TEK & UIL insinöörien ilmasto-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEK & UIL insinöörien ilmasto-ohjelma"

Transkriptio

1 TEK & UIL insinöörien ilmasto-ohjelma

2 Julkaisija: Ulkoasu: Kansi: Painopaikka: Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Uusi Insinööriliitto UIL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki Salla Koivu ja Juhani Mykkänen Salla Koivu Kannessa käytetyt kuvat seuraavilta istockphoto.comin käyttäjiltä: Yuri_Arcurs, kamisoka, AccesscodeHFM ja oblachko. Forssan Kirjapaino Oy ISBN TEK 2009

3 TEK & UIL insinöörien ilmasto-ohjelma

4 Sisällysluettelo Käytettyjä lyhenteitä, yksiköitä ja käsitteitä 5 1 Johdanto Lähtökohtia 7 2 Nykytilanne Suomen olosuhteet Suomen energiankulutus Suomen kasvihuonepäästöt 8 3 Päästöjen vähentäminen eri sektoreilla Energiankulutus Sähkönkulutus Energiankulutus sektoreittain Energian kokonaiskulutus Energiantuotanto Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima Aurinkoenergia Jätteiden energiahyötykäyttö Biomassa Kivihiili Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Hiilidioksidin talteenotto Liikenne Liikenteen vähentäminen Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen Yhdyskuntarakenne ja suunnittelu Rakentaminen ja asuminen Lämmitys Sähkönkulutus Teollisuus Päästöjen kehitys 19 4 Yleisiä julkisen vallan ohjauskeinoja Tutkimus ja kehitys Osaaminen ja koulutus Energiamäärärahat Energiatehokkuuden edistämiseen tähtäävät toimet 21 5 Yhteenveto, keskeiset johtopäätökset 22 6 Lähteet 24 Liite 1: TEKin ja UIL:n jäsenkyselyn tuloksia 25 Liite 2: Työn aikana kuullut asiantuntijat 29 4

5 Käytettyjä lyhenteitä, yksiköitä ja käsitteitä CCS hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (Carbon Capture and Storage) CHP yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto (Combined Heat and Power) CO2 hiilidioksidi IPCC hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change) W watti, tehon yksikkö, kertoo tehdyn työn tai käytetyn energian määrän tietyssä ajassa, 1 W = 1 J/s kw kilowatti = W MW megawatti = kw = W GW gigawatti = MW = W TW terawatti = GW = W Wh wattitunti, sähkömäärän yksikkö, käytetään myös energian määrästä, teho kerrottuna ajalla kwh kilowattitunti = Wh MWh megawattitunti = kwh = Wh = 3,6 GJ GWh gigawattitunti = MWh = kwh = 3,6 TJ TWh Terawattitunti = GWh = MWh = kwh = 3,6 PJ J Joule, SI-järjestelmän mukainen energian yksikkö, 1 J = Ws MJ megajoule = J = 0,2778 kwh GJ gigajoule = MJ = 0,2778 MWh PJ petajoule = 0,2778 TWh SI-järjestelmän mukainen energian yksikkö on joule. Sähkömäärästä käytetään puolestaan yleisesti wattituntia ja sen kerrannaisia. Vertailun helpottamiseksi tässä raportissa käytetään molempia yksiköitä siten, että yleisesti käytettävä yksikkö on ensin ja sen perässä suluissa toiseen yksikköön muutettu arvo. Nimellisteho Valmistajan ilmoittama teho, jonka laite maksimissaan pystyy tuottamaan. Vuosituotanto Laitoksen vuodessa tuottaman energian määrä. Esimerkiksi tuulivoiman kohdalla noin kolmasosa siitä, mitä laitos täydellä teholla toimiessaan tuottaisi. Säätövoima Kapasiteetti, jonka avulla säädetään sähkön tuotantoa vastaamaan kulloistakin kulutusta. Varavoima Laitos voi olla pois käytöstä esimerkiksi huollon takia, tuulivoimala myös siksi, että tuulta ei ole riittävästi tai sitä on liikaa. Käytöstä poissa olevan tuotantokapasiteetin korvaavaa turvajärjestelmää kutsutaan varavoimaksi. 5

6 1 Johdanto Kansainvälisessä insinöörijärjestöjen Future Climate engineering solutions -projektissa kunkin osallistujamaan järjestöt laativat ammattikunnan ehdotuksen oman maansa kansalliseksi ilmastoohjelmaksi, joissa analysoidaan kansallisia rakenteita ja esitetään teknologiaan perustuvia keinoja päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Koska ongelma on globaali, tarvitaan sen ratkaisemiseksi myös globaaleja keinoja, mutta tässä tarkastelussa painopiste on kansallisissa ratkaisuissa. Teknologialla on keskeinen merkitys ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin turvaamisessa ja kestävän kehityksen mahdollistamisessa. Ilmastonmuutoksen haasteiden ratkaiseminen voi myös vaikuttaa tekniikan alan toimijoiden imagoon suuren yleisön silmissä. Teknologia ei ole vain uusia teknisiä laitteita, vaan myös uuden tekniikan hankintaan ja käyttöön liittyviä, pitkälle vietyjä prosesseja, toimintojen organisointia ja liiketoiminnan käyttöön saattamista. Teknologia tarjoaa mahdollisuudet luoda kilpailuetua vastuullisesta toiminnasta ja ympäristön huomioivasta tutkimus- ja kehitystyöstä. Ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi teknologian kehittämiseen myös tekniikan korkeakoulutuksen sisältöihin ja tekniikan ammattilaisten täydennyskoulutukseen. Projektin aikana on selvitetty kansallisesti käytettävissä olevia ratkaisuja ja niiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Tavoitteena on saavuttaa taso, jolla maapallon lämpeneminen jää 2 C:een esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä vaatii arvioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä prosenttia vuoden 2000 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Teknologian mahdollistamat keinot ovat merkittävässä roolissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen pyrittäessä. Teknologioita päästöjen vähentämiseksi on olemassa. Tarvitaan kuitenkin edelleen mittavia panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta saadaan edelleen kehitettyä tehokkaampia keinoja päästöjen vähentämiseksi vaaditulle tasolle. Kansainvälisessä hankkeessa kansallisten ohjelmien pohjalta valmistellaan insinöörijärjestöjen yhteiset suositukset teknologiaan perustuvista keinoista päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Suositukset esitellään myös YK:n ilmastokokoukselle Kööpenhaminassa joulukuussa Projektissa on mukana yhteensä 12 maan järjestöt, Suomen lisäksi Tanska, Ruotsi, Norja, Saksa, Intia, Iso-Britannia, USA, Japani, Australia, Irlanti ja Bulgaria. Suomen osalta ohjelman laativat yhdessä Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja Uusi Insinööriliitto UIL. 6

7 1.1 Lähtökohtia Energian tuotannon ja saatavuuden varmistamisella on Suomen olosuhteissa erityisen tärkeä rooli. Ilmastotavoitteiden ja pitkän aikavälin kehityksen kannalta on välttämätöntä saada pitkään jatkunut suora yhteys elintason nousun ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energian kulutuksen kasvun välillä katkeamaan. Tämän esityksen luvussa 3 tarkastellaan rinnakkain eri energiantuotantovaihtoehtoja, niitä koskevia ehdotuksia ja vaikutuksia kokonaistilanteeseen. Ilmastovaikutusten kannalta energian kulutus ja sen käytön energiatehokkuus ovat ratkaisevan tärkeitä tuotannon ohella. Energiatehokkuuden osalta kesäkuussa 2009 valmistunut Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman energiatehokkuustoimikunnan raportti määrittelee joukon toimenpiteitä, joilla energiatehokkuus on mahdollista tarkasteluajanjaksolla nostaa olennaisesti nykyistä paremmaksi. Tässäkin raportissa tuodaan esille näistä joitakin. Luvussa 4 esitetään lisäksi joukko muita erityisiä toimenpiteitä, joissa julkisella vallalla on ratkaiseva rooli. Tarkastelun lähtöoletuksina on työllistävälle elinkeinotoiminnalle suotuisien olosuhteiden turvaaminen Suomessa sekä toimivan ja hyväksyttävän päästökauppajärjestelmän vakiintuminen. Työn lähtökohtana on oletus, että vain elintason ja kilpailukyvyn kohtuullisen kehityksen turvaava malli on reaalimaailmassa toteuttamiskelpoinen ilman suuren mittakaavan yhteiskunnallista kriisiä. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty muun muassa maatalous eikä tämän sektorin vaikutuksia päästöjen kehitykseen ole siten otettu huomioon. Maailmalla esitetyt arviot öljyn hinnan kehityksestä vaihtelevat suuresti. Öljyn, kivihiilen ja maakaasun maailmanmarkkinahintojen oletetaan nousevan pitkällä aikavälillä selvästi viimeisen kymmenen vuoden keskihinnan yläpuolelle. Tämä parantaa uusiutuvan energian kilpailukykyä. Päästöoikeuksien keskimääräisen hintatason on oletettu asettuvan /tco2 suuruusluokkaan. Käsittelyn lähtökohta on kansallinen eli kyse on Suomessa toteutettavista toimenpiteistä päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Ongelma on kuitenkin globaali. Teollisuusmaiden on kannettava vastuunsa päästöjen leikkaamisessa. Maapallon ekosysteemi ei kestä sitä, että kehittyvien maiden polku kohti suurempaa vaurautta seuraa nykyisten teollisuusmaiden aikoinaan viitoittamaa kehitysuraa. Pääsy globaalisti kestävään tilanteeseen edellyttää, että kykenemme osoittamaan kehittyville maille uskottavia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Nämä ratkaisut riippuvat teollistuneissa maissa nyt tehtävistä ratkaisuista. Vauraalla Suomella on velvollisuus satsata sellaiseen energiatekniikkaan, jota voidaan turvallisesti käyttää kaikkialla maailmassa. Avaimet tähän ratkaisuun ovat suurelta osin teknologiassa ja sen kehityksessä. Tämä globaali viitekehys voi luoda myös Suomessa edellytyksiä toimintaan jonka pääasiallinen käyttö on maamme rajojen ulkopuolella. Ongelman kansainvälisestä luonteesta johtuen on perusteltua, että suomalaisilla toimijoilla tulee olla mahdollisuus hyödyntää kustannustehokkaita joustomekanismeja myös Suomen rajojen ulkopuolella joko ostajana tai myyjänä, ja lukea niistä saatavat päästövähennykset hyödykseen. 7

8 2 Nykytilanne Eri maiden kasvihuonepäästöjä vertailtaessa on otettava huomioon myös kansalliset olosuhteet, joissa on suuria eroja. Esimerkiksi Etelä-Euroopan kiinteistöjen lämmitystarve poikkeaa merkittävästi Pohjoismaisista olosuhteista. Keski-Euroopasta kuljetusmatkat markkinoille ovat myös huomattavasti lyhyemmät kuin pohjoisesta. Myös teollisella rakenteella on suuret vaikutukset maan päästöihin. Taloudellinen taantuma vaikuttaa myös osaltaan tilapäisesti energian kulutukseen ja päästöihin. Tässä tarkastelussa ei oteta kantaa taloudellisen taantuman vaikutuksiin. 2.1 Suomen olosuhteet Suomen erityispiirteitä ovat kylmästä ilmastosta aiheutuva lämmitysenergian keskimääräistä suurempi tarve sekä maantieteellisestä sijainnista ja maan sisäisistä pitkistä etäisyyksistä johtuvat pitkät kuljetusmatkat päämarkkinoille. Suomen teollisuus on myös hyvin energiaintensiivistä. Teollisuuden osuus Suomen sähkön kulutuksesta oli 53 prosenttia vuonna Teknologiateollisuus ry:n mukaan Suomessa tuotetaan esimerkiksi paperia 100 miljoonalle, puutuotteita 50 miljoonalle ja terästä 40 miljoonalle ihmiselle. Luvut on laskettu jakamalla koko maailman tuotanto maailman asukasluvulla ja sen perusteella katsottu, kuinka monelle Suomen tuotanto riittää. Suomi onkin yksi eniten viennistä riippuvaisia maita, BKT:sta 45 prosenttia suuntautuu vientiin. Teollisuuden käyttämästä sähköstä yli 80 prosenttia sitoutuu vientituotteiden valmistukseen. Siten koko maan sähköstä yli 40 prosenttia käytetään vientituotteiden valmistukseen. Henkeä kohti (per capita) lasketut päästöt kohtelevat eri maita hyvin epätasapuolisesti. Tämän laskentatavan rinnalla onkin syytä käyttää ominaispäästöjä (esimerkiksi päästöt tuotettua tonnia tai kuljetettua kilometriä kohti) päästöjen vertailukelpoisuuden vuoksi. Ominaispäästöjä käyttämällä on myös mahdollista vertailla toiminnan tehokkuutta toisin kuin per capita -ajattelussa. 2.2 Suomen energiankulutus Insinöörijärjestöjen kansainvälisen Future Climate -hankkeen vertailuvuodeksi on valittu 2007, jonka osalta on jo saatavissa kattavat tilastotiedot. Energian kokonaiskulutus Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan tuolloin noin 1470 petajoulea (PJ) eli 408 terawattituntia (TWh). Sähköä vuonna 2007 käytettiin kaikkiaan 90,4 TWh (325 PJ). Kuva 1 esittää Suomen energian kokonaiskulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen kehityksen vuosina Suomen kasvihuonepäästöt Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2007 olivat 78,3 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mikä on noin 2 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden päästöt. Vuoden 2007 päästöt ylittävät reilulla 10 prosentilla vuonna 2008 alkavan Kioton pöytäkirjan velvoitekauden ( ) tavoitetason. Suomen päästöt ovat myös viimeisen viiden raportointivuoden aikana olleet keskimäärin lähes 7,5 miljoonaa tonnia eli 10 prosenttia Kioton pöytäkirjan sallitun päästötason (71 miljoonaa tonnia) yläpuolella. Vuotuiset vaihtelut päästöissä ovat olleet suuria. Vaihteluihin ovat vaikuttaneet erityisesti vesivoiman saatavuus Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, sähköntuonti Venäjältä sekä kotimaisen energiantuotannon vuotuinen rakenne ja määrä. Päästöjä hallitsevan energiasektorin päästöt laskivat vuonna 2007 vajaat 3 prosenttia vuoden 2006 päästötasosta. Kuva 2 esittää Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuonna

9 PJ Fossiiliset Uusiutuvat Muut Tur ve Ydinenergia Hiilidioksidipäästöt CO2 / milj. t Kuva 1. Energian kokonaiskulutus ja energiasektorin hiilidioksidipäästöt Suomessa Lähde: Tilastokeskus Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö 0,1 % Jäte 3 % Maatalous 7 % Energia 81 % 48 % 18 % Energian tuotanto Teollisuuden oma energiantuotanto, rakentaminen Liikenne Kotitaloudet, palvelut Teollisuusprosessit 9 % Haihtumapäästöt 23 % Muut 8 % 0,3 %2 % Kuva 2. Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain v (%). Lähde: Tilastokeskus 9

10 3 Päästöjen vähentäminen eri sektoreilla Tässä luvussa esitetään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi mahdollisia eri keinoja ja teknologioita sekä niiden arvioitua tai suositeltavaa kehitystä aina vuoteen 2050 asti. Päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi tulee käyttää useita eri keinoja rinnakkain, jolloin tavoitteiden saavuttaminen ei välttämättä edellytä kaikkien keinojen hyödyntämistä täydessä laajuudessaan. Eri päästöjenvähentämiskeinot on jaettu neljään pääluokkaan: energiantuotanto (sähkö ja lämpö), liikenne, teollisuus sekä rakentaminen ja asuminen. Näiden lisäksi tuodaan esille toimia, joilla valtiovalta pystyy edistämään vähäpäästöisen teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa sekä yksityishenkilöiden kulutustottumusten muuttumista. Luvun lopussa kuvataan seuraavissa kappaleissa esitetyillä toimenpiteillä saavutettava päästöjen kehitys vuoteen Energiankulutus Sähkönkulutus Suomen sähkönkulutuksen kasvu hidastuu selvästi aikaisempaan kehitykseen verrattuna energiatehokkuuden parantumisen, teollisuuden rakennemuutoksen, teknologisen kehityksen ja uusittavan laitekannan johdosta. Sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan noin 96 TWh:iin (346 PJ) vuoteen 2020 mennessä. Tämän tarkastelun lähtökohtana on järjestelmän mitoittaminen riittävän suureksi, jotta kapasiteetti varmasti riittää ja toimitusvarmuus pystytään turvaamaan. Oman tuotantokapasiteetin tulee pystyä kattamaan kulutushuiput ja mahdolliset häiriötilanteet. Sähkönkulutusta lisää vähitellen myös siirtyminen liikenteessä fossiilisten polttoaineiden käytöstä ladattaviin hybridiautoihin ja sähköautoihin. Myös lämpöpumppujen lisääntyvä käyttö lisää sähköntarvetta. Lisääntyvä sähkönkulutus ei siten välttämättä tarkoita lisääntyvää primäärienergiantarvetta vaan osa lisääntyvästä sähkönkulutuksesta korvaa muuta energian loppukulutusta. Tässä tarkastelussa oletetaan sähkönkulutuksen olevan hieman alle 100 TWh vuonna 2020 ja kasvavan runsaaseen 100 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä Energiankulutus sektoreittain Teollisuuden rakennemuutoksilla on merkittäviäkin vaikutuksia kulutusmääriin. Tämä tarkastelu ei ole kannanotto maamme teollisen rakenteen toivottavista kehityskuluista. Koko tarkastelun lähtökohtana on kuitenkin teollisen ja taloudellisen toiminnan edellytysten turvaaminen Suomessa. Vuosina teollisuuden kulutus on laskenut huomattavasti. Osa muutoksesta on suhdannevaihteluista aiheutuvaa, osa rakenteellisesta muutoksesta johtuvaa. Ensiksi mainittu osuus palautuu suhdannetilanteen vaihtuessa, jälkimmäinen ei. Pitkän aikavälin suunnittelua ei voida rakentaa nopeiden suhdannevaihteluiden varaan, vaan niiden vaikutus on pystyttävä erottelemaan rakenteellisista muutoksista. Tässä arviossa konventionaalisen metsäteollisuuden kulutuksen oletetaan laskevan. Huomattava osa vähenemisen vapauttamasta sähkönkulutuksesta korvautunee kuitenkin biopolttoaineiden tuotannon vaatimalla sähkönkulutuksella. Rakennuskannan lämmitysenergian ominaiskulutus (kwh/m3) tulee vähenemään. Samanaikaisesti kuitenkin rakennusvolyymi lisääntyy asumisväljyyden ja kotitalouksien määrän kasvaessa sekä kauppa- ja virkistyskeskusten ja muiden vapaa-ajantoimintojen rakentamisen lisääntyessä. Lämmitysenergian kokonaiskulutus voi siten jopa kasvaa nykyisestä. Liikenne tuottaa lähes viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja siinä onkin merkittävä vähentämispotentiaali. Nykykehityksellä liikenteen ominaiskulutus pienenee, mutta kuljetussuoritteiden määrän kasvaessa päästöt pysyvät likimain ennallaan. Toisaalta siirtyminen vähitellen fossiilisten polttoaineiden käytöstä hybridi- ja sähköautoihin vähentää liikenteen loppukulutusta. Kotitalouksien sähkönkulutus on kasvanut jatkuvasti. Vuosina kulutus kasvoi noin 14 prosenttia ollen vuonna 2005 yli 10 TWh (36 PJ). Merkittävä osa kasvusta johtuu pientalojen kasvaneesta kulutuksesta. Asumisväljyyden kasvaessa ja asuntojen varustelutason parantuessa kasvaa myös kulutus. Kylmälaitteiden sähkönkulutus on laskussa, mutta kulutuselektroniikan kulutus on 10

11 kasvanut voimakkaasti. 3 Kuvassa 3 esitetään energiankulutus sektoreittain vuodesta 1990 vuoteen 2000 sekä arvio tulevasta kehityksestä vuoteen Kohta Muut sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maa- ja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön. Tämän sektorin kokonaiskulutuksen ennustetaan pysyvän ennallaan, vaikka sen sisällä muutoksia saattaakin tapahtua Muut Lämmitys Liikenne Teollisuus Primäärienergian kokonaiskulutus Kuva 3. Energian loppukulutus sektoreittain sekä kokonaiskulutus vuosina Lähde vuosien tietojen osalta: Tilastokeskus Energian kokonaiskulutus Tarkastelun pohjana on käytetty arviota, jonka mukaan Suomen primäärienergian kokonaiskulutus voi nousta korkeimmillaan lähes 1700 PJ:een (noin 470 TWh) vuonna 2030, minkä jälkeen se kääntyy laskuun. Fossiilisten polttoaineiden käyttö laskee arviossa huomattavasti, alle kolmasosaan vuoden 2007 tasosta. Merkittävin lisäys on ydinvoiman osuudessa. Myös bioenergian käyttö kasvaa reilusti saavuttaen huippunsa vuonna 2030 ja pysyen sen jälkeen samalla tasolla. Edellisten lisäksi kasvaa tuuli- ja vesivoiman tuotanto sekä jätteiden energiahyötykäyttö ja lämpöpumppujen käyttö. Kuvassa 4 esitetään arvioitu primäärienergian kokonaiskulutuksen kehitys energialähteittäin vuosina Energian kulutusarvio on joitakin viime vuosina esitettyjä arvioita pienempi. Nykytiedon mukaan se on kuitenkin riittävä turvaamaan sen, että energian saatavuus ei muodosta ylitse pääsemätöntä estettä hyvinvoinnin kasvulle maassamme. Kansainvälisen talouden kehitys ja energiakäytön tehostaminen vaikuttavat tulevaan kehitykseen. Mikäli energiatehokkuustoimikunnan suositukset onnistutaan toteuttamaan täysimääräisinä, voi primäärienergian kulutus jäädä jonkin verran ennakoitua pienemmäksi. Toteutuessaan tällä on suotuisa vaikutus Suomen kasvihuonekaasupäästöihin. 11

12 ,800 1,800 1,800 1,800,600 1,600 1,600 1,600,400,200, ,400 1,200 1, ,400 1,400 1,200 1,200 1,000 1, sähkön tuonti sähkön tuonti sähkön tuonti sähkön tuonti öljy öljy öljy öljy maakaasu maakaasu maakaasu maakaasu hiili hiili hiili hiili turve turve turve turve lämpöpumpuilla lämpöpumpuilla lämpöpumpuilla tuotettu tuotettu lämpöpumpuilla energia energia tuotettu energia jätteiden jätteiden tuotettu energia jätteiden energiakäyttö energiakäyttö jätteiden energiakäyttö tuuli tuuli energiakäyttö tuuli tuuli vesi vesi vesi vesi bioenergia bioenergia bioenergia bioenergia ydinenergia ydinenergia ydinenergia ydinenergia Kuva 4. Arvioitu primäärienergian kokonaiskulutus (PJ) energialähteittäin. 3.2 Energiantuotanto Eri energiatuotantomuotojen ja tuotantotarpeen kehityksen tarkastelussa on oletettu Suomen energian kokonaiskulutuksen kasvavan edellä kohdassa 3.1 kuvatulla tavalla. Tässä tarkastelussa on lähdetty lisäksi siitä, että sähkön nettotuonti ulkomailta vähenee asteittain ja loppuu kokonaan vuoteen 2020 mennessä, mahdollisesti aikaisemminkin. Uutta energiantuotantokapasiteettia tarvitaan siten etenkin sähköntuotantoon Ydinvoima Tällä hetkellä käytössä olevien yksiköiden Loviisa 1 & 2 sekä Olkiluoto 1 & 2 sähköntuotantoteho on yhteensä noin 2700 MW. Rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n käyttöönoton jälkeen tuotantoteho on yhteensä 4300 MW. Uusien ydinvoimayksiköiden rakentamiseksi on vireillä kolme hakemusta. Näistä TVO:n Olkiluoto 4:n laitoskooksi on suunniteltu MW ja Fortumin Loviisa 3:n MW. Fennovoima suunnittelee rakentavansa rakennuspaikasta ja valittavasta laitostyypistä riippuen joko yhden ison tai kaksi pienempää yksikköä. Fennovoiman hankkeen kokonaisteho on MW. Tämän ilmasto-ohjelman sähköntuotanto- ja päästölaskelmissa on oletettu Olkiluoto 3:n olevan käytössä 2012, mikä nostaa kokonaistehon 4300 MW:iin. Tämän lisäksi lähdetään siitä, että vuoteen 2020 mennessä käytössä on vähintään yksi uusi yksikkö jolloin tuotantoteho on noin 6000 MW. Vuoteen 2030 mennessä kokonaistuotantoteho nousee uusien yksiköiden ja vanhojen modernisointien jälkeen 8000 MW:iin. Tässä luvussa on huomioitu myös se, että Loviisan 1 & 2 -yksiköt eivät tuolloin ole enää toiminnassa. 12

13 3.2.2 Vesivoima Vesivoiman edistämiseksi nopein ja kannattavin keino on hyödyntää täysimääräisesti jo rakennettuihin vesistöihin sisältyvä potentiaali sekä laitteistojen päivittämisen kautta saatavilla oleva lisäkapasiteetti. Eri arvioiden mukaan näin saavutettava lisäteho on noin 365 MW. Pien- ja minivesivoimalla on lisäksi potentiaalia 100 MW:n lisäykseen vuoteen 2020 mennessä sekä 240 MW:n lisäykseen vuoteen 2050 mennessä. 4 Edellä mainitun potentiaalin käyttöönotto lisää vesivoiman ennakoidun tuotantotehon 3500 MW:iin vuoteen 2020 ja 3650 MW:iin vuoteen 2050 mennessä. Tämän lisäksi suojelun alaisissa vesistöissä olisi potentiaalia lähes 1300 MW. Kaikkia vesistöjä ei pidä valjastaa vesivoiman tuotantoon vaan on otettava huomioon myös vesistöjen luonto- ja virkistysarvo Tuulivoima Tuulivoiman tuotantokapasiteetin arvioidaan kasvavan nykyisestä reilusta 100 MW:sta 1500 MW:iin vuoteen 2020 ja 4000 MW:iin vuoteen 2050 mennessä. Suurten tuulipuistojen lisäksi tuulivoiman hyödyntäminen on mahdollista pienkäytössä. Tuulivoiman tuotannon lisäysmahdollisuudet paranevat tulevaisuudessa laitoskoon kasvaessa ja tuulivoiman kilpailukyvyn parantuessa. Tuulivoiman epäkohtana on se, että se tarvitsee rinnalleen vara- ja säätövoimaa, esimerkiksi vesivoimaa. Tuulivoimatuotanto edellyttää yhteiskunnan tukea joko investointiavustuksena, käyttötukena tai syöttötariffin kautta Aurinkoenergia Aurinkoenergian käyttö Suomessa on marginaalista eikä sen osuus tule valtakunnallisesti merkittävästi kasvamaan. Vuotuinen auringon säteily ei Suomessa riitä keskittäviin aurinkoenergiavoimaloihin. Sen sijaan aurinkosähkö- ja aurinkolämpöpaneelien käyttö lisääntynee. Aurinkoenergiaa samoin kuin pientuulivoimaa voidaan erinomaisesti hyödyntää esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen yhteydessä. Näissä käyttö keskittyy kesäaikaan, jolloin sekä aurinko- että tuulivoiman tuotanto on turvattua. Talviaikaan, jolloin aurinkoenergian ja tuulivoiman tuotanto on vähäistä, on myös vapaa-ajan asuntojen kulutus minimissään. Maailmanlaajuisesti aurinkovoimalla voi olla merkittäväkin rooli ja se sisältää valtavan potentiaalin uusille teknologisille innovaatioille. Suomi voi olla mukana globaalissa kehityksessä viemällä aurinkovoimaan liittyvää osaamista ja teknologiaa sinne, missä sitä voidaan hyödyntää Suomea tehokkaammin Jätteiden energiahyötykäyttö Lähtökohtana on ensisijaisesti pyrkiä ehkäisemään jätteiden syntyä. Syntyvän jätteen tehokkaan hyödyntämisen mahdollistaminen edellyttää lisäpanostusta lajittelu- ja käsittelyjärjestelmiin. Myös neuvontapalveluilla on tärkeä rooli kuluttajien asenteiden ja kulutustottumusten kääntämiseksi vähemmän jätettä tuottavaan ja syntyvän jätteen mahdollisimman tehokkaan kierrätyksen ja lajittelun suuntaan. Jätteiden synnyn ehkäiseminen ja kierrätyksen lisääminen ovat ensisijaisia keinoja jätehuoltoon liittyvien metaanipäästöjen vähentämisessä. Jätteiden merkitys energiantuotannossa riippuu oleellisesti käytettävästä teknologiasta. Vanhanaikainen sekajätteen massapoltto arinakattiloissa on hyötysuhteeltaan varsin huono ratkaisu ja tällöin voidaankin puhua enemmän jätehuolto- kuin energiaratkaisusta. Sen sijaan hyödynnettäessä edistyneempää teknologiaa, kuten kaasutusta, päästään huomattavasti parempaan hyötysuhteeseen ja silloin talteen saatava energiamääräkin on suurempi. Jätteiden energiakäytössä tulee suosia mahdollisimman pitkälle suuria, edistynyttä teknologiaa käyttäviä voimaloita. Näiden rakentaminen keskittynee tiiviisti asutuille seuduille. Kehittynyttä tuotanto- ja polttoteknologiaa tehokkaasti hyödyntämällä on mahdollista saavuttaa kierrätys- ja jätepolttoaineiden hyödyntämisen enimmäismäärä, noin 25 PJ (7 TWh) vuoden 2030 aikoihin, minkä jälkeen jätteen energiahyötykäyttö pysynee samalla tasolla. Syntyvän jätteen vähentämiseksi tulisi selvittää mahdollisuudet jätteen määrään perustuvan maksun tai taloudellisen kannusteen käyttöönottoon. Tämä johtaisi ainakin turhan pakkaamisen vähene- 13

14 miseen sekä pakkausten täyttöasteen paranemiseen ja sitä kautta vähentäisi jätemääriä. Jäteperäisten biopolttoaineiden, kuten biokaasu ja bioetanoli, tuotantoa hyödynnetään panostamalla myös pieniin laitoksiin siinä määrin kuin se on teknis-taloudellisesti mielekästä. Tälläkin sektorilla on vientimarkkinoita suomalaiselle tuotanto-osaamiselle sekä laite- ja järjestelmätoimittajille Biomassa Suomi on maailman johtava bioenergian käyttäjä yhdessä Ruotsin kanssa. Suurin osa Suomen bioenergiasta tuotetaan teollisuuden ja yhdyskuntien korkean hyötysuhteen CHP-laitoksissa. Metsähakkeen käyttöä on mahdollista lisätä noin 100 PJ:een (28 TWh) vuoteen 2050 mennessä. Potentiaalia olisi enemmänkin, mutta muun muassa pitkät kuljetusmatkat rajoittavat sen täysimääräistä käyttöönottoa. Metsähakkeen käytöstä puhuttaessa onkin muistettava maantieteelliset etäisyydet. Siellä missä haketta on saatavissa, ei aina ole riittävän lähellä kulutusta. Jos hinta- ja päästörajoitustekijät muuttuvat radikaalisti, tulee pidemmätkin kuljetusmatkat kannattaviksi. Puun käytön lisäämisessä on tarkasteltava myös kokonaisuutta ja otettava huomioon kokonaisuuden hyödyt ja haitat. Kaikki kerätty on pois maastosta, mikä vaikuttaa muun muassa lannoitustarpeeseen ja luonnon monimuotoisuuteen Kivihiili Hiilen käytön energiantuotannossa oletetaan vähenevän ja hiilellä tuotetun sähkön osuuden laskevan nykyisestä reilusta 10 TWh:sta (36 PJ) noin 2 TWh:iin (7 PJ) vuoteen 2020 mennessä. Hiiltä käyttäviä voimalaitoksia muutetaan käyttämään myös muita polttoaineita. Hiilipölykattiloissa on mahdollista käyttää myös biopolttoaineita, esimerkiksi jauhamalla pellettejä hiilimyllyissä tai syöttämällä kattilaan partikkelikooltaan pientä biomassaa, kuten sahanpurua. Energiantuotannoltaan vielä tehokkaampi ratkaisu on kytkeä hiilikattilaan kaasutin, jonka tuotekaasu syötetään kattilaan. Tekniikkaa on käytetty Suomessa menestyksekkäästi monipuolisella polttoainevalikoimalla yli kymmenen vuotta. Ratkaisulla on pystytty vähentämään kivihiilen käyttöä ja siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP) on erittäin korkea kokonaishyötysuhde ja sen hyödyntäminen onkin kannatettavaa. Suomessa iso osa CHP:n käyttöpotentiaalista on jo käytössä eikä sen merkittävä lisääminen siten ole mahdollista. Kaikki mahdollinen potentiaali yhteistuotannon lisäämisessä kannattaa kuitenkin ottaa käyttöön. Tässäkin maantiede asettaa rajoituksia, kun tuotantolaitoksen lähellä pitää olla riittävästi lämpökuormaa. Pienimuotoista tuotantoa olisi mahdollista lisätä, mutta sen kannattava rakentaminen saattaa vaatia tukia tuulivoiman tapaan. Myös soodakattiloiden rakennusasteen nostamisessa on käyttämätöntä potentiaalia. Suomessa on paljon osaamista sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja esimerkiksi Kiinassa on erittäin paljon potentiaalia toteuttaa CHP:ta. Suomi voi viedä osaamistaan ja auttaa myös tällä tavalla päästöjen vähentymisessä Hiilidioksidin talteenotto Hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille (CCS) on asetettu suuria odotuksia päästöjen vähentämisessä. Hiilidioksidi voidaan ottaa talteen joko polton savukaasuista tai ennen polttoa esimerkiksi kiinteän polttoaineen kaasutuksen yhteydessä, jolloin poltettava tuotekaasu on pääosin vetyä. Menetelmä on kuitenkin kallis eikä siitä ole vielä käyttökokemuksia suuressa mittakaavassa. Talteenotto myös alentaa voimalaitosten hyötysuhdetta. Hiilen käyttö vähenee Suomessa niin paljon, ettei talteenotolla ole Suomen olosuhteissa merkittävää vaikutusta päästöjen vähentämisessä. Suomessa ei myöskään ole sopivia hiilidioksidin varastointipaikkoja. Maailmalla kivihiiltä tullaan kuitenkin käyttämään vielä pitkään niin paljon, että talteenotto on kannatettava vaihtoehto yhtenä päästövähennyskeinona. Hiilidioksidin erotus- ja talteenottoteknologioiden kehittämiseen on syytä panostaa Suomessakin. Kehitettävää teknologiaa ja 14

15 siihen liittyvää osaamista voidaan viedä ulkomaille. Suomessa on esimerkiksi merkittäviä energia- ja off- shore -teknologioiden laitetoimittajia, joiden laitteita ja osaamista voidaan hyödyntää myös hiilen talteenotossa ja varastoinnissa. 3.3 Liikenne Liikenne tuottaa lähes viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja siinä onkin merkittävä vähentämispotentiaali. Nykykehityksellä liikenteen ominaiskulutus pienenee, mutta kuljetussuoritteiden määrän kasvaessa päästöt pysyvät likimain ennallaan. Seuraavassa esitetään keinoja liikennemäärien vähentämiseen sekä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen liikenteessä Liikenteen vähentäminen Yksityisautoilua tulee vähentää ja siirtyä enemmän joukkoliikenteen käyttöön. Jotta ihmiset siirtyisivät oman auton käytöstä julkisen liikenteen käyttäjiksi, pitää julkisen liikenteen olla paitsi toimivaa niin reittien kuin aikataulujen osalta myös riittävän edullista. Joukkoliikennettä voidaan edistää myös panostamalla automatisoitujen raideliikennejärjestelmien kehittämiseen tiiviisti asutuilla seuduilla. Kaikissa tapauksissa joukkoliikenteen käyttäminen ei ole mahdollista ja tällaisissa tilanteissa on edistettävä kimppakyytien käyttöä. Liikennemääriä ja ajoneuvojen energiankulutusta voidaan vähentää myös ajettuun matkaan perustuvalla ajoneuvoverolla. Tekninen toteutus voi perustua esimerkiksi ajoneuvon paikantamiseen ja on sovellettavissa ajoneuvoihin käyttöenergian muodosta riippumatta. Yksinkertaisimmillaan verotuksen painopisteen muuttaminen onnistuu laskemalla autoveroa ja nostamalla polttoaineveroa. Autoilijoita voidaan ohjata käyttämään julkista liikennettä ja kimppakyytejä ruuhka-aikana. Yhdyskuntarakenteella on ratkaisevan tärkeä vaikutus liikenteen määrään. Tästä tarkemmin kohdassa 3.4. Työhön liittyvää liikkumistarvetta vähennetään tehokkaasti lisäämällä etätyömahdollisuuksia. Niissä työtehtävissä, joissa etätyöskentely on mahdollista, on työntekijöille myös tarjottava mahdollisuus tehdä osa töistä etätyönä. Tietoliikenneratkaisut ja käytettävät tieto- ja viestintäteknologiat voivat edesauttaa etätyöskentelyä merkittävästikin. Myös etäkokousteknologian yleistyminen vähentää matkustustarvetta ja siten liikenteen kasvihuonepäästöjä Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen Fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee vähenemään merkittävästi. Uusiutuva autokanta ja yhä kehittyvä teknologia vähentävät jo sinällään päästöjä myös perinteisten polttomoottorien osalta. Tämän lisäksi esimerkiksi biodieselin ja biojätteestä valmistetun etanolin käytön lisääntymisellä korvataan fossiilisia polttoaineita ja vähennetään liikenteen päästöjä. Suomessa on paljon biopolttoaineisiin liittyvää tuotanto-osaamista, jota on vietävissä myös muualle. Biopolttoaineiden lisäksi hybridi- ja sähköautojen yleistyminen vähentävät fossiilisten polttoaineiden tarvetta. Lyhyellä aikavälillä autokannan uudistumista tulee ohjata verotuksellisesti vähäpäästöisten autojen suuntaan niin yksityis- kuin työsuhdeautoissa. Vanhan ja energiataloudeltaan huonon kaluston poistumista liikenteestä nopeutetaan romutustuen avulla. Julkisen sektorin tulee toimia tiennäyttäjänä ja siirtyä käyttämään uusiutuvia polttoaineita omassa ajokalustossaan, julkinen liikenne mukaan lukien. Nykyisellään vähäpäästöisen ja päästöttömän kaluston käyttö on edelleen huomattavan vähäistä. Kalustoa uusittaessa tulee nykyistä olennaisesti laajemmin siirtyä hybridi- ja sähköautoihin tai muihin vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Pidemmällä tähtäimellä on tuettava hybridi- ja sähköautojen sekä uuden sukupolven biopolttoaineiden käyttöönottoa tavoitteena fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen kokonaan. 15

16 3.4 Yhdyskuntarakenne ja suunnittelu Yhdyskuntarakenteella on merkittävä vaikutus niin liikenteeseen kuin energian tarpeeseen ja kulutukseen. Kaavoituksella ja yhdyskuntasuunnittelulla määritetään suurelta osin myöhempi liikenteen määrä ja tarve. Yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa energiataloudellisia näkökulmia ei nykyisellään huomioida käytännössä juuri lainkaan. Suunnittelu- ja arviointimenettelyihin tuleekin ottaa mukaan energia- ja liikennetarkastelu. Kaavoituksella ja suunnittelulla voidaan ohjata tiiviimpään yhdyskuntarakenteeseen, jolloin myös joukkoliikenteen toteuttamismahdollisuudet paranevat. Tiiviimpi yhdyskuntarakenne mahdollistaa myös lämmitysjärjestelmien alueellisen optimoinnin niin, että eri lämmitysmuotoja käytetään kokonaistaloudellisesti ja ekologisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Sama pätee myös muuhun kunnallistekniikkaan kuten sähkö- ja vesihuoltoon. 3.5 Rakentaminen ja asuminen Rakennusten energiankäyttö, eli rakennusten lämmitys ja rakennuksissa käytetty huoneisto- ja kiinteistösähkö, rakennustarvikkeiden valmistus sekä rakentaminen kattavat noin 40 prosenttia koko Suomen loppuenergiankäytöstä ja noin 30 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. 5 Puhuttaessa rakentamisen roolista energiansäästössä on muistettava, että rakennuskanta uudistuu varsin hitaasti, vain noin prosentin vuodessa. Siten vuonna 2050 vain 40 prosenttia rakennuksista on uusia, 2009 tai myöhemmin rakennettuja. Rakennusten energiankulutus on kytköksissä rakentamisen ajankohtaan. Esimerkiksi vuoden 2003 rakennuskannan energiankulutus oli kolmanneksen pienempi kuin 1960-luvun rakennuskannan. Matalaenergiatalojen energiankulutus on puolestaan alle puolet ennen 1980-lukua rakennettujen talojen kulutuksesta. Suurin rakentamiseen liittyvä päästövähennyspotentiaali onkin saavutettavissa peruskorjausten ja energiasaneerausten kautta. Tähän liittyvää säännöstöä ja normeja uudistetaan parhaillaan. Rakentajien, rakennuttajien, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden ohjeistusta ja koulutusta pitää lisätä rakennusvirheiden eliminoimiseksi. Osana rakennussektorin päästöjen vähentämistä rakennustuotteiden valmistuksen ja rakentamisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen pienentämiselle on asetettava tavoitteet ja rakennuksilta edellytettävä jo suunnitteluvaiheessa rakentamisen ja tuotteiden ympäristövaikutusten arviointia. Rakennussäännöksiä sekä niihin liittyviä laskentamenetelmiä on kehitettävä siten, että uusien innovatiivisten ratkaisujen markkinoille tuloa helpotetaan ja kokeelliselle rakentamiselle annetaan paremmat puitteet. Rakentaminen on erittäin säänneltyä ja kokeelliselle rakentamiselle on vaikeaa saada lupia. Uusien rakennusnormien toimivuuden toteaminen saattaa viedä kymmeniä vuosia ennen kuin uusien teknologioiden ja materiaalien ongelmat tulevat esille Lämmitys Lämmitysenergian ominaiskulutuksen tulee vähetä. Samanaikaisesti kuitenkin rakennusvolyymi lisääntyy asumisväljyyden ja kotitalouksien määrän kasvaessa sekä kauppa- ja virkistyskeskusten ym. vapaa-ajantoimintojen rakentamisen lisääntyessä. Lämmitysenergian kokonaiskulutus voi siten jopa kasvaa nykyisestä. Rakennuskannan lämmitykseen käytetyn lämmitysenergian ominaiskulutus on laskenut voimakkaasti luvun tasosta nykyhetkeen luvulla hyvän sisäilman lämpötilan ylläpitämiseen tarvittu lämmitysenergia oli kwh/m2, 1980-luvulla kwh/m2 ja vuoden 2003 jälkeen rakennetuissa rakennuksissa enää kwh/m2. Ekotaloilla on VTT:n arvioiden mukaan mahdollista päästä jopa kwh/m2:iin. Rakennuskannan VTT arvioi kehittyvän vuoden miljoonasta m2:stä 536 miljoonaan m2:iin vuoteen 2020 ja 559 miljoonaan m2:iin vuoteen 2050 mennessä. 3 Lämmitysenergian tarvetta voidaan vähentää uudisrakentamisen energiamääräysten tiukentamisella. On kuitenkin pidettävä huoli, että normit ovat loppuun asti harkittuja, hyväksi koettuja ja varmasti toimivia. Myös matalaenergiaratkaisujen laajemmalla käyttöönotolla on saavutettavissa säästöjä. 16

17 Olemassa olevan rakennuskannan osalta on kiinnitettävä huomiota lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien laajamittaiseen tason nostoon ja hukkalämpöjen hyödyntämiseen peruskunnostusten yhteydessä. Samassa yhteydessä on kiinnitettävä huomiota lämmityksen ja ilmanvaihdon tarpeenmukaiseen ohjaukseen. Kehitystä vauhdittamaan tarvitaan taloudellisia kannusteita. Vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät mahdollistavat siirtymisen lähes minkä tahansa lämmönlähteen käyttämiseen ja niitä tuleekin suosia mahdollisuuksien mukaan. Jos mahdollista, tulee suosia vesikiertoista lattialämmitystä, jonka yksi etu vesipatterilämmitykseen verrattuna on pienempi pintalämpötila. Lattialämmityksessä lämpö myös jakautuu tasaisemmin. On myös selvitettävä teknistaloudelliset mahdollisuudet muuttaa sähkölämmitteiset talot käyttämään kaukolämpöä tai jotain muuta lämmitysmuotoa. Asuntojen lämmitystä voidaan ohjata älykkäästi ja saavuttaa näin merkittäviä säästöjä varsinkin pienempien poissaolojen aikana. Kaikkia tiloja ei myöskään ole tarvetta lämmittää yhtä paljon Lämmitysmuodot Lämmityksessä tulee hyödyntää niin paljon kaukolämpöä kuin mahdollista. Siellä missä kaukolämpöä ei ole kannattavaa rakentaa, tulee laajentaa lämpöpumppujen käyttöä. Uudisrakentamisessa maalämpöpumppujen suosio kasvaa. Myös olemassa olevien rakennusten sähkölämmitystä korvaamaan ja täydentämään asennetaan etenkin ilmalämpöpumppuja. Maalämmön yleistymistä haittaavista määräyksistä pitää luopua ja mahdollistaa maalämmön hyödyntäminen paremmin myös yleisillä alueilla ja laajoissa rakennuskohteissa. Suomen Lämpöpumppuyhdistys arvioi Suomessa olevan vuoteen 2020 mennessä yhteensä miljoona lämpöpumppua kun niitä on nyt Maalämpöpumppujen vuosittaisen asennusmäärän ennustetaan kasvavan vuonna 2008 asennetusta pumpusta noin :een per vuosi vuoteen 2020 mennessä. Ilmalämpöpumppujen vuosittaisen myynnin ennakoidaan saturoituvan noin kappaleeseen. Ilma-vesilämpöpumppujen määrä kasvaa lähitulevaisuudessa voimakkaasti. Poistoilmalämpöpumppujen määrä kasvaa vähemmän, joskin isompien kohteiden osalta kasvu on voimakkaampaa niilläkin. Vuoteen 2020 mennessä lämpöpumput voivat ottaa luonnosta primäärienergiaa 8 10 TWh (29 36 PJ) eli tämän verran lämpöpumpuilla voidaan korvata muita tuotantomuotoja. Suurin potentiaali, joka vielä on käyttämättä, ovat suuret laitokset, joita rakennetaan oletettavasti useita seuraavien vuosien aikana. Sama koskee suurten rakennusten lämpöpumppuja, joiden määrä tullee nousemaan voimakkaasti seuraavien vuosien aikana. Pellettilämmitys lisääntyy tulevaisuudessa jonkin verran. Lämmitysjärjestelmä on tilaa vievä lähinnä tarvittavan varastointitilan takia. Se on myös muihin lämmitysmuotoihin verrattuna työläämpi. Nämä asettavatkin omat haasteensa pellettilämmityksen laajemmalle yleistymiselle Sähkönkulutus Kotitalouksien sähkönkulutus on kasvanut jatkuvasti. Vuosina kulutus kasvoi noin 14 prosenttia ja oli vuonna 2005 yli 10 TWh (36 PJ). Merkittävä osa kasvusta johtuu pientalojen kasvaneesta kulutuksesta. Asumisväljyyden kasvaessa ja asuntojen varustelutason parantuessa kasvaa myös kulutus. Kylmälaitteiden sähkönkulutus on laskussa, mutta kulutuselektroniikan kulutus on kasvanut voimakkaasti. 3 Helposti käyttöön otettava ja edullinen säästökeino on käyttäjien tiedon lisääminen. Neuvonnalla ja asennekasvatuksella voidaan muuttaa kulutustottumuksia säästäväisempään suuntaan. Myös reaaliaikaisen tiedon saaminen auttaa seuraamaan kulutusta, millä myös on todettu olevan kulutusta vähentävä vaikutus. Nykytekniikalla on helppo saada käyttäjälle näkyviin yksittäisten laitteiden kulutustiedot. Sähkölaitteisiin voidaan helposti lisätä toiminnallista älykkyyttä. Dynamic Demand -toiminto kytkee laitteen väliaikaisesti pois päältä, jos verkko ylikuormittuu ja taajuus laskee. Monien laitteiden (esimerkiksi kylmälaitteet ja ilmanvaihto) toiminta voidaan huoletta katkaista lyhyeksi aikaa, esimerkiksi 15 minuutiksi. Älykästä ohjausta voidaan käyttää sähkölaitteissa muutenkin esimerkiksi siten, että stand by -tilat kytkeytyvät päälle vasta, kun taloon tullaan sisälle. Valaistuksessa ohjaus voidaan toteuttaa niin, että valot sammuvat automaattisesti, kun huoneesta poistutaan. 17

18 Vapaa-ajan asuntojen osalta älykkäiden toimilaitteiden ja verkkojen avulla voidaan minimoida tarpeeton tyhjän asunnon lämmitys ja keskittää energian käyttö välttämättömiin kohteisiin ja ajankohtiin Kysyntäjoustot ja hinnoittelupolitiikka Kuluttajan kannalta kysyntäjoustot ovat tärkeitä. Korkean kuormituksen aikana kuluttajilla olisi mahdollisuus vähentää kulutusta ja siitä saisi taloudellista hyvitystä. Reaaliaikainen etäluettava mittaus mahdollistaa sen, että alennusta saavat säästäväiset kuluttajat. Myös hinnoittelupolitiikalla on merkitystä kulutukseen ja kulutushuippujen tasaamiseen. Esimerkiksi yösähkö kesällä voisi olla tuntuvasti edullisempaa kuin päiväsähkö keskitalvella. Edellisessä luvussa mainittu mittaustekniikka luo edellytykset hinnoitteluohjauksen tehokkaalle hyödyntämiselle. 3.6 Teollisuus Suomen sähkönkulutuksesta noin puolet on teollisuuden kulutusta ja tästä sähkömoottorit, moottorikäytöt, pumppaus, puhaltimet ja paineilma muodostavat noin 75 prosenttia. Näiden laitteiden käytössä voikin olettaa olevan paljon säästöpotentiaalia. Muita tehostamiskohteita ovat muun muassa eristeet ja vuotojen paikkaus rakennuksissa ja laitteistoissa, paremmat säädöt, materiaalikierrätys ja energian hallinnan tehostaminen. Prosessien energiatehokkuudelle ja sen paranemiselle on asetettu suuria odotuksia. Toisaalta eri tahoilla ei ole saavutettu yksimielisyyttä siitä, miten tehokkuutta tai kulutuksen vähenemää mitataan. Jos tehokkuutta halutaan lähteä mittaamaan, on tuotantolaitoksissa oltava siihen valmiudet. Jotta tehokkuutta voidaan mitata, pitää prosesseista ja osaprosesseista saada nykyistä tarkempaa informaatiota. Valmiuksien parantamisessa on lähdettävä liikkeelle nopeasti, sillä työ etenee hitaasti. Säästöpotentiaaleista puhuttaessa on erotettava toisistaan kolme eri tasoa, jotka poikkeavat toisistaan merkittävästi: teoreettinen, tekninen ja taloudellisesti kannattava potentiaali. Teoreettinen potentiaali kertoo teoreettisen maksimitason säästöille. Tässä esimerkiksi teknologian saatavuus tai hinta ei muodosta rajoittavaa tekijää. Teknisellä potentiaalilla puolestaan tarkoitetaan sitä tasoa, jolle on olemassa kaupallisesti saatavilla olevaa teknologiaa. Taloudellisesti kannattava potentiaali on se taso, jolla säästöjen vaatimat investoinnit ja toimenpiteet kannattaa tehdä. On vaikea uskoa yritysten panostavan ratkaisuihin, jotka eivät olisi taloudellisesti kannattavia. Siksi keskusteluissakin on keskityttävä ensisijaisesti taloudellisesti kannattavaan potentiaaliin. Prosessien tehokkuuden parantamisen yhteydessä on puhuttu paljon taajuusmuuttajien ja yleensäkin sähkökäyttöjen osuudesta sähkönkulutuksen vähentämisessä. Taajuusmuuttajien säästöpotentiaaliksi on esitetty eurooppalaisiin selvityksiin vedoten jopa 8 TWh (29 PJ). VTT:n tuoreen selvityksen mukaan Suomen koko energiavaltaisen teollisuuden kannattavaksi, korkeahyötysuhteen sähkömoottoreilla ja taajuusmuuttajilla saavutettavaksi säästöpotentiaaliksi saatiin kuitenkin vain noin 830 GWh (3 PJ). Luonnollisesti tämä potentiaali tulee hyödyntää, mutta suurempia säästöjä on mahdollista saavuttaa laitteiden oikealla mitoituksella ja valinnalla kulloinkin kyseessä olevaan tilanteeseen. 6 Energiatehokkuus on tärkeää niin tehokkuuden ja kilpailukyvyn, energian toimitusvarmuuden kuin ympäristövaikutusten vähentämisen kannalta. Yksittäisille energiamuodoille, tuotteille tai prosesseille ei kuitenkaan ole perusteltua asettaa erityisiä määrällisiä tavoitteita, koska ne voivat johtaa osaoptimointiin. Vain yrityksillä itsellään on riittävä tietämys omista tuotteistaan ja prosesseistaan niiden kehittämiseksi. Toimintojen tehostamiseksi onkin ensisijaisesti edistettävä omaehtoisuuteen kannustavien keinojen käyttöä. Tavoitteena on oltava koko energian käytön tehostaminen. Teollisuudessa on ongelmaksi osoittautunut myös se, että henkilökuntaa on vähennetty ja toimintoja ulkoistettu. Organisaatiossa ei siten välttämättä enää ole ihmisiä, jotka tuntisivat prosessit riittävän hyvin tunnistaakseen mahdolliset kehittämistarpeet. 18

19 3.7 Päästöjen kehitys Energiasektori on merkittävin päästöjen lähde ja siellä tehtävillä ratkaisuilla on siten suurin vaikutus tulevaisuuden päästöihin. Seuraavassa taulukossa esitetään polttoaineiden käytöstä aiheutuvien päästöjen kehitys Suomessa vuodesta 2000 vuoteen 2050 tässä ohjelmassa esitetyillä energiantuotannon muutosta koskevilla suosituksilla ja oletuksilla. Polttoaineiden käytöstä aiheutuvat päästöt laskevat vuoteen 2050 mennessä 73 prosentilla vuoden 2007 tasosta ja 69 prosenttia vuoden 2000 tasosta. vuosi co 2 -päästöt, miljoonaa tonnia 52,9 61,8 57,2 48,3 24,5 16,6 Taulukko 1. Polttoaineiden käytöstä aiheutuvien päästöjen arvioitu kehitys Suomessa Edellä mainittujen lisäksi muita merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä ovat teollisuusprosessit, maatalous ja jäte, joiden osuus päästöistä on 19 prosenttia. Tässä yhteydessä näiden sektoreiden päästöjä ei ole tarkasteltu lähemmin. Vaikka energiasektorin ulkopuoliset päästöt pysyisivät ennallaan, vähenisivät Suomen kokonaispäästöt vuoteen 2050 mennessä noin 60 prosentilla vuoden 2007 tasosta ja vuoden 2000 tasostakin yli 50 prosenttia, mikä sekin täyttää IPCC:n tavoitteen. Tosiasiassa näilläkin sektoreilla päästöt vähenevät. Esimerkiksi jätteiden aiheuttamat päästöt vähenevät olennaisesti tehostuneen lajittelun ja kierrätyksen sekä jätteiden energiahyötykäytön lisääntymisen myötä. Kuvassa 5 esitetään energian kokonaiskulutus ja energiasektorin hiilidioksidipäästöjen kehitys vuosina sekä arvioitu kehitys vuoteen 2050 asti.,-$ 1800!"#$%$&'()*$+$ Muut Uusiutuvat Fossiiliset Ydinenergia Turve Hiilidioksidipäästöt Kuva 5. Energian kokonaiskulutuksen ja energiasektorin hiilidioksidipäästöjen arvioitu kehitys Suomessa

20 4 Yleisiä julkisen vallan ohjauskeinoja Avainteknologiat päästöjen vähentämiseksi on olemassa, oleellinen kysymys on miten ne saadaan käyttöön ja yleistymään. Suomalainen osaaminen energia- ja ympäristöteknologioissa sekä näihin liitettävissä oleva tieto- ja viestintätekniikan osaaminen on maailman kärkitasoa. Myös muualla osataan ja jotta Suomi pystyisi pitämään asemansa, on näiden alojen edistämiseen panostettava entistä enemmän. 4.1 Tutkimus ja kehitys Huomispäivän teknologia syntyy tämän päivän tutkimuksesta. Panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ja energiankäytön tehostamiseen alentavat päästövähennysten kustannuksia merkittävästi. Rahoitusta onkin suunnattava entistä enemmän energia- ja ympäristöteknologioiden kehittämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Maailmanlaajuiset markkinat uusiutuvia energialähteitä hyödyntäville, päästöttömille ja vähäpäästöisille teknologioille tulevat kasvamaan, mikä avaa merkittäviä vientimahdollisuuksia suomalaiselle teknologialle ja insinööriosaamiselle. Tutkimuksessa on pyrittävä myös kansainväliseen yhteistyöhön tulosten ja suomalaisen osaamisen mahdollisimman laajan tunnettuuden saavuttamiseksi. Valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi energiasektorin t&k -panostuksen kaksinkertaistamisen nykyisestä 60 miljoonasta eurosta 120 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Tarvittava panostus on todennäköisesti tätä suurempi. Lisäksi on syytä kiinnittää aiempaa laajemmin huomiota muun teknologia- ja innovaatiotoiminnan seurausvaikutuksiin energiasektorille ja näistä muodostuvan kokonaisuuden tarkoituksenmukaiseen hallintaan. Älykkäiden verkkojen hyödyntäminen energiatekniikassa on nostettava suomalaiseksi erityisvahvuudeksi. Tässä on samalla mahdollisuus hyödyntää entuudestaan vahvaa ICT-osaamista. Käyttöönottovaiheessa oleva etämittaus on hyvä alku tällä saralla. Mittavia jatkomahdollisuuksia on niin energian tuotannossa, jakelussa kuin käytössäkin. Tätä varten on toteutettava fokusoitu teknologiaohjelma älykkäiden verkkoteknologioiden hyödyntämiseen energian tuotannossa, jakelussa ja loppukäytössä (Tekes/Sitra). Innovaatio- ja energiapolitiikka tulee kytkeä tiiviimmin yhteen. Innovaatiojärjestelmän instrumentteja voidaan hyödyntää tehokkaammin tuottamaan uusia ratkaisuja energiapolitiikan ongelmiin. Pitkäjänteinen t&k-toiminta on edellytys uusien energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen. Suomalainen vahva t&k-infrastruktuuri on kansallinen vahvuustekijä, jonka pohjalta voidaan hakea uusia avauksia. Tarvitaan muun muassa fokusoitu korjaus- ja saneerausrakentamisen energiaratkaisuihin kohdistettu teknologiaohjelma (TEM/Tekes). 4.2 Osaaminen ja koulutus Teknologia ja tekniikan korkeakoulutetut teknologian kehittäjinä ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa ja vaikutuksiin sopeutumisessa. Osaaminen ja koulutus ovat keskeisessä asemassa, jotta saadaan osaavaa väkeä kehittämään kestäviä teknologioita myös tulevaisuudessa. Koulutuksen laadusta ja korkeatasoisista opetusmateriaaleista on huolehdittava ja koulutukseen ja tutkimukseen on panostettava lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi. TEKin ja UIL:n yhdessä tekniikan korkeakoulutuksen tärkeimpien sidosryhmien kanssa muodostama Tekniikan yhteistyöryhmä on tehnyt alalle strategian ja toimenpideohjelmat korkeakoulujen profiloitumiseksi, opetuksen laadun kehittämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi tekniikan korkeakoulutuksessa. 7 Kestävä kehitys ja energiatehokkuusosaaminen on otettava kaikkiin koulutusohjelmiin läpäiseväksi teemaksi, joka on kytketty kunkin alan ydinosaamiseen. Peruskoulutuksen lisäksi on kehitettävä jatko- ja täydennyskoulutusta niin, että osaamistaso voidaan säilyttää ja päivittää vastaamaan kulloisiakin tarpeita. Erityisesti energia-alan osaamisen kysyntä on kasvanut voimakkaasti. On huolehdittava siitä, että tämän alan osaajia riittää myös tulevaisuudessa. Energiatehokkuuden on kuitenkin oltava osa kaik- 20

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

TEK & UIL insinöörien ilmasto-ohjelma 2011

TEK & UIL insinöörien ilmasto-ohjelma 2011 TEK & UIL insinöörien ilmasto-ohjelma 2011 Julkaisija: Ulkoasu: Kansi: Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Uusi Insinööriliitto UIL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Salla Koivu Salla Koivu Kannessa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot