TEK & UIL insinöörien ilmasto-ohjelma
|
|
- Martta Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEK & UIL insinöörien ilmasto-ohjelma
2 Julkaisija: Ulkoasu: Kansi: Painopaikka: Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Uusi Insinööriliitto UIL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki Salla Koivu ja Juhani Mykkänen Salla Koivu Kannessa käytetyt kuvat seuraavilta istockphoto.comin käyttäjiltä: Yuri_Arcurs, kamisoka, AccesscodeHFM ja oblachko. Forssan Kirjapaino Oy ISBN TEK 2009
3 TEK & UIL insinöörien ilmasto-ohjelma
4 Sisällysluettelo Käytettyjä lyhenteitä, yksiköitä ja käsitteitä 5 1 Johdanto Lähtökohtia 7 2 Nykytilanne Suomen olosuhteet Suomen energiankulutus Suomen kasvihuonepäästöt 8 3 Päästöjen vähentäminen eri sektoreilla Energiankulutus Sähkönkulutus Energiankulutus sektoreittain Energian kokonaiskulutus Energiantuotanto Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima Aurinkoenergia Jätteiden energiahyötykäyttö Biomassa Kivihiili Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Hiilidioksidin talteenotto Liikenne Liikenteen vähentäminen Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen Yhdyskuntarakenne ja suunnittelu Rakentaminen ja asuminen Lämmitys Sähkönkulutus Teollisuus Päästöjen kehitys 19 4 Yleisiä julkisen vallan ohjauskeinoja Tutkimus ja kehitys Osaaminen ja koulutus Energiamäärärahat Energiatehokkuuden edistämiseen tähtäävät toimet 21 5 Yhteenveto, keskeiset johtopäätökset 22 6 Lähteet 24 Liite 1: TEKin ja UIL:n jäsenkyselyn tuloksia 25 Liite 2: Työn aikana kuullut asiantuntijat 29 4
5 Käytettyjä lyhenteitä, yksiköitä ja käsitteitä CCS hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (Carbon Capture and Storage) CHP yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto (Combined Heat and Power) CO2 hiilidioksidi IPCC hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change) W watti, tehon yksikkö, kertoo tehdyn työn tai käytetyn energian määrän tietyssä ajassa, 1 W = 1 J/s kw kilowatti = W MW megawatti = kw = W GW gigawatti = MW = W TW terawatti = GW = W Wh wattitunti, sähkömäärän yksikkö, käytetään myös energian määrästä, teho kerrottuna ajalla kwh kilowattitunti = Wh MWh megawattitunti = kwh = Wh = 3,6 GJ GWh gigawattitunti = MWh = kwh = 3,6 TJ TWh Terawattitunti = GWh = MWh = kwh = 3,6 PJ J Joule, SI-järjestelmän mukainen energian yksikkö, 1 J = Ws MJ megajoule = J = 0,2778 kwh GJ gigajoule = MJ = 0,2778 MWh PJ petajoule = 0,2778 TWh SI-järjestelmän mukainen energian yksikkö on joule. Sähkömäärästä käytetään puolestaan yleisesti wattituntia ja sen kerrannaisia. Vertailun helpottamiseksi tässä raportissa käytetään molempia yksiköitä siten, että yleisesti käytettävä yksikkö on ensin ja sen perässä suluissa toiseen yksikköön muutettu arvo. Nimellisteho Valmistajan ilmoittama teho, jonka laite maksimissaan pystyy tuottamaan. Vuosituotanto Laitoksen vuodessa tuottaman energian määrä. Esimerkiksi tuulivoiman kohdalla noin kolmasosa siitä, mitä laitos täydellä teholla toimiessaan tuottaisi. Säätövoima Kapasiteetti, jonka avulla säädetään sähkön tuotantoa vastaamaan kulloistakin kulutusta. Varavoima Laitos voi olla pois käytöstä esimerkiksi huollon takia, tuulivoimala myös siksi, että tuulta ei ole riittävästi tai sitä on liikaa. Käytöstä poissa olevan tuotantokapasiteetin korvaavaa turvajärjestelmää kutsutaan varavoimaksi. 5
6 1 Johdanto Kansainvälisessä insinöörijärjestöjen Future Climate engineering solutions -projektissa kunkin osallistujamaan järjestöt laativat ammattikunnan ehdotuksen oman maansa kansalliseksi ilmastoohjelmaksi, joissa analysoidaan kansallisia rakenteita ja esitetään teknologiaan perustuvia keinoja päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Koska ongelma on globaali, tarvitaan sen ratkaisemiseksi myös globaaleja keinoja, mutta tässä tarkastelussa painopiste on kansallisissa ratkaisuissa. Teknologialla on keskeinen merkitys ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin turvaamisessa ja kestävän kehityksen mahdollistamisessa. Ilmastonmuutoksen haasteiden ratkaiseminen voi myös vaikuttaa tekniikan alan toimijoiden imagoon suuren yleisön silmissä. Teknologia ei ole vain uusia teknisiä laitteita, vaan myös uuden tekniikan hankintaan ja käyttöön liittyviä, pitkälle vietyjä prosesseja, toimintojen organisointia ja liiketoiminnan käyttöön saattamista. Teknologia tarjoaa mahdollisuudet luoda kilpailuetua vastuullisesta toiminnasta ja ympäristön huomioivasta tutkimus- ja kehitystyöstä. Ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi teknologian kehittämiseen myös tekniikan korkeakoulutuksen sisältöihin ja tekniikan ammattilaisten täydennyskoulutukseen. Projektin aikana on selvitetty kansallisesti käytettävissä olevia ratkaisuja ja niiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Tavoitteena on saavuttaa taso, jolla maapallon lämpeneminen jää 2 C:een esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä vaatii arvioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä prosenttia vuoden 2000 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Teknologian mahdollistamat keinot ovat merkittävässä roolissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen pyrittäessä. Teknologioita päästöjen vähentämiseksi on olemassa. Tarvitaan kuitenkin edelleen mittavia panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta saadaan edelleen kehitettyä tehokkaampia keinoja päästöjen vähentämiseksi vaaditulle tasolle. Kansainvälisessä hankkeessa kansallisten ohjelmien pohjalta valmistellaan insinöörijärjestöjen yhteiset suositukset teknologiaan perustuvista keinoista päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Suositukset esitellään myös YK:n ilmastokokoukselle Kööpenhaminassa joulukuussa Projektissa on mukana yhteensä 12 maan järjestöt, Suomen lisäksi Tanska, Ruotsi, Norja, Saksa, Intia, Iso-Britannia, USA, Japani, Australia, Irlanti ja Bulgaria. Suomen osalta ohjelman laativat yhdessä Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja Uusi Insinööriliitto UIL. 6
7 1.1 Lähtökohtia Energian tuotannon ja saatavuuden varmistamisella on Suomen olosuhteissa erityisen tärkeä rooli. Ilmastotavoitteiden ja pitkän aikavälin kehityksen kannalta on välttämätöntä saada pitkään jatkunut suora yhteys elintason nousun ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energian kulutuksen kasvun välillä katkeamaan. Tämän esityksen luvussa 3 tarkastellaan rinnakkain eri energiantuotantovaihtoehtoja, niitä koskevia ehdotuksia ja vaikutuksia kokonaistilanteeseen. Ilmastovaikutusten kannalta energian kulutus ja sen käytön energiatehokkuus ovat ratkaisevan tärkeitä tuotannon ohella. Energiatehokkuuden osalta kesäkuussa 2009 valmistunut Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman energiatehokkuustoimikunnan raportti määrittelee joukon toimenpiteitä, joilla energiatehokkuus on mahdollista tarkasteluajanjaksolla nostaa olennaisesti nykyistä paremmaksi. Tässäkin raportissa tuodaan esille näistä joitakin. Luvussa 4 esitetään lisäksi joukko muita erityisiä toimenpiteitä, joissa julkisella vallalla on ratkaiseva rooli. Tarkastelun lähtöoletuksina on työllistävälle elinkeinotoiminnalle suotuisien olosuhteiden turvaaminen Suomessa sekä toimivan ja hyväksyttävän päästökauppajärjestelmän vakiintuminen. Työn lähtökohtana on oletus, että vain elintason ja kilpailukyvyn kohtuullisen kehityksen turvaava malli on reaalimaailmassa toteuttamiskelpoinen ilman suuren mittakaavan yhteiskunnallista kriisiä. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty muun muassa maatalous eikä tämän sektorin vaikutuksia päästöjen kehitykseen ole siten otettu huomioon. Maailmalla esitetyt arviot öljyn hinnan kehityksestä vaihtelevat suuresti. Öljyn, kivihiilen ja maakaasun maailmanmarkkinahintojen oletetaan nousevan pitkällä aikavälillä selvästi viimeisen kymmenen vuoden keskihinnan yläpuolelle. Tämä parantaa uusiutuvan energian kilpailukykyä. Päästöoikeuksien keskimääräisen hintatason on oletettu asettuvan /tco2 suuruusluokkaan. Käsittelyn lähtökohta on kansallinen eli kyse on Suomessa toteutettavista toimenpiteistä päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Ongelma on kuitenkin globaali. Teollisuusmaiden on kannettava vastuunsa päästöjen leikkaamisessa. Maapallon ekosysteemi ei kestä sitä, että kehittyvien maiden polku kohti suurempaa vaurautta seuraa nykyisten teollisuusmaiden aikoinaan viitoittamaa kehitysuraa. Pääsy globaalisti kestävään tilanteeseen edellyttää, että kykenemme osoittamaan kehittyville maille uskottavia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Nämä ratkaisut riippuvat teollistuneissa maissa nyt tehtävistä ratkaisuista. Vauraalla Suomella on velvollisuus satsata sellaiseen energiatekniikkaan, jota voidaan turvallisesti käyttää kaikkialla maailmassa. Avaimet tähän ratkaisuun ovat suurelta osin teknologiassa ja sen kehityksessä. Tämä globaali viitekehys voi luoda myös Suomessa edellytyksiä toimintaan jonka pääasiallinen käyttö on maamme rajojen ulkopuolella. Ongelman kansainvälisestä luonteesta johtuen on perusteltua, että suomalaisilla toimijoilla tulee olla mahdollisuus hyödyntää kustannustehokkaita joustomekanismeja myös Suomen rajojen ulkopuolella joko ostajana tai myyjänä, ja lukea niistä saatavat päästövähennykset hyödykseen. 7
8 2 Nykytilanne Eri maiden kasvihuonepäästöjä vertailtaessa on otettava huomioon myös kansalliset olosuhteet, joissa on suuria eroja. Esimerkiksi Etelä-Euroopan kiinteistöjen lämmitystarve poikkeaa merkittävästi Pohjoismaisista olosuhteista. Keski-Euroopasta kuljetusmatkat markkinoille ovat myös huomattavasti lyhyemmät kuin pohjoisesta. Myös teollisella rakenteella on suuret vaikutukset maan päästöihin. Taloudellinen taantuma vaikuttaa myös osaltaan tilapäisesti energian kulutukseen ja päästöihin. Tässä tarkastelussa ei oteta kantaa taloudellisen taantuman vaikutuksiin. 2.1 Suomen olosuhteet Suomen erityispiirteitä ovat kylmästä ilmastosta aiheutuva lämmitysenergian keskimääräistä suurempi tarve sekä maantieteellisestä sijainnista ja maan sisäisistä pitkistä etäisyyksistä johtuvat pitkät kuljetusmatkat päämarkkinoille. Suomen teollisuus on myös hyvin energiaintensiivistä. Teollisuuden osuus Suomen sähkön kulutuksesta oli 53 prosenttia vuonna Teknologiateollisuus ry:n mukaan Suomessa tuotetaan esimerkiksi paperia 100 miljoonalle, puutuotteita 50 miljoonalle ja terästä 40 miljoonalle ihmiselle. Luvut on laskettu jakamalla koko maailman tuotanto maailman asukasluvulla ja sen perusteella katsottu, kuinka monelle Suomen tuotanto riittää. Suomi onkin yksi eniten viennistä riippuvaisia maita, BKT:sta 45 prosenttia suuntautuu vientiin. Teollisuuden käyttämästä sähköstä yli 80 prosenttia sitoutuu vientituotteiden valmistukseen. Siten koko maan sähköstä yli 40 prosenttia käytetään vientituotteiden valmistukseen. Henkeä kohti (per capita) lasketut päästöt kohtelevat eri maita hyvin epätasapuolisesti. Tämän laskentatavan rinnalla onkin syytä käyttää ominaispäästöjä (esimerkiksi päästöt tuotettua tonnia tai kuljetettua kilometriä kohti) päästöjen vertailukelpoisuuden vuoksi. Ominaispäästöjä käyttämällä on myös mahdollista vertailla toiminnan tehokkuutta toisin kuin per capita -ajattelussa. 2.2 Suomen energiankulutus Insinöörijärjestöjen kansainvälisen Future Climate -hankkeen vertailuvuodeksi on valittu 2007, jonka osalta on jo saatavissa kattavat tilastotiedot. Energian kokonaiskulutus Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan tuolloin noin 1470 petajoulea (PJ) eli 408 terawattituntia (TWh). Sähköä vuonna 2007 käytettiin kaikkiaan 90,4 TWh (325 PJ). Kuva 1 esittää Suomen energian kokonaiskulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen kehityksen vuosina Suomen kasvihuonepäästöt Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2007 olivat 78,3 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mikä on noin 2 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden päästöt. Vuoden 2007 päästöt ylittävät reilulla 10 prosentilla vuonna 2008 alkavan Kioton pöytäkirjan velvoitekauden ( ) tavoitetason. Suomen päästöt ovat myös viimeisen viiden raportointivuoden aikana olleet keskimäärin lähes 7,5 miljoonaa tonnia eli 10 prosenttia Kioton pöytäkirjan sallitun päästötason (71 miljoonaa tonnia) yläpuolella. Vuotuiset vaihtelut päästöissä ovat olleet suuria. Vaihteluihin ovat vaikuttaneet erityisesti vesivoiman saatavuus Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, sähköntuonti Venäjältä sekä kotimaisen energiantuotannon vuotuinen rakenne ja määrä. Päästöjä hallitsevan energiasektorin päästöt laskivat vuonna 2007 vajaat 3 prosenttia vuoden 2006 päästötasosta. Kuva 2 esittää Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuonna
9 PJ Fossiiliset Uusiutuvat Muut Tur ve Ydinenergia Hiilidioksidipäästöt CO2 / milj. t Kuva 1. Energian kokonaiskulutus ja energiasektorin hiilidioksidipäästöt Suomessa Lähde: Tilastokeskus Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö 0,1 % Jäte 3 % Maatalous 7 % Energia 81 % 48 % 18 % Energian tuotanto Teollisuuden oma energiantuotanto, rakentaminen Liikenne Kotitaloudet, palvelut Teollisuusprosessit 9 % Haihtumapäästöt 23 % Muut 8 % 0,3 %2 % Kuva 2. Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain v (%). Lähde: Tilastokeskus 9
10 3 Päästöjen vähentäminen eri sektoreilla Tässä luvussa esitetään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi mahdollisia eri keinoja ja teknologioita sekä niiden arvioitua tai suositeltavaa kehitystä aina vuoteen 2050 asti. Päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi tulee käyttää useita eri keinoja rinnakkain, jolloin tavoitteiden saavuttaminen ei välttämättä edellytä kaikkien keinojen hyödyntämistä täydessä laajuudessaan. Eri päästöjenvähentämiskeinot on jaettu neljään pääluokkaan: energiantuotanto (sähkö ja lämpö), liikenne, teollisuus sekä rakentaminen ja asuminen. Näiden lisäksi tuodaan esille toimia, joilla valtiovalta pystyy edistämään vähäpäästöisen teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa sekä yksityishenkilöiden kulutustottumusten muuttumista. Luvun lopussa kuvataan seuraavissa kappaleissa esitetyillä toimenpiteillä saavutettava päästöjen kehitys vuoteen Energiankulutus Sähkönkulutus Suomen sähkönkulutuksen kasvu hidastuu selvästi aikaisempaan kehitykseen verrattuna energiatehokkuuden parantumisen, teollisuuden rakennemuutoksen, teknologisen kehityksen ja uusittavan laitekannan johdosta. Sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan noin 96 TWh:iin (346 PJ) vuoteen 2020 mennessä. Tämän tarkastelun lähtökohtana on järjestelmän mitoittaminen riittävän suureksi, jotta kapasiteetti varmasti riittää ja toimitusvarmuus pystytään turvaamaan. Oman tuotantokapasiteetin tulee pystyä kattamaan kulutushuiput ja mahdolliset häiriötilanteet. Sähkönkulutusta lisää vähitellen myös siirtyminen liikenteessä fossiilisten polttoaineiden käytöstä ladattaviin hybridiautoihin ja sähköautoihin. Myös lämpöpumppujen lisääntyvä käyttö lisää sähköntarvetta. Lisääntyvä sähkönkulutus ei siten välttämättä tarkoita lisääntyvää primäärienergiantarvetta vaan osa lisääntyvästä sähkönkulutuksesta korvaa muuta energian loppukulutusta. Tässä tarkastelussa oletetaan sähkönkulutuksen olevan hieman alle 100 TWh vuonna 2020 ja kasvavan runsaaseen 100 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä Energiankulutus sektoreittain Teollisuuden rakennemuutoksilla on merkittäviäkin vaikutuksia kulutusmääriin. Tämä tarkastelu ei ole kannanotto maamme teollisen rakenteen toivottavista kehityskuluista. Koko tarkastelun lähtökohtana on kuitenkin teollisen ja taloudellisen toiminnan edellytysten turvaaminen Suomessa. Vuosina teollisuuden kulutus on laskenut huomattavasti. Osa muutoksesta on suhdannevaihteluista aiheutuvaa, osa rakenteellisesta muutoksesta johtuvaa. Ensiksi mainittu osuus palautuu suhdannetilanteen vaihtuessa, jälkimmäinen ei. Pitkän aikavälin suunnittelua ei voida rakentaa nopeiden suhdannevaihteluiden varaan, vaan niiden vaikutus on pystyttävä erottelemaan rakenteellisista muutoksista. Tässä arviossa konventionaalisen metsäteollisuuden kulutuksen oletetaan laskevan. Huomattava osa vähenemisen vapauttamasta sähkönkulutuksesta korvautunee kuitenkin biopolttoaineiden tuotannon vaatimalla sähkönkulutuksella. Rakennuskannan lämmitysenergian ominaiskulutus (kwh/m3) tulee vähenemään. Samanaikaisesti kuitenkin rakennusvolyymi lisääntyy asumisväljyyden ja kotitalouksien määrän kasvaessa sekä kauppa- ja virkistyskeskusten ja muiden vapaa-ajantoimintojen rakentamisen lisääntyessä. Lämmitysenergian kokonaiskulutus voi siten jopa kasvaa nykyisestä. Liikenne tuottaa lähes viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja siinä onkin merkittävä vähentämispotentiaali. Nykykehityksellä liikenteen ominaiskulutus pienenee, mutta kuljetussuoritteiden määrän kasvaessa päästöt pysyvät likimain ennallaan. Toisaalta siirtyminen vähitellen fossiilisten polttoaineiden käytöstä hybridi- ja sähköautoihin vähentää liikenteen loppukulutusta. Kotitalouksien sähkönkulutus on kasvanut jatkuvasti. Vuosina kulutus kasvoi noin 14 prosenttia ollen vuonna 2005 yli 10 TWh (36 PJ). Merkittävä osa kasvusta johtuu pientalojen kasvaneesta kulutuksesta. Asumisväljyyden kasvaessa ja asuntojen varustelutason parantuessa kasvaa myös kulutus. Kylmälaitteiden sähkönkulutus on laskussa, mutta kulutuselektroniikan kulutus on 10
11 kasvanut voimakkaasti. 3 Kuvassa 3 esitetään energiankulutus sektoreittain vuodesta 1990 vuoteen 2000 sekä arvio tulevasta kehityksestä vuoteen Kohta Muut sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maa- ja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön. Tämän sektorin kokonaiskulutuksen ennustetaan pysyvän ennallaan, vaikka sen sisällä muutoksia saattaakin tapahtua Muut Lämmitys Liikenne Teollisuus Primäärienergian kokonaiskulutus Kuva 3. Energian loppukulutus sektoreittain sekä kokonaiskulutus vuosina Lähde vuosien tietojen osalta: Tilastokeskus Energian kokonaiskulutus Tarkastelun pohjana on käytetty arviota, jonka mukaan Suomen primäärienergian kokonaiskulutus voi nousta korkeimmillaan lähes 1700 PJ:een (noin 470 TWh) vuonna 2030, minkä jälkeen se kääntyy laskuun. Fossiilisten polttoaineiden käyttö laskee arviossa huomattavasti, alle kolmasosaan vuoden 2007 tasosta. Merkittävin lisäys on ydinvoiman osuudessa. Myös bioenergian käyttö kasvaa reilusti saavuttaen huippunsa vuonna 2030 ja pysyen sen jälkeen samalla tasolla. Edellisten lisäksi kasvaa tuuli- ja vesivoiman tuotanto sekä jätteiden energiahyötykäyttö ja lämpöpumppujen käyttö. Kuvassa 4 esitetään arvioitu primäärienergian kokonaiskulutuksen kehitys energialähteittäin vuosina Energian kulutusarvio on joitakin viime vuosina esitettyjä arvioita pienempi. Nykytiedon mukaan se on kuitenkin riittävä turvaamaan sen, että energian saatavuus ei muodosta ylitse pääsemätöntä estettä hyvinvoinnin kasvulle maassamme. Kansainvälisen talouden kehitys ja energiakäytön tehostaminen vaikuttavat tulevaan kehitykseen. Mikäli energiatehokkuustoimikunnan suositukset onnistutaan toteuttamaan täysimääräisinä, voi primäärienergian kulutus jäädä jonkin verran ennakoitua pienemmäksi. Toteutuessaan tällä on suotuisa vaikutus Suomen kasvihuonekaasupäästöihin. 11
12 ,800 1,800 1,800 1,800,600 1,600 1,600 1,600,400,200, ,400 1,200 1, ,400 1,400 1,200 1,200 1,000 1, sähkön tuonti sähkön tuonti sähkön tuonti sähkön tuonti öljy öljy öljy öljy maakaasu maakaasu maakaasu maakaasu hiili hiili hiili hiili turve turve turve turve lämpöpumpuilla lämpöpumpuilla lämpöpumpuilla tuotettu tuotettu lämpöpumpuilla energia energia tuotettu energia jätteiden jätteiden tuotettu energia jätteiden energiakäyttö energiakäyttö jätteiden energiakäyttö tuuli tuuli energiakäyttö tuuli tuuli vesi vesi vesi vesi bioenergia bioenergia bioenergia bioenergia ydinenergia ydinenergia ydinenergia ydinenergia Kuva 4. Arvioitu primäärienergian kokonaiskulutus (PJ) energialähteittäin. 3.2 Energiantuotanto Eri energiatuotantomuotojen ja tuotantotarpeen kehityksen tarkastelussa on oletettu Suomen energian kokonaiskulutuksen kasvavan edellä kohdassa 3.1 kuvatulla tavalla. Tässä tarkastelussa on lähdetty lisäksi siitä, että sähkön nettotuonti ulkomailta vähenee asteittain ja loppuu kokonaan vuoteen 2020 mennessä, mahdollisesti aikaisemminkin. Uutta energiantuotantokapasiteettia tarvitaan siten etenkin sähköntuotantoon Ydinvoima Tällä hetkellä käytössä olevien yksiköiden Loviisa 1 & 2 sekä Olkiluoto 1 & 2 sähköntuotantoteho on yhteensä noin 2700 MW. Rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n käyttöönoton jälkeen tuotantoteho on yhteensä 4300 MW. Uusien ydinvoimayksiköiden rakentamiseksi on vireillä kolme hakemusta. Näistä TVO:n Olkiluoto 4:n laitoskooksi on suunniteltu MW ja Fortumin Loviisa 3:n MW. Fennovoima suunnittelee rakentavansa rakennuspaikasta ja valittavasta laitostyypistä riippuen joko yhden ison tai kaksi pienempää yksikköä. Fennovoiman hankkeen kokonaisteho on MW. Tämän ilmasto-ohjelman sähköntuotanto- ja päästölaskelmissa on oletettu Olkiluoto 3:n olevan käytössä 2012, mikä nostaa kokonaistehon 4300 MW:iin. Tämän lisäksi lähdetään siitä, että vuoteen 2020 mennessä käytössä on vähintään yksi uusi yksikkö jolloin tuotantoteho on noin 6000 MW. Vuoteen 2030 mennessä kokonaistuotantoteho nousee uusien yksiköiden ja vanhojen modernisointien jälkeen 8000 MW:iin. Tässä luvussa on huomioitu myös se, että Loviisan 1 & 2 -yksiköt eivät tuolloin ole enää toiminnassa. 12
13 3.2.2 Vesivoima Vesivoiman edistämiseksi nopein ja kannattavin keino on hyödyntää täysimääräisesti jo rakennettuihin vesistöihin sisältyvä potentiaali sekä laitteistojen päivittämisen kautta saatavilla oleva lisäkapasiteetti. Eri arvioiden mukaan näin saavutettava lisäteho on noin 365 MW. Pien- ja minivesivoimalla on lisäksi potentiaalia 100 MW:n lisäykseen vuoteen 2020 mennessä sekä 240 MW:n lisäykseen vuoteen 2050 mennessä. 4 Edellä mainitun potentiaalin käyttöönotto lisää vesivoiman ennakoidun tuotantotehon 3500 MW:iin vuoteen 2020 ja 3650 MW:iin vuoteen 2050 mennessä. Tämän lisäksi suojelun alaisissa vesistöissä olisi potentiaalia lähes 1300 MW. Kaikkia vesistöjä ei pidä valjastaa vesivoiman tuotantoon vaan on otettava huomioon myös vesistöjen luonto- ja virkistysarvo Tuulivoima Tuulivoiman tuotantokapasiteetin arvioidaan kasvavan nykyisestä reilusta 100 MW:sta 1500 MW:iin vuoteen 2020 ja 4000 MW:iin vuoteen 2050 mennessä. Suurten tuulipuistojen lisäksi tuulivoiman hyödyntäminen on mahdollista pienkäytössä. Tuulivoiman tuotannon lisäysmahdollisuudet paranevat tulevaisuudessa laitoskoon kasvaessa ja tuulivoiman kilpailukyvyn parantuessa. Tuulivoiman epäkohtana on se, että se tarvitsee rinnalleen vara- ja säätövoimaa, esimerkiksi vesivoimaa. Tuulivoimatuotanto edellyttää yhteiskunnan tukea joko investointiavustuksena, käyttötukena tai syöttötariffin kautta Aurinkoenergia Aurinkoenergian käyttö Suomessa on marginaalista eikä sen osuus tule valtakunnallisesti merkittävästi kasvamaan. Vuotuinen auringon säteily ei Suomessa riitä keskittäviin aurinkoenergiavoimaloihin. Sen sijaan aurinkosähkö- ja aurinkolämpöpaneelien käyttö lisääntynee. Aurinkoenergiaa samoin kuin pientuulivoimaa voidaan erinomaisesti hyödyntää esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen yhteydessä. Näissä käyttö keskittyy kesäaikaan, jolloin sekä aurinko- että tuulivoiman tuotanto on turvattua. Talviaikaan, jolloin aurinkoenergian ja tuulivoiman tuotanto on vähäistä, on myös vapaa-ajan asuntojen kulutus minimissään. Maailmanlaajuisesti aurinkovoimalla voi olla merkittäväkin rooli ja se sisältää valtavan potentiaalin uusille teknologisille innovaatioille. Suomi voi olla mukana globaalissa kehityksessä viemällä aurinkovoimaan liittyvää osaamista ja teknologiaa sinne, missä sitä voidaan hyödyntää Suomea tehokkaammin Jätteiden energiahyötykäyttö Lähtökohtana on ensisijaisesti pyrkiä ehkäisemään jätteiden syntyä. Syntyvän jätteen tehokkaan hyödyntämisen mahdollistaminen edellyttää lisäpanostusta lajittelu- ja käsittelyjärjestelmiin. Myös neuvontapalveluilla on tärkeä rooli kuluttajien asenteiden ja kulutustottumusten kääntämiseksi vähemmän jätettä tuottavaan ja syntyvän jätteen mahdollisimman tehokkaan kierrätyksen ja lajittelun suuntaan. Jätteiden synnyn ehkäiseminen ja kierrätyksen lisääminen ovat ensisijaisia keinoja jätehuoltoon liittyvien metaanipäästöjen vähentämisessä. Jätteiden merkitys energiantuotannossa riippuu oleellisesti käytettävästä teknologiasta. Vanhanaikainen sekajätteen massapoltto arinakattiloissa on hyötysuhteeltaan varsin huono ratkaisu ja tällöin voidaankin puhua enemmän jätehuolto- kuin energiaratkaisusta. Sen sijaan hyödynnettäessä edistyneempää teknologiaa, kuten kaasutusta, päästään huomattavasti parempaan hyötysuhteeseen ja silloin talteen saatava energiamääräkin on suurempi. Jätteiden energiakäytössä tulee suosia mahdollisimman pitkälle suuria, edistynyttä teknologiaa käyttäviä voimaloita. Näiden rakentaminen keskittynee tiiviisti asutuille seuduille. Kehittynyttä tuotanto- ja polttoteknologiaa tehokkaasti hyödyntämällä on mahdollista saavuttaa kierrätys- ja jätepolttoaineiden hyödyntämisen enimmäismäärä, noin 25 PJ (7 TWh) vuoden 2030 aikoihin, minkä jälkeen jätteen energiahyötykäyttö pysynee samalla tasolla. Syntyvän jätteen vähentämiseksi tulisi selvittää mahdollisuudet jätteen määrään perustuvan maksun tai taloudellisen kannusteen käyttöönottoon. Tämä johtaisi ainakin turhan pakkaamisen vähene- 13
14 miseen sekä pakkausten täyttöasteen paranemiseen ja sitä kautta vähentäisi jätemääriä. Jäteperäisten biopolttoaineiden, kuten biokaasu ja bioetanoli, tuotantoa hyödynnetään panostamalla myös pieniin laitoksiin siinä määrin kuin se on teknis-taloudellisesti mielekästä. Tälläkin sektorilla on vientimarkkinoita suomalaiselle tuotanto-osaamiselle sekä laite- ja järjestelmätoimittajille Biomassa Suomi on maailman johtava bioenergian käyttäjä yhdessä Ruotsin kanssa. Suurin osa Suomen bioenergiasta tuotetaan teollisuuden ja yhdyskuntien korkean hyötysuhteen CHP-laitoksissa. Metsähakkeen käyttöä on mahdollista lisätä noin 100 PJ:een (28 TWh) vuoteen 2050 mennessä. Potentiaalia olisi enemmänkin, mutta muun muassa pitkät kuljetusmatkat rajoittavat sen täysimääräistä käyttöönottoa. Metsähakkeen käytöstä puhuttaessa onkin muistettava maantieteelliset etäisyydet. Siellä missä haketta on saatavissa, ei aina ole riittävän lähellä kulutusta. Jos hinta- ja päästörajoitustekijät muuttuvat radikaalisti, tulee pidemmätkin kuljetusmatkat kannattaviksi. Puun käytön lisäämisessä on tarkasteltava myös kokonaisuutta ja otettava huomioon kokonaisuuden hyödyt ja haitat. Kaikki kerätty on pois maastosta, mikä vaikuttaa muun muassa lannoitustarpeeseen ja luonnon monimuotoisuuteen Kivihiili Hiilen käytön energiantuotannossa oletetaan vähenevän ja hiilellä tuotetun sähkön osuuden laskevan nykyisestä reilusta 10 TWh:sta (36 PJ) noin 2 TWh:iin (7 PJ) vuoteen 2020 mennessä. Hiiltä käyttäviä voimalaitoksia muutetaan käyttämään myös muita polttoaineita. Hiilipölykattiloissa on mahdollista käyttää myös biopolttoaineita, esimerkiksi jauhamalla pellettejä hiilimyllyissä tai syöttämällä kattilaan partikkelikooltaan pientä biomassaa, kuten sahanpurua. Energiantuotannoltaan vielä tehokkaampi ratkaisu on kytkeä hiilikattilaan kaasutin, jonka tuotekaasu syötetään kattilaan. Tekniikkaa on käytetty Suomessa menestyksekkäästi monipuolisella polttoainevalikoimalla yli kymmenen vuotta. Ratkaisulla on pystytty vähentämään kivihiilen käyttöä ja siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP) on erittäin korkea kokonaishyötysuhde ja sen hyödyntäminen onkin kannatettavaa. Suomessa iso osa CHP:n käyttöpotentiaalista on jo käytössä eikä sen merkittävä lisääminen siten ole mahdollista. Kaikki mahdollinen potentiaali yhteistuotannon lisäämisessä kannattaa kuitenkin ottaa käyttöön. Tässäkin maantiede asettaa rajoituksia, kun tuotantolaitoksen lähellä pitää olla riittävästi lämpökuormaa. Pienimuotoista tuotantoa olisi mahdollista lisätä, mutta sen kannattava rakentaminen saattaa vaatia tukia tuulivoiman tapaan. Myös soodakattiloiden rakennusasteen nostamisessa on käyttämätöntä potentiaalia. Suomessa on paljon osaamista sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja esimerkiksi Kiinassa on erittäin paljon potentiaalia toteuttaa CHP:ta. Suomi voi viedä osaamistaan ja auttaa myös tällä tavalla päästöjen vähentymisessä Hiilidioksidin talteenotto Hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille (CCS) on asetettu suuria odotuksia päästöjen vähentämisessä. Hiilidioksidi voidaan ottaa talteen joko polton savukaasuista tai ennen polttoa esimerkiksi kiinteän polttoaineen kaasutuksen yhteydessä, jolloin poltettava tuotekaasu on pääosin vetyä. Menetelmä on kuitenkin kallis eikä siitä ole vielä käyttökokemuksia suuressa mittakaavassa. Talteenotto myös alentaa voimalaitosten hyötysuhdetta. Hiilen käyttö vähenee Suomessa niin paljon, ettei talteenotolla ole Suomen olosuhteissa merkittävää vaikutusta päästöjen vähentämisessä. Suomessa ei myöskään ole sopivia hiilidioksidin varastointipaikkoja. Maailmalla kivihiiltä tullaan kuitenkin käyttämään vielä pitkään niin paljon, että talteenotto on kannatettava vaihtoehto yhtenä päästövähennyskeinona. Hiilidioksidin erotus- ja talteenottoteknologioiden kehittämiseen on syytä panostaa Suomessakin. Kehitettävää teknologiaa ja 14
15 siihen liittyvää osaamista voidaan viedä ulkomaille. Suomessa on esimerkiksi merkittäviä energia- ja off- shore -teknologioiden laitetoimittajia, joiden laitteita ja osaamista voidaan hyödyntää myös hiilen talteenotossa ja varastoinnissa. 3.3 Liikenne Liikenne tuottaa lähes viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja siinä onkin merkittävä vähentämispotentiaali. Nykykehityksellä liikenteen ominaiskulutus pienenee, mutta kuljetussuoritteiden määrän kasvaessa päästöt pysyvät likimain ennallaan. Seuraavassa esitetään keinoja liikennemäärien vähentämiseen sekä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen liikenteessä Liikenteen vähentäminen Yksityisautoilua tulee vähentää ja siirtyä enemmän joukkoliikenteen käyttöön. Jotta ihmiset siirtyisivät oman auton käytöstä julkisen liikenteen käyttäjiksi, pitää julkisen liikenteen olla paitsi toimivaa niin reittien kuin aikataulujen osalta myös riittävän edullista. Joukkoliikennettä voidaan edistää myös panostamalla automatisoitujen raideliikennejärjestelmien kehittämiseen tiiviisti asutuilla seuduilla. Kaikissa tapauksissa joukkoliikenteen käyttäminen ei ole mahdollista ja tällaisissa tilanteissa on edistettävä kimppakyytien käyttöä. Liikennemääriä ja ajoneuvojen energiankulutusta voidaan vähentää myös ajettuun matkaan perustuvalla ajoneuvoverolla. Tekninen toteutus voi perustua esimerkiksi ajoneuvon paikantamiseen ja on sovellettavissa ajoneuvoihin käyttöenergian muodosta riippumatta. Yksinkertaisimmillaan verotuksen painopisteen muuttaminen onnistuu laskemalla autoveroa ja nostamalla polttoaineveroa. Autoilijoita voidaan ohjata käyttämään julkista liikennettä ja kimppakyytejä ruuhka-aikana. Yhdyskuntarakenteella on ratkaisevan tärkeä vaikutus liikenteen määrään. Tästä tarkemmin kohdassa 3.4. Työhön liittyvää liikkumistarvetta vähennetään tehokkaasti lisäämällä etätyömahdollisuuksia. Niissä työtehtävissä, joissa etätyöskentely on mahdollista, on työntekijöille myös tarjottava mahdollisuus tehdä osa töistä etätyönä. Tietoliikenneratkaisut ja käytettävät tieto- ja viestintäteknologiat voivat edesauttaa etätyöskentelyä merkittävästikin. Myös etäkokousteknologian yleistyminen vähentää matkustustarvetta ja siten liikenteen kasvihuonepäästöjä Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen Fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee vähenemään merkittävästi. Uusiutuva autokanta ja yhä kehittyvä teknologia vähentävät jo sinällään päästöjä myös perinteisten polttomoottorien osalta. Tämän lisäksi esimerkiksi biodieselin ja biojätteestä valmistetun etanolin käytön lisääntymisellä korvataan fossiilisia polttoaineita ja vähennetään liikenteen päästöjä. Suomessa on paljon biopolttoaineisiin liittyvää tuotanto-osaamista, jota on vietävissä myös muualle. Biopolttoaineiden lisäksi hybridi- ja sähköautojen yleistyminen vähentävät fossiilisten polttoaineiden tarvetta. Lyhyellä aikavälillä autokannan uudistumista tulee ohjata verotuksellisesti vähäpäästöisten autojen suuntaan niin yksityis- kuin työsuhdeautoissa. Vanhan ja energiataloudeltaan huonon kaluston poistumista liikenteestä nopeutetaan romutustuen avulla. Julkisen sektorin tulee toimia tiennäyttäjänä ja siirtyä käyttämään uusiutuvia polttoaineita omassa ajokalustossaan, julkinen liikenne mukaan lukien. Nykyisellään vähäpäästöisen ja päästöttömän kaluston käyttö on edelleen huomattavan vähäistä. Kalustoa uusittaessa tulee nykyistä olennaisesti laajemmin siirtyä hybridi- ja sähköautoihin tai muihin vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Pidemmällä tähtäimellä on tuettava hybridi- ja sähköautojen sekä uuden sukupolven biopolttoaineiden käyttöönottoa tavoitteena fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen kokonaan. 15
16 3.4 Yhdyskuntarakenne ja suunnittelu Yhdyskuntarakenteella on merkittävä vaikutus niin liikenteeseen kuin energian tarpeeseen ja kulutukseen. Kaavoituksella ja yhdyskuntasuunnittelulla määritetään suurelta osin myöhempi liikenteen määrä ja tarve. Yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa energiataloudellisia näkökulmia ei nykyisellään huomioida käytännössä juuri lainkaan. Suunnittelu- ja arviointimenettelyihin tuleekin ottaa mukaan energia- ja liikennetarkastelu. Kaavoituksella ja suunnittelulla voidaan ohjata tiiviimpään yhdyskuntarakenteeseen, jolloin myös joukkoliikenteen toteuttamismahdollisuudet paranevat. Tiiviimpi yhdyskuntarakenne mahdollistaa myös lämmitysjärjestelmien alueellisen optimoinnin niin, että eri lämmitysmuotoja käytetään kokonaistaloudellisesti ja ekologisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Sama pätee myös muuhun kunnallistekniikkaan kuten sähkö- ja vesihuoltoon. 3.5 Rakentaminen ja asuminen Rakennusten energiankäyttö, eli rakennusten lämmitys ja rakennuksissa käytetty huoneisto- ja kiinteistösähkö, rakennustarvikkeiden valmistus sekä rakentaminen kattavat noin 40 prosenttia koko Suomen loppuenergiankäytöstä ja noin 30 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. 5 Puhuttaessa rakentamisen roolista energiansäästössä on muistettava, että rakennuskanta uudistuu varsin hitaasti, vain noin prosentin vuodessa. Siten vuonna 2050 vain 40 prosenttia rakennuksista on uusia, 2009 tai myöhemmin rakennettuja. Rakennusten energiankulutus on kytköksissä rakentamisen ajankohtaan. Esimerkiksi vuoden 2003 rakennuskannan energiankulutus oli kolmanneksen pienempi kuin 1960-luvun rakennuskannan. Matalaenergiatalojen energiankulutus on puolestaan alle puolet ennen 1980-lukua rakennettujen talojen kulutuksesta. Suurin rakentamiseen liittyvä päästövähennyspotentiaali onkin saavutettavissa peruskorjausten ja energiasaneerausten kautta. Tähän liittyvää säännöstöä ja normeja uudistetaan parhaillaan. Rakentajien, rakennuttajien, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden ohjeistusta ja koulutusta pitää lisätä rakennusvirheiden eliminoimiseksi. Osana rakennussektorin päästöjen vähentämistä rakennustuotteiden valmistuksen ja rakentamisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen pienentämiselle on asetettava tavoitteet ja rakennuksilta edellytettävä jo suunnitteluvaiheessa rakentamisen ja tuotteiden ympäristövaikutusten arviointia. Rakennussäännöksiä sekä niihin liittyviä laskentamenetelmiä on kehitettävä siten, että uusien innovatiivisten ratkaisujen markkinoille tuloa helpotetaan ja kokeelliselle rakentamiselle annetaan paremmat puitteet. Rakentaminen on erittäin säänneltyä ja kokeelliselle rakentamiselle on vaikeaa saada lupia. Uusien rakennusnormien toimivuuden toteaminen saattaa viedä kymmeniä vuosia ennen kuin uusien teknologioiden ja materiaalien ongelmat tulevat esille Lämmitys Lämmitysenergian ominaiskulutuksen tulee vähetä. Samanaikaisesti kuitenkin rakennusvolyymi lisääntyy asumisväljyyden ja kotitalouksien määrän kasvaessa sekä kauppa- ja virkistyskeskusten ym. vapaa-ajantoimintojen rakentamisen lisääntyessä. Lämmitysenergian kokonaiskulutus voi siten jopa kasvaa nykyisestä. Rakennuskannan lämmitykseen käytetyn lämmitysenergian ominaiskulutus on laskenut voimakkaasti luvun tasosta nykyhetkeen luvulla hyvän sisäilman lämpötilan ylläpitämiseen tarvittu lämmitysenergia oli kwh/m2, 1980-luvulla kwh/m2 ja vuoden 2003 jälkeen rakennetuissa rakennuksissa enää kwh/m2. Ekotaloilla on VTT:n arvioiden mukaan mahdollista päästä jopa kwh/m2:iin. Rakennuskannan VTT arvioi kehittyvän vuoden miljoonasta m2:stä 536 miljoonaan m2:iin vuoteen 2020 ja 559 miljoonaan m2:iin vuoteen 2050 mennessä. 3 Lämmitysenergian tarvetta voidaan vähentää uudisrakentamisen energiamääräysten tiukentamisella. On kuitenkin pidettävä huoli, että normit ovat loppuun asti harkittuja, hyväksi koettuja ja varmasti toimivia. Myös matalaenergiaratkaisujen laajemmalla käyttöönotolla on saavutettavissa säästöjä. 16
17 Olemassa olevan rakennuskannan osalta on kiinnitettävä huomiota lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien laajamittaiseen tason nostoon ja hukkalämpöjen hyödyntämiseen peruskunnostusten yhteydessä. Samassa yhteydessä on kiinnitettävä huomiota lämmityksen ja ilmanvaihdon tarpeenmukaiseen ohjaukseen. Kehitystä vauhdittamaan tarvitaan taloudellisia kannusteita. Vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät mahdollistavat siirtymisen lähes minkä tahansa lämmönlähteen käyttämiseen ja niitä tuleekin suosia mahdollisuuksien mukaan. Jos mahdollista, tulee suosia vesikiertoista lattialämmitystä, jonka yksi etu vesipatterilämmitykseen verrattuna on pienempi pintalämpötila. Lattialämmityksessä lämpö myös jakautuu tasaisemmin. On myös selvitettävä teknistaloudelliset mahdollisuudet muuttaa sähkölämmitteiset talot käyttämään kaukolämpöä tai jotain muuta lämmitysmuotoa. Asuntojen lämmitystä voidaan ohjata älykkäästi ja saavuttaa näin merkittäviä säästöjä varsinkin pienempien poissaolojen aikana. Kaikkia tiloja ei myöskään ole tarvetta lämmittää yhtä paljon Lämmitysmuodot Lämmityksessä tulee hyödyntää niin paljon kaukolämpöä kuin mahdollista. Siellä missä kaukolämpöä ei ole kannattavaa rakentaa, tulee laajentaa lämpöpumppujen käyttöä. Uudisrakentamisessa maalämpöpumppujen suosio kasvaa. Myös olemassa olevien rakennusten sähkölämmitystä korvaamaan ja täydentämään asennetaan etenkin ilmalämpöpumppuja. Maalämmön yleistymistä haittaavista määräyksistä pitää luopua ja mahdollistaa maalämmön hyödyntäminen paremmin myös yleisillä alueilla ja laajoissa rakennuskohteissa. Suomen Lämpöpumppuyhdistys arvioi Suomessa olevan vuoteen 2020 mennessä yhteensä miljoona lämpöpumppua kun niitä on nyt Maalämpöpumppujen vuosittaisen asennusmäärän ennustetaan kasvavan vuonna 2008 asennetusta pumpusta noin :een per vuosi vuoteen 2020 mennessä. Ilmalämpöpumppujen vuosittaisen myynnin ennakoidaan saturoituvan noin kappaleeseen. Ilma-vesilämpöpumppujen määrä kasvaa lähitulevaisuudessa voimakkaasti. Poistoilmalämpöpumppujen määrä kasvaa vähemmän, joskin isompien kohteiden osalta kasvu on voimakkaampaa niilläkin. Vuoteen 2020 mennessä lämpöpumput voivat ottaa luonnosta primäärienergiaa 8 10 TWh (29 36 PJ) eli tämän verran lämpöpumpuilla voidaan korvata muita tuotantomuotoja. Suurin potentiaali, joka vielä on käyttämättä, ovat suuret laitokset, joita rakennetaan oletettavasti useita seuraavien vuosien aikana. Sama koskee suurten rakennusten lämpöpumppuja, joiden määrä tullee nousemaan voimakkaasti seuraavien vuosien aikana. Pellettilämmitys lisääntyy tulevaisuudessa jonkin verran. Lämmitysjärjestelmä on tilaa vievä lähinnä tarvittavan varastointitilan takia. Se on myös muihin lämmitysmuotoihin verrattuna työläämpi. Nämä asettavatkin omat haasteensa pellettilämmityksen laajemmalle yleistymiselle Sähkönkulutus Kotitalouksien sähkönkulutus on kasvanut jatkuvasti. Vuosina kulutus kasvoi noin 14 prosenttia ja oli vuonna 2005 yli 10 TWh (36 PJ). Merkittävä osa kasvusta johtuu pientalojen kasvaneesta kulutuksesta. Asumisväljyyden kasvaessa ja asuntojen varustelutason parantuessa kasvaa myös kulutus. Kylmälaitteiden sähkönkulutus on laskussa, mutta kulutuselektroniikan kulutus on kasvanut voimakkaasti. 3 Helposti käyttöön otettava ja edullinen säästökeino on käyttäjien tiedon lisääminen. Neuvonnalla ja asennekasvatuksella voidaan muuttaa kulutustottumuksia säästäväisempään suuntaan. Myös reaaliaikaisen tiedon saaminen auttaa seuraamaan kulutusta, millä myös on todettu olevan kulutusta vähentävä vaikutus. Nykytekniikalla on helppo saada käyttäjälle näkyviin yksittäisten laitteiden kulutustiedot. Sähkölaitteisiin voidaan helposti lisätä toiminnallista älykkyyttä. Dynamic Demand -toiminto kytkee laitteen väliaikaisesti pois päältä, jos verkko ylikuormittuu ja taajuus laskee. Monien laitteiden (esimerkiksi kylmälaitteet ja ilmanvaihto) toiminta voidaan huoletta katkaista lyhyeksi aikaa, esimerkiksi 15 minuutiksi. Älykästä ohjausta voidaan käyttää sähkölaitteissa muutenkin esimerkiksi siten, että stand by -tilat kytkeytyvät päälle vasta, kun taloon tullaan sisälle. Valaistuksessa ohjaus voidaan toteuttaa niin, että valot sammuvat automaattisesti, kun huoneesta poistutaan. 17
18 Vapaa-ajan asuntojen osalta älykkäiden toimilaitteiden ja verkkojen avulla voidaan minimoida tarpeeton tyhjän asunnon lämmitys ja keskittää energian käyttö välttämättömiin kohteisiin ja ajankohtiin Kysyntäjoustot ja hinnoittelupolitiikka Kuluttajan kannalta kysyntäjoustot ovat tärkeitä. Korkean kuormituksen aikana kuluttajilla olisi mahdollisuus vähentää kulutusta ja siitä saisi taloudellista hyvitystä. Reaaliaikainen etäluettava mittaus mahdollistaa sen, että alennusta saavat säästäväiset kuluttajat. Myös hinnoittelupolitiikalla on merkitystä kulutukseen ja kulutushuippujen tasaamiseen. Esimerkiksi yösähkö kesällä voisi olla tuntuvasti edullisempaa kuin päiväsähkö keskitalvella. Edellisessä luvussa mainittu mittaustekniikka luo edellytykset hinnoitteluohjauksen tehokkaalle hyödyntämiselle. 3.6 Teollisuus Suomen sähkönkulutuksesta noin puolet on teollisuuden kulutusta ja tästä sähkömoottorit, moottorikäytöt, pumppaus, puhaltimet ja paineilma muodostavat noin 75 prosenttia. Näiden laitteiden käytössä voikin olettaa olevan paljon säästöpotentiaalia. Muita tehostamiskohteita ovat muun muassa eristeet ja vuotojen paikkaus rakennuksissa ja laitteistoissa, paremmat säädöt, materiaalikierrätys ja energian hallinnan tehostaminen. Prosessien energiatehokkuudelle ja sen paranemiselle on asetettu suuria odotuksia. Toisaalta eri tahoilla ei ole saavutettu yksimielisyyttä siitä, miten tehokkuutta tai kulutuksen vähenemää mitataan. Jos tehokkuutta halutaan lähteä mittaamaan, on tuotantolaitoksissa oltava siihen valmiudet. Jotta tehokkuutta voidaan mitata, pitää prosesseista ja osaprosesseista saada nykyistä tarkempaa informaatiota. Valmiuksien parantamisessa on lähdettävä liikkeelle nopeasti, sillä työ etenee hitaasti. Säästöpotentiaaleista puhuttaessa on erotettava toisistaan kolme eri tasoa, jotka poikkeavat toisistaan merkittävästi: teoreettinen, tekninen ja taloudellisesti kannattava potentiaali. Teoreettinen potentiaali kertoo teoreettisen maksimitason säästöille. Tässä esimerkiksi teknologian saatavuus tai hinta ei muodosta rajoittavaa tekijää. Teknisellä potentiaalilla puolestaan tarkoitetaan sitä tasoa, jolle on olemassa kaupallisesti saatavilla olevaa teknologiaa. Taloudellisesti kannattava potentiaali on se taso, jolla säästöjen vaatimat investoinnit ja toimenpiteet kannattaa tehdä. On vaikea uskoa yritysten panostavan ratkaisuihin, jotka eivät olisi taloudellisesti kannattavia. Siksi keskusteluissakin on keskityttävä ensisijaisesti taloudellisesti kannattavaan potentiaaliin. Prosessien tehokkuuden parantamisen yhteydessä on puhuttu paljon taajuusmuuttajien ja yleensäkin sähkökäyttöjen osuudesta sähkönkulutuksen vähentämisessä. Taajuusmuuttajien säästöpotentiaaliksi on esitetty eurooppalaisiin selvityksiin vedoten jopa 8 TWh (29 PJ). VTT:n tuoreen selvityksen mukaan Suomen koko energiavaltaisen teollisuuden kannattavaksi, korkeahyötysuhteen sähkömoottoreilla ja taajuusmuuttajilla saavutettavaksi säästöpotentiaaliksi saatiin kuitenkin vain noin 830 GWh (3 PJ). Luonnollisesti tämä potentiaali tulee hyödyntää, mutta suurempia säästöjä on mahdollista saavuttaa laitteiden oikealla mitoituksella ja valinnalla kulloinkin kyseessä olevaan tilanteeseen. 6 Energiatehokkuus on tärkeää niin tehokkuuden ja kilpailukyvyn, energian toimitusvarmuuden kuin ympäristövaikutusten vähentämisen kannalta. Yksittäisille energiamuodoille, tuotteille tai prosesseille ei kuitenkaan ole perusteltua asettaa erityisiä määrällisiä tavoitteita, koska ne voivat johtaa osaoptimointiin. Vain yrityksillä itsellään on riittävä tietämys omista tuotteistaan ja prosesseistaan niiden kehittämiseksi. Toimintojen tehostamiseksi onkin ensisijaisesti edistettävä omaehtoisuuteen kannustavien keinojen käyttöä. Tavoitteena on oltava koko energian käytön tehostaminen. Teollisuudessa on ongelmaksi osoittautunut myös se, että henkilökuntaa on vähennetty ja toimintoja ulkoistettu. Organisaatiossa ei siten välttämättä enää ole ihmisiä, jotka tuntisivat prosessit riittävän hyvin tunnistaakseen mahdolliset kehittämistarpeet. 18
19 3.7 Päästöjen kehitys Energiasektori on merkittävin päästöjen lähde ja siellä tehtävillä ratkaisuilla on siten suurin vaikutus tulevaisuuden päästöihin. Seuraavassa taulukossa esitetään polttoaineiden käytöstä aiheutuvien päästöjen kehitys Suomessa vuodesta 2000 vuoteen 2050 tässä ohjelmassa esitetyillä energiantuotannon muutosta koskevilla suosituksilla ja oletuksilla. Polttoaineiden käytöstä aiheutuvat päästöt laskevat vuoteen 2050 mennessä 73 prosentilla vuoden 2007 tasosta ja 69 prosenttia vuoden 2000 tasosta. vuosi co 2 -päästöt, miljoonaa tonnia 52,9 61,8 57,2 48,3 24,5 16,6 Taulukko 1. Polttoaineiden käytöstä aiheutuvien päästöjen arvioitu kehitys Suomessa Edellä mainittujen lisäksi muita merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä ovat teollisuusprosessit, maatalous ja jäte, joiden osuus päästöistä on 19 prosenttia. Tässä yhteydessä näiden sektoreiden päästöjä ei ole tarkasteltu lähemmin. Vaikka energiasektorin ulkopuoliset päästöt pysyisivät ennallaan, vähenisivät Suomen kokonaispäästöt vuoteen 2050 mennessä noin 60 prosentilla vuoden 2007 tasosta ja vuoden 2000 tasostakin yli 50 prosenttia, mikä sekin täyttää IPCC:n tavoitteen. Tosiasiassa näilläkin sektoreilla päästöt vähenevät. Esimerkiksi jätteiden aiheuttamat päästöt vähenevät olennaisesti tehostuneen lajittelun ja kierrätyksen sekä jätteiden energiahyötykäytön lisääntymisen myötä. Kuvassa 5 esitetään energian kokonaiskulutus ja energiasektorin hiilidioksidipäästöjen kehitys vuosina sekä arvioitu kehitys vuoteen 2050 asti.,-$ 1800!"#$%$&'()*$+$ Muut Uusiutuvat Fossiiliset Ydinenergia Turve Hiilidioksidipäästöt Kuva 5. Energian kokonaiskulutuksen ja energiasektorin hiilidioksidipäästöjen arvioitu kehitys Suomessa
20 4 Yleisiä julkisen vallan ohjauskeinoja Avainteknologiat päästöjen vähentämiseksi on olemassa, oleellinen kysymys on miten ne saadaan käyttöön ja yleistymään. Suomalainen osaaminen energia- ja ympäristöteknologioissa sekä näihin liitettävissä oleva tieto- ja viestintätekniikan osaaminen on maailman kärkitasoa. Myös muualla osataan ja jotta Suomi pystyisi pitämään asemansa, on näiden alojen edistämiseen panostettava entistä enemmän. 4.1 Tutkimus ja kehitys Huomispäivän teknologia syntyy tämän päivän tutkimuksesta. Panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ja energiankäytön tehostamiseen alentavat päästövähennysten kustannuksia merkittävästi. Rahoitusta onkin suunnattava entistä enemmän energia- ja ympäristöteknologioiden kehittämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Maailmanlaajuiset markkinat uusiutuvia energialähteitä hyödyntäville, päästöttömille ja vähäpäästöisille teknologioille tulevat kasvamaan, mikä avaa merkittäviä vientimahdollisuuksia suomalaiselle teknologialle ja insinööriosaamiselle. Tutkimuksessa on pyrittävä myös kansainväliseen yhteistyöhön tulosten ja suomalaisen osaamisen mahdollisimman laajan tunnettuuden saavuttamiseksi. Valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi energiasektorin t&k -panostuksen kaksinkertaistamisen nykyisestä 60 miljoonasta eurosta 120 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Tarvittava panostus on todennäköisesti tätä suurempi. Lisäksi on syytä kiinnittää aiempaa laajemmin huomiota muun teknologia- ja innovaatiotoiminnan seurausvaikutuksiin energiasektorille ja näistä muodostuvan kokonaisuuden tarkoituksenmukaiseen hallintaan. Älykkäiden verkkojen hyödyntäminen energiatekniikassa on nostettava suomalaiseksi erityisvahvuudeksi. Tässä on samalla mahdollisuus hyödyntää entuudestaan vahvaa ICT-osaamista. Käyttöönottovaiheessa oleva etämittaus on hyvä alku tällä saralla. Mittavia jatkomahdollisuuksia on niin energian tuotannossa, jakelussa kuin käytössäkin. Tätä varten on toteutettava fokusoitu teknologiaohjelma älykkäiden verkkoteknologioiden hyödyntämiseen energian tuotannossa, jakelussa ja loppukäytössä (Tekes/Sitra). Innovaatio- ja energiapolitiikka tulee kytkeä tiiviimmin yhteen. Innovaatiojärjestelmän instrumentteja voidaan hyödyntää tehokkaammin tuottamaan uusia ratkaisuja energiapolitiikan ongelmiin. Pitkäjänteinen t&k-toiminta on edellytys uusien energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen. Suomalainen vahva t&k-infrastruktuuri on kansallinen vahvuustekijä, jonka pohjalta voidaan hakea uusia avauksia. Tarvitaan muun muassa fokusoitu korjaus- ja saneerausrakentamisen energiaratkaisuihin kohdistettu teknologiaohjelma (TEM/Tekes). 4.2 Osaaminen ja koulutus Teknologia ja tekniikan korkeakoulutetut teknologian kehittäjinä ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa ja vaikutuksiin sopeutumisessa. Osaaminen ja koulutus ovat keskeisessä asemassa, jotta saadaan osaavaa väkeä kehittämään kestäviä teknologioita myös tulevaisuudessa. Koulutuksen laadusta ja korkeatasoisista opetusmateriaaleista on huolehdittava ja koulutukseen ja tutkimukseen on panostettava lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi. TEKin ja UIL:n yhdessä tekniikan korkeakoulutuksen tärkeimpien sidosryhmien kanssa muodostama Tekniikan yhteistyöryhmä on tehnyt alalle strategian ja toimenpideohjelmat korkeakoulujen profiloitumiseksi, opetuksen laadun kehittämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi tekniikan korkeakoulutuksessa. 7 Kestävä kehitys ja energiatehokkuusosaaminen on otettava kaikkiin koulutusohjelmiin läpäiseväksi teemaksi, joka on kytketty kunkin alan ydinosaamiseen. Peruskoulutuksen lisäksi on kehitettävä jatko- ja täydennyskoulutusta niin, että osaamistaso voidaan säilyttää ja päivittää vastaamaan kulloisiakin tarpeita. Erityisesti energia-alan osaamisen kysyntä on kasvanut voimakkaasti. On huolehdittava siitä, että tämän alan osaajia riittää myös tulevaisuudessa. Energiatehokkuuden on kuitenkin oltava osa kaik- 20
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotTEK & UIL insinöörien ilmasto-ohjelma 2011
TEK & UIL insinöörien ilmasto-ohjelma 2011 Julkaisija: Ulkoasu: Kansi: Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Uusi Insinööriliitto UIL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Salla Koivu Salla Koivu Kannessa
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotLämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus
Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotEnergia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotTeollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä
Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa
LisätiedotKaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto
Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotLämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi
Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotMitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotLämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien
LisätiedotAskeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta
Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä
LisätiedotGREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotHajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotEnergian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009
Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa
LisätiedotKotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit
Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1
LisätiedotSähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
LisätiedotVähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut
Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotKouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009
Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti
Lisätiedot