Pohjanmaan liitto Alueprofiilit, klusterit ja ehdotukset 2010 POHJANMAA. Pohjanmaa alueellistamistoimien kohdealueena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjanmaan liitto 30.4.2010. Alueprofiilit, klusterit ja ehdotukset 2010 POHJANMAA. Pohjanmaa alueellistamistoimien kohdealueena"

Transkriptio

1 Pohjanmaan liitto Alueprofiilit, klusterit ja ehdotukset 2010 POHJANMAA Pohjanmaa alueellistamistoimien kohdealueena Vaikka Pohjanmaan työllisyys verrattuna koko maan tilanteeseen on ollut vallitsevan taantuman aikana maan parhainta, ovat maakunnan sisäiset erot työttömyysasteissa olleet suuria. Taantuma on vaikuttanut kielteisesti etenkin Pietarsaaren seudun (Pietarsaari, Luoto, Kruunupyy, Pedersöre, Uusikaarlepyy) ja Suupohjan rannikkoseudun (Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö) työllisyystilanteeseen. Vaasanseudun, johon lasketaan sekä Vaasan seutu (Vaasa, Mustasaari, Oravainen, Vöyri-Maksamaa, Maalahti ja Korsnä) että Kyrönmaa (Laihia, Vähäkyrö, Isokyrö), työllisyys on ollut suhteellisen hyvä. Pietarsaaren seudun vientikeskeinen teollisuus on herkkä globaaleille maailman talouden muutoksille, ja työllisyystilanne on heikentynyt nopeasti. Työvoimaa irtisanotaan ja lomautetaan teollisuudessa, ja myös konkurssit ovat lievässä kasvussa. Esimerkiksi vuoden 2009 aikana YTneuvottelujen myötä irtisanottiin tai lomautettiin toistaiseksi yli 900 henkilöä. Määräaikaisesti on ollut yli lomautusta. Paperi- ja metsäteollisuudesta on kadonnut kaikkiaan 700 työpaikkaa. Koska työpaikat ja yritykset ovat suuressa määrin keskittyneet Pietarsaareen, ovat rakennemuutos ja talouden taantuma koetelleet kaupunkia erityisen pahasti. Merkille pantavaa on lisäksi se, että Pietarsaaren seudulla tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset ovat erittäin vaatimattomat. Julkisen alan työpaikkoja on suhteellisen vähän. Valtion hallinnon tehostaminen on vähentänyt julkisen sektorin työpaikkoja (mm. maanmittaustoimisto, käräjäoikeus, syyttäjänvirasto, poliisilaitos, oikeusaputoimisto) Pietarsaaressa entisestään 40 henkilöllä. Rakennemuutos, teollisuuslaitosten sulkeminen ja aluesairaalan alasajo ovat vuosina vähentäneet Kristiinankaupungista noin 500 työpaikkaa, mikä on lisännyt työttömyyttä ja poismuuttoa. Kaupunkikeskustassa palvelu- ja hallintotyöpaikkojen osuus on ollut merkittävä, mutta valtion hallinnon tehostaminen on myös Kristiinankaupungissa vähentänyt valtiollisia työpaikkoja. Esimerkiksi käräjäoikeusuudistuksen myötä lakkautettiin käräjäoikeuden sivukanslia. Koska kaupungissa on saatavilla paitsi kaksi- ja monikielisen työvoiman lisäksi hallinnollista osaamista ja hyviä tilaratkaisuja, on tarkoituksenmukaista ohjata alueellistettavia työpaikkoja myös Kristiinankaupunkiin. Toisaalta Närpiö työllistää runsaasti maahanmuuttajia. Vuonna 2007 heidän osuutensa kaupungin väestöstä oli 5,3 %. Lisäksi Suupohjan rannikkoseudun työllisyystilannetta on pahentanut huolettavasti Kaskisissa toimivan Metsä-Botnia Oy:n sellutehtaan lakkauttaminen vuonna Toiminnan loppumisesta aiheutuneet välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat olleet mittavat. Kaskisissa työpaikat vähenivät 225:lla. Lisäksi häviävät alihankkijoiden työpaikat eli yhteensä runsaat 300 työpaikkaa. Työntekijöistä noin puolet eli 112 (213) on Kaskisista, Närpiöstä noin 13 (25) ja Kristiinankaupungista 24 (57). Suluissa olevissa luvuissa ovat mukana kaikki menetetyt työpaikat.

2 2 Erityisesti Pietarsaaren seudulle ja Suupohjan rannikkoseudulle valtionhallinnon työpaikkojen alueellistaminen olisi erittäin tärkeää, koska molemmissa seutukunnissa valtion merkitys työllistäjänä on mitätön. Alueen strateginen erikoistuminen Pohjanmaan monikeskuksisella alueella on kaksi vahvaa kaupunkiseutua, joista toisen muodostavat Vaasan seutukunta ja Kyrönmaa ja toisen Pietarsaren seutukunta, sekä useita vilkkaita maaseutukeskuksia, kuten Suupohjan rannikkoseutu. Maakunnan eteläisessä osassa sijaitseva Suupohjan rannikkoseutu on nimetty EU:n kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen haasteelliseksi alueeksi, kuten myös Kyrönmaa. Valtioneuvosto on nimennyt kaikki edellä mainitut seutukunnat koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO). Pohjanmaan monipuolinen elinkeinorakenne, kansainväliset yritykset, hyvin toimiva julkinen sektori, monipuolinen koulutustarjonta, osaava henkilöstö, vahva sosiaalinen pääoma sekä monikulttuurisuus ovat alueen kilpailukyvyn kulmakiviä. Maakunta toimii sekä suomen että ruotsin kielellä, ja laajat ja monipuoliset yhteydet Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin tekevät maakunnasta pohjoismaisen keskuksen. Pohjanmaan maakunta on yksi maamme kansainvälisimmistä maakunnista. Vain Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla on ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä suurempi kuin Pohjanmaalla. Pohjanmaan seutukunnista ulkomaan kansalaisten osuus on suurin Suupohjan rannikkoseudulla (4,3 %) ja Vaasan seudulla (3,9 %). Pohjanmaalta on hyvät liikenneyhteydet Helsinkiin ja muualle Eurooppaan. Vaasassa ja Kruunupyyssä toimii vilkas lentoasema. Sekä Vaasan että Kruunupyyn lentokentät kuuluvat TENlentokenttä verkostoon. Kruunupyyn lentoasemalta lentovuoroja Helsinkiin on arkisin kumpaankin suuntaan kuusi. Vaasan lentoasema on kansainvälinen, ja sieltä on viikonpäivästä riippuen 9 11 suoraa reittilentoa Helsinkiin ja kolme Tukholmaan kumpaankin suuntaan. Lisäksi maaliskuussa 2010 avattiin suorat lentoyhteydet Riikaan ja Uumajaan. Matkustajaliikenteessä Vaasan lentoasema on maamme neljänneksi suurin Helsinki-Vantaan jälkeen. Vaasan lentoaseman ympäristöä kehitetään rakentamalla sinne laaja maa-, ilma-, rautatie- ja merikuljetukset yhdistävä logistiikkakeskus. Lentoaseman läheisyydessä sijaitsee yrityspuisto Vaasa Airport Park, jossa on tällä hetkellä liki 3400 työpaikkaa. Pietarsaaren seutua palvelevat lisäksi nopeat junayhteydet, ja Seinäjoki Vaasa rataosuuden sähköistäminen vuoden 2011 loppuun mennessä nopeuttaa myös Vaasan junayhteyksiä. Maakunnassa on käytössä nopeat tietoliikenneyhteydet, ja Merenkurkun kaapeliyhteyden ansiosta Pohjanmaalta on myös erittäin hyvät tietoliikenneyhteydet ulkomaille. Myös vilkas satamatoiminta, hyvät tieyhteydet sekä Merenkurkun laivaliikenne edistävät maakunnan kilpailukykyä ja erikoistumista. Suupohjan radan nykyinen kunto mahdollistaa vain tavarakuljetukset. Radan perusparantamista suunnitellaan. Maakunnan muuhun maahan ja Eurooppaan yhdistävät Eurooppa-statuksen saaneet pääliikenneväylät E8 (vt 8) pohjois-eteläsuunnassa ja E12 (vt 3) länsi-eteläsuunnassa. Valtatie 3, joka kuuluu TEN-verkostoon, sekä valtatiet 16/18 ja 19 yhdistävät maakunnan sisämaahan ja pääkaupunkialueeseen. Myös poikittaiset liikenneyhteydet, kuten kantatiet 63, 67 ja 68 sekä valtatie 13 tukevat maakunnan ja seutukuntien kilpailukykyä ja parantavat saavutettavuutta. Maantieverkosto on Pohjanmaalla logistisesti erittäin tärkeä.

3 3 Kuluvana vuonna 404 vuotta täyttävä Vaasan kaupunki on kansainvälinen ja aidosti kaksikielinen teollisuuskaupunki, jolla on myös erittäin vahvat perinteet paitsi oikeushallintoon myös esimerkiksi vero- ja ympäristöhallintoon liittyen. Oikeushallinnon viroilla mitaten Vaasa on maamme kolmanneksi tärkein oikeudenhoitokaupunki. Oikeusministeriöstä saatujen tietojen mukaan Vaasan hovioikeus, Vaasan hallinto-oikeus, ulosottotoimi ja oikeusapu työllistävät Vaasassa 323 henkilöä, joka vastaa 6 % maan luvusta. Vaasassa on useita oikeushallinnon toimijoita, kuten Vaasan hovioikeus, Vaasan hallinto-oikeus ja Pohjanmaan käräjäoikeus. Lisäksi Vaasaan on sijoitettu Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan poliisin yhteinen talousrikosyksikön johto ja nämä kolme maakuntaa kattava syyttäjänvirasto. Myös keskusrikospoliisin rikoshyödyn jäljittämiseen keskittynyt yksikkö toimii Vaasassa. Vaasassa on myös vankka ulosottoon liittyvä keskittymä. Kaupungissa sijaitsee Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnan kattavan Pohjanmaan ulosottoviraston pääpaikka. Ulosottovalituksia koskevissa asioissa Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat em. kahden maakunnan lisäksi Raahen seudun ulosottovirastojen toimialueet. Kaupungissa on lisäksi vahva verohallinnon osaaminen, joka tukee ulosottohallinnon toimintaa. Vaasaan on sijoitettu verohallinnon Länsi-Suomen perintäyksikkö ja läntinen veronkantoyksikkö, joka on yksi maamme neljästä yksiköstä. Länsi-Suomen verovirastossa Vaasassa toimii mm. yritysveroyksikkö. Muita Vaasassa sijaitsevia oikeushallinnon toimijoita ovat mm. Vaasan lääninvankila, kriminaalihuoltolaitos/pohjanmaan aluetoimisto ja Pohjanmaan syyttäjänvirasto. Valtion hallinnon palvelukokonaisuutta vahvistavat omalta osaltaan myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja Pohjanmaan ELY-keskus, joiden pääpaikka sijaitsee Vaasassa. Vaasan seudun energiaklusteri on Pohjoismaiden suurin energiateknologisen osaamisen keskittymä, johon kuuluu noin sata yritystä. Ne työllistävät noin ihmistä, ja yritysten tuotannosta 75 % menee vientiin. Vaasassa teknologiakeskus Oy Merinova Ab:n yhteydessä sijaitseva energiateknologiaan erikoistunut Länsi-Suomen osaamiskeskus tukee alan yritysten huippuosaamisen kehittämistä muun muassa hajautettuun energiatuotantoon sekä sähkönjakeluun ja käyttöön liittyen. Länsi-Suomen osaamiskeskus kuuluu osaamiskeskusohjelman energiateknologian klusteriohjelmaan, jossa Oy Merinova Ab:lla on lisäksi koordinointivastuu. Länsi-Suomen osaamiskeskus kehittää myös meriteollisuutta osana osaamiskeskusohjelmaa. Vaasan seudulla korkean teknologian osuus jalostusarvosta on suuri, ja esimerkiksi vuonna 2006 viennin osuus teollisuuden bruttoarvosta oli 75,4 %. Vaasa on lisäksi vahva tieto- ja viestintäteknologiakeskus, ja mm. aluekeskusohjelmalla panostetaan digitaaliseen sisällöntuotantoon yhteistyössä osaamiskeskusohjelman Digibusiness.fi klusteria, jota Oy Merinova Ab myös hallinnoi. Hallinnon ja innovaatiotoiminnan kehittämistä tukee vuonna 2001 perustettu Vaasan korkeakoulukonsortio, johon kuuluu seitsemän Vaasassa toimivaa korkeakoulua. Myös Vaasa Science Park ja Energiainstituutti ovat merkittäviä innovaatiotoiminnan kehittäjiä. Energia-alan ohella tärkeimmät toimialakeskittymät ovat elektroniikan, kaupan, majoituksen ja matkailun sekä metalli- ja konepajateollisuuden toimialoilla. Venealan kehittäminen on tärkeä painopiste Pietarsaaren KOKO-ohjelmassa. Pietarsaaren seutu on maan johtava purjeveneenvalmistuksen keskus, ja veneteollisuutta kehitetään myös osaamiskeskusohjelmalla osana meriklusteria ja KOKO-ohjelmalla yhteistyössä Keski-Pohjanmaan kanssa. Pietarsaaren seudun muut tärkeimmät teolliset klusterit ovat metsäteollisuus, metalli- ja

4 4 konepajateollisuus, muovi- ja elintarviketeollisuus sekä elintarviketeollisuus. Pietarsaaren seudun tuotannosta suurin osa menee vientiin. Pietarsaaressa toimii Åbo Akademin ainoa ruotsinkielisiä lastentarhanopettajia Suomessa kouluttava laitos. Pietarsaaren keskustassa sijaitsevaan korkeakoulukampukseen sijoittuvat puolestaan seudun korkeakouluyksiköiden Åbo Akademin, Yrkeshögskolan Novian Pietarsaaren yksikön ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Pietarsaaren toiminnot sekä muutamia yrityksiä. Lisäksi kaupungissa toimii tuhannen opiskelijan ruotsinkielinen ammatillinen oppilaitos Optima, ja uuden kampuksen läheisyydessä ovat lisäksi suomen- ja ruotsinkieliset lukiot. Suupohjan rannikkoseudulla maataloustuotannon ja elintarviketuotannon merkitys on suuri. Seutukunnassa on vahva lasinalais- ja perunanviljelyn keskittymä: lähes 70 % maamme tomaateista, runsas 30 % kasvihuonekurkuista ja 30 % ruokaperunasta tuotetaan alueella. Kristiinankaupunki ja Närpiö luetaan ydinmaaseutuun. Kaskinen on teollisuuskaupunki, jossa sijaitsevat mm. M-Realin tehdas ja Suomen suurin kalasatama. Massan valmistuksen, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä niihin kuuluvien liitännäiselinkeinojen lisäksi tärkeitä elinkeinoaloja ovat metalli- ja konepajateollisuus sekä vähittäis- ja tukkukauppa. Suupohjan rannikkoseudulla kehitetään metalli-, elintarvike-, puutuote-, hoiva- ja matkailualoja. Lisäksi panostetaan mm. energia-alaan ja tietointensiivisiin liike-elämän palveluihin (nk. KIBS). Suupohjan rannikkoseutu on Kristiinankaupunkia lukuun ottamatta suurelta osin omavarainen työpaikkojen suhteen. Närpiössä toimivat ruotsinkielinen lukio ja ruotsinkielinen toisen asteen ammatillinen oppilaitos osana Yrkesakademin i Österbotten nimistä koulutuskuntayhtymää. Kristiinankaupungilla on 100- vuotiset sekä ruotsin- että suomenkieliset lukioperinteet. Kristiinankaupungissa sijaitsee myös toisen asteen lähihoitajaoppilaitos ja Yrkesakademin i Österbotten koulutuskuntayhtymän kaksikielinen toimipiste. 1. Osaamisen institutionaalinen perusta Vaasan yliopisto (filosofinen, humanistinen, kauppatieteellinen ja teknillinen tiedekunta) Åbo Akademi (Vaasan yksikkö: kasvatustieteellinen sekä osa yhteiskuntatieteellistä tiedekuntaalaa; Pietarsaaren yksikkö: kasvatustieteellisen tiedekunnan lastenpedagogiikan laitos) Svenska Handelshögskolan, Vaasan yksikkö Helsingin yliopisto (Vaasa: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen koulutus) Ammattikorkeakoulut: Vaasan AMK (tekniikka ja liikenne, liiketalous ja matkailu, sosiaali- ja terveysala), Keski-Pohjanmaan AMK (Pietarsaari: liiketalous, matkailu, kulttuuri/vaatetusala), Novia (Ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen Svenska yrkeshögskolanin ja Yrkeshögskolan Sydvästin muodostama Novia on aloittanut toimintansa Novian hallinto ja rehtorinvirasto on keskitetty Vaasaan. Vaasa: tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja terveysala, kulttuuri; Pietarsaari: musiikki; Uusikaarlepyy: kulttuuri) Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA/Aalto-yliopiston ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimus- ja tuotekehityskeskus (Vaasa) Erikoistumista tukevia tutkimuslaitoksia: Tutkimuskeskus Technobothnia (Vaasa), Vaasan energiainstituutti, VEI (Vaasa) 2. Julkisen sektorin toimijoita 2.1 Erikoistumista (oikeus-, vero-, opetus- ja ympäristöhallinto) tukevia toimijoita Vaasassa sijaitsevat Vaasan hallinto-oikeus, Vaasan hovioikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus, Lääninvankila, kriminaalihuoltolaitos/pohjanmaan aluetoimisto, Länsi-Suomen verovirasto,

5 5 Pohjanmaan verotoimisto, verohallinnon Länsi-Suomen perintäyksikkö ja läntinen veronkantoyksikkö, Pohjanmaan syyttäjänvirasto (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Etelä- Pohjanmaa; päätoimipaikkanaan Vaasa), Keskusrikospoliisin rikoshyödyn jäljittämiseen keskittynyt yksikkö, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat kattava Pohjanmaan ulosottovirasto pääpaikkanaan Vaasa sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan poliisin yhteinen talousrikosyksikkö pääpaikkanaan Vaasa Etelä-Pohjanmaan ELY:n Vaasan sivutoimipiste, Liikenneviraston Länsi-Suomen väyläyksikkö (Vaasa), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Vaasa), Metsähallitus Länsi-Suomen luontopalvelut (Vaasa), Rannikon metsäkeskus (Vaasa), Museoviraston Vaasan toimisto, maakuntamuseo (Vaasa), maakunta-arkisto (Vaasa) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (Vaasa) Yliopistojen palvelukeskus Certia (Vaasa) Tiedekirjasto Tritonia (Vaasa), maakuntakirjasto (Vaasa) 2.2 Muita keskeisiä julkisen sektorin toimijoita Pohjanmaan ELY (Vaasa) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alueyksikkö (Vaasa) Merenkurkun neuvosto (Vaasa) Kansaneläkelaitos (Vaasa, Pietarsaari) Pohjanmaan hätäkeskus (Vaasa) 3. Länsi-Suomen osaamiskeskuksen osaamisalat o Tulevaisuuden energiateknologiat: tuuli- ja aurinkoenergia sekä muu hajautettu energiantuotanto, energiamarkkinat, sähkönjakelu ja ICT sähkötekniikassa sekä sähkökäytöt ja moottoriteknologia o Meriosaaminen: veneenrakennus ja meritekniset laitteet o Digibusiness.fi (liitännäisjäsen): vuorovaikutteinen sisältö (erityyppisten sisältöjen kehittäminen eri medioihin ja käyttäjälähtöinen testaus) sekä monikielinen viestintä ja sisällönhallinta Painopisteet: 1. Huippuosaamisen ja innovaatiokyvyn vahvistuminen, 2. Yritysten kasvu ja uusi liiketoiminta, 3. Kansainvälisyys, 4. Viestintä ja verkostoituminen 4. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman painopisteitä 4.1 Vaasanseutu (Vaasan seutu ja Kyrönmaa) o Vaasan seudun energiaklusterin paikallinen kehittämiskumppanuus ja viestinnän kehittäminen o Metallialan kehittäminen o Logistiikka ja infrastruktuuri o Vaasan tekniikan kampus osana Vaasan tiedepuistoa o Innovatiivisen yrittäjyyden ykkösseutu o Kansainvälinen yritystoiminta ja Invest in palvelut o Puutaloteollisuus ja kestävä rakentaminen o Luovien alojen kehittäminen o Venealan kehittämisyhteistyö Pohjanmaalla o Hyvinvointialan kehittäminen hyvinvointiyrittäjyys o Turkisalan kehittäminen maaseudun merkittävä vientielinkeino

6 6 o Seutuyhteistyön vahvistaminen o Saariston kehittäminen o Osallistuminen valtakunnallisiin KOKO:n kansallisiin verkostoihin 4.2 Pietarsaaren seutu o Yhteenkuuluvuus ja tasapainoinen kehittäminen (mm. uusien yritystoimintaa tukevien rakenteiden luominen) o Uudistuminen ja kilpailukyky (mm. osaamis- ja kilpailukyvyn kehittäminen); avainalat: Vene Elintarviketeollisuus Uudet toimialat (Luovat alat, tietointensiiviset alat, matkailu ja hyvinvointipalvelut) Energia Turkiselinkeino Lisääntyvä näkyvyys ja vetovoima (alueen näkyvyyden ja imagon parantaminen) o Osallistuminen valtakunnallisiin KOKO:n kansallisiin verkostoihin 4.3 Suupohjan rannikkoseutu o Uusiutumiskyky (mm. yrityspalveluiden ja yritysten kehittäminen, seudullinen ja seutukuntien rajat ylittävä yhteistyö, tutkimus-, osaamis- ja kehitysverkostot) - energia (tuulivoima ja PVO:n bioenergiahankkeet) - hoiva- ja hyvinvointiala (alasajetun Selkämeren sairaalan uudistuminen terveydenhoitoalan kampukseksi) o Yrittäjyys - matkailu (meri, Pyhävuori, historiallinen puutalokaupunki) - bioenergiayrittäjyys - onnistuneet sukupolvenvaihdokset o Vetovoima ja imago - parhaiten säilynyt suurvalta-ajan puutalokaupunki (Museovirasto) o Seudun edunvalvonta o Osallistuminen valtakunnallisiin KOKO:n kansallisiin verkostoihin 5. Klustereita tukevat valtion toiminnot Yllä kuvattujen Pohjanmaan maakunnan osaamis- ja toimialakeskittymien perusteella seuraavat valtion toiminnot ja lisävoimavarat ovat erityisen sopivia sijoitettaviksi maakuntaan: o Oikeushallintoon liittyvät hallinnolliset ja oikeuslaitoksen tehtävät sekä Vaasan hovioikeuden vahvistaminen ulosottotoimi (Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kattava yhteinen ulosottopiiri) maistraattien erikoistuminen ja työntasaus (Vaasan maistraatti) Vaasan hallinto-oikeuden vahvistaminen vesilain ja ympäristönsuojelulain koko maan muutoksenhakuun liittyvänä tuomioistuimena o Sisäasiainministeriön hallinnonalaan kuuluvan Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön perustaminen Pohjanmaalle Vaasan kaupunkiin ja Pohjanmaan hätäkeskuksen vahvistaminen o Verohallinnon toiminnot, kuten veronkantotoiminnot, Vaasaan sijoitettava Yritysverotustoimialan pääpaikka sekä Erityisvalvontayksikkö

7 7 o Tilastokeskuksen alueellistaminen (Pietarsaari, Kristiinankaupunki) o Valtiokonttorin hallinnonalaan kuuluvat alueellistettavat tehtävät o Kielipalvelukeskus (Vaasa) ja valtionhallinnon kieli- ja käännöspalvelut (Kristiinankaupunki) o Valtionhallinnon puhelinpalvelut ja mahdolliset muut, erityisesti ruotsinkieliset tukipalvelut (Kristiinankaupunki ja Pietarsaari) o Opetusministeriön hallinnonalan Vaasassa sijaitsevan yliopistojen palvelukeskus Certian resurssien varmistaminen ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) alueellistettavat toiminnot, Kansallisarkiston keskusarkiston alueellistettavat toiminnot sekä Vaasan maakunta-arkiston kehittäminen o Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kattava yhteinen Pohjanmaan maanmittaustoimisto ja maanmittauslaitoksen erikoistumistehtävät o Maaseutuviraston ruotsinkielisen yksikön perustaminen Vaasaan o Kansallisen hyljekeskuksen perustaminen Vaasan seudulle o Liikenneviraston vesiväylien hoitoon liittyvät tukitoiminnot (Vaasa) o Energiateknologiaan liittyvät tutkimus- ja kehittämistehtävät (TEKES, VTT) tavoitteena laaja energiateknologian tutkimuskeskus sekä TEM:n hallinnonalaan kuuluvan Energiamarkkinaviraston siirtäminen Vaasaan o Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittäminen: Vaasan alueyksikön vahvistaminen Pietarsaaren valtakunnallisen syömishäiriöiden osaamiskeskuksen kehittäminen (THL:n tutkijoiden ja kehittäjien asiantuntijatuki/thl:n mielenterveys- ja päihdepalveluosaston virkojen alueellistaminen Pietarsaareen) o Kansaneläkelaitoksen puhelinpalveluiden laajentaminen (erityisesti Pietarsaaressa) o Ympäristöhallinnon sekä asiantuntija- että yleis- ja tietohallintotehtävät LIITE Pohjanmaan tärkeimmät yli 100 henkilöä työllistävät yritykset

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

www.vasek.fi 17.4.2009

www.vasek.fi 17.4.2009 www.vasek.fi 17.4.2009 17.4.2009 Vaasanseutu www.vasek.fi VAASAN SEUDUN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2010-2013 KEHITTÄMISKOKONAISUUDET VUONNA 2010 Alueen elinkeinoelämän kehittäminen Vaasan seudun

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi Ostrobothnia Österbotten Pohjanmaa Ostrobothnia Population ~179 000 GDP per capita 32 900 Native language Swedish 50,5 % Finnish 45,0 % Others 4,5 % Development 2011: Excess of births 384 Net migration

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja 28.11.2013 Pekka Peura Kestävä energiahuolto Energian järkevä käyttö (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Uusiutuvat

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Liite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot)

Liite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot) Liite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot) Eduskunta 110 Eduskunta 110000 Eduskunta 110002 Eduskunnan kanslia 21 Eduskunta 110004 Eduskunnan oikeusasiamiehen

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012 Valtiokonttori Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi 6.3.2013 Keskeiset johtopäätökset Pohjanmaalla myönteinen kehitys on jatkunut huolimatta

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Historiaa Vaasan teknillisestä koulutuksesta Tekniska realskolan i Vasa 1849 Ammattikorkeakoulukokeilulupa

Lisätiedot

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 13.7.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

VAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov

VAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov VAASA-KAMPUS AMK-viestintäpäälliköt Oulu 18.10.2016 Tarja Gromov Suomen energiapääkaupunki Vaasa JOKA POHJOISMAIDEN SUURIN ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ VAASA 68 000 ASUKKAAN TALOUDEN JA KULTTUURIN KESKUS

Lisätiedot

Vaasan seudun aluekeskusohjelma 2008

Vaasan seudun aluekeskusohjelma 2008 Vaasan seudun aluekeskusohjelma 2008 Vaasan seudun Aluekeskusohjelman (AKO) tavoitteena on vahvistaa kaupunkiseutujen elinvoimaa ja kilpailukykyä sekä kasvattaa sosiaalista pääomaa. Avainsanat ovat kehittämisen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Valtion virastot ja laitokset 1.1.2011

Valtion virastot ja laitokset 1.1.2011 Valtiokonttori Tiedote 1 (2) Hallinnon ohjaus Talousjohtamisen tuki 23.2.2011 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Valtion virastot ja laitokset 1.1.2011 Valtion talousarviosta

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen

Lisätiedot

Valtion verkkolaskutilastot

Valtion verkkolaskutilastot Valtion verkkolaskutilastot Kum. Q1-Q2, myyntilaskut 3.8.216 Verkkolaskun lähetysprosentin vertailu 216 Q1-Q2 Hallinnonaloittan Hallinnonalojen sisällä kirjanpitoyksiköittäin (mukana hallinnonalat, joissa

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Yhdyskunnan energiaratkaisut. 1.9.2010 Pekka Peura

Yhdyskunnan energiaratkaisut. 1.9.2010 Pekka Peura Yhdyskunnan energiaratkaisut 1.9.2010 Pekka Peura Vaasan Energiainstituutti VEI Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan NOVIA Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta, Levón insituutti, VaasaEMG Sopimus

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Ohjelman elinkeinopainotteisten toimenpidekokonaisuuksien valinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että

Ohjelman elinkeinopainotteisten toimenpidekokonaisuuksien valinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että Liite 5 / Vaasan seudun ohjelma-asiakirja 12/2006 VAASAN SEUDUN 2007 2010 Vaasan seudun aluekeskusohjelman tavoitteena ohjelmakaudella 2007 2010 on alueen elinkeinoelämän yleinen kehittäminen ja erityisesti

Lisätiedot

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia POHJANMAAN LIITTO ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Kansainvälisesti YK:n ilmastonmuutoskonventti (UNFCCC) vuodelta 1994 (uusi sopimus astuu voimaan 2020)

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

Vaasan seudun aluekeskusohjelma 2009

Vaasan seudun aluekeskusohjelma 2009 Vaasan seudun aluekeskusohjelma 2009 Vaasan seudun Aluekeskusohjelman (AKO) tavoitteena on vahvistaa kaupunkiseutujen elinvoimaa ja kilpailukykyä sekä kasvattaa sosiaalista pääomaa. Avainsanat ovat kehittämisen

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen Yhteispalveluseminaari 8.6.2011 Ylitarkastaja Paula Leppänoro-Jomppanen Lapin aluehallintovirasto Hallintopalvelut Lapin aluehallintovirasto, Paula Leppänoro-Jomppanen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Lisätietoja: Kimmo Puolitaival, ylijohtaja Timo Metsä-Tokila, strategia- ja asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnan yhteistyöstrategia 2010 2016. Strategiaprosessin kuvaus

Innovaatiotoiminnan yhteistyöstrategia 2010 2016. Strategiaprosessin kuvaus Innovaatiotoiminnan yhteistyöstrategia 2010 2016 Strategiaprosessin kuvaus TULOS KOHDE SISÄLTÖ Strategiaprosessi Kyselytutkimus Strategiaanalyysi Maakuntakohtaiset täsmähaastattelut Teemoittaiset työpajat

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Isokyröstä pendelöijät v. 2009. Isokyröön pendelöijät v. 2009

Isokyröstä pendelöijät v. 2009. Isokyröön pendelöijät v. 2009 Isokyröstä pendelöijät v. 200 Vähäkyrö - Lillkyro Laihia - Laihela Lapua - Lappo Tampere - Tammerfors Ilmajoki Espoo - Esbo 42 30 1 1 1 8 4 0 0 0 200 20 300 30 400 40 2 Isokyröstä toisiin kuntiin pendelöijiä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja tilastointi. Helsinki 1.12.2008 Vuokko Palonen, Tritonia Marita Ahola, Vaasan amk

Rakenteellinen kehittäminen ja tilastointi. Helsinki 1.12.2008 Vuokko Palonen, Tritonia Marita Ahola, Vaasan amk Rakenteellinen kehittäminen ja tilastointi Helsinki 1.12.2008 Vuokko Palonen, Tritonia Marita Ahola, Vaasan amk Millaisia rakenteita olemassa/tulossa 1 1) korkeakoulut yhdistyvät, kirjastot yhdistyvät

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen työryhmän esitys uudeksi nuorisolaiksi

Nuorisolain uudistaminen työryhmän esitys uudeksi nuorisolaiksi Laatija: Vastauksen määräpäivä: 30.11.2015 Nuorisolain uudistaminen työryhmän esitys uudeksi nuorisolaiksi Sisältö Johdanto, Tausta...1 Jakelu, Vastausohjeet vastaanottajille...1 Aikataulu, Vastuuvalmistelijan

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu Hallinto uudistuu löytyykö toimintamalleja Lapin liitto, Saariselkä 21.4.2011 Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI) vastuu www.yhteispalvelu.fi -sivustosta ja yhteispalvelurekisteristä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Tule töihin valtiolle

Tule töihin valtiolle Tule töihin valtiolle Valtion rekrytointiväylä Valtiolle.fi Löydät Valtiolle.fi -sivustolta lähes kaikki valtiolla parhaillaan avoimena olevat työpaikat. Voit tutustua valtion eri työnantajiin ja kiinnostaviin

Lisätiedot