Teknologiakeskus Merinova PL Vaasa VAASAN LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIASELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknologiakeskus Merinova PL 810 65101 Vaasa VAASAN LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIASELVITYS"

Transkriptio

1 Teknologiakeskus Merinova PL Vaasa VAASAN LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIASELVITYS Projekti nro H07694.P000 Viimeisin muutos Laadittu Laatija AIn Tark. / Hyv. TLS / PrS GRANLUND OY Antti Inermo Tom L. Sundman

2 2 (28) YHTEENVETO Tässä selvityksessä vertaillaan Vaasan logistiikka-alueen eri energian tuotantomuotojen teknistaloudellisia tekijöitä, ympäristövaikutuksia ja energiaomavaraisuutta kahdella eri rakentamistiheydellä (e=0,15 ja e=0,30). Vertailtavat energiamuodot ovat seuraavat: - suora sähkölämmitys - biolämpökeskus - keskitetty maalämpöjärjestelmä - hajautettu maalämpöjärjestelmä - sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos - suora sähkölämmitys ja aurinkosähköpaneelit - keskitetty maalämpö ja aurinkokeräimet - hajautettu maalämpö ja aurinkokeräimet Elinkaarikustannuksiltaan edullisin vaihtoehto on sähköä ja lämpöä tuottava yhteistuotantolaitos (CHP). Pelkkään lämmön tuotantoon pienin elinkaarikustannus on pääpolttoaineenaan haketta käyttävällä lämpökeskuksella. Elinkaarikustannuksiltaan kallein järjestelmä on suora sähkölämmitys, jonka rinnalla on aurinkosähkön tuotantoa. Maalämpöjärjestelmien elinkaarikustannukset asettuvat edellä mainittujen vaihtoehtojen väliin. CHP-laitoksen ja lämpökeskuksen kannattavuus paranee edelleen rakentamistiheyden kasvaessa. Ympäristön kannalta myönteisin vaihtoehto on biopolttoainetta käyttävä CHP-laitos. Pelkkään lämmön tuotantoon ympäristöä vähiten kuormittava vaihtoehto on biolämpökeskus. Ympäristöä eniten kuormittava vaihtoehto on suora sähkölämmitys. Järjestys on vastaava vertailtaessa energian tuotannon ja pelkän lämmön tuotannon omavaraisuusastetta. Maalämpövaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja energian tuotannon omavaraisuusaste sijoittuvat edellä mainittujen tuotantomuotojen väliin. Taulukossa 1 on esitetty vertailtavien järjestelmien 15 vuoden pituisen elinkaaren aikaiset kustannukset. Taulukko 1. Energiamuotojen elinkaarikustannukset (15 vuotta). Energiamuoto Elinkaarikustannus ( ) e=0,15 e=0,30 suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö CHP-laitos suora sähkö + aurinkosähkö keskitetty maalämpö + aurinkolämpö hajautettu maalämpö + aurinkolämpö Vertailtaessa eri energian tuotantomuotojen teknisiä ja taloudellisia ominaisuuksia, ympäristövaikutuksia sekä omavaraisuusastetta, kannattavimmaksi vaihtoehdoksi nousi alueellinen yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto. CHP-tuotannolla on mahdollista kattaa sekä koko alueen lämpöenergian

3 3 (28) tarve, myös merkittävä osuus sähköenergian tarpeesta uusiutuvalla polttoaineella. Eri yhteistuotantotekniikoiden kannattavuuslaskelmat vaativat tarkempaa tarkastelua, jos kyseiseen vaihtoehtoon energian tuotannossa päädytään. Pelkän lämmöntuotannon kannalta kannattavin vaihtoehto on alueellinen biolämpökeskus. Alueellinen energian tuotantolaitos tulisi sijoittaa keskeiselle paikalle, jotta alueellisen kaukolämpöverkon rakennus- ja pumppauskustannukset pysyisivät mahdollisimman alhaisina. Keskeinen sijoituspaikka mahdollistaisi myös uusien rakennusten vaivattoman liittymisen kaukolämpöverkkoon alueen laajetessa tulevaisuudessa. Polttotekniikkaan perustuvaa lisätuotantokapasiteettia on myös helppo kasvattaa tulevaisuudessa. Energian tuotantolaitoksen optimaalisin sijoituspaikka olisi ensimmäisen vaiheen rakentamisalueen kaakkoisosassa. Tällöin se sijaitsisi mahdollisimman lähelle alueen laajennusosia.

4 4 (28) SISÄLLYSLUETTELO 1. SELVITYKSEN TARKOITUS KÄYTETYT TYÖKALUOHJELMISTOT LÄHTÖTIEDOT VERTAILTAVAT ENERGIAMUODOT Suora sähkölämmitys Biolämpökeskus puupolttoaineella Keskitetty maalämpöjärjestelmä Hajautettu maalämpöjärjestelmä Yhteistuotantolaitos Suora sähkö ja aurinkosähköpaneelit Keskitetty maalämpö ja aurinkokeräimet Hajautettu maalämpö ja aurinkokeräimet JÄRJESTELMIEN TEKNINEN VERTAILU Keskitetyt järjestelmät Hajautetut järjestelmät Järjestelmien joustavuus ja huoltotarve JÄRJESTELMIEN TALOUDELLINEN VERTAILU Investointikustannukset Käyttö- ja ylläpitokustannukset Elinkaarikustannukset YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ENERGIAN TUOTANNON OMAVARAISUUSASTE JOHTOPÄÄTÖKSET Kustannukset Ympäristövaikutukset Omavaraisuus Järjestelmien vertailu Mahdollinen jatkoselvitys LIITTEET Liite 1. Elinkaarikustannukset Rakennustiheys 0,15 Liite 2. Elinkaarikustannukset - Rakennustiheys 0,30 Liite 3. Elinkaarikustannukset Aurinkoenergian hyödyntäminen (e=0,15) Liite 4. Elinkaarikustannukset Aurinkoenergian hyödyntäminen (e=0,30)

5 5 (28) 1. SELVITYKSEN TARKOITUS Vaasan seudun logistiikka-alueen ensimmäinen rakennusvaihe muodostuu yhdestätoista tontista, joiden yhteispinta-ala on noin 55 hehtaaria. Tämän selvityksen tarkoituksena on vertailla eri energian tuotantomuotoja alueella rakennustiheyksillä 0,15 ja 0,30. Tarkastelussa on keskitytty seuraaviin energiamuotoihin: - suora sähkölämmitys - biolämpökeskus - keskitetty maalämpöjärjestelmä - hajautettu maalämpöjärjestelmä - sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos - suora sähkölämmitys ja aurinkosähköpaneelit - keskitetty maalämpö ja aurinkokeräimet - hajautettu maalämpö ja aurinkokeräimet Kuvassa 1 on esitetty havainnekuva koko logistiikka-alueesta. Tässä tarkastelussa on keskitytty alueen ensimmäisen rakennusvaiheen energiantuotantoon. Tämän alueen tontit on merkattu kuvaan vaaleanpunaisella värillä.

6 6 (28) Kuva 1. Logistiikka-alueen havainnekuva. Selvityksessä on tarkasteltu eri energiamuotojen elinkaarikustannuksia, ympäristövaikutuksia, omavaraisuusastetta ja teknisiä ominaisuuksia. Tarkastelussa on otettu huomioon myös ratkaisujen joustavuus alueen laajentuessa tulevaisuudessa. 2. KÄYTETYT TYÖKALUOHJELMISTOT Laskenta suoritettiin Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n kehittämällä tietokantapohjaisella talotekniikan elinkaarikustannusten laskentaohjelmistolla, BSLCC. 3. LÄHTÖTIEDOT Selvitys perustuu tilaajalta saatuihin rakennusalueen lähtötietoihin sekä arvioituihin investointi-, energia-, huolto- ja kunnossapitokustannuksiin. Taulukossa 2 on esitetty logistiikka-alueen lähtötiedot.

7 7 (28) Taulukko 2. Alueen laajuus- ja kulutustiedot Rakennustiheys 0,15 0,3 Tontti (m²) Rak. pa (m²) Tilavuus (m³) Lämpö (MWh/a) Sähkö (MWh/a) Lämmitysteho (kw) Kylmä vesi (m³) Lämmin vesi (m³) Lämmin vesi energia (MWh/a) LV osuus energiasta 1,5 % 1,5 % Sähköliittymän hintana on käytetty Vaasan Sähkö Oy:n kapasiteettivarausmaksua 23,31 /kva. Sähköliittymien hinnat eivät sisällä liittymän rakennuskustannuksia, jotka on arvioitu olevan yhtä suuret kaikissa tarkasteltavissa vaihtoehdoissa. Energian hintatietoina on käytetty Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2011 viimeisen neljänneksen toteutuneita hintoja. Hakkeen ja pelletin osalta on käytetty Pohjois-Euroopan pörssihintaa (lähde: Nesteytetyn maakaasun (LNG) hintaa on arvioitu toteutuneen maakaasun hinnan ja eri lähteistä löydettyjen LNG:n hintatietojen perusteella. Sähkön hinta on arvioitu olevan suuren teollisuuskäyttäjän ostohinta sisältäen energia- ja siirtomaksun sekä valmisteveron. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Energian hinnan nousuna on käytetty arvoa 5 % vuodessa. Energian ostohinnat on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Energian ostohinnat Energian hinnat sähkö 100,00 /MWh hake 17,50 /MWh pelletti 30,30 /MWh öljy (POR) 60,00 /MWh LNG 50,00 /MWh turve 16,90 /MWh Taulukossa 3 on otettu myös turpeen hinta mukaan, koska se on polttoaineista halvin ja sitä on helposti saatavilla Länsi-Suomessa. Turve on kuitenkin fossiilinen polttoaine, joten sitä ei ole käytetty tarkasteltavissa vaihtoehdoissa aiheuttamiensa ympäristövaikutusten takia.

8 8 (28) 4. VERTAILTAVAT ENERGIAMUODOT Kaikkien energiamuotojen tarkasteluissa lasketaan elinkaarikustannukset ja ympäristövaikutukset rakennustiheyksille 0,15 ja 0,30. Taulukossa 4 on esitetty lämmitystehojen jakauma tuotantomuodoittain pää- ja huipputehojärjestelmien välillä. Taulukko 4. Lämmitystehojen jakauma järjestelmittäin (P=pääjärjestelmä, H=huippujärjestelmä). Energiamuoto Lämmitysteho (e=0,15) Lämmitysteho (e=0,30) P (kw) H (kw) P (kw) H (kw) suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö (rakennuskohtainen) yhteistuotantolaitos suora sähkö + aurinkosähkö keskitetty maalämpö + aurinkolämpö hajautettu maalämpö + aurinkolämpö (rak. koht.) Keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä huipputehokattila pitää mitoittaa laitetoimittajan tiedon mukaan täydelle lämmitysteholle lämpöpumppujen vikatilanteiden varalta. Lämpökeskus- ja yhteistuotantojärjestelmissä huippukattila mitoitetaan sillä tavalla, että sen teho riittää yksinään pitämään rakennuksien sisälämpötila yli 0 C:ssa Suora sähkölämmitys Suorassa sähkölämmityksessä logistiikka-alueen rakennukset lämmitetään sähköpattereilla. Käyttövesi lämmitetään 300 dm³ sähkövaraajin kiinteistökohtaisesti. Laskennassa on oletettu, että n. 40 % rakennustilavuudesta lämmitetään seinäpattereilla ja loput 60 % ilmanvaihdon avulla Biolämpökeskus puupolttoaineella Biolämpökeskustarkastelussa lämpö tuotetaan keskitetysti lämpökeskuksessa ja siirretään kaukolämpöverkon välityksellä rakennuksiin. Lämpökeskuksen pääpolttoaine on puuhake ja huippu/varapolttoaine nesteytetty maakaasu (LNG). Tarkastelussa on oletettu, että Vaasan seudulla haketta on helposti saatavilla ja LNG-polttoainetta voidaan toimittaa esim. sataman kautta. Lisäksi LNG soveltuu hyvin varapolttoaineeksi ja sen hinta on alhaisempi kuin raskaan polttoöljyn. Lämpökeskuslaskelmaan on huomioitu seuraavat komponentit: - lämpökeskus ja rakennus - huipputehokattila - kaukolämpöverkko - rakennusten lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot Biolämpökeskuksen hakekattilan teho-osuus on 50 % huipputehosta ja energiaosuus 85 % tarvittavasta lämpöenergiasta alueella. Huippukattilan teho-osuus on vastaavasti 50 % huipputehosta ja

9 9 (28) 15 % lämpöenergiasta. Huippukattilan teho-osuudessa on huomioitu, että kattila toimii myös varakattilana, jolloin sen tehon on riitettävä pitämään rakennusten lämpötila yli 0 C:ssa yksinään. Laskennassa on käytetty kattiloiden hyötysuhteena arvoa 90 %, joka on totuudenmukainen tämän kokoluokan kattilalaitoksissa. Kaukolämpöverkon mitoituksessa ja pumppauskustannuksissa on huomioitu menoveden lämpötila noin 100 C huipputehotilanteessa. Toisioverkostot ja laitteet toimivat n. 30 C lämpötilaerolla (40-70 C) Keskitetty maalämpöjärjestelmä Keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä lämpöä tuotetaan keskitetysti lämpöpumpuilla kaukolämpöverkkoon. Käyttöveden lämmitys hoidetaan rakennuskohtaisesti käyttövesivaraajilla. Lämpöpumppujärjestelmä on mitoitettu osateholle, jolloin sen osuus huipputehosta on n. 60 % ja energiasta n. 88,5 %. Koko maalämpöpumppujärjestelmän vuosituottokertoimena (SPF-luku) on käytetty arvoa 3. Huipputeho tuotetaan pellettikattilalla. Kattilan hyötysuhteena on käytetty arvoa 90 %. Keskitetyssä lämpöpumppujärjestelmässä on huomioitu seuraavat komponentit: - lämpöpumput - reikien poraus maahan - tekninen rakennus - huipputehokattila - kaukolämpöverkko - rakennusten lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot - lämminvesivaraajat Laskelmassa on oletettu, että yhdestä poratusta n. 200 m syvästä reiästä saadaan tehoa 7,5 kw. Osa lämpöpumppuvalmistajista käyttää suurempaa arvoa (esim. 10 kw/kaivo), jolloin porauskustannus on pienempi. Vertailussa on otettu huomioon eri valmistajien arvioimia porauskustannuksia sekä mahdollisia määräalennuksia ja käytetty niistä keskiarvoa. Kaukolämpöverkon mitoituksessa ja pumppauskustannuksissa on huomioitu menoveden lämpötila noin 55 C huipputehotilanteessa. Toisioverkostot ja laitteet toimivat lämpötilatasolla 50/30 C Hajautettu maalämpöjärjestelmä Hajautetussa maalämpöjärjestelmässä lämpöenergia tuotetaan rakennuskohtaisesti maalämpöpumpuin. Käyttövesi lämmitetään sähkövaraajassa. Laskennassa lämpöpumput on mitoitettu osateholle, jolloin niiden teho kattaa n. 60 % tarvittavasta huipputehosta. Huipputehosta 40 % toteutetaan suoralla sähkölämmityksellä. Maalämpöpumput tuottavat tarvittavasta energiasta 88,5 %. Lämpöpumppujen SPF-lukuna on käytetty arvoa 3. Hajautetussa lämpöpumppujärjestelmässä on huomioitu seuraavat komponentit: - lämpöpumput - reikien poraus maahan - toisioverkostot - lämminvesivaraajat Lisäksi on oletettu, että hajautetussa järjestelmässä rakennusten toimistotilojen jäähdytys voidaan toteuttaa maalämpöpumpuilla, eikä erillistä jäähdytysjärjestelmää tarvita. Maalämpökaivojen mitoitus on tehty vastaavalla tavalla kuin keskitetyssä järjestelmässä. Jäähdytystehon laskennassa on oletet-

10 10 (28) tu, että 2 % rakennusten pinta-alasta on jäähdytettävää toimistotilaa ja jäähdytyksen ominaisteho on 0,04 W/m². Toisioverkostot ja laitteet toimivat lämpötilatasolla 50/30 C Yhteistuotantolaitos Sähkön ja lämmön yhteistuotantotarkastelussa (CHP) alueen lämpöenergia ja osa sähköenergiasta tuotetaan voimalaitoksessa. Lämpöenergia toimitetaan rakennuksiin alueellisen kaukolämpöverkon välityksellä. Sähköenergiaa voidaan tuottaa eri tekniikoilla. Tarkastelussa investoinnin suuruus on laskettu höyryturbiinivoimalaitokselle. Voimalaitoslaskelmaan on huomioitu seuraavat komponentit: - voimalaitos ja rakennus - huipputehokattila - kaukolämpöverkko - rakennusten lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot Voimalaitoksen pääpolttoaine on hake, jonka osuus on 50 % huipputehosta ja 85 % tarvittavasta lämpöenergiasta. Huipputehopolttoaine on pelletti. Kattiloiden hyötysuhteena on käytetty arvoa 90 %. Voimalaitoksen rakennusasteeksi (sähköteho/lämpöteho) on oletettu 40 %. Laskennassa sähkön huipputeho on mitoitettu vuoden keskilämpötilaan, jotta sähkön tuotannon huipunkäyttöaika olisi mahdollisimman korkea. Laskennan perusteella n. 25 % alueella tarvittavasta sähköenergiasta olisi mahdollista kattaa omalla uusiutuvalla tuotannolla. Lämmitysverkostojen mitoituslämpötilat ovat vastaavat kuin lämpökeskusvaihtoehdossa Suora sähkö ja aurinkosähköpaneelit Tässä vaihtoehdossa suoran sähkölämmityksen rinnalle kytketään aurinkosähköpaneelit, joilla voidaan tuottaa osa rakennusten tarvitsemasta sähköenergiasta. Oletuksena on, että tuotettu sähkö kuluu rakennuksen omiin tarpeisiin. Muuten järjestelmä on vastaavanlainen kuin suorassa sähkölämmityksessä. Laskennassa paneeleita asennetaan rakennusten katoille, paneelien pinta-alana on käytetty n. 50 % kattoalasta. Tarkastelussa on pyritty tuottamaan mahdollisimman paljon alueellista aurinkosähköä Keskitetty maalämpö ja aurinkokeräimet Tarkastelussa keskitetyn maalämpöjärjestelmän lisäksi rakennuksiin asennetaan omat aurinkokeräimet. Laskennassa on oletettu, että keräimillä voidaan tuottaa rakennusten lämmin käyttövesi kokonaan yhdeksänä kuukautena vuodessa. Muuten järjestelmä toimii kuten keskitetty maalämpöjärjestelmä Hajautettu maalämpö ja aurinkokeräimet Tässä vaihtoehdossa maalämpöpumppujen lisäksi rakennuksiin asennetaan omat aurinkokeräimet. Laskennassa on oletettu, että keräimillä voidaan tuottaa rakennusten lämmin käyttövesi kokonaan yhdeksänä kuukautena vuodessa. Muuten järjestelmä toimii kuten hajautettu maalämpöjärjestelmä.

11 11 (28) 5. JÄRJESTELMIEN TEKNINEN VERTAILU 5.1. Keskitetyt järjestelmät Keskitetyssä lämmön tuotannossa (biolämpö, maalämpö, CHP) pitää alueelle rakentaa kaukolämpöverkko. Tarkastelussa on arvioitu, että kaukolämpöverkon runkojohdon tarvittava pituus on noin kilometri ja talohaarojen n. 550 m. Keskitetyssä maalämmön tuotannossa tarvittavat putkien DN-koot ovat suurempia, koska meno- ja paluuveden välinen lämpötilaero on pienempi. Tällöin virtausta tarvitaan enemmän, jotta tarvittava lämmitysteho saavutetaan. Tämä vaikuttaa myös kaukolämpöverkon pumppauskustannuksiin. Kaukolämpöverkon energian siirtohäviöiksi on oletettu 5 %. Biolämpökeskuksen lämpötilataso on helppo pitää tarvittavan korkeana ja sitä voidaan tarvittaessa nostaa tehon tarpeen kattamiseksi. Keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä menoveden lämpötilan nosto vaikuttaa lämpöpumpun tuottokertoimeen heikentävästi. Käyttöä on tällöin ohjattava siten, että lämpöpumpuilla tuotetun lämmitysveden menolämpötila ei nouse liian korkeaksi, vaan huipputeho tuotetaan pellettikattilalla. Keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä käyttövesi tuotetaan erikseen rakennuskohtaisesti, jottei maalämpöpumpun SPF-luku heikkene korkeamman lämpötilatarpeen takia. Rakennuskohtaisiin varaajiin on myös mahdollista kytkeä aurinkolämpökeräimet käyttöveden tuotantoa varten. Jos alueen käyttöveden tarve kasvaakin tulevaisuudessa, on tällä vaikutusta sähköisten järjestelmien kannattavuuteen. Maalämpöjärjestelmän huippukattilalaitos on laitetoimittajilta saatujen tietojen mukaan mitoitettava täydelle lämmitysteholle vikatilanteiden varalta. Tämä vaikuttaa myös investointikustannukseen. Biolämpökeskuksen huippu/varakattila on myös mitoitettava ainakin sen verran suureksi, että sisälämpötilat rakennuksissa eivät pääse putoamaan liian mataliksi. Lämpöä ja sähköä tuottava yhteistuotantolaitos toimii muuten vastaavalla tavalla kuin biolämpökeskus, mutta lämmön tuotannon ohessa laitos tuottaa sähköä. Sähköntuotannon kannalta on tärkeää, että rakennuksissa olevat lämmönjakokeskukset toimivat oikein ja kaukolämpövesi jäähtyy tarpeeksi, jotta sähköenergiaa saadaan tuotettua mahdollisimman paljon ja kaukolämpöverkon pumppauskustannukset pysyvät alhaisina. CHP-laitos on erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto, koska tällöin uusiutuvalla polttoaineella on mahdollista tuottaa lämpöenergian lisäksi merkittävä osa alueen sähköenergiasta. Tämän kokoluokan CHP-laitoksia on toteutettavissa erilaisilla tekniikoilla, jotka vaatisivat tarkempaa tarkastelua. Myös alueen lämpökuormien ajankohdat ja jäähdytystehon tarve vaikuttavat yhteistuotantotekniikan valintaan. Keskitetyissä järjestelmissä on otettu huomioon tarvittavat toisioverkoston laitteet ja putkikoot, jotka vaihtelevat riippuen järjestelmästä. Maalämpöjärjestelmässä kannattaa huomioida, että maaperän ominaisuudet, jotka vaikuttavat saatavaan tehoon ja energiamäärään, saadaan selville vain tekemällä kohteessa koeporauksia Hajautetut järjestelmät Lämmitysjärjestelmistä yksinkertaisin toteuttaa on suora sähkölämmitys. Tällöin rakennuksiin asennetaan sähköiset lämmityspatterit seinille ja ilmanvaihtoon. Hajautetussa maalämpöjärjestelmässä jokaiseen rakennukseen asennetaan maalämpöpumppu. Porakaivot sijoitetaan rakennuksen välittömään läheisyyteen tai sen alle. Hajautetussa järjestelmässä maalämpöpumpuilla voidaan hoitaa rakennusten toimisto-osien jäähdytys ilman erillistä investointia jäähdytyslaitteisiin. Huipputeho katetaan suoralla sähkölämmityksellä. Hajautetussa maalämpöjärjestelmässä tulee ottaa huomioon, että koeporauksia maaperän ominaisuuksien selvittämistä varten tulisi tehdä jokaisella tontilla erikseen. Verrattaessa hajautettua ja keskitettyä maalämmön tuotantoa,

12 12 (28) saattaa hajautetun tuotannon kannattavuus heiketä, jos osassa tonteista maaperän ominaisuudet ovat heikommat kuin keskitetyn lämmönkeruukentän. Selvityksessä on erikseen tarkasteltu myös aurinkosähköpaneeleja suoran sähkölämmityksen rinnalla sekä aurinkokeräimiä hajautetussa maalämmön tuotannossa Järjestelmien joustavuus ja huoltotarve Logistiikka-alueen mahdollinen laajentuminen tulevaisuudessa vaikuttaa myös lämmitysjärjestelmän valintaan. Keskitetyn tuotannon sijoittaminen keskeiselle paikalle energiahuoltoa ajatellen on järkevää ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Hajautetussa tuotannossa rakennusten suunnittelussa pitää ottaa huomioon teknisten järjestelmien suurempi tilantarve. Tilakustannusten vaikutusta hajautetuissa ja matalalämpötilaisissa järjestelmissä ei ole otettu huomioon vertailussa. Hajautetussa maalämpöjärjestelmässä maaperän ominaisuudet voivat vaihdella tonttikohtaisesti vaikuttaen elinkaaren kustannuksiin. Vähäisin huoltotarve on suoralla sähkölämmitysjärjestelmällä. Maalämpöjärjestelmien huoltotarve on suurin, johtuen komponenttien ja porakaivojen suuresta määrästä. Myös kompressorien vaihtotarve voi olla suuri riippuen vaihtelevasta käyttöiästä ja olosuhteista sekä niiden suuresta määrästä. Keskitetyistä järjestelmistä helppokäyttöisin käsityksemme mukaan on biolämpökeskus tai CHPlaitos. Tällöin energia tuotetaan polttamalla haketta kattilassa. Keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä komponenttien ja porakaivojen suuri määrä voi lisätä huoltotarvetta. Alueen laajentumisen kannalta paras vaihtoehto energian tuotannolle olisi alueellinen biolämpökeskus tai biovoimalaitos. Tehontarpeen lisääntyessä voi lämpökeskukseen rakentaa lisää energiantuotantokapasiteettia. Kaukolämpöverkkoon on myös vaivatonta liittää uusia asiakkaita verrattuna lisämaalämpökapasiteetin rakentamiseen. Lämpökeskuksen keskeinen sijainti alueella on tärkeää, jotta laajennuksien kaukolämpöjohtojen pituudet pysyvät mahdollisimman lyhyinä. Tällä on merkitystä sekä investointi- että käyttökustannuksiin, koska verkon lämpöhäviöt ovat sitä pienemmät mitä tiheämmin verkko on rakennettu.

13 13 (28) 6. JÄRJESTELMIEN TALOUDELLINEN VERTAILU 6.1. Investointikustannukset Investointikustannukset muodostuvat kaikista niistä kustannuksista, jotka syntyvät järjestelmän toteutusvaiheessa. Nykyiset energiatuet on huomioitu laskelmissa. Energiatukien suuruudet perustuvat Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämiin tyypillisiin tukiosuuksiin. CHP-laitoksen osalta tuen suuruutta on verrattu uusiin saman kokoluokan yhteistuotantolaitoksiin. Järjestelmien vaatimia tilakustannuksia rakennuksissa ei ole huomioitu. Hinnoissa on huomioitu asennuskustannukset. Suoran sähkölämmitysjärjestelmän investointikustannukset sisältävät: - sähköliittymämaksun - rakennuskohtaiset lämmityslaitteet Biolämpökeskuksen investointikustannukset sisältävät: - lämpökeskuksen (sis. huipputehokattilan) - energiatuen laitokselle 15 % - kaukolämpöverkon rakentamiskustannukset - rakennuskohtaiset lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot - sähköliittymämaksun Keskitetyn maalämpöjärjestelmän investointikustannukset sisältävät: - lämpöpumput - lämpökaivojen porauksen - huipputehokattilan - teknisen rakennuksen - kaukolämpöverkon rakentamiskustannukset - rakennuskohtaiset lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot - lämminvesivaraajat - sähköliittymämaksun Hajautetun maalämpöjärjestelmän investointikustannukset sisältävät: - lämpöpumput - lämpökaivojen porauksen - rakennuskohtaiset lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot - lämminvesivaraajat - sähköliittymämaksun - säästö erillisen jäähdytysjärjestelmän investointikustannuksissa Yhteistuotantolaitoksen investointikustannukset sisältävät: - voimalaitoksen (sis. huipputehokattilan) - energiatuki laitokselle 30 % - kaukolämpöverkon rakentamiskustannukset - rakennuskohtaiset lämmönjakokeskukset ja toisioverkostot - sähköliittymämaksun

14 14 (28) Aurinkosähköpaneeleilla varustetun suoran sähkölämmityksen investointikustannukset sisältävät: - sähköliittymämaksun - rakennuskohtaiset lämmityslaitteet - aurinkosähköpaneelit (energiatuki 30 %) Maalämpöjärjestelmiin, joihin on asennettu rakennuskohtaiset aurinkokeräimet, sisältyvät samat kustannukset kuin edellä on mainittu vastaaviin järjestelmiin. Lisäksi investointikustannukset sisältävät aurinkosähköpaneelit 20 %:n energiatuella. Tulevaisuudessa tapahtuvien investointien kustannuksina on käytetty nykyhinnoilla arvioituja kustannuksia ilman kustannusnousukerrointa. Taulukossa 5 on esitetty järjestelmäkohtaiset investointikustannukset eri rakennustiheyksillä. Taulukko 5. Järjestelmäkohtaiset investointikustannukset. Energiamuoto Investointi (e=0,15) [ ] Investointi (e=0,30) [ ] 1. Suora sähkö Biolämpökeskus Keskitetty maalämpö Hajautettu maalämpö CHP-bio Suora sähkö + aurinkosähkö Keskitetty maalämpö + aurinkolämpö Hajautettu maalämpö + aurinkolämpö Käyttö- ja ylläpitokustannukset Käyttö- ja ylläpitokustannukset muodostuvat kaikista niistä kustannuksista, jotka syntyvät järjestelmän käytössä 15 vuoden pituisen elinkaaren aikana. Energian hintatiedot on esitetty taulukossa 3. Suoran sähkölämmitysjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - kiinteistökohtaisten laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - kiinteistökohtaisten laitteiden kunnossapitokustannukset (arvioitiin niin pieniksi, ettei niitä otettu huomioon) - lämmitys- ja kiinteistösähkön Biolämpökeskuksen käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - lämpökeskuksen laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa riippuen laitoksen koosta) - lämpökeskuksen laitteiden kunnossapitokustannukset (arvioitiin elinkaaren ajalle yksi poltinuusinta) - käytettävien polttoaineiden energiamaksut - kiinteistösähkön - kaukolämpöverkon pumppaussähkön

15 15 (28) Keskitetyn maalämpöjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - keskitetyn järjestelmän laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - keskitetyn järjestelmän laitteiden kunnossapitokustannukset (kompressorien uusimisia) - kiinteistösähkön - käyttöveden lämmityssähkön - lämpöpumpun sähkön - kaukolämpöverkon pumppaussähkön - huippupolttoaineen energiamaksun Hajautetun maalämpöjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - kiinteistökohtaisten laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - kiinteistökohtaisten laitteiden kunnossapitokustannukset (kompressorien uusimisia) - kiinteistösähkön - käyttöveden lämmityssähkön - lämpöpumpun sähkön - lämmityksen huipputehosähkön Yhteistuotantolaitoksen käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - voimalaitoksen laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - voimalaitoksen laitteiden kunnossapitokustannukset (arvioitiin elinkaaren ajalle yksi poltinuusinta) - käytettävien polttoaineiden energiamaksut - kiinteistösähkön - kaukolämpöverkon pumppaussähkön Aurinkosähköpaneeleilla varustetun suoran sähkölämmitysjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - kiinteistökohtaisten laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - kiinteistökohtaisten laitteiden kunnossapitokustannukset (aurinkopaneelien huoltotyöt) - lämmitys- ja kiinteistösähkön Aurinkokeräimillä varustetun keskitetyn maalämpöjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - kiinteistökohtaisten laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (noin vuodessa) - kiinteistökohtaisten laitteiden kunnossapitokustannukset (kompressorien uusimisia ja keräinten huolto) - kiinteistösähkön - käyttöveden lämmityssähkön - lämpöpumpun sähkön - kaukolämpöverkon pumppaussähkön - huippupolttoaineen energiamaksun

16 16 (28) Aurinkokeräimillä varustetun hajautetun maalämpöjärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset sisältävät: - kiinteistökohtaisten laitteiden hoito- ja huoltokustannukset (n vuodessa) - kiinteistökohtaisten laitteiden kunnossapitokustannukset (kompressorien uusimisia ja keräinten huolto) - kiinteistösähkön - käyttöveden lämmityssähkön - lämpöpumpun sähkön - lämmityksen huipputehosähkön Taulukossa 6 on esitetty energiamuotokohtaiset vuosienergian kulutustiedot eri rakennustiheyksillä. Taulukko 6. Vuotuiset energian vuosikulutustiedot. Energiamuoto Kulutus (e=0,15) [MWh/a] Kulutus (e=0,30) [MWh/a] sähkö hake pelletti LNG sähkö hake pelletti LNG suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö CHP-laitos suora sähkö + aurinkosähkö keskitetty maalämpö + aurinkolämpö hajautettu maalämpö + aurinkolämpö Hakkeen, pelletin ja LNG:n osalta taulukossa 6 on tarvittava primäärienergian määrä. Taulukossa 7 on esitetty vuotuiset energiakustannukset lähtötilanteessa. Taulukko 7. Vuotuinen energiakustannus. Energiamuoto Energiakustannus ( ) e=0,15 e=0,30 suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö CHP-laitos suora sähkö + aurinkosähkö keskitetty maalämpö + aurinkolämpö hajautettu maalämpö + aurinkolämpö

17 17 (28) Taulukossa 8 on energiamuotokohtaiset vuosittaiset huoltokustannukset lähtötilanteessa. Taulukko 8. Vuotuiset huoltokustannukset. Energiamuoto Huoltokustannus ( ) e=0,15 e=0,30 suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö CHP-laitos suora sähkö + aurinkosähkö keskitetty maalämpö + aurinkolämpö hajautettu maalämpö + aurinkolämpö Elinkaarikustannukset Elinkaaren aikaiset nykyarvokustannukset muodostuvat investointi-, huolto- ja energiakustannuksista. Elinkaarilaskelmissa on käytetty laskentakorkona 3 % ja energian hinnan nousuna 5 % vuodessa. Elinkaaren pituutena on käytetty 15 vuotta. Taulukossa 9 on esitetty energiamuotokohtaiset elinkaarikustannukset edellä mainituilla lähtötiedoilla. Taulukko 9. Energiamuotokohtaiset elinkaaren aikaiset nykyarvokustannukset (laskentakorko 3,0 %, eskalaatio 5,0 %). Energiamuoto Rakennustiheys 0,15 Rakennustiheys 0,3 energia huolto yhteensä energia huolto yhteensä suora sähkö biolämpökeskus keskitetty maalämpö hajautettu maalämpö CHP-laitos suora sähkö + aurinkosähkö kesk. maalämpö + aurinkolämpö haj. maalämpö + aurinkolämpö Energiamuotojen elinkaaritarkastelu on jaettu kahteen osaan. Ensin on tarkasteltu viittä eri energiavaihtoehtoa ilman aurinkoenergian hyödyntämistä. Tämän jälkeen on tarkasteltu auringon hyödyntämistä suoran sähkön ja lämpöpumppusovellusten rinnalla. Elinkaarikustannuksia on verrattu vastaaviin järjestelmiin ilman aurinkoenergiaa.

18 18 (28) Kuvassa 2 on esitetty kumulatiiviset elinkaarikustannukset rakennustiheydellä 0,15 ratkaisuille ilman aurinkoenergiaa. Kuva 2. Kumulatiiviset elinkaarikustannukset (e=0,15)

19 19 (28) Kuvassa 3 on esitetty kumulatiiviset elinkaarikustannukset rakennustiheydellä 0,30 ratkaisuille ilman aurinkoenergiaa. Kuva 3. Kumulatiiviset elinkaariarvokustannukset (e=0,30).

20 20 (28) Kuvassa 4 on esitetty kumulatiiviset elinkaarikustannukset rakennustiheydellä 0,15 järjestelmille, joissa on hyödynnetty aurinkoenergiaa ja vastaaville järjestelmille ilman sitä. Kuva 4. Kumulatiiviset elinkaarikustannukset aurinkoenergiaa hyödynnettäessä (e=0,15)

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Aartapolku 41 48410 KOTKA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...

Lisätiedot

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Taimenentie 4 48800 KOTKA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Siitosentie 58 49420 HAMINA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1 Porin Puuvilla MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ Porin Puuvillan maalämpöjärjestelmä Lämmön ja jäähdytyksen y tuotanto o yhdistetty y Maaperää hyödynnetään lämmitykseen talvella Ja jäähdytykseen kesällä Myös ympärivuotinen

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Antti Takala 4.6.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen aihe Työn tavoitteet Vesistölämpö Aurinkosähköjärjestelmät Johtopäätökset Työssä

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIANTUOTANTOVAIHTOEHTOJEN ELINKAARIKUSTANNUKSET

ENERGIANTUOTANTOVAIHTOEHTOJEN ELINKAARIKUSTANNUKSET ENERGIANTUOTANTOVAIHTOEHTOJEN ELINKAARIKUSTANNUKSET LUONNOS Projekti nro H07325 Viimeisin muutos Laadittu Laatija LLo Tark. / Hyv. PRS Insinööritoimisto OLOF GRANLUND OY Lassi Loisa Piia Sormunen YHTEENVETO

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT 2 Ruukki aurinkolämpöratkaisut Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010

Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010 Piisilta 1 Micropolis 91100 1(4) Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010 Laatija Osoite Puh./ fax Sähköposti Planora Oy PL 43 (Voudintie 6) 044 7819 310 etunimi.sukunimi@planora.fi

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys Parikkalan kunta 1/8 Parikkalan kunta 30.01.2014 Ville Korpinen Kangasvuorentie 10 FIN-40320 JYVÄSKYLÄ FINLAND Tel. +358-14-4467 111 Fax +358-14-4467 123 Parikkalan kunta 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Hybridijärjestelmän hankinta

Hybridijärjestelmän hankinta Hybridijärjestelmän hankinta MOTIVA: Uusilla hankintamalleilla fiksummin puhdasta energiaa 10.6.2014 Jouni Kivirinne Hybridijärjestelmän hankinta/ JouniKivirinne 1.10.2014 1 HYBRIDIJÄRJESTELMÄN HANKINTA

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 Aurinkoenergia paikallisessa energiantuotannossa Jari Varjotie Esityksen sisältö Lämmittelyä Savosolar lyhyesti

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot