LVI KH LÄMMITYSTARVELUKU Rakennusten energiankulutuksen seuranta. 1.1 Energiankulutuksen vertaaminen eri ajanjaksoina (peruskaava)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LVI 10-10536 KH 20-00533. LÄMMITYSTARVELUKU Rakennusten energiankulutuksen seuranta. 1.1 Energiankulutuksen vertaaminen eri ajanjaksoina (peruskaava)"

Transkriptio

1 LVI KH LÄMMITYTARVELUKU Rakennusten energiankulutuksen seuranta ohjeet elokuu (5) korvaa LVI KH Tässä ohjeessa esitetään lämmitystarveluvun käyttö ja kuntakohtaiset lämmitystarvelukujen vertailupaikkakunnat ja korjauskertoimet. Ohjeessa on myös esimerkkejä normituksen ja lämmitystarveluvun käytöstä. Ohjeen kuntajako on vuoden 2013 alun mukainen ja lämmitystarvelukujen normaalivuosi on vertailukaudelta isällysluettelo 1 RAKENNUTEN LÄMMITYENERGIANKULUTUKEN NORMITU 1.1 Energiankulutuksen vertaaminen eri ajanjaksoina (peruskaava) 2 LÄMMITYTARVELUKUJEN HYÖDYNTÄMINEN 2.1 Mihin lämmitystarvelukua käytetään 2.2 Kulutuksen normitus Jyväskylään 2.3 Kulutuksen normitus vertailupaikkakuntaan 2.4 Kulutuksen normitus omalle paikkakunnalle 3 KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYKEN ENERGIANKULUTU 3.1 Lämpimän käyttöveden kulutuksen oletusarvot 4 Esimerkki Normaalivuoden lämmitystarveluku ja korjauskertoimet 4.2 Vertailupaikkakunnan toteutunut lämmitystarveluku 4.3 Mitä lämmitystarveluvut kertovat? 4.4 Kulutuksen vertailu eri ajanjaksoina 4.5 Normitus Jyväskylään 4.6 Normitus vertailupaikkakuntaan 5 Esimerkki Lämmitystarveluvut ja korjauskertoimet 5.2 Normitus omalle paikkakunnalle 6 Lisätietoja Kirjallisuutta 1 RAKENNUTEN LÄMMITYENERGIAN- KULUTUKEN NORMITU Energiankulutuksen seuranta on energiankäytön tehostamisen lähtökohta. Rakennuksen lämmitystarpeeseen vaikuttaa vuosittain vaihteleva sää. Rakennuksen tilojen lämmitysenergiankulutus normeerataan, eli korjataan lämmitystarveluvulla, jotta voidaan: vertailla rakennuksen energiankulutusta eri kuukausina tai vuosina vertailla eri paikkakunnilla olevien rakennusten kulutusta. Ilmatieteen laitos laskee normitukseen tarvittavat lämmitystarveluvut kuukausi- ja vuositasolla 16 vertailupaikkakunnalle. Normitukseen käytettävä vertailukausi, ns. normaalivuosi, perustuu vuosien lämmitystarvelukuihin. Kartassa (taulukko 2) on huomioitu kuntaliitokset vuoden 2013 alkupuolelle saakka. 1.1 Energiankulutuksen vertaaminen eri ajanjaksoina (peruskaava) Vertailtaessa saman rakennuksen energiankulutusta eri ajanjaksoina käytetään kaavaa: norm = toteutunut + lämmin käyttövesi toteutunut vpkunta Huom. Normitus koskee vain rakennuksen tilojen lämmittämiseen kuluvaa energiaa. Käyttöveden lämmittämiseen kuluva energia ei riipu ulkolämpötilasta, joten se vähennetään kokonaislämmitysenergiasta ennen normitusta. Q norm = rakennuksen normitettu lämmitysenergian kulutus = rakennuksen tilojen lämmitykseen kuluva Q toteutunut Q kok FF Vaasa GF Pori GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF Turku GFGFGFGFGFGF Tampere GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF Oulu GFGFGFGFGFGF Jyväskylä GFGFGFGFGFGFGFGF Lahti GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF odankylä GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GFGFGFGFGFGFGF Ivalo GFGFGF Kajaani GFGFGFGFGFGF Kuopio Joensuu GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF energia = Q kok Q lämmin käyttövesi = rakennuksen lämmitysenergiankulutus yhteensä Q lämmin käyttövesi = lämpimän käyttöveden energiankulutus = normaalivuoden tai -kuukauden ( ) lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla toteutunut vpkunta = kuukauden tai vuoden toteutunut lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla Normituksessa on tärkeää valita oikea vertailupaikkakunta. Katso se kartasta ja taulukosta 2. (1) MP/1/elokuu 2013/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RT 2013

2 ohjeet 2 2 LÄMMITYTARVELUKUJEN HYÖDYNTÄMINEN 2.1 Mihin lämmitystarvelukua käytetään Lämmitystarveluvulla korjataan eli normitetaan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia, jotta voidaan vertailla saman rakennuksen kulutuksia eri kuukausina tai vuosina sekä eri kunnissa sijaitsevien rakennusten ominaiskulutuksia. Lämmitystarveluvun käyttö normituksessa perustuu siihen, että rakennuksen lämmitysenergiankulutus on likipitäen verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen. Miten lämmitystarveluku lasketaan Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kuukauden jokaisen vuorokauden sisä- ja ulkolämpötilan erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua 17, joka lasketaan +17 C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella. Rakennuksen lämmitysenergian tarvetta pienentävät auringon säteilystä sekä sisäisistä lämmönlähteistä kuten valaistuksesta, ihmisistä ja laitteista hyödyksi saatava energia. en oletetaan kattavan sisälämpötilan +17 C ja todellisen sisälämpötilan eron. Kuukauden lämmitystarveluku on vuorokausien lämmitystarvelukujen summa. Vuoden lämmitystarveluku on vastaavasti kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa. Mitä kylmempi vuosi on, sitä suurempi on kyseisen vuoden lämmitystarveluku. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään vuosien keskimääräistä vertailupaikkakunnan lämmitystarvelukua. Lämmitystarveluvun laskennassa ei oteta huomioon päiviä, joiden keskilämpötila on keväällä yli +10 C ja syksyllä yli +12 C. Tällöin oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan em. ulkolämpötilojen mukaan. euraa energiankulutusta Rakennuksen energiankulutusta tulee seurata säännöllisesti. Energiankulutuksen mittaukseen ja raportointiin liittyy kuitenkin usein epävarmuustekijöitä, minkä vuoksi kulutuslukemissa voi olla epätarkkuutta. Rakennuksen energiankulutusta ja sen muutoksia kannattaa seurata pitkäjänteisesti puuttumatta liikaa yksittäiseen kulutuslukemaan. Lämmitystarveluvut Taulukossa 1 on esitetty normaalivuoden lämmitystarveluku ( ) ja vastaavat kuukausikohtaiset lämmitystarveluvut vertailupaikkakunnittain. Normituksessa käytettävät kaavat Kaava 1 kun verrataan saman rakennuksen energiankulutusta eri ajankohtina. Kaava 2 kun halutaan verrata eri puolilla uomea olevien rakennusten kulutuksia, normitetaan ne Jyväskylään. Tämä on usein tyypillisin normitustapa. Kaava 3 kun halutaan verrata saman alueen rakennusten energiankulutusta, normitetaan ne vertailupaikkakuntaan. Kaava 4 kun käytössä on rakennuksen rakennusautomaatiojärjestelmän laskema toteutunut kiinteistökohtainen lämmitystarveluku, voidaan kaavalla 4 laskea paikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku. Tällöin rakennuksen kulutus saadaan normitettua tarkimmin kaavalla Kulutuksen normitus Jyväskylään Normittamalla kulutus valtakunnalliseen vertailupaikkakuntaan Jyväskylään voidaan esimerkiksi verrata toisiinsa eri puolilla maata sijaitsevien rakennusten lämmitysenergian ominaiskulutuksia. Normitus Jyväskylään tehdään kaavalla 2. norm = k2 toteutunut + lämmin käyttövesi toteutunut vpkunta k 2 = paikkakuntakohtainen korjauskerroin Jyväskylään (katso lukuarvo taulukosta 2) = normaalivuoden tai -kuukauden ( ) lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla, taulukko 1 toteutunut vpkunta = kuukauden tai vuoden toteutunut lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla. Muut muuttujat kuten kaavassa 1. (2) Taulukko 1. Normaalivuoden lämmitystarveluku ja vastaavat kuukausikohtaiset lämmitystarveluvut vertailupaikkakunnittain. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vuosi Vantaa Helsinki Pori Turku Tampere Lahti Jyväskylä Vaasa Kuopio Joensuu Kajaani Oulu odankylä Ivalo MP/1/elokuu 2013/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RT 2013

3 ohjeet Kulutuksen normitus vertailupaikkakuntaan Normitusta vertailupaikkakuntaan käytetään, kun halutaan verrata toisiinsa saman alueen rakennusten kulutuksia. Energiankulutus oman alueen vertailupaikkakuntaan vuosi- tai kuukausitasolla tehdään kaavalla 3. k1 norm = k1 toteutunut + lämmin käyttövesi toteutunut vpkunta = paikkakuntakohtainen korjauskerroin vertailupaikkakuntaan (katso lukuarvo taulukosta 2). Muut muuttujat kuten kaavoissa Kulutuksen normitus omalle paikkakunnalle Jos käytössä on rakennuksen rakennusautomaatiojärjestelmän laskema kiinteistökohtainen toteutunut lämmitystarveluku, kaavalla 4 voidaan määrittää rakennuksen sijaintipaikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku. Kunnan normaalikuukauden tai -vuoden N kunta -lämmitystarveluku saadaan kertoimen k 1 ja vertailupaikkakunnan normaalikuukauden tai -vuoden lämmitystarveluvun avulla. Tämän jälkeen rakennuksen kulutus saadaan tarkemmin normitettua kaavalla 5. N kunta = / k 1 (4) Nkunta Q = Q + Q norm toteutunut lämmin käyttövesi toteutunut kunta N kunta = kunnan normaalivuoden lämmitystarveluku kaavasta 4 toteutunut kunta = rakennusautomaatiojärjestelmästä saatava toteutunut lämmitystarveluku ko. kunnassa. Muut muuttujat kuten kaavoissa KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYKEN ENERGIANKULUTU Käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia ei juuri riipu ulkolämpötilasta. Tämän vuoksi sen osuus erotetaan normitettavasta lämmitysenergiankulutuksesta. Varsinaisen käyttöveden lämmittämisen vaatiman energiamäärän lisäksi lämpimän käyttöveden kiertovesijohdon lämpöhäviöt sisältyvät käyttöveden lämmittämiseen tarvittavaan energiaan. Kiertovesijohtojen lämpöhäviöt ovat usein merkittäviä. Varsinkin vanhoissa rakennuksissa lämpimän käyttöveden varsinaiseen lämmitykseen kuluva energiamäärä ja kiertovesijohtojen lämpöhäviöt voivat olla samansuuruisia. Lämpimän käyttöveden energiankulutus arvioidaan seuraavasti: 1. Lämpimän käyttöveden energiankulutuksena käytetään ensisijaisesti rakennuksen käyttöveden energiamittauksiin perustuvaa arvoa. 2. Jos lämpimän käyttöveden energiankulutusta Q lämmin käyttövesi (kwh/vuosi) ei ole mitattu erikseen, lasketaan se kulutetun lämpimän käyttöveden perusteella kaavalla 6. Q lämmin käyttövesi = 58 x V lämmin käyttövesi (6) V lämmin käyttövesi = kulutettu lämpimän käyttöveden määrä (m 3 /vuosi) 58 = veden lämmittämiseen (lämpötilan muutos 50 C) tarvittava energiamäärä vesikuutiota kohden, kwh/m 3 (3) (5) 3. Jos lämpimän käyttöveden määrää V lämmin käyttövesi ei ole mitattu erikseen, oletetaan sen olevan asuinrakennuksissa 40 % veden kokonaiskulutuksesta ja muissa rakennuksissa 30 % veden kokonaiskulutuksesta. 4. Jos veden kokonaiskulutusta ei ole mitattu, käytetään lämpimän käyttöveden määrän V lämmin käyttövesi oletusarvona asuinrakennuksissa 0,6 m 3 /brm2 (600 dm 3 /brm 2 ) vuodessa. Muissa kuin asuinrakennuksissa voidaan käyttää taulukon 2 mukaisia arvoja. Taulukko 2. Lämpimän käyttöveden kulutuksen oletusarvot muussa kuin asuinrakennuksessa. Rakennustyyppi Toimistorakennus 100 Terveydenhoito 520 Päiväkoti 460 Teatteri ja kirjasto 120 Uimahalli 1800 Opetusrakennus 180 Myymärä 65 Muut rakennukset 100 Lämpimän veden kulutus rakennuksen bruttoalaa kohti W lkv, omin dm 3 /brm 2 /vuosi 3.1 Lämpimän käyttöveden kulutuksen oletusarvot Kulutuksen seurannassa voidaan erikoistapauksessa käyttää myös seuraavia tapoja: 1. Lämpimän käyttöveden osuus, kiertovesijohdon häviöt mukaan luettuna, voidaan arvioida kesä-elokuun keskimääräisen kulutuksen perusteella. Edellytyksenä on, että rakennuksen lämmitys ei ole ollut päällä. Yli kymmenen asunnon asuinrakennuksessa satunnaisten poissaolojen aiheuttamat poikkeamat ovat keskimääräisen kulutuksen kannalta yleensä pieniä. 2. Jos kulutetun lämpimän käyttöveden määrä on mitattu, voidaan sen lämmittämiseen kulunut energia laskea kaavalla 7: Q lämmin käyttövesi = r c p V (t 2 t 1 ) / (7) Q lämmin käyttövesi = veden lämmittämiseen kuluva energia, kwh r = veden tiheys, kg/m 3 c p = veden ominaislämpökapasiteetti, 4,2 kj/kg C V = vedenkulutus, m 3 t 2 = lämmitetyn veden lämpötila, tyypillisesti 55 C t 1 = lämmitettävän veden lämpötila, tyypillisesti 5 10 C = yksikkömuunnoskerroin, kj kwh. 4 Esimerkki 1 Rovaniemellä sijaitsevan asuinkerrostalon mitattu kokonaislämmitysenergiankulutus vuonna 2008 oli 680 MWh ja veden kulutus m 3. Asukkaita oli 105. Rakennuksen tilavuus on m 3. Lämpimän käyttöveden osuus on noin 40 % kokonaislämmitysenergiasta eli Qlämmin käyttövesi = 0, MWh = 272 MWh. 4.1 Normaalivuoden lämmitystarveluku ja korjauskertoimet Taulukosta 2 nähdään, että odankylä on Rovaniemen vertailupaikkakunta. odankylän normaalivuoden läm- MP/1/elokuu 2013/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RT 2013

4 ohjeet 4 mitystarveluku on Rovaniemen korjauskerroin vertailupaikkakuntaan (k 1 ) eli odankylään on 1,06 ja korjauskerroin Jyväskylään (k 2 ) on 0, Vertailupaikkakunnan toteutunut lämmitystarveluku Ilmatieteen laitokselta saadaan odankylän toteutunut lämmitystarveluku vuodelta 2008, eli = Mitä lämmitystarveluvut kertovat? Toteutunut lämmitystarveluku vuonna 2008 on pienempi kuin normaalivuoden lämmitystarveluku, joten vuosi 2008 oli keskimääräistä lämpimämpi. Rovaniemen vertailupaikkakunnalla odankylässä on kylmempi ilmasto kuin Rovaniemellä (k 1 > 1). Valtakunnallisella vertailupaikkakunnalla Jyväskylässä on leudompi ilmasto kuin Rovaniemellä (k 2 < 1). 4.4 Kulutuksen vertailu eri ajanjaksoina Kun verrataan saman rakennuksen energiankulutusta eri ajankohtina, normitettu vuosikulutus Q norm saadaan kaavalla 1. Q norm = / toteutunut vpkunta Q toteutunut + Q lämmin käyttövesi = (6 183 / 5 870) ( ) MWh MWh = 702 MWh Rakennuksen ominaiskulutus (lämpöindeksi) on 58,5 kwh/m Normitus Jyväskylään Rakennuksen normitettu vuosikulutus uomen vertailupaikkakuntaan saadaan kaavalla 2. Q norm = k 2 ( / toteutunut vpkunta ) Q toteutunut + Q lämmin käyttövesi = 0,83 (6 183 / 5 870) ( ) MWh MWh = 629 MWh Rakennuksen ominaiskulutus (lämpöindeksi) on 52,4 kwh/m Normitus vertailupaikkakuntaan Rakennuksen normitettu vuosikulutus odankylään saadaan kaavalla 3. Q norm = k 1 ( / toteutunut vpkunta ) Q toteutunut + Q lämmin käyttövesi = 1,06 (6 183 / 5 870) ( ) MWh MWh = 728 MWh Rakennuksen ominaiskulutus (lämpöindeksi) on 60,6 kwh/m 3. Mynämäen vertailupaikkakunnalla Turussa on lämpimämpi ilmasto kuin Mynämäellä (k 1 < 1). Valtakunnallisella vertailupaikkakunnalla Jyväskylässä on kylmempi ilmasto kuin Mynämäellä (k 2 > 1). 5.2 Normitus omalle paikkakunnalle Koska tiedossa on rakennusautomaatiojärjestelmästä saatu kiinteistökohtainen toteutunut lämmitystarveluku, voidaan kulutuksen normitus tehdä kaavalla 5. Mynämäen normaalivuoden lämmitystarveluku saadaan kaavalla 4. N kunta = / k 1 = / 0,99 = Rakennuksen vuoden 2008 energiankulutus saadaan normitettua tarkemmin kaavalla 5. Q norm = N kunta / toteutunut kunta Q toteutunut + Q lämmin käyttövesi = / (85 29,7) MWh + 29,7 MWh = 86 MWh Rakennuksen ominaiskulutus (lämpöindeksi) on 40,9 kwh/m 3. 6 Lisätietoja Lämmitystarveluvut sähköisesti tai jonkun muun kuin vertailupaikkakunnan lämmitystarveluvun saa Ilmatieteen laitoksen ilmastokeskuksesta puhelinnumerosta (hinta 4,01 e/min + pvm) sähköpostilla Kirjallisuutta D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Ohjeet (LVI RakMK ) Pirinen, Pentti; imola, Henriikka; Aalto, Juha; Kaukoranta, Juho- Pekka; Karlsson, Pirkko; Ruuhela, Reija. Tilastoja uomen ilmastosta. Ilmatieteen laitos, Raportteja 2012:1. IN IBN (nid.) (pdf). 5 Esimerkki 2 Rakennus sijaitsee Mynämäellä, ja rakennusautomaatiojärjestelmä on laskenut rakennuksen sijaintipaikkakunnalle vuoden 2008 lämmitystarveluvuksi Rakennuksen tilavuus on m 3. Kokonaislämmitysenergiankulutus on 85 MWh, josta lämpimän käyttöveden osuus on 29,7 MWh. 5.1 Lämmitystarveluvut ja korjauskertoimet Taulukosta 2 nähdään, että Mynämäen vertailupaikkakunta on Turku, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on Mynämäen korjauskerroin vertailupaikkakuntaan (k 1 ) eli Turkuun on 0,99 ja korjauskerroin Jyväskylään (k 2 ) on 1,19. Tämän ohjeen alkuperäinen versio perustuu julisteeseen Rakennusten lämmitysenergiankulutuksen normitus, jonka laatimiseen ovat osallistuneet Kauppa- ja teollisuusministeriö, Motiva Oy ja Ilmatieteen laitos. Ohje on päivitetty elokuussa 2013 vastaamaan normaalivuoden lämmitystarvelukuja sekä vuoden 2013 alun kuntajakoa. MP/1/elokuu 2013/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RT 2013

5 ohjeet 5 k 1 k 2 = kuntakohtainen korjauskerroin vertailupaikkakuntaan = kuntakohtainen korjauskerroin Jyväskylään = normaalivuoden ( ) lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla Näiden käyttämisestä löytyy lisätietoja kohdista 2 5. Tärkeää on, että normitettaessa valitaan oikea vertailupaikkakunta. x Kutakin kuntaa edustavan vertailupaikkakunnan määrittelyssä on otettu huomioon mm. vertailupaikkakunnan ja tarkasteltavan kunnan maantieteellinen välimatka, rannikon ja järvien vaikutus, maaston korkeus ja vallitsevat ilmavirtausten suunnat. Vertailupaikkakuntien säähavaintoasemat sijaitsevat yleensä lentokentillä. FF Vaasa GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GF Pori Turku GFGFGFGFGFGF Tampere GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GFGFGFGFGFGFGF Oulu GFGFGFGFGFGF Jyväskylä GFGFGFGFGFGFGFGF Lahti GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF Ivalo GFGFGF odankylä Kajaani GFGFGFGFGFGF Kuopio = 3902 Espoo 0,96 1,2 Hanko 1,02 1,26 Helsinki 0,99 1,23 Inkoo 0,98 1,22 Kauniainen 0,97 1,21 Kirkkonummi 0,97 1,21 Raasepori 0,98 1,22 Joensuu GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF = 4124 Hamina 0,96 1,13 Vantaa 1,01 1,18 Järvenpää 0,98 1,15 Kerava 0,99 1,17 Kotka 0,97 1,14 Lapinjärvi 0,96 1,13 Loviisa 0,97 1,14 Lohja 0,99 1,16 Nurmijärvi 0,97 1,14 Pornainen 0,97 1,14 Pyhtää 0,98 1,15 Porvoo 0,99 1,16 ipoo 1 1,18 iuntio 1,02 1,2 Tuusula 0,98 1,15 Vihti 0,96 1,13 Ivalo = 6233 Enontekiö 0,91 0,71 Inari 0,97 0,75 Utsjoki 0,93 0,73 Joensuu = 5003 Enonkoski 1,05 1,01 Heinävesi 1,03 1 Ilomantsi 0,96 0,93 Joensuu 0,99 0,96 Juuka 0,96 0,93 Kitee 1,03 1 Kontiolahti 0,99 0,96 Outokumpu 1,01 0,98 Liperi 1,02 0,99 Polvijärvi 0,99 0,96 Rääkkylä 1,03 1 avonlinna 1,06 1,03 Tohmajärvi 1 0,97 Jyväskylä = 4851 Alajärvi 1 1 Alavus 1,01 1,01 Evijärvi 1,01 1,01 Halsua 0,98 0,98 Hankasalmi 1,01 1,01 Joutsa 1,04 1,04 Jyväskylä 1,04 1,04 Jämsä 1,05 1,05 Kangasniemi 1,02 1,02 Kannonkoski 1 1 Karstula 0,99 0,99 Kauhava 1,03 1,03 Kaustinen 0,99 0,99 Keuruu 1,01 1,01 Kinnula 0,98 0,98 Kivijärvi 0,99 0,99 Konnevesi 1 1 Kuortane 1,01 1,01 Kyyjärvi 0,98 0,98 Lappajärvi 1,01 1,01 Lapua 1,03 1,03 Laukaa 1,01 1,01 Lestijärvi 0,97 0,97 Luhanka 1,07 1,07 Multia 0,99 0,99 Muurame 1,05 1,05 Mänttä-Vilppula 1,03 1,03 Nivala 0,96 0,96 Perho 0,98 0,98 Petäjävesi 1,01 1,01 Reisjärvi 0,97 0,97 aarijärvi 0,99 0,99 ievi 0,97 0,97 oini 0,98 0,98 Toholampi 0,97 0,97 Toivakka 1,02 1,02 Uurainen 0,99 0,99 Vesanto 0,98 0,98 Veteli 1 1 Viitasaari 1 1 Vimpeli 1 1 Virrat 1,02 1,02 Ähtäri 0,99 0,99 Äänekoski 1 1 Kajaani = 5315 Haapajärvi 1,05 0,96 Hyrynsalmi 0,96 0,88 Kajaani 1,01 0,92 Kiuruvesi 1,05 0,96 Kuhmo 0,98 0,89 Kärsämäki 1,04 0,95 Lieksa 1,02 0,93 Nurmes 1,01 0,92 Paltamo 0,99 0,9 Pihtipudas 1,07 0,98 Pudasjärvi 0,95 0,87 Puolanka 0,96 0,88 Pyhäjärvi 1,05 0,95 Pyhäntä 1,02 0,93 Rautavaara 1,02 0,93 Ristijärvi 0,97 0,89 onkajärvi 1,03 0,94 otkamo 0,99 0,91 uomussalmi 0,93 0,85 Vaala 1 0,91 Taivalkoski 0,91 0,83 Utajärvi 0,99 0,9 Valtimo 1,01 0,92 Vieremä 1,03 0,94 Kuopio = 4845 Iisalmi 0,96 0,96 Joroinen 1,01 1,01 Juankoski 0,96 0,96 Kaavi 0,96 0,96 Keitele 0,98 0,98 Kuopio 0,99 0,99 Lapinlahti 0,96 0,96 Leppävirta 1,01 1,01 Maaninka 0,98 0,98 Pieksämäki 1 1,01 Pielavesi 0,97 0,98 Rantasalmi 1,03 1,03 Rautalampi 1 1 iilinjärvi 0,98 0,98 uonenjoki 1 1 Tervo 0,99 0,99 Tuusniemi 0,99 0,99 Varkaus 1,02 1,02 Lahti = 4413 Asikkala 1 1,09 Askola 1,03 1,13 Forssa 1,01 1,11 Hartola 0,98 1,07 Hattula 1,02 1,12 Hausjärvi 1,01 1,11 Hollola 1 1,09 Humppila 1,02 1,12 Hyvinkää 1,02 1,12 Hämeenlinna 1 1,1 Heinola 1 1,1 Iitti 1,01 1,11 Janakkala 1,01 1,11 Jokioinen 1,02 1,13 Karkkila 1,01 1,11 Hämeenkoski 0,99 1,08 Kouvola 1 1,1 Kärkölä 1 1,1 Lahti 1 1,1 Loppi 1,01 1,11 Myrskylä 1,02 1,13 Mäntsälä 1,02 1,12 Nastola 1 1,1 Orimattila 1,02 1,12 Padasjoki 0,98 1,08 Pukkila 1,02 1,12 Riihimäki 1,01 1,11 omero 1,03 1,13 ysmä 0,99 1,08 Tammela 1,02 1,12 Ypäjä 1,03 1,13 = 4539 Hirvensalmi 0,99 1,05 Imatra 0,97 1,04 Juva 0,96 1,03 1 1,07 Lemi 1,01 1,08 Luumäki 1,01 1,08 Miehikkälä 1,02 1,09 Mikkeli 0,97 1,04 Mäntyharju 1,01 1,08 Parikkala 0,95 1,02 Pertunmaa 1 1,07 Puumala 0,99 1,06 Rautjärvi 0,96 1,03 Ruokolahti 0,97 1,04 avitaipale 1,01 1,08 ulkava 0,97 1,04 Taipalsaari 1,01 1,08 Virolahti 1,04 1,12 = 3835 Brändö 1,01 1,27 Eckerö 1,03 1,3 Finström 1,01 1,28 Föglö 1,04 1,31 Geta 1,01 1,28 Hammarland 1,02 1,29 Jomala 1,01 1,28 Kumlinge 1,02 1,29 Kökar 1,04 1,32 Kemiönsaari 0,98 1,24 Lemland 1,03 1,3 Lumparland 1,04 1,31 Länsi-Turunmaa 0,99 1,25 1,02 1,29 altvik 1,01 1,28 ottunga 1,03 1,3 und 1,02 1,29 Vårdö 1,03 1,3 Oulu = 5073 Alavieska 1,02 0,97 Haapavesi 0,99 0,95 Hailuoto 1 0,96 Ii 0,95 0,91 Kalajoki 1,04 0,99 Kannus 1,03 0,99 Kemi 0,96 0,92 Keminmaa 0,93 0,89 Kempele 0,99 0,95 Liminka 0,99 0,94 Lumijoki 1,01 0,96 Merijärvi 1,01 0,97 Muhos 0,97 0,93 Oulainen 1 0,96 Oulu 0,97 0,92 Pyhäjoki 1,03 0,98 Raahe 1,01 0,97 iikajoki 1 0,96 imo 0,93 0,88 iikalatva 0,98 0,94 Tervola 0,91 0,87 Tornio 0,91 0,87 Tyrnävä 0,98 0,94 Ylivieska 1,01 0,97 Pori = 4180 Eura 1 1,16 Eurajoki 1,01 1,17 Harjavalta 0,98 1,14 Kokemäki 0,98 1,13 Köyliö 0,98 1,14 Luvia 1,01 1,17 Merikarvia 0,98 1,14 Nakkila 0,99 1,15 Pori 0,99 1,15 Rauma 1,02 1,18 äkylä 1 1,16 Ulvila 0,98 1,14 odankylä = 6183 Kittilä 0,97 0,76 Kolari 1,02 0,8 Kuusamo 1,03 0,8 Kemijärvi 1,04 0,81 Muonio 0,97 0,76 Pelkosenniemi 1,01 0,79 Posio 1,04 0,82 Ranua 1,09 0,85 Rovaniemi 1,06 0,83 alla 0,99 0,78 avukoski 0,98 0,77 odankylä 0,97 0,76 Pello 1,05 0,82 Ylitornio 1,08 0,85 Tampere-Pirkkala = 4445 Akaa 1,01 1,11 Honkajoki 0,98 1,07 Huittinen 1,03 1,12 Hämeenkyrö 1 1,09 Ikaalinen 0,98 1,06 Ilmajoki 0,96 1,05 Isojoki 0,99 1,08 Jalasjärvi 0,95 1,03 Juupajoki 0,96 1,04 Jämijärvi 0,97 1,06 Kangasala 1 1,1 Kankaanpää 0,99 1,08 Karvia 0,95 1,03 Kauhajoki 0,96 1,04 Kihniö 0,94 1,03 Kuhmoinen 0,98 1,07 Lavia 1,02 1,11 Lempäälä 1,01 1,11 Loimaa 1,04 1,14 Nokia 1,01 1,1 Orivesi 0,98 1,07 Parkano 0,95 1,04 Pirkkala 1,01 1,1 Pomarkku 1,02 1,12 Punkalaidun 1,02 1,11 Pälkäne 1 1,09 Ruovesi 0,95 1,04 einäjoki 0,95 1,04 iikainen 1,02 1,11 astamala 1,01 1,11 Tampere 1 1,09 Urjala 1,01 1,11 Valkeakoski 1,02 1,12 Vesilahti 1,01 1,1 Ylöjärvi 0,97 1,06 Turku = 4049 Aura 0,98 1,17 Kaarina 1,01 1,21 Koski 0,96 1,15 Kustavi 1,03 1,24 Laitila 0,99 1,19 Lieto 0,99 1,18 Marttila 0,97 1,16 Masku 1,01 1,21 Mynämäki 0,99 1,19 Naantali 1,03 1,23 Nousiainen 0,98 1,18 Oripää 0,96 1,15 Paimio 0,99 1,19 Pyhäranta 1 1,2 Pöytyä 0,97 1,16 Raisio 1,02 1,22 Rusko 0,98 1,18 alo 0,99 1,19 auvo 1,01 1,21 Taivassalo 1,03 1,23 Tarvasjoki 0,98 1,18 Turku 1,02 1,23 Uusikaupunki 1,02 1,22 Vehmaa 1,01 1,21 Vaasa = 4489 Isokyrö 0,98 1,06 Karijoki 1 1,08 Kaskinen 1,04 1,13 Kokkola 0,93 1,01 Korsnäs 1,03 1,11 Kristiinankaupunki 1,04 1,13 Kruunupyy 0,94 1,01 Kurikka 0,97 1,05 Laihia 0,99 1,07 Larsmo 0,97 1,05 Malax 1,01 1,1 Mustasaari 1,01 1,09 Närpiö 1,03 1,11 Pietarsaari 0,98 1,06 Pedersöre 0,96 1,03 Teuva 0,99 1,07 Uusikaarlepyy 0,97 1,05 Vaasa 1 1,09 Vöyri 0,99 1,07 Rakennustietosäätiö RT 2013

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi?

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi? KUNTALIITTO Hkki Punnonen 12.3.2013 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Dnro A188/200/2013 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Dnro A194/200/2014 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 ELY-keskus/alue ja kunta Koko maa yhteensä (335 kuntaa) 20 664 33,21 % Ahvenanmaan valtionvirasto

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Leppävirta Heinävesi Varkaus Kuntatalouden tunnusluvut Joroinen Keski-Savo Heinävesi, Joroinen, Leppävirta ja Varkaus 19.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 609/2012 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto

Lisätiedot

1.1.2014 alk. Ortokuvat Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2014 alk. Ortokuvat Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200.00 246.00 005 Alajärvi 400.00 492.00 009 Alavieska 100.00 123.00 010 Alavus 400.00 492.00 016 Asikkala 300.00 369.00 018 Askola 100.00 123.00 019 Aura 100.00 123.00 035 Brändö 200.00 246.00

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue Pomarkku Kuntatalouden tunnusluvut Pori Ulvila Lavia Luvia Nakkila Kokemäki Porin selvitysalue Kokemäki Lavia Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Kuntatalouden tunnuslukuja Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Ryhmä 2: Forssa, Heinola, Hollola, Kuusamo, Naantali, Raisio ja Uusikaupunki 8.9.2015 Heikki Miettinen

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet muodostettu 31.12.2009 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan Uusimaa s. 2 Varsinais-Suomi s. 3 Satakunta s. 4 Kanta-Häme ja Päijät-Häme

Lisätiedot

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Region of Uusimaa 1408020 Espoo 241565 Hanko 9657 Helsinki 576632 Hyvinkää 44987 Inkoo 5575 Järvenpää 38288 Karjalohja 1481 Karkkila 9076 Kauniainen

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä

Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä VM/KAO/vs, 12.12.2013 Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä Vuoden 2013 tasolla UUSI NYKYINEN UUSI NYKYINEN MUUTOS Käyttöasm VOS VOS VOS VOS uusi vs nyk. tulot v. 2012 YHTEENSÄ YHTEENSÄ /as /as /as

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla

VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla Laskennalliset kustannukset: Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys Kaksi Vieras As.tiheys Saaristo Koulutus Muut Yht.

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi? Tilanne vuoden 2012 alussa - kunnat sairaanhoitopiireittäin

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi? Tilanne vuoden 2012 alussa - kunnat sairaanhoitopiireittäin KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 7.2.2012 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet 31.12.2008 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan. Työssäkäyntialueet merkitty värein ja muu yli 10 %:n pendelöinti nuolin. Uusimaa

Lisätiedot

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi 1 Luonnos oikeusministeriön asetukseksi oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012 581/2012 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 19 päivänä

Lisätiedot

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010 KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 18.5.2010 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 29.12.2010

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 29.12.2010 KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 29.12.2010 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen 1.1.2015

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen 1.1.2015 Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen 1.1.2015 Vuoden 2015 alussa toteutuneet kuntaliitokset: Lavia ja Pori > Pori Maaninka ja Kuopio> Kuopio Tarvasjoki

Lisätiedot

Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%)

Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%) Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%) 8M/1M Full 24M/1M Kunnat 1M/512k 2M/512k rate Full rate Forssa 35,47 37,50 44,62 50,72 Humppila 35,47 37,50 44,62 50,72 Jokioinen 35,47 37,50 44,62 50,72 Kylmäkoski 35,47

Lisätiedot

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti

Lisätiedot

Kuntakatsaus 2014. Katsauksessa vertaillaan Suomen kuntia havainnollisissa diagrammeissa ja teemakartoissa, joissa esitetään tietoa eri aihealueilta:

Kuntakatsaus 2014. Katsauksessa vertaillaan Suomen kuntia havainnollisissa diagrammeissa ja teemakartoissa, joissa esitetään tietoa eri aihealueilta: Katsauksessa vertaillaan Suomen kuntia havainnollisissa diagrammeissa ja teemakartoissa, joissa esitetään tietoa eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Koulutus Kunnallistalous Maa-, metsä- ja kalatalous

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM Vastausaika 26.1.2016 10:42:11 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kangasniemen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Johanna Luukkonen 3. Vastauksen

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Kaupunginhallituslkunnanhallitus

Kaupunginhallituslkunnanhallitus M '.. Dnro 7, Kaupunginhallituslkunnanhallitus Kirjaamo, jotka määrää Kansaneläkelaitos kuultuaan asianomaisia kunnanhallituksia. Tämän mukaisesti Kansaneiäkølait s pyytää kuntanne lausuntoa alla tarkemmin

Lisätiedot

Kuntakatsaus 2013. Kuntakatsaus 2013

Kuntakatsaus 2013. Kuntakatsaus 2013 Kuntakatsaus 213 Katsauksessa vertaillaan Suomen kuntia havainnollisissa diagrammeissa ja teemakartoissa, joissa esitetään tietoa eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Koulutus Kunnallistalous Maa-,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Kallelseåldern räknas på grund av differensen mellan kallelseåret och födelseåret Födelseår 19_ 90 89 88 87 86 85 84 83 82 81 80 79

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.) Luetteloa tarkistetaan piirijärjestöjen esityksestä tarvittaessa,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Raision kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petra Määttänen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2013. 534/2013 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2013. 534/2013 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2013 534/2013 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat marraskuussa 2013

Kotihoidon asiakkaat marraskuussa 2013 Kotihoidon asiakkaat marraskuussa 2013 TILASTOJULKISTUS Riikka Väyrynen +358 29 524 7670 Raija Kuronen +358 29 524 7477 etunimi.sukunimi@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166,

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat marraskuussa 2014

Kotihoidon asiakkaat marraskuussa 2014 5/2015 17.6.2015 asiakkaat marraskuussa 2014 Päälöydökset Vuoden 2014 marraskuussa säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli 72 531. Asiakkaista vajaa 70 prosenttia on naisia. Yli 60 käyntiä saavien asiakkaiden

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelain muuttamisesta

Luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelain muuttamisesta Luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelain muuttamisesta Hallituksen linjaus rakennepoliittisessa ohjelmassa Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 8/2011 Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011 21.10.2011 Sisällys 1 JOKA NELJÄS YLEISTÄ ASUMISTUKEA SAAVA

Lisätiedot

Kuntien ilmoitukset kuntarakennelain velvoitteisiin 13.12.2013

Kuntien ilmoitukset kuntarakennelain velvoitteisiin 13.12.2013 Kuntien ilmoitukset kuntarakennelain velvoitteisiin 13.12.2013 Yleisiä havaintoja Tilanne näyttäytyy varsin sekavana.» Heijastaa uudistusten keskeneräisyyttä Kuntien ilmoitukset poikkeavat varsin usealla

Lisätiedot

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 Ekomaksu ja jätteiden tyhjennysvälin enimmäispituus kunnittain Kunta Eko-, perus-, hyötykäyttö- tai palvelumaksu,

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Myrskylän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Matti Latva-Pirilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntatalouden taustat valtakunnassa ja selvitysalueella

Kuntatalouden taustat valtakunnassa ja selvitysalueella Kuntatalouden taustat valtakunnassa ja selvitysalueella Heinävesi 15.10.2014 Reijo Vuorento Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti

Lisätiedot

Kuntien takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan Kuntien takauskeskuksen tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä.

Kuntien takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan Kuntien takauskeskuksen tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä. TIEDOTE Helsinki, 2. helmikuuta 2016 jäsenyhteisöt Tilinpäätösaineistoa Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto, lausunto 82 KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN VUOSI-ILMOITUS takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan tarkoituksena

Lisätiedot

Tulkkiprofiilissa ilmoitettujen tietojen perusteella tulkkaustilaukseen etsitään asiakkaalle sopiva tulkki. Itä- ja Pohjois-Suomi

Tulkkiprofiilissa ilmoitettujen tietojen perusteella tulkkaustilaukseen etsitään asiakkaalle sopiva tulkki. Itä- ja Pohjois-Suomi Kela Tulkkiprofiili Puhevammaisten tulkit Tulkkiprofiilissa ilmoitettujen tietojen perusteella tulkkaustilaukseen etsitään asiakkaalle sopiva tulkki. 1 PERUSTIEDOT Sukunimi ja etunimet Työnantaja/toiminimi

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot