LVI KH LÄMMITYSTARVELUKU Rakennusten energiankulutuksen seuranta. 1.1 Energiankulutuksen vertaaminen eri ajanjaksoina (peruskaava)

Transkriptio

1 LVI KH LÄMMITYTARVELUKU Rakennusten energiankulutuksen seuranta ohjeet elokuu (5) korvaa LVI KH Tässä ohjeessa esitetään lämmitystarveluvun käyttö ja kuntakohtaiset lämmitystarvelukujen vertailupaikkakunnat ja korjauskertoimet. Ohjeessa on myös esimerkkejä normituksen ja lämmitystarveluvun käytöstä. Ohjeen kuntajako on vuoden 2013 alun mukainen ja lämmitystarvelukujen normaalivuosi on vertailukaudelta isällysluettelo 1 RAKENNUTEN LÄMMITYENERGIANKULUTUKEN NORMITU 1.1 Energiankulutuksen vertaaminen eri ajanjaksoina (peruskaava) 2 LÄMMITYTARVELUKUJEN HYÖDYNTÄMINEN 2.1 Mihin lämmitystarvelukua käytetään 2.2 Kulutuksen normitus Jyväskylään 2.3 Kulutuksen normitus vertailupaikkakuntaan 2.4 Kulutuksen normitus omalle paikkakunnalle 3 KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYKEN ENERGIANKULUTU 3.1 Lämpimän käyttöveden kulutuksen oletusarvot 4 Esimerkki Normaalivuoden lämmitystarveluku ja korjauskertoimet 4.2 Vertailupaikkakunnan toteutunut lämmitystarveluku 4.3 Mitä lämmitystarveluvut kertovat? 4.4 Kulutuksen vertailu eri ajanjaksoina 4.5 Normitus Jyväskylään 4.6 Normitus vertailupaikkakuntaan 5 Esimerkki Lämmitystarveluvut ja korjauskertoimet 5.2 Normitus omalle paikkakunnalle 6 Lisätietoja Kirjallisuutta 1 RAKENNUTEN LÄMMITYENERGIAN- KULUTUKEN NORMITU Energiankulutuksen seuranta on energiankäytön tehostamisen lähtökohta. Rakennuksen lämmitystarpeeseen vaikuttaa vuosittain vaihteleva sää. Rakennuksen tilojen lämmitysenergiankulutus normeerataan, eli korjataan lämmitystarveluvulla, jotta voidaan: vertailla rakennuksen energiankulutusta eri kuukausina tai vuosina vertailla eri paikkakunnilla olevien rakennusten kulutusta. Ilmatieteen laitos laskee normitukseen tarvittavat lämmitystarveluvut kuukausi- ja vuositasolla 16 vertailupaikkakunnalle. Normitukseen käytettävä vertailukausi, ns. normaalivuosi, perustuu vuosien lämmitystarvelukuihin. Kartassa (taulukko 2) on huomioitu kuntaliitokset vuoden 2013 alkupuolelle saakka. 1.1 Energiankulutuksen vertaaminen eri ajanjaksoina (peruskaava) Vertailtaessa saman rakennuksen energiankulutusta eri ajanjaksoina käytetään kaavaa: norm = toteutunut + lämmin käyttövesi toteutunut vpkunta Huom. Normitus koskee vain rakennuksen tilojen lämmittämiseen kuluvaa energiaa. Käyttöveden lämmittämiseen kuluva energia ei riipu ulkolämpötilasta, joten se vähennetään kokonaislämmitysenergiasta ennen normitusta. Q norm = rakennuksen normitettu lämmitysenergian kulutus = rakennuksen tilojen lämmitykseen kuluva Q toteutunut Q kok FF Vaasa GF Pori GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF Turku GFGFGFGFGFGF Tampere GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF Oulu GFGFGFGFGFGF Jyväskylä GFGFGFGFGFGFGFGF Lahti GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF odankylä GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GFGFGFGFGFGFGF Ivalo GFGFGF Kajaani GFGFGFGFGFGF Kuopio Joensuu GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF energia = Q kok Q lämmin käyttövesi = rakennuksen lämmitysenergiankulutus yhteensä Q lämmin käyttövesi = lämpimän käyttöveden energiankulutus = normaalivuoden tai -kuukauden ( ) lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla toteutunut vpkunta = kuukauden tai vuoden toteutunut lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla Normituksessa on tärkeää valita oikea vertailupaikkakunta. Katso se kartasta ja taulukosta 2. (1) MP/1/elokuu 2013/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RT 2013

2 ohjeet 2 2 LÄMMITYTARVELUKUJEN HYÖDYNTÄMINEN 2.1 Mihin lämmitystarvelukua käytetään Lämmitystarveluvulla korjataan eli normitetaan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia, jotta voidaan vertailla saman rakennuksen kulutuksia eri kuukausina tai vuosina sekä eri kunnissa sijaitsevien rakennusten ominaiskulutuksia. Lämmitystarveluvun käyttö normituksessa perustuu siihen, että rakennuksen lämmitysenergiankulutus on likipitäen verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen. Miten lämmitystarveluku lasketaan Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kuukauden jokaisen vuorokauden sisä- ja ulkolämpötilan erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua 17, joka lasketaan +17 C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella. Rakennuksen lämmitysenergian tarvetta pienentävät auringon säteilystä sekä sisäisistä lämmönlähteistä kuten valaistuksesta, ihmisistä ja laitteista hyödyksi saatava energia. en oletetaan kattavan sisälämpötilan +17 C ja todellisen sisälämpötilan eron. Kuukauden lämmitystarveluku on vuorokausien lämmitystarvelukujen summa. Vuoden lämmitystarveluku on vastaavasti kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa. Mitä kylmempi vuosi on, sitä suurempi on kyseisen vuoden lämmitystarveluku. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään vuosien keskimääräistä vertailupaikkakunnan lämmitystarvelukua. Lämmitystarveluvun laskennassa ei oteta huomioon päiviä, joiden keskilämpötila on keväällä yli +10 C ja syksyllä yli +12 C. Tällöin oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan em. ulkolämpötilojen mukaan. euraa energiankulutusta Rakennuksen energiankulutusta tulee seurata säännöllisesti. Energiankulutuksen mittaukseen ja raportointiin liittyy kuitenkin usein epävarmuustekijöitä, minkä vuoksi kulutuslukemissa voi olla epätarkkuutta. Rakennuksen energiankulutusta ja sen muutoksia kannattaa seurata pitkäjänteisesti puuttumatta liikaa yksittäiseen kulutuslukemaan. Lämmitystarveluvut Taulukossa 1 on esitetty normaalivuoden lämmitystarveluku ( ) ja vastaavat kuukausikohtaiset lämmitystarveluvut vertailupaikkakunnittain. Normituksessa käytettävät kaavat Kaava 1 kun verrataan saman rakennuksen energiankulutusta eri ajankohtina. Kaava 2 kun halutaan verrata eri puolilla uomea olevien rakennusten kulutuksia, normitetaan ne Jyväskylään. Tämä on usein tyypillisin normitustapa. Kaava 3 kun halutaan verrata saman alueen rakennusten energiankulutusta, normitetaan ne vertailupaikkakuntaan. Kaava 4 kun käytössä on rakennuksen rakennusautomaatiojärjestelmän laskema toteutunut kiinteistökohtainen lämmitystarveluku, voidaan kaavalla 4 laskea paikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku. Tällöin rakennuksen kulutus saadaan normitettua tarkimmin kaavalla Kulutuksen normitus Jyväskylään Normittamalla kulutus valtakunnalliseen vertailupaikkakuntaan Jyväskylään voidaan esimerkiksi verrata toisiinsa eri puolilla maata sijaitsevien rakennusten lämmitysenergian ominaiskulutuksia. Normitus Jyväskylään tehdään kaavalla 2. norm = k2 toteutunut + lämmin käyttövesi toteutunut vpkunta k 2 = paikkakuntakohtainen korjauskerroin Jyväskylään (katso lukuarvo taulukosta 2) = normaalivuoden tai -kuukauden ( ) lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla, taulukko 1 toteutunut vpkunta = kuukauden tai vuoden toteutunut lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla. Muut muuttujat kuten kaavassa 1. (2) Taulukko 1. Normaalivuoden lämmitystarveluku ja vastaavat kuukausikohtaiset lämmitystarveluvut vertailupaikkakunnittain. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vuosi Vantaa Helsinki Pori Turku Tampere Lahti Jyväskylä Vaasa Kuopio Joensuu Kajaani Oulu odankylä Ivalo MP/1/elokuu 2013/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RT 2013

3 ohjeet Kulutuksen normitus vertailupaikkakuntaan Normitusta vertailupaikkakuntaan käytetään, kun halutaan verrata toisiinsa saman alueen rakennusten kulutuksia. Energiankulutus oman alueen vertailupaikkakuntaan vuosi- tai kuukausitasolla tehdään kaavalla 3. k1 norm = k1 toteutunut + lämmin käyttövesi toteutunut vpkunta = paikkakuntakohtainen korjauskerroin vertailupaikkakuntaan (katso lukuarvo taulukosta 2). Muut muuttujat kuten kaavoissa Kulutuksen normitus omalle paikkakunnalle Jos käytössä on rakennuksen rakennusautomaatiojärjestelmän laskema kiinteistökohtainen toteutunut lämmitystarveluku, kaavalla 4 voidaan määrittää rakennuksen sijaintipaikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku. Kunnan normaalikuukauden tai -vuoden N kunta -lämmitystarveluku saadaan kertoimen k 1 ja vertailupaikkakunnan normaalikuukauden tai -vuoden lämmitystarveluvun avulla. Tämän jälkeen rakennuksen kulutus saadaan tarkemmin normitettua kaavalla 5. N kunta = / k 1 (4) Nkunta Q = Q + Q norm toteutunut lämmin käyttövesi toteutunut kunta N kunta = kunnan normaalivuoden lämmitystarveluku kaavasta 4 toteutunut kunta = rakennusautomaatiojärjestelmästä saatava toteutunut lämmitystarveluku ko. kunnassa. Muut muuttujat kuten kaavoissa KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYKEN ENERGIANKULUTU Käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia ei juuri riipu ulkolämpötilasta. Tämän vuoksi sen osuus erotetaan normitettavasta lämmitysenergiankulutuksesta. Varsinaisen käyttöveden lämmittämisen vaatiman energiamäärän lisäksi lämpimän käyttöveden kiertovesijohdon lämpöhäviöt sisältyvät käyttöveden lämmittämiseen tarvittavaan energiaan. Kiertovesijohtojen lämpöhäviöt ovat usein merkittäviä. Varsinkin vanhoissa rakennuksissa lämpimän käyttöveden varsinaiseen lämmitykseen kuluva energiamäärä ja kiertovesijohtojen lämpöhäviöt voivat olla samansuuruisia. Lämpimän käyttöveden energiankulutus arvioidaan seuraavasti: 1. Lämpimän käyttöveden energiankulutuksena käytetään ensisijaisesti rakennuksen käyttöveden energiamittauksiin perustuvaa arvoa. 2. Jos lämpimän käyttöveden energiankulutusta Q lämmin käyttövesi (kwh/vuosi) ei ole mitattu erikseen, lasketaan se kulutetun lämpimän käyttöveden perusteella kaavalla 6. Q lämmin käyttövesi = 58 x V lämmin käyttövesi (6) V lämmin käyttövesi = kulutettu lämpimän käyttöveden määrä (m 3 /vuosi) 58 = veden lämmittämiseen (lämpötilan muutos 50 C) tarvittava energiamäärä vesikuutiota kohden, kwh/m 3 (3) (5) 3. Jos lämpimän käyttöveden määrää V lämmin käyttövesi ei ole mitattu erikseen, oletetaan sen olevan asuinrakennuksissa 40 % veden kokonaiskulutuksesta ja muissa rakennuksissa 30 % veden kokonaiskulutuksesta. 4. Jos veden kokonaiskulutusta ei ole mitattu, käytetään lämpimän käyttöveden määrän V lämmin käyttövesi oletusarvona asuinrakennuksissa 0,6 m 3 /brm2 (600 dm 3 /brm 2 ) vuodessa. Muissa kuin asuinrakennuksissa voidaan käyttää taulukon 2 mukaisia arvoja. Taulukko 2. Lämpimän käyttöveden kulutuksen oletusarvot muussa kuin asuinrakennuksessa. Rakennustyyppi Toimistorakennus 100 Terveydenhoito 520 Päiväkoti 460 Teatteri ja kirjasto 120 Uimahalli 1800 Opetusrakennus 180 Myymärä 65 Muut rakennukset 100 Lämpimän veden kulutus rakennuksen bruttoalaa kohti W lkv, omin dm 3 /brm 2 /vuosi 3.1 Lämpimän käyttöveden kulutuksen oletusarvot Kulutuksen seurannassa voidaan erikoistapauksessa käyttää myös seuraavia tapoja: 1. Lämpimän käyttöveden osuus, kiertovesijohdon häviöt mukaan luettuna, voidaan arvioida kesä-elokuun keskimääräisen kulutuksen perusteella. Edellytyksenä on, että rakennuksen lämmitys ei ole ollut päällä. Yli kymmenen asunnon asuinrakennuksessa satunnaisten poissaolojen aiheuttamat poikkeamat ovat keskimääräisen kulutuksen kannalta yleensä pieniä. 2. Jos kulutetun lämpimän käyttöveden määrä on mitattu, voidaan sen lämmittämiseen kulunut energia laskea kaavalla 7: Q lämmin käyttövesi = r c p V (t 2 t 1 ) / (7) Q lämmin käyttövesi = veden lämmittämiseen kuluva energia, kwh r = veden tiheys, kg/m 3 c p = veden ominaislämpökapasiteetti, 4,2 kj/kg C V = vedenkulutus, m 3 t 2 = lämmitetyn veden lämpötila, tyypillisesti 55 C t 1 = lämmitettävän veden lämpötila, tyypillisesti 5 10 C = yksikkömuunnoskerroin, kj kwh. 4 Esimerkki 1 Rovaniemellä sijaitsevan asuinkerrostalon mitattu kokonaislämmitysenergiankulutus vuonna 2008 oli 680 MWh ja veden kulutus m 3. Asukkaita oli 105. Rakennuksen tilavuus on m 3. Lämpimän käyttöveden osuus on noin 40 % kokonaislämmitysenergiasta eli Qlämmin käyttövesi = 0, MWh = 272 MWh. 4.1 Normaalivuoden lämmitystarveluku ja korjauskertoimet Taulukosta 2 nähdään, että odankylä on Rovaniemen vertailupaikkakunta. odankylän normaalivuoden läm- MP/1/elokuu 2013/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RT 2013

4 ohjeet 4 mitystarveluku on Rovaniemen korjauskerroin vertailupaikkakuntaan (k 1 ) eli odankylään on 1,06 ja korjauskerroin Jyväskylään (k 2 ) on 0, Vertailupaikkakunnan toteutunut lämmitystarveluku Ilmatieteen laitokselta saadaan odankylän toteutunut lämmitystarveluku vuodelta 2008, eli = Mitä lämmitystarveluvut kertovat? Toteutunut lämmitystarveluku vuonna 2008 on pienempi kuin normaalivuoden lämmitystarveluku, joten vuosi 2008 oli keskimääräistä lämpimämpi. Rovaniemen vertailupaikkakunnalla odankylässä on kylmempi ilmasto kuin Rovaniemellä (k 1 > 1). Valtakunnallisella vertailupaikkakunnalla Jyväskylässä on leudompi ilmasto kuin Rovaniemellä (k 2 < 1). 4.4 Kulutuksen vertailu eri ajanjaksoina Kun verrataan saman rakennuksen energiankulutusta eri ajankohtina, normitettu vuosikulutus Q norm saadaan kaavalla 1. Q norm = / toteutunut vpkunta Q toteutunut + Q lämmin käyttövesi = (6 183 / 5 870) ( ) MWh MWh = 702 MWh Rakennuksen ominaiskulutus (lämpöindeksi) on 58,5 kwh/m Normitus Jyväskylään Rakennuksen normitettu vuosikulutus uomen vertailupaikkakuntaan saadaan kaavalla 2. Q norm = k 2 ( / toteutunut vpkunta ) Q toteutunut + Q lämmin käyttövesi = 0,83 (6 183 / 5 870) ( ) MWh MWh = 629 MWh Rakennuksen ominaiskulutus (lämpöindeksi) on 52,4 kwh/m Normitus vertailupaikkakuntaan Rakennuksen normitettu vuosikulutus odankylään saadaan kaavalla 3. Q norm = k 1 ( / toteutunut vpkunta ) Q toteutunut + Q lämmin käyttövesi = 1,06 (6 183 / 5 870) ( ) MWh MWh = 728 MWh Rakennuksen ominaiskulutus (lämpöindeksi) on 60,6 kwh/m 3. Mynämäen vertailupaikkakunnalla Turussa on lämpimämpi ilmasto kuin Mynämäellä (k 1 < 1). Valtakunnallisella vertailupaikkakunnalla Jyväskylässä on kylmempi ilmasto kuin Mynämäellä (k 2 > 1). 5.2 Normitus omalle paikkakunnalle Koska tiedossa on rakennusautomaatiojärjestelmästä saatu kiinteistökohtainen toteutunut lämmitystarveluku, voidaan kulutuksen normitus tehdä kaavalla 5. Mynämäen normaalivuoden lämmitystarveluku saadaan kaavalla 4. N kunta = / k 1 = / 0,99 = Rakennuksen vuoden 2008 energiankulutus saadaan normitettua tarkemmin kaavalla 5. Q norm = N kunta / toteutunut kunta Q toteutunut + Q lämmin käyttövesi = / (85 29,7) MWh + 29,7 MWh = 86 MWh Rakennuksen ominaiskulutus (lämpöindeksi) on 40,9 kwh/m 3. 6 Lisätietoja Lämmitystarveluvut sähköisesti tai jonkun muun kuin vertailupaikkakunnan lämmitystarveluvun saa Ilmatieteen laitoksen ilmastokeskuksesta puhelinnumerosta (hinta 4,01 e/min + pvm) sähköpostilla ilmastokeskus@fmi.fi Kirjallisuutta D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Ohjeet (LVI RakMK ) Pirinen, Pentti; imola, Henriikka; Aalto, Juha; Kaukoranta, Juho- Pekka; Karlsson, Pirkko; Ruuhela, Reija. Tilastoja uomen ilmastosta. Ilmatieteen laitos, Raportteja 2012:1. IN IBN (nid.) (pdf) Esimerkki 2 Rakennus sijaitsee Mynämäellä, ja rakennusautomaatiojärjestelmä on laskenut rakennuksen sijaintipaikkakunnalle vuoden 2008 lämmitystarveluvuksi Rakennuksen tilavuus on m 3. Kokonaislämmitysenergiankulutus on 85 MWh, josta lämpimän käyttöveden osuus on 29,7 MWh. 5.1 Lämmitystarveluvut ja korjauskertoimet Taulukosta 2 nähdään, että Mynämäen vertailupaikkakunta on Turku, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on Mynämäen korjauskerroin vertailupaikkakuntaan (k 1 ) eli Turkuun on 0,99 ja korjauskerroin Jyväskylään (k 2 ) on 1,19. Tämän ohjeen alkuperäinen versio perustuu julisteeseen Rakennusten lämmitysenergiankulutuksen normitus, jonka laatimiseen ovat osallistuneet Kauppa- ja teollisuusministeriö, Motiva Oy ja Ilmatieteen laitos. Ohje on päivitetty elokuussa 2013 vastaamaan normaalivuoden lämmitystarvelukuja sekä vuoden 2013 alun kuntajakoa. MP/1/elokuu 2013/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RT 2013

5 ohjeet 5 k 1 k 2 = kuntakohtainen korjauskerroin vertailupaikkakuntaan = kuntakohtainen korjauskerroin Jyväskylään = normaalivuoden ( ) lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla Näiden käyttämisestä löytyy lisätietoja kohdista 2 5. Tärkeää on, että normitettaessa valitaan oikea vertailupaikkakunta. x Kutakin kuntaa edustavan vertailupaikkakunnan määrittelyssä on otettu huomioon mm. vertailupaikkakunnan ja tarkasteltavan kunnan maantieteellinen välimatka, rannikon ja järvien vaikutus, maaston korkeus ja vallitsevat ilmavirtausten suunnat. Vertailupaikkakuntien säähavaintoasemat sijaitsevat yleensä lentokentillä. FF Vaasa GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GF Pori Turku GFGFGFGFGFGF Tampere GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GFGFGFGFGFGFGF Oulu GFGFGFGFGFGF Jyväskylä GFGFGFGFGFGFGFGF Lahti GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF Ivalo GFGFGF odankylä Kajaani GFGFGFGFGFGF Kuopio = 3902 Espoo 0,96 1,2 Hanko 1,02 1,26 Helsinki 0,99 1,23 Inkoo 0,98 1,22 Kauniainen 0,97 1,21 Kirkkonummi 0,97 1,21 Raasepori 0,98 1,22 Joensuu GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF = 4124 Hamina 0,96 1,13 Vantaa 1,01 1,18 Järvenpää 0,98 1,15 Kerava 0,99 1,17 Kotka 0,97 1,14 Lapinjärvi 0,96 1,13 Loviisa 0,97 1,14 Lohja 0,99 1,16 Nurmijärvi 0,97 1,14 Pornainen 0,97 1,14 Pyhtää 0,98 1,15 Porvoo 0,99 1,16 ipoo 1 1,18 iuntio 1,02 1,2 Tuusula 0,98 1,15 Vihti 0,96 1,13 Ivalo = 6233 Enontekiö 0,91 0,71 Inari 0,97 0,75 Utsjoki 0,93 0,73 Joensuu = 5003 Enonkoski 1,05 1,01 Heinävesi 1,03 1 Ilomantsi 0,96 0,93 Joensuu 0,99 0,96 Juuka 0,96 0,93 Kitee 1,03 1 Kontiolahti 0,99 0,96 Outokumpu 1,01 0,98 Liperi 1,02 0,99 Polvijärvi 0,99 0,96 Rääkkylä 1,03 1 avonlinna 1,06 1,03 Tohmajärvi 1 0,97 Jyväskylä = 4851 Alajärvi 1 1 Alavus 1,01 1,01 Evijärvi 1,01 1,01 Halsua 0,98 0,98 Hankasalmi 1,01 1,01 Joutsa 1,04 1,04 Jyväskylä 1,04 1,04 Jämsä 1,05 1,05 Kangasniemi 1,02 1,02 Kannonkoski 1 1 Karstula 0,99 0,99 Kauhava 1,03 1,03 Kaustinen 0,99 0,99 Keuruu 1,01 1,01 Kinnula 0,98 0,98 Kivijärvi 0,99 0,99 Konnevesi 1 1 Kuortane 1,01 1,01 Kyyjärvi 0,98 0,98 Lappajärvi 1,01 1,01 Lapua 1,03 1,03 Laukaa 1,01 1,01 Lestijärvi 0,97 0,97 Luhanka 1,07 1,07 Multia 0,99 0,99 Muurame 1,05 1,05 Mänttä-Vilppula 1,03 1,03 Nivala 0,96 0,96 Perho 0,98 0,98 Petäjävesi 1,01 1,01 Reisjärvi 0,97 0,97 aarijärvi 0,99 0,99 ievi 0,97 0,97 oini 0,98 0,98 Toholampi 0,97 0,97 Toivakka 1,02 1,02 Uurainen 0,99 0,99 Vesanto 0,98 0,98 Veteli 1 1 Viitasaari 1 1 Vimpeli 1 1 Virrat 1,02 1,02 Ähtäri 0,99 0,99 Äänekoski 1 1 Kajaani = 5315 Haapajärvi 1,05 0,96 Hyrynsalmi 0,96 0,88 Kajaani 1,01 0,92 Kiuruvesi 1,05 0,96 Kuhmo 0,98 0,89 Kärsämäki 1,04 0,95 Lieksa 1,02 0,93 Nurmes 1,01 0,92 Paltamo 0,99 0,9 Pihtipudas 1,07 0,98 Pudasjärvi 0,95 0,87 Puolanka 0,96 0,88 Pyhäjärvi 1,05 0,95 Pyhäntä 1,02 0,93 Rautavaara 1,02 0,93 Ristijärvi 0,97 0,89 onkajärvi 1,03 0,94 otkamo 0,99 0,91 uomussalmi 0,93 0,85 Vaala 1 0,91 Taivalkoski 0,91 0,83 Utajärvi 0,99 0,9 Valtimo 1,01 0,92 Vieremä 1,03 0,94 Kuopio = 4845 Iisalmi 0,96 0,96 Joroinen 1,01 1,01 Juankoski 0,96 0,96 Kaavi 0,96 0,96 Keitele 0,98 0,98 Kuopio 0,99 0,99 Lapinlahti 0,96 0,96 Leppävirta 1,01 1,01 Maaninka 0,98 0,98 Pieksämäki 1 1,01 Pielavesi 0,97 0,98 Rantasalmi 1,03 1,03 Rautalampi 1 1 iilinjärvi 0,98 0,98 uonenjoki 1 1 Tervo 0,99 0,99 Tuusniemi 0,99 0,99 Varkaus 1,02 1,02 Lahti = 4413 Asikkala 1 1,09 Askola 1,03 1,13 Forssa 1,01 1,11 Hartola 0,98 1,07 Hattula 1,02 1,12 Hausjärvi 1,01 1,11 Hollola 1 1,09 Humppila 1,02 1,12 Hyvinkää 1,02 1,12 Hämeenlinna 1 1,1 Heinola 1 1,1 Iitti 1,01 1,11 Janakkala 1,01 1,11 Jokioinen 1,02 1,13 Karkkila 1,01 1,11 Hämeenkoski 0,99 1,08 Kouvola 1 1,1 Kärkölä 1 1,1 Lahti 1 1,1 Loppi 1,01 1,11 Myrskylä 1,02 1,13 Mäntsälä 1,02 1,12 Nastola 1 1,1 Orimattila 1,02 1,12 Padasjoki 0,98 1,08 Pukkila 1,02 1,12 Riihimäki 1,01 1,11 omero 1,03 1,13 ysmä 0,99 1,08 Tammela 1,02 1,12 Ypäjä 1,03 1,13 = 4539 Hirvensalmi 0,99 1,05 Imatra 0,97 1,04 Juva 0,96 1,03 1 1,07 Lemi 1,01 1,08 Luumäki 1,01 1,08 Miehikkälä 1,02 1,09 Mikkeli 0,97 1,04 Mäntyharju 1,01 1,08 Parikkala 0,95 1,02 Pertunmaa 1 1,07 Puumala 0,99 1,06 Rautjärvi 0,96 1,03 Ruokolahti 0,97 1,04 avitaipale 1,01 1,08 ulkava 0,97 1,04 Taipalsaari 1,01 1,08 Virolahti 1,04 1,12 = 3835 Brändö 1,01 1,27 Eckerö 1,03 1,3 Finström 1,01 1,28 Föglö 1,04 1,31 Geta 1,01 1,28 Hammarland 1,02 1,29 Jomala 1,01 1,28 Kumlinge 1,02 1,29 Kökar 1,04 1,32 Kemiönsaari 0,98 1,24 Lemland 1,03 1,3 Lumparland 1,04 1,31 Länsi-Turunmaa 0,99 1,25 1,02 1,29 altvik 1,01 1,28 ottunga 1,03 1,3 und 1,02 1,29 Vårdö 1,03 1,3 Oulu = 5073 Alavieska 1,02 0,97 Haapavesi 0,99 0,95 Hailuoto 1 0,96 Ii 0,95 0,91 Kalajoki 1,04 0,99 Kannus 1,03 0,99 Kemi 0,96 0,92 Keminmaa 0,93 0,89 Kempele 0,99 0,95 Liminka 0,99 0,94 Lumijoki 1,01 0,96 Merijärvi 1,01 0,97 Muhos 0,97 0,93 Oulainen 1 0,96 Oulu 0,97 0,92 Pyhäjoki 1,03 0,98 Raahe 1,01 0,97 iikajoki 1 0,96 imo 0,93 0,88 iikalatva 0,98 0,94 Tervola 0,91 0,87 Tornio 0,91 0,87 Tyrnävä 0,98 0,94 Ylivieska 1,01 0,97 Pori = 4180 Eura 1 1,16 Eurajoki 1,01 1,17 Harjavalta 0,98 1,14 Kokemäki 0,98 1,13 Köyliö 0,98 1,14 Luvia 1,01 1,17 Merikarvia 0,98 1,14 Nakkila 0,99 1,15 Pori 0,99 1,15 Rauma 1,02 1,18 äkylä 1 1,16 Ulvila 0,98 1,14 odankylä = 6183 Kittilä 0,97 0,76 Kolari 1,02 0,8 Kuusamo 1,03 0,8 Kemijärvi 1,04 0,81 Muonio 0,97 0,76 Pelkosenniemi 1,01 0,79 Posio 1,04 0,82 Ranua 1,09 0,85 Rovaniemi 1,06 0,83 alla 0,99 0,78 avukoski 0,98 0,77 odankylä 0,97 0,76 Pello 1,05 0,82 Ylitornio 1,08 0,85 Tampere-Pirkkala = 4445 Akaa 1,01 1,11 Honkajoki 0,98 1,07 Huittinen 1,03 1,12 Hämeenkyrö 1 1,09 Ikaalinen 0,98 1,06 Ilmajoki 0,96 1,05 Isojoki 0,99 1,08 Jalasjärvi 0,95 1,03 Juupajoki 0,96 1,04 Jämijärvi 0,97 1,06 Kangasala 1 1,1 Kankaanpää 0,99 1,08 Karvia 0,95 1,03 Kauhajoki 0,96 1,04 Kihniö 0,94 1,03 Kuhmoinen 0,98 1,07 Lavia 1,02 1,11 Lempäälä 1,01 1,11 Loimaa 1,04 1,14 Nokia 1,01 1,1 Orivesi 0,98 1,07 Parkano 0,95 1,04 Pirkkala 1,01 1,1 Pomarkku 1,02 1,12 Punkalaidun 1,02 1,11 Pälkäne 1 1,09 Ruovesi 0,95 1,04 einäjoki 0,95 1,04 iikainen 1,02 1,11 astamala 1,01 1,11 Tampere 1 1,09 Urjala 1,01 1,11 Valkeakoski 1,02 1,12 Vesilahti 1,01 1,1 Ylöjärvi 0,97 1,06 Turku = 4049 Aura 0,98 1,17 Kaarina 1,01 1,21 Koski 0,96 1,15 Kustavi 1,03 1,24 Laitila 0,99 1,19 Lieto 0,99 1,18 Marttila 0,97 1,16 Masku 1,01 1,21 Mynämäki 0,99 1,19 Naantali 1,03 1,23 Nousiainen 0,98 1,18 Oripää 0,96 1,15 Paimio 0,99 1,19 Pyhäranta 1 1,2 Pöytyä 0,97 1,16 Raisio 1,02 1,22 Rusko 0,98 1,18 alo 0,99 1,19 auvo 1,01 1,21 Taivassalo 1,03 1,23 Tarvasjoki 0,98 1,18 Turku 1,02 1,23 Uusikaupunki 1,02 1,22 Vehmaa 1,01 1,21 Vaasa = 4489 Isokyrö 0,98 1,06 Karijoki 1 1,08 Kaskinen 1,04 1,13 Kokkola 0,93 1,01 Korsnäs 1,03 1,11 Kristiinankaupunki 1,04 1,13 Kruunupyy 0,94 1,01 Kurikka 0,97 1,05 Laihia 0,99 1,07 Larsmo 0,97 1,05 Malax 1,01 1,1 Mustasaari 1,01 1,09 Närpiö 1,03 1,11 Pietarsaari 0,98 1,06 Pedersöre 0,96 1,03 Teuva 0,99 1,07 Uusikaarlepyy 0,97 1,05 Vaasa 1 1,09 Vöyri 0,99 1,07 Rakennustietosäätiö RT 2013