XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät , Vaasa. HALLINTO, YHTEISKUNTA JA KOMPLEKSISUUS Vuoropuhelua kaaoksen äärellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.-28.11.2014, Vaasa. HALLINTO, YHTEISKUNTA JA KOMPLEKSISUUS Vuoropuhelua kaaoksen äärellä"

Transkriptio

1 XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät , Vaasa HALLINTO, YHTEISKUNTA JA KOMPLEKSISUUS Vuoropuhelua kaaoksen äärellä Työryhmä 2. Kaaosta ja hallinnan haastetta organisaatioissa ja johtamisessa Professori Antti Syväjärvi, Lapin yliopisto Professori Pirkko Vartiainen, Vaasan yliopisto Ohjelma Yhtä paperia käsitellään noin 20 min, jossa esitysaikaa noin 15 min ja noin 5 10 min keskustelu. Papereiden esitykset klo 15:30 17:00 Turpeinen ja Koskela klo 15:30 15:50 Pietiläinen klo 15:50 16:10 Lundström klo 16:15 16:35 Kivivirta ja Syväjärvi klo 16:35 16:55 Papereiden esitykset klo 9:00 10:30 Rytteri klo 09:00 09:20 Einola klo 09:20 09:40 Juppo klo 09:45 10:05 Metsäniemi klo 10:05 10:25

2 Terveydenhuollon organisaatioiden toimintaprosessit muuttuvat - miten monimuotoisuutta otetaan haltuun muutoshankkeissa? Merja Turpeinen, FT, erikoistutkija, Työterveyslaitos, Inka Koskela, VM, tutkija, Työterveyslaitos, Terveydenhuollon organisaatiot kehittävät toimintaansa vastaamaan julkisten palvelujen, työelämän ja kilpailutilanteen muutoksia. Kompleksisissa ja jatkuvasti muuttuvissa organisaatioissa uusien toimintamallien käyttöönotot ovat kompleksisia hankkeita. Esityksessä tarkastellaan kahta, julkisen ja yksityisen, terveydenhuollon organisaation toteuttamaa muutoshanketta ja kysytään mitä tai millaista kompleksisuutta näissä muutoshankkeissa ilmenee ja syntyy? Miten toimijoita voidaan tukea uusien toimintamallien käyttöönotossa? Mitä tämä tarkoittaa organisaation kehittämisen tai henkilöstöjohtamisen näkökulmasta? Uusien toimintamallien käyttöönottoa tarkastellaan organisaatioiden oppimisen ja interventioiden vaikuttavuuden viitekehyksessä. Organisaatioiden muutosten tarkastelussa kiinnitytään prosessiorientoituneeseen organisaatioteoriaan. Organisaation institutionaalisen tason muutosten ymmärretään kääntyvän mikrotason muutoksiksi ja päinvastoin, kun uusi toimintamalli muokkaa työn tekemisen tapaa ja toisaalta työn tekemisen tapa muokkaa omaksuttavaa toimintamallia. Uusien toimintatapojen haltuunottoa ja käyttöä selvitetään empiirisestä aineistosta, joka koostuu haastatteluista ja muutoshankkeiden dokumenteista. Aineistosta eritellään uusien toimintamallien käyttöönoton puitteita ja prosessia. Organisaation ja sen eri toimijoiden toimintaa suhteessa toisiinsa tutkittaessa hyödynnetään käsitteellisenä jäsennyksenä toimijoiden välisiä suhteita ilmaisevia modaliteetteja (vrt. A.J.Greimas). Modaliteetteja eritellään puhetapoja analysoimalla. Miten organisaation jäsenet, yksiköt tai muut organisaation toimijaryhmät voivat ja osaavat toimia muutoksen edellyttämällä tavalla omassa työssään tai roolissaan? Tietävätkö he miten toimia? Haluavatko kaikki toimia uudella tavalla? Miten uuteen toimintatapaan siirtymistä tuetaan, miten siihen velvoitetaan ja miten motivoidaan käytännössä? Sisällönanalyysin periaattein koostetaan sitä, mitkä tai millaiset tekijät edistävät ja ehkäisevät uusien toimintamallin toteuttamista. Käyttöönoton puitteita ja modaliteetteja eritellään suhteessa toimijaan, jolta odotetaan uudenlaista toimintatapaa. Näin saadaan tietoa innovaation haltuunoton monimuotoisuudesta ja kontekstisidonnaisuudesta kompleksisessa toimintaympäristössä.

3 PROSESSIKONSULTOINNIN JA SEN UUDEN AALLON MERKITYS KOMPLEKSISUUDEN JOHTAMISELLE Ville Pietiläinen, HTT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto Tutkimuksessa tarkastellaan prosessikonsultoinnin ja sen uuden aallon merkitystä johtamiselle ja organisaation kehittämiselle. Pyrkimys kompleksisuuden ymmärtämiseen on nostanut Edgar H. Scheinin lähes puoli vuosisataa sitten kehittämät prosessikonsultoinnin periaatteet 2000-luvulla uuteen kukoistukseen. Prosessikonsultointia voidaan pitää vastavoimana lineaarisuutta korostaville tilaaja- ja tuottajalähtöisille kehittämisorientaatioille, joissa organisaatiolle tarjotaan valmiita ratkaisuja. Prosessikonsultoinnissa organisaatiota lähestytään varovasti tunnustellen, valmiita ratkaisuja välttäen. Organisaation kompleksisuutta ei vastusteta, vaan tarkasteltavien ilmiöiden monikerroksisuuden annetaan tulla vähitellen esille. Joustavuutensa ja väljyytensä vuoksi prosessikonsultointi soveltuu erityisesti kompleksisten toimintaympäristöjen johtamiseen. Prosessikonsultoinnin perinteellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Scheinin omaa tuotantoa. Uudella aallolla viitataan puolestaan tutkimukseen, jonka lähtökohtana on käytetty scheinilaista perinnettä. Tutkimuksen aineistona toimii kirjallisuuskatsaus, joka on kerätty Sage Journals-, Ebsco-, Science direct (Elsewier)- ja PsycInfo -tietokannoista sekä Google Scholar -aineistohaun perusteella. Aineisto sisältää 37 tieteellistä referee-artikkelia ja 222 muuta lähdeaineistoa koskevaa viittausta, joista viimeksi mainittuja on hyödynnetty valikoiden tutkimusaineistona. Kirjallisuuskatsauksen perusteella scheinilainen prosessikonsultointi tuottaa lisäarvoa kompleksisuuden johtamiseen erityisesti seuraavista näkökulmista: 1) tasa-arvoisuuteen ja kumppanuuteen perustuva ohjausote ja ohjauksen periaatteet, 2) vuorovaikutuksen kliininen ohjaus, 3) organisaatiokulttuurin moniulotteisen ohjauksen periaatteet sekä 4) organisaation rakennetta ja työntekijöiden autonomiaa koskevien jännitteiden hallinta organisaatiomuutostilanteissa. Prosessikonsultoinnin uusi aalto ei varsinaisesti tuo uusia periaatteita scheinilaiseen perinteeseen, mutta se jäsentää prosessikonsultoinnin soveltamismahdollisuuksia ja suoraviivaisempaa hyödyntämistä johtamisessa. Siinä missä Schein painottaa organisaation ja vuorovaikutuksen ohjauksessa organisaatiodynamiikan varovaista tunnistamista ohjattavien yksilöllisistä lähtökohdista, uudessa aallossa korostetaan ratkaisukeskeisempää ohjausotetta, jonka perustana toimii yhteistoiminnallisuus ja asioiden myönteisten puolien korostaminen. Organisaatiokulttuurin ohjauksessa uusi aalto painottaa Scheinia voimakkaammin kulttuurin yhteyttä organisaation tuloksellisuuteen ja innovaatiotoimintaan. Organisaatiomuutoksessa uusi aalto korostaa Scheinia yksityiskohtaisemmin sosiaalisten jännitteiden tavoitteellista käsittelyä. Yhteenveto: Uuden aallon mukanaan tuoma ratkaisukeskeisyys, yhteistoiminnallisuus ja myönteisyys muuttavat prosessikonsultoinnin painopistettä scheinilaista perinnettä suoraviivaisempaan suuntaan. Samalla prosessikonsultointi on vakiinnuttanut paikkansa keskeisenä organisaatiokehittämisen näkökulmana kompleksisissa johtamisympäristöissä. Suoraviivaisuuden mahdollisena riskinä voidaan pitää prosessikonsultoinnin ajautumista lähemmäksi tilaaja- ja tuottajalähtöistä organisaation kehittämisotetta, minkä vuoksi yhteyden säilyttäminen alkuperäiseen scheinilaiseen ajatteluun on tärkeää.

4 Elokuvista apua kaaoksen hallintaan Niklas Lundström Voisiko johtamistutkimus löytää uusia näkökulmia astumalla tavallisen ulkopuolelle? Voisimmeko oppia jotain uutta esimerkiksi analysoimalla kaaos-aiheisia elokuvia? Tutkimme kolmea 2000-luvulla ilmestynyttä kaaosteoriaa käsittelevää elokuvaa. Olimme kiinnostuneita siitä miten kaaosteoriaa kuvataan elokuvissa. Pohdimme myös minkälaisia käytännön johtamistapoja on johdettavissa elokuvien päähenkilöiden suhteesta kaaokseen. Elokuviksi valikoituivat Butterfly Effect, Chaos Theory ja Mr. Nobody. Tutkimuksemme mukaan elokuvat tulkitsevat kaaosteorian periaatteita tieteellistä teoriaa kunnioittaen, mutta hieman erilaisin painotuksin. Kaaosta havainnoitiin esimerkiksi sen sattumanvaraisuuden ja hallitsemattomuuden kautta, mutta myös mahdollisuuksia luovana ominaisuutena. Analyysimme tuotti jokaisesta elokuvasta yhden ideaalityypin kaaoksen hallintaan. Ne olivat uhkapeluri (gambler), hallitsija (controller) ja kaaospilotti (chaos pilot).

5 Aika ja materiaalisuus kompleksisen tietohallinnon tutkimuksessa Ville Kivivirta ja Antti Syväjärvi ICT-sovellusten kehitys muokkaa myös julkisella sektorilla jatkuvasti tapoja organisoida työtä ja tuottaa julkisia palveluja, vaikuttaen työyhteisöjen koettuun sosiaaliseen todellisuuteen ja toisinaan myös vaikeuttaen uusien ICT-sovellusten käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Vaikka ICT-sovellusten käyttö sinällään luo monitulkintaista ja sosioteknisesti yhteenkietoutunutta toimijuutta uuden julkisen sektorin organisaatioelämässä, mielletään tietohallinto usein teknologialähtöiseksi toiminnaksi, jota insinöörilogiikka hallitsee. Kyseinen lähestymistapa on kuitenkin haastettu niin kokonaisvaltaista tietohallintokulttuuria luomaan pyrkivissä edelläkävijäorganisaatioissa, kuin myös tuoreimmissa kompleksisuuden huomioivissa organisaatiotutkimuksen keskusteluissa. Tämä paperi täydentää kompleksisuuskeskustelua haastamalla tietohallinnon kompleksisen toimintakentän hahmottamiseen perinteisesti käytetyt teknisiä näkökulmia korostavat kapeat määritelmät ajan ja materiaalisuuden merkityksistä hyödyntäen tuoreinta kansainvälistä prosessifilosofiasta sekä sosiomateriaalisuuden tutkimuksesta ammentavaa organisaatiotutkimusta. Näissä keskusteluissa organisoinnin yleiset prosessit koskettavat useita elämän eri osa-alueita eikä tietoa organisoinnista voi erottaa tiedon organisoinnista. Näiden suhteellisten teoreettisten keskustelujen laajempi soveltaminen ja operationalisointi on kuitenkin vasta alussa. Tavoitteena on hahmottaa näitä keskusteluja hyödyntäen paremmin ajan ja materiaalisuuden rooli nykypäivän ICT-sovelluksia hyödyntävässä organisaatioelämässä ja julkisella sektorilla. Tähän tavoitteeseen päästäksemme on paperin rakenne seuraava: Kompleksisen toimintakentän lyhyen esittelyn jälkeen paperissa kartoitetaan lyhyesti vallitsevia tapoja hahmottaa ajallisuudelle ja materiaalisuudelle annettuja merkityksiä ja taustaoletuksia valtavirran tietohallinnon ja tietojärjestelmien tutkimuksessa. Tässä paperissa ei kuitenkaan oteta näitä määritelmiä annettuina, vaan tavoitteena on tarvittaessa haastaa vallitsevissa tietohallinnon kielessä ja käytännöissä ilmenevät tavat hahmottaa aika ja materiaalisuus organisaatioelämässä. Tämän vuoksi paperissa tuodaan mukaan prosessifilosofiasta ja sosiomateriaalisuudesta ammentavien tuoreimpien organisaatioteoreettisten keskustelujen tarjoamia näkemyksiä, kiinnittäen erityistä huomiota siihen miten organisointi hahmotetaan toimintana missä erilaiset organisatoriset skriptit aikakäsityksineen kiinnittyvät sosioteknisessä vuorovaikutuksessa erilaisiin organisaatioelämän objekteihin. Lopussa pohditaan mahdollisuuksia hyödyntää prosessifilosofian ja sosiomateriaalisuuden keskusteluita täydentämään tietohallinnon sanastoja tavoitteena saattaa alan suomalainen keskustelu vuoropuheluun organisaatiotutkimuksen tuoreimpien kansainvälisten keskustelujen kanssa sekä tarvittaessa syventää hallintotieteellistä kompleksisuustutkimusta sosiomateriaalisuuden ja prosessifilosofian keskustelujen tarjoamilla näkemyksillä ajasta ja materiaalisuudesta. Avainsanat: Julkinen sektori; tietohallinto; kompleksisuus; sosiomateriaalisuus; prosessifilosofia; aika

6 Metsien energiakäytön monimutkainen politiikka Teijo Rytteri Historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto Uusiutuvat energiala hteet ovat olleet erikoisasemassa EU:n energiapolitiikassa, silla niiden ka yto n on ajateltu leikkaavan kasvihuonepa a sto ja, hyo dynta va n hajautettua energiantuotantoa, edista va n omavaraisuutta ja vähentävän riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. EU:n asettamiin tavoitteisiin vastaamiseksi Suomen hallitus muotoili keväällä 2010 ilmasto- ja energiapoliittisen paketin, jossa sovittiin, millä keinoin uusiutuvien energialähteiden osuus nostettaisiin vaadittuun 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pääosa uusiutuvan energian lisäyksestä oli tarkoitus saada puusta, mitä päämäärää edistämään eduskunta sääti lain pienpuun energiatuesta (PETU). Tavoitteena oli, että metsähake korvaisi kivihiilen ja turpeen käytön. Ohjausjärjestelmän tarkoituksena oli myös luoda uusiutuvan energian tuotannolle suhteellisen pysyvät ja ennakoitavissa olevat puitteet. Alkuperäiset tavoitteet epäonnistuivat kuitenkin monelta osin: 1) Lakia ei voitu saattaa voimaan, koska EU komissio hylkäsi sen valtiotukisääntöjen vastaisena 2) Lainsäädäntöhankkeen epäonnistuminen lisäsi puuenergiamarkkinoiden epävarmuutta 3) Kivihiilen kulutus lisääntyi nopeasti vuoden 2013 aikana. Esityksessä tarkastelen pienpuun energiatuen lainsäädäntöprosessia ja tavoitteena on selittää kompleksisuusteorian näkökulmasta, kuinka ja miksi ilmastotavoitteita edistämään tarkoitettu politiikka muutti muotoaan ja epäonnistui alkuperäisissä tavoitteissaan. Teorian keskeinen argumentti on, että hyvin monet pienet tekijät ja vaihtelut voivat aiheuttaa vaikeasti ennakoitavia muutoksia, joiden seurauksena poliittisten tavoitteiden toteuttaminen epäonnistuu. Politiikka - toimien kohteena olevat järjestelmät ovat kontekstisidonnaisia ja itseohjautuvia, jolloin niiden kontrolli on hankalaa. Järjestelmien toimijat voivat käyttäytyä odottamattomasti ja muuttaa nopeastikin omaa strategiaansa, toimintaansa ja tulkintaa toiminnan päämääristä, jolloin ohjauskeinot eivät enää toimi. Esityksessä argumentoidaan, että kompleksisuusteoreettinen lähestymistapa ja sen keskeiset käsitteet polkuriippuvuus, emergenssi ja takaisinkytkennät antavat hedelmällisen lähtökohdan tarkastella yhtäältä politiikkaprosesseihin liittyviä epävarmuuksia ja toisaalta jatkuvuuksia. Tarkasteltavassa tapauksessa arvioitavaksi nousee, olivatko epäonnistumisessa keskeisellä sijalla poliittisten toimijoiden suoranaisista toimista riippumattomat yllättävät käänteet ja prosessit, toimijoiden aktiivisuus vai polkuriippuvuus. Esityksessä väitän, että pienpuun energiakäytön lisäämiseen tähdänneen politiikkaprosessin yllättävän epäonnistumisen ja sitä seuranneen energiamarkkinoiden epävarmuuden selityksenä on paradoksaalisesti metsäteollisen järjestelmän polkuriippuvuuden tuottama jatkuvuus ja helposti ennakoitava logiikka.

7 Simple rules in complex situation: Ketterä strategia kuntaorganisaation kehittämisen tukena Suvi Einola Yhteiskunnan kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet dramaattisesti digitalisaation ja globalisaation myötä. Kunnat, kuten muutkin julkiset organisaatiot ovat joutuneet hyväksymään kilpailun yritysten sijoittumisesta kunnan alueelle pystyäkseen tarjoamaan kuntalaisilleen työtä, palveluja ja hyvinvointia. Kuntien taloustilanteen kiristyessä yhä suuremmaksi haasteeksi nousee kunnan palveluiden tehokas järjestäminen. Perinteinen strateginen suunnittelu ei tarjoa ratkaisuja kuntien nopeaan kehittymiseen tilanteessa, jossa aiotuista pitkän aikavälin strategioista toteutuu vain murto-osa. Viimeaikaisessa strategiatutkimuksessa osallistumisen ja ketteryyden on nähty olevan avainasemassa strategiatyön kehittämisessä. Osallistavan strategiatyöskentelyn hyötyinä pidetään henkilökunnan sitoutumisen lisääntymistä, strategioiden jalkauttamisen helpottumista sekä strategiakeskustelun arkipäiväistymistä. Ketteryydellä mahdollistetaan organisaation nopealiikkeisyys yhteiskunnan kiihtyvässä muutosvauhdissa. Tästä huolimatta julkisen sektorin strategiatutkimus painottuu edelleen paljolti strategiseen suunnitteluun ja johtoryhmän strategiatyöskentelyyn. Tämä tutkimus kontribuoi julkisen sektorin strategiatutkimukseen valottamalla käytännön tasolla Strategia käytäntönä - koulukunnan teoriassa esiin nostamia näkökulmia strategiatyöhön. Tutkimus 1) määrittelee osallistavan strategiatyön kuntaorganisaatiossa, 2) tarkastelee empiirisesti osallistavan strategiatyön keinoja ja työkaluja kuntaorganisaatiossa sekä 3) kuvaa miten strategiatyökaluja, -menetelmiä ja -prosessia voidaan eri toimijoita osallistaen yhtenäistää siten, että se mahdollistaa monialaisen, moniportaisen ja ennakko-oletukseltaan kankean kuntaorganisaation nopeamman kehittymisen. Kuntaorganisaation strategiaprosessin työkalujen teoreettinen viitekehys koostuu ydinkyvykkyys-ajattelusta, sinisen meren strategiasta, tasapainotetusta tuloskortista sekä näistä johdetuista käytännöllisistä työkaluista. Tutkimus on toteutettu case- kontekstissa keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa vuosina toimintatutkimuksellisia menetelmiä hyödyntäen. Tutkija toimi osana kuntaorganisaatiota fasilitoiden sekä kaupunkitason että eri toimialojen strategiatyöskentelyä samanaikaisesti keräten tietoa strategiaprosesseista tutkimusnäkökulmasta. Tutkimusaineistona käytetään lähes sadan strategiatyöpajan materiaalia ja havaintoja. Strategiatyöpajoihin on osallistunut satoja ihmisiä kaupunginvaltuuston ja johtoryhmän tasolta aina palveluyksikkötasolle saakka.

8 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus pirullisena ongelmana selvityshenkilöiden näkökulmasta HTT Virpi Juppo, prof. Pirkko Vartiainen/VY Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisuudistusta voidaan pitää pirullisten ongelmien kouluesimerkkinä. Uudistus on valtavan laaja, monitulkintainen ja erilaista ajattelua, osaamista ja työtä vaativa. Lisäksi uudistusta on vaikea hahmottaa kokonaisuutena ja siihen kohdistuu paljon erilaisia ja eri vaikuttimista kumpuavia intressejä. Ratkaistavana on erittäin monia, laajoja kokonaisuuksia, jotka ovat yhteydessä toisiinsa sekä ympäröivään yhteiskuntaan. Esitys käsittelee palvelurakenneuudistukseen liittyen tietyn selvityshenkilötyöryhmän tehtävänannon haasteita ja näkemyksiä pirullisen ongelman näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää kuinka tämänkaltaisissa laajoissa, valtakunnallisissa uudistuksissa ja kehittämishankkeissa pirulliset ongelmat olisivat tulevaisuudessa paremmin ratkottavissa. Empiirinen aineisto perustuu selvityshenkilöiden haastatteluihin. Esityksessä käsitellään sote-uudistuksen pirullista luonnetta sekä esitetään tuloksia seuraavien pirullisten ongelmien eri piirteiden mukaan: intressien yhteensovittaminen, erilaiset vaihtoehtoiset ratkaisut, riittävän hyvä ratkaisu, uudistuksen uniikkisuus sekä uudistuksen vaikeus ja tuki ja resurssit.

9 Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn ja hoidon prosessin kompleksisena systeeminä Päivi Metsäniemi, LL Tohtoriopiskelija, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Tyypin 2 diabetes (T2D) on esimerkki sairaudesta, joka - vie yhteiskunnan resursseja - huonontaa elämänlaatua - on ennaltaehkäistävissä ja vaikuttavat interventiot tunnetaan, mutta niiden toteutumisesta arkielämässä tiedetään vain vähän - riskiryhmät ovat tunnistettavissa, joten interventiot voitaisiin kohdentaa - kansallinen hoitosuositus on olemassa, mutta sen toteutumisesta tiedetään vähän - kun sairaus on puhjennut, hoidon laatua voidaan mitata eli eri toimijoita voitaisiin vertailla - hyvin toteutunut hoito on ainoa mahdollisuus pyrittäessä ehkäisemään diabeteksen liitännäissairauksia - työllistää sekä perustason terveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa - vaatii moniammatillisen tiimin - potilaan näkökulmasta hoito on hajallaan eri toimijoilla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla - potilaan oma osuus hoidon toteutumisessa on keskeinen. Kaikki näistä näkökulmista kutsuvat tarkastelemaan T2D:n ennaltaehkäisyn ja hoidon toteutumista niin yksilön kuin terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta. Hoidon onnistuminen riippuu niin potilaasta kuin usean eri toimijan toteuttaman hoidon laadusta. Sairauden suorat ja epäsuorat kustannukset jakautuvat samoin useille toimijoille, eikä päättäjän tai johtajan näkökulmasta ole helppoa nähdä kokonaiskuvaa tai päätösten pitkälle meneviä vaikutuksia. T2D tarjoaa mahdollisuuden tarkastella sairauden ennaltaehkäisyä ja hoitoa kompleksisena kokonaisuutena. Vaikka sairauden merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle tunnetaan hyvin, ei terveydenhuoltojärjestelmän sisällä ole tehty päätöksiä, jotka johtaisivat tämän prosessin parempaan hallintaan ja laadun kehittämiseen. Suomessa on kansallinen hoitosuositus koskien T2D:n hoitoa. Suositus antaa tavoitteet, joihin pyritään potilaan elämänlaadun parantamiseksi ja lisäsairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Hoitosuosituksen toteutumisesta todellisessa terveydenhuollon ympäristössä tiedetään kuitenkin vähän. Ei myöskään ole selvää, kuinka julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö diabeteksen hoidossa toimii, tai kuinka sen pitäisi toimia. Terveystalon kehittämän raportointityökalun avulla saadaan tietoa yhden organisaation T2D ennaltaehkäisyn ja hoidon prosessista. Tämän työkalun avulla voidaan myös päätellä hyvin ja huonosti toteutuvan hoidon kustannusten eroja. Tässä työssä tarkastellaan T2D:n ennaltaehkäisyä ja hoitoa prosessina potilaan näkökulmasta. Jokaisella prosessin vaiheella on määritelty vastuutaho ja mittarit, joiden avulla voidaan tarkastella onnistumista. Prosessi ottaa huomioon potilaan lähtökohdat hoidon toteutumisen ennustajana ja mallintaa monimutkaista kokonaisuutta tavalla, joka helpottaa organisaatioiden toiminnan kehittämistä.

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurista ja johtamisesta Julkisen tietohallinnon näkökulma

Kokonaisarkkitehtuurista ja johtamisesta Julkisen tietohallinnon näkökulma Kokonaisarkkitehtuurista ja johtamisesta Julkisen tietohallinnon näkökulma Korkeakoulujen IT-päivät, Rovaniemi 30.10.2012 Antti Syväjärvi, FT HTT Hallintotieteen professori Tietohallinnon ympäristö ja

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus 4Muskettisoturia-palvelut Sales Flow koulutus 4M-koulutus Koulutuksemme kehittää osanottajien ja heidän organisaatioittensa valmiuksia johtaa ja organisoida menestyksellisesti alansa toimintoja sekä hyödyntää

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Päivi Rahkonen Hollolan kunnanjohtaja

Kommenttipuheenvuoro Päivi Rahkonen Hollolan kunnanjohtaja Kommenttipuheenvuoro 16.2.2016 Päivi Rahkonen Hollolan kunnanjohtaja Vuosien historia pyrkimyksenä edistää kokeiluja, uutta ajattelua ja uudistumista Monitasoiset organisaatiouudistukset Tuottavuuden kehittämisohjelmat

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Digitalisoidaan julkiset palvelut - hallituksen kärkihanke VM julkisen hallinnon ICT-toiminto

Digitalisoidaan julkiset palvelut - hallituksen kärkihanke VM julkisen hallinnon ICT-toiminto Digitalisoidaan julkiset palvelut - hallituksen kärkihanke 14.10.2015 VM julkisen hallinnon ICT-toiminto KÄRKIHANKE: DIGITALISOIDAAN JULKISET PALVELUT 2 1. Valmistellaan digitalisoinnin periaatteet 2.

Lisätiedot

Asiakkuus- ja toimintaperustaisuus muutosdriverina Työkaluja ja kokemuksia Espoosta

Asiakkuus- ja toimintaperustaisuus muutosdriverina Työkaluja ja kokemuksia Espoosta Asiakkuus- ja toimintaperustaisuus muutosdriverina Työkaluja ja kokemuksia Espoosta Kehittämispäällikkö Valia Wistuba Konserniesikunta/ Palvelut ja laatu yksikkö Kuntamarkkinat Kokeillen kohti asiakkuutta

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) OHJELMA. 1. Hyvä hallintotapa

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) OHJELMA. 1. Hyvä hallintotapa HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) OHJELMA Jakso 1. Hyvä hallintotapa Aika Tiistaina 19.1.2016 klo 12.30-17.30 Raaseporin Osuuspankki, Asemakatu 1, Tammisaari 12:30 Ilmoittautuminen ja kahvi 13:00 Kurssin

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

TERO VUORINEN STRATEGIAKIRJA 20 TYÖKALUA

TERO VUORINEN STRATEGIAKIRJA 20 TYÖKALUA TERO VUORINEN STRATEGIAKIRJA 20 TYÖKALUA TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja Tero Vuorinen ISBN 978-952-14-2060-3 ISBN 978-952-2061-0 (sähkökirja) Ulkoasu: Lapine Oy BALTO print,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön tulevaisuus? Big picture Miten muodostaa kokonaiskuva rinnakkain, päällekkäin ja ennakoimattomasti tapahtuvien muutosten kokonaisuudesta? Iso kuva hukassa niin työyhteisöillä

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

TOIMENPIDE 3: YKSI LUUKKU & TIEDONHALLINTALAKI TOIMENPIDE 1: DIGITALISOINNIN PERIAATTEET KÄRKIHANKE: DIGITALISOIDAAN JULKISET PALVELUT

TOIMENPIDE 3: YKSI LUUKKU & TIEDONHALLINTALAKI TOIMENPIDE 1: DIGITALISOINNIN PERIAATTEET KÄRKIHANKE: DIGITALISOIDAAN JULKISET PALVELUT 1 KÄRKIHANKE: DIGITALISOIDAAN JULKISET PALVELUT 10/2015 2 KÄRKIHANKKEEN AIKATAULU 1. Valmistellaan digitalisoinnin periaatteet 2. Digitalisoiminen toteutetaan asiakaslähtöisesti 3. Luodaan digitalisoinnin

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Alueellinen toimija Pirkanmaalla ja TAYSin erityisvastuualueella

Alueellinen toimija Pirkanmaalla ja TAYSin erityisvastuualueella Alueellinen toimija Pirkanmaalla ja TAYSin erityisvastuualueella Tietohallintojohtaja Timo Valli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 30.5.2005 Terveydenhuollon XXXI ATK-päivät Sisältö Alueellisen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Kompleksisuutta syleilevä henkilöstöjohtaminen työyhteisön tuskan taltuttajana

Kompleksisuutta syleilevä henkilöstöjohtaminen työyhteisön tuskan taltuttajana Kompleksisuutta syleilevä henkilöstöjohtaminen työyhteisön tuskan taltuttajana Harri Raisio Dosentti, tutkijatohtori (HTT) Sosiaali- ja terveyshallintotiede Kevan henkilöstöjohtamisen seminaari 24.3.2015

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot