ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 21 Kunnanhallitus sivu 1

Transkriptio

1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 21 Kunnanhallitus sivu 1 Kokousaika , kello Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Kunnantalon kahvio Haavisto Veli, puheenjohtaja Hautala Salme Knuuttila Kari, II vpj, poistui :n 294 aikana klo Luhtala Pentti Mäki Jari Ojala Markku, I vpj Reinilä Johanna Vannesluoma Paula Viitamäki Raija Väli-Torala Kai Poissa Muut saapuvilla olleet Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Terhi Pirilä-Porvali sekä varapuheenjohtajat Risto Lahti ja Markku Koskela Esittelijänä kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski Pöytäkirjanpitäjänä hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää Asiantuntijoina :n 294 aikana klo Ari Loukasmäki ja Jouni Tyynelä / Ilkan pojat ry sekä tekninen johtaja Paavo Perälä Asiat :t Pöytäkirjan allekirjoitus Veli Haavisto puheenjohtaja Mika Sillanpää pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Kunnantalolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kai Väli-Torala Pentti Luhtala , virka-aikana Hallintotoimistossa Mika Sillanpää hallinto- ja talousjohtaja

2 ILMAJOEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika Kokouspaikka , kello Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu KH 291 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 KH 292 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 KH 293 LUKION MONITOIMIKATSOMON HANKINTA VUONNA KH 294 ILKAN POJAT RY:N PALLOILUHALLIHANKE 6 KH 295 OMAKOTITALOKIINTEISTÖN MYYNTI 10 KH 296 KH 297 KH 298 KH 299 LAUSUNTOPYYNTÖ ETELÄ-POHJANMAAN LIITON TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2013 JA TALOUSSUUNNITELMASTA TILAPÄISLUOTTO ILMAJOEN MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT RY:LLE/VELKA-AJAN PIDENNYS 16 LAUSUNTOPYYNTÖ TAKSILUPAKIINTIÖIDEN VAHVISTAMISTA VARTEN 18 MÄÄRÄALAN MYYMINEN JA VAIHTAMINEN ILMAJOEN KUNNAN SEKÄ PETRI RIIHIMAAN JA ELINA SIRENIN KESKEN 20 KH 300 LISÄALUEEN MYYMINEN HARTO JA SIRPA LOPELLE 22 KH KH 302 TILAN MÄNTYLOPPI OSTAMINEN LAURA RAUHALAN KUOLINPESÄLTÄ 24 OSAKUNTALIITOSESITYS KOSKIEN MUNAKAN KUNNANOSAN LIITTÄMISTÄ SEINÄJOKEEN/ILMAJOEN KUNNAN LAUSUNTO MUNAKAN OSAKUNTALIITOSHANKKEESTA 25 KH 303 SEINÄJOEN LENTOASEMA HANKE 34 KH 304 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 35

3 ILMAJOEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalon hallintotoimistossa tiistaina 30. päivänä lokakuuta 2012 virkaaikana. Puheenjohtaja Ilmajoella 17. päivänä lokakuuta 2012 Veli Haavisto, merk.

4 Kunnanhallitus KH 291 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. KH 292 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Ehdotus: Kunnanhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Aakkosjärjestyksen mukaan vuorossa ovat Kai Väli-Torala ja Pentti Luhtala, joita pyydetään varmistamaan, että heillä ei ole estettä pöytäkirjantarkastukseen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kai Väli-Torala ja Pentti Luhtala

5 Kunnanhallitus KH 293 LUKION MONITOIMIKATSOMON HANKINTA VUONNA 2012 YHT 320/2012/16 SIV , 104 Lukion remontin ja laajennuksen yhteydessä on jäämässä ao. tarkoitukseen varattua valtionosuuteen oikeuttavaa rahoitusta jäljelle. Lukion suurryhmätilaksi rakennettuun saliin sopii 200 henkilöä. Nykyisessä muodossaan salia ei käytetä, koska sieltä puuttuvat istuimet. Myöskään liikuntasalina tilaa ei voida käyttää, koska salin yhteydessä ei ole pukuhuonetiloja, eikä varastotiloja. Tarkoituksenmukaista olisi saada lukion saliin veivattava siirtokatsomo, jolloin esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin varatut pöydät voisi sijoittaa katsomon taakse. Siirtokatsomon ansiosta lukion salin käyttöaste tulisi korkeaksi, koska tällöin salissa voidaan pitää koulukeskuksen vanhempainillat, henkilöstön tiedotustilaisuudet, oppilaiden uusintakokeet ja kunnan muut tilaisuudet. Varsinkin oppilaanohjaajat tarvitsevat usein tilaa, johon saa koko saman ikäluokan oppilaat (50-60 opp.) kerralla. Monitoimikatsomon hinta on noin euroa. Asiantuntijana kuultavana kokouksessa ovat tekninen johtaja Paavo Perälä ja lukion rehtori Tapani Koskiniemi. Sivistystoimenjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle edelleen esitettäväksi valtuustolle, että lukion monitoimikatsomo hankitaan lukion rakentamiseen tarkoitetuista varoista vuonna Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultava kokouksessa olivat tekninen johtaja Paavo Perälä ja lukion rehtori Tapani Koskiniemi klo 17:45-17:50. (Lisätietoja sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh ) KH , 252 Heinäkuun 2012 loppuun mennessä lukion laajennus ja muutostöihin (sis. irtaimisto) oli käytetty euroa (määräraha euroa). Valtionosuutta oli tullut euroa (määräraha euroa). Edellä esitetty monitoimikatsomon hankinta ei aiheuta kuluvan vuoden talousarviossa määrärahan lisäystä.

6 Kunnanhallitus Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen ja esittää Kunnanvaltuustolle edellä kuvattua talousarvion investointiosan muutosta. Esittelijä ehdotti asian jättämistä pöydälle. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän kokouksessa tekemän ehdotuksen. (Lisätietoja: sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh ) KH Lukion peruskorjaus 2-vaihe/koko hanke Myönnetty valtionavustus: euroa (50 % kustannusarviosta eroa, valtionavustus haettu 12/2010) maksettu 10 erää: euroa maksamatta: euroa (maksetaan, kun hankeselvitys on tehty, hankeselvitys tehtävä mennessä) KIRJANPITO Peruskorjaus/laajennus Käyttö ,07 euroa Käyttö menn ,17 euroa Käyttö yht ,24 euroa mennessä Irtaimisto Käyttö menn ,82 euroa Myönnetystä valtionosuudesta, euroa, irtaimiston osuus on euroa. Kuluvan vuoden talousarviossa syyskuun 2012 loppuun mennessä lukion laajennus ja muutostöihin (sis. irtaimisto) oli käytetty euroa (määräraha euroa). Valtionosuutta oli tullut euroa (määräraha euroa). Edellä esitetty monitoimikatsomon hankinta ei aiheuta kuluvan vuoden talousarviossa määrärahan lisäystä. Todettakoon, että kunnanhallitus on / 213 käsitellyt seuraavan sisältöistä teknisen lautakunnan esitystä koskien Ilkantien siltaa:

7 Kunnanhallitus Peruskorjauksen toteuttamiseen käytetään vuodelle 2012 talousarviossa sillan peruskorjaamiseen varattu euroa ja euroa katujen suunnitteluun ja peruskorjaamiseen osoitetuista määrärahoista; 2. Esitetään kunnanhallitukselle, että siirretään lukiohankkeen loppuun toteuttamisesta ja talousarvion mukaisesta säästöön jäävästä määrärahasta n eurosta euroa Ilkantien sillan peruskorjaukseen ja peruskorjauksen loppuun saattaminen huomioidaan vuoden 2013 talousarviossa. Kyseistä katetta ei kuluvan vuoden aikana käytetä Ilkantien sillan kunnostukseen vaan se osoitetaan monitoimikatsomon hankintaan sivistyslautakunnan esityksen mukaisesti. Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen ja esittää Kunnanvaltuustolle edellä kuvattua talousarvion investointiosan muutosta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirja tämän päätöksen osalta tarkastettiin ja hyväksyttiin heti kokouksessa. Kai Väli-Torala poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo (Lisätietoja: sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, puh )

8 Kunnanhallitus KH 294 ILKAN POJAT RY:N PALLOILUHALLIHANKE YHT 355/2012/141 NLL , 14 Ilkan Pojat ry on jättänyt Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle investointitukihakemuksen palloiluhallin rakentamiseksi Ilmajoelle. Ilkan Pojat ry:n hallitus ja jäsenistö koostuvat ilmajokelaisista jalkapallo- ja pesäpalloaktiiveista. Halli toteutettaisiin ns. ylipainehallina, jonka pohjan mitat olisivat noin 45 m x 70 m. Kentän pinnoitteena olisi keinonurmi kumirouhetäytteellä. Sijoituspaikka olisi tämän hetkisten tietojen mukaan ns. Kestopuun alue. Yhdistyksen tavoitteena on, että palloiluhalli olisi käyttökunnossa syyskaudella Hallihankkeen kokonaiskustannusarvio on Rahoitussuunnitelman mukaan EU:n osuus olisi 30 % ( ), kunnan osuus 20 % ( ) ja oma rahoitus 50 % ( ). Oma rahoitus koostuu, talkootyöstä, rahankeräyksestä ja pankkilainasta. Palloiluhallin ylläpidosta vastaisi Ilkan Pojat ry. Hankehakemuksen mukaan hallihankkeen taustalla on kova puute ympärivuotiseen palloilulajien harrastamiseen sopivasta harjoittelutilasta Ilmajoella ja lähialueella. Pelkästään Ilmajoen Kisailijoiden jalkapallo- ja pesäpallojaostojen toiminnassa on mukana yli 400 lasta ja joukkueita on reilusti yli 20. Halli parantaisi merkittävästi palloilulajien harrastusmahdollisuuksia alueella. Samalla se vapauttaisi esim. Ilmajoki-hallin resursseja lajeille, joille hallin toiminnot sopivat paremmin. Viime vuosina Ilmajoki-hallin pääsalin käyttövuoroja ilta-ajoille on pystytty myöntämään ainoastaan noin 50 % siitä tuntimäärästä mitä vuoroja on kaikkiaan haettu. Ilkan Pojat ry on päivätyllä kirjeellä jättänyt Ilmajoen kunnalle hakemuksen, jossa yhdistys hakee kunnalta: hankkeen toteuttamiseksi vaadittavaa kuntarahoitusosuutta, 20 % investoinnin kokonaiskustannuksista, määrältään kassalainaa EU-tukiosuuden maksatusten huomattavan jälkikäteisyyden sekä arvonlisäveron takaisinmaksun viiveen vuoksi. Kassalainan tarve on , mutta se voi jäädä vähäisemmäksikin riippuen kulujen ja maksatusten jaksotuksista ja hankkeen etenemisestä.

9 Kunnanhallitus Palloiluhallin asemapiirros on nähtävänä lautakunnan kokouksessa. Lautakunnalle jaetaan lisäksi tausta-aineistona Ilkan Pojat ry:n Ilmajoen kunnalle osoittama hakemus liitteineen. Vapaa-aikatoimenjohtajan ehdotus: Nuoriso- ja liikuntalautakunta puoltaa Ilkan Pojat ry:n tekemää palloiluhallihanketta koskevaa hakemusta, ja esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi sekä kuntarahoitusosuutta että kassalainaa koskevan hakemuksen. Erityisperusteluna halutaan korostaa palloilulajien (jalka- ja pesäpallo) ympärivuotiseen harrastamiseen soveltuvan harjoitustilan tämän hetkistä suurta puutetta Ilmajoen kunnan alueella. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tämän asian osalta pöytäkirja luettiin ja tarkastettiin heti kokouksessa. (lisätiedot vapaa-aikatoimenjohtaja Matti Antila puh , matti.antila@ilmajoki.fi) KH ELY-keskus odottaa kunnan vastausta asiaan lokakuun 2012 puoleen väliin mennessä. Ehdotus: Kunnanhallitus merkitsee hankeselostuksen tiedoksi ja päättää mahdollisesta osallistumisesta kunnanhallituksen kokouksessa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asiantuntijana vapaa-aikatoimenjohtaja Matti Antila. (Lisätietoja: vapaa-aikatoimenjohtaja Matti Antila, puh ) KH Ehdotus:

10 Kunnanhallitus Päätösehdotus annetaan kokouksessa. Kokoukseen ovat kutsuttuina hankkeen vetäjät Ilkan Pojat Ry:stä.

11 Kunnanhallitus Esittelijä teki kokouksessa seuraavan sisältöisen päätösehdotuksen: Kunnanhallitus jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten. Kunnanhallitus hyväksyy yksimielisesti esittelijän kokouksessa tekemän päätösehdotuksen. Kai Väli-Torala saapui takaisin kokoukseen pykälän käsittelyn aikana klo Kari Knuuttila poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana klo Asiantuntijoina tekninen johtaja Paavo Perälä sekä Ari Loukasmäki ja Jouni Tyynelä/Ilkan pojat ry. (Lisätietoja: vapaa-aikatoimenjohtaja Matti Antila, puh )

12 Kunnanhallitus KH 295 OMAKOTITALOKIINTEISTÖN MYYNTI YHT 403/2012/172 TEK , 174 Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle Tuomikylässä os. Autiontie 17 sijaitsevan öljylämmitteisen omakotitalokiinteistön (tila: Leppäranta) myyntiä. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh ) KH Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh )

13 Kunnanhallitus YHT 388/2012/101 KH 296 LAUSUNTOPYYNTÖ ETELÄ-POHJANMAAN LIITON TALOUSARVIOEHDOTUKSESTA 2013 JA TALOUSSUUNNITELMASTA Etelä-Pohjanmaan liiton alustava talousarvioehdotus vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaehdotus Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on kokouksessaan käsitellyt alustavasti vuoden 2013 talousarvioehdotusta sekä ehdotusta taloussuunnitelmaksi Perussopimuksen 17 :n 1-2 momenttien mukaan taloussuunnitelmaa vahvistettaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma mennessä. Liiton talousarvioehdotus vuodelle 2013 on valmisteltu hyväksytyn talousarvioasetelman mukaisesti siten, että käyttötalous jakautuu neljään tehtävään: luottamushenkilöhallintoon (1000), varsinaiseen toimintaan (2000), liiton toteuttamiin hankkeisiin (3000) sekä liiton välittämään kuntarahoitukseen (4000). Korkeakoulusäätiön kuntarahoitusosuuden keräämistä varten on perustettu uusi tehtävä (5000), jota tulojen ja menojen osalta käsitellään siten, etteivät siinä olevat tulot ja menot liity liiton muuhun taloudenhoitoon ja talousarvion toteumista kuvaaviin raportteihin. Myös jäsenkuntien maksuosuudet tähän tarkoitukseen esitetään oman taulukkonaan. Talousarvioehdotus ei sisällä investointeja, joten investointiosaa ei esitetä. Maakuntahallitus hyväksyy talousarvion käyttösuunnitelman sen jälkeen, kun maakuntavaltuusto on talousarvion hyväksynyt. Maakuntavaltuustolle talousarvio- ja suunnitelmaehdotus esitetään annettavaksi sillä tarkkuudella kuin maakuntavaltuusto on talousarvioasetelman hyväksynyt ja siten, että talousarvio sitoo maakuntavaltuustoa toimintatulojen ja -menojen tasolla.

14 Kunnanhallitus Vuoden 2013 talousarvioehdotuksen toiminnalliset tavoitteet sekä taloussuunnitelmakauden strategiset tavoitteet ovat erillisenä liitteenä. Strategisia ja toiminnallisia tavoitteita on valmisteltu tehtäväalueittain ja johtoryhmässä sekä käsitelty henkilökunnan suunnittelupäivän aikana. Talousarvioehdotuksen käyttötalousosa tehtävittäin ja yhdistelmänä (= tuloslaskelma) ( luottamushenkilöhallinto, varsinainen toiminta, liiton toteuttamat hankkeet ja välitettävä kuntarahoitus), ovat liitteinä. Maakuntavaltuusto hyväksyi vuosien taloussuunnitelman siten, että jäsenkuntien maksuosuuksia tarkistetaan 2,5 % vuosina 2013 ja Po. vuosien talousarviot laaditaan siten, että ne päätyvät 0 - tulokseen sen jälkeen, kun kuntaosuusrahasto puretaan hankkeiden kuntarahoitusosuuksien kattamiseksi. Vuoden 2011 tilinpäätöksen jälkeen aikaisemmilta vuosilta kertyneitä ylijäämiä on ,40. Vuoden 2011 talousarvio on hyväksytty niin, että se päätyy alijäämäiseksi sen jälkeen, kun kuntaosuusrahastoa puretaan Luottamushenkilöhallinnon kohdalla kokous- ja vuosipalkkioihin sekä ansionmenetyskorvauksiin esitetään varattavaksi Kokous- ja vuosipalkkioihin esitettävät tarkistukset käsitellään omana asianaan. Luottamushenkilöhallinnon kohtaan ehdotetaan varattavaksi asiakaspalvelujen ostoon , jossa kasvua (40,3 %). %). Määräraha kattaa liiton osuuden WFA-yhteistyöhön ( ), maakuntakaavan erillisselvityksiin ( ), maakuntaohjelman arviointiin ( ), maakuntastrategian valmisteluun (8.000 ), aluekehittäjien valtakunnallisen Kevätkylvö - ideaseminaarin järjestelyihin ( ), Etelä-Pohjanmaan liiton, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun ehealth in the BSR -hankkeen yhteistyöverkoston kuluihin (3.000 ) sekä avustuksen vuoden 2013 Kotiseutupäivien järjestelyihin ( ). Talousarvioehdotus sisältää myös määrärahan maakuntahallituksen jäsenten ja maakuntavaltuuston puheenjohtajiston opintomatkaan sekä varauksen maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston puheenjohtajiston käyttöön hankittavista uusista tietokoneista.

15 Kunnanhallitus Luottamushenkilöhallinnon menot kasvavat :oon ( ; 26,7 %). Tähän sisältyvät sekä luottamushenkilöpalkkioiden korotukset että uusien luottamuselinten perehdytys tehtäviinsä. Jäsenkuntien maksuosuuksia esitetään merkittäväksi luottamushenkilöhallintoon menoja vastaava määrä. Varsinaisen toiminnan (=liiton toimisto) kohdassa suurimman yksittäisen menoerän muodostavat palkkamenot, joiden osalta on varauduttu taloussuunnitelman mukaisesti 2 % yleiskorotukseen. Henkilöstömenoihin sisältyy määräraha määräaikaisen kaavapäällikön työsuhteen jatkamiseen vuoden 2013 loppuun saakka sekä varaus johdon eläköitymisestä aiheutuviin lisäkustannuksiin. Henkilöstömenot ovat , jossa kasvua (+ 2,5 %). Muiden palvelujen ostoon esitetyt määrärahat ( ) kasvavat (2,9 %), tarvikkeiden ja tavaroiden hankintaan esitetään , jossa laskua (- 24,0 %). Muut toimintamenot kasvavat :oon (0,2%), kun toimiston vuokramenojen ennakoidaan kasvavan 3 %. Kulttuurilautakunnan toimintamääräraha säilyy ennallaan ( ). Liiton toteuttamien hankkeiden kohtaan ehdotetaan merkittäväksi seuraavien hankkeiden tulot ja menot: Kansainvälistymisen avulla tuloja Etelä-Pohjanmaalle (KATE) Deli&Design Baltic Bird ENGAGE PrimCareIT Kuntarahoitustarve po. hankkeille on , joka ehdotetaan katettavaksi kuntaosuusrahastoa purkamalla. Muilta osin em. hankkeiden toiminnan kattavat maakunnan kehittämisraha ( ), valtion avustukset ( ) sekä EU:n rakennerahastovarat ( ). Liiton toteuttamien hankkeiden toimintatulot ja -menot laskevat :oon ( , -18,0 %) Talousarviokohtaan liiton välittämä kuntarahoitus esitetään merkittäväksi määrärahat seuraavien hankkeiden kuntarahoitusosuuksiin (yhteensä ): Eteläpohjalaisen tiedeyhteisön tutkimuspalvelujen kehittäminen ETTK Elintarvikekehityksen osaamiskeskusohjelma Ympäristöohjelman koordinaatiohanke E-P:n ilmasto- ja energiastrategian laadinta Puiteohjelmien ym. erityisohjelmien kuntarahoitus & ns. vapaa kuntaraha

16 Kunnanhallitus Selling (Botnia Atlantica) Hyvinvointia kulttuurista (YTA-hanke) North East Cargo Link II Jäsenkuntien maksuosuuksia näihin hankkeisiin on osoitettavissa Tässä vaiheessa talousarvioehdotus on kokonaisuudessaan vuosikatteeltaan alijäämäinen. Alijäämä ehdotetaan katettavaksi osin kuntaosuusrahastoa purkamalla ( ) ja osin ( ) aikaisempien tilikausien ylijäämistä. Tämän jälkeen taseeseen jää ylijäämiä ,40, minkä arvioidaan riittävän turvaamaan liiton maksuvalmiuden ottaen huomioon myös lisääntyvän kansainvälisen hanketoiminnan. Taloussuunnitelma Vuosien taloussuunnitelma rakentuu tulojen osalta jäsenkuntien maksuosuuksien tarkistamiseen 2,5 prosentilla kumpanakin vuonna. Henkilöstömenojen arvioidaan kasvavan noin kahdella prosentilla sekä vuonna 2014 että vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna, kun po. vuosina tulee vielä varautua eläköitymisestä johtuviin lisäkustannuksiin. Liiton omaan hanketoimintaan saatavien tukien ennakoidaan laskevan jonkin verran vuonna 2013 ja edelleen EU:n uuden rakennerahastokauden alettua vuonna Taloussuunnitelma on sekä vuoden 2014 että 2015 osalta tasapainossa. Korkeakoulusäätiön kuntarahoitus Maakuntavaltuusto päätti tehdä periaatepäätöksen siitä, että Etelä-Pohjanmaan kehittämisrahastosta osoitetaan vuosittain vuosina Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle korkeakoulukonsortion kuntarahoitukseen rahastosijoituksia lunastamalla ja lisäksi sisällyttää liiton talousarvioon vuosina ylimääräisenä jäsenkuntien maksuosuutena :n määrärahan Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiön kuntarahoitukseen siten, että se kannetaan jäsenkunnilta samojen perusteiden mukaan kuin muutkin jäsenkuntien maksuosuudet. Maakuntahallitus päätti hyväksyä alustavasti jatkovalmistelun pohjaksi EteläPohjanmaan liiton talousarvioehdotuksen vuodelle 2013 liitteiden mukaisina,

17 Kunnanhallitus hyväksyä alustavasti taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille sekä toimittaa alustavan talousarvioehdotuksen vuodelle 2013 sekä taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille jäsenkunnille, ja varata niille tilaisuuden mennessä tehdä esityksiä kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi, sekä oikeuttaa liiton toimiston vielä tarvittaessa tekemään teknisiä täydennyksiä ja korjauksia em. asiakirjoihin. Vuosien taloussuunnitelma rakentuu tulojen osalta jäsenkuntien maksuosuuksien tarkistamiseen 2,5 prosentilla. Ilmajoen kunnan maksuosuus vuodelle 2013 on ,44, jossa on lisäystä vuoden 2012 maksuosuuteen 2,16 % eli 3.477,06. Maksuosuus määräytyy vuoden 2011 verotulojen ja asukaskuntamaksun perusteella. Lisäksi Ilmajoki osallistuu Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiön rahoitukseen 5.779,03 eurolla, jossa on vähennystä n. 23. Ehdotus: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvion laadinnassa on otettu huomioon jäsenkuntien taloudellinen tilanne. Ilmajoen kunta pitää tärkeänä sitä, että tulevien vuosien toiminta ja talous mitoitetaan siten, että kuntien maksuosuudet eivät kasva yleistä kustannustason nousua enempää. Lisäksi tulee ottaa huomioon mahdolliset muutokset kuntien tulopohjan suhteen. Ilmajoen kunta toteaa, että hankkeiden osalta toimintaa tulee kohdentaa tasapuolisesti koko maakunnan alueelle. Ilmajoen kunnalla ei ole muuta huomautettavaa liiton vuoden 2013 talousarvioehdotuksesta ja vuosien taloussuunnitelmaehdotuksesta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

18 Kunnanhallitus YHT 410/2012/142 KH 297 TILAPÄISLUOTTO ILMAJOEN MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT RY:LLE/VELKA-AJAN PIDENNYS KH , 138 Ilmajoen Moottoripyöräilijät ry, joka hallinnoi Ilmajoen nuijalato - kehittämishanketta, anoo saapuneella kirjeellään, että kunta myöntäisi ,00 euron väliaikaisrahoituksen ennen hankeajan päättymistä, hankkeen loppuunsaattamiseen mennessä. Ely-keskukselta on maksamatta rahoitusosuutta ko. hankkeeseen n ,00, mutta sen saamiseksi tulisi rakennuksen lopputarkastus olla tehtynä. Ilmajoen moottoripyöräilijät ry pyytää, että Ilmajoen kunta olisi hankkeelle myötämielinen ja lainaisi tarvittavat 15000,00, jotta hanke saataisiin saatettua loppuun ja Ilmajoen Moottoripyöräilijät ry voisi hakea lopun Ely-keskuksen rahoitusosuudesta. Ely-keskuksen maksuosuus käytettäisiin kunnan lainan maksamiseen ja lopulla lyhennettäisiin rakentamiseen otettua pankkilainaa. Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan velkakirjan tilapäisluotosta. Luotto tulee olla kokonaisuudessaan suoritettu kunnan ilmoittamalle tilille mennessä. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Velkakirja pöytäkirjan liitteenä 2. Kyseisen velkakirjan mukainen suoritettiin Ilmajoen moottoripyöräilijät ry:n tilille kesäkuussa Ilmajoen Moottoripyöräilijät ry lähetti kuntaan hakemuksen, jossa se anoo jatkoaikaa em. velkakirjan takaisinmaksulle, koska ELY-keskuksen ko.hankkeeseen liittyvä maksatus siirtyy helmikuulle Kyseisen velka-ajan siirtyessä tilikauden ( ) ylitse, asiasta tulee olla valtuuston päätös. KH Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle hyväksyttäväksi velkakirjaan seuraavaa muutosta: Luotto tulee olla kokonaisuudessaan suoritettu kunnan ilmoittamalle tilille mennessä.

19 Kunnanhallitus Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

20 Kunnanhallitus YHT 352/2012/590 KH 298 LAUSUNTOPYYNTÖ TAKSILUPAKIINTIÖIDEN VAHVISTAMISTA VARTEN Taksiliikennelain 19 :n mukaan toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tulee vahvistaa kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät vuosittain. Nyt on valmisteilla kiintiöpäätös vuoden 2013 taksilupien enimmäismääräksi Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kunnissa. Kiintiöpäätöksen perustaksi ELY-keskuksen tulee seurata taksin kysynnän ia tarjonnan muutoksia sekä toimialan kannattavuuden kehitystä alueellaan. ElY-keskuksen on seurattava myös kuluttajien palautetta taksin saatavuudesta ja laadusta sekä taksien riittävyyttä elinkeinoelämän ja kuntien kuljetustarpeiden kannalta. Taksilupien enimmäismäärät tulee vahvistaa sellaiselle tasolle, että ne eivät rajoita taksien saatavuutta myöskään vilkkaan kysynnän aikana eivätkä heikennä palvelujen laatua. Enimmäismäärää koskevassa päätöksessä on myös määrättävä, kuinka moneen taksilupaan sisällytetään esteettömyyttä koskevat vaatimukset ja kuinka monta lupaa myönnetään liitetyn kunnan alueelle. Liitetyllä kunnan alueella tarkoitetaan tässä sellaista kunnan aluetta, joka 31. joulukuuta 2008 tai sen jälkeen on yhtenä kuntana liitetty toisen kunnan osaksi tai muuten lakannut olemasta itsenäinen kunta. Taksiliikennettä harjoitettaessa on noudatettava taksiliikennelaissa säädettyjä laatuvaatimuksia, joihin kuuluvat mm. vahvistettujen ajovuorojen ajamisvelvoite, liikenteeseen käytettävän auton asianmukainen kunto ja varustus, asiakkaan erityistarpeiden huomioiminen sekä vaitiolovelvollisuuden noudattaminen asiakkaan yksityisyyden turvaamiseksi. Lisäksi ELY-keskus tarkistaa kerran vuodessa, että taksiluvan haltija täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus pyytää kunnan lausuntoa taksien riittävyydestä, esteettömän kaluston määrästä sekä taksipalvelujen laadusta alueellaan. Taksipalvelujen riittävyyden osalta pyydetään erityisesti huomioimaan sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen henkilökuljetusten järjestämistarpeet. Tietoa pyydetään myös siitä, kuinka monella on oikeus käyttää esteetöntä autoa. Kunnan kuljetuspalveluja koskevan viimeisimmän tarjouskilpailun osalta pyydetään kohteittain tiedot saatujen tarjousten lukumääristä.

21 Kunnanhallitus Kunnat valvovat ostamansa liikenteen hoitoa sopimusehtojen nojalla. ELY-keskus pyytää kuntaa ilmoittamaan, kuinka usein ja millaisiin ostoliikenteen laatua koskeviin sopimusrikkeisiin kunta on joutunut puuttumaan viimeisen vuoden aikana. Lausunnossaan kunta voi myös ottaa yleisesti kantaa taksiliikenteen laatutasoon alueellaan. Sosiaali- ja koulutoimen tiedot taksien tilanteesta esityslistan liitteenä. Näiden vastausten lisäksi ainakin takavuosina Ilmajoki esitti johdonmukaisesti vuosittain lisäystä kunnan taksilupakiintiöön, sekä esteettömiin autoihin että tavallisiin taksilupiin. Osan lisäyksistä Elykeskus on vuosien mittaan myöntänyt mutta ei kaikkea. Kunnan lupakiintiö (20 lupaa) on alakantissa verrattuna liitteessä mainittuihin naapurikuntiin (esim. Jalasjärvi 17 lupaa. Kurikka 25 lupaa, Lapua 27 lupaa. Kauhajoki 27 lupaa ja Kauhava 36 lupaa). Ehdotus: Ilmajoen kunta esittää lausuntonaan lisättäväksi taksilupakiintiötä kolmella taksiluvalla sekä yhdellä esteettömän taksikuljetuksen taksiluvalla. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Raija Viitamäki ja Jari Mäki poistuivat esteellisinä (taksiluvan haltijat) kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka, puh )

22 Kunnanhallitus YHT 411/2012/520 KH 299 MÄÄRÄALAN MYYMINEN JA VAIHTAMINEN ILMAJOEN KUNNAN SEKÄ PETRI RIIHIMAAN JA ELINA SIRENIN KESKEN Ilmajoen kunta omistaa Pojanluomalla tilan Pojanluoma 3:367. Tilan tälle palstalle on 5 m:n levyinen kulkuyhteys Mäkisentieltä. Tila on ostettu tarkoituksella myydä alueelta yleiskaavan valmistumisen jälkeen tontteja omakotirakentajille. Nykyinen kulku on siten ahdas. Riihimaan ja Sirenin kanssa on neuvoteltu maanvaihto siten, että kulku voidaan osoittaa Niemistöntieltä. Vaihdon yhteydessä myydään Riihimaalle ja Sirenille lisämaata siten, että tontti on kooltaan vähintään MRL:n mukainen 2000 m 2. Riihimaan ja Sirenin luovuttaman alueen pinta-ala on 129 m 2 ja kunnan luovuttaman alueen pinta-ala on 639 m 2. Alueet sijaitsevat Niemistöntien varrella alla olevaan karttaan merkityssä paikassa. Kunnan omistamaa aluetta ei ole annettu yleiseen myyntiin, eikä sille ole määritelty hintaa eikä myyntiehtoja. Kauppahinnaksi on neuvoteltu vaihdon yli menevältä osalta 2 /m 2. Hintaa määriteltäessä on otettu huomioon alueen ostohinta ja Välivainion tonttien myynti-

23 Kunnanhallitus hinta 3 /m 2 sekä myynnin ja vaihdon vaikutus tulevaan kaavoitukseen. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä nro 5 olevan vaihtokauppakirjan. Valtuusto oikeuttaa kunnanhallituksen tekemään vaihtokauppakirjaan mahdollisesti tarvittavat vähäiset muutokset. Päätös on voimassa 6 kuukautta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

24 Kunnanhallitus KH 300 LISÄALUEEN MYYMINEN HARTO JA SIRPA LOPELLE YHT 412/2012/521 Harto ja Sirpa Loppi ovat esittäneet, että kunta myisi heidän omistansa kiinteistön lisämaaksi noin 748 m 2 suuruisen alueen tilasta Kaupinmurto Lopen tontti ja tila Kaupinmurto sijaitsevat Ilmajoen keskustassa Huhtimäentien ympäristössä alla olevan kartan osoittamassa paikassa. Lopen kiinteistöllä on asuinrakennus ja talousrakennuksia. Tämän alueen liittäminen kiinteistöön parantaisi sen käyttöä. Myynti ei haittaa tilan Kaupinmurto myöhempää asemakaavoitusta. Hintaa määriteltäessä aluetta on verrattu Napustanmäen alueeseen. joista kunta myy asemakaavoitettuja omakotitontteja neliöhinnoilla 6, 8 ja 12. Näissä hinnoissa on mukana kunnallistekniikan kustannuksia, joita tämän lisäalueen myynti ei aiheuta.

25 Kunnanhallitus Ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä nro 6 olevan kauppakirjan. Valtuusto oikeuttaa kunnanhallituksen tekemään kauppakirjaan mahdollisesti tarvittavat vähäiset muutokset. Päätös on voimassa 6 kuukautta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

26 Kunnanhallitus YHT 413/2012/520 KH 301 TILAN MÄNTYLOPPI OSTAMINEN LAURA RAUHALAN KUOLINPESÄLTÄ Rauhalan perikunnan kanssa on neuvoteltu tilan Mäntyloppi 5:190 ostamisesta. Alue sijaitsee Kivikydöntien varrella Siltalan yritysalueen lähellä. Alue on merkitty alla olevaan karttaan. Alue on kokonaisuudessaan peltoa. Alueen pinta-ala on n. 1,74 ha. Alueella ei ole asemakaavaa, yleiskaavassa alue on merkitty maaja metsätalousalueeksi. Rakennemallityöskentelyssä keskustaalueen työryhmä on pitänyt tärkeänä Siltalan alueen laajentamista, alue liittyy myös olemassa olevaan asuntoalueeseen. Kauppahinta on määritelty lähialueen hintatason ja ostettavan alueen sijainnin perusteella. Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä nro 7 olevan kauppakirjan. Liite 1 Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kauppakirja pöytäkirjan liitteenä 1.

27 Kunnanhallitus (Lisätietoja: Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) YHT 195/2012/103 KH 302 OSAKUNTALIITOSESITYS KOSKIEN MUNAKAN KUNNANOSAN LIITTÄMISTÄ SEINÄJOKEEN/ILMAJOEN KUNNAN LAUSUNTO MUNAKAN OSAKUNTALIITOSHANKKEESTA KH , 203 Erkki Hiipakka, Pekka Järvi, Pertti Kuusisto ja Reijo Ourula ovat toimittaneet esityksen Ilmajoen kunnan Munakan alueen siirtämiseksi Seinäjoen kaupunkiin. Kunnanhallitus on merkinnyt asian tiedoksi Todettakoon, että kuntajakolaissa säädetään erilaiset menettelytavat kunnan osan siirtämisessä toiseen kuntaan riippuen siitä, mikä taho muutosta esittää. Vain kuntien yhteinen esitys käynnistää esim. kuulemiskierroksen (mm. väestö- ja kiinteistörekisteriviranomaiset, kuntalaiset). Kuntajakolain 11 :n 2 momentista ilmenee, mitä kunnan pitää tehdä kunnan jäsenen/jäsenien tekemään esitykseen liittyen: Kunnan jäsen toimittaa esityksensä oman kuntansa kunnanhallitukselle, jonka on hankittava esityksestä kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen lausunnot. Lausunnosta tulee ilmetä kunnan kanta kuntajaon muuttamiseen perusteluineen. Kunnanhallituksen on toimitettava esitys ja kuntien lausunnot ministeriölle kuuden kuukauden kuluessa esityksen vastaanottamisesta. Vasta ministeriön kanta muutosesitykseen 11.2 :ssä säädetyn menettelyn jälkeen ratkaisee, jatketaanko asian valmistelua (ks. kuntajakolain 14 ). Edelliseen liittyen, lausuntojen määräaika on mennessä. Ehdotus: Kunnanhallitus merkitsee aikataulun tässä vaiheessa tiedoksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, puh ) KH , 236 Ehdotus: Kunnanhallitus päättää pyytää Seinäjoen kaupunginvaltuustolta lausuntoa liitteenä olevan Hiipakan, Järven, Kuusiston ja Ourulan esityksestä Munakan alueen siirtämisestä Seinäjoen kaupunkiin. Lausunto tulee olla Ilmajoen kunnalla mennessä.

28 Kunnanhallitus Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirja tämän päätöksen osalta tarkastettiin ja hyväksyttiin heti kokouksessa. (Lisätietoja: kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, puh ) KH Seinäjoen kaupunginvaltuusto on kokouksessaan antanut lausunnon asiasta, joka on esityslistan liitteenä. Lausunto on saapunut Ilmajoen kuntaan Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle seuraavan sisältöistä lausuntoa kunnan lausunnoksi liittyen Hiipakan, Järven, Kuusiston ja Ourulan esitykseen: ILMAJOEN KUNNAN LAUSUNTO ERKKI HIIPAKAN, PEKKA JÄRVEN, PERTTI KUUSISTON JA REIJO OURULAN JÄTTÄMÄÄN OSAKUNTALIITOSESITYKSEEN Todettakoon, että Pertti Kuusisto ym. on vuonna 2007 tehnyt esityksen Munakan osakuntaliitoksesta, jonka Valtiovarainministeriö on vuonna 2008 kuntajakolain (1196/1997) 11 2 momentin nojalla hylännyt. Erkki Hiipakka, Pekka Järvi, Pertti Kuusisto ja Reijo Ourula ovat jättäneet esityksen kuntajaon tarkistamiseksi siten, että Ilmajoen Munakan kylä liitettäisiin Seinäjoen kaupunkiin. Listaan on liitetty nimilista, joka on otsikoitu Me allekirjoittaneet ilmaisemme tahtomme valtioneuvostolle siitä, että suoritetaan osaliitos kuntarajoja muuttaen siten, että Munakka niminen kylä Ilmajoen kunnassa liitetään osaksi Seinäjoen kaupunkia. Listalla on 143 allekirjoittajaa. Tiedossa ei ole, ovatko allekirjoittaneet edes nähneet Hiipakan, Järven, Kuusiston ja Ourulan laatimaa saatekirjettä valtionvarainministeriölle tai karttaa esitetystä alueesta. Perusteluina Hiipakka, Järvi, Kuusisto ja Ourula ovat mm. esittäneet seuraavaa: Munakan pinta-alalla, asukkaiden määrällä ja verotulojen menetyksellä on Ilmajoen kunnan kannalta vain vähäistä merkitystä. Lisäksi perusteluina esitetään Munakan kunnanosan asukkaiden elinolojen parantumista, pyörätien rakentamista, viemäröinnin järjestämistä, koulun oppilaiden siirtämistä, perusterveydenhuollon järjestämistä, kulttuuri- ja urheilupalvelujen järjestämistä. Edellisiin perusteluihin liittyen Ilmajoen kunta tuo esiin seuraavaa:

29 Kunnanhallitus ALUE. Virallisen kunnan osa-aluejaon mukaan Munakassa on tilanteen mukaan 418 asukasta, josta ikäryhmittäin 0-14v. 97 henk., v. 261 henk. ja yli 65 v. 60 henkeä. Edelleen virallisen kunnan osa-aluejaon mukaisesti Munakan pinta-ala on 4553 ha. Munakassa on 3,5 % kunnan asukkaista virallisen kunnan osa-aluejaon mukaisesti. Ilmajoen kunta toteaa, että hakijoiden esityksessä oleva kartta liitettävästä alueesta on mielivaltaisesti laadittu eikä perustu millään tavalla kylä-alueiden jakoon, tosiasiassa kartta esittää osaa Munakan kunnanosasta. 2. Talous. Ilmajoen kunnalla on muiden kasvukuntien tapaan paljon mm. rakennusinvestointipaineita sekä kustannusnousua päivähoidossa ja koulutoimessa. Isot rakennusinvestoinnit ovat osaltaan aiheuttaneet sen, että Ilmajoki on eteläpohjanmaan alueen velkaantuneimpia kuntia. Tästä huolimatta Ilmajoen kunta on saanut pidettyä kunnallisen palvelutason erittäin korkeana tarkalla taloudenpidolla. Maakunnallisesti Ilmajoen verotusaste sekä ansiotulojen (19,75%) että etenkin kiinteistöverotuksen suhteen erittäin kilpailukykyinen lähikuntien kanssa. Koska kasvavilla kunnilla on lähes kaikilla toimialoilla kustannuskasvua laajenevan palvelutarpeen muodossa sekä mm. erikoissairaanhoidon alati kasvavien kulujen vuoksi Ilmajoen kunta ei näe mitään perustetta tietoisesti romahduttaa tulopohjaansa esitetyllä osakuntaliitosesityksellä. Paradoksaaliseksi tilanteen tekisi myös se, että menetettyjä verotuloja varten pitäisi nostaa kunnallisveroprosenttia tai supistaa palvelutuotantoaan verotulojen ja valtionosuuksien menetyksien vuoksi ehdotetun osakuntaliitoksen takia. Hiipakka, Järvi, Kuusisto ja Ourula väittävät, että verotulomenetykset ovat 2,3 %:n luokkaa. Tämä tarkoittaisi viime tilinpäätöksen(2011) mukaan n menetystä (hakijoiden laskukaavaa soveltaen). Menetys olisi vuosittainen ja pysyvä. Ansiotuloveroprosenttiin suhteutettuna tämä tarkoittaa n. 1%:n korotusta. Valtionosuuksien menetyksistä hakijat eivät ole huomioineet millään tavalla. Ilmajoen kunnalle on taloudellisesti erittäin merkittävää, ettei esitettyä osakuntaliitosta tapahdu. 3. Yhdyskuntarakenne. Esitetty osakuntaliitosrajaus hajottaa kylärakennetta, perinteinen nauhakylä katkeaa ja sen kehittäminen vaikeutuu sekä valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue ja siihen liittyvä perinne jakautuu. Munakan kunnanosa on oma kokonaisuutensa ja sitä erottavat Seinäjoen Heikkilänkylästä Kyrönjoki ja peltoaukeat. Myös tulee huomioida se, että sekä Hiipakan, Järven, Kuusiston ja Järven sekä

30 Kunnanhallitus Seinäjoen kaupungin lausunnon mukaan koulutoimi ja päivähoito ohjattaisiin Halkosaaren alueelle, jota erottaa vilkasliikenteinen maantie (vt18). Ilmajoen kunta toteaa tähän lisäksi, että Munakassa rakennusluvat myönnetään suurimmilta osin suorilla rakennusluvilla. Kunnan kaavasuunnitelmassa MRL:n mukaisesti on Munakan osayleiskaavan laatiminen (nykyäänkin alueella on Ilmajoen kunnan laatima, rakennuslain mukainen osayleiskaava voimassa). Munakan asukasmäärä on tasaisen nouseva tilastokeskuksen tilaston mukaan. Ilmajoki on tukenut kylän kehittämistä mm. ostamalla maata ja suunnittelemalla alueelle asuntotontteja, jotka on sittemmin myyty rakentajille. Kylän kehittyminen on suotuisaa, sillä rakennuslupia on myönnetty viimeisen 2,5 vuoden aikana 25 kpl, joista 7 uudelle omakotitalorakentamiselle. Huomioiden jo toteutunut, aluetta sivuava Ylistaron kunnan liittyminen Seinäjoen kaupunkiin (Halkosaaren kunnanosa), yhdyskuntarakenteellisesti voidaan todeta, että esitetyllä kunnanosaliitoksella ei ole maantieteellisestikkään mitään lisäarvoa. Ilmajoella on ollut eri työryhmiä koskien Munakan kunnanosan asioita. Munakan kunnanosa on kehittynyt ja kehittyy vireästi osana Ilmajoen kuntaa. Munakassa on useita yksityisten rakennushankkeita, joten mm. tästä syystä on päätetty vastata kysyntään uuden osayleiskaavan laadinnalla Munakkaan. Sekä hakijoiden viittaukset että Seinäjoen kaupungin lausunnon viittaukset rakentamisen vilkastumiseen esitetyn osakuntaliitoksen myötä ovat enemmän kuin tulkinnanvaraisia. Mitään numerotietoja ei ole asiasta esitetty. Kyseinen osakuntaliitosesitys ei tue millään tavoin minkään uuden toiminnallisen kokonaisuuden muodostumista (vrt.kuntajakolaki 2 ). 4. Tiestö. Todetaan, että Munakan läpi kulkee valtion ylläpitämä yleinen tie(vt7013). Seinäjoen kaupungin lausuntoon viitaten, pyörätien rakentamista ei ole luvattu millekkään ajanjaksolle eikä valaistukseen otettu kantaa. Elinolosuhteita arvioitaessa tilanne pysyisi nykyhetkeen nähden muuttumattomana. Tien liikennemäärät eivät ole oleellisesti nousseet viimeisen vuosikymmenen aikana. Ottaen huomioon Etelä-Pohjanmaan tämän valtion tieluokituksen tiestön liikennemäärät ja linjaukset kylien läpi, aluetta ei voida pitää elinolosuhteiltaan vaarallisena tai erittäin vaarallisena ympäristönä. Lisäksi voidaan todeta liikennemäärät tilaston mukaan Munakantiellä (vt7013) 611 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vertailun vuoksi tien vt 18 liikenne on 7380 ajoneuvoa vuorokaudessa Munakan kohdassa. Kyseinen tie vt18 kulkee Munakan kunnanosan ja Seinäjoen Halkosaaren välillä ( kts. Seinäjoen kaupungin lausunto opetuksen/päivähoidon järjestämisestä Halkosaaressa).

31 Kunnanhallitus Vertailun vuoksi voi vielä todeta, että Ilmajoella on kantatie 67:lla liikenne ajoneuvoa päivässä, Ilmajoentiellä (vt7000) 2338 ajoneuvoa päivässä Koskenkorvan suuntaan, Alaanentiellä (vt701) ajoneuvoa päivässä ja Pappilantiellä 977 ajoneuvoa päivässä. Liikennemääristä voidaan yhteenvetona todeta liikenteen olevan melko vähäistä päätielle. 5. Koulu. Munakan koulu on kunnanvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti säilyvä kyläkoulu siihen saakka kunnes asetettu oppilasalaraja, 23 oppilasta, alittuu. Väestöennusteen mukaan Munakan koulun oppilasmäärä pysyy yli valtuuston asettaman alarajan, joten huoli koulun lakkauttamisesta on aiheeton, vaikka Hiipakka, Järvi, Kuusisto ja Ourula sitä hakevatkin. Lapsilukumäärä on Munakan koulussa on 32 oppilasta. Ennusteen mukaan oppilasmäärä on vuosina oppilaan välillä. Erikoista on se, että hakemuksen tekijät esittävät hakemuksessaan oppilassiirtoja, osan osalta Seinäjoen Halkosaaren kouluun ja osan osalta Ilmajoen kunnan kouluun. Ilmajoen kunta on pystynyt ja pystyy järjestämään perusopetuksen Munakan alueella. Munakan koulun kuntoon liittyen käyttäjätahoilta ei ole kuulunut moitteita koulun kunnosta. Ilmajoen kunta korostaa sitä, että Munakan koulu on teknisesti kunnossa oleva kiinteistö palvellen jokapäiväisessä käytössä. Seinäjoen kaupunki toteaa lausunnossaan, että Munakan koulu on heikossa kunnossa. Kyseinen väite ei perustu mihinkään tosiseikkaan ja Ilmajoen kunnalla ei ole kiinteistön omistajana tietoa mihin faktaan kyseinen toteamus Seinäjoen kaupungin taholta perustuu. Ilmajoen kunnalla on faktisesti paremmat tiedot omistamansa kiinteistönsä kunnosta kuin Seinäjoen kaupungilla. Edellä mainitut tosiseikat huomioiden, Seinäjoen kaupungin lausunto tältä osin vähintäänkin erikoinen. 6. Perusterveydenhuolto. Ilmajoella on hyvin toimiva ja hyvin saavutettava perusterveyden huolto, johon kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä. Paras-lain velvoitteen mukaisesti tämä palvelu on saatettu yli asukkaan väestöpohjalle. Ilmajoen kunnanvaltuusto on tehnyt yhdessä Kurikan ja Jalasjärven kanssa päätöksen muodostaa liikelaitoskuntayhtymäperiaatteella toimivia terveyskeskus. Tässä keskeinen lähtökohta oli se, että perusterveydenhuollon palvelu on lähipalvelua joka tulee turvata jatkossakin näissä kunnissa. Näin Ilmajoen terveyskeskuspalvelut turvataan Ilmajoella ja näin muodoin myös munakkalaisille tämä palvelu turvattiin nykyisessä muodossa. Kyseinen perusterveydenhuollonpalvelu kiistatta on erittäin toimiva Ilmajoella lyhyine jonotusaikoineen verrat-

32 Kunnanhallitus tuna siihen, mihin Hiipakan, Järven, Kuusiston ja Ourulan esitys johtaisi. Väite perusterveydenhuollon saatavuuden paranemisen osalta on täysin perätön ja epämääräinen. Mainittakoon, että joistain osista Munakkaa mahdollinen asiointi Seinäjoen terveyskeskukseen on etäämpänä kuin Ilmajoen keskustassa hyvien kulkuyhteyksien varrella olevassa terveyskeskuksessa. Vielä voidaan todeta, että ensi vuonna (2013) on tarkoitus aloittaa erittäin laajat terveyskeskuksen saneeraus- ja laajennustyöt Ilmajoen terveyskeskuksen osalta, joka edelleen tuo tehokkuutta ja kuntalaisille käyttömukavuutta jo nykyiselläänkin erittäin toimivaan, perusterveydenhuoltoa suorittavaan terveyskeskukseen. Todettakoon, että tässä vaiheessa ei ole mitään konkreettista näyttöä paremmasta perusterveyspalveluista Seinäjoen kaupungin osalta (vrt. Seinäjoen kaupungin lausunto). Munakkalaiset kuin muutkin ilmajokiset ovat käyneet jo yli kahden vuosikymmenen ajan ilta- ja viikonloppupäivystyksessä vuoroviikon joko Ilmajoen tai Kurikan terveyskeskuksessa. Hiipakan, Järven, Kuusiston ja Ourulan hakemuksessaan esittämä käsittämätön väite ei pidä paikkansa Jalasjärvellä päivystyskäynneistä ilmajokisten osalta. 7. Kulttuuri, Liikunta ja Nuoret. Kulttuuripuolesta todettakoon, että Ilmajoen kunnan kansalaisopistolla on Munakassa toimintaa mm. näytelmäkurssien, muiden kurssien ja lasten sekä aikuisten liikuntakurssien muodossa. Yleisesti ottaen Ilmajoella on hyvät mahdollisuudet harrastaa kulttuuritoimintaa. Ilmajoen kunta tukee rahallisesti mm. urheiluseuratoimintaa Munakassa ( kenttä, ladut ) ja nuorisoseuratoimintaa ( Munakan nuorisoseura ). Merkillepantavaa on se, että Ilmajoki käyttää eteläpohjanmaan alueella rahallisesti per asukas eniten liikuntatoimeen ja toiseksi eniten per asukas nuorisotoimeen. Kyseiset palvelut on toteutettu Ilmajoella erittäin laadukkaasti. Näihin em. asioihin ei Seinäjoen kaupungin lausunnossa ole esitetty mitään konkreettista parannusta. Todettakoon se tosiasia, että esim. urheiluseuraan kuuluminen tai harrastaminen ei ole sidottu kotipaikkakuntaan. Toisaalta voi sanoa, että hakijoiden esittämät urheiluseurojen jäsenyydet ovat enemmän kuin hatara peruste osakuntaliitokselle. Suomessa teatterissa, konserteissa ja näyttelyissä voi käydä myös ulkopaikkakuntalainen. Näihin tilaisuuksiin yleensä peritään pääsymaksu kotipaikkakunnasta riippumatta. Kulttuuripalvelujen etäisyys tai läheisyys ei muutu ehdotetun osakuntaliitoksen myötä. 8. Päivähoito. Lasten päivähoidontarpeet on ratkaistu yhdessä kunnan viranomaisen ja lasten vanhempien kesken. Jokaisel-

33 Kunnanhallitus le päivähoitoa tarvitsevalle lapselle on pystytty osoittamaan hoitopaikka lain sallimassa ajassa. Munakkaan on Ilmajoen kunta hankkinut lisäksi uudet tilat ryhmäperhepäivähoidolle vuonna Vesi- ja viemäriverkko. Haja-asutusalueen jätevesien käsittely lain edellyttämälle tasolle on koko kuntaa kattava asia. Ilmajoen kunnanvaltuusto on päättänyt viemärilaitoksen toiminta-alueesta ja Ilmajoen kunnan investointiohjelmaa rasittaa useampivuotinen haja-asutusten viemäröintiohjelma. Ilmajoen kunta on tehnyt selvityksen eri vaihtoehdoista koskien Munakan kunnanosan viemäröintiä. Aivan lähivuosina ei ole taloudellisesti mahdollista laajentaa viemärilaitoksen toimintaaluetta Ilmajoen kunnan toimesta, sama asia on todettu Seinäjoen kaupungin lausunnossa, viemäriverkoston laajentaminen ei ole realistista lähivuosinakaan Seinäjoen kaupungin toimesta Munakassa. Seinäjoen kaupungin lausunnossa on todettu, että kunnallisteknisen (vesi- ja viemäriverkosto) rakentamisen näkökulmasta Munakan alueen tilanne on haasteellinen. Välihuomiona tuotakoon esiin, että hakemuksessa mainitut perusteet osakuntaliitokselle eivät täytä kuntajakolain mukaisia yleisiä edellytyksiä kuntajaon tarkistamiseksi eikä Hiipakka, Järvi, Kuusisto ja Ourula tuo esille mitään sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat kuntajakolain tarkoittamisen edellytysten toteutuvan. Ilmajoen kunta jatkaa lausuntoaan seuraavasti: Tässä yhteydessä on perusteltua tuoda esiin myös aikaisempi osakuntaliitos mikä tapahtui liittämällä Ilmajoesta kyliä Seinäjokeen. Valtioneuvosto päätti heinäkuussa 2003, että Ilmajoen kunnasta Honkakylä, Ojajärven kylä ja Lehtimäen kylä liitetään Seinäjoen kaupunkiin lukien Peräseinäjoen kunnan liittyessä Seinäjokeen. Tuolloin Ilmajoen kunta menetti pinta-alaansa 29 neliökilometriä, asukkaita 224 henkeä, Honkakylän koulun jne. Kyseisellä toimenpiteellä on ollut pitkäkantoisia seurauksia mm. kunnan taloudessa, jotka näkyvät edelleen. Kyseinen osakuntaliitos perustui valtioneuvoston antamaan päätökseen ja tarkoitti pintaalaltaan 2900 ha suuruista maa-aluetta. Honkakylää, Ojajärvenkylää ja Lehtimäenkylää koskeva osakuntaliitos vaikutti mm. arviolta -2,0 % ( ) verovuoden 2005 kunnallisveroon. Ilmajoen kunnan asukasluku oli henkilöä ja henkilöä eli väkiluku väheni 224 henkilöä eli n. 2 % osakuntaliitoksen vaikutuksena. Kyseinen toimenpide aiheutti kunnalle pysyvän verotulomenetyksen sekä arviolta pysyvän menetyksen valtionosuuksiin. Kyseinen toimenpide vaikuttaa oleellisesti Ilmajoen kunnan tulorahoitukseen vielä tänäkin päivänä. Nykyhet-

34 Kunnanhallitus keen suhteutettuna kunnan menetykset ovat verotuloina varovaisesti arvioiden tähän päivään saakka vähintään n. 3,5 M ja valtionosuuksien suhteen vähintään yli 2 M. Olisikin kohtuutonta ja lain hengen vastaista pilkkoa elinvoimaista kuntaa muutaman vuoden välein osakuntaliitoksin pala palalta. Nyt tarkoitettu osakuntaliitos tarkoittaisi 270 hengen ja 23 neliökilometrin menetystä Ilmajoen kunnalle. Esitetty kuntajaon tarkistaminen tarkoittaisi kunnalle n. 270 hengen väestötappiota muutaman vuoden sisällä. Edelliset luvut on laskettu hakemuksen olleilla tiedoilla, joiden paikkansapitävyydestä ei ole varmuutta. Nyt tarkoitettu 23 neliökilometrin ( hakijoiden ilmoittama luku) osakuntaliitos veisi vajaa 4 prosenttia Ilmajoen kokonaispinta-alasta ( n. 600 neliökilometriä ) ja 2003 toteutettu osakuntaliitos vei jo 29 neliökilometriä kokonaispinta-alasta. Edellä esitetyillä toimilla vietäisiin muutaman vuoden jaksossa Ilmajoen kunnan kokonaispinta-alaa n. 9 % nykyään voimassaolevasta pinta-alasta laskettuna. Ilmeistä on, ettei kuntajakolakia ole tässä mielessä lainlaatija tarkoittanut toimeenpantavaksi. Edelliset luvut on laskettu hakemuksen olleilla tiedoilla, joiden paikkansapitävyydestä ei ole varmuutta. Yhteenvetona todettakoon, että Hiipakan, Järven, Kuusiston ja Ourulan esityksessä sen paremmin kuin Seinäjoen kaupunginkaan lausunnossa - ei ole kuntajakolain tarkoittamia perusteita kuntajaon muuttamiseksi. Kyseinen esitys ei mm. edistä palvelujen järjestämistä alueen asukkaille, ei paranna alueen asukkaiden elinolosuhteita eikä paranna alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia eikä myöskään edistä kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Alueellista eheydelle tai yhdyskuntarakenteen toimivuudelle ei kyseinen esitys tuo mitään etua. Esityksen tekijät ovat perusteluissaan tuoneet esille mm. palvelujenjärjestämiseen ja alueen asukkaiden elinolosuhteisiin liittyviä seikkoja. Ilmajoen kunta toteaa, ettei esityksen toteuttaminen edistä palvelujen järjestämistä alueen asukkaille eikä se paranna alueen asukkaiden elinolosuhteita eikä Seinäjoen kaupungin lausunnossakaan ole edellä lueteltuja asioita tukevia seikkoja. Ilmajoen kunta lausuntonaan toteaa, että kokonaisarvion perusteella esityksen ei voida katsoa täyttävän lain 4 :n mukaisia edellytyksiä. Ilmajoen kunta pystyy edellä kerrotulla tavalla vastaamaan kuntajakolain 2 :n ja 4 :n mukaisesti mm. asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Esitetty osakuntaliitos aiheuttaisi Ilmajoen kunnalle kohtuuttomat väestötappiot, maapinta-alan menetykset, huomattavat taloudelliset menetykset, vaikeuttaisi yhdyskuntarakenteen kehitystä ja em. seikat ja kaikki edellä lausuttu huomioiden heikentäisi oleellisesti kunnan toimintakykyä ja edellytyksiä selvitä palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Ilmajoen kunta katsoo, ettei kyseinen osakuntaliitosesitys ja Seinäjoen kaupungin lausunto tue kuntajakolain 2 :n kehittämistavoitteita.