Innovoiden eteenpäin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovoiden eteenpäin?"

Transkriptio

1 Sente SENTE työraportteja 18/2008 Special Working Paper on Self-Renewal Capacity Innovoiden eteenpäin? Helsingin, Oulun, Vaasan ja Lahden kaupunkiseutujen innovaatiostrategioiden tarkastelua Sini Lempinen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö ISSN ISBN

2 Esipuhe Tämä raportti on osa Tekesin, Oulun kaupungin, Helsingin kaupungin ja Hämeenlinnan seudun rahoittamaa Self-Renewal Capacity of Clusters projektia (Sere). Etsimme projektissa vastausta kysymykseen, mitkä tekijät saavat klusterit, organisaatiot ja kokonaiset kaupunkiseudut uudistamaan itseään jatkuvasti. Sini Lempinen toimi Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikössä harjoittelijana syksyllä Hän sai tehtäväkseen analysoida Helsingin, Oulun, Vaasan ja Lahden kaupunkiseutujen innovaatiostrategioita. Tämä raportti on hyvää taustamateriaalia muille pyrinnöillemme Sere-projektissa. Kiitän Siniä hyvin tehdystä työstä! Markku Sotarauta, professori Projektin johtaja 1

3 Innovoiden eteenpäin? Helsingin, Oulun, Vaasan ja Lahden kaupunkiseutujen innovaatiostrategioiden tarkastelua Sini Lempinen 1. Jo h d a n t o Erilaisten rajojen merkityksen heikentyessä taloudelliseen kehitykseen vaikuttaa aiempaa enemmän globaali kilpailu (ks. esim. Kostiainen tulossa, Sotarauta 2004, Sotarauta & Lähteenmäki 2001, Lievonen & Lemola 2004). Samalla myös paikallisista ratkaisuista ja aloitteellisuudesta on tullut aiempaa kriittisempi kilpailutekijä ja paikallisen osaamisen ja innovaatiokyvykkyyden merkitys on korostunut. Aiemmin rajat alueiden, instituutioiden, sektoreiden ja organisaatioiden välillä määrittivät toimijoiden paikan ja aseman. Nyt alueiden ja organisaatioiden aseman määrittää yhä useammin niiden osaaminen ja kyky jatkuvasti kehittää omia toimintoja. Kehittämistyön tavoitteeksi on noussut yhä selvemmin sellaisen alueellisen ja paikallisen toimintaympäristön luominen, joka tukee mahdollisimman hyvin yksilöiden, yritysten ja muiden toimijoiden oman kilpailukyvyn kehittämistä. (Sotarauta & Lähteenmäki 2001, 45.) Kilpailukyvyn edistäminen on kiistatta yksi aikamme kuumimmista puheenaiheista. Kilpailukyvyn edistämiseen liittyy tiiviisti ajatus innovatiivisuuden merkityksestä alueiden menestymiselle. Innovaatiotoiminta voidaankin laajasti ymmärtää uusien kasvutekijöiden luomiseksi; se on uuden tiedon hankkimista ja soveltamista niin, että syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia. (Lievonen & Lemola 2004, ) Laajempaan keskusteluun innovaatiotoiminta tuli 1990-luvun aluepolitiikan myötä, jolloin aluekehittämistä villitsi strategia- ja ennakointi-innostus. Sotaraudan (2004,7) mukaan 1990-luvun alun lama, Euroopan Unioniin liittyminen ja kansainvälistyminen olivat osa tekijöistä, joiden kautta strategiainnostus aluekehittämisen välineenä sai vauhtia (ks. esim. Lievonen 2006, Lievonen & Lemola 2004). Strategiainnostus ei kuitenkaan kestä loputtomiin, ja tänä päivänä jonkinlainen epäusko strategioiden voimaan tuntuukin nostavan päätään. (Sotarauta & Kosonen 2004, 19.) Epäusko strategioiden voimaan voi Kostiaista (tulossa) mukaillen johtua innovaatioprosessien tunnistetusta monimuotoisuudesta, globalisoituvasta kilpailusta niin yritysten kuin kaupunkiseutujenkin välillä sekä inhimillisten ja aineellisten resurssien yhä suuremmasta liikkuvuudesta. Epäuskosta huolimatta strategiat ovat paljon käytettyjä aluekehittämisen välineitä. Kaupunkiseutujen 2

4 neuvottelukunta antoikin suosituksen suurimmille kaupunkiseuduille alueellisen innovaatiostrategian toteuttamisesta tai päivittämisestä syksyllä Innovaatiostrategian toteuttaminen on yksi politiikkakokonaisuuden toimeenpanosuunnitelman viidestä hankekokonaisuudesta. Tämän työpaperin tarkoituksena on tehdä matka strategioiden maailmaan neljän politiikkadokumentin kautta. Työpaperissa vertaillaan Helsingin, Oulun, Vaasan sekä Lahden kaupunkiseutujen innovaatiostrategioita. Työpaperissa pohditaan innovaatiostrategian tarvetta, avoimen innovaation roolia innovaatiostrategioissa, käydään tarkemmin läpi tarkasteltujen kaupunkiseutujen innovaatiostrategioiden painotuksia ja pohditaan toimialarakenteen merkitystä innovaatiostrategioissa 2. Innovaatiostrategian taustaa Strategian periaatteet on alun perin kehitetty sodankäyntiä varten. Strategiaa ei kuitenkaan ole syytä tuomita vain sodankäynnin välineeksi. Pohjimmiltaan strategiassa on kyse oman toiminnan pitkäjänteisestä hallitsemisesta ja sen suhteuttamisesta tulevaisuuteen ja toimintaympäristöön. Strategia kohdistuu jokaisen organisaation toiminnan kannalta oleellisiin kysymyksiin. Ehkäpä juuri tästä syystä myös yrityksissä alun perin kiinnostuttiin strategian periaatteista. Strategian modernien sovellusten alku sijoittuu 1960-luvulle. (Sotarauta 1996, 160.) Esimerkiksi 1960-luvulla Chandler (1962, 13) katsoi strategian tarkoittavan pitkän aikavälin tavoitteiden määrittelemistä ja suunnan valitsemista sekä tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien resurssien allokointia. Muun muassa Sotaraudan (1996, 16) mukaan strategian määrittely on laajentunut paljon alkuperäisestä määritelmästään, ja on nykyään vahvasti juurtunut osaksi jokapäiväistä taloudellista, organisationaalista ja poliittista keskustelua. Samalla strategiasta on myös tullut vaikeammin määriteltävä käsite: vaikka strategioista löytyy valtava määrä kirjallisuutta, sille ei ole yhtä universaalisti hyväksyttyä määritelmää. Eri suunnittelijat, johtajat ja kirjoittajat käyttävät strategian käsitettä eri tavoin (ks. esim. Quinn, Mintzberg & James 1988, 1; Mintzberg 1994). Strategia voidaan esimerkiksi Sotaraudan (2004, 16) mukaan nähdä ohjenuorana, joka kokoaa yhteen yksittäiset teot ja päätökset, ja johtaa niitä oikeaan suuntaan. Tänä päivänä on aiheellista pohtia, minkälainen strateginen kehittäminen palvelee parhaiten alueiden kehittymistä, ja minkälaisella kehittämisellä voidaan parhaiten vastata globaaliin, verkottuneeseen talouteen. Vaikeutena on kuitenkin löytää strategisia keinoja johtamaan tätä kehitysprosessia. (Sotarauta 2004, 7.) Sotarauta (emt., 10) tarkoittaa tällä globalisoituvan talouden ja nopeutuneiden teknologisten prosessien tuomia haasteita löytää uusia toimintatapoja käytäntöjen ohjaamiseksi. 2.1 Innovaatiopolitiikka Lievosen ja Lemolan (2004, 57-58) mukaan alue- ja innovaatiopolitiikat eroavat selkeästi arvostuksiltaan ja painotuksiltaan. Aluepolitiikan pyrkimyksenä on tavallisesti löytää keinoja heikompien alueiden aseman kohentamiseen. Innovaatiopolitiikassa sen sijaan tuetaan vahvimpia ehdokkaita. Innovaatiopolitiikan pyrkimyksenä on löytää tasapaino tehokkuuspyrkimysten ja uusia valmiuksia kehittävän toiminnan välille. Kuisman (2006, 13) mukaan innovaatiopolitiikalla tarkoitetaan niiden politiikkatoimien kokonaisuutta, joilla edistetään uuden tiedon tuottamista, laajaa leviämistä ja hyödyntämistä. 1 Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden mukaan on valmisteltu erityinen suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuus erityisesti kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Politiikkakokonaisuuden valmistelua varten on asetettu suurten kaupunkiseutujen neuvottelukunta, joka valmistelee politiikkakokonaisuutta yhteistyössä kaupunkiseutujen ja ministeriöiden kanssa. 3

5 Kansallinen innovaatiopolitiikka sisältää tiede-, tutkimus-, teknologia- ja koulutuspolitiikan osaalueita. Uusien tuotteiden ja menetelmien kehittämiseen sekä uusien innovatiivisten yritysten rahoittamiseen liittyvät kysymykset, keksintöjen suojaamista ja uusien teknologioiden käyttöönottoa koskevat säädökset sekä yritysten kotimaiseen ja kansainväliseen kilpailuun vaikuttavat seikat ovat keskeistä innovaatiopolitiikan toimintakenttää. (Kuisma 2006, 13.) Perinteisesti innovaatiopolitiikalla on pyritty edistämään teknologian muutosta, vaikuttamaan sen suuntaan ja vauhtiin. Innovaatiopolitiikan keskeiset painopisteet ovatkin olleet teknologisissa innovaatioissa ja teollisissa yrityksissä (ks. esim. Kostiainen, tulossa). Tästä suppeasta innovaatiopolitiikan määritelmästä on siirrytty kohti innovaatiopolitiikan laajempaa määritelmää. Laaja innovaatiopolitiikan määritelmä kattaa monia yritysten ja muiden organisaatioiden toimintaedellytyksiin liittyviä asioita asuin- ja elinympäristöjen viihtyisyyteen saakka. (Lemola 2006, ) Innovaatiotoiminnan edistäminen tuli Suomen aluepolitiikkaan ensimmäistä kertaa 1980-luvun loppupuolella. Alueellisesta innovaatiopolitiikasta puhuttaessa viitataan taloudelliseen, hallinnolliseen tai maantieteelliseen kokonaisuuteen kuten kuntaan, seutukuntaan, maakuntaan tai näiden yhdistelmiin, joiden puitteissa organisoidutaan edistämään innovaatiotoimintaa. Alueellisella tasolla voidaan vaikuttaa tarjolla olevaan koulutukseen, työvoiman ammattitaitoon, tutkimustoiminnan puitteisiin, uuden teknologian hyödyntämiseen, yritysten perustamis- ja toimintaedellytyksiin, sekä alueiden sisäisten ja ulkoisten yhteistyöverkostojen luomiseen. Alueellisella innovaatiopolitiikalla on erityinen merkitys alueiden elinkeinorakenteiden monipuolistamisessa, sillä innovaatiopolitiikan keinoilla voidaan edistää uusien tuotteiden, yritysten ja jopa uusien toimialojen syntymistä. (Lievonen & Lemola 2004, 15.) Alueellinen innovaatiopolitiikka voimistui 1990-luvun puolivälissä osaamiskeskusohjelman sekä EU:n aluepolitiikan ja sen osana Suomeen saapuneiden rakennerahastojen myötävaikutuksella. Tämän kehityksen myötä alueellinen innovaatiopolitiikka alkoi saada lisää huomiota. (Lemola 2006, 5.) Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen määräaikainen erityisohjelma, jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. Osaamiskeskusohjelma käynnistyi vuonna 1994 kahdeksan osaamiskeskuksen voimin. Ohjelmasta saatujen hyvien kokemusten perusteella valtioneuvosto nimitti vuosina 1998 ja 2002 uusia osaamiskeskuksia. (Osaamiskeskusohjelman verkkosivut 2007.) Valtioneuvosto on nimennyt ohjelmakaudelle yhteensä 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta. Osaamiskeskusohjelman meneillään olevan kauden painopistealueita ovat kansainvälistyminen ja osaamiskeskusten välisen yhteistyön lisääminen. Ohjelmassa painotetaan teollisuuden ja muiden elinkeinojen kilpailukykyisen huippuosaamisen kehittämistä. (Sisäasiainministeriön verkkopalvelu 2007.) Aluekeskusohjelma sen sijaan käynnistyi vuonna 2001 tavoitteenaan elinvoimainen kaupunkiverkosto ei vain viisi tai kuusi erillistä suurkaupunkia. Osaamiskeskusohjelmalla ja aluekeskusohjelmalla on joitakin yhteisiä piirteitä. Yhteisenä tavoitteena on vahvistaa mukana olevien kaupunkiseutujen olemassa olevia vahvuuksia. Ohjelmien välinen suuri ero on kuitenkin siinä, että osaamiskeskusohjelman kehittämistoimet ovat lähinnä innovaatiopoliittisia. Osaamisen kehittäminen on tärkeällä sijalla myös aluekeskusohjelmissa, mutta siinä painotus on kuitenkin yritystoiminnan edellytysten ja yrityspalvelujen kehittämisessä, eli melko perinteisessä aluepolitiikassa. (Lievonen & Lemola 2004, 104.) Alueellisen innovaatiopolitiikan suuntaviivat luodaan valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteista (Sisäasiainministeriön verkkopalvelu 2007). Suomen kaupunkiseutujen neuvottelukunta hyväksyi kokouksessaan suosituksen suurimmille kaupungeille 4

6 siitä, että ne käynnistäisivät seudullisen innovaatiostrategian valmistelun tai päivittäisivät nykyisen strategian (Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämisstrategia 2005, 3). Innovaatiostrategian toteuttaminen on yksi viidestä politiikkakokonaisuuden toimeenpanosuunnitelman hankekokonaisuudesta, jonka ministeriöt ja kaupunkiseudut toteuttavat vuosina (Sisäasiainministeriö 2006, 4). Seudullisten innovaatiostrategioiden pohjalta voidaan syventää ja vahvistaa kaupunkiseutujen välistä työnjakoa ja erikoistumista kansallisessa innovaatiopolitiikassa. (Lahden kaupunkiseudun 2005, 3). Kostiaisen (tulossa) mukaan innovaatioprosessien tunnistettu monimuotoisuus ja globalisoituva kilpailu sekä yritysten että kaupunkiseutujen välillä luovat paineita kaupunkiseutujen innovaatiopolitiikan uudistamiselle. Paineita lisää vielä sekä inhimillisten että aineellisten resurssien yhä suurempi liikkuvuus. Samoilla linjoilla Kostiaisen kanssa on muun muassa Henry Chesbrough (2003, 2006), joka käsittelee teoksissaan innovaation muutosta yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Kostiaista (emt.) siteeraten innovaatiotoimintaa joudutaan toteuttamaan toimintaympäristössä, jossa muutos on yhä nopeampaa ja kompleksisempaa. Pysyvässä muutoksessa erityisesti systeemin kyky jatkuvaan itseuudistumiseen muodostuu tärkeäksi. 2.2 Innovaatiojärjestelmä Innovaatiotoiminnan edellytyksiä on alueilla kehitetty siinä määrin, että on alettu puhua alueiden innovaatiojärjestelmistä ja niiden kehittämisestä (Kuisma 2006, 6). Innovaatiojärjestelmän tarkastelusta onkin tullut muutamien viime vuosien aikana suorastaan muoti-ilmiö. Innovaatiojärjestelmän tarkastelusta ovat kiinnostuneet niin valtiovalta, teollisuuden ja palkansaajien järjestöt sekä muut innovaatiojärjestelmän toimijat ja edustajat. Esimerkiksi vuoden 2004 aikana julkaistiin parikymmentä erilaista raporttia, jotka käsittelevät Suomen innovaatiojärjestelmän haasteita ja kilpailukykyä. (Juutilainen, Nukari & Sorvisto 2005, 10.) Suomen innovaatiojärjestelmän menestystekijäksi määritellään usein pitkälle kehittynyt Triple helix vuorovaikutusmalli. Usein puhutaan kolmoiskierteestä, jonka kantoina ovat elinkeinoelämä, tiedemaailma sekä julkiset toimijat kuten kaupungit ja välitys- ja kehittämisorganisaatiot. Keskeinen kysymys on, miten kansallinen ja alueellinen näkökulma kohtaavat innovaatiopolitiikassa. Tässä mielessä innovaatiopolitiikan ja strategioiden kunnollista yhteensulautumista ei ole vielä tapahtunut. Tästä esimerkkinä on kaupunkitutkimuksen tutkija Hanna Kuisman mukaan muun muassa se, että osaamiskeskuspolitiikka on mielletty kansallisessa politiikassa eri toimijoiden muodostaman innovaatiomatriisin marginaaliin. (ks. esim. Kuisma 2006, 10; sisäasiainministeriö 45/2006, 14). Kuisman (2006, 10) mukaan Suomessa voidaan nähdä kaksipilarinen innovaatiojärjestelmä, josta ensimmäinen pilari perustuu yliopistoihin ja toinen laajaan yksityisen ja julkisen rajapinnalla toimivien välittäjäorganisaatioiden joukkoon. Ensimmäiseen pilariin kuuluvat yliopistojen lisäksi muun muassa Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT sekä tutkimusta rahoittava ja politiikkaa arvioiva Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA. Tekes on toisen pilarin keskeinen toimija, ja silta innovaatioprosessin eri vaiheiden välillä. Muita toisen pilarin toimijoita ovat muun muassa Finnvera, TE-keskukset sekä alueellisena ulottuvuutena osaamiskeskusohjelmat ja teknologiakeskukset. Suomalaisen innovaatiojärjestelmän kulmakivinä pidetään innovaatioinfrastruktuuria ja sen sisäistä dynamiikkaa (Juutilainen, Nukari & Sorvisto 2005). Kaksi yleisesti tunnistettua innovaatiojärjestelmämme heikkoutta ovat uuden yritystoiminnan alhainen syntymistahti ja informaatiotekniikan vähäinen käyttöönotto suurten yritysten ulkopuolella. Yksi syy alhaiseen yritysten muodostumiseen on pääomamarkkinoiden kehittymättömyys pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Informaatioteknolo- 5

7 gian käyttöönottoon taas vaikuttaa esimerkiksi internetin mahdollistaman sähköisen kaupankäynnin hidas yleistyminen, joka ei vastaa Suomen vahvaa IT-imagoa. (Kuisma 2006, 11.) 2.3 Miksi innovaatiostrategioita tehdään? Strategia on vakiinnuttanut asemansa yhtenä suunnannäyttäjänä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Strategiasta yleisellä tasolla puhuttaessa sillä tarkoitetaan ennen kaikkea kehityksen ja oman toiminnan ohjaamisen ajattelumallia (Sotarauta 1996, 10). Ansoff (1988, 13) näkee strategian tarpeelliseksi, koska sen avulla toiminta saa tietyn, valitun suunnan. Täten uusien mahdollisuuksien etsintä helpottuu. Ilman strategiaa työkalut mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja valitsemiseksi puuttuvat. Ilman strategiaa ja sen ajoittaista tarkistamista toimijoiden on myös vaikea hahmottaa onko resurssit allokoitu tehokkaasti ja onko keskitytty oikeisiin asioihin. Siten myös muutoksen ennustaminen vaikeutuu. Strategioita onkin tarjottu viimeisten vuosikymmenten aikana hyvinkin laajalla rintamalla epävarman ja pyörteisen toimintaympäristön hallitsemiseksi (Sotarauta 1996, 10). Strategia on valittu myös alueellisen innovaatiopolitiikan kehittämisen välineeksi, sillä suurten kaupunkiseutujen neuvottelukunta antoi vuonna 2004 suosituksensa suurimmille kaupunkiseuduille alueellisen innovaatiostrategian laadinnasta. Innovaatiostrategian tarkoituksena on antaa suuntaviivat alueelliselle innovaatiopolitiikalle osallistamalla prosessiin kaikki alueen merkittävimmät toimijat. Tavoitteena on luonnollisesti menestynyt ja kilpailukykyinen kaupunkiseutu. Lievosen ja Lemolan (2004, 18) mukaan tuottavuuserot ovat alueellisen innovaatiopolitiikan tarpeen indikaattoreita, koska jos alueiden väliset tuottavuuserot kasvavat liian suuriksi, niiden aiheuttamia hyvinvointieroja ei enää pystytä kompensoimaan sosiaalisin tai aluepoliittisin tulonsiirroin. Aluepolitiikan tavoitteena onkin kohentaa heikompien alueiden menestymisen edellytyksiä. Nykyään tiedon ja osaamisen kasvu ovat vahvimpia tuottavuuden kasvua kiihdyttäviä tekijöitä. Tutkimus- ja kehitystyöllä on havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia työn ja pääoman tuottavuuteen varsinkin teollisuuden piirissä (Griliches 1998). Siten alueiden innovaatiotoimintaa kannustamalla voidaan mitä ilmeisimmin myös vaikuttaa alueiden välisiin tuottavuuseroihin (Lievonen & Lemola 2004, 16). Tuottavuuserot eivät kuitenkaan ole ainoa innovaatiopolitiikan kannustin. Halu kehittyä ja kehittää innovaatiotoimintaa tulee myös alueiden omasta halusta menestyä ja parantaa kilpailukykyä. Suurten kaupunkiseutujen ollessa laajojen alueiden vetureita niiden menestys on tärkeää koko kaupunkiverkon elinvoimaisuuden kannalta. Kaupunkiseuduilla syntyy paljon innovaatioita ja osaamista. Suomen suuret kaupunkiseudut kilpailevat maailmanmarkkinoilla yritysten ja muiden toimintojen sijoittumisesta. Menestymisen varmistamiseksi kaupunkiseutujen rooli pyritään huomioimaan myös aluepolitiikassa. (Sisäasiainministeriö 2006, 9.) Kansainvälisen innovaatiokilpailun kiristyessä on entistä tärkeämpää löytää sellaisia strategioita, joilla voidaan saattaa yhteen tulevaisuuden liiketoimintavoimavarat ja tutkimusosaaminen. Kestävää, kansantalouden kannalta huomionarvoista kilpailukykyä syntyy uusiutumiskykyisten toimialojen kapasiteetistä tuottaa jatkuvasti uusia ja joskus rajujakin innovaatioita. Jotta uusiutumiskykyisiä toimialoja voisi kehittyä lisää, tarvitaan joustavaa kansallista innovaatiostrategiaa, joka mahdollistaa sekä nopean panostuksen orastaviin kehitysituihin sekä niistä vetäytymisen sen mukaan, millaisia viestejä globaaleilta markkinoilta saadaan. Tällainen innovaatiostrategia luo haasteita myös alueelliselle innovaatiopolitiikalle. (Lievonen & Lemola 2004, 55.) Sisäasiainministeriön (2006, 8) näkemyksen mukaan innovaatiostrategioita tehdäänkin alueellisen innovaatiopolitiikan vahvistamiseksi ja jäsentämiseksi sekä kaupunkiseutujen ydinosaamisalueiden tukemiseksi. Kaupunkiseudun innovaatiostrategia on tärkeä väline, jonka avulla pyritään kohdistamaan valtion panostuksia tietyille painopistealoille. 6

8 Lievonen ja Lemola (2004, 20) pohtivat myös strategian houkuttelevuutta. Osaamiseen ja innovaatiotoimintaan perustuvan strategian tekee houkuttelevaksi se, että onnistuessaan se tuottaisi hyödyllisiä ulkoisvaikutuksia koko Suomen kansantaloudelle tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvun kautta. Vaativaksi strategian tekee sen edellyttämä määrätietoinen ja pitkäjänteinen panostaminen osaamisen kehittämiseen, tarve valita yhä selkeämmin kehittämisen painoaloja ja ajoittainen pakko muuttaa aiemmin valittua suuntaa. Sotaraudan (2004, 8) mukaan strategioiden paras anti on toimijoiden näkökulmien laajeneminen strategisen työskentelyn seurauksena. Sen avulla toimijat ovat tunnistaneet vahvuuksiaan ja heikkouksiaan sekä oppineet ymmärtämään niitä paremmin. Strategisen suunnittelun ansiosta sektorien väliset rajat ovat myös osittain madaltuneet. (Sotarauta 2004, 8.) 3. Avoin innovaatio Innovaatiotoiminnan voidaan nähdä liittyvän kaikkeen liiketoimintaan, eikä vain korkean teknologian yrityksiin tai teolliseen toimintaan. Innovaatioiden on huomattu liittyvän myös julkiseen palvelutuotantoon. (Kostiainen, tulossa.) Erityisesti palveluinnovaatioihin tarvittavien uusien tietojen lähteet eivät välttämättä liity mitenkään edes systemaattiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan, vaan radikaalitkin innovaatiot voivat pohjautua organisaation sisäisen hiljaisen tiedon yhdistämiseen vapaasti ulkopuolelta saatavan tiedon kanssa (Maliranta ja Ylä-Anttila 2007, Kostiaisen 2008, 1 mukaan). Avoimen innovaation mallin kehittäjä Henry Chesbrough onkin siirtämässä painopistettä pois yritysten sisäisistä prosesseista. Chesbroug`n mielestä yritysten sisäisten innovaatioprosessien sijaan oleellisempaa on keskittyä osaavien ihmisten kanssa työskentelemiseen riippumatta siitä sijaitsevatko he yrityksen ulko- vai sisäpuolella. (Chesbrough 2003, 26). Myös Harmaakorven (tulossa) mukaan innovaatioprosesseja kuvaa lisääntyvässä määrin niiden avoin luonne innovaatioiden ollessa entistä enemmän rajoja rikkovia luomuksia. Avoimen innovaation käsite onkin saanut viime aikoina paljon huomiota niin akateemisessa kuin käytännön maailmassa. Avoimen innovaation termin isä Henry Chesbrough esitteli käsitteen kirjassaan Open innovation: The New Imperative for Creating and Profiting from Technology (2003). Chesbrough (2006, 1) määrittelee avoimen innovaation niin yrityksen sisäisten ja ulkoisten ideoiden kuin sisäisten ja ulkoisten kaupallistamistapojen yhdistämiseksi päämääränä teknologioiden kehityksen edistäminen. Samoilla linjoilla Chesbroug n kanssa ovat esimerkiksi Joel West ja Scott Gallagher (2006, 320), jotka määrittelevät avoimen innovaation systemaattiseksi tavaksi rohkaista yrityksen sisäisiä ja ulkoisia toimijoita innovoimaan, sekä kyvyksi hyödyntää keksittyjä ideoita yrityksen resurssit ja mahdollisuudet huomioon ottaen. Perinteisesti uuden liiketoiminnan kehittäminen ja uusien tuotteiden markkinointi on tapahtunut yrityksen sisäpuolella. Suljetun innovaation yksi peruspilari onkin parhaiden työntekijöiden työllistäminen omaan yritykseen. Suljetun innovaation toimintaperiaatteisiin kuuluu myös usko siihen, että innovaation ensiksi keksinyt ehtii myös markkinoille ensin. Lisäksi ajatellaan, että uuden tuotteen markkinoille tuominen edellyttää sen itsenäistä kehittämistä. Tähän liittyy usko siitä, että ensiksi markkinoille ehtinyt voittaa. Inhimillistä pääomaa on syytä kontrolloida, jotta kilpailijat eivät hyödy ideoista joita he eivät ole itse keksineet. (Chesbrough 2003, 20.) 7

9 Tutkimus Kehitys Tutkimusprojektit Markkinat Yrityksen rajat Kuva 1. Suljettu innovaatio (mukaillen Chesbrough 2003). Perinteinen innovaatioprosessi on kuitenkin murentunut monen tekijän seurauksena. Ensinnäkin korkeasti koulutettujen työntekijöiden saatavuus ja liikkuvuus on kasvanut vuosien kuluessa, minkä johdosta myös suurten laboratorioiden ulkopuolella on paljon tietoa. Sen lisäksi työpaikkojen vaihtuessa työntekijät vievät mukanaan tietonsa ja taitonsa, joten tieto pääsee virtaamaan yritysten välillä. Toisekseen uusien teknologioiden elinkaari on lyhentynyt ja kuluttajat ovat tulleet entistä tietoisemmiksi hankinnoistaan. (Chesbrough 2003, ) Myös riskipääoman saatavuus on viime aikoina lisääntynyt. Lopuksi, muiden toimitusketjun jäsenten, kuten toimittajien, rooli innovaatioprosessissa on muuttunut yhä tärkeämmäksi. (emt., 43.) Nämä ovat osa tekijöistä, joiden vuoksi yritykset ovat alkaneet etsiä uusia toimintatapoja innovaatioprosessiensa tehostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Niitä ovat muun muassa sekä aktiivinen ideoiden ja teknologioiden etsintä yrityksen ulkopuolelta että yhteistyö toimittajien, kilpailijoiden ja asiakkaiden kanssa. Yksi tärkeä ominaisuus on lisäksi yrityksen strategiaan sopimattomien ideoiden ja teknologioiden jatkokehitys tai lisensointi. Avoimen innovaation mallin houkuttelevuus liittyykin sen tapaan hyödyntää aikaisemmin piilossa olleita ulkopuolisia ideoita ja inhimillistä pääomaa. (Dodgson, Gann & Salter 2006, 344.) Tutkimus Kehitys Uudet markkinat Tutkimusprojektit Nykyiset markkinat Yrityksen rajat Kuva 2. Avoin innovaatio (mukaillen Chesbrough 2003). 8

10 Mikä sitten on muuttunut? Muutos suljetusta avoimeen innovaatioon tarkoittaa ennen kaikkea ymmärryksen lisääntymistä avoimen innovaation kasvavasta merkityksestä. Suurin muutos suljettuun innovaatioon nähden on organisaation ulkopuolisen tiedon roolin muuttuminen tärkeäksi osaksi organisaatiota. (Chesbrough 2006, 8.) Kaikki hyvät ideat eivät tule oman yrityksen sisältä, ja kaikkia ideoita ei välttämättä tarvitse kehittää edelleen omassa yrityksessä. Tämä tarkoittaa, että ihmisten täytyy muuttaa yrityksen ja sen ympäristön tarkastelutapaa. Toisten osapuolten mukaantulolla voi olla suurta lisäarvoa uusien innovaatioiden ja teknologioiden kehittymisessä. (Chesbrough 2003, 177.) Avoimen innovaation merkitys on viime vuosina kasvanut, ja se mahdollistaa yritysten kilpailukyvyn säilyttämisen ja nopean ja joustavan reagoinnin ympäristössä tapahtuviin muutoksiin lyhentyvistä tuotteiden ja teknologioiden kehitysajoista ja elinkaarista huolimatta. (Chesbrough 2003, ) Koulutetun henkilökunnan liikkuvuuden lisääntyminen, yrittäjien määrän kasvu ja riskirahoituksen syntyminen voivat ensisilmäyksellä näyttää nykyisessä liiketoiminnassa uhillta. Ne luovat kuitenkin mahdollisuuksia, joita ovat muun muassa uusien innovaatioiden kehittäminen yhteistyössä innovatiivisten yrittäjien tai yliopistojen kanssa, tai riskipääoman käyttö niiden teknologioiden, jotka eivät sovi nykyiseen liiketoimintastrategiaan, markkinoille saattamiseksi ulkoisesti. Matka on kuitenkin pitkä. Avoin innovaatio ei ole vielä täysin kehittynyt uudeksi innovaatioon kannustavaksi johtamiskäytännöksi eurooppalaisissa yrityksissä ja monet kamppailevatkin sopivan avoimen innovaation mukaisen toimintatavan löytämiseksi. Yksi avoimen innovaation onnistumisen haasteista onkin, että se tarvitsee muutoksen yrityksen koko ajattelutavassa (Dodgson, Gann, Salter 2006, 338). 4. Innovaatiostrategioiden tavoitteet ja painopisteet Yleisestä innovaatioiden taustoituksesta siirrytään yksittäisiin innovaatiostrategioihin, niiden tavoitteisiin, painotuksiin, yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin. Tarkastelun kohteena ovat Helsingin, Oulun, Vaasan ja Lahden kaupunkiseutujen innovaatiostrategiat. 4.1 Helsinki Innovaatiostrategiat sellaisenaan ovat 2000-luvun ilmiö. Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä innovaatiostrategiasta syntyi ylipormestari Eva-Riitta Siitosen koolle kutsuman huippupäättäjistä koostuvan Helsinki Klubi 2:n työskentelyssä keväällä Lähtökohtana strategian tekemiseksi oli halu vahvistaa eri tahojen välistä yhteistyötä. Tässä yhteistyössä avainroolissa ovat olleet koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, seudun kaupungit, valtion innovaatio-organisaatiot sekä seudulla toimivat yritykset. (Yhdessä huipulle 2005.) Vaikka kaupunkiseutujen neuvottelukunta antoi suosituksen alueellisen innovaatiostrategian tekemisestä vasta vuonna 2004, ei Helsinkiä voida pitää innovaatiostrategiatyöskentelyssä edelläkävijänä, sillä Helsingin seudun innovaatiostrategian suunnittelun aikoihin innovaatiostrategia on tullut myös laajempaan käyttöön. Yhdessä huipulle - Helsingin seudun innovaatiostrategian (2005) tavoitteena on näyttää tietä yhteistoiminnalle, joka mobilisoi hajanaisen metropolialueen mittavat innovaatiopotentiaalit nykyistä paremmin. Helsingin metropolialueeseen lasketaan kuuluvaksi neljä kaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Alueella asuu yhteensä noin miljoona ihmistä, siellä sijaitsee yhdeksän yliopistoa, kahdeksan ammattikorkeakoulua, lukuisia tutkimuslaitoksia ja suuri joukko erilaisia innovaatiotoimintaan liittyviä seudullisia ja valtiollisia tuki- ja välittäjäorganisaatioita. 9

11 Helsingin seudun innovaatiostrategiassa pääkaupunkiseudun yhteistyö nähdäänkin ainoana todellisena vaihtoehtona menestyksen saavuttamiseksi. Näytöt toimivasta yhteistyöstä ratkaisevat sen, miten kova kilpailija tai toisaalta miten kiinnostava strateginen kumppani Helsingin seutu on maailman muille huippualueille tulevaisuudessa. Helsingin seudun innovaatiostrategian tavoitteena on, että alueesta tulee kansainvälisesti kiinnostava, osaamisprofiililtaan ainutlaatuinen ja kaupallisesti kilpailukykyinen huippuosaamiselle rakentunut monipuolinen kehitysalustakokonaisuus, joka kannustaa kehittämään ja hyödyntämään innovatiivisia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja. Tarkemmin eriteltynä Helsingin innovaatiostrategiaan on määritelty neljä painopistettä, jotka ovat: 1. Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen 2. Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen 3. Julkisten palveluiden uudistaminen ja innovaatiot 4. Innovaatiotoiminnan tukiverkoston vahvistaminen Helsingin seutu haluaa kansainvälistyäkseen houkutella lisää ulkomaalaisia osaajia työelämän ja tutkimuksen eri tehtäviin. Sen toteuttamiseksi Helsingin seudun minimitavoite on kaksinkertaistaa ulkomaisten tutkijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden määrä. Osaamiskeskittymiä vahvistamalla ja yhteisiä kehitysalustoja luomalla pääkaupunkiseudun houkuttelevuutta on tarkoitus nostaa myös ulkomaisten investointien kohteena. Esimerkiksi Pasilaan on perustettu digitaalisten sisältöjen ja palveluiden kehitysalusta. Julkisten palveluiden uudistaminen on myös tärkeää osaamisen, oppimisen ja innovatiivisuuden ollessa kaupunkiseutujen kilpailukyvyn avainteemoja. Käytännössä tämä tarkoittaa innovaatiotoiminnan perusedellytysten luomista, päätöksenteon joustavuutta ja riskinottokykyä sekä innovaatioiden aktiivista hyödyntämistä. Innovaatioympäristön kehittämiseen kannattaa panostaa, sillä yhteistyöhön ja huippuosaamiseen perustuvat ainutlaatuiset toimintamallit ja innovaatioalustat tarjoavat kaupunkiseudulle pysyvän ja vaikeasti kopioitavan kilpailuedun. OECD näkee yhtenä Suomen innovaatiostrategiavaihtoehtona keskittymisen tutkimukseen, tuotekehitykseen ja suunnitteluun useilla eri aloilla (OECD 2003, Lievosen & Lemolan 2004, 87 mukaan). Lievosen ja Lemolan (2004, 87) mukaan Helsinki on tässä edelläkävijä, sillä se ei ole keskittynyt mihinkään yksittäiseen toimialaan. Pikemminkin kaupunkiseutu on keskittynyt innovaatiotoimintaan yleensä. Korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten keskittymä yhdessä monipuolisen toimialarakenteen kanssa mahdollistaa tämän. Helsingin haasteena onkin tehostaa näistä urbanisaatioeduista syntyvien mahdollisuuksien hyödyntämistä eli tutkimus- ja kehitystoiminnan tuottavuutta. 4.2 Oulu Oulu on Suomen kuudenneksi suurin kaupunki asukkaallaan, ja siten myös kiistatta pohjoisen valtakunnanosakeskus (Lievonen & Lemola 2007, 91). Oulun seudulla on yhteensä noin asukasta (Oulun kaupungin verkkopalvelu 2007 A). Oulu inspiroi Oulun innovaatiostrategia (2006) on tehty yhtä aikaa kaupungin elinkeinostrategian kanssa. Strategioilla on yhteiset tavoitteet ja osin myös samoja toimenpiteitä. Oulun innovaatiostrategian valinnat on tehty analysoiden paikallista ja globaalia kehitystilannetta, tavoitteita asettaen ja perusolettamuksia luoden. Oulu inspiroi innovaatiostrategian tavoitteena on luoda alueen yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä julkisen sektorin yhteinen näkemys pitkäjänteisistä ja strategisista toimintaympäristön kehittämistarpeista ja suunnata yhteiset panostukset valittuihin painopisteisiin. Innovaatiostrategian tavoitteena on saada eri toimijoiden välinen työnjako ja yhteistyö tasolle, joka nostaa oululaisen innovaatioympäristön yhdeksi maailman parhaista. Oulun innovaatiostrategian 10

12 tavoitteena on hakea uutta kasvua yli toimialarajojen luomalla edellytyksiä aikaisempaa laajemmalle pohjalle. Kaikki toimialat ovat potentiaalisia innovaatio- ja kasvualoja. Uutta liiketoimintaa haetaan eri toimialojen ja teknologioiden rajapinnoista, uudenlaisista palvelutuotteista sekä kaupan ja palvelujen piiristä. Innovaatiostrategiassa linjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu toimenpideohjelma, jossa on neljä painopistettä. Jokaiselle painopistealueelle on määritelty kahdesta viiteen keskeistä toimenpidekokonaisuutta. Oulun innovaatiostrategian neljä painopistettä ovat: 1. Liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen sekä liiketoimintaa tukevien palveluiden kehittäminen. Toteuttamiseksi käynnistetään kasvuyritysten kehitysohjelma sekä alueen liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma. 2. Voimakas kansainvälistyminen 3. Toteuttamiseksi käynnistetään kansainvälisten verkostojen rakentamisohjelma, julkisten palveluiden kansainvälistymisohjelma sekä tunnettavuuden markkinointiohjelma. 4. Toimivat ja tehokkaat innovaatiojärjestelmät ja prosessit 5. Toteuttamiseksi käynnistetään kansainvälisen huippuosaamisen kehittämisen ja osaamisen hyödyntämisen ohjelma, yritystoiminnan palvelujen kehitysohjelma, rahoituksen kohdentamisohjelma sekä Xpolis. 6. Innovatiivinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö 7. Toteuttamiseksi käynnistetään uusien toimintaympäristöjen kehitysohjelma, logistiikkaohjelma, yritysten vetovoimaohjelma sekä asukkaiden vetovoimaohjelma. Oulu tunnetaan yleisesti teknologiakaupunkina. Oulu on merkittävä osaamiskeskus huipputeknologian, lähinnä it- ja hyvinvointiteknologian aloilla. Myös perinteisemmät teollisuudenalat kuten puu-, paperi- ja terästeollisuus ovat Oulussa vahvoja. Tulevaisuuden Oulussa on tarkoitus panostaa yhä enemmän monipuolisen liiketoiminnan kehittämiseen sekä logistiikkaan, tietotekniikkaan, sisällöntuotantoon ja mediaan, hyvinvointiin sekä bio- ja ympäristöaloihin. (Oulun kaupungin verkkopalvelu 2007 B.) 4.3 Vaasa Vaasa on yksi Suomen pienistä yliopistokaupungeista, jossa asuu asukasta. Vaasan seudun innovaatiostrategia on työstetty julkaistun aineiston perusteella keväällä Strategian on laatinut Ilkka Raatikainen. Lähteinä strategiaan on käytetty Pohjanmaan maakunnan, Vaasan seudun ja Vaasan kaupungin sekä seudun kehittämisessä mukana olevien toimijoiden strategisen tason suunnitelmia ja niitä perustelevia selvityksiä. Vaasan seudun innovaatiostrategiana on saada aikaan houkutteleva innovaatioympäristö, kattava ja toimiva innovaatiojärjestelmä sekä uudistavia innovaatioprosesseja. Innovaatioympäristön, innovaatiojärjestelmän ja innovaatioprosessien vahvistaminen ovatkin Vaasan seudun innovaatiostrategian osa-alueet. Innovaatioympäristön vahvistaminen sisältää infrastruktuurin ja alueen vetovoimaisuuden sekä keskuskaupungin ja seudun kehitysyhtiön aktivoivan roolin kehittämisen. Innovaatiojärjestelmän vahvistamiseen kuuluu keskeisten toimijoiden, kuten alueen teknologiakeskuksen ja muiden alueellista innovaatiotoimintaa edistävien toimijoiden toimintaedellytysten kehittäminen. Innovaatioprosessien vahvistaminen sisältää innovaatiota tuottavien toimintojen, osaamiskeskustoiminnan, tutkimuksen, koulutuksen sekä elinkeinoelämän innovaatioketjujen kehittämisen. Vaasan seudun keskeisiksi osaamisaloiksi strategiassa määritellään energiatekniikka, liiketoiminta, tieto- ja viestintätekniikka, media, design sekä hyvinvointi. Vaasan seudun ydinosaamisalue on energiatekniikka. Näin ollen energiatekniikan osaamisalan kehittäminen Vaasan seudun innovaatio- 11

13 kehityksessä on itsestäänselvyys ja perustaltaan vahva: teollisuusvetoinen energiatekniikka on varma ja vakaa osaamiskeskusala koko Vaasan seudun keskeiseksi osaamisalaksi. Tulevaisuuden tavoitteena on kehittää energiatekniikan klusteriaseman rinnalle myös muita valtakunnallisia klusteriasemia. Tulevia potentiaalisia aloja ovat media ja liiketoimintaosaaminen. Median osaamiskeskuskehitykseen kohdistuvat voimakkaimmat tulevaisuuden toiveet ja liiketoiminnalla on vahvin perusta Vaasan seudun keskeiseksi osaamisalaksi. 4.4 Lahti Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämisstrategia (2005) on sisällöltään synteesi Päijät-Hämeen alueellisesta innovaatiostrategiasta ja innovaatioympäristön kehittämiseen keskeisesti vaikuttavista muista strategioista. Lahden alueellisen innovaatiostrategian tehtävänä on tukea innovaatiotoiminnan avulla muissa strategioissa esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Tässä sen tehtävänä on erityisesti osaamisen ja teknologian siirto sekä tärkeän osaamisen tuottamisen edistäminen alueen sisällä. Muilla strategioilla tarkoitetaan tässä yhteydessä maakuntasuunnitelmaa, alueellista korkeakoulustrategiaa sekä kansainvälistymisstrategiaa. Lahden seudun innovaatioympäristön kehittämisstrategia on siis väline kehittää innovaatiokyvykkyyttä, jonka painopisteet pohjautuvat maakuntasuunnitelmaan ja korkeakoulustrategiaan. Lahden seutu on ainoa tämän raportin seutukunnista, jossa ei sijaitse yliopistoa. Asukkaita on tällä hetkellä henkilöä (Lahden kaupungin verkkopalvelu 2007). Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämisstrategiassa mainitaankin Lahden alueelta puuttuvan merkittävät resurssit radikaalien innovaatioiden synnyttämiseen. Alueellisen resurssipohjan kapeuden vuoksi erityistä huomiota on kiinnitettävä ylialueelliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen, jotta saadaan tarvittava osaaminen alueelle. Toisaalta alueella on luotu yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen avulla erinomaiset mahdollisuudet luoda toimiva innovaatiojärjestelmä. Lahden seudun innovaatiostrategiassa myönnetään seudulla olevan muutamia heikkouksia kansalliseen innovaatiojärjestelmään verraten. Näistä keskeisimpinä ovat juuri oman yliopiston puuttuminen ja alueen alhaiset tutkimuspanostukset. Lahden kaupunkiseutu hakee paikkaansa kansallisessa innovaatiojärjestelmässä. Lahden seudulla toteutetaankin voimallisesti verkostoja palvelevaa innovaatiopolitiikkaa, joka ei keskity niinkään tiedon luomiseen vaan tiedon siirtämiseen seudun innovaatiotoiminnan hyväksi. Innovaatiotoiminnan merkitys on laajalti tunnustettu, ja sen edistämiseksi Lahden yliopistokeskukseen on perustettu Suomen ensimmäinen innovaatiojärjestelmien professuuri. Innovaatioympäristön kehittämisen osa-alueet pohjautuvat Lahden alueen elinkeinostrategiaan. Lahden alueen elinkeinostrategiaa mukaillen tärkeimmäksi klusteriksi on nostettu vesistöekologian, maaperäekologian ja ympäristöbiotekniikan sekä kaupunkitutkimukseen liittyvä ympäristöosaaminen. Muita vahvoja klustereita ovat vilja-, mekatroniikka-, puu- ja huonekalu- sekä muoviklusterit. Tulevaisuuden kasvualueiksi on valittu logistiikka, matkailu, hyvinvointi ja muotoilu. Innovaatioympäristön kehittämiseksi on luotu neljä teesiä, jotka ovat: 1. Lahden kaupunkiseutu Suomen parhaaksi soveltavan innovaatiotoiminnan alueeksi 2. Lahden kaupunkiseutu kansainväliseksi ympäristöosaamisen keskukseksi 3. Lahden kaupunkiseutu Suomen parhaaksi julkisen sektorin innovatiivisuuden ja alueellisen palvelurakenteen kehittäjäksi 4. Lahden kaupunkiseutu luovan kulttuurin keskukseksi 12

14 4.5 Innovaatiostrategioiden erot ja yhtäläisyydet Ensilukemalta kaikki tarkastellut innovaatiostrategiat vaikuttavat samanlaisilta. Niissä kaikissa tavoitellaan toimivaa innovaatiojärjestelmää, kilpailukykyisiä toimijoita ja houkuttelevaa innovaatioympäristöä. Ensivaikutelmasta poiketen strategioissa on kuitenkin havaittavissa eroja. Eroja löytyy sekä painotetuista asioista että strategioista. Taulukko 1. Innovaatiostrategioiden painotuksia. Helsinki Oulu Lahti Vaasa Yhteistoiminta X X Kansainvälisyys X X Tutkimustoiminta X X X Käytäntölähtoinen Innovaatiotoiminta Julkisten palveluiden uudistaminen X X X Viihtyisä elinympäristö X X X X Yhteistoiminnan tärkeyteen uskotaan sekä Helsingin että Oulun innovaatiostrategioissa. Toimialarajat ylittävä yhteistoiminta nähdään jopa onnistuneen innovaatiotoiminnan edellytyksenä. Kansainvälisyyttä vastaavasti painotetaan Helsingin ja Oulun strategioissa. Tosin kansainvälisyyttä painotetaan hieman eri näkökulmasta strategiasta riippuen. Helsingillä on selkeämpi pyrkimys suoraan lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden määrää. Myös Oulussa pyritään parantamaan ulkomaalaisten edellytyksiä viihtyä seudulla kehittämällä peruspalveluita ulkomaalaisia asukkaita silmällä pitäen, mutta myös kansainvälisten verkostojen rakentaminen nähdään ajankohtaisena. Tutkimustoimintaa painotetaan Vaasan, Oulun sekä Helsingin kaupunkiseutujen innovaatiostrategioissa. Varsinkin Helsingin seudulla tutkimustoimintaan on hyvät resurssit ottaen huomioon korkeakoulujen ja yritysten suuren määrän. Sen sijaan yliopistoton Lahti on strategiassaan linjannut painottavansa tutkimustoiminnan sijaan käytäntölähtöistä innovaatiotoimintaa. Tällä tietoisella linjanvedolla tarkoitetaan pyrkimystä muiden tekemien innovaatioiden menestyksekkääseen käyttöönottoon. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toteuttamista voidaan pitää Lahden kaupunkiseudun tapauksessa onnistuneena resurssien analysointina. Julkisten palveluiden uudistamista painotetaan Lahden ja Helsingin strategioissa. Julkisten palveluiden uudistuspyrkimysten puuttuminen osasta tarkastelluista strategioista on hämmentävää. Olisi voinut olettaa julkisten palveluiden uudistamisen liittyvän olennaisena osana jokaisen kaupunkiseudun strategiaan. Lahden kaupunkiseutu Suomen parhaaksi julkisen sektorin innovatiivisuuden ja alueellisen palvelurakenteen kehittäjäksi on yksi Lahden neljästä innovaatioympäristön kehittämisen teesistä. Helsingin strategiassa innovaatiotoiminnan nähdään olevan kaupungeille yhtä luonnollinen osa kilpailukyvyn ylläpitoa ja vahvistamista kuin tutkimus ja kehittäminen ovat teknologiayrityksille. Näin pitäisi ollakin, sillä julkisen sektorin toimintatavoilla on valtava merkitys koko kaupunkiseudun kilpailukykyyn. Yhteistä kaikille tarkastelluille innovaatiostrategioille on viihtyisän elinympäristön näkeminen yhtenä innovaatiostrategian osa-alueena. On oivallettu, että asumiseen ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin tehdyt panostukset edistävät kaupunkiseudun kilpailukykyä. Innovatiivinen kehitys edellyttää innovatiivisia persoonia, joiden houkuttelemiseen tarvitaan innovatiivista ympäristöä. 13

15 Saman johtopäätöksen ovat tehneet muun muassa Sotarauta ja Kostiainen (2002). Yksinkertaistaen voidaan todeta, että aiemmin ihmiset menivät sinne missä oli työpaikkoja. Nykyään asia on paljon monisyisempi, ja ainakin korkeaa osaamista vaativat yritykset sijoittuvat seuduille, joissa osaava työvoima viihtyy. (Sotarauta ja Kostiainen 2002, 10.) Esimerkiksi pieni yliopistokaupunki Vaasa on innovaatiostrategiassaan tiedostanut ympäristön merkityksen innovatiivisten toimijoiden houkuttelemisessa. Vaasan strategisena tavoitteena onkin hyödyntää rannat ja saaristo ainutlaatuisen asumisen, vapaa-ajan ja matkailun näkökulmista. Pieni yliopistokaupunki markkinoi itseään sopivan kokoisena, turvallisena elinympäristönä, josta löytyy kuitenkin laadukkaita palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Oulun seudun vetovoimaisuuden lisäämiseksi on tehty asukkaiden vetovoimaohjelma. Ohjelman tavoitteena on luoda alueesta kansainvälisesti vetovoimainen kehittämällä laadukkaita ja kohtuuhintaisia asuinympäristöjä, palveluja ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Helsingin seutu puolestaan panostaa korkeat standardit täyttävään asumiseen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Kansainvälisiä vaikutteita ja kansainvälistä yhteistyötä halutaan korostaa myös kaupunkisuunnittelussa. Lisäksi Helsingin seudun houkuttelevuutta lisää korkeatasoinen ja monipuolinen kulttuuritarjonta. Lahden kaupunkiseudun innovaatiostrategiassa tärkeänä vetovoimatekijänä pidetään puolestaan ympäristöä. Keskeisiksi vapaa-ajan ja virkistyksen vetovoimatekijöiksi on liitetty Päijänteen vesistöalueet, Salpausselän harjut sekä kulttuuri- ja perinnemaisemat. Ympäristön lisäksi Lahden vetovoimatekijänä pidetään myös vahvaa liikuntakulttuuria. Merkittävä osa kulttuuritarjontaa on myös Sinfonia Lahti. Lahden seutustrategian painopistealueiksi onkin nostettu huippu-urheilu ja kuntoliikuntamahdollisuudet sekä musiikin kansainvälisen tason menestystekijöiden kehittäminen. Kuten jo edellä mainittiin, tarkastellut strategiat ovat osa-alueiltaan heterogeenisiä. Brian Quinnin (1998, 2) mukaan strategian osa-alueita ovat 1) tavoitteet (goals), 2) käytännöt (policies), 3) ohjelmat (programs) sekä 4) strategiset päätökset (strategic decisions). Hyvin tehty strategia auttaa jäsentämään ja allokoimaan organisaation resurssit toivotun lopputuloksen saavuttamiseksi. Tavoitteista tulee käydä ilmi mitä halutaan saavuttaa, ja tavoitteiden on oltava saavutettavissa. Käytännöt ovat sääntöjä tai ohjenuoria, jotka määrittävät strategiset reunaehdot: esimerkiksi Älä käytä ydinvoimaa ellei kaupunkiisi hyökätä ydinaseita käyttäen ensin. Ohjelmat tarkentavat toimenpiteet, jotka on välttämättömiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmat ilmaisevat miten tavoitteet saavutetaan sallittujen käytäntöjen puitteissa. Strategisten päätösten avulla määritellään toiminnan suuntaviivat, asetutaan suhteessa ympäröivään maailmaan ja allokoidaan resursseja. Tarkastelluista strategioista löytyy Quinnin (1998) määrittelemiä osa-alueita. Kokonaisvaltaisimmin osa-alueet löytyvät Helsingin kaupunkiseudun innovaatiostrategiasta. Siinä tavoitteet on esitelty selkeästi, resurssit on otettu huomioon ja tavoitteiden toteuttamiseksi on tehty 26 toimenpide-ehdotusta. Myös Oulun kaupunkiseudun innovaatiostrategiassa tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu toimenpideohjelmia. Strategiasta ei kuitenkaan käy ilmi, mitkä ovat Oulun seudun kannalta keskeisiä toimialoja. Esimerkiksi Vaasan kaupunkiseudun strategiasta käy selvästi ilmi seudulla panostettavan energiaklusteriin sen ollessa Vaasan ydinosaamisala. Vaasan strategia jää yleiselle tasolle lukuun ottamatta resurssien kuvausta. Strategiasta löytyy tavoitteena positiivisen kasvun ja skenaarion toteutuminen. Sen sijaan resursseja ei ole analysoitu, eikä asiakirjasta löydy toteuttamissuunnitelmaa. Ilmaan jää kysymys, miten positiivinen kasvu ja skenaario on tarkoitus toteuttaa? Lahden kaupunkiseudun innovaatiostrategiassa olemassa olevat resurssit on analysoitu onnistuneesti sekä tavoitteita on asetettu mitattavaan muotoon (esimerkiksi kahden vuoden aikana 14

16 on tarkoitus järjestää ylialueellisesti verkottunutta innovaatiosessiota). Kuitenkin tästäkin strategiasta puuttuu toimenpide-ehdotukset tms. joista selviää kuinka resursseja on tarkoitus hyödyntää asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 5. Selittääkö toimialarakenne innovaatiostrategioiden painotuksia? Tämä luku aloitetaan havainnollistamalla kaupunkiseutujen osaamiskeskus- ja innovaatiostrategioiden alat. Lisäksi luvussa tarkastellaan Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan sekä Päijät- Hämeen maakuntien toimialarakenteita. 5.1 Kaupunkiseutujen osaamisalat ja innovaatiostrategioiden painotukset Taulukosta 2 käy ilmi työpaperissa tarkasteltujen kaupunkiseutujen osaamiskeskusalat sekä innovaatiostrategioiden painotukset. Osaamiskeskusalat ovat aloja, joiden varaan kaupunkiseudun ydinosaaminen rakentuu. Innovaatiostrategian alat voidaan puolestaan nähdä orastavina tai potentiaalisina tulevaisuuden ydinosaamisen aloina. Osaamiskeskusalojen ja innovaatiostrategioiden painopisteiden määrä vaihtelee suuresti kaupunkiseudusta riippuen. Näiden kaupunkiseutujen perusteella osaamiskeskusalojen vähentyessä innovaatiostrategioiden alat näyttävät lisääntyvän. Eniten osaamiskeskusaloja on Helsingin seudulla, mikä on ymmärrettävää suuren väestömäärän, monipuolisen toimialarakenteen sekä korkean tutkimus- ja kehitystoiminnan työpaikkaosuuden ansiosta. Myös Lievosen ja Lemolan (2007, 85) mukaan Helsingin seutukunta on muita Suomen kaupunkiseutuja huomattavasti metropolimaisempi. Osaamiskeskusaloja ja innovaatiostrategian painopistealoja on käsitelty tarkemmin seuraavassa luvussa 5.2. kaupunkiseutu kerrallaan, sillä ko. alojen analysointi ja roolien määrittely onnistuu paremmin yhdessä alueen toimialarakenteen huomioon ottamisen kanssa. Taulukko 2. Helsingin, Oulun, Lahden ja Vaasan kaupunkiseutujen osaamis- ja innovaatiostrategioiden alat (mukaillen Sisäasiainministeriön julkaisu 45/2006). Osaamiskeskusala O Innovaatiostrategian ala X Kaupunkiseutujen osaamisalat Helsinki Oulu Lahti Vaasa Bioteknologia, lääketieteen tekniikka ja terveydenhuollon teknologia O O X X Digitaalinen media ja sisältötuotanto O X O X X Energiateknologia O X Ympäristöteknologia ja ekologia O X O X Elintarviketeknologia X Informaatio- ja viestintäteknologia O O X X Ohjelmistotuotteet O O Tietotekniikka O Etäteknologia ja e-oppiminen O Logistiikka, nosto- ja siirtoala O X Materiaalitutkimus ja teknologia O Elämys- ja kulttuuriteoll., matkailu O X Luova teollisuus, muotoilu O X X Liiketoimintaosaaminen X Julkisten palveluiden uudistaminen X X 15

17 5.2 Uudenmaan maakunta Pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne on palveluvaltaista. Työpaikoista palveluihin voi laskea kuuluvaksi yli 80 %. Näistä suurin yksittäinen ryhmä on liike-elämän palvelut. Siihen kuuluvat myös kiinteistö-, vuokraus ja tutkimuspalvelut, joka sisältää yrityssektorille suuntautuneen toiminnan ohella kotitalouksille kohdistuvat palvelut. Julkisten palveluiden osuus on noin 25 %. Helsingin seudun vahvimmat erikoistumisalat ovat palvelut sekä korkean teknologian teollisuus, tutkimus ja kehittäminen, logistiikka sekä valtakunnalliset julkishallinnon palvelut. (Pääkaupunkiseudun elinkeinostrategia 2005, ) (Kuva 3.) Toimiala tuntematon Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut Rahoitustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Teollisuus Maatalous, riistatalous ja metsätalous 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % 22 % 24 % 26 % 28 % Kuva 3. Uudenmaan maakunnan toimialarakenne. Pylväät kuvaavat maakunnan työpaikkojen prosentuaalista jakautumista eri toimialojen suhteen vuonna 2004 (Tilastokeskus 2007). Helsingin seudun innovaatiostrategian aloiksi on määritelty julkisten palveluiden uudistaminen sekä digitaalinen media ja sisällöntuotanto. Julkisten palveluiden uudistamisella on selkeä rooli myös Uudenmaan maakunnan toimialarakenteessa sen ollessa palveluvaltaista. Digitaalisen median ja sisällöntuotannon ilmenemistä toimialarakenteessa on sen sijaan hankalaa todentaa. Tämä johtuu digitaalisen median ja sisällöntuotannon monialaisuudesta. Toisin sanoen on mahdotonta päätellä mihin toimialoihin se sisältyy, ja millainen rooli sillä on ko. toimialoissa. Helsingin kaupunkiseudulla on tarkastelluista kaupunkiseuduista eniten osaamiskeskusaloja. Tämä on luonnollista ottaen huomioon Helsingin seudun suuremmat resurssit verraten muihin tarkasteltuihin seutuihin. Osaamiskeskusaloiksi on määritelty: 1) bioteknologia, lääketieteen tekniikka ja terveydenhoidon teknologia, 2) digitaalinen media ja sisältötuotanto, 3) informaatio- ja viestintäteknologia, ohjelmistotuotteet sekä etäteknologia ja e-oppiminen, 4) logistiikka, nosto- ja siirtoala sekä 5) materiaalitutkimus ja teknologia. Osaamiskeskusalat painottuvat niin sanottuihin korkean teknologian aloihin. Osaamiskeskusalojen voidaan todeta näkyvän myös Uudenmaan maakunnan toimialarakenteessa tutkimuspalveluiden, tietoliikenteen, kuljetuksen sekä teollisuuden ollessa merkittäviä työllistäjiä. Täten Helsingin seudun toimialarakenteen voidaan sanoa näkyvän osittain sekä innovaatiostrategian aloissa että osaamiskeskusaloissa. 16

18 5.3 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Oulun seutukunta onnistui luomaan perustaa elektroniikkateollisuuden kasvulle sopivasti päästäkseen hyötymään 1990-luvun nousukaudesta. Huovarin ym. (2001, 88-89) mukaan Oulun menestymismahdollisuuksia on lisännyt se, että siellä väestöön suhteutetut tutkimus- ja kehityspanostukset ovat Suomen korkeimmat. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa palveluiden osuus toimialarakenteessa on suuri. Ero suhteessa esim. Uudenmaan toimialarakenteeseen on Pohjois-Pohjanmaan suurempi teollisuuden osuus, ja vastaavasti liike-elämän palveluiden pienempi osuus. Merkittäviä teollisuudenaloja Pohjois-Pohjanmaalla ovat metalliteollisuus, mekaaninen puuteollisuus sekä elintarviketeollisuus. Liike-elämän palvelut sekä kaupan ala ovat kasvattaneet osuuksiaan toimialarakenteessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. (Oulun seudun elinkeinostrategia 2002, 32). Oulun seutukunnan vahvuutena onkin hyvin toimiva alueellinen yhteistyö (Lievonen & Lemola 2004, 91). (Kuva 4.) Toimiala tuntematon Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut Rahoitustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Teollisuus Maatalous, riistatalous ja metsätalous 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % 22 % 24 % 26 % 28 % Kuva 4. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan toimialarakenne. Pylväät kuvaavat maakunnan työpaikkojen prosentuaalista jakautumista eri toimialojen suhteen vuonna 2004 (Tilastokeskus 2007). Oulun seudun innovaatiostrategian aloiksi on määritelty: 1) bioteknologia, lääketieteen tekniikka ja terveydenhoidon teknologia, 2) digitaalinen media ja sisältötuotanto, 3) ympäristöteknologia ja ekologia sekä 4) Informaatio- ja viestintäteknologia. Osaamiskeskusaloiksi on määritelty jo edellä mainitut innovaatiostrategian alat, mutta niiden lisäksi osaamiskeskusaloja ovat vielä informaatio- ja viestintäteknologiaan liittyen ohjelmistotuotteet sekä tietotekniikka. Lievosen ja Lemolan (2004, 91) mukaan Oulun seudun osaamiskeskuksen pyrkimyksenä onkin monipuolistaa alueen elinkeinorakennetta kehittämällä elektroniikka-alojen rinnalle hyvinvointiteollisuutta edistämällä lääketieteen tekniikan, biotekniikan ja ympäristötekniikan kehitystä alueella. Parhaat kasvumahdollisuudet kaupungille voi kuitenkin tarjota elektroniikkaosaamisen hyödyntäminen uusilla aloilla esimerkiksi terveydenhuollon laitteissa, järjestelmissä ja kuluttajatuotteissa. Innovaatiostrategia- ja osaamiskeskusalat ovat nähtävissä Oulun seudun toimialarakenteessa, sillä painopistealojen voidaan 17

19 sanoa kuuluvan teollisuuden sekä hyvinvoinnin että terveydenhuollon piiriin niiden ollessa kaksi eniten työllistävää toimialaa. 5.4 Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan maakunnan elinkeinoelämä tukeutuu pitkälti palveluiden ja teollisuuden varaan. Pohjanmaan maakunnassa palveluiden osuus toimialoista on kuitenkin huomattavasti Uusimaata pienempi. Uudenmaan 80 % sijaan Pohjanmaalla vastaava luku on 61 %. Työvoimasta 25 % toimii vastaavasti teollisuuden palveluksessa. Erityisenä vahvuutena on metalli- ja energiateollisuus. Vaasan kaupunkiseutu on myös energiateknologian kansallinen osaamiskeskus. Energiateknologian voidaan katsoa kuuluvan teollisuuden piiriin, joka selittää sen suurta osuutta toimialarakenteesta. Toimiala tuntematon Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut Rahoitustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Teollisuus Maatalous, riistatalous ja metsätalous 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % 22 % 24 % 26 % 28 % Kuva 5. Pohjanmaan maakunnan toimialat. Pylväät kuvaavat maakunnan työpaikkojen prosentuaalista jakautumista eri toimialojen suhteen vuonna 2004 (Tilastokeskus 2007). Innovaatiostrategian aloiksi Vaasan seudulla on määritelty energiateknologian lisäksi 1) bioteknologia, lääketieteen tekniikka ja terveydenhoidon teknologia, 2) digitaalinen media ja sisältötuotanto, 3) informaatio- ja viestintäteknologia, 4) luova teollisuus ja muotoilu sekä 5) liiketoimintaosaaminen. Osaamiskeskusalan energiateknologian näkyvyys Pohjanmaan maakunnan toimialarakenteessa on selvää teollisuuden pitäessä toimialojen ehdotonta kärkipaikkaa. Myös innovaatiostrategian painotuksista bioteknologian, digitaalisen median, informaatioteknologian ja ainakin luovan teollisuuden voidaan olettaa kuuluvan ainakin osittain teollisuuden piiriin. Tosin bioteknologia, lääketieteen tekniikka ja terveydenhoidon teknologia näkyvät myös toimialarakenteessa sosiaali- ja terveyspalvelujen suurena osuutena. Liike-elämän palvelut ovat Pohjanmaan toimialarakenteessa neljännellä sijalla, joten jos strateginen linjaus liiketoimintaosaamisesta onnistuu, se toimiala tulee tulevaisuudessa kasvattamaan osuuttaan. Yhteenvetona voidaan todeta myös Pohjanmaan maakunnan toimialarakenteen näkyvän innovaatiostrategian ja osaamiskeskusalan painotuksissa. 18

20 5.5 Päijät-Hämeen maakunta Myös Päijät-Hämeen maakunnan toimialarakenteessa on havaittavissa innovaatiostrategiassa esitettyjä painopisteitä. Lahden alueen elinkeinostrategiasta käy ilmi, että Lahden innovaatiostrategiassakin mainitut vahvimmat klusterit ympäristöosaaminen, mekatroniikka-, puu-, huonekalu- sekä muoviklusterit määritellään teollisuuden alaan kuuluviksi. Tämä tukee Lahden seudun toimialarakenteen prosentuaalisesti korkeaa teollisuuden osuutta. Myös osa innovaatio- ja elinkeinostrategiassa mainittua viljaklusteria kuuluu teollisuuden alle. Tukku ja vähittäiskaupan asema kolmanneksi suurimpana toimialana selittyy viljaklusterilla, sillä koko Hämeen kattavasta klusterista % on sijoittunut Päijät-Hämeeseen (Lahden alueen elinkeinostrategia 2005, 9). (Kuva 6.) Toimiala tuntematon Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut Rahoitustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Teollisuus Maatalous, riistatalous ja metsätalous Kuva 6. Päijät-Hämeen maakunnan toimialat. Pylväät kuvaavat maakunnan työpaikkojen prosentuaalista jakautumista eri toimialojen suhteen vuonna 2004 (Tilastokeskus 2007). Lahden kaupunkiseudulle on määritelty kaksi osaamiskeskusalaa, jotka ovat ympäristöteknologia ja ekologia sekä luova teollisuus ja muotoilu. Ympäristöteknologian ja ekologian osaamiskeskusala voidaan löyhästi linkittää toimialarakenteessa mainittuun kohtaan teollisuus. Tämä päätelmä on tehty elinkeinostrategiassa mainitun ympäristöklusterin määrittelyn perusteella (emt., 6). Luovan teollisuuden ja muotoilun osaamiskeskusala voidaan myös osoittaa kuuluvaksi teollisuuden toimialaan jo nimensäkin perusteella. 5.6 Yhteenvetoa 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % 22 % 24 % 26 % 28 % Osaamiskeskusalojen ja innovaatiostrategioiden painopisteiden määrä on hyvin heterogeeninen kaupunkiseudusta riippuen. Tarkastelluista kaupunkiseuduista eniten osaamiskeskusaloja ja vähiten innovaatiostrategian aloja on Helsingin kaupunkiseudulla. Helsingin seudun osaamiskeskusalojen suurta määrää selittää kansallisesti ylivoimaiset resurssit innovaatiotoimintaan muihin Suomen kaupunkiseutuihin verrattuna. Osaamiskeskusaloja on Helsingin seudulla 8, Oulun seudulla 6, Lahdessa 2 ja Vaasassa 1. Vastaavasti innovaatiostrategioiden aloja on Helsingissä 2, Oulussa 4, Lahdessa 19

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena

Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena Teknologia tukemassa ikääntyneiden kotona asumista seminaari Tampere, Kuuselan seniorikeskus 12.4.2011

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Jussi-Pekka Kurikka FM, yrittäjä, toimitusjohtaja, koodari, harrastajanäyttelijä Java, PHP, VBA Puh.: 020 734 1661 Email: jussi-pekka.kurikka@comiasw.com

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA LAHTI ON SUOMEN KIINNOSTAVIN JA KANSAINVÄLISESTI KASVUHAKUINEN DESIGNEKOSYSTEEMI

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot