KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA. Työ- ja elinkeinoministeriö Energiateollisuus ry. Loppuraportti 26.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA. Työ- ja elinkeinoministeriö Energiateollisuus ry. Loppuraportti 26."

Transkriptio

1 KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Työ- ja elinkeinoministeriö Energiateollisuus ry Loppuraportti 26. elokuuta 211 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY, 52A14971

2 Yhteystiedot Pöyry Management Consulting Oy Jaakonkatu 3 FI-1621 Vantaa Finland Y-tunnus Puh Faksi Copyright Pöyry Management Consulting Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 SISÄLTÖ 1. TAUSTA 2 2. KAUKOLÄMMÖN NYKYTILA-ANALYYSI Kaukolämmön tuotanto ja kulutus Kaukolämpöön liittyvä yhteistuotantosähkö 8 3. KAUKOLÄMPÖSEKTORIN MUUTOSTEKIJÄT Kilpailun lisääntyminen Päästökauppa ja verotus IE-direktiivi Energiatehokkuus ja rakentamismääräykset Hybridijärjestelmät Kaukolämmön sääntely KAUKOLÄMMÖN KILPAILUKYKY Kaukolämmön tuotantokustannuksen ja hinnan kehitys vuoteen Uudiskohteet Nykyinen rakennuskanta Yhteenveto kilpailukyvystä KAUKOLÄMMÖN KYSYNTÄ Rakennuskanta Kaukolämmön osuus rakennusten lämmitysmuotona Rakennusten ominaislämmönkulutus Ilmaston lämpeneminen Yhteenveto kysyntäennusteen oletuksista Kaukolämmön kysyntäennusteet KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA YHTEENVETO 54 LIITTEET I ERI LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KUSTANNUKSET II PIEN- JA TOIMISTOTALOJEN KILPAILUKYKY UUDISRAKENTAMISESSA - TULOKSET 1

4 1. TAUSTA Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä on perinteisesti tunnustettu korkealle ja se on osoittautunut Suomen kylmässä ilmastoalassa toimintavarmaksi ja luotettavaksi lämmitysmuodoksi. Kaukolämmön etuina on yleisesti tunnistettu yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon hyvä hyötysuhde, alhaiset tuotannon lähipäästöt ja käyttäjäystävällisyys. Kaukolämmityksellä on merkittävä asema kiinteistöjen lämmityksessä Suomessa, sillä noin puolet asuin- ja palvelurakennusten lämmitystarpeesta hoidetaan kaukolämmöllä. Lisäksi Suomen sähkön tuotannosta noin 2 % ja noin 25 % huippukuormanaikaisesta yhtäaikaisesti käytettävissä olevasta sähköntuotantokapasiteetista perustuu kaukolämmön yhteistuotantosähköön ja sen tuotantokapasiteettiin. Kaukolämpömarkkinoille on kuitenkin tullut useita tekijöitä, jotka luovat epävarmuutta tulevaisuuden kehityksen suhteen. Vuoden 211 alusta voimaantulleet uudet energiaverot asteittaisine korotuksineen ovat nostaneet tuotantoon liittyviä kustannuksia. Rakennusten energiatehokkuuteen on tullut uusia määräyksiä, jotka vaikuttavat jo lyhyellä aikavälillä uudisrakennusten energiakulutukseen ja pidemmällä aikavälillä myös korjausrakentamiseen. Kilpailu lämmitysmarkkinoilla on kiristynyt ja erityisesti maalämpö- ja erilaiset hybridijärjestelmät ovat olleet näkyvästi esillä ja alkaneet lisätä myös markkinaosuuttaan. Kaukolämmön kysyntään heijastuukin epävarmuuksia, erityisesti uudisrakentamisen mutta myös olemassa olevaan jo liitettyyn rakennuskantaan liittyen. Tätä taustaa vasten Pöyry käynnisti tammikuussa 211 yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiateollisuus ry:n ja useiden kaukolämpöyhtiöiden (kattavuus yli 6 % kaukolämmön myynnistä) kanssa työn, jossa on selvitetty kaukolämmön asemaa Suomen energiajärjestelmässä tulevaisuudessa. Työ on jakaantunut suoritukselta ja raportoinniltaan kahteen osioon: Työn julkisessa (TEM ja Energiateollisuus ry) osiossa kaukolämpösektoria on arvioitu kokonaisvaltaisesti koko maan tasolla kilpailukyvyn ja kysynnän lähtökohdista. Yritysraporteissa, osallistuville yrityksille on analysoitu kaukolämmön kilpailukykyä ja kysyntää heidän omalla toimialueella. Työn suorituksen aikana on järjestetty kaksi osallistuvien tahojen yhteistilaisuutta, joissa ensimmäisessä ( ) keskusteltiin toimintaympäristönmuutoksesta ja työn skenaarioista ja jälkimmäisessä ( ) työn alustavista tuloksista ja niiden merkityksestä kaukolämpösektorille. Tämä raportti toimii työn julkisen osion loppuraporttina. Pöyry kiittää kaikkia työn suoritukseen osallistuneita tahoja. Vantaalla elokuussa 211 2

5 2. KAUKOLÄMMÖN NYKYTILA-ANALYYSI 2.1 Kaukolämmön tuotanto ja kulutus Kaukolämmityksellä on merkittävä asema kiinteistöjen lämmityksessä Suomessa: noin puolet asuin- ja palvelurakennusten lämmitystarpeesta hoidetaan kaukolämmöllä (Kuva 1). Kaukolämmitetyissä taloissa asuu noin 2,6 miljoonaa asukasta. Seuraavaksi suurimmat kiinteistöjen lämmitysmuodot ovat sähkö-, puu- ja öljylämmitys sekä lämpöpumput. Lähde: Tilastokeskus Lämmityksen hyötyenergia, 29 kaukolämpö 49 % maakaasu 1 % raskas polttoöljy 1 % puu 14 % sähkö 18 % kevyt polttoöljy 12 % lämpöpumppu 5 % Kuva 1 Asuin- ja palvelurakennusten lämmitystavat Suomessa (Lähde: Energiateollisuus ry) Kaukolämmitys on merkittävästi yleisempää kaupungeissa ja taajamissa kuin hajaasutusalueilla. Useimmissa suurissa kaupungeissa asukkaista yli 9 % asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Kaukolämmityksen markkinaosuus onkin yli 95 % uusissa asuinkerrostaloissa ja noin 95 % liike- ja toimistorakennuksissa (lämmitetystä rakennustilavuudesta vuonna 29). Markkinaosuuksia on tarkasteltu tarkemmin tämän selvityksen kaukolämmön kysyntää arvioivassa osuudessa. Kaukolämmön etuina ovat hyvä tuotannon hyötysuhde ja alhaiset tuotannon päästöt. Lämmöntuotannon keskittäminen kiinteistökohtaista lämmitystä kertaluokkaisesti suurempiin yksiköihin mahdollistaa tehokkaan savukaasun puhdistuksen sekä korkeiden savupiippujen rakentamisen, jolloin päästöt ovat alhaiset ja vaikutukset väestöön pienet. Samoin pienkäytössä hankalasti käsiteltävien polttoaineiden, kuten metsähakkeen ja turpeen, käyttö mahdollistuu teollisen mittakaavan ansiosta. Vuonna 21 kaukolämmön myynti oli yhteensä 35,8 TWh. Lämpötilakorjattu kulutus oli noin 33 TWh, joka vastaa alan suurinta kulutusta sen historiassa Suomessa. Kulutuksen kehittyminen vuodesta 197 vuoteen 21 on esitetty seuraavassa kuvassa. 3

6 4 TWh Kuva 2 Kaukolämmön lämpötilakorjattu kulutus, TWh (Lähde: Energiateollisuus ry) Kaukolämmön tuotantokapasiteetti ja liittymistehot ovat kasvaneet koko sen olemassa olon ajan Suomessa. Vuonna 21 kaukolämpöön liittyneiden asiakkaiden kokonaisliittymisteho oli yli 17 MW ja kaukolämmön tuotantokapasiteetti yli 2 MW. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaukolämmön tuotantokapasiteetin ja liittymistehon kehittyminen vuosina (1 GW = 1 MW). GW Kaukolämmön tuotantokapasiteetti Asiakkaiden liittymisteho Kuva 3 Kaukolämmön liittymistehon kehittyminen (Lähde: Energiateollisuus ry) Erityisen merkittävä hyöty kaukolämmityksestä saavutetaan, kun kaukolämpö tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Tällöin saavutetaan korkea tuotannon hyötysuhde myös sähkön tuotannossa. Yhteistuotannolla saavutetaan keskimäärin kolmanneksen säästö 4

7 polttoaineiden kulutuksessa verrattuna sähkön ja lämmön erillistuotantoon. Seuraavassa kuvassa on esitetty yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta Suomessa vuodesta 2 vuoteen 21. Vuosina 29 ja 21 yhteistuotannon keskimääräistä alempaa osuutta selittää keskimääräistä kylmemmät talvijaksot, jolloin huippukuorman osuus kasvoi. TWh/a % 76 % 75 % 75 % 76 % 73 % 75 % 74 % 75 % 71 % 71 % Yhteistuotantolämpö Erillistuotantolämpö Kuva 4 Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta (Lähde: Energiateollisuus ry) Yhteistuotannolla tuotetaan keskimäärin noin kolme neljännestä Suomen kaukolämmöstä. Suurissa kaupungeissa yhteistuotannon osuus on usein selvästi suurempi, tyypillisesti noin 9 %. Pienissä kaukolämpöverkoissa yhteistuotantokapasiteetin rakentaminen ei aina ole taloudellisesti kannattavaa ja tuotanto perustuu erilliseen lämmöntuotantoon. Erillistä lämmöntuotantoa tarvitaan kylmään aikaan tuottamaan kaukolämmön huippukuorma sekä varakapasiteetiksi kaukolämpöjärjestelmän peruskuormalaitosten ja jakeluverkon mahdollisia häiriötilanteita varten. Kaukolämmön kokonaistuotantokapasiteetista noin 7 % perustuukin erillisen lämmön tuotannon vara- ja huippulaitoksiin Erillinen lämmöntuotanto Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP) Tuotanto, GWh Tuotantokapasiteetti, MW Kuva 5 Kaukolämmön tuotanto ja tuotantoteho vuonna 28 (Lähde: Energiatilastot, Tilastokeskus) 5

8 Kaukolämpöä tuotetaan Suomessa useilla eri polttoaineilla. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaukolämmön tuotannon jakautuminen polttoaineisiin ja sen kehitys. 1 % 8 % muu uusiutuvat turve 1% 18% 18% 6 % maakaasu 35% 4 % 2 % öljy kivihiili 23% % % Kuva 6 Kaukolämmön tuotannon jakautuminen polttoaineisiin (Lähde: Energiateollisuus ry) Maakaasu on suurin kaukolämmön tuotannon polttoaine, seuraavina ovat kivihiili, turve ja biopolttoaineet. Selvästi kasvavin trendi 2-luvulla on puuperäisillä polttoaineilla, joiden hankinta tukee yhdessä turpeen kanssa myös vahvasti kaukolämpöalueen paikallistaloutta. Myös jätteiden energiahyödyntäminen on kasvussa. Muiden polttoaineiden osuudet ovat pysyneet melko vakaina, mutta fossiilisten polttoaineiden osuudet ovat lievässä laskussa. Kaukolämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden jakauma vaihtelee merkittävästi paikkakunnittain: joillain paikkakunnilla kaukolämmön tuotanto perustuu vain yhteen polttoaineeseen, toisilla taas useaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty tyypillisiä polttoainejakaumia suomalaisissa kaukolämpöverkoissa sekä niiden lukumäärät ja osuudet valtakunnallisesti. Taulukko 1 Kaukolämpöverkkojen tyypilliset polttoainejakautumat ja %-osuudet Suomen kaukolämmön kokonaistuotannossa vuonna 21 Pääpolttoaine Muut merkittävät KL-verkkojen lkm Osuus KL:stä Suurimmat KL-verkot Kivihiili % Turun seutu, Vaasa Maakaasu 1 4 % Lahti Maakaasu % Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Sipoo, Imatra, Nokia, Valkeakoski Hiili 3 37 % Helsinki, Espoo, Vantaa Turve/puu 2 9 % Tampere, Hämeenlinna Turve/puu % Oulu, Kuopio, Joensuu, Lappeenranta, Seinäjoki, Savonlinna, Kokkola, Forssa, Iisalmi, Tammisaari, Ylivieska, Kemi, Kemijärvi, Kankaanpää, Kurikka, Lapua, Nurmijärvi, Lieksa Hiili % Jyväskylä, Pori, Mikkeli, Rovaniemi, Kajaani, Varkaus, Pieksämäki, Salo, Heinola Maakaasu 6 5 % Kotka, Kouvola, Porvoo, Kerava Öljy - 16,4 % Uusikaupunki Muu % Riihimäki, Raahe 6

9 Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet vuonna 29, GWh Kivihiili Maakaasu Öljy Turve Puu Muut_biomassat Muu Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Kanta-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Satakunta Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Kymenlaakso Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Ahvenanmaa Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Lappi Kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet vuonna 29, GWh Kivihiili Maakaasu Öljy Turve Puu Muut_biomassat Muu Kuva 7 Kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet maakunnittain vuonna 29 7

10 2.2 Kaukolämpöön liittyvä yhteistuotantosähkö Kaukolämmön yhteydessä tuotettavalla yhteistuotantosähköllä on merkittävä osuus koko Suomen sähkön hankinnasta ja kapasiteetista. Suomen voimalaitosten yhteenlaskettu nimellissähköteho on noin 17 MW. Tästä kaukolämmön lämmitysvoimalaitosten osuus on lähes 41 MW, mikä vastaa 24 %:a. Kulutushuipun aikana yhtäaikaisesti käytettävissä olevan kapasiteetin määrä on arviolta 131 MW. Tästä lämmitysvoimalaitosten osuus on 335 MW, mikä vastaa 26 %:a. Kaukolämpöön liittyvän yhteistuotantokapasiteetti vastaa siis neljännestä koko Suomen sähköntuotantokapasiteetista. Vuotuisesta sähkön tuotannosta kaukolämpöyhteistuotannon osuus oli vuosina keskimäärin 2 % (tuotanto keskimäärin 15,2 TWh). Vastaava osuus sähkön kulutuksesta (sähkön nettotuonti huomioiden) oli noin 18 %. 9 8 Sähköntuotanto, TWh/a % 19 % 2 % 22 % 23 % Lauhdetuotanto CHP -Teollisuus CHP -Kaukolämpö Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kuva 8 Kaukolämmön yhteistuotantosähkön osuus Suomen sähkön tuotannosta 26-21, % Vuonna 21 kaukolämpöön liittyvän yhteistuotantosähkön tuotanto oli 17,4 TWh. Sähkön tuotanto painottuu talvikuukausille, jolloin myös kulutus on korkeimmillaan. Kaukolämmön yhteistuotantosähköstä yli 6 % tuotetaan marras-maaliskuussa. Kaukolämmön lämmitystarpeen huippukuorma perustuu lämmityskaudella pääasiassa erilliseen lämmöntuotantoon, jolloin yhteistuotantosähkö ei enää kasva suhteessa lämmitystarpeeseen. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaukolämpöön liittyvän yhteistuotantosähkön kuukausittainen tuotanto vuosien 25 ja 21 keskiarvoina. 8

11 Kaukolämmön yhteistuotantosähkö, GWhe elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu Kuva 9 Kaukolämpöön liittyvän yhteistuotantosähkön kuukausittainen tuotanto vuosien keskiarvona Kaukolämpöön liittyvän yhteistuotantosähkön tuotantoprofiilin edut korostuvat, kun sitä verrataan sähkölämmitteisten talojen kulutusprofiiliin. Seuraavassa kuvassa on esitetty esimerkkinä pientalon maalämpöpumpun kuukausittainen sähkön kulutus. Noin 75 % pientalokohteen maalämpöpumpun sähkön tarpeesta ajoittuu marras-maaliskuulle. 2 5 Maalämpöpumpun sähkönkulutus, kwhe elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu Kuva 1 Maalämpöpumpun kuukausittainen sähkökulutus pientalokohteessa Suomen sähkön tuotantomuodoista lämmityssähkön (sähkölämmitys/lämpöpumppuratkaisut) kulutusprofiiliin soveltuu erinomaisesti kaukolämmön tuotantoon liittyvä yhteistuotantosähkö. Ydinvoiman tuotanto perustuu tasaiseen pohjakuormaan eikä sen tuotanto juuri jousta kysynnän suhteen. Ydinvoiman lisäksi muuttuvilta tuotantokustannuksiltaan alhaiset tuuli- ja vesivoima ovat voimalaitosten ajojärjestyksessä ennen lämpövoimaa. Tuulivoiman tuotanto on käytännössä suorassa suhteessa tuuliolosuhteisiin ja tehovaihtelut ovat suuria. Vesivoiman tuotantomääriä on mahdollista tietyssä määrin säätää ja se toimiikin pääasiallisesti lyhyen 9

12 aikavälin sähkönkulutuksen tasaajana. Suomessa vesivoimantuotantoa ei voi enää merkittävästi kasvattaa ja se jakautuu tasaisemmin läpi vuoden. Teollisuuden yhteistuotantosähkö perustuu teolliseen tuotantoon ja kulutusta voi käytännössä säätää vain teollista tuotantoa leikkaamalla. Lauhdetuotanto soveltuu myös huipunaikaiseen kulutukseen, mutta sen lisäämisen haittapuolena on huippukapasiteetin ylläpito suhteessa vähäisiin käyttötunteihin. Tuotantovolyymien kannalta erittäin marginaalisen aurinkosähkön tuotanto ajoittuu käytännössä kokonaan lämmityskauden ulkopuolelle. Tämä perustelee kaukolämmön tuotantoon liittyvän yhteistuotantosähkön soveltuvuutta ja merkitystä Suomen sähköjärjestelmässä GWhe Lauhde CHP -Kaukolämpö CHP -Teollisuus Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kulutus 2 1 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 11 Suomen kuukausittainen sähkön tuotanto ja kulutus (keskiarvo 2-21), GWhe Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tuonnilla ja viennillä on mahdollista tasata tuotannon ja kulutuksen eroja. Suomessa sähkön kulutus on ollut viime vuosina tuotantoa suurempaa, tuonnin perustuessa pääosin hankintaan Venäjältä (keskimäärin noin 7 % tuonnista). Tulevaisuudessa Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja Suomessa sähköntuotantokapasiteetin kasvun on arvioitu perustuvan voimakkaasti ydin- ja tuulivoimaan. Pöyryn näkemyksen mukaan Suomi siirtyykin kyseisessä markkinatilanteessa kapasiteettilisäysten myötä asteittain nettotuojasta nettoviejäksi Itämeren alueen sähkömarkkinoilla. Uuden tuotantokapasiteetin kasvu ei vähennä kaukolämmön tuotantoon liittyvän yhteistuotantosähkön kysyntää Suomen markkinoilla, sillä kasvanut kotimainen tuotanto on mahdollista ohjata vientiin Itämeren alueen sähkömarkkinoille. Sähkön hintavaihtelut kuitenkin lisääntyvät ja markkinoilla saattaa esiintyä runsaan tuulivoimatuotannon vallitessa hetkittäisiä myös alle laskennallisen yhteistuotantosähkön tuotantokustannuksen meneviä sähkön markkinahintatasoja. Kokonaisuutena näiden tuntien määrä arvioidaan kuitenkin suhteessa vähäiseksi eikä niillä ennakoida olevan oleellista vaikutusta kaukolämmön kilpailukykyyn. 1

13 3. KAUKOLÄMPÖSEKTORIN MUUTOSTEKIJÄT Kaukolämpösektori on voimakkaassa muutosvaiheessa. Huolimatta vuoden 21 ennätysmyynnistä ja vahvana säilyneistä markkinaosuuksista, on sekä kilpailukykyyn että kysyntään vaikuttamassa tekijöitä, jotka luovat haasteita tuleville vuosille. Kaukolämpösektorin merkittävimpiä muutostekijöitä lähivuosina ovat muun muassa energiapolitiikan tavoitteet päästöjen vähentämiselle ja uusiutuvalle energialle sekä siihen liittyvä energiasektorin sääntely ja veromuutokset, kilpailun kiristyminen, tuotantorakenteen uudistaminen ja siihen liittyvät IED (Industrial Emissions Directive) -investoinnit (kiristyvät NOx-, SO2- ja hiukkaspäästörajat), päästökauppajärjestelmän jatko ja energiatehokkuutta lisäävät rakennusmääräykset. Tämän lisäksi alaan vaikuttavat asumiseen ja väestön ikärakenteeseen vaikuttavat tekijät. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaukolämpöön liittyviä ulkoisia ja sisäisiä muutostekijöitä. Ulkoisia muutostekijöitä Sisäisiä muutostekijöitä Päästöjen vähentäminen ja uusiutuva energia Energiatehokkuus/ rakentamismääräykset Päästökauppa ja päästöoikeuksien määrä Polttoaineidenhinta- ja kustannusvaihtelut Energiasektorin sääntely IED -investoinnit Ilmaston lämpeneminen Ennätysmyynti 35,8 TWh vuonna 21 Myynti säilyy vahvana myös lähitulevaisuudessa Lämmitysmarkkinoiden markkinaosuus säilynyt noin 5 prosentissa Uudiskohteet 55 % (lämmitetty rakennustilavuus) Kerrostalot yli 95% Uudet omakotitalot 15 % Kilpailukyky heikentynyt veroratkaisujen myötä Asema silti vahva tiiviisti rakennettavilla alueilla Asiantuntijat tunnistavat kaukolämmön yhteistuotannon hyvät puolet kuluttajien silmissä maine heikentynyt Maalämpö kasvattanut suosiotaan ja se mielletään moderniksi ratkaisuksi Yksittäisiä verkosta irtaantumisia Tuotantoinvestoinnit Omistajapolitiikka Uudet asuinalueet tuovat kasvua Hybridijärjestelmät Kilpailun lisääntyminen tuo muutostarvetta Hinnoittelu Teollisuustuotannon jatkuvuus Kuva 12 Kaukolämpösektorin muutostekijöitä 3.1 Kilpailun lisääntyminen Lämmitysmarkkinoilla on kaukolämpö kohdannut viime vuosina entistä kovempaa kilpailua. Olemassa olevista kaukolämpöverkoista on tapahtunut muutamia verkosta irtaantumisia, joissa yksittäiset kuluttajat ovat vaihtaneet esimerkiksi maalämmölle. Kyseiset kohteet ovat saaneet suhteessa erittäin paljon julkisuutta ja yhdessä energiaverojen korotuksista pääasiassa johtuneiden kaukolämmön hinnannostojen kanssa kaukolämmön asemasta on keskusteltu taloyhtiöissä ympäri Suomen. Kilpailun lisääntyminen näkyy erityisesti uusilla asuinalueilla, joissa pohditaan millä lämmitysjärjestelmällä/järjestelmillä alueen energiantarve tullaan kattamaan. Tällöin korostuu 11

14 kilpailukykytekijöiden lisäksi myös muut arvot, kuten soveltuvuus alueelle, palvelun luotettavuus, yrityskuva ja päästövaikutukset. Lämmitysmarkkinoilla kaukolämmön suurimmaksi haastajaksi on viime vuosien kuluessa noussut erityisesti maalämpö. Maalämpöjärjestelmät perustuvat maaperään, kallioon tai veteen varastoituneen lämmön siirtoon lämpöpumpun avulla rakennusten lämmitykseen. Järjestelmälle on ominaista korkeahko investointi ja suhteessa edulliset sähköön perustuvat käyttökustannukset. Maalämmön kilpailukyky onkin voimakkaasti sidoksissa investointiin ja sähkön hintakehitykseen. Kilpailukykyä on tarkasteltu tarkemmin selvityksen kilpailukykyosiossa. Maalämmön etuna on sen mielikuva uusiutuvaa energiaa hyödyntävänä lähes päästöttömänä lämmitysmuotona. Maalämmöstä lasketaan uusiutuvaksi energiaksi sen hyötylämpö eli syntynyt lämpö vähennettynä sähkön kulutuksella. Käytännössä siis noin 7 % lämmöstä lasketaan suoraan uusiutuvaksi, lisäksi kuluttajan ostaessa vihreätä päästötöntä sähköä, on järjestelmä helposti miellettävissä päästöttömäksi. Maalämmön ympäristöystävällisyys on vahvasti sidoksissa siihen, mitkä ovat sen käyttämän sähkön ympäristövaikutukset. Maalämmön lisäksi myös erilaiset hybridijärjestelmät, joissa yhdistetään aurinkolämpöä/sähköä, lämpöpumppuja tai esimerkiksi pellettilämmitystä, ovat kasvattaneet suosiotaan ja ne mielletään maalämmön tapaan moderneiksi lämmitysjärjestelmiksi. Kaukolämmön päästöt ja uusiutuvuus riippuu siitä, miten myytävä kaukolämpö on tuotettu. Toisin kuin sähkön kohdalla, kaukolämpöverkot eivät ole maanlaajuisesti yhteydessä toisiinsa vaan verkosto on aina paikallinen tai enintään alueellinen järjestelmä. Näin ollen kaukolämpöä ei tulisikaan välttämättä tarkastella kokonaisuutena vaan arvioida vaikutuksia aina paikallisesti ja käytettyyn tuotantorakenteeseen perustuen. Mikäli lämpö tuotetaan pääasiassa puuperäisillä polttoaineilla, on päästövaikutukset erittäin alhaiset. Suuri osa kaukolämmön tuotannosta kuitenkin perustuu fossiilisiin polttoaineisiin ja turpeeseen, mikä nostaa keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä ja heikentää mielikuvaa uusiutuvuudesta. Kaukolämmön hiilidioksidipäästövaikutukset eivät kuitenkaan ole yksiselitteiset suhteessa esimerkiksi maalämpöön, sillä avainasemassa on se, miten kaukolämmön yhteydessä tuotettu sähkö (kaukolämpö sähkön- ja lämmön yhteistuotannossa) ja toisaalta kulutettu sähkö (sähköön perustuvat lämmitysjärjestelmät ml. maalämpö) tarkastellaan päästölaskelmassa. Laskentatavasta riippuen tulokset voivat poiketa merkittävästikin toisistaan. Eroavaisuudet syntyvät pääasiassa siitä mitä ominaispäästökerrointa sovelletaan kulutetulle lämmityssähkölle (ostosähkö) ja miten sähkön ja lämmön yhteistuotannossa päästöt jaetaan lämmön ja sähkön kesken. Lämpömarkkinoilla ei ole yksiselitteistä ja kaikkien osapuolten hyväksymää laskentatapaa, mikä näkyy kuluttajille ristiriitaisena viestinä, jossa korostuu mielikuvien merkitys. Suomen energiapolitiikan yhtenä keskeisistä tavoitteista on energiatuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen. Kaukolämpösektorilla tämä muutos perustuu pääasiassa puupolttoaineiden polttoaineosuuden kasvattamiseen painottuen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Samalla vaikutus korostuu myös yhteistuotantosähkön kautta sähköntuotantoon. Sähköntuotannossa päästöjen vähentäminen perustuu yhteistuotantosähkön lisäksi voimakkaimmin lisäydinvoimaan ja tuulivoimaan. Sekä kaukolämpö että sähkölämmitteiset järjestelmät kehittyvät siis tulevaisuudessa kohti vähäpäästöisempää tuotantoa. Näin ollen lämmitystavan valintojen vaikutukset tullaankin arvioimaan usein paikallisesti useiden eri tekijöiden summana. Kilpailun lisääntyminen kaukolämpösektorilla tarkoittaa kuitenkin sitä, että yhtiöiden on kehitettävä toimintojaan ja toimittava aktiivisesti sekä myynnin että muun palvelun suhteen. 12

15 3.2 Päästökauppa ja verotus Kaukolämpösektori, kuten muukin energiatuotanto, on ollut kuluneella päästökauppakaudella (ns. Kioto-kausi ) oikeutettu tiettyyn, historialliseen tuotantoon perustuvaan määrään ilmaisia päästöoikeuksia. Käytännössä päästöoikeuksia on myönnetty lähes tarvetta vastaava määrä, varsinkin kun laitokset ovat samalla pyrkineet vähentämään päästöjään. Vuoden 213 alusta alkavalla uudella päästökauppakaudella (213-22) kaukolämpösektorille myönnettäviä päästöoikeuksia tullaan merkittävästi leikkaamaan. Kun vuonna 213 noin 8 % kaukolämmölle myönnettävistä päästöoikeuksista jaetaan ilmaiseksi, tulee määrä alenemaan lineaarisesti ollen 3 % vuonna 22 ja loppuen kokonaan vuonna 227. Sähkön tuotannolle (ml. yhteistuotantosähkö) ei myönnetä ilmaisia päästöoikeuksia lainkaan vuodesta 213 alkaen. Yksityisille kotitalouksille myydyn kaukolämmön osalta voi ilmaisia päästöoikeuksia saada kuitenkin enemmän kuin mitä lämmöntuotannonvertailuarvoon perustuva laskenta antaisi. Tätä varten on kehitetty oma menetelmä, joka mukauttaa päästöoikeuksien määrää, mikäli alustava vuotuinen päästöoikeuksien määrä (maakaasuun perustuva laskenta) kyseisenä päästökauppavuotena on alhaisempi kuin vuotuiset historialliset mediaanipäästöt vuosina Näiden niin sanottujen lisäoikeuksien määrä vähenee kuitenkin asteittain päästökauppakaudella, koska laskenta ottaa huomioon vain 9 % historiallisten päästöjen mediaanista (25-28) vuonna 214 ja vähenee 1 prosentilla seuraavina vuosina. Tämä tarkoittaa, että suurin etu saadaan uuden päästökauppakauden alkuvuosina. /t CO Kuva 13 Päästöoikeuksien hintakehitys, /t CO2 Kaukolämmön benchmark-arvona käytetään,623 oikeutta/gj kl (=,22428 t/mwh kl ). Tämä vastaa maakaasulla 9 %:n hyötysuhteella tuotettua lämpöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaukolämpötuotannon pohjautuessa korkean CO 2 -päästökertoimen omaavaan turpeeseen tai hiileen, nousee päästökauppaan liittyvät kustannukset voimakkaimmin. Kustannusten nousu tulee arvioituna päästöoikeuksien hintatason kohoamisen ja asteittain vähenevien myönnettävien päästöoikeuksien myötä. 13

16 Euroopan laajuisen päästökaupan perusajatuksena on se, että päästöjen leikkaus tapahtuisi siellä missä se olisi kustannustehokkainta. Periaatteessa tämä tarkoittaa sitä, että päästökauppaan kuuluvan toimijan tavoitteet ovat Euroopan laajuisia ja sektorille tulevien ohjauskeinojen tulisi perustua yhteisiin sopimuksiin. Käytännössä päästökaupan piiriin kuuluvaa toimintaa ohjataan edelleen voimakkaasti kansallisten toimien, kuten muun muassa verotuksen kautta. Suomen energiaverotus uudistui vuoden 211 alusta. Uudistus toteutettiin korottomalla kaikkien energiatuotteiden verotasoja lukuun ottamatta liikenteen polttoaineita. Energiaveroja korotettiin yhteensä 7 miljoonaa euroa vuositasolla. Samanaikaisesti energiaverotuksessa siirryttiin ympäristöohjausta korostavaan energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 211 alun veromuutos. Taulukko 2 Polttoaineiden verot lämmöntuotannossa, /MWh 21 Verot alkaen Muutos verot Energia- CO2-vero Huoltovarsisältövero Yhteensä 21 -> CHP* LK muusmaksu CHP* LK CHP* LK /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh Maakaasu , 6,1 9, 4, 6, ,1 5,5 3, 5,9,8 8,6 11,5 6,5 9, ,7 1,8 13,7 8,7 11,6 POR 5,9 7,7 4,3 8,5,25 12,2 16,4 6,3 1,5 POK 8,7 1,4 4, 8,,35 14,7 18,7 6, 1, Hiili 7,3 7,7 5,1 1,2,17 13, 18,1 5,7 1,8 Turve ,9 1, ,9 3,9 2,9 3,9 Puu, Sähkövero (veroluokka I) 8,8 17, 8,2 * Yhteistuotannossa (CHP) hiilidioksidikomponentti on 5% lämpökeskusten (LK) verosta Vuoden 211 alusta voimaan tulleet uudet energiaverot heikensivät merkittävästi kaukolämmön kilpailukykyä erityisesti maakaasun, öljyn ja kivihiilen osalta. Yhdistettyä sähkön ja lämmöntuotantoa verotus tukee siten, että siihen perustuvalle lämmöntuotannolle kohdistetaan puolet hiilidioksidiverosta ja vero lasketaan kertomalla veronalaisilla polttoaineilla tuotettu lämpö kertoimella,9. Verojen vaikutusta on tarkasteltu tarkemmin työn kilpailukykyosiossa. Sekä päästökaupan että energiaverotuksen näkökulmasta kaukolämpösektorille kohdistuva ohjaus tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin suosimaan alhaisia päästöjä ja uusiutuvaa energiaa. Eri yhtiöillä on kuitenkin vaihtelevat mahdollisuudet muuttaa tuotantorakennettaan lyhyellä aikavälillä kohti tätä suuntausta. Tuotantoon liittyvät investoinnit ovat luonteeltaan pitkäaikaisia ja ne ovat tehty vallitsevassa markkinatilanteessa ja silloista parasta markkinanäkemystä edustaen. Energiateollisuuden visiossa (Haasteista mahdollisuuksia sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle 25, Energiateollisuus ry 21) on tavoitteena hiilineutraali sähkön ja kaukolämmön tuotanto vuoteen 25. Visiossa todetaan, että vuonna 25 nykyisistä ja rakenteilla olevista voimalaitoksista on käytössä vain jo rakennettu vesivoima ja rakenteilla oleva ydinvoimalaitosyksikkö eli tulevissa korvausinvestoinnissa on mahdollisuus siirtyä asteittain kohti hiilineutraalisuutta. Selvityksessä peräänkuulutetaankin pitkäjänteistä ja johdonmukaista energiapolitiikka tavoitteen saavuttamiseksi. Toimijan näkökulmasta vero- ja tukipolitiikan ratkaisut eivät saisi johtaa ennenaikaisiin muutoksiin tuotantorakenteessa ja täten aiheuttaa kohtuutonta taloudellista menetystä toimijalle tai loppukädessä asiakkaille. 14

17 3.3 IE-direktiivi Tuotantorakenteen korvausinvestoinnit tulevat ajankohtaiseksi viimeistään vanhan tuotantoyksikön lähestyessä käyttöikänsä loppua. Ennenaikaisiin investointeihin saattaa ajaa merkittävät muutokset kilpailukyvyssä tai kysynnässä. Lisäksi painetta saattaa kohdistua esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle tai uusiutuvalle energialle asetettujen tavoitteiden kautta. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi energiasektorilla pyritään vähentämään myös rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöjä. Vuoden 211 alussa ( ) Euroopassa tuli voimaan teollisuuspäästöjen (Industrial Emissions) IE-direktiivi, joka korvaa mm. suurten polttolaitosten direktiivin (LCP) ja jätteenpolttodirektiivin (WID). Direktiivin myötä energiatuotannon typpi-, rikkija hiukkaspäästöille tulee uudet päästörajat nykyisille laitoksille vuoden 216 alusta. Päästöraja-arvoina sovelletaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mukaisia päästötasoja, joista voidaan erityistapauksissa poiketa, mutta direktiivissä esitettyä takarajaa ei saa ylittää. Komission esitys IE-direktiiviksi Direktiivin voimaantulo DL ( ) sitoutuminen määräaikaispoikkeukseen DL ( ) kansallinen siirtymäsuunnitelma Määräaikaispoikkeus (käyttöaika 17 5 h aikavälillä ) Kansallinen siirtymäsuunnitelma vanhoille laitoksille** vuotta Nykyiset/uudet laitokset * Direktiivi kansalliseen lainsäädäntöön mennessä Uudet päästörajat voimaan nykyisille laitoksille Siirtymäaika kaukolämpölaitoksille ( 2MW pa )** aikavälillä * Laitoksille, joille on myönnetty lupa ennen , sovelletaan IED päästörajoja nykyisille laitoksille (tai lupahakemus jätetty ennen ja laitoksen toiminta käynnistyy viimeistään ). Muutoin sovelletaan IED päästörajoja uusille laitoksille, jotka ovat tiukempia ja tulevat siis voimaan ** Polttolaitokset joille myönnetty lupa ennen , tai joiden lupahakemus toimitettu ennen em. ajankohtaa ja laitos aloittanut toimintansa mennessä Kuva 14 IE-direktiivin aikataulu Kokonaisuutena teollisuuspäästöjen direktiivi aiheuttaa satojen miljoonien investointitarpeet suomalaiselle energiateollisuudelle. Typenoksidipäästöjen osalta valtaosa kustannuksista muodostuu katalyyttilaitteistojen (SCR) hankkimisesta. Katalyyttejä joudutaan hankkimaan lähes kaikkiin hiiliyksiköihin, osaan öljykattiloista ja joihinkin turvetta käyttäviin yksiköihin. Rikkidioksidipäästöjen osalta valtaosa kustannuksista muodostuu investoinneista hiililaitosten uusiin rikinpoistolaitteistoihin sekä pienemmässä määrin turpeen ja raskaan polttoöljyn rikkipäästöjen vähentämisestä. Hiukkaspäästöjen osalta valtaosa kustannuksista muodostuu investoinneista uusiin hiukkaserottimiin tai nykyisten erottimien parantamisesta kiinteän polttoaineen laitoksissa. Direktiiviehdotus sisältää joustomahdollisuuden, jossa laitokset sitoutuisivat enintään 17 5 tunnin käyttöön 8 vuoden aikana vuosina , jolloin laitosten tulee noudattaa nykyisen LCP-direktiivin raja-arvoja. Mikäli laitos tämän jälkeen haluaa jatkaa toimintaansa, tulee sen noudattaa uusien laitosten päästöraja-arvoja, jotka ovat selvästi olemassa olevien laitosten rajoja tiukempia. 15

18 Direktiivi sisältää pienille ja keskisuurille kaukolämpölaitoksille siirtymäajan uusien päästörajojen soveltamisessa. Polttoaineteholtaan enintään 2 MW:n laitokset saavat noudattaa nykyisen LCP-direktiivin päästörajoja vuoden 223 loppuun saakka edellyttäen, että laitos on luvitettu viimeistään marraskuussa 22 ja vähintään 5 % laitoksen hyötylämmöntuotannosta toimitetaan julkiseen kaukolämpöverkkoon. 2 MW:n kokoraja tarkoittaa samassa ulkopiipussa olevien yksiköiden yhteistehoa, ei yksittäisen kattilan tehoa. Kaukolämpölaitosten joustomahdollisuus ei pienennä laitosten investointitarvetta, ellei laitos siirtymäajan lopuksi lopeta toimintaansa tai samassa kohteessa tehtävien muiden tuotantolaitosinvestointien myötä siirry ajojärjestyksessä myöhäisemmäksi ja pääse vähän käyvien laitosten lievempien päästörajojen piiriin (ellei siinä ryhmässä jo ole). Kaukolämmön etuna on se, että lämmöntuotannon keskittäminen kiinteistökohtaista lämmitystä kertaluokkaisesti suurempiin yksiköihin mahdollistaa tehokkaan savukaasun puhdistuksen sekä korkeiden savupiippujen rakentamisen, jolloin päästöt ovat alhaiset ja vaikutukset väestöön pienet. IE -direktiivin soveltamisen myötä tämä vaikutus korostuu entisestään. 3.4 Energiatehokkuus ja rakentamismääräykset Kaukolämmön kysyntään tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan voimakkaasti kiristyneet vaatimukset rakennusten energiatehokkuudelle. Rakennusten ominaislämmönkulutusta ohjaa Suomessa EU:n uudistettu direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta (voimaan ) ja Ympäristöministeriön antamat uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset. Rakentamismääräyksien uudistaminen on osa EU:n rakennusdirektiivin kansallista toimenpanoa EU:n Rakennusdirektiivi (21/31/EU) EU:n uudistettu Rakennusdirektiivi muuttaa rakentamista koko EU:n alueella. Direktiivin mukaan uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 22 loppuun mennessä ja julkisia rakennuksia vaatimus koskee jo vuoden 219 alusta. Nollaenergiatalo tuottaa uusiutuvaa energiaa siirrettäväksi verkostoihin yhtä paljon kuin talo käyttää verkosta energiaa. Lähes nollaenergiatalossa taas rakennuksen energiantarpeesta merkittävä osa katetaan talossa tai sen läheisyydessä tuotetulla uusiutuvalla energialla. Myös korjausrakentamiselle on asetettava kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäisen rakennuksen korjaamisessa rakennusosien ja lämmitysratkaisuiden on oltava energiatehokkuudeltaan määräysten mukaisia. Kun olemassa oleviin rakennuksiin tehdään laajamittaisia korjauksia, direktiivin mukaan rakennuksen tai sen korjatun osan energiatehokkuutta tulee parantaa siten, että ne täyttävät EU:n vahvistamat energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset sikäli kuin tämä on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Vaatimuksia sovelletaan korjattuun rakennukseen tai rakennuksen osaan kokonaisuudessaan. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti vaatimuksia voidaan soveltaa korjattuihin rakennusosiin. Direktiivin mukaan laajamittaisella korjauksella tarkoitetaan rakennuksen korjausta, jossa rakennuksen vaippaan tai rakennuksen teknisiin järjestelmiin liittyvien korjausten kokonaiskustannukset ovat yli 25 prosenttia rakennuksen arvosta, rakennusmaan arvo pois lukien tai korjaus koskee yli 25:tä prosenttia rakennuksen vaipan pinta-alasta. Jäsenvaltiot voivat valita kumpaa vaihtoehtoa ne tulevat soveltamaan Suomen rakentamismääräykset (Ympäristöministeriö ) Suomen uudet rakentamismääräykset tulevat voimaan Rakentamismääräysten uudistuksella halutaan ohjata sekä energiansäästöön että päästöjen vähentämiseen. 16

19 Määräysten taso tarkoittaa keskimäärin 2 prosentin tiukennusta nykyisten määräysten vaatimaan energiatehokkuuteen. Määräykset koskevat vain uudisrakentamista ja niiden tuoma keskeinen muutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla. E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Pientalojen E-luvun yläraja riippuu lisäksi pinta-alasta: vaatimukset ovat lievemmät pienille pientaloille. E-luvun laskemisen mahdollistaa se, että eri energiamuodoille on annettu kertoimet, jotka kuvaavat luonnonvarojen käyttöä. Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat käyttämään kaukolämpöä, maalämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä, kuten pellettiä ja aurinkoenergiaa. E-luku saadaan laskemalla yhteen kaikki ostoenergian ja energiamuotojen kertoimien tulot energiamuodoittain. Energiamuotojen kertoimet ovat seuraavat: Sähkö 1,7 Kaukolämpö,7 Maalämpö,7 (laskennallinen, kun COP 2,5. COP -arvo kertoo kuinka monta lämpöyksikköä saadaan tuotettua sähköyksikköä kohden. Tyypillisesti patterilämmityksessä 2,5 ja matalamman lämpötilatason lattialämmityksessä 3,) Kaukojäähdytys,4 Fossiiliset polttoaineet 1, Rakennuksissa käytettävät uusiutuvat polttoaineet,5 Kokonaisenergiatarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, eli siinä otetaan huomioon lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, valaistus ja lämmin vesi. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 212 rakennusmääräysten mukaiset E-luvut eri rakennustyypeille, joita uudisrakennus ei saa ylittää. Taulukko 3 Rakennusmääräykset 212 Ominaislämmönkulutus, kwh/m 2 Rakennuksen kokonaisenergian kulutus Pientalo A netto <12 m 2 12 m 2 A netto 15 m 2 15 m 2 A netto 6 m 2 A netto >6 m 2 Hirsitalo A netto <12 m 2 12 m 2 A netto 15 m 2 15 m 2 A netto 6 m 2 A netto >6 m 2 Rivi- ja ketjutalo 15 Asuinkerrostalot 13 Toimistorakennus 17 Liikerakennus ,4* A netto 173-,7* A netto ,4* A netto 198-,7* A netto 155 Majoitusliikerakennus 24 Opetusrakennus ja päiväkoti 17 Liikuntahalli 17 Sairaala 45 Muut rakennukset ja tilapäisrakennukset E-luku on laskettava, mutta sille ei ole vaatimusta 17

20 Tulevaisuudessa määräykset kiristyvät entisestään, sillä uusien rakennusten tulee energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti olla vuodesta 221 alkaen lähes nollaenergiarakennuksia. Rakentamismääräysluonnoksessa oli mukana vaatimus uusiutuvan omavaraisenergian käytöstä. Uusiutuvan omavaraisenergian määrän tai uusiutuvilla polttoaineilla tuotetun energian määrän piti määräysluonnoksen mukaan olla vähintään 25 % verrattuna rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon lämmityksen energian nettotarpeeseen. Uusiutuvaa omavaraisenergiaa koskeva velvoite ei koskenut kaukolämmityskohteita eikä lämpöpumppuja mikäli niiden lämpökerroin on riittävä. Uusiutuvaa omavaraisenergiaa koskeva vaatimus siirrettiin seuraavaan määräysuudistukseen, joka on odotettavissa vuonna 215. Kaukolämmön kannalta rakentamismääräykset tulevat vähentämään uudiskohteissa tilojen lämmitykseen kuluvan energian kulutusta kasvaneiden energiatehokkuusvaatimusten myötä. Pidemmällä aikavälillä myös korjausrakentamiseen suunnitellut tehostamistoimet näkyvät kysynnän vähenemisenä. Ala on arvioinut, että määräykset saattavat johtaa myös kaukolämmön kannalta osittain myönteiseen kehitykseen. Esimerkiksi kosteissa tiloissa yleisen sähköön perustuvan lattialämmityksen on arvioitu siirtyvän kaukolämmitteiseksi uusissa kaukolämmitettävissä rakennuksissa kun siirrytään tarkastelemaan talon kokonaisenergiankulutusta. Vaatimus uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja lähes nollaenergiaratkaisuista lisännee erilaisten hybridijärjestelmien suosiota erityisesti muilla lämmitysmuodoilla. Kaukolämmön haasteena on, että kuinka pitää kaukolämpö kiinnostavana lämmitysratkaisuna, mikäli rakennuttajien ja tutkimus- ja kehitystoiminnan painopiste siirtyy voimakkaasti uusien hybridiratkaisujen kehittämiseen ja markkinoille tuontiin. Tämän vuoksi myös kaukolämpöalan ja kaukolämpöyhtiöiden tulisi arvioida oma asemansa ja mahdollisuutensa eri lämmitystapavalintojen toimikentässä. 3.5 Hybridijärjestelmät Hybridijärjestelmällä voidaan ymmärtää lämmitysratkaisuja, jotka perustuvat usean eri järjestelmän yhdistämiseen. Esimerkkinä voi olla esimerkiksi se, että talon kesäaikainen lämpimän vedentarve perustuu aurinkoenergiaan ja talvella lämmitys hoidetaan sähköllä. Vastaavasti järjestelmä voi sisältää ilmavesilämpöpumpun, aurinkosähkön ja pellettilämmityksen komponentteja. Tyypillisesti hybridijärjestelmät soveltuvat korkeiden energiakustannusten kohteisiin, kuten sähkö- ja öljylämmityksen yhteyteen. Edullisemman lämmön kohteissa, kuten pellettilämpö, maalämpö ja kaukolämpö, lisäinvestoinnille ei välttämättä löydy taloudellisia perusteita. Toisaalta uusiutuviin energialähteisiin ja vähäpäästöisempiin ratkaisuihin siirtymisen taustalla ei välttämättä aina ole pelkästään taloudelliset perusteet. Hybridijärjestelmillä voidaan päästä lämmityksessä kilpailukykyisiin ratkaisuihin, mutta niihin perustuva sähköntuotanto vaatii usein erillistä tukea. Laskennallinen nollaenergiatalo voi tuottaa aurinkosähköä kulutuksensa verran vuoden sisällä, mutta mikäli sähköä ei voida varastoida, täytyy suuri osa sähköstä syöttää verkkoon ja ostaa vastaavasti sähköä tilalle suuremman kulutuksen aikana. Aurinkosähkön tuotantokustannus on keskimäärinkin yli viisinkertainen sähkön pörssihintaan verrattuna. Verkkoyhtiöt eivät yleensä hyvitä pientuotannon verkkoon syötöstä eikä Suomessa ole tuotannolle erillistä tukea. Tämän johdosta tuotannon ollessa omaa kulutusta suurempaa, heikkenee aurinkosähköjärjestelmän kannattavuus. Aurinkosähköjärjestelmissä kulutukseen sopiva mitoitus onkin erittäin tärkeää, mikä perustelee niiden käyttöä suuremmissa jäähdytystarvetta vaativissa kohteissa. Kaukolämmön kannalta hybridijärjestelmien vaikutuksen voi jakaa olemassa olevan kaukolämpökohteen muutokseen tai uudiskohteisiin. 18

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN Hajautetun tuotannon seminaari 9.9.2016 SISÄLTÖ Pöyryn TEAS-selvitys

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.2016 Viimeisimmät muutokset energiatodistuksiin Uimahallit,

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtaja Pekka Helander Autoalan Keskusliitto ry 26.3.2010 Hilton Helsinki Kalastajatorppa AKL:n EETTINEN VASTUU Autoalan Keskusliitto

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot