Innovoiden eteenpäin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovoiden eteenpäin?"

Transkriptio

1 Sente SENTE työraportteja 18/2008 Special Working Paper on Self-Renewal Capacity Innovoiden eteenpäin? Helsingin, Oulun, Vaasan ja Lahden kaupunkiseutujen innovaatiostrategioiden tarkastelua Sini Lempinen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö ISSN ISBN

2 Esipuhe Tämä raportti on osa Tekesin, Oulun kaupungin, Helsingin kaupungin ja Hämeenlinnan seudun rahoittamaa Self-Renewal Capacity of Clusters projektia (Sere). Etsimme projektissa vastausta kysymykseen, mitkä tekijät saavat klusterit, organisaatiot ja kokonaiset kaupunkiseudut uudistamaan itseään jatkuvasti. Sini Lempinen toimi Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikössä harjoittelijana syksyllä Hän sai tehtäväkseen analysoida Helsingin, Oulun, Vaasan ja Lahden kaupunkiseutujen innovaatiostrategioita. Tämä raportti on hyvää taustamateriaalia muille pyrinnöillemme Sere-projektissa. Kiitän Siniä hyvin tehdystä työstä! Markku Sotarauta, professori Projektin johtaja 1

3 Innovoiden eteenpäin? Helsingin, Oulun, Vaasan ja Lahden kaupunkiseutujen innovaatiostrategioiden tarkastelua Sini Lempinen 1. Jo h d a n t o Erilaisten rajojen merkityksen heikentyessä taloudelliseen kehitykseen vaikuttaa aiempaa enemmän globaali kilpailu (ks. esim. Kostiainen tulossa, Sotarauta 2004, Sotarauta & Lähteenmäki 2001, Lievonen & Lemola 2004). Samalla myös paikallisista ratkaisuista ja aloitteellisuudesta on tullut aiempaa kriittisempi kilpailutekijä ja paikallisen osaamisen ja innovaatiokyvykkyyden merkitys on korostunut. Aiemmin rajat alueiden, instituutioiden, sektoreiden ja organisaatioiden välillä määrittivät toimijoiden paikan ja aseman. Nyt alueiden ja organisaatioiden aseman määrittää yhä useammin niiden osaaminen ja kyky jatkuvasti kehittää omia toimintoja. Kehittämistyön tavoitteeksi on noussut yhä selvemmin sellaisen alueellisen ja paikallisen toimintaympäristön luominen, joka tukee mahdollisimman hyvin yksilöiden, yritysten ja muiden toimijoiden oman kilpailukyvyn kehittämistä. (Sotarauta & Lähteenmäki 2001, 45.) Kilpailukyvyn edistäminen on kiistatta yksi aikamme kuumimmista puheenaiheista. Kilpailukyvyn edistämiseen liittyy tiiviisti ajatus innovatiivisuuden merkityksestä alueiden menestymiselle. Innovaatiotoiminta voidaankin laajasti ymmärtää uusien kasvutekijöiden luomiseksi; se on uuden tiedon hankkimista ja soveltamista niin, että syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia. (Lievonen & Lemola 2004, ) Laajempaan keskusteluun innovaatiotoiminta tuli 1990-luvun aluepolitiikan myötä, jolloin aluekehittämistä villitsi strategia- ja ennakointi-innostus. Sotaraudan (2004,7) mukaan 1990-luvun alun lama, Euroopan Unioniin liittyminen ja kansainvälistyminen olivat osa tekijöistä, joiden kautta strategiainnostus aluekehittämisen välineenä sai vauhtia (ks. esim. Lievonen 2006, Lievonen & Lemola 2004). Strategiainnostus ei kuitenkaan kestä loputtomiin, ja tänä päivänä jonkinlainen epäusko strategioiden voimaan tuntuukin nostavan päätään. (Sotarauta & Kosonen 2004, 19.) Epäusko strategioiden voimaan voi Kostiaista (tulossa) mukaillen johtua innovaatioprosessien tunnistetusta monimuotoisuudesta, globalisoituvasta kilpailusta niin yritysten kuin kaupunkiseutujenkin välillä sekä inhimillisten ja aineellisten resurssien yhä suuremmasta liikkuvuudesta. Epäuskosta huolimatta strategiat ovat paljon käytettyjä aluekehittämisen välineitä. Kaupunkiseutujen 2

4 neuvottelukunta antoikin suosituksen suurimmille kaupunkiseuduille alueellisen innovaatiostrategian toteuttamisesta tai päivittämisestä syksyllä Innovaatiostrategian toteuttaminen on yksi politiikkakokonaisuuden toimeenpanosuunnitelman viidestä hankekokonaisuudesta. Tämän työpaperin tarkoituksena on tehdä matka strategioiden maailmaan neljän politiikkadokumentin kautta. Työpaperissa vertaillaan Helsingin, Oulun, Vaasan sekä Lahden kaupunkiseutujen innovaatiostrategioita. Työpaperissa pohditaan innovaatiostrategian tarvetta, avoimen innovaation roolia innovaatiostrategioissa, käydään tarkemmin läpi tarkasteltujen kaupunkiseutujen innovaatiostrategioiden painotuksia ja pohditaan toimialarakenteen merkitystä innovaatiostrategioissa 2. Innovaatiostrategian taustaa Strategian periaatteet on alun perin kehitetty sodankäyntiä varten. Strategiaa ei kuitenkaan ole syytä tuomita vain sodankäynnin välineeksi. Pohjimmiltaan strategiassa on kyse oman toiminnan pitkäjänteisestä hallitsemisesta ja sen suhteuttamisesta tulevaisuuteen ja toimintaympäristöön. Strategia kohdistuu jokaisen organisaation toiminnan kannalta oleellisiin kysymyksiin. Ehkäpä juuri tästä syystä myös yrityksissä alun perin kiinnostuttiin strategian periaatteista. Strategian modernien sovellusten alku sijoittuu 1960-luvulle. (Sotarauta 1996, 160.) Esimerkiksi 1960-luvulla Chandler (1962, 13) katsoi strategian tarkoittavan pitkän aikavälin tavoitteiden määrittelemistä ja suunnan valitsemista sekä tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien resurssien allokointia. Muun muassa Sotaraudan (1996, 16) mukaan strategian määrittely on laajentunut paljon alkuperäisestä määritelmästään, ja on nykyään vahvasti juurtunut osaksi jokapäiväistä taloudellista, organisationaalista ja poliittista keskustelua. Samalla strategiasta on myös tullut vaikeammin määriteltävä käsite: vaikka strategioista löytyy valtava määrä kirjallisuutta, sille ei ole yhtä universaalisti hyväksyttyä määritelmää. Eri suunnittelijat, johtajat ja kirjoittajat käyttävät strategian käsitettä eri tavoin (ks. esim. Quinn, Mintzberg & James 1988, 1; Mintzberg 1994). Strategia voidaan esimerkiksi Sotaraudan (2004, 16) mukaan nähdä ohjenuorana, joka kokoaa yhteen yksittäiset teot ja päätökset, ja johtaa niitä oikeaan suuntaan. Tänä päivänä on aiheellista pohtia, minkälainen strateginen kehittäminen palvelee parhaiten alueiden kehittymistä, ja minkälaisella kehittämisellä voidaan parhaiten vastata globaaliin, verkottuneeseen talouteen. Vaikeutena on kuitenkin löytää strategisia keinoja johtamaan tätä kehitysprosessia. (Sotarauta 2004, 7.) Sotarauta (emt., 10) tarkoittaa tällä globalisoituvan talouden ja nopeutuneiden teknologisten prosessien tuomia haasteita löytää uusia toimintatapoja käytäntöjen ohjaamiseksi. 2.1 Innovaatiopolitiikka Lievosen ja Lemolan (2004, 57-58) mukaan alue- ja innovaatiopolitiikat eroavat selkeästi arvostuksiltaan ja painotuksiltaan. Aluepolitiikan pyrkimyksenä on tavallisesti löytää keinoja heikompien alueiden aseman kohentamiseen. Innovaatiopolitiikassa sen sijaan tuetaan vahvimpia ehdokkaita. Innovaatiopolitiikan pyrkimyksenä on löytää tasapaino tehokkuuspyrkimysten ja uusia valmiuksia kehittävän toiminnan välille. Kuisman (2006, 13) mukaan innovaatiopolitiikalla tarkoitetaan niiden politiikkatoimien kokonaisuutta, joilla edistetään uuden tiedon tuottamista, laajaa leviämistä ja hyödyntämistä. 1 Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden mukaan on valmisteltu erityinen suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuus erityisesti kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Politiikkakokonaisuuden valmistelua varten on asetettu suurten kaupunkiseutujen neuvottelukunta, joka valmistelee politiikkakokonaisuutta yhteistyössä kaupunkiseutujen ja ministeriöiden kanssa. 3

5 Kansallinen innovaatiopolitiikka sisältää tiede-, tutkimus-, teknologia- ja koulutuspolitiikan osaalueita. Uusien tuotteiden ja menetelmien kehittämiseen sekä uusien innovatiivisten yritysten rahoittamiseen liittyvät kysymykset, keksintöjen suojaamista ja uusien teknologioiden käyttöönottoa koskevat säädökset sekä yritysten kotimaiseen ja kansainväliseen kilpailuun vaikuttavat seikat ovat keskeistä innovaatiopolitiikan toimintakenttää. (Kuisma 2006, 13.) Perinteisesti innovaatiopolitiikalla on pyritty edistämään teknologian muutosta, vaikuttamaan sen suuntaan ja vauhtiin. Innovaatiopolitiikan keskeiset painopisteet ovatkin olleet teknologisissa innovaatioissa ja teollisissa yrityksissä (ks. esim. Kostiainen, tulossa). Tästä suppeasta innovaatiopolitiikan määritelmästä on siirrytty kohti innovaatiopolitiikan laajempaa määritelmää. Laaja innovaatiopolitiikan määritelmä kattaa monia yritysten ja muiden organisaatioiden toimintaedellytyksiin liittyviä asioita asuin- ja elinympäristöjen viihtyisyyteen saakka. (Lemola 2006, ) Innovaatiotoiminnan edistäminen tuli Suomen aluepolitiikkaan ensimmäistä kertaa 1980-luvun loppupuolella. Alueellisesta innovaatiopolitiikasta puhuttaessa viitataan taloudelliseen, hallinnolliseen tai maantieteelliseen kokonaisuuteen kuten kuntaan, seutukuntaan, maakuntaan tai näiden yhdistelmiin, joiden puitteissa organisoidutaan edistämään innovaatiotoimintaa. Alueellisella tasolla voidaan vaikuttaa tarjolla olevaan koulutukseen, työvoiman ammattitaitoon, tutkimustoiminnan puitteisiin, uuden teknologian hyödyntämiseen, yritysten perustamis- ja toimintaedellytyksiin, sekä alueiden sisäisten ja ulkoisten yhteistyöverkostojen luomiseen. Alueellisella innovaatiopolitiikalla on erityinen merkitys alueiden elinkeinorakenteiden monipuolistamisessa, sillä innovaatiopolitiikan keinoilla voidaan edistää uusien tuotteiden, yritysten ja jopa uusien toimialojen syntymistä. (Lievonen & Lemola 2004, 15.) Alueellinen innovaatiopolitiikka voimistui 1990-luvun puolivälissä osaamiskeskusohjelman sekä EU:n aluepolitiikan ja sen osana Suomeen saapuneiden rakennerahastojen myötävaikutuksella. Tämän kehityksen myötä alueellinen innovaatiopolitiikka alkoi saada lisää huomiota. (Lemola 2006, 5.) Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen määräaikainen erityisohjelma, jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. Osaamiskeskusohjelma käynnistyi vuonna 1994 kahdeksan osaamiskeskuksen voimin. Ohjelmasta saatujen hyvien kokemusten perusteella valtioneuvosto nimitti vuosina 1998 ja 2002 uusia osaamiskeskuksia. (Osaamiskeskusohjelman verkkosivut 2007.) Valtioneuvosto on nimennyt ohjelmakaudelle yhteensä 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta. Osaamiskeskusohjelman meneillään olevan kauden painopistealueita ovat kansainvälistyminen ja osaamiskeskusten välisen yhteistyön lisääminen. Ohjelmassa painotetaan teollisuuden ja muiden elinkeinojen kilpailukykyisen huippuosaamisen kehittämistä. (Sisäasiainministeriön verkkopalvelu 2007.) Aluekeskusohjelma sen sijaan käynnistyi vuonna 2001 tavoitteenaan elinvoimainen kaupunkiverkosto ei vain viisi tai kuusi erillistä suurkaupunkia. Osaamiskeskusohjelmalla ja aluekeskusohjelmalla on joitakin yhteisiä piirteitä. Yhteisenä tavoitteena on vahvistaa mukana olevien kaupunkiseutujen olemassa olevia vahvuuksia. Ohjelmien välinen suuri ero on kuitenkin siinä, että osaamiskeskusohjelman kehittämistoimet ovat lähinnä innovaatiopoliittisia. Osaamisen kehittäminen on tärkeällä sijalla myös aluekeskusohjelmissa, mutta siinä painotus on kuitenkin yritystoiminnan edellytysten ja yrityspalvelujen kehittämisessä, eli melko perinteisessä aluepolitiikassa. (Lievonen & Lemola 2004, 104.) Alueellisen innovaatiopolitiikan suuntaviivat luodaan valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteista (Sisäasiainministeriön verkkopalvelu 2007). Suomen kaupunkiseutujen neuvottelukunta hyväksyi kokouksessaan suosituksen suurimmille kaupungeille 4

6 siitä, että ne käynnistäisivät seudullisen innovaatiostrategian valmistelun tai päivittäisivät nykyisen strategian (Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämisstrategia 2005, 3). Innovaatiostrategian toteuttaminen on yksi viidestä politiikkakokonaisuuden toimeenpanosuunnitelman hankekokonaisuudesta, jonka ministeriöt ja kaupunkiseudut toteuttavat vuosina (Sisäasiainministeriö 2006, 4). Seudullisten innovaatiostrategioiden pohjalta voidaan syventää ja vahvistaa kaupunkiseutujen välistä työnjakoa ja erikoistumista kansallisessa innovaatiopolitiikassa. (Lahden kaupunkiseudun 2005, 3). Kostiaisen (tulossa) mukaan innovaatioprosessien tunnistettu monimuotoisuus ja globalisoituva kilpailu sekä yritysten että kaupunkiseutujen välillä luovat paineita kaupunkiseutujen innovaatiopolitiikan uudistamiselle. Paineita lisää vielä sekä inhimillisten että aineellisten resurssien yhä suurempi liikkuvuus. Samoilla linjoilla Kostiaisen kanssa on muun muassa Henry Chesbrough (2003, 2006), joka käsittelee teoksissaan innovaation muutosta yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Kostiaista (emt.) siteeraten innovaatiotoimintaa joudutaan toteuttamaan toimintaympäristössä, jossa muutos on yhä nopeampaa ja kompleksisempaa. Pysyvässä muutoksessa erityisesti systeemin kyky jatkuvaan itseuudistumiseen muodostuu tärkeäksi. 2.2 Innovaatiojärjestelmä Innovaatiotoiminnan edellytyksiä on alueilla kehitetty siinä määrin, että on alettu puhua alueiden innovaatiojärjestelmistä ja niiden kehittämisestä (Kuisma 2006, 6). Innovaatiojärjestelmän tarkastelusta onkin tullut muutamien viime vuosien aikana suorastaan muoti-ilmiö. Innovaatiojärjestelmän tarkastelusta ovat kiinnostuneet niin valtiovalta, teollisuuden ja palkansaajien järjestöt sekä muut innovaatiojärjestelmän toimijat ja edustajat. Esimerkiksi vuoden 2004 aikana julkaistiin parikymmentä erilaista raporttia, jotka käsittelevät Suomen innovaatiojärjestelmän haasteita ja kilpailukykyä. (Juutilainen, Nukari & Sorvisto 2005, 10.) Suomen innovaatiojärjestelmän menestystekijäksi määritellään usein pitkälle kehittynyt Triple helix vuorovaikutusmalli. Usein puhutaan kolmoiskierteestä, jonka kantoina ovat elinkeinoelämä, tiedemaailma sekä julkiset toimijat kuten kaupungit ja välitys- ja kehittämisorganisaatiot. Keskeinen kysymys on, miten kansallinen ja alueellinen näkökulma kohtaavat innovaatiopolitiikassa. Tässä mielessä innovaatiopolitiikan ja strategioiden kunnollista yhteensulautumista ei ole vielä tapahtunut. Tästä esimerkkinä on kaupunkitutkimuksen tutkija Hanna Kuisman mukaan muun muassa se, että osaamiskeskuspolitiikka on mielletty kansallisessa politiikassa eri toimijoiden muodostaman innovaatiomatriisin marginaaliin. (ks. esim. Kuisma 2006, 10; sisäasiainministeriö 45/2006, 14). Kuisman (2006, 10) mukaan Suomessa voidaan nähdä kaksipilarinen innovaatiojärjestelmä, josta ensimmäinen pilari perustuu yliopistoihin ja toinen laajaan yksityisen ja julkisen rajapinnalla toimivien välittäjäorganisaatioiden joukkoon. Ensimmäiseen pilariin kuuluvat yliopistojen lisäksi muun muassa Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT sekä tutkimusta rahoittava ja politiikkaa arvioiva Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA. Tekes on toisen pilarin keskeinen toimija, ja silta innovaatioprosessin eri vaiheiden välillä. Muita toisen pilarin toimijoita ovat muun muassa Finnvera, TE-keskukset sekä alueellisena ulottuvuutena osaamiskeskusohjelmat ja teknologiakeskukset. Suomalaisen innovaatiojärjestelmän kulmakivinä pidetään innovaatioinfrastruktuuria ja sen sisäistä dynamiikkaa (Juutilainen, Nukari & Sorvisto 2005). Kaksi yleisesti tunnistettua innovaatiojärjestelmämme heikkoutta ovat uuden yritystoiminnan alhainen syntymistahti ja informaatiotekniikan vähäinen käyttöönotto suurten yritysten ulkopuolella. Yksi syy alhaiseen yritysten muodostumiseen on pääomamarkkinoiden kehittymättömyys pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Informaatioteknolo- 5

7 gian käyttöönottoon taas vaikuttaa esimerkiksi internetin mahdollistaman sähköisen kaupankäynnin hidas yleistyminen, joka ei vastaa Suomen vahvaa IT-imagoa. (Kuisma 2006, 11.) 2.3 Miksi innovaatiostrategioita tehdään? Strategia on vakiinnuttanut asemansa yhtenä suunnannäyttäjänä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Strategiasta yleisellä tasolla puhuttaessa sillä tarkoitetaan ennen kaikkea kehityksen ja oman toiminnan ohjaamisen ajattelumallia (Sotarauta 1996, 10). Ansoff (1988, 13) näkee strategian tarpeelliseksi, koska sen avulla toiminta saa tietyn, valitun suunnan. Täten uusien mahdollisuuksien etsintä helpottuu. Ilman strategiaa työkalut mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja valitsemiseksi puuttuvat. Ilman strategiaa ja sen ajoittaista tarkistamista toimijoiden on myös vaikea hahmottaa onko resurssit allokoitu tehokkaasti ja onko keskitytty oikeisiin asioihin. Siten myös muutoksen ennustaminen vaikeutuu. Strategioita onkin tarjottu viimeisten vuosikymmenten aikana hyvinkin laajalla rintamalla epävarman ja pyörteisen toimintaympäristön hallitsemiseksi (Sotarauta 1996, 10). Strategia on valittu myös alueellisen innovaatiopolitiikan kehittämisen välineeksi, sillä suurten kaupunkiseutujen neuvottelukunta antoi vuonna 2004 suosituksensa suurimmille kaupunkiseuduille alueellisen innovaatiostrategian laadinnasta. Innovaatiostrategian tarkoituksena on antaa suuntaviivat alueelliselle innovaatiopolitiikalle osallistamalla prosessiin kaikki alueen merkittävimmät toimijat. Tavoitteena on luonnollisesti menestynyt ja kilpailukykyinen kaupunkiseutu. Lievosen ja Lemolan (2004, 18) mukaan tuottavuuserot ovat alueellisen innovaatiopolitiikan tarpeen indikaattoreita, koska jos alueiden väliset tuottavuuserot kasvavat liian suuriksi, niiden aiheuttamia hyvinvointieroja ei enää pystytä kompensoimaan sosiaalisin tai aluepoliittisin tulonsiirroin. Aluepolitiikan tavoitteena onkin kohentaa heikompien alueiden menestymisen edellytyksiä. Nykyään tiedon ja osaamisen kasvu ovat vahvimpia tuottavuuden kasvua kiihdyttäviä tekijöitä. Tutkimus- ja kehitystyöllä on havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia työn ja pääoman tuottavuuteen varsinkin teollisuuden piirissä (Griliches 1998). Siten alueiden innovaatiotoimintaa kannustamalla voidaan mitä ilmeisimmin myös vaikuttaa alueiden välisiin tuottavuuseroihin (Lievonen & Lemola 2004, 16). Tuottavuuserot eivät kuitenkaan ole ainoa innovaatiopolitiikan kannustin. Halu kehittyä ja kehittää innovaatiotoimintaa tulee myös alueiden omasta halusta menestyä ja parantaa kilpailukykyä. Suurten kaupunkiseutujen ollessa laajojen alueiden vetureita niiden menestys on tärkeää koko kaupunkiverkon elinvoimaisuuden kannalta. Kaupunkiseuduilla syntyy paljon innovaatioita ja osaamista. Suomen suuret kaupunkiseudut kilpailevat maailmanmarkkinoilla yritysten ja muiden toimintojen sijoittumisesta. Menestymisen varmistamiseksi kaupunkiseutujen rooli pyritään huomioimaan myös aluepolitiikassa. (Sisäasiainministeriö 2006, 9.) Kansainvälisen innovaatiokilpailun kiristyessä on entistä tärkeämpää löytää sellaisia strategioita, joilla voidaan saattaa yhteen tulevaisuuden liiketoimintavoimavarat ja tutkimusosaaminen. Kestävää, kansantalouden kannalta huomionarvoista kilpailukykyä syntyy uusiutumiskykyisten toimialojen kapasiteetistä tuottaa jatkuvasti uusia ja joskus rajujakin innovaatioita. Jotta uusiutumiskykyisiä toimialoja voisi kehittyä lisää, tarvitaan joustavaa kansallista innovaatiostrategiaa, joka mahdollistaa sekä nopean panostuksen orastaviin kehitysituihin sekä niistä vetäytymisen sen mukaan, millaisia viestejä globaaleilta markkinoilta saadaan. Tällainen innovaatiostrategia luo haasteita myös alueelliselle innovaatiopolitiikalle. (Lievonen & Lemola 2004, 55.) Sisäasiainministeriön (2006, 8) näkemyksen mukaan innovaatiostrategioita tehdäänkin alueellisen innovaatiopolitiikan vahvistamiseksi ja jäsentämiseksi sekä kaupunkiseutujen ydinosaamisalueiden tukemiseksi. Kaupunkiseudun innovaatiostrategia on tärkeä väline, jonka avulla pyritään kohdistamaan valtion panostuksia tietyille painopistealoille. 6

8 Lievonen ja Lemola (2004, 20) pohtivat myös strategian houkuttelevuutta. Osaamiseen ja innovaatiotoimintaan perustuvan strategian tekee houkuttelevaksi se, että onnistuessaan se tuottaisi hyödyllisiä ulkoisvaikutuksia koko Suomen kansantaloudelle tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvun kautta. Vaativaksi strategian tekee sen edellyttämä määrätietoinen ja pitkäjänteinen panostaminen osaamisen kehittämiseen, tarve valita yhä selkeämmin kehittämisen painoaloja ja ajoittainen pakko muuttaa aiemmin valittua suuntaa. Sotaraudan (2004, 8) mukaan strategioiden paras anti on toimijoiden näkökulmien laajeneminen strategisen työskentelyn seurauksena. Sen avulla toimijat ovat tunnistaneet vahvuuksiaan ja heikkouksiaan sekä oppineet ymmärtämään niitä paremmin. Strategisen suunnittelun ansiosta sektorien väliset rajat ovat myös osittain madaltuneet. (Sotarauta 2004, 8.) 3. Avoin innovaatio Innovaatiotoiminnan voidaan nähdä liittyvän kaikkeen liiketoimintaan, eikä vain korkean teknologian yrityksiin tai teolliseen toimintaan. Innovaatioiden on huomattu liittyvän myös julkiseen palvelutuotantoon. (Kostiainen, tulossa.) Erityisesti palveluinnovaatioihin tarvittavien uusien tietojen lähteet eivät välttämättä liity mitenkään edes systemaattiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan, vaan radikaalitkin innovaatiot voivat pohjautua organisaation sisäisen hiljaisen tiedon yhdistämiseen vapaasti ulkopuolelta saatavan tiedon kanssa (Maliranta ja Ylä-Anttila 2007, Kostiaisen 2008, 1 mukaan). Avoimen innovaation mallin kehittäjä Henry Chesbrough onkin siirtämässä painopistettä pois yritysten sisäisistä prosesseista. Chesbroug`n mielestä yritysten sisäisten innovaatioprosessien sijaan oleellisempaa on keskittyä osaavien ihmisten kanssa työskentelemiseen riippumatta siitä sijaitsevatko he yrityksen ulko- vai sisäpuolella. (Chesbrough 2003, 26). Myös Harmaakorven (tulossa) mukaan innovaatioprosesseja kuvaa lisääntyvässä määrin niiden avoin luonne innovaatioiden ollessa entistä enemmän rajoja rikkovia luomuksia. Avoimen innovaation käsite onkin saanut viime aikoina paljon huomiota niin akateemisessa kuin käytännön maailmassa. Avoimen innovaation termin isä Henry Chesbrough esitteli käsitteen kirjassaan Open innovation: The New Imperative for Creating and Profiting from Technology (2003). Chesbrough (2006, 1) määrittelee avoimen innovaation niin yrityksen sisäisten ja ulkoisten ideoiden kuin sisäisten ja ulkoisten kaupallistamistapojen yhdistämiseksi päämääränä teknologioiden kehityksen edistäminen. Samoilla linjoilla Chesbroug n kanssa ovat esimerkiksi Joel West ja Scott Gallagher (2006, 320), jotka määrittelevät avoimen innovaation systemaattiseksi tavaksi rohkaista yrityksen sisäisiä ja ulkoisia toimijoita innovoimaan, sekä kyvyksi hyödyntää keksittyjä ideoita yrityksen resurssit ja mahdollisuudet huomioon ottaen. Perinteisesti uuden liiketoiminnan kehittäminen ja uusien tuotteiden markkinointi on tapahtunut yrityksen sisäpuolella. Suljetun innovaation yksi peruspilari onkin parhaiden työntekijöiden työllistäminen omaan yritykseen. Suljetun innovaation toimintaperiaatteisiin kuuluu myös usko siihen, että innovaation ensiksi keksinyt ehtii myös markkinoille ensin. Lisäksi ajatellaan, että uuden tuotteen markkinoille tuominen edellyttää sen itsenäistä kehittämistä. Tähän liittyy usko siitä, että ensiksi markkinoille ehtinyt voittaa. Inhimillistä pääomaa on syytä kontrolloida, jotta kilpailijat eivät hyödy ideoista joita he eivät ole itse keksineet. (Chesbrough 2003, 20.) 7

9 Tutkimus Kehitys Tutkimusprojektit Markkinat Yrityksen rajat Kuva 1. Suljettu innovaatio (mukaillen Chesbrough 2003). Perinteinen innovaatioprosessi on kuitenkin murentunut monen tekijän seurauksena. Ensinnäkin korkeasti koulutettujen työntekijöiden saatavuus ja liikkuvuus on kasvanut vuosien kuluessa, minkä johdosta myös suurten laboratorioiden ulkopuolella on paljon tietoa. Sen lisäksi työpaikkojen vaihtuessa työntekijät vievät mukanaan tietonsa ja taitonsa, joten tieto pääsee virtaamaan yritysten välillä. Toisekseen uusien teknologioiden elinkaari on lyhentynyt ja kuluttajat ovat tulleet entistä tietoisemmiksi hankinnoistaan. (Chesbrough 2003, ) Myös riskipääoman saatavuus on viime aikoina lisääntynyt. Lopuksi, muiden toimitusketjun jäsenten, kuten toimittajien, rooli innovaatioprosessissa on muuttunut yhä tärkeämmäksi. (emt., 43.) Nämä ovat osa tekijöistä, joiden vuoksi yritykset ovat alkaneet etsiä uusia toimintatapoja innovaatioprosessiensa tehostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Niitä ovat muun muassa sekä aktiivinen ideoiden ja teknologioiden etsintä yrityksen ulkopuolelta että yhteistyö toimittajien, kilpailijoiden ja asiakkaiden kanssa. Yksi tärkeä ominaisuus on lisäksi yrityksen strategiaan sopimattomien ideoiden ja teknologioiden jatkokehitys tai lisensointi. Avoimen innovaation mallin houkuttelevuus liittyykin sen tapaan hyödyntää aikaisemmin piilossa olleita ulkopuolisia ideoita ja inhimillistä pääomaa. (Dodgson, Gann & Salter 2006, 344.) Tutkimus Kehitys Uudet markkinat Tutkimusprojektit Nykyiset markkinat Yrityksen rajat Kuva 2. Avoin innovaatio (mukaillen Chesbrough 2003). 8

10 Mikä sitten on muuttunut? Muutos suljetusta avoimeen innovaatioon tarkoittaa ennen kaikkea ymmärryksen lisääntymistä avoimen innovaation kasvavasta merkityksestä. Suurin muutos suljettuun innovaatioon nähden on organisaation ulkopuolisen tiedon roolin muuttuminen tärkeäksi osaksi organisaatiota. (Chesbrough 2006, 8.) Kaikki hyvät ideat eivät tule oman yrityksen sisältä, ja kaikkia ideoita ei välttämättä tarvitse kehittää edelleen omassa yrityksessä. Tämä tarkoittaa, että ihmisten täytyy muuttaa yrityksen ja sen ympäristön tarkastelutapaa. Toisten osapuolten mukaantulolla voi olla suurta lisäarvoa uusien innovaatioiden ja teknologioiden kehittymisessä. (Chesbrough 2003, 177.) Avoimen innovaation merkitys on viime vuosina kasvanut, ja se mahdollistaa yritysten kilpailukyvyn säilyttämisen ja nopean ja joustavan reagoinnin ympäristössä tapahtuviin muutoksiin lyhentyvistä tuotteiden ja teknologioiden kehitysajoista ja elinkaarista huolimatta. (Chesbrough 2003, ) Koulutetun henkilökunnan liikkuvuuden lisääntyminen, yrittäjien määrän kasvu ja riskirahoituksen syntyminen voivat ensisilmäyksellä näyttää nykyisessä liiketoiminnassa uhillta. Ne luovat kuitenkin mahdollisuuksia, joita ovat muun muassa uusien innovaatioiden kehittäminen yhteistyössä innovatiivisten yrittäjien tai yliopistojen kanssa, tai riskipääoman käyttö niiden teknologioiden, jotka eivät sovi nykyiseen liiketoimintastrategiaan, markkinoille saattamiseksi ulkoisesti. Matka on kuitenkin pitkä. Avoin innovaatio ei ole vielä täysin kehittynyt uudeksi innovaatioon kannustavaksi johtamiskäytännöksi eurooppalaisissa yrityksissä ja monet kamppailevatkin sopivan avoimen innovaation mukaisen toimintatavan löytämiseksi. Yksi avoimen innovaation onnistumisen haasteista onkin, että se tarvitsee muutoksen yrityksen koko ajattelutavassa (Dodgson, Gann, Salter 2006, 338). 4. Innovaatiostrategioiden tavoitteet ja painopisteet Yleisestä innovaatioiden taustoituksesta siirrytään yksittäisiin innovaatiostrategioihin, niiden tavoitteisiin, painotuksiin, yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin. Tarkastelun kohteena ovat Helsingin, Oulun, Vaasan ja Lahden kaupunkiseutujen innovaatiostrategiat. 4.1 Helsinki Innovaatiostrategiat sellaisenaan ovat 2000-luvun ilmiö. Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä innovaatiostrategiasta syntyi ylipormestari Eva-Riitta Siitosen koolle kutsuman huippupäättäjistä koostuvan Helsinki Klubi 2:n työskentelyssä keväällä Lähtökohtana strategian tekemiseksi oli halu vahvistaa eri tahojen välistä yhteistyötä. Tässä yhteistyössä avainroolissa ovat olleet koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, seudun kaupungit, valtion innovaatio-organisaatiot sekä seudulla toimivat yritykset. (Yhdessä huipulle 2005.) Vaikka kaupunkiseutujen neuvottelukunta antoi suosituksen alueellisen innovaatiostrategian tekemisestä vasta vuonna 2004, ei Helsinkiä voida pitää innovaatiostrategiatyöskentelyssä edelläkävijänä, sillä Helsingin seudun innovaatiostrategian suunnittelun aikoihin innovaatiostrategia on tullut myös laajempaan käyttöön. Yhdessä huipulle - Helsingin seudun innovaatiostrategian (2005) tavoitteena on näyttää tietä yhteistoiminnalle, joka mobilisoi hajanaisen metropolialueen mittavat innovaatiopotentiaalit nykyistä paremmin. Helsingin metropolialueeseen lasketaan kuuluvaksi neljä kaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Alueella asuu yhteensä noin miljoona ihmistä, siellä sijaitsee yhdeksän yliopistoa, kahdeksan ammattikorkeakoulua, lukuisia tutkimuslaitoksia ja suuri joukko erilaisia innovaatiotoimintaan liittyviä seudullisia ja valtiollisia tuki- ja välittäjäorganisaatioita. 9

11 Helsingin seudun innovaatiostrategiassa pääkaupunkiseudun yhteistyö nähdäänkin ainoana todellisena vaihtoehtona menestyksen saavuttamiseksi. Näytöt toimivasta yhteistyöstä ratkaisevat sen, miten kova kilpailija tai toisaalta miten kiinnostava strateginen kumppani Helsingin seutu on maailman muille huippualueille tulevaisuudessa. Helsingin seudun innovaatiostrategian tavoitteena on, että alueesta tulee kansainvälisesti kiinnostava, osaamisprofiililtaan ainutlaatuinen ja kaupallisesti kilpailukykyinen huippuosaamiselle rakentunut monipuolinen kehitysalustakokonaisuus, joka kannustaa kehittämään ja hyödyntämään innovatiivisia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja. Tarkemmin eriteltynä Helsingin innovaatiostrategiaan on määritelty neljä painopistettä, jotka ovat: 1. Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen 2. Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen 3. Julkisten palveluiden uudistaminen ja innovaatiot 4. Innovaatiotoiminnan tukiverkoston vahvistaminen Helsingin seutu haluaa kansainvälistyäkseen houkutella lisää ulkomaalaisia osaajia työelämän ja tutkimuksen eri tehtäviin. Sen toteuttamiseksi Helsingin seudun minimitavoite on kaksinkertaistaa ulkomaisten tutkijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden määrä. Osaamiskeskittymiä vahvistamalla ja yhteisiä kehitysalustoja luomalla pääkaupunkiseudun houkuttelevuutta on tarkoitus nostaa myös ulkomaisten investointien kohteena. Esimerkiksi Pasilaan on perustettu digitaalisten sisältöjen ja palveluiden kehitysalusta. Julkisten palveluiden uudistaminen on myös tärkeää osaamisen, oppimisen ja innovatiivisuuden ollessa kaupunkiseutujen kilpailukyvyn avainteemoja. Käytännössä tämä tarkoittaa innovaatiotoiminnan perusedellytysten luomista, päätöksenteon joustavuutta ja riskinottokykyä sekä innovaatioiden aktiivista hyödyntämistä. Innovaatioympäristön kehittämiseen kannattaa panostaa, sillä yhteistyöhön ja huippuosaamiseen perustuvat ainutlaatuiset toimintamallit ja innovaatioalustat tarjoavat kaupunkiseudulle pysyvän ja vaikeasti kopioitavan kilpailuedun. OECD näkee yhtenä Suomen innovaatiostrategiavaihtoehtona keskittymisen tutkimukseen, tuotekehitykseen ja suunnitteluun useilla eri aloilla (OECD 2003, Lievosen & Lemolan 2004, 87 mukaan). Lievosen ja Lemolan (2004, 87) mukaan Helsinki on tässä edelläkävijä, sillä se ei ole keskittynyt mihinkään yksittäiseen toimialaan. Pikemminkin kaupunkiseutu on keskittynyt innovaatiotoimintaan yleensä. Korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten keskittymä yhdessä monipuolisen toimialarakenteen kanssa mahdollistaa tämän. Helsingin haasteena onkin tehostaa näistä urbanisaatioeduista syntyvien mahdollisuuksien hyödyntämistä eli tutkimus- ja kehitystoiminnan tuottavuutta. 4.2 Oulu Oulu on Suomen kuudenneksi suurin kaupunki asukkaallaan, ja siten myös kiistatta pohjoisen valtakunnanosakeskus (Lievonen & Lemola 2007, 91). Oulun seudulla on yhteensä noin asukasta (Oulun kaupungin verkkopalvelu 2007 A). Oulu inspiroi Oulun innovaatiostrategia (2006) on tehty yhtä aikaa kaupungin elinkeinostrategian kanssa. Strategioilla on yhteiset tavoitteet ja osin myös samoja toimenpiteitä. Oulun innovaatiostrategian valinnat on tehty analysoiden paikallista ja globaalia kehitystilannetta, tavoitteita asettaen ja perusolettamuksia luoden. Oulu inspiroi innovaatiostrategian tavoitteena on luoda alueen yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä julkisen sektorin yhteinen näkemys pitkäjänteisistä ja strategisista toimintaympäristön kehittämistarpeista ja suunnata yhteiset panostukset valittuihin painopisteisiin. Innovaatiostrategian tavoitteena on saada eri toimijoiden välinen työnjako ja yhteistyö tasolle, joka nostaa oululaisen innovaatioympäristön yhdeksi maailman parhaista. Oulun innovaatiostrategian 10

12 tavoitteena on hakea uutta kasvua yli toimialarajojen luomalla edellytyksiä aikaisempaa laajemmalle pohjalle. Kaikki toimialat ovat potentiaalisia innovaatio- ja kasvualoja. Uutta liiketoimintaa haetaan eri toimialojen ja teknologioiden rajapinnoista, uudenlaisista palvelutuotteista sekä kaupan ja palvelujen piiristä. Innovaatiostrategiassa linjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu toimenpideohjelma, jossa on neljä painopistettä. Jokaiselle painopistealueelle on määritelty kahdesta viiteen keskeistä toimenpidekokonaisuutta. Oulun innovaatiostrategian neljä painopistettä ovat: 1. Liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen sekä liiketoimintaa tukevien palveluiden kehittäminen. Toteuttamiseksi käynnistetään kasvuyritysten kehitysohjelma sekä alueen liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma. 2. Voimakas kansainvälistyminen 3. Toteuttamiseksi käynnistetään kansainvälisten verkostojen rakentamisohjelma, julkisten palveluiden kansainvälistymisohjelma sekä tunnettavuuden markkinointiohjelma. 4. Toimivat ja tehokkaat innovaatiojärjestelmät ja prosessit 5. Toteuttamiseksi käynnistetään kansainvälisen huippuosaamisen kehittämisen ja osaamisen hyödyntämisen ohjelma, yritystoiminnan palvelujen kehitysohjelma, rahoituksen kohdentamisohjelma sekä Xpolis. 6. Innovatiivinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö 7. Toteuttamiseksi käynnistetään uusien toimintaympäristöjen kehitysohjelma, logistiikkaohjelma, yritysten vetovoimaohjelma sekä asukkaiden vetovoimaohjelma. Oulu tunnetaan yleisesti teknologiakaupunkina. Oulu on merkittävä osaamiskeskus huipputeknologian, lähinnä it- ja hyvinvointiteknologian aloilla. Myös perinteisemmät teollisuudenalat kuten puu-, paperi- ja terästeollisuus ovat Oulussa vahvoja. Tulevaisuuden Oulussa on tarkoitus panostaa yhä enemmän monipuolisen liiketoiminnan kehittämiseen sekä logistiikkaan, tietotekniikkaan, sisällöntuotantoon ja mediaan, hyvinvointiin sekä bio- ja ympäristöaloihin. (Oulun kaupungin verkkopalvelu 2007 B.) 4.3 Vaasa Vaasa on yksi Suomen pienistä yliopistokaupungeista, jossa asuu asukasta. Vaasan seudun innovaatiostrategia on työstetty julkaistun aineiston perusteella keväällä Strategian on laatinut Ilkka Raatikainen. Lähteinä strategiaan on käytetty Pohjanmaan maakunnan, Vaasan seudun ja Vaasan kaupungin sekä seudun kehittämisessä mukana olevien toimijoiden strategisen tason suunnitelmia ja niitä perustelevia selvityksiä. Vaasan seudun innovaatiostrategiana on saada aikaan houkutteleva innovaatioympäristö, kattava ja toimiva innovaatiojärjestelmä sekä uudistavia innovaatioprosesseja. Innovaatioympäristön, innovaatiojärjestelmän ja innovaatioprosessien vahvistaminen ovatkin Vaasan seudun innovaatiostrategian osa-alueet. Innovaatioympäristön vahvistaminen sisältää infrastruktuurin ja alueen vetovoimaisuuden sekä keskuskaupungin ja seudun kehitysyhtiön aktivoivan roolin kehittämisen. Innovaatiojärjestelmän vahvistamiseen kuuluu keskeisten toimijoiden, kuten alueen teknologiakeskuksen ja muiden alueellista innovaatiotoimintaa edistävien toimijoiden toimintaedellytysten kehittäminen. Innovaatioprosessien vahvistaminen sisältää innovaatiota tuottavien toimintojen, osaamiskeskustoiminnan, tutkimuksen, koulutuksen sekä elinkeinoelämän innovaatioketjujen kehittämisen. Vaasan seudun keskeisiksi osaamisaloiksi strategiassa määritellään energiatekniikka, liiketoiminta, tieto- ja viestintätekniikka, media, design sekä hyvinvointi. Vaasan seudun ydinosaamisalue on energiatekniikka. Näin ollen energiatekniikan osaamisalan kehittäminen Vaasan seudun innovaatio- 11

13 kehityksessä on itsestäänselvyys ja perustaltaan vahva: teollisuusvetoinen energiatekniikka on varma ja vakaa osaamiskeskusala koko Vaasan seudun keskeiseksi osaamisalaksi. Tulevaisuuden tavoitteena on kehittää energiatekniikan klusteriaseman rinnalle myös muita valtakunnallisia klusteriasemia. Tulevia potentiaalisia aloja ovat media ja liiketoimintaosaaminen. Median osaamiskeskuskehitykseen kohdistuvat voimakkaimmat tulevaisuuden toiveet ja liiketoiminnalla on vahvin perusta Vaasan seudun keskeiseksi osaamisalaksi. 4.4 Lahti Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämisstrategia (2005) on sisällöltään synteesi Päijät-Hämeen alueellisesta innovaatiostrategiasta ja innovaatioympäristön kehittämiseen keskeisesti vaikuttavista muista strategioista. Lahden alueellisen innovaatiostrategian tehtävänä on tukea innovaatiotoiminnan avulla muissa strategioissa esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Tässä sen tehtävänä on erityisesti osaamisen ja teknologian siirto sekä tärkeän osaamisen tuottamisen edistäminen alueen sisällä. Muilla strategioilla tarkoitetaan tässä yhteydessä maakuntasuunnitelmaa, alueellista korkeakoulustrategiaa sekä kansainvälistymisstrategiaa. Lahden seudun innovaatioympäristön kehittämisstrategia on siis väline kehittää innovaatiokyvykkyyttä, jonka painopisteet pohjautuvat maakuntasuunnitelmaan ja korkeakoulustrategiaan. Lahden seutu on ainoa tämän raportin seutukunnista, jossa ei sijaitse yliopistoa. Asukkaita on tällä hetkellä henkilöä (Lahden kaupungin verkkopalvelu 2007). Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämisstrategiassa mainitaankin Lahden alueelta puuttuvan merkittävät resurssit radikaalien innovaatioiden synnyttämiseen. Alueellisen resurssipohjan kapeuden vuoksi erityistä huomiota on kiinnitettävä ylialueelliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen, jotta saadaan tarvittava osaaminen alueelle. Toisaalta alueella on luotu yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen avulla erinomaiset mahdollisuudet luoda toimiva innovaatiojärjestelmä. Lahden seudun innovaatiostrategiassa myönnetään seudulla olevan muutamia heikkouksia kansalliseen innovaatiojärjestelmään verraten. Näistä keskeisimpinä ovat juuri oman yliopiston puuttuminen ja alueen alhaiset tutkimuspanostukset. Lahden kaupunkiseutu hakee paikkaansa kansallisessa innovaatiojärjestelmässä. Lahden seudulla toteutetaankin voimallisesti verkostoja palvelevaa innovaatiopolitiikkaa, joka ei keskity niinkään tiedon luomiseen vaan tiedon siirtämiseen seudun innovaatiotoiminnan hyväksi. Innovaatiotoiminnan merkitys on laajalti tunnustettu, ja sen edistämiseksi Lahden yliopistokeskukseen on perustettu Suomen ensimmäinen innovaatiojärjestelmien professuuri. Innovaatioympäristön kehittämisen osa-alueet pohjautuvat Lahden alueen elinkeinostrategiaan. Lahden alueen elinkeinostrategiaa mukaillen tärkeimmäksi klusteriksi on nostettu vesistöekologian, maaperäekologian ja ympäristöbiotekniikan sekä kaupunkitutkimukseen liittyvä ympäristöosaaminen. Muita vahvoja klustereita ovat vilja-, mekatroniikka-, puu- ja huonekalu- sekä muoviklusterit. Tulevaisuuden kasvualueiksi on valittu logistiikka, matkailu, hyvinvointi ja muotoilu. Innovaatioympäristön kehittämiseksi on luotu neljä teesiä, jotka ovat: 1. Lahden kaupunkiseutu Suomen parhaaksi soveltavan innovaatiotoiminnan alueeksi 2. Lahden kaupunkiseutu kansainväliseksi ympäristöosaamisen keskukseksi 3. Lahden kaupunkiseutu Suomen parhaaksi julkisen sektorin innovatiivisuuden ja alueellisen palvelurakenteen kehittäjäksi 4. Lahden kaupunkiseutu luovan kulttuurin keskukseksi 12

14 4.5 Innovaatiostrategioiden erot ja yhtäläisyydet Ensilukemalta kaikki tarkastellut innovaatiostrategiat vaikuttavat samanlaisilta. Niissä kaikissa tavoitellaan toimivaa innovaatiojärjestelmää, kilpailukykyisiä toimijoita ja houkuttelevaa innovaatioympäristöä. Ensivaikutelmasta poiketen strategioissa on kuitenkin havaittavissa eroja. Eroja löytyy sekä painotetuista asioista että strategioista. Taulukko 1. Innovaatiostrategioiden painotuksia. Helsinki Oulu Lahti Vaasa Yhteistoiminta X X Kansainvälisyys X X Tutkimustoiminta X X X Käytäntölähtoinen Innovaatiotoiminta Julkisten palveluiden uudistaminen X X X Viihtyisä elinympäristö X X X X Yhteistoiminnan tärkeyteen uskotaan sekä Helsingin että Oulun innovaatiostrategioissa. Toimialarajat ylittävä yhteistoiminta nähdään jopa onnistuneen innovaatiotoiminnan edellytyksenä. Kansainvälisyyttä vastaavasti painotetaan Helsingin ja Oulun strategioissa. Tosin kansainvälisyyttä painotetaan hieman eri näkökulmasta strategiasta riippuen. Helsingillä on selkeämpi pyrkimys suoraan lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden määrää. Myös Oulussa pyritään parantamaan ulkomaalaisten edellytyksiä viihtyä seudulla kehittämällä peruspalveluita ulkomaalaisia asukkaita silmällä pitäen, mutta myös kansainvälisten verkostojen rakentaminen nähdään ajankohtaisena. Tutkimustoimintaa painotetaan Vaasan, Oulun sekä Helsingin kaupunkiseutujen innovaatiostrategioissa. Varsinkin Helsingin seudulla tutkimustoimintaan on hyvät resurssit ottaen huomioon korkeakoulujen ja yritysten suuren määrän. Sen sijaan yliopistoton Lahti on strategiassaan linjannut painottavansa tutkimustoiminnan sijaan käytäntölähtöistä innovaatiotoimintaa. Tällä tietoisella linjanvedolla tarkoitetaan pyrkimystä muiden tekemien innovaatioiden menestyksekkääseen käyttöönottoon. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toteuttamista voidaan pitää Lahden kaupunkiseudun tapauksessa onnistuneena resurssien analysointina. Julkisten palveluiden uudistamista painotetaan Lahden ja Helsingin strategioissa. Julkisten palveluiden uudistuspyrkimysten puuttuminen osasta tarkastelluista strategioista on hämmentävää. Olisi voinut olettaa julkisten palveluiden uudistamisen liittyvän olennaisena osana jokaisen kaupunkiseudun strategiaan. Lahden kaupunkiseutu Suomen parhaaksi julkisen sektorin innovatiivisuuden ja alueellisen palvelurakenteen kehittäjäksi on yksi Lahden neljästä innovaatioympäristön kehittämisen teesistä. Helsingin strategiassa innovaatiotoiminnan nähdään olevan kaupungeille yhtä luonnollinen osa kilpailukyvyn ylläpitoa ja vahvistamista kuin tutkimus ja kehittäminen ovat teknologiayrityksille. Näin pitäisi ollakin, sillä julkisen sektorin toimintatavoilla on valtava merkitys koko kaupunkiseudun kilpailukykyyn. Yhteistä kaikille tarkastelluille innovaatiostrategioille on viihtyisän elinympäristön näkeminen yhtenä innovaatiostrategian osa-alueena. On oivallettu, että asumiseen ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin tehdyt panostukset edistävät kaupunkiseudun kilpailukykyä. Innovatiivinen kehitys edellyttää innovatiivisia persoonia, joiden houkuttelemiseen tarvitaan innovatiivista ympäristöä. 13

15 Saman johtopäätöksen ovat tehneet muun muassa Sotarauta ja Kostiainen (2002). Yksinkertaistaen voidaan todeta, että aiemmin ihmiset menivät sinne missä oli työpaikkoja. Nykyään asia on paljon monisyisempi, ja ainakin korkeaa osaamista vaativat yritykset sijoittuvat seuduille, joissa osaava työvoima viihtyy. (Sotarauta ja Kostiainen 2002, 10.) Esimerkiksi pieni yliopistokaupunki Vaasa on innovaatiostrategiassaan tiedostanut ympäristön merkityksen innovatiivisten toimijoiden houkuttelemisessa. Vaasan strategisena tavoitteena onkin hyödyntää rannat ja saaristo ainutlaatuisen asumisen, vapaa-ajan ja matkailun näkökulmista. Pieni yliopistokaupunki markkinoi itseään sopivan kokoisena, turvallisena elinympäristönä, josta löytyy kuitenkin laadukkaita palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Oulun seudun vetovoimaisuuden lisäämiseksi on tehty asukkaiden vetovoimaohjelma. Ohjelman tavoitteena on luoda alueesta kansainvälisesti vetovoimainen kehittämällä laadukkaita ja kohtuuhintaisia asuinympäristöjä, palveluja ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Helsingin seutu puolestaan panostaa korkeat standardit täyttävään asumiseen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Kansainvälisiä vaikutteita ja kansainvälistä yhteistyötä halutaan korostaa myös kaupunkisuunnittelussa. Lisäksi Helsingin seudun houkuttelevuutta lisää korkeatasoinen ja monipuolinen kulttuuritarjonta. Lahden kaupunkiseudun innovaatiostrategiassa tärkeänä vetovoimatekijänä pidetään puolestaan ympäristöä. Keskeisiksi vapaa-ajan ja virkistyksen vetovoimatekijöiksi on liitetty Päijänteen vesistöalueet, Salpausselän harjut sekä kulttuuri- ja perinnemaisemat. Ympäristön lisäksi Lahden vetovoimatekijänä pidetään myös vahvaa liikuntakulttuuria. Merkittävä osa kulttuuritarjontaa on myös Sinfonia Lahti. Lahden seutustrategian painopistealueiksi onkin nostettu huippu-urheilu ja kuntoliikuntamahdollisuudet sekä musiikin kansainvälisen tason menestystekijöiden kehittäminen. Kuten jo edellä mainittiin, tarkastellut strategiat ovat osa-alueiltaan heterogeenisiä. Brian Quinnin (1998, 2) mukaan strategian osa-alueita ovat 1) tavoitteet (goals), 2) käytännöt (policies), 3) ohjelmat (programs) sekä 4) strategiset päätökset (strategic decisions). Hyvin tehty strategia auttaa jäsentämään ja allokoimaan organisaation resurssit toivotun lopputuloksen saavuttamiseksi. Tavoitteista tulee käydä ilmi mitä halutaan saavuttaa, ja tavoitteiden on oltava saavutettavissa. Käytännöt ovat sääntöjä tai ohjenuoria, jotka määrittävät strategiset reunaehdot: esimerkiksi Älä käytä ydinvoimaa ellei kaupunkiisi hyökätä ydinaseita käyttäen ensin. Ohjelmat tarkentavat toimenpiteet, jotka on välttämättömiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmat ilmaisevat miten tavoitteet saavutetaan sallittujen käytäntöjen puitteissa. Strategisten päätösten avulla määritellään toiminnan suuntaviivat, asetutaan suhteessa ympäröivään maailmaan ja allokoidaan resursseja. Tarkastelluista strategioista löytyy Quinnin (1998) määrittelemiä osa-alueita. Kokonaisvaltaisimmin osa-alueet löytyvät Helsingin kaupunkiseudun innovaatiostrategiasta. Siinä tavoitteet on esitelty selkeästi, resurssit on otettu huomioon ja tavoitteiden toteuttamiseksi on tehty 26 toimenpide-ehdotusta. Myös Oulun kaupunkiseudun innovaatiostrategiassa tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu toimenpideohjelmia. Strategiasta ei kuitenkaan käy ilmi, mitkä ovat Oulun seudun kannalta keskeisiä toimialoja. Esimerkiksi Vaasan kaupunkiseudun strategiasta käy selvästi ilmi seudulla panostettavan energiaklusteriin sen ollessa Vaasan ydinosaamisala. Vaasan strategia jää yleiselle tasolle lukuun ottamatta resurssien kuvausta. Strategiasta löytyy tavoitteena positiivisen kasvun ja skenaarion toteutuminen. Sen sijaan resursseja ei ole analysoitu, eikä asiakirjasta löydy toteuttamissuunnitelmaa. Ilmaan jää kysymys, miten positiivinen kasvu ja skenaario on tarkoitus toteuttaa? Lahden kaupunkiseudun innovaatiostrategiassa olemassa olevat resurssit on analysoitu onnistuneesti sekä tavoitteita on asetettu mitattavaan muotoon (esimerkiksi kahden vuoden aikana 14

16 on tarkoitus järjestää ylialueellisesti verkottunutta innovaatiosessiota). Kuitenkin tästäkin strategiasta puuttuu toimenpide-ehdotukset tms. joista selviää kuinka resursseja on tarkoitus hyödyntää asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 5. Selittääkö toimialarakenne innovaatiostrategioiden painotuksia? Tämä luku aloitetaan havainnollistamalla kaupunkiseutujen osaamiskeskus- ja innovaatiostrategioiden alat. Lisäksi luvussa tarkastellaan Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan sekä Päijät- Hämeen maakuntien toimialarakenteita. 5.1 Kaupunkiseutujen osaamisalat ja innovaatiostrategioiden painotukset Taulukosta 2 käy ilmi työpaperissa tarkasteltujen kaupunkiseutujen osaamiskeskusalat sekä innovaatiostrategioiden painotukset. Osaamiskeskusalat ovat aloja, joiden varaan kaupunkiseudun ydinosaaminen rakentuu. Innovaatiostrategian alat voidaan puolestaan nähdä orastavina tai potentiaalisina tulevaisuuden ydinosaamisen aloina. Osaamiskeskusalojen ja innovaatiostrategioiden painopisteiden määrä vaihtelee suuresti kaupunkiseudusta riippuen. Näiden kaupunkiseutujen perusteella osaamiskeskusalojen vähentyessä innovaatiostrategioiden alat näyttävät lisääntyvän. Eniten osaamiskeskusaloja on Helsingin seudulla, mikä on ymmärrettävää suuren väestömäärän, monipuolisen toimialarakenteen sekä korkean tutkimus- ja kehitystoiminnan työpaikkaosuuden ansiosta. Myös Lievosen ja Lemolan (2007, 85) mukaan Helsingin seutukunta on muita Suomen kaupunkiseutuja huomattavasti metropolimaisempi. Osaamiskeskusaloja ja innovaatiostrategian painopistealoja on käsitelty tarkemmin seuraavassa luvussa 5.2. kaupunkiseutu kerrallaan, sillä ko. alojen analysointi ja roolien määrittely onnistuu paremmin yhdessä alueen toimialarakenteen huomioon ottamisen kanssa. Taulukko 2. Helsingin, Oulun, Lahden ja Vaasan kaupunkiseutujen osaamis- ja innovaatiostrategioiden alat (mukaillen Sisäasiainministeriön julkaisu 45/2006). Osaamiskeskusala O Innovaatiostrategian ala X Kaupunkiseutujen osaamisalat Helsinki Oulu Lahti Vaasa Bioteknologia, lääketieteen tekniikka ja terveydenhuollon teknologia O O X X Digitaalinen media ja sisältötuotanto O X O X X Energiateknologia O X Ympäristöteknologia ja ekologia O X O X Elintarviketeknologia X Informaatio- ja viestintäteknologia O O X X Ohjelmistotuotteet O O Tietotekniikka O Etäteknologia ja e-oppiminen O Logistiikka, nosto- ja siirtoala O X Materiaalitutkimus ja teknologia O Elämys- ja kulttuuriteoll., matkailu O X Luova teollisuus, muotoilu O X X Liiketoimintaosaaminen X Julkisten palveluiden uudistaminen X X 15

17 5.2 Uudenmaan maakunta Pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne on palveluvaltaista. Työpaikoista palveluihin voi laskea kuuluvaksi yli 80 %. Näistä suurin yksittäinen ryhmä on liike-elämän palvelut. Siihen kuuluvat myös kiinteistö-, vuokraus ja tutkimuspalvelut, joka sisältää yrityssektorille suuntautuneen toiminnan ohella kotitalouksille kohdistuvat palvelut. Julkisten palveluiden osuus on noin 25 %. Helsingin seudun vahvimmat erikoistumisalat ovat palvelut sekä korkean teknologian teollisuus, tutkimus ja kehittäminen, logistiikka sekä valtakunnalliset julkishallinnon palvelut. (Pääkaupunkiseudun elinkeinostrategia 2005, ) (Kuva 3.) Toimiala tuntematon Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut Rahoitustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Teollisuus Maatalous, riistatalous ja metsätalous 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % 22 % 24 % 26 % 28 % Kuva 3. Uudenmaan maakunnan toimialarakenne. Pylväät kuvaavat maakunnan työpaikkojen prosentuaalista jakautumista eri toimialojen suhteen vuonna 2004 (Tilastokeskus 2007). Helsingin seudun innovaatiostrategian aloiksi on määritelty julkisten palveluiden uudistaminen sekä digitaalinen media ja sisällöntuotanto. Julkisten palveluiden uudistamisella on selkeä rooli myös Uudenmaan maakunnan toimialarakenteessa sen ollessa palveluvaltaista. Digitaalisen median ja sisällöntuotannon ilmenemistä toimialarakenteessa on sen sijaan hankalaa todentaa. Tämä johtuu digitaalisen median ja sisällöntuotannon monialaisuudesta. Toisin sanoen on mahdotonta päätellä mihin toimialoihin se sisältyy, ja millainen rooli sillä on ko. toimialoissa. Helsingin kaupunkiseudulla on tarkastelluista kaupunkiseuduista eniten osaamiskeskusaloja. Tämä on luonnollista ottaen huomioon Helsingin seudun suuremmat resurssit verraten muihin tarkasteltuihin seutuihin. Osaamiskeskusaloiksi on määritelty: 1) bioteknologia, lääketieteen tekniikka ja terveydenhoidon teknologia, 2) digitaalinen media ja sisältötuotanto, 3) informaatio- ja viestintäteknologia, ohjelmistotuotteet sekä etäteknologia ja e-oppiminen, 4) logistiikka, nosto- ja siirtoala sekä 5) materiaalitutkimus ja teknologia. Osaamiskeskusalat painottuvat niin sanottuihin korkean teknologian aloihin. Osaamiskeskusalojen voidaan todeta näkyvän myös Uudenmaan maakunnan toimialarakenteessa tutkimuspalveluiden, tietoliikenteen, kuljetuksen sekä teollisuuden ollessa merkittäviä työllistäjiä. Täten Helsingin seudun toimialarakenteen voidaan sanoa näkyvän osittain sekä innovaatiostrategian aloissa että osaamiskeskusaloissa. 16

18 5.3 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Oulun seutukunta onnistui luomaan perustaa elektroniikkateollisuuden kasvulle sopivasti päästäkseen hyötymään 1990-luvun nousukaudesta. Huovarin ym. (2001, 88-89) mukaan Oulun menestymismahdollisuuksia on lisännyt se, että siellä väestöön suhteutetut tutkimus- ja kehityspanostukset ovat Suomen korkeimmat. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa palveluiden osuus toimialarakenteessa on suuri. Ero suhteessa esim. Uudenmaan toimialarakenteeseen on Pohjois-Pohjanmaan suurempi teollisuuden osuus, ja vastaavasti liike-elämän palveluiden pienempi osuus. Merkittäviä teollisuudenaloja Pohjois-Pohjanmaalla ovat metalliteollisuus, mekaaninen puuteollisuus sekä elintarviketeollisuus. Liike-elämän palvelut sekä kaupan ala ovat kasvattaneet osuuksiaan toimialarakenteessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. (Oulun seudun elinkeinostrategia 2002, 32). Oulun seutukunnan vahvuutena onkin hyvin toimiva alueellinen yhteistyö (Lievonen & Lemola 2004, 91). (Kuva 4.) Toimiala tuntematon Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut Rahoitustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Teollisuus Maatalous, riistatalous ja metsätalous 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % 22 % 24 % 26 % 28 % Kuva 4. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan toimialarakenne. Pylväät kuvaavat maakunnan työpaikkojen prosentuaalista jakautumista eri toimialojen suhteen vuonna 2004 (Tilastokeskus 2007). Oulun seudun innovaatiostrategian aloiksi on määritelty: 1) bioteknologia, lääketieteen tekniikka ja terveydenhoidon teknologia, 2) digitaalinen media ja sisältötuotanto, 3) ympäristöteknologia ja ekologia sekä 4) Informaatio- ja viestintäteknologia. Osaamiskeskusaloiksi on määritelty jo edellä mainitut innovaatiostrategian alat, mutta niiden lisäksi osaamiskeskusaloja ovat vielä informaatio- ja viestintäteknologiaan liittyen ohjelmistotuotteet sekä tietotekniikka. Lievosen ja Lemolan (2004, 91) mukaan Oulun seudun osaamiskeskuksen pyrkimyksenä onkin monipuolistaa alueen elinkeinorakennetta kehittämällä elektroniikka-alojen rinnalle hyvinvointiteollisuutta edistämällä lääketieteen tekniikan, biotekniikan ja ympäristötekniikan kehitystä alueella. Parhaat kasvumahdollisuudet kaupungille voi kuitenkin tarjota elektroniikkaosaamisen hyödyntäminen uusilla aloilla esimerkiksi terveydenhuollon laitteissa, järjestelmissä ja kuluttajatuotteissa. Innovaatiostrategia- ja osaamiskeskusalat ovat nähtävissä Oulun seudun toimialarakenteessa, sillä painopistealojen voidaan 17

19 sanoa kuuluvan teollisuuden sekä hyvinvoinnin että terveydenhuollon piiriin niiden ollessa kaksi eniten työllistävää toimialaa. 5.4 Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan maakunnan elinkeinoelämä tukeutuu pitkälti palveluiden ja teollisuuden varaan. Pohjanmaan maakunnassa palveluiden osuus toimialoista on kuitenkin huomattavasti Uusimaata pienempi. Uudenmaan 80 % sijaan Pohjanmaalla vastaava luku on 61 %. Työvoimasta 25 % toimii vastaavasti teollisuuden palveluksessa. Erityisenä vahvuutena on metalli- ja energiateollisuus. Vaasan kaupunkiseutu on myös energiateknologian kansallinen osaamiskeskus. Energiateknologian voidaan katsoa kuuluvan teollisuuden piiriin, joka selittää sen suurta osuutta toimialarakenteesta. Toimiala tuntematon Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut Rahoitustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Teollisuus Maatalous, riistatalous ja metsätalous 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % 22 % 24 % 26 % 28 % Kuva 5. Pohjanmaan maakunnan toimialat. Pylväät kuvaavat maakunnan työpaikkojen prosentuaalista jakautumista eri toimialojen suhteen vuonna 2004 (Tilastokeskus 2007). Innovaatiostrategian aloiksi Vaasan seudulla on määritelty energiateknologian lisäksi 1) bioteknologia, lääketieteen tekniikka ja terveydenhoidon teknologia, 2) digitaalinen media ja sisältötuotanto, 3) informaatio- ja viestintäteknologia, 4) luova teollisuus ja muotoilu sekä 5) liiketoimintaosaaminen. Osaamiskeskusalan energiateknologian näkyvyys Pohjanmaan maakunnan toimialarakenteessa on selvää teollisuuden pitäessä toimialojen ehdotonta kärkipaikkaa. Myös innovaatiostrategian painotuksista bioteknologian, digitaalisen median, informaatioteknologian ja ainakin luovan teollisuuden voidaan olettaa kuuluvan ainakin osittain teollisuuden piiriin. Tosin bioteknologia, lääketieteen tekniikka ja terveydenhoidon teknologia näkyvät myös toimialarakenteessa sosiaali- ja terveyspalvelujen suurena osuutena. Liike-elämän palvelut ovat Pohjanmaan toimialarakenteessa neljännellä sijalla, joten jos strateginen linjaus liiketoimintaosaamisesta onnistuu, se toimiala tulee tulevaisuudessa kasvattamaan osuuttaan. Yhteenvetona voidaan todeta myös Pohjanmaan maakunnan toimialarakenteen näkyvän innovaatiostrategian ja osaamiskeskusalan painotuksissa. 18

20 5.5 Päijät-Hämeen maakunta Myös Päijät-Hämeen maakunnan toimialarakenteessa on havaittavissa innovaatiostrategiassa esitettyjä painopisteitä. Lahden alueen elinkeinostrategiasta käy ilmi, että Lahden innovaatiostrategiassakin mainitut vahvimmat klusterit ympäristöosaaminen, mekatroniikka-, puu-, huonekalu- sekä muoviklusterit määritellään teollisuuden alaan kuuluviksi. Tämä tukee Lahden seudun toimialarakenteen prosentuaalisesti korkeaa teollisuuden osuutta. Myös osa innovaatio- ja elinkeinostrategiassa mainittua viljaklusteria kuuluu teollisuuden alle. Tukku ja vähittäiskaupan asema kolmanneksi suurimpana toimialana selittyy viljaklusterilla, sillä koko Hämeen kattavasta klusterista % on sijoittunut Päijät-Hämeeseen (Lahden alueen elinkeinostrategia 2005, 9). (Kuva 6.) Toimiala tuntematon Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut Rahoitustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Teollisuus Maatalous, riistatalous ja metsätalous Kuva 6. Päijät-Hämeen maakunnan toimialat. Pylväät kuvaavat maakunnan työpaikkojen prosentuaalista jakautumista eri toimialojen suhteen vuonna 2004 (Tilastokeskus 2007). Lahden kaupunkiseudulle on määritelty kaksi osaamiskeskusalaa, jotka ovat ympäristöteknologia ja ekologia sekä luova teollisuus ja muotoilu. Ympäristöteknologian ja ekologian osaamiskeskusala voidaan löyhästi linkittää toimialarakenteessa mainittuun kohtaan teollisuus. Tämä päätelmä on tehty elinkeinostrategiassa mainitun ympäristöklusterin määrittelyn perusteella (emt., 6). Luovan teollisuuden ja muotoilun osaamiskeskusala voidaan myös osoittaa kuuluvaksi teollisuuden toimialaan jo nimensäkin perusteella. 5.6 Yhteenvetoa 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % 22 % 24 % 26 % 28 % Osaamiskeskusalojen ja innovaatiostrategioiden painopisteiden määrä on hyvin heterogeeninen kaupunkiseudusta riippuen. Tarkastelluista kaupunkiseuduista eniten osaamiskeskusaloja ja vähiten innovaatiostrategian aloja on Helsingin kaupunkiseudulla. Helsingin seudun osaamiskeskusalojen suurta määrää selittää kansallisesti ylivoimaiset resurssit innovaatiotoimintaan muihin Suomen kaupunkiseutuihin verrattuna. Osaamiskeskusaloja on Helsingin seudulla 8, Oulun seudulla 6, Lahdessa 2 ja Vaasassa 1. Vastaavasti innovaatiostrategioiden aloja on Helsingissä 2, Oulussa 4, Lahdessa 19

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Metropolialueen kilpailukykystrategia

Metropolialueen kilpailukykystrategia Asia 4 / Liite 1 1 Metropolialueen kilpailukykystrategia Painopisteet ja kehittämislinjaukset PKS-kaupunginjohtajien kokous 11.11.2008 2 Tavoite Kilpailukykystrategiassa määritellään metropolialueen (tässä

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Painopisteet ja kehittämislinjaukset

Painopisteet ja kehittämislinjaukset Painopisteet ja kehittämislinjaukset 25.11.2008 1 Tavoite Kilpailukykystrategiassa määritellään metropolialueen (tässä yhteydessä Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Juha Ala-Mursula, johtaja, BusinessOulu

Juha Ala-Mursula, johtaja, BusinessOulu Asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 35/2018 VP 5.4.2018 18.4.2018 Juha Ala-Mursula, johtaja,

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 30.11.2018 vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto Satakunnalla menee paremmin kuin 10 vuoteen, Venator muodostaa poikkeuksen, mutta ei muuta kokonaiskuvaa Meillä

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Aluekehittäminen ja TKIO

Aluekehittäminen ja TKIO Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö

Lisätiedot

1 / klo Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

1 / klo Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta 1 / 6 14.11.2018 klo 12.30 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta 2 / 6 14.11.2018 klo 12.30 Innovaatioverkostojen luominen vaatii pitkäjännitteistä työtä. Verkostojen avulla

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki, Missiona Pohjoisen menestys Timo Rautajoki, 27.4.2017 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 2 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 3 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 4 Kansainvälisyys Lappi on jo nyt

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Päätösseminaari Pirjo Ståhle Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Lisätiedot

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Antti Lehmusvaara LTY, 7.11.2003 Ammattikorkeakoululaki, 9.5.2003/351: Ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle

PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi Antti Valle OSAAMISPOHJAN VARMISTAMINEN Osaamistaso nousee, osaaminen ja tarve kohtaavat TKI-voimavarojen vaikuttavuus ja kokoaminen Rajat

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot