Toukovuori - Majberget

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toukovuori - Majberget"

Transkriptio

1 Toukovuori - Majberget asemakaavatyön taustaselvitykset utredningar som gjorts som grund för planarbetet 1. Rakennusten energiankulutuksen ilmastovaikutusten arviointi 2. Rakenteiden hiilijalanjälkitarkastelut 3. Kunnallisteknisten vaikutusten arviointi

2 Rakennusten energiankulutuksen ilmastovaikutusten arviointi Toukovuoren asemakaavaprosessissa 16WWE

3 1 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

4 1 Esipuhe Toukovuoren asemakaavasta laadittiin helmikuussa 2011 kolme vaihtoehtoista kaavaratkaisua, joiden vaikutuksia arvioitiin liikenteen, maiseman ja luonnon, aluerakenteen, kunnallistekniikan kustannusten sekä rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvien ilmastovaikutuksien osalta. Kaavaluonnos laadittiin vaihtoehtoisten kaavaratkaisuiden vaikutusten arvioinnin pohjalta. Kaavaluonnoksen arviointi toteutettiin tarkentamalla luonnosvaihtoehtojen arviointia. Luonnoksesta saatujen kommenttien ja lausuntojen pohjalta laadittiin lopullinen kaavaehdotus, jonka on tarkoitus viedä kaupunkikehityslautakuntaan elokuussa Kaavaehdotuksen arviointia tarkennettiin edelleen luonnosvaiheen arvioinnista. Tässä raportissa esitellään Toukovuoren vaihtoehtoisten asemakaavaluonnosten sekä näiden pohjalta laaditun asemakaavaluonnoksen ja asemakaavaehdotuksen rakennusten energiankulutuksen ilmastovaikutusten arviointi. Asemakaavaehdotus ei rakennusten osalta poikennut merkittävästi aiemmin laaditusta kaavaluonnoksesta, joten tässä esitetyn asemakaavaehdotuksen ilmastovaikutusten arvioinnin tulokset ja johtopäätökset pätevät myös kaavaluonnosvaiheessa. Lisäksi esitetään keinoja, joilla voidaan vähentää rakennusten energiankulutuksen ilmastovaikutuksia kaavoituksessa. Rakennusmateriaalien aiheuttamien ilmastovaikutusten arviointi tyyppirakennuksille on raportoitu erikseen. Veera Sevander PL 2 (Tekniikantie 4 D) FI Espoo Finland Kotipaikka Espoo, Finland Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Finland Oy

5 2 Yhteenveto Kaavaluonnosvaihtoehtojen rakennustyyppijakauman samankaltaisuuden vuoksi vaihtoehtojen välillä ei havaittu merkittäviä eroja rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvissa CO 2 -päästöissä. Uudet rakentamismääräykset ohjaavat jo verrattain pieneen rakennuksen ominaislämmönkulutukseen. Lämmityksen aiheuttamien päästöjen muodostumisessa keskeisimpiä ovat alueen rakennuksiin valittu lämmitysmuoto ja käytettävät polttoaineet. Rakennuksien sähkönkulutus riippuu sähkölaitteiden energiatehokkuudesta ja kuluttajien käyttötottumuksista. Sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt riippuvat sähköntuotannon polttoaineista. Kaavaluonnosten A, B ja C vaikutusten arvioinnin perusteella laaditun kaavaluonnoksen rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvia CO 2 -päästöjä tarkasteltiin vaihtoehtoisilla lämmitysmuodoilla: kaukolämpö, maalämpö ja sähkölämmitys. Rakentamisen oletettiin tapahtuvan vähintään vuoden 2012 Rakentamismääräysten vaatimalla tasolla. Tulevat rakentamismääräykset pyrkivät ohjaamaan rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvia päästöjä määrittelemällä kullekin rakennukselle laskennallisen ostettavan primäärienergiankulutuksen maksimin, E-luvun. Rakennuksen Lämmitysenergia ja sähkö lasketaan yhteen huomioimalla eri energiantuotantomuodoille määrätyt primäärienergiakertoimet. Kunkin energianmuodon kulutuslukema kerrotaan vastaavalla primäärienergiakertoimella, jolloin saadaan rakennuksen E-luku. Näin ollen rakennukseen valittu lämmitysmuoto vaikuttaa osaltaan myös siihen, kuinka paljon rakennus saa kuluttaa energiaa. Todellisuudessa esimerkiksi sähkönkulutuslukema voi olla huomattavasti suurempaa kuin E-luvun laskentaperusteena esitetään. Toisaalta suuri ostoenergiankulutus ei välttämättä tarkoita suuria CO 2 -päästöjä, sillä esimerkiksi Porvoossa kaukolämpö on vähäpäästöisempää kuin rakentamismääräyksissä on oletettu. Toukovuoren rakennusten energiankulutuksesta aiheutuviin CO 2 -päästöihin vaikuttaa rakennuksiin valittu lämmitysmuoto. Porvoon Energian erittäin vähäpäästöisen kaukolämmöntuotannon ansiosta on CO 2 -päästöjen näkökulmasta Toukovuoren alueen rakennukset kannattavinta liittää kaukolämpöön. Kerrostalojen ja mahdollisesti myös rivitalojen liittämisestä kaukolämpöön voisi määrätä myös kaavassa. Tämä tarkastelun perusteella maalämpörakennusten pitäisi Toukovuoren alueella kuluttaa kolmannes siitä lämmitysenergiasta, jonka kaukolämpörakennus kuluttaa päästäkseen samalle CO 2 -päästötasolle. Mikäli pientaloja ei määrätä liitettäväksi kaukolämpöön, voisi niiden aiheuttamia CO 2 -päästöjä kontrolloida vaihtoehtoisesti määräämällä rakennusmääräystasoa tiukemmat energiankulutusvaatimukset.

6 Sisältö 2 OSA : TOUKOVUOREN ASEMAKAAVALUONNOSTEN (A, B, C) RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN ILMASTOVAIKUTUSTEN VERTAILU ASEMAKAAVALUONNOSVAIHTOEHTOJEN RAKENTAMINEN RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS Yleistä Rakennusmääräysehdotuksen mukainen E-luku laskenta Kaukolämpö- ja maalämpörakennusten energiankulutus RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSESTA AIHEUTUVAT CO 2 -PÄÄSTÖT Päästökertoimet Kaavaluonnosvaihtoehtojen rakennusten energiankulutuksen CO 2 -päästöt JOHTOPÄÄTÖKSET...8 OSA : TOUKOVUOREN ASEMAKAAVALUONNOKSEN RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ASEMAKAAVA-ALUEEN RAKENTAMINEN RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS Yleistä E-Luku Rakennusten lämmönkulutus Käyttöveden lämmitys Rakennusten sähkönkulutus RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN CO 2 -OMINAISPÄÄSTÖT Päästökertoimet TOUKOVUOREN RAKENNUSTEN CO 2 -PÄÄSTÖT VUONNA Tarkasteltavat skenaariot Tulokset JOHTOPÄÄTÖKSET Asemakaavan vaikutuksen rakennusten energiankulutuksen päästöihin Ohjauskeinot Liitteet Liite 1 Energiasimulointi / 2krs. rivitalo

7 3 OSA : TOUKOVUOREN ASEMAKAAVALUONNOSTEN (A, B, C) RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN ILMASTOVAIKUTUSTEN VERTAILU ASEMAKAAVALUONNOSVAIHTOEHTOJEN RAKENTAMINEN Alla on esitetty kaavaluonnosvaihtoehtojen A, B ja C mitoituslaskelmien mukaiset kerrosneliöt sekä arvioidut asukasmäärät. Asukasmäärät on arvioitu käyttäen asumisväljyytenä 45 m 2 /asukas. Taulukko 1 Toukovuoren kaavaluonnosvaihtoehtojen A, B ja C mitoituslaskelmien mukaiset kerrosneliöt sekä arvioidut asukasmäärät. VE A VE B VE C AK (kem 2 ) AP (kem 2 ) AO (kem 2 ) YHT (kem 2 ) Asukkaita (kpl) RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS 2.1 Yleistä Rakennusten ilmastovaikutukset aiheutuvat rakennuksissa kulutetusta energiasta sekä rakennusmateriaalien valmistuksen kuluttamasta energiasta, joiden tuottaminen aiheuttaa ilmaston lämpenemistä edistäviä kasvihuonekaasupäästöjä Rakennuksen energiankulutus muodostuu lämmityksen, käyttöveden lämmityksen ja rakennuksessa käytettävän sähkön energiankulutuksesta. Rakennuksen lämmitykseen tarvittava energia riippuu rakennuksen lämpöhäviöistä. Rakennuksen lämmitykseen voidaan käyttää esimerkiksi kaukolämpöä, sähköä tai rakennuskohtaisesti tuotettua aurinkolämpöä tai maalämpöä. Rakennuksen sähkönkulutus jaotellaan kiinteistösähköön ja käyttäjäsähköön. Kiinteistösähkö koostuu ilmanvaihtoon ja muihin taloteknisiin laitteisiin sekä valaistukseen kuluvasta sähköstä. Käyttäjäsähkön kulutus jakautuu suunnilleen tasan kylmälaitteiden, ruuanvalmistuksen, pyykinpesun ja viihdeelektroniikan sekä saunomisen kesken. Rakennuksen käyttövesi voidaan lämmittää hyödyntäen lämmitysjärjestelmän lämpöenergiaa tai sähkövastuksilla. 2.2 Rakennusmääräysehdotuksen mukainen E-luku laskenta Kaavaluonnosten A, B ja C sisältämien rakennusten energiankulutusta on arvioitu rakennettavien rakennusten lämmitettävien nettoalojen (kerrosneliöiden) perusteella.

8 Rakennusten ominaisenergiankulutuksen (energiankulutus kerrosneliötä kohden) arvioimisessa käytettiin parasta laskentahetkellä saatavilla olevaa tietoa, eli vuoden 2012 rakennusmääräysehdotusta (ehdotus lausunnoilla ). Ehdotuksessa on annettu rakennustyyppikohtaiset E-luku -vaatimukset. E-luku on rakennuksen vuotuinen netto-ostoenergiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohden. E-luku sisältää netto-ostoenergiat eli tilojen ja käyttöveden lämmitysenergian sekä kiinteistö- ja käyttäjäsähkön. Lämmitysenergia ja sähkö lasketaan yhteen huomioimalla eri energiantuotantomuodoille ehdotuksessa esitetyt primäärienergiakertoimet. Kunkin energianmuodon kulutuslukema kerrotaan vastaavalla primäärienergiakertoimella. Näin saadut luvut summataan E-luvuksi. Sähkön primäärienergiakertoimeksi on ehdotuksessa esitetty 2,0 ja kaukolämmön 0,7. E-lukulaskennassa käytettävien energiamuotojen primäärienergiakertoimiin ei vaikuta alueellisen kaukolämmön tuotannon todellinen primäärienergiakerroin, vaikka lämmönkulutuksesta aiheutuviin päästöihin sillä on merkitystä. Näin ollen esimerkiksi Porvoon erittäin vähäpäästöisestä kaukolämmöntuotannosta (jonka todellinen primäärienergiakerroin on huomattavasti Suomen keskimääräistä pienempi) ei ole hyötyä E-lukuvaatimuksen laskennassa. Asuinkerrostalorakennuksen E-lukuvaatimukseksi on ehdotuksessa määritelty 140 kwh/m 2 /a. Muiden asuinrakennusten (rivi-, ketju-, omakotitalot) E-lukuvaatimus on esitetty olevan riippuvainen rakennuksen pinta-alasta. Toukovuoren asemakaavaluonnosten sisältämien asuntojen todellisia pinta-aloja ei kaavaluonnosvaihtoehtojen arviointivaiheessa ollut vielä tiedossa, joten laskennassa on oletettu pientaloasunnon lämmitettäväksi nettoalaksi 100 m 2 ja omakotitalon 250 m 2. Laskennassa käytetyt rakennustyyppikohtaiset E-lukuvaatimukset [kwh/(m 2 /a)] on esitetty taulukossa 2. 4 Taulukko 2 Tarkastelussa käytetyt (vuoden 2012 rakennusmääräysehdotuksen mukaiset) rakennustyyppikohtaiset E-lukuvaatimukset. Asuinkerrostalo 140 Asuinpientalo, asunto (100 m 2 ) 167 Omakotitalo (250 m 2 ) 153 Vaadittu E-luku on suurempi rivi-, ketju- tai omakotitalorakennuksille silloin kun rakennuksen pinta-ala on pienempi. Eli mitä pienempi asunto, sitä enemmän se saa kuluttaa energiaa pinta-alaa kohden. Tässä tarkastelussa rivi-, ketju- ja omakotitalolle on laskettu keskimääräinen ominaisenergiankulutus. Yksittäistapauksessa vaadittu energiankulutus voi olla suurempi tai pienempi. Tällä erolla ei kuitenkaan ole merkitystä vaihtoehtojen keskinäiseen paremmuuteen, sillä erot lämmitysenergiankulutuksissa tasaantuvat, kun alueelle oletettavasti rakennetaan eri vaihtoehdoissa lähes samassa suhteessa erikokoisia asuntoja. 2.3 Kaukolämpö- ja maalämpörakennusten energiankulutus Oheisissa taulukoissa 3 ja 4 on esitetty E-lukuvaatimusten perusteella rakennustyypeille karkeasti lasketut ominaisenergiankulutukset, kun rakennuksen lämmitysmuotona on kaukolämpö tai maalämpö. Rakentamismääräysehdotuksen mukaisen E-lukulaskennan

9 mukaan kaukolämpö- ja maalämpörakennuksen ominaisenergiankulutuksien välillä ei ole eroa. Kiinteistö- ja käyttäjäsähkön ominaiskulutukset perustuvat rakennusmääräyskokoelmaan (2010). Sähkön laskennallinen primäärienergiankulutus on vähennetty rakennuskohtaisesta E-luvusta, jonka jälkeen jäljelle jäävä osuus on jaettu käyttöveden ja tilojen lämmitykselle. Käyttöveden lämmitykseen tarvittava ominaisenergiankulutus on rakennusmääräyskokoelman (2010) mukainen. Maalämpöjärjestelmän COP (lämpökerroin) on 3, eli maalämpöpumpun toimintaan tarvitaan sähköä 1/3 maaperästä otettavaan uusiutuvaan energiaan verrattuna. 5 Taulukko 3 Rakennusmääräysluonnoksen (2012) mukaiset energiamuotojen primäärienergiakertoimet sekä E-lukuvaatimusten perusteella lasketut ominaisenergiankulutukset (kwh/m 2 /a) kulutuskohteittain eri rakennustyypeille, kun rakennus on liitetty kaukolämpöön. Kulutuskohde kerroin AK (kwh/m 2 /a) AP (kwh/m 2 /a) AO (kwh/m 2 /a) Lämmitys (KL) 0, Käyttövesi (KL) 0, Kiinteistösähkö Käyttäjäsähkö Yhteensä E-luku Taulukko 4 Rakennusmääräysten (2012) mukaiset energiamuotojen primäärienergiakertoimet sekä E-lukuvaatimusten perusteella lasketut ominaisenergiankulutukset (kwh/m 2 /a) kulutuskohteittain eri rakennustyypeille, kun rakennus käyttää lämmitysmuotona maalämpöä. Kulutuskohde kerroin AK (kwh/m 2 /a) AP (kwh/m 2 /a) AO (kwh/m 2 /a) Lämmitys (ML, COP = 3) Lämmityksen sähkö Käyttövesi (ML, COP = 3) Käyttöveden sähkö Kiinteistösähkö Käyttäjäsähkö Yhteensä E- luku

10 6 3 RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSESTA AIHEUTUVAT CO 2 -PÄÄSTÖT 3.1 Päästökertoimet Energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt riippuvat siitä, miten energia on tuotettu. Eri tuotantomuotojen vertailemiseksi käytetään todelliseen primäärienergiankulutukseen (jalostamattoman energian kulutus, kun on huomioitu tuotannon hyötysuhteet) perustuvaa päästölaskentaa. Todellinen primäärienergiankulutus perustuu nyt alueen energiantarpeen kattamiseksi käytettävien energianlähteiden todellisiin primäärienergiakertoimiin, jotka ovat eri asia kuin E-lukulaskennan perusteena olevat laskennalliset primäärienergiakertoimet. E-lukulaskennassa esitetty primäärienergiankulutus ei siis vastaa todellista primäärienergiankulutusta, joka vaihtelee alueittain riippuen käytettävän energian tuotantorakenteesta. Kaavaluonnosvaihtoehtojen rakennusten primäärienergiankulutus on laskettu kahdella Porvoon Energian kaukolämmön tuotantoprofiililla. Toinen profiileista edustaa Porvoon arvioitua kaukolämmöntuotantoa vuonna 2015, kun kaukolämmöntuotannon polttoaineesta 90 % on biopolttoainetta. Toinen kaukolämpöprofiileista edustaa Porvoon kaukolämmön tuotantoprofiilia kun aurinkokaukolämpöä hyödynnetään kaukolämmöntuotannossa. Lisäksi kaavaluonnosvaihtoehtoa A on tarkasteltu tilanteessa, jossa rakennusten lämmitysmuotona on maalämpö (COP=3). Laskennassa on käytetty taulukossa 5 esitettyjä päästökertoimia. Taulukko 5 CO 2-päästölaskennanssa käytetyt päästökertoimet Päästökertoimet CO 2 ekv kg/mwh Suomen sähkö (ka) 200 Porvoon kaukolämpö Porvoon aurinkokaukolämpö Kaavaluonnosvaihtoehtojen rakennusten energiankulutuksen CO 2 -päästöt Kuvassa 1 ja taulukoissa 6, 7 ja 8 on esitetty kaavaluonnosvaihtoehtojen A, B ja C sisältämien rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvat CO 2 -päästöt neliöitä kohden vuodessa (kg/m 2 /a). Yllä esitetyin laskentaperustein toteutetun laskennan perusteella ei rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvissa CO 2 -päästöissä näyttäisi olevan juurikaan eroja kaavaluonnosvaihtoehtojen välillä. Laskentaperusteiden muuttamisella ei olisi vaikutusta lopputulokseen, sillä kaavaluonnosvaihtoehtojen rakennustyyppijakaumat ja rakennusalat ovat hyvin samankaltaisia kaikissa kolmessa vaihtoehdossa.

11 7 Rakennusten CO2 -päästöt 16,00 14,00 12,00 kg/m2/a 10,00 8,00 6,00 Käyttäjäsähkö Kiinteistösähkö Lämmin käyttövesi Lämmitys 4,00 2,00 0,00 VE A (KL 2015) VE A (aurinko KL) VE A (maalämpö) VE B (KL 2015) VE B (aurinko KL) VE C (KL 2015) VE C (aurinko KL) Kuva 1 Toukovuoren asemakaavaluonnosvaihtoehtojen A, B ja C sisältämien rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvat CO 2-päästöt neliötä kohden vuodessa (kg/m 2 /a). Taulukko 6 Toukovuoren asemakaavaluonnoksen A sisältämien rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvat CO 2-päästöt neliötä kohden vuodessa (kg/m 2 /a). Porvoon KL (2015) CO 2 ekv kg/m 2 /a Aurinko KL CO 2 ekv kg/m 2 /a Maalämpö, COP=3 CO 2 ekv kg/m 2 /a Lämmitys 0,92 0 2,36 Käyttövesi 0,84 0 2,59 Kiinteistösähkö 2,80 2,80 2,80 Käyttäjäsähkö 7,20 7,20 7,20 Yhteensä 11,76 10,00 14,95 Taulukko 7 Toukovuoren asemakaavaluonnoksen B sisältämien rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvat CO 2-päästöt neliötä kohden vuodessa (kg/m 2 /a). Porvoon KL (2015) CO 2 ekv kg/m 2 /a Aurinko KL CO 2 ekv kg/m 2 /a Lämmitys 0,99 0 Käyttövesi 0,84 0 Kiinteistösähkö 2,80 2,80 Käyttäjäsähkö 7,20 7,20 Yhteensä 11,83 10,00

12 8 Taulukko 8 Toukovuoren asemakaavaluonnoksen C sisältämien rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvat CO 2-päästöt neliötä kohden vuodessa (kg/m 2 /a). Porvoon KL (2015) CO 2 ekv kg/m 2 /a Aurinko KL CO 2 ekv kg/m 2 /a Lämmitys 1,00 0 Käyttövesi 0,84 0 Kiinteistösähkö 2,80 2,80 Käyttäjäsähkö 7,20 7,20 Yhteensä 11,84 10,00 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Kaavaluonnosvaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja rakennusten lämmönkulutuksesta aiheutuvissa CO 2 -päästöissä. Uudet rakentamismääräykset ohjaavat jo verrattain pieneen rakennuksen ominaislämmönkulutukseen. Lämmityksen aiheuttamien päästöjen muodostumisessa keskeisimpiä ovat alueen rakennuksiin valittu lämmöntuotantomuoto ja käytettävät polttoaineet. Skaftkärrin alueella tällä hetkellä ympäristön ja kustannusten kannalta paras vaihtoehto lämmön tuottamiselle on kaukolämpö. Porvoon Energian kaukolämmöntuotannon polttoaineista on jo nyt prosenttia biopolttoaineita. Aurinkokaukolämmön tuotannon yhdistämisellä kaukolämpöverkkoon saadaan Porvoossa vähennettyä maakaasun käyttöä kaukolämmön tuotannossa entisestään. Näin ollen kaukolämpö on Porvoossa ylivoimainen verrattuna sähköä käyttäviin lämmitysmuotoihin, kuten suoraan sähkölämmitykseen tai maalämpöön. Rakennusten kiinteistö- ja käyttäjäsähkökulutuksesta aiheutuvat CO 2 -päästöt muodostavat Porvoossa prosenttia rakennuksen energiankulutuksesta aiheutuvista päästöistä, kun lämmitysmuotona on vuoden 2015 tuotantorakenteen mukainen kaukolämpö tai maalämpö.

13 9 OSA : TOUKOVUOREN ASEMAKAAVALUONNOKSEN RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ASEMAKAAVA-ALUEEN RAKENTAMINEN Toukovuoren alueelle kaavoitetaan asumista noin 1300 asukkaalle. Taulukossa 9 on esitetty Toukovuoren asemakaavaluonnoksen mukainen alueen uudisrakentamisen volyymi rakennustyypeittäin ja kerrosaloittain. Taulukko 9 Uudisrakentaminen Toukovuoren kaava-alueella. Rakennustyypit kpl kem 2 Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot Omakotitalo 250 m Omakotitalo 200 m Omakotitalo 150 m Yhteensä RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS 2.1 Yleistä Rakennusten ilmastovaikutukset aiheutuvat rakennuksissa kulutetusta energiasta ja rakentamisessa käytettävien materiaalien valmistuksesta. Rakennusten elinkaaren aikaisiin CO 2 -päästöihin vaikuttavat rakennuksen energiankulutus sekä sen kuluttaman energian tuotannossa käytetyt polttoaineet. Tämän lisäksi rakennusvaiheessa valitut rakennusmateriaalit ja niiden uusimistarve (tarvittavan materiaalin määrä) vaikuttavat koko elinkaaren aikaisiin päästöihin. Rakennuksen kokonaisenergiankulutus voidaan jakaa tilojen/rakennuksen lämmitykseen, käyttöveden lämmitykseen sekä sähkönkulutukseen. Vuonna 2012 voimaan astuvat Rakentamismääräykset (annettu ) eivät ohjaa pelkästään rakennusten energiankulutusta kulutuskohteittain esimerkiksi vaatimalla rakenteilta tiettyjä ominaisuuksia, kuten U-arvoja. Sen sijaan Rakentamismääräyksissä 2012 määrätään myös rakennuksen ostettavalle laskennalliselle kokonaisprimäärienergian kulutukselle maksimiarvo, E-luku (Ks. kpl 2.2). 2.2 E-Luku E-luku on rakennuksen vuotuinen netto-ostoenergiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohden. E-luku sisältää netto-ostoenergiat eli tilojen ja käyttöveden lämmitysenergian sekä kiinteistö- ja käyttäjäsähkön (kuva 2). Lämmitysenergia ja sähkö lasketaan yhteen huomioimalla eri energiantuotantomuodoille määrätyt primäärienergiakertoimet. Kunkin energianmuodon kulutuslukema kerrotaan vastaavalla primäärienergiakertoimella. Näin saadut luvut summataan E-luvuksi. Sähkön

14 primäärienergiakertoimeksi on annetuissa määräyksissä päätetty 1,7 ja kaukolämmön 0,7. Määräyksissä asetetut primäärienergiakertoimet eroavat ehdotusvaiheessa esitetyistä kertoimista, joita käytettiin energialaskennassa kaavaluonnosvaihtoehtojen (A, B, C) tarkastelussa. 10 Kuva 2 Netto-ostoenergiankuklutuksen taseraja E-lukulaskennassa käytettävien energiamuotojen primäärienergiakertoimiin ei vaikuta alueellisen kaukolämmön tuotannon todellinen primäärienergiakerroin, vaikka lämmönkulutuksesta aiheutuviin päästöihin sillä onkin merkitystä. Näin ollen esimerkiksi Porvoon erittäin vähäpäästöisestä kaukolämmöntuotannosta, jonka todellinen primäärienergiakerroin on huomattavasti Suomen keskimääräistä kaukolämmöntuotantorakennetta vastaavaa primäärienergiakerrointa pienempi, ei ole hyötyä E-lukuvaatimuksen laskennassa. Tällöin sillä ei saavuteta hyötyjä myöskään rakennusten energiankulutusvaatimuksissa. Toukovuoren alueelle sijoittuvien rakennusten rakennustyyppikohtaiset E- lukuvaatimukset [kwh/(m 2 /a)] on esitetty taulukossa 10. Kerros-, rivi- ja ketjutaloille on määrätty rakennuksen koosta riippumaton E-luku. Sen sijaan erillisten pientalojen E- luku lasketaan rakennusalan mukaan. Määräyksissä asetetut E-lukuvaatimukset eroavat ehdotuksessa esitetyistä, joita käytettiin aiemmin kaavaluonnosvaihtoehtojen tarkastelussa. Taulukko 10 Rakennusmääräysten 2012 rakennustyyppikohtaiset E-lukuvaatimukset [kwh/(m 2 /a)] E-lukuvaatimus kwh/(m 2 /a) Kerrostalo 130 Rivi- ja ketjutalo 150 Omakotitalo 250 m Omakotitalo 200 m Omakotitalo 150 m 2 163

15 Rakennusten lämmönkulutus Rakennusten lämmitysenergiankulutusta on onnistuttu vähentämään merkittävästi viime vuosina kansallisia rakentamismääräyksiä kiristämällä sekä teknisten ratkaisuiden kehittymisen myötä. Tavoitteena on vähentää rakennuksen energiankulutusta edelleen seuraavina vuosina. Rakennusten sähkönkulutus riippuu käyttäjistä, joten sitä on huomattavasti vaikeampi ohjailla kuin lämmitysenergiankulutusta. Tulevaisuudessa rakennuksemme ovat yhä vähemmän lämmitysenergiaa kuluttavia ns. matalaenergia-, passiivi-, tai jopa plusenergiarakennuksia. Tavoitteena vuodelle 2020 on lähes nollaenergiataso. Vaikka tavoitteena on rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen, jota voidaan ohjailla vähentämällä erityisesti lämmitysenergiankulutusta, eivät vuonna 2012 voimaan tulevat rakentamismääräykset ohjaa suoraan tiettyyn lämmitysenergiankulutukseen, vaan määräävät ainoastaan rakennukseen ostettavalle energialle (kaukolämpö, sähkö, polttoaineet) sitä vastaavan laskennallisen primäärienergiankulutuksen (jalostamattoman energian kulutus, jossa ei ole mukana hyötysuhteita) maksimin. Näin ollen valittu lämmitystapa vaikuttaa rakennusteknisten ominaisuuksien ohella siihen, kuinka paljon rakennus voi maksimissaan kuluttaa lämmitysenergiaa Rivi-, ketju-, ja omakotitalot Toukovuoren pientalorakennusten lämmitysenergiankulutuksen laskemiseksi tehtiin energiasimulointi tyyppirakennukselle (rivitalorakennus, 2 kerrosta). Simuloinnin mukainen energiankulutus kulutuskohteittain on esitetty taulukossa 11. Simulointi löytyy liitteestä 1. Taulukko 11 Rivi-, ketju-, ja omakotitalojen energiankulutus kun lämmitysmuotona on kaukolämpö tai maalämpö. Kulutuskohde kwh/m²/a Sähkö yhteensä 41,1 Valaistussähkö 7 Laitesähkö 27,1 LVI, jäähdytys-sähkö 0 LVI, muu sähkö 7 Lämmitys + käyttövesi 100,4 Lämmitys 65,4 Käyttöveden lämmitys 35 Lämmitysmuoto vaikuttaa E-lukuun ja esimerkiksi maalämpörakennus saa kuluttaa enemmän lämmitysenergiaa kuin kaukolämpörakennus. Todellisuudessa ei kuitenkaan voida olettaa, että maalämpörakennuksesta rakennettaisiin enemmän energiaa kuluttava, vaan kulutus samalla tyyppirakennukselle on yhtä suuri lämmitysmuodosta riippumatta (jolloin E-lukuvaatimus alitetaan). Näin ollen Toukovuoren rivi-, ketju- ja omakotitalorakennusten energiankulutus- ja päästölaskennassa käytetään taulukossa 11 esitettyä lämmitysenergiankulutusta, noin 65 kwh/m²/a.

16 E-lukulaskennan mukaan sähkölämmitteinen rakennus ei voi kuluttaa energiaa kuten tyyppirakennus. Mikäli rakennuksen ainoana lämmitysmuotona käytetään sähköä, täytyy rakennuksen olla lähes nollaenergiarakennus. Mikäli rakennuksessa käytetään sähkön ohella esimerkiksi aurinkopaneelia tuottamaan puolet vuotuisesta käyttöveden lämmitysenergiasta, voidaan kokonaisenergiatarkasteluun perustuen rakennuksessa kuluttaa lämmitysenergiaa matalaenergiatasoisesti (noin 40 kwh/m 2 /a), Kerrostalot Kerrostalojen lämmitysenergiankulutusta on arvioitu Rakennusmääräysten 2012 E- lukulaskennan mukaan. Viitteellinen E-lukulaskenta kaukolämpörakennukselle energiankulutuskohteittain on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12 Kerrostalon viitteellinen energiankulutus kulutuskohteittain ja E- lukulaskenta kun lämmitysmuotona on kaukolämpö. Kulutuskohde kerroin AK Lämmitys (KL) 0,7 65 Käyttövesi (KL) 0,7 35 Kiinteistösähkö laskennallinen 1,7 14 Käyttäjäsähkö laskennallinen 1,7 20 Energiankulutus yhteensä 134 E-luku 128 Lämmitysmuoto vaikuttaa E-lukuun ja esimerkiksi maalämpörakennus saa kuluttaa enemmän lämmitysenergiaa kuin kaukolämpörakennus. Todellisuudessa ei kuitenkaan voida olettaa, että maalämpörakennuksesta rakennettaisiin enemmän energiaa kuluttava, vaan kulutus samalle tyyppirakennukselle on yhtä suuri lämmitysmuodosta riippumatta. Näin ollen Toukovuoren rakennusten energiankulutus- ja päästölaskennassa käytetään taulukossa 12 esitettyjä lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen energiankulutuksia. Sähkökäyttöinen ns. mukavuuslattialämmitys on sisällytetty sähkökulutukseen. 2.4 Käyttöveden lämmitys Rakennuksen käyttöveden lämmityksen energiankulutukseksi on laskelmissa oletettu 35 kwh/m 2. Oletus perustuu rakentamismääräyksissä 2012 esitettyihin laskennallisiin kulutuksiin, joita käytetään rakennuksen kokonaisenergiatarkasteluissa. Kun lämmitykselle asetetut vaatimukset tiukentuvat, lämpimän käyttöveden energiankulutus muodostaa merkittävän osan asuinrakennuksen energiankulutuksesta. Passiivirakentamisessa käyttöveden energiankulutus on jo suurempi kuin tilojen lämmityksen. Käyttöveden kulutukseen ja sitä kautta sen lämmitysenergian tarpeeseen voidaan vaikuttaa rakentamisprosessissa. Käyttöveden kulutusta voidaan vähentää valitsemalla vesipihejä vesikalusteita (hanat ja suihkut) ja rajoittamalla virtaamista sekä pienentämällä lämpimän käyttöveden kierron energiahukkaa. Lämpimän käyttöveden kierron energiahukkaa voidaan pienentää joko kieltämällä lämpimän käyttöveden kierto tai vaatimalla tarpeeseen perustuva kierto sekä

17 vaatimalla lämpöeristetyt lämpimän ja kylmän veden johdot. Veden kulutuksen rajoittamisen suurin ongelmana on asukkaiden vedenkulutustottumuksiin vaikuttaminen. Käyttöveden lämmitykseen tarvittava energia tuotetaan kaukolämpörakennuksessa kaukolämmöllä. Maalämpörakennuksessa käyttöveden lämmitys toteutetaan mitoittamalla se tietylle teholle, jonka kattaa sähköllä tuotettu maalämpö. Mikäli tuotettu maalämpö ei riitä lämmitystarpeen kattamiseen, tällöin lisätehon tarve katetaan suoraan sähköllä. Maalämpörakennuksessa käyttöveden lämmitys voidaan toteuttaa myös kokonaan suoraan sähköllä kuten suorasähkölämmitteisissä rakennuksissa. Lämmitysjärjestelmää voidaan täydentää myös rakennuskohtaisilla aurinkokeräimillä, joilla voidaan tuottaa noin puolet vuotuisesta käyttöveden lämmitysenergiantarpeesta Rakennusten sähkönkulutus Asuinrakennusten sähkönkulutus jaetaan kiinteistösähköön ja käyttäjäsähköön. Kiinteistösähkö koostuu ilmanvaihtoon ja muihin taloteknisiin laitteisiin kuluvasta sähköstä ja sen osuus rakennuksen sähkönkulutuksesta on noin 30 prosenttia. Käyttäjäsähkön kulutus muodostuu kotitalouksien muista kuin taloteknisistä sähkölaitteista. Kotitalouksissa kulutukseltaan kolme suurinta laiteryhmää ovat valaistus, kylmälaitteet ja kodinelektroniikka. (Adato Energia 2008). Rakennusten sähkönkulutukselle on rakentamismääräyksissä 2012 määritelty rakennustyyppikohtaisesti laskentaperusteet. Rakennuksen todellinen sähkönkulutus voi olla huomattavasti suurempi kuin E-lukulaskennan perusteena käytetty laskennallinen sähkönkulutus (esim. kerrostalolle taulukko 12) tai simuloinnin tuloksena saatu sähkönkulutus (esim. rivi-, ketjutaloille taulukko 11). Tästä syystä Toukovuoren rakennusten kiinteistö- ja käyttäjäsähkön kulutusta arvioidaan käyttäen rakennusmääräyskokoelmassa (2010) esitettyjä laskennallisia sähkönkulutuksia, jotka ovat rakennuksen kiinteistösähkölle 14 kwh/bm 2 ja käyttäjäsähkölle 36 kwh/bm 2. Vaikka laskennalliset kulutukset on määritelty bruttoneliötä kohden, käytetään niitä tässä yhteydessä kuvaamaan sähkönkulutusta arvioituja kerrosneliöitä kohden. Yksinkertaistuksesta aiheutuva periaatteellinen virhe liioittelee hieman rakennusten ominaissähkönkulusta, mutta sillä ei tässä esitetyn vertailulaskennan kannalta ole merkitystä. Sähkölaitteiden energiatehokkuuden parantuessa niiden sähkönkulutus vähenee, mutta kotitalouksien varustelutason kasvu samanaikaisesti johtaa siihen, että rakennusten sähkönkulutuksen (ei lämmityssähkö) on arvioitu pysyvän samalla tasolla vuoteen 2030 asti (EK ja Energiateollisuus 2009). Kiinteistösähkönkulutukseen voidaan vaikuttaa rakentamisvaiheessa tai korjausrakentamisen yhteydessä valitsemalla rakennuksiin energiatehokkaat ja vähän sähköä kuluttavat LVI-laiteet, kuten ilmanvaihtokoneet. Käyttäjäsähkön kulutukseen voidaan parhaiten vaikuttaa neuvomalla ihmisiä hankkimaan energiatehokkaita sähkölaitteita. Todellisuudessa laitteen energiankulutuksen määrää laitteen käyttötottumukset. Laitteen tulee olla käyttötarkoituksen mukaisesti valittu, oikein sijoitettu, säädetty ja käytetty sekä riittävästi huollettu.

18 3 RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN CO 2 -OMINAISPÄÄSTÖT Päästökertoimet Porvoon kaukolämmöntuotannon vuoden 2015 arvioitua tuotantoprofiilia vastaava CO 2 - ominaispäästö on 24 kg/mwh. Tällöin polttoaineista 90 prosenttia on biopolttoaineita ja 10 prosenttia maakaasua. Aurinkokaukolämmön CO 2 -ominasipäästökerroin on nolla, vaikka todellisuudessa sen tuotanto ajoittuu vain kesäkuukausille ja muuna aikana kaukolämpö tuotetaan vallitsevan tuotantorakenteen mukaisesti. Kesäaikana auringolla kuitenkin saadaan tuotettua lämpöä yli Skaftkärrin alueen tarpeen ja lämpöä siirretään kaukolämpöverkon kautta muille kuluttajille. Tämän ajatellaan korvaavan muuta (fossiilista) kaukolämmöntuotantoa, jolloin aurinkokaukolämmön päästökerroin voidaan ajatella olevan nolla. Rakennusten sähkönkulutuksen ominaispäästöksi vuodelle 2015 on arvioitu 200 g/kwh. Sähköntuotannon päästökerroin on arvioitu Energiateollisuuden visioiden perusteella (Energiateollisuus 2010), jossa Suomen keskimääräisen sähköntuotannon ominaispäästöt laskevat vuosina noin tasosta 280 g/kwh tasolle 40 g/kwh. Taulukko 13 Laskennassa käyeteyt CO 2 -päästökertoimet CO 2 ekv Päästökertoimet kg/mwh Suomen sähkö (ka) 200 Porvoon kaukolämpö Porvoon aurinkokaukolämpö 0

19 15 4 TOUKOVUOREN RAKENNUSTEN CO 2 -PÄÄSTÖT VUONNA Tarkasteltavat skenaariot Toukovuoren uusien rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvia CO 2 -päästöjä tarkastellaan viidessä eri skenaariossa, jotka esitetty alla taulukossa 15. Taulukko 14 Toukovuoren asemakaava-alueen lämmitysmuotojen CO 2 -päästölaskennassa käytetyt skenaariot. KL 2015 Kaikkien rakennusten lämmitysmuotona Porvoon Energian kaukolämpö vuoden 2015 mukaisella tuotantorakenteella. AurinkoKL Kaikkien rakennusten lämmitysmuotona Porvoon Energian aurinkokaukolämpö. Maalämpö Kaikkien rakennusten lämmitysmuotona maalämpö, COP = 3. KL& sähkö Kerrostalojen lämmitysmuotona Porvoon Energian kaukolämpö vuoden 2015 mukaisella tuotantorakenteella. Rivi- ketju- ja omakotitalojen lämmitysmuotona sähkö. Käyttöveden lämmitysenergiasta 50 prosenttia voidaan tuottaa aurinkokeräimillä. KL & maalämpö Kerros-, rivi- ja ketjutalojen lämmitysmuotona Porvoon Energian kaukolämpö vuoden 2015 mukaisella tuotantorakenteella. Omakotitalojen lämmitysmuotona maalämpö, COP = Tulokset Toukovuoren asemakaava-alueelle sijoittuvien uusien rakennusten vuosittaisesta energiankulutuksesta aiheutuvat CO 2 -päästöt (kg/m 2 /a) eri skenaarioissa on esitetty Taulukossa 16 ja kuvassa 3. Taulukko 15 Toukovuoren asemakaava-alueen uudisrakennusten energiankulutuksesta aiheutuvat CO 2 -päästöt (kg/m 2 /a) vuonna 2015 eri skenaarioilla. KL 2015 (kg/m 2 /a) AurinkoKL (kg/m 2 /a) Maalämpö (kg/m 2 /a) KL & sähkö (kg/m 2 /a) KL & maalämpö (kg/m 2 /a) Lämmitys 1,4 0 3,4 4,2 1,5 Käyttövesi 0,8 0 2,3 2,3 0,8 Kiinteistösähkö 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Käyttäjäsähkö 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 Yhteensä 11,2 9,0 14,7 15,6 11,3

20 16 Toukovuoren rakennusten energiankulutuksen CO2-päästöt 18,0 16,0 14,0 kg/m2/a 12,0 10,0 8,0 6,0 Käyttäjäsähkö Kiinteistösähkö Käyttövesi lämmitys 4,0 2,0 0,0 KL 2015 AurinkoKL Maalämpö KL & sähkö KL & maalämpö Kuva 3 Toukovuoren asemakaava-alueen uudisrakennusten energiankulutuksesta aiheutuvat CO2-päästöt (kg/m 2 /a) vuonna 2015 eri skenaarioissa. Toukovuoren rakennusten energiankulutuksesta aiheutuviin CO 2 -päästöihin vaikuttaa rakennuksiin valittu lämmitysmuoto ja sen tuottamisessa käytetyt polttoaineet. Kiinteistö- ja käyttäjäsähkön ominaiskulutus (kwh/m 2 /a) on oletettu olevan sama kaikissa rakennustyypeissä. Rakennusmääräysten 2012 edellyttämästä E-lukuvaatimuksesta johtuen rakennukseen valittava lämmitysmuoto vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon rakennus saa enintään kuluttaa lämmitysenergiaa. Sähkölämmitteisen pientalorakennuksen lämmönkulutus (ml. käyttöveden lämmitys) saa olla ainoastaan puolet vastaavan kaukolämpörakennuksen lämmitysenergiankulutuksesta ja maalämpörakennus puolestaan saa kuluttaa 20 prosenttia enemmän lämmitysenergiaa kuin vastaava kaukolämpörakennus. E-lukulaskennassa määritelty laskennallinen energiankulutus ei kuitenkaan kerro todellista primäärienergiankulutusta, joka määrää energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt. Mikäli rakentaminen tapahtuu rakentamismääräysten 2012 vaatimalla tasolla tai maalämpörakennuksessa jopa vaatimustasoa tiukemmin, on Toukovuoren asemakaavaalueella ilmastovaikutuksien puolesta kannattavinta liittää kaikki rakennukset kaukolämpöön. Lähes yhtä hyvä vaihtoehto on kerros- rivi- ja ketjutalojen liittäminen kaukolämpöön ja omakotitalojen lämmittäminen maalämmöllä. Sähkölämmitteiset rakennukset täytyy E-lukuvaatimuksien mukaan rakentaa lähes nollaenergiatasoon tai vähintään passiivitasoon. Sähkölämmitteisen omakotitalon käyttöveden lämmitysenergiankulutusta voidaan vähentää esimerkiksi aurinkokeräimillä. Tällöin E-lukuvaatimukseen perustuen rakennuksen tilojen lämmitysenergiankulutus puolestaan saa kasvaa vastaavasti. Aurinkokeräimellä olisi mahdollista tuottaa noin puolet vuotuisesta käyttöveden lämmitysenergiantarpeesta, jolloin rakennusten tilojen lämmitykseen voidaan kuluttaa lämmitysenergiaa noin 40 kwh/m 2 /a (matalaenergiarakentamisen taso).

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö 41. Ilmansuojelupäivät 23.8.2016 Alaspäin parempi Ylöspäin huonompi Rakennusten

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9. Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Entinen hammashoitola Ukkolankuja 4 900 Yli_Ii, Oulu Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 564477 tontti 977 Rivi

Lisätiedot

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta Jarek Kurnitski FinZEB -tulosseminaari 5.2.2015 5.2.2015 1 Tausta Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen on luonut tarpeen kehittää

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Kanjoni Kanjoninkatu 7 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-708- Rakennuksen valmistumisvuosi: 987 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan laadunohjaus:

Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Pekka Seppälä, Markku Hienonen, Aki Töyräs 8.10.2012 Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Rakennuksen E luvun laskenta Rakennuksen E luvun laskenta ja energiatehokkuus Mikä E luku? Mikä E luku? E luku l k on

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy RAKENNUSOSAKOHTAISIIN VAATIMUKSIIN PERUSTUVA ENERGIATEHOKKUUSOHJAUS KOKONAISENERGIAMALLI E-luku

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia pientaloille

Esimerkkilaskelmia pientaloille Rakennusten energia 2012 Esimerkkilaskelmia pientaloille E-lukuvaatimusten täyttyminen Taru Suomalainen ja Timo Kalema TTY / Konstruktiotekniikka Syyskuu 2011 1 Sisältö Alkusanat... 3 1 E lukutarkastelu...

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella RIL Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä, kustannustehokas rakentaminen Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella Juha-Pekka Smolander Teknisen myynnin päällikkö 1 Sisältö 1. Energiamääräykset

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.2016 Viimeisimmät muutokset energiatodistuksiin Uimahallit,

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rautakortteli Kadettikoulunkatu 49400, HAMINA Rakennustunnus: 00095880B Rakennuksen valmistumisvuosi: 84 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Lakiehdotus lähes nollaenergiarakentamisesta. Infotilaisuus FInZEB-hankkeen näkökulmia

Lakiehdotus lähes nollaenergiarakentamisesta. Infotilaisuus FInZEB-hankkeen näkökulmia Lakiehdotus lähes nollaenergiarakentamisesta. Infotilaisuus 14.3.2016 FInZEB-hankkeen näkökulmia Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Tapa, jolla direktiivi kuvaa lähes nollaenergiarakennusta jättää

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot