Kurkut kypsyvät bioenergialla Kannuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kurkut kypsyvät bioenergialla Kannuksessa"

Transkriptio

1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen tiedotuslehti 2013 Uusiutuvaa energiaa omasta maakunnasta Kurkut kypsyvät bioenergialla Kannuksessa Kalastajia kannustetaan biodieselin käyttöön

2 Pohjanmaan ELY-keskus, Vaasa Hovioikeudenpuistikko 19 A VAASA Pohjanmaan ELY-keskus, Kokkola Ristirannankatu KOKKOLA Maaseutuohjelma kannustaa ympäristötekoihin Kädessäsi on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Pohjanmaan tiedotuslehti, Lande. Euroopan unionin osarahoitteisella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla on keskeinen rooli maaseutuympäristön tilan parantamisessa sekä maaseudun kehittämisessä vuosina Maaseutuohjelmasta myönnetään näihin tarkoituksiin suunnattuja hanke- ja yritystukia. Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla näitä tukia myöntävät Pohjanmaan ELY-keskus ja a lueen kolme Leader-toimintaryhmää: YHYRES-kehittämis yhdistys Kyrönmaalla, Aktion Österbotten rannikko-pohjanmaalla ja Pirityiset Kaustisen seutukunnassa. Leader-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, jonka toiminta perustuu maaseudun kehittämiseen omaehtoisesti ja paikallisesti. Leader-toimintaryhmä kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä ja synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. YHYRES-kehittämisyhdistys ry Loukontie 6, TERVAJOKI (06) Aktion Österbotten r.f. Vaasa, Närpiö, Pedersöre Vaasa: Kauppapuistikko 23 A, VAASA (06) Pirityiset ry Kansantaiteenkeskus, KAUSTINEN 2

3 Kohti energiatehokkaita maakuntia Suomen EU-jäsenyyden ajan maaseutua on kehitetty Euroopan maaseuturahaston rahoittamilla hankkeilla. Uusi kausi alkaa vuoden 2014 alusta, ja siihen liittyvät ohjelmat ovat valmistelussa. Lähivuosien kehittämisen tavoitteet ja painopisteet määritellään valmistumassa olevissa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maaseutustrategioissa. Yksi näiden strategioiden painopisteistä on uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energiaomavaraisuuden kasvattaminen. Energiankäyttö liittyy jokaisen arkipäivään, niinpä uusiutuvaan energiaan liittyvät hankkeetkin voivat olla hyvin konkreettisia, kuten Energi för framtiden -hanke osoittaa. Siinä on kunnostettu Kruunupyyssä sijaitseva vanha mylly uusiutuvan energian ideapajaksi, jossa kuka tahansa voi pistäytyä hakemaan tietoa vaikkapa oman kotinsa tai mökkinsä energiaratkaisuihin. Vaasan yliopiston Levón-instituutti puolestaan aktivoi ja haastaa kyliä kasvattamaan energiaomavaraisuuttaan ja luomaan omia mikroverkkojaan. Parhaimmillaan tämä kehitys tuo mukanaan työtä ja uusia yrityksiä maaseudulle. Toisessa Levónin hankkeessa haetaan energiajärjestelmiä sähköverkon ulkopuolella oleviin kohteisiin, tällaista mallia voidaan monistaa ja käyttää apuna esimerkiksi retkeilykohteissa. Maaseudun kylien keskeisiä yhteisöllisyyden tyyssijoja ovat kylätalot ja yhdistysten kiinteistöt, joilla usein on pitkä historia takanaan. Fossiilisia polttoaineita käyttäviä lämmitysjärjestelmiä on kylätaloissa innostuttu jo nyt vaih tamaan ympäristöystävällisempiin ja käyttökustannuksiltaan alhaisempiin uusiutuvan energian järjestelmiin, kuten maa- ja kalliolämpöön. Tämäntyyppiset ratkaisut lisäävät kylien toimintamahdollisuuksia, sillä varoja jää enemmän toimintaan ja kylän yhteisöllisyyden kasvattamiseen. Kylien lisäksi yksittäiset maatilat ovat potentiaalisia uusiutuvan energian tuottajia ja käyttäjiä. Kyrönmaalla selvitellään mahdollisuuksia energiaomavaraisuuden lisäämiseksi maatiloilla, näin saadaan esimerkiksi kesantopellot hyötykäyttöön joko lämmitykseen tai biodieseliksi. Biodieselin mahdollisuuksia markkinoidaan myös kalastajille Yrkeshögskolan Novian hankkeessa. Maamme tavoitteena on olla biotalouden edelläkävijä ja edistää samalla kilpailukykyä, talouskehitystä, työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Biotalouden keskeisiä tavoitteita ovat vähähiilinen ja energiatehokas yhteiskunta. Tavoitteisiin pääsy edellyttää rohkeita panostuksia uudistuviin energiamuotoihin ja esimerkiksi puurakentamiseen. Raaka-aineet näihin löytyvät maakunnista. Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahat antavat alkavalla ohjelmakaudella mahdollisuuden kehittää ja kokeilla uusia rohkeitakin ratkaisuja tiellä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Teppo Rekilä suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Julkaisija: Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä kolmen Leader-toimintaryhmän: YHYRES-kehittämisyhdistys ry:n, Aktion Österbotten rf:n ja Pirityiset ry:n Maaseutuohjelman satoa -tiedotushanke Paino: UPC-Print Painosmäärä: Toimitus, taitto, valokuvat: Kirsi Tikkanen, Tiina Marjusaari, 3

4 Spikasin mylly jauhaa ideoita uusiutuvan energian käyttöön Spikasin mylly Kruunupyyjoen varrella on kokenut muo donmuutoksen harmaasta ja rapistuneesta rakennuksesta uusiutuvan energian ideaverstaaksi Kronoby Folk högskolan Energi för framtiden -hankkeessa. teksti ja kuvat: Kirsi Tikkanen - Ideana on ollut käyttää vanhaa uudella tavalla ja lähteä ruohonjuuritasosta liikkeelle näyttämään malleja muille, kuvailee Bengt Häggblom, joka on vastannut rakennuksen kunnostamisesta. Myllyssä saa konkreettista tietoa uusiutuvan energian käytöstä, sillä rakennuksesta itsestään on tehty mahdollisimman energiaomavarainen. Vain liesi ja jääkaappi toimi vat ostetulla kaasulla, muu energia saadaan auringos ta ja tuulesta, myöhemmin tarvittaessa kallio lämmöstä ja vedestä. Myllyn päädyssä on erilaisia aurinkopaneeleita, joilla tuotetaan suoraa sähköä ja jota käytetään lattialämmityksessä. Talviaikaan Häggblom lämmittää sisällä leivinuunia ja vesikiertoista takkaa. Kaivoa varten on porattu maahan reikä, jota voidaan hyödyntää kalliolämmön otossa. Bengt Häggblom ja Carola Wiik isännöivät Spikasin myllyä, joka on lähes energiaomavarainen. 4 Pohjanmaan ELY-keskuksen tukeman myllyn kunnostamishankkeen rinnalla on kulkenut toimintaryhmä Aktion Österbottenin rahoittama kehittämishanke, jossa tietoa on jaettu muun muassa alueen oppilaitoksiin, jotta saatai siin lisättyä lasten ja nuorten kiinnostusta. - Tarkoituksena oli muun muassa parantaa opetusmateriaalin saatavuutta. Hyvin pian huomasimme, etteivät esitteet ole paras keino jakaa näistä asioista tietoa nuorille, niin pä mukaan otettiin esi merkiksi vierailut täällä myllyllä ja prosessidraaman keinot, projektipäällikkö Carola Wiik huomauttaa. Hankkeessa toteutettiin Less is more koulukampanja, jossa teatterin keinoin mietittiin energiankäyttöä. Oppilaat oli vat itse mukana näytelmässä ja pitivät tätä oppimistapaa inspiroivana ja ajatuksia herättävänä. - Tällaisten asioiden käsittelyn ei tarvitse olla monimutkaista, vaan voidaan lähteä kaikkia koskettavista asioista. Kun lähdetään lapsista ja nuorista liikkeelle, he vievät oppimansa asiat mukanaan ensin omiin perheisiinsä, sitten opiskeluun ja työelämään, Wiik muistuttaa. Vaikka hankkeet loppuvat, jatkuu myllyn toiminta. Tarkoituksena on jatkaa myös tiedonvälitystä lapsille ja nuorille.

5 - Lukioissa on saatavilla paljon teoreettista materiaalia, mutta hankkeen tehtävänä on ollut nähdä käytännön asiat. Haasteena on rakentaa eri-ikäisille koululaisille sopivaa ohjelmaa ja materiaalia, Wiik toteaa. Myllyn toiminta on tarkoitus saada taloudellisesti itsenäiseksi niin, ettei se ole riippuvainen Kronoby Folkhögskolasta. Mylly toimii kaikille avoimena ko kouspaikkana ja sen ympäristö on kunnostettu vir kis tysalueeksi. Energiaratkaisut eivät tule kerralla valmiiksi, vaan kehittämistyö jatkuu edelleen. - Mekään emme aina tiedä, toimivatko kaikki ratkaisut täällä, mutta sitten luomme tarvittaessa toisia malleja, Wiik ja Häggblom summaavat. Biodiesel kalastajien käyttöön teksti ja kuva: Kirsi Tikkanen kuva: Sanna-Sofia Skog Biodiesel oli muutamalla kalastajalla koekäytössä viime kesänä, ja palaute oli positiivista. Biobränslen för fiskerinäringen -hankkeen tutkija Sanna-Sofia Skog kertoo biodieselin olleen koekäytössä muutamalla kalastajalla ja taksiveneellä viime kesänä. Heiltä on saatu positiivista palautetta. Sanna-Sofia Skog on tutkinut ammattikalastajien mahdollisuuksia käyttää biodieseliä. Ahvenanmaalla paikallisliikenne käyttää jo biodieseliä. Yrkeshögskolan Noviassa selvitellään, voisivatko pohjalaiset ammattikalastajat tehdä saman. Biodieseliä voidaan tuottaa kalojen perkausjätteestä, mutta tähän käyttöön sopii ainoastaan lohi sen rasvapitoisuuden vuoksi. Pohjanmaalla on hyödynnetty biodieselin tuotannossa turkistarhoja. Ketun rasvasta saadaan biodieseliä, jota valmistetaan Uudessakaarlepyyssä Feora OY:llä. Hankkeessa on tehty myös moottoritestauksia. Biodieselin käyttö tulee tavallista dieseliä halvemmaksi, myös ympäristösyyt painavat usein valinnassa. - Toivomme biodieselin käytön myös nostavan kotimaisen kalan kysyntää, kun kalastuksesta tulee ympäristöystävällisempää. Aktion Österbottenin KAG-ohjelman kautta rahoitettu hanke päättyy kesäkuussa, ennen sitä julkaistaan vielä kalastajille tarkoitettu käsikirja, jossa annetaan ohjeita biodieselin käyttöön siirtymiseksi. Biodieselin käyttöön ei tarvita poppaskonsteja, vain muutamia muutoksia, kuten tankin puhdistamista ja suodattimen vaihtoa normaalia aikaisemmin. - Kuka tahansa voi ryhtyä käyttämään biodieseliä. Uskon, että vaaditaan vain enemmän esimerkkejä, sillä vielä harva on tietoinen tällaisesta mahdollisuudesta, Skog muistuttaa. 5

6 Energiaomavaraisuutta kyliin ja Merenkurkun saariin Vaasan yliopiston Levón-instituutissa työskentelevän projektipäällikkö Ari Haapasen työpäiviin liittyy tällä hetkellä kiinteästi energia omavaraisuus. Haapanen on mukana hankkeissa, joissa pyritään luomaan energiaomavaraisia kyliä Pohjanmaalle ja saamaan sähköjakeluverkon ulkopuolella olevista Merenkurkun entisistä merivartioasemista sellaisia, että ne tuottavat itse tarvitsemansa sähkön ja energian. Molemmat näistä Energiakylä- ja Pisara meressä -hankkeista ovat saaneet Pohjanmaan ELY-keskuksesta hanketukea. teksti ja kuva: Kirsi Tikkanen kuva: Jouni Kannonlahti - Energiakylissä perimmäisenä tavoitteena on älykkään ja omavaraisen mikroverkon perustaminen ja sen lisäksi myös se, että kylä voi saada tuloja energianmyynnistä, Haapanen kiteyttää. Energiakylä-hankkeessa on mukana yli 10 kylää, joille laaditaan energiaomavaraisuuteen tähtäävä suunnitelma hyödyntämällä paikallisia uusiutuvia energialähteitä. Mukana on kyliä Pohjanmaan lisäksi Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalta. Haapanen muistuttaa energiaomavaraisuuden olevan visio, jonka toteutumiseen vaikuttaa moni asia. - Jepua on lähimpänä tätä tavoitetta, koska kylällä on oma sähköverkkoyhtiö, joka tuo uusiutuvaa energiaa. Siellä on myös alkamassa biokaasulaitoksen rakentaminen, tuulivoimalasuunnitelmia ja luvat koskivoimaan. Laihian Ysikylilläkin voisi Haapasen mukaan olla mahdollisuuksia, jos kunnassa oleva biokaasulaitos saataisiin energiantuotantoon. Kyliä on motivoinut mukaan niin öljyn hinnannousu kuin taloustaantuma. Energiaomavaraisuus voi sekä työllistää kyläläisiä että jättää tuloja omaan käyttöön, kun esimerkiksi öljystä ei tarvitse maksaa alueen ulkopuolelle. - Esimerkiksi metsähakkeen tekeminen ja ruokohelpin kasvattaminen ja kerääminen työllistävät. Lisäksi kesantopellot ja koneet sekä laitteet saadaan tehokkaampaan käyttöön. Etuna on myös se, ettei ilmastonmuutosta nopeuttavaa, pitkään sidoksissa ollutta hiiltä vapaudu ilmakehään, kun käytetään nopeasti uusiutuvia energialähteitä, listaa Haapanen. Hankkeessa on kerätty tietoa siitä, paljonko kylissä on saatavilla energiaa metsistä ja maataloudesta sekä laskettu tuulitietoja. Kun lähtötilanteet on selvitetty, on kylien oman aktiivisuuden vuoro. - Innostuksen on lähdettävä kylistä itsestään, me tutkijoina voimme toimia haastajina ja keskusteluapuna. Tärkein idea on levittää tietoa uusiutuvan energian mahdollisuuksista ja saada aikaan keskustelua ja mahdollisesti myös yrityksiä, Haapanen summaa. Pisara meressä -hankkeessa eivät haasteena ole innostuneisuuden herättäminen ja aktivointi, vaan luonnonvoimat. Siinä kohteena Vaasan yliopiston osalta on neljä puolustusvoimien käytöstä poistettua merivartioasemaa, 6

7 Valassaaret, Moikipää, Rönnskär ja Mikkelinsaaret. Mikkelinsaaret on otettu ensimmäiseksi kohteeksi, sillä siellä asema on parhaimmassa kunnossa. - Haasteena ovat isot rakennukset, joissa pitäisi tuottaa sähköä siellä toimivan kahvilan käyttöön sekä talvisin peruslämmön pitoon, ettei kosteus pääse homehduttamaan ja pilaamaan rakennusta, Haapanen kertoo. Tuulivoimaa ja aurinkopaneeleita on jo käytössä muttei tarpeeksi. Samalla tutkitaan, miten etäkäyttö saadaan toteutettua. - Yrkeshögskolan Novia tekee etäkäyttöosion, tarkoitus on, että esimerkiksi lämmönsäätely onnistuu etänä. Vaasan ammattikorkeakoulu puolestaan tekee rakennusten energia-arvioinnin, jonka perusteella tekniikka valitaan, Haapanen lisää. Mikkelinsaarten mallin pitäisi olla valmiina kevättalvella. Metsäenergiaa ei luonnonperintökohteeksi valitulla alueella voida käyttää ja maa- ja sedimenttilämmön haasteena on maalämpöpumpun vaatima suuri käynnistysvirta. Haapanen ja hänen kollegansa Jouni Kannonlahti uskovat kuitenkin ratkaisun löytyvän ja mallin olevan kohtuu helpon monistaa muihinkin luontokohteisiin. - Sähköenergian tarve tulisi saada täytettyä kohteissa tuulella ja auringolla. On kuitenkin hyvin todennäköistä, Ari Haapanen ja Jouni Kannonlahti selvittävät, miten muodostaa omavarainen energiajärjestelmä Merenkurkun entisille merivartioasemille. että järjestelmään joudutaan kytkemään varalle pienehkö dieselgeneraattori tuulettomia ja auringottomia aikoja varten, Kannonlahti toteaa. Energiaomavaraisuudella saadaan vähennettyä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Vaikutukset yhdessä kohteessa ovat ehkä kuin pisara meressä, mutta monistuessaan niiden vaikutus yltää pidemmälle ja laajemmalle, joskus ehkä kokonaiseksi mereksi asti. Jussiloiden tila tuottaa lämmön omavaraisesti teksti ja kuva: Tiina Marjusaari Anne ja Matti Jussilan maatilalla Kokkolan Väliviirteellä on investoitu viime vuosina reilusti. Uusia investointeja mietittiin tilan kannattavuuden parantamiseksi. - Suurin päätös oli rakentaa täysin uusi, aiempaa huomattavasti isompi navettarakennus. Samanaikaisesti oli myös pohdittava lämmitysratkaisua uudelle navetalle. Lopulta päädyimme käynnistämään lähes yhtäaikaisesti 120 eläimen pihattonavetan ja hakelämpökeskuksen rakentamisprojektit. Lämpökeskus otettiin käyttöön maaliskuussa Lämmitettävää pinta-alaa on laskentatavasta ja säästä riippuen vajaat parisataa neliömetriä. Lisäksi lämmintä vettä tarvitaan jatkuvasti, vaikka lypsyrobotti toimiikin automaattisesti. - Hakelämpökeskukseen päädyimme lopulta siksi, että saamme näin hyödynnettyä tilan metsistä saatavan hakkeen ja neulasjätteen lisäksi oman tilan biojätettä, esimerkiksi jäteviljaa, valtaojien reunojen ja jokirantojen perkkuujätettä, joka muutoin jäisi hyödyntämättä, kertoo Jussila. - Reilun vuoden kokemuksella tiedämme nyt, että pystymme tuottamaan kaiken polttoaineen itse, joten olemme täysin omavaraisia lämmön suhteen, Jussila toteaa tyytyväisenä. 7 Matti Jussila näyttää, kuinka lämpökes kuksen katto aukeaa automaattisesti. Jussiloiden hakelämpökeskus sijaitsee aivan uuden navetan tuntumassa, tilan pihapiirissä. - Tästä on helppo käydä täyttämässä haketta lämpökeskuksen varastotilaan traktorin etukauhalla, Jussila kertoo ja näyttää, kuinka lämpökeskuksen katto aukeaa automaattisesti. Tilan isäntä kiittelee myös sitä, että ergonomiaa ja paloturvallisuutta on mietitty viimeisen päälle. Kahden suurehkon rakennusprojektin vetäminen tilan töiden ohella oli raskas urakka. Ilman tukia ei urakkaan olisi ryhdytty. - Kysyvä saa aina apua. Hyvä kirjanpitäjä oli kullanarvoinen, samoin Pohjanmaan ELY-keskus opasti tukihakemuksissa eteenpäin aina tarvittaessa. Hitusen harmittaa, ettemme lähteneet jo aikaisemmin muuttamaan lämmitysjärjestelmää tilan tarpeisiin paremmin sopivaksi. Nyt pystymme keskittyä itse asiaan eli tehokkaaseen maidontuotantoon. Työtä riittää juuri sopivasti kahdelle.

8 Bioenergiasta pelastus kauppapuutarhalle teksti ja kuva: Tiina Marjusaari Jos Aleksi Hauhtoselta olisi nuorena kysytty, ryhtyykö hän jatkamaan vanhempiensa yritystä, olisi vastaus ollut jyrkkä ei. - Olin aina varma, että tähän hommaan en ryhdy. Vuodet maailmalla muissa hommissa muuttivat kuitenkin mieleni. Ryhdyin kasvihuoneviljelijäksi vastoin kaikkia ennakkoluulojani. Kannuksen kauppapuutarhan isäntä viljelee nyt kolmatta vuotta kurkkua ja ruukkusalaattia kuudessa kasvihuoneessaan. Yritys on perustettu jo vuonna Kasvihuoneviljely on haasteellista Suomen talvessa. Suurimmat kustannukset syntyvät kasvihuoneiden valaistuksesta ja lämmityksestä. Hauhtosella on lämmitettävää pinta-alaa 8500 neliömetriä. Kauppapuutarha oli pitkään lämmittänyt kasvihuoneitaan raskaalla polttoöljyllä. Lämmitysjärjestelmä oli kuitenkin teknisesti aikansa elänyt, ja jatkuvasti nouseva öljyn hinta pakotti miettimään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ennen nykyiseen palaturvetta polttoaineena käyttävään biolämpölaitokseen siirtymistä kauppapuutarhalla kului öljylämmitykseen noin euroa. Vuonna 2011 öljyn hinta oli noussut niin, että lämmityskustannuksia olisi syntynyt jopa euroa. - Haketta ja turvetta on meidän alueeltamme saatavilla hyvin, joten se oli luonnollinen ratkaisu. Jonkin verran jouduimme miettimään eri laitevalmistajien välillä, mutta muilta puutarhoilta saadut käyttäjäkokemukset ratkaisivat valinnan. Hauhtonen kehuu uuden järjestelmän olevan helpon ja huolettoman käyttää, sen toimintaa voi valvoa kotoa tietokoneelta ja kännykältä. Vaikka päätös järjestelmän vaihtamisesta oli helpohko ja ainoa mahdollinen, uuteen järjestelmään siirtyminen vei aikaa. Uusi lämpöjärjestelmä vaati myös lämpökeskuksen rakennuslupineen. - Hain investointitukea ELY-keskukselta. Ilman tukea investointi olisi ollut liian mittava. Rakennusluvan saamiseen kannattaa varata aikaa, sillä jos joku tekee asiasta valituksen, voi päätöstä joutua odottamaan jopa vuoden, mikäli asian käsittely menee esimerkiksi hallinto-oikeuteen asti, tietää Aleksi. Hän kuitenkin muistuttaa, että yleensä bioenergiaan pohjautuvaan lämmitysjärjestelmään siirryttäessä ei vastustajia ole, sillä jo ympäristövaikutukset ovat positiivisempia öljylämmitykseen verrattuna. - Nyt uusi järjestelmä on ollut käytössä pari vuotta. Lämmityskustannukset ovat vuodessa noin euroa, kun palaturve ostetaan lähituottajalta. Säästö on siis niin merkittävä, että Ilman tätä ratkaisua yritystoimintamme olisi loppunut ennemmin tai myöhemmin. Hauhtoselle taloudellisten säästöjen lisäksi tärkeää on myös tuotteiden puhtaus ja tuotantoprosessin ympäristöystävällisyys. Seuraava mietinnänpaikka ovat sähkö ja valaistus. Nyt jopa kolmannes liikevaihdosta kuluu sähköön. - Realistisina vaihtoehtoina on tulevaisuudessa tuottaa sähkö itse, vaikkapa tuulivoimalla tai vaihtaa nykyiset valaisimet led-valaisimiin. Ympäristö otetaan huomioon myös kastelussa ja tuholaisten torjunnassa. - Tuholaisia torjutaan petopunkeilla, ilman kemiallisia torjunta-aineita. Kastelu hoidetaan nykyisin vettä kierrättäen ja lannoitteiden käyttöä optimoiden. Uusi biolämpölaitos vähensi kustannuksia ja turvasi Aleksi Hauhtosen yrityksen jatkon.

9 Peltoenergiassa on potentiaalia Kyrönmaalla jää vuosittain hyödyntämättä peltoenergiaa, kuten heinää ja olkea monen miljoonan euron edestä. YHYRES-kehittämisyhdistyksen kaksi hanketta, Yritystä ja intoa Kyrönmaan tiloille- ja Omaa energiaa Kyrönmaalta -hankkeet ovat selvittäneet bioenergian tuottamismahdollisuuksia alueella. teksti: Kirsi Tikkanen kuva: Sedu Viime kesän viljelyaloista on laskettu, millaisia määriä energiaa olisi mahdollista hyödyntää. - Oljen osalta jää 70 prosenttia hyödyntämättä, se merkitsee noin 115 miljoonaa kilowattituntia, eli 3 miljoonaa euroa. Jos kesantomaiden heinä otettaisiin kaasutukseen, saataisiin 4,5 miljoonaa litraa polttoainetta, laskee projektipäällikkö Anja Uhlgrén. Bioenergiantuotanto sopisi Uhlgrénin mukaan alueelle erityisen hyvin, sillä maatilat tarvitsevat liitännäiselinkeinoja ja polttoaineiden omavaraisuudella saadaan aikaan säästöjä. Näillä säästöillä on myös kansantaloudellisesta merkitystä, ne pienentävät muun muassa raakaöljyn laskua, joka vaikuttaa merkittävästi kauppataseeseen. Peltoenergian tuottaminen lisäisi energiaomavaraisuuden lisäksi myös vuoroviljelyä, kun samaa maata käytettäisiin vuorotellen sekä viljan- että heinänviljelyyn. Se puolestaan estää maata tiivistymästä liikaa, ja viljasadosta saadaan näin laadukkaampaa. Biokaasun tuotannosta voidaan hyödyntää myös kaasutuksen sivutuotteita. - Biokaasutusjäänne käy myös luomutiloilla lannoitteena. Kasvit pystyvät hyödyntämään sitä keinolannoitteita paremmin ja keinolannoitteiden määrää saadaan näin vähennettyä, lisää Uhlgrén. Uhlgrénin vetämässä Yritystä ja intoa Kyrönmaan tiloille hankkeessa on käyty tutustumassa biokaasulaitoksiin. Uhlgrén muistuttaa, ettei laitoksen aina tarvitse olla ison, vaan nykyään on saatavilla myös tilakohtaisia ratkaisuja. Tällaisia laitoksia voitaisiin pyörittää muutaman viljelijän voimin. - Jos biokaasuautoja ei ole tarpeeksi, voidaan liikennepolttoaineen lisäksi kaasua hyödyntää esimerkiksi kasvihuoneissa, kuivureissa tai talojen lämmityksessä. Silloin kaasulle ei tarvitse tehdä ennen käyttöä juuri mitään. Puhdistettuna se toimii autojen, traktoreiden ja koneiden polttoaineena. Omaa energiaa Kyrönmaalta -esiselvityshanke on päättymässä, mutta siinä hankittua tietoa aiotaan syventää yritysryhmähankkeessa. Tavoitteena on, että maatalousyrittäjät saisivat sivutuloa bioenergian tuottamisesta Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. - Etelä-Pohjanmaalla ollaan jo asiassa pidemmällä, isännät ovat ottaneet selvää eri laitostyypeistä ja tehneet omia laskelmia. Yksittäisen viljelijän voimavarat eivät kuitenkaan riitä kaikkeen tarvittavaan selvitystyöhön, joten yrityshankkeesta toivotaan saavan siihen apua, valottaa Uhlgrén. 9

10 teksti ja kuvat: Tiina Marjusaari Kylätalot lämpenevät nyt ekosti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tuetaan kylien ja yhteisöjen rakennusperinnön sekä rakennetun ympäristön hoitoa. Tavoitteena on lisätä ym pä - ristön hyvinvointia esimerkiksi siirtymällä uusiutuvaan energiaan perustuvaan lämmitysjärjestelmään. Kylätalojen lämmitysjärjestelmien parannus- ja muutostöihin voi hakea investointitukea joko paikallisesta Leader-toimintaryhmästä tai ELY-keskuksesta. Yli-Kannus Yli-Kannuksen entinen kyläkoulu lämpiää nykyisin tasaisesti ja varmasti. Liki satavuotias talokaunotar on kylän yhteinen kokoontumis paikka, jota lämmitetään kalliolämmöllä. - Talo on paitsi iäkäs, myös kookas. Lämmitettävää alaa on riittä miin. Kun kyläyhdistys vuokrasi entisen kyläkoulun kaupungilta kymmenisen vuotta sitten, öljyä kului reippaan 9000 litran vuosivauhtia, ja kustannukset huimasivat jo silloin päätä, muistelee kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mauri Holma. Lämmitysjärjestelmä oli ekologisesti kestämättömällä pohjalla, koska maan sisään sijoitetussa öljykattilassa oli vuotoja. Ratkaisua ongelmaan alettiin etsiä uusiutuvasta energiasta. Järjestelmän vaatimukseksi asetettiin huolettomuus valvonnassa, edulliset käyttökustannukset sekä ympäristöystävällisyys. Kallio lämpö osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi. Köyhäjoki - Vaihdoimme Köyhäjoen Mäntymajan tiensä päähän tulleen öljylämmityksen kalliolämpöön monesta syystä: kalliolämpö on käyttäjilleen vaivaton, energiatehokas ja ympäristöystävällinen, kertoo Tero Myllymäki Köyhäjoen kyläyhdistyksestä. Myös raha ratkaisi: Uuden järjestelmän ansiosta vuosittain säästetääm vähintään 4000 euroa lämmityskustannuksissa. Kuntosali on kyläläisten käytössä jatkuvasti, ja liikuntasali on arkipäivisin läheisen kyläkoulun koululaisten käytössä. Iltaisin salissa harjoitellaan näytelmiä, jumpataan ja pelataan sählyä. Aiemmin talkoilla kerätyt varat käytettiin talon lämmitykseen, nyt varoja jää toimintaankin: -Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia halutaan tuk ea, ostimme juuri uudet sählymaalit lapsille ja nuorille, ja pingis pöydän hankinta on edessä pian. Kanala Talossa oli vuonna 1962 rakennettu huonokuntoinen halko- ja öljykattila, joka päädyttiin vaihtamaan helppoon ja huolettomaan maalämpöön. - Järjestelmän hankintahinta oli kova, mutta käyttökustannukset ovat nyt pienet, kertaa kyläyhdistyksen puuhamies Arsi Kanala. Öljylämmityskattilan tilalle asennettiin maalämpöpumppu ja lämmönkeruuputkistot kaivettiin maahan hieman etäämmälle kylätalosta. Pohjavesialueen läheisyys asetti omat haasteensa keruuputkiston tekniselle toteutukselle ja sijoittamiselle. - ELY-keskuksen toiveesta lämmönkeruuputkiston liitoskohdat teh tiin ainoastaan kylätalon sisälle, sillä putkisto tuli pohjavesialueen suoja-alueelle. Käytimme lisäksi normaalia vahvempaa putkistoa, mikä pienentää putkiston rikkoutumisen riskiä, kertoo Kanala. 10

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä

Lämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä Lämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin.

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15 Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa Projektisuunnitelmasta Hankkeen tärkeimmät tavoitteet olivat seuraavat: l Energiaomavaraisuuden lisääminen kohdealueilla hyödyntämällä paikallisia

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 TEMin, TEKESin ja MMM:n Energiatuet bioenergian ja energiansäästön edistämiseen Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 26.2.2010 1 TEMin

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

ENERGIAOMAVARAINEN KYLÄ

ENERGIAOMAVARAINEN KYLÄ ENERGIAOMAVARAINEN KYLÄ TULEVAISUUTTAKO? Esimerkkinä JEPUA YTR seminaari Helsinki 9.9.2014 Pekka Peura Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Jepua Uusikaarlepyyn kaupungin osa-alue Jeppo Kraft osuuskunta:

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja 28.11.2013 Pekka Peura Kestävä energiahuolto Energian järkevä käyttö (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Uusiutuvat

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin Seinäjoki Timo Määttä 6.9.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin. Esityksen sisältö ja tilaisuuden tavoite

Lisätiedot

ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs Pekka Peura

ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs Pekka Peura ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs 8.9.2014 Pekka Peura ENERGIAOMAVARAISUUS LYHYT OPPIMÄÄRÄ Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

PoWeria Auringosta hanke

PoWeria Auringosta hanke PoWeria Auringosta hanke 1.11.2015 15.5.2016 Hanke on suunnattu Kyrönmaan alueen maaseudun yrittäjien, asukkaiden, yhteisöjen lähienergia-asioiden tunnettuuden lisäämiseksi. YHYRES ry:n rahoittama ja Sedu

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet

Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Mitkä ovat kiertotalouden uudet ratkaisut? Seinäjoki Esityksen sisältö Biokaasun tuotannosta uutta liiketoimintaa maaseudulle Biokaasun tuottajan

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 Markku Seppälä, Lahtiset Yhtymä 1.12.2015 1 Lahtiset Yhtymä: Syntyi vuonna 1998 Lehtimiesten myynnin jälkeen takaisin-ostetuista omaisuuseristä, joista Urpo, Hymy

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tuki- ja rahoitusmahdollisuuksia

Uusiutuvan energian tuki- ja rahoitusmahdollisuuksia Uusiutuvan energian tuki- ja rahoitusmahdollisuuksia Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Tuomo Hämäläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 30.03.2012 1 POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet

Lisätiedot

Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma

Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Sykettä Suomen sydämestä Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus 12.2.2015 Sivu 2 Maaseudun kehittämisen perusperiaatteet Keski- Suomessa

Lisätiedot

Maatalousrakennusten energiatehokkuus. Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011

Maatalousrakennusten energiatehokkuus. Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011 Maatalousrakennusten energiatehokkuus Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011 MMM:n rakentamissäädökset, tuettava rakentaminen MMM:n RMO C2.2, maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Bioenergiantuotanto tarjoaa uutta yrittäjyyttä maatiloille

Bioenergiantuotanto tarjoaa uutta yrittäjyyttä maatiloille TUOMO PESOLA Oulun seudun ammattikorkeakoulu Bioenergiantuotanto tarjoaa uutta yrittäjyyttä maatiloille Kirjoitus perustuu kirjoittajan Oulun yliopistossa 16.6.2012 pitämään Lectio Praecursoriaan ja väitöskirjaan

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Ajankohtaista maaseuturahastosta Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Vuoden 2017 rahoitus Maaseutuohjelman rahoituskiintiö vuodelle 2017 on yhteensä

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Yritysten energia-aamu 9.10.2014 Yrityssalo

Yritysten energia-aamu 9.10.2014 Yrityssalo Yritysten energia-aamu 9.10.2014 Yrityssalo Suur-Seudun Osuuskaupan energiastrategia / IsLo 9.10.2014 Suur-Seudun Osuuskauppa SSO 1 Toimialue Prisma S-market Sale Sokos/Emotion Ravintola/Hotelli Liikennemyymälä/

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2014

Maaseudun rahoitustilastot 2014 Maaseudun rahoitustilastot 2014 Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Ohjelmakauden suunnittelu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maaseutu- ja energiayksikkö

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2014

Maaseudun rahoitustilastot 2014 Maaseudun rahoitustilastot 2014 Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunta Maaseudun rahoitustilastot 2014 / Keski-Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot