KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA. Työ- ja elinkeinoministeriö Energiateollisuus ry. Loppuraportti 26.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA. Työ- ja elinkeinoministeriö Energiateollisuus ry. Loppuraportti 26."

Transkriptio

1 KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Työ- ja elinkeinoministeriö Energiateollisuus ry Loppuraportti 26. elokuuta 211 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY, 52A14971

2 Yhteystiedot Pöyry Management Consulting Oy Jaakonkatu 3 FI-1621 Vantaa Finland Y-tunnus Puh Faksi Copyright Pöyry Management Consulting Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 SISÄLTÖ 1. TAUSTA 2 2. KAUKOLÄMMÖN NYKYTILA-ANALYYSI Kaukolämmön tuotanto ja kulutus Kaukolämpöön liittyvä yhteistuotantosähkö 8 3. KAUKOLÄMPÖSEKTORIN MUUTOSTEKIJÄT Kilpailun lisääntyminen Päästökauppa ja verotus IE-direktiivi Energiatehokkuus ja rakentamismääräykset Hybridijärjestelmät Kaukolämmön sääntely KAUKOLÄMMÖN KILPAILUKYKY Kaukolämmön tuotantokustannuksen ja hinnan kehitys vuoteen Uudiskohteet Nykyinen rakennuskanta Yhteenveto kilpailukyvystä KAUKOLÄMMÖN KYSYNTÄ Rakennuskanta Kaukolämmön osuus rakennusten lämmitysmuotona Rakennusten ominaislämmönkulutus Ilmaston lämpeneminen Yhteenveto kysyntäennusteen oletuksista Kaukolämmön kysyntäennusteet KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA YHTEENVETO 54 LIITTEET I ERI LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KUSTANNUKSET II PIEN- JA TOIMISTOTALOJEN KILPAILUKYKY UUDISRAKENTAMISESSA - TULOKSET 1

4 1. TAUSTA Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä on perinteisesti tunnustettu korkealle ja se on osoittautunut Suomen kylmässä ilmastoalassa toimintavarmaksi ja luotettavaksi lämmitysmuodoksi. Kaukolämmön etuina on yleisesti tunnistettu yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon hyvä hyötysuhde, alhaiset tuotannon lähipäästöt ja käyttäjäystävällisyys. Kaukolämmityksellä on merkittävä asema kiinteistöjen lämmityksessä Suomessa, sillä noin puolet asuin- ja palvelurakennusten lämmitystarpeesta hoidetaan kaukolämmöllä. Lisäksi Suomen sähkön tuotannosta noin 2 % ja noin 25 % huippukuormanaikaisesta yhtäaikaisesti käytettävissä olevasta sähköntuotantokapasiteetista perustuu kaukolämmön yhteistuotantosähköön ja sen tuotantokapasiteettiin. Kaukolämpömarkkinoille on kuitenkin tullut useita tekijöitä, jotka luovat epävarmuutta tulevaisuuden kehityksen suhteen. Vuoden 211 alusta voimaantulleet uudet energiaverot asteittaisine korotuksineen ovat nostaneet tuotantoon liittyviä kustannuksia. Rakennusten energiatehokkuuteen on tullut uusia määräyksiä, jotka vaikuttavat jo lyhyellä aikavälillä uudisrakennusten energiakulutukseen ja pidemmällä aikavälillä myös korjausrakentamiseen. Kilpailu lämmitysmarkkinoilla on kiristynyt ja erityisesti maalämpö- ja erilaiset hybridijärjestelmät ovat olleet näkyvästi esillä ja alkaneet lisätä myös markkinaosuuttaan. Kaukolämmön kysyntään heijastuukin epävarmuuksia, erityisesti uudisrakentamisen mutta myös olemassa olevaan jo liitettyyn rakennuskantaan liittyen. Tätä taustaa vasten Pöyry käynnisti tammikuussa 211 yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiateollisuus ry:n ja useiden kaukolämpöyhtiöiden (kattavuus yli 6 % kaukolämmön myynnistä) kanssa työn, jossa on selvitetty kaukolämmön asemaa Suomen energiajärjestelmässä tulevaisuudessa. Työ on jakaantunut suoritukselta ja raportoinniltaan kahteen osioon: Työn julkisessa (TEM ja Energiateollisuus ry) osiossa kaukolämpösektoria on arvioitu kokonaisvaltaisesti koko maan tasolla kilpailukyvyn ja kysynnän lähtökohdista. Yritysraporteissa, osallistuville yrityksille on analysoitu kaukolämmön kilpailukykyä ja kysyntää heidän omalla toimialueella. Työn suorituksen aikana on järjestetty kaksi osallistuvien tahojen yhteistilaisuutta, joissa ensimmäisessä ( ) keskusteltiin toimintaympäristönmuutoksesta ja työn skenaarioista ja jälkimmäisessä ( ) työn alustavista tuloksista ja niiden merkityksestä kaukolämpösektorille. Tämä raportti toimii työn julkisen osion loppuraporttina. Pöyry kiittää kaikkia työn suoritukseen osallistuneita tahoja. Vantaalla elokuussa 211 2

5 2. KAUKOLÄMMÖN NYKYTILA-ANALYYSI 2.1 Kaukolämmön tuotanto ja kulutus Kaukolämmityksellä on merkittävä asema kiinteistöjen lämmityksessä Suomessa: noin puolet asuin- ja palvelurakennusten lämmitystarpeesta hoidetaan kaukolämmöllä (Kuva 1). Kaukolämmitetyissä taloissa asuu noin 2,6 miljoonaa asukasta. Seuraavaksi suurimmat kiinteistöjen lämmitysmuodot ovat sähkö-, puu- ja öljylämmitys sekä lämpöpumput. Lähde: Tilastokeskus Lämmityksen hyötyenergia, 29 kaukolämpö 49 % maakaasu 1 % raskas polttoöljy 1 % puu 14 % sähkö 18 % kevyt polttoöljy 12 % lämpöpumppu 5 % Kuva 1 Asuin- ja palvelurakennusten lämmitystavat Suomessa (Lähde: Energiateollisuus ry) Kaukolämmitys on merkittävästi yleisempää kaupungeissa ja taajamissa kuin hajaasutusalueilla. Useimmissa suurissa kaupungeissa asukkaista yli 9 % asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Kaukolämmityksen markkinaosuus onkin yli 95 % uusissa asuinkerrostaloissa ja noin 95 % liike- ja toimistorakennuksissa (lämmitetystä rakennustilavuudesta vuonna 29). Markkinaosuuksia on tarkasteltu tarkemmin tämän selvityksen kaukolämmön kysyntää arvioivassa osuudessa. Kaukolämmön etuina ovat hyvä tuotannon hyötysuhde ja alhaiset tuotannon päästöt. Lämmöntuotannon keskittäminen kiinteistökohtaista lämmitystä kertaluokkaisesti suurempiin yksiköihin mahdollistaa tehokkaan savukaasun puhdistuksen sekä korkeiden savupiippujen rakentamisen, jolloin päästöt ovat alhaiset ja vaikutukset väestöön pienet. Samoin pienkäytössä hankalasti käsiteltävien polttoaineiden, kuten metsähakkeen ja turpeen, käyttö mahdollistuu teollisen mittakaavan ansiosta. Vuonna 21 kaukolämmön myynti oli yhteensä 35,8 TWh. Lämpötilakorjattu kulutus oli noin 33 TWh, joka vastaa alan suurinta kulutusta sen historiassa Suomessa. Kulutuksen kehittyminen vuodesta 197 vuoteen 21 on esitetty seuraavassa kuvassa. 3

6 4 TWh Kuva 2 Kaukolämmön lämpötilakorjattu kulutus, TWh (Lähde: Energiateollisuus ry) Kaukolämmön tuotantokapasiteetti ja liittymistehot ovat kasvaneet koko sen olemassa olon ajan Suomessa. Vuonna 21 kaukolämpöön liittyneiden asiakkaiden kokonaisliittymisteho oli yli 17 MW ja kaukolämmön tuotantokapasiteetti yli 2 MW. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaukolämmön tuotantokapasiteetin ja liittymistehon kehittyminen vuosina (1 GW = 1 MW). GW Kaukolämmön tuotantokapasiteetti Asiakkaiden liittymisteho Kuva 3 Kaukolämmön liittymistehon kehittyminen (Lähde: Energiateollisuus ry) Erityisen merkittävä hyöty kaukolämmityksestä saavutetaan, kun kaukolämpö tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Tällöin saavutetaan korkea tuotannon hyötysuhde myös sähkön tuotannossa. Yhteistuotannolla saavutetaan keskimäärin kolmanneksen säästö 4

7 polttoaineiden kulutuksessa verrattuna sähkön ja lämmön erillistuotantoon. Seuraavassa kuvassa on esitetty yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta Suomessa vuodesta 2 vuoteen 21. Vuosina 29 ja 21 yhteistuotannon keskimääräistä alempaa osuutta selittää keskimääräistä kylmemmät talvijaksot, jolloin huippukuorman osuus kasvoi. TWh/a % 76 % 75 % 75 % 76 % 73 % 75 % 74 % 75 % 71 % 71 % Yhteistuotantolämpö Erillistuotantolämpö Kuva 4 Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta (Lähde: Energiateollisuus ry) Yhteistuotannolla tuotetaan keskimäärin noin kolme neljännestä Suomen kaukolämmöstä. Suurissa kaupungeissa yhteistuotannon osuus on usein selvästi suurempi, tyypillisesti noin 9 %. Pienissä kaukolämpöverkoissa yhteistuotantokapasiteetin rakentaminen ei aina ole taloudellisesti kannattavaa ja tuotanto perustuu erilliseen lämmöntuotantoon. Erillistä lämmöntuotantoa tarvitaan kylmään aikaan tuottamaan kaukolämmön huippukuorma sekä varakapasiteetiksi kaukolämpöjärjestelmän peruskuormalaitosten ja jakeluverkon mahdollisia häiriötilanteita varten. Kaukolämmön kokonaistuotantokapasiteetista noin 7 % perustuukin erillisen lämmön tuotannon vara- ja huippulaitoksiin Erillinen lämmöntuotanto Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP) Tuotanto, GWh Tuotantokapasiteetti, MW Kuva 5 Kaukolämmön tuotanto ja tuotantoteho vuonna 28 (Lähde: Energiatilastot, Tilastokeskus) 5

8 Kaukolämpöä tuotetaan Suomessa useilla eri polttoaineilla. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaukolämmön tuotannon jakautuminen polttoaineisiin ja sen kehitys. 1 % 8 % muu uusiutuvat turve 1% 18% 18% 6 % maakaasu 35% 4 % 2 % öljy kivihiili 23% % % Kuva 6 Kaukolämmön tuotannon jakautuminen polttoaineisiin (Lähde: Energiateollisuus ry) Maakaasu on suurin kaukolämmön tuotannon polttoaine, seuraavina ovat kivihiili, turve ja biopolttoaineet. Selvästi kasvavin trendi 2-luvulla on puuperäisillä polttoaineilla, joiden hankinta tukee yhdessä turpeen kanssa myös vahvasti kaukolämpöalueen paikallistaloutta. Myös jätteiden energiahyödyntäminen on kasvussa. Muiden polttoaineiden osuudet ovat pysyneet melko vakaina, mutta fossiilisten polttoaineiden osuudet ovat lievässä laskussa. Kaukolämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden jakauma vaihtelee merkittävästi paikkakunnittain: joillain paikkakunnilla kaukolämmön tuotanto perustuu vain yhteen polttoaineeseen, toisilla taas useaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty tyypillisiä polttoainejakaumia suomalaisissa kaukolämpöverkoissa sekä niiden lukumäärät ja osuudet valtakunnallisesti. Taulukko 1 Kaukolämpöverkkojen tyypilliset polttoainejakautumat ja %-osuudet Suomen kaukolämmön kokonaistuotannossa vuonna 21 Pääpolttoaine Muut merkittävät KL-verkkojen lkm Osuus KL:stä Suurimmat KL-verkot Kivihiili % Turun seutu, Vaasa Maakaasu 1 4 % Lahti Maakaasu % Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Sipoo, Imatra, Nokia, Valkeakoski Hiili 3 37 % Helsinki, Espoo, Vantaa Turve/puu 2 9 % Tampere, Hämeenlinna Turve/puu % Oulu, Kuopio, Joensuu, Lappeenranta, Seinäjoki, Savonlinna, Kokkola, Forssa, Iisalmi, Tammisaari, Ylivieska, Kemi, Kemijärvi, Kankaanpää, Kurikka, Lapua, Nurmijärvi, Lieksa Hiili % Jyväskylä, Pori, Mikkeli, Rovaniemi, Kajaani, Varkaus, Pieksämäki, Salo, Heinola Maakaasu 6 5 % Kotka, Kouvola, Porvoo, Kerava Öljy - 16,4 % Uusikaupunki Muu % Riihimäki, Raahe 6

9 Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet vuonna 29, GWh Kivihiili Maakaasu Öljy Turve Puu Muut_biomassat Muu Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet vuonna 29, GWh Kivihiili Maakaasu Öljy Turve Puu Muut_biomassat Muu Kuva 7 Kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet maakunnittain vuonna 29 7

10 2.2 Kaukolämpöön liittyvä yhteistuotantosähkö Kaukolämmön yhteydessä tuotettavalla yhteistuotantosähköllä on merkittävä osuus koko Suomen sähkön hankinnasta ja kapasiteetista. Suomen voimalaitosten yhteenlaskettu nimellissähköteho on noin 17 MW. Tästä kaukolämmön lämmitysvoimalaitosten osuus on lähes 41 MW, mikä vastaa 24 %:a. Kulutushuipun aikana yhtäaikaisesti käytettävissä olevan kapasiteetin määrä on arviolta 131 MW. Tästä lämmitysvoimalaitosten osuus on 335 MW, mikä vastaa 26 %:a. Kaukolämpöön liittyvän yhteistuotantokapasiteetti vastaa siis neljännestä koko Suomen sähköntuotantokapasiteetista. Vuotuisesta sähkön tuotannosta kaukolämpöyhteistuotannon osuus oli vuosina keskimäärin 2 % (tuotanto keskimäärin 15,2 TWh). Vastaava osuus sähkön kulutuksesta (sähkön nettotuonti huomioiden) oli noin 18 %. 9 8 Sähköntuotanto, TWh/a % 19 % 2 % 22 % 23 % Lauhdetuotanto CHP -Teollisuus CHP -Kaukolämpö Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kuva 8 Kaukolämmön yhteistuotantosähkön osuus Suomen sähkön tuotannosta 26-21, % Vuonna 21 kaukolämpöön liittyvän yhteistuotantosähkön tuotanto oli 17,4 TWh. Sähkön tuotanto painottuu talvikuukausille, jolloin myös kulutus on korkeimmillaan. Kaukolämmön yhteistuotantosähköstä yli 6 % tuotetaan marras-maaliskuussa. Kaukolämmön lämmitystarpeen huippukuorma perustuu lämmityskaudella pääasiassa erilliseen lämmöntuotantoon, jolloin yhteistuotantosähkö ei enää kasva suhteessa lämmitystarpeeseen. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaukolämpöön liittyvän yhteistuotantosähkön kuukausittainen tuotanto vuosien 25 ja 21 keskiarvoina. 8

11 Kaukolämmön yhteistuotantosähkö, GWhe elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu Kuva 9 Kaukolämpöön liittyvän yhteistuotantosähkön kuukausittainen tuotanto vuosien keskiarvona Kaukolämpöön liittyvän yhteistuotantosähkön tuotantoprofiilin edut korostuvat, kun sitä verrataan sähkölämmitteisten talojen kulutusprofiiliin. Seuraavassa kuvassa on esitetty esimerkkinä pientalon maalämpöpumpun kuukausittainen sähkön kulutus. Noin 75 % pientalokohteen maalämpöpumpun sähkön tarpeesta ajoittuu marras-maaliskuulle. 2 5 Maalämpöpumpun sähkönkulutus, kwhe elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu Kuva 1 Maalämpöpumpun kuukausittainen sähkökulutus pientalokohteessa Suomen sähkön tuotantomuodoista lämmityssähkön (sähkölämmitys/lämpöpumppuratkaisut) kulutusprofiiliin soveltuu erinomaisesti kaukolämmön tuotantoon liittyvä yhteistuotantosähkö. Ydinvoiman tuotanto perustuu tasaiseen pohjakuormaan eikä sen tuotanto juuri jousta kysynnän suhteen. Ydinvoiman lisäksi muuttuvilta tuotantokustannuksiltaan alhaiset tuuli- ja vesivoima ovat voimalaitosten ajojärjestyksessä ennen lämpövoimaa. Tuulivoiman tuotanto on käytännössä suorassa suhteessa tuuliolosuhteisiin ja tehovaihtelut ovat suuria. Vesivoiman tuotantomääriä on mahdollista tietyssä määrin säätää ja se toimiikin pääasiallisesti lyhyen 9

12 aikavälin sähkönkulutuksen tasaajana. Suomessa vesivoimantuotantoa ei voi enää merkittävästi kasvattaa ja se jakautuu tasaisemmin läpi vuoden. Teollisuuden yhteistuotantosähkö perustuu teolliseen tuotantoon ja kulutusta voi käytännössä säätää vain teollista tuotantoa leikkaamalla. Lauhdetuotanto soveltuu myös huipunaikaiseen kulutukseen, mutta sen lisäämisen haittapuolena on huippukapasiteetin ylläpito suhteessa vähäisiin käyttötunteihin. Tuotantovolyymien kannalta erittäin marginaalisen aurinkosähkön tuotanto ajoittuu käytännössä kokonaan lämmityskauden ulkopuolelle. Tämä perustelee kaukolämmön tuotantoon liittyvän yhteistuotantosähkön soveltuvuutta ja merkitystä Suomen sähköjärjestelmässä GWhe Lauhde CHP -Kaukolämpö CHP -Teollisuus Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 2 1 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 11 Suomen kuukausittainen sähkön tuotanto ja kulutus (keskiarvo 2-21), GWhe Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tuonnilla ja viennillä on mahdollista tasata tuotannon ja kulutuksen eroja. Suomessa sähkön kulutus on ollut viime vuosina tuotantoa suurempaa, tuonnin perustuessa pääosin hankintaan Venäjältä (keskimäärin noin 7 % tuonnista). Tulevaisuudessa Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja Suomessa sähköntuotantokapasiteetin kasvun on arvioitu perustuvan voimakkaasti ydin- ja tuulivoimaan. Pöyryn näkemyksen mukaan Suomi siirtyykin kyseisessä markkinatilanteessa kapasiteettilisäysten myötä asteittain nettotuojasta nettoviejäksi Itämeren alueen sähkömarkkinoilla. Uuden tuotantokapasiteetin kasvu ei vähennä kaukolämmön tuotantoon liittyvän yhteistuotantosähkön kysyntää Suomen markkinoilla, sillä kasvanut kotimainen tuotanto on mahdollista ohjata vientiin Itämeren alueen sähkömarkkinoille. Sähkön hintavaihtelut kuitenkin lisääntyvät ja markkinoilla saattaa esiintyä runsaan tuulivoimatuotannon vallitessa hetkittäisiä myös alle laskennallisen yhteistuotantosähkön tuotantokustannuksen meneviä sähkön markkinahintatasoja. Kokonaisuutena näiden tuntien määrä arvioidaan kuitenkin suhteessa vähäiseksi eikä niillä ennakoida olevan oleellista vaikutusta kaukolämmön kilpailukykyyn. 1

13 3. KAUKOLÄMPÖSEKTORIN MUUTOSTEKIJÄT Kaukolämpösektori on voimakkaassa muutosvaiheessa. Huolimatta vuoden 21 ennätysmyynnistä ja vahvana säilyneistä markkinaosuuksista, on sekä kilpailukykyyn että kysyntään vaikuttamassa tekijöitä, jotka luovat haasteita tuleville vuosille. Kaukolämpösektorin merkittävimpiä muutostekijöitä lähivuosina ovat muun muassa energiapolitiikan tavoitteet päästöjen vähentämiselle ja uusiutuvalle energialle sekä siihen liittyvä energiasektorin sääntely ja veromuutokset, kilpailun kiristyminen, tuotantorakenteen uudistaminen ja siihen liittyvät IED (Industrial Emissions Directive) -investoinnit (kiristyvät NOx-, SO2- ja hiukkaspäästörajat), päästökauppajärjestelmän jatko ja energiatehokkuutta lisäävät rakennusmääräykset. Tämän lisäksi alaan vaikuttavat asumiseen ja väestön ikärakenteeseen vaikuttavat tekijät. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaukolämpöön liittyviä ulkoisia ja sisäisiä muutostekijöitä. Ulkoisia muutostekijöitä Sisäisiä muutostekijöitä Päästöjen vähentäminen ja uusiutuva energia Energiatehokkuus/ rakentamismääräykset Päästökauppa ja päästöoikeuksien määrä Polttoaineidenhinta- ja kustannusvaihtelut Energiasektorin sääntely IED -investoinnit Ilmaston lämpeneminen Ennätysmyynti 35,8 TWh vuonna 21 Myynti säilyy vahvana myös lähitulevaisuudessa Lämmitysmarkkinoiden markkinaosuus säilynyt noin 5 prosentissa Uudiskohteet 55 % (lämmitetty rakennustilavuus) Kerrostalot yli 95% Uudet omakotitalot 15 % Kilpailukyky heikentynyt veroratkaisujen myötä Asema silti vahva tiiviisti rakennettavilla alueilla Asiantuntijat tunnistavat kaukolämmön yhteistuotannon hyvät puolet kuluttajien silmissä maine heikentynyt Maalämpö kasvattanut suosiotaan ja se mielletään moderniksi ratkaisuksi Yksittäisiä verkosta irtaantumisia Tuotantoinvestoinnit Omistajapolitiikka Uudet asuinalueet tuovat kasvua Hybridijärjestelmät Kilpailun lisääntyminen tuo muutostarvetta Hinnoittelu Teollisuustuotannon jatkuvuus Kuva 12 Kaukolämpösektorin muutostekijöitä 3.1 Kilpailun lisääntyminen Lämmitysmarkkinoilla on kaukolämpö kohdannut viime vuosina entistä kovempaa kilpailua. Olemassa olevista kaukolämpöverkoista on tapahtunut muutamia verkosta irtaantumisia, joissa yksittäiset kuluttajat ovat vaihtaneet esimerkiksi maalämmölle. Kyseiset kohteet ovat saaneet suhteessa erittäin paljon julkisuutta ja yhdessä energiaverojen korotuksista pääasiassa johtuneiden kaukolämmön hinnannostojen kanssa kaukolämmön asemasta on keskusteltu taloyhtiöissä ympäri Suomen. Kilpailun lisääntyminen näkyy erityisesti uusilla asuinalueilla, joissa pohditaan millä lämmitysjärjestelmällä/järjestelmillä alueen energiantarve tullaan kattamaan. Tällöin korostuu 11

14 kilpailukykytekijöiden lisäksi myös muut arvot, kuten soveltuvuus alueelle, palvelun luotettavuus, yrityskuva ja päästövaikutukset. Lämmitysmarkkinoilla kaukolämmön suurimmaksi haastajaksi on viime vuosien kuluessa noussut erityisesti maalämpö. Maalämpöjärjestelmät perustuvat maaperään, kallioon tai veteen varastoituneen lämmön siirtoon lämpöpumpun avulla rakennusten lämmitykseen. Järjestelmälle on ominaista korkeahko investointi ja suhteessa edulliset sähköön perustuvat käyttökustannukset. Maalämmön kilpailukyky onkin voimakkaasti sidoksissa investointiin ja sähkön hintakehitykseen. Kilpailukykyä on tarkasteltu tarkemmin selvityksen kilpailukykyosiossa. Maalämmön etuna on sen mielikuva uusiutuvaa energiaa hyödyntävänä lähes päästöttömänä lämmitysmuotona. Maalämmöstä lasketaan uusiutuvaksi energiaksi sen hyötylämpö eli syntynyt lämpö vähennettynä sähkön kulutuksella. Käytännössä siis noin 7 % lämmöstä lasketaan suoraan uusiutuvaksi, lisäksi kuluttajan ostaessa vihreätä päästötöntä sähköä, on järjestelmä helposti miellettävissä päästöttömäksi. Maalämmön ympäristöystävällisyys on vahvasti sidoksissa siihen, mitkä ovat sen käyttämän sähkön ympäristövaikutukset. Maalämmön lisäksi myös erilaiset hybridijärjestelmät, joissa yhdistetään aurinkolämpöä/sähköä, lämpöpumppuja tai esimerkiksi pellettilämmitystä, ovat kasvattaneet suosiotaan ja ne mielletään maalämmön tapaan moderneiksi lämmitysjärjestelmiksi. Kaukolämmön päästöt ja uusiutuvuus riippuu siitä, miten myytävä kaukolämpö on tuotettu. Toisin kuin sähkön kohdalla, kaukolämpöverkot eivät ole maanlaajuisesti yhteydessä toisiinsa vaan verkosto on aina paikallinen tai enintään alueellinen järjestelmä. Näin ollen kaukolämpöä ei tulisikaan välttämättä tarkastella kokonaisuutena vaan arvioida vaikutuksia aina paikallisesti ja käytettyyn tuotantorakenteeseen perustuen. Mikäli lämpö tuotetaan pääasiassa puuperäisillä polttoaineilla, on päästövaikutukset erittäin alhaiset. Suuri osa kaukolämmön tuotannosta kuitenkin perustuu fossiilisiin polttoaineisiin ja turpeeseen, mikä nostaa keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä ja heikentää mielikuvaa uusiutuvuudesta. Kaukolämmön hiilidioksidipäästövaikutukset eivät kuitenkaan ole yksiselitteiset suhteessa esimerkiksi maalämpöön, sillä avainasemassa on se, miten kaukolämmön yhteydessä tuotettu sähkö (kaukolämpö sähkön- ja lämmön yhteistuotannossa) ja toisaalta kulutettu sähkö (sähköön perustuvat lämmitysjärjestelmät ml. maalämpö) tarkastellaan päästölaskelmassa. Laskentatavasta riippuen tulokset voivat poiketa merkittävästikin toisistaan. Eroavaisuudet syntyvät pääasiassa siitä mitä ominaispäästökerrointa sovelletaan kulutetulle lämmityssähkölle (ostosähkö) ja miten sähkön ja lämmön yhteistuotannossa päästöt jaetaan lämmön ja sähkön kesken. Lämpömarkkinoilla ei ole yksiselitteistä ja kaikkien osapuolten hyväksymää laskentatapaa, mikä näkyy kuluttajille ristiriitaisena viestinä, jossa korostuu mielikuvien merkitys. Suomen energiapolitiikan yhtenä keskeisistä tavoitteista on energiatuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen. Kaukolämpösektorilla tämä muutos perustuu pääasiassa puupolttoaineiden polttoaineosuuden kasvattamiseen painottuen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Samalla vaikutus korostuu myös yhteistuotantosähkön kautta sähköntuotantoon. Sähköntuotannossa päästöjen vähentäminen perustuu yhteistuotantosähkön lisäksi voimakkaimmin lisäydinvoimaan ja tuulivoimaan. Sekä kaukolämpö että sähkölämmitteiset järjestelmät kehittyvät siis tulevaisuudessa kohti vähäpäästöisempää tuotantoa. Näin ollen lämmitystavan valintojen vaikutukset tullaankin arvioimaan usein paikallisesti useiden eri tekijöiden summana. Kilpailun lisääntyminen kaukolämpösektorilla tarkoittaa kuitenkin sitä, että yhtiöiden on kehitettävä toimintojaan ja toimittava aktiivisesti sekä myynnin että muun palvelun suhteen. 12

15 3.2 Päästökauppa ja verotus Kaukolämpösektori, kuten muukin energiatuotanto, on ollut kuluneella päästökauppakaudella (ns. Kioto-kausi ) oikeutettu tiettyyn, historialliseen tuotantoon perustuvaan määrään ilmaisia päästöoikeuksia. Käytännössä päästöoikeuksia on myönnetty lähes tarvetta vastaava määrä, varsinkin kun laitokset ovat samalla pyrkineet vähentämään päästöjään. Vuoden 213 alusta alkavalla uudella päästökauppakaudella (213-22) kaukolämpösektorille myönnettäviä päästöoikeuksia tullaan merkittävästi leikkaamaan. Kun vuonna 213 noin 8 % kaukolämmölle myönnettävistä päästöoikeuksista jaetaan ilmaiseksi, tulee määrä alenemaan lineaarisesti ollen 3 % vuonna 22 ja loppuen kokonaan vuonna 227. Sähkön tuotannolle (ml. yhteistuotantosähkö) ei myönnetä ilmaisia päästöoikeuksia lainkaan vuodesta 213 alkaen. Yksityisille kotitalouksille myydyn kaukolämmön osalta voi ilmaisia päästöoikeuksia saada kuitenkin enemmän kuin mitä lämmöntuotannonvertailuarvoon perustuva laskenta antaisi. Tätä varten on kehitetty oma menetelmä, joka mukauttaa päästöoikeuksien määrää, mikäli alustava vuotuinen päästöoikeuksien määrä (maakaasuun perustuva laskenta) kyseisenä päästökauppavuotena on alhaisempi kuin vuotuiset historialliset mediaanipäästöt vuosina Näiden niin sanottujen lisäoikeuksien määrä vähenee kuitenkin asteittain päästökauppakaudella, koska laskenta ottaa huomioon vain 9 % historiallisten päästöjen mediaanista (25-28) vuonna 214 ja vähenee 1 prosentilla seuraavina vuosina. Tämä tarkoittaa, että suurin etu saadaan uuden päästökauppakauden alkuvuosina. /t CO Kuva 13 Päästöoikeuksien hintakehitys, /t CO2 Kaukolämmön benchmark-arvona käytetään,623 oikeutta/gj kl (=,22428 t/mwh kl ). Tämä vastaa maakaasulla 9 %:n hyötysuhteella tuotettua lämpöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaukolämpötuotannon pohjautuessa korkean CO 2 -päästökertoimen omaavaan turpeeseen tai hiileen, nousee päästökauppaan liittyvät kustannukset voimakkaimmin. Kustannusten nousu tulee arvioituna päästöoikeuksien hintatason kohoamisen ja asteittain vähenevien myönnettävien päästöoikeuksien myötä. 13

16 Euroopan laajuisen päästökaupan perusajatuksena on se, että päästöjen leikkaus tapahtuisi siellä missä se olisi kustannustehokkainta. Periaatteessa tämä tarkoittaa sitä, että päästökauppaan kuuluvan toimijan tavoitteet ovat Euroopan laajuisia ja sektorille tulevien ohjauskeinojen tulisi perustua yhteisiin sopimuksiin. Käytännössä päästökaupan piiriin kuuluvaa toimintaa ohjataan edelleen voimakkaasti kansallisten toimien, kuten muun muassa verotuksen kautta. Suomen energiaverotus uudistui vuoden 211 alusta. Uudistus toteutettiin korottomalla kaikkien energiatuotteiden verotasoja lukuun ottamatta liikenteen polttoaineita. Energiaveroja korotettiin yhteensä 7 miljoonaa euroa vuositasolla. Samanaikaisesti energiaverotuksessa siirryttiin ympäristöohjausta korostavaan energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 211 alun veromuutos. Taulukko 2 Polttoaineiden verot lämmöntuotannossa, /MWh 21 Verot alkaen Muutos verot Energia- CO2-vero Huoltovarsisältövero Yhteensä 21 -> CHP* LK muusmaksu CHP* LK CHP* LK /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh Maakaasu , 6,1 9, 4, 6, ,1 5,5 3, 5,9,8 8,6 11,5 6,5 9, ,7 1,8 13,7 8,7 11,6 POR 5,9 7,7 4,3 8,5,25 12,2 16,4 6,3 1,5 POK 8,7 1,4 4, 8,,35 14,7 18,7 6, 1, Hiili 7,3 7,7 5,1 1,2,17 13, 18,1 5,7 1,8 Turve ,9 1, ,9 3,9 2,9 3,9 Puu, Sähkövero (veroluokka I) 8,8 17, 8,2 * Yhteistuotannossa (CHP) hiilidioksidikomponentti on 5% lämpökeskusten (LK) verosta Vuoden 211 alusta voimaan tulleet uudet energiaverot heikensivät merkittävästi kaukolämmön kilpailukykyä erityisesti maakaasun, öljyn ja kivihiilen osalta. Yhdistettyä sähkön ja lämmöntuotantoa verotus tukee siten, että siihen perustuvalle lämmöntuotannolle kohdistetaan puolet hiilidioksidiverosta ja vero lasketaan kertomalla veronalaisilla polttoaineilla tuotettu lämpö kertoimella,9. Verojen vaikutusta on tarkasteltu tarkemmin työn kilpailukykyosiossa. Sekä päästökaupan että energiaverotuksen näkökulmasta kaukolämpösektorille kohdistuva ohjaus tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin suosimaan alhaisia päästöjä ja uusiutuvaa energiaa. Eri yhtiöillä on kuitenkin vaihtelevat mahdollisuudet muuttaa tuotantorakennettaan lyhyellä aikavälillä kohti tätä suuntausta. Tuotantoon liittyvät investoinnit ovat luonteeltaan pitkäaikaisia ja ne ovat tehty vallitsevassa markkinatilanteessa ja silloista parasta markkinanäkemystä edustaen. Energiateollisuuden visiossa (Haasteista mahdollisuuksia sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle 25, Energiateollisuus ry 21) on tavoitteena hiilineutraali sähkön ja kaukolämmön tuotanto vuoteen 25. Visiossa todetaan, että vuonna 25 nykyisistä ja rakenteilla olevista voimalaitoksista on käytössä vain jo rakennettu vesivoima ja rakenteilla oleva ydinvoimalaitosyksikkö eli tulevissa korvausinvestoinnissa on mahdollisuus siirtyä asteittain kohti hiilineutraalisuutta. Selvityksessä peräänkuulutetaankin pitkäjänteistä ja johdonmukaista energiapolitiikka tavoitteen saavuttamiseksi. Toimijan näkökulmasta vero- ja tukipolitiikan ratkaisut eivät saisi johtaa ennenaikaisiin muutoksiin tuotantorakenteessa ja täten aiheuttaa kohtuutonta taloudellista menetystä toimijalle tai loppukädessä asiakkaille. 14

17 3.3 IE-direktiivi Tuotantorakenteen korvausinvestoinnit tulevat ajankohtaiseksi viimeistään vanhan tuotantoyksikön lähestyessä käyttöikänsä loppua. Ennenaikaisiin investointeihin saattaa ajaa merkittävät muutokset kilpailukyvyssä tai kysynnässä. Lisäksi painetta saattaa kohdistua esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle tai uusiutuvalle energialle asetettujen tavoitteiden kautta. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi energiasektorilla pyritään vähentämään myös rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöjä. Vuoden 211 alussa ( ) Euroopassa tuli voimaan teollisuuspäästöjen (Industrial Emissions) IE-direktiivi, joka korvaa mm. suurten polttolaitosten direktiivin (LCP) ja jätteenpolttodirektiivin (WID). Direktiivin myötä energiatuotannon typpi-, rikkija hiukkaspäästöille tulee uudet päästörajat nykyisille laitoksille vuoden 216 alusta. Päästöraja-arvoina sovelletaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mukaisia päästötasoja, joista voidaan erityistapauksissa poiketa, mutta direktiivissä esitettyä takarajaa ei saa ylittää. Komission esitys IE-direktiiviksi Direktiivin voimaantulo DL ( ) sitoutuminen määräaikaispoikkeukseen DL ( ) kansallinen siirtymäsuunnitelma Määräaikaispoikkeus (käyttöaika 17 5 h aikavälillä ) Kansallinen siirtymäsuunnitelma vanhoille laitoksille** vuotta Nykyiset/uudet laitokset * Direktiivi kansalliseen lainsäädäntöön mennessä Uudet päästörajat voimaan nykyisille laitoksille Siirtymäaika kaukolämpölaitoksille ( 2MW pa )** aikavälillä * Laitoksille, joille on myönnetty lupa ennen , sovelletaan IED päästörajoja nykyisille laitoksille (tai lupahakemus jätetty ennen ja laitoksen toiminta käynnistyy viimeistään ). Muutoin sovelletaan IED päästörajoja uusille laitoksille, jotka ovat tiukempia ja tulevat siis voimaan ** Polttolaitokset joille myönnetty lupa ennen , tai joiden lupahakemus toimitettu ennen em. ajankohtaa ja laitos aloittanut toimintansa mennessä Kuva 14 IE-direktiivin aikataulu Kokonaisuutena teollisuuspäästöjen direktiivi aiheuttaa satojen miljoonien investointitarpeet suomalaiselle energiateollisuudelle. Typenoksidipäästöjen osalta valtaosa kustannuksista muodostuu katalyyttilaitteistojen (SCR) hankkimisesta. Katalyyttejä joudutaan hankkimaan lähes kaikkiin hiiliyksiköihin, osaan öljykattiloista ja joihinkin turvetta käyttäviin yksiköihin. Rikkidioksidipäästöjen osalta valtaosa kustannuksista muodostuu investoinneista hiililaitosten uusiin rikinpoistolaitteistoihin sekä pienemmässä määrin turpeen ja raskaan polttoöljyn rikkipäästöjen vähentämisestä. Hiukkaspäästöjen osalta valtaosa kustannuksista muodostuu investoinneista uusiin hiukkaserottimiin tai nykyisten erottimien parantamisesta kiinteän polttoaineen laitoksissa. Direktiiviehdotus sisältää joustomahdollisuuden, jossa laitokset sitoutuisivat enintään 17 5 tunnin käyttöön 8 vuoden aikana vuosina , jolloin laitosten tulee noudattaa nykyisen LCP-direktiivin raja-arvoja. Mikäli laitos tämän jälkeen haluaa jatkaa toimintaansa, tulee sen noudattaa uusien laitosten päästöraja-arvoja, jotka ovat selvästi olemassa olevien laitosten rajoja tiukempia. 15

18 Direktiivi sisältää pienille ja keskisuurille kaukolämpölaitoksille siirtymäajan uusien päästörajojen soveltamisessa. Polttoaineteholtaan enintään 2 MW:n laitokset saavat noudattaa nykyisen LCP-direktiivin päästörajoja vuoden 223 loppuun saakka edellyttäen, että laitos on luvitettu viimeistään marraskuussa 22 ja vähintään 5 % laitoksen hyötylämmöntuotannosta toimitetaan julkiseen kaukolämpöverkkoon. 2 MW:n kokoraja tarkoittaa samassa ulkopiipussa olevien yksiköiden yhteistehoa, ei yksittäisen kattilan tehoa. Kaukolämpölaitosten joustomahdollisuus ei pienennä laitosten investointitarvetta, ellei laitos siirtymäajan lopuksi lopeta toimintaansa tai samassa kohteessa tehtävien muiden tuotantolaitosinvestointien myötä siirry ajojärjestyksessä myöhäisemmäksi ja pääse vähän käyvien laitosten lievempien päästörajojen piiriin (ellei siinä ryhmässä jo ole). Kaukolämmön etuna on se, että lämmöntuotannon keskittäminen kiinteistökohtaista lämmitystä kertaluokkaisesti suurempiin yksiköihin mahdollistaa tehokkaan savukaasun puhdistuksen sekä korkeiden savupiippujen rakentamisen, jolloin päästöt ovat alhaiset ja vaikutukset väestöön pienet. IE -direktiivin soveltamisen myötä tämä vaikutus korostuu entisestään. 3.4 Energiatehokkuus ja rakentamismääräykset Kaukolämmön kysyntään tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan voimakkaasti kiristyneet vaatimukset rakennusten energiatehokkuudelle. Rakennusten ominaislämmönkulutusta ohjaa Suomessa EU:n uudistettu direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta (voimaan ) ja Ympäristöministeriön antamat uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset. Rakentamismääräyksien uudistaminen on osa EU:n rakennusdirektiivin kansallista toimenpanoa EU:n Rakennusdirektiivi (21/31/EU) EU:n uudistettu Rakennusdirektiivi muuttaa rakentamista koko EU:n alueella. Direktiivin mukaan uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 22 loppuun mennessä ja julkisia rakennuksia vaatimus koskee jo vuoden 219 alusta. Nollaenergiatalo tuottaa uusiutuvaa energiaa siirrettäväksi verkostoihin yhtä paljon kuin talo käyttää verkosta energiaa. Lähes nollaenergiatalossa taas rakennuksen energiantarpeesta merkittävä osa katetaan talossa tai sen läheisyydessä tuotetulla uusiutuvalla energialla. Myös korjausrakentamiselle on asetettava kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäisen rakennuksen korjaamisessa rakennusosien ja lämmitysratkaisuiden on oltava energiatehokkuudeltaan määräysten mukaisia. Kun olemassa oleviin rakennuksiin tehdään laajamittaisia korjauksia, direktiivin mukaan rakennuksen tai sen korjatun osan energiatehokkuutta tulee parantaa siten, että ne täyttävät EU:n vahvistamat energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset sikäli kuin tämä on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Vaatimuksia sovelletaan korjattuun rakennukseen tai rakennuksen osaan kokonaisuudessaan. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti vaatimuksia voidaan soveltaa korjattuihin rakennusosiin. Direktiivin mukaan laajamittaisella korjauksella tarkoitetaan rakennuksen korjausta, jossa rakennuksen vaippaan tai rakennuksen teknisiin järjestelmiin liittyvien korjausten kokonaiskustannukset ovat yli 25 prosenttia rakennuksen arvosta, rakennusmaan arvo pois lukien tai korjaus koskee yli 25:tä prosenttia rakennuksen vaipan pinta-alasta. Jäsenvaltiot voivat valita kumpaa vaihtoehtoa ne tulevat soveltamaan Suomen rakentamismääräykset (Ympäristöministeriö ) Suomen uudet rakentamismääräykset tulevat voimaan Rakentamismääräysten uudistuksella halutaan ohjata sekä energiansäästöön että päästöjen vähentämiseen. 16

19 Määräysten taso tarkoittaa keskimäärin 2 prosentin tiukennusta nykyisten määräysten vaatimaan energiatehokkuuteen. Määräykset koskevat vain uudisrakentamista ja niiden tuoma keskeinen muutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla. E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Pientalojen E-luvun yläraja riippuu lisäksi pinta-alasta: vaatimukset ovat lievemmät pienille pientaloille. E-luvun laskemisen mahdollistaa se, että eri energiamuodoille on annettu kertoimet, jotka kuvaavat luonnonvarojen käyttöä. Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat käyttämään kaukolämpöä, maalämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä, kuten pellettiä ja aurinkoenergiaa. E-luku saadaan laskemalla yhteen kaikki ostoenergian ja energiamuotojen kertoimien tulot energiamuodoittain. Energiamuotojen kertoimet ovat seuraavat: Sähkö 1,7 Kaukolämpö,7 Maalämpö,7 (laskennallinen, kun COP 2,5. COP -arvo kertoo kuinka monta lämpöyksikköä saadaan tuotettua sähköyksikköä kohden. Tyypillisesti patterilämmityksessä 2,5 ja matalamman lämpötilatason lattialämmityksessä 3,) Kaukojäähdytys,4 Fossiiliset polttoaineet 1, Rakennuksissa käytettävät uusiutuvat polttoaineet,5 Kokonaisenergiatarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, eli siinä otetaan huomioon lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, valaistus ja lämmin vesi. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 212 rakennusmääräysten mukaiset E-luvut eri rakennustyypeille, joita uudisrakennus ei saa ylittää. Taulukko 3 Rakennusmääräykset 212 Ominaislämmönkulutus, kwh/m 2 Rakennuksen kokonaisenergian kulutus Pientalo A netto <12 m 2 12 m 2 A netto 15 m 2 15 m 2 A netto 6 m 2 A netto >6 m 2 Hirsitalo A netto <12 m 2 12 m 2 A netto 15 m 2 15 m 2 A netto 6 m 2 A netto >6 m 2 Rivi- ja ketjutalo 15 Asuinkerrostalot 13 Toimistorakennus 17 Liikerakennus ,4* A netto 173-,7* A netto ,4* A netto 198-,7* A netto 155 Majoitusliikerakennus 24 Opetusrakennus ja päiväkoti 17 Liikuntahalli 17 Sairaala 45 Muut rakennukset ja tilapäisrakennukset E-luku on laskettava, mutta sille ei ole vaatimusta 17

20 Tulevaisuudessa määräykset kiristyvät entisestään, sillä uusien rakennusten tulee energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti olla vuodesta 221 alkaen lähes nollaenergiarakennuksia. Rakentamismääräysluonnoksessa oli mukana vaatimus uusiutuvan omavaraisenergian käytöstä. Uusiutuvan omavaraisenergian määrän tai uusiutuvilla polttoaineilla tuotetun energian määrän piti määräysluonnoksen mukaan olla vähintään 25 % verrattuna rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon lämmityksen energian nettotarpeeseen. Uusiutuvaa omavaraisenergiaa koskeva velvoite ei koskenut kaukolämmityskohteita eikä lämpöpumppuja mikäli niiden lämpökerroin on riittävä. Uusiutuvaa omavaraisenergiaa koskeva vaatimus siirrettiin seuraavaan määräysuudistukseen, joka on odotettavissa vuonna 215. Kaukolämmön kannalta rakentamismääräykset tulevat vähentämään uudiskohteissa tilojen lämmitykseen kuluvan energian kulutusta kasvaneiden energiatehokkuusvaatimusten myötä. Pidemmällä aikavälillä myös korjausrakentamiseen suunnitellut tehostamistoimet näkyvät kysynnän vähenemisenä. Ala on arvioinut, että määräykset saattavat johtaa myös kaukolämmön kannalta osittain myönteiseen kehitykseen. Esimerkiksi kosteissa tiloissa yleisen sähköön perustuvan lattialämmityksen on arvioitu siirtyvän kaukolämmitteiseksi uusissa kaukolämmitettävissä rakennuksissa kun siirrytään tarkastelemaan talon kokonaisenergiankulutusta. Vaatimus uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja lähes nollaenergiaratkaisuista lisännee erilaisten hybridijärjestelmien suosiota erityisesti muilla lämmitysmuodoilla. Kaukolämmön haasteena on, että kuinka pitää kaukolämpö kiinnostavana lämmitysratkaisuna, mikäli rakennuttajien ja tutkimus- ja kehitystoiminnan painopiste siirtyy voimakkaasti uusien hybridiratkaisujen kehittämiseen ja markkinoille tuontiin. Tämän vuoksi myös kaukolämpöalan ja kaukolämpöyhtiöiden tulisi arvioida oma asemansa ja mahdollisuutensa eri lämmitystapavalintojen toimikentässä. 3.5 Hybridijärjestelmät Hybridijärjestelmällä voidaan ymmärtää lämmitysratkaisuja, jotka perustuvat usean eri järjestelmän yhdistämiseen. Esimerkkinä voi olla esimerkiksi se, että talon kesäaikainen lämpimän vedentarve perustuu aurinkoenergiaan ja talvella lämmitys hoidetaan sähköllä. Vastaavasti järjestelmä voi sisältää ilmavesilämpöpumpun, aurinkosähkön ja pellettilämmityksen komponentteja. Tyypillisesti hybridijärjestelmät soveltuvat korkeiden energiakustannusten kohteisiin, kuten sähkö- ja öljylämmityksen yhteyteen. Edullisemman lämmön kohteissa, kuten pellettilämpö, maalämpö ja kaukolämpö, lisäinvestoinnille ei välttämättä löydy taloudellisia perusteita. Toisaalta uusiutuviin energialähteisiin ja vähäpäästöisempiin ratkaisuihin siirtymisen taustalla ei välttämättä aina ole pelkästään taloudelliset perusteet. Hybridijärjestelmillä voidaan päästä lämmityksessä kilpailukykyisiin ratkaisuihin, mutta niihin perustuva sähköntuotanto vaatii usein erillistä tukea. Laskennallinen nollaenergiatalo voi tuottaa aurinkosähköä kulutuksensa verran vuoden sisällä, mutta mikäli sähköä ei voida varastoida, täytyy suuri osa sähköstä syöttää verkkoon ja ostaa vastaavasti sähköä tilalle suuremman kulutuksen aikana. Aurinkosähkön tuotantokustannus on keskimäärinkin yli viisinkertainen sähkön pörssihintaan verrattuna. Verkkoyhtiöt eivät yleensä hyvitä pientuotannon verkkoon syötöstä eikä Suomessa ole tuotannolle erillistä tukea. Tämän johdosta tuotannon ollessa omaa kulutusta suurempaa, heikkenee aurinkosähköjärjestelmän kannattavuus. Aurinkosähköjärjestelmissä kulutukseen sopiva mitoitus onkin erittäin tärkeää, mikä perustelee niiden käyttöä suuremmissa jäähdytystarvetta vaativissa kohteissa. Kaukolämmön kannalta hybridijärjestelmien vaikutuksen voi jakaa olemassa olevan kaukolämpökohteen muutokseen tai uudiskohteisiin. 18

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen muutokset Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen taustaa Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Esityksen sisältö Uudet energiamääräykset 2012 Ekosuunnittelulain muutos Uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA. Etelä-Savon Energia Oy - Loppuraportti Pöyry Management Consulting Oy 30.6.

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA. Etelä-Savon Energia Oy - Loppuraportti Pöyry Management Consulting Oy 30.6. KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Etelä-Savon Energia Oy - Loppuraportti Pöyry Management Consulting Oy 30.6.2011 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Kaukolämmön nykytila Mikkelissä 3. Toimintaympäristön

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen 22/11/2011 2 2012 uudet energiamääräykset Koskee vain uudisrakennuksia 22/11/2011 3 Miksi uudistus? Rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot