ItäMaito. Edullista. Korhoset tuottavat 1/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ItäMaito. Edullista. Korhoset tuottavat 1/2013"

Transkriptio

1 ItäMaito 1/2013 Umpikauden rehustus rakentaa tuottavuuden s. 14 ItäMaidon hallituksen uudet jäsenet s. 20 Meijerin myymälä tärkeä maitotiloille s. 24 Korhoset tuottavat Edullista energiaa

2 1/2013 Kuva: Taina Voutilainen Katse kannattavuuden kulmakiviin... 3 Pihatto miestä myöten...4 Maitoa omalla sähköllä...6 Tavoitteena tarkempi energiatalous...8 Energiakustannus voi yllättää...10 Annikka Hurme siirtyi myynnistä teollisuuden ohjaksiin Umpikausi on lypsykauden tärkein vaihe Panosta umpikauden ruokintaan Tavallinen resepti toimii umpeenlaitossa Uusia jäseniä osuuskunnan hallitukseen Kauppatoiminta pysyy ytimessä...23 Meijerin myymälästä maidon makuja ja tekotarpeita Uutispaloja E-maidon tuottajia juhlittiin Smolnassa Myynnin ammattilainen palasi omien joukkoon Suomimaidolla menestyksen avaimet Maitoparran kesäinen retki Työolot muuttuivat paremmiksi. Pihatto olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin, sanoo Mikko Lyyra yhden robotin pihatossaan. Johtaja Annikka Hurme siirtyi huhtikuun alussa Valion teollisuuden ohjaksiin. Kuva: Taina Voutilainen Kansi Maitotilan isäntä Jouni Korhonen Nurmeksesta tekee sähköä hakkeella. Kuva: Vesa Martikainen Hiihtäjä Kerttu Niskasesta maito on mainio palautusjuoma. ItäMaidon hallituksen neljä tuoretta jäsentä tuovat päätöksentekoon monipuolista kokemusta. Julkaisija Osuuskunta ItäMaito Päätoimittaja Taina Voutilainen Toimituskunta Ilpo Lukkarinen, Mirja Koutonen, Jarno Kämäräinen, Riitta Pasanen, Arja Rissanen Tuotanto Raila Aaltonen, alkukirjain.fi Ulkoasu ja taitto Päivi Liikamaa, Paino PunaMusta Oy, Seuraava ItäMaito-tiedotuslehti ilmestyy viikolla 45. ItäMaito 2 ItäMaito 1 / 2013

3 Pääkirjoitus Katse kannattavuuden kulmakiviin Vuonna 2012 Valion liikevaihto ylitti ensimmäisen kerran kaksi miljardia euroa ja tuottajille maksettu maidon hinta kohosi kaikkien aikojen ennätykseen. Vuosikymmeniä kestänyt tuotekehitystyö ja etenkin viimeisten vuosien panostukset markkinoihin näkyvät. Ero keskimääräiseen eurooppalaiseen tuottajahintaan kasvoi viime vuonna 12 senttiin. Valion markkinastrategia on Euroopassa täysin omalla tasolla. Tilitoimistoilta saatujen tietojen mukaan maitotilojen tulokset nousivat viime vuonna. Todennäköisesti tähän vaikuttaa eniten juuri tuottajahinnan nousu. Myös investointivaje voi selittää osan kehityksestä: tiloilla ei ole uskallettu investoida tulevaisuuden ollessa epävarma. Vaikka maidon tuottajahinta on historiallisen korkealla, on tiloilla tuntunut, ettei kassavirta riitä rahoittamaan tuotantoa ja perheen yksityistä kulutusta. Maitotilojen kehitys on johtanut siihen, että talouden hallinta on entistäkin tärkeämpää. Lyhyellä tähtäimellä maksuvalmius on pidettävä kunnossa, mutta etenkin pitkällä tähtäimellä kokonaiskannattavuuden parantaminen korostuu. MTT taloustutkimuksen mukaan maitotilojen kannattavuuskerroin on keskimäärin 0,6, eli viljelijäperhe saa palkakseen vain 60 prosenttia maataloustyöntekijän keskiansiosta ja sijoitetun pääoman korosta. Kannattavuutta ei enää voi paikata viljelijäperheen selkänahasta työpäivää jatkamalla tai metsän hakkuusäästöjä käyttämällä. Valio maksaa maidosta omistajilleen kaiken sen, minkä kestävästi voi. Maitotilan toimintatapaa tarkastelemalla voidaan kannattavuutta kuitenkin parantaa. Tässä lehdessä on käsitelty muutamia kannattavuutta parantavia seikkoja. Esimerkiksi energian hinta on noussut voimakkaasti. Halvan energian aikana tehtyjä investointeja ei ole arvioitu energiankulutuksen mukaan, vaan muista lähtökohdista. Tilan tuotantoa järjestelemällä ja tehostamalla voidaan saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä. On erittäin tärkeää saada maitotilojen energiankulutuksesta tutkittua tietoa, jota voidaan soveltaa käytäntöön. Vuosi 2013 on nimetty Ruokinnan vuodeksi. Yksi painopistealue on umpilehmien ruokinta. Usein ummikit saavat lypsyssä olevien lehmien tähteitä tai jotain muuta epämääräistä rehua. Poikimahalvaukset, jälkeisten jäännit, hedelmällisyysongelmat ja heikentynyt utareterveys saattavat johtua tästä. Onnistuneella ummessaoloajan ruokinnalla pystytään pitämään lehmä pitempään karjassa ja parantamaan kannattavuutta merkittävästi. Tulevaisuuden edellytykset maidontuotannolle riippuvat tietenkin yksittäisestä tilasta, mutta myös koko tuotantoketjun tilasta. Jalostuksen ja myynnin on oltava tasolla, joka tuo lisäarvoa maidontuottajille. Jos maidon hinta on hyvä, uskaltavat tilat myös investoida tuotantoon. Ilman investointeja hiipuu koko elinkeino. Erittäin tärkeää on löytää keskikokoisille ja sitä pienemmille tiloille toimiva malli kehittää toimintaansa. Maitoketjun kannalta kaikki investoinnit ovat tärkeitä, niin uusien yksiköiden perustaminen kuin pienet, tuotanto-olosuhteita parantavat korjaukset. Viime vuoden lopulla ItäMaidon hallinnossa tapahtui varsin merkittäviä muutoksia. Hallituksesta jäi pois kolme pitkän ja ansiokkaan uran tehnyttä luottamusmiestä, Olli Laaninen, Kimmo Kemppainen ja Kari Piironen. Kaikille luopuneille suuret kiitokset maidontuottajien hyväksi tehdystä työstä. Tiiviissä yhteistyössä henkilökunnan kanssa saavutettiin niitä tavoitteita, joita fuusiolla haettiin. Jo toisena toimintavuotenaan ItäMaito oli Valio-ryhmän paras osuuskunta tilityskyvyllä mitattuna. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Tätä kirjoitettaessa hanget ovat vielä korkealla ja hiihtokelit mitä parhaimmat. Ei liene liikaa toivottu, jos odottaisi tulevasta kasvukaudesta säiden puolesta helpompaa kuin viime kesä oli. Kiireinen kesä tuntuu meistä kaikista helpommalta, jos ei tarvitse murehtia asiaa, johon itse ei voi vaikuttaa. Jarno Kämäräinen ItäMaidon hallituksen puheenjohtaja Valion hallintoneuvoston jäsen Maitotilan isäntä Kiuruvedeltä ItäMaito 1 /

4 Mikko Lyyran otteista näkyy, että hän pitää lehmistä ja kohtelee niitä arvostaen. Kotitilalle noussut yhden robotin selkeä pihatto on nuoren maidontuottajan toivetyöpaikka. Teksti ja kuvat Taina Voutilainen Pihatto miestä myöten Mikko Lyyra on käynyt Ylä- Savon Ammattiopiston Peltosalmen yksikössä karjatalouden ammattikurssin. Sitä ennen hän oli kolme vuotta töissä Kome Oy:n Iisalmen yksikössä. Palkkatyö oli silmiä avaava kokemus. Näin, mistä raha tulee, ja opin huomaamaan, miten työn tekemistä voi tehostaa ja työtapoja vaihdella. Ihmistuntemuskin kehittyi aivan eri tasolle verrattuna siihen, että olisin jäänyt suoraan kotitilalle. Lappalan tila on ollut suvun hallussa yli sata vuotta ja kuulunut karjantarkkailuun yhtä kauan. Tuvan seinällä on kestävien lehmien saamia tunnustuksia. Tilasta tehtiin yhtymä vuonna 2010 ja isännyys siirtyy kokonaan Mikolle tämän vuoden lopussa. Vaihtoehtona vaiheittaiselle sukupolvenvaihdokselle oli, että tuotantoa ruvetaan ajamaan alas, sanoo äiti Hannele. Mikko muistelee ensimmäisen vuoden maitotilayrittäjänä olleen ihmettelyä. Sit- ten ryhdyttiin toimeen ja alettiin kunnostaa peltoja poistamalla kiviraunioita ja yhdistämällä lohkoja. Lisäksi hankittiin oma kaivuri, jolle löytyi töitä peltoraiviolta sekä tulevan navetan pohjalta. Kymmenen vuoden kuluessa tilalla on tavoitteena 100 hehtaarin peltoala. Yhden miehen työpaikka Navetta uusitaan kerran sukupolvessa, toteavat Lyyrat. Minä ehdin kyykkiä parsinavetassa kaksi vuotta. Se ei ole ihmisille eikä lehmille hyvä työpaikka, Mikko sanoo. Lappalan tila on ollut suvun hallussa yli sata vuotta. Lappalan tilan vanha navettaosa remontoidaan ensi kesänä ja parsielämä loppuu kokonaan. Lehmille tehdään kesäksi reilun hehtaarin jaloitteluale, jossa ne voivat ulkoilla oman halunsa mukaan. Työn keventämisen takia Mikko päätyi robottilypsyyn. Tarkoituksena oli tehdä yhden miehen navetta. Peltoala ja maaston muodot rajoittivat navetan koon yhteen robottiin. Erillisruokinta jatkuu toistaiseksi. Säilörehu jaetaan pienkuormaimella, täysrehun lehmät saavat kioskeista ja herkkuannoksen sekä kivennäiset robotilta. Varaus aperuokintaa varten on olemassa, Mikko Lyyra kertoo. Laitteille ja komponenteille on tarkoitus rakentaa oma hallinsa lähivuosina. Viiden kuukauden urakka Mikko kertoo yksinkertaista navettamallia hakiessaan päätyneensä suoraan Risto Korolaiseen suunnittelijana. Tämän yksinkertaisempaa navettaa on vaikea tehdä. 4 ItäMaito 1 / 2013

5 Lyyran tilan uuden pihaton Ilma on raikas ja keväinen aurinko valaisee navetan verhoseinien ja valoharjan läpi. nä tehtävän remontin. Valtaosa remonttitarvikkeista on jo hankittu, nuori isäntä toteaa. Mukavat olot lehmille ja hoitajille Navetan käyttöönoton sujumista Lyyrat kuvailevat kohtalaiseksi. Jonkun opetuslehmän olisi voinut ostaa robottinavetasta näyttämään muille navetassa kiertämisen mallia, sanoo Mikko. Hitaimmalla omin päin lypsylle menoon kului pari kuukautta. Onneksi käynnistysvaiheessa lehmiä oli suhteellisen vähän ja hiehojen poikimaruuhka osui marraskuulle. Maidon laatu on säilynyt erinomaisena. Suunnitteluvaiheeseen kului vuoden verran. Sen aikana Mikko kävi tutustumassa erilaisiin ratkaisuihin. Pienempiä navettamalleja on aika vähän. Nyt voisin tehdä uusintavierailuja muille robottitiloille ja kysellä lisää kokemuksia. Luvat ja piirustukset olivat valmiina 2012 alkuvuodesta. Toukokuun 1. päivänä ruvettiin tekemään navetan pohjaa. Routa suli yllättävän hitaasti ja aiheutti yhden nurkan painumisen, mutta siitäkin pohjan teossa selvittiin. Syyskuun 18. päivänä lehmät pääsivät uuteen navettaan. Toisesta säilörehun korjuusta en muista mitään, Mikko Lyyra tunnustaa, mutta toteaa rehun tuoksuvan raikkaalta ja olevan yllättävän kuivaa. Kustannusarvio ylittyi hiukan, kun tuli rakennettua betonilaattaa ja muita hienouksia. Ne jos olisi jättänyt pois, ja olisi ollut normaali kesä, budjetti olisi pitänyt. Parsipaikan hinnaksi tuli noin kymppitonni. Hinta sisältää uuden navetan lantavarastoineen sekä vanhan navetan ensi kesä- Lappalan tila, Iisalmi l Mty Lyyra: Mikko, Hannele ja Ensio l Pihatto rakennettu 2012, robottilypsy, erillisruokinta, syvät lantakourut, ritilät ja Puuha-Pete. Vanha navetta remontoidaan nuorkarjatiloiksi l Eläimiä (lehmät / nuorkarja) noin 50, makuuparsia 51, nuorta karjaa tällä hetkellä noin 30, sonnivasikat lähtevät terneinä Atrialle l Keskituotos kg l Ruokinta: pyöröpaalisäilörehu jaetaan pienkuormaimella, täysrehu kioskeista ja robotilta l Tilalla työskentelevät: navetassa Mikko, Ensio mukana peltotöissä l Viljelyala 60 ha, pääasiassa nurmella, vähän vihantarehuksi korjattavaa suojaviljaa Mikon mukaan lehmät ovat paljon rauhallisempia ja onnellisempia liikkuessaan vapaana. Poikimisetkin ovat helpompia. Parsinavetasta siirtyi kuitenkin joitakin sorkkaongelmia pihatto-olosuhteisiin. Lisäksi utareterveys huolestuttaa. Maidon laatu on kuitenkin säilynyt erinomaisena ja tulehduksia on ollut vain muutama. Tankkimaidon soluluku vaihtelee sadan tuhannen molemmin puolin. Lehmien keskituotos on tällä hetkellä noin kiloa, mutta parsinavetan taso, kiloa, saavutetaan lehmien keski-iän noustessa. Kyykkimisen aika historiaan Työolot muuttuivat paremmiksi, iloitsee Mikko. Ei ole polvet eikä selkä enää kipeä ja olo paranee entisestään, kun vanha parsinavetta saadaan korjattua. Pihaton makuuparsien puhdistus on parsinavettaan verrattuna helppoa, kun ne ovat parikymmentä senttiä lantakäytävän yläpuolella. Uuden navetan suunnittelijoille Mikolla on vinkki: erottelutilan riittävyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Vähän tätä pitempään navettaan saisi omat erottelukarsinansa kiimaisille ja robotille haettaville. Toimiva ilmanvaihto on tärkeä tekijä myös työolojen kannalta. Toteutimme luonnollisen ilmanvaihdon. Poistoilma kulkee valoharjan kautta ja tuloilma tulee paljeverhoseinien läpi. Pihattoratkaisu olisi pitänyt toteuttaa jo parikymmentä vuotta sitten, Mikko Lyyra toteaa. ItäMaito 1 /

6 Korhosten sähkönja lämmöntuotanto mahtuu noin 15 neliön konttiin hakesäiliön vieressä. Vasta muutama maatila Suomessa tuottaa sähköä puuhakkeella. Oman käytön yli menevän sähkön voi myydä sähköyhtiölle. Teksti ja kuvat Vesa Martikainen Maitoa omalla sähköllä Jouni ja Eini Korhosen tavoitteena Nurmeksen Savikylässä on tuottaa yli miljoona litraa maitoa puuhakkeella tuotetulla sähköllä ja lämmöllä. Edullisemman energian lisäksi he panostavat myös sähkön säästämiseen, ja esimerkiksi lypsetystä maidosta saadaan talteen liki kolmekymmentä astetta hyötylämpöä. Korhosten vuonna 2007 valmistuneessa kahden robotin navetassa lypsää 160 lehmää, ja maitoa kertyy vuodessa liki 1,4 miljoonaa litraa. Hiehojen ja muun nuoren karjan kanssa eläimiä on kaikkiaan yli 300. Tähän asti navetan välivarasto, vasikkaosasto ja maitohuoneet ovat lämminneet sähköllä. Myös lypsyrobotit tarvitsevat kuumaa pesuvettä, ja maatalouden sähkönkulutus on ollut kilowattituntia vuodessa. Tilan yhteydessä on myös Korhosten pääosin omistama, öljyllä lämminnyt Ylä-Karjalan Korjaamo Oy. Jatkossa kaikki lämpö ja pääosin myös sähkö on tarkoitus tuottaa kempeleläisen Volter Oy:n puuhakkeen kaasutukseen perustuvalla omasähkölaitoksella. Pääasia on saada maatalouteen edullisempi energiamuoto. Kuitenkin olisin tehnyt lämpölaitoksen ja en usko, että tämä sähköntuotanto on nyt huono juttu, Jouni Korhonen tuumaa. Hakkeen laatu ratkaiseva Omasähkölaitos hakevarastoineen ja lämpöputkituksineen valmistui joulukuun alussa. Laitoksen lämpöteho on 100 kilowattia ja sähköteho 40 kilowattia. Kustannusarvio oli euroa, josta ely-keskuksen avustuksen pohjaksi hyväksyttiin noin euroa. Korhosilla kustannuksia nosti muun muassa isot lämpöputkitustyöt. Alle kustannusarvion menee, Jouni kertoo. Omasähkölaitosten hinnat verottomina alkavat eurosta. Volter Oy:n toimitusjohtaja Jarno Haapakoski arvioi, että sähköä on mahdollista tehdä ainakin noin kilowattituntia vuodessa. Laskelmien mukaan navetan sähköntarve alenee lämmitysmuutoksen myötä kilowattituntiin. Kaasutettavalla hakkeella on kovat laatuvaatimukset: tasapalaista, ei oksia tai hienoainesta ja kosteus enintään 18 prosent- 6 ItäMaito 1 / 2013

7 Energia Eini Korhonen tarkistaa lehmille menevän juomaveden lämpötilan. Hake kaasutetaan, kaasu jäähdytetään ja johdetaan Sisun kaasukäyttöön paranneltuun dieselmoottoriin, joka pyörittää sähkögeneraattoria. Lämpö otetaan talteen veteen moottorin, kaasun ja pakokaasun jäähdyttämisestä. Maidossa on paljon lämpöä, joka kannattaa ottaa talteen. tia, muuten laitoksen turva-automatiikka katkaisee kaasutusprosessin. Sopivaa haketta onkin parasta tehdä karsitusta kokopuurangasta. Kosteusvaatimus teki tenän laitoksen täydelle käytölle alkuvuodesta, sillä kesken talvea ei ollut saatavilla riittävän kuivaa haketta. Kaikki on kuitenkin Korhosten mukaan toiminut kuten suunniteltu, kun kuivaa haketta on ollut. Kevätaurinko kuivaa haketta Hakkeen saanti on nyt varmistettu omalla kuivaamolla, jossa laitoksen tuottamaa lämpöä puhalletaan lattian ja hakkeen läpi. Kesällä kuivataan talven tarpeet, jolloin myös lämpö tulee järkevään ja kannattavaan käyttöön. Maaliskuun lopulla Jouni odotteli säiden lämpenemistä. Jo auringon lämpö riittää kuivaamaan haketta puhaltimen avulla. Kunhan vain pääsen sitä kuivaamaan, niin laitos kyllä pyörii, ja sitten sitä ei kyllä sammutetakaan. Laskelmien mukaan takaisinmaksuaika on ostohakkeella kymmenen vuotta. Omalla hakkeen teolla se putoaa seitsemään. Sähkön hinnaksi on ynnätty ostohakkeella 0,10 euroa kilowattitunnilta ja lämmön 0,08 /kwh. Takaisinmaksuajan jälkeen sähkön hinnan voi laskea tasolle 0,035 /kwh ja lämmön 0,030 / kwh. (alv 0 %) Katolla tilaa aurinkopaneeleille Korhoset ovat satsanneet myös sähkön säästöön. Maidosta otetaan lämpö talteen lämmönvaihtimella. Noin asteinen maito jäähtyy alle kymmeneen asteeseen, ja talteen otetuilla asteilla lämmitetään lehmien juomavesi. Nyt maidon jäähdytyksen tarve on myös pienempi, ja arvioitu energiasäästö on kilowattituntia vuodessa. Jouni ihmettelikin, että systeemi tuli rakennettua vasta nyt, vaikka maitoa on tuotettu uudessa navetassa jo kuusi vuotta. Navettaan asennettiin yliopiston opiskelijan tutkimustyönä laitteisto, jolla seurataan sähkön kulutusta käyttöpisteittäin. Minuakin kiinnostaa, meneekö sähkö robotteihin, valaistukseen vai minne. Kun näkee mihin se menee, niin sitä yrittää sitten pienentää, Jouni tuumaa. Hakkeellakaan ei kannata tehdä sähköä tuhlattavaksi. Tilan energiaselvityksen mukaan navetan loisteputkien vaihto energiansäästölamppuihin tehostaisi myös energian käyttöä. Navetalla on kattopinta-alaa parituhatta neliötä. Suunta on myös sopivasti etelään. Luulen, että ennen pitkää katolla töröttää ne aurinkopaneelit, Jouni Korhonen sanoo. Kannattavuus vain paranee Hakelämmitys on maatiloilla arkipäivää, mutta oma sähköntuotanto puuhakkeella on Suomessa alkusenteillään. Korhosten lisäksi vain Palikaisten kartanossa Somerolla tehdään sähköä puuhakkeella. Siellä konttiin pakatun sähkölaitoksen toimitti Gasek Oy. Pienimuotoisessa sähköntuotannossa lämmölle on oltava käyttö, sillä sähkön tuotannon hyötysuhde on selvästi lämmön tekoa huonompi. Suomessa oman sähkön tekemisen pitää perustua ostosähkön korvaamiseen, Jarno Haapakoski sanoo. Oman sähkön kannattavuus paranee, jos sähkön hintaan kaavaillut jopa kymmenien prosenttien korotukset toteutuvat. Piensähkön tuotannon syöttötariffi kohentaisi kannattavuutta entisestään. Korhosten sähköntuotantoa esiteltiin yleisölle viime joulukuussa, ja senkin jälkeen tutustujia on riittänyt. Jouni Korhonen ei vielä tiedä muita omasta sähköstä innostuneita maidontuottajia mutta uskoo, että heitä löytyy, kunhan sähkölaitos saadaan kunnolla tulille. ItäMaito 1 /

8 Energia-alan tietohanke Savossa järjestää tutustumis - matkoja, joilla näkee eri energiantuotannon vaihtoehtoja. Tavoitteena Energian hinnan nousulla on suuri vaikutus maito tilojen tuotantokustannuksiin. Onko sinun tilallasi hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, kuten maidon esijäähdytykseen sopivaa kylmää kaivovettä? tarkempi energiatalous Mikko Nurhonen Energia-asinatuntija, ProAgria Etelä-Savo Polttoöljyjen hinnat ovat nousseet 0,30 eurosta yli euroon litralta tällä vuosituhannella. Sähkön hinta on kaksinkertaistunut. Tuotantokustannusten nousu syö suoraan maatilayrittäjien tulosta. Tämän takia monilla tiloilla on mietitty kovasti energia-asioita. Lämpöpumpuilla tuotettava lämpö ja samalla mahdollisesti hyödynnettävä kylmä on tullut yhä kilpailukykyisemmäksi pienillä ja keskikokoisilla maatiloilla. Maalämmöllä tehty lämpö on suunnilleen samanhintaista hakelämmön kanssa. Lämpöenergiaa kuluu suoraan navetan lämmityksessä ja ilmanvaihdossa ja epäsuorasti maidon jäähdytyksessä ja valaistuksessa. Lämmön talteenotto ilmanvaihdossa ja maidon jäähdytyksessä pienentää energiankulutusta lämmityksen osalta jonkin verran ja on järkevä toteuttaa uusissa Lämmönvaihtimen hyödyntäminen maidon jäähdyttämisessä Vesisäiliö Lehmä Juomavesi Tilaisäiliö Levylämmönvaihdin Lypsykone Kaivovesi Lähde: Mirva Pietilä, Opinnäytetyö Seinäjoen ammattikorkeakoulu. 8 ItäMaito 1 / 2013

9 Energia Yleisimpien lämmitysenergioiden hinta pienostajille snt/kwh Sähkö Öljy 75 % Pelletti 75 % Maalämpö COP=3 Kaukolämpö kiinteistöissä sekä keskikokoisissa ja suurissa kohteissa myös jälkikäteen. Pienehköissä navetoissa lämmön talteenoton kannattavuus on pienempi. Maidon jäähdytyksen energia voidaan siirtää esim. tuloilman lämmitykseen tai juomaveden esilämmitykseen. Suurin hyöty tulee, jos lämmitettävä aine on alhaisessa lämpötilassa. Jäähdytysvettä porakaivosta Maidon esijäähdytys onnistuu myös kierrättämällä porakaivon vettä lämmönvaihtimessa, ennen varsinaista maidonjäähdytintä. Esijäähdytyksellä voidaan vähentää jäähdytyksen energiatarvetta jopa yli 50 prosenttia. Vettä pumpataan kaivosta lämmönvaihtimelle, joka jäähdyttää maidon ja lämpenee itse. Lämmennyt vesi voidaan varastoida säiliöön eläinten juomavedeksi ja/ tai johtaa takaisin kaivoon, jos juomavesisäiliö on tullut täyteen. Mikäli kaivovettä kierrätetään lypsyn aikana reilusti enemmän kuin lypsettävä maitomäärä on, maito voi jäähtyä lähes kaivoveden lämpötilaan. Kylmää on tarjolla kaivossa niin talvella kuin kesällä. Kaivoa ei kuitenkaan voi käyttää ainoana jäähdytyslaitteena. Hybridilämpöä ja -kylmää voidaan lisäksi maitotilalla tehdä lämpöpumppujen avulla. Mikäli tilalle hankitaan yksi tai useampi maalämpöpumppu ja lämmönkeruuputki kaivetaan maaperään, voidaan lämmönkeruuputken kylmää hyödyntää esim. vihannesvarastojen jäähdytykseen syksyllä. Samalla lämmönkeruuneste lämpenee ja lämpöpumpun lämpökerroin paranee. Maalämmön kylmäpuolta voidaan hyödyntää lähes ilmaiseen jäähdyttämiseen kaikissa tiloissa. Helpoin on puhaltaa puhallinpatterin läpi kylmä toivottuun tilaan. Myös neste-nestelämmönvaihdin on mahdollinen. Ilmaista energiaa onko sitä? Maaperä vesistöineen sekä ilmakehä ovat loputon ilmaisen energian lähde. Näitä energiamuotoja ei Suomessakaan veroteta, ainakaan tällä hetkellä. Energia on vain muutamia sekunteja lainassa esim. kiinteistöjen lämmityksessä ja se luovutetaan takaisin luontoon samalla teholla kuin sitä käytetään. Ilmaisenergian hyödyntämiseen tarvitsemme usein lämpöpumpun siirtämään energiaa matalammasta lämpötilasta korkeampaan ja myös päinvastoin. Siirrettäessä energiaa korkeampaan lämpötilaan hyödynnämme sitä mm. lämmityksessä ja käyttöveden lämmityksessä. Samalla voimme hyödyntää syntyvää kylmää jäähdytykseen. Kompressorit ja kiertovesipumput toki käyttävät sähkönä osan energiasta. Ilmanvaihdon säätäminen ja lämmön talteenotto tulevaan ilmaan tai käyttöveteen tuo navetassa kohtalaisen suuretkin säästöt. Liian suuri ilmanvaihto tuo vedon tunnetta ja hukkaa energiaa. Ilmanvaihtokojeiden säätö ja ohjelmointi vuorokauden eri ajoille kannattaa. Ilmanvaihdon ohjaamiseen on hyvä käyttää lämpötilasäädön lisäksi ohjausta hiilidioksidimäärällä. Tällöin haitalliset kaasut, kuten hiilidioksidi, metaani ja ammoniakki saadaan poistettua tarkemmin. Ota energiasuunnitelma avuksi Maatilan energiasuunnitelma voi auttaa vähentämään sähkön, lämmön tai polttoaineiden kulutusta merkittävästi. Tarkastelu tehdään erikseen asuinrakennuksen, tuotantorakennusten ja viljelytoiminnan Kohti paikallista energiaa zenergiaratkaisut maaseudulla on energia-alan informaatio hanke, joka jatkuu vuoden 2014 loppuun Etelä- ja Pohjois-Savon alueilla. Pääkohderyhmänä ovat maaseudun pienyrittäjät, joille annetaan uusinta puolueetonta tietoa, lisätään tietämystä energiavarojen kestävästä käytöstä, paikallisista uusiutuviin energiavaroihin perustuvista energiaratkaisuista sekä yhteistyömahdollisuuksista energiahuollossa. Hanke järjestää tiedotustilaisuuksia ja teemapäiviä, välittää tietoa ja vierailee maaseudun yrityksissä. Hanke myös kartoittaa vaihtoehtoisten energiamuotojen investointimahdollisuuksia sekä järjestää tiedotus- ja seminaarimatkoja tutustumaan uusimpiin teknologiavaihtoehtoihin, edelläkävijöiden ratkaisuihin ja parhaisiin käytäntöihin. zota yhteyttä: Mikko Nurhonen, Mikkeli, Jukka Sairanen, Savonlinna, Olli Pitkänen, Savonlinna, Heikki Paunonen, Kuopio, osalta. Energiakäytön tehokkuutta verrataan vertailulukuihin mm. tuotettua tuotekiloa kohti tai kulutusta neliömetriä, eläinpaikkaa tai esim. hehtaaria kohti. Suunnitelmassa annetaan kehitysehdotuksia, jos niitä tulee ilmi. Ne voivat liittyä mm. rakennusten kuntoon tai energiatehokkaampiin työtapoihin. Myös toimet tuotoksen tai satotason nostamiseksi tai investointi uusiin tekniikoihin tai lämmitysjärjestelmiin voivat parantaa maatilan energiatehokkuutta. ItäMaito 1 /

10 Energia Energiakustannus voi yllättää Mika Turunen, MTY:n osakas, Rautavaara Useilla maitotiloilla energiassa piilee suuri säästömahdollisuus. Merkittäviä säästöjä voi saavuttaa paitsi investoimalla energiaa säästäviin laitteisiin, myös muuttamalla käyttötottumuksia. ProAgrian tekemissä maatilojen energiasuunnitelmissa maidontuotannon energiankulutukseksi on arvioitu yli 300 kilowattituntia maitotonnia kohden. Kun polttoöljyn ja sähkön keskihinnaksi arvioidaan 10 senttiä kilowattitunnilta, tulee energiakustannukseksi kolme senttiä per maitokilo. Energiankulutuksen vaihtelu on suurta. Joillain tiloilla kustannus on viisi ja joillain alle sentin maitokilolta. Merkittäviä säästöjä voi saavuttaa investoimalla energiaa säästäviin laitteisiin ja muuttamalla käyttötottumuksia ja -olosuhteita. Saksassa energiankulutuksen arvioidaan olevan alle kolmannes suomalaisesta, mikä antaa saksalaisille kahden sentin kilpailuedun. Huonetilojen lämmitystarve selittää vain pienen osan tuosta erosta. Paljasta navetan energiasyöppö Tuotannon suurin energiasyöppö saattaa olla mikä tahansa toiminto: lypsy, maidonjäähdytys, valaistus, vedenlämmitys, Energiansäästötoimet voivat tuoda muutakin hyötyä. ilmanvaihto, lannanpoisto, ruokinta tai lämmitys. Yleensä suurimmat säästöt voi saavuttaa suurimmissa kulutuskohteissa. Säästömahdollisuuksien selvitys kannattaa aloittaa arvioimalla energiankulutus kulutuskohteittain. Aina ei tarvitakaan tarkkaa kulutusarviota säästökohteiden löytämiseksi, vaan yleisillä luvuilla laskenta riittää. Karkeankin kulutusarvion pohjalta voi lähteä suunnittelemaan säästöjä. Arviota saadaan tarkennettua käyttämällä tilakohtaisia lukuja: lamppujen määrä, lämpimän veden kulutus, traktorin tankkauskirjanpito, käyttöajat, säilörehun laatu jne. Esimerkiksi paaleista apetta tehtäessä voidaan arviossa käyttää jonkin verran taulukkoarvoa suurempaa kulutusta. Kun tätä arviota verrataan yleisiin lukuihin, nähdään missä toiminnoissa tilan energiankulutus eroaa normaalista. Vaikka energia on merkittävä maidontuotannon kustannus, se on kuitenkin pieni verrattuna maitotuloon ja työkustannukseen. Energiansäästö ei siten saa alentaa maitotuloja eikä juurikaan lisätä työmäärää. Ennemminkin energiaa säästettäessä pitäisi pyrkiä vähentämään työmäärää, sillä energiankulutus (kwh) koostuu sekä laitteen tehontarpeesta (kw) että käyttöajasta (h). Joskus energiansäästötoimet tuovat muitakin hyötyjä, kuten parantavat työolosuhteita ja pidentävät laitteiden kestoikää, jotka tulee ottaa huomioon säästöjä suunniteltaessa. Yleensä pienimmillä tiloilla vedenlämmityksen osuus voi nousta erityisen suureksi, koska pesuvettä tarvitaan paljon eläinmäärän nähden. Esimerkiksi käytettäessä 87-asteisteista vettä 100 litraa joka 10 ItäMaito 1 / 2013

11 Maitolitran tuotantokustannuksesta 3 5 senttiä kuluu energiaan. Navetan suurin energiasyöppö kannattaa selvittää. 200 lehmän juomavesi lämpiää maidon jäähdytyksen poistolämmöllä. Kuva: Mika Turunen lypsykerralla, kuluu vuodessa kilowattituntia vedenlämmitykseen. Jos vesi esilämmitetään 47 asteeseen tilasäiliön lämmöntalteenotolla, säästetään kulutuksesta noin puolet. Käytä oman tilan lukuja Karjakoon kasvaessa ruokinnan osuus kulutuksesta kasvaa usein pienestä jopa suurimmaksi. Tämä johtuu paljon energiaa kuluttavan aperuokinnan yleistymisestä. Etenkin hinattavia apevaunuja käytettäessä tulisi kiinnittää huomiota energiansäästöön. Valaistus voi olla toinen suureksi kasvava kohde, koska pihatoissa on enemmän valaistavaa alaa lehmää kohti kuin parsinavetoissa, valaistussuositukset ovat kohonneet ja navetan koon myötä myös käyttöaika kasvaa. Lisätietoa säästöstä ja taulukkopohja laskentaa varten: Kirjoittaja on MTY:n osakas Rautavaaralla ja tekee jatko-opintoja maidontuotannon energiankulutuksesta Helsingin yliopistossa. Kuva: Fingrid Oy Säästövinkkejä pesuihin zhuuhtele putkilypsykone vedellä ennen pesua ja hyödynnä maitovesi juotossa. Silloin mahdollisesti voi pesussa jättää toisen esihuuhtelun tekemättä tai käyttää kylmää esihuuhtelua. Seuraa pesutulosta raaputtamalla päätelaitteen vaikeimmin puhdistuvia kohtia sekä nännikumeja, ja tankkimaidon perusteella. Jos pesutulos heikkenee, palaa entiseen pesurutiiniin. zkäytä ilmainjektoria (pesurin lisävaruste) ja säädä päätelaitteen tasoantureiden korkeus niin, että päätelaitteessa on mahdollisimman vähän vettä pesun aikana, mutta vesitulpat kuitenkin tulevat ehyinä ja voimakkaina päätelaitteelle. zlaske lypsykoneen pesuveden lämpötilaa, jos se ylittää selvästi pesuaineelle annetun suosituksen. Muista, että talvella vesi jäähtyy pesun aikana enemmän kuin kesällä, siksi asetusta on muutettava kesän jälkeen. zmaitoputkien eristäminen vähentää pesuveden lämmitystarvetta. Eristäminen saattaa olla kannattavaa, jos eristeet saadaan edullisesti eikä omalle työlle lasketa täyttä kirvesmiehen tuntihintaa ja korkovaatimusta. zvähennä harkitusti veden käyttöä astioiden pesussa. Jätä suihkemuki lypsykoneen pesurin poistovirtauksen alle, jolloin poistovedet huuhtelevat ja desinfioivat sen. Työtä säästyy ja pesutulos on hygieenisempi kuin käsin pestessä. zota erotteluventtiilin (lisävaruste) avulla pääpesuvesi talteen ja käytä toissijaisiin pesuihin kuten lypsyaseman lattian pesuun. Pesuvedessä voi olla tähteenä jopa 2 ₃ pesuaineen pesutehosta. Huonetilan lämmitystarve vähenee. zjos sähkön ja sen siirron yötariffi on huomattavasti pienempi kuin päiväsähkön hinta, voit käyttää pesurissa boilerilla lämmitettyä vettä. Lypsykoneen iltapesu voidaan ajastaa alkamaan yöllä, jolloin sen vesi lämmitetään illalla tariffin yöajan alettua. Vesi aamupesua varten lämmitetään aamulla ennen tariffin yöajan loppumista. Energiakustannus kannattaa laskea oman tilan luvuilla. Joillain tiloilla yleissähkötariffi on edullisempi. zmyös myllytyksen voi ajoittaa yölle, jolloin ruokintalaitteet ottavat päivällä rehua välisiilosta. Lypsypyyhkeiden ja muun pyykin pesun voi ajastaa yölle. Jääpankkitankki kuluttaa sähköntarpeestaan suuremman osan yöllä kuin suorajäähdytystankki. Aamuvirkuilla tiloilla aamulypsykin tehdään jo tariffin yöaikaan. zkiertovesipumppua kannattaa käyttää ajastimella silloin kun lämmintä vettä hanoista yleensä tarvitaan. Jos pumppu käy koko ajan, on lämmön putkistohävikki suuri. 1-vaihepumpun vuorokausiajastin maksaa vain muutamia euroja eikä pistokkeellinen kiertovesipumpun johtokaan ole kallis. HUOM Toimenpiteitä kannattaa kokeilla yhtä kerrallaan ja erittäin harkitusti, jotta ei vaaranneta kaikkein tärkeintä eli maidon laatua. ItäMaito 1 /

12 Annikka Hurme siirtyi myynnistä teollisuuden ohjaksiin Valiolla ei anneta johtajien luutua pysyvästi samoihin tehtäviin. Huhtikuun alussa Annikka Hurme jätti Pohjoismaiden myynnin ja jakelun kollegalleen ja sai johdettavakseen vuorostaan Juustot, rasvat ja jauheet -liiketoiminta-alueen. Teksti Raila Aaltonen Kuvat Valio Oy Tunnen valtavaa innostusta ja tiettyä haikeutta, Annikka Hurme kuvaa tunnelmiaan si lessaan maitokahvia Valion pääkonttorin kahvilassa. Ulkona iltapäivän aurinko tekee parhaansa sulatellakseen talven sitkeitä hankia. Tässä talossa on tapana vaihtaa tehtäviä. Muutokset haastavat sekä esimiehen että alaiset oppimaan uutta. Hiljainen tieto siirtyy vain ajan kanssa, ja tehtävien kierrättäminen varmistaa, että se tapahtuu hallitusti, Hurme miettii. Hän veti Kotimaan myynti -liiketoiminta-aluetta viisi vuotta ja vastasi samalla Ruotsin liiketoiminnoista. Vastuualueiden vaihto johtaja Arto Tikkasen kanssa ei koskenut aivan kaikkia tehtäviä. Hurmeen näpeissä ovat edelleen konsernin viestintä, ostot sekä edunvalvonta. Alue on laaja, mutta johtamisessa pystyy hyvin hyödyntämään toimintojen yhteiset asiat, Hurme arvioi. Vastuullisuus on suuri yhteinen nimittäjä. Annikka Hurme on työskennellyt Valiolla 23 vuotta. Johtoryhmän jäsen hänestä tuli vuonna Hänen mielestään johtaminen on vastuualueesta riippumatta pitkälti samanlaista, mutta uuden alueen syy- ja seuraussuhteisiin perehtyminen vaatii oman aikansa. Hurmeelle uutta ovat maidon ohjauksen lainalaisuudet, juuston maun syntymisen salaisuudet ja investoinnit. Uusi tehtävä tarkoittaa myös suunnittelun aikajänteen muutosta. Kuluttajatuotteiden markkinoinnissa eletään hetkessä, kun taas teollisuuden investoinnit suunnitellaan 30 vuodeksi. Kuluttajat löytävät uudestaan yksinkertaiset, luonnolliset maut. Annikka Hurme veikkaa, että seuraava Valion tuote, joka tekee voit, on perinteinen viili. Uutuudet poikivat tulosta Viisi vuotta myynnin parissa tarjosi Annikka Hurmeelle sekä haasteita että aihetta tyytyväisyyteen. Yksi onnistumisista oli lisäarvotuotteiden myynnin hyvä kehitys. Lisäarvotuotteilla, kuten laktoosittomalla tuotesarjalla ja terveysvaikutteisilla maitotuotteilla Valion maitotuottoa on saatu kohennettua omistajien odotusten mukaisesti. Uutuustuotteilla on merkittävä rooli Valion tuotesalkussa. Alle 12 kuukautta markkinoilla olleiden tuotteiden osuus liikevaihdosta on yli viisi prosenttia, noin 60 miljoonaa euroa, Hurme laskee. Merkittävä piirre liiketoiminnassa oli kaupan merkkien, ns. private label - tuotteiden määrän nopea kasvu. Samat suuret yritykset ovat Valiolle sekä asiakkaita että kilpailijoita markkinoilla. Kahden suuren kaupan ketjun osuus Suomen elintarvikemarkkinoilla on yli 80 prosenttia. Pyrimme kasvamaan asiakkaiden kasvun vauhdissa. Uutta mahdollisuutta saamme kun pääsemme kasvamaan yhdessä SOK:n ja K-ryhmän kanssa Venäjällä. Toimitusvarmuuden ja uudistumiskyvyn ansiosta olemme säilyneet ketjujen ykköstoimittajana private labelin noususta huolimatta. Kun jakelu, puhelinmyynti ja asiakaspalvelu toimivat, asiakkailla ei ole ollut tarvetta korvata meitä. Kuntien kukkaronnyörit tiukalla Suuri asiakas Valiolle on myös kunnallinen sektori suurkeittiöineen. Kunnat ovat yrittäneet sopeutua uuteen hankintalainsäädäntöön muodostamalla yhteenliittymiä ja raha on noussut tärkeimmäksi hankintoja ohjaavaksi tekijäksi. Olisin odottanut, että kotimaisuus ja toimintavarmuus olisivat olleet hankintakriteereissä painokkaammin mukana, Hurme toteaa hieman pettyneenä. Laitoskeittiöiden hankintoja mutkistamaan on tullut yhä uusia erikoisruokavalioita, ja Hurme miettii, tuleeko niille koskaan loppua. Valion tuotekehitys saa ansaitusti kiitosta siitä, että Eila-tuotteet maistuvat kaikille. Niitä käyttämällä laktoositonta ruokaa ei tarvitse valmistaa erikseen. Proteiinitrendi siivittää rahkoja Kuluttajatuotteiden markkinoilla Valion haaste on muutosten nopeus ja hyllytilan rajallisuus. Paikasta kylmähyllyssä taistellaan tiukasti kaupan merkkien ja tuonti- 12 ItäMaito 1 / 2013

13 tuotteiden kanssa. Oma tuote on saatava kuluttajan ulottuville, jotta hän voi sen hyllystä valita. Viime aikojen yllättäjätuote ylitse muiden oli Hurmeen mielestä voi. Kuka olisi arvannut voin kulutuksen nousun ja muutoksen nopeuden? Nyt piikki on ohi, kulutus ei nouse mutta ei laskekaan. Seuraava yllättäjä? Ehkä perinteiset viili ja piimä, hän aavistaa. Tämän päivän kasvajia ovat pehmeät rahkat. Viimeisen kahden vuoden aikana Valio on lanseerannut yli 20 maistuvaa rahkatuotetta. ProFeel-tuotesarja ratsastaa proteiinitrendin harjalla, ja käyttäjiä ovat urheilijoiden lisäksi ravitsevaa ja täysipainoista ruokaa tarvitsevat vanhukset. Täyteläiset jugurtit ovat myös nosteessa. Nyt mennään selvästi maku edellä. Kevyttuotteiden kultakausi on ohi. Bondin asenteella eteenpäin Uuteen tehtävään siirtyessään Hurme aikoo tuoda mukanaan James Bondin asenteen. Asiakaspinnassa toimittaessa päätöksiä tehdään nopeasti, siinä hetkessä. Myyntineuvotteluissa on oltava peloton ja kekseliäs, kun tilanteet tulevat kohdalle. Isojen investointien ollessa kyseessä tehdään enemmän ryhmätyötä, mutta päätökset on kyettävä tekemään ajallaan. Juustopuolella teollisesta ajattelutavasta on siirrytty lähemmäs kuluttajaa. Juuston käytöstä tehdään entistä helpompaa; juustot viipaloidaan valmiiksi houkutteleviin ja siististi sulkeutuviin pakkauksiin. Viipalointi kasvaa koko ajan ja vaatii uusia laitehankintoja. Mutta juustohöylä ei jouda museoon vielä pitkään aikaan, Hurme arvelee. Maustetut juustot saattavat olla seuraava uutuus Hurmetta itseään kiinnostaisi paprikalla maustettu kypsytetty juusto. Maidontuottajille hän viestittää, että uskoa kotimaiseen elintarvikeketjuun ei pidä menettää. Vaikka taloudellinen tilanne ohjaa monia kuluttajia juuri nyt valitsemaan edullisinta, pitkällä tähtäimellä ruoan laadun merkitys nousee. Laadukkaalle ruoalle on aina tilausta. Sen eteen me teemme töitä koko ketjussa. Proteiinia sisältävät rahkat ovat nyt suosiossa. Olisiko seuraavaksi viilin vuoro?

14 Umpikausi on lypsykauden tärkein vaihe Poikimisen ajan sairauksien vuoksi hoidettu lehmä on vain jäävuoren huippu, jota kohden karjassa on kymmenen piilevää tapausta. Varo eläinten yliruokintaa ennen poikimista ja varmista syöntihalu poikimisen jälkeen. Merja Holma Kehityspäällikkö, Raisioagro Ummessaoloajan ruokinta muodostaa perustan maidontuotannon kannattavuudelle. Piilevät sairaudet alentavat tuotosta, heikentävät hedelmällisyyttä ja lisäävät poistoja poikimisen jälkeen. Lihavana poikiva lehmä on erityisen altis metaboliselle stressille. Vanhana korjattu säilörehu tai kokoviljasäilörehu sopii hyvin umpilehmille. Energiapitoista, nuorena korjattua rehua on laimennettava oljella tai heinällä. Karkearehun valkuaispitoisuuden ollessa alle prosenttia pitää ruokintaan lisätä hieman rypsiä, etenkin jos poikivat hiehot ovat umpilehmien joukossa. Aperuokinnalla kaikki lehmät joutuvat tyytymään samaan, karjan keskimääräisen tarpeen mukaan laskettuun rehuun. Kun samassa ryhmässä on eri rotuja, ayrshirelehmät lihovat lypsykauden lopulla ja sen alussa etenkin holsteinit laihtuvat, ontuvat ja kärsivät ketoosista. Suolan sijaan E-vitamiinia Suolapitoiset kivet kannattaa poistaa umpilehmiltä, sillä korkea natrium lisää utarepöhön riskiä. Oikea umpikauden kivennäinen tehostaa kalsiumaineenvaihduntaa. Veren kalsiumtason laskua ei aina osata yhdistää moniin näkyviin ongelmiin, joita se aiheuttaa. Huono ruokahalu, pötsin liikkeiden väheneminen, jälkeisten jääminen, juoksutusmahan siirtymä, ketoosi, alentunut hedelmällisyys ja tuotoksen lasku ovat tyypillisiä piilevän poikimahalvauksen oireita. Vastustuskykyä vahvistavat antioksidantit, E-vitamiini ja seleeni, vaikuttavat myös lisääntymistoimintoihin. Jälkeisten jäämi- 14 ItäMaito 1 / 2013

15 Ruokinta ta ja suosituimmista makuupaikoista. Jos ruokintapaikkoja on niukasti, etenkin ensikot joutuvat koville. Parsinavetassa vastapoikineiden seuranta ja ruokinta on helpompaa. Niille voidaan valikoida maittavimmat rehut ja antaa tarvittaessa terveysrehuja. Kahdella väkirehulinjalla varustettu lypsyrobotti antaa mahdollisuuden täydentää Laihtuminen ohentaa myös sorkkien rasvapatjaa. vastapoikineiden ruokintaa terveyttä ja tiinehtymistä edistävällä rehulla. Tavallisesti linjoja on vain yksi, jolloin ei välttämättä raskita panostaa kalliimpaan terveyttä tukevaan rehuun koko karjalle. Kun lehmien keski-ikää halutaan nostaa, kannattaa edes robotille valita rehu, jossa on terveyttä edistäviä aineksia. Tukea maksan toiminnalle Jokaisella lehmällä on poikimisen jälkeen piilevää ketoosia, kun elimistö polttaa kudosrasvoja ja hapettaa rasvahappoja epätäydellisesti. Samalla vastustuskyky laskee. Voimakkaasti laihtuneita lehmiä joudutaan usein siementämään uudelleen ja uudelleen, mikäli ne edes näyttävät kiimojaan. Laihtuminen ohentaa myös sorkkien rasvapatjaa, mikä johtaa ontumiseen usein Käytännön ohjeita umpikauteen zsopiva kuntoluokka 3,5 zvältä yliruokintaa z Päivän rehuannos esim. karkearehua g Tunnu- Melliä g Vita-Melliä zpoikimiseen mennessä väkirehuannos 2 3 kiloon zmelli-kalsiumbolus poikimisen aikaan Käytännön ohjeita lypsykauden alkuun zmaksimoidaan karkearehujen syönti zlypsy-melli Plus ainakin kahden viikon ajan poikimisesta, myös täysrehuruokinnalla zaseto-melliä 1 kg/pv veren glukoosin nostoon zopti-melliä 200 g/pv, vähentää hapanpötsiä zvita-melliä vastustuskyvyn tukemiseen g/pv ztiinehtymistä ja solujen alentamista tukeva täysrehu Benemilk Black nen on koelehmillä puolittunut E-vitamiinin saannin myötä. Hollantilaisen Schothorstin tutkimuslaitoksen suositus E-vitamiinin kokonaismäärälle on 150 milligrammaa syötyä kuiva-ainekiloa kohden, mikä on kymmenkertainen määrä Suomen viralliseen normiin verrattuna. Hemmottele vastapoikinutta Poikivalle ja heruvalle lehmälle järjestetään pehmeä ja rauhallinen makuupaikka, josta on helppo päästä syömään ja juomaan. Vastapoikinutta kannattaa rohkaista syömään. Usein kalsiumbolus ja kivun lievitys stimuloivat alakuloisen ja vaisun lehmän ruokintapöydän ääreen. Pihatoissa lehmät joutuvat poikimisen jälkeen yleensä liian pian muiden joukkoon kilpailemaan rehusta, lypsyvuorois- Raisio on ItäMaidon strateginen kumppani zitämaidon muodostaneilla viidellä osuuskunnalla oli rehu- ja maataloustarvikekaupassa erilaisia ja eri tasoisia kumppanuuksia. ItäMaidon syntymisen jälkeen yhteistyökulttuuri päätettiin yhtenäistää. Perusteellisen arvioinnin jälkeen keskeiseksi strategiseksi kumppaniksi valittiin Raisio, jolla on valtakunnallinen ja jopa kansainvälinen raaka-ainehankinta sekä valtakunnallinen tuotteiden jakeluketju. Valikoima on vähitellen laajentunut ja yhteistyö pitää sisällään rehujen lisäksi mm. lannoitteiden myynnin. ItäMaidon myymälöiden laajaa maitotilojen tuotantotarvikevalikoimaa ylläpitää myös muutama muu keskeinen tukkukumppani. ItäMaito 1 /

16 Kuva: Kimmo Haimi Kun hiehot ruokitaan sopivasti, ne eivät tarvitse energiaa omaan kasvuunsa enää lypsykaudella. noin neljän kuukauden kuluttua poikimisesta. Kiimainen lehmä ei jaksa hypellä kipeillä sorkillaan. Veren glukoosia nostavat rehut vähentävät maksan rasvoittumista ja metabolista stressiä. Propyleeniglykoli on lisäksi lyhentänyt poikimaväliä. Propyleeni glykolin ohella niasiini, koliini ja suojattu metioniini tehostavat maksan toimintaa. Säännöllisestä biotiinin käytöstä on apua sorkille, sillä se vahvistaa sarveisaineen kasvua. Pötsin toiminnan tukeminen on välttämätöntä, sillä happokuorma voi lisätä sorkkavaivojen lisäksi maidon soluja, hedelmällisyysongelmia sekä ripulia. Pötsin ph:ta tasapainottava rehuvalmiste varmistaa korkean tuotoksen, aktiiviset lehmät ja tehokkaan rehujen hyväksikäytön. Metabolinen stressi hallintaan Raisioagron ruokintakonsepti tähtää umpikaudella ja lypsykauden alussa metabolisen stressin hallintaan. Poikimisen jälkeen kannattaa ruokahalua stimuloida maittavalla ja energiapitoisella väkirehulla ja hyvälaatuisella karkearehulla. Investoivien tilojen kannattaa asentaa lypsyrobotille kahden eri rehuseoksen annostelulinjat, jolloin ainakin tiinehtymiseen saakka voidaan antaa terveyttä edistävää täysrehua. Hollannissa tämä on jo yleinen käytäntö. Myöhemmin lypsykaudella ruokinta ei ole yhtä vaativaa, oleellista on estää lihominen ennen umpeenmenoa. Parsinavetoissa yksilöllinen ruokinta on mahdollista ilman investointeja. Lehmän kuntoluokka olisi oltava poikimisen aikaan 3,5. Lypsykaudella laihtuneiden kunto pitää saada sopivalle tasolle umpikaudella, jotta poikiminen ja seuraava tiinehtyminen sujuisivat ongelmitta. Ruoki ensikoiden hedelmällisyyttä zliian täydessä navetassa erityisesti ensikot kärsivät. Kun ruokintapöydällä on niukasti tilaa, ne jäävät odottamaan vuoroaan ja ehkä saavat pöydältä vain rippeet. Kannattaa seurata ensikoiden mahoja: pötsi ei pullota, jos eläin on ollut vuorokauden syömättä. Tällöin ryhmän keskimaito on huomattavasti alempi kuin vanhemmilla lehmillä. Ensikoiden yleisin poiston syy on huono hedelmällisyys. Lypsykauden alun niukka rehun saanti ei sitä lainkaan helpota. Suomalainen ongelma on myös hiehokauden puutteellinen ruokinta. Kun raamin kasvuun ei panosteta, hiehot eivät ole siemennyskypsiä 15 kuukauden iässä, jolloin niiden poikiminen siirtyy. Niukasti ruokittu hieho käyttää runsaasti energiaa ja valkuaista omaan kasvuunsa vielä ensimmäisen lypsykauden aikana, mikä näkyy huonona tiinehtymisenä. Vahvempi eväs robotilla auttaa ensikoiden tiinehtymistä. Lehmien joukossa pidetyt tiineet ensikot poikivat lisäksi usein ylikuntoisina. Lihavuus altistaa poikimavaikeuksille ja huonolle ruokahalulle poikimisen jälkeen. 16 ItäMaito 1 / 2013

17 Panosta umpikauden ruokintaan Ruokinta Ummessa oleva lehmä tarvitsee alle puolet täydessä tuotoksessa olevan lehmän energiamäärästä. Sillä on myös omat erityisvaatimuksensa tiettyjen kivennäisaineiden, hivenaineiden ja vitamiinien suhteen. Eläinlääkärin kuusi ohjetta auttavat onnistumaan umpilehmän ruokinnassa. Kaisa Hartikainen, eläinlääkäri Umpilehmille oma ruokintaryhmä Onnistuneelle ruokinnalle on keskeistä umpilehmien erottaminen omaksi ruokintaryhmäkseen sekä parsinavetassa että pihatossa. Mikäli käytössä on aperuokinta, tarvitsevat ummessaolevat oman appeensa. Parsinavetassa ummessaolevat kannattaa sijoitella siten, että ne eivät pääse varastamaan ruokaa lypsyssä olevilta lehmiltä. Kuntoluokka on A ja O Kuntoluokan tulee pysyä tasaisena koko ummessaoloajan. Lihominen tai laihtuminen ennen poikimista on haitallista ja aiheuttaa ongelmia tulevan lypsykauden terveyteen ja hedelmällisyyteen. Kuntoluokan mahdolliset korjaukset tehdään jo loppulypsykaudella. Sopiva kuntoluokka umpeen jäätäessä ja poikimahetkellä on 3,5. Kahdeksan viikkoa riittää Sopiva umpikauden pituus on noin kahdeksan viikkoa. Liian pitkä kausi lisää lihomisen ja sitä kautta poikimavaikeuksien, poikimahalvauksen ja muiden poikimisen yhteyteen liittyvien sairauksien riskiä. Liian lyhyessä ummessaoloajassa puolestaan utarekudos ei ehdi kunnolla uusiutua ja myös ternimaidon laatu voi jäädä heikoksi. Korsirehut valitaan huolella Umpeen jätettävältä lehmältä väkirehut jätetään kokonaan pois ja säilörehu korvataan ainakin osittain karkeammalla rehulla kuin lypsäville syötettävä. Karkearehuksi sopii vaikkapa myöhemmällä kasvuasteella korjattu säilörehu, kuiva heinä tai olki. Vähän energiaa sisältävät karkearehut ovat hyvää mahantäytettä tiineelle lehmälle. Rehua pitää olla riittävästi tarjolla, jot- Kuva: Timo aalto Nurmirehun seleenipitoisuus kannattaa selvittää rehuanalyysin yhteydessä. ta pötsillä olisi töitä ja vältytään lehmien stressaantumiselta. Myös kokoviljasäilörehua voidaan käyttää, mutta lihomista on varottava. Säilörehun tulisi sisältää mahdollisimman niukasti kalsiumia ja kaliumia, joten apilavaltaiset tai runsaalla karjanlannalla lannoitetut säilörehut eivät sovi ummessaolokauden ruokintaan. Kivennäispitoisuudet kannattaa varmistaa säilörehuanalyysillä. Matala kalsiumpitoisuus rehuissa viimeisen kolmen tiineysviikon aikana auttaa ennaltaehkäisemään poikimahalvauksia. Myös kivennäisen tulee olla kalsiumvapaa, esim. Tarmo. Seleeniä ja E-vitamiinia tarjolle Riittävä seleenin ja E-vitamiinin saanti varmistaa syntyvän vasikan riittävän seleenin saannin sekä istukan että myöhemmin ternimaidon kautta. Seleeni on tärkeää myös jälkeisten irtoamisen ja lehmän hedelmällisyyden kannalta. E-vitamiini puolestaan voi ennaltaehkäistä erilaisten tulehdussairauksien, kuten utaretulehdusten syntyä. Umpilehmille sopii myöhemmällä kasvuasteella korjattu säilörehu kuin lypsäville. Liikaa kalsiumia ja kaliumia tulee välttää. Maltillinen tunnutustaso Viimeisen 2 3 tiineysviikon aikana lehmä on hyvä totuttaa vähitellen tulevan lypsykauden rehuihin. Lypsykauden väkirehuja lisätään vähitellen tuntuvan lehmän ruokintaan siten, että väkirehujen kokonaismäärä poikimapäivänä on noin 2 3 kiloa. ItäMaito 1 /

18 Ruokinta Tavallinen resepti toimii umpeenlaitossa Hirvoset laittavat lehmät umpeen ennalta tehdyn suunnitelman mukaisesti ja myös tunnutus tehdään hallitusti pienin askelin. Parin kuukauden ummessaoloaika lypsykausien välillä valmistaa lehmän uuteen lypsykauteen. Teksti ja kuvat Ritva Rönkä Umpeen menevien lehmien kunto näyttää pääsääntöisesti tältä Ylärannan tilalla. Ylärannan tilalla Kiteen Kesälahdella on tuotettu maitoa 1700-luvulta saakka. Maaliskuun alusta 2012 isännän vastuun otti Mikko Hirvonen. Tilan karja asustaa vuonna 1998 rakennetussa parsinavetassa. Navettaa on laajennettu viimeksi vuonna 2002, jolloin rakennettiin 15 lisähiehopaikkaa. Tilalle on tehty ensimmäinen terveydenhuoltosuunnitelma vuonna Vuosittaisten päivitysten myötä saadaan karja- ja lehmäkohtaista tietoa kehittämiskohteista sekä ruokinnan onnistumisesta. Viime vuonna lehmien poikimaväli oli 422 päivää ja tuotos keskimäärin kiloa. Maitotilaneuvoja tekee ruokintasuunnitelmat, joita pyritään noudattamaan niissä rajoissa kuin on mahdollista, kertoo Mikko. Lypsylehmien ruokintaan on tilalla panostettu monin eri keinoin jo vuosien ajan. Tärkeinä yhteystyökumppaneina ovat maitotilaneuvoja Eila Kinnunen ja eläinlääkäri Tiku Juonala. Umpilehmien ruokinta on meillä ihan tavallista, ei meillä sen osalta tehdä mitään ihmeellistä, tuumaa Sylvi Hirvonen. Tekniikka apuna ruokinnassa Monissa parsinavetoissa haasteita tuo ummessa olevien ja umpeen laitettavien leh- Tällä laitteella tarkistetaan ja seurataan jokaisen poikineen soluluku. Lisäksi se toimii meijeriin lähetettävän maidon soluluvun seurantavälineenä. mien ruokinta. Lähinnä ongelmaksi koetaan umpilehmien pitäminen niukemmalla dieetillä kuin lypsyssä olevat. Ylärannan tilalla rohmuavien umpilehmien ongelma on ratkaistu yksinkertaisesti. Ruokintarobotti jakaa rehut seitsemän kertaa vuorokaudessa, jolloin kertaannos on suhteellisen pieni korkeatuottoisillakin lehmillä. Näin jokainen ehtii syödä annoksensa nopeasti eikä vieruskaveri juuri ehdi jaolle. Kun väkirehu jaetaan pieninä annoksina, pötsin happamuus pysyy myös korkean tuotannon vaiheessa kohtuullisella tasolla. Mekaanisia toimenpiteitäkin on tehty, kertoo Mikko Hirvonen. Ruokintarobotin pysähdyspaikka määritetään senttimetriä kauemmaksi umpilehmän puolelta, eli vieruskaverin urkkiminen on mahdotonta. Suunnitellen umpeen Nyrkkisääntönä on 6 8 viikon ummessaolokausi. Lehmän valmistelu alkaa päätöksellä umpeenpanopäivästä. Lehmän taustat tarkistetaan siemennyskortista ja neuvonnan raporteista. Mikäli sitä on jouduttu hoitamaan utareterveyden vuoksi laktaatiokaudella, sille laitetaan poikkeuksetta ab-tukihoito umpikaudelle. Joskus kokeilimme jättää umpihoidot 18 ItäMaito 1 / 2013

19 pois lypsykauden aikana hoidetuilta, mutta kun poikineilla oli liian usein haasteita utareterveyden kanssa, palasimme tukihoitoihin hyvin pian, kertoo Sylvi. Lypsykertoja harvennetaan kahta viikkoa ennen umpeenpanopäivää. Samaan aikaan väkirehuannos pienenee. Viikkoa ennen jätetään kaikki väkirehut pois. Koko umpikauden ajan lehmät saavat E- seleeniä sekä Mg- ja P-pitoista kivennäistä. Nämä herkut jakaa ruokintarobotti. Lehmät lypsävät umpeen laitettaessa Umpeen menevien kuntoluokka on 3,5. kg päivätuotoksia. Korkeastakaan maitomäärästä umpeenlaitto ei ole ollut ongelma, toteaa Sylvi. Hallittu tunnutus Umpilehmät syövät sisäruokintakaudella samaa säilörehua kuin lypsylehmätkin. Pääsääntöisesti umpeen menevien kuntoluokka on 3,5. Poikkeuksiakin toki on ja niille annetaan poikimisen yhteydessä Valion Mg-mineraalipastoja. Väkirehuruokinta aloitetaan kaksi viikkoa ennen poikimista puolen kilon päiväannoksilla. Viikon aikana väkirehutaso nostetaan vähitellen kiloon päivässä. Arvioituna poikimapäivänä annos on kaksi kiloa kauraa ja kaksi kiloa puolitiivistettä, lisäksi kivennäiset ja vitamiinit. Poikimisen jälkeen väkirehu nostetaan kahdessa viikossa lehmäkohtaiselle tavoiteruokinnan tasolle. Annoksesta puolet on kauraa ja puolet puolitiivistettä. Kivennäisenä jatkuu edelleen magnesium fosforipitoinen kivennäinen. Tällä ruokintatavalla poikimahalvaus- ja ketoositapaukset ovat vähentyneet. Jotkin yksittäiset lehmät pyrkivät lihomaan, mutta ne otetaan yksilöinä huomioon ja tartutaan toimeen riskin ilmetessä. Ylärannan Maatilayhtymä, Kesälahti zomistajat: Mikko Hirvonen ja Mikon äiti Sylvi Hirvonen. Isä Matti jäänyt eläkkeelle 2012 zparsinavetta, putkilypsy zeläinmäärä: Lehmiä 50 ja nuorkarjaa 43 zkeskituotos: kg (EKM) zruokinta: säilörehu, oma vilja ja puolitiiviste ztilalla työskentelevät: Mikko, Matti ja Sylvi Hirvonen, ruuhka-aikana myös Mikon veli Hannu ja setä Seppo Hirvonen zviljelyala ja tärkeimmät viljelykasvit: 75 hehtaarilla säilörehua, kauraa ja ohraa ztoiminta-ajatus: Kannattava yritystoiminta zviimeisin investointi: Avant-pienkuormaaja (2012) helpottamaan säilörehun jakoa. ItäMaito 1 /

20 Uusia jäseniä osuuskunnan hallitukseen 1. Miten sinusta tuli maidontuottaja? 2. Miten tulit mukaan osuuskunnan hallintoon? 3. Tilan koko, navettatyyppi, tuotantostrategia? 4. Millainen on mielestäsi ihannemaitotila? 5. Näkemyksesi maidontuotannon tulevaisuudesta? 6. Mitä asioita haluat ItäMaidon hallituksen jäsenenä viedä eteenpäin? Maitoa tuottamalla elää jatkossakin zmarketta Laukkanen Tohmajärven Jouhkolasta. Perheeseen kuuluvat aviomies Hannu sekä kotoa pois lentäneet tytär ja poika. 1. Ostimme Retulammen tilan 26 vuotta sitten lehti-ilmoituksen perusteella. Keväällä 1987 alkoi maanviljelijän ura toukotöillä. Heinäkuussa tila siirtyi kokonaan meidän vastuullemme ja siitä alkoi karjanhoito. 2. Vuonna 2002 Osuuskunta Idänmaidon edustajiston vaaleihin piti saada naisehdokkaita, asetuin ehdokkaaksi ja tulin valituksi. Parin vuoden päästä minut valittiin edustajiston varapuheenjohtajaksi. Osuuskunta ItäMaidon hallitukseen tulin valituksi vuoden 2011 marraskuussa. 3. Vuonna -98 rakensimme 45-paikkaisen makuuparsipihaton ja pikkuvasikoiden karsinat. Vanhassa navetassa kasvatamme hiehot ja lihasonnit. Kaikkiaan karjaa on noin 110 päätä ja peltoa vuokramaineen 85 hehtaaria. 4. Jokainen tila on erilainen. Ihannetilalla työstä saatu tulo tyydyttää viljelijää eikä aiheuta kohtuutonta työtaakkaa. Tila voi olla pieni tai suuri, kunhan muistamme pitää huolta omasta jaksamisestamme. Meidän tilan tunnusluvut ovat kehittyneet kolminkertaisiksi 26 vuoden aikana pääosin omalla työvoimalla ja uskolla maidontuotannon kannattavuuteen. Tulevaisuuden visiona on laittaa muutaman vuoden kuluttua rivi-ilmoitus Karjalaiseen myytävänä olevasta maitotilasta! 5. Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää hyvältä. Valio on onnistunut tuotekehitystyöllään luomaan maidosta hyvän maitokatteen tekeviä tuotteita, mikä turvaa maidosta maksettavan hyvän hinnan. Osuuskunta ItäMaidon toiminta on lähtenyt rivakasti liikkeelle. Meillä on osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta. 6. Hallituksen jäsenenä pyrin toimimaan tasapuolisesti koko ItäMaidon alueen maidontuottajien tulevaisuuden edistämiseksi. Tilojen rakennemuutos jatkuu tuottajien ikärakenteesta johtuen. Tilojen koon kasvu toivottavasti kattaa luopuvien tilojen maitomäärän. Kyllä maitoa tuottamalla elää tulevaisuudessakin. Kuva: Taina Voutilainen 20 ItäMaito 1 / 2013

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015 PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI Nuorkarja potentiaali käyttöön vasikasta alkaen Hedelmällisyys-poikimaväli, päiviä poikimisesta Umpilehmät, ruokintakäytännöt Lypsylehmät, ruokintakäytännöt RUOKINTAKÄYTÄNNÖT

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS 2012 KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Melli-opas 2012 RUOKINNAN TEHOKKAAT TÄYDENTÄJÄT Elinikäistuotoksen

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.

Lisätiedot

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Miten säästää maatilan energialaskussa Juva 16.4.2012 Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savo Energiaohjelman tavoitteet Lisätä tilojen energiatehokkuutta

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Mika Turunen JAMK Teknologia

Mika Turunen JAMK Teknologia Maidon varastointi ja energiasäästöt Mika Turunen JAMK Teknologia Maidonvarastointi ja energiasäästöt Maito jäähdytetään yleensä tunnin sisällä lypsyn loppumisesta + 4 C :een tilasäiliössä. Maito voidaan

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Mistä seleeninpuutos johtuu? Seleeniä on maankuoressa erittäin pieninä, mutta vaihtelevina pitoisuuksina. Luonnossa se esiintyy monessa

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Monitahoinen hivenaine Ravinnon sisältämä E-vitamiini Tilan sijainti Yksilön

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Toimitusjohtaja Matti Rihko ja talousjohtaja Jyrki Paappa 6.11.2012 Q3/2012 Q3/2012: Osakekohtainen tulos parani (Jatkuvat toiminnot, ilman kertaeriä) Liikevaihto

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot