voidaan antaa terveyttä edistävää täysrehua. Hollannissa tämä on jo yleinen käytäntö. Myöhemmin lypsykaudella ruokinta ei ole yhtä vaativaa, oleellista on estää lihominen ennen umpeenmenoa. Parsinavetoissa yksilöllinen ruokinta on mahdollista ilman investointeja. Lehmän kuntoluokka olisi oltava poikimisen aikaan 3,5. Lypsykaudella laihtuneiden kunto pitää saada sopivalle tasolle umpikaudella, jotta poikiminen ja seuraava tiinehtyminen sujuisivat ongelmitta. Ruoki ensikoiden hedelmällisyyttä zliian täydessä navetassa erityisesti ensikot kärsivät. Kun ruokintapöydällä on niukasti tilaa, ne jäävät odottamaan vuoroaan ja ehkä saavat pöydältä vain rippeet. Kannattaa seurata ensikoiden mahoja: pötsi ei pullota, jos eläin on ollut vuorokauden syömättä. Tällöin ryhmän keskimaito on huomattavasti alempi kuin vanhemmilla lehmillä. Ensikoiden yleisin poiston syy on huono hedelmällisyys. Lypsykauden alun niukka rehun saanti ei sitä lainkaan helpota. Suomalainen ongelma on myös hiehokauden puutteellinen ruokinta. Kun raamin kasvuun ei panosteta, hiehot eivät ole siemennyskypsiä 15 kuukauden iässä, jolloin niiden poikiminen siirtyy. Niukasti ruokittu hieho käyttää runsaasti energiaa ja valkuaista omaan kasvuunsa vielä ensimmäisen lypsykauden aikana, mikä näkyy huonona tiinehtymisenä. Vahvempi eväs robotilla auttaa ensikoiden tiinehtymistä. Lehmien joukossa pidetyt tiineet ensikot poikivat lisäksi usein ylikuntoisina. Lihavuus altistaa poikimavaikeuksille ja huonolle ruokahalulle poikimisen jälkeen. 16 ItäMaito 1 / 2013

17 Panosta umpikauden ruokintaan Ruokinta Ummessa oleva lehmä tarvitsee alle puolet täydessä tuotoksessa olevan lehmän energiamäärästä. Sillä on myös omat erityisvaatimuksensa tiettyjen kivennäisaineiden, hivenaineiden ja vitamiinien suhteen. Eläinlääkärin kuusi ohjetta auttavat onnistumaan umpilehmän ruokinnassa. Kaisa Hartikainen, eläinlääkäri Umpilehmille oma ruokintaryhmä Onnistuneelle ruokinnalle on keskeistä umpilehmien erottaminen omaksi ruokintaryhmäkseen sekä parsinavetassa että pihatossa. Mikäli käytössä on aperuokinta, tarvitsevat ummessaolevat oman appeensa. Parsinavetassa ummessaolevat kannattaa sijoitella siten, että ne eivät pääse varastamaan ruokaa lypsyssä olevilta lehmiltä. Kuntoluokka on A ja O Kuntoluokan tulee pysyä tasaisena koko ummessaoloajan. Lihominen tai laihtuminen ennen poikimista on haitallista ja aiheuttaa ongelmia tulevan lypsykauden terveyteen ja hedelmällisyyteen. Kuntoluokan mahdolliset korjaukset tehdään jo loppulypsykaudella. Sopiva kuntoluokka umpeen jäätäessä ja poikimahetkellä on 3,5. Kahdeksan viikkoa riittää Sopiva umpikauden pituus on noin kahdeksan viikkoa. Liian pitkä kausi lisää lihomisen ja sitä kautta poikimavaikeuksien, poikimahalvauksen ja muiden poikimisen yhteyteen liittyvien sairauksien riskiä. Liian lyhyessä ummessaoloajassa puolestaan utarekudos ei ehdi kunnolla uusiutua ja myös ternimaidon laatu voi jäädä heikoksi. Korsirehut valitaan huolella Umpeen jätettävältä lehmältä väkirehut jätetään kokonaan pois ja säilörehu korvataan ainakin osittain karkeammalla rehulla kuin lypsäville syötettävä. Karkearehuksi sopii vaikkapa myöhemmällä kasvuasteella korjattu säilörehu, kuiva heinä tai olki. Vähän energiaa sisältävät karkearehut ovat hyvää mahantäytettä tiineelle lehmälle. Rehua pitää olla riittävästi tarjolla, jot- Kuva: Timo aalto Nurmirehun seleenipitoisuus kannattaa selvittää rehuanalyysin yhteydessä. ta pötsillä olisi töitä ja vältytään lehmien stressaantumiselta. Myös kokoviljasäilörehua voidaan käyttää, mutta lihomista on varottava. Säilörehun tulisi sisältää mahdollisimman niukasti kalsiumia ja kaliumia, joten apilavaltaiset tai runsaalla karjanlannalla lannoitetut säilörehut eivät sovi ummessaolokauden ruokintaan. Kivennäispitoisuudet kannattaa varmistaa säilörehuanalyysillä. Matala kalsiumpitoisuus rehuissa viimeisen kolmen tiineysviikon aikana auttaa ennaltaehkäisemään poikimahalvauksia. Myös kivennäisen tulee olla kalsiumvapaa, esim. Tarmo. Seleeniä ja E-vitamiinia tarjolle Riittävä seleenin ja E-vitamiinin saanti varmistaa syntyvän vasikan riittävän seleenin saannin sekä istukan että myöhemmin ternimaidon kautta. Seleeni on tärkeää myös jälkeisten irtoamisen ja lehmän hedelmällisyyden kannalta. E-vitamiini puolestaan voi ennaltaehkäistä erilaisten tulehdussairauksien, kuten utaretulehdusten syntyä. Umpilehmille sopii myöhemmällä kasvuasteella korjattu säilörehu kuin lypsäville. Liikaa kalsiumia ja kaliumia tulee välttää. Maltillinen tunnutustaso Viimeisen 2 3 tiineysviikon aikana lehmä on hyvä totuttaa vähitellen tulevan lypsykauden rehuihin. Lypsykauden väkirehuja lisätään vähitellen tuntuvan lehmän ruokintaan siten, että väkirehujen kokonaismäärä poikimapäivänä on noin 2 3 kiloa. ItäMaito 1 /

18 Ruokinta Tavallinen resepti toimii umpeenlaitossa Hirvoset laittavat lehmät umpeen ennalta tehdyn suunnitelman mukaisesti ja myös tunnutus tehdään hallitusti pienin askelin. Parin kuukauden ummessaoloaika lypsykausien välillä valmistaa lehmän uuteen lypsykauteen. Teksti ja kuvat Ritva Rönkä Umpeen menevien lehmien kunto näyttää pääsääntöisesti tältä Ylärannan tilalla. Ylärannan tilalla Kiteen Kesälahdella on tuotettu maitoa 1700-luvulta saakka. Maaliskuun alusta 2012 isännän vastuun otti Mikko Hirvonen. Tilan karja asustaa vuonna 1998 rakennetussa parsinavetassa. Navettaa on laajennettu viimeksi vuonna 2002, jolloin rakennettiin 15 lisähiehopaikkaa. Tilalle on tehty ensimmäinen terveydenhuoltosuunnitelma vuonna Vuosittaisten päivitysten myötä saadaan karja- ja lehmäkohtaista tietoa kehittämiskohteista sekä ruokinnan onnistumisesta. Viime vuonna lehmien poikimaväli oli 422 päivää ja tuotos keskimäärin kiloa. Maitotilaneuvoja tekee ruokintasuunnitelmat, joita pyritään noudattamaan niissä rajoissa kuin on mahdollista, kertoo Mikko. Lypsylehmien ruokintaan on tilalla panostettu monin eri keinoin jo vuosien ajan. Tärkeinä yhteystyökumppaneina ovat maitotilaneuvoja Eila Kinnunen ja eläinlääkäri Tiku Juonala. Umpilehmien ruokinta on meillä ihan tavallista, ei meillä sen osalta tehdä mitään ihmeellistä, tuumaa Sylvi Hirvonen. Tekniikka apuna ruokinnassa Monissa parsinavetoissa haasteita tuo ummessa olevien ja umpeen laitettavien leh- Tällä laitteella tarkistetaan ja seurataan jokaisen poikineen soluluku. Lisäksi se toimii meijeriin lähetettävän maidon soluluvun seurantavälineenä. mien ruokinta. Lähinnä ongelmaksi koetaan umpilehmien pitäminen niukemmalla dieetillä kuin lypsyssä olevat. Ylärannan tilalla rohmuavien umpilehmien ongelma on ratkaistu yksinkertaisesti. Ruokintarobotti jakaa rehut seitsemän kertaa vuorokaudessa, jolloin kertaannos on suhteellisen pieni korkeatuottoisillakin lehmillä. Näin jokainen ehtii syödä annoksensa nopeasti eikä vieruskaveri juuri ehdi jaolle. Kun väkirehu jaetaan pieninä annoksina, pötsin happamuus pysyy myös korkean tuotannon vaiheessa kohtuullisella tasolla. Mekaanisia toimenpiteitäkin on tehty, kertoo Mikko Hirvonen. Ruokintarobotin pysähdyspaikka määritetään senttimetriä kauemmaksi umpilehmän puolelta, eli vieruskaverin urkkiminen on mahdotonta. Suunnitellen umpeen Nyrkkisääntönä on 6 8 viikon ummessaolokausi. Lehmän valmistelu alkaa päätöksellä umpeenpanopäivästä. Lehmän taustat tarkistetaan siemennyskortista ja neuvonnan raporteista. Mikäli sitä on jouduttu hoitamaan utareterveyden vuoksi laktaatiokaudella, sille laitetaan poikkeuksetta ab-tukihoito umpikaudelle. Joskus kokeilimme jättää umpihoidot 18 ItäMaito 1 / 2013

19 pois lypsykauden aikana hoidetuilta, mutta kun poikineilla oli liian usein haasteita utareterveyden kanssa, palasimme tukihoitoihin hyvin pian, kertoo Sylvi. Lypsykertoja harvennetaan kahta viikkoa ennen umpeenpanopäivää. Samaan aikaan väkirehuannos pienenee. Viikkoa ennen jätetään kaikki väkirehut pois. Koko umpikauden ajan lehmät saavat E- seleeniä sekä Mg- ja P-pitoista kivennäistä. Nämä herkut jakaa ruokintarobotti. Lehmät lypsävät umpeen laitettaessa Umpeen menevien kuntoluokka on 3,5. kg päivätuotoksia. Korkeastakaan maitomäärästä umpeenlaitto ei ole ollut ongelma, toteaa Sylvi. Hallittu tunnutus Umpilehmät syövät sisäruokintakaudella samaa säilörehua kuin lypsylehmätkin. Pääsääntöisesti umpeen menevien kuntoluokka on 3,5. Poikkeuksiakin toki on ja niille annetaan poikimisen yhteydessä Valion Mg-mineraalipastoja. Väkirehuruokinta aloitetaan kaksi viikkoa ennen poikimista puolen kilon päiväannoksilla. Viikon aikana väkirehutaso nostetaan vähitellen kiloon päivässä. Arvioituna poikimapäivänä annos on kaksi kiloa kauraa ja kaksi kiloa puolitiivistettä, lisäksi kivennäiset ja vitamiinit. Poikimisen jälkeen väkirehu nostetaan kahdessa viikossa lehmäkohtaiselle tavoiteruokinnan tasolle. Annoksesta puolet on kauraa ja puolet puolitiivistettä. Kivennäisenä jatkuu edelleen magnesium fosforipitoinen kivennäinen. Tällä ruokintatavalla poikimahalvaus- ja ketoositapaukset ovat vähentyneet. Jotkin yksittäiset lehmät pyrkivät lihomaan, mutta ne otetaan yksilöinä huomioon ja tartutaan toimeen riskin ilmetessä. Ylärannan Maatilayhtymä, Kesälahti zomistajat: Mikko Hirvonen ja Mikon äiti Sylvi Hirvonen. Isä Matti jäänyt eläkkeelle 2012 zparsinavetta, putkilypsy zeläinmäärä: Lehmiä 50 ja nuorkarjaa 43 zkeskituotos: kg (EKM) zruokinta: säilörehu, oma vilja ja puolitiiviste ztilalla työskentelevät: Mikko, Matti ja Sylvi Hirvonen, ruuhka-aikana myös Mikon veli Hannu ja setä Seppo Hirvonen zviljelyala ja tärkeimmät viljelykasvit: 75 hehtaarilla säilörehua, kauraa ja ohraa ztoiminta-ajatus: Kannattava yritystoiminta zviimeisin investointi: Avant-pienkuormaaja (2012) helpottamaan säilörehun jakoa. ItäMaito 1 /

20 Uusia jäseniä osuuskunnan hallitukseen 1. Miten sinusta tuli maidontuottaja? 2. Miten tulit mukaan osuuskunnan hallintoon? 3. Tilan koko, navettatyyppi, tuotantostrategia? 4. Millainen on mielestäsi ihannemaitotila? 5. Näkemyksesi maidontuotannon tulevaisuudesta? 6. Mitä asioita haluat ItäMaidon hallituksen jäsenenä viedä eteenpäin? Maitoa tuottamalla elää jatkossakin zmarketta Laukkanen Tohmajärven Jouhkolasta. Perheeseen kuuluvat aviomies Hannu sekä kotoa pois lentäneet tytär ja poika. 1. Ostimme Retulammen tilan 26 vuotta sitten lehti-ilmoituksen perusteella. Keväällä 1987 alkoi maanviljelijän ura toukotöillä. Heinäkuussa tila siirtyi kokonaan meidän vastuullemme ja siitä alkoi karjanhoito. 2. Vuonna 2002 Osuuskunta Idänmaidon edustajiston vaaleihin piti saada naisehdokkaita, asetuin ehdokkaaksi ja tulin valituksi. Parin vuoden päästä minut valittiin edustajiston varapuheenjohtajaksi. Osuuskunta ItäMaidon hallitukseen tulin valituksi vuoden 2011 marraskuussa. 3. Vuonna -98 rakensimme 45-paikkaisen makuuparsipihaton ja pikkuvasikoiden karsinat. Vanhassa navetassa kasvatamme hiehot ja lihasonnit. Kaikkiaan karjaa on noin 110 päätä ja peltoa vuokramaineen 85 hehtaaria. 4. Jokainen tila on erilainen. Ihannetilalla työstä saatu tulo tyydyttää viljelijää eikä aiheuta kohtuutonta työtaakkaa. Tila voi olla pieni tai suuri, kunhan muistamme pitää huolta omasta jaksamisestamme. Meidän tilan tunnusluvut ovat kehittyneet kolminkertaisiksi 26 vuoden aikana pääosin omalla työvoimalla ja uskolla maidontuotannon kannattavuuteen. Tulevaisuuden visiona on laittaa muutaman vuoden kuluttua rivi-ilmoitus Karjalaiseen myytävänä olevasta maitotilasta! 5. Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää hyvältä. Valio on onnistunut tuotekehitystyöllään luomaan maidosta hyvän maitokatteen tekeviä tuotteita, mikä turvaa maidosta maksettavan hyvän hinnan. Osuuskunta ItäMaidon toiminta on lähtenyt rivakasti liikkeelle. Meillä on osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta. 6. Hallituksen jäsenenä pyrin toimimaan tasapuolisesti koko ItäMaidon alueen maidontuottajien tulevaisuuden edistämiseksi. Tilojen rakennemuutos jatkuu tuottajien ikärakenteesta johtuen. Tilojen koon kasvu toivottavasti kattaa luopuvien tilojen maitomäärän. Kyllä maitoa tuottamalla elää tulevaisuudessakin. Kuva: Taina Voutilainen 20 ItäMaito 1 / 2013

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS 2012 KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Melli-opas 2012 RUOKINNAN TEHOKKAAT TÄYDENTÄJÄT Elinikäistuotoksen

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 ProAgriassa ovat mukana ProAgria keskukset 20 kpl Faba ProAgria Maatalouden Laskentakeskus

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Toimitusjohtaja Matti Rihko ja talousjohtaja Jyrki Paappa 6.11.2012 Q3/2012 Q3/2012: Osakekohtainen tulos parani (Jatkuvat toiminnot, ilman kertaeriä) Liikevaihto

Lisätiedot

Edullista lypsytehoa laajentavalle tilalle DeLaval MidiLine ML3100

Edullista lypsytehoa laajentavalle tilalle DeLaval MidiLine ML3100 Edullista lypsytehoa laajentavalle tilalle DeLaval MidiLine ML3100 Tyylikäs design. Tehokkuuden huippua. DeLaval MidiLine ML3100 lypsyaseman tyylikäs ja nykyaikainen muotoilu kertoo sen edistyksellisistä

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä

Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä Energiatehokkuuden valtakunnallinen koordinaatiohanke Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä Energia ja energiatehokkuus liittyvät tilalla moniin asioihin Tuotantoketjun eri vaiheet kasvattavat

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy.

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. Suuri kapasiteetti automaattinen lypsy tulevaisuuden suurkarjalle Miksi DeLaval AMR? YK:n ennusteen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS Juha Kantoniemi Valion navettaseminaari 8-9.2.2012 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys Arja Korhonen Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot