Teknologiakeskus Merinova PL Vaasa VAASAN LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIASELVITYS
|
|
- Marjatta Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teknologiakeskus Merinova PL Vaasa VAASAN LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIASELVITYS Projekti nro H07694.P000 Viimeisin muutos Laadittu Laatija AIn Tark. / Hyv. TLS / PrS GRANLUND OY Antti Inermo Tom L. Sundman
2 2 (28) YHTEENVETO Tässä selvityksessä vertaillaan Vaasan logistiikka-alueen eri energian tuotantomuotojen teknistaloudellisia tekijöitä, ympäristövaikutuksia ja energiaomavaraisuutta kahdella eri rakentamistiheydellä (e=0,15 ja e=0,30). Vertailtavat energiamuodot ovat seuraavat: - suora sähkölämmitys - biolämpökeskus - keskitetty maalämpöjärjestelmä - hajautettu maalämpöjärjestelmä - sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos - suora sähkölämmitys ja aurinkosähköpaneelit - keskitetty maalämpö ja aurinkokeräimet - hajautettu maalämpö ja aurinkokeräimet Elinkaarikustannuksiltaan edullisin vaihtoehto on sähköä ja lämpöä tuottava yhteistuotantolaitos (CHP). Pelkkään lämmön tuotantoon pienin elinkaarikustannus on pääpolttoaineenaan haketta käyttävällä lämpökeskuksella. Elinkaarikustannuksiltaan kallein järjestelmä on suora sähkölämmitys, jonka rinnalla on aurinkosähkön tuotantoa. Maalämpöjärjestelmien elinkaarikustannukset asettuvat edellä mainittujen vaihtoehtojen väliin. CHP-laitoksen ja lämpökeskuksen kannattavuus paranee edelleen rakentamistiheyden kasvaessa. Ympäristön kannalta myönteisin vaihtoehto on biopolttoainetta käyttävä CHP-laitos. Pelkkään lämmön tuotantoon ympäristöä vähiten kuormittava vaihtoehto on biolämpökeskus. Ympäristöä eniten kuormittava vaihtoehto on suora sähkölämmitys. Järjestys on vastaava vertailtaessa energian tuotannon ja pelkän lämmön tuotannon omavaraisuusastetta. Maalämpövaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja energian tuotannon omavaraisuusaste sijoittuvat edellä mainittujen tuotantomuotojen väliin. Taulukossa 1 on esitetty vertailtavien järjestelmien 15 vuoden pituisen elinkaaren aikaiset kustannukset. Taulukko 1. Energiamuotojen elinkaarikustannukset (15 vuotta). Energiamuoto Elinkaarikustannus ( ) e=0,15 e=0,30 suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö CHP-laitos suora sähkö + aurinkosähkö keskitetty maalämpö + aurinkolämpö hajautettu maalämpö + aurinkolämpö Vertailtaessa eri energian tuotantomuotojen teknisiä ja taloudellisia ominaisuuksia, ympäristövaikutuksia sekä omavaraisuusastetta, kannattavimmaksi vaihtoehdoksi nousi alueellinen yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto. CHP-tuotannolla on mahdollista kattaa sekä koko alueen lämpöenergian
3 3 (28) tarve, myös merkittävä osuus sähköenergian tarpeesta uusiutuvalla polttoaineella. Eri yhteistuotantotekniikoiden kannattavuuslaskelmat vaativat tarkempaa tarkastelua, jos kyseiseen vaihtoehtoon energian tuotannossa päädytään. Pelkän lämmöntuotannon kannalta kannattavin vaihtoehto on alueellinen biolämpökeskus. Alueellinen energian tuotantolaitos tulisi sijoittaa keskeiselle paikalle, jotta alueellisen kaukolämpöverkon rakennus- ja pumppauskustannukset pysyisivät mahdollisimman alhaisina. Keskeinen sijoituspaikka mahdollistaisi myös uusien rakennusten vaivattoman liittymisen kaukolämpöverkkoon alueen laajetessa tulevaisuudessa. Polttotekniikkaan perustuvaa lisätuotantokapasiteettia on myös helppo kasvattaa tulevaisuudessa. Energian tuotantolaitoksen optimaalisin sijoituspaikka olisi ensimmäisen vaiheen rakentamisalueen kaakkoisosassa. Tällöin se sijaitsisi mahdollisimman lähelle alueen laajennusosia.
4 4 (28) SISÄLLYSLUETTELO 1. SELVITYKSEN TARKOITUS KÄYTETYT TYÖKALUOHJELMISTOT LÄHTÖTIEDOT VERTAILTAVAT ENERGIAMUODOT Suora sähkölämmitys Biolämpökeskus puupolttoaineella Keskitetty maalämpöjärjestelmä Hajautettu maalämpöjärjestelmä Yhteistuotantolaitos Suora sähkö ja aurinkosähköpaneelit Keskitetty maalämpö ja aurinkokeräimet Hajautettu maalämpö ja aurinkokeräimet JÄRJESTELMIEN TEKNINEN VERTAILU Keskitetyt järjestelmät Hajautetut järjestelmät Järjestelmien joustavuus ja huoltotarve JÄRJESTELMIEN TALOUDELLINEN VERTAILU Investointikustannukset Käyttö- ja ylläpitokustannukset Elinkaarikustannukset YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ENERGIAN TUOTANNON OMAVARAISUUSASTE JOHTOPÄÄTÖKSET Kustannukset Ympäristövaikutukset Omavaraisuus Järjestelmien vertailu Mahdollinen jatkoselvitys LIITTEET Liite 1. Elinkaarikustannukset Rakennustiheys 0,15 Liite 2. Elinkaarikustannukset - Rakennustiheys 0,30 Liite 3. Elinkaarikustannukset Aurinkoenergian hyödyntäminen (e=0,15) Liite 4. Elinkaarikustannukset Aurinkoenergian hyödyntäminen (e=0,30)
5 5 (28) 1. SELVITYKSEN TARKOITUS Vaasan seudun logistiikka-alueen ensimmäinen rakennusvaihe muodostuu yhdestätoista tontista, joiden yhteispinta-ala on noin 55 hehtaaria. Tämän selvityksen tarkoituksena on vertailla eri energian tuotantomuotoja alueella rakennustiheyksillä 0,15 ja 0,30. Tarkastelussa on keskitytty seuraaviin energiamuotoihin: - suora sähkölämmitys - biolämpökeskus - keskitetty maalämpöjärjestelmä - hajautettu maalämpöjärjestelmä - sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos - suora sähkölämmitys ja aurinkosähköpaneelit - keskitetty maalämpö ja aurinkokeräimet - hajautettu maalämpö ja aurinkokeräimet Kuvassa 1 on esitetty havainnekuva koko logistiikka-alueesta. Tässä tarkastelussa on keskitytty alueen ensimmäisen rakennusvaiheen energiantuotantoon. Tämän alueen tontit on merkattu kuvaan vaaleanpunaisella värillä.
6 6 (28) Kuva 1. Logistiikka-alueen havainnekuva. Selvityksessä on tarkasteltu eri energiamuotojen elinkaarikustannuksia, ympäristövaikutuksia, omavaraisuusastetta ja teknisiä ominaisuuksia. Tarkastelussa on otettu huomioon myös ratkaisujen joustavuus alueen laajentuessa tulevaisuudessa. 2. KÄYTETYT TYÖKALUOHJELMISTOT Laskenta suoritettiin Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n kehittämällä tietokantapohjaisella talotekniikan elinkaarikustannusten laskentaohjelmistolla, BSLCC. 3. LÄHTÖTIEDOT Selvitys perustuu tilaajalta saatuihin rakennusalueen lähtötietoihin sekä arvioituihin investointi-, energia-, huolto- ja kunnossapitokustannuksiin. Taulukossa 2 on esitetty logistiikka-alueen lähtötiedot.
7 7 (28) Taulukko 2. Alueen laajuus- ja kulutustiedot Rakennustiheys 0,15 0,3 Tontti (m²) Rak. pa (m²) Tilavuus (m³) Lämpö (MWh/a) Sähkö (MWh/a) Lämmitysteho (kw) Kylmä vesi (m³) Lämmin vesi (m³) Lämmin vesi energia (MWh/a) LV osuus energiasta 1,5 % 1,5 % Sähköliittymän hintana on käytetty Vaasan Sähkö Oy:n kapasiteettivarausmaksua 23,31 /kva. Sähköliittymien hinnat eivät sisällä liittymän rakennuskustannuksia, jotka on arvioitu olevan yhtä suuret kaikissa tarkasteltavissa vaihtoehdoissa. Energian hintatietoina on käytetty Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2011 viimeisen neljänneksen toteutuneita hintoja. Hakkeen ja pelletin osalta on käytetty Pohjois-Euroopan pörssihintaa (lähde: Nesteytetyn maakaasun (LNG) hintaa on arvioitu toteutuneen maakaasun hinnan ja eri lähteistä löydettyjen LNG:n hintatietojen perusteella. Sähkön hinta on arvioitu olevan suuren teollisuuskäyttäjän ostohinta sisältäen energia- ja siirtomaksun sekä valmisteveron. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Energian hinnan nousuna on käytetty arvoa 5 % vuodessa. Energian ostohinnat on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Energian ostohinnat Energian hinnat sähkö 100,00 /MWh hake 17,50 /MWh pelletti 30,30 /MWh öljy (POR) 60,00 /MWh LNG 50,00 /MWh turve 16,90 /MWh Taulukossa 3 on otettu myös turpeen hinta mukaan, koska se on polttoaineista halvin ja sitä on helposti saatavilla Länsi-Suomessa. Turve on kuitenkin fossiilinen polttoaine, joten sitä ei ole käytetty tarkasteltavissa vaihtoehdoissa aiheuttamiensa ympäristövaikutusten takia.
8 8 (28) 4. VERTAILTAVAT ENERGIAMUODOT Kaikkien energiamuotojen tarkasteluissa lasketaan elinkaarikustannukset ja ympäristövaikutukset rakennustiheyksille 0,15 ja 0,30. Taulukossa 4 on esitetty lämmitystehojen jakauma tuotantomuodoittain pää- ja huipputehojärjestelmien välillä. Taulukko 4. Lämmitystehojen jakauma järjestelmittäin (P=pääjärjestelmä, H=huippujärjestelmä). Energiamuoto Lämmitysteho (e=0,15) Lämmitysteho (e=0,30) P (kw) H (kw) P (kw) H (kw) suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö (rakennuskohtainen) yhteistuotantolaitos suora sähkö + aurinkosähkö keskitetty maalämpö + aurinkolämpö hajautettu maalämpö + aurinkolämpö (rak. koht.) Keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä huipputehokattila pitää mitoittaa laitetoimittajan tiedon mukaan täydelle lämmitysteholle lämpöpumppujen vikatilanteiden varalta. Lämpökeskus- ja yhteistuotantojärjestelmissä huippukattila mitoitetaan sillä tavalla, että sen teho riittää yksinään pitämään rakennuksien sisälämpötila yli 0 C:ssa Suora sähkölämmitys Suorassa sähkölämmityksessä logistiikka-alueen rakennukset lämmitetään sähköpattereilla. Käyttövesi lämmitetään 300 dm³ sähkövaraajin kiinteistökohtaisesti. Laskennassa on oletettu, että n. 40 % rakennustilavuudesta lämmitetään seinäpattereilla ja loput 60 % ilmanvaihdon avulla Biolämpökeskus puupolttoaineella Biolämpökeskustarkastelussa lämpö tuotetaan keskitetysti lämpökeskuksessa ja siirretään kaukolämpöverkon välityksellä rakennuksiin. Lämpökeskuksen pääpolttoaine on puuhake ja huippu/varapolttoaine nesteytetty maakaasu (LNG). Tarkastelussa on oletettu, että Vaasan seudulla haketta on helposti saatavilla ja LNG-polttoainetta voidaan toimittaa esim. sataman kautta. Lisäksi LNG soveltuu hyvin varapolttoaineeksi ja sen hinta on alhaisempi kuin raskaan polttoöljyn. Lämpökeskuslaskelmaan on huomioitu seuraavat komponentit: - lämpökeskus ja rakennus - huipputehokattila - kaukolämpöverkko - rakennusten lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot Biolämpökeskuksen hakekattilan teho-osuus on 50 % huipputehosta ja energiaosuus 85 % tarvittavasta lämpöenergiasta alueella. Huippukattilan teho-osuus on vastaavasti 50 % huipputehosta ja
9 9 (28) 15 % lämpöenergiasta. Huippukattilan teho-osuudessa on huomioitu, että kattila toimii myös varakattilana, jolloin sen tehon on riitettävä pitämään rakennusten lämpötila yli 0 C:ssa yksinään. Laskennassa on käytetty kattiloiden hyötysuhteena arvoa 90 %, joka on totuudenmukainen tämän kokoluokan kattilalaitoksissa. Kaukolämpöverkon mitoituksessa ja pumppauskustannuksissa on huomioitu menoveden lämpötila noin 100 C huipputehotilanteessa. Toisioverkostot ja laitteet toimivat n. 30 C lämpötilaerolla (40-70 C) Keskitetty maalämpöjärjestelmä Keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä lämpöä tuotetaan keskitetysti lämpöpumpuilla kaukolämpöverkkoon. Käyttöveden lämmitys hoidetaan rakennuskohtaisesti käyttövesivaraajilla. Lämpöpumppujärjestelmä on mitoitettu osateholle, jolloin sen osuus huipputehosta on n. 60 % ja energiasta n. 88,5 %. Koko maalämpöpumppujärjestelmän vuosituottokertoimena (SPF-luku) on käytetty arvoa 3. Huipputeho tuotetaan pellettikattilalla. Kattilan hyötysuhteena on käytetty arvoa 90 %. Keskitetyssä lämpöpumppujärjestelmässä on huomioitu seuraavat komponentit: - lämpöpumput - reikien poraus maahan - tekninen rakennus - huipputehokattila - kaukolämpöverkko - rakennusten lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot - lämminvesivaraajat Laskelmassa on oletettu, että yhdestä poratusta n. 200 m syvästä reiästä saadaan tehoa 7,5 kw. Osa lämpöpumppuvalmistajista käyttää suurempaa arvoa (esim. 10 kw/kaivo), jolloin porauskustannus on pienempi. Vertailussa on otettu huomioon eri valmistajien arvioimia porauskustannuksia sekä mahdollisia määräalennuksia ja käytetty niistä keskiarvoa. Kaukolämpöverkon mitoituksessa ja pumppauskustannuksissa on huomioitu menoveden lämpötila noin 55 C huipputehotilanteessa. Toisioverkostot ja laitteet toimivat lämpötilatasolla 50/30 C Hajautettu maalämpöjärjestelmä Hajautetussa maalämpöjärjestelmässä lämpöenergia tuotetaan rakennuskohtaisesti maalämpöpumpuin. Käyttövesi lämmitetään sähkövaraajassa. Laskennassa lämpöpumput on mitoitettu osateholle, jolloin niiden teho kattaa n. 60 % tarvittavasta huipputehosta. Huipputehosta 40 % toteutetaan suoralla sähkölämmityksellä. Maalämpöpumput tuottavat tarvittavasta energiasta 88,5 %. Lämpöpumppujen SPF-lukuna on käytetty arvoa 3. Hajautetussa lämpöpumppujärjestelmässä on huomioitu seuraavat komponentit: - lämpöpumput - reikien poraus maahan - toisioverkostot - lämminvesivaraajat Lisäksi on oletettu, että hajautetussa järjestelmässä rakennusten toimistotilojen jäähdytys voidaan toteuttaa maalämpöpumpuilla, eikä erillistä jäähdytysjärjestelmää tarvita. Maalämpökaivojen mitoitus on tehty vastaavalla tavalla kuin keskitetyssä järjestelmässä. Jäähdytystehon laskennassa on oletet-
10 10 (28) tu, että 2 % rakennusten pinta-alasta on jäähdytettävää toimistotilaa ja jäähdytyksen ominaisteho on 0,04 W/m². Toisioverkostot ja laitteet toimivat lämpötilatasolla 50/30 C Yhteistuotantolaitos Sähkön ja lämmön yhteistuotantotarkastelussa (CHP) alueen lämpöenergia ja osa sähköenergiasta tuotetaan voimalaitoksessa. Lämpöenergia toimitetaan rakennuksiin alueellisen kaukolämpöverkon välityksellä. Sähköenergiaa voidaan tuottaa eri tekniikoilla. Tarkastelussa investoinnin suuruus on laskettu höyryturbiinivoimalaitokselle. Voimalaitoslaskelmaan on huomioitu seuraavat komponentit: - voimalaitos ja rakennus - huipputehokattila - kaukolämpöverkko - rakennusten lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot Voimalaitoksen pääpolttoaine on hake, jonka osuus on 50 % huipputehosta ja 85 % tarvittavasta lämpöenergiasta. Huipputehopolttoaine on pelletti. Kattiloiden hyötysuhteena on käytetty arvoa 90 %. Voimalaitoksen rakennusasteeksi (sähköteho/lämpöteho) on oletettu 40 %. Laskennassa sähkön huipputeho on mitoitettu vuoden keskilämpötilaan, jotta sähkön tuotannon huipunkäyttöaika olisi mahdollisimman korkea. Laskennan perusteella n. 25 % alueella tarvittavasta sähköenergiasta olisi mahdollista kattaa omalla uusiutuvalla tuotannolla. Lämmitysverkostojen mitoituslämpötilat ovat vastaavat kuin lämpökeskusvaihtoehdossa Suora sähkö ja aurinkosähköpaneelit Tässä vaihtoehdossa suoran sähkölämmityksen rinnalle kytketään aurinkosähköpaneelit, joilla voidaan tuottaa osa rakennusten tarvitsemasta sähköenergiasta. Oletuksena on, että tuotettu sähkö kuluu rakennuksen omiin tarpeisiin. Muuten järjestelmä on vastaavanlainen kuin suorassa sähkölämmityksessä. Laskennassa paneeleita asennetaan rakennusten katoille, paneelien pinta-alana on käytetty n. 50 % kattoalasta. Tarkastelussa on pyritty tuottamaan mahdollisimman paljon alueellista aurinkosähköä Keskitetty maalämpö ja aurinkokeräimet Tarkastelussa keskitetyn maalämpöjärjestelmän lisäksi rakennuksiin asennetaan omat aurinkokeräimet. Laskennassa on oletettu, että keräimillä voidaan tuottaa rakennusten lämmin käyttövesi kokonaan yhdeksänä kuukautena vuodessa. Muuten järjestelmä toimii kuten keskitetty maalämpöjärjestelmä Hajautettu maalämpö ja aurinkokeräimet Tässä vaihtoehdossa maalämpöpumppujen lisäksi rakennuksiin asennetaan omat aurinkokeräimet. Laskennassa on oletettu, että keräimillä voidaan tuottaa rakennusten lämmin käyttövesi kokonaan yhdeksänä kuukautena vuodessa. Muuten järjestelmä toimii kuten hajautettu maalämpöjärjestelmä.
11 11 (28) 5. JÄRJESTELMIEN TEKNINEN VERTAILU 5.1. Keskitetyt järjestelmät Keskitetyssä lämmön tuotannossa (biolämpö, maalämpö, CHP) pitää alueelle rakentaa kaukolämpöverkko. Tarkastelussa on arvioitu, että kaukolämpöverkon runkojohdon tarvittava pituus on noin kilometri ja talohaarojen n. 550 m. Keskitetyssä maalämmön tuotannossa tarvittavat putkien DN-koot ovat suurempia, koska meno- ja paluuveden välinen lämpötilaero on pienempi. Tällöin virtausta tarvitaan enemmän, jotta tarvittava lämmitysteho saavutetaan. Tämä vaikuttaa myös kaukolämpöverkon pumppauskustannuksiin. Kaukolämpöverkon energian siirtohäviöiksi on oletettu 5 %. Biolämpökeskuksen lämpötilataso on helppo pitää tarvittavan korkeana ja sitä voidaan tarvittaessa nostaa tehon tarpeen kattamiseksi. Keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä menoveden lämpötilan nosto vaikuttaa lämpöpumpun tuottokertoimeen heikentävästi. Käyttöä on tällöin ohjattava siten, että lämpöpumpuilla tuotetun lämmitysveden menolämpötila ei nouse liian korkeaksi, vaan huipputeho tuotetaan pellettikattilalla. Keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä käyttövesi tuotetaan erikseen rakennuskohtaisesti, jottei maalämpöpumpun SPF-luku heikkene korkeamman lämpötilatarpeen takia. Rakennuskohtaisiin varaajiin on myös mahdollista kytkeä aurinkolämpökeräimet käyttöveden tuotantoa varten. Jos alueen käyttöveden tarve kasvaakin tulevaisuudessa, on tällä vaikutusta sähköisten järjestelmien kannattavuuteen. Maalämpöjärjestelmän huippukattilalaitos on laitetoimittajilta saatujen tietojen mukaan mitoitettava täydelle lämmitysteholle vikatilanteiden varalta. Tämä vaikuttaa myös investointikustannukseen. Biolämpökeskuksen huippu/varakattila on myös mitoitettava ainakin sen verran suureksi, että sisälämpötilat rakennuksissa eivät pääse putoamaan liian mataliksi. Lämpöä ja sähköä tuottava yhteistuotantolaitos toimii muuten vastaavalla tavalla kuin biolämpökeskus, mutta lämmön tuotannon ohessa laitos tuottaa sähköä. Sähköntuotannon kannalta on tärkeää, että rakennuksissa olevat lämmönjakokeskukset toimivat oikein ja kaukolämpövesi jäähtyy tarpeeksi, jotta sähköenergiaa saadaan tuotettua mahdollisimman paljon ja kaukolämpöverkon pumppauskustannukset pysyvät alhaisina. CHP-laitos on erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto, koska tällöin uusiutuvalla polttoaineella on mahdollista tuottaa lämpöenergian lisäksi merkittävä osa alueen sähköenergiasta. Tämän kokoluokan CHP-laitoksia on toteutettavissa erilaisilla tekniikoilla, jotka vaatisivat tarkempaa tarkastelua. Myös alueen lämpökuormien ajankohdat ja jäähdytystehon tarve vaikuttavat yhteistuotantotekniikan valintaan. Keskitetyissä järjestelmissä on otettu huomioon tarvittavat toisioverkoston laitteet ja putkikoot, jotka vaihtelevat riippuen järjestelmästä. Maalämpöjärjestelmässä kannattaa huomioida, että maaperän ominaisuudet, jotka vaikuttavat saatavaan tehoon ja energiamäärään, saadaan selville vain tekemällä kohteessa koeporauksia Hajautetut järjestelmät Lämmitysjärjestelmistä yksinkertaisin toteuttaa on suora sähkölämmitys. Tällöin rakennuksiin asennetaan sähköiset lämmityspatterit seinille ja ilmanvaihtoon. Hajautetussa maalämpöjärjestelmässä jokaiseen rakennukseen asennetaan maalämpöpumppu. Porakaivot sijoitetaan rakennuksen välittömään läheisyyteen tai sen alle. Hajautetussa järjestelmässä maalämpöpumpuilla voidaan hoitaa rakennusten toimisto-osien jäähdytys ilman erillistä investointia jäähdytyslaitteisiin. Huipputeho katetaan suoralla sähkölämmityksellä. Hajautetussa maalämpöjärjestelmässä tulee ottaa huomioon, että koeporauksia maaperän ominaisuuksien selvittämistä varten tulisi tehdä jokaisella tontilla erikseen. Verrattaessa hajautettua ja keskitettyä maalämmön tuotantoa,
12 12 (28) saattaa hajautetun tuotannon kannattavuus heiketä, jos osassa tonteista maaperän ominaisuudet ovat heikommat kuin keskitetyn lämmönkeruukentän. Selvityksessä on erikseen tarkasteltu myös aurinkosähköpaneeleja suoran sähkölämmityksen rinnalla sekä aurinkokeräimiä hajautetussa maalämmön tuotannossa Järjestelmien joustavuus ja huoltotarve Logistiikka-alueen mahdollinen laajentuminen tulevaisuudessa vaikuttaa myös lämmitysjärjestelmän valintaan. Keskitetyn tuotannon sijoittaminen keskeiselle paikalle energiahuoltoa ajatellen on järkevää ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Hajautetussa tuotannossa rakennusten suunnittelussa pitää ottaa huomioon teknisten järjestelmien suurempi tilantarve. Tilakustannusten vaikutusta hajautetuissa ja matalalämpötilaisissa järjestelmissä ei ole otettu huomioon vertailussa. Hajautetussa maalämpöjärjestelmässä maaperän ominaisuudet voivat vaihdella tonttikohtaisesti vaikuttaen elinkaaren kustannuksiin. Vähäisin huoltotarve on suoralla sähkölämmitysjärjestelmällä. Maalämpöjärjestelmien huoltotarve on suurin, johtuen komponenttien ja porakaivojen suuresta määrästä. Myös kompressorien vaihtotarve voi olla suuri riippuen vaihtelevasta käyttöiästä ja olosuhteista sekä niiden suuresta määrästä. Keskitetyistä järjestelmistä helppokäyttöisin käsityksemme mukaan on biolämpökeskus tai CHPlaitos. Tällöin energia tuotetaan polttamalla haketta kattilassa. Keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä komponenttien ja porakaivojen suuri määrä voi lisätä huoltotarvetta. Alueen laajentumisen kannalta paras vaihtoehto energian tuotannolle olisi alueellinen biolämpökeskus tai biovoimalaitos. Tehontarpeen lisääntyessä voi lämpökeskukseen rakentaa lisää energiantuotantokapasiteettia. Kaukolämpöverkkoon on myös vaivatonta liittää uusia asiakkaita verrattuna lisämaalämpökapasiteetin rakentamiseen. Lämpökeskuksen keskeinen sijainti alueella on tärkeää, jotta laajennuksien kaukolämpöjohtojen pituudet pysyvät mahdollisimman lyhyinä. Tällä on merkitystä sekä investointi- että käyttökustannuksiin, koska verkon lämpöhäviöt ovat sitä pienemmät mitä tiheämmin verkko on rakennettu.
13 13 (28) 6. JÄRJESTELMIEN TALOUDELLINEN VERTAILU 6.1. Investointikustannukset Investointikustannukset muodostuvat kaikista niistä kustannuksista, jotka syntyvät järjestelmän toteutusvaiheessa. Nykyiset energiatuet on huomioitu laskelmissa. Energiatukien suuruudet perustuvat Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämiin tyypillisiin tukiosuuksiin. CHP-laitoksen osalta tuen suuruutta on verrattu uusiin saman kokoluokan yhteistuotantolaitoksiin. Järjestelmien vaatimia tilakustannuksia rakennuksissa ei ole huomioitu. Hinnoissa on huomioitu asennuskustannukset. Suoran sähkölämmitysjärjestelmän investointikustannukset sisältävät: - sähköliittymämaksun - rakennuskohtaiset lämmityslaitteet Biolämpökeskuksen investointikustannukset sisältävät: - lämpökeskuksen (sis. huipputehokattilan) - energiatuen laitokselle 15 % - kaukolämpöverkon rakentamiskustannukset - rakennuskohtaiset lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot - sähköliittymämaksun Keskitetyn maalämpöjärjestelmän investointikustannukset sisältävät: - lämpöpumput - lämpökaivojen porauksen - huipputehokattilan - teknisen rakennuksen - kaukolämpöverkon rakentamiskustannukset - rakennuskohtaiset lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot - lämminvesivaraajat - sähköliittymämaksun Hajautetun maalämpöjärjestelmän investointikustannukset sisältävät: - lämpöpumput - lämpökaivojen porauksen - rakennuskohtaiset lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot - lämminvesivaraajat - sähköliittymämaksun - säästö erillisen jäähdytysjärjestelmän investointikustannuksissa Yhteistuotantolaitoksen investointikustannukset sisältävät: - voimalaitoksen (sis. huipputehokattilan) - energiatuki laitokselle 30 % - kaukolämpöverkon rakentamiskustannukset - rakennuskohtaiset lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot - sähköliittymämaksun
14 14 (28) Aurinkosähköpaneeleilla varustetun suoran sähkölämmityksen investointikustannukset sisältävät: - sähköliittymämaksun - rakennuskohtaiset lämmityslaitteet - aurinkosähköpaneelit (energiatuki 30 %) Maalämpöjärjestelmiin, joihin on asennettu rakennuskohtaiset aurinkokeräimet, sisältyvät samat kustannukset kuin edellä on mainittu vastaaviin järjestelmiin. Lisäksi investointikustannukset sisältävät aurinkosähköpaneelit 20 %:n energiatuella. Tulevaisuudessa tapahtuvien investointien kustannuksina on käytetty nykyhinnoilla arvioituja kustannuksia ilman kustannusnousukerrointa. Taulukossa 5 on esitetty järjestelmäkohtaiset investointikustannukset eri rakennustiheyksillä. Taulukko 5. Järjestelmäkohtaiset investointikustannukset. Energiamuoto Investointi (e=0,15) [ ] Investointi (e=0,30) [ ] 1. Suora sähkö Biolämpökeskus Keskitetty maalämpö Hajautettu maalämpö CHP-bio Suora sähkö + aurinkosähkö Keskitetty maalämpö + aurinkolämpö Hajautettu maalämpö + aurinkolämpö Käyttö- ja ylläpitokustannukset Käyttö- ja ylläpitokustannukset muodostuvat kaikista niistä kustannuksista, jotka syntyvät järjestelmän käytössä 15 vuoden pituisen elinkaaren aikana. Energian hintatiedot on esitetty taulukossa 3. Suoran sähkölämmitysjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - kiinteistökohtaisten laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - kiinteistökohtaisten laitteiden kunnossapitokustannukset (arvioitiin niin pieniksi, ettei niitä otettu huomioon) - lämmitys- ja kiinteistösähkön Biolämpökeskuksen käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - lämpökeskuksen laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa riippuen laitoksen koosta) - lämpökeskuksen laitteiden kunnossapitokustannukset (arvioitiin elinkaaren ajalle yksi poltinuusinta) - käytettävien polttoaineiden energiamaksut - kiinteistösähkön - kaukolämpöverkon pumppaussähkön
15 15 (28) Keskitetyn maalämpöjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - keskitetyn järjestelmän laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - keskitetyn järjestelmän laitteiden kunnossapitokustannukset (kompressorien uusimisia) - kiinteistösähkön - käyttöveden lämmityssähkön - lämpöpumpun sähkön - kaukolämpöverkon pumppaussähkön - huippupolttoaineen energiamaksun Hajautetun maalämpöjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - kiinteistökohtaisten laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - kiinteistökohtaisten laitteiden kunnossapitokustannukset (kompressorien uusimisia) - kiinteistösähkön - käyttöveden lämmityssähkön - lämpöpumpun sähkön - lämmityksen huipputehosähkön Yhteistuotantolaitoksen käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - voimalaitoksen laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - voimalaitoksen laitteiden kunnossapitokustannukset (arvioitiin elinkaaren ajalle yksi poltinuusinta) - käytettävien polttoaineiden energiamaksut - kiinteistösähkön - kaukolämpöverkon pumppaussähkön Aurinkosähköpaneeleilla varustetun suoran sähkölämmitysjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - kiinteistökohtaisten laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - kiinteistökohtaisten laitteiden kunnossapitokustannukset (aurinkopaneelien huoltotyöt) - lämmitys- ja kiinteistösähkön Aurinkokeräimillä varustetun keskitetyn maalämpöjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - kiinteistökohtaisten laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (noin vuodessa) - kiinteistökohtaisten laitteiden kunnossapitokustannukset (kompressorien uusimisia ja keräinten huolto) - kiinteistösähkön - käyttöveden lämmityssähkön - lämpöpumpun sähkön - kaukolämpöverkon pumppaussähkön - huippupolttoaineen energiamaksun
16 16 (28) Aurinkokeräimillä varustetun hajautetun maalämpöjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - kiinteistökohtaisten laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - kiinteistökohtaisten laitteiden kunnossapitokustannukset (kompressorien uusimisia ja keräinten huolto) - kiinteistösähkön - käyttöveden lämmityssähkön - lämpöpumpun sähkön - lämmityksen huipputehosähkön Taulukossa 6 on esitetty energiamuotokohtaiset vuosienergian kulutustiedot eri rakennustiheyksillä. Taulukko 6. Vuotuiset energian vuosikulutustiedot. Energiamuoto Kulutus (e=0,15) [MWh/a] Kulutus (e=0,30) [MWh/a] sähkö hake pelletti LNG sähkö hake pelletti LNG suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö CHP-laitos suora sähkö + aurinkosähkö keskitetty maalämpö + aurinkolämpö hajautettu maalämpö + aurinkolämpö Hakkeen, pelletin ja LNG:n osalta taulukossa 6 on tarvittava primäärienergian määrä. Taulukossa 7 on esitetty vuotuiset energiakustannukset lähtötilanteessa. Taulukko 7. Vuotuinen energiakustannus. Energiamuoto Energiakustannus ( ) e=0,15 e=0,30 suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö CHP-laitos suora sähkö + aurinkosähkö keskitetty maalämpö + aurinkolämpö hajautettu maalämpö + aurinkolämpö
17 17 (28) Taulukossa 8 on energiamuotokohtaiset vuosittaiset huoltokustannukset lähtötilanteessa. Taulukko 8. Vuotuiset huoltokustannukset. Energiamuoto Huoltokustannus ( ) e=0,15 e=0,30 suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö CHP-laitos suora sähkö + aurinkosähkö keskitetty maalämpö + aurinkolämpö hajautettu maalämpö + aurinkolämpö Elinkaarikustannukset Elinkaaren aikaiset nykyarvokustannukset muodostuvat investointi-, huolto- ja energiakustannuksista. Elinkaarilaskelmissa on käytetty laskentakorkona 3 % ja energian hinnan nousuna 5 % vuodessa. Elinkaaren pituutena on käytetty 15 vuotta. Taulukossa 9 on esitetty energiamuotokohtaiset elinkaarikustannukset edellä mainituilla lähtötiedoilla. Taulukko 9. Energiamuotokohtaiset elinkaaren aikaiset nykyarvokustannukset (laskentakorko 3,0 %, eskalaatio 5,0 %). Energiamuoto Rakennustiheys 0,15 Rakennustiheys 0,3 energia huolto yhteensä energia huolto yhteensä suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö CHP-laitos suora sähkö + aurinkosähkö kesk. maalämpö + aurinkolämpö haj. maalämpö + aurinkolämpö Energiamuotojen elinkaaritarkastelu on jaettu kahteen osaan. Ensin on tarkasteltu viittä eri energiavaihtoehtoa ilman aurinkoenergian hyödyntämistä. Tämän jälkeen on tarkasteltu auringon hyödyntämistä suoran sähkön ja lämpöpumppusovellusten rinnalla. Elinkaarikustannuksia on verrattu vastaaviin järjestelmiin ilman aurinkoenergiaa.
18 18 (28) Kuvassa 2 on esitetty kumulatiiviset elinkaarikustannukset rakennustiheydellä 0,15 ratkaisuille ilman aurinkoenergiaa. Kuva 2. Kumulatiiviset elinkaarikustannukset (e=0,15)
19 19 (28) Kuvassa 3 on esitetty kumulatiiviset elinkaarikustannukset rakennustiheydellä 0,30 ratkaisuille ilman aurinkoenergiaa. Kuva 3. Kumulatiiviset elinkaariarvokustannukset (e=0,30).
20 20 (28) Kuvassa 4 on esitetty kumulatiiviset elinkaarikustannukset rakennustiheydellä 0,15 järjestelmille, joissa on hyödynnetty aurinkoenergiaa ja vastaaville järjestelmille ilman sitä. Kuva 4. Kumulatiiviset elinkaarikustannukset aurinkoenergiaa hyödynnettäessä (e=0,15)
Yhteenveto laskennasta. Lähiretu Loppukokous
1 Yhteenveto laskennasta Lähiretu Loppukokous 20.6.2017 Säästö 2 Kuvaaja I. Säästö yhteisen maalämpöjärjestelmän elinkaarikustannuksissa verrattuna erillisiin järjestelmiin eri tarkastelujaksoilla. 80%
LisätiedotHankesuunnitelman liite 11. Sipoonlahden koulu. Energiantuotantoratkaisut Page 1
Hankesuunnitelman liite 11 Sipoonlahden koulu Energiantuotantoratkaisut 27.9.2016 Page 1 Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin. Puhelinkeskustelu
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotKANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma
KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotMaalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy
Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen
LisätiedotNikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus
Nikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus Energiantuotantoratkaisut 30.9.2016 Page 1 Mika Strachan Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin.
LisätiedotKAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS
KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen
LisätiedotLÄMMITYSTAPA- SELVITYS
LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Aartapolku 41 48410 KOTKA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,
LisätiedotElenia Lämpö Kaukolämmön kilpailukykytarkastelun tulokset Yhteenveto
Elenia Lämpö Kaukolämmön kilpailukykytarkastelun tulokset Yhteenveto 30.5.2018 www.elenia.fi/lampoluotsi Kaukolämmön kilpailukykytarkastelu Tarkastelun laati puolueeton energiaratkaisujen asiantuntijayritys
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
LisätiedotKiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset
Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista
LisätiedotEnergia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija
Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen
Lisätiedot0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY
0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa
LisätiedotLÄMMITYSTAPA- SELVITYS
LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Taimenentie 4 48800 KOTKA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...
LisätiedotMAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1
Porin Puuvilla MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ Porin Puuvillan maalämpöjärjestelmä Lämmön ja jäähdytyksen y tuotanto o yhdistetty y Maaperää hyödynnetään lämmitykseen talvella Ja jäähdytykseen kesällä Myös ympärivuotinen
LisätiedotLÄMMITYSTAPA- SELVITYS
LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Siitosentie 58 49420 HAMINA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...
LisätiedotIlmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010
Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotEnergiajärjestelmäselvitys
Energiajärjestelmäselvitys Päiväys Projekti Osoite 22.03.2019 Läntinen koulupolku 1-3 02700 Kauniainen Hankesuunnitteluvaihe Energiajärjestelmäselvitys 1/13 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Tekniset järjestelmät
LisätiedotUudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO
Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa
LisätiedotAurinkolämpöjärjestelmät
Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
LisätiedotLämmityskustannus vuodessa
Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto
LisätiedotELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU
ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä
LisätiedotHELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren
HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotUUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon
LisätiedotENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri
ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan
LisätiedotLämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo
Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan
LisätiedotAurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy
Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiatekninen selvitys
Energiatekninen selvitys Esimerkkikohde Espoossa (kohde on todellinen, raportti tehty anonyymiksi) Työn tilaaja: Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Ilmastoinfo Osakeyhtiö lamit.fi Ari Järvinen Remo
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, vesikiertoiset
LisätiedotElinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 AKAAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI Elinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu Elinkaariraportti 20000 000 Elinkaarikustannuskertymä
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 46,5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, varalla sähkökattila,
LisätiedotEnergiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.
8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä
LisätiedotSuomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä
Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden
LisätiedotEnergiatekninen selvitys
Energiatekninen selvitys Esimerkkikohde Vantaalla (kohde on todellinen, raportti anonymisoitu) Työn tilaaja: Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Ilmastoinfo Osakeyhtiö lamit.fi Ari Järvinen Remo Laitinen
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 947 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotSuomen Energiainsinöörit
Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 177 Linnankuja 2 Linnankuja , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 77 Linnankuja Linnankuja 0060, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 840 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotMiten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari Sami Seuna, Motiva Oy. 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1
Miten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari 25.10.2017 Sami Seuna, Motiva Oy 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1 Maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpuille soveltuvat kohteet
LisätiedotTiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö
Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kalevankatu 26 b 80100, JOENSUU. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Joensuun Elli Kalevankatu 6 b 8000, JOENSUU Rakennustunnus: 67--6- Rakennuksen valmistumisvuosi: 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotScanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin
Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LisätiedotPelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa
Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden
LisätiedotAurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen
Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
LisätiedotUusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa
Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Antti Takala 4.6.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen aihe Työn tavoitteet Vesistölämpö Aurinkosähköjärjestelmät Johtopäätökset Työssä
LisätiedotAurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua
Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotYhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015
Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS Opastinsilta 2 Opastinsilta , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS Opastinsilta Opastinsilta 0050, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 977 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
LisätiedotT-MALLISTO. ratkaisu T 0
T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotLähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla
Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten
LisätiedotENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 8 Berliininkatu 5 Berliininkatu 5 00550, HELSINKI Rakennustunnus: 09-0-000-0075-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) Yritys:
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 74 Koy Helsingin Pitäjänmäentie talo Pitäjänmäentie 0070, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 99 Muut
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotRAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu
Lisätiedot