LÄHIENERGIAA Mateve Oy:n asiakaslehti n:o 1/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHIENERGIAA Mateve Oy:n asiakaslehti n:o 1/2008"

Transkriptio

1 LÄHIENERGIAA Mateve Oy:n asiakaslehti n:o 1/2008 Refla-energiaverkosto lämmittää Vaasan Suvilahdessa 42 taloa sivu 3 ja lämpöä tuotetaan lämpöpumpulla kaukolämpöverkostoon sivu 11 Kaasusta sähköä ja lämpöä sivu 4 Meren pohjasedimentistä voi saada lämpö- ja viilennysenergiaa jopa ydinvoimalan verran sivu 8 Jäähdytyksen tarve asumisessa lisääntyy sivu 6 Asuntomessualueen verkosta saadaan tutkimustietoa sivut 9 ja 11 Refla-putkella energia vaikka talon alta sivu 7 Mateve Oy tarjoaa tekniikkaa pientaloalueiden lämmittämiseen ja viilentämiseen sivu 6 Rakennusala on herännyt ilmastotalkoisiin sivu 2

2 2 LÄHIENERGIAA Mateve Oy:n asiakaslehti n:o 1/2008 Päästöt kuriin Maapallo voi huonosti. Metaani ja hiilidioksidi tuhoavat meitä suojaavaa otsonikerrosta ja ne olisi saatava vähenemään murto-osaan nykyisestä. Onko mitään tehtävissä? Mielestäni me jokainen voimme tehdä osuutemme. Meille Mauri Lieskosken kanssa syntyi ajatus jo tämän vuosituhannen alkupuolella, kun Västervikin alueen kaava oli vielä pahasti kesken. Mauri oli siellä puuhamiehenä ja hänen mielestä alueelle piti saada ympäristöystävällinen lämmitysratkaisu. Tämä oli meillä lähtökohtana, kun ostaja ja myyjä ryhtyivät ratkomaan ongelmaa. Ensimmäiseksi tämä sittemmin ajateltua isommaksi osoittautunut ajatus toteutettiin Vaasan Asuntomessuilla, johon tarjosimme ideaamme muutaman talo lämmittäjäksi ja jäähdyttäjäksi. Keijo Ullakko näki asiassa enemmän. Nyt tähän maailman ensimmäiseen lämpöä keräävän ja jakavaan verkostoon on liitetty 42 taloa. Asiakkaan ja lämpöpumppumyyjän yhteistyöstä rakennettiin Mateve Oy, jonka perusajatuksena on hakea ennakkoluulottomasti uusia energiateknisesti toimivia ekologisia ratkaisuja. Refla- Energiaverkosto ja energiaputki ovat olleet Mateve Oy:n teko päästöjen vähentämisessä. Samalla olemme olleet mukana kehittämässä jotain itseämme suurempaa. Jokainen meistä voi omilla mahdollisuuksillaan olla vähentämässä päästöjä. Hassutkin, jopa valtavirrasta poikkeavat ajatukset, voivat auttaa asuinseutuamme ja jopa tätä käsiin räjähtämään pyrkivää palloamme. Meille Maurin kanssa kävi näin. Tavaran kierrätys, puhtaan veden säästäminen, energian kulutuksen alentaminen ovat tavallisen ihmisen ekotekoja. Asunnon hankkijan ekoteko voisi olla, kun valitsee vähän kuluttavan talon, jossa lämpö ja viileys tuotetaan ekotehokkaasti. Polkupyörän käytölläkin voi päästöjä vähentää. Erkki-Jussi Panula Rakennusala on herännyt ilmastotalkoisiin - Rakentajat ja kiinteistönomistajat ovat heränneet ilmastotalkoisiin vasta pari vuotta sitten, kertoo NCC Rakennus Oy:n toimitusjohtaja ja Rakennusteollisuus Ry:n puheenjohtaja Timo U. Korhonen Rakennuslehdessä. Tähän pontimena oli Sternin raportti Kiinteistöt käyttävät 40% loppuenergiasta, eli on selvää, että koko rakennusalan täytyy osallistua ilmastotalkoisiin linjaa YIT:n kehitysjohtaja Juha Kostiainen. Rakentamisessa keskustelu on siirtynyt ympäristöaktivisteilta talouspolitiikoille, kun on osoitettu, että kansantalouksien kasvu hyytyy, jos mitään ei tehdä. - Nämä ovat muuten tärkeitä juttuja vahvistaa myös Jorma Ollila Rakennuslehden jutussa. Edellä lainatut asiat tulevat näkymään rakentamisen pyrkimyksessä nykyistä energiataloudellisempiin rakentamisen ratkaisuihin. Tänään se näkyy jo tuotekehittelyssä. Esimerkiksi Pyhännän Rakennustuote Oy on ilmoittanut julkisuudessa, että heidän panostuksensa tuotekehitykseen kasvaa kahden seuraavan vuoden aikana 50%. Matalaenergiatalot tulevat Keski-Euroopassa matalaenergiarakentaminen on tätä päivää. Siellä rakennusten energiatehokkuuden lisäksi tärkeänä pidetään lämmön- ja viileyden tuoton energiataloudellisuutta. Suomen vuodenvaihteessa voimaantullut energiatehokkuusmäärittely ei ota kantaa energian tuottoon. Tätä on kritisoitu voimakkaasti, koska mm. päästöihin vaikuttaa nimenomaan se, miten talossa käytettyä energia on tuotettu. Ilmaisenergian suosiminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Energian kulutuksen painopisteet ovat rakennuksen vaipassa ja ilmanvaihdossa. Energian kulutuksen alentaminen muuttaa myös asuntoalueilla käytettyjä energiaratkaisuja. Sähkön korkea hinta suuntaa lämmitysratkaisuja muihin vaihtoehtoihin. Tiiviillä alueella polttamalla tuotettu energia on ongelma pienhiukkaspäästöjen takia. Asuntoalueilla, joissa rakennuskanta on vähän energiaa kuluttavaa, on kaukolämpöverkosto investointikustannuksena korkea. Näillä alueilla matalaenergiaverkosto on luontevin ratkaisu, jossa energia otetaan päätelaitteena toimivalla vähän sähköä kuluttavalla lämpöpumpulla. Jäähdytys nostaa päätään Kun puhutaan päästöjen kuriin saattamisesta, jäähdytys on merkittävä osa energian kuluttajana. USA:ssa kovien helteiden aikana sähkölaitosten kyky toimittaa sähköä on joutunut talvea kovemmalle koetukselle. Varsinkin vähän lämmitysenergiaa kuluttavien talojen ongelmaksi voi tulla jäähdytysenergian kulutus. Maan, veden pohjasedimentin tai kallion alhaista lämpötilaa voidaan käyttää tehokkaasti ja hyvin alhaisella sähköllä, hyväksi talojen jäähdyttämisessä. Matalaenergiaverkosto tarjoaa talojen jäähdytykseen käytettävän energian osana talojen lämmityskäyttöä. Pientalojen lisäksi matalaenergia on käyttökelpoista myös suurien rakennusten jäähdyttäjänä. Kaukolämpö voi toimia päälämmönlähteenä. Matalaenergiaverkosto voisi toimia peruslämmön ylläpitäjänä ja jäähdyttäjänä. Vaasan Asuntomessut esittelevät parasta mahdollista energiaosaamista Vaasan Asuntomessut järjestetään Suvilahden kaupunginosassa suojaisan merenlahden rannalla ja vehreän luonnon rauhassa. Asuntomessut esittelevät monipuolisten talojen ja viihtyisien sisustuksien lisäksi maailmanluokan energiatuotannon innovaatioita. Vaasalaiset energiaosaajat ovat mahdollistaneet sen, että sähkö ja lämpö tuotetaan ja kulutetaan samalla alueella. Energiaomavaraisuus saavutetaan uuden löydetyn energialähteen, uusien kehitettyjen energiankeräys- ja jakelutapojen sekä uuden kaatopaikkakaasun hyödyntämistavan ansiosta. Messualue tulee siis olemaan todellinen edelläkävijä ekologisessa energiantuotannossa rajatulla alueella. Energiaomavarainen messualue saavutettiin hyvällä yhteistyöllä Yhteistyö paikallisten yritysten ja eri tahojen kanssa on ollut hedelmällistä ja kitkatonta. Koko energiahanke lähti liikkeelle, kun Mateve Oy:n Mauri Lieskoski ja Vaasan Veden Pertti Reinikainen tekivät ainutlaatuisen lämpölöydön Suvilahden messualueen edustalta merenpohjasta. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan meren pohjasedimentti varastoi kesäaikaan auringonlämpöä tehokkaasti ja myös säilyttää lämpönsä erikoisen hyvin. Alueelle ideoitiin keskitetty matalaenergiaverkosto, jonka ympärille alkoi kehittyä yhä uusia innovaatioita, ja lisää yrityksiä tuli mukaan. Mateve Oy:ssä ideoitiin merenpohjan lämpöä mahdollisimman tehokkaasti keräävä koaksiaaliputki, jonka KWH Pipe laittoi tuotantoon. Lämpö kiertää putkistoissa ja talojen lämpöpumpuissa sähköllä, jota puolestaan tuotetaan kaatopaikkakaasusta. Wärtsilä rakentaa yhdessä Sarlinin kanssa biokaasun hyödyntämistä varten energialaitoksen nimeltään New Energy. Rakennuksessa Wärtsilä lanseeraa maailman ensimmäisen kaatopaikkakaasua hyödyntävän polttokennoyksikön. Sarlin puolestaan hyödyntää kaasua mikroturbiinilaitoksellaan. Energialaitos New Energy tuottaa sekä sähköä että lämpöä Vaasan Sähkön sähkö- ja kaukolämpöverkostoon. Vaasan kaupunki on tukenut vahvasti kaikkia energiaprojektin osa-alueita. Asuntomessut ovatkin antaneet erinomaisen mahdollisuuden uusien innovaatioiden keksimiselle, toteuttamiselle ja käyttämiselle. Messuhanke on toiminut houkuttimena, joka on koonnut samojen neuvottelupöytien ääreen energia-alan eri tahoja. Korkeakoulut, teollisuus ja tutkimuslaitokset ovat voineet yhdistää voimansa ja toteuttaneet koko energiahankkeen täydentävästi toinen toistaan tukien. Tärkeän paikallisen yhteistyön ansiosta energiakeksintöjen kokeiluista tuleekin nyt maailmanlaajuisesti merkittäviä seurauksia. Asuntomessut paikallisen osaamisen näyteikkunana Suomen suurin ja suosituin kesätapahtuma tuo kaupungille vetovoimaa, joka kantaa vielä pitkälle tulevaisuuteen. Luvassa on monipuolinen ja lukuisia eri kohderyhmiä palveleva kesätapahtuma, joka tarjoaa sekä huvia ja kesäistä lomatunnelmaa että toimii esimerkiksi uusien talo- ja sisustusideoiden tärkeänä tietolähteenä. Samalla Vaasa saa näyttää koko Suomelle omaa osaamistaan, tarjota palveluitaan ja esittäytyä vieraille innovatiivisena ja viihtyisänä merenrantakaupunkina. Asuntomessualueelle rakennetaan 20 omakotitaloa, 28 yhtiömuotoista pientaloa ja kolme kerrostaloa. Messukohteita yleisölle tarjotaan yhteensä 47. Omakotitaloalueen ja yhtiömuotoisten pientalojen alueen yhdistää erityinen saarireitti. Ponttonisillat kulkevat kahden tekosaaren kautta ja tarjoavat messuvieraille upean maisemareitin alueen sisällä. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi Vaasan Asuntomessuille nauttimaan kauniista merimaisemista ja monipuolisesta talotarjonnasta! Keijo Ullakko Projektipäällikkö Vaasan Asuntomessut

3 Mateve Oy:n asiakaslehti n:o 1/2008 LÄHIENERGIAA 3 Näin kaunis voi Sundomin lahti olla ilta-auringossa. Energian ottaminen meren pohjasedimentistä ei millään tavalla vaikuta meren olosuhteisiin tai sen käyttömahdollisuuksiin. Putki ei jää veneankkuriinkaan, koska se on 3-4 m pohjan alapuolella. Kuvassa olevat kepit kertovat energiaputkien paikkoja. Lämpöpumpulla lämpö käyttökelpoiselle tasolle Refla- Energiaverkosto tuo merestä lämmön ja viileyden Asuntomessualueen tuleville asukkaille alueen edessä avautuva meri antaa poikkeuksellisen paljon. Näköala, venepaikka ja talviaikainen hiihtomaasto ovat niitä luonnollisimpia asioita. Sieltä tuotetaan lämpö lähes kaikille messualueen pientaloille. Meren pohjan sedimenttilämpölöytö, uusi vasta kehitetty energiaputki ja sen asennustekniikka tekivät mahdolliseksi hyödyntää alueen edustalla olevaa merenpohjan lämpöenergiaa. Meren alapuoliseen sedimenttiin porattiin 26 putkea, joilla energia siirretään verkoston avulla talojen käyttöön. Lämpö meren pohjasedimentistä Noin pari vuotta ennen asuntomessujen verkoston rakentamista tekivät Vaasan Veden toimitusjohtaja Pertti Reinikainen ja Mateve Oy:n toimitusjohtaja havainnon, että veden alapuolisessa sedimentissä on lämpöä enemmän kuin kuivassa maassa. Kaikki lähti liikkeelle vahingosta. Pilkkireiästä tehty pohjan tutkimus sulatti jään reiän ympärillä noin parin metrin läpimittaiseksi havutettavaksi aukoksi. Myöhemmin amatöörien tekemät lämpömittaukset varmensi GTK:n Samu Valpola kunnon mittalaitteilla. Havainto kiinnosti myös Geologista tutkimuskeskusta. Havainnon pohjalta päätettiin, että olkoon meri messutalojen energian lähteenä. Se on merkittävästi maata tehokkaampi lämmönlähde eikä sille pärjää kalliokaivokaan. Refla- Energiaverkoston kuljettama nesteen lämpötilataso on kuitenkin kesälläkin vain astetta. Jäähdytykseen tarvittava kylmyys voidaan ottaa lämmönvaihtimella suoraan verkostosta. Samaan aikaan verkoston lämpötilataso nostaa lämpöpumpun kertoimen jopa 4-5:n. Lämpö kerätään pohjasedimentistä Refla- Energiaputkella. Sitä varten sedimenttiin porattiin reikä tienalitusporauksissa käytetyllä kalustolla ja putki pantiin poran päähän ja sillä vedettiin putki reikään. Refla- Energiaverkosto jakaa energian taloihin - Miksei tuota verkostoa ole kukaan aikaisemmin keksinyt, kysyi siitä asiakas, jolle verkostoa esiteltiin. Samaa ihmettelivät vastaajat. Asian ydin lienee lämpöpumpputeollisuuden yksisilmäisyydessä. Heille on riittänyt, että yhdelle pumpulle saadaan energia maasta. Pumppuja on myyty pääosin yksittäisille käyttäjille. - Energiaverkoston idea on kerätä lämpöä verkostoon monesta lämmönlähteestä ja jakaa sitä useisiin käyttökohteisiin valaisee asiaa Mateve Oy:n toimitusjohtaja Mauri Lieskoski. Energialähteitä voi olla pohjasedimentin lisäksi maa tai kallio. Sen lähteinä on mahdollista käyttää teollisuuden hukkalämpöjä ja poistoilman lämpöä. Kaukolämpöverkoston paluuvesikin voi olla lämmönlähde, Lieskoski valaisee mahdollisuuksien kirjoa. Asuntomessuilla energia otetaan kokonaan pohjasedimentistä ja se jaetaan 42 omakotitalon peruslämmöksi, josta pumppu nostaa sen käyttökelpoiselle tasolle tai sitä käytetään vaihtimen kautta talon pitämiseen kesäaikana miellyttävän viileänä. Yhteen asuntoalueen kerrostaloista on vedetty liittymä viilennystä varten.

4 4 LÄHIENERGIAA Mateve Oy:n asiakaslehti n:o 1/2008 Wärtsilän polttokenno-ohjelman ensimmäinen tulos esittelyssä Biokaasu voidaan muuttaa sähköksi ja lämmöksi Biokaasujen merkitys kasvaa hajautetussa energiantuotannossa. Voimalaitokset voivat tehokkaammin hyödyntää paikallisia energianlähteitä, jolloin myös polttoaineiden kuljetusmatkat lyhenevät ja energian siirtohäviöt pienenevät. Biokaasupohjaiset polttoaineet ovat kestävän kehityksen mukaisia energianlähteitä. Kaatopaikkojen lisäksi biokaasua syntyy muun muassa maataloudessa ja vedenpuhdistamoissa. Polttokennoteknologiaa kehitetään useisiin hajautetun energiatuotannon sovellutuksiin. Wärtsilä panostaa ympäristöystävälliseen energiantuotantoteknologiaan Uusista ympäristöystävällisistä teknikoista polttokennotekniikka on lupaavin. Polttokennossa happi yhdistetään sähkökemiallisesti hiilimonoksidin kanssa jolloin syntyy sähköä, lämpöä hiilidioksidia ja vettä. Happea saadaan ilmasta ja vetyä sekä hiilidioksidia erilaisista kaasuista. Biokaasuissa on metaania (CH4) 40-60%. Wärtsilän SO- FC- tekniikkaan perustuvilla polttokennoilla voidaan näitä laihoja kaasuja jalostaa tehokkaasti sähköksi ja lämmöksi erittäin ympäristöystävällisesti. Wärtsilä kehittää yhdessä VTT :n ja tanskalaisen yhtiön kanssa menetelmiä, joilla polttokennotekniikkaa on mahdollista luontevasti hyödyntää muiden teollisten tuotteiden tai prosessien energian tuotannossa. Tavoitteena on tarjota asiakkaille hyötysuhteeltaan ja luotettavuudeltaan erinomainen sekä päästöiltään puhdas tuoteperhe, joka soveltuu useisiin hajautetun energiatuotannon sovellutuksiin. Wärtsilä Oyj esittelee ylpeänä maailman ensimmäistä ja ainutlaatuista polttokennoa, joka on asennettu New Energy-taloon Vaasaan. Talo liittyy Vaasan asuntomessuihin, jossa polttokennoa esitellään alan asiantuntijoille ja myös yleisölle. Nyt esillä on 20 kw:n kenno joka tuottaa kw lämpöenergiaa. Parin vuoden kuluttua talossa on noin 50 kw:n polttokenno. Polttokennon lämpö hyödynnetään kaukolämpöverkossa. Edelläkävijä polttokennotekniikassa Nykyään Wärtsilä on yksi maailman johtavista yhtiöistä SOFCteknologiaan perustuvien polttokennojärjestelmien kehittämisessä. Yhtiö käynnisti pitkäjänteisen polttokennoteknologiaan perustuvan tutkimus- ja kehitysohjelmansa jo vuonna Tasomaiseen kiinteäoksidi- eli SOFC -teknologiaan perustuva polttokennovoimala, joka käyttää polttoaineena kaatopaikkakaasua, on laatuaan ensimmäinen maailmassa. Se on nyt esillä Vaasan asuntomessuilla. SOFC-teknologian erityispiirteitä ovat korkea n. 750 C asteen toimintalämpötila, erinomainen hyötysuhde ja kyky käyttää hyväksi useita eri polttoaineita, etenkin maa- ja biokaasua. Teknologia voi käyttää myös hiilimonoksidia (CO) polttoaineena. Tämä helpottaa huomattavasti yksinkertaisten hiilivetyjen kuten metaanin (CH4) hyödyntämistä. Polttokennojen päästöt ovat erittäin alhaiset, savukaasut sisältävät pääasiassa vesihöyryä ja hiilidioksidia. Biokaasulla toimiva polttokenno on hiilidioksidi päästöjen osalta neutraali, joten teknologia tukee kestävän energiateknologian kehitystä. Polttokennoteknologiaa pidetään yhtenä lupaavimmista energiantuotantomuodoista tulevaisuudessa. Wärtsilän alan osaamiskeskus sijaitsee Espoon Otaniemessä. Myös Vaasan tutkimuslaboratorio osallistuu polttokennokehitystyöhön. Polttokennon valmistus työllistää suomalaista teollisuutta Polttokennoalan markkinapotentiaali on erittäin laaja ja monimuotoinen. Se tarjoaa suomalaiselle teollisuudelle hyvät liiketoimintamahdollisuudet. Suomessa energia- ja sähkötekniikan, automaation, kemian- ja metallitekniikan osaaminen on erittäin korkeatasoista. Polttokennojärjestelmän kustannuksista vain noin 30 % muodostuu itse polttokennosta.70 % kustannuksista jää järjestelmän muille komponenteille ja valmistukselle. Nämä järjestelmäkomponentit ovat mm. lämmönvaihtimia, venttiileitä, tehoelektroniikkaa, automaatiota, putkistoja, rakenteita, jne. Suomalaisen teollisuuden kiinnostus polttokennoteknologian hyödyntämiseen yritysten omissa tuotteissa on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Myös aktiivinen toiminta polttokennoalan alihankintaverkostossa voi tarjota suomalaisille komponenttivalmistajille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuoden 2006 alussa Teknologiateollisuus ry perusti polttokennoalan toimialaryhmän, jonka tarkoituksena on lisätä alan yhteistyötä sekä edistää polttokennoalan yritystoimintaa Suomessa. Yhdistyksen piirissä toimii nykyään 16 yritystä sekä 3 tutkimuslaitosta. Vuonna 2007 TEKES käynnisti polttokennot teknologiaohjelman. Tämän seitsemän vuotta kestävän ohjelman keskeinen tavoite on edesauttaa suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksia kehittää läpimurtotuotteita valituilla polttokennojen tuotesegmenteillä, ja siten edesauttaa suomalaiseen teollisuuden kilpailuedellytyksiä alati muuttuvilla energiamarkkinoilla.

5 Mateve Oy:n asiakaslehti n:o 1/2008 LÄHIENERGIAA 5 Asuntomessuilla esitelty uusi energia ilmastotalkoissa Mahdollisuus hajautetuille energiaratkaisuille Vaasan asuntomessuilla esiteltävät uudet metaanin ja aurinkoenergian hyödyntämiseen perustuvat ratkaisut voivat olla kokonaan uusi lähestymistapa haja-asutusalueiden energiaratkaisuksi. Eläinten tuottaman lietteen ja kasvijätteen mädättäminen ovat melkoisia metaanin lähteitä. Oikein hyödynnettynä karja- ja osittain viljatiloista voi tulla energian lähteitä ja tuottajia, jotka piristävät ja asuttavat maaseutua eikä energian raaka-aine ole poissa ihmisten ravinnon tuotannosta. Eläinten lannasta ja kasvijätteestä mädättämällä tuotettua metaania voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon ekologisesti. Lopputuotteena syntyvä ravinteikas humus on edelleen jalostettavissa esim. typpilannoitteeksi. Syntyvää prosessilämpöä voidaan käyttää hyväksi nesteen haihduttamisessa. Lannasta saatavasta metaanista tuotettu sähkö on puhdasta, koska se käyttää hyväksi muuten otsonikerrosta voimakkaasti tuhoavaa mätänemisestä syntyvää metaania. Käyttämätön sähkö on mahdollista syöttää valtakunnan verkkoon. Näin tuotetulla sähköllä energiayhtiökin säästää päästöoikeuksia verrattuna hiilellä tai turpeella tehtyyn sähköön. Akkutekniikan kehittymisen myötä sähkön alueellinen varastointi lisää alueen sähköomavaraisuutta. Kehittyneiden, vähän energiaa kuluttavien, matalaenergiatalojen lämmittäminen ja jäähdyttäminen voi tapahtua maasta saatavalla ilmaisenergialla, joka nostetaan käyttökelpoiselle tasolle uuden tekniikan vähän sähköä kuluttavilla lämpöpumpuilla. Maaseutu energiaomavaraiseksi Maaseudun energiaomavaraisuuteen on erittäin hyvät lähtökohdat. Rakentaminen keskitetään enemmän kyliin, jolloin asuntojen lämmitykseen voidaan käyttää maasta energiaa kerääviä verkostoja. Maataloudesta saatavalla metaanilla tuotetaan sähköä ja sähkön tuotannossa syntyvälle lämmölle haetaan taloudellinen hyödyntämisratkaisu. Jo muutaman vuoden kuluttua polttokenno on sähköntuotannossa varteenotettava vaihtoehto, jossa ylimääräinen prosessilämpö jää dieselgeneraattoreita ja mikroturbiineja Maataloudessa syntyvä metaani on koettu lähinnä ilmaston pilaajaksi. Tässä esitetyssä ajatuksessa maatalous toimii alueellisena voimalaitoksena, joka tuottaa sähkö- ja lämpöenergiaa ympärille syntyvälle asutukselle ja pienteollisuudelle. Maaseudun hajakeskittyminen voisi näin alkaa. Malli vähentää maaseudun riippuvuutta pitkistä sähkölinjoista ja myös valtakunnan energian jakelun haavoittuvuutta laajemminkin. Lisäksi metaanin hyötykäyttö vähentää maatalouden hajuhaittoja. vähäisemmäksi. Sähköntuotosta saatava prosessilämpö tarjoaa mahdollisuuden energiaa käyttävälle pienteollisuudelle, lasinalais- ja kasvihuoneviljelylle. joka työllistää lähialueen ihmisiä. Kehittyneen akkutekniikan avulla alueesta tulee täysin energiaomavarainen, eikä se kuormita valtakunnan verkkoa. Talojen rakentamisessa pyritään alhaiseen energian kulutustasoon, jolloin lämmityksen ja viilennyksen sähkönkäyttö jää vähäiseksi. Lisäksi rakennusten oikealla suuntauksella vähennetään erityisesti lämmitystarvetta. Kesäaikainen viilennys saadaan maasta pienillä kiertovesipumpuilla. Refla- energiaverkosto huolehtii kiinteistöjen lämpöpumpuille lämpöenergian ja viilennys voidaan taloihin ja teollisuustiloihin ottaa verkoston liuoksesta lämmönvaihtimilla. Talon sisäisen järjestelmän avulla viilennysenergialla jäähdytetään tarvittavat tilat. Verkoston viileyttä ja lämpöä voidaan käyttää myös tarpeellisissa vihannes- ja perunavarastojen lämmön pitämisessä oikeassa lämpötilassa. Rakennusten viemäriratkaisuissa käytetään erillisviemäröinnin tekniikkaa siten, että nykyaikainen kompostoivan käymälän avulla poistetaan mustat jätevedet. Harmaat vedet kerätään alue- tai kiinteistökohtaisiin umpisäiliöihin, joka voidaan hyödyntää nurmikon ravinteikkaaseen kasteluun ja puutarhan lannoitukseen. Näissä säiliöissä syntyvä kaasu täydentää muuta metaanintuotantoa. Vaasan asuntomessut haki tapahtumalle muutakin teemaa kuin koteja kaikille. Mateve Oy:lle heitettiin ajatus kaatopaikkakaasun hyödyntämisestä. Todettiin että kaasua on saatavissa noin 1 MW. Asiaa pohdittiin jokunen päivä. Tavallinen dieselgeneraattori on tunnettua tekniikkaa, mutta sitten Erkki-Jussi Panulalla syttyi lamppu. Polttokenno tuottaa kaasusta sähköä ja lämpöä! Pienen mutkan kautta tuli tieto, että vaasalainen Wärtsilä Oy kehittelee isoja polttokennoja, jotka kykenevät käyttämään hyväksi biokaasua. Soitto Wärtsilälle Helsinkiin ja kysymys, kiinnostaisiko lähteä Vaasan Asuntomessuille esittelemää uutta tekniikkaa. Myönteisen vastauksen siivittämänä Asuntomessujen Keijo Ullakko, Vaasan yliopiston Pekka Peura ja Mateve Oy:n hallituksen puheenjohtaja Erkki-Jussi Panula kävivät Mateve Oy toimi kätilönä Uusi energia esittäytyy asuntomessuilla Helsingissä tapaamassa Wärtsilän polttokennoprojektista vastaavaan Erkko Fontellia. Kun kaupunki lupautui kustantamaan kaasuputken kaatopaikalta New Energy- taloon, varmistui Wärtsilän tulo. Ja uudesta energiasta tuli kuin tulikin todellinen vetonaula energia- ja rakennusalan ammattilaisille ja varmasti myös ympäristön tilasta huolestuneille näyttelyvieraille. Kaatopaikkakaasulla tuotetaan sähköä Kaatopaikkakaasusta tapahtuvan sähköntuotannon ansiosta Vaasan asuntomessujen omakotitalot ovat periaatteessa energia-omavaraisia. Wärtsilän polttokenno ja toinen kaasua käyttävä laitteisto, Sarlinin mikroturbiini, tuottavat omakotitalon lämpöpumpuille tarvittavan sähkön. Meren pohjasedimentistä energiaputkella otettava aurinkolämpö siirtyy verkoston avulla taloissa olevien pumppujen lämmöksi. Kaasusta polttokenno tuottaa lähes puolet sähköä. Tuotannossa syntyvä lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon. Nykyinen 20 kw:n prototyyppi korvataan parin vuoden sisällä merkittävästi suuremmalla laitteella. Mikroturbiini on kaasun jalostuksessa polttokennoa perinteisempää tekniikkaa, joka kykenee tuottamaan noin kolmanneksen sähköä. Lähes päästöttömästi tuotettu lämpö johdetaan myös kaukolämpöverkkoon. Vaasan vanhalta kaatopaikalta riittää kaasua pariksi vuosikymmeneksi. Kaatopaikalta saatavan metaanin muuttaminen sähköksi ja lämmöksi on asuntomessuilta ja Vaasan kaupungilta erinomainen ekoteko. Metaani on merkittävästi hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, joka tuhoaa maapalloa suojaavaa otsonikerrosta. Vaasan asuntomessut ovat energia- ja lämpöpumppumessut Vaasan asuntomessut ovat leimallisesti uuden sähkö- ja matalaenergian ja verkostosta saatavan matalalämpöisen energian tähden lämpöpumppumessut. Messujen 43 pientalossa esitellään kaikki merkittävimmät koti- ja ulkomaiset lämpöpumput. Yksi yhtiömuotoinen talo lämpiää kaukolämmöllä. Koskaan aikaisemmin, pientalorakentamiseen keskittyvillä asuntomessuilla, ei ole esitelty näin montaa maailman uutuutta kuten on laita Vaasassa. Sähkön tuotannolla ja matalaenergialla voidaan tulevaisuudessa hajauttaa omavaraista asumista. Vaasan Kaupunki on halunnut leimautua energiaosaajaksi. Asuntomessujen ratkaisut tekivät tehtävänsä. Vaasaan on saatu maailman ensi-ilta matalaenergian keräämisessä ja jakamisessa sekä uudessa koevaiheessa olevassa polttokennotekniikassa. Nämä molemmat ovat tulleet asuntomessuille Mateve Oy:n ansiosta.

6 6 LÄHIENERGIAA Mateve Oy:n asiakaslehti n:o 1/2008 Mateve Oy:n tähtäin pientaloalueiden lämmön ja viileyden jakamisessa Alueilla, joissa ei ole ollut mahdollista saada kaukolämpöverkostoa, energiaratkaisujen kirjo on ollut melkoinen. Vallitseva lämmitysmuoto, helppoudesta johtuen, on ollut sähkölämmitys, jota on täydennetty puutulisijoilla. Lämpöpumppujen yleistymistä on estänyt porakaivo-investoinnin hankinnan kalleus. Energiayhtiön tarjoamana Refla- Energiaverkosto on uusi mahdollisuus lämmittää ja myös jäähdyttää omakotitalot maasta saatavalla lähienergialla. Verkoston hyödyntäminen jäähdyttämisessä pudottaa jäähdytyksen energiakulut murto-osaan verrattuna nykyisin yleisesti käytettyihin ilmalämpöpumppuihin nähden. Lämpöpumppu tuottaa lämmön kolmanneksella tai tätäkin vähemmällä sähköllä. Energiaverkosta vaihtimella saatava viilennys voidaan hyödyntää myös erittäin edullisesti watin pumppu siirtää viileyden talon käyttöön. Jäähdytyksessä voidaan käyttää ilmalämpöpumpuista tunnettuja seinä- ja kattokonvektoreita tai kattoon asennettavia jäähdytyspalkkeja. Lämmitys- ja viilennys saavat energian verkostoa tontille tuodusta liitosjohdosta. Maasta saatu energia hinnoitellaan talon koon mukaan kiinteäksi. Lämmitys- ja viilennyskäytössä energian määrä vaihtelee päätelaitteena toimivan lämpöpumpun käyttämän energian mukaan. Lämmityksen hinnan muutokset vähäisiä Energiaverkostoon liittyvä omakotiasuja maksaa kiinteän liittymismaksun, joka on murto-osa oman lämmönlähteen hankintahinnasta. Energiaverkoston rakennus ja huoltokustannus tulee maksuun vähitellen käyttömaksuna Verkoston käyttämä alueelta saatava auringosta maahan, kallioon tai vesistön alle varastoitunut energia on ilmaista. Siihen Refla- Energiaverkosto pudottaa alueen energian kokonaiskulutuksen alle puoleen ja päästöt jopa kolmannekseen verrattuna kaukolämpöön. Joissain tilanteissa Reflaenergiaverkoston lämmönlähteenä voidaan käyttää kaukolämmön paluuvettä, jolloin parannetaan myös kaukolämmön tehokkuutta. eivät vaikuta muutokset sähkön tai öljyn hinnoissa. Suurin muuttuja on huolto ja käyttöhenkilöstön palkojen muutokset. Lämpöpumpun käyttämä sähkön hinta nousee tulevaisuudessa merkittävästi, mutta sen vaikutus on asumiseen vähäinen, koska suurin osa energiasta tulee verkostosta. Kesäaikaisen viilennyksen siirrossa käytetyn pumpun kuluttama vähäinen energiamäärä pitää sähköenergian vuosikulutuksen hyvin kohtuullisena. Asuntoalueella hyvä ilman laatu Energiaverkosto alueen lämmön ja viileyden jaossa vähentää lisälämmitystarvetta. Takan tai muun lisälämmönlähteen käyttötarve vähenee, koska perusenergia on edullista. Alueen hiukkaspäästöt ovat merkittävästi tavanomaista vähäisemmät. Hiukkaspäästöt syntyvät kaupunkimaisella alueella liikenteen lisäksi tulisijojen käytöstä. Hiukkaspäästöt ovat merkittävä ongelma erityisesti hengitystieallergisille ja astmaatikoille. On laskettu, että päästöt aiheuttavat jopa kuolemia. Yleensä sähkölämmityksen yhteydessä puun poltto lisälämmityksenä on kohtalainen, joka lisää alueen hiukkaskuormaa. Puukiukaan muuttaminen puulla lämpiäväsatä esim. kaasulle on osa kokonaisongelman ratkaisua. Ratkaisu päästöjen alentamiseen Verkosto tarjoaa työkalun päästöjen vähentämiseen myös sitä hallinnoivalle yhtiölle. Ilmainen maasta saatava energia on täysin vapaa hiilidioksidipäästöistä, jolloin siitä ei tarvitse maksaa päästöoikeusmaksuja. Yhtiö voi osoittaa täyttäneensä päästöjen vähentämistavoitteensa. Jos alueen lämpöpumpuille asetetaan lisäksi täystehovaatimus, alueen sähköenergian kulutus on ennustettavissa myös pakkas-aikaan. Osatehopumppujen muuttumisen pakkasilla osittain vastuksella toimiviksi lisää huippuenergian kulutusta ja tämä edellyttää enemmän päästöjä tuottavan varavoiman käyttöönottoa. Ongelma lämpimissä maissa on jäähdytyksen tarvitsema sähkö, joka voi olla lämmitykseen tarvittavaa määrää suurempi. Alueet, joissa jäähdytysenergiasta suurin osa saadaan maan viileydestä, sähköenergian kulutukseen ei lämpiminä päivinä tule piikkejä. Määräykset vähentävät lämmitystarvetta Jäähdytyksen tarve lisääntyy Uusissa rakennuksissa lämmitysenergian käyttö vähenee määräysten tiukentumisesta johtuen. Ilmaston lämpeneminen sekin osaltaan vähentää energian tarvetta. Kotitalouden käyttölaitteiden ja viihdeelektroniikan tuottama energia yhdessä lämpimän ulkoilman kanssa tulee lisäämään jäähdytyksen tarvetta jo aikaisesta keväästä myöhäissyksyyn ainakin päiväaikaan. Kesällä jäähdytystä tarvitaan ympäri vuorokauden. Rakennusmääräysten tavoitteena on, että uusissa taloissa energian käyttö laskisi ensi vuosikymmenen alkupuolella reilun kolmanneksen. Jo nyt on tiedossa, että määräykset tulevat tästäkin tiukkenemaan. Tämä osaltaan lisää tuotekehitystä, joka tähtää lämmitysenergian käytön vähenemistä %, jolloin puhutaan jo passiivienergiataloista, eli talon lämmitys hoituu talvellakin laitteiden ja asumisen tuottamalla energialla. Uusissa taloissa merkittävämmäksi energian kuluttajaksi nouseekin jäähdytysenergian kulutuksen lisääntyminen. Jo nykyisissä sähkölämmitystaloissa on todettu, että jäähdytys vie talviaikaisen lämmityksen säästöt, jos säästöihin on pyritty ilmalämpöpumpulla. Kesäkuumien jäähdyttäminen pumpulla kuluttaa jopa lämmitystä enemmän sähköä Maan energia on lähes ilmaista Noin 1,5-3,0 metrin syvyydellä maassa ja erityisesti porakaivossa lämpötila kesälläkin on verrattain alhainen. Sen hyödyntämiseen riittää talon koosta riippuen watin kiertovesipumppu, jolla viileä neste voidaan kierrättää jäähdytyslaitteena käytettävässä jäähdytyspalkissa tai puhallinkonvektoreissa. Lämpöpumpun maapiiri asennetaan yleensä cm:n syvyyteen maahan. Maan lämpötila nousee auringon lämmön vaikutuksesta jopa liian korkeaksi erityisesti loppukesällä, jolloin lämmitystarve on suurin. Kivirakennuksissa viileyden tarve tulee merkittäväksi vasta loppukesällä, kun täytyy purkaa rakenteisiin varastoitunutta lämpöä. Energiaverkoston maasta saatava energia tulee yleensä verrattain syvältä maasta, vesistön pohjasedimentistä tai kalliosta, jolloin verkosto kykenee jakamaan viileyttä riittävän matalassa lämpötilassa. Juhani Luopajärven talossa lämpö ja viilennys otetaan asuntomessujen energiaverkosta. Juhani esittelee lämmönvaihdinta, jolla viilennys siirretään jäähdytysjärjestelmään. Viilennys tulee asuintiloihin ilmlämpöpumpusta tutulla puhallinkonvektorilla. Jäähdytyksessä kriittinen nesteen lämpötila on noin 18 astetta, jolloin ei tarvitse varautua jäähdytysjärjestelmän viemäröintiin kondenssiveden takia. Jos viilennysenergia on tätä alhaisemmassa lämpötilassa, täytyy jäähdyttävien päätelaitteiden kondenssiveden poisjohtamisesta huolehtia.

7 Mateve Oy:n asiakaslehti n:o 1/2008 LÄHIENERGIAA 7 Refla- energiaputken oivallus piilee siinä, että yksi putki voidaan porata lämmönlähteeseen. Neste kerää lämpöä lämmönlähteestä ja se palaa putken keskiosan reiässä lämmenneenä käytettäväksi yksittäisessä lämmönkäyttökohteessa tai verkoston paluuputkeen. Uudet lämmönlähteet käyttöön Refla- energiaputki hakee energiaa vaikka talon alta Perinteisesti lämpöpumppuihin lämpöä on haettu maasta, kalliosta ja vesistön pohjasta vesijohtoputkella. Keräystapa on rajoittanut energialähteiden käyttöä. Refla- energiaputki on täysin uusi oivallus energian noutamiseen. Koaksiaaliputkessa neste kulkee kahteen suuntaan. Pinta-osassa neste lämpiää siirtyessään putken päätä kohti. Keskiosassa lämminnyt energia palaa käyttökohteeseen, jossa se luovuttaa lämpönsä. Perinteisen putken ongelmana on syntyvä painehäviö, joka rajoittaa putkessa virtaavan keräysnesteen määrää. Myös sen asennustapa rajoittaa lämmönlähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Syvemmällä maassa olevan energian hyödyntäminen on hyvin vaikeaa yli 1,5 metrein syvyydelle, koska erityisesti putken asennus on turvallisuusriski syvään kaivantoon. Lämpöä uusista lämmönlähteistä Porausasennus mahdollistaa monet aikaisemmin hyödyntämättömät paikat. Puistoalueet ovat yleensä kaava-alueiden sisällä, mutta niiden hyödyntäminen on ollut käytännössä mahdotonta johtuen kaivamisen aiheuttamasta juuristojen tuhoutumisesta. Kun energiaputki porataan juuriston alapuolelle, saadaan sieltä lähienergiaa. Tunnettu tosiasia on, että musta asfaltti sitoo merkittävän määrän energiaa, joka kumuloituu vähitellen tien, kadun, parkkipaikan tai muun asfaltoidun alueen alapuolisiin rakenteisiin. Sitä voidaan tehokkaasti hyödyntää 2-3 metrin syvyydelle poratuilla energiaputkilla. Rakennetun alueen alla maa on erittäin lämmintä. Rakennus luovuttaa jossain määrin energiaa perustuksiin. Rakennuksen alapuolisessa maassa oleva auringon lämpö ja toisaalta maasta nouseva geoterminen lämpö nostavat perusmaan lämpötilaa. Routasuojauksella estetään alapuolisen rakenteen jäähtyminen. Rakennuksen alta 3-4metrissä on korkealämpöistä energiaa, joka odottaa käyttäjää. Vaasan asuntomessualueen merialueen sedimentti lämmittää 42 omakotitaloa. Sieltä saatavalla lämmöllä lämmittäisi huomattavasti nykyistä suuremmankin alueen, jos verkostoputkien koko olisi riittävä. Ensimmäisessä asennuksessa lähdettiin varovasti liikkeelle, koska putken kyvystä kerätä lämpöä ei ollut tarpeellista kokemusta. Vaasan asuntomessualueen tiivis rakentaminen ja vähän energiaa kuluttavat rakennukset ovat tulevaisuutta. Pientaloalueilla Refla- Energiaverkosto tarjoaa talojen tarvitseman lämmön ja kesäaikaisen viilennyksen. Näille alueille puunpoltto ei ole sovelias hiukkaspäästöjen takia. Päästöttömän energiaverkoston takia alueen ilma on puhdasta. Useiden eri lämpöpumppuvalmistajien pumput ottavat täällä energian verkostosta. Uusia ajatuksia Nykyisen energiaputken mitoituslähtökohtana on ollut mahdollisuus tehdä syviä jopa 500 metrin syvyisiä porakaivoja tai porata putki maahan tai sedimenttiin mainitun mittaisiksi. Painehäviö on ollut mitoituksen perustana. Teon alla on nykyistä pienempi Refla- energiaputki, jota kyetään käyttämään noin 200 metrin kaivoissa. Tämä isoa putkea edullisemmalla putkella on tavoite korvata nykyiset kaksikolme tai neljäputkiset järjestelmät porakaivoissa. Pienempi putki antaa mahdollisuuden energian hyödyntämisen merkittävästi nykyistä pienemmältä maa-alalta. Putkia voidaan porata muutaman metrin välein ja putket kytketään sarjaan. Energia otetaan paksusta maakerroksesta pieneltä alalta. Sarjaan kytkentä mahdollistaa verkoston alkupään jäähdyttämisen, jolloin kesäaikainen jäähdytyskin tapahtuu tehokkaasti. Isot teollisuus- ja liikerakennukset voidaan myös lämmittää ja jäähdyttää vaikka pysäköintialueen alla olevasta kalliosta. Alueen alle porataan noin 10 metrin välein verkkona metrin syvyiset porakaivot, joista saadaan normaalia lämpimämpää energiaa. Kaivot kytketään rinnan tai sarjaan energiatarpeesta riippuen yhtenä tai useampana kenttänä. Uusia energian lähteitä voivat olla mm. vanhat vedellä täyttyneet kaivokset, joissa veden lämpötila syvällä on huomattavan korkea. Refla- Energiaputkella sen noutaminen on verrattain yksinkertaista. Koaksiaalityyppisellä Refla- energiaputkella voidaan energia noutaa porakaivosta jopa 500 metrin syvyydeltä, puistojen, teiden katujen paikoitusalueiden ja jopa rakennusten alta.

8 8 LÄHIENERGIAA Mateve Oy:n asiakaslehti n:o 1/2008 Vesistön alla oleva sedimentti on osoittautunut erittäin merkittäväksi energialöydöksi. Mittausten mukaan keskimääräinen lämpötila näyttäisi olevan 8-9 astetta. Tämä on todettu Geologian tutkimuskeskuksen mittauksissa ja tästä kertoo myös Vaasan asuntomessujen putket meren alle porannut porausurakoitsijan edustaja Johan Dahlbacka asuntomessujen edustan ja myös muiden vesistöjen alitusporausten havainnoista. Refla- energiaputkella voidaan energia noutaa pohjasedimentistä tehokkaasti. Kun putki porataan 500 m:n pitkänä sedimenttiin, on yhden putken teho 25 kw. Kilometriltä saadaan energiaa yli 10 MW, jolloin 100 km:n porauksilla energiaa saisi pienen ydinvoimalan verran. Sedimenttilämpö on sensaatio Reilu 100 km merenrantaa vastaa ydinvoimalaa Refla- energiaputki asennetaan maahan poralaitteistolla, jolloin sitä varten ei tarvitse kaivaa erillistä uraa. Kokkolalainen B.Dahlbacka Oy porasi asuntomessualueen putket Sundominlahden pohjasedimenttiin käyttäen siihen tienalitusporauksissa tuttua poralaitteistoa. Sedimenttiin porattuun reikään vedettiin merellä olevalta lautalta Refla- energiaputki. 300 metrin pituisia putkia sedimenttiin vedettiin tällä tekniikalla yhteensä 26 kappaletta 3-5 metriä merenpohjan alapuolelle. Laskelmalla osoitetaan meressä olevan energiapotentiaalia, joka on nykytekniikalla hyödynnettävissä. Se vaatii vielä kehittämistä ja taloudellisia panoksia. Aika kuitenkin näyttää olevan kypsä havainnon hyödyntämiselle. Refla-putki on innovaatio, joka mahdollistaa aivan uusien lämmönlähteiden käyttöönoton. Jos ajatuksen antaa lentää, riittää, että Refla- energiaputken dimensioita kasvatetaan, jolloin päästään 1-2 km:n etäisyydelle rannasta ja näkymät ovat huikeat. Meren lisäksi myös sisävesien pohjasedimenttiin on varastoitunut hyödyntämättä oleva energiapotentiaali. Energia-omavaraisuus lisääntyy Energiasta yli 40% kuluu asuinrakentamisessa, jossa matalalämpöinen energia on hyödynnettävissä, kun se nostetaan käyttökelpoiselle tasolle käyttämällä sähköä 25-30% energiatarpeesta. Jo tällä ratkaisulla kyettäisiin täyttämään annetut sitoumukset energian kulutuksen alentamisesta. Kaukolämpö lienee järkevä tapa tuottaa lämpöä tiiviillä kerrostaloalueella. Sen tuotannossa kannattaisi pohtia myös maapohjasta saatavan energian hyödyntämistä ainakin isojen vesialueiden läheisyydessä. Myös asteinen lauhdelämpö on pääosin käytettävissä kaukolämpöenergian tuottamisessa,joka nyt pitää vesialueita sulana ja lisää ravinnekuormaa. Maasta saatavan lämpöenergian hyödyntämistarve on korkein kovilla pakkasilla. Jos päästöjen kannalta epäedullisen varavoiman käyttöä voidaan siirtää, alennetaan kokonaispäästöjä suhteessa energian tuotantoon. Lämpöpumpun energia täytyy tuottaa kokonaan maasta ilman lisävastuksia, jolloin sähkönkäyttöön tulee vähemmän kulutushuippuja. Sedimenttilämmön hyödyntäminen on mahdollista myös korkeita lämpötiloja vaativassa toiminnassa. Peruslämmön tuottamiseen voidaan käyttää maasta saatavaa ilmaisenergiaa ja sähköä laitteiden käyttöön. Lämpötilan priimaus voidaan tehdä korkeaan lämpötilaan soveltuvalla lämmitystavalla.

9 Mateve Oy:n asiakaslehti n:o 1/2008 LÄHIENERGIAA 9 - Vaasalaisten Pertti Reinikaisen ja Mauri Lieskosken havainto vesistön pohjasedimentin korkeasta lämpötilasta on ainutlaatuinen. Parasta GTK:n kannalta on havainnon tutkimisessa sen hyödyntäminen asuntomessualueen rakennusten lämmittämisessä, hehkuttaa Gtk:n tutkija Samu Valpola. Lisäksi hän kiittää Mateve Oy:tä sen kaukonäköisyydestä, koska putkien asennuksen yhteydessä osaan kiinnitettiin mittauskaapeleita, joilla voidaan sedimenttilämpöä tutkia vaikka maailman tappiin. Vaasan Asuntomessujen lämmitysverkosto Ainutlaatuinen tutkimuskohde Geologian tutkimuskeskukselle Mateve Oy asensi kahteen sedimenttiin poratun Refla- Energiaputken kylkeen mittauskaapelit, joiden avulla voidaan mitata putken lämpötilaa ja sen muutoksia noin puolen metrin välein. Tarkoituksena on kartoittaa putkien lämpötilamuutoksia ulkolämpötilojen muuttuessa. Vesistön pohjasedimentti on vasta löydetty uusi lämmönlähde matalaenergialle ja siitä on vielä vähän tutkimustietoa. Eri syvyyksillä olevilla mittakaapeleilla saadaan arvokasta tutkimustietoa energian käytön ja vuodenaikojen muuttuessa. Saatava tieto on lähes ilmaista Geologian tutkimuskeskus on saanut oivan tutkimuslaboratorion, jossa on erinomaiset mittausolosuhteet horisontaali ja vertikaalitasossa. Tätä varten tutkimuskeskus on hankkinut mittauslaitteiston, jolla voidaan kerätä mittakaapeleiden antamaa tietoa sedimentin lämpötilasta ja sen muutoksista. Tiedonkeruuta varten rakennettu mittausjärjestely olisi ollut kohtuullisen hintainen ja sen mittausaika rajallinen. Järjestelmätoimittajan kaukonäköisyys antaa myös sille tietoa oman rakennetun järjestelmän toiminnasta. Geologian tutkimuskeskus saa mittalaitteilla käytännön tietoa sedimentin käyttäytymisestä rasitustilanteissa ilman että näitä rasituksia tarvitsee tutkimusta varten tuottaa. Norjasta saatiin lainaan mittausvaunu, jolla suoritettiin vastetestimittauksia Sundominlahden pohjasedimentissä. Saadut tulokset olivat erittäin rohkaisevia ja tukivat aikaisemmin tehtyjä havaintoja sedimentin lämpötiloista. Vaasan kohteesta ovat kiinnostuneet myös ulkomaiset tutkijat ja tutkimuslaitokset. Energiaputkien tehoja on mitattu norjalaisella vastetesti-mittauslaitteistolla. Tulokset ovat tukeneet jo pari vuotta sitten tehtyjä lämpötilanmittauksia. Näillä tutkimuksilla on selvitetty sedimentin lämmönsiirtoa putken ympärillä. Verkoston tekniikka antaa mahdollisuuden olosuhteiden simulointiin VAASAN EKOLÄMPÖ OY VASA EKOVÄRME AB Pohjasedimenttiin on porattu 26 energiaputkea, jotka ovat yksitellen suljettavissa tai otettavissa käyttöön. Rakentamistalven aikaan, kun verkostoon on liitetty uusia kylmiä taloja, sedimentistä on otettu lämpöä enemmän kuin mitä asuminen kuluttaa. Putkista on ollut vain puolet käytössä ja lämpö on riittänyt näilläkin. Verkoston sulkemisella voidaan mittausputkien energiamäärää muuttaa melkoisesti. Tutkimuksen yhteyksissä tehdyillä muutoksilla ei ole energian käyttäjälle vaikutuksia, koska verkoston koko on jo nyt osoittautunut ylimitoitetuksi. - Tutkijan kannalta tilanne on Sundomin sedimentin tutkimiseen lähes ihanteellinen, toteaa Samu Valpola Geologian tutkimuskeskukselta. Olosuhteita voidaan muuttaa kontrolloidusti, jolloin mittaukseen voidaan liittää tieto rasitustasosta. Tilannetta voidaan tutkia laminaarija turbulenttisella virtauksella, joilla kummallakin on oma energian vastaanottokyky, Valpola täsmentää mahdollisuuksia.

10 10 LÄHIENERGIAA Mateve Oy:n asiakaslehti n:o 1/2008 Byrokratiasta vapaa hinnoittelukonsepti Lämmön myyntiä ilman mittausta Miten hinnoitella tuotetta, jonka mittaus on lähes mahdotonta? Energia on maassa ja sitä on riittävästi. Tarvitaan verkosto sen jakamiseen.päätettiin, että asukas maksaa energiastaan talon pinta-alan mukaan, jolloin energiaa ei tarvitse mitata. Energian hinnoittelulla kuoletetaan verkosto ja siitä syntyvät huoltokustannukset! Ei tarvita raskasta byrokratiaa laskuttamaan ja seuraamaan laskutuksen oikeellisuutta. Tämä on energian myynnissä uutta. Vaasan Ekolämpö Oy on uusi toimija energian myyjänä. Se huolehtii maakuoresta saatavan ilmaisenergian jakamisesta Vaasan alueella. Ensimmäinen kohde oli Vaasan asuntomessujen omakotitalot. Tämän yhteydessä luotiin kokonaan uusi hinnoittelukonsepti, jossa byrokratian osuus on minimaalinen. Matalaenergian hankinnassa asukas päättää käytöstä Verkoston haltijana Vaasan Ekolämpö Oy tarjoaa asukkaalle oikeuden käyttää matalaenergiaa. Liittyessä hän maksaa liittymismaksun, joka oikeuttaa rakentajan käyttämään verkostosta saatavaa energiaa. Hän voi johtaa lämpöputken verkostosta taloonsa. Hän voi käyttää maasta saatua energiaa harkintansa mukaan talonsa lämmitykseen ja jäähdytykseen. Tästä hän maksaa vain asunto-m2:hin perustuvan kuukausittaisen vastikkeen, jonka avulla kuoletetaan vähitellen verkoston hankinnasta ja huollosta johtuvat kustannukset. Asukkaalla on oikeus käyttää saamaansa oikeutta energian käyttöön haluamassaan laajuudessa. Jäähdytys ikkunoiden ollessa etelään ja lämmitys pohjoiseen katsovassa talossa ovat erilaisia, mutta asukkaat samalla viivalla. Kummaltakaan ei kysytä, montako kilowattia kulutit lämmitykseen tai jäähdytykseen. Hinta pysyy vakaana Meillä on todella yksinkertainen liikeajatus, jossa voimme taata, että asukkaan hinnanmuutokset ovat minimaalisia, hehkuttaa Vaasan Ekolämpö Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Reinikainen. Lämpö on ilmaista ja kuoletettavat kustannukset syntyvät verkostoinvestoinnista ja huollosta, hän selventää. Verkoston hallinnoinnin vaatima henkilökunta on erittäin vähäinen.vaasan Vesi Oy:ltä, joka on emoyhtiö, saadaan tarvittava huolto alihankintana ja yksi henkilö huolehtii osapäiväisenä laskutuksen. - Missä muuallapäästään näin vähällä henkilökunnalla ja byrokratialla, Reinikainen kysyy. Kullakin alueella neliöpohjainen hinta määräytyy verkoston rakentamiskustannuksista, mutta vaihelu ei liene kovin merkittävä. Vaihtelua aiheuttaa se, onko lämmönlähde sedimentti, porakaivo vai porataanko energian hankintaan tarkoitettu putki maahan. Verkostossa voidaan käyttää huomattavasti normaalia syvempiä porakaivoja, maa- tai sedimenttiporauksia. Verrattuna yhden lämpöpumpun tarvitsemaan syvyyteen, saadaan syvältä merkittävästi suurempia lämpötiloja. Tämä alentaa keskimääräisiä talokohtaisia kustannuksia Pertti Reinikainen hallituksen puheenjohtajana on ollut ideoimassa Vaasan Ekolämpö Oy:n energiakonseptia. Vaasan Vesi Oy:n toimitusjohtajana hän näkee laajemminkin energiaverkoston mahdollisuudet myös vesi- ja viemärilaitoksen energian säästämisessä, sillä esimerkiksi viemäriveden mukana menee kohtuuttoman paljon lämpöä kaloille, jota voitaisiin käyttää prosessien tehostamiseen. ja tekee verkostoon liittymisestä kilpailukykyisen vaihtoehdon verrattuna yksittäiseen taloon. Myöskään huolto ei tuo hetkittäisiä kertakustannuksia. Aivan uudet lämpöpumppumarkkinat Vaasan Ekolämpö Oy on ollut ajan hermolla rakentaessaan uutta palvelukonseptia. Valtion ja kuntien tähtäimessä olevat vähän energiaa kuluttavat pientalovaltaiset kaavat tarvitsevat myös uudenlaisia energiaratkaisuja. - Verkosto ja sen hallinnointi istuu muuhun kehitykseen, painottaa Reinikainen yhtiön tekemää verkostovalintaa. Energiaverkosto avaa lämpöpumppualalle aivan uusia markkinoita. Tiivis kaupunkimainen asutus vaikeuttaa yksittäisen lämmönlähteen toteuttamista uusille alueille. Verkostossa voidaan käyttää lämmönlähteenä tonttien alustojen lisäksi katu-, puisto-, ja vesialueita optimaalisesti. Verkostoon liittymispaikat aiheuttavat tontille erittäin vähän rajoitteita, koska talon lämpö- sähkö ja vesiliittymät kerätään yhteen paikkaan. Kysynnän lisääntyminen antaa yrityksille mahdollisuuden kasvattaa tuotantoaan, josta hyötyy myös verkoston päätelaitteeksi lämpöpumpun hankkiva asukas edullisempana hintana. Täysitehoinen suurella varaajalla varustettu lämpöpumppu alentaa myös pumpun sähkökustannuksia. Påttin puhdistamo hyödyntää purkuvesistä saatua energiaa Puhdistamon tehtävänä on puhdistaa jätevedet, jotta ne voidaan luontoa pilaamatta laskea takaisin luontoon. Nykyisin lämpöä ei kuitenkaan pidetä luonnon monimuotoisuuden pilaajana. Vaasan vesien puhdistaja on Påttin puhdistamo, jossa tähän asiaan pyritään saamaan muutosta. Påttin puhdistamosta päästetään nyt mereen purkuvedet yli 10 asteen lämpötilassa. Veden mukana mereen siirtyvä lämpö pitää laajoja alueita sulana tai heikentää jäätä. Tämä ongelma ei rajoitu pelkästään Vaasaan, vaan lähes kaikissa puhdistamoissa lämpö päästetään vesistöön, poikkeuksena on Katri Valan puhdistamo Uudellamaalla, jossa jätevedenpuhdistamon purkuveden lämpö on otettu hyötykäyttöön. Påttissa tehdään suunnitelmaa purkuveden lämmön poistamiseksi Vaasan veden tytäryhtiö Vaasan Ekolämpö Oy keskittyy matalaenergian hyödyntämiseen laajasti. Mateve Oy:n kehittämällä tekniikalla voidaan lämpöä ottaa erilaisista matalalämpöistä energiaa sisältävistä lähteistä, myös purkuvesistä. - Vaasan asuntomessujen verkoston yhteydessä syntyi ajatus verkostotekniikan hyödyntämisestä Påttin puhdistamon purkuvesien lämmön alentamisessa 4-6 astetta, jolloin purkupaikallakin säilyy jääpeite, kertoo asiasta toimitusjohtaja Pertti Reinikainen Vaasan Vesi Oy:stä. Saadulla lämmöllä kykenemme tehostamaan prosesseja. Loppu lämpö myydään lähialueelle lämmityskäyttöön. Purkuveden käytöllä voidaan tehostaa jätteenkäsittelyprosessia erityisesti talvella, joka on tähän saakka ollut pieni ongelma, koska biologisten prosessien toiminnan kannalta jäteveden lämpötila täytyisi ollanoin 3-4 astetta lämpimämpi. Viemäriverkostosta tulevan jäteveden lämpötilan lasku hidastaa prosessia. Laitoksen kattamisen ja alipaineistamisen avulla kyetään prosessista syntyvät hajut eliminoimaan. Kattamisella saadaan alue siistin näköiseksi ja ympäristöön soveltuvaksi. Prosessin lämmöllä sisätilat pysyvät työskentelyn kannalta miellyttävinä. Ympäristöystävällisyys tavoitteena Jäteveden puhdistuksella estetään purkuvesistön rehevöityminen. Jäteveden mukana kulkeutuu lämpöä vesistöön joka lämmittää vesistöä ja vaikuttaa näin luonnonolosuhteisiin ja myös eliökantoihin. Lisäksi lämmin vesi pitää purkualueet sulana tai ainakin heikentää niiden jääpeitettä. Purkuvesien lämpötilan laskun avulla voidaan vesistössä säilyttää sen eliökanta ja jääpeite. Kun purkuvesien lämpöenergia voidaan käyttää prosessin hyödyksi laitos säästää yli 1000 MWh ostettavaa energiaa eli rahassa säästö on Lisäksi tilan kattaminen vähentää lämpöpäästöjä ympäristöön. Tila pidetään alipaineisena ja poistuva ilma johdetaan kompressorin kautta ilmastusaltaisiin. Aikaisemmin tämä ilma otettiin ulkoa, jolloin sen lämmittämiseen tarvittiin energiaa. Uudessa ajatuksessa hyödynnetään sisältä tulevaa ilmanvaihdon jäteilmaa, jonka lämpötila on parhaimmillaan jopa astetta pakkasilmaa korkeampi. Saatu energia vähentää myös puhdistamon aiheuttamia päästöjä merkittävästi, koska sen hyödyntäminen tuottaa päästöjä vain käytetyn sähkön verran. Ylijäämäenergiasta saa hieman rahaa myytynä, mutta samalla sen ansiosta voidaan laskea, että jäteveden lämmön alentaminen on varsinainen ekoteko, koska sillä on monella taholla lämpökuormitusta vähentävä vaikutus.

11 Mateve Oy:n asiakaslehti n:o 1/2008 LÄHIENERGIAA 11 Vesistön pohjasta tulevaisuudessa energiaa? Asia selviää maakuntien yhteisellä tutkimushankkeella Vaasassa tehty vesistön alapuolinen sedimenttilämpö on varsin tuore energialöytö ja siitä ja sen hyödyntämisestä ei ole juurikaan konkreettista tietoa. Tätä tietoa pyritään nyt lisäämään maakuntien yhteisellä tutkimushankkeella. Sedimentti on vesialueen pohjalle muodostunut kerrostuma, joka on syntynyt ulkoisten dynaamisten voimien vaikutuksesta. Sedimentit koostuvat meriin ja vesistöihin huuhtoutuneista mineraalihiukkasista ja niihin sitoutuneista orgaanisista aineista ja kemiallisista sakoista, määrittelee asiaa ympäristöministeriö sivuillaan. Sedimentin pintaosa on pohjan mutaa, joka syvemmällä kiinteytyy päällä olevan aineksen painosta. Tutkimuksella pyritään saamaan tietoa pohjasedimentin käyttäytymisestä sekä laajemmin geotermisen energian käytöstä. Tutkimusprojektin yhteydessä arvioidaan ja testataan uusia ratkaisuja geotermisen lämmön ja kylmän hyödyntämisessä. Vesistön pohjasedimentin lämpötilataso näyttäisi olevan jopa 4-5 astetta kalliolämpöä korkeampi.saatu tavanomaista korkeampi lämpötila parantaa merkittävästi lämpöä hyödyntävien lämpöpumppujen hyötysuhdetta, kun lähtötaso eli lämmönlähteen lämpötila nousee. Energia voidaan hakea pohjasedimentistä Mateve Oy:n kehittämällä Refla- energiaputkella, joka porataan pohjasedimenttiin. Koaksiaaliputki, jossa lämmönkeruuneste kulkee molempiin suuntiin, tekee mahdolliseksi putken porausasennuksen. Sedimentistä saatu lämmitys- ja viilennysenergia jaetaan Vaasan Suvilahdessa yli 40 omakotikiinteistöön. Mistä sedimenttilämpö syntyy Sedimentin lämmön syntymekanismia pyritään tutkimuksen avulla selvittämään.tutkimuksessa haetaan tietoa, eroavatko meren- ja järven pohjasta saadut lämpötilat toisistaan. Lisäksi mielenkiintoinen tutkimuksen kohde on joen alapuolinen sedimentti, koska veden virtaus on voimakasta. Olettamuksena on, että sedimentin lämmöstä valtaosa tulisi auringon vesistöä lämmittävästä vaikutuksesta, jolloin paras hyöty saataisiin kohtalaisen pinnasta. Nyt tehdyt havainnot eivät kuitenkaan kaikilta osin tue tätä olettamusta, joten tutkimuksella pyritään saamaan valaisua, miltä syvyydeltä voidaan saada suurimmat lämpömäärät. Sedimentin mineraalikerrokset vaihtelevat. Tutkimuksen avulla haetaan selvyyttä myös sedimentissä olevien maalajien vaikutusta lämmöntuottoon. Samoin selvitetään, minkälaisia vaikutuksia on vesistössä olevilla virtauksilla. Tutkimus kestää vuoteen Sen tuloksista saa tietoa perustettavilta kotisivuilta. Tutkimuksen edetessä saadaan tietoa tutkituista asioista ja ne kirjataan kaikkien saataville kotisivuille. Mauri Lieskoski on ollut mukana tekemässä sedimenttilämpölöytöä. Hän on huolehtinut maailman ensimmäisen matalaenergiaverkoston rakentamisesta Vaasan asuntomessualueelle. Kädessä Maurilla on pala Refla- energiaputkea, jota on sedimenttiin porattu noin 8 km. Tutkimusta koordinoi Merinova Tutkimushanketta koordinoi vaasalainen Teknologiakeskus Merinova Oy. Tutkimushankkeen valmistelussa ovat olleet mukana lapualainen Thermopolis Oy ja Geologian tutkimuskeskus. Tutkimuksen rahoittaa Pohjanmaan liitto 70 % ja Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kunnat 30%. Tutkimuksessa selvitetään useita erilaisia pohjasedimenttejä ja niiden soveltuvuutta energian hankintaan. Suvilahden asuntomessualueen edustan pehmeä sedimentti oli ensimmäinen tutkimuskohde, mutta nyt hanke on laajentunut koskemaan koko Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan aluetta. Tutkimuskohteina on erilaisia vesistöjä, kuten esim. meren lahtia, erityyppisiä järviä, jokia, mahdollisesti suota, lampia, kaivos jne. Lähtökohtana näiden tutkimuksessa on saada tietoa tutkimuskohteista ja tiedon pohjalta hakea uusia entistä tehokkaampia ratkaisuja energian hyödyntämiseen. Tutkimuksella saadaan jopa maaliman mittakaavassa merkittävää uutta tietoa. Jos tutkimus osoittaa yksittäiset havainnot laajemminkin yleispäteviksi, on löydetty lämmönlähde, jostanykyisellä tai kehitetyllä matalaenergiatekniikalla ja lämpöpumpuilla on saatavissa merkittävä kansantaloudellinen energialähde. Tämän avulla voidaan vaikuttaa jopa päästöjen vähentämiseen. Matalaenergiaa kaukolämpöverkostoon Vaasan asuntomessujen Refla- Energiaverkosto tuottaa energiaa kaukolämpöverkoston lämmöksi. New Energy- taloon on sijoitettu 25 kw:n lämpöpumppu, joka lämmittää matalalämpöistä energiaa noin asteen lämpöön. Tämä energia ohjataan yhdessä polttokennon ja mikroturbiinin tuottaman energian kanssa kaukolämpöverkkoon. Vaikka merkitys verkoston lämmön tarvetta ajatellen on vähäinen, on tällä symbolista arvoa. Kaukolämpöverkoston lämmitys tapahtuu hybridi-lämmityksenä, jossa usean eri lämmöntuottolaitteen avulla tuotetaan asuntojen hyödyntämä lämpö. Sillä ei ole tässä laajuudessa myöskään merkitystä päästöjen suhteen, mutta laajemmin toteutettuna on mahdollista tuottaa sähköä ja lämpöä myös perinteisistä tuottotavoista poikkeavalla tavalla, jolloin päästöjen määriinkin voitaisiin vaikuttaa.

12 12 LÄHIENERGIAA Mateve Oy:n asiakaslehti n:o 1/2008 Jämerä kivitaloalue on alkanut rakentua Vaasan Västervikiin Jo vuosia puuhattu Jämerä kivitaloalue alkoi rakentua noin vuosi sitten Vaasan Västervikiin. Massiivisista kivistä tehtävästä alueesta tulee yhtenäinen ja näyttävä kokonaisuus, jossa kyetään hyödyntämään kiven taipumista erilaisiin muotoihin. Vaasan Västervikissä olevan alueen omistaja päätti vuosituhannen vaihteessa kaavoituttaa alueen omakotitalotonteiksi. Kaavoituksen puuhamiehenä toimi Mauri Lieskoski. Kaavoitus suoritettiin Vaasan kaupungin toimesta. Asia eteni moninaisten vaiheiden jälkeen valmiiksi kaavaksi. Leo Haglund, joka myy Jämerä-kivitaloja, oli kiinnostunut rakennuttamaan alueelle yhtenäisen Jämerä-kivitaloista toteutetun alueen. Alue on ainutlaatuinen Suomenkin mitassa. Alue rakentuu yhteisin pelisäännöin, mutta jokaiselle asukkaalle tulee mieleinen heille suunniteltu koti, jonka asukas toteuttaa itsenäisesti. Alue lämpiää Refla-energiaverkostolla Alueella pelkästään kalliosta lämpönsä ottava matalalämpöistä energiaa siirtävä Refla-energiaverkosto jakaa maasta saatavan lämmön alueen omakotitaloissa oleviin lämpöpumppuihin. Lämpöpumppu nostaa Lieskosken perheen talo on noussut nopeasti ja hyvässä säässä. Lehden ilmestyessä siinä on jo kattokin päällä. Mauri Lieskoski on erittäin tyytyväinen rakentamisen edistymiseen, vaikka oma panos on jäänyt asuntomessukiireistä johtuen toivottua vähäisemmäksi maasta saatavan lämmön riittävän korkeaksi lämmitys ja käyttövettä varten. Alueelle on porattu 16 porakaivoa, joista taloissa käytetty lämpö nyhdetään. Suomen Porakaivo Oy teki talvipakkasilla työtä reikien tekemisessä muutaman viikon. Verkoston valmistumisen edetessä se voidaan kytkeä näihin lämmönlähteisiin. Kivitalon kyky sitoa ja luovuttaa lämpöä itseensä hidastaa talossa tapahtuvia lämmön muutoksia. Energiaverkosta saadulla viileällä energialla voidaan säilyttää sisäilman miellyttävyys myös loppukesäksi. Jäähdytyksellä vähennetään sisäilman lämpiämistä ja lämmön kumuloitumista massiivisiin rakenteisiin. Lämmitysverkoston rakennuttajana ja omistajana on vaasalainen matalaenergialla lämpöä jakava Ekolämpö Oy. Verkoston rakentamisesta huolehtii alueen rakentumisen edistymisen mukaan Mateve Oy. Alueen verkosto poikkeaa mm. asuntomessualueen lämmitys- ja jäähdytysverkostosta lämmönlähteen suhteen. Tästä syystä myös tämä verkosto on Teknologiakeskus Merinova Oy:n ja Geologian tutkimuskeskuksen matalaenergian soveltuminen yhdyskuntarakenteen lämmitysverkostoksi. Näyttävä kivitaloalue Alueesta tulee erittäin näyttävä esittelykohde Jämerä-kivitaloille. Yhtenäiseen ilmeeseen vaikuttaa yhtenäinen suunnittelu ja rakennusten runkomateriaalien antama mahdollisuus muutoksiin, mutta myös yhtenäiset julkisivut. Alueen talojen suunnittelussa on jo vuosien saatossa kannuksensa hankkinut rakennusarkkitehti Juha Koivusalo, joka on ollut suunnittelussa mukana alusta alkaen. Lieskosken perheen vähän reilu 200 m2:n pinta-alainen talo seisoo jo rankana Konsterinkujan perillä.perhe on tyytyväinen oman kotinsa suunnitelmaan. Rakennussuunnittelu Leo Haglund Ky huolehtii alueen rakennuttamisesta ja suunnittelusta. Yhtiö osti alueen tontit, jotka se myy rakentajille.näille tonteille voivat jokainen tontin hankkinut suunnitteluttaa mieleisensä Jämerä-kivitalon. Talon rakentamisesta voi huolehtia itse tai teettää valmiiksi rakennuttajalla. Refla-putki kansainvälisessä testissä Kunglika tekniska Högskolan mittaa Tukholman Hammarbyssä useita energiaputkia, joilla energiaa kerätään porakaivosta. Alustavien tietojen mukaan Refla- putki on pärjännyt hyvin kovassa seurassa. Reflan lisäksi mittauksissa on ollut mukana viisi muuta kollektoria. Tuloksia esitellään lähemmin elokuulla sedimenttitutkimuksen avausseminaarissa. Tutkimuksessa kartoitetaan maasta saatavan energian hyödyntämistä maakunnallisena hankkeena. Keksintösäätiö rahoittaa Mateve Oy:n patentinhakua ulkomaille Keksintösäätiö pitää Erkki-Jussi Panulan ja Mauri Lieskosken tekemää energiaverkostoon ja koaksiaaliputkeen kohdistuvaa keksintöä niin merkittävänä, että se on päättänyt osallistua keksinnön suojaamiseen ja rahoittaa maakohtaisten patenttien hakemista ulkomailla. Keksintöön haetaan patenttia kaikkiin tärkeimpiin maihin. Keksinnön merkitys korostuu lämpimissä maissa erityisesti maasta saatavan kylmän tuomiseen rakennusten viilentämisessä. Sielläkin kylmänä aikana voidaan rakennuksia lämmittää lämpöpumpulla. Keksintö tulee vähentämään mm. ilmalämpöpumppujen käyttöä tilojen viilentämisessä. LÄHIENERGIAA Lähienergiaa Mateve Oy:n asiakaslehti 1/2008 Mateve Oy:n osaaminen on maapohjasta saatavien ilmaisenergioiden noutamisessa ja siirtämisessä käyttökohteisiin. Matalaenergiaverkosto noutaa energiaa useasta lämmönlähteestä ja jakaa sitä moneen käyttökohteeseen. Maahan porattu energiaputki noutaa lämmön yksittäiselle lämpöpumpulle ja verkostolle. Mateve Oy:n tuotemerkki on Refla-energiaverkosto ja Reflaenergiaputki. Mateve Oy on perustettu v Se omistaa energiaverkostoon ja -putkeen liittyvät patentit. Yhteystiedot: Mateve Oy PL Vaasa Päätoimittaja: Erkki-Jussi Panula Teksti, kuvat ja taitto: Erkki-Jussi Panula Sivunvalmistus ja paino: I-print Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa, työpaja 25.8.2014 / Harri Kaisto Sisältö Kaukolämpö Oulussa 3 Kaukolämpöpotentiaali 8 Kaukolämmön näkymiä 14 Yhteenveto

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 Liite vesi 4/21.11.2012 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2012 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille?

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on 40% ja ilmastopäästöistä 30%. Yli 30 000 kerrostalokiinteistöön energiatehokkuustoimenpiteitä

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

OILON LYHYESTI. Käyttökohteita

OILON LYHYESTI. Käyttökohteita Erityistä lämpöä OILON LYHYESTI Vuonna 1961 perustettu perheyritys Hallituksen puheenjohtaja: Päivi Leiwo Toimitusjohtaja: Eero Pekkola Liikevaihto: 70 miljoonaa EUR Henkilöstöä 360 Valmistamme ja markkinoimme

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen tässä taksassa lueteltuja maksuja.

Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen tässä taksassa lueteltuja maksuja. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Syötteen vesi- ja viemärilaitoksen taksa Hyväksytty Pudasjärven valtuuston kokouksessa Voimaantulopäivä 1..017 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

ST1LAHIENERGIA.FI ENERGIAA LÄHELTÄ

ST1LAHIENERGIA.FI ENERGIAA LÄHELTÄ ST1LAHIENERGIA.FI ENERGIAA LÄHELTÄ PAIKALLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA St1 Lähienergia Oy suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpöpumppulaitoksia avaimet käteen

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun

Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun Vesa Vihanninjoki Suomen ympäristökeskus SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot