Toukovuori - Majberget

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toukovuori - Majberget"

Transkriptio

1 Toukovuori - Majberget asemakaavatyön taustaselvitykset utredningar som gjorts som grund för planarbetet 1. Rakennusten energiankulutuksen ilmastovaikutusten arviointi 2. Rakenteiden hiilijalanjälkitarkastelut 3. Kunnallisteknisten vaikutusten arviointi

2 Rakennusten energiankulutuksen ilmastovaikutusten arviointi Toukovuoren asemakaavaprosessissa 16WWE

3 1 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

4 1 Esipuhe Toukovuoren asemakaavasta laadittiin helmikuussa 2011 kolme vaihtoehtoista kaavaratkaisua, joiden vaikutuksia arvioitiin liikenteen, maiseman ja luonnon, aluerakenteen, kunnallistekniikan kustannusten sekä rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvien ilmastovaikutuksien osalta. Kaavaluonnos laadittiin vaihtoehtoisten kaavaratkaisuiden vaikutusten arvioinnin pohjalta. Kaavaluonnoksen arviointi toteutettiin tarkentamalla luonnosvaihtoehtojen arviointia. Luonnoksesta saatujen kommenttien ja lausuntojen pohjalta laadittiin lopullinen kaavaehdotus, jonka on tarkoitus viedä kaupunkikehityslautakuntaan elokuussa Kaavaehdotuksen arviointia tarkennettiin edelleen luonnosvaiheen arvioinnista. Tässä raportissa esitellään Toukovuoren vaihtoehtoisten asemakaavaluonnosten sekä näiden pohjalta laaditun asemakaavaluonnoksen ja asemakaavaehdotuksen rakennusten energiankulutuksen ilmastovaikutusten arviointi. Asemakaavaehdotus ei rakennusten osalta poikennut merkittävästi aiemmin laaditusta kaavaluonnoksesta, joten tässä esitetyn asemakaavaehdotuksen ilmastovaikutusten arvioinnin tulokset ja johtopäätökset pätevät myös kaavaluonnosvaiheessa. Lisäksi esitetään keinoja, joilla voidaan vähentää rakennusten energiankulutuksen ilmastovaikutuksia kaavoituksessa. Rakennusmateriaalien aiheuttamien ilmastovaikutusten arviointi tyyppirakennuksille on raportoitu erikseen. Veera Sevander PL 2 (Tekniikantie 4 D) FI Espoo Finland Kotipaikka Espoo, Finland Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Finland Oy

5 2 Yhteenveto Kaavaluonnosvaihtoehtojen rakennustyyppijakauman samankaltaisuuden vuoksi vaihtoehtojen välillä ei havaittu merkittäviä eroja rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvissa CO 2 -päästöissä. Uudet rakentamismääräykset ohjaavat jo verrattain pieneen rakennuksen ominaislämmönkulutukseen. Lämmityksen aiheuttamien päästöjen muodostumisessa keskeisimpiä ovat alueen rakennuksiin valittu lämmitysmuoto ja käytettävät polttoaineet. Rakennuksien sähkönkulutus riippuu sähkölaitteiden energiatehokkuudesta ja kuluttajien käyttötottumuksista. Sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt riippuvat sähköntuotannon polttoaineista. Kaavaluonnosten A, B ja C vaikutusten arvioinnin perusteella laaditun kaavaluonnoksen rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvia CO 2 -päästöjä tarkasteltiin vaihtoehtoisilla lämmitysmuodoilla: kaukolämpö, maalämpö ja sähkölämmitys. Rakentamisen oletettiin tapahtuvan vähintään vuoden 2012 Rakentamismääräysten vaatimalla tasolla. Tulevat rakentamismääräykset pyrkivät ohjaamaan rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvia päästöjä määrittelemällä kullekin rakennukselle laskennallisen ostettavan primäärienergiankulutuksen maksimin, E-luvun. Rakennuksen Lämmitysenergia ja sähkö lasketaan yhteen huomioimalla eri energiantuotantomuodoille määrätyt primäärienergiakertoimet. Kunkin energianmuodon kulutuslukema kerrotaan vastaavalla primäärienergiakertoimella, jolloin saadaan rakennuksen E-luku. Näin ollen rakennukseen valittu lämmitysmuoto vaikuttaa osaltaan myös siihen, kuinka paljon rakennus saa kuluttaa energiaa. Todellisuudessa esimerkiksi sähkönkulutuslukema voi olla huomattavasti suurempaa kuin E-luvun laskentaperusteena esitetään. Toisaalta suuri ostoenergiankulutus ei välttämättä tarkoita suuria CO 2 -päästöjä, sillä esimerkiksi Porvoossa kaukolämpö on vähäpäästöisempää kuin rakentamismääräyksissä on oletettu. Toukovuoren rakennusten energiankulutuksesta aiheutuviin CO 2 -päästöihin vaikuttaa rakennuksiin valittu lämmitysmuoto. Porvoon Energian erittäin vähäpäästöisen kaukolämmöntuotannon ansiosta on CO 2 -päästöjen näkökulmasta Toukovuoren alueen rakennukset kannattavinta liittää kaukolämpöön. Kerrostalojen ja mahdollisesti myös rivitalojen liittämisestä kaukolämpöön voisi määrätä myös kaavassa. Tämä tarkastelun perusteella maalämpörakennusten pitäisi Toukovuoren alueella kuluttaa kolmannes siitä lämmitysenergiasta, jonka kaukolämpörakennus kuluttaa päästäkseen samalle CO 2 -päästötasolle. Mikäli pientaloja ei määrätä liitettäväksi kaukolämpöön, voisi niiden aiheuttamia CO 2 -päästöjä kontrolloida vaihtoehtoisesti määräämällä rakennusmääräystasoa tiukemmat energiankulutusvaatimukset.

6 Sisältö 2 OSA : TOUKOVUOREN ASEMAKAAVALUONNOSTEN (A, B, C) RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN ILMASTOVAIKUTUSTEN VERTAILU ASEMAKAAVALUONNOSVAIHTOEHTOJEN RAKENTAMINEN RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS Yleistä Rakennusmääräysehdotuksen mukainen E-luku laskenta Kaukolämpö- ja maalämpörakennusten energiankulutus RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSESTA AIHEUTUVAT CO 2 -PÄÄSTÖT Päästökertoimet Kaavaluonnosvaihtoehtojen rakennusten energiankulutuksen CO 2 -päästöt JOHTOPÄÄTÖKSET...8 OSA : TOUKOVUOREN ASEMAKAAVALUONNOKSEN RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ASEMAKAAVA-ALUEEN RAKENTAMINEN RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS Yleistä E-Luku Rakennusten lämmönkulutus Käyttöveden lämmitys Rakennusten sähkönkulutus RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN CO 2 -OMINAISPÄÄSTÖT Päästökertoimet TOUKOVUOREN RAKENNUSTEN CO 2 -PÄÄSTÖT VUONNA Tarkasteltavat skenaariot Tulokset JOHTOPÄÄTÖKSET Asemakaavan vaikutuksen rakennusten energiankulutuksen päästöihin Ohjauskeinot Liitteet Liite 1 Energiasimulointi / 2krs. rivitalo

7 3 OSA : TOUKOVUOREN ASEMAKAAVALUONNOSTEN (A, B, C) RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN ILMASTOVAIKUTUSTEN VERTAILU ASEMAKAAVALUONNOSVAIHTOEHTOJEN RAKENTAMINEN Alla on esitetty kaavaluonnosvaihtoehtojen A, B ja C mitoituslaskelmien mukaiset kerrosneliöt sekä arvioidut asukasmäärät. Asukasmäärät on arvioitu käyttäen asumisväljyytenä 45 m 2 /asukas. Taulukko 1 Toukovuoren kaavaluonnosvaihtoehtojen A, B ja C mitoituslaskelmien mukaiset kerrosneliöt sekä arvioidut asukasmäärät. VE A VE B VE C AK (kem 2 ) AP (kem 2 ) AO (kem 2 ) YHT (kem 2 ) Asukkaita (kpl) RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS 2.1 Yleistä Rakennusten ilmastovaikutukset aiheutuvat rakennuksissa kulutetusta energiasta sekä rakennusmateriaalien valmistuksen kuluttamasta energiasta, joiden tuottaminen aiheuttaa ilmaston lämpenemistä edistäviä kasvihuonekaasupäästöjä Rakennuksen energiankulutus muodostuu lämmityksen, käyttöveden lämmityksen ja rakennuksessa käytettävän sähkön energiankulutuksesta. Rakennuksen lämmitykseen tarvittava energia riippuu rakennuksen lämpöhäviöistä. Rakennuksen lämmitykseen voidaan käyttää esimerkiksi kaukolämpöä, sähköä tai rakennuskohtaisesti tuotettua aurinkolämpöä tai maalämpöä. Rakennuksen sähkönkulutus jaotellaan kiinteistösähköön ja käyttäjäsähköön. Kiinteistösähkö koostuu ilmanvaihtoon ja muihin taloteknisiin laitteisiin sekä valaistukseen kuluvasta sähköstä. Käyttäjäsähkön kulutus jakautuu suunnilleen tasan kylmälaitteiden, ruuanvalmistuksen, pyykinpesun ja viihdeelektroniikan sekä saunomisen kesken. Rakennuksen käyttövesi voidaan lämmittää hyödyntäen lämmitysjärjestelmän lämpöenergiaa tai sähkövastuksilla. 2.2 Rakennusmääräysehdotuksen mukainen E-luku laskenta Kaavaluonnosten A, B ja C sisältämien rakennusten energiankulutusta on arvioitu rakennettavien rakennusten lämmitettävien nettoalojen (kerrosneliöiden) perusteella.

8 Rakennusten ominaisenergiankulutuksen (energiankulutus kerrosneliötä kohden) arvioimisessa käytettiin parasta laskentahetkellä saatavilla olevaa tietoa, eli vuoden 2012 rakennusmääräysehdotusta (ehdotus lausunnoilla ). Ehdotuksessa on annettu rakennustyyppikohtaiset E-luku -vaatimukset. E-luku on rakennuksen vuotuinen netto-ostoenergiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohden. E-luku sisältää netto-ostoenergiat eli tilojen ja käyttöveden lämmitysenergian sekä kiinteistö- ja käyttäjäsähkön. Lämmitysenergia ja sähkö lasketaan yhteen huomioimalla eri energiantuotantomuodoille ehdotuksessa esitetyt primäärienergiakertoimet. Kunkin energianmuodon kulutuslukema kerrotaan vastaavalla primäärienergiakertoimella. Näin saadut luvut summataan E-luvuksi. Sähkön primäärienergiakertoimeksi on ehdotuksessa esitetty 2,0 ja kaukolämmön 0,7. E-lukulaskennassa käytettävien energiamuotojen primäärienergiakertoimiin ei vaikuta alueellisen kaukolämmön tuotannon todellinen primäärienergiakerroin, vaikka lämmönkulutuksesta aiheutuviin päästöihin sillä on merkitystä. Näin ollen esimerkiksi Porvoon erittäin vähäpäästöisestä kaukolämmöntuotannosta (jonka todellinen primäärienergiakerroin on huomattavasti Suomen keskimääräistä pienempi) ei ole hyötyä E-lukuvaatimuksen laskennassa. Asuinkerrostalorakennuksen E-lukuvaatimukseksi on ehdotuksessa määritelty 140 kwh/m 2 /a. Muiden asuinrakennusten (rivi-, ketju-, omakotitalot) E-lukuvaatimus on esitetty olevan riippuvainen rakennuksen pinta-alasta. Toukovuoren asemakaavaluonnosten sisältämien asuntojen todellisia pinta-aloja ei kaavaluonnosvaihtoehtojen arviointivaiheessa ollut vielä tiedossa, joten laskennassa on oletettu pientaloasunnon lämmitettäväksi nettoalaksi 100 m 2 ja omakotitalon 250 m 2. Laskennassa käytetyt rakennustyyppikohtaiset E-lukuvaatimukset [kwh/(m 2 /a)] on esitetty taulukossa 2. 4 Taulukko 2 Tarkastelussa käytetyt (vuoden 2012 rakennusmääräysehdotuksen mukaiset) rakennustyyppikohtaiset E-lukuvaatimukset. Asuinkerrostalo 140 Asuinpientalo, asunto (100 m 2 ) 167 Omakotitalo (250 m 2 ) 153 Vaadittu E-luku on suurempi rivi-, ketju- tai omakotitalorakennuksille silloin kun rakennuksen pinta-ala on pienempi. Eli mitä pienempi asunto, sitä enemmän se saa kuluttaa energiaa pinta-alaa kohden. Tässä tarkastelussa rivi-, ketju- ja omakotitalolle on laskettu keskimääräinen ominaisenergiankulutus. Yksittäistapauksessa vaadittu energiankulutus voi olla suurempi tai pienempi. Tällä erolla ei kuitenkaan ole merkitystä vaihtoehtojen keskinäiseen paremmuuteen, sillä erot lämmitysenergiankulutuksissa tasaantuvat, kun alueelle oletettavasti rakennetaan eri vaihtoehdoissa lähes samassa suhteessa erikokoisia asuntoja. 2.3 Kaukolämpö- ja maalämpörakennusten energiankulutus Oheisissa taulukoissa 3 ja 4 on esitetty E-lukuvaatimusten perusteella rakennustyypeille karkeasti lasketut ominaisenergiankulutukset, kun rakennuksen lämmitysmuotona on kaukolämpö tai maalämpö. Rakentamismääräysehdotuksen mukaisen E-lukulaskennan

9 mukaan kaukolämpö- ja maalämpörakennuksen ominaisenergiankulutuksien välillä ei ole eroa. Kiinteistö- ja käyttäjäsähkön ominaiskulutukset perustuvat rakennusmääräyskokoelmaan (2010). Sähkön laskennallinen primäärienergiankulutus on vähennetty rakennuskohtaisesta E-luvusta, jonka jälkeen jäljelle jäävä osuus on jaettu käyttöveden ja tilojen lämmitykselle. Käyttöveden lämmitykseen tarvittava ominaisenergiankulutus on rakennusmääräyskokoelman (2010) mukainen. Maalämpöjärjestelmän COP (lämpökerroin) on 3, eli maalämpöpumpun toimintaan tarvitaan sähköä 1/3 maaperästä otettavaan uusiutuvaan energiaan verrattuna. 5 Taulukko 3 Rakennusmääräysluonnoksen (2012) mukaiset energiamuotojen primäärienergiakertoimet sekä E-lukuvaatimusten perusteella lasketut ominaisenergiankulutukset (kwh/m 2 /a) kulutuskohteittain eri rakennustyypeille, kun rakennus on liitetty kaukolämpöön. Kulutuskohde kerroin AK (kwh/m 2 /a) AP (kwh/m 2 /a) AO (kwh/m 2 /a) Lämmitys (KL) 0, Käyttövesi (KL) 0, Kiinteistösähkö Käyttäjäsähkö Yhteensä E-luku Taulukko 4 Rakennusmääräysten (2012) mukaiset energiamuotojen primäärienergiakertoimet sekä E-lukuvaatimusten perusteella lasketut ominaisenergiankulutukset (kwh/m 2 /a) kulutuskohteittain eri rakennustyypeille, kun rakennus käyttää lämmitysmuotona maalämpöä. Kulutuskohde kerroin AK (kwh/m 2 /a) AP (kwh/m 2 /a) AO (kwh/m 2 /a) Lämmitys (ML, COP = 3) Lämmityksen sähkö Käyttövesi (ML, COP = 3) Käyttöveden sähkö Kiinteistösähkö Käyttäjäsähkö Yhteensä E- luku

10 6 3 RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSESTA AIHEUTUVAT CO 2 -PÄÄSTÖT 3.1 Päästökertoimet Energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt riippuvat siitä, miten energia on tuotettu. Eri tuotantomuotojen vertailemiseksi käytetään todelliseen primäärienergiankulutukseen (jalostamattoman energian kulutus, kun on huomioitu tuotannon hyötysuhteet) perustuvaa päästölaskentaa. Todellinen primäärienergiankulutus perustuu nyt alueen energiantarpeen kattamiseksi käytettävien energianlähteiden todellisiin primäärienergiakertoimiin, jotka ovat eri asia kuin E-lukulaskennan perusteena olevat laskennalliset primäärienergiakertoimet. E-lukulaskennassa esitetty primäärienergiankulutus ei siis vastaa todellista primäärienergiankulutusta, joka vaihtelee alueittain riippuen käytettävän energian tuotantorakenteesta. Kaavaluonnosvaihtoehtojen rakennusten primäärienergiankulutus on laskettu kahdella Porvoon Energian kaukolämmön tuotantoprofiililla. Toinen profiileista edustaa Porvoon arvioitua kaukolämmöntuotantoa vuonna 2015, kun kaukolämmöntuotannon polttoaineesta 90 % on biopolttoainetta. Toinen kaukolämpöprofiileista edustaa Porvoon kaukolämmön tuotantoprofiilia kun aurinkokaukolämpöä hyödynnetään kaukolämmöntuotannossa. Lisäksi kaavaluonnosvaihtoehtoa A on tarkasteltu tilanteessa, jossa rakennusten lämmitysmuotona on maalämpö (COP=3). Laskennassa on käytetty taulukossa 5 esitettyjä päästökertoimia. Taulukko 5 CO 2-päästölaskennanssa käytetyt päästökertoimet Päästökertoimet CO 2 ekv kg/mwh Suomen sähkö (ka) 200 Porvoon kaukolämpö Porvoon aurinkokaukolämpö Kaavaluonnosvaihtoehtojen rakennusten energiankulutuksen CO 2 -päästöt Kuvassa 1 ja taulukoissa 6, 7 ja 8 on esitetty kaavaluonnosvaihtoehtojen A, B ja C sisältämien rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvat CO 2 -päästöt neliöitä kohden vuodessa (kg/m 2 /a). Yllä esitetyin laskentaperustein toteutetun laskennan perusteella ei rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvissa CO 2 -päästöissä näyttäisi olevan juurikaan eroja kaavaluonnosvaihtoehtojen välillä. Laskentaperusteiden muuttamisella ei olisi vaikutusta lopputulokseen, sillä kaavaluonnosvaihtoehtojen rakennustyyppijakaumat ja rakennusalat ovat hyvin samankaltaisia kaikissa kolmessa vaihtoehdossa.

11 7 Rakennusten CO2 -päästöt 16,00 14,00 12,00 kg/m2/a 10,00 8,00 6,00 Käyttäjäsähkö Kiinteistösähkö Lämmin käyttövesi Lämmitys 4,00 2,00 0,00 VE A (KL 2015) VE A (aurinko KL) VE A (maalämpö) VE B (KL 2015) VE B (aurinko KL) VE C (KL 2015) VE C (aurinko KL) Kuva 1 Toukovuoren asemakaavaluonnosvaihtoehtojen A, B ja C sisältämien rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvat CO 2-päästöt neliötä kohden vuodessa (kg/m 2 /a). Taulukko 6 Toukovuoren asemakaavaluonnoksen A sisältämien rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvat CO 2-päästöt neliötä kohden vuodessa (kg/m 2 /a). Porvoon KL (2015) CO 2 ekv kg/m 2 /a Aurinko KL CO 2 ekv kg/m 2 /a Maalämpö, COP=3 CO 2 ekv kg/m 2 /a Lämmitys 0,92 0 2,36 Käyttövesi 0,84 0 2,59 Kiinteistösähkö 2,80 2,80 2,80 Käyttäjäsähkö 7,20 7,20 7,20 Yhteensä 11,76 10,00 14,95 Taulukko 7 Toukovuoren asemakaavaluonnoksen B sisältämien rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvat CO 2-päästöt neliötä kohden vuodessa (kg/m 2 /a). Porvoon KL (2015) CO 2 ekv kg/m 2 /a Aurinko KL CO 2 ekv kg/m 2 /a Lämmitys 0,99 0 Käyttövesi 0,84 0 Kiinteistösähkö 2,80 2,80 Käyttäjäsähkö 7,20 7,20 Yhteensä 11,83 10,00

12 8 Taulukko 8 Toukovuoren asemakaavaluonnoksen C sisältämien rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvat CO 2-päästöt neliötä kohden vuodessa (kg/m 2 /a). Porvoon KL (2015) CO 2 ekv kg/m 2 /a Aurinko KL CO 2 ekv kg/m 2 /a Lämmitys 1,00 0 Käyttövesi 0,84 0 Kiinteistösähkö 2,80 2,80 Käyttäjäsähkö 7,20 7,20 Yhteensä 11,84 10,00 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Kaavaluonnosvaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja rakennusten lämmönkulutuksesta aiheutuvissa CO 2 -päästöissä. Uudet rakentamismääräykset ohjaavat jo verrattain pieneen rakennuksen ominaislämmönkulutukseen. Lämmityksen aiheuttamien päästöjen muodostumisessa keskeisimpiä ovat alueen rakennuksiin valittu lämmöntuotantomuoto ja käytettävät polttoaineet. Skaftkärrin alueella tällä hetkellä ympäristön ja kustannusten kannalta paras vaihtoehto lämmön tuottamiselle on kaukolämpö. Porvoon Energian kaukolämmöntuotannon polttoaineista on jo nyt prosenttia biopolttoaineita. Aurinkokaukolämmön tuotannon yhdistämisellä kaukolämpöverkkoon saadaan Porvoossa vähennettyä maakaasun käyttöä kaukolämmön tuotannossa entisestään. Näin ollen kaukolämpö on Porvoossa ylivoimainen verrattuna sähköä käyttäviin lämmitysmuotoihin, kuten suoraan sähkölämmitykseen tai maalämpöön. Rakennusten kiinteistö- ja käyttäjäsähkökulutuksesta aiheutuvat CO 2 -päästöt muodostavat Porvoossa prosenttia rakennuksen energiankulutuksesta aiheutuvista päästöistä, kun lämmitysmuotona on vuoden 2015 tuotantorakenteen mukainen kaukolämpö tai maalämpö.

13 9 OSA : TOUKOVUOREN ASEMAKAAVALUONNOKSEN RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ASEMAKAAVA-ALUEEN RAKENTAMINEN Toukovuoren alueelle kaavoitetaan asumista noin 1300 asukkaalle. Taulukossa 9 on esitetty Toukovuoren asemakaavaluonnoksen mukainen alueen uudisrakentamisen volyymi rakennustyypeittäin ja kerrosaloittain. Taulukko 9 Uudisrakentaminen Toukovuoren kaava-alueella. Rakennustyypit kpl kem 2 Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot Omakotitalo 250 m Omakotitalo 200 m Omakotitalo 150 m Yhteensä RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS 2.1 Yleistä Rakennusten ilmastovaikutukset aiheutuvat rakennuksissa kulutetusta energiasta ja rakentamisessa käytettävien materiaalien valmistuksesta. Rakennusten elinkaaren aikaisiin CO 2 -päästöihin vaikuttavat rakennuksen energiankulutus sekä sen kuluttaman energian tuotannossa käytetyt polttoaineet. Tämän lisäksi rakennusvaiheessa valitut rakennusmateriaalit ja niiden uusimistarve (tarvittavan materiaalin määrä) vaikuttavat koko elinkaaren aikaisiin päästöihin. Rakennuksen kokonaisenergiankulutus voidaan jakaa tilojen/rakennuksen lämmitykseen, käyttöveden lämmitykseen sekä sähkönkulutukseen. Vuonna 2012 voimaan astuvat Rakentamismääräykset (annettu ) eivät ohjaa pelkästään rakennusten energiankulutusta kulutuskohteittain esimerkiksi vaatimalla rakenteilta tiettyjä ominaisuuksia, kuten U-arvoja. Sen sijaan Rakentamismääräyksissä 2012 määrätään myös rakennuksen ostettavalle laskennalliselle kokonaisprimäärienergian kulutukselle maksimiarvo, E-luku (Ks. kpl 2.2). 2.2 E-Luku E-luku on rakennuksen vuotuinen netto-ostoenergiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohden. E-luku sisältää netto-ostoenergiat eli tilojen ja käyttöveden lämmitysenergian sekä kiinteistö- ja käyttäjäsähkön (kuva 2). Lämmitysenergia ja sähkö lasketaan yhteen huomioimalla eri energiantuotantomuodoille määrätyt primäärienergiakertoimet. Kunkin energianmuodon kulutuslukema kerrotaan vastaavalla primäärienergiakertoimella. Näin saadut luvut summataan E-luvuksi. Sähkön

14 primäärienergiakertoimeksi on annetuissa määräyksissä päätetty 1,7 ja kaukolämmön 0,7. Määräyksissä asetetut primäärienergiakertoimet eroavat ehdotusvaiheessa esitetyistä kertoimista, joita käytettiin energialaskennassa kaavaluonnosvaihtoehtojen (A, B, C) tarkastelussa. 10 Kuva 2 Netto-ostoenergiankuklutuksen taseraja E-lukulaskennassa käytettävien energiamuotojen primäärienergiakertoimiin ei vaikuta alueellisen kaukolämmön tuotannon todellinen primäärienergiakerroin, vaikka lämmönkulutuksesta aiheutuviin päästöihin sillä onkin merkitystä. Näin ollen esimerkiksi Porvoon erittäin vähäpäästöisestä kaukolämmöntuotannosta, jonka todellinen primäärienergiakerroin on huomattavasti Suomen keskimääräistä kaukolämmöntuotantorakennetta vastaavaa primäärienergiakerrointa pienempi, ei ole hyötyä E-lukuvaatimuksen laskennassa. Tällöin sillä ei saavuteta hyötyjä myöskään rakennusten energiankulutusvaatimuksissa. Toukovuoren alueelle sijoittuvien rakennusten rakennustyyppikohtaiset E- lukuvaatimukset [kwh/(m 2 /a)] on esitetty taulukossa 10. Kerros-, rivi- ja ketjutaloille on määrätty rakennuksen koosta riippumaton E-luku. Sen sijaan erillisten pientalojen E- luku lasketaan rakennusalan mukaan. Määräyksissä asetetut E-lukuvaatimukset eroavat ehdotuksessa esitetyistä, joita käytettiin aiemmin kaavaluonnosvaihtoehtojen tarkastelussa. Taulukko 10 Rakennusmääräysten 2012 rakennustyyppikohtaiset E-lukuvaatimukset [kwh/(m 2 /a)] E-lukuvaatimus kwh/(m 2 /a) Kerrostalo 130 Rivi- ja ketjutalo 150 Omakotitalo 250 m Omakotitalo 200 m Omakotitalo 150 m 2 163

15 Rakennusten lämmönkulutus Rakennusten lämmitysenergiankulutusta on onnistuttu vähentämään merkittävästi viime vuosina kansallisia rakentamismääräyksiä kiristämällä sekä teknisten ratkaisuiden kehittymisen myötä. Tavoitteena on vähentää rakennuksen energiankulutusta edelleen seuraavina vuosina. Rakennusten sähkönkulutus riippuu käyttäjistä, joten sitä on huomattavasti vaikeampi ohjailla kuin lämmitysenergiankulutusta. Tulevaisuudessa rakennuksemme ovat yhä vähemmän lämmitysenergiaa kuluttavia ns. matalaenergia-, passiivi-, tai jopa plusenergiarakennuksia. Tavoitteena vuodelle 2020 on lähes nollaenergiataso. Vaikka tavoitteena on rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen, jota voidaan ohjailla vähentämällä erityisesti lämmitysenergiankulutusta, eivät vuonna 2012 voimaan tulevat rakentamismääräykset ohjaa suoraan tiettyyn lämmitysenergiankulutukseen, vaan määräävät ainoastaan rakennukseen ostettavalle energialle (kaukolämpö, sähkö, polttoaineet) sitä vastaavan laskennallisen primäärienergiankulutuksen (jalostamattoman energian kulutus, jossa ei ole mukana hyötysuhteita) maksimin. Näin ollen valittu lämmitystapa vaikuttaa rakennusteknisten ominaisuuksien ohella siihen, kuinka paljon rakennus voi maksimissaan kuluttaa lämmitysenergiaa Rivi-, ketju-, ja omakotitalot Toukovuoren pientalorakennusten lämmitysenergiankulutuksen laskemiseksi tehtiin energiasimulointi tyyppirakennukselle (rivitalorakennus, 2 kerrosta). Simuloinnin mukainen energiankulutus kulutuskohteittain on esitetty taulukossa 11. Simulointi löytyy liitteestä 1. Taulukko 11 Rivi-, ketju-, ja omakotitalojen energiankulutus kun lämmitysmuotona on kaukolämpö tai maalämpö. Kulutuskohde kwh/m²/a Sähkö yhteensä 41,1 Valaistussähkö 7 Laitesähkö 27,1 LVI, jäähdytys-sähkö 0 LVI, muu sähkö 7 Lämmitys + käyttövesi 100,4 Lämmitys 65,4 Käyttöveden lämmitys 35 Lämmitysmuoto vaikuttaa E-lukuun ja esimerkiksi maalämpörakennus saa kuluttaa enemmän lämmitysenergiaa kuin kaukolämpörakennus. Todellisuudessa ei kuitenkaan voida olettaa, että maalämpörakennuksesta rakennettaisiin enemmän energiaa kuluttava, vaan kulutus samalla tyyppirakennukselle on yhtä suuri lämmitysmuodosta riippumatta (jolloin E-lukuvaatimus alitetaan). Näin ollen Toukovuoren rivi-, ketju- ja omakotitalorakennusten energiankulutus- ja päästölaskennassa käytetään taulukossa 11 esitettyä lämmitysenergiankulutusta, noin 65 kwh/m²/a.

16 E-lukulaskennan mukaan sähkölämmitteinen rakennus ei voi kuluttaa energiaa kuten tyyppirakennus. Mikäli rakennuksen ainoana lämmitysmuotona käytetään sähköä, täytyy rakennuksen olla lähes nollaenergiarakennus. Mikäli rakennuksessa käytetään sähkön ohella esimerkiksi aurinkopaneelia tuottamaan puolet vuotuisesta käyttöveden lämmitysenergiasta, voidaan kokonaisenergiatarkasteluun perustuen rakennuksessa kuluttaa lämmitysenergiaa matalaenergiatasoisesti (noin 40 kwh/m 2 /a), Kerrostalot Kerrostalojen lämmitysenergiankulutusta on arvioitu Rakennusmääräysten 2012 E- lukulaskennan mukaan. Viitteellinen E-lukulaskenta kaukolämpörakennukselle energiankulutuskohteittain on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12 Kerrostalon viitteellinen energiankulutus kulutuskohteittain ja E- lukulaskenta kun lämmitysmuotona on kaukolämpö. Kulutuskohde kerroin AK Lämmitys (KL) 0,7 65 Käyttövesi (KL) 0,7 35 Kiinteistösähkö laskennallinen 1,7 14 Käyttäjäsähkö laskennallinen 1,7 20 Energiankulutus yhteensä 134 E-luku 128 Lämmitysmuoto vaikuttaa E-lukuun ja esimerkiksi maalämpörakennus saa kuluttaa enemmän lämmitysenergiaa kuin kaukolämpörakennus. Todellisuudessa ei kuitenkaan voida olettaa, että maalämpörakennuksesta rakennettaisiin enemmän energiaa kuluttava, vaan kulutus samalle tyyppirakennukselle on yhtä suuri lämmitysmuodosta riippumatta. Näin ollen Toukovuoren rakennusten energiankulutus- ja päästölaskennassa käytetään taulukossa 12 esitettyjä lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen energiankulutuksia. Sähkökäyttöinen ns. mukavuuslattialämmitys on sisällytetty sähkökulutukseen. 2.4 Käyttöveden lämmitys Rakennuksen käyttöveden lämmityksen energiankulutukseksi on laskelmissa oletettu 35 kwh/m 2. Oletus perustuu rakentamismääräyksissä 2012 esitettyihin laskennallisiin kulutuksiin, joita käytetään rakennuksen kokonaisenergiatarkasteluissa. Kun lämmitykselle asetetut vaatimukset tiukentuvat, lämpimän käyttöveden energiankulutus muodostaa merkittävän osan asuinrakennuksen energiankulutuksesta. Passiivirakentamisessa käyttöveden energiankulutus on jo suurempi kuin tilojen lämmityksen. Käyttöveden kulutukseen ja sitä kautta sen lämmitysenergian tarpeeseen voidaan vaikuttaa rakentamisprosessissa. Käyttöveden kulutusta voidaan vähentää valitsemalla vesipihejä vesikalusteita (hanat ja suihkut) ja rajoittamalla virtaamista sekä pienentämällä lämpimän käyttöveden kierron energiahukkaa. Lämpimän käyttöveden kierron energiahukkaa voidaan pienentää joko kieltämällä lämpimän käyttöveden kierto tai vaatimalla tarpeeseen perustuva kierto sekä

17 vaatimalla lämpöeristetyt lämpimän ja kylmän veden johdot. Veden kulutuksen rajoittamisen suurin ongelmana on asukkaiden vedenkulutustottumuksiin vaikuttaminen. Käyttöveden lämmitykseen tarvittava energia tuotetaan kaukolämpörakennuksessa kaukolämmöllä. Maalämpörakennuksessa käyttöveden lämmitys toteutetaan mitoittamalla se tietylle teholle, jonka kattaa sähköllä tuotettu maalämpö. Mikäli tuotettu maalämpö ei riitä lämmitystarpeen kattamiseen, tällöin lisätehon tarve katetaan suoraan sähköllä. Maalämpörakennuksessa käyttöveden lämmitys voidaan toteuttaa myös kokonaan suoraan sähköllä kuten suorasähkölämmitteisissä rakennuksissa. Lämmitysjärjestelmää voidaan täydentää myös rakennuskohtaisilla aurinkokeräimillä, joilla voidaan tuottaa noin puolet vuotuisesta käyttöveden lämmitysenergiantarpeesta Rakennusten sähkönkulutus Asuinrakennusten sähkönkulutus jaetaan kiinteistösähköön ja käyttäjäsähköön. Kiinteistösähkö koostuu ilmanvaihtoon ja muihin taloteknisiin laitteisiin kuluvasta sähköstä ja sen osuus rakennuksen sähkönkulutuksesta on noin 30 prosenttia. Käyttäjäsähkön kulutus muodostuu kotitalouksien muista kuin taloteknisistä sähkölaitteista. Kotitalouksissa kulutukseltaan kolme suurinta laiteryhmää ovat valaistus, kylmälaitteet ja kodinelektroniikka. (Adato Energia 2008). Rakennusten sähkönkulutukselle on rakentamismääräyksissä 2012 määritelty rakennustyyppikohtaisesti laskentaperusteet. Rakennuksen todellinen sähkönkulutus voi olla huomattavasti suurempi kuin E-lukulaskennan perusteena käytetty laskennallinen sähkönkulutus (esim. kerrostalolle taulukko 12) tai simuloinnin tuloksena saatu sähkönkulutus (esim. rivi-, ketjutaloille taulukko 11). Tästä syystä Toukovuoren rakennusten kiinteistö- ja käyttäjäsähkön kulutusta arvioidaan käyttäen rakennusmääräyskokoelmassa (2010) esitettyjä laskennallisia sähkönkulutuksia, jotka ovat rakennuksen kiinteistösähkölle 14 kwh/bm 2 ja käyttäjäsähkölle 36 kwh/bm 2. Vaikka laskennalliset kulutukset on määritelty bruttoneliötä kohden, käytetään niitä tässä yhteydessä kuvaamaan sähkönkulutusta arvioituja kerrosneliöitä kohden. Yksinkertaistuksesta aiheutuva periaatteellinen virhe liioittelee hieman rakennusten ominaissähkönkulusta, mutta sillä ei tässä esitetyn vertailulaskennan kannalta ole merkitystä. Sähkölaitteiden energiatehokkuuden parantuessa niiden sähkönkulutus vähenee, mutta kotitalouksien varustelutason kasvu samanaikaisesti johtaa siihen, että rakennusten sähkönkulutuksen (ei lämmityssähkö) on arvioitu pysyvän samalla tasolla vuoteen 2030 asti (EK ja Energiateollisuus 2009). Kiinteistösähkönkulutukseen voidaan vaikuttaa rakentamisvaiheessa tai korjausrakentamisen yhteydessä valitsemalla rakennuksiin energiatehokkaat ja vähän sähköä kuluttavat LVI-laiteet, kuten ilmanvaihtokoneet. Käyttäjäsähkön kulutukseen voidaan parhaiten vaikuttaa neuvomalla ihmisiä hankkimaan energiatehokkaita sähkölaitteita. Todellisuudessa laitteen energiankulutuksen määrää laitteen käyttötottumukset. Laitteen tulee olla käyttötarkoituksen mukaisesti valittu, oikein sijoitettu, säädetty ja käytetty sekä riittävästi huollettu.

18 3 RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN CO 2 -OMINAISPÄÄSTÖT Päästökertoimet Porvoon kaukolämmöntuotannon vuoden 2015 arvioitua tuotantoprofiilia vastaava CO 2 - ominaispäästö on 24 kg/mwh. Tällöin polttoaineista 90 prosenttia on biopolttoaineita ja 10 prosenttia maakaasua. Aurinkokaukolämmön CO 2 -ominasipäästökerroin on nolla, vaikka todellisuudessa sen tuotanto ajoittuu vain kesäkuukausille ja muuna aikana kaukolämpö tuotetaan vallitsevan tuotantorakenteen mukaisesti. Kesäaikana auringolla kuitenkin saadaan tuotettua lämpöä yli Skaftkärrin alueen tarpeen ja lämpöä siirretään kaukolämpöverkon kautta muille kuluttajille. Tämän ajatellaan korvaavan muuta (fossiilista) kaukolämmöntuotantoa, jolloin aurinkokaukolämmön päästökerroin voidaan ajatella olevan nolla. Rakennusten sähkönkulutuksen ominaispäästöksi vuodelle 2015 on arvioitu 200 g/kwh. Sähköntuotannon päästökerroin on arvioitu Energiateollisuuden visioiden perusteella (Energiateollisuus 2010), jossa Suomen keskimääräisen sähköntuotannon ominaispäästöt laskevat vuosina noin tasosta 280 g/kwh tasolle 40 g/kwh. Taulukko 13 Laskennassa käyeteyt CO 2 -päästökertoimet CO 2 ekv Päästökertoimet kg/mwh Suomen sähkö (ka) 200 Porvoon kaukolämpö Porvoon aurinkokaukolämpö 0

19 15 4 TOUKOVUOREN RAKENNUSTEN CO 2 -PÄÄSTÖT VUONNA Tarkasteltavat skenaariot Toukovuoren uusien rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvia CO 2 -päästöjä tarkastellaan viidessä eri skenaariossa, jotka esitetty alla taulukossa 15. Taulukko 14 Toukovuoren asemakaava-alueen lämmitysmuotojen CO 2 -päästölaskennassa käytetyt skenaariot. KL 2015 Kaikkien rakennusten lämmitysmuotona Porvoon Energian kaukolämpö vuoden 2015 mukaisella tuotantorakenteella. AurinkoKL Kaikkien rakennusten lämmitysmuotona Porvoon Energian aurinkokaukolämpö. Maalämpö Kaikkien rakennusten lämmitysmuotona maalämpö, COP = 3. KL& sähkö Kerrostalojen lämmitysmuotona Porvoon Energian kaukolämpö vuoden 2015 mukaisella tuotantorakenteella. Rivi- ketju- ja omakotitalojen lämmitysmuotona sähkö. Käyttöveden lämmitysenergiasta 50 prosenttia voidaan tuottaa aurinkokeräimillä. KL & maalämpö Kerros-, rivi- ja ketjutalojen lämmitysmuotona Porvoon Energian kaukolämpö vuoden 2015 mukaisella tuotantorakenteella. Omakotitalojen lämmitysmuotona maalämpö, COP = Tulokset Toukovuoren asemakaava-alueelle sijoittuvien uusien rakennusten vuosittaisesta energiankulutuksesta aiheutuvat CO 2 -päästöt (kg/m 2 /a) eri skenaarioissa on esitetty Taulukossa 16 ja kuvassa 3. Taulukko 15 Toukovuoren asemakaava-alueen uudisrakennusten energiankulutuksesta aiheutuvat CO 2 -päästöt (kg/m 2 /a) vuonna 2015 eri skenaarioilla. KL 2015 (kg/m 2 /a) AurinkoKL (kg/m 2 /a) Maalämpö (kg/m 2 /a) KL & sähkö (kg/m 2 /a) KL & maalämpö (kg/m 2 /a) Lämmitys 1,4 0 3,4 4,2 1,5 Käyttövesi 0,8 0 2,3 2,3 0,8 Kiinteistösähkö 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Käyttäjäsähkö 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 Yhteensä 11,2 9,0 14,7 15,6 11,3

20 16 Toukovuoren rakennusten energiankulutuksen CO2-päästöt 18,0 16,0 14,0 kg/m2/a 12,0 10,0 8,0 6,0 Käyttäjäsähkö Kiinteistösähkö Käyttövesi lämmitys 4,0 2,0 0,0 KL 2015 AurinkoKL Maalämpö KL & sähkö KL & maalämpö Kuva 3 Toukovuoren asemakaava-alueen uudisrakennusten energiankulutuksesta aiheutuvat CO2-päästöt (kg/m 2 /a) vuonna 2015 eri skenaarioissa. Toukovuoren rakennusten energiankulutuksesta aiheutuviin CO 2 -päästöihin vaikuttaa rakennuksiin valittu lämmitysmuoto ja sen tuottamisessa käytetyt polttoaineet. Kiinteistö- ja käyttäjäsähkön ominaiskulutus (kwh/m 2 /a) on oletettu olevan sama kaikissa rakennustyypeissä. Rakennusmääräysten 2012 edellyttämästä E-lukuvaatimuksesta johtuen rakennukseen valittava lämmitysmuoto vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon rakennus saa enintään kuluttaa lämmitysenergiaa. Sähkölämmitteisen pientalorakennuksen lämmönkulutus (ml. käyttöveden lämmitys) saa olla ainoastaan puolet vastaavan kaukolämpörakennuksen lämmitysenergiankulutuksesta ja maalämpörakennus puolestaan saa kuluttaa 20 prosenttia enemmän lämmitysenergiaa kuin vastaava kaukolämpörakennus. E-lukulaskennassa määritelty laskennallinen energiankulutus ei kuitenkaan kerro todellista primäärienergiankulutusta, joka määrää energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt. Mikäli rakentaminen tapahtuu rakentamismääräysten 2012 vaatimalla tasolla tai maalämpörakennuksessa jopa vaatimustasoa tiukemmin, on Toukovuoren asemakaavaalueella ilmastovaikutuksien puolesta kannattavinta liittää kaikki rakennukset kaukolämpöön. Lähes yhtä hyvä vaihtoehto on kerros- rivi- ja ketjutalojen liittäminen kaukolämpöön ja omakotitalojen lämmittäminen maalämmöllä. Sähkölämmitteiset rakennukset täytyy E-lukuvaatimuksien mukaan rakentaa lähes nollaenergiatasoon tai vähintään passiivitasoon. Sähkölämmitteisen omakotitalon käyttöveden lämmitysenergiankulutusta voidaan vähentää esimerkiksi aurinkokeräimillä. Tällöin E-lukuvaatimukseen perustuen rakennuksen tilojen lämmitysenergiankulutus puolestaan saa kasvaa vastaavasti. Aurinkokeräimellä olisi mahdollista tuottaa noin puolet vuotuisesta käyttöveden lämmitysenergiantarpeesta, jolloin rakennusten tilojen lämmitykseen voidaan kuluttaa lämmitysenergiaa noin 40 kwh/m 2 /a (matalaenergiarakentamisen taso).

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi FInZEB-TARKASTELUT: SUURI KERROSTALO Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi Tekniikkakuvaus Energialaskennan tulokset Tilaluettelo Tiedot iv-koneista Lämpöhäviötuloste Vaipan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen 22/11/2011 2 2012 uudet energiamääräykset Koskee vain uudisrakennuksia 22/11/2011 3 Miksi uudistus? Rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa?

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa? Keskiviikko 27.10.2010 klo 13.25 13.45 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus, Joensuu Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa - hankeen

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Keskussairaalankuja 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740--8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 980 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Annikinkatu 9 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--44- Rakennuksen valmistumisvuosi: 979 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin Loppuraportin Liite 1 31.03.2015 Granlund Oy Anni Tyni, Lassi Loisa, Erja Reinikainen Rakennusteollisuus RT ry Talotekniikkateollisuus ry

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin Seminaariaineisto 5.2.2015 Granlund Oy Anni Tyni, Lassi Loisa, Erja Reinikainen Rakennusteollisuus RT ry Talotekniikkateollisuus ry Ympäristöministeriö

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Silva, talo A Aholahdentie 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 996 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: A B C

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Vienankatu 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984/00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot