Kurkut kypsyvät bioenergialla Kannuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kurkut kypsyvät bioenergialla Kannuksessa"

Transkriptio

1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen tiedotuslehti 2013 Uusiutuvaa energiaa omasta maakunnasta Kurkut kypsyvät bioenergialla Kannuksessa Kalastajia kannustetaan biodieselin käyttöön

2 Pohjanmaan ELY-keskus, Vaasa Hovioikeudenpuistikko 19 A VAASA Pohjanmaan ELY-keskus, Kokkola Ristirannankatu KOKKOLA Maaseutuohjelma kannustaa ympäristötekoihin Kädessäsi on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Pohjanmaan tiedotuslehti, Lande. Euroopan unionin osarahoitteisella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla on keskeinen rooli maaseutuympäristön tilan parantamisessa sekä maaseudun kehittämisessä vuosina Maaseutuohjelmasta myönnetään näihin tarkoituksiin suunnattuja hanke- ja yritystukia. Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla näitä tukia myöntävät Pohjanmaan ELY-keskus ja a lueen kolme Leader-toimintaryhmää: YHYRES-kehittämis yhdistys Kyrönmaalla, Aktion Österbotten rannikko-pohjanmaalla ja Pirityiset Kaustisen seutukunnassa. Leader-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, jonka toiminta perustuu maaseudun kehittämiseen omaehtoisesti ja paikallisesti. Leader-toimintaryhmä kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä ja synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. YHYRES-kehittämisyhdistys ry Loukontie 6, TERVAJOKI (06) Aktion Österbotten r.f. Vaasa, Närpiö, Pedersöre Vaasa: Kauppapuistikko 23 A, VAASA (06) Pirityiset ry Kansantaiteenkeskus, KAUSTINEN 2

3 Kohti energiatehokkaita maakuntia Suomen EU-jäsenyyden ajan maaseutua on kehitetty Euroopan maaseuturahaston rahoittamilla hankkeilla. Uusi kausi alkaa vuoden 2014 alusta, ja siihen liittyvät ohjelmat ovat valmistelussa. Lähivuosien kehittämisen tavoitteet ja painopisteet määritellään valmistumassa olevissa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maaseutustrategioissa. Yksi näiden strategioiden painopisteistä on uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energiaomavaraisuuden kasvattaminen. Energiankäyttö liittyy jokaisen arkipäivään, niinpä uusiutuvaan energiaan liittyvät hankkeetkin voivat olla hyvin konkreettisia, kuten Energi för framtiden -hanke osoittaa. Siinä on kunnostettu Kruunupyyssä sijaitseva vanha mylly uusiutuvan energian ideapajaksi, jossa kuka tahansa voi pistäytyä hakemaan tietoa vaikkapa oman kotinsa tai mökkinsä energiaratkaisuihin. Vaasan yliopiston Levón-instituutti puolestaan aktivoi ja haastaa kyliä kasvattamaan energiaomavaraisuuttaan ja luomaan omia mikroverkkojaan. Parhaimmillaan tämä kehitys tuo mukanaan työtä ja uusia yrityksiä maaseudulle. Toisessa Levónin hankkeessa haetaan energiajärjestelmiä sähköverkon ulkopuolella oleviin kohteisiin, tällaista mallia voidaan monistaa ja käyttää apuna esimerkiksi retkeilykohteissa. Maaseudun kylien keskeisiä yhteisöllisyyden tyyssijoja ovat kylätalot ja yhdistysten kiinteistöt, joilla usein on pitkä historia takanaan. Fossiilisia polttoaineita käyttäviä lämmitysjärjestelmiä on kylätaloissa innostuttu jo nyt vaih tamaan ympäristöystävällisempiin ja käyttökustannuksiltaan alhaisempiin uusiutuvan energian järjestelmiin, kuten maa- ja kalliolämpöön. Tämäntyyppiset ratkaisut lisäävät kylien toimintamahdollisuuksia, sillä varoja jää enemmän toimintaan ja kylän yhteisöllisyyden kasvattamiseen. Kylien lisäksi yksittäiset maatilat ovat potentiaalisia uusiutuvan energian tuottajia ja käyttäjiä. Kyrönmaalla selvitellään mahdollisuuksia energiaomavaraisuuden lisäämiseksi maatiloilla, näin saadaan esimerkiksi kesantopellot hyötykäyttöön joko lämmitykseen tai biodieseliksi. Biodieselin mahdollisuuksia markkinoidaan myös kalastajille Yrkeshögskolan Novian hankkeessa. Maamme tavoitteena on olla biotalouden edelläkävijä ja edistää samalla kilpailukykyä, talouskehitystä, työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Biotalouden keskeisiä tavoitteita ovat vähähiilinen ja energiatehokas yhteiskunta. Tavoitteisiin pääsy edellyttää rohkeita panostuksia uudistuviin energiamuotoihin ja esimerkiksi puurakentamiseen. Raaka-aineet näihin löytyvät maakunnista. Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahat antavat alkavalla ohjelmakaudella mahdollisuuden kehittää ja kokeilla uusia rohkeitakin ratkaisuja tiellä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Teppo Rekilä suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Julkaisija: Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä kolmen Leader-toimintaryhmän: YHYRES-kehittämisyhdistys ry:n, Aktion Österbotten rf:n ja Pirityiset ry:n Maaseutuohjelman satoa -tiedotushanke Paino: UPC-Print Painosmäärä: Toimitus, taitto, valokuvat: Kirsi Tikkanen, Tiina Marjusaari, 3

4 Spikasin mylly jauhaa ideoita uusiutuvan energian käyttöön Spikasin mylly Kruunupyyjoen varrella on kokenut muo donmuutoksen harmaasta ja rapistuneesta rakennuksesta uusiutuvan energian ideaverstaaksi Kronoby Folk högskolan Energi för framtiden -hankkeessa. teksti ja kuvat: Kirsi Tikkanen - Ideana on ollut käyttää vanhaa uudella tavalla ja lähteä ruohonjuuritasosta liikkeelle näyttämään malleja muille, kuvailee Bengt Häggblom, joka on vastannut rakennuksen kunnostamisesta. Myllyssä saa konkreettista tietoa uusiutuvan energian käytöstä, sillä rakennuksesta itsestään on tehty mahdollisimman energiaomavarainen. Vain liesi ja jääkaappi toimi vat ostetulla kaasulla, muu energia saadaan auringos ta ja tuulesta, myöhemmin tarvittaessa kallio lämmöstä ja vedestä. Myllyn päädyssä on erilaisia aurinkopaneeleita, joilla tuotetaan suoraa sähköä ja jota käytetään lattialämmityksessä. Talviaikaan Häggblom lämmittää sisällä leivinuunia ja vesikiertoista takkaa. Kaivoa varten on porattu maahan reikä, jota voidaan hyödyntää kalliolämmön otossa. Bengt Häggblom ja Carola Wiik isännöivät Spikasin myllyä, joka on lähes energiaomavarainen. 4 Pohjanmaan ELY-keskuksen tukeman myllyn kunnostamishankkeen rinnalla on kulkenut toimintaryhmä Aktion Österbottenin rahoittama kehittämishanke, jossa tietoa on jaettu muun muassa alueen oppilaitoksiin, jotta saatai siin lisättyä lasten ja nuorten kiinnostusta. - Tarkoituksena oli muun muassa parantaa opetusmateriaalin saatavuutta. Hyvin pian huomasimme, etteivät esitteet ole paras keino jakaa näistä asioista tietoa nuorille, niin pä mukaan otettiin esi merkiksi vierailut täällä myllyllä ja prosessidraaman keinot, projektipäällikkö Carola Wiik huomauttaa. Hankkeessa toteutettiin Less is more koulukampanja, jossa teatterin keinoin mietittiin energiankäyttöä. Oppilaat oli vat itse mukana näytelmässä ja pitivät tätä oppimistapaa inspiroivana ja ajatuksia herättävänä. - Tällaisten asioiden käsittelyn ei tarvitse olla monimutkaista, vaan voidaan lähteä kaikkia koskettavista asioista. Kun lähdetään lapsista ja nuorista liikkeelle, he vievät oppimansa asiat mukanaan ensin omiin perheisiinsä, sitten opiskeluun ja työelämään, Wiik muistuttaa. Vaikka hankkeet loppuvat, jatkuu myllyn toiminta. Tarkoituksena on jatkaa myös tiedonvälitystä lapsille ja nuorille.

5 - Lukioissa on saatavilla paljon teoreettista materiaalia, mutta hankkeen tehtävänä on ollut nähdä käytännön asiat. Haasteena on rakentaa eri-ikäisille koululaisille sopivaa ohjelmaa ja materiaalia, Wiik toteaa. Myllyn toiminta on tarkoitus saada taloudellisesti itsenäiseksi niin, ettei se ole riippuvainen Kronoby Folkhögskolasta. Mylly toimii kaikille avoimena ko kouspaikkana ja sen ympäristö on kunnostettu vir kis tysalueeksi. Energiaratkaisut eivät tule kerralla valmiiksi, vaan kehittämistyö jatkuu edelleen. - Mekään emme aina tiedä, toimivatko kaikki ratkaisut täällä, mutta sitten luomme tarvittaessa toisia malleja, Wiik ja Häggblom summaavat. Biodiesel kalastajien käyttöön teksti ja kuva: Kirsi Tikkanen kuva: Sanna-Sofia Skog Biodiesel oli muutamalla kalastajalla koekäytössä viime kesänä, ja palaute oli positiivista. Biobränslen för fiskerinäringen -hankkeen tutkija Sanna-Sofia Skog kertoo biodieselin olleen koekäytössä muutamalla kalastajalla ja taksiveneellä viime kesänä. Heiltä on saatu positiivista palautetta. Sanna-Sofia Skog on tutkinut ammattikalastajien mahdollisuuksia käyttää biodieseliä. Ahvenanmaalla paikallisliikenne käyttää jo biodieseliä. Yrkeshögskolan Noviassa selvitellään, voisivatko pohjalaiset ammattikalastajat tehdä saman. Biodieseliä voidaan tuottaa kalojen perkausjätteestä, mutta tähän käyttöön sopii ainoastaan lohi sen rasvapitoisuuden vuoksi. Pohjanmaalla on hyödynnetty biodieselin tuotannossa turkistarhoja. Ketun rasvasta saadaan biodieseliä, jota valmistetaan Uudessakaarlepyyssä Feora OY:llä. Hankkeessa on tehty myös moottoritestauksia. Biodieselin käyttö tulee tavallista dieseliä halvemmaksi, myös ympäristösyyt painavat usein valinnassa. - Toivomme biodieselin käytön myös nostavan kotimaisen kalan kysyntää, kun kalastuksesta tulee ympäristöystävällisempää. Aktion Österbottenin KAG-ohjelman kautta rahoitettu hanke päättyy kesäkuussa, ennen sitä julkaistaan vielä kalastajille tarkoitettu käsikirja, jossa annetaan ohjeita biodieselin käyttöön siirtymiseksi. Biodieselin käyttöön ei tarvita poppaskonsteja, vain muutamia muutoksia, kuten tankin puhdistamista ja suodattimen vaihtoa normaalia aikaisemmin. - Kuka tahansa voi ryhtyä käyttämään biodieseliä. Uskon, että vaaditaan vain enemmän esimerkkejä, sillä vielä harva on tietoinen tällaisesta mahdollisuudesta, Skog muistuttaa. 5

6 Energiaomavaraisuutta kyliin ja Merenkurkun saariin Vaasan yliopiston Levón-instituutissa työskentelevän projektipäällikkö Ari Haapasen työpäiviin liittyy tällä hetkellä kiinteästi energia omavaraisuus. Haapanen on mukana hankkeissa, joissa pyritään luomaan energiaomavaraisia kyliä Pohjanmaalle ja saamaan sähköjakeluverkon ulkopuolella olevista Merenkurkun entisistä merivartioasemista sellaisia, että ne tuottavat itse tarvitsemansa sähkön ja energian. Molemmat näistä Energiakylä- ja Pisara meressä -hankkeista ovat saaneet Pohjanmaan ELY-keskuksesta hanketukea. teksti ja kuva: Kirsi Tikkanen kuva: Jouni Kannonlahti - Energiakylissä perimmäisenä tavoitteena on älykkään ja omavaraisen mikroverkon perustaminen ja sen lisäksi myös se, että kylä voi saada tuloja energianmyynnistä, Haapanen kiteyttää. Energiakylä-hankkeessa on mukana yli 10 kylää, joille laaditaan energiaomavaraisuuteen tähtäävä suunnitelma hyödyntämällä paikallisia uusiutuvia energialähteitä. Mukana on kyliä Pohjanmaan lisäksi Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalta. Haapanen muistuttaa energiaomavaraisuuden olevan visio, jonka toteutumiseen vaikuttaa moni asia. - Jepua on lähimpänä tätä tavoitetta, koska kylällä on oma sähköverkkoyhtiö, joka tuo uusiutuvaa energiaa. Siellä on myös alkamassa biokaasulaitoksen rakentaminen, tuulivoimalasuunnitelmia ja luvat koskivoimaan. Laihian Ysikylilläkin voisi Haapasen mukaan olla mahdollisuuksia, jos kunnassa oleva biokaasulaitos saataisiin energiantuotantoon. Kyliä on motivoinut mukaan niin öljyn hinnannousu kuin taloustaantuma. Energiaomavaraisuus voi sekä työllistää kyläläisiä että jättää tuloja omaan käyttöön, kun esimerkiksi öljystä ei tarvitse maksaa alueen ulkopuolelle. - Esimerkiksi metsähakkeen tekeminen ja ruokohelpin kasvattaminen ja kerääminen työllistävät. Lisäksi kesantopellot ja koneet sekä laitteet saadaan tehokkaampaan käyttöön. Etuna on myös se, ettei ilmastonmuutosta nopeuttavaa, pitkään sidoksissa ollutta hiiltä vapaudu ilmakehään, kun käytetään nopeasti uusiutuvia energialähteitä, listaa Haapanen. Hankkeessa on kerätty tietoa siitä, paljonko kylissä on saatavilla energiaa metsistä ja maataloudesta sekä laskettu tuulitietoja. Kun lähtötilanteet on selvitetty, on kylien oman aktiivisuuden vuoro. - Innostuksen on lähdettävä kylistä itsestään, me tutkijoina voimme toimia haastajina ja keskusteluapuna. Tärkein idea on levittää tietoa uusiutuvan energian mahdollisuuksista ja saada aikaan keskustelua ja mahdollisesti myös yrityksiä, Haapanen summaa. Pisara meressä -hankkeessa eivät haasteena ole innostuneisuuden herättäminen ja aktivointi, vaan luonnonvoimat. Siinä kohteena Vaasan yliopiston osalta on neljä puolustusvoimien käytöstä poistettua merivartioasemaa, 6

7 Valassaaret, Moikipää, Rönnskär ja Mikkelinsaaret. Mikkelinsaaret on otettu ensimmäiseksi kohteeksi, sillä siellä asema on parhaimmassa kunnossa. - Haasteena ovat isot rakennukset, joissa pitäisi tuottaa sähköä siellä toimivan kahvilan käyttöön sekä talvisin peruslämmön pitoon, ettei kosteus pääse homehduttamaan ja pilaamaan rakennusta, Haapanen kertoo. Tuulivoimaa ja aurinkopaneeleita on jo käytössä muttei tarpeeksi. Samalla tutkitaan, miten etäkäyttö saadaan toteutettua. - Yrkeshögskolan Novia tekee etäkäyttöosion, tarkoitus on, että esimerkiksi lämmönsäätely onnistuu etänä. Vaasan ammattikorkeakoulu puolestaan tekee rakennusten energia-arvioinnin, jonka perusteella tekniikka valitaan, Haapanen lisää. Mikkelinsaarten mallin pitäisi olla valmiina kevättalvella. Metsäenergiaa ei luonnonperintökohteeksi valitulla alueella voida käyttää ja maa- ja sedimenttilämmön haasteena on maalämpöpumpun vaatima suuri käynnistysvirta. Haapanen ja hänen kollegansa Jouni Kannonlahti uskovat kuitenkin ratkaisun löytyvän ja mallin olevan kohtuu helpon monistaa muihinkin luontokohteisiin. - Sähköenergian tarve tulisi saada täytettyä kohteissa tuulella ja auringolla. On kuitenkin hyvin todennäköistä, Ari Haapanen ja Jouni Kannonlahti selvittävät, miten muodostaa omavarainen energiajärjestelmä Merenkurkun entisille merivartioasemille. että järjestelmään joudutaan kytkemään varalle pienehkö dieselgeneraattori tuulettomia ja auringottomia aikoja varten, Kannonlahti toteaa. Energiaomavaraisuudella saadaan vähennettyä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Vaikutukset yhdessä kohteessa ovat ehkä kuin pisara meressä, mutta monistuessaan niiden vaikutus yltää pidemmälle ja laajemmalle, joskus ehkä kokonaiseksi mereksi asti. Jussiloiden tila tuottaa lämmön omavaraisesti teksti ja kuva: Tiina Marjusaari Anne ja Matti Jussilan maatilalla Kokkolan Väliviirteellä on investoitu viime vuosina reilusti. Uusia investointeja mietittiin tilan kannattavuuden parantamiseksi. - Suurin päätös oli rakentaa täysin uusi, aiempaa huomattavasti isompi navettarakennus. Samanaikaisesti oli myös pohdittava lämmitysratkaisua uudelle navetalle. Lopulta päädyimme käynnistämään lähes yhtäaikaisesti 120 eläimen pihattonavetan ja hakelämpökeskuksen rakentamisprojektit. Lämpökeskus otettiin käyttöön maaliskuussa Lämmitettävää pinta-alaa on laskentatavasta ja säästä riippuen vajaat parisataa neliömetriä. Lisäksi lämmintä vettä tarvitaan jatkuvasti, vaikka lypsyrobotti toimiikin automaattisesti. - Hakelämpökeskukseen päädyimme lopulta siksi, että saamme näin hyödynnettyä tilan metsistä saatavan hakkeen ja neulasjätteen lisäksi oman tilan biojätettä, esimerkiksi jäteviljaa, valtaojien reunojen ja jokirantojen perkkuujätettä, joka muutoin jäisi hyödyntämättä, kertoo Jussila. - Reilun vuoden kokemuksella tiedämme nyt, että pystymme tuottamaan kaiken polttoaineen itse, joten olemme täysin omavaraisia lämmön suhteen, Jussila toteaa tyytyväisenä. 7 Matti Jussila näyttää, kuinka lämpökes kuksen katto aukeaa automaattisesti. Jussiloiden hakelämpökeskus sijaitsee aivan uuden navetan tuntumassa, tilan pihapiirissä. - Tästä on helppo käydä täyttämässä haketta lämpökeskuksen varastotilaan traktorin etukauhalla, Jussila kertoo ja näyttää, kuinka lämpökeskuksen katto aukeaa automaattisesti. Tilan isäntä kiittelee myös sitä, että ergonomiaa ja paloturvallisuutta on mietitty viimeisen päälle. Kahden suurehkon rakennusprojektin vetäminen tilan töiden ohella oli raskas urakka. Ilman tukia ei urakkaan olisi ryhdytty. - Kysyvä saa aina apua. Hyvä kirjanpitäjä oli kullanarvoinen, samoin Pohjanmaan ELY-keskus opasti tukihakemuksissa eteenpäin aina tarvittaessa. Hitusen harmittaa, ettemme lähteneet jo aikaisemmin muuttamaan lämmitysjärjestelmää tilan tarpeisiin paremmin sopivaksi. Nyt pystymme keskittyä itse asiaan eli tehokkaaseen maidontuotantoon. Työtä riittää juuri sopivasti kahdelle.

8 Bioenergiasta pelastus kauppapuutarhalle teksti ja kuva: Tiina Marjusaari Jos Aleksi Hauhtoselta olisi nuorena kysytty, ryhtyykö hän jatkamaan vanhempiensa yritystä, olisi vastaus ollut jyrkkä ei. - Olin aina varma, että tähän hommaan en ryhdy. Vuodet maailmalla muissa hommissa muuttivat kuitenkin mieleni. Ryhdyin kasvihuoneviljelijäksi vastoin kaikkia ennakkoluulojani. Kannuksen kauppapuutarhan isäntä viljelee nyt kolmatta vuotta kurkkua ja ruukkusalaattia kuudessa kasvihuoneessaan. Yritys on perustettu jo vuonna Kasvihuoneviljely on haasteellista Suomen talvessa. Suurimmat kustannukset syntyvät kasvihuoneiden valaistuksesta ja lämmityksestä. Hauhtosella on lämmitettävää pinta-alaa 8500 neliömetriä. Kauppapuutarha oli pitkään lämmittänyt kasvihuoneitaan raskaalla polttoöljyllä. Lämmitysjärjestelmä oli kuitenkin teknisesti aikansa elänyt, ja jatkuvasti nouseva öljyn hinta pakotti miettimään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ennen nykyiseen palaturvetta polttoaineena käyttävään biolämpölaitokseen siirtymistä kauppapuutarhalla kului öljylämmitykseen noin euroa. Vuonna 2011 öljyn hinta oli noussut niin, että lämmityskustannuksia olisi syntynyt jopa euroa. - Haketta ja turvetta on meidän alueeltamme saatavilla hyvin, joten se oli luonnollinen ratkaisu. Jonkin verran jouduimme miettimään eri laitevalmistajien välillä, mutta muilta puutarhoilta saadut käyttäjäkokemukset ratkaisivat valinnan. Hauhtonen kehuu uuden järjestelmän olevan helpon ja huolettoman käyttää, sen toimintaa voi valvoa kotoa tietokoneelta ja kännykältä. Vaikka päätös järjestelmän vaihtamisesta oli helpohko ja ainoa mahdollinen, uuteen järjestelmään siirtyminen vei aikaa. Uusi lämpöjärjestelmä vaati myös lämpökeskuksen rakennuslupineen. - Hain investointitukea ELY-keskukselta. Ilman tukea investointi olisi ollut liian mittava. Rakennusluvan saamiseen kannattaa varata aikaa, sillä jos joku tekee asiasta valituksen, voi päätöstä joutua odottamaan jopa vuoden, mikäli asian käsittely menee esimerkiksi hallinto-oikeuteen asti, tietää Aleksi. Hän kuitenkin muistuttaa, että yleensä bioenergiaan pohjautuvaan lämmitysjärjestelmään siirryttäessä ei vastustajia ole, sillä jo ympäristövaikutukset ovat positiivisempia öljylämmitykseen verrattuna. - Nyt uusi järjestelmä on ollut käytössä pari vuotta. Lämmityskustannukset ovat vuodessa noin euroa, kun palaturve ostetaan lähituottajalta. Säästö on siis niin merkittävä, että Ilman tätä ratkaisua yritystoimintamme olisi loppunut ennemmin tai myöhemmin. Hauhtoselle taloudellisten säästöjen lisäksi tärkeää on myös tuotteiden puhtaus ja tuotantoprosessin ympäristöystävällisyys. Seuraava mietinnänpaikka ovat sähkö ja valaistus. Nyt jopa kolmannes liikevaihdosta kuluu sähköön. - Realistisina vaihtoehtoina on tulevaisuudessa tuottaa sähkö itse, vaikkapa tuulivoimalla tai vaihtaa nykyiset valaisimet led-valaisimiin. Ympäristö otetaan huomioon myös kastelussa ja tuholaisten torjunnassa. - Tuholaisia torjutaan petopunkeilla, ilman kemiallisia torjunta-aineita. Kastelu hoidetaan nykyisin vettä kierrättäen ja lannoitteiden käyttöä optimoiden. Uusi biolämpölaitos vähensi kustannuksia ja turvasi Aleksi Hauhtosen yrityksen jatkon.

9 Peltoenergiassa on potentiaalia Kyrönmaalla jää vuosittain hyödyntämättä peltoenergiaa, kuten heinää ja olkea monen miljoonan euron edestä. YHYRES-kehittämisyhdistyksen kaksi hanketta, Yritystä ja intoa Kyrönmaan tiloille- ja Omaa energiaa Kyrönmaalta -hankkeet ovat selvittäneet bioenergian tuottamismahdollisuuksia alueella. teksti: Kirsi Tikkanen kuva: Sedu Viime kesän viljelyaloista on laskettu, millaisia määriä energiaa olisi mahdollista hyödyntää. - Oljen osalta jää 70 prosenttia hyödyntämättä, se merkitsee noin 115 miljoonaa kilowattituntia, eli 3 miljoonaa euroa. Jos kesantomaiden heinä otettaisiin kaasutukseen, saataisiin 4,5 miljoonaa litraa polttoainetta, laskee projektipäällikkö Anja Uhlgrén. Bioenergiantuotanto sopisi Uhlgrénin mukaan alueelle erityisen hyvin, sillä maatilat tarvitsevat liitännäiselinkeinoja ja polttoaineiden omavaraisuudella saadaan aikaan säästöjä. Näillä säästöillä on myös kansantaloudellisesta merkitystä, ne pienentävät muun muassa raakaöljyn laskua, joka vaikuttaa merkittävästi kauppataseeseen. Peltoenergian tuottaminen lisäisi energiaomavaraisuuden lisäksi myös vuoroviljelyä, kun samaa maata käytettäisiin vuorotellen sekä viljan- että heinänviljelyyn. Se puolestaan estää maata tiivistymästä liikaa, ja viljasadosta saadaan näin laadukkaampaa. Biokaasun tuotannosta voidaan hyödyntää myös kaasutuksen sivutuotteita. - Biokaasutusjäänne käy myös luomutiloilla lannoitteena. Kasvit pystyvät hyödyntämään sitä keinolannoitteita paremmin ja keinolannoitteiden määrää saadaan näin vähennettyä, lisää Uhlgrén. Uhlgrénin vetämässä Yritystä ja intoa Kyrönmaan tiloille hankkeessa on käyty tutustumassa biokaasulaitoksiin. Uhlgrén muistuttaa, ettei laitoksen aina tarvitse olla ison, vaan nykyään on saatavilla myös tilakohtaisia ratkaisuja. Tällaisia laitoksia voitaisiin pyörittää muutaman viljelijän voimin. - Jos biokaasuautoja ei ole tarpeeksi, voidaan liikennepolttoaineen lisäksi kaasua hyödyntää esimerkiksi kasvihuoneissa, kuivureissa tai talojen lämmityksessä. Silloin kaasulle ei tarvitse tehdä ennen käyttöä juuri mitään. Puhdistettuna se toimii autojen, traktoreiden ja koneiden polttoaineena. Omaa energiaa Kyrönmaalta -esiselvityshanke on päättymässä, mutta siinä hankittua tietoa aiotaan syventää yritysryhmähankkeessa. Tavoitteena on, että maatalousyrittäjät saisivat sivutuloa bioenergian tuottamisesta Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. - Etelä-Pohjanmaalla ollaan jo asiassa pidemmällä, isännät ovat ottaneet selvää eri laitostyypeistä ja tehneet omia laskelmia. Yksittäisen viljelijän voimavarat eivät kuitenkaan riitä kaikkeen tarvittavaan selvitystyöhön, joten yrityshankkeesta toivotaan saavan siihen apua, valottaa Uhlgrén. 9

10 teksti ja kuvat: Tiina Marjusaari Kylätalot lämpenevät nyt ekosti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tuetaan kylien ja yhteisöjen rakennusperinnön sekä rakennetun ympäristön hoitoa. Tavoitteena on lisätä ym pä - ristön hyvinvointia esimerkiksi siirtymällä uusiutuvaan energiaan perustuvaan lämmitysjärjestelmään. Kylätalojen lämmitysjärjestelmien parannus- ja muutostöihin voi hakea investointitukea joko paikallisesta Leader-toimintaryhmästä tai ELY-keskuksesta. Yli-Kannus Yli-Kannuksen entinen kyläkoulu lämpiää nykyisin tasaisesti ja varmasti. Liki satavuotias talokaunotar on kylän yhteinen kokoontumis paikka, jota lämmitetään kalliolämmöllä. - Talo on paitsi iäkäs, myös kookas. Lämmitettävää alaa on riittä miin. Kun kyläyhdistys vuokrasi entisen kyläkoulun kaupungilta kymmenisen vuotta sitten, öljyä kului reippaan 9000 litran vuosivauhtia, ja kustannukset huimasivat jo silloin päätä, muistelee kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mauri Holma. Lämmitysjärjestelmä oli ekologisesti kestämättömällä pohjalla, koska maan sisään sijoitetussa öljykattilassa oli vuotoja. Ratkaisua ongelmaan alettiin etsiä uusiutuvasta energiasta. Järjestelmän vaatimukseksi asetettiin huolettomuus valvonnassa, edulliset käyttökustannukset sekä ympäristöystävällisyys. Kallio lämpö osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi. Köyhäjoki - Vaihdoimme Köyhäjoen Mäntymajan tiensä päähän tulleen öljylämmityksen kalliolämpöön monesta syystä: kalliolämpö on käyttäjilleen vaivaton, energiatehokas ja ympäristöystävällinen, kertoo Tero Myllymäki Köyhäjoen kyläyhdistyksestä. Myös raha ratkaisi: Uuden järjestelmän ansiosta vuosittain säästetääm vähintään 4000 euroa lämmityskustannuksissa. Kuntosali on kyläläisten käytössä jatkuvasti, ja liikuntasali on arkipäivisin läheisen kyläkoulun koululaisten käytössä. Iltaisin salissa harjoitellaan näytelmiä, jumpataan ja pelataan sählyä. Aiemmin talkoilla kerätyt varat käytettiin talon lämmitykseen, nyt varoja jää toimintaankin: -Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia halutaan tuk ea, ostimme juuri uudet sählymaalit lapsille ja nuorille, ja pingis pöydän hankinta on edessä pian. Kanala Talossa oli vuonna 1962 rakennettu huonokuntoinen halko- ja öljykattila, joka päädyttiin vaihtamaan helppoon ja huolettomaan maalämpöön. - Järjestelmän hankintahinta oli kova, mutta käyttökustannukset ovat nyt pienet, kertaa kyläyhdistyksen puuhamies Arsi Kanala. Öljylämmityskattilan tilalle asennettiin maalämpöpumppu ja lämmönkeruuputkistot kaivettiin maahan hieman etäämmälle kylätalosta. Pohjavesialueen läheisyys asetti omat haasteensa keruuputkiston tekniselle toteutukselle ja sijoittamiselle. - ELY-keskuksen toiveesta lämmönkeruuputkiston liitoskohdat teh tiin ainoastaan kylätalon sisälle, sillä putkisto tuli pohjavesialueen suoja-alueelle. Käytimme lisäksi normaalia vahvempaa putkistoa, mikä pienentää putkiston rikkoutumisen riskiä, kertoo Kanala. 10

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs Pekka Peura

ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs Pekka Peura ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs 8.9.2014 Pekka Peura ENERGIAOMAVARAISUUS LYHYT OPPIMÄÄRÄ Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö

Lisätiedot

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin Seinäjoki Timo Määttä 6.9.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin. Esityksen sisältö ja tilaisuuden tavoite

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Ajankohtaista maaseuturahastosta Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.11.2015 Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Sivu 1 4.12.2015 Yhteenveto vuodesta 2015

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Satamavalaistuksen modernisointi hyödyntäen kaukoohjattavaa ohjausautomatikkaa ja led-valaistusta

Satamavalaistuksen modernisointi hyödyntäen kaukoohjattavaa ohjausautomatikkaa ja led-valaistusta Satamavalaistuksen modernisointi hyödyntäen kaukoohjattavaa ohjausautomatikkaa ja led-valaistusta Hangon satama Hanko 2013-2014 300 000 10 vuotta 5 vuotta 15 % 166 000 kg CO2e / vuosi Öljystä aluelämpöön

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2014

Maaseudun rahoitustilastot 2014 Maaseudun rahoitustilastot 2014 Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Ohjelmakauden suunnittelu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maaseutu- ja energiayksikkö

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2013

Maaseudun rahoitustilastot 2013 hpd Maaseudun rahoitustilastot 2013 n elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus n maakunta Maaseudun rahoitustilastot 2013 / n maakunta n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maaseutu- ja energiayksikkö

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset yritystuet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset yritystuet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset yritystuet 2007-2013 Sisällysluettelo 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset yritystuet... 2 1.1 Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoituslinjaukset

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 21.10.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys jatkaa ennätyskorkealla tasolla. Erityisasiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset

Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset Maaseuturahaston hankkeiden toteutusinfo 24.8.2016 Sivu 1 25.8.2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamat kehittämishankkeet Hanketukipäätöksiä

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS. Kyläpäivät Tampere 15.5.2014 Pekka Peura

JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS. Kyläpäivät Tampere 15.5.2014 Pekka Peura JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS Kyläpäivät Tampere 15.5.2014 Pekka Peura Energiaomavaraisten kylien kehinäminen Jepua Uusikaarlepyyn kaupungin osa- alue Jeppo Kra3 osuuskunta: Suomen

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja luonnontuoteala Oulu

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja luonnontuoteala Oulu Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 ja luonnontuoteala 25.2.2015 Oulu Kansallinen näkökulma alan kehittämiseen Kansallinen luonnontuotealan toimintaohjelma: Luonnontuotteet monipuolistuvissa

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot