Paikallista Pyhäjärviseudulta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikallista Pyhäjärviseudulta"

Transkriptio

1 PYHÄJÄRVISEUDUN PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN LEADER-STRATEGIA Paikallista Pyhäjärviseudulta PYHÄJÄRVISEUTU Eura Köyliö Säkylä Elämyksiä kaikille aisteille VISIO 2020 Pyhäjärviseutu on kilpailukykyinen, osaava, tuotantoaan ja toimintojaan uudistava alue. Alueen elinkeinotoiminta ja yrittäjyys ovat aktiivisia, yhteisöt elinvoimaisia, asuinympäristö viihtyisä ja alue vetovoimainen.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO 2. ALUEEN KUVAUS JA NYKYTILAN ARVIOINTI 2.1.TOIMINTA-ALUE Väestö, kunnat ja elinkeinopoliittinen tilanne Toiminta-alueen perustelut Alueen kuvaus 2.2. LEADER-RYHMÄN KUVAUS Toiminta-ajatus Arvot Paikalliskehittäjän rooli ja oma aluekehitystoiminta Hallinto ja johtaminen Henkilöstö 2.3. ASIAKKAAT, KUMPPANIT JA VERKOSTOT Yhteistyö Pyhäjärviseudulla Yhteistyö Satakunnassa Valtakunnalliset ja kansainväliset verkostot 2.4. PYHÄJÄRVISEUDUN NYKYTILA JA TULEVAISUUS (SWOT-ANALYYSI) Vahvuuksia Heikkouksia Uhkia Mahdollisuuksia 2.5. LEADER-KAUDEN KOKEMUKSIA Arviointien tuloksia ja johtopäätöksiä Hankkeiden tuloksia ja johtopäätöksiä 3. ALUEELLINEN STRATEGIA VISIO 3.2. TAVOITTEET JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Aktiivinen yrittäjyys ja elinkeinotoiminta Elinvoimaiset yhteisöt Viihtyisä asuinympäristö Vetovoimainen alue 3.3. LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT Kansainvälistyminen Lapset ja nuoret Työllisyys Kestävä kehitys 3.4. RAHOITUS 4. OPPIMISSUUNNITELMA 5. VIESTINTÄSUUNNITELMA 6. OHJELMIEN YHTEENSOVITUS 7. STRATEGIAN VALMISTELUN KUVAUS LIITTEET: Liite 1. Kartat Satakunnan Leader-ryhmistä ja Pyhäjärviseudusta Liite 2: Yhteistyösopimusluonnos Satakunnan ELY-keskus ja Satakunnan Leader-ryhmät Liite 3: Yhdistyksen säännöt Liite 4: Jäsenluettelo 2013 Liite 5: Hankkeiden valintakriteerit Liite 6: Hallituksen kokoonpano 2014 Liite 7: Hallinto- ja johtosääntö Liite 8: Asiakkuuksien hallinta ja kumppanuuskaavio Liite 9: Hankkeiden tavoitteet ja tulokset Liite 10: Rahoitustaulukko Liite 11: Kuntien rahoitussitoumukset Liite 12: Oppimissuunnitelma Liite 13: Viestintäsuunnitelma ja vuosikello Liite 14: Valmistelun kuvauksen vaiheet Liite: 15 Valmistelussa käytetyt lähteet ja strategiat ja ohjelmat

3 1. YHTEENVETO 1 Toiminta-ajatus Leader Pyhäjärviseutu ry on perustettu vuonna 1997 alueensa paikalliskehittäjäksi ja paikalliseksi toimintaryhmäksi. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa seudun asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä yhteistyöhön. Yhdistys on toiminut POMO-ohjelmalla vv , ALMA-ohjelmalla vv ja Leader-rahoituksella vuodesta 2007 alkaen. Edellisten ohjelmakausien kehittämisohjelmat Kotiseudun parhaaksi ja Tyvestä Puuhun ovat luoneet yhteisöllisyyttä ja parantaneet alueen asukkaiden elämänlaatua ja lisänneet seudun vetovoimaa. Ohjelmakaudella jatketaan määrätietoisesti alueen kehittämistä ottamalla oppia aikaisemmista ohjelmakausista, hyödyntämällä saavutettuja tuloksia ja luomalla uutta. Toiminta-alue Euran, Köyliön ja Säkylän kunnat eteläisessä Satakunnassa muodostavat toiminnallis-taloudellisen Pyhäjärviseudun työssäkäyntialueen. Leader Pyhäjärviseudun toiminnassa seutua kehitetään kuntarajoja miettimättä, tasapuolisesti alhaalta ylöspäin asukkaiden lähtökohdista. Leader Pyhäjärviseudun tekemien toiminta-aluetta koskevien kyselyjen vastausten perusteella alue tulee säilyttää nykyisenä. Perusteluina nykyiselle toiminta-alueelle esitettiin mm. paikallislähtöisyyttä, alueen ja sen toimijoiden tuntemusta sekä palvelun saatavuutta läheltä. Leader-toiminta Leader on merkittävä sosiaalinen innovaatio, jota Euroopan taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tutkimuksen mukaan Suomi on käyttänyt erityisen ansiokkaasti. Leader on alun perin Euroopan komission lanseeraama yhteisöaloite. Leader tulee ranskan kielen sanoista Liaisons Entre Actions de Développement de l Économie Rural, suomeksi yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä. Leader on laajentunut merkittäväksi aluekehittämisen toimintatavaksi, jossa alueen asukkaat pääsevät vaikuttamaan ja päättämään omalla alueellaan tarvittavista kehittämistoimista. Leader mahdollistaa laaja-alaisen verkostoitumisen myös pienten toimijoiden kesken. Yhteistyötä tehdään yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa. Leader on olemassa ihmisten kokoisille ideoille. Se on toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta paikkakunnan parhaaksi. Arvot ja toimintaperiaatteet Leader toimii linkkinä viranomaisten ja hankehakijoiden välillä. Tavoitettavuus ja avoimuus, henkilökohtainen ja asiantunteva palvelu sekä pienten, mutta tuloksellisten hankkeiden edistäminen ovat toimintamme tukipilarit. Palvelemme asiakkaitamme asiantuntevasti, ihmisläheisesti ja sitoutuneesti. Meitä on helppo lähestyä ja meidät tavoittaa helposti. Leader Pyhäjärviseutu aluekehittäjänä Hankkeiden rahoittamisen lisäksi yhdistys tekee omaa aluekehitystoimintaa. Se aktivoi hankkeita, joita muutoin ei syntyisi. Näillä hankkeilla edistetään alueen kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamista. Leader Pyhäjärviseudun rooli elinkeinojen kehittämisessä, yritysten neuvonnassa, kylien ja yhdistysten aktivoinnissa, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä sekä kansainvälisyyden edistämisessä on merkittävä. Matkailun kehittäminen on otettu uudelleen osaksi yhdistyksen toimintaa vuodesta 2013 alkaen. Strategia Strategian nimeksi valittu Paikallista Pyhäjärviseudulta kuvaa alueen paikallislähtöistä kehittämistä ja alueen ihmisten vahvaa paikallisidentiteettiä sekä uskoa lähiruokaan ja paikallisesti tuotettaviin lähipalveluihin. Pyhäjärviseudun käsite luontaisena yhteistyöalueena palautetaan jälleen siihen arvoon, mikä sille kuuluu. Pyhäjärviseudun vahva paikallisidentiteetti voi olla kansainvälinen valttikortti, joka lisää alueen vetovoimaa. Pyhäjärviseudun Leader-strategia lähtee alueen kuvauksesta ja kuluvalla Leader-kaudella saavutettujen tulosten ja kokemusten analyysistä edeten painopistealueiksi valittujen teemojen ja strategisten linjausten esittelyyn. Strategialla on neljä päätavoitetta: aktiivinen yrittäjyys ja elinkeinotoiminta, elinvoimaiset yhteisöt, viihtyisä asuinympäristö ja vetovoimainen alue. Jokaisen tavoitteen alla kehittämisen painopisteinä ovat paikalliset palvelut, kumppanuus ja verkostot sekä osaaminen ja koulutus. Strategian läpileikkaavina teemoina ovat lapset ja nuoret, työllisyys, kansainvälisyys ja kestävä kehitys. Leader suosii kokeilevia ja uutta luovia toimintoja sekä uusia toimintamuotoja esim. palvelujen tuottamisessa.

4 2 2. ALUEEN KUVAUS JA NYKYTILAN ARVIOINTI 2.1. TOIMINTA-ALUE Väestö, kunnat ja elinkeinopoliittinen tilanne Euran, Köyliön ja Säkylän kunnat muodostavat toiminnallis-taloudellisen Pyhäjärviseudun työssäkäyntialueen. Alueen asukasluku on hieman alle Eurassa on asukasta, Säkylässä ja Köyliössä (Tilastokeskus ). Seudun työpaikkaomavaraisuus on korkea ja kuntien välinen työssäkäyntiliikenne on vilkasta. Alue on ollut vuosikymmenten ajan myös luontainen kuntayhteistyöalue. Pyhäjärviseudun kuntayhteistyö ja elinkeinojen kehittämispalvelujen organisointi ovat murroksessa. Eura, Köyliö ja Säkylä ovat yhteisen vuonna 2011 viime metreillä kariutuneen kuntaliitoksen jälkeen käyneet kuntaliitoneuvotteluja yhdessä ja erikseen muun muassa Rauman, Huittisten ja Kokemäen kanssa. Myös elinkeinopalvelujen organisoimisessa yhteistyötä on tehty monen eri elinkeinoyhtiön kanssa ja kuntien yhteistyösopimusten turvin. Euran, Köyliön ja Säkylän kuntien tammikuussa 2010 tekemän tarkennetun yhteistoimintaratkaisun mukaisesti Pyhäjärviseutua kehitetään Euran, Köyliön ja Säkylän kuntien yhteistyönä tavoitteena alueellinen vetovoima ja kilpailukyky. Tästä huolimatta kuntaliitoksista ja elinkeinopalvelujen järjestämisestä käydään keskustelua myös muiden kuntien kanssa. Useita erilaisia kuntaliitosselvityksiä on tehty ja on käynnissä edelleen Toiminta-alueen perustelut Leader Pyhäjärviseudun toiminnassa seutua kehitetään kuntarajoja miettimättä, tasapuolisesti alhaalta ylöspäin asukkaiden lähtökohdista. Leader Pyhäjärviseudun tekemien toiminta-aluetta ja toiminnan sisältöä koskevien kyselyjen vastausten perusteellakin alue pysyy nykyisenä. Perusteluina nykyiselle toiminta-alueelle esitettiin mm. paikallislähtöisyyttä, alueen ja sen toimijoiden tuntemusta sekä palvelun saatavuutta läheltä. Erään vastaajan mukaan Leader-ryhmien alueiden tulee olla ihmisten kokoisia, jotta paikallisuus säilyy. Leader-ryhmien toiminta-alueista on sovittu yhteistyössä naapurissa toimivien Leader-ryhmien Ravakan, Karhuseudun ja Joutsenten Reitin kanssa. Yhdistymisiä ei pidetä tarkoituksenmukaisina eikä edes kustannustehokkaina. Kuntien keskinäisen yhteistyön ja kuntaliitoskaavailujen sekä elinkeinopalvelujen uudelleenorganisoinnin moninaisuuden vuoksi Leader Pyhäjärviseudun toiminta-alueen on tarkoituksenmukaista säilyä nykyisenä myös Pyhäjärviseudun kuntien yhteistyön edistämiseksi. Kunnat ovat tehneet päätöksen rahoittaa Leader Pyhäjärviseudun toimintaa. Liite1: Kartat Satakunnan Leader-ryhmistä ja Pyhäjärviseudusta Alueen kuvaus Pyhäjärviseudun luonnonkaunista aluetta leimaa monipuolinen maatalous erikoisviljelykasveineen sekä vahva elintarvike- ja paperiteollisuus. Lisäksi seutu on todellinen arkeologin ja historiasta kiinnostuneen aarreaitta: alue on tunnettu esihistoriastaan, kivi- ja rautakauden löydöistään ja kaikin puolin rikkaasta kulttuuriperinnöstään. Säkylän Pyhäjärvi on tunnettu kala- ja rapusaaliistaan. Seudulta löytyy muita järviä ja myös jokia soudettavaksi ja melottavaksi sekä polkuja patikoitavaksi. Pyhäjärviseudun vahvuutena ovat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Köyliön ja Säkylän kansallismaisemat, järvet ja joet) sekä lukuisat rakennetut kulttuuriympäristöt. Pyhäjärviseudun kulttuuriympäristöä luonnehtii hyvin säilynyt talonpoikainen rakennuskulttuuri, muutamat ehjät kirkonkylän miljööt, monimuotoiset teollisuusympäristöt kuten Kauttuan ruukki, järvi- ja jokimaisemat sekä Säkylän harju LEADER-RYHMÄN KUVAUS Toiminta-ajatus Leader Pyhäjärviseutu on perustettu vuonna 1997 alueensa paikalliskehittäjäksi. Yhdistys on toiminut POMO-ohjelmalla vv , ALMA-ohjelmalla vv ja Leaderrahoituksella vuodesta 2007 alkaen. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa seudun asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä yhteistyöhön alueen elämänlaadun parantamiseksi sekä asumisviihtyvyyden ja vetovoiman lisäämiseksi. Leader Pyhäjärviseudun toiminta perustuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan, Leader-periaatteisiin, yhdistyksen sääntöihin ja omaan kehittämisohjelmaan. Lisäksi yhdistyksen toimintaa ohjaa laatukäsikirja, johon on kirjattu hallituksen ja työntekijöiden työnjako, vastuut ja velvoitteet sekä hanke- ja yritystukien käsittelyyn liittyvät prosessit. Satakunnan ELY-keskuksen ja Leader-ryhmän välisestä työnjaosta on sovittu ohjelmakauden alussa ja työnjako on kirjattu Leader-strategiaan ja ELY-keskuksen strategiaan. Liite 2: Yhteistyösopimusluonnos Satakunnan ELY -keskus ja Satakunnan Leader-ryhmät Arvot Leader Pyhäjärviseudun tehtävänä on kannustaa alueen asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä yhteistyöhön. Toimimme linkkinä viranomaisten ja hankehakijoiden välillä. Tavoitettavuus ja avoimuus, henkilökohtainen ja asiantunteva palvelu sekä pienten, mutta tuloksellisten hankkeiden edistäminen ovat toimintamme tukipilarit.

5 3 Palvelemme asiakkaitamme asiantuntevasti, ihmisläheisesti ja sitoutuneesti. Meitä on helppo lähestyä ja meidät tavoittaa helposti. Tiedotamme avoimesti kaikesta toiminnastamme, mm. hallituksen tekemistä hankevalinnoista ja hankkeiden valintakriteereistä. Pitkäjänteisen kehittämistyön ansiosta olemme saavuttaneet uskottavan ja luotettavan kehittämiskumppanin maineen. Yhdistyksen sääntöjen mukaan tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: toimii paikallisen omaehtoisen toiminnan lisäämiseksi ja elinkeinojen kehittämiseksi osallistuu EU:n, alueellisten ja valtakunnallisten kehittämisohjelmien valmisteluun ja toteuttamiseen sekä vastaavaan toimintaan laatii paikallisen kehittämissuunnitelman ja edistää sen toteutumista edistää jäsentensä ja yhteistyökumppaniensa yhteistoimintaa ja verkottumista kansallisesti ja kansainvälisesti järjestää neuvottelu-, tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä opintomatkoja harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä tiedottaa hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista toiminta-alueellaan. Liite 3: Yhdistyksen säännöt Paikalliskehittäjän rooli ja oma aluekehitystoiminta Leader Pyhäjärviseudun tapa toimia verkostoissa edistää alueen kehittymistä. Yhdistys toteuttaa omia kehittämishankkeita, joilla edistetään alueen kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamista. Se pyrkii myös aktivoimaan hankkeita, joita muutoin ei syntyisi. Esimerkkeinä mainittakoon erityisesti kylien kehittäminen ja aktivointi sekä koordinointihankkeet, joiden teemoina ovat olleet kylien palvelut, lasten ja nuorten harrastukset sekä luontoon ja retkeilyyn liittyvät pienet investoinnit. Matkailun kehittäminen on otettu uudelleen osaksi yhdistyksen toimintaa vuodesta 2013 alkaen. Elinkeinojen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Leader Pyhäjärviseudun rooli yritysten ja yhteisöjen neuvomisessa ja opastuksessa on tärkeä. Moni yritys on ollut tyytyväinen henkilökohtaiseen, läheltä saatavaan opastukseen jo yrityksen perustamisvaiheessa sekä ennen kaikkea hankkeen toteuttamisessa. Vastaavaa henkilökohtaista palvelua eivät muut rahoittajat pysty tarjoamaan. Leader Pyhäjärviseudun rooli on toimia linkkinä viranomaisen ja asiakkaan välillä. Ilman opastusta ja määräajoista muistuttamista moni maksuhakemus jäisi saapumatta määräajassa ja hakijan rahat jäisivät saamatta. Leader Pyhäjärviseutu aktivoi yrityksiä hankkeiden toteuttamiseen esim. elinkeinotoimen ja ProAgrian kanssa yhteistyössä järjestettävillä infotilaisuuksilla ja yhteisillä esiintymisillä eri tilaisuuksissa, kuten yrittäjäyhdistysten kokouksissa. Yritysasiakkaat ovat yhteisiä silloin, kun yrityksellä on mahdollisuus Leader-rahoitukseen. Kylien kehittäminen Perustamisestaan alkaen on Leader Pyhäjärviseudun tehtävänä ollut kyläsuunnittelun aktivointi. Kyläsuunnittelu on tärkeä osa aluekehitystä kolmannen sektorin roolin jatkuvasti kasvaessa. Viime aikoina kyläsuunnittelun tärkeäksi osaksi on noussut kylien ja kuntien keskinäisen vuoropuhelun lisääminen, jossa Leader Pyhäjärviseudulla on tärkeä rooli. Lähiaikojen tavoitteina on kuntakohtaisten kylien ja kuntien yhteistyöelinten perustaminen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi on rahoitettu paljon lähiliikuntapaikkoja ja leikkikenttiä sekä tuettu lasten ja nuorten kerhotoimintaa. Nuoriin kohdistuvista koordinointihankkeista on saatu hyviä kokemuksia ja nuoriin kohdistuvat teemahaut tulevat olemaan tärkeä osa toimintaa myös jatkossa. Vuoden 2014 alussa tehtiin tärkeä päätös Nuoriso-Leaderin perustamisesta. Nuoriso-Leaderin rahoituksella voidaan tukea nuorten itsensä hakemia pieniä hankkeita ilman EU-byrokratiaa. Lisäksi pyritään aktivoimaan EU:n Nuorten Eurooppa -ohjelman hankkeita. Matkailun ja kansainvälisyyden edistäminen Vuosina Leader Pyhäjärviseudulla oli vastuu seudun matkailun kehittämisestä. Kuntien ja yritysten toivomuksesta matkailun seudullinen kehittäminen ja markkinointi on otettu uudelleen kehittämiskohteeksi vuoden 2013 alusta alkaen. Kansainvälisyyden edistäminen on niin ikään luonteva osa Leaderin roolia, koska Leaderverkosto on kansainvälinen ja yhteistyötä tehdään monen maan kanssa. Matkailun kehittäminen ja kansainvälisyyden edistäminen sopivat hyvin yhteen Hallinto ja johtaminen Yhdistyksen taloutta ja hallintoa hoidetaan toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti. Kirjanpito ja varainkäyttö on järjestetty siten, että se täyttää avustusten ja hankevarojen käytön osalta rahoittajien vaatimukset. Edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio esitetään maaliskuun loppuun mennessä pidettävällä sääntömääräiselle vuosikokoukselle hyväksyttäväksi. Toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumista seurataan hallituksen kokouksissa säännöllisin väliajoin. Tilintarkastajat tarkastavat yhdistyksen toiminnan vuosittain ja antavat tarkastuksestaan raportin hallitukselle ja vuosikokoukselle. Viranomaiset tarkastavat ohjelmatyötä hanke- ja yhdistystasolla omien toimintaohjeidensa mukaisesti. Leader-strategian toteutumista seurataan säännöllisesti hallituksen kokouksissa. Rahoituskehyksen toteumaa seurataan jokaisessa hallituksen kokouksessa ja muita tietoja vuoden lopussa kerättävien indikaattoritietojen perusteella.

6 4 Toimintarahan ja omien hankkeiden tilanteesta annetaan katsaus jokaisessa hallituksen kokouksessa. Vuosikokous Päätösvalta Leader-ryhmässä kuuluu jäsenille, jotka käyttävät valtaansa yhdistyksen yleisessä kokouksessa, ts. vuosittaisessa kevätkokouksessa, joka on Leader Pyhäjärviseudun sääntöjen mukaan pidettävä maaliskuun loppuun mennessä. Vuosikokous päättää yhdistyksen toiminta- ja talousarvioiden hyväksymisestä sekä edellisen vuoden tilinpäätöksen ja vuosiraportin hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä ja sääntöjen muuttamisesta. Vuosikokous valitsee yhdistyksen hallituksen noudattaen maa- ja metsätalousministeriön asettamaa kolmikantaa. Jäsenet Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Jäsenmäärään otetaan mukaan ainoastaan jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet. Vuoden 2013 lopussa Pyhäjärviseutu ry:n jäsenmäärä oli yhteensä 92 (vuonna 2012 vastaavasti 90) jäsenmaksun maksanutta jäsentä. Henkilöjäseniä 37 (39), yhdistyksiä 41 (38), kuntia 0 (1), yrityksiä 11 (10) ja 3(2) säätiötä. Jäsenistössä on mukana henkilöjäsenten lisäksi mm. alueen urheilu- ja metsästysseuroja, kyläyhdistyksiä, yrityksiä, keskeisimmät kehittäjätahot ja yhteistyökumppanit, kuten Pyhäjärvi-instituutti, Pro Agria Länsi-Suomi ja MTK-Satakunta. Liite 4: Jäsenluettelo 2013 Hallitus Hallitus hoitaa huolellisesti yhdistyksen asioita yhdistyslain, muiden sääntöjen sekä yhdistyksen sääntöjen ja vuosikokouksen päätösten mukaisesti. Leader-kaudella hallituksen tehtävänä on ollut Leader-ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden tarkoituksenmukaisuusharkinta, jonka mukaisesti ELY-keskus on tehnyt hankepäätökset. Hallitus tulee tarkentamaan kauden hankkeiden valintakriteerejä lainsäädännön valmistuttua. Liite 5. hankkeiden valintakriteerit Leader Pyhäjärviseudun sääntöihin on kirjattu maa- ja metsätalousministeriön edellyttämä kolmikantaperiaate. Kolmannes hallituksen jäsenistä on paikallisen julkisen tahon edustajia, kolmannes yhdistysten edustajia ja kolmannes yksittäisiä asukkaita. Kullakin hallituksen jäsenellä on kolmikannan mukaan samaa tahoa edustava henkilökohtainen varajäsen. Hallitukseen on saatu monia eri alojen asiantuntijoita. Hallituksen jäsenten tehtävänä on tiedottaa aktiivisesti Leader-ryhmän tarjoamista mahdollisuuksista ja kannustaa seudun toimijoita hankkeiden toteuttamiseen. Hallituksen kokoonpanoa pienennettiin 12 jäsenestä 9 jäseneen vuoden 2014 vuosikokouksessa. Hallituksen tehtävät ja vastuut on kirjattu yhdistyksen talous- ja johtosääntöön. Liite 6: Hallituksen kokoonpano Henkilöstö Leader-ryhmän toiminnan kivijalka on osaava henkilöstö. Leader-ryhmänä toimiminen edellyttää henkilöstöltä laajaalaista osaamista kuten asiakaspalvelutaitoa, yhteistyökykyä, lainsäädännön tuntemusta sekä kielitaitoa. Toiminnanjohtaja apunaan muu henkilöstö huolehtii yhdistyksen toiminnasta toimintasuunnitelmien, talousarvioiden sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Ohjelmakaudella yhdistyksen palveluksessa jatkavat vähintään toiminnanjohtaja ja projektikoordinaattori sekä Satakunnan muiden Leader-ryhmien yhteisenä työntekijänä tiedottaja. Leader-ryhmän oman aluekehitystoiminnan tukemiseksi haetaan edelleen omia kehittämishankkeita, joiden teemoina voivat olla esimerkiksi matkailun ja kansainvälisyyden edistäminen sekä kylien ja yhdistysten toiminnan aktivointi ja tukeminen. Toiminnanjohtaja ja projektikoordinaattori tekevät työtään kiinteästi työparina ja toimivat toistensa lomansijaisina. Oleellista ei ole tarkka työnjako, vaan asiakaslähtöisyys ja toiminnan sujuvuus silloinkin, kun toinen on poissa. Henkilöstön tehtävät ja vastuualueet on määritelty hallinto- ja johtosäännössä. Liite 7: Hallinto- ja johtosääntö 2.3. ASIAKKAAT, KUMPPANIT JA VERKOSTOT Leader-ryhmän toiminta perustuu laaja-alaiseen kumppanuuteen ja yhteistyöhön. Verkostoja on monentasoisia niin omalla alueella, yli seutukuntarajojen, maakunnan sisällä, valtakunnan tasolla ja kansainvälisesti. Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä yksityiset henkilöt, yhdistykset, säätiöt, kunnat tai yritykset. Asiakkailla tarkoitetaan hanke- ja yritystukien hakijoita sekä maaseudun asukkaita ja alueen kuntia. Liite 8: Asiakkuuksien hallinta ja kumppanuuskaavio Yhteistyö Pyhäjärviseudulla Toimisto Leader Pyhäjärviseutu on yksi Yritystalo Kauttuan Keskuksen 18 eri alan toimijasta. Saman katon alle on koottu mm. Euran elinkeinopalvelut, ProAgria Länsi-Suomen yritysneuvoja, viljelyneuvoja ja energianeuvoja, metsäkeskus sekä monen eri alan yrittäjiä kuten mainostoimisto ja tilitoimisto. Tavoitteena on ostaa ja tarjota mahdollisimman kattavasti palveluja saman katon alta. Pyhäjärvi-instituutti Elintarvikealan ja vesistösuojelun alalla toimiva kehittäjä- ja tutkimusorganisaatio Pyhäjärvi-instituutti on tärkeä kehittäjäkumppani. Aikaisempina vuosina Pyhäjärvi-instituutti on tehnyt alueella vesiensuojelupainotteisia kyläsuunnitelmia Leader-tuen turvin ja yhteistyössä Leader-ryhmän kanssa. Tällä hetkellä Leader Pyhäjärviseutu on käytännöllisesti katsoen ainut toimija kylien kehittämisessä ja yhdistysten aktivointityössä.

7 5 Matkailun kehittämisessä Pyhäjärvi-instituutin kanssa on tehty yhteistyötä ranskalaisen Leader-ryhmän kanssa. Leader Pyhäjärviseutu vastaa hankkeen hallinnoinnista ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Pyhäjärvi-instituutin henkilöstö on mukana vierailujen organisoimisessa, vesistösuojelun ja kalastuksen asiantuntijana sekä paikallisten tuotepakettien tuotteistamisessa ja markkinoinnissa. Yhteistyötä tehdään myös ohjelmien ja strategioiden laatimisessa erityisesti vesiensuojelun alalla. Leader Pyhäjärviseutu on rahoittanut vuosien varrella useita Pyhäjärviinstituutin hankkeita. Pyhäjärvi-instituutti on ollut myös keskeisesti mukana kalatalous-leaderin hakuprosessissa. Kunnat Leaderin kuntarahoituksen lisäksi kuntien kanssa tehdään yhteistyötä erilaisen tilaisuuksien yhteydessä ja joitakin kuntien hankkeita on rahoitettu. Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston kanssa yhteistyötä tehdään mm. hakijoiden rakennuslupa-asioiden ja vesihuoltosuunnitelmien yhteydessä. Kyläsuunnitelmien laatimisessa ja matkailun kehittämisessä kunnat ovat tärkeä yhteistyökumppani. Euran elinkeinopalvelut on hoitanut kuluneella kaudella myös Säkylän ja Köyliön elinkeinoneuvontaa. Elinkeinopalvelujen sijainti samassa toimistossa mahdollistaa yhteistyön sujuvuuden. Yritys-Suomi Vuoden 2012 alusta alkaen yritysneuvonnan parissa toimivien yhteistyötä on lisätty Rauman seudulla huomattavasti ja alueella tehtiin sopimus Yritys-Suomi.fi -palvelusta, jossa kaikki alueen yritysneuvontaa tekevät organisaatiot ovat mukana. Pro Agria Länsi-Suomi ProAgria Länsi-Suomen yritysneuvoja toimii samoissa toimitiloissa. Yrittäjä voi ottaa yhteyttä Leader Pyhäjärviseutuun tai ProAgriaan ja asiakasta palvellaan aina yhdessä, jos kyseessä on Leader-rahoitus. Koska ProAgria Länsi-Suomi sijaitsee kahden maakunnan alueella, yhteistyö myös Varsinais-Suomen suuntaan lisääntyy erityisesti Maa- ja kotitalousnaisten kansa tehtävän yhteistyön kautta. Maa- ja kotitalousnaisten kehittämisteemat, kuten lähiruoka, maisema, kylät ja yritysneuvonta sopivat hyvin Leaderin teemoihin Yhteistyö Satakunnassa Satakunnan Leader-ryhmät tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä. Yhdessä on toteutettu ja rahoitettu hankkeita, järjestetty vuosien ajan Satakunnan Leader-ryhmien ja ELYkeskuksen yhteisiä koulutusmatkoja, koottu yhteisvoimin messuosastoja ja valtakunnallisen Farmari-näyttelyn Leader-teltta, kirjoitettu Leader-strategioita ja tehty yhteistä valtakunnallista brändityötä sekä laatutyötä. Satakunnan Leader-ryhmien hyvä yhteistyö, joka on tunnettu myös Suomen muiden Leader-ryhmien keskuudessa. Satakunnan Leader-perhe tukee toinen toistaan niin työssä kuin vapaaaikanakin ja jonkin ryhmän kohdatessa ongelmia ollaan aina valmiita auttamaan. Kansainvälisyyttä edistettiin vuosina yhteistyössä Ravakan kanssa yhteishankkeella ja vuoden 2012 alusta alkaen kv-koordinaattorin palvelut on saatu Karhuseutu ry:ltä Ravakan, Karhuseudun ja Pyhäjärviseudun yhteishankkeella. Kyläsuunnittelua on tehty yhdessä Ravakan kanssa vuodesta 2010 alkaen. Vuonna 2011 Karhuseudun toiminnanjohtaja oli äitiyslomalla ja Pyhäjärviseudun toiminnanjohtaja toimi hänen sijaisenaan 50 %:n työpanoksella. Vuodesta 2008 alkaen kaikkia Satakunnan Leader-ryhmiä on palvellut Pyhäjärviseutu ry:n hallinnoima ja Satakunnan ELY-keskuksen rahoittama tiedotushanke, jossa on kaikkien ryhmien yhteinen tiedottaja. Tiedotushankkeen toimijoina ovat mukana myös maakunnallinen kylien yhteenliittymä SataKylät ry ja Satakuntaliiton maaseutukoordinaattori. SataKylät ry:n ja Satakuntaliiton kanssa tehdään yhteistyötä kyliin liittyvissä asioissa, kuten kyläsuunnittelussa ja matkailussa. Pyhäjärviseudulta on jatkuvasti ollut joko työntekijä tai hallituksen jäsen Satakylien hallituksessa. Satakunnan Leader-ryhmät ovat osallistuneet aktiivisesti myös maakuntasuunnitelman laatimiseen osallistumalla työryhmiin ja ohjelman kommentointiin. Satakunnan ELY-keskuksen kanssa yhteistyö on alusta saakka toiminut hyvin. Päätöksentekijän kanssa keskustellaan avoimesti hankehakemuksissa mahdollisesti ilmenevistä ongelmakohdista ja myös maksatuskäsittelijöiden kanssa yhteistyö toimii. Säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa pidetään yhteistyöneuvotteluja, joissa on mukana Leader-ryhmien henkilöstö sekä päätöksentekijät ja maksatuskäsittelijät. Leader-ryhmät ovat olleet aktiivisesti mukana Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaoston kokouksissa ja Satakunnan maaseutuohjelmaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä. SAMK, Satakunnan ammattikorkeakoulu, on tärkeä yhteistyökumppani matkailun kehittämisessä Valtakunnalliset ja kansainväliset verkostot Leader Pyhäjärviseudun toiminta perustuu kumppanuuteen ja yhteistyöhön myös valtakunnan tasolla. Pyhäjärviseutu ry:n toiminnanjohtaja on kuluvalla ohjelmakaudella kuulunut muun muassa Leader-jaostoon, Leader-asiamieshankkeen ohjausryhmään ja Maaseutuverkostoyksikön Leader-työryhmään. Pyhäjärviseudun toiminnanjohtaja on toiminut aktiivisesti EU:n kansainvälisissä verkostoissa kuten EU:n hakijamaiden yhteistyöverkosto PREPARE ja Leader-ryhmien yhteistyöjärjestö ELARD. Lisäksi hän on käynyt Euroopan komission laajentumispääosaston TAIEX maksamana vierailevana luennoitsijana mm. Virossa, Liettuassa, Romaniassa, Sloveniassa, Portugalissa, Ranskassa, Unkarissa ja Itävallassa. Hallituksen jäseniä on osallistunut muutamiin kansainvälisiin seminaareihin. Kansainvälisten Leader-hankkeiden edistämisestä kerrotaan tarkemmin kohdassa Kansainvälisyyden edistäminen.

8 PYHÄJÄRVISEUDUN NYKYTILA JA TULEVAISUUS (SWOT-ANALYYSI) Pyhäjärviseudun nykytilaa, vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia on arvioitu useiden kyselyistä saatujen vastausten, hallituksen ja henkilöstön yhteistyöskentelyn sekä henkilöstön tekemän analyysin perusteella vuosina Lisäksi Satakunnan Leader-ryhmät ovat pitäneet yhteisiä kokouksia ja linjanneet nykytilan kuvausta yhdessä. VAHVUUDET elinvoimaiset yhteisöt puhdas luonto ja viihtyisä asuinympäristö Pyhäjärvi ja muut vesistöt monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet monen alan erikoisosaaminen vahva elintarviketuotanto lyhyet etäisyydet sijainti pääteiden varrella pienlentokenttä varuskunta Porin Prikaati paikallisia erikoispiirteitä korostava identiteetti MAHDOLLISUUDET elinkeinojen monipuolistaminen ja yrittäjyyden edistäminen kolmannen sektorin kasvava rooli kumppanuus ja verkostot yhdistysten, yrittäjien ja julkisen sektorin kesken elinvoimaiset kylät panostavat asumisviihtyvyyteen ja kehittävät lähipalveluja (perheiden hyvinvoinnin huomioiminen) kylien ja kunnan välisen yhteistyön lisääminen, lähidemokratia Pyhäjärviseudun vetovoimaisuuden varjelu ja lisääminen (matkailun kehittäminen) kansainvälistyminen infran parantaminen HEIKKOUDET palveluiden keskittäminen kuntakeskuksiin matkailupalvelujen koordinoimattomuus kuntayhteistyön ristiriidat yhteistyön riittämättömyys seutumarkkinoinnin puute infran puutteellisuus majoituskapasiteetin puutteellisuus UHAT elintarvike- ja paperiteollisuuden taantuminen, joka heijastuu Pyhäjärviseudun muuhunkin yritystoimintaan kylät taantuvat, kun palveluja keskitetään nuorten poismuutto yhteistyön ongelmat tai puutteet aktiivitoimijoiden väsyminen tai ikääntyminen ympäristön uhkatekijät Vahvuuksia Elinvoimaiset yhteisöt Pyhäjärviseudulla on useita kyliä, joissa on aktiivista toimintaa. Kylissä on monen eri alan yhdistyksiä, jotka toimivat yhteistyössä ja osallistuvat alueensa kehittämiseen. Kyläyhdistysten lisäksi asumisviihtyvyyden edistämiseen ovat kuluvalla ohjelmakaudella osallistuneet erityisesti urheiluseurat ja metsästysseurat. Vireän yhdistystoiminnan ansiosta Pyhäjärviseudulla on viisi Satakunnan maakuntakylää (Vuorenmaa, Kankaanpää, Iso-Vimma, Panelia ja Sydänmaa), joista lisäksi Köyliön Kankaanpää palkittiin valtakunnallisena vuoden kylänä vuonna Aktiivisten yhteisöjen ansiosta kylät säilyvät aktiivisina jatkossakin. Vahvat kyläyhteisöt ovat tulevaisuudessa merkittävässä asemassa kylien palveluita järjestettäessä. Puhdas luonto ja viihtyisä asuinympäristö Pyhäjärviseudun selkeä vahvuus on monipuolinen ja puhdas luonto sekä erityisesti Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntajärveksi valittu Pyhäjärvi sekä muut järvet ja joet. Seudun sijainti Eurajoen vesistöalueella, johon kuuluvat mm. Pyhäjärvi, Köyliönjärvi ja Eurajoki sekä lukuisa joukko pienempiä järviä ja jokia, tarjoaa mahdollisuuksia vesistöjen virkistyskäytön lisäämisessä. Retkeilymaastot ovat monipuoliset ja vaihtelevat. Säkylän Harjureitti on valtakunnallisestikin tunnettu retkeilykohde ja Koskeljärvi houkuttelee lintuharrastajia. Pyhäjärviseutu on ihanteellinen asuinympäristö mm. turvallisuuden, puhtauden, viihtyisyyden ja edullisuuden vuoksi. Monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet Alueen rikas kulttuuriperintö ja historia ovat vertaansa vailla. Vapaa-ajanviettomahdollisuuksia on runsaasti niin liikunnassa kuin kulttuuriharrastuksissakin. Vilkas kesäteatteritoiminta kerää matkailijoita kauempaakin ja liikuntapalvelut monen urheiluseuran järjestäminä ovat hyvällä tasolla. Monen alan erikoisosaaminen Seudulla on alkutuotannon ja erikoisviljelyn osaamisen lisäksi paljon suurteollisuusyrityksiä, mikä luo pienemmille yrityksille hyvät alihankintamahdollisuudet ja luo muutoinkin yrittämiselle hyvät edellytykset.

9 Mahdollisuuksia on erityisesti valmistavassa teollisuudessa ja teollisuudelle palveluja tarjoaville yrityksille. Isojen ja pienten yritysten yhteistyöverkostot ovat tyypillisiä Pyhäjärviseudun elinkeinorakenteelle. Säkylässä sijaitsevalla varuskunnalla on yhtenä Suomen kehitettävistä varuskunnista suuri merkitys. Nämä kaikki yhdessä edistävät seudun työllisyyttä. Pyhäjärvi-instituutissa on pitkään tehty elintarvikkeisiin ja vesistöalaan liittyvää uraauurtavaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Vahva elintarviketuotanto Pyhäjärviseutu on maakunnan elintarvikeaitta. Pyhäjärviseudun merkittävimpiin vahvuuksiin kuuluu elintarvikeketjun suuri omavaraisuus, ja merkittävä osuus alueella kasvaneesta materiaalista jalostetaan myös lopputuotteeksi Pyhäjärviseudulla. Elintarvikkeiden jatkojalostus tarjoaa työtä myös alueen pakkausteollisuudelle. Pyhäjärvi-instituutin sekä alalla toimivien yritysten tietotaidon yhdistämisellä pidetään yllä kilpailukykyä. Alueella sijaitsee useita sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti vahvoja elintarvikealan kärkiyrityksiä ja tuotebrändejä. Elintarvikeketjussa korostuvat erikoismaatalous ja siihen liittyvä teollinen jalostustoiminta. Alueelle ominaisia viljelykasveja ja tuotantoa ovat erityisesti teollisuuspakaste- ja tuorevihannekset, tärkkelysperuna, sokerijuurikas, valkoinen liha (siipikarja) ja viljellyt sienet, joista monen jalostaminen lopputuotteeksi tapahtuu omalla alueella. Jalostustyön osuus monen tuoteryhmän osalta on % koko valtakunnan tasosta. Pyhäjärvi on pohjoisen pallonpuoliskon kalarikkain järvi ja järvikalaa menee runsaasti myös vientiin. Järvikala on yksi elintarvikealan uusista mahdollisuuksista. Elintarvikeketjun kilpailukyvyn kannalta keskeisin haaste on jatkuva uudistuminen ja toimintaympäristön kehityksen kärjessä oleminen. Maataloustukien väheneminen vaikuttaa alueen maatilojen kilpailukykyyn ja tätä kautta esim. alueelle elintärkeän ja Suomen ainoan sokeritehtaan säilymiseen. Kilpailukyvyn perusedellytyksiä ovat tehokas tuotanto ja toimitusketju sekä liiketoimintaosaamisen riittävä hallinta. Parhaan mahdollisen toimintaympäristön tarjoaminen yritysten käyttöön parantaa sekä alueen elintarvikealan yritysten että samalla koko Satakunnan elintarvikeklusterin menestymisen mahdollisuuksia. Lyhyet etäisyydet Pyhäjärviseutu on kompakti alue lyhyiden sisäisten etäisyyksien ansiosta. Eri kuntakeskusten välillä etäisyydet ovat enimmillään 15 km. Eurasta etäisyydet lähimpiin kaupunkeihin ovat lyhyet: Huittinen 32 km, Rauma 35 km, Pori 50 km, Turku 90 km ja Tampere 106 km. Paikallisia erikoispiirteitä korostava identiteetti Pyhäjärviseutu on tunnettu vahvasta historiastaan, mikä yhdistää alueen asukkaita. Vahva identiteetti voidaan hyödyntää kansainvälisessäkin matkailussa Heikkouksia Matkailupalvelujen koordinoimattomuus Majoituspalveluissa ja alueen markkinoinnissa on kehittämispotentiaalia. Keskeisimmät ongelmat ovat yhteistyön riittämättömyys, tuotteistamisen vaillinaisuus, verkostoitumisen puute sekä kaupallisten matkailutuotteiden vähäinen määrä. Esim. lapsiperheille ei seudulta löydy riittävästi matkailijoita houkuttelevia vetovoimatekijöitä. Erityisesti majoituskapasiteetti on puutteellinen. Matkailua ei järjestelmällisesti koordinoi mikään organisaatio. Palveluiden keskittäminen kuntakeskuksiin Taajamiin keskittäminen on heikentänyt syrjäkylissä asuvien ihmisten lähipalveluita. Osalle palvelut saattavat olla vasta useiden kymmenien kilometrien päässä. Kuntakentän muutokset Kuntaliitos- ja kuntayhteistyökeskustelujen moninaisuus heikentää Pyhäjärviseudun kuntien välistä yhteistyötä ja vaikuttaa kielteisesti myös alueella toimivien muiden organisaatioiden toimintaan. Yhteistyön riittämättömyys Yhteistyötä ei tehdä riittävästi alueen kehittäjäorganisaatioiden, kuntien, yritysten ja yhdistysten välillä. Yhteistyön avulla tunnettaisiin paremmin toisten toimintatavat ja opittaisiin toimimaan paremmin verkostoissa. Infran riittämättömyys Seudun tiestö on paikoin huonossa kunnossa eikä laajakaistaa ole kaikkialla Mahdollisuuksia Elinkeinojen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Säkylässä sijaitsevan varuskunnan ja seudun suurteollisuusyritysten palvelujen ulkoistaminen on luonut ja luo jatkossakin alihankintamahdollisuuksia monille seudun pienille yrityksille. Myös hyvinvointialan palvelujen tarve lisääntyy ja tämäkin tulee lisäämään pienyritysten määrän kasvua ja edistämään työllisyyttä. Potentiaalia on varsinkin luovilla aloilla, ympäristö- ja luontoyrittäjyydessä sekä lähiruoassa. Kolmannen sektorin kasvava rooli Yhdistysten verkottamista ja yhdistystoimintaa vahvistetaan entisestään. Kolmas sektori voidaan ottaa paremmin mukaan esim. lähipalveluja organisoitaessa. Leaderryhmän rooli alueen toimijoiden aktivoinnissa ja yhteen saattamisessa on merkittävä. Kyläneuvostoja tai vastaavia kylien neuvottelukuntia tulee perustaa kylien ja kunnan välisen yhteistyön lisäämiseksi. Kyläsuunnitelmien laatimista ja päivittämistä kylissä jatketaan, jotta toiminta jatkuu ja kylät osallistuvat edelleen oman asuinympäristönsä kehittämiseen. 7

10 8 Palveluiden säilyminen myös syrjäisemmissä kylissä parantaa asukkaiden elämisen laatua ja asumista kotona mahdollisimman pitkään. Kylien paremmat laajakaistayhteydet mahdollistavat myös etätyön. Vanhus- ja perhepalvelujen säilymistä voidaan ylläpitää yhteistyön voimin. Kyliin voi muuttaa tulevaisuudessa lisää asukkaita, jos palveluja on tarjolla. Yritysten ja kehittäjien yhteistyö ja kumppanuus Seudun suuret ja pienet yritykset ovat verkostoituneet luonnostaan ja tämä on luonut yritysverkostoja isojen ja pienten yritysten välille sekä edistänyt työllisyyttä. Yritykset ja koulutusta tarjoavat organisaatiot ovat alkaneet verkostoitua yhä enemmän myös yli seutukuntarajojen. Seudun neljä yrittäjäyhdistystä ovat tehneet tiivistä yhteistyötä ja olleet mukana alueen elinkeinopoliittisten ohjelmien laatimisessa. Seudun yritysneuvontaa tarjoavat tahot ovat tehneet kirjallisen yhteistyösopimuksen Yritys-Suomi -brändin alla. Infran kehittäminen Laajakaistojen ulottaminen kaikkialle lisäisi etätyömahdollisuuksia ja tätä kautta asukkaiden hyvinvointia ja vähentäisi liikenteen päästöjä. Kansainvälistyminen Pyhäjärviseudun yritysmaailma erityisesti suuryritysten osalta on jo kansainvälistä, mutta pienet yritykset ja yhdistykset ovat alkutaipaleella kansainvälistymisessä. Leader Pyhäjärviseudun rahoittamana ensimmäiset kansainväliset hankkeet käynnistyivät Leader-kauden lopulla. Halu ja kiinnostus kansainvälisten hankkeiden toteuttamiseen on koko ajan kasvamassa ja Leader-ryhmien kansainvälinen verkosto kannattaa hyödyntää etsittäessä ulkomaista kumppania hankkeelle. Kansainvälisyys tuo mahdollisuuksia ja luo uutta erityisesti matkailussa, kulttuuritoiminnassa ja lähiruoassa. Vuonna 2012 alkanut matkailuyhteistyö ranskalaisen Leader-ryhmän kanssa on poikinut monenlaisia matkailijaryhmiä ja yhteistyötä Uhkia Aktiivitoimijoiden ikääntyminen ja väsyminen Seudun yhdistystoiminta on vahvaa, mutta samat aktiiviset ihmiset toimivat monessakin eri yhdistyksessä. Vaarana on kehittämisinnon hiipuminen, jollei aika ajoin saada uusia tuoreita näkemyksiä ja vastuunkantajia. Yhdistystoiminta on niin ikään paljolti iäkkäiden henkilöiden varassa ja jossain vaiheessa voimat hiipuvat. Palvelujen heikkeneminen Kuntatalouden epävakaus ja todennäköiset kuntaliitokset tuovat mukanaan muutoksia seudun palvelurakenteelle. Kymmeniä kyläkouluja on lakkautettu ja samalla herkästi häviävät muutkin palvelut. Erityisesti kaukana kuntakeskuksesta sijaitsevien kylien palvelut ovat vaarassa. Palveluja keskitetään kuntakeskuksiin. Maatalouden ja muiden yritysten kannattavuuden heikkeneminen Seutu on paljolti riippuvainen erikoisviljelystä ja sokerintuotannosta. Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen vaikuttaa koko seudun elinkeinoihin joko suoraan tai välillisesti. Myös muut yhteiskunnan mukanaan tuomat muutokset ja valtion tukitoimien muuttuminen ovat uhkia kuntien ja yritysten taloudelle. Nuorten poismuutto Nuoret muuttavat pois seudulta, jos heille ei löydy opiskelu- tai työpaikkaa. Nuorten työpaikkojen synnyttämiseksi ja nuorten juurruttamiseksi vahvemmin omaan kotiseutuunsa on panostettava entistä voimakkaammin. Ympäristön uhkatekijät Seudun vesistöt ovat merkittävä vetovoimatekijä seudulle. Vesistöjen kuormittuminen on uhka erityisesti seudun vesien virkistyskäytölle. Tähän on varauduttava lisäämällä seudun ihmisten ympäristötietoisuutta ja pyrkimällä vähentämään vesistöjen kuormittumista. Sekä luonnon- että kulttuuriympäristön suojeluun tulee kiinnittää jatkuvasti yhä enemmän huomiota. Euroopan Unionin taholta tulee ympäristönsuojelulle uusia vaatimuksia, joiden toteuttaminen on kallista ja joiden toteuttamiseen ei usein ole varattu varoja LEADER-KAUDEN KOKEMUKSIA Arviointien tuloksia ja johtopäätöksiä Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2010 tekemän kyselyraportin tiivistelmässä todetaan, että Pyhäjärviseudun kuntasuhteissa ja verkostoitumisessa on kehittämisen varaa ja roolia toimijoiden kesken tulisi selkeyttää. Kyselyn tulos ei sinänsä ole yllättävä, kun kuntaliitoskeskustelut ovat käyneet kiivaina koko Leader-ohjelmakauden ajan ja elinkeinojen kehittämisessä yhteistyö takkuilee. Parhaiten arvioinnin mukaan toteutuvat ohjelmallisuus ja alhaalta ylöspäin -periaate. Satakunnan Leader-ryhmien vuonna 2010 tekemän yhteisen itsearvioinnin mukaan Pyhäjärviseudun toiminnalle toivotaan enemmän tunnettuutta ja näkyvyyttä. Leaderrahoituksen todettiin olevan ainoa mahdollisuus pienille yhdistysten hankkeille ja lisäksi sen katsotaan tukevan hyvin yritystoimintaa. Eräässä vastauksessa todetaan: Vaikeassa viidakossa on vaikea kulkea ilman opastajaa ja toisessa: Mikään muu taho alueella ei aktivoi asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen eikä muuta vastaavaa rahoitusta pienille kylien ja muiden yhdistysten hankkeille ole tarjolla. Samansuuntaisia tuloksia saatiin Leader Pyhäjärviseudun vuoden 2011 lopussa laatiman kyselyn avulla. Kyselyjä lähetettiin 170 ja vastauksia saatiin 43. Vastaajina oli kuntien viranhaltijoita, luottamushenkilöitä, hankkeita toteuttaneita yrityksiä ja yhteisöjä, jäseniä, yhteistyökumppaneita ja kylätoimijoita.

11 9 Lähes kaikkien vastaajien mielestä Pyhäjärviseutu ry:n toiminta on välttämätöntä. Ainoastaan kaksi kunnan viranhaltijaa oli sitä mieltä, että toiminta on hyödyllistä, mutta ilmankin tultaisiin toimeen. Yhden vastaajan mukaan Pyhäjärviseutu ry on saavuttanut arvostetun aseman alueen kunnissa. Jos Leader-ryhmää ei olisi, kylien ja yhdistysten avustushakemukset olisivat lautakuntien ja kunnanhallitusten lähes jokaisen kokouksen asialistalla. Asumisviihtyvyyteen ei voitaisi panostaa vastaavalla tavalla. Monet harrastuspaikat, leikkikentät, kylätalot ja muut kokoontumistilat puuttuisivat, kesäteatterien puitteet olisivat huonommat eikä ympäristön-, vesistöjen- ja maisemanhoitoon olisi panostettu siinä laajuudessa kuin nyt. Paikallisuus, henkilökohtainen ja asiantunteva palvelu sekä pienten hankkeiden edistäminen ovat Pyhäjärviseutu ry:n toiminnan tukipilarit kaikkien arviointien perusteella. Leader-tuki nähdään yrittäjien näkökulmasta tärkeänä tukimuotona. Yrittäjät saavat rahallisen tuen lisäksi neuvoja liiketoimintansa kehittämiseen ja konkreettista apua hankehakemusten täyttämisessä sekä neuvoja kustannusten hyväksyttävyydestä. Näin perusteellista apua ei esim. ELYkeskus pysty tarjoamaan. Leader-ryhmien rooli niin yhteisöjen kuin mikroyritysten toiminnan kehittäjänä on merkittävä. Kuntien näkökulmasta yritysten kehittäminen on erittäin tärkeää. Kuntarahan saaminen vaikeutuu, jos Leaderistä ei voi rahoittaa yritystukia. Tiedottamiseen on panostettu Leader-kaudella aikaisempaa enemmän, jotta tieto Leader-toimintatavasta leviäisi. Lisäksi Satakunnan Leader-ryhmien yhteisen tiedotushankkeen avulla on saatu hyviä tuloksia aikaan ja rahoitetut hankkeet ovat saaneet paljon palstatilaa paikallislehdessä. Valtakunnallisen Satakunnan Leader-ryhmien vuonna 2013 tekemän brändipilotin ansiosta Leaderille on luotu koko Suomessa yhtenäinen ulkoinen ilme ja yhteiset ydinviestit ja sloganit. Nämäkin tukevat osaltaan toimintatavan tunnetummaksi tekemistä Hankkeiden tuloksia ja johtopäätöksiä EU:n ohjelmakausi lähti alkuun kankeasti ja ohjelmakauden alku myöhästyi. Ensimmäiset hankkeet saivat päätöksensä vasta vuoden 2008 alussa. Hankkeiden hakemiseen ja toteuttamiseen on liittynyt paljon turhauttavaa byrokratiaa, jota Suomen ylipaisunut hallintokoneisto on lisännyt entisestään. Satakunnassa on kuitenkin ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien välisellä sujuvalla yhteistyöllä saatu sekä hanke- että maksupäätökset tehtyä muuta maata nopeammin ja joustavammin. Pyhäjärviseutu ry on vastaanottanut 152 hankehakemusta, joista on toteutunut 120. Yrityshankkeita on toteutunut 23 ja yhteisöjen hankkeita 62. Lisäksi koordinointihankkeita on toteutettu kolme, joissa on rahoitettu yhteensä 27 alahanketta, jotka ovat liittyneet kylien ja nuorten pieniin investointeihin sekä luonnossa liikkumiseen. Yritystukien ansiosta on syntynyt uusia työpaikkoja, osaaminen on lisääntynyt ja uusia tuotteita on kehitetty. Tuen avulla mikroyritykset rakensivat uusia toimitiloja ja laajensivat vanhoja sekä tekivät kone- ja laitehankintoja. Tuen avulla on kehitetty koulutuksen kautta palveluiden laatua ja luotu uusia matkailupalveluita. Yritysten liikevaihdot ovat kasvaneet ja kannattavuus parantunut. (hankkeissa suoritettujen toimenpiteiden ansiosta). Yritystukien rahoittaminen on laajentanut Leader-ryhmien toiminnan vaikuttavuutta ja antanut mahdollisuuden yhä monipuolisempaan kehittämistyöhön. Yrityshankkeita peruuntui alkuohjelmakaudesta runsaasti yritystukiasetuksen keskeneräisen valmistelun vuoksi, mutta myös siksi, että yritykset kokivat pienehköissä investoinneissa 20 %:n tuen riittämättömäksi paperityön määrään suhteutettuna. Ohjelmakauden lopussa muutamien yritysten hankkeet ovat harmittavasti keskeytyneet tai yrittäjä on jättänyt ne toteuttamatta. Monesti yrittäjillä ei riitä aika ja mielenkiinto papereiden täyttämiseen, mikäli yritystoiminta lähtee hyvin käyntiin ilman tukeakin. Leaderin henkilöstön ja hallituksen tulee paremmin arvioida, onko yrityksellä todellinen tarve tuen saamiseen vai haetaanko sitä vain varmuuden vuoksi. Myös hakemusten liitteiden toimittaminen on monen yrittäjän taholta ollut hidasta. Sähköinen hankehaku tulee helpottamaan tätä epäkohtaa. Yhteisöjen hankkeilla on luotu yhteistä tekemistä ja parannettu elämänlaatua. Maaseutua on kehitetty muun muassa kohentamalla ja rakentamalla yhteisiä tiloja, laatimalla haja-asutusalueiden jätevesisuunnitelmia ja parantamalla Pyhäjärven veneilyturvallisuutta. Lähiliikuntapaikkoja ja leikkikenttiä on rakennettu useita. Lisäksi on kehitetty muun muassa luontokerhoja ja kylien nuorisotoimintaa, kunnan ja seurakunnan perhetyötä, kunnostettu kesäteattereiden katsomorakennuksia ja parannettu muita palveluja, luotu uusia tapahtumia ja kehitetty kulttuuritarjontaa. Yhteisöjen hankkeiden toteuttaminen on pääosin sujunut hyvin, mutta edelleen on tarvetta lisäinformaation antamiselle erityisesti maksatushakemusten laatimisessa. Leader-ryhmä tulee uudella kaudella ohjeistamaan hakijat siten, että he käyvät aina ensin Leader-ryhmän kanssa hakemukset läpi ennen niiden jättämistä sähköisesti. Tällä vältetään toivottavasti huolimattomuudesta tai kustannusten hyväksyttävyydestä johtuvat virheet. Kansainvälisiä hankkeita on toteutettu viisi. Näistä neljä oli lisäksi alueiden välisiä. Laajoista eri organisaatioiden hakemista kv-hankkeista saadut hyödyt eivät ole välttämättä kohdistuneet riittävästi suoraan Pyhäjärviseudulle. Myös kansainvälistä toimintaa tulee kehittää alhaalta ylöspäin paikallisista lähtökohdista. Uudella kaudella tavoitteena on toteuttaa kansainvälisiä yhteistyöhankkeita Leader-ryhmän itse hakemana, jolloin toteutus ja seuranta on helpompi järjestää ja hyödyt jäävät omalle alueelle. Muiden tahojen hakemissa hankkeissa tullaan edellyttämään paikallista toteuttajakumppania. Olemassa olevien kontaktien hyödyntäminen varmistaa hankkeiden toteutumisen tuttujen, luotettavien kumppanien kanssa.

12 10 Alueiden välisiä hankkeita on toteutunut 16. Kuten kansainvälisten hankkeiden kohdalla, myös alueiden välisten osalta voidaan todeta, että parhaiten aluetta ovat hyödyttäneet hankkeet, joissa omalla alueella on jokin paikallinen toteuttaja. Parhaat kokemukset on saatu Leader-ryhmien omista hankkeista, joissa on yhteinen tai yhteiset työntekijät. Parhaiten on toiminut Satakunnan Leader-ryhmien yhteinen tiedotushanke. Leader Pyhäjärviseutu ry valitsee vuosittain vuoden parhaan Leader-hankkeen ja palkitsee sen kunniakirjalla. Hankkeet ovat olleet hyvin esillä maakunnan mediassa. Tuulimyllyn Puhaltajat ry:n Puhaltamalla Paras -hankkeessa kehitettiin nuorisopuhallinorkesterin toimintaa. Pyhäjärven Järvipelastajat ry:n hankkeessa kehitettiin järvipelastusaseman toimintaa. Kuntokeskus Tzempin hankkeessa kaupungeista tuttu liikuntapaletti tuotiin Pyhäjärviseudulle. Biolin Oy:n tuotekehityshankkeessa pellavaöljypohjaisista tuotteista kehitettiin kolme uutta terveysvaikutteista tuotetta koirille. Säkylän seurakunnan Perhetyön pilottimalli hankkeessa pienen kunnan perhetyöhön kehitettiin uusi toimintamalli seurakunnan, kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Koordinointihankkeet ovat toimineet Pyhäjärviseudulla hyvin. Teemat ovat olleet hyvin valittuja ja hanketoimijat ovat olleet tyytyväisiä saadessaan toteuttaa pieniä investointeja. Leader-ryhmältä saatu opastus on ollut niin ikään tervetullutta ja tarpeellista. Teemahankkeita tullaan toteuttamaan jatkossakin samaan tapaan, mutta toivottavasti vähäisemmällä byrokratialla. Leader Pyhäjärviseudun strategialle oli asetettu useita määrällisiä tavoitteita, joita ei virallisten indikaattorilomakkeiden avulla pystytty seuraamaan. Pääosalle hankkeita indikaattorit eivät soveltuneet. Hankkeiden märälliseksi tavoitteeksi asetettiin 100. Hakemuksia saapui 152, joista rahoitettiin 120. Tavoite siis ylitettiin. Yrityshankkeita ei rahoitettu aivan tavoitteeksi asetettua määrää. Yritysryhmän kehittämishankkeita ei haettu yhtään ja myös elinkeinotoiminnan kehittämishankkeissa tavoitteesta jäätiin. Kausi oli ensimmäinen, jolloin rahoitus oli yrityksille mahdollinen, joten rahoitusta ei saatu riittävästi yritysten tietoisuuteen. Valitettavaa oli myös peruuntuneiden tai keskeytettyjen yrityshankkeiden suurehko määrä. Tavoitteista jäätiin jonkin verran myös uusien yritysten ja työpaikkojen määrän osalta. Pääosa tukea hakeneista yrityksistä oli toimintaansa laajentavia. Uusien tuotteiden ja palvelujen sekä rakennusten ja rakennelmien määrä yllätti positiivisesti. Tavoitteeksi asetetun 30 uuden palvelun sijaan syntyi 74 uutta palvelua. Palveluja myös säilytettiin hankkeiden myötä tavoitteeksi asetettua huomattavasti enemmän. Niin ikään rakennuksia rakennettiin ja kunnostettiin tavoiteltua huomattavasti enemmän. Yhteisöllisten hankkeiden puolella investointihankkeiden suuri määrä oli yllättävä. Kansainvälisten hankkeiden määrässä jäätiin niin ikään jonkin verran tavoitteesta, mutta Leader Pyhäjärviseudun toiminta on muulla tavoin hyvinkin kansainvälistä. Lopuksi todettakoon, että tavoitteita asetettaessa käytettävissä olevat hankemuodot ja lainsäädäntö eivät olleet täysin selvillä ja ne myös muuttuivat ohjelmakauden aikana jonkin verran. Liite 9: Hankkeiden tavoitteet ja tulokset 3. ALUEELLINEN STRATEGIA 2020

13 3.1. VISIO 2020: Leader-ryhmän rooli 11 Pyhäjärviseutu on kilpailukykyinen, osaava, tuotantoaan ja toimintojaan uudistava alue. Alueen elinkeinotoiminta ja yrittäjyys ovat aktiivisia, yhteisöt elinvoimaisia, asuinympäristö viihtyisä ja alue vetovoimainen TAVOITTEET JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Strategialla on neljä päätavoitetta: aktiivinen yrittäjyys ja elinkeinotoiminta, elinvoimaiset yhteisöt, viihtyisä asuinympäristö ja vetovoimainen alue. Kehittämisen strategisina painopisteinä ovat paikalliset palvelut, kumppanuus ja verkostot sekä osaaminen ja koulutus. Kaikkien strategian tavoitteiden alla voidaan rahoittaa kunkin painopisteen mukaisia hankkeita. Rahoitettavissa hankkeissa kannustetaan kokeilevaan ja uutta luovaan toimintaan sekä suositaan uusia toimintamuotoja Aktiivinen yrittäjyys ja elinkeinotoiminta Visio 2020: Pyhäjärviseudun elinkeinorakenne on monipuolinen ja alueella on lukuisia alansa kärkiyrityksiä, joilla on merkittävää vientiä. Suurteollisuusyritysten ja mikroyritysten yhteistyöverkosto houkuttelee alueelle lisää yrityksiä ja työvoimaa. Alihankintayritykset vahvistuvat ja uusia palveluyrityksiä syntyy. Kuntien elinkeino- tontti- ja kaavoituspolitiikka tukee yrittäjyyttä. Nuoria ja naisia on saatu kannustettua yrittäjiksi. Alueen elintarviketuotanto on valtakunnallisesti merkittävää ja teollisen tuotannon rinnalle on tullut elinvoimaisia pienempiä tuottajia ja jalostajia. Pyhäjärviseudun lähiruoka on laadukasta ja se on helposti kuluttajien saatavilla. Leader Pyhäjärviseutu kannustaa toteuttamaan hankkeita, joilla luodaan uutta yrittäjyyttä ja tuetaan toimintaansa laajentavia yrityksiä. Tavoitteena on tiedottaa Leader-rahoituksen mahdollisuuksista entistä laajemmalle mikroyritysten joukolle. Yhteistyötä lisätään erityisesti elinkeinotoimen ja yritysneuvontaa tekevien tahojen sekä yrittäjäyhdistysten kanssa. Paikalliset palvelut Toimenpide1: Yritysten ja yritystoimintaa palvelevien organisaatioiden yhteistyön tiivistäminen Maakuntakeskuksien ulkopuolella vähennetään julkisia palveluita tarjoavia toimipisteitä. Jotta palveluja olisi edelleen saatavissa omalta alueelta, palvelut tulee organisoida uudella tavalla. Usean alan toimijoiden verkottaminen samaan paikkaan (monipalvelupiste) siten, että saman katon alle kootaan esim. yritysneuvontaa tarjoavia organisaatioita ja monen eri alan yrityksiä, tarjoaa paremmat toimintaedellytykset. Tähän tapaan alueella toimii jo esimerkiksi Yritystalo Kauttuan Keskus. Toimenpide 2: Alihankintaverkostojen vahvistaminen ja uusi yrittäjyys Pyhäjärviseudulle on ominaista alihankintaketjutus suurteollisuuden imussa. Eura on Suomen 6. teollistunein kunta ja yli 50 % työpaikoista on teollisuudessa. Kartoitetaan suurten yritysten ja esimerkiksi Porin prikaatin alihankintatarpeita ja etsitään sopivat alihankkijat. Alihankintaa syntyy pääosin kahta kautta: pitkän kokemuksen tehtaalla hankkinut henkilö perustaa oman yrityksen ja erikoistuu tiettyyn osaamisalaan tai tarjoaa esim. teknistä kunnossapitoa tehtaalle ja hankkii lisäksi uusia asiakkaita. Alihankinta ja palveluiden ulkoistaminen luovat yrittäjyyttä. Suuryritykset ulkoistavat toimintaojaan esimerkiksi teknisessä kunnossapidossa, kiinteistöhuollossa ja sähkökunnossapidossa. Uusia aloja ja työpaikkoja voi avautua tulevaisuudessa esimerkiksi jätteiden kierrättämisessä, bioenergiayrittäjyydessä sekä ympäristöyrittäjyydessä. Myös teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen luo uutta yrittäjyyttä. Toimenpide 3. Klustereiden vahvistaminen Saman alan yrityksiä kootaan klustereiksi ja verkotetaan keskenään. Rakennettujen, suurten teollisuusalueiden valmis infra hyödynnetään. Kumppanuus ja verkostot Toimenpide 1: Yrittäjäyhdistysten yhteistyö Yrittäjäyhdistysten yhteistyötä lisätään entisestään. Tähän asti Pyhäjärviseudun neljä yrittäjäyhdistystä on toteuttanut yhdessä Leader-rahoitteisen koulutushankkeen, järjestänyt paneelikeskusteluja yrittäjyydestä, järjestänyt jäsenilleen virkistyspäiviä sekä ottanut kantaa Pyhäjärviseudun kuntaliitoksiin ja elinkeinopalvelujen järjestämiseen. Yhteistyön tiivistäminen tuo synergiaetuja. Yrittäjäyhdistykset voisivat ottaa aktiivisempaa roolia myös elinkeinopolitiikassa ja alueen yrittäjämyönteisen imagon luomisessa.

14 12 Toimenpide 2: Yritysten välinen yhteistyö Verkostoitumista edistetään erityisesti matkailu- ja pitopalveluyrityksissä, jotta kysyntä ja tarjonta saadaan paremmin kohtaamaan. Kuluttajat ja asiakkaat haluavat yhä suurempia palvelukokonaisuuksia. Pienet yrittäjät voivat vastata kysyntään verkostoitumalla muiden yrittäjien kanssa. Lähiruoassa on potentiaalia myös matkailun kannalta. Lähiruokabuumi kannattaa hyödyntää Pyhäjärviseudulla, koska alue on Satakunnan elintarvikeaitta ja Suomenkin mittakaavassa edustaa merkittävää elintarvikealan keskittymää. Palveluja aletaan tuottaa enemmän yhdessä. Osaaminen ja koulutus Toimenpide 1: Koulutukset Yritystoimintaa tukevaa koulutusta ja samalla verkostoitumista voidaan tarjota esim. seuturajat ylittävissä koulutushankkeissa siten, että yrittäjät verkottuvat laajemmin oman alueensa ulkopuolisiin yrittäjiin. Tarjotaan koulutuksia joko tietyn alan yrityksille tai jonkin tietyn haasteen ratkaisemiseksi (kilpailutus, yritysmuodot, verotus, hankintalaki, asiakaspalvelu, tiedottaminen, markkinointi, tuotteistaminen). Lisäksi yrittäjä tarvitsee vertaisryhmän muista joko saman alan tai saman alueen yrittäjistä. Monilla yrityksillä on samoja haasteita alueesta tai toimialasta riippumatta ja hyvien käytäntöjen jakaminen suuremmassa joukossa helpottaa onnistumista Elinvoimaiset yhteisöt Visio 2020: Kuntakenttä on jäsentynyt uudelleen ja kuntien tarjoamat palvelut ovat keskittyneet nykyistä suurempiin yksiköihin ja lähemmäs kuntakeskuksia. Aktiivinen kylä- ja muu yhdistystoiminta täydentää palvelutarjontaa asukkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Yhdistystoiminta on aiempaa järjestäytyneempää ja yhdistykset tekevät entistä tiiviimmin yhteistyötä keskenään. Kyläsuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen ovat lisänneet toiminnan järjestelmällisyyttä. Kuntien, yhdistysten ja Leader-ryhmän yhteistyö on entistä tiiviimpää ja toimintaa koordinoidaan järjestäytyneesti kuntakohtaisissa kyläneuvostoissa tai vastaavissa toimielimissä. Asukkaat osallistuvat aktiivisesti asuinalueensa hoitoon ja kehittämiseen. Nuoria on saatu mukaan toimimaan oman alueensa kehittämiseksi. Toimenpide 2: Yritysneuvonta Yrityksille tulee olla tarjolla neuvontaa yrityksen koko elinkaaren ajan. Yhteistyötä tiivistetään elinkeinotoimen, Leaderin ja ProAgrian sekä muiden yritysneuvontaa tekevien välillä. Hyviä kokemuksia on saatu verkostohankkeista, joissa saman toimialan tai saman kokoluokan yrityksiä on koottu samaan hankkeeseen (Osaava verkosto, kasvuverkosto). Seuturajat ylittävissä hankkeissa tulee varmistaa, että jokaisella alueella on ns. toteuttajakumppani, jolloin hankkeen hyödyt kohdistuvat tasaisesti kaikille alueille. Toimenpide 3: Tapahtumat ja messut, opintomatkat Yksi suurimmista ongelmista pk-ja mikroyrityksillä tällä hetkellä on ammattitaitoisen työvoiman puute. Hankintarekrytapahtuman kautta yritykset pääsevät esittelemään omaa toimintaansa ja ottamaan vastaan työhakemuksia työnhakijoilta. Tätä kautta tieto työpaikoista leviää ja mm. nuoria saadaan työllistymään. Alueen yrittäjyyttä voidaan esitellä esim. paikallisilla tai seudullisilla yrittäjämessuilla. Järjestetään opintomatkoja muille alueille. Työvoiman hankinnassa tulee ottaa huomioon myös maahanmuuttajat ja vieraan työvoiman mahdollisuudet. Leader-ryhmän rooli Leader Pyhäjärviseutu ottaa aikaisempaa aktiivisemman roolin erityisesti kylien ja kunnan yhteistyön kehittämisessä ja lähidemokratian edistämisessä palkkaamalla koko Leader-kaudeksi kyläasiamiehen, jonka tehtävänä on koordinoida yhdistysten, kuntien ja Leader-ryhmän välistä yhteistyötä sekä aktivoida yhteisöjä tukien hakemiseen ja alueen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Leader Pyhäjärviseutu toteuttaa kehittämishankkeita myös itse mm. teemahankkeilla, joiden teemoina voivat olla esimerkiksi nuoret ja kylät. Kumppanuus ja verkostot Toimenpide 1: Lähidemokratia Pyhäjärviseutu ry teki kunnille aloitteen kyläneuvoston perustamiseksi vuonna 2009 ennen kaavailtua kolmen kunnan liitosta, mutta kuntaliitoksen kariuduttua myös seudullinen kyläneuvosto jäi perustamatta.

15 13 Kunta- tai aluekohtaisen kyläyhdistyksen tapaan toimivia (eräänlaisia kylien yhteenliittymiä) alueella voidaan katsoa toimivan kaksi: Panelian kotiseutuyhdistys ry ja Kiukaisten kylät ry, joista viimeisimmän perustamisessa Pyhäjärviseutu ry:llä oli merkittävä rooli. Köyliössä toimii rekisteröimätön Köyliön kylien yhteistoimikunta, joka on merkittävä yhteistyöelin kylien, kunnan ja yrittäjien välillä. Tavoitteena on perustaa kuntakohtaiset kylien neuvottelukunnat, jotka toimisivat yhteistyöelimenä kunnan, asukkaiden ja Leader-ryhmän välillä. Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä kylien palveluja koskevia asioita ja tehdä asioista esitykset kunnalle. Kylien neuvottelukunnan perustaminen vähentäisi esimerkiksi suoraan kunnanhallitukselle tulevia kylien apurahahakemuksia, mikä säästäisi kunnan resursseja. Toimenpide 2. Kyläsuunnittelu Kyläsuunnittelua jatketaan Leader Pyhäjärviseudun avustuksella. Mukaan kyläsuunnitelmiin liitetään osio kylien vaikutusvallan lisäämisestä, asukashankinnasta, kaavoituksesta ja turvallisuusasioista sekä kylän liiketoiminnasta. Pyhäjärviseudulla on noin 30 toiminnallista kylää, joissa vaikuttaa noin 25 rekisteröitynyttä kyläyhdistystä ja noin 5 rekisteröimätöntä kylätoimikuntaa. Pyhäjärviseudulla on 15 voimassaolevaa kyläsuunnitelmaa. Toimenpide 3: Yhteisöjen kehittäminen ja aktivointi Yhteisöjen yhteistyön tukemista jatketaan ja yhdistyksiä kannustetaan rahoituksen hakuun. Kylissä toimii useita yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka omalta osaltaan vaikuttavat kylien hyvinvointiin ja kehittymiseen. Paikkasidonnaisuus ei enää ole yhtä tärkeää kuin ennen vaan ihmisiä saadaan paremmin mukaan aluekehitykseen heidän oman mielenkiintonsa tai harrastuksensa kautta. Tärkeitä aluekehityksessä mukana olevia tahoja ovat mm. kulttuuri- ja teatteriyhdistykset, partio, VPK, SPR, MLL, 4H, metsästysseurat ja urheiluseurat, jotka ovat erityisesti kuluneella Leaderkaudella toteuttaneet monia hankkeita ja edistäneet alueen hyvinvointia. Toimenpide 4: Kylien palvelujen kehittäminen Eri alan yhdistysten rooli on keskeinen erilaisten kokoontumistilojen rakentamisessa ja kunnostamisessa sekä leikkiknettien ja lähiliikuntapaikkojen rakentamisessa. Paikalliset palvelut Toimenpide 1: Tuotteistamisen ja markkinoinnin tukeminen Pyhäjärviseudulla on tarjolla yhteisöjen tuottamia kulttuuri-, liikunta- ja matkailupalveluja. Kesäteatterit ja erilaiset liikunta- ja kulttuuritapahtumat ovat säilyneet ja uusiakin on syntynyt. Ne täydentävät hyvin yritysvetoista tarjontaa ja tuovat paikallista kulttuuria ja perinteitä esille. Tällä sektorilla on kuitenkin vielä paljon tehtävää tuotteistamisessa ja markkinoinnissa. Toimenpide 2: Sopimuksellisuuden edistäminen Sopimuksellisuuden tulee olla kunnan ja kolmannen sektorin välillä arkipäivää, josta molemmat osapuolet hyötyvät ja taataan täten parhaat mahdolliset palvelut myös tulevaisuudessa. Esim. Euran Pallo ry ja Länsi-Euran kyläyhdistys ry ovat ottaneet vastuun muutamasta kunnan rantasaunasta, joiden lämmityksestä ja kunnossapidosta ne vastaavat. Monia urheilualueita, kuten jääkiekkokaukaloita, hoitaa kyläyhdistys tai urheiluseura, joka saa kunnalta pienen korvauksen. Maaseudulla erilaisia lähipalveluja tarvitsevat esim. vanhukset, kesäasukkaat ja lapsiperheet. Uusien palvelujen tuottamistavat nousevat lähivuosina entistä merkittävämpään asemaan, koska kuntien resurssit eivät riitä. Sopimuksellisuuden yhteydessä puhutaan yleensä enimmäkseen kunnan ja kolmannen sektorin välisestä sopimuksellisuudesta, mutta myös yritysten ja yhdistysten välinen yhteistyö ja sopimuksellisuus ovat tätä päivää. Tulee löytää keinoja pitää ikääntyvät ihmiset kykenevinä asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Säkylän Lännen kyläyhdistyksen koordinoimassa Kylätalkkari-hankeessa kylätalkkarin palveluja on myyty myös toisiin kyliin. Kylien ylläpitämissä tiloissa pidetään juhlia, joissa paikalliset pitopalvelu- ja ohjelmapalveluyrittäjät työllistyvät ja kyläyhdistys saa vuokratuottoja. Innovatiivisena ideana voisi olla palvelubussi, joka kiertäisi tiettynä päivänä kylässä ja josta löytyisi esimerkiksi terveyspalveluita, parturi, kirjasto yms. Toimenpide 3: Tapahtumien järjestäminen yhteistyössä Pyhäjärviseudulle on syntynyt lukuisa joukko hienoja tapahtumia ja pääosa vanhoista tapahtumista on vakiinnuttanut paikkansa. Mainittakoon Euran Mannilan iltatori, Säkylän Kuhinat, Eura-päivä, Kauttuan Ruukkifestarit, Vuorenmaan tuoretori, Köyliön Polsun juhannus, Säkylän Sydänmaan tervatapahtuma ja monta muuta. Erilaisia kyläkohtaisia päiviä vietetään aktiivisesti eri puolilla seudun kyliä. Kyläpäivät ovat esimerkki tapahtumasta, jossa yhdistykset, yritykset ja yksittäiset asukkaat antavat oman panoksensa ja luovat virikkeellisen päivän asukkaille ja kauempaakin tuleville. Satakylien organisoima Avoimet Kylät -tapahtuma on esimerkki useamman kyläpäivän ketjutuksesta maakunnan laajuisesto. Yhteistyöllä ja yhteisellä markkinoinnilla asiakkaita saa enemmän kuin kunkin toimijan yksin mainostamisella. Monen tapahtuman luomisessa Leader-rahoitus on ollut niin tärkeä, että ilman sitä moni tapahtuma olisi jäänyt toteutumatta. Uusi idea voisi olla vaikkapa Karaokefestivaalit. Toimenpide 4. Nuorten kannustaminen mukaan toimimaan Monien yhdistysten, erityisesti kyläyhdistysten, johtokunnan jäsenten keski-ikä on melko korkea, joten uusia toimijoita pitäisi saada mukaan ja kehittää uudenlaista toimintaa. Yhdistysten rooli asukkaiden elämässä korostuu. Uudenlaista toimintaa ja uusia yhdistyksiä saattaa syntyä eri teemojen tai tarpeiden ympärille. Harrastusten kautta myös nuoria saadaan mukaan toimimaan. Oma mielenkiinto tiettyä harrastusta kohtaan voi saada nuoria mukaan myös kylätoimintaan. Uusia ideoita voisivat olla esimerkiksi sosiaalinen media, sarjakuvan piirtäminen ja elokuvan tekeminen. Yhteistyötä lisätään erityisesti 4H:n kanssa. Osaaminen ja koulutus Toimenpide 1: Koulutuksen järjestämisen uudet toimintamuodot Yhdistykset tarvitsevat koulutusta, koska niiden toimintamuodot ja toimintaympäristö muuttuvat jatkuvasti.

16 14 SataKylät on kouluttanut maakunnan laajuisesti paikalliskehittäjiä, jotka ovat ottaneet aktiivisen roolin yhteisöjensä ja alueensa kehittämisessä. Kylien palvelujen tuotteistaminen ja tunnettuuden lisääminen on haaste. Tiedottaminen ja erityisesti markkinointi ja sosiaalinen media katsotaan yhdistyksissä erittäin tarpeelliseksi, mutta ei tule unohtaa myöskään yhdistystoiminnan perusasioita, joista tarvitaan aina koulutusta. Ideoita koulutuspaketeiksi: - Matka kylään tutustutaan oman alueen kyliin - Turvallinen tapahtuma tapahtumanjärjestäjien koulutus - Hevososaamista lapsille ja nuorille- kurssi, kerho, koulutus - Metsästys tutuksi nuorille, harrastuksen esittelyä - kylät kouluttajina: kun jokin kylä on erikoitunut tiettyyn asiaan, se tarjoaa koulutusta muille (esim. kylän liiketoiminta-osaaminen, markkinointi) - perinnetaidot ovat tallessa erityisesti ikäihmisillä ja näiden taitojen opettaminen nuoremmalle sukupolvelle pitää turvata. Wanhan ajan-messut toisi esille tätä vanhaa perinnettä ja taitoja. - yhteiskoulutukset yhdistyksille (yhdistyslaki, paikalliskehittäjänä toimiminen, turvallisuus- ja ensiapukoulutukset) Viihtyisä asuinympäristö Visio 2020: Pyhäjärviseudun vesistöjen tilasta huolehditaan ja pääpaino on ongelmien ennaltaehkäisyssä. Seudun jokien ja järvien virkistysarvo on kohonnut kunnostushankkeiden ansiosta, ja vesistöt ovat asukkaille tärkeitä ulkoilu- ja virkistyspaikkoja. Alueen asukkaiden jätevesihuolto järjestetään asukkaille kohtuullisin kustannuksin. Tietoisuus lajittelusta ja kierrätyksestä on lisääntynyt. Ympäröivää luontoa ja kulttuurimaisemaa hoidetaan suunnitelmallisesti ja asukkaiden viihtyvyys huomioon ottaen. Viihtyvyys huomioidaan myös kaavoituksessa yhteisiä ulkoilualueita ja reitistöjä unohtamatta. Leader-ryhmän rooli Leader Pyhäjärviseutu edistää vesistöjen ja luonnon virkistyskäytön lisäämistä, kylämaisemasta huolehtimista ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Yhteistyötä tiivistetään entisestään niiden tahojen kanssa, jotka toteuttavat em. teemoihin liittyviä hankkeita ja lisäksi voidaan toteuttaa omia teemahankkeita. Paikalliset palvelut Toimenpide 1: kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden r rakennusten ja museorakennusten korjaaminen ja niiden ympäristöstä huolehtiminen. Toimenpide 2: oleskelualueiden ja helposti saavutettavissa olevien kuntoreittien rakentaminen Ympäristö, lähiliikunta ja yhteisöllisyys tulee huomioida kuntien puolelta myös kaavoituksen keinoin. Kaavoitettaessa uusia asuinalueita ne tulee suunnitella ympäristöä kunnioittaen ja pitää ne luonnonläheisinä. Maankäyttöön ja yhdyskuntatekniikan suunnittelulla, mitoituksella ja rakennusten sijoittelulla voidaan edistää viihtyvyyttä. Huomioidaan karttojen ja opasteiden tärkeys erityisesti luontoreittien ja uimarantojen yhteydessä. Toimenpide 3: harrastus- ja liikuntapalvelujen kehittäminen - Yhteisöllisten kokoontumistilojen käyttö monipuolisesti rakennusten korjaushankkeet ja niiden kunnostaminen yhdistysten käyttöön, kuten harrasteja kokoontumistiloiksi. Esim. kylien urheilutilat, metsästysmajat, kylätalot. - Olemassaolevien palvelujen markkinointi. - Yhteistyön kehittäminen urheiluseurojen kesken - Liikkuvat palvelut kyliin; esim. harrasteohjaajat Kumppanuus ja verkostot Toimenpide 1: Jätevesisuunnitelmien laatiminen yhteistyössä Jäte- ja vesihuoltoon liittyvä lainsäädäntö on uudistunut ja tiukentunut asettaen uusia vaatimuksia jäte- ja jätevesihuollon suunnittelulle ja toteutukselle, mikä vaatii vaivannäköä ja taloudellisia panostuksia kunnilta ja kiinteistöjen omistajilta. Jätevesisuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia. Paikalliset asukas- ja kyläyhdistykset voivat säästää jäsentensä varoja järjestämällä suunnittelua ja toteutusta yhteistyössä. Toimenpide 2: Vesistöjen virkistyskäytön lisääminen Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää yhteistä tahtoa sekä laaja-alaista, eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Jätevedenpuhdistamot on saatettava asianmukaiseen kuntoon kuntien ja jätevedenpuhdistamojen muiden omistajien puolesta. Pyhäjärvi-instituutti on toteuttanut yhteistyössä eri tahojen kuten ammattikalastajien ja asukkaiden kanssa onnistuneesti Pyhäjärvellä vesiensuojelutoimia ja myös hoitokalastushankkeet ovat onnistuneet. Pyhäjärvellä on merkittävää ammattikalastusta, mikä edistää hoitokalastushankkeiden onnistumista. Hoitokalastuksen tukemista tulee jatkaa valtionrahoituksen turvin.

17 15 Vesistöjen suojelun tulee olla kokonaisvaltaista niin, että painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa vahinkojen korjaamisen sijaan. Vesistöt ovat keskeinen osa Pyhäjärviseudun luontoa. Pyhäjärven lisäksi alueella sijaitsevat mm. Köyliönjärvi, Eurajoki, Köyliönjoki ja lukuisia pienempiä jokia ja järviä. Järvien rannat on monin paikoin täyteen rakennettu. Vesistöjen virkistyskäyttöä on vielä mahdollista lisätä ja sitä kautta edistää kiinnostusta vesistöjen suojeluun ja hoitoon. Pyhäjärviseudulla tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota tasapuolisesti kaikkiin seudun vesistöihin. Etenkin jokialueita ja pieniä järviä on mahdollista kehittää asukkaiden virkistyskäyttöön. Toimenpide 3: Maisemankunnostus ja ympäristönhoito Erityisympäristötukia on Leader-kaudella voitu myöntää myös yhdistyksille perinnebiotooppien ja kosteikkojen rakentamiseen ja hoitoon. Tämä on tarjonnut mahdollisuuden kylämaiseman hoitoon ja kosteikkojen perustamiseen yhdistyspohjaisesti. Jatkossa maisemankunnostusta ja maisemanhoitoa voidaan tukea kehittämis- ja investointihankkeilla. Tärkeä kumppani on esim. maa- ja kotitalousnaiset, jotka tekevät maisemanhoitosuunnitelmia ja antavat niihin opastusta. Toimenpide 4: Uusiutuvan energian käytön edistäminen, biotalous Uusiutuva energia (mm. aurinko, tuuli ja vesi) kaikissa muodoissaan on tulevaisuuden mahdollisuus maaseudulle. Kansainväliset sopimukset, yleinen mielipideilmasto ja yhteiskunnan ohjaus luovat edellytyksiä monipuoliselle energiantuotannolle ja siihen liittyvälle kehitystyölle. Voidaan suunnitella yhdessä kuntien kanssa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja yhdyskuntarakenteeseen, säästää energiaa ja käyttää uusiutuvia energialähteitä fossiilisten sijaan. Esimerkkejä: - Asuinalueiden yhteiset lämpölaitokset - Haja-asutusalueiden jätevesihuolto muutaman talouden jätevesiosuuskuntina - Jätteiden ja jätevesienkäsittelyn uudet tekniikat - Monipuoliset liikenneväylä- ja kalustoratkaisut - Luonnonmateriaalien käytön lisääminen lämmittämisessä ja rakentamisessa Osaaminen ja koulutus Oman ympäristön tuntemuksen kautta lisääntyy kiinnostus sen hoitamiseen ja siksi kaiken ikäisten ympäristökasvatus on tärkeää. Ympäristökasvatuksessa tulee keskittyä omaan ympäristöön tutustumiseen, oman toiminnan seurauksiin ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Kylä- ja yritystoiminnassa tarvittavien taitojen lisäksi koulutuksessa tulee huomioida myös ympäristönäkökohdat ja matkailupalvelujen kestävä kehitys. Toimenpide 1: koulutusta ja kursseja kulttuuriperinnöstä, ympäristönhoidosta ja luonto- ja opaspalveluista, vesillä liikkumisesta: esim. Liiku turvallisesti Pyhäjärvellä laivurikurssi Toimenpide 2: ympäristökasvatus kouluissa ja kansalaisopistoissa ja mukaan kyläsuunnitelmiin Toimenpide 3: yhdistystoimijoille ja pienyrityksille paikalliset erityispiirteet huomioivaa koulutusta Toimenpide 4: Lisäksi monipuolista energia-alan osaamista ja koulutusta kehitetään Vetovoimainen alue Visio 2020: Pyhäjärviseudun asuin- ja elinympäristöä luonnehtii omaleimainen kulttuuri ja puhdas luonnonympäristö, joista Pyhäjärviseutu on tunnettu myös maakuntarajojen ulkopuolella. Sekä asukkaille että matkailijoille on tarjolla elämyksiä, joita ammennetaan niin historiasta ja perinteistä kuin luonnostakin. Luonto-, ympäristö- ja eräyrittäjyys on lisääntynyt. Osa pienistä taide-, käsityö- ja matkailuyrityksistä tarjoaa yhdessä entistä kattavampia tuotteita ja palveluita. Pienten mutta merkittävien askelten ottaminen kansainvälistymisessä on tuonut Pyhäjärviseudulle ulkomaalaisia matkailijoita. Matkailupalvelujen myynti ja markkinointi on hoidettu keskitetysti ja palvelut löytyvät yhteisten, laadukkaiden verkkosivujen kautta. Seudun matkailuvaltteja ovat historia, arkkitehtuuri sekä luonto- ja kalastusmatkailu. Leader-ryhmän rooli Leader Pyhäjärviseutu ottaa aktiivisen roolin seudun matkailupalvelujen organisoimisessa ja kansainvälisyyden edistämisessä. Mahdollisuutena on päätoimisen, kuntien yhteisen matkailupäällikön palkkaaminen, jonka tehtäviin kuuluisi matkailupalvelujen organisoiminen, markkinointi ja tuotteistaminen sekä mahdollisesti myös palvelujen myynti. Uusia ideoita voisivat olla vaikkapa Kulttuurista tai kansainvälisyydestä iloa ja eloa teemahanke, jonka alle kerätään pieniä kulttuuriin tai kansainvälisyyteen liittyviä hankkeita.

18 16 Alueen vetovoimaan vaikuttaa moni tekijä viihtyisästä asuinympäristöstä työpaikkoihin sekä toimiviin tieto- ja muihin liikenneyhteyksiin. Koska näitä käsitellään strategian muissa kokonaisuuksissa, keskitytään tässä alueen vetovoimaan henkisen pääoman kuten kulttuurin, harrastustoiminnan ja liikunnan sekä erityisesti organisoitujen matkailupalvelujen kannalta. Näitä punnitaan sekä asukkaiden että matkailijoiden näkökulmasta. Alueen vetovoimaa tulee jalostaa yhteisymmärryksessä Pyhäjärviseutu -käsitteen alla. Erityisesti alueen matkailuyrittäjät ovat toivoneet seudun matkailun kehittämistä Pyhäjärviseutuna. Pyhäjärvi on ainutlaatuinen sekä asukkaita että monia toimijoita ja matkailijoita yhdistävä luontokohde ja leivän tuoja. Kehittämisen painopisteitä tarkastellaan sekä paikallisten asukkaiden että matkailijoiden kannalta. Satakunnan matkailun kehittämisen keskiössä ovat markkinoinnin ja myynnin kehittäminen, yritysyhteistyö, ympärivuotisuus ja palvelujen laatu, osaamisen kehittäminen sekä matkailuun liittyvä infrastruktuuri. Paikalliset palvelut Toimenpide 1: Matkailupalvelujen organisoiminen Leader Pyhäjärviseutu ottaa vastuulleen matkailun ja kansainvälisyyden edistämisen. Pyhäjärviseudulle tarvitaan organisaatio, jonka alle matkailupalvelujen kehittäminen ja markkinointi kootaan. Matkailupalveluja ei virallisesti alueella ole hoitanut mikään taho ennen kuin Leader Pyhäjärviseutu on vuoden 2013 alusta alkaen ottanut matkailun kehittämisestä vastuuta. Tavoitteeksi matkailupalvelujen kehittämiselle on syytä asettaa hyvin organisoitu yhteistyö, joka mahdollistaa mm. tuotteistuksen ja markkinoinnin, jopa yhteismyynnin. Toimijat ja asukkaat sekä matkailijat hyötyvät hyvin organisoidusta palveluketjusta, ja samalla tehdään töitä alueen vetovoiman hyväksi. Organisoitu yhteistyö on tarpeen, jotta kuluttajaa voidaan lähestyä usean kohteen ja tuotteen markkinointikokonaisuuksina. Toimenpide 2: Matkailupalveluiden markkinointi Erilaisia esitteitä on tarjolla mm. kunnantaloilla, mutta aukioloajat eivät ole matkailijaystävällisiä. Tarvetta on yhdelle tai useammalle matkailun neuvonta- ja infopisteelle. Toimenpide 3: Matkailutarjonnan tuotteistaminen Pyhäjärviseudulla on paljon matkailukohteita sekä toimivia matkailuyrityksiä, joista löytyy yhdessä laaja palvelujen valikoima. Päätoimisia matkailuyrittäjiä on melko vähän, mutta lisäpotentiaalia on löydettävissä erityisesti luonto- ja kalastusmatkailusta. Opastetut, tuotteistetut matkailupalvelut ovat tätä päivää. Liikunnallisen paketin voi rakentaa vaikkapa mökkeilyn, patikoinnin, melonnan ja kalastuksen ympärille. Palvelumuotoilulle on sijaa, kun Pyhäjärviseudun vahvuuksia käännetään menestystarinoiksi. Seudulla järjestetään kulttuuriin, esihistoriaan ja arkkitehtuuriin pohjautuvia turistikierroksia sekä opastettuja kalastusmatkoja, luonto-, sieni- ja marjaretkiä sekä näistä koottuja, räätälöityjä matkailupaketteja. Matkailussa otetaan entistä enemmän huomioon lapsiperheiden palvelut. Kulttuurimatkailu Pyhäjärviseudun pitkästä historiasta riittää tuotteistettavaa. Viikinkien aikaiset työtavat, ruoat ja juomat ovat oiva esimerkki monipuolisesta historian hyödyntämisestä. Tarinoiden avulla historian hahmottaminen helpottuu. Erilaisten toiminnallisten pakettien avulla voidaan entisaikaisia työtapoja esitellä ja opettaa koululaisille, harrastajille ja matkailijoille. Pyhäjärviseudun kulttuuritoiminta on omaperäistä, monipuolista ja ajan hermolla, perinteitä kunnioittaen. Kulttuuriyrittäjyydestä saa tulevaisuudessa toimeentulonsa yhä useampi. Erilaisissa kulttuuri- ja matkailupaketeissa voidaan yhdistää esimerkiksi kädentaitajat, lähiruoka, taidenäyttely, arkkitehtuuri ja esihistoria. Ajan Jäljet -kulttuurimatkailuverkosto on oivallinen esimerkki markkinointiyhteistyöstä, mutta kulttuurihistoriaa tulee määrätietoisesti elävöittää ja sen ympärille kehittää yhä enemmän tarinoita. Maaseudun tulevaisuuden menestyksessä liiketoiminnan kehittäminen on avainasemassa. Niin ikään eri yhteisöt ovat kunnostautuneet kulttuuri- ja matkailupalvelujen tuottajina. Kesäteatterit ja moninaiset kulttuuritapahtumat täydentävät yrittäjien tarjontaa. Luonto- ja kalastusmatkailu Luontomatkailu on tämän päivän trendi ja alueella on erinomaiset edellytykset kilpailla jopa kansainvälisillä markkinoilla. Järvet ja luonto sekä kylien idylliset maisemat ovat juuri sitä, mitä varsinkin ulkomainen matkailija Suomen maaseudun kohteista etsii. Seudun luonto on monin paikoin vielä matkailullisesti hyödyntämättä. Myös metsästä ja metsästyksestä voi luoda matkailutuotteita. Pyhäjärviseudulla on kehittämispotentiaalia on erityisesti Säkylän kalasataman ympäristön ja Katismaan saaren alueella. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on saada Pyhäjärviseudulle kalastus- ja luontomatkailukeskus, joka kokoaisi kaikki alueen matkailupalvelut. Kärkikohteiden esilletuonti Kauttuan ruukinpuistossa arkkitehti Alvar Aallon moninaiset kohteet kiinnostavat matkailijoita. Ruukinpuiston kehittämishankkeessa on vuoden 2014 aikana luotu pohjaa Ruukinpuiston esille nostamiseen ja brändäämiseen. Myös kartanot kuten Köyliön Vanhakartano on Satakunnan matkailustrategiassa merkattu kehittyviin kärkituotteisiin. Ne ovat maakunnallisesti tunnettuja ja niissä on potentiaalia kehittyä valtakunnallisesti tunnetuiksi. Lisäksi luontokohteista mainittakoon ainutlaatuinen Säkylän harju, joka tavanomaisesta poikkeavalla maastollaan erottuu selväsi Satakunnasta. Kumppanuus ja verkostot Tapahtumat Kulttuurinälkään Pyhäjärviseudulla on todettu olevan vähän kaikkea, mutta toisaalta isojen tapahtumien, suurten juttujen koetaan puuttuvan. Uudenlaisten tapahtumien saaminen Pyhäjärviseudulle lisää alueen tunnettuutta ja vetovoimaa.

19 17 Kaksi kertaa järjestetty Kauttuan Ruukkifestarit sai alkunsa Leader-rahoituksella. Kesällä 2011 järjestetty Suomi-Areena järjestettiin Kauttuan Ruukinpuistossa teemoina vesiensuojelu ja lähiruoka. Tapahtuma onnistui hyvin ja vuonna 2014 Suomi-Areena jalkautuu Kauttualle uudelleen teemalla luonnonympäristö vetovoimatekijänä. Vastaavanlaisten tapahtumien vakiinnuttaminen toisi alueelle lisää tunnettuutta Lähiruoka Lähiruoan merkitys korostuu ihmisten elämässä ja erilaisia kulinaarisia nautintoja ja kokemuksia arvostetaan.tämä kannattaisi huomioida esimerkiksi vähittäiskauppojen tarjonnassa. Pyhäjärviseutu on Satakunnan elintarvikeaitta, mitä pitää hyödyntää niin kotimaan kuin ulkomaan matkailussakin. Alueella pystyy tutustumaan lähiruoan tuotantoketjuun pellolta pöytään. Erilaiset ruuan ympärille rakentuvat Pop Up- tyyppiset tapahtumat, jossa eri tuottajat voivat tarjota omia tuotteitaan tai esimerkiksi metsästäjät myydä riistaa, tukisivat lähiruoan saatavuutta. Osaaminen ja koulutus Pyhäjärviseudulla kaivataan asennemuokkausta erityisesti matkailualan yhteistyön kehittämisessä kehittäjätahojen kesken. Asennemuokkausta tarvitaan myös niin omien rikkauksien tunnistamiseen kuin oman työn arvostamiseenkin. Kursseja kaivataan mm. ilmaisutaidosta ja palveluasenteesta, markkinoinnista, tuotteistamisesta ja hinnoittelusta LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT Ohjelman läpileikkaavina teemoina ovat kansainvälisyyden edistäminen, lasten ja nuorten huomioon ottaminen, työllisyyden edistäminen sekä kestävä kehitys. Hankkeiden toteuttajia kannustetaan toteuttamaan kokeiluhankkeita ja palvelujen tuottamisessa suositaan uusia toimintamuotoja ja uudenlaisia yhteistyömuotoja Kansainvälistyminen Pyhäjärviseudun kansainvälistä hanketoimintaa on edistetty yhdessä Ravakan kanssa vuodesta 2008 ja vuoden 2012 alusta alkaen yhteistyössä Karhuseudun ja Ravakan kanssa. Näin mukaan on saatu laajempi alue ja monessa hankkeessa on ollut mukana 3-4 satakuntalaista tai varsinais-suomalaista Leader-ryhmää. Yhteisiä kansainvälisiä hankkeita on rahoitettu viisi. Niiden teemoina ovat olleet metsät, lähiruoka, luonnonmateriaalien hyödyntäminen lämmityksessä ja rakentamisessa, nuoret sekä kalastus- ja luontomatkailu. Kansainvälisten yhteistyöhankkeiden odotetaan tuovan alueelle todellista lisäarvoa. Yhteistyöllä tavoitellaan uutta tietoa ja uusia ajatuksia, uuden oppimista toisilta mailta sekä uusien innovaatioiden syntymistä. Kansainvälistymisestä on paljon hyötyä erityisesti luovuuden ja motivaation kannalta. Kansainvälisyys tuo lisäpotentiaalia erityisesti seudun matkailun kehittämiseen. Toiminta ulkomaisten kumppanien kanssa kehittää molempia osapuolia ja auttaa näkemään oman alueen uusin silmin. Kansainvälisyys on kuitenkin paljon muutakin kuin yhteisiä Leader-hankkeita. Kansainvälisyys avaa uusia näkökulmia ja luo uusia toimintatapoja. Pyhäjärviseudun henkilöstö on osallistunut moniin ulkomaisiin seminaareihin ja toiminnanjohtaja on käynyt levittämässä tietoa Suomen Leader-toimintatavasta ulkomailla käymällä luennoimassa mm. Virossa, Liettuassa, Itävallassa, Unkarissa, Romaniassa, Portugalissa ja Sloveniassa. Pyhäjärviseudulla on käynyt runsaasti vierailijoita eri maista, mm. Virosta, Ruotsista, Sloveniasta, Itävallasta, Latviasta, Romaniasta, Itävallasta ja Ranskasta. Heille on esitelty monipuolisesti Pyhäjärviseutua ja saatu arvokkaita vinkkejä alueen matkailu- ja kulttuuripalvelujen kehittämiseen, lähiruoka-ajattelun korostamiseen, vesistönsuojeluun ja bioenergian hyödyntämiseen. Kansainvälisiä hankkeita rahoitettaessa suositaan hankkeita, joiden tavoitteena on löytää uusia ideoita ja ratkaisuja Leader-ryhmän toiminta-alueen kehittämisessä esiin tulleisiin ongelmiin sekä luoda uutta ja uudenlaista yhteistyötä Euroopan maaseutualueiden välillä. Pyhäjärviseudulla on paljon suuria yrityksiä, joiden ulkomaalaiset työntekijät asuvat seudulla. Heidän kotiuttamisensa ja sopeuttamisensa alueelle on tärkeää. Heidän kulttuureistaan voimme oppia ja hyödyntää sitä monella tavalla esimerkiksi järjestämällä vieraan ruuan kursseja, kulttuurikursseja jne. Myös Tervetuloa Pyhäjärviseudulle - tietopaketti voisi olla vastaavasti heille tervetullut opas alueen palveluihin Lapset ja nuoret Lasten ja nuorten elinoloihin on panostettu määrätietoisesti. Lähiliikuntapaikkoja ja leikkikenttiä on rakennettu ja kunnostettu, seurakunnan ja kunnan perhetyötä on kehitetty, seudulle on luotu nuorisoparlamentti, nuorten työpajatoimintaa on aloiteltu ja erikseen on rahoitettu nuoriin kohdistuva koordinointihanke. Nuoret ovat osallistuneet myös kyläsuunnitelmien tekoon. Vuoden 2010 parhaaksi Leaderhankkeeksi valittiin Nuoriso-orkesteri Tuulimyllyn Puhaltajat ry:n Puhaltamalla paras hanke, jossa saatiin kehitettyä pysyvästi nuorten puhallinmusiikkiharrastusta ja luotiin uusi toimintamalli kesäorkesterille. Vuonna 2012 Säkylän koulukeskuksen pihalle rakennettu lähiliikuntapaikka palkittiin valtakunnallisena vuoden liikuntapaikkatekona. Alueella sijaitsevalle monitoimilaitteelle oli myönnetty Leader-rahaa. Lasten ja nuorten elinoloihin ja vaikutusmahdollisuuksiin panostetaan jatkossakin. Lapsiin ja nuoriin tehty investointi kantaa pitkälle syrjäytymisen ennaltaehkäisynkin kannalta. Nuorten saaminen mukaan Leader-toimintaan voi toteutua vaikkapa kansainvälisyyden, harrastustoiminnan tai jonkin muun uudenlaisen teeman kautta. Vuoden 2014 alussa Leader Pyhäjärviseutu teki tärkeän päätöksen Nuoriso-Leaderin perustamisesta. Nuoriso- Leaderin rahoituksella voidaan tukea nuorten itsensä hakemia pieniä hankkeita ilman EU-byrokratiaa. EU:n nuoriso-ohjelman rahoituksesta tiedotetaan ja aktivoidaan sen kautta haettavaa rahoitusta.

20 18 Nuoriin kohdistuva teemahanke voidaan rahoittaa monen eri painopisteen alla. Nuorten toiminnassa tärkeitä kumppaneita ovat mm. seurakunnat, kuntien nuorisotoimet, urheiluseurat ja 4H Työllisyys Työllisyys luo elinvoimaa alueelle. Työllisyys on tärkeä teema niin yrittäjyys- ja elinkeinotoiminnassa kuin nuorten ja syrjäytyneiden työllistämisessäkin. Leader-toiminnan kautta on pystytty luomaan uusia työpaikkoja ja ylläpitämään työllisyyttä. Yritystukien säilyminen keskeisenä osana Leaderiä on erittäin tärkeää myös kuntarahoituksen varmistamiseksi. Erilaisilla nuorten ja työttömien työpajakokeiluilla voidaan merkittävästi edistää työllisyyttä. Työllisyyden edistämisessä ESR-rahoitusta voidaan käyttää koordinointihankkeen mukaisella toimintamallilla Kestävä kehitys Hanketoiminnassa huomioon otettavia kestävän kehityksen osa-alueita ovat: 1. ilmastonmuutos ja puhtaat energiamuodot 2. ihmisten elinympäristöt ja terveys 3. luonnonvarojen suojelun ja kestävä käyttö 4. kulttuuriympäristöjen suojelu 5. kestävä kulutus ja tuotanto 6. kestävä liikenne Pyhäjärviseudulla on erityisesti otettava huomioon luonto, linnusto ja kasvit, koska suuri osa alueesta kuuluu Natura 2000 verkostoon. Seudulla on useita arvokkaita alueita. Säkylän Pyhäjärven avovesialue, linturikas Euran Harolanlahden alue lähirantoineen, Köyliönjärven keskellä sijaitsevan Kirkkosaaren rannat ympäristöineen sekä Säkylän harju ja seudun monet muut alueet sisältävät arvokkaita luontotyyppejä sekä uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia alueen virkistyskäytölle ja matkailulliseen hyödyntämiseen luontoarvoja vaarantamatta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Rahoitus Leader-toimintatavan toteutumista varten tarvitaan Maaja metsätalousministeriön kautta EU:n ja valtion rahoitus, Pyhäjärviseudun kuntien rahoitus sekä yksityinen rahoitus hankkeen toteuttajilta. Kaikki kunnat ovat sitoutuneet kirjallisesti rahoittamaan uuden ohjelmakauden kuntarahaosuudet. Leader Pyhäjärviseudun strategian kokonaisrahoitus ohjelmakaudelle on 4,5 miljoonaa euroa. Rahoituksesta hanke ja yritystukiin käytetään 3,9 miljoonaa euroa. Toimintarahan osuus on euroa. Elinvoimaisia yhteisöjä lukuun ottamatta kaikkien tavoitteiden alla voidaan rahoittaa sekä yritys- että hanketukia. Rahoitukseen suunnitellaan jakautuvan seuraavasti eri tavoitteiden mukaisesti: 1. Aktiivinen yrittäjyys ja elinkeinotoiminta 15 % ,79 2. Elinvoimaiset yhteisöt 30 % ,57 3. Viihtyisä asuinympäristö 25 % ,98 4. Vetovoimainen alue 30% ,57 Yht ,91 Kalataloustoimintaryhmän laajentamisesta Ravakan alueelta Satakunnan Leader-ryhmien alueelle on neuvoteltu Leader-ryhmien ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Pyhäjärviseutu tulee hyötymään kalatalousrahastosta, koska Pyhäjärvi on merkittävä sisävesikalastusalue niin ammattikalastajien kuin virkistyskalastajienkin näkökulmasta. Kunnat ovat sitoutuneet myös kalatalous-leaderin rahoittamiseen. Työllistymisen edistämistä ja esim. nuorten työpajakokeiluja varten Euroopan sosiaalirahaston varat olisivat tärkeä rahoitusmuoto. ESR:n varoja olisi mahdollista käyttää toimintaryhmien alueilla tavanomaista pienempiin ja paikallislähtöisiin hankkeisiin esimerkiksi koordinointihankkeiden toimintamallin mukaisesti. Liite 10: Rahoitustaulukko Liite 11: Kuntien rahoitussitoumukset 4. OPPIMISSUUNNITELMA Leader Pyhäjärviseudun tavoitteena on koko tulevan ohjelmakauden ajan tehdä suunnitelmallista työtä niin Leaderryhmän henkilöstön, hallituksen, hanketoimijoiden kuin muiden kumppanien ja sidosryhmien keskinäisen yhteistyön parantamiseksi ja oppimisen edistämiseksi. Oppimissuunnitelma on laadittu taulukon muotoon. Liite 12. Oppimissuunnitelma Kumppanuuskaavio SATAKUNTA Satakuntaliitto: Ohjelmien yhteensovitus, matkailu, kylät, asukashankinta Satakunnan ELY-keskus: Rahoitus, neuvonta, koulutus Satakylät ry: Yhteinen, tiedottaminen, yhteistyö kylien kanssa Jäsenet ja hankkeiden toteuttajat ProAgria Länsi: Yhteinen toimisto, yritysneuvonta, hanketoiminta Kunnat: Elinkeinojen kehittäminen, ympäristötoimisto Pyhäjärvi-instituutti: Elintarvikeala, vesistöt, kalatalous, kv-yhteistyö Satakunnan Leader-ryhmät: Koulutus, viestintä, yhteishankkeet Media: Tiedottaminen toiminnasta VALTAKUNNAN TASO Maaseutuverkosto: Toimintaryhmien verkostoyksikkö Suomen LEADER-ryhmät Suomen kylätoiminta ry: LEADER-asiamies, LEADER-jaosto Maaseutuvirasto: Maksajavirasto,tarkastukset Maa- ja metsä-talousministeriö: Hallintoviranomainen KV-VERKOSTOT PREPARE ja muut ulkom. verkostot Ulkomaiden LEADER-ryhmät ELARD European Leader Association ENRD European Network of Rural Developement Euroopan Komissio: TAIEXkoulutus

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Paikallista Pyhäjärviseudulta

Paikallista Pyhäjärviseudulta 1 Kehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry PYHÄJÄRVISEUDUN PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN LEADER-STRATEGIA 2014-2020 Paikallista Pyhäjärviseudulta Pyhäjärviseutu ry:n edellisten ohjelmakausien kehittämisohjelmat

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015 Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö Instituutin tehtävänä on alueensa elintarviketalouden kehittäminen. Kehitystyössä edistetään ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja. Erityiskohteena ympäristöasioissa on vesiensuojelu ja vesistökunnostus.

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Varsin Hyvä ry LEADER 2014-2020

Varsin Hyvä ry LEADER 2014-2020 Varsin Hyvä ry LEADER 2014-2020 Aluemuutoksia: - Taivassalon kunta uutena - Raisiosta alueita mukaan (Hauninen, Hahdenniemi, Palovuori) - Naantalista Luonnonmaan ja Livonsaaren lisäksi uusia alueita (mm.

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015

Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015 Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015 Lapin Leaderit 4+1 Leader Peräpohjolan kehitys (PPK) Simo, Keminmaa, Kemi, Tervola, Rovaniemi ja Ranua Leader Outokaira

Lisätiedot

KANTRI RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

KANTRI RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Toimintasuunnitelma Sivu 1/7 KANTRI RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Kantri ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on parantaa asukkaiden henkistä ja yleistä taloudellista hyvinvointia toimialueellaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

YKKÖSAKSELI RY Leader-toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Salo 1.4.2014 Maarit Teuri

YKKÖSAKSELI RY Leader-toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Salo 1.4.2014 Maarit Teuri LEADER 2007-2013 YKKÖSAKSELI RY Leader-toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Salo 1.4.2014 Maarit Teuri LEADER 2007-2013 Mitä on Leader-toiminta? Ykkösakseli Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen

Lisätiedot

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot