Teknologiakeskus Merinova PL Vaasa VAASAN LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIASELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknologiakeskus Merinova PL 810 65101 Vaasa VAASAN LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIASELVITYS"

Transkriptio

1 Teknologiakeskus Merinova PL Vaasa VAASAN LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIASELVITYS Projekti nro H07694.P000 Viimeisin muutos Laadittu Laatija AIn Tark. / Hyv. TLS / PrS GRANLUND OY Antti Inermo Tom L. Sundman

2 2 (28) YHTEENVETO Tässä selvityksessä vertaillaan Vaasan logistiikka-alueen eri energian tuotantomuotojen teknistaloudellisia tekijöitä, ympäristövaikutuksia ja energiaomavaraisuutta kahdella eri rakentamistiheydellä (e=0,15 ja e=0,30). Vertailtavat energiamuodot ovat seuraavat: - suora sähkölämmitys - biolämpökeskus - keskitetty maalämpöjärjestelmä - hajautettu maalämpöjärjestelmä - sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos - suora sähkölämmitys ja aurinkosähköpaneelit - keskitetty maalämpö ja aurinkokeräimet - hajautettu maalämpö ja aurinkokeräimet Elinkaarikustannuksiltaan edullisin vaihtoehto on sähköä ja lämpöä tuottava yhteistuotantolaitos (CHP). Pelkkään lämmön tuotantoon pienin elinkaarikustannus on pääpolttoaineenaan haketta käyttävällä lämpökeskuksella. Elinkaarikustannuksiltaan kallein järjestelmä on suora sähkölämmitys, jonka rinnalla on aurinkosähkön tuotantoa. Maalämpöjärjestelmien elinkaarikustannukset asettuvat edellä mainittujen vaihtoehtojen väliin. CHP-laitoksen ja lämpökeskuksen kannattavuus paranee edelleen rakentamistiheyden kasvaessa. Ympäristön kannalta myönteisin vaihtoehto on biopolttoainetta käyttävä CHP-laitos. Pelkkään lämmön tuotantoon ympäristöä vähiten kuormittava vaihtoehto on biolämpökeskus. Ympäristöä eniten kuormittava vaihtoehto on suora sähkölämmitys. Järjestys on vastaava vertailtaessa energian tuotannon ja pelkän lämmön tuotannon omavaraisuusastetta. Maalämpövaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja energian tuotannon omavaraisuusaste sijoittuvat edellä mainittujen tuotantomuotojen väliin. Taulukossa 1 on esitetty vertailtavien järjestelmien 15 vuoden pituisen elinkaaren aikaiset kustannukset. Taulukko 1. Energiamuotojen elinkaarikustannukset (15 vuotta). Energiamuoto Elinkaarikustannus ( ) e=0,15 e=0,30 suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö CHP-laitos suora sähkö + aurinkosähkö keskitetty maalämpö + aurinkolämpö hajautettu maalämpö + aurinkolämpö Vertailtaessa eri energian tuotantomuotojen teknisiä ja taloudellisia ominaisuuksia, ympäristövaikutuksia sekä omavaraisuusastetta, kannattavimmaksi vaihtoehdoksi nousi alueellinen yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto. CHP-tuotannolla on mahdollista kattaa sekä koko alueen lämpöenergian

3 3 (28) tarve, myös merkittävä osuus sähköenergian tarpeesta uusiutuvalla polttoaineella. Eri yhteistuotantotekniikoiden kannattavuuslaskelmat vaativat tarkempaa tarkastelua, jos kyseiseen vaihtoehtoon energian tuotannossa päädytään. Pelkän lämmöntuotannon kannalta kannattavin vaihtoehto on alueellinen biolämpökeskus. Alueellinen energian tuotantolaitos tulisi sijoittaa keskeiselle paikalle, jotta alueellisen kaukolämpöverkon rakennus- ja pumppauskustannukset pysyisivät mahdollisimman alhaisina. Keskeinen sijoituspaikka mahdollistaisi myös uusien rakennusten vaivattoman liittymisen kaukolämpöverkkoon alueen laajetessa tulevaisuudessa. Polttotekniikkaan perustuvaa lisätuotantokapasiteettia on myös helppo kasvattaa tulevaisuudessa. Energian tuotantolaitoksen optimaalisin sijoituspaikka olisi ensimmäisen vaiheen rakentamisalueen kaakkoisosassa. Tällöin se sijaitsisi mahdollisimman lähelle alueen laajennusosia.

4 4 (28) SISÄLLYSLUETTELO 1. SELVITYKSEN TARKOITUS KÄYTETYT TYÖKALUOHJELMISTOT LÄHTÖTIEDOT VERTAILTAVAT ENERGIAMUODOT Suora sähkölämmitys Biolämpökeskus puupolttoaineella Keskitetty maalämpöjärjestelmä Hajautettu maalämpöjärjestelmä Yhteistuotantolaitos Suora sähkö ja aurinkosähköpaneelit Keskitetty maalämpö ja aurinkokeräimet Hajautettu maalämpö ja aurinkokeräimet JÄRJESTELMIEN TEKNINEN VERTAILU Keskitetyt järjestelmät Hajautetut järjestelmät Järjestelmien joustavuus ja huoltotarve JÄRJESTELMIEN TALOUDELLINEN VERTAILU Investointikustannukset Käyttö- ja ylläpitokustannukset Elinkaarikustannukset YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ENERGIAN TUOTANNON OMAVARAISUUSASTE JOHTOPÄÄTÖKSET Kustannukset Ympäristövaikutukset Omavaraisuus Järjestelmien vertailu Mahdollinen jatkoselvitys LIITTEET Liite 1. Elinkaarikustannukset Rakennustiheys 0,15 Liite 2. Elinkaarikustannukset - Rakennustiheys 0,30 Liite 3. Elinkaarikustannukset Aurinkoenergian hyödyntäminen (e=0,15) Liite 4. Elinkaarikustannukset Aurinkoenergian hyödyntäminen (e=0,30)

5 5 (28) 1. SELVITYKSEN TARKOITUS Vaasan seudun logistiikka-alueen ensimmäinen rakennusvaihe muodostuu yhdestätoista tontista, joiden yhteispinta-ala on noin 55 hehtaaria. Tämän selvityksen tarkoituksena on vertailla eri energian tuotantomuotoja alueella rakennustiheyksillä 0,15 ja 0,30. Tarkastelussa on keskitytty seuraaviin energiamuotoihin: - suora sähkölämmitys - biolämpökeskus - keskitetty maalämpöjärjestelmä - hajautettu maalämpöjärjestelmä - sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos - suora sähkölämmitys ja aurinkosähköpaneelit - keskitetty maalämpö ja aurinkokeräimet - hajautettu maalämpö ja aurinkokeräimet Kuvassa 1 on esitetty havainnekuva koko logistiikka-alueesta. Tässä tarkastelussa on keskitytty alueen ensimmäisen rakennusvaiheen energiantuotantoon. Tämän alueen tontit on merkattu kuvaan vaaleanpunaisella värillä.

6 6 (28) Kuva 1. Logistiikka-alueen havainnekuva. Selvityksessä on tarkasteltu eri energiamuotojen elinkaarikustannuksia, ympäristövaikutuksia, omavaraisuusastetta ja teknisiä ominaisuuksia. Tarkastelussa on otettu huomioon myös ratkaisujen joustavuus alueen laajentuessa tulevaisuudessa. 2. KÄYTETYT TYÖKALUOHJELMISTOT Laskenta suoritettiin Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n kehittämällä tietokantapohjaisella talotekniikan elinkaarikustannusten laskentaohjelmistolla, BSLCC. 3. LÄHTÖTIEDOT Selvitys perustuu tilaajalta saatuihin rakennusalueen lähtötietoihin sekä arvioituihin investointi-, energia-, huolto- ja kunnossapitokustannuksiin. Taulukossa 2 on esitetty logistiikka-alueen lähtötiedot.

7 7 (28) Taulukko 2. Alueen laajuus- ja kulutustiedot Rakennustiheys 0,15 0,3 Tontti (m²) Rak. pa (m²) Tilavuus (m³) Lämpö (MWh/a) Sähkö (MWh/a) Lämmitysteho (kw) Kylmä vesi (m³) Lämmin vesi (m³) Lämmin vesi energia (MWh/a) LV osuus energiasta 1,5 % 1,5 % Sähköliittymän hintana on käytetty Vaasan Sähkö Oy:n kapasiteettivarausmaksua 23,31 /kva. Sähköliittymien hinnat eivät sisällä liittymän rakennuskustannuksia, jotka on arvioitu olevan yhtä suuret kaikissa tarkasteltavissa vaihtoehdoissa. Energian hintatietoina on käytetty Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2011 viimeisen neljänneksen toteutuneita hintoja. Hakkeen ja pelletin osalta on käytetty Pohjois-Euroopan pörssihintaa (lähde: Nesteytetyn maakaasun (LNG) hintaa on arvioitu toteutuneen maakaasun hinnan ja eri lähteistä löydettyjen LNG:n hintatietojen perusteella. Sähkön hinta on arvioitu olevan suuren teollisuuskäyttäjän ostohinta sisältäen energia- ja siirtomaksun sekä valmisteveron. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Energian hinnan nousuna on käytetty arvoa 5 % vuodessa. Energian ostohinnat on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Energian ostohinnat Energian hinnat sähkö 100,00 /MWh hake 17,50 /MWh pelletti 30,30 /MWh öljy (POR) 60,00 /MWh LNG 50,00 /MWh turve 16,90 /MWh Taulukossa 3 on otettu myös turpeen hinta mukaan, koska se on polttoaineista halvin ja sitä on helposti saatavilla Länsi-Suomessa. Turve on kuitenkin fossiilinen polttoaine, joten sitä ei ole käytetty tarkasteltavissa vaihtoehdoissa aiheuttamiensa ympäristövaikutusten takia.

8 8 (28) 4. VERTAILTAVAT ENERGIAMUODOT Kaikkien energiamuotojen tarkasteluissa lasketaan elinkaarikustannukset ja ympäristövaikutukset rakennustiheyksille 0,15 ja 0,30. Taulukossa 4 on esitetty lämmitystehojen jakauma tuotantomuodoittain pää- ja huipputehojärjestelmien välillä. Taulukko 4. Lämmitystehojen jakauma järjestelmittäin (P=pääjärjestelmä, H=huippujärjestelmä). Energiamuoto Lämmitysteho (e=0,15) Lämmitysteho (e=0,30) P (kw) H (kw) P (kw) H (kw) suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö (rakennuskohtainen) yhteistuotantolaitos suora sähkö + aurinkosähkö keskitetty maalämpö + aurinkolämpö hajautettu maalämpö + aurinkolämpö (rak. koht.) Keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä huipputehokattila pitää mitoittaa laitetoimittajan tiedon mukaan täydelle lämmitysteholle lämpöpumppujen vikatilanteiden varalta. Lämpökeskus- ja yhteistuotantojärjestelmissä huippukattila mitoitetaan sillä tavalla, että sen teho riittää yksinään pitämään rakennuksien sisälämpötila yli 0 C:ssa Suora sähkölämmitys Suorassa sähkölämmityksessä logistiikka-alueen rakennukset lämmitetään sähköpattereilla. Käyttövesi lämmitetään 300 dm³ sähkövaraajin kiinteistökohtaisesti. Laskennassa on oletettu, että n. 40 % rakennustilavuudesta lämmitetään seinäpattereilla ja loput 60 % ilmanvaihdon avulla Biolämpökeskus puupolttoaineella Biolämpökeskustarkastelussa lämpö tuotetaan keskitetysti lämpökeskuksessa ja siirretään kaukolämpöverkon välityksellä rakennuksiin. Lämpökeskuksen pääpolttoaine on puuhake ja huippu/varapolttoaine nesteytetty maakaasu (LNG). Tarkastelussa on oletettu, että Vaasan seudulla haketta on helposti saatavilla ja LNG-polttoainetta voidaan toimittaa esim. sataman kautta. Lisäksi LNG soveltuu hyvin varapolttoaineeksi ja sen hinta on alhaisempi kuin raskaan polttoöljyn. Lämpökeskuslaskelmaan on huomioitu seuraavat komponentit: - lämpökeskus ja rakennus - huipputehokattila - kaukolämpöverkko - rakennusten lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot Biolämpökeskuksen hakekattilan teho-osuus on 50 % huipputehosta ja energiaosuus 85 % tarvittavasta lämpöenergiasta alueella. Huippukattilan teho-osuus on vastaavasti 50 % huipputehosta ja

9 9 (28) 15 % lämpöenergiasta. Huippukattilan teho-osuudessa on huomioitu, että kattila toimii myös varakattilana, jolloin sen tehon on riitettävä pitämään rakennusten lämpötila yli 0 C:ssa yksinään. Laskennassa on käytetty kattiloiden hyötysuhteena arvoa 90 %, joka on totuudenmukainen tämän kokoluokan kattilalaitoksissa. Kaukolämpöverkon mitoituksessa ja pumppauskustannuksissa on huomioitu menoveden lämpötila noin 100 C huipputehotilanteessa. Toisioverkostot ja laitteet toimivat n. 30 C lämpötilaerolla (40-70 C) Keskitetty maalämpöjärjestelmä Keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä lämpöä tuotetaan keskitetysti lämpöpumpuilla kaukolämpöverkkoon. Käyttöveden lämmitys hoidetaan rakennuskohtaisesti käyttövesivaraajilla. Lämpöpumppujärjestelmä on mitoitettu osateholle, jolloin sen osuus huipputehosta on n. 60 % ja energiasta n. 88,5 %. Koko maalämpöpumppujärjestelmän vuosituottokertoimena (SPF-luku) on käytetty arvoa 3. Huipputeho tuotetaan pellettikattilalla. Kattilan hyötysuhteena on käytetty arvoa 90 %. Keskitetyssä lämpöpumppujärjestelmässä on huomioitu seuraavat komponentit: - lämpöpumput - reikien poraus maahan - tekninen rakennus - huipputehokattila - kaukolämpöverkko - rakennusten lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot - lämminvesivaraajat Laskelmassa on oletettu, että yhdestä poratusta n. 200 m syvästä reiästä saadaan tehoa 7,5 kw. Osa lämpöpumppuvalmistajista käyttää suurempaa arvoa (esim. 10 kw/kaivo), jolloin porauskustannus on pienempi. Vertailussa on otettu huomioon eri valmistajien arvioimia porauskustannuksia sekä mahdollisia määräalennuksia ja käytetty niistä keskiarvoa. Kaukolämpöverkon mitoituksessa ja pumppauskustannuksissa on huomioitu menoveden lämpötila noin 55 C huipputehotilanteessa. Toisioverkostot ja laitteet toimivat lämpötilatasolla 50/30 C Hajautettu maalämpöjärjestelmä Hajautetussa maalämpöjärjestelmässä lämpöenergia tuotetaan rakennuskohtaisesti maalämpöpumpuin. Käyttövesi lämmitetään sähkövaraajassa. Laskennassa lämpöpumput on mitoitettu osateholle, jolloin niiden teho kattaa n. 60 % tarvittavasta huipputehosta. Huipputehosta 40 % toteutetaan suoralla sähkölämmityksellä. Maalämpöpumput tuottavat tarvittavasta energiasta 88,5 %. Lämpöpumppujen SPF-lukuna on käytetty arvoa 3. Hajautetussa lämpöpumppujärjestelmässä on huomioitu seuraavat komponentit: - lämpöpumput - reikien poraus maahan - toisioverkostot - lämminvesivaraajat Lisäksi on oletettu, että hajautetussa järjestelmässä rakennusten toimistotilojen jäähdytys voidaan toteuttaa maalämpöpumpuilla, eikä erillistä jäähdytysjärjestelmää tarvita. Maalämpökaivojen mitoitus on tehty vastaavalla tavalla kuin keskitetyssä järjestelmässä. Jäähdytystehon laskennassa on oletet-

10 10 (28) tu, että 2 % rakennusten pinta-alasta on jäähdytettävää toimistotilaa ja jäähdytyksen ominaisteho on 0,04 W/m². Toisioverkostot ja laitteet toimivat lämpötilatasolla 50/30 C Yhteistuotantolaitos Sähkön ja lämmön yhteistuotantotarkastelussa (CHP) alueen lämpöenergia ja osa sähköenergiasta tuotetaan voimalaitoksessa. Lämpöenergia toimitetaan rakennuksiin alueellisen kaukolämpöverkon välityksellä. Sähköenergiaa voidaan tuottaa eri tekniikoilla. Tarkastelussa investoinnin suuruus on laskettu höyryturbiinivoimalaitokselle. Voimalaitoslaskelmaan on huomioitu seuraavat komponentit: - voimalaitos ja rakennus - huipputehokattila - kaukolämpöverkko - rakennusten lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot Voimalaitoksen pääpolttoaine on hake, jonka osuus on 50 % huipputehosta ja 85 % tarvittavasta lämpöenergiasta. Huipputehopolttoaine on pelletti. Kattiloiden hyötysuhteena on käytetty arvoa 90 %. Voimalaitoksen rakennusasteeksi (sähköteho/lämpöteho) on oletettu 40 %. Laskennassa sähkön huipputeho on mitoitettu vuoden keskilämpötilaan, jotta sähkön tuotannon huipunkäyttöaika olisi mahdollisimman korkea. Laskennan perusteella n. 25 % alueella tarvittavasta sähköenergiasta olisi mahdollista kattaa omalla uusiutuvalla tuotannolla. Lämmitysverkostojen mitoituslämpötilat ovat vastaavat kuin lämpökeskusvaihtoehdossa Suora sähkö ja aurinkosähköpaneelit Tässä vaihtoehdossa suoran sähkölämmityksen rinnalle kytketään aurinkosähköpaneelit, joilla voidaan tuottaa osa rakennusten tarvitsemasta sähköenergiasta. Oletuksena on, että tuotettu sähkö kuluu rakennuksen omiin tarpeisiin. Muuten järjestelmä on vastaavanlainen kuin suorassa sähkölämmityksessä. Laskennassa paneeleita asennetaan rakennusten katoille, paneelien pinta-alana on käytetty n. 50 % kattoalasta. Tarkastelussa on pyritty tuottamaan mahdollisimman paljon alueellista aurinkosähköä Keskitetty maalämpö ja aurinkokeräimet Tarkastelussa keskitetyn maalämpöjärjestelmän lisäksi rakennuksiin asennetaan omat aurinkokeräimet. Laskennassa on oletettu, että keräimillä voidaan tuottaa rakennusten lämmin käyttövesi kokonaan yhdeksänä kuukautena vuodessa. Muuten järjestelmä toimii kuten keskitetty maalämpöjärjestelmä Hajautettu maalämpö ja aurinkokeräimet Tässä vaihtoehdossa maalämpöpumppujen lisäksi rakennuksiin asennetaan omat aurinkokeräimet. Laskennassa on oletettu, että keräimillä voidaan tuottaa rakennusten lämmin käyttövesi kokonaan yhdeksänä kuukautena vuodessa. Muuten järjestelmä toimii kuten hajautettu maalämpöjärjestelmä.

11 11 (28) 5. JÄRJESTELMIEN TEKNINEN VERTAILU 5.1. Keskitetyt järjestelmät Keskitetyssä lämmön tuotannossa (biolämpö, maalämpö, CHP) pitää alueelle rakentaa kaukolämpöverkko. Tarkastelussa on arvioitu, että kaukolämpöverkon runkojohdon tarvittava pituus on noin kilometri ja talohaarojen n. 550 m. Keskitetyssä maalämmön tuotannossa tarvittavat putkien DN-koot ovat suurempia, koska meno- ja paluuveden välinen lämpötilaero on pienempi. Tällöin virtausta tarvitaan enemmän, jotta tarvittava lämmitysteho saavutetaan. Tämä vaikuttaa myös kaukolämpöverkon pumppauskustannuksiin. Kaukolämpöverkon energian siirtohäviöiksi on oletettu 5 %. Biolämpökeskuksen lämpötilataso on helppo pitää tarvittavan korkeana ja sitä voidaan tarvittaessa nostaa tehon tarpeen kattamiseksi. Keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä menoveden lämpötilan nosto vaikuttaa lämpöpumpun tuottokertoimeen heikentävästi. Käyttöä on tällöin ohjattava siten, että lämpöpumpuilla tuotetun lämmitysveden menolämpötila ei nouse liian korkeaksi, vaan huipputeho tuotetaan pellettikattilalla. Keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä käyttövesi tuotetaan erikseen rakennuskohtaisesti, jottei maalämpöpumpun SPF-luku heikkene korkeamman lämpötilatarpeen takia. Rakennuskohtaisiin varaajiin on myös mahdollista kytkeä aurinkolämpökeräimet käyttöveden tuotantoa varten. Jos alueen käyttöveden tarve kasvaakin tulevaisuudessa, on tällä vaikutusta sähköisten järjestelmien kannattavuuteen. Maalämpöjärjestelmän huippukattilalaitos on laitetoimittajilta saatujen tietojen mukaan mitoitettava täydelle lämmitysteholle vikatilanteiden varalta. Tämä vaikuttaa myös investointikustannukseen. Biolämpökeskuksen huippu/varakattila on myös mitoitettava ainakin sen verran suureksi, että sisälämpötilat rakennuksissa eivät pääse putoamaan liian mataliksi. Lämpöä ja sähköä tuottava yhteistuotantolaitos toimii muuten vastaavalla tavalla kuin biolämpökeskus, mutta lämmön tuotannon ohessa laitos tuottaa sähköä. Sähköntuotannon kannalta on tärkeää, että rakennuksissa olevat lämmönjakokeskukset toimivat oikein ja kaukolämpövesi jäähtyy tarpeeksi, jotta sähköenergiaa saadaan tuotettua mahdollisimman paljon ja kaukolämpöverkon pumppauskustannukset pysyvät alhaisina. CHP-laitos on erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto, koska tällöin uusiutuvalla polttoaineella on mahdollista tuottaa lämpöenergian lisäksi merkittävä osa alueen sähköenergiasta. Tämän kokoluokan CHP-laitoksia on toteutettavissa erilaisilla tekniikoilla, jotka vaatisivat tarkempaa tarkastelua. Myös alueen lämpökuormien ajankohdat ja jäähdytystehon tarve vaikuttavat yhteistuotantotekniikan valintaan. Keskitetyissä järjestelmissä on otettu huomioon tarvittavat toisioverkoston laitteet ja putkikoot, jotka vaihtelevat riippuen järjestelmästä. Maalämpöjärjestelmässä kannattaa huomioida, että maaperän ominaisuudet, jotka vaikuttavat saatavaan tehoon ja energiamäärään, saadaan selville vain tekemällä kohteessa koeporauksia Hajautetut järjestelmät Lämmitysjärjestelmistä yksinkertaisin toteuttaa on suora sähkölämmitys. Tällöin rakennuksiin asennetaan sähköiset lämmityspatterit seinille ja ilmanvaihtoon. Hajautetussa maalämpöjärjestelmässä jokaiseen rakennukseen asennetaan maalämpöpumppu. Porakaivot sijoitetaan rakennuksen välittömään läheisyyteen tai sen alle. Hajautetussa järjestelmässä maalämpöpumpuilla voidaan hoitaa rakennusten toimisto-osien jäähdytys ilman erillistä investointia jäähdytyslaitteisiin. Huipputeho katetaan suoralla sähkölämmityksellä. Hajautetussa maalämpöjärjestelmässä tulee ottaa huomioon, että koeporauksia maaperän ominaisuuksien selvittämistä varten tulisi tehdä jokaisella tontilla erikseen. Verrattaessa hajautettua ja keskitettyä maalämmön tuotantoa,

12 12 (28) saattaa hajautetun tuotannon kannattavuus heiketä, jos osassa tonteista maaperän ominaisuudet ovat heikommat kuin keskitetyn lämmönkeruukentän. Selvityksessä on erikseen tarkasteltu myös aurinkosähköpaneeleja suoran sähkölämmityksen rinnalla sekä aurinkokeräimiä hajautetussa maalämmön tuotannossa Järjestelmien joustavuus ja huoltotarve Logistiikka-alueen mahdollinen laajentuminen tulevaisuudessa vaikuttaa myös lämmitysjärjestelmän valintaan. Keskitetyn tuotannon sijoittaminen keskeiselle paikalle energiahuoltoa ajatellen on järkevää ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Hajautetussa tuotannossa rakennusten suunnittelussa pitää ottaa huomioon teknisten järjestelmien suurempi tilantarve. Tilakustannusten vaikutusta hajautetuissa ja matalalämpötilaisissa järjestelmissä ei ole otettu huomioon vertailussa. Hajautetussa maalämpöjärjestelmässä maaperän ominaisuudet voivat vaihdella tonttikohtaisesti vaikuttaen elinkaaren kustannuksiin. Vähäisin huoltotarve on suoralla sähkölämmitysjärjestelmällä. Maalämpöjärjestelmien huoltotarve on suurin, johtuen komponenttien ja porakaivojen suuresta määrästä. Myös kompressorien vaihtotarve voi olla suuri riippuen vaihtelevasta käyttöiästä ja olosuhteista sekä niiden suuresta määrästä. Keskitetyistä järjestelmistä helppokäyttöisin käsityksemme mukaan on biolämpökeskus tai CHPlaitos. Tällöin energia tuotetaan polttamalla haketta kattilassa. Keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä komponenttien ja porakaivojen suuri määrä voi lisätä huoltotarvetta. Alueen laajentumisen kannalta paras vaihtoehto energian tuotannolle olisi alueellinen biolämpökeskus tai biovoimalaitos. Tehontarpeen lisääntyessä voi lämpökeskukseen rakentaa lisää energiantuotantokapasiteettia. Kaukolämpöverkkoon on myös vaivatonta liittää uusia asiakkaita verrattuna lisämaalämpökapasiteetin rakentamiseen. Lämpökeskuksen keskeinen sijainti alueella on tärkeää, jotta laajennuksien kaukolämpöjohtojen pituudet pysyvät mahdollisimman lyhyinä. Tällä on merkitystä sekä investointi- että käyttökustannuksiin, koska verkon lämpöhäviöt ovat sitä pienemmät mitä tiheämmin verkko on rakennettu.

13 13 (28) 6. JÄRJESTELMIEN TALOUDELLINEN VERTAILU 6.1. Investointikustannukset Investointikustannukset muodostuvat kaikista niistä kustannuksista, jotka syntyvät järjestelmän toteutusvaiheessa. Nykyiset energiatuet on huomioitu laskelmissa. Energiatukien suuruudet perustuvat Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämiin tyypillisiin tukiosuuksiin. CHP-laitoksen osalta tuen suuruutta on verrattu uusiin saman kokoluokan yhteistuotantolaitoksiin. Järjestelmien vaatimia tilakustannuksia rakennuksissa ei ole huomioitu. Hinnoissa on huomioitu asennuskustannukset. Suoran sähkölämmitysjärjestelmän investointikustannukset sisältävät: - sähköliittymämaksun - rakennuskohtaiset lämmityslaitteet Biolämpökeskuksen investointikustannukset sisältävät: - lämpökeskuksen (sis. huipputehokattilan) - energiatuen laitokselle 15 % - kaukolämpöverkon rakentamiskustannukset - rakennuskohtaiset lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot - sähköliittymämaksun Keskitetyn maalämpöjärjestelmän investointikustannukset sisältävät: - lämpöpumput - lämpökaivojen porauksen - huipputehokattilan - teknisen rakennuksen - kaukolämpöverkon rakentamiskustannukset - rakennuskohtaiset lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot - lämminvesivaraajat - sähköliittymämaksun Hajautetun maalämpöjärjestelmän investointikustannukset sisältävät: - lämpöpumput - lämpökaivojen porauksen - rakennuskohtaiset lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot - lämminvesivaraajat - sähköliittymämaksun - säästö erillisen jäähdytysjärjestelmän investointikustannuksissa Yhteistuotantolaitoksen investointikustannukset sisältävät: - voimalaitoksen (sis. huipputehokattilan) - energiatuki laitokselle 30 % - kaukolämpöverkon rakentamiskustannukset - rakennuskohtaiset lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot - sähköliittymämaksun

14 14 (28) Aurinkosähköpaneeleilla varustetun suoran sähkölämmityksen investointikustannukset sisältävät: - sähköliittymämaksun - rakennuskohtaiset lämmityslaitteet - aurinkosähköpaneelit (energiatuki 30 %) Maalämpöjärjestelmiin, joihin on asennettu rakennuskohtaiset aurinkokeräimet, sisältyvät samat kustannukset kuin edellä on mainittu vastaaviin järjestelmiin. Lisäksi investointikustannukset sisältävät aurinkosähköpaneelit 20 %:n energiatuella. Tulevaisuudessa tapahtuvien investointien kustannuksina on käytetty nykyhinnoilla arvioituja kustannuksia ilman kustannusnousukerrointa. Taulukossa 5 on esitetty järjestelmäkohtaiset investointikustannukset eri rakennustiheyksillä. Taulukko 5. Järjestelmäkohtaiset investointikustannukset. Energiamuoto Investointi (e=0,15) [ ] Investointi (e=0,30) [ ] 1. Suora sähkö Biolämpökeskus Keskitetty maalämpö Hajautettu maalämpö CHP-bio Suora sähkö + aurinkosähkö Keskitetty maalämpö + aurinkolämpö Hajautettu maalämpö + aurinkolämpö Käyttö- ja ylläpitokustannukset Käyttö- ja ylläpitokustannukset muodostuvat kaikista niistä kustannuksista, jotka syntyvät järjestelmän käytössä 15 vuoden pituisen elinkaaren aikana. Energian hintatiedot on esitetty taulukossa 3. Suoran sähkölämmitysjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - kiinteistökohtaisten laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - kiinteistökohtaisten laitteiden kunnossapitokustannukset (arvioitiin niin pieniksi, ettei niitä otettu huomioon) - lämmitys- ja kiinteistösähkön Biolämpökeskuksen käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - lämpökeskuksen laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa riippuen laitoksen koosta) - lämpökeskuksen laitteiden kunnossapitokustannukset (arvioitiin elinkaaren ajalle yksi poltinuusinta) - käytettävien polttoaineiden energiamaksut - kiinteistösähkön - kaukolämpöverkon pumppaussähkön

15 15 (28) Keskitetyn maalämpöjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - keskitetyn järjestelmän laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - keskitetyn järjestelmän laitteiden kunnossapitokustannukset (kompressorien uusimisia) - kiinteistösähkön - käyttöveden lämmityssähkön - lämpöpumpun sähkön - kaukolämpöverkon pumppaussähkön - huippupolttoaineen energiamaksun Hajautetun maalämpöjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - kiinteistökohtaisten laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - kiinteistökohtaisten laitteiden kunnossapitokustannukset (kompressorien uusimisia) - kiinteistösähkön - käyttöveden lämmityssähkön - lämpöpumpun sähkön - lämmityksen huipputehosähkön Yhteistuotantolaitoksen käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - voimalaitoksen laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - voimalaitoksen laitteiden kunnossapitokustannukset (arvioitiin elinkaaren ajalle yksi poltinuusinta) - käytettävien polttoaineiden energiamaksut - kiinteistösähkön - kaukolämpöverkon pumppaussähkön Aurinkosähköpaneeleilla varustetun suoran sähkölämmitysjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - kiinteistökohtaisten laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - kiinteistökohtaisten laitteiden kunnossapitokustannukset (aurinkopaneelien huoltotyöt) - lämmitys- ja kiinteistösähkön Aurinkokeräimillä varustetun keskitetyn maalämpöjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - kiinteistökohtaisten laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (noin vuodessa) - kiinteistökohtaisten laitteiden kunnossapitokustannukset (kompressorien uusimisia ja keräinten huolto) - kiinteistösähkön - käyttöveden lämmityssähkön - lämpöpumpun sähkön - kaukolämpöverkon pumppaussähkön - huippupolttoaineen energiamaksun

16 16 (28) Aurinkokeräimillä varustetun hajautetun maalämpöjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - kiinteistökohtaisten laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - kiinteistökohtaisten laitteiden kunnossapitokustannukset (kompressorien uusimisia ja keräinten huolto) - kiinteistösähkön - käyttöveden lämmityssähkön - lämpöpumpun sähkön - lämmityksen huipputehosähkön Taulukossa 6 on esitetty energiamuotokohtaiset vuosienergian kulutustiedot eri rakennustiheyksillä. Taulukko 6. Vuotuiset energian vuosikulutustiedot. Energiamuoto Kulutus (e=0,15) [MWh/a] Kulutus (e=0,30) [MWh/a] sähkö hake pelletti LNG sähkö hake pelletti LNG suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö CHP-laitos suora sähkö + aurinkosähkö keskitetty maalämpö + aurinkolämpö hajautettu maalämpö + aurinkolämpö Hakkeen, pelletin ja LNG:n osalta taulukossa 6 on tarvittava primäärienergian määrä. Taulukossa 7 on esitetty vuotuiset energiakustannukset lähtötilanteessa. Taulukko 7. Vuotuinen energiakustannus. Energiamuoto Energiakustannus ( ) e=0,15 e=0,30 suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö CHP-laitos suora sähkö + aurinkosähkö keskitetty maalämpö + aurinkolämpö hajautettu maalämpö + aurinkolämpö

17 17 (28) Taulukossa 8 on energiamuotokohtaiset vuosittaiset huoltokustannukset lähtötilanteessa. Taulukko 8. Vuotuiset huoltokustannukset. Energiamuoto Huoltokustannus ( ) e=0,15 e=0,30 suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö CHP-laitos suora sähkö + aurinkosähkö keskitetty maalämpö + aurinkolämpö hajautettu maalämpö + aurinkolämpö Elinkaarikustannukset Elinkaaren aikaiset nykyarvokustannukset muodostuvat investointi-, huolto- ja energiakustannuksista. Elinkaarilaskelmissa on käytetty laskentakorkona 3 % ja energian hinnan nousuna 5 % vuodessa. Elinkaaren pituutena on käytetty 15 vuotta. Taulukossa 9 on esitetty energiamuotokohtaiset elinkaarikustannukset edellä mainituilla lähtötiedoilla. Taulukko 9. Energiamuotokohtaiset elinkaaren aikaiset nykyarvokustannukset (laskentakorko 3,0 %, eskalaatio 5,0 %). Energiamuoto Rakennustiheys 0,15 Rakennustiheys 0,3 energia huolto yhteensä energia huolto yhteensä suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö CHP-laitos suora sähkö + aurinkosähkö kesk. maalämpö + aurinkolämpö haj. maalämpö + aurinkolämpö Energiamuotojen elinkaaritarkastelu on jaettu kahteen osaan. Ensin on tarkasteltu viittä eri energiavaihtoehtoa ilman aurinkoenergian hyödyntämistä. Tämän jälkeen on tarkasteltu auringon hyödyntämistä suoran sähkön ja lämpöpumppusovellusten rinnalla. Elinkaarikustannuksia on verrattu vastaaviin järjestelmiin ilman aurinkoenergiaa.

18 18 (28) Kuvassa 2 on esitetty kumulatiiviset elinkaarikustannukset rakennustiheydellä 0,15 ratkaisuille ilman aurinkoenergiaa. Kuva 2. Kumulatiiviset elinkaarikustannukset (e=0,15)

19 19 (28) Kuvassa 3 on esitetty kumulatiiviset elinkaarikustannukset rakennustiheydellä 0,30 ratkaisuille ilman aurinkoenergiaa. Kuva 3. Kumulatiiviset elinkaariarvokustannukset (e=0,30).

20 20 (28) Kuvassa 4 on esitetty kumulatiiviset elinkaarikustannukset rakennustiheydellä 0,15 järjestelmille, joissa on hyödynnetty aurinkoenergiaa ja vastaaville järjestelmille ilman sitä. Kuva 4. Kumulatiiviset elinkaarikustannukset aurinkoenergiaa hyödynnettäessä (e=0,15)

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN Hajautetun tuotannon seminaari 9.9.2016 SISÄLTÖ Pöyryn TEAS-selvitys

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKELAITOS

KIINTEISTÖLIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen. Eero Pekkola CEO, Oilon Group Oy

Energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen. Eero Pekkola CEO, Oilon Group Oy Energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen Eero Pekkola CEO, Oilon Group Oy TRENDEJÄ Rakennustehokkuus vähentää energiankulutusta, mutta jäähdytys lisää sitä. Veden kulutus

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Energiavaihtoehtoja hybridivoimalaan alustavaa tarkastelua

Energiavaihtoehtoja hybridivoimalaan alustavaa tarkastelua Energiavaihtoehtoja hybridivoimalaan alustavaa tarkastelua Prof. Olli Pyrhönen LUT School of Energy Systems 25.10.2016 Huom! Laskentaesimerkit ovat suuntaa-antavia ja tarkoitettu vain keskustelun herättämiseen.

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali

Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PAIMION KAUPUNKI Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28235 Raportti 1 (7) Laasonen Ville Sisällysluettelo

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kasvihuoneviljelijöiden energiapäivät Turku

Kasvihuoneviljelijöiden energiapäivät Turku Kasvihuoneviljelijöiden energiapäivät Turku 12.11.2014 Energiansäästöinvestoinnit Tekninen neuvoja Jukka Tuominen Energian hinta Energian hinta» Näissä kannattavuustarkasteluissa on käytetty seuraavia

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

COMBI. Tulosseminaari Taloudellisuustarkastelujen toteutusperiaatteet. Juhani Heljo

COMBI. Tulosseminaari Taloudellisuustarkastelujen toteutusperiaatteet. Juhani Heljo COMBI Tulosseminaari 28.1.2016 Taloudellisuustarkastelujen toteutusperiaatteet Juhani Heljo Rakennustuotanto ja -talous Rakennusten energiataloudellisten valintojen pääperiaatteet Lämmitysjärjestelmä (lämmön

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot