Lamppukeskustelu ei ole ollut kovin välkkyä
|
|
- Lasse Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lamppukeskustelu ei ole ollut kovin välkkyä Tällä viikolla olen saanut Brysseliin muutaman viestin Teknillisen korkeakoulun entisen opinahjoni tutkimuksesta, jonka mukaan hehkulamppujen vaihto vähemmän sähköä törsääviin olisikin ilmastonsuojelun kannalta tarpeetonta tai jopa haitallista. Jos tämä olisi totta, eli jos lamppujen hukkalämpö olisi hyvä asia, silloinhan sama koskisi kaikkia muitakin sähkölaitteita. Silloin olisi isänmaallista ja ekologista pitää sisätiloissa ainakin talvisin kaikki lamput aina päällä, ja muutkin sähkövimpaimet, kuten televisiot ja tietokoneet. Tämä kuulostaa järjettömältä, eikä ihme. Nyt olen palannut Suomeen ja ainakin sen pohjalta, mitä keskiviikon Hesari kirjoittaa TKK:n tutkimuksesta, yllä mainittuun johtopäätökseen voidaan päätyä vain kovin johdattelevin lähtöoletuksin, joilla kaunistellaan sähkönkulutuksen aiheuttamia päästöjä ja vastaavasti paisutellaan etenkin kaukolämmön päästöjä. Selostan asiaa tuonnempana ja valitan, että selostus on aika tekninen. Mutta kerrataan ensin pari perusasiaa. Jotta estettäisiin planeettamme lämpeneminen yli 2 asteella, niin tämän vuosisadan puoliväliin mennessä päästöt koko maapallolla pitäisi painaa puoleen verrattuna vuoteen 1990, ja todennäköisesti vieläkin alemmas. Ja lisäksi globaalit päästöt pitäisi pystyä kääntämään laskuun tosi nopeasti, alle 10 vuodessa. Tämä on mahdollista vain, jos otetaan käyttöön tosi monta keinoa. Lamppuvaihto on niistä vain yksi. Kaikki näkemäni vakavasti otettavat selvitykset siitä, millaisilla ratkaisuilla päästöt oikeasti saadaan leikattua tarpeeksi rivakasti, kertovat että energian säästö eli energiatehokkuuden parantaminen on asia numero yksi. Tulos on sama, koskeepa selvitys sitten pelkkää Eurooppaa tai koko maailmaa. Luulisi olevan aika helppo ymmärtää, että mitä vähemmän energiaa kulutetaan, sitä helpompaa on tuottaa se tarvittava energia päästöttömästi. Esimerkiksi valaistuksessa energiaa voidaan säästää joko siten, että ollaan pimeämmässä kuin ennen. Mukavampaa on kuitenkin käyttää lamppuja, jotka tuottavat saman valon vähemmällä sähköllä. (Tietenkin on lisäksi hyvä karsia turha valaistus. Esimerkiksi monissa julkisissa tiloissa sähköä säästyisi kun liiketunnistimet ohjaisivat lamppuja, jolloin ne eivät palaisi turhaan.) Yksi näistä globaaleista selvityksistä on Maailman energiajärjestön IEA:n viimevuotinen Sininen skenaario (Blue Scenario). Tässä linkki sen tiivistelmään: Sinisen skenaarion mukaan niistä 50 miljardista hiilidioksiditonnista, joiden verran ihmiskunnan vuotuisia päästöjä pitäisi leikata vuoteen 2050 mennessä, peräti 15 mrd tonnia eli melkein kolmasosa saadaan energiatehokkuudesta. Nämä ovat myös kaikkein halvimmat päästövähennystonnit. Myös konsulttitoimisto McKinsey on tehnyt useita vastaavia selvityksiä sekä yksin että sähköyhtiö page 1 / 5
2 Vattenfallin kanssa. Tässä linkki McKinseyn Pathways to a Low-Carbon Economy-raporttiin WWF:n kautta: McKinsey on selvittänyt energiatehokkuutta vielä tarkemmin, tässä linkki helmikuussa 2008 julkaistuun raporttiin The Case for ty.pdf Valaistuksen energiatehokkuuden parantamisesta IEA julkaisi vuonna 2006 raportin Light's Labour Lost: Sen mukaan valaistuksen maailmassa kuluvan energian ei tarvitse kasvaa vuoteen 2030, vaikka tämä aikana lukemattomat uudet ihmiset saavat käyttöönsä sähkövalon. Tämän ihmeen toteuttamiseen riittää, kun käytetään elinkaarikustannuksiltaan edullisinta tekniikkaa, eli niitä valaistusvimpaimia, joiden ostohinnan ja energiakustannusten suma on edullisin. Asiaa voi katsoa myös globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta: mitä nopeammin kehitämme sähköpihejä lamppuja, sitä useammille maailman ihmisille teemme mahdolliseksi sähkövalon edut, esimerkiksi läksyjen luvun iltaisin. Tämä siis asian yleisestä taustasta. Ja nyt mennään siihen nurkkapatrioottisempaan kysymykseen. Onko Suomi erikoistapaus? Onko Suomessa tosiaan hyvä, jos huoneita lämmitetään hehkulampun hukkalämmöllä? Hukkalämpö on silkkaa tuhlausta, jos ulkona on niin lämmintä, ettei taloa tarvitse lämmittää, ja vielä suurempaa tuhlausta, jos rakennusta jäähdytetään. Tämä on helppo ymmärtää. No entäpä, kun huoneita lämmitetään. Onko samantekevää, tuleeko lämpö hehkulampusta vai varsinaisesta lämmityksestä? Tai onko hehkulamppu jopa parempi? Helpoin tapaus on sähkölämmitetty talo. Jos lämmityksen termostaatit ovat tarkat, energiansäästölampusta on hyötyä vain kesällä. Mutta harvapa termostaatti on sataprosenttisen tarkka. Vaikka olisikin, energiansäästölampusta ei ole haittaa, jos ei kovasti hyötyäkään. Haittaa tulee tuskin edes kukkarolle, koska energiansäästölamput kestävät kauemmin. Ja ledit kestävät vielä kauemmin kuin pienoisloistelamput. Helppoja tapauksia ovat myös uusiutuvalla energialla, kuten pelleteillä, ja maalämpöpumpulla lämpiävät talot. Pellettilämmitetyssä talossa hehkulampun vaihtaminen säästölamppuun vähentää sähkönkulutusta, mutta ei lisää ilmastopäästöjä, koska lämpö saadaan uusiutuvasta energiasta. Maalämpöpumppu taas käyttää sähköä, mutta tuottaa lämpöä kolminkertaisesti kuluttamaansa sähköön verrattuna. Kun hehkulampun hukkalämpö korvautuu maalämpöpumpun lämmöllä, sähkönkulutus pienenee tältä osin kolmasosaan. Molemmissa hyöty lamppuvaihdosta on suuri. Vaikeimpia tapauksia ovat öljylämmitetty ja kaukolämmitetty talo. page 2 / 5
3 Kasvavatko päästöt, jos hehkulampun hukkalämpö korvautuu öljykattilan tuottamalla lämmöllä? Vastaus tähän riippuu sähkön tuotantotavasta ja lisäksi siitä, arvioidaanko sähkön päästöt koko valtakunnan vuosikeskiarvon mukaan vai niin sanotun marginaalituotannon mukaan. Viimeksi mainittu vaihtoehto tarkoittaa, että katsotaan sitä sähköntuotantoa, joka verkossa juuri sillä hetkellä kasvaa tai vähenee kuluttajien sähkönkulutuksen vaihtelun mukana. Jos sähköntuotannon aiheuttamat päästöt lasketaan vuosikeskiarvon mukaan, silloin tosiaan vastaus on se, mitä keskiviikon Hesarin kuluttajasivuilla väitetään, eli hehkulampun hukkalämmön korvaaminen öljylämmöllä lisää päästöjä. Tästä kyllä looginen johtopäätös olisi myös, että öljylämmittäjän pitäisi pika pikaa käydä pannuhuoneessaan kääntämässä öljypoltin pois päältä ja hankkia sähköpatterit. Realistisempi tapa on kuitenkin katsoa marginaalisähköä, eli sitä tuotantoa, jonka määrä verkossa vaihtelee kulutuksen mukaan. Marginaalisähkö on useimmiten fossiilista, paitsi keskikesällä. Ja mitä kovempiin pakkasiin mennään, sitä varmemmin marginaalisähkö on fossiililauhdetta, eli päästöjen kannalta pahinta mahdollista. Jos talo lämmitetään kivihiililauhdevoimalassa tuotetulla sähköllä, sähkölämmitys aiheuttaa kolminkertaiset päästöt verrattuna öljylämmitykseen. Juuri tästä syystä suora sähkölämmitys ylipäänsä on ilmaston kannalta huono ratkaisu. Juuri silloin, kun sähkölämpöä tarvitaan eniten, sähköä tuotetaan eniten fossiililauhdevoimaloissa. Jos pakkasilla sähköä ei käytettäisi lämmitykseen, koko valtakunnan päästöt putoaisivat oikein roimasti. Ei siis ole lainkaan varmaa, että päästöt kasvavat edes öljylämmitetyssä talossa, kun lamput vaihdetaan energiansäästölamppuihin. Onneksi nyt öljylämmityksestä ollaan Suomessa joka tapauksessa luopumassa, joten tämä kiistanaihe tulee häipymään historiaan hämärään. Kaukolämmöstä sen sijaan ei olla luopumassa eikä pidäkään. On nimittäin yksi koko Suomen tärkeimpiä ilmastohyveitä, että Suomen kaupunkien taloista niin iso osa lämmitetään kaukolämmöllä, joka tuotetaan sähkön siivellä niin sanotuissa yhteistuotantolaitoksissa. Olet varmasti kuullut väitteen, että Suomi on vähentänyt päästöjä ennen kuin useimmat muut maat. Yksi tämän omakehun tärkeimmistä perusteluista on juuri kaukolämmityksemme. Kaukolämpö on hieno asia ainakin niin kauan kuin kaikki talot eivät ole nollaenergiataloja ja kaikki sähkö vihreää. Jos höyryvoimalaitos tuottaa pelkkää sähköä, polttoaineen energiasta pystytään muuttamaan sähköksi vain runsas kolmasosa. Loppu menee harakoille, lauhduttimen kautta mereen, järveen tai taivaalle. Yhteistuotantolaitoksessa höyrystä ei heruteta irti kaikkea mahdollista sähköä, vaan höyry otetaan turbiinista ulos sen verran kuumana, että sillä voidaan lämmittää kaukolämpöverkostossa kiertävää vettä. Tietystä polttoainemäärästä saatava sähkö vähenee jonkin verran verrattuna lauhdevoimalaitokseen. Mutta kun lämpö ei mene harakoille, polttoaineen energiasta saadaan hyödyksi yli 90 %. On ikuisuuskysymys, mikä osa tällaisen yhteistuotantolaitoksen polttoaineenkulutuksesta, ja samalla kustannuksista ja päästöistä, lasketaan sähkön ja mikä lämmön kontolle. Ensimmäinen mieheni oli kauan sitten Tampereen sähkölaitoksen lautakunnassa. Siellä kiisteltiin tästä asiasta aina, kun päätettiin kaukolämmön hinnasta. Tämän ikuisuuskysymyksen vastausten toinen ääripää on ajatella, että kaukolämpö on sähköntuotannon page 3 / 5
4 jätettä. Silloin sähkön kontolle lasketaan sama polttoaineen kulutus ja samat päästöt kuin sille tulisi lauhdevoimalassa. Tällöin yhteistuotantolaitoksen tuottama sähkö näyttäisi sangen kalliilta ja likaiselta, mutta kaukolämpö näyttäisi erittäin puhtaalta ja edulliselta. Toinen ääripää on pitää sähkö- ja lämpökilowattitunteja samanarvoisina. Tämä laskentatapa saa sähkön näyttämään keinotekoisen puhtaalta, mutta kaukolämpö näyttää suunnilleen yhtä likaiselta kuin talokohtaisen öljykattilan tuottama lämpö. On monta perustetta sille, että jälkimmäinen laskentatapa on väärä, eli sähkökilowattitunti on arvokkaampi kuin lämpökilowattitunti. Lämmöllä ei saa toimimaan tietokonetta, kännykkää, televisiota tai porakonetta ennen kuin se on muutettu sähköksi. Kun lämmöstä tehdään sähköä, hyötysuhde on huono. Sen sijaan sähköä pystytään muuttamaan hyvällä hyötysuhteella koneiden työksi ja informaatioksi. Keskiviikon Hesarin lamppujutun perusteella vaikuttaa siltä, että TKK:n tutkimuksessa on valittu tuon ikuisuuskysymyksen vastaukseksi se ääripää, joka saa sähkölämmön näyttämään keinotekoisen puhtaalta ja kaukolämmön keinotekoisen likaiselta. Hesari nimittäin kertoo: Ratkaisevaa on se, millä tavalla sähkö ja lämpö tuotetaan. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa ne tulevat samasta voimalasta. Lamppujen vaihtaminen vähentää sähköä, mutta lisää sähköä. Tulos on nollasummapeli, TKK:n sähkötekniikan laitoksen johtaja Lehtonen sanoo. Lisäksi asia sähköverkossa ei suinkaan ole niin, että jos Helsingin Mannerheimintiellä tai Tampereen Hämeenkadulla joku sammuttaa lampun tai vaihtaa hehkulampun energiansäästölamppuun, sähköntuotanto vähenee juuri kaukolämmitysvoimalaitoksessa. Itse asiassa mitä kovempi pakkanen on kyseessä, sitä todennäköisemmin sähköntuotanto vähenee jossain saastuttavammassa fossiililauhdevoimalassa, joka ei välttämättä edes ole Suomessa. Asiaa voi tietysti saivarrella loputtomiin, jos ajatellaan vain pientä muutosta, jonka yksittäisen kuluttajan lamppuvaihto aiheuttaa. Mutta jos katsotaan Suomea kokonaisuutena, niin asia on ihan selvä: mitä enemmän taloja lämmitetään suoralla sähkölämmöllä, onpa lämmityslaite sitten sähköpatteri tai hehkulamppu, sitä suuremmalla teholla käyvät kaikkein saastuttavimmat fossiilivoimalat juuri silloin kun sitä sähkölämpöä eniten kuluu. Ja kokonaisuuteen tietenkin kuuluu myös se, että talojen energianormeja tiukennetaan. Uudet talot tulevat kuluttamaan vähemmän lämpöä kuin vanhat, ja vanhoissakin tehdään energiaremontteja (esimerkiksi meidän talossa). Kun talojen lämmöneristys paranee, lyhenee se aika vuodesta, jolloin taloja ylipäänsä tarvitsee lämmittää. Pyydän anteeksi, että tämä selostus on niin pitkä. Sisäinen sähköinsinöörini pääsi vauhtiin. Sain väitellä lamppuasiasta myös tämän viikon keskiviikkona. Silloin minua kävi Brysselissä haastattelemassa MOT-ohjelman toimittaja, joka löi käteeni papereita VTT:n vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta. Toimittajan mukaan sen johtopäätös oli sama kuin Hesarissa kerrottu. Toimittaja vaati minua kommentoimaan tutkimusta lonkalta. Näin ei tietenkään tehdä, jos oikeasti haluaa toiselta perustellun vastauksen. Jos haastateltavan kanssa halutaan käydä oikeaa debattia, silloin tutkimus, jota tämän halutaan kommentoivan, annetaan etukäteen, jotta sen lähtöoletuksiin voi paneutua. page 4 / 5
5 Powered by TCPDF ( Lamppukeskustelu ei ole ollut kovin välkkyä No, MOT-ohjelman haastattelussa sanoin epäileväni kyseisen tutkimuksen lähtöoletuksia. Itse asiassa osasin epäillä juuri ylläkuvatun kaltaisia oletuksia, jotka saavat sähkölämmön (mukaan lukien hehkulamppujen hukkalämpö) näyttämään keinotekoisen puhtaalta ja lämmityksen muut vaihtoehdot vastaavasti liioitellun likaisilta. page 5 / 5
Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotValaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta,
Valaistus Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, koulurakennuksissa valaistus voi kattaa jopa 40%. Valaistusta tulisi käyttää ainoastaan tarpeeseen ja
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotLÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotTaloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen
Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta
LisätiedotValaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen
Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.
LisätiedotEnergiatietäjä-kilpailukysymyksiä
Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä
LisätiedotLämmityskustannus vuodessa
Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto
LisätiedotEnergiansäästökotitalouksissa
Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto
Lisätiedot3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotEnergiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
LisätiedotEnergiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä
Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä 23.1.2018 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas
LisätiedotSähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen
Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa
LisätiedotSaving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies
Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotJokaisella teolla on väliä IKEA Oy
Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotCase: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy
Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,
LisätiedotSuomalaiset sähköyhtiöiden valitsemisesta ja sähkön säästämisestä. Sakari Nurmela
Suomalaiset sähköyhtiöiden valitsemisesta ja sähkön säästämisestä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston kerääminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 25.
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotLämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus
Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotYhteenveto energiakatselmoinnista
Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA
ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotMiksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön
HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
Lisätiedotristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv
Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotKOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen
KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotKOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen
KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus
Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti Ulkoa tuleva
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
LisätiedotLead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa
ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotEDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ
EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ Paavo Knaapi Jyväskylän Energia Oy 3.12.2010 www.jenergia.fi Sisältö Muutama sana Jyväskylän Energia yhtiöistä Kaukolämmityksen asema Suomessa Kaukolämmön tuotanto Jyväskylässä
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotFinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa
FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen
LisätiedotLämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi
Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8
Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti
LisätiedotGreen Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City
Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotPariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa
Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen
LisätiedotÖljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa
Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)
LisätiedotHinku esiselvitys, Eurajoki
Hinku esiselvitys, Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 8 prosentin päästövähennystä vuoteen 23 mennessä vuoden 27 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian
LisätiedotVIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi
VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotÖljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa
Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA
Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja
LisätiedotAsiakkaalle tuotettu arvo
St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotAurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua
Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää
LisätiedotEnergiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila
Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö
LisätiedotUUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia
UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto
LisätiedotEnergiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja
Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotKampanjan tavoitteet
Kampanjan tavoitteet Yleisesti: ilmastonmuutoksen hillintä fossiilivoimaloiden sulkemista vauhdittamalla Espoossa: hiilenpoltto Suomenojalla korvattava energiatehokkuudella ja päästöttömällä uusiutuvalla
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto
Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät 22.3.2018 Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä vaatii globaalia energiavallankumousta
LisätiedotAsko Vuorinen Ekoenergo Oy
Energiankäyttäjän mahdollisuudet Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Sisältö Tausta Tavoitteet Kesäasuminen Kaupunkiasuminen Autoilu Yhteenveto Suosituksia 24.4.2010 Asko Vuorinen 2 CV 1970 80 Imatran Voima Oy:n
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotKuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö
Kuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö Kuntien ilmastotoimet osaksi strategiaa työpaja Lahti, 9.4.2019 Jyrki Tenhunen Suomen ympäristökeskus Toimintatapa Esityksen sisältö Hinku-foorumissa Fisu-
LisätiedotVTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta
VTT & TAMK Rakennuskannan tila ja tiekartta 2020-2050 Terttu Vainio Eero Nippala Miten rakennuskannasta energiatehokas ja kulutuksen suhteen vähähiilinen vuoteen 2050 Asuin- ja palvelurakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
LisätiedotLÄMPÖÄ ASUMISEEN. Vaihda vanha öljylämmitys. uuteen öljylämmitykseen. Lisätietoa ja säästöneuvoja:
LÄMPÖÄ ASUMISEEN Vaihda vanha öljylämmitys uuteen öljylämmitykseen Pienet päästöt Energiatehokas ja turvallinen Edullisin asentaa, taloudellinen käyttää Lisätietoa ja säästöneuvoja: www.oljylammitys.fi
LisätiedotIlmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010
Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013
ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN
LisätiedotHELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren
HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotEnergiankäytön tehostaminen olemassa olevissa rakennuksissa. Tomi Mäkipelto kauppatieteiden tohtori, DI toimitusjohtaja
Energiankäytön tehostaminen olemassa olevissa rakennuksissa Tomi Mäkipelto kauppatieteiden tohtori, DI toimitusjohtaja Rakennetun ympäristön merkitys Suomessa Energiatehokkuuspotentiaali on pääosin hyödyntämättä
LisätiedotHiilineutraali kiertotalous
Helsinki, Ravintola Bryggeri, 11.12.2018 Hiilineutraali kiertotalous Hanna Mattila, kiertotalouden asiantuntija, Sitra V I S I O Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. KESTÄVYYS- KRIISI NYT!
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotHIILINEUTRAALI ASUINKERROSTALOKONSEPTI case Tampereen Koivistonkylä
HIILINEUTRAALI ASUINKERROSTALOKONSEPTI case Tampereen Koivistonkylä 25-1000KM Harri Jaskari Advisor Amodus Oy Aurinkotekno Oy Helsinki 23.9.2019 SUURI HAASTE - miten yli 2 miljoonaa kerrostaloasukasta
LisätiedotValtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri
Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Esitysmateriaalit Leanheat-yritys kahdella sivulla Tekoälysäädön toimintaperiaate Mitä tehdään ja mitä on saatu aikaiseksi? Yhteenveto ja käytännön
LisätiedotLämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä
Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden
LisätiedotRakennusten energiahuollon näkymiä
Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotLämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi
Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa
LisätiedotENETE ENETE. MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010
MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Taustaa EU:n energiapaketti 1/2007: Kasvihuonepäästöjä vähennettävä, uusiutuvan energian käyttöä lisättävä, ja
Lisätiedot