RAKENNUSTAPAOHJE Kaltevankulma. Ohje koskee Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosan kortteleita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENNUSTAPAOHJE Kaltevankulma. Ohje koskee Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosan kortteleita 2747 2751"
  • Aki Aho
  • 1 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 RAKENNUSTAPAOHJE Kaltevankulma RAKENNUSTAPAOHJE Kaltevankulma Ohje koskee Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosan kortteleita HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

2 SISÄLLYS: 1 TUNNISTETIEDOT OHJEIDEN SOVELTAMISALA SUUNNITTELUOHJEIDEN TARKOITUS YLEISTIETOA ALUEESTA JA ASEMAKAAVASTA SUUNNITTELUSSA TARVITTAVIEN PERUSTIETOJEN HANKINTA KALTEVANKULMAN TONTTIEN SUUNNITTELUSSA TARVITTAVIA YLEISIÄ OHJEITA RAKENNUKSEN SIJOITUS TONTILLA RAKENNUKSEN MUOTO, MATERIAALIT JA VÄRITYS TONTIN AUTOPAIKOITUKSEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVIA SEIKKOJA KEVYET RAKENNELMAT PIHAPIIRISSÄ AITAAMINEN PIHAJÄRJESTELYT JA KASVILLISUUS... 8 ISTUTUKSET MUUT OHJEET JÄTEHUOLTO POSTIN JAKELU JA OSOITENUMERO ASUMISEEN LIITTYVÄ MUU TOIMINTA ASEMAKAAVAAN JA RAKENTAMISOHJEISIIN LIITTYVÄ NEUVONTA: RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN LIITTEET LIITE 1. KALTEVANKULMAN ASEMAKAAVA: LIITE 2. OMAKOTITONTTEJA KOSKEVIA ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSIÄ: LIITE 3. RAKENTAMISTAPAOHJEEN KARTTA: LIITE 4. AITAMALLEJA, JOISSA ON VAAKARIMOITUS/-LAUDOITUS: LIITE 5. HAVAINNEKUVA KALTEVANKULMAN ALUEESTA: LIITE 6. YHTEENVETOTAULUKKO RAKENTAMISTAPAOHJEISTA:

3 1 TUNNISTETIEDOT Ohjeen nimi: Alueen määrittely: Ohjeen laatija: Yhteystiedot: KALTEVANKULMA Rakennustapaohje Rakennustapaohje koskee Hyvinkään 28. kaupunginosan kortteleita Asemakaavasuunnittelija Jari Mettälä Hyvinkään kaupunki Tekniikka ja ympäristö/kaavoitus PL Hyvinkää Hyväksymispvm: OHJEIDEN SOVELTAMISALA Kaltevankulman alue on osa laajempaa Metsäkaltevan tulevaa asuntoaluetta. Kaavoituspäätöksen on tehnyt kaupunginhallitus Se sijaitsee Metsäkaltevan kaupunginosassa Hangonväylän (Vt 25) eteläpuolella n. 3,7 km Hyvinkään kaupungin ydinkeskustasta etelään. Alue sijoittuu Kaltevantien länsipuolelle ja on pinta-alaltaan vajaa 5 hehtaaria. Kuvassa Kaltevankulman alue on rajattu punaisella viivalla. Metsäkaltevaan sijoittuu alueen rakennuttua yli asukasta. 2

4 3 SUUNNITTELUOHJEIDEN TARKOITUS Tavoitteena on aikaansaada ilmeeltään omaleimainen asuinalue, joka muodostuu tulevien asukkaiden viihtyisäksi ja kodikkaaksi ympäristöksi. Yhtenäiset ohjeet takaavat kaikille samankaltaiset lähtökohdat riippumatta rakentamisajankohdasta. Rakennustapaohjeet eivät yksin takaa rakennuksen ulkoasun kannalta hyvää lopputulosta, vaan lopputulos riippuu paljon rakentajan omista tavoitteista, niiden sopusoinnusta ympäristöön ja ennen kaikkea suunnittelijan ammattitaidosta. Parhaat ratkaisut oman tontin ja ympäristöön sopivan rakennuksen osalta voidaan löytää pätevän rakennussuunnittelijan avulla. Pääsuunnittelijalla tulee olla eri toimialojen suunnitelmien yhteensovittamisen taito ja kokemus. 4 YLEISTIETOA ALUEESTA JA ASEMAKAAVASTA Radon Moreenialueilla on mitä ilmeisimmin Radon pitoisuus suuri. Metsäkaltevan alueella Radonpitoisuutta ei ole mitattu, mutta vastaavalla moreenialueella Hyvinkään itäpuolella sijaitsevassa Tanssikalliossa radonpitoisuus on Säteilyturvakeskuksessa määritetty ja siellä keskimääräinen pitoisuus oli noin Bq/m 3. Sallittu pitoisuus asuinhuoneen ilmassa on enintään 400 Bq/m 3 vanhoissa asunnoissa, mutta uusissa asuinrakennuksissa pitoisuus saa olla enintään 200 Bq/m 3. Todetut radonpitoisuudet ovat normaaleja moreenialueille. Suurin radonvaara on hiekkaja soraesiintymien kohdalla. Perustaminen Suunnittelualue sijoittuu pääosin moreenialueelle, jolloin tulevat rakennukset ja väylät voidaan perustaa maanvaraisesti ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä. Alueen länsi- ja pieneltä osin myös Kaltevantien varressa voi olla heikompaa maalajitetta; hiesua. Perustamistason määrittelemisessä ja rakenteiden suunnittelussa on syytä huomioida maaperän kivisyys ja routivuus. Mahdollisten kellareiden rakentaminen vaatii monin paikoin kivisen maan kaivua ja on normaalia hankalampaa. Myös kaivetun suuria kiviä sisältävän maa-aineksen hyötykäyttö on vaikeaa. Suurimpia kiviä joudutaan louhimaan. Alueella rakennusten perustaminen vaatii tarkempia kohdekohtaisia tutkimuksia ja perustamistavan selvittämistä, jonka rakentaja tulee tehdä ennen rakentamiseen ryhtymistä. Puistomuuntamot Kaltevankulman ympäristöön sijoittuu yksi puistomuuntamo, joka sijoittuu korttelin 2750 pohjoispuolelle. Puistomuuntamoiden katon väritys on RAL 7024 (tumman harmaa) seinien RAL 7032 (hiekan harmaa) ja sokkelin väri on harmaa. Muuntamoille ja laitesuojille varataan asfaltti- tai sorapintainen huoltoväylä oven eteen. Muuntamot ja laitesuojat sovitetaan ympäristöön. Rakenteiden ympärille varataan pääsääntöisesti 0,3-0,5 m sorapintainen alue. Luonnonalueelle sijoittuvien rakenteiden ympärille sijoittuva soraalue on 0,3 m. Ympärille sijoitetaan istutuksia, jotka eivät saa muodostaa rakennetta kokonaan peittävää näkymää. Sähkökaappien ja muut tekniset varusteiden väritys RAL Näiden sijoittelusta tulee laatia sijoitussuunnitelma. 3

5 5 SUUNNITTELUSSA TARVITTAVIEN PERUSTIETOJEN HANKINTA YLEISKAAVA Keskustaajaman osayleiskaavassa on osoitettu alueeseen kohdistuvat pitkäntähtäyksen suunnitelmat, kuten liikennejärjestelyt, tuleva kaavoitus ym. yleiskaavaan voi tutustua kaavoitusyksikössä. YLEISSUUNNITELMA 2013 Yleissuunnitelma on epävirallinen suunnitelma eli sitä ei ole hyväksytty kaupungin luottamuselimissä. Yleissuunnitelmassa on täydennetty ja tarkennettu yleiskaavassa laadittuja ratkaisuja. Yleissuunnitelmaan voi tutustua kaavoitusyksikössä. ASEMAKAAVA Asemakaavasta selviää oman tontin lisäksi lähiympäristön kokonaisuus. Asemakaavoihin voi tarkemmin tutustua kaavoitusyksikössä. Rakentamistapaohjeessa on Kaltevankulman alueen tontteja koskevat asemakaavamääräykset. TONTTIKARTTA Tonttikarttaa tarvitaan asemapiirroksen laatimista varten ja rakennuslupaa haettaessa. Tonttikartasta ja sen liitteistä selviävät mm: - Tonttia koskevat asemakaavamääräykset. - Tontin mitat. - Tonttiin rajoittuvien katujen leveydet ja korkeussuhteet. - Liittymäviemärin ja vesijohdon sijainti ja korkeustasot. Tonttikarttaa täydentäviä lisätietoja saa kunnallistekniseltä suunnitteluyksiköltä (mm. katupiirustus, jne.) ja vesihuoltoon liittyviä tietoja vesihuoltoyksiköltä. RAKENNUSTAPAHTUMAAN LIITTYVÄ MUU NEUVONTA Rakennusjärjestyksessä annetaan rakentamiseen liittyviä määräyksiä, jotka koskevat mm. lupamenettelyä, rakennustapaa, aitausta, kevyitä rakennelmia, ym. Tämän oppaan lopussa on lueteltu joukko osoitteita, joista saa tarkempia tietoja mm. tontin hankinnasta, asuntolainoista, rakennusluvasta jne. 6 KALTEVANKULMAN TONTTIEN SUUNNITTELUSSA TARVITTAVIA YLEISIÄ OHJEITA 6.1 Rakennuksen sijoitus tontilla Rakennukset on yleensä edullista suunnitella maaston muodon mukaan: esim. rinnetontilla porrastamalla rakennuksen perustuksia ja julkisivuja. Maastonmuoto on huomioitava siten, että vältytään tarpeettomilta täytöiltä ja leikkauksilta. Rinnetonteilla rakennusten lattiapinnat on hyvä porrastaa kahteen tai useampaan tasoon, mikäli täyttöjen tai kaivuiden korkeudet ovat yli 0,5 metriä. Jos pengerrysten kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3 tai maanpintojen korkeusero on yli 0,5 metriä, tulee maaston porrastaminen tehdä tukimuurein. Maaston korkeuserot tulee huomioida etenkin korttelin 2749 tonteilla 1-3 ja korttelin 2751 tonttien 7-9 suunnittelussa. Tonttien, myös rinnetonttien, ulkoalueet ja asunnot tulee suunnitella mahdollisimman hyvin esteettömän liikkumisen mahdollistaviksi. Yleisperiaatteena on, että sisäänkäyntikerroksen (1.kerros) lattiapinta on aina katutasoa korkeammalla. Esteettömyydessä noudatetaan seuraavaa: Pientalotontin tai rakennuspaikan rajalta sekä autopaikalta asuntoon maantasokerroksessa johtava kulkuyhteys ja sisäänkäynti rakennetaan myös liikkumisesteiselle soveltuvaksi, jos se maaston muodon ja korkeuserot huomioon ottaen on mahdollista (Rak MK G1/ 2005 Asuntosuunnittelu luku 4 määräys 4.2.1). 4

6 Rakennuslupapiirustuksissa on osoitettava maanpinnan olevat ja tulevat korkeudet koko tontin osalta sekä maanpintojen liittyminen naapuritonttien, virkistys- ja katualueiden korkeustasoihin. Asemapiirroksessa on osoitettava miten em. rajapinnat on tarkoitus rakentaa. Rakennuksen korkeusasemaa määriteltäessä on huomioitava alimman viemäröitävissä olevan lattiatason korkeus. Ikkunoiden aukeamissuuntia ja rakennuksen huonetilojen sijoittumista tonttiin ja katuun nähden suunniteltaessa tulee huomioida mm. tontin ilmansuunnat, naapurirakennusten sijoitus, ym. vastaavat tekijät. Rakennuksen sijoituksessa tulee huomioida asemakaavan mukaiset etäisyydet naapuritontista sekä rakennusalat. Mikäli rakennusala niin sallii, saadaan julkisivu tai sen osa, jossa ei ole rakennuksen pääikkunoita, rakentaa vähintään kolmen metrin etäisyydelle tontin rajasta. Sen sijaan julkisivun tai sen osan, jossa on rakennuksen pääikkunoita, tulee olla vähintään viiden metrin etäisyydellä naapuritontin rajasta. Mahdollinen erillinen talousrakennus, esim. varaston, liiterin yms. voi rakentaa tontin takaosaan varsinaiselle rakennusalalle. Myös autosuoja voidaan rakentaa kokonaan erillisenä. Autosuojan saa sijoittaa joko varsinaiselle rakennusalalle tai erilliselle autosuojan tai talousrakennuksen rakennusalalle. Ks. kohta 6.3 autopaikoitus. 6.2 Rakennuksen muoto, materiaalit ja väritys Muoto Rakennus kannattaa suunnitella perusrungoltaan sellaiseksi, että se istuu hyvin maastoon. Rakennusten muodon jäsentelyssä perusteena voivat olla sisäiset toiminnalliset tekijät, mutta toisaalta siihen vaikuttavat maaston muodot, ilmansuunnat sekä pihan muut järjestelyt. Päärakennuksen tulisi olla sopusuhtaisen massoittelun vuoksi suhteellisen kapearunkoinen. Kerrosluvultaan kaksikerroksisilla korttelialueilla asuinrakennuksen on oltava ainakin osittain kahden kerroksen korkuinen. Rinteeseen sijoittamista helpottaa autotallin rakentaminen erillisenä kadun läheisyyteen ja maaston suuntaisena. Useampikerroksisissa ratkaisuissa autotalli voidaan sijoittaa myös rakennuksen pohjakerrokseen. Yleisin kattomuoto on harjakatto ja sitä muotoa tai sen sovellusta voi käyttää Kaltevankulman kortteleissa. Myös osassa kortteleita voidaan käyttää pulpettikattoa. Kaltevankulman alueella ei voi rakentaa auma- tai mansardikattoisia taloja. Talous- tai autosuojarakennuksen kattokaltevuudessa noudatetaan päärakennuksen kattokaltevuutta. Alla olevassa kuvassa on joitakin esimerkkejä em. kerrosluvuista erilaisen kattotyypin tai - kaltevuuden omaavissa rakennuksissa. 5

7 Kuva 2: tyypillisimmät kerrosluvut ja kattomuodot omakotitonteilla. Alla oleva kuva 8 havainnollistaa omakotitaloissa yleisemmin käytettyjen eri kattokaltevuuksien suhdetta toisiinsa. Materiaalit ja väritys Julkisivut: materiaali Rakennuksessa tulisi olla vain yksi pääasiallinen julkisivumateriaali. Mikäli käytetään lisäksi muitakin materiaaleja, niiden käyttö tulisi rajoittaa lukumäärältään mahdollisimman vähiin, jotta julkisivuista ei tulisi liian rauhattomia. Pyöröhirsisiä tai pitkänurkkaisia, kuten esim. ristinurkkaisia, hirsitaloja ei sallita Kaltevankulman alueella. Lyhytnurkkainen moderni cityhirsitalo on mahdollista rakentaa Kaltevankulman tonteille. 6

8 Rakennusten pääasiallinen julkisivu- ja kattomateriaali on osoitettu erillisessä liitekartassa. Julkisivut: väritys Tavoitteena on saada alueesta kortteleittain yhtenäinen ja sen luonteeseen sopiva, mutta kuitenkin kokonaisuutena alueesta julkisivuväritykseltään vaihteleva. Julkisivujen värityksessä tulee pyrkiä rauhalliseen yleisilmeeseen käyttämällä rakennuksen pääväreinä korkeintaan 2- väriä. Lisäksi voi käyttää muita värejä tehosteina talon yksityiskohdissa. Rakennuksen väritys tulisi pyrkiä sopeuttamaan viereisillä tonteilla olevien rakennusten väritykseen siten, että vältetään voimakkaiden vastakohtien syntyminen. Katto: väritys Katon väri on joko harmaa tai punainen. Punaisiin kattoihin suositellaan tiili(betoni)katetta, jossa värisävy on useimmiten hillitympi kuin peltikatoissa. Autosuoja ja talousrakennus: materiaali ja väritys Mahdollinen erillinen autosuoja tai talousrakennus rakennetaan samalla periaatteella kuin päärakennuskin. Kattomateriaalin tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan julkisivuväritys valitaan päärakennuksen mukaan sen sävyihin sopivaksi. Erillinen talousrakennus on päärakennuksen sävyä. 6.3 Tontin autopaikoituksen suunnittelussa huomioitavia seikkoja Omakotitontille tulee osoittaa vähintään kaksi autopaikkaa. Toinen autopaikka on lähinnä vieraspaikka. Tonttiliittymän suositeltava leveys on maksimissaan n. 4,5 metriä. Autopaikkoja ei saa sijoittaa tontin istutettavalle alueen osalle. Liittymää suunniteltaessa on myös otettava huomioon katukorkeudet tonttiin nähden sekä valaisinpylväiden, jakokaappien ym. kadunkalusteiden sijainti. Autosuojan, johon ajetaan suoraan kadulta, tulee sijaita vähintään viiden metrin etäisyydellä kadun puoleisesta tontin rajasta. Kahden auton autosuoja tulisi sijoittaa kauemmas tontin rajasta niin, että tonttiliittymän leveys säilyy rakennusjärjestyksen sallimassa 6 m:ssä. Milloin autosuoja rakennetaan asuinrakennuksen kylkeen kiinni, tulee se porrastaa muuhun julkisivuun nähden sisäänpäin, jotta autosuojan ovet tai muu näkymä ei hallitsisi julkisivua. Tonteilla, joissa erillinen autosuoja sijoitetaan tontin etuosaan, on sen sisäänajo autotalliin/katokseen järjestettävä tontin puolelta, siten etteivät ovet tai ajoaukot ole suunnattu suoraan kadulle. Rakennuksen harjan tulee olla kadun suuntainen. Rinnemaastoon erillinen autosuoja saattaa olla luonteva ratkaisu, jolloin vältetään maaston suuret leikkaukset ja täytöt. Erillisellä autosuojalla voidaan myös rajata piha-aluetta. Autosuojan sijoitukseen vaikuttaa lisäksi tontin muoto ja rakennusalan suhde katuun. Mikäli muualla kuin autosuojassa säilytetään jatkuvasti toista autoa, peräkärryä tai asuntovaunua, tulee jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa ratkaista näiden säilytyspaikka. Säilytyspaikan tulee sijaita siten, etteivät nämä hallitse sisääntuloa tontille tai häiritse näkymiä pääikkunoista (omistajan tai naapurin). 6.4 Kevyet rakennelmat pihapiirissä Säilytys- ja varastotiloja tulee rakentaa vähintään 15 m 2 ensisijaisesti asuinrakennuksen yhteyteen tai mikäli tontilla on erillisen talousrakennuksen/autosuojan rakennusala, kyseiselle rakennusalalle rakennusluvan edellyttävänä rakennuksena. Säilytys- ja varastotiloja suunniteltaessa tulee huomioida riittävät tilat mm. ulkoiluun, harrastuksiin, talon ja pihan hoitoon liittyvien välineiden sekä esim. polttopuiden säilytykseen. 7

9 Kevyitä rakennelmia ovat esimerkiksi puutarhavajat, grillikatokset ym. Rakennelmia ei yleensä saa sijoittaa kadun puoleiselle istutettavalle tontin osalle lukuun ottamatta pienehköjä jätekatoksia. Kevyen rakennelman tulee olla yksitasoinen ja sen tulee olla perustuksia lukuun ottamatta eristämätön. Kevyessä rakennelmassa ei saa olla kiinteää lämmityslaitetta. Kevyet rakennelmat tulee rakentaa siten, että ne soveltuvat kaupunkikuvaan ja tontin muuhun rakennuskantaan julkisivu- ja kattomateriaaleiltaan sekä kattomuodoltaan ja ne tulee sijoittaa tontille siten, että ne eivät estä naapuritonttien asemakaavan mukaista toteuttamista eivätkä muutoinkaan aiheuta naapurille haittaa. Rakennelmat tulee sijoittaa asemakaavan osoittamalle rakennusalalle tai vähintään rakennelman korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapuritontin rajasta. Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan suostumusta. Kevyen rakennelman luvanvaraisuudesta / ilmoituksenvaraisuudesta saa neuvoja rakennustarkastajalta. Rakennusjärjestyksessä määrätään kevyiden rakennelmien enimmäismäärästä. 6.5 Aitaaminen Kaltevankulman tarkemmat aitaamisohjeet löytyvät rakennustapaohjeen liitekartasta. Seuraavassa on kerrottu aitaamiseen liittyvää yleisohjeistusta, joka tulee ottaa huomioon aidan suunnittelun yhteydessä. Kiinteän aidan rakentaminen vaatii aina luvan asemakaava-alueella. Rajalle rakennettaessa rajanaapureilta tarvitaan tätä varten kirjallinen suostumus. Aitaa ei katsota raja-aidaksi, mikäli rakennetun aidan etäisyys naapurin rajasta on vähintään puolet aidan korkeudesta tai täysikasvuisen istutettava aidan oksisto ja juuristo pysyvät omalla tontilla. Edellä mainitut rakennettua aitaa koskevat asiat koskee myös yli 60 cm korkean tukimuurin rakentamista. Kaupungin omistamaan alueeseen, puistoon tai tonttiin, rajoittuvan tontin osan aitaamiseen haetaan naapurin suostumus teknisen keskuksen kaavoitusyksiköstä (kaavoituspäällikkö tai asemakaavasuunnittelija). Aita voi olla rakennettu aita, leikattu pensasaita tai vapaasti kasvavien pensaiden ja puiden muodostama aidanne. Pensasaidan istuttaminen katua tai puistoa vastaan ei vaadi lupaa, mutta aita on kokonaan sijoitettava tontin puolelle. Kadun puolella pensasaita suositellaan istutettavaksi 1 m päähän rajalinjasta tontin puolelle. Pensasaidan tulisi täysikasvuisena mahtua tontille eikä se saa kaventaa kadunvarren lumitilaa tai rajoittaa näkyvyyttä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää katujen risteys-alueiden näkemävaatimuksiin, joihin liittyvistä ohjeista saa tarkempia tietoja kunnallistekniikan suunnitteluyksiköstä. Kadunvarsiaidan suunnittelussa tulisi ottaa huomioon naapurien suunnitelmat. Raja-aidat suunnitellaan naapurien kanssa yhteistyössä. Aitamateriaali on yleensä puu ja värityksessä tulee ottaa huomioon katukuva ja ympäristö. Aidan korkeus on n. 120 cm. Jos käytetään korkeampaa aitaa (ei saa olla umpiaita), on se suunniteltava huolellisesti ja käyttö perusteltava. Aitojen rinnemaastoon sijoittaminen vaatii myös huolellista suunnittelua. Ohjeen lopussa on esimerkkinä pari aitatyyppiä, joita voi soveltaa tarpeen mukaan. Aidan rakentamista koskevia määräyksiä on lisäksi rakennusjärjestyksessä. 6.6 Pihajärjestelyt ja kasvillisuus Oma piha on pientaloasumisen eräs tärkeimpiä ulottuvuuksia. Hyvän pihan rakentumiseen vaikuttavat ennen kaikkea maaston muoto, ilmansuunnat, rakennusten sijoittaminen, asuinhuoneiden avautuminen ja sisäänkäyntien sijainti. Myös naapurirakennusten sijainnilla on vaikutuksensa. Pihaa suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon myös mahdolliset vielä rakentamattomat asemakaavaan merkityt kevyenliikenteenväylät ja muut yhdyskuntatekniset rakenteet. Pihaa suunniteltaessa on hyvä muistaa, että asemakaavaan liittyvä havainnekuva ei ole suunnitelma, siihen merkityt puut ja muut vastaavat ovat vain antamassa mielikuvaa siitä mil- 8

10 6.7 Hulevedet lainen alue mahdollisesti voisi olla. Pihaa suunnitellessa kannattaakin selvittää kunnallistekniikan suunnittelusta onko alueelle jo laadittu puistojen yleissuunnitelma. Käyttökelpoinen piha liittyy joustavasti asunnon sisätiloihin palvellen asumisen tarpeita kuten oleskelua, ruokailua ja harrastuksia. Piha voidaan jakaa istutuksin ja aitauksin eri toimintoja varten. Oleskelu, erilaiset kodinhuoltotehtävät, lasten leikit ja mahdollinen viljelyharrastus vaativat kukin oman tilansa. Kadun puoleisen tulopihan suunnitteluun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, antaahan se vaikutelman talon asukkaista kaikille ohikulkijoille. Pääsisäänkäyntiä on hyvä korostaa istutusten, valaistuksen ja huolella suunniteltujen pihan pintamateriaalien avulla. Rinnemaastossa pihaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon korkeustasojen vaihtelun vaikutukset etenkin kulkuväyliin ja naapurin pihatasoihin. Oleskelutasanteiden paikat tulee huolella tutkia onnistuneen ratkaisun aikaansaamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi. Suuremmat korkeuserot kannattaa hoitaa usealla pienemmällä luiskalla tai tukimuurilla. Tontin rajoille ei tule suunnitella korkeita luiskia, jotka antavat epäluontevan vaikutelman ja ovat hankalia hoitaa. Tontin pinta tasataan rajalla luonnonkorkoon jos naapurin tai yleisen alueen suunnitelmista ei muuta johdu. Kasvillisuuden suunnittelun lähtökohtana on pihan tavoiteltu luonne ja olemassa oleva kasvillisuus. Rakennuspaikalla tulee aina säästää puusto jonka kaataminen ei ole välttämätöntä rakennuksen tai muun rakentamisen kannalta. Alkuperäinen puusto liittää uuden rakennuksen luontevasti luonnonympäristöön. Pihan valaistuksella voidaan korostaa tontin suuria puita ja muita kohokohtia. Säilytettävät puut tulee rakennusaikana suojata. Alueilla, joissa puustoa on tarkoitus säilyttää, ei saisi varastoida rakennustarvikkeita eikä liikkua koneilla, jotta kasvien juuristo ei vaurioituisi. Yksittäisten puiden runkovaurioita estää parhaiten rungon laudoitus. Tehokkain suoja saadaan aitaamalla säilytettävä alue, jolloin myös pohjakasvillisuudella on mahdollisuus säilyä. Istutukset Alkuperäistä puustoa täydennetään ympäristöön soveltuvin lajein. Kaltevankulma on lehtipuuja kuusivaltaista aluetta. Puutarhamaiset runsaat istutukset sopivat alueelle hyvin. Kotimaiset lehtipuulajit ovat kestävimpiä, havupuista serbiankuusi sopii kokonsa puolesta hyvin tonteille talvivihreyttä antamaan. Maiseman kannalta on tärkeää, että jokaisella tontilla kasvaa myös rakennusta korkeammaksi kasvavia puulajeja. Suositusmäärä on 1 puu jokaista tontin 100 m2 kohti (neliömäärästä voi vähentää rakennusten ja katosten yms. pinta-alat). Puiden sijoitus tulee suunnitella niin, että puut eivät kohtuuttomasti varjosta naapurin piha-aluetta. Pihalla tarvitaan myös pensasistutuksia paitsi koristeeksi myös tilanjakajiksi, sekä tuulen- ja näkösuojaksi. pensaslajien tuleva koko ja muut kasvuvaatimukset on syytä selvittää ennen istutusta, jotta saadaan oikea kasvi oikealle paikalle. Lehtikorvessa käytettäväksi soveltuvat monet peruslajit kuten aroniat, kanukat ja pensasangervot. Osa pihasta voidaan jättää luonnonvaraiseksi. Rikkoutuneen reunan paikkaukseen ja nurmikon korvikkeeksi näillä alueilla voidaan käyttää maanpeittokasveja ja matalia pensaita. Nykyisin on saatavana myös metsänpohjakasvillisuutta ns. kunttaa rullatavarana, jolla voidaan kattaa pihasta suuriakin alueita jos tavoitteena on rakentaa helppohoitoinen luonnonpiha. Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Näitä vesiä syntyy erityisesti kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta muodostuvana pintavaluntana. Tontin päällystetyiltä pinnoilta, kuten katoilta, piha-alueilta ja autopaikoilta, kertyvät hulevedet tulee käsitellä tonttikohtaisesti. Hulevedet voidaan käsitellä rakentamalla mm. sadepuutarha, viherpainanne, sadevesiallas, viivytyskaivo tai muu maanalainen viivytysrakenne. 9

11 Asemakaavamääräys hulevesien käsittelystä: Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä on viivytettävä siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden tilavuus on yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohti. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. 7 MUUT OHJEET 7.1 Jätehuolto Jätehuollon osalta on noudatettava Hyvinkään kaupungin yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Kiinteistön haltijan on huolehdittava siitä, että kiinteistöllä on asianmukaiset keräysvälineet ja että lajitellut jätteet toimitetaan niille osoitettuihin keräyspisteisiin. Jäteastiat on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että jäteautolla on esteetön pääsy kymmenen metrin päähän tai lähemmäksi keräilyvälinettä. Keräilyväline tulee sijoittaa joko autokatokseen tai erilliseen jätekatokseen, johon jätteiden kerääjällä on oltava mahdollisimman vapaa pääsy. Katokset on mitoitettava riittävän väljiksi ja mahdolliset kynnykset on rakennettava niin mataliksi, että keräilyvälineet voidaan joustavasti tyhjentää. Pienehkön jäte- /varastokatoksen (alle 6 m 2 ) voi sijoittaa tontin kadunpuoleiselle istutettavalle tontin osalle. Kiinteistöllä voidaan kompostoida puutarhajätettä. Elintarvikejätettä saadaan kompostoida vain lämpöeristetyssä kompostisäiliössä. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Kompostia ei saa sijoittaa ilman naapurin suostumusta viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa. Komposti voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta rakennusluvassa hyväksyttyyn jätehuollolle varattuun tilaan. Lisäohjeita jätehuollosta saa mm. Kiertokapula Oy:stä. 7.2 Postin jakelu ja osoitenumero Asuntoalueiden postilaatikot ryhmitetään 3 8 laatikon kokonaisuuksiksi. Postilaatikot kokoava teline on valmistettu teräksestä. Värinä on alueen värikartan mukaisesti tonttikatujen valaisimissa käytetty sävy. Telineessä on postilaatikon kohdalla kiinteistön numerotunniste ja kadun nimi, joiden materiaalina on ruostumaton teräs. Laatikoiden väliin jätetään noin 10 mm väli. Telineen päissä on mallinnuskuvassa 50 mm tyhjää tilaa ennen laatikkoa. Mahdollisten isompien laatikoiden kiinnitystä varten telineessä on alasarja, johon laatikko tukeutuu. Postilaatikon väri voi olla ruostumaton teräs tai samaan laatikkoryhmään kuuluvat asukkaat voivat yhdessä valita värivävyn. Yhdessä telineessä käytetään vain yhtä laatikkotyyppiä ja väriä. Hyvinkään kaupunki vastaa telineiden valmistuksesta ja mittapiirustusten teosta. Mittapiirroksissa määritetään telineen mitta sijoituskohteittain laatikoiden määrän mukaan sekä laatikoiden kiinnitys telineeseen. Piirustuksissa huomioidaan Itellan mitoitusohjeet. Ryhmiin sijoitettavien postilaatikoiden hankinta ja pystytys on urakoitsijan/tontinomistajan vastuulla. Rakennuksen kadunpuoleiseen julkisivuun selvästi havaittavaan paikkaan tai kadulle johtavan portin yms. läheisyyteen tulee sijoittaa osoitenumero, joka saisi olla valaistu. Tarkemmat ohjeet ovat kaupungin rakennusjärjestyksessä. 7.3 Asumiseen liittyvä muu toiminta Omakotitontille sallitaan kaavamääräyksin oman ammatin harjoittamiseen tarkoitettua ympäristö-häiriötä aiheuttamatonta työ-, toimisto- ja palvelutilaa enintään 5% rakennetusta kerrosalasta. Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomilla työtiloilla tarkoitetaan asuintontilla lähinnä sellaisia pienimuotoisia töitä, joita tehdään yleensä sisätiloissa omaan asumiseen liittyen. Tällaista voi olla erilaiset käsityöt, ateljeetoiminta sekä ns. etätyö, jota tehdään kotoa käsin atklaitteilla tai puhelimitse. Toimistotiloja voivat olla isännöintitoimistot, tilitoimistot ym. 10

12 Palvelutoimintaa ovat esim.: kotikampaamo, lääkärin vastaanotto jne. Työhuone voi olla erillinen, mahdollisesti myös talousrakennuksen yhteydessä toiminnasta riippuen, mutta erillistä verstasta ei tonteille sallita eikä pienehkö kerrosala, (5% on esim. 250 k-m 2 :stä 12,5 k-m 2 ), tällaiseen riitä. 8 ASEMAKAAVAAN JA RAKENTAMISOHJEISIIN LIITTYVÄ NEUVONTA: Asemakaava-asiat: Kaavoitus,Suutarinkatu 2 D, 2. kerros, Hyvinkää PL 21, Hyvinkää neuvonta, asemakaavasuunnittelija, Jari Mettälä karttatilaukset, kaava-avustajat tai Tonttipalvelut, tonttikartat jne: Tonttipalvelut Suutarinkatu 2 D, 2. kerros, Hyvinkää PL 21, Hyvinkää Rakennuslupa-asiat: Rakennusvalvonta, asiakaspalvelu Suutarinkatu 2 D, 2. kerros, Hyvinkää PL 21, Hyvinkää rakennustarkastaja Katu- ja maaperäasiat: Kunnallistekniikka Suutarinkatu 2 D, 3. kerros, Hyvinkää PL 21, Hyvinkää Vesihuolto: Hyvinkään Vesi Suutarinkatu 2 D, 3. kerros, Hyvinkää PL 21, Hyvinkää Tontin puustoasiat: kaupunginpuutarhuri Suutarinkatu 2 D, 3. kerros, Hyvinkää PL 21, Hyvinkää Jätehuolto: Kiertokapula Oy, asiakaspalvelu

13 9 RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN LIITTEET LIITE 1. KALTEVANKULMAN ASEMAKAAVA: Kaltevankulman asemakaavakartta ei ole mittakaavassa. 12

14 Kaltevankulman asemakaavamääräykset. 13

15 LIITE 2. OMAKOTITONTTEJA KOSKEVIA ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSIÄ: AO-1 korttelialueet ovat erillispientalojen korttelialueita, joille saa rakentaa yhden asunnon. Rakennusoikeus Asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeus tonttikohtaisesti. Rakennusoikeus on esitetty rakennusalan sisäpuolella. Autotalli- ja talousrakennuksen rakennusoikeus on esitetty tonteilla erikseen (kuva 1). Rakennusalat Rakennusalan raja määrittelee alueen, jonka sisäpuolelle rakennus tulee sijoittaa (esim. kuvat 1). Osalle tonteista on osoitettu tontin etuosaan erillinen auto- /talousrakennukselle varattu rakennusala (at). Kerrosluku Asemakaavassa on osoitettu roomalaisella numerolla rakennuksen kerrosluku. Kerrosluvut ovat sitovia. Kerrosluku vaihtelee pääasiassa kortteleittain, mutta kortteleissa 2750 ja 2751 on tonttikohtaisia eroja (kuvat 1 ja 4). Kuva 1: Rakennusala, johon rakennukset tulee sijoittaa, on osoitettu pistekatkoviivalla. Autotallija talousrakennukselle on erotettu oma rakennusalansa (at). Tonttikohtaiset rakennusoikeudet on ilmoitettu rakennusalalla ( at). Kuva 2: Osalla tonteista on osoitettu rakennusalan läpi viiva, joka tarkoittaa rakennuksen pääasiallista harjan suuntaa. Nuoli rakennusalan reunassa tarkoittaa rakennusalan sivua, johon tulee rakentaa ainakin jokin osa rakennuksesta kiinni. Muita merkintöjä Osalla tonteilla on le-7 merkinnällä osoitettu alue, johon voi sijoittaa alle 10 m 2 kokoisen kevyen rakennelman. Rakennelma ei saa rajoittaa naapurin rakentamista rakennusalalle. Kyseiselle alueella saa ulottua rakennusalan yli asuinrakennuksen erkkerit, terassit, parvekkeet, kuistit yms. Pääkatujen varrella on ajokieltomerkki, mikä kieltää ajoneuvoliittymän rakentamisen tietyistä kohdista (kuva 3). Viereiset puisto- ja suojaviheralueet on osoitettu VP-, VL- tai EV- käyttötarkoitusmerkinnällä sekä reunamerkinnällä (kuvat 2 ja 4). Erillispientalotontteja koskevat muut asemakaavamääräykset selviävät liitteestä 2. Kuva 3: Ajoneuvoliittymäkielto tontille on kadun risteyskohdissa. Tontin istutettava osa on osoitettu pisterasterilla. Kuva 4. Puistoalue on kuvattu vihreällä värillä. Kevyen liikenteen väylät (pp) on osoitettu ohjeellisella katkoviivalla. Kuvassa on osoitettu myös puistomuuntamon paikka (va). 14

16 RAKENNUSTAPAOHJE Kaltevankulma LIITE 3. RAKENTAMISTAPAOHJEEN KARTTA: Rakennustapaohjeen kartta ei ole mittakaavassa.

17 LIITE 4. AITAMALLEJA, JOISSA ON VAAKARIMOITUS/-LAUDOITUS: Puuaita (1), jossa puiset pystypilarit ja vaakarimoitus: Aita (2), jossa pystypilarit ja matala muuri (20 cm) ovat rapattuja sekä puinen vaakarimoitus (80 cm): 24

18 Puuaita (3), jossa on perinteinen puulaudoitus, korkeus 120 cm. Aita (4), jossa pystypilarit ja matala muuri (40 cm) ovat rapattuja sekä puinen vaakarimoitus (60 cm): Esimerkkejä aidan porrastamisesta kaltevaan maastoon. Puuaita voidaan toteuttaa myös tukimuurikiven päältä tai takaa (alla esimerkki muurikiven takaa) 25

19 LIITE 5. HAVAINNEKUVA KALTEVANKULMAN ALUEESTA: 26

20 LIITE 6. YHTEENVETOTAULUKKO RAKENTAMISTAPAOHJEISTA: 27

RAKENNUSTAPAOHJE Palojoen varsi. Ohje koskee Hyvinkään kaupungin 29. kaupunginosan kortteleita 2801 2807

RAKENNUSTAPAOHJE Palojoen varsi. Ohje koskee Hyvinkään kaupungin 29. kaupunginosan kortteleita 2801 2807 RAKENNUSTAPAOHJE Palojoen varsi RAKENNUSTAPAOHJE Palojoen varsi Ohje koskee Hyvinkään kaupungin 29. kaupunginosan kortteleita 2801 2807 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 15.9.2015 SISÄLLYS:

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJE Palojoen varsi LUONNOS. Ohje koskee Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosan kortteleita 2801 2807

RAKENNUSTAPAOHJE Palojoen varsi LUONNOS. Ohje koskee Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosan kortteleita 2801 2807 RAKENNUSTAPAOHJE Palojoen varsi RAKENNUSTAPAOHJE Palojoen varsi LUONNOS Ohje koskee Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosan kortteleita 2801 2807 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.1.2015

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJE Lehtikorpi. Ohje koskee Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosan kortteleita 2719-2732

RAKENNUSTAPAOHJE Lehtikorpi. Ohje koskee Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosan kortteleita 2719-2732 RAKENNUSTAPAOHJE Lehtikorpi Ohje koskee Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosan kortteleita 2719-2732 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 15.08.2012 0 RAKENNUSTAPAOHJE Lehtikorpi SISÄLLYS:

Lisätiedot

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE Korttelisuunnitelman liite Rakentamistapaohjeet KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE 110. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 1-12. 5.10.2015 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170 JA OSA KORTTELISTA 160 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 28.1.2013 - 1 - RAKENTAMISOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Linnakiven asuinalueen rakennustapaohjeet 19.2.2016

Linnakiven asuinalueen rakennustapaohjeet 19.2.2016 Linnakiven asuinalueen rakennustapaohjeet 1 19.2.2016 Sisällysluettelo Rakennustapaohjeet 3 Kaava-alue ja mitoitus 3 Yleisiä ohjeita 4 Korkeusasemat ja rakennuksen sijoitus tontilla 4 Kerroskorkeus ja

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET ÄÄNEKOSKI MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET Alue A Julkisivut tiili, rappaus tai lauta Alue B Julkisivut lauta Alue C Julkisivut höylähirsi tai lauta HYVÄKSYTTY ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA 5.2.2007 Äänekosken

Lisätiedot

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin tien ja/tai rinteen suuntaisesti.

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin tien ja/tai rinteen suuntaisesti. Laukaan kunta KATAANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 1148 1159 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3 3.2 Värit...3

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 13.6.2013 NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 6. SAVION KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 1728, 1729, 1730 JA 1731 YLEISTÄ Asemakaavan ja sitä täydentävien rakentamisohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö

Lisätiedot

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN RUSKON KUNTA 1 / 5 Tekninen osasto PL 69 21291 RUSKO MUNITTULAN ASEMAKAAVA- ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET JOHDANTO Munittulan kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyn Ruskon kirkonkylän

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 Tekniset palvelut, kaavoitustoimi 2003 korjattu 8.1.2004 Yleistä Rakennustapaohjeet koskevat Kuivatjärven Golfpuiston alueen kortteleita 133-163.

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE TINTTIKALLIO II PIENTALOALUEELLE

RAKENTAMISOHJE TINTTIKALLIO II PIENTALOALUEELLE IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 11/2007 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Hyv. Ymp./rak.valv.ltk 9.10.2007 151 RAKENTAMISOHJE TINTTIKALLIO II PIENTALOALUEELLE (TUULIKALLIO KORTTELIT 59 61) TAVOITTEET

Lisätiedot

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00->

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00-> RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00-> SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT + ASEMAKAAVA + RAKENNUSTAPAOHJEET + KATUKOROT + KUNNALLISTEKNIIKAN LIITTYMÄT + TONTIN MAASTO JA MAAPERÄ (MAAPERÄTUTKIMUS JA VAAITUS)

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12 1 AO-KORTTELIT 2-12 2 Ohjeiden tarkoitus Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä sekä ovat ohjeena rakentajille, suunnittelijoille, rakennusvalvonnalle. Tavoite on yhtenäinen lähiympäristö,

Lisätiedot

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

ULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P. 02-6774511

ULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P. 02-6774511 ULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P. 02-6774511 1 HORMISTON ASEMAKAAVAN OMAKOTIRAKENNUSTEN KORTTELEITA 701-708 JA OSAA KORTTELEITA 707, 710, 711 ja 714 KOSKEVAT RAKENTAMISOHJEET Rakentamisohjeet

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET LEMPÄÄLÄ SÄÄKSJÄRVI

RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET LEMPÄÄLÄ SÄÄKSJÄRVI RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET LEMPÄÄLÄ SÄÄKSJÄRVI * Rajapolku LEMPÄÄLÄN KUNTA Tekninen toimi, 2009 1 RAKENTAMISTAPAMÄÄRÄYKSET MÄÄRÄYSTEN TARKOITUS SUUNNITTELU PERUSTIEDOT Näillä määräyksillä pyritään ohjaamaan

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 KAARINAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY 1 KAARINAN KAUPUNKI PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 Rakennussuunnittelun alkuvaiheessa on hyvä neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki PIKKU-HAUKKALA. hakuaika 28.5.-8.6.2012. www.jyvaskyla.fi/tontit

Jyväskylän kaupunki PIKKU-HAUKKALA. hakuaika 28.5.-8.6.2012. www.jyvaskyla.fi/tontit Jyväskylän kaupunki PIKKU-HAUKKALA hakuaika 28.5.-8.6.2012 www.jyvaskyla.fi/tontit Pikku-Haukkala sijaitsee Jyväskylän pohjoispuolella kauniin Tuomiojärven läheisyydessä, hyvien liikuntamahdollisuuksien

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

PAJULUOMAN 20. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA 91-105 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET

PAJULUOMAN 20. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA 91-105 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET RAKENNUSTAPAOHJEET PAJULUOMA 2007-2008 ALUEEN TONTIT PAJULUOMA KORTTELIT 91-105 18.9.2006 2 PAJULUOMAN 20. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA 91-105 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET 1 OHJEIDEN TARKOITUS Maankäyttö ja

Lisätiedot

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE YLEISET OHJEET Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Tarkoituksena on ohjata Kotipuiston

Lisätiedot

PIRTTIMÄKI 3 TURENKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELIT 341 JA 342

PIRTTIMÄKI 3 TURENKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELIT 341 JA 342 1 PIRTTIMÄKI 3 2 PIRTTIMÄKI 3 Ohjeiden tarkoitus Rokkilanpihan ympäristön tontit korttelissa 341 ovat Rokkilan 1800-luvun lopulta olevan päärakennuksen tuntumassa. Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 Tohloppi, Pyydyspohjankadun ja Tesoman valtatien välisen alueen asemakaavamuutos RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 LIITTYY ASEMAKAAVAAN NO 7747 TOHLOPPI, korttelin 2215 osa sekä korttelit 2224 ja 2227

Lisätiedot

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet 31.5.2007. Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet 31.5.2007. Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7 LOPPI, LAAKASALO Rakennustapaohjeet 31.5.2007 Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7 INSINÖÖRITOIMISTO JUHA POUTANEN Puusepänkatu 5 13110 Hämeenlinna puh/fax 03-6122552 juha.poutanen(at)kolumbus.fi

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

22.10.2007. ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa), 110-115

22.10.2007. ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa), 110-115 22.10.2007 ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 104 (osa), 110-115 i 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI 2 3 ASEMAKAAVAN TIETOJA 3 3.1 Kaavan rakenne

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE KAIVOLAN 2. OSA-ALUE

RAKENTAMISOHJE KAIVOLAN 2. OSA-ALUE RAKENTAMISOHJE KAIVOLAN 2. OSA-ALUE HALLINTOKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO 29.8.2006 MUUTOS 30.11.2006, 30.11.2009 Rakennusten sijainti tontilla - 3 - Rakennukset sijoitetaan asemakaavan mukaiselle rakennusalalle

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953

RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953 RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953 RIIHIMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 17.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET Nummi-Pusulan kunta Arkkitehtitoimisto A+ 6.5.2008 2 RAKENNUSTAPAOHJEET 1. YLEISTÄ Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista niin että Pusulan

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET KH 4.11.2013

RAKENNUSTAPAOHJEET KH 4.11.2013 RAKENNUSTAPAOHJEET KH 4.11.2013 KARKKILAN KAUPUNKI AINOLANKATU,KORTTELI 32 asemakaavan muutos laatija Karkkilan kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala, maankäytönsuunnittelu Pertti Kyyhkynen, kaavoituspäällikkö,

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506 Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö 13.12.2012 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506 Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAIVOLA, OSA-ALUE 3 KORTTELIT 1400-1407

RAKENTAMISTAPAOHJE KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAIVOLA, OSA-ALUE 3 KORTTELIT 1400-1407 RAKENTAMISTAPAOHJE KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAIVOLA, OSA-ALUE 3 KORTTELIT 1400-1407 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 4.8.2014 2 RAKENTAMISOHJE KAIVOLA OSA-ALUE 3 KORTTELIT 1400-1407 Sisällys SIJAINTIKARTTA...

Lisätiedot

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET Ohjeet koskevat tonttia: 1558-15 Tälle tontille voi rakentaa 1-1½kerroksisen asuin- tai asuntolaraken- nuksen, jossa on puujulkisivut. 2- kerroksinen osuus rakennuksen alasta saa olla enintään 50%. Ullakon

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE HAAPAMAA, METSÄRINNE

RAKENTAMISTAPAOHJE HAAPAMAA, METSÄRINNE RAKENTAMISTAPAOHJE HAAPAMAA, METSÄRINNE (päivitetty 17.11.2014 käsittämään kortteleita 17205-17207 ja 17258) Haapamaan osa-alue 105017 Korttelit 17203-17204, 17256-17258 Tontin varaajan/ haltijan tulee

Lisätiedot