Pohjanmaan liitto Alueprofiilit, klusterit ja ehdotukset 2010 POHJANMAA. Pohjanmaa alueellistamistoimien kohdealueena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjanmaan liitto 30.4.2010. Alueprofiilit, klusterit ja ehdotukset 2010 POHJANMAA. Pohjanmaa alueellistamistoimien kohdealueena"

Transkriptio

1 Pohjanmaan liitto Alueprofiilit, klusterit ja ehdotukset 2010 POHJANMAA Pohjanmaa alueellistamistoimien kohdealueena Vaikka Pohjanmaan työllisyys verrattuna koko maan tilanteeseen on ollut vallitsevan taantuman aikana maan parhainta, ovat maakunnan sisäiset erot työttömyysasteissa olleet suuria. Taantuma on vaikuttanut kielteisesti etenkin Pietarsaaren seudun (Pietarsaari, Luoto, Kruunupyy, Pedersöre, Uusikaarlepyy) ja Suupohjan rannikkoseudun (Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö) työllisyystilanteeseen. Vaasanseudun, johon lasketaan sekä Vaasan seutu (Vaasa, Mustasaari, Oravainen, Vöyri-Maksamaa, Maalahti ja Korsnä) että Kyrönmaa (Laihia, Vähäkyrö, Isokyrö), työllisyys on ollut suhteellisen hyvä. Pietarsaaren seudun vientikeskeinen teollisuus on herkkä globaaleille maailman talouden muutoksille, ja työllisyystilanne on heikentynyt nopeasti. Työvoimaa irtisanotaan ja lomautetaan teollisuudessa, ja myös konkurssit ovat lievässä kasvussa. Esimerkiksi vuoden 2009 aikana YTneuvottelujen myötä irtisanottiin tai lomautettiin toistaiseksi yli 900 henkilöä. Määräaikaisesti on ollut yli lomautusta. Paperi- ja metsäteollisuudesta on kadonnut kaikkiaan 700 työpaikkaa. Koska työpaikat ja yritykset ovat suuressa määrin keskittyneet Pietarsaareen, ovat rakennemuutos ja talouden taantuma koetelleet kaupunkia erityisen pahasti. Merkille pantavaa on lisäksi se, että Pietarsaaren seudulla tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset ovat erittäin vaatimattomat. Julkisen alan työpaikkoja on suhteellisen vähän. Valtion hallinnon tehostaminen on vähentänyt julkisen sektorin työpaikkoja (mm. maanmittaustoimisto, käräjäoikeus, syyttäjänvirasto, poliisilaitos, oikeusaputoimisto) Pietarsaaressa entisestään 40 henkilöllä. Rakennemuutos, teollisuuslaitosten sulkeminen ja aluesairaalan alasajo ovat vuosina vähentäneet Kristiinankaupungista noin 500 työpaikkaa, mikä on lisännyt työttömyyttä ja poismuuttoa. Kaupunkikeskustassa palvelu- ja hallintotyöpaikkojen osuus on ollut merkittävä, mutta valtion hallinnon tehostaminen on myös Kristiinankaupungissa vähentänyt valtiollisia työpaikkoja. Esimerkiksi käräjäoikeusuudistuksen myötä lakkautettiin käräjäoikeuden sivukanslia. Koska kaupungissa on saatavilla paitsi kaksi- ja monikielisen työvoiman lisäksi hallinnollista osaamista ja hyviä tilaratkaisuja, on tarkoituksenmukaista ohjata alueellistettavia työpaikkoja myös Kristiinankaupunkiin. Toisaalta Närpiö työllistää runsaasti maahanmuuttajia. Vuonna 2007 heidän osuutensa kaupungin väestöstä oli 5,3 %. Lisäksi Suupohjan rannikkoseudun työllisyystilannetta on pahentanut huolettavasti Kaskisissa toimivan Metsä-Botnia Oy:n sellutehtaan lakkauttaminen vuonna Toiminnan loppumisesta aiheutuneet välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat olleet mittavat. Kaskisissa työpaikat vähenivät 225:lla. Lisäksi häviävät alihankkijoiden työpaikat eli yhteensä runsaat 300 työpaikkaa. Työntekijöistä noin puolet eli 112 (213) on Kaskisista, Närpiöstä noin 13 (25) ja Kristiinankaupungista 24 (57). Suluissa olevissa luvuissa ovat mukana kaikki menetetyt työpaikat.

2 2 Erityisesti Pietarsaaren seudulle ja Suupohjan rannikkoseudulle valtionhallinnon työpaikkojen alueellistaminen olisi erittäin tärkeää, koska molemmissa seutukunnissa valtion merkitys työllistäjänä on mitätön. Alueen strateginen erikoistuminen Pohjanmaan monikeskuksisella alueella on kaksi vahvaa kaupunkiseutua, joista toisen muodostavat Vaasan seutukunta ja Kyrönmaa ja toisen Pietarsaren seutukunta, sekä useita vilkkaita maaseutukeskuksia, kuten Suupohjan rannikkoseutu. Maakunnan eteläisessä osassa sijaitseva Suupohjan rannikkoseutu on nimetty EU:n kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen haasteelliseksi alueeksi, kuten myös Kyrönmaa. Valtioneuvosto on nimennyt kaikki edellä mainitut seutukunnat koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO). Pohjanmaan monipuolinen elinkeinorakenne, kansainväliset yritykset, hyvin toimiva julkinen sektori, monipuolinen koulutustarjonta, osaava henkilöstö, vahva sosiaalinen pääoma sekä monikulttuurisuus ovat alueen kilpailukyvyn kulmakiviä. Maakunta toimii sekä suomen että ruotsin kielellä, ja laajat ja monipuoliset yhteydet Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin tekevät maakunnasta pohjoismaisen keskuksen. Pohjanmaan maakunta on yksi maamme kansainvälisimmistä maakunnista. Vain Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla on ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä suurempi kuin Pohjanmaalla. Pohjanmaan seutukunnista ulkomaan kansalaisten osuus on suurin Suupohjan rannikkoseudulla (4,3 %) ja Vaasan seudulla (3,9 %). Pohjanmaalta on hyvät liikenneyhteydet Helsinkiin ja muualle Eurooppaan. Vaasassa ja Kruunupyyssä toimii vilkas lentoasema. Sekä Vaasan että Kruunupyyn lentokentät kuuluvat TENlentokenttä verkostoon. Kruunupyyn lentoasemalta lentovuoroja Helsinkiin on arkisin kumpaankin suuntaan kuusi. Vaasan lentoasema on kansainvälinen, ja sieltä on viikonpäivästä riippuen 9 11 suoraa reittilentoa Helsinkiin ja kolme Tukholmaan kumpaankin suuntaan. Lisäksi maaliskuussa 2010 avattiin suorat lentoyhteydet Riikaan ja Uumajaan. Matkustajaliikenteessä Vaasan lentoasema on maamme neljänneksi suurin Helsinki-Vantaan jälkeen. Vaasan lentoaseman ympäristöä kehitetään rakentamalla sinne laaja maa-, ilma-, rautatie- ja merikuljetukset yhdistävä logistiikkakeskus. Lentoaseman läheisyydessä sijaitsee yrityspuisto Vaasa Airport Park, jossa on tällä hetkellä liki 3400 työpaikkaa. Pietarsaaren seutua palvelevat lisäksi nopeat junayhteydet, ja Seinäjoki Vaasa rataosuuden sähköistäminen vuoden 2011 loppuun mennessä nopeuttaa myös Vaasan junayhteyksiä. Maakunnassa on käytössä nopeat tietoliikenneyhteydet, ja Merenkurkun kaapeliyhteyden ansiosta Pohjanmaalta on myös erittäin hyvät tietoliikenneyhteydet ulkomaille. Myös vilkas satamatoiminta, hyvät tieyhteydet sekä Merenkurkun laivaliikenne edistävät maakunnan kilpailukykyä ja erikoistumista. Suupohjan radan nykyinen kunto mahdollistaa vain tavarakuljetukset. Radan perusparantamista suunnitellaan. Maakunnan muuhun maahan ja Eurooppaan yhdistävät Eurooppa-statuksen saaneet pääliikenneväylät E8 (vt 8) pohjois-eteläsuunnassa ja E12 (vt 3) länsi-eteläsuunnassa. Valtatie 3, joka kuuluu TEN-verkostoon, sekä valtatiet 16/18 ja 19 yhdistävät maakunnan sisämaahan ja pääkaupunkialueeseen. Myös poikittaiset liikenneyhteydet, kuten kantatiet 63, 67 ja 68 sekä valtatie 13 tukevat maakunnan ja seutukuntien kilpailukykyä ja parantavat saavutettavuutta. Maantieverkosto on Pohjanmaalla logistisesti erittäin tärkeä.

3 3 Kuluvana vuonna 404 vuotta täyttävä Vaasan kaupunki on kansainvälinen ja aidosti kaksikielinen teollisuuskaupunki, jolla on myös erittäin vahvat perinteet paitsi oikeushallintoon myös esimerkiksi vero- ja ympäristöhallintoon liittyen. Oikeushallinnon viroilla mitaten Vaasa on maamme kolmanneksi tärkein oikeudenhoitokaupunki. Oikeusministeriöstä saatujen tietojen mukaan Vaasan hovioikeus, Vaasan hallinto-oikeus, ulosottotoimi ja oikeusapu työllistävät Vaasassa 323 henkilöä, joka vastaa 6 % maan luvusta. Vaasassa on useita oikeushallinnon toimijoita, kuten Vaasan hovioikeus, Vaasan hallinto-oikeus ja Pohjanmaan käräjäoikeus. Lisäksi Vaasaan on sijoitettu Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan poliisin yhteinen talousrikosyksikön johto ja nämä kolme maakuntaa kattava syyttäjänvirasto. Myös keskusrikospoliisin rikoshyödyn jäljittämiseen keskittynyt yksikkö toimii Vaasassa. Vaasassa on myös vankka ulosottoon liittyvä keskittymä. Kaupungissa sijaitsee Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnan kattavan Pohjanmaan ulosottoviraston pääpaikka. Ulosottovalituksia koskevissa asioissa Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat em. kahden maakunnan lisäksi Raahen seudun ulosottovirastojen toimialueet. Kaupungissa on lisäksi vahva verohallinnon osaaminen, joka tukee ulosottohallinnon toimintaa. Vaasaan on sijoitettu verohallinnon Länsi-Suomen perintäyksikkö ja läntinen veronkantoyksikkö, joka on yksi maamme neljästä yksiköstä. Länsi-Suomen verovirastossa Vaasassa toimii mm. yritysveroyksikkö. Muita Vaasassa sijaitsevia oikeushallinnon toimijoita ovat mm. Vaasan lääninvankila, kriminaalihuoltolaitos/pohjanmaan aluetoimisto ja Pohjanmaan syyttäjänvirasto. Valtion hallinnon palvelukokonaisuutta vahvistavat omalta osaltaan myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja Pohjanmaan ELY-keskus, joiden pääpaikka sijaitsee Vaasassa. Vaasan seudun energiaklusteri on Pohjoismaiden suurin energiateknologisen osaamisen keskittymä, johon kuuluu noin sata yritystä. Ne työllistävät noin ihmistä, ja yritysten tuotannosta 75 % menee vientiin. Vaasassa teknologiakeskus Oy Merinova Ab:n yhteydessä sijaitseva energiateknologiaan erikoistunut Länsi-Suomen osaamiskeskus tukee alan yritysten huippuosaamisen kehittämistä muun muassa hajautettuun energiatuotantoon sekä sähkönjakeluun ja käyttöön liittyen. Länsi-Suomen osaamiskeskus kuuluu osaamiskeskusohjelman energiateknologian klusteriohjelmaan, jossa Oy Merinova Ab:lla on lisäksi koordinointivastuu. Länsi-Suomen osaamiskeskus kehittää myös meriteollisuutta osana osaamiskeskusohjelmaa. Vaasan seudulla korkean teknologian osuus jalostusarvosta on suuri, ja esimerkiksi vuonna 2006 viennin osuus teollisuuden bruttoarvosta oli 75,4 %. Vaasa on lisäksi vahva tieto- ja viestintäteknologiakeskus, ja mm. aluekeskusohjelmalla panostetaan digitaaliseen sisällöntuotantoon yhteistyössä osaamiskeskusohjelman Digibusiness.fi klusteria, jota Oy Merinova Ab myös hallinnoi. Hallinnon ja innovaatiotoiminnan kehittämistä tukee vuonna 2001 perustettu Vaasan korkeakoulukonsortio, johon kuuluu seitsemän Vaasassa toimivaa korkeakoulua. Myös Vaasa Science Park ja Energiainstituutti ovat merkittäviä innovaatiotoiminnan kehittäjiä. Energia-alan ohella tärkeimmät toimialakeskittymät ovat elektroniikan, kaupan, majoituksen ja matkailun sekä metalli- ja konepajateollisuuden toimialoilla. Venealan kehittäminen on tärkeä painopiste Pietarsaaren KOKO-ohjelmassa. Pietarsaaren seutu on maan johtava purjeveneenvalmistuksen keskus, ja veneteollisuutta kehitetään myös osaamiskeskusohjelmalla osana meriklusteria ja KOKO-ohjelmalla yhteistyössä Keski-Pohjanmaan kanssa. Pietarsaaren seudun muut tärkeimmät teolliset klusterit ovat metsäteollisuus, metalli- ja

4 4 konepajateollisuus, muovi- ja elintarviketeollisuus sekä elintarviketeollisuus. Pietarsaaren seudun tuotannosta suurin osa menee vientiin. Pietarsaaressa toimii Åbo Akademin ainoa ruotsinkielisiä lastentarhanopettajia Suomessa kouluttava laitos. Pietarsaaren keskustassa sijaitsevaan korkeakoulukampukseen sijoittuvat puolestaan seudun korkeakouluyksiköiden Åbo Akademin, Yrkeshögskolan Novian Pietarsaaren yksikön ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Pietarsaaren toiminnot sekä muutamia yrityksiä. Lisäksi kaupungissa toimii tuhannen opiskelijan ruotsinkielinen ammatillinen oppilaitos Optima, ja uuden kampuksen läheisyydessä ovat lisäksi suomen- ja ruotsinkieliset lukiot. Suupohjan rannikkoseudulla maataloustuotannon ja elintarviketuotannon merkitys on suuri. Seutukunnassa on vahva lasinalais- ja perunanviljelyn keskittymä: lähes 70 % maamme tomaateista, runsas 30 % kasvihuonekurkuista ja 30 % ruokaperunasta tuotetaan alueella. Kristiinankaupunki ja Närpiö luetaan ydinmaaseutuun. Kaskinen on teollisuuskaupunki, jossa sijaitsevat mm. M-Realin tehdas ja Suomen suurin kalasatama. Massan valmistuksen, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä niihin kuuluvien liitännäiselinkeinojen lisäksi tärkeitä elinkeinoaloja ovat metalli- ja konepajateollisuus sekä vähittäis- ja tukkukauppa. Suupohjan rannikkoseudulla kehitetään metalli-, elintarvike-, puutuote-, hoiva- ja matkailualoja. Lisäksi panostetaan mm. energia-alaan ja tietointensiivisiin liike-elämän palveluihin (nk. KIBS). Suupohjan rannikkoseutu on Kristiinankaupunkia lukuun ottamatta suurelta osin omavarainen työpaikkojen suhteen. Närpiössä toimivat ruotsinkielinen lukio ja ruotsinkielinen toisen asteen ammatillinen oppilaitos osana Yrkesakademin i Österbotten nimistä koulutuskuntayhtymää. Kristiinankaupungilla on 100- vuotiset sekä ruotsin- että suomenkieliset lukioperinteet. Kristiinankaupungissa sijaitsee myös toisen asteen lähihoitajaoppilaitos ja Yrkesakademin i Österbotten koulutuskuntayhtymän kaksikielinen toimipiste. 1. Osaamisen institutionaalinen perusta Vaasan yliopisto (filosofinen, humanistinen, kauppatieteellinen ja teknillinen tiedekunta) Åbo Akademi (Vaasan yksikkö: kasvatustieteellinen sekä osa yhteiskuntatieteellistä tiedekuntaalaa; Pietarsaaren yksikkö: kasvatustieteellisen tiedekunnan lastenpedagogiikan laitos) Svenska Handelshögskolan, Vaasan yksikkö Helsingin yliopisto (Vaasa: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen koulutus) Ammattikorkeakoulut: Vaasan AMK (tekniikka ja liikenne, liiketalous ja matkailu, sosiaali- ja terveysala), Keski-Pohjanmaan AMK (Pietarsaari: liiketalous, matkailu, kulttuuri/vaatetusala), Novia (Ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen Svenska yrkeshögskolanin ja Yrkeshögskolan Sydvästin muodostama Novia on aloittanut toimintansa Novian hallinto ja rehtorinvirasto on keskitetty Vaasaan. Vaasa: tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja terveysala, kulttuuri; Pietarsaari: musiikki; Uusikaarlepyy: kulttuuri) Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA/Aalto-yliopiston ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimus- ja tuotekehityskeskus (Vaasa) Erikoistumista tukevia tutkimuslaitoksia: Tutkimuskeskus Technobothnia (Vaasa), Vaasan energiainstituutti, VEI (Vaasa) 2. Julkisen sektorin toimijoita 2.1 Erikoistumista (oikeus-, vero-, opetus- ja ympäristöhallinto) tukevia toimijoita Vaasassa sijaitsevat Vaasan hallinto-oikeus, Vaasan hovioikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus, Lääninvankila, kriminaalihuoltolaitos/pohjanmaan aluetoimisto, Länsi-Suomen verovirasto,

5 5 Pohjanmaan verotoimisto, verohallinnon Länsi-Suomen perintäyksikkö ja läntinen veronkantoyksikkö, Pohjanmaan syyttäjänvirasto (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Etelä- Pohjanmaa; päätoimipaikkanaan Vaasa), Keskusrikospoliisin rikoshyödyn jäljittämiseen keskittynyt yksikkö, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat kattava Pohjanmaan ulosottovirasto pääpaikkanaan Vaasa sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan poliisin yhteinen talousrikosyksikkö pääpaikkanaan Vaasa Etelä-Pohjanmaan ELY:n Vaasan sivutoimipiste, Liikenneviraston Länsi-Suomen väyläyksikkö (Vaasa), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Vaasa), Metsähallitus Länsi-Suomen luontopalvelut (Vaasa), Rannikon metsäkeskus (Vaasa), Museoviraston Vaasan toimisto, maakuntamuseo (Vaasa), maakunta-arkisto (Vaasa) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (Vaasa) Yliopistojen palvelukeskus Certia (Vaasa) Tiedekirjasto Tritonia (Vaasa), maakuntakirjasto (Vaasa) 2.2 Muita keskeisiä julkisen sektorin toimijoita Pohjanmaan ELY (Vaasa) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alueyksikkö (Vaasa) Merenkurkun neuvosto (Vaasa) Kansaneläkelaitos (Vaasa, Pietarsaari) Pohjanmaan hätäkeskus (Vaasa) 3. Länsi-Suomen osaamiskeskuksen osaamisalat o Tulevaisuuden energiateknologiat: tuuli- ja aurinkoenergia sekä muu hajautettu energiantuotanto, energiamarkkinat, sähkönjakelu ja ICT sähkötekniikassa sekä sähkökäytöt ja moottoriteknologia o Meriosaaminen: veneenrakennus ja meritekniset laitteet o Digibusiness.fi (liitännäisjäsen): vuorovaikutteinen sisältö (erityyppisten sisältöjen kehittäminen eri medioihin ja käyttäjälähtöinen testaus) sekä monikielinen viestintä ja sisällönhallinta Painopisteet: 1. Huippuosaamisen ja innovaatiokyvyn vahvistuminen, 2. Yritysten kasvu ja uusi liiketoiminta, 3. Kansainvälisyys, 4. Viestintä ja verkostoituminen 4. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman painopisteitä 4.1 Vaasanseutu (Vaasan seutu ja Kyrönmaa) o Vaasan seudun energiaklusterin paikallinen kehittämiskumppanuus ja viestinnän kehittäminen o Metallialan kehittäminen o Logistiikka ja infrastruktuuri o Vaasan tekniikan kampus osana Vaasan tiedepuistoa o Innovatiivisen yrittäjyyden ykkösseutu o Kansainvälinen yritystoiminta ja Invest in palvelut o Puutaloteollisuus ja kestävä rakentaminen o Luovien alojen kehittäminen o Venealan kehittämisyhteistyö Pohjanmaalla o Hyvinvointialan kehittäminen hyvinvointiyrittäjyys o Turkisalan kehittäminen maaseudun merkittävä vientielinkeino

6 6 o Seutuyhteistyön vahvistaminen o Saariston kehittäminen o Osallistuminen valtakunnallisiin KOKO:n kansallisiin verkostoihin 4.2 Pietarsaaren seutu o Yhteenkuuluvuus ja tasapainoinen kehittäminen (mm. uusien yritystoimintaa tukevien rakenteiden luominen) o Uudistuminen ja kilpailukyky (mm. osaamis- ja kilpailukyvyn kehittäminen); avainalat: Vene Elintarviketeollisuus Uudet toimialat (Luovat alat, tietointensiiviset alat, matkailu ja hyvinvointipalvelut) Energia Turkiselinkeino Lisääntyvä näkyvyys ja vetovoima (alueen näkyvyyden ja imagon parantaminen) o Osallistuminen valtakunnallisiin KOKO:n kansallisiin verkostoihin 4.3 Suupohjan rannikkoseutu o Uusiutumiskyky (mm. yrityspalveluiden ja yritysten kehittäminen, seudullinen ja seutukuntien rajat ylittävä yhteistyö, tutkimus-, osaamis- ja kehitysverkostot) - energia (tuulivoima ja PVO:n bioenergiahankkeet) - hoiva- ja hyvinvointiala (alasajetun Selkämeren sairaalan uudistuminen terveydenhoitoalan kampukseksi) o Yrittäjyys - matkailu (meri, Pyhävuori, historiallinen puutalokaupunki) - bioenergiayrittäjyys - onnistuneet sukupolvenvaihdokset o Vetovoima ja imago - parhaiten säilynyt suurvalta-ajan puutalokaupunki (Museovirasto) o Seudun edunvalvonta o Osallistuminen valtakunnallisiin KOKO:n kansallisiin verkostoihin 5. Klustereita tukevat valtion toiminnot Yllä kuvattujen Pohjanmaan maakunnan osaamis- ja toimialakeskittymien perusteella seuraavat valtion toiminnot ja lisävoimavarat ovat erityisen sopivia sijoitettaviksi maakuntaan: o Oikeushallintoon liittyvät hallinnolliset ja oikeuslaitoksen tehtävät sekä Vaasan hovioikeuden vahvistaminen ulosottotoimi (Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kattava yhteinen ulosottopiiri) maistraattien erikoistuminen ja työntasaus (Vaasan maistraatti) Vaasan hallinto-oikeuden vahvistaminen vesilain ja ympäristönsuojelulain koko maan muutoksenhakuun liittyvänä tuomioistuimena o Sisäasiainministeriön hallinnonalaan kuuluvan Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön perustaminen Pohjanmaalle Vaasan kaupunkiin ja Pohjanmaan hätäkeskuksen vahvistaminen o Verohallinnon toiminnot, kuten veronkantotoiminnot, Vaasaan sijoitettava Yritysverotustoimialan pääpaikka sekä Erityisvalvontayksikkö

7 7 o Tilastokeskuksen alueellistaminen (Pietarsaari, Kristiinankaupunki) o Valtiokonttorin hallinnonalaan kuuluvat alueellistettavat tehtävät o Kielipalvelukeskus (Vaasa) ja valtionhallinnon kieli- ja käännöspalvelut (Kristiinankaupunki) o Valtionhallinnon puhelinpalvelut ja mahdolliset muut, erityisesti ruotsinkieliset tukipalvelut (Kristiinankaupunki ja Pietarsaari) o Opetusministeriön hallinnonalan Vaasassa sijaitsevan yliopistojen palvelukeskus Certian resurssien varmistaminen ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) alueellistettavat toiminnot, Kansallisarkiston keskusarkiston alueellistettavat toiminnot sekä Vaasan maakunta-arkiston kehittäminen o Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kattava yhteinen Pohjanmaan maanmittaustoimisto ja maanmittauslaitoksen erikoistumistehtävät o Maaseutuviraston ruotsinkielisen yksikön perustaminen Vaasaan o Kansallisen hyljekeskuksen perustaminen Vaasan seudulle o Liikenneviraston vesiväylien hoitoon liittyvät tukitoiminnot (Vaasa) o Energiateknologiaan liittyvät tutkimus- ja kehittämistehtävät (TEKES, VTT) tavoitteena laaja energiateknologian tutkimuskeskus sekä TEM:n hallinnonalaan kuuluvan Energiamarkkinaviraston siirtäminen Vaasaan o Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittäminen: Vaasan alueyksikön vahvistaminen Pietarsaaren valtakunnallisen syömishäiriöiden osaamiskeskuksen kehittäminen (THL:n tutkijoiden ja kehittäjien asiantuntijatuki/thl:n mielenterveys- ja päihdepalveluosaston virkojen alueellistaminen Pietarsaareen) o Kansaneläkelaitoksen puhelinpalveluiden laajentaminen (erityisesti Pietarsaaressa) o Ympäristöhallinnon sekä asiantuntija- että yleis- ja tietohallintotehtävät LIITE Pohjanmaan tärkeimmät yli 100 henkilöä työllistävät yritykset

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 21.10.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys jatkaa ennätyskorkealla tasolla. Erityisasiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012 Valtiokonttori Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,

Lisätiedot

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Liite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot)

Liite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot) Liite 3: Yhdistelmäluettelo (valtion kirjanpitoyksiköt, tulosohjatut virastot ja työnantajavirastot) Eduskunta 110 Eduskunta 110000 Eduskunta 110002 Eduskunnan kanslia 21 Eduskunta 110004 Eduskunnan oikeusasiamiehen

Lisätiedot

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013 Valtiokonttori Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Valtiokonttori 1 (23) Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

VAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov

VAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov VAASA-KAMPUS AMK-viestintäpäälliköt Oulu 18.10.2016 Tarja Gromov Suomen energiapääkaupunki Vaasa JOKA POHJOISMAIDEN SUURIN ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ VAASA 68 000 ASUKKAAN TALOUDEN JA KULTTUURIN KESKUS

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 18.12.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Valtion verkkolaskutilastot

Valtion verkkolaskutilastot Valtion verkkolaskutilastot Kum. Q1-Q2, myyntilaskut 3.8.216 Verkkolaskun lähetysprosentin vertailu 216 Q1-Q2 Hallinnonaloittan Hallinnonalojen sisällä kirjanpitoyksiköittäin (mukana hallinnonalat, joissa

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Valtion virastot ja laitokset 1.1.2011

Valtion virastot ja laitokset 1.1.2011 Valtiokonttori Tiedote 1 (2) Hallinnon ohjaus Talousjohtamisen tuki 23.2.2011 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Valtion virastot ja laitokset 1.1.2011 Valtion talousarviosta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella 2015 Teemu Saarinen 13.7.2015 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.

Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1. Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.2017) Hallinnonala Virasto Osasto Virka Virkasuhteen päättymispvm

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Lisätietoja: Kimmo Puolitaival, ylijohtaja Timo Metsä-Tokila, strategia- ja asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen työryhmän esitys uudeksi nuorisolaiksi

Nuorisolain uudistaminen työryhmän esitys uudeksi nuorisolaiksi Laatija: Vastauksen määräpäivä: 30.11.2015 Nuorisolain uudistaminen työryhmän esitys uudeksi nuorisolaiksi Sisältö Johdanto, Tausta...1 Jakelu, Vastausohjeet vastaanottajille...1 Aikataulu, Vastuuvalmistelijan

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku!

Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku! Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku! Toimialajohtaja Lasse Skog, Valtiokonttori Kehitysjohtaja Helena Lappalainen, Palkeet Kommenttipuheenvuoro: johtaja, ICT, Juha Koljonen, Palkeet Kieku-hanke loppusuoralla

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Huhtikuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 20.5.2014 klo 9.00 Terveydenhuollon ja sosiaalialan työttömyys jatkaa kasvuaan. Kokkola ja Vaasa nousemassa suurimpien

Lisätiedot

POHJANMAA. Työllisyyskatsaus

POHJANMAA. Työllisyyskatsaus Työllisyyskatsaus Helmikuussa 11 518 työtöntä työnhakijaa Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Maalahti 7,8 Korsnäs 6,8 Kaskinen 11,7 Mustasaari 7,3 Vaasa 12,1 Närpiö 4,7 Kristiinankaupunki

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen Yhteispalveluseminaari 8.6.2011 Ylitarkastaja Paula Leppänoro-Jomppanen Lapin aluehallintovirasto Hallintopalvelut Lapin aluehallintovirasto, Paula Leppänoro-Jomppanen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 PORI 17.12.201412 2014 Kaarina Nurmi Tutkimuspäällikkö, VTT Rauman kaupunki Elinkeino- ja suunnittelupalvelut kaarina.nurmi@rauma.fi 050 307 3542 RAUMAN ALUEEN KORKEAKOULUTUKSEN

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia POHJANMAAN LIITTO ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Kansainvälisesti YK:n ilmastonmuutoskonventti (UNFCCC) vuodelta 1994 (uusi sopimus astuu voimaan 2020)

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Tule töihin valtiolle

Tule töihin valtiolle Tule töihin valtiolle Valtion rekrytointiväylä Valtiolle.fi Löydät Valtiolle.fi -sivustolta lähes kaikki valtiolla parhaillaan avoimena olevat työpaikat. Voit tutustua valtion eri työnantajiin ja kiinnostaviin

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu Hallinto uudistuu löytyykö toimintamalleja Lapin liitto, Saariselkä 21.4.2011 Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI) vastuu www.yhteispalvelu.fi -sivustosta ja yhteispalvelurekisteristä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Verkkolaskutilastot 2016

Verkkolaskutilastot 2016 Verkkolaskutilastot 216 Kum. Q1-Q2, ostolaskut Verkkolaskun vastaanottoprosentin vertailu 216 kum. Q1-Q2 Hallinnonaloittan Hallinnonalan sisällä kirjanpitoyksiköittäin (mukana hallinnonalat, joissa on

Lisätiedot

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015 Elli Aaltonen ylijohtaja aluehallintovirasto 16.9.2015 1 Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa 16.9.2015 OHJELMA: 9.00 Tervetuloa ja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Mikkelissä ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Mikkelissä ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Mikkelissä 25.9.2014 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 25.9.2014 1 Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa 25.9.2014

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lokakuu 2016 PERUSTUU HALLITUKSEN LINJAUKSIIN 5.4.2016 JA KÄSITYKSEEN TILANTEESTA LOKAKUUSSA 2016 Valtion aluehallinnon tehtävien siirtoja

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000 Hakemustilanne 1.9.2014 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Hakijan ja toimilinjan mukaan, EAKR Hakemus nro Hankkeen nimi Hakija TL Alkamispvm Päättymispv m Haettu: EU + valtio Kunnat Muu julkinen Yksityinen YHTEENSÄ

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot