Pohjanmaan liitto Alueprofiilit, klusterit ja ehdotukset 2010 POHJANMAA. Pohjanmaa alueellistamistoimien kohdealueena
|
|
- Annemari Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjanmaan liitto Alueprofiilit, klusterit ja ehdotukset 2010 POHJANMAA Pohjanmaa alueellistamistoimien kohdealueena Vaikka Pohjanmaan työllisyys verrattuna koko maan tilanteeseen on ollut vallitsevan taantuman aikana maan parhainta, ovat maakunnan sisäiset erot työttömyysasteissa olleet suuria. Taantuma on vaikuttanut kielteisesti etenkin Pietarsaaren seudun (Pietarsaari, Luoto, Kruunupyy, Pedersöre, Uusikaarlepyy) ja Suupohjan rannikkoseudun (Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö) työllisyystilanteeseen. Vaasanseudun, johon lasketaan sekä Vaasan seutu (Vaasa, Mustasaari, Oravainen, Vöyri-Maksamaa, Maalahti ja Korsnä) että Kyrönmaa (Laihia, Vähäkyrö, Isokyrö), työllisyys on ollut suhteellisen hyvä. Pietarsaaren seudun vientikeskeinen teollisuus on herkkä globaaleille maailman talouden muutoksille, ja työllisyystilanne on heikentynyt nopeasti. Työvoimaa irtisanotaan ja lomautetaan teollisuudessa, ja myös konkurssit ovat lievässä kasvussa. Esimerkiksi vuoden 2009 aikana YTneuvottelujen myötä irtisanottiin tai lomautettiin toistaiseksi yli 900 henkilöä. Määräaikaisesti on ollut yli lomautusta. Paperi- ja metsäteollisuudesta on kadonnut kaikkiaan 700 työpaikkaa. Koska työpaikat ja yritykset ovat suuressa määrin keskittyneet Pietarsaareen, ovat rakennemuutos ja talouden taantuma koetelleet kaupunkia erityisen pahasti. Merkille pantavaa on lisäksi se, että Pietarsaaren seudulla tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset ovat erittäin vaatimattomat. Julkisen alan työpaikkoja on suhteellisen vähän. Valtion hallinnon tehostaminen on vähentänyt julkisen sektorin työpaikkoja (mm. maanmittaustoimisto, käräjäoikeus, syyttäjänvirasto, poliisilaitos, oikeusaputoimisto) Pietarsaaressa entisestään 40 henkilöllä. Rakennemuutos, teollisuuslaitosten sulkeminen ja aluesairaalan alasajo ovat vuosina vähentäneet Kristiinankaupungista noin 500 työpaikkaa, mikä on lisännyt työttömyyttä ja poismuuttoa. Kaupunkikeskustassa palvelu- ja hallintotyöpaikkojen osuus on ollut merkittävä, mutta valtion hallinnon tehostaminen on myös Kristiinankaupungissa vähentänyt valtiollisia työpaikkoja. Esimerkiksi käräjäoikeusuudistuksen myötä lakkautettiin käräjäoikeuden sivukanslia. Koska kaupungissa on saatavilla paitsi kaksi- ja monikielisen työvoiman lisäksi hallinnollista osaamista ja hyviä tilaratkaisuja, on tarkoituksenmukaista ohjata alueellistettavia työpaikkoja myös Kristiinankaupunkiin. Toisaalta Närpiö työllistää runsaasti maahanmuuttajia. Vuonna 2007 heidän osuutensa kaupungin väestöstä oli 5,3 %. Lisäksi Suupohjan rannikkoseudun työllisyystilannetta on pahentanut huolettavasti Kaskisissa toimivan Metsä-Botnia Oy:n sellutehtaan lakkauttaminen vuonna Toiminnan loppumisesta aiheutuneet välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat olleet mittavat. Kaskisissa työpaikat vähenivät 225:lla. Lisäksi häviävät alihankkijoiden työpaikat eli yhteensä runsaat 300 työpaikkaa. Työntekijöistä noin puolet eli 112 (213) on Kaskisista, Närpiöstä noin 13 (25) ja Kristiinankaupungista 24 (57). Suluissa olevissa luvuissa ovat mukana kaikki menetetyt työpaikat.
2 2 Erityisesti Pietarsaaren seudulle ja Suupohjan rannikkoseudulle valtionhallinnon työpaikkojen alueellistaminen olisi erittäin tärkeää, koska molemmissa seutukunnissa valtion merkitys työllistäjänä on mitätön. Alueen strateginen erikoistuminen Pohjanmaan monikeskuksisella alueella on kaksi vahvaa kaupunkiseutua, joista toisen muodostavat Vaasan seutukunta ja Kyrönmaa ja toisen Pietarsaren seutukunta, sekä useita vilkkaita maaseutukeskuksia, kuten Suupohjan rannikkoseutu. Maakunnan eteläisessä osassa sijaitseva Suupohjan rannikkoseutu on nimetty EU:n kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen haasteelliseksi alueeksi, kuten myös Kyrönmaa. Valtioneuvosto on nimennyt kaikki edellä mainitut seutukunnat koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO). Pohjanmaan monipuolinen elinkeinorakenne, kansainväliset yritykset, hyvin toimiva julkinen sektori, monipuolinen koulutustarjonta, osaava henkilöstö, vahva sosiaalinen pääoma sekä monikulttuurisuus ovat alueen kilpailukyvyn kulmakiviä. Maakunta toimii sekä suomen että ruotsin kielellä, ja laajat ja monipuoliset yhteydet Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin tekevät maakunnasta pohjoismaisen keskuksen. Pohjanmaan maakunta on yksi maamme kansainvälisimmistä maakunnista. Vain Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla on ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä suurempi kuin Pohjanmaalla. Pohjanmaan seutukunnista ulkomaan kansalaisten osuus on suurin Suupohjan rannikkoseudulla (4,3 %) ja Vaasan seudulla (3,9 %). Pohjanmaalta on hyvät liikenneyhteydet Helsinkiin ja muualle Eurooppaan. Vaasassa ja Kruunupyyssä toimii vilkas lentoasema. Sekä Vaasan että Kruunupyyn lentokentät kuuluvat TENlentokenttä verkostoon. Kruunupyyn lentoasemalta lentovuoroja Helsinkiin on arkisin kumpaankin suuntaan kuusi. Vaasan lentoasema on kansainvälinen, ja sieltä on viikonpäivästä riippuen 9 11 suoraa reittilentoa Helsinkiin ja kolme Tukholmaan kumpaankin suuntaan. Lisäksi maaliskuussa 2010 avattiin suorat lentoyhteydet Riikaan ja Uumajaan. Matkustajaliikenteessä Vaasan lentoasema on maamme neljänneksi suurin Helsinki-Vantaan jälkeen. Vaasan lentoaseman ympäristöä kehitetään rakentamalla sinne laaja maa-, ilma-, rautatie- ja merikuljetukset yhdistävä logistiikkakeskus. Lentoaseman läheisyydessä sijaitsee yrityspuisto Vaasa Airport Park, jossa on tällä hetkellä liki 3400 työpaikkaa. Pietarsaaren seutua palvelevat lisäksi nopeat junayhteydet, ja Seinäjoki Vaasa rataosuuden sähköistäminen vuoden 2011 loppuun mennessä nopeuttaa myös Vaasan junayhteyksiä. Maakunnassa on käytössä nopeat tietoliikenneyhteydet, ja Merenkurkun kaapeliyhteyden ansiosta Pohjanmaalta on myös erittäin hyvät tietoliikenneyhteydet ulkomaille. Myös vilkas satamatoiminta, hyvät tieyhteydet sekä Merenkurkun laivaliikenne edistävät maakunnan kilpailukykyä ja erikoistumista. Suupohjan radan nykyinen kunto mahdollistaa vain tavarakuljetukset. Radan perusparantamista suunnitellaan. Maakunnan muuhun maahan ja Eurooppaan yhdistävät Eurooppa-statuksen saaneet pääliikenneväylät E8 (vt 8) pohjois-eteläsuunnassa ja E12 (vt 3) länsi-eteläsuunnassa. Valtatie 3, joka kuuluu TEN-verkostoon, sekä valtatiet 16/18 ja 19 yhdistävät maakunnan sisämaahan ja pääkaupunkialueeseen. Myös poikittaiset liikenneyhteydet, kuten kantatiet 63, 67 ja 68 sekä valtatie 13 tukevat maakunnan ja seutukuntien kilpailukykyä ja parantavat saavutettavuutta. Maantieverkosto on Pohjanmaalla logistisesti erittäin tärkeä.
3 3 Kuluvana vuonna 404 vuotta täyttävä Vaasan kaupunki on kansainvälinen ja aidosti kaksikielinen teollisuuskaupunki, jolla on myös erittäin vahvat perinteet paitsi oikeushallintoon myös esimerkiksi vero- ja ympäristöhallintoon liittyen. Oikeushallinnon viroilla mitaten Vaasa on maamme kolmanneksi tärkein oikeudenhoitokaupunki. Oikeusministeriöstä saatujen tietojen mukaan Vaasan hovioikeus, Vaasan hallinto-oikeus, ulosottotoimi ja oikeusapu työllistävät Vaasassa 323 henkilöä, joka vastaa 6 % maan luvusta. Vaasassa on useita oikeushallinnon toimijoita, kuten Vaasan hovioikeus, Vaasan hallinto-oikeus ja Pohjanmaan käräjäoikeus. Lisäksi Vaasaan on sijoitettu Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan poliisin yhteinen talousrikosyksikön johto ja nämä kolme maakuntaa kattava syyttäjänvirasto. Myös keskusrikospoliisin rikoshyödyn jäljittämiseen keskittynyt yksikkö toimii Vaasassa. Vaasassa on myös vankka ulosottoon liittyvä keskittymä. Kaupungissa sijaitsee Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnan kattavan Pohjanmaan ulosottoviraston pääpaikka. Ulosottovalituksia koskevissa asioissa Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat em. kahden maakunnan lisäksi Raahen seudun ulosottovirastojen toimialueet. Kaupungissa on lisäksi vahva verohallinnon osaaminen, joka tukee ulosottohallinnon toimintaa. Vaasaan on sijoitettu verohallinnon Länsi-Suomen perintäyksikkö ja läntinen veronkantoyksikkö, joka on yksi maamme neljästä yksiköstä. Länsi-Suomen verovirastossa Vaasassa toimii mm. yritysveroyksikkö. Muita Vaasassa sijaitsevia oikeushallinnon toimijoita ovat mm. Vaasan lääninvankila, kriminaalihuoltolaitos/pohjanmaan aluetoimisto ja Pohjanmaan syyttäjänvirasto. Valtion hallinnon palvelukokonaisuutta vahvistavat omalta osaltaan myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja Pohjanmaan ELY-keskus, joiden pääpaikka sijaitsee Vaasassa. Vaasan seudun energiaklusteri on Pohjoismaiden suurin energiateknologisen osaamisen keskittymä, johon kuuluu noin sata yritystä. Ne työllistävät noin ihmistä, ja yritysten tuotannosta 75 % menee vientiin. Vaasassa teknologiakeskus Oy Merinova Ab:n yhteydessä sijaitseva energiateknologiaan erikoistunut Länsi-Suomen osaamiskeskus tukee alan yritysten huippuosaamisen kehittämistä muun muassa hajautettuun energiatuotantoon sekä sähkönjakeluun ja käyttöön liittyen. Länsi-Suomen osaamiskeskus kuuluu osaamiskeskusohjelman energiateknologian klusteriohjelmaan, jossa Oy Merinova Ab:lla on lisäksi koordinointivastuu. Länsi-Suomen osaamiskeskus kehittää myös meriteollisuutta osana osaamiskeskusohjelmaa. Vaasan seudulla korkean teknologian osuus jalostusarvosta on suuri, ja esimerkiksi vuonna 2006 viennin osuus teollisuuden bruttoarvosta oli 75,4 %. Vaasa on lisäksi vahva tieto- ja viestintäteknologiakeskus, ja mm. aluekeskusohjelmalla panostetaan digitaaliseen sisällöntuotantoon yhteistyössä osaamiskeskusohjelman Digibusiness.fi klusteria, jota Oy Merinova Ab myös hallinnoi. Hallinnon ja innovaatiotoiminnan kehittämistä tukee vuonna 2001 perustettu Vaasan korkeakoulukonsortio, johon kuuluu seitsemän Vaasassa toimivaa korkeakoulua. Myös Vaasa Science Park ja Energiainstituutti ovat merkittäviä innovaatiotoiminnan kehittäjiä. Energia-alan ohella tärkeimmät toimialakeskittymät ovat elektroniikan, kaupan, majoituksen ja matkailun sekä metalli- ja konepajateollisuuden toimialoilla. Venealan kehittäminen on tärkeä painopiste Pietarsaaren KOKO-ohjelmassa. Pietarsaaren seutu on maan johtava purjeveneenvalmistuksen keskus, ja veneteollisuutta kehitetään myös osaamiskeskusohjelmalla osana meriklusteria ja KOKO-ohjelmalla yhteistyössä Keski-Pohjanmaan kanssa. Pietarsaaren seudun muut tärkeimmät teolliset klusterit ovat metsäteollisuus, metalli- ja
4 4 konepajateollisuus, muovi- ja elintarviketeollisuus sekä elintarviketeollisuus. Pietarsaaren seudun tuotannosta suurin osa menee vientiin. Pietarsaaressa toimii Åbo Akademin ainoa ruotsinkielisiä lastentarhanopettajia Suomessa kouluttava laitos. Pietarsaaren keskustassa sijaitsevaan korkeakoulukampukseen sijoittuvat puolestaan seudun korkeakouluyksiköiden Åbo Akademin, Yrkeshögskolan Novian Pietarsaaren yksikön ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Pietarsaaren toiminnot sekä muutamia yrityksiä. Lisäksi kaupungissa toimii tuhannen opiskelijan ruotsinkielinen ammatillinen oppilaitos Optima, ja uuden kampuksen läheisyydessä ovat lisäksi suomen- ja ruotsinkieliset lukiot. Suupohjan rannikkoseudulla maataloustuotannon ja elintarviketuotannon merkitys on suuri. Seutukunnassa on vahva lasinalais- ja perunanviljelyn keskittymä: lähes 70 % maamme tomaateista, runsas 30 % kasvihuonekurkuista ja 30 % ruokaperunasta tuotetaan alueella. Kristiinankaupunki ja Närpiö luetaan ydinmaaseutuun. Kaskinen on teollisuuskaupunki, jossa sijaitsevat mm. M-Realin tehdas ja Suomen suurin kalasatama. Massan valmistuksen, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä niihin kuuluvien liitännäiselinkeinojen lisäksi tärkeitä elinkeinoaloja ovat metalli- ja konepajateollisuus sekä vähittäis- ja tukkukauppa. Suupohjan rannikkoseudulla kehitetään metalli-, elintarvike-, puutuote-, hoiva- ja matkailualoja. Lisäksi panostetaan mm. energia-alaan ja tietointensiivisiin liike-elämän palveluihin (nk. KIBS). Suupohjan rannikkoseutu on Kristiinankaupunkia lukuun ottamatta suurelta osin omavarainen työpaikkojen suhteen. Närpiössä toimivat ruotsinkielinen lukio ja ruotsinkielinen toisen asteen ammatillinen oppilaitos osana Yrkesakademin i Österbotten nimistä koulutuskuntayhtymää. Kristiinankaupungilla on 100- vuotiset sekä ruotsin- että suomenkieliset lukioperinteet. Kristiinankaupungissa sijaitsee myös toisen asteen lähihoitajaoppilaitos ja Yrkesakademin i Österbotten koulutuskuntayhtymän kaksikielinen toimipiste. 1. Osaamisen institutionaalinen perusta Vaasan yliopisto (filosofinen, humanistinen, kauppatieteellinen ja teknillinen tiedekunta) Åbo Akademi (Vaasan yksikkö: kasvatustieteellinen sekä osa yhteiskuntatieteellistä tiedekuntaalaa; Pietarsaaren yksikkö: kasvatustieteellisen tiedekunnan lastenpedagogiikan laitos) Svenska Handelshögskolan, Vaasan yksikkö Helsingin yliopisto (Vaasa: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen koulutus) Ammattikorkeakoulut: Vaasan AMK (tekniikka ja liikenne, liiketalous ja matkailu, sosiaali- ja terveysala), Keski-Pohjanmaan AMK (Pietarsaari: liiketalous, matkailu, kulttuuri/vaatetusala), Novia (Ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen Svenska yrkeshögskolanin ja Yrkeshögskolan Sydvästin muodostama Novia on aloittanut toimintansa Novian hallinto ja rehtorinvirasto on keskitetty Vaasaan. Vaasa: tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja terveysala, kulttuuri; Pietarsaari: musiikki; Uusikaarlepyy: kulttuuri) Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA/Aalto-yliopiston ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimus- ja tuotekehityskeskus (Vaasa) Erikoistumista tukevia tutkimuslaitoksia: Tutkimuskeskus Technobothnia (Vaasa), Vaasan energiainstituutti, VEI (Vaasa) 2. Julkisen sektorin toimijoita 2.1 Erikoistumista (oikeus-, vero-, opetus- ja ympäristöhallinto) tukevia toimijoita Vaasassa sijaitsevat Vaasan hallinto-oikeus, Vaasan hovioikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus, Lääninvankila, kriminaalihuoltolaitos/pohjanmaan aluetoimisto, Länsi-Suomen verovirasto,
5 5 Pohjanmaan verotoimisto, verohallinnon Länsi-Suomen perintäyksikkö ja läntinen veronkantoyksikkö, Pohjanmaan syyttäjänvirasto (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Etelä- Pohjanmaa; päätoimipaikkanaan Vaasa), Keskusrikospoliisin rikoshyödyn jäljittämiseen keskittynyt yksikkö, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat kattava Pohjanmaan ulosottovirasto pääpaikkanaan Vaasa sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan poliisin yhteinen talousrikosyksikkö pääpaikkanaan Vaasa Etelä-Pohjanmaan ELY:n Vaasan sivutoimipiste, Liikenneviraston Länsi-Suomen väyläyksikkö (Vaasa), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Vaasa), Metsähallitus Länsi-Suomen luontopalvelut (Vaasa), Rannikon metsäkeskus (Vaasa), Museoviraston Vaasan toimisto, maakuntamuseo (Vaasa), maakunta-arkisto (Vaasa) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (Vaasa) Yliopistojen palvelukeskus Certia (Vaasa) Tiedekirjasto Tritonia (Vaasa), maakuntakirjasto (Vaasa) 2.2 Muita keskeisiä julkisen sektorin toimijoita Pohjanmaan ELY (Vaasa) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alueyksikkö (Vaasa) Merenkurkun neuvosto (Vaasa) Kansaneläkelaitos (Vaasa, Pietarsaari) Pohjanmaan hätäkeskus (Vaasa) 3. Länsi-Suomen osaamiskeskuksen osaamisalat o Tulevaisuuden energiateknologiat: tuuli- ja aurinkoenergia sekä muu hajautettu energiantuotanto, energiamarkkinat, sähkönjakelu ja ICT sähkötekniikassa sekä sähkökäytöt ja moottoriteknologia o Meriosaaminen: veneenrakennus ja meritekniset laitteet o Digibusiness.fi (liitännäisjäsen): vuorovaikutteinen sisältö (erityyppisten sisältöjen kehittäminen eri medioihin ja käyttäjälähtöinen testaus) sekä monikielinen viestintä ja sisällönhallinta Painopisteet: 1. Huippuosaamisen ja innovaatiokyvyn vahvistuminen, 2. Yritysten kasvu ja uusi liiketoiminta, 3. Kansainvälisyys, 4. Viestintä ja verkostoituminen 4. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman painopisteitä 4.1 Vaasanseutu (Vaasan seutu ja Kyrönmaa) o Vaasan seudun energiaklusterin paikallinen kehittämiskumppanuus ja viestinnän kehittäminen o Metallialan kehittäminen o Logistiikka ja infrastruktuuri o Vaasan tekniikan kampus osana Vaasan tiedepuistoa o Innovatiivisen yrittäjyyden ykkösseutu o Kansainvälinen yritystoiminta ja Invest in palvelut o Puutaloteollisuus ja kestävä rakentaminen o Luovien alojen kehittäminen o Venealan kehittämisyhteistyö Pohjanmaalla o Hyvinvointialan kehittäminen hyvinvointiyrittäjyys o Turkisalan kehittäminen maaseudun merkittävä vientielinkeino
6 6 o Seutuyhteistyön vahvistaminen o Saariston kehittäminen o Osallistuminen valtakunnallisiin KOKO:n kansallisiin verkostoihin 4.2 Pietarsaaren seutu o Yhteenkuuluvuus ja tasapainoinen kehittäminen (mm. uusien yritystoimintaa tukevien rakenteiden luominen) o Uudistuminen ja kilpailukyky (mm. osaamis- ja kilpailukyvyn kehittäminen); avainalat: Vene Elintarviketeollisuus Uudet toimialat (Luovat alat, tietointensiiviset alat, matkailu ja hyvinvointipalvelut) Energia Turkiselinkeino Lisääntyvä näkyvyys ja vetovoima (alueen näkyvyyden ja imagon parantaminen) o Osallistuminen valtakunnallisiin KOKO:n kansallisiin verkostoihin 4.3 Suupohjan rannikkoseutu o Uusiutumiskyky (mm. yrityspalveluiden ja yritysten kehittäminen, seudullinen ja seutukuntien rajat ylittävä yhteistyö, tutkimus-, osaamis- ja kehitysverkostot) - energia (tuulivoima ja PVO:n bioenergiahankkeet) - hoiva- ja hyvinvointiala (alasajetun Selkämeren sairaalan uudistuminen terveydenhoitoalan kampukseksi) o Yrittäjyys - matkailu (meri, Pyhävuori, historiallinen puutalokaupunki) - bioenergiayrittäjyys - onnistuneet sukupolvenvaihdokset o Vetovoima ja imago - parhaiten säilynyt suurvalta-ajan puutalokaupunki (Museovirasto) o Seudun edunvalvonta o Osallistuminen valtakunnallisiin KOKO:n kansallisiin verkostoihin 5. Klustereita tukevat valtion toiminnot Yllä kuvattujen Pohjanmaan maakunnan osaamis- ja toimialakeskittymien perusteella seuraavat valtion toiminnot ja lisävoimavarat ovat erityisen sopivia sijoitettaviksi maakuntaan: o Oikeushallintoon liittyvät hallinnolliset ja oikeuslaitoksen tehtävät sekä Vaasan hovioikeuden vahvistaminen ulosottotoimi (Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kattava yhteinen ulosottopiiri) maistraattien erikoistuminen ja työntasaus (Vaasan maistraatti) Vaasan hallinto-oikeuden vahvistaminen vesilain ja ympäristönsuojelulain koko maan muutoksenhakuun liittyvänä tuomioistuimena o Sisäasiainministeriön hallinnonalaan kuuluvan Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön perustaminen Pohjanmaalle Vaasan kaupunkiin ja Pohjanmaan hätäkeskuksen vahvistaminen o Verohallinnon toiminnot, kuten veronkantotoiminnot, Vaasaan sijoitettava Yritysverotustoimialan pääpaikka sekä Erityisvalvontayksikkö
7 7 o Tilastokeskuksen alueellistaminen (Pietarsaari, Kristiinankaupunki) o Valtiokonttorin hallinnonalaan kuuluvat alueellistettavat tehtävät o Kielipalvelukeskus (Vaasa) ja valtionhallinnon kieli- ja käännöspalvelut (Kristiinankaupunki) o Valtionhallinnon puhelinpalvelut ja mahdolliset muut, erityisesti ruotsinkieliset tukipalvelut (Kristiinankaupunki ja Pietarsaari) o Opetusministeriön hallinnonalan Vaasassa sijaitsevan yliopistojen palvelukeskus Certian resurssien varmistaminen ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) alueellistettavat toiminnot, Kansallisarkiston keskusarkiston alueellistettavat toiminnot sekä Vaasan maakunta-arkiston kehittäminen o Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kattava yhteinen Pohjanmaan maanmittaustoimisto ja maanmittauslaitoksen erikoistumistehtävät o Maaseutuviraston ruotsinkielisen yksikön perustaminen Vaasaan o Kansallisen hyljekeskuksen perustaminen Vaasan seudulle o Liikenneviraston vesiväylien hoitoon liittyvät tukitoiminnot (Vaasa) o Energiateknologiaan liittyvät tutkimus- ja kehittämistehtävät (TEKES, VTT) tavoitteena laaja energiateknologian tutkimuskeskus sekä TEM:n hallinnonalaan kuuluvan Energiamarkkinaviraston siirtäminen Vaasaan o Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittäminen: Vaasan alueyksikön vahvistaminen Pietarsaaren valtakunnallisen syömishäiriöiden osaamiskeskuksen kehittäminen (THL:n tutkijoiden ja kehittäjien asiantuntijatuki/thl:n mielenterveys- ja päihdepalveluosaston virkojen alueellistaminen Pietarsaareen) o Kansaneläkelaitoksen puhelinpalveluiden laajentaminen (erityisesti Pietarsaaressa) o Ympäristöhallinnon sekä asiantuntija- että yleis- ja tietohallintotehtävät LIITE Pohjanmaan tärkeimmät yli 100 henkilöä työllistävät yritykset
Toimialakatsaus 2011
Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P
Lisätiedotwww.vasek.fi 17.4.2009
www.vasek.fi 17.4.2009 17.4.2009 Vaasanseutu www.vasek.fi VAASAN SEUDUN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2010-2013 KEHITTÄMISKOKONAISUUDET VUONNA 2010 Alueen elinkeinoelämän kehittäminen Vaasan seudun
LisätiedotELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ
ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys
LisätiedotOstrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi
Ostrobothnia Österbotten Pohjanmaa Ostrobothnia Population ~179 000 GDP per capita 32 900 Native language Swedish 50,5 % Finnish 45,0 % Others 4,5 % Development 2011: Excess of births 384 Net migration
LisätiedotMika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova
Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova MAAILMAN JOHTAJA SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKASSA 100% maailman maista omaa vaasalaista tekniikkaa sähköjärjestelmissään >90% Suomen sähkö- ja automaatiotuotekehityksestä
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotVaasan seudun tavoitteet 2019
Vaasan seudun tavoitteet 2019 Neljä kivijalkaa Elinkeinoelämän voima Seudullinen saavutettavuus Osaaminen Asuminen ja matkailu Elinkeinoelämän voima 3 EnergyVaasa ja sen kansallisen merkityksen tunnistaminen
LisätiedotKeski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio
Keski-Pohjanmaa Maakuntainfo Marko Muotio Yleistä Keski-Pohjanmaasta Keski-Pohjanmaan on väestömäärältään yksi Suomen pienemmistä maakunnista Maakunnan väestön määrä 31.12.2014 oli kaikkiaan 68 832 henkilöä
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla 2000 2013
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa
Lisätiedot13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA
Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan
LisätiedotMarraskuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.
LisätiedotHelmikuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien
LisätiedotYritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson
Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen
LisätiedotLokakuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Lokakuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.11.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu pysyi alueella syyskuun tapaan alhaisella tasolla, muun maan tilanteen
LisätiedotSyyskuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Syyskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 klo 9.00 Työttömien määrä kasvoi syyskuussa vähiten yli kolmeen vuoteen. Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla
LisätiedotTammikuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200
LisätiedotMarraskuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys
LisätiedotLiite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot)
Liite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot) Eduskunta 110 Eduskunta 110000 Eduskunta 110002 Eduskunnan kanslia 21 Eduskunta 110004 Eduskunnan oikeusasiamiehen
LisätiedotElokuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti
LisätiedotSyyskuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 21.10.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys jatkaa ennätyskorkealla tasolla. Erityisasiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013
Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan
LisätiedotUUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura
UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja 28.11.2013 Pekka Peura Kestävä energiahuolto Energian järkevä käyttö (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Uusiutuvat
LisätiedotLiite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot)
Liite : (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot) TYÖNANTAJAVIRASTO (virasto) 0 Eduskunta 0000 Eduskunta 0002 Eduskunnan kanslia 2 Eduskunta 0004 Eduskunnan oikeusasiamiehen
LisätiedotKesäkuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,
LisätiedotMaaliskuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 23.4.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu jatkuu koko maan keskiarvoa nopeampana. Uusien avoimien työpaikkojen
LisätiedotPohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215
Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotLokakuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ LOKAKUU 201 POHJANMAAN ELY-KESKUS Lokakuun työllisyyskatsaus 201 Julkaisuvapaa 25.11.201 klo 9.00 Työttömyys kasvaa nyt Pohjanmaan seudulla koko maan keskiarvoa nopeammin. Nuorisotyöttömyys lisääntynyt
LisätiedotKesäkuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 21.7.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu jatkuu koko maan keskiarvoa nopeampana. Uusia avoimia työpaikkoja vuoden
LisätiedotVaasan seudun viestinnän tavoitteet
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.
LisätiedotKeskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry
Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää
LisätiedotTOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotTOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotTYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä
LisätiedotHuhtikuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Huhtikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 27.5.2015 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa edelleen nopeasti, kasvua tullut lähes viidenneksen vuoden takaiseen
LisätiedotJoulukuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys korkeimmalla tasolla yli vuosikymmeneen. Pohjanmaan maakunta ainut alle kymmenen
LisätiedotToukokuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.6.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut hieman, ollen edelleen koko maan keskiarvoa nopeampaa. Nuorisotyöttömyyden
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotTietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012
Valtiokonttori Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi
LisätiedotHeinäkuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Heinäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 26.8.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys ennätyskorkealla. Työttömyys kasvaa myös johtajien ja erityisasiantuntijoiden
LisätiedotLiite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot)
Liite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot) Eduskunta 110 Eduskunta 110000 Eduskunta 110002 Eduskunnan kanslia 21 Eduskunta 110004 Eduskunnan oikeusasiamiehen
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 20.1.2016 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus
Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi 6.3.2013 Keskeiset johtopäätökset Pohjanmaalla myönteinen kehitys on jatkunut huolimatta
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotToimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011
Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 20.3.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotSUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen
SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 22.6.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 18.12.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 20.11.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 20.5.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 20.8.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 13.10.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 18.9.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotYritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen
Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotVaasan seudun aluekeskusohjelma 2008
Vaasan seudun aluekeskusohjelma 2008 Vaasan seudun Aluekeskusohjelman (AKO) tavoitteena on vahvistaa kaupunkiseutujen elinvoimaa ja kilpailukykyä sekä kasvattaa sosiaalista pääomaa. Avainsanat ovat kehittämisen
LisätiedotVaasan kaupunkiseudun tilanne
Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu
LisätiedotInsinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012
Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Historiaa Vaasan teknillisestä koulutuksesta Tekniska realskolan i Vasa 1849 Ammattikorkeakoulukokeilulupa
LisätiedotMaakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen
LisätiedotKauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali
Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman
Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät Luottamushenkilökoulutus 4.10.2017 Kaupunginjohtaja Kristina Stenman Maakunta- ja sote-uudistus 2020 1.1.2020 uusi aluehallinnon taso, maakunta Pohjanmaan
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotVAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov
VAASA-KAMPUS AMK-viestintäpäälliköt Oulu 18.10.2016 Tarja Gromov Suomen energiapääkaupunki Vaasa JOKA POHJOISMAIDEN SUURIN ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ VAASA 68 000 ASUKKAAN TALOUDEN JA KULTTUURIN KESKUS
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotTietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013
Valtiokonttori Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi
LisätiedotOULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN
OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen
LisätiedotValtion virastot ja laitokset 1.1.2011
Valtiokonttori Tiedote 1 (2) Hallinnon ohjaus Talousjohtamisen tuki 23.2.2011 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Valtion virastot ja laitokset 1.1.2011 Valtion talousarviosta
LisätiedotPohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella
Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 13.7.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotOhjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto
Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin
LisätiedotTietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014
Valtiokonttori 1 (23) Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA
SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi 7.3.2017 SATAKUNNAN
LisätiedotJärjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa
Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa JESSICA FAGERSTRÖM, HANKEKOORDINAATTORI JUSSI KOIRANEN, HANKETYÖNTEKIJÄ JARNO MÄKINEN, I T- ASI ANTU NTIJA Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA
SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikyselyn tulosten tiivistelmä helmikuu 2017 Satakuntaliitto vastaa
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotPohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa
Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012
LisätiedotJatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille
Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotLiite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot)
Liite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot) Eduskunta 110 Eduskunta 110000 Eduskunta 110002 Eduskunnan kanslia 21 Eduskunta 110004 Eduskunnan oikeusasiamiehen
LisätiedotMidway Alignment of the Bothnian Corridor
Midway Alignment of the Bothnian Corridor 04-02-15 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat
LisätiedotAmmatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa
Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena
LisätiedotToimintaympäristö. TTL Turku
Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on
LisätiedotKeskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016
Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
LisätiedotPOHJANMAA. Työllisyyskatsaus
Työllisyyskatsaus Maaliskuussa 10 941 työtöntä työnhakijaa Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Maalahti 7,3 Korsnäs 5,6 Kaskinen 10,4 Mustasaari 6,8 Vaasa 11,5 Närpiö 4,4 Kristiinankaupunki
Lisätiedot