VAASAN YLIOPISTO LEVÓN INSTITUUTTI VAASAN ENERGIAINSTITUUTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN YLIOPISTO LEVÓN INSTITUUTTI VAASAN ENERGIAINSTITUUTTI"

Transkriptio

1

2

3 VAASAN YLIOPISTO LEVÓN INSTITUUTTI VAASAN ENERGIAINSTITUUTTI Vaasan tiedepuistotalon energianhallintaratkaisut Riku Rikkola Patrik Sjöholm Pekka Peura VAASA 2008

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tavoitteet ja konsepti Kohde ja rajaukset Rakenne Referenssikohteita RAKENNUKSEN ENERGIAHUOLTO Rakennuksen energiatase Rakennuksen energiankulutus Ostoenergiankulutus Rakennuksen energiatehokkuuden kehittäminen Ostoenergiatarvetta pienentävät lähienergiantuotantoratkaisut MENETELMÄT Energiatodistus Energiatehokkuusluku ja luokitus TIEDEPUISTON ENERGIAHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Perustiedot Skenaario 1: Normitoimistorakennus Skenaario 2: Matalaenergiatoimistorakennus Skenaario 3: Huippuenergiatehokas toimistorakennus Skenaario 4: Huippuenergiatehokas toimistorakennus ja energiantuotanto Ideariihen tuloksia JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1. Tiedepuistotalon sijoittuminen Liite 2. Torni rakennuksen julkisivu Liite 3. L rakennuksen julkisivu Liite 4. Torni rakennuksen julkisivu jossa aurinkopaneelit Liite 5. L rakennuksen julkisivu jossa aurinkopaneelit

5 TIIVISTELMÄ Tämä Vaasan tiedepuistotalon energiaratkaisuja käsittelevä esiselvitys on toteutettu Vaasa Science Parkin ja Teknologiakeskus Merinovan toimeksiantona Vaasan yliopiston Levóninstituutissa. Energiatehokkuuslaskennan toteuttamisessa on käytetty VTT:n asiantuntemusta. Raportti on laadittu Vaasan tiedepuistotalon energiaratkaisujen suunnittelemista varten. Tarkoituksena on ollut selvittää vaihtoehtoisia toteutustapoja tiedepuistotalon energiahuollon järjestämiseksi taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Raportissa keskitytään arvioimaan erityisesti rakennuksen energiatehokkuuden ja uusiutuvan lähienergiantuotannon tarjoamia mahdollisuuksia Vaasan tiedepuistohankkeelle. Raportissa luodaan katsaus rakennuksen energiataseen muodostumiseen ja sen osatekijöihin. Erilaiset vaihtoehdot on koottu skenaarioihin, joiden avulla havainnollistetaan energiaratkaisujen integroimisesta syntyviä kustannuksia ja saavutettavia hyötyjä suhteessa rakennuksen elinkaareen. Kiinteistöön integroitavilla ratkaisuilla ja järjestelmillä voidaan vaikuttaa merkittävästi energiatehokkuuteen. Huomionarvoinen seikka on se, että jo pienellä lisäinvestoinnilla energiatehokkuuteen on saavutettavissa merkittäviä taloudellisia, mutta myös ekologisia hyötyjä. Saavutettuja tuloksia konkretisoidaan erityisesti energiatehokkuusluvun ja luokituksen tarjoaman vertailuperustan pohjalta. Energiatehokkuuden lisäksi tarkoituksena on ollut myös havainnollistaa energian kulutukseen ja tuotantoon liittyviä mahdollisuuksia. Raportissa kaikki käsiteltävät energiantuotantoratkaisut perustuvat uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Monista potentiaalisista vaihtoehdoista raporttiin on sisällytetty matalaenergiaverkko, aurinkosähköjärjestelmä ja polttokenno. Raportti korostaa näiden uutuusarvoltaan merkittävien teknologioiden taloudellista, ekologista ja imagollista lisäarvoa Vaasan kaupungille, tiedepuistolle ja paikalliselle uuden energian liiketoiminalle. Myös uuden energian tutkimus ja opetustoiminnan juurruttaminen Vaasaan nähdään ainutlaatuisena mahdollisuutena, jonka realisoitumisessa tiedepuiston yhteyteen toteutettavilla energianhallinnan ratkaisuilla on oma merkittävä roolinsa. Raportin lopuksi merkittävimmät havainnot tiivistetään loppupäätelmiksi ja suosituksiksi, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota tiedepuistotalon suunnittelussa. Raportissa todetaan myös, että energiaratkaisuiden valinnalla on huomattavia taloudellisia, mutta lisäksi imagollisia ja aineettomia vaikutuksia. 3

6 4

7 1. JOHDANTO 1.1 Tavoitteet ja konsepti Esiselvityksen tavoitteena on ollut tuottaa informaatiota ekologisesti ja taloudellisesti kestävistä energianhallintaratkaisuista Vaasan tiedepuistotalon ( Innotalo ) suunnittelun tueksi. Tätä tietoa on tarkoitus käyttää apuna tehtäessä Innotalon energiaratkaisujen valintoja käytännössä. Työn pohjaksi hahmoteltiin konsepti, jonka mukaan talon energiaratkaisujen kokonaisuus koostuu seuraavista osista (kuva 1): Energian säästö ja tehokas käyttö (RUE; Rational Use of Energy) Energian tuotanto uusiutuvista energialähteistä (RES; Renewable Energy Sources) Kuva 1. Rakennuksen integroidun energiaratkaisun periaate. Konseptin mukaisesti rakennuksen integroitu energiaratkaisu kootaan erilaisista kuhunkin paikkaan parhaiten soveltuvista teknisistä vaihtoehdoista niin, että lopputuloksena saavutetaan mahdollisimman korkea energiaomavaraisuuden aste. Taloudellisten ja teknisten seikkojen vuoksi käytännössä voi olla tarpeen koostaa vaihtoehtoja, joista tehokkain ja taloudellisin valitaan toteutettavaksi. 5

8 Tässä esiselvityksessä esitetään neljä toteutuskonseptia kestävän energiahuollon huomioimiseksi Vaasan tiedepuistotalon suunnittelussa. Esille nostetaan energiaratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa erityisesti kiinteistön: Energiantarpeeseen Energian tehokkaaseen käyttöön Energian tuotantoon uusiutuvista energialähteistä Ratkaisuvaihtoehtoja arvioidaan erityisesti teknis taloudellisesta näkökulmasta. Yleensä energiaratkaisut tulee sisällyttää hankesuunnitteluun hyvissä ajoin. Vaasan tiedepuistohankkeen voidaan katsoa olevan tämän esiselvityksen toteutushetkellä luonnossuunnitteluvaiheessa (kuva 2). Tontin hankinta Markkinointi ja T&K Hankekehitys Luonnossuunnittelu Suunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto Ylläpito Vaikutusmahdollisuudet pienenevät Kuva 2. Energiaratkaisujen integrointi rakennushankkeisiin (VTT, Airaksinen 2006). Normirakentamista edistyneempien energiaratkaisujen hyödyntäminen tiedepuistokiinteistön energiahuollossa edellyttää näiden ratkaisujen välitöntä sisällyttämistä osaksi muuta hankesuunnittelua. 1.2 Kohde ja rajaukset Tämän selvityksen kohteena on Vaasan yliopistokampuksen yhteyteen suunniteltavan tiedepuistoalueen rakennusvaiheen 1 kiinteistöt ja niiden energiaratkaisut (kuva 3). Tiedepuisto tulee sijaitsemaan Palosaaren sillan vieressä, Wolffintien ja Yliopistonrannan risteyksessä. Alueella sijaitsee tällä hetkellä FM Boats:in rakennus varastoineen. 6

9 Kuva 3. Vaasan tiedepuistokiinteistön ensimmäinen rakennusvaihe. Ensimmäisen rakennusvaiheen laajuudeksi on kaavailtu noin kerrosneliömetriä. Se käsittää 12 kerroksisen tornirakennuksen (7 400m 2 ) ja L muotoisen (3 500m 2 ) rakennuksen, joka sijoittuu tornirakennuksen yhteyteen. Suunniteltavat kiinteistöt ovat ympäristöministeriön energiatodistusoppaan mukaisia uudistoimistorakennuksia. Energiaratkaisujen arvioinnissa hyödynnetään saatavilla olevien lähtötietojen puitteissa tämän kiinteistötyypin säännöksiä ja suosituksia. Raportin toteutusvaiheessa saatavilla olevat tiedot ovat rajoittuneet arkkitehdiltä saatuihin rakennusten mitta ja laajuustietoihin. Valtaosa energiatehokkuusluvun laskennalle oleellisista tiedoista koskien rakenteita, sähkö ja valaistusjärjestelmiä, lämmitys, ilmanvaihto ja vesijärjestelmiä, puuttuvat. Tiedot puuttuvat, koska kiinteistön suunnittelu ei ole edennyt edellä mainittuihin vaiheisiin. Laskelmissa kriittistä huomioida seuraavat varaukset: Laskelmat eivät huomioi energian hinnan muutoksia ja korkokehitystä. Laskelmissa esitetyt euromääräiset arviot eivät sisällä arvonlisäveroa. Laskelmissa ei myöskään huomioida todellisia toteutuvia kustannuksia sähkö ja kaukolämpöenergian vuosi ja liittymismaksuissa. Kohtuulliseen arviointitarkkuuteen pääsemiseksi raportin laatijat ovat hyödyntäneet VTT:n rakennusten energiatehokkuuteen erikoistuneiden asiantuntijoiden osaamista. 7

10 1.3 Rakenne Raportin kappaleessa 2 esitetään tiivistetysti näkökulmia rakennuksen energiatehokkaaseen energiahuoltoon. Kappaleessa 3 käsitellään lyhyesti energiatodistuksen sisältö ja energiatehokkuusluvun laskenta. Kappaleessa 4 esitetään skenaariotarkastelun avulla neljä lähestymistapaa energiahuollon järjestämiseksi Vaasan tiedepuistotalon yhteydessä. Skenaariotarkastelujen tavoitteena on rakennuksen energiatarpeen vähentäminen, energian tehokas käyttö ja energiantuotanto kiinteistön tarpeisiin uusiutuvista energialähteistä. Lopuksi arvioidaan alustavasti eri skenaarioihin liittyvien energiainvestointien suuruutta ja takaisinmaksuaikoja. Raportin lopussa esitetään johtopäätökset ja suositukset. Kappaleessa korostetaan riippumattomasta näkökulmasta eri toteutuskonseptien vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. 1.4 Referenssikohteita MERA matalaenergiakerrostalo Suomi, Espoo Suomessa energiatehokasta uudisrakentamista on tutkinut muun muassa Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Tähän päivään mennessä matalaenergiarakentamisen periaatteiden mukaisesti toteutettuja kerrostalokohteita on vain muutamia. Hyvä esimerkkikohde on vuonna 2005 Espoon Leppävaaraan valmistunut matalaenergiakerrostalo. VTT:n laskelmien mukaan kyseisen kerrostalon rakennuskustannukset olivat vain 1,7 prosenttia korkeammat kuin normikerrostalossa. Neliömäärään suhteutettuna tämä tarkoittaa noin 27 /brm 2. VTT:n tutkimuksissa matalaenergiarakentamisen investointien takaisinmaksuajaksi on määritelty keskimäärin 5 7 vuotta. Investointien takaisinmaksuajan jälkeen matalaenergiarakennuksen käyttökustannukset ovat merkitsevästi normirakennusta edullisemmat (VTT, Airaksinen 2006). Energiatehokas ja ekologinen Econia Business Park Suomi, Vantaa Vantaan Aviapolikseen valmistuva Econia Business Park rakennetaan kestävän kehityksen ehdoilla. Ekotehokkuus ja ympäristöystävällisyys on pyritty huomioimaan kokonaisvaltaisesti ottamalla huomioon rakennuksen sijainti ja rungon muoto, rakennusmateriaalit, ikkunoiden koko ja niiden sijoittelu, julkisivun aurinkopaneelit, terminen viihtyvyys sekä käytön aikaiset toiminnot. Rakennuttajana toimii Julius Tallberg Kiinteistöt ja rakentajana rakennusosakeyhtiö Hartela. Energiaomavarainen toimistorakennus Tanska, Kööpenhamina Danish Management Group rakennuttaa Euroopan ensimmäisen energiaomavaraisen toimistorakennuksen Tanskaan Kööpenhaminaan. Kiinteistössä yhdistyy innovatiivinen arkkitehtuuri ja kokonaisvaltainen energia asioiden hallinta. Toimistorakennuksen on määrä valmistua Kööpenhaminassa vuonna 2009 järjestettävän YK:n ilmastokonferenssin maamerkiksi. 8

11 Danish Management Group visiona on osoittaa, että nykyaikaisen uudistoimistorakennuksen energiakulutus on mahdollista kattaa uusiutuvista energialähteistä tuotetulla energialla. Rakennus tulee olemaan kansainvälisten passiivitalostandardien mukainen ja kuuluu valmistuessaan Tanskan rakennuslainsäädännön korkeimpaan energiatehokkuusluokkaan. Lämmitys, jäähdytys ja kiinteistösähkön kulutus katetaan kokonaisuudessaan uusiutuvista energialähteistä tuotetulla lähienergialla. Noin puolet rakennuksen tarvitsemasta energiasta tuotetaan suoraan auringosta ja jäljelle jäävä osuus maaperästä. Rakennuksen energiajärjestelmät on suunniteltu siten, että optimaalisissa olosuhteissa rakennuksen energiantuotanto ylittää sen oman tarpeen. Energiaomavaraisen uudistoimistorakennuksen energiaratkaisut käsittävät: Aurinkolämpöjärjestelmän, joka esilämmittää ilmastointikoneistoon ohjautuvan vaihtoilman. Aurinkopaneeliston, joka tuottaa sähköenergian koko rakennuksen tarpeisiin. Maalämpö ja jäähdytysjärjestelmän. Aurinkopaneeliston käyttöveden lämmitystä varten. 9

12 Järjestelmän lämpö tai jäähdytysenergian varastoimiseksi hiekkaan rakennuksen alle; energiaa hyödynnetään kesällä jäähdytykseen ja kesällä lämmitykseen. Seiniin ja lattioihin integroitavaa älykästä energiaa varastoivaa materiaalia; joka absorboi lämpöä lämpötilan noustessa ja luovuttaa sitä vastaavasti ympäristöön lämpötilan laskiessa. 10

13 2. RAKENNUKSEN ENERGIAHUOLTO 2.1 Rakennuksen energiatase Rakennuksen energiatase sisältää lämmitys, sähkö ja jäähdytysenergiataseen sekä näiden vaikutukset toisiinsa. Rakennuksen energiatarve aiheutuu muun muassa tilojen lämmitys ja jäähdytystarpeesta, sähköenergiantarpeesta ja käyttöveden lämmitystarpeesta. Energian tarpeet katetaan järjestelmien kehittämällä ja siirtämällä lämpö, sähkö ja jäähdytysenergialla sekä rakennukseen tulevalla auringon säteilyenergialla ja muilla luonnollisilla lämpö ja kylmäkuormilla (YM, 2007). Rakennuksen energiatase osoittaa kuinka rakennuksen osajärjestelmät vaikuttavat toisiinsa. Hyvänä esimerkkinä voidaan todeta, että rakennuksen tiiveyteen panostamalla voidaan saavuttaa pienempiä lämpöhäviöitä, mutta toisaalta taas lisäjäähdyttämisestä syntyvät kustannuksen syövät osan saavutetusta hyödystä. 2.2 Rakennuksen energiankulutus Rakennuksen energiankulutus voidaan jakaa kolmeen energiankulutusmuotoon. Näitä ovat lämpö, sähkö ja kylmäenergia. Lämpöenergiaa kuluu kiinteistön lämmittämisessä ja sähköä taas sähköisten laitteiden, kuten tietokoneiden ja valaisimien käyttämisestä. Kylmäenergian kulutus kohoaa kesäisin, kun kiinteistön lämpötilaa alennetaan. Kylmäenergia on pääsääntöisesti sähköä, joka muunnetaan jäähdytyslaitteistoissa kylmäenergiaksi. Rakennuksen energiankulutus on rakennuksen lämmitysenergian, laitesähköenergian ja jäähdytysenergian yhteenlaskettu kulutus alla oleva kaavan mukaisesti. E rakennus = Q lämmitys + W laitesähkö + Q jäähdytys tilat E rakennus Q lämmitys W laitesähkö Q jäähdytys tilat Rakennuksen energiankulutus, kwh Rakennuksen lämmitysenergiankulutus, kwh Rakennuksen laitteiden sähköenergiankulutus, kwh Rakennuksen tilojen jäähdytysenergiankulutus, kwh 2.3 Ostoenergiankulutus Ostoenergian kulutuksella tarkoitetaan sähkö ja lämpöenergiaa, jota kulutetaan kohdekiinteistössä. Sähköenergiaa kuluu erilaisten sähkölaitteiden käytössä, ja kiinteistön lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen tarvitaan lämpö ja kylmäenergiaa. Ostoenergian kulutus lasketaan rakennuksen energiankulutuksesta kiinteistökohtaisen energiantuotannon vuosihyötysuhteen perusteella. (Ympäristöministeriö, 2007). 11

14 2.4 Rakennuksen energiatehokkuuden kehittäminen Euroopan energiankulutuksesta peräti 40 prosenttia aiheutuu rakennusten energiatarpeiden tyydyttämisestä (YM, Energiatodistusopas 2007, s. 2, 7). Parantamisen varaa on siis runsaasti. Rakennusten energiatehokkuus onkin noussut yhdeksi keskeisimmistä kehitysteemoista uudisrakentamisessa. Laadukas kokonaissuunnittelu Rakennusten energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa monella eri tavalla, monessa eri vaiheessa. Lähtökohtana tulisi olla hyvä ja laadukas suunnittelu, jonka avulla rakennukseen asennettavat laitteistot olisivat mahdollisimman hyvin soveltuvia kohteeseen. Laitteistot eivät kuitenkaan yksistään riitä kattamaan tehokkuuden kokonaisuutta, joten tärkeää on myös huomioida soveltuvat rakennusmateriaalit, jotta lämmöneristys olisi mahdollisimman tehokas. Muita tärkeitä ja huomioitavia asioita ovat ilmanpitävyys, lämmön talteenotto ilmanvaihdosta, ulkovaipan ilmanpitävyys ja hyvä sisäilmasto. (Vesanen 2007). Laadukas rakentaminen Suunnitteluvaiheen lisäksi huomiota tulee kiinnittää toteutusvaiheen toiminnan laadukkuuteen. Rakentamisen laatu on keskeinen tekijä rakennuksen energiatehokkuuden muodostumisessa. Rakennuksen ulkovaipan (seinät, katto, lattia, ikkunat, ovet) huolellisella rakentamisella ja uusilla tekniikoilla minimoidaan lämpöhävikki ja varmistetaan ilmanpitävyys. Lämpöhäviöt voidaan pienentää erittäin kohtuullisin kustannuksin ainakin puoleen nykyisestä. (Merainfo). Lämmön talteenotto Tiiviissä rakennuksessa kunnollinen ilmanvaihtojärjestelmä on erittäin tärkeä. Poistoilman lämpöenergia kerätään talteen ja hyödynnetään uudestaan. Lämmön talteenotolla voidaan vaikuttaa selkeästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Energian tehokas käyttö Energian käyttöä voidaan tehostaa kehittämällä loppukäyttöteknologioita ja prosesseja sekä ottamalla käyttöön hallinnollisia ohjauskeinoja, määräyksiä ja strategioita. Yhtenäinen toimintamalli energiatehokkuuden parantamiseksi Kokonaisvaltaisena kansallisena ohjauskeinona voidaan mainita kuntien energiatehokkuussopimus ja energiaohjelma Energiatehokkuussopimuksella ja energiaohjelmalla pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta niihin sisältyy myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Energiatehokkuussopimus ja energiaohjelma sisältävät molemmat käytännönläheisiä toimenpideohjeita energiatehokkuuden kohentamiseksi rakennuksissa ja niihin liittyvässä energiaintensiivisessä käytössä. 2.5 Ostoenergiatarvetta pienentävät lähienergiantuotantoratkaisut Tässä raportin osiossa esitellään Vaasan tiedepuistotalon yhteyteen soveltuvia energiantuotantoratkaisuja. Seuraavassa esille nostetut ratkaisut ovat valikoituneet esitettäväksi raportissa, koska ne täydentävät toisiaan optimaalisesti energiantuotannon näkökulmasta ja aikaansaavat toteutuessaan ainutlaatuista lisäarvoa Vaasan kaupungille ja tiedepuistolle, paikallisille yrityksille ja oppilaitoksille. 12

15 Matalaenergiaverkko Matalaenergiaverkko tarkoittaa käytännössä maalämpöä. Vaasalaisen Mateve Oy:n sedimenttilämpöä hyödyntävä lähienergiaverkosto tarjoaa uusiutuvaa energiaa kiinteistöjen lämmitykseen ja jäähdytykseen. Mateven energiaverkosto perustuu lämpö ja kylmäenergiaa kerääviin putkiin, jotka voidaan sijoittaa maan tai kallion alle. Vaasan tiedepuistohankkeen tapauksessa putkisto voitaisiin sijoittaa rakennuksen viereisen merialueen pohjasedimenttiin. Putkistossa virtaavaan nesteeseen sitoutuu lämpöenergiaa, joka johdetaan lämpöpumpulle. Lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä, jota kuluu noin % tarvittavasta lämmitysenergiasta ja noin 5 7 % tarvittavasta viilennysenergiasta. Matalaenergiaverkko tarjoaa rakennusten lämmitys ja viilennystarpeelle uudenlaisen vaihtoehdon, joka hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Matalaenergiaverkko tarjoaa mielenkiintoisen, mutta ennen kaikkea taloudellisesti ja ekologisesti ajatellen hyvän ratkaisun kiinteistön lämmitys ja jäähdytysenergian tuottamiseksi. Se on täysin päästötön, joten siitä ei synny haitallisia ilmastoa lämmittäviä kaasuja. Matalaenergiaverkko on käytössä Vaasan asuntomessualueella, josta saadut tulokset ja analyysit osoittavat sen olevan erittäin laadukas rakennusten lämmitys ja viilennysratkaisu. Matalaenergianverkon hyödyntämistä Vaasan tiedepuistotalon lämmitys ja jäähdytysenergian tuotannossa puoltaa myös se, että lähimerialueiden tutkimukset ovat osoittaneet merenpohjasedimentin lämpötilaolosuhteiden olevan suotuisat järjestelmän käyttöönotolle. Myös Wärtsilän keskustan tuotantolaitoksen lauhdevesialue sijaitsee tiedepuistoalueen välittömässä läheisyydessä. Matalaenergiaverkoston käyttöönotto tiedepuiston lämmitys ja jäähdytysenergian tuotannossa mahdollistaisi myös järjestelmän suorituskyvyn jälkiseurannan ja siihen liittyvän tutkimuksen perustamisen Vaasan energiainstituutin yhteyteen. Matalaenergiaverkoston sisällyttäminen paikallisen tutkimus ja opetusohjelmiin tulisi toteuttaa välittömästi. Kansainväliseksi menestystarinaksi tähtäävä paikallinen yritys kaipaa tuekseen varteenotettavaa tutkimusta ja matalaenergiatekniikkaan jo opiskelujen lomassa perehtyneitä ammattilaisia työntekijöiksi. Polttokenno Uuden energian kansainvälisen liiketoiminnan juurruttaminen Vaasaan konkretisoituu Wärtsilä Oyj:n polttokennoratkaisuissa. Polttokennoteknologiaan liittyvä tutkimus, kehitysja liiketoiminta on nuorta, mutta sillä on jo lähitulevaisuudessa huomattavan kansainvälisen liiketoimintapotentiaalin. Vaasan alueen liike elämän, tutkimuksen ja opetuksen sidosryhmillä on ainutlaatuinen mahdollisuus profiloitua kansainvälisesti arvostettuina toimijoina yhdessä Wärtsilän kanssa. Tähän mennessä Wärtsilä on rakentanut neljä kappaletta WFC20, 20 kw SOFC yksikköä, jotka toimivat maakaasulla, kaatopaikkakaasulla ja metanolilla. Maakaasuyksikköä on ajettu yli 1000 tuntia. Kaikki yksiköt ovat vielä demonstraatiovaiheessa. Vaasan tiedepuistotalon ensimmäisen rakennusvaiheen aikana Wärtsilällä on pilottituotannossa kahteen teholuokkaan kuuluvia polttokennoyksiköitä: WFC20: sähköteho 20 kw, lämpöteho 14 kw, sähköhyötysuhde 42 % WFC50: sähköteho 50 kw, lämpöteho 25 kw, sähköhyötysuhde 46 % 13

16 Wärtsilän SOFC (Solid Oxide Fuel Cell) polttokennot edustavat energia alan T&K kehityksen ja polttokennokehityksen huippua maailmassa. Wärtsilän SOFC demonstraatiohankkeet ovat herättäneet niin Suomessa kuin maailmallakin merkittävää kiinnostusta. Tällöin Tiedepuistokampus saisi merkittävää uutisarvoa, ja mahdollisuus olla mukana SOFC kehityksessä antaisi Vaasan energiainstituutille uusia tutkimus ja kehitysmahdollisuuksia. Energiantuotannon kannalta polttokenno tuottaa sähköä erittäin korkealla hyötysuhteella, ja saatava lämpöteho on noin 300C asteista kaasua, jota voidaan hyödyntää helposti. Biokaasulla toimiva polttokenno on uusiutuvaa energiaa, jolloin Vaasan kaupungin kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät merkittävästi. Lisäksi polttokennon toiminta on erittäin hiljaista eikä siitä synny juurikaan haitallisia päästöjä, joten se sopii urbaaniin rakentamiseen erinomaisesti. Wärtsilä polttokennoja huolletaan osittain Vaasan yksiköstä. Tällöin Wärtsilän huolto olisi mutkatonta ja joustavaa sekä antaisi mahdollisuuden T&K yhteistyölle. Wärtsilä sitoutuisi rakentamaan, toimittamaan, ottamaan käyttöön ja huoltamaan yksikön sekä kouluttamaan ulkopuolisen ylläpito ja operointihenkilökunnan. WFC20:n, eli 20 kw yksikön hinta vuosina on WFC50:n, eli 50 kw Yksikön hinta vuosina on On todennäköistä että TEM tukee uusiutuvan energian ja uuden teknologian demonstraatioprojektia 40 %:n investointituella. Korkeat hinnat johtuvat järjestelmien osakomponenttien korkeista hinnoista, jotka tulevat alenemaan sarjatuotantoon päästäessä. Wärtsilä tavoitteena on päästä /kw yksikköhintaan vuoteen 2015 mennessä. Biokaasujakelun järjestäminen polttokennolle on yksi tärkeimmistä ratkaisua kaipaavista asioista hankkeen toteutettavuuden näkökulmasta. Kiinteän kaasunjakeluputkiston asentamiseksi on ainakin kaksi potentiaalista ratkaisuvaihtoehtoa: Vaasan Veden jätevedenpuhdistamo Palosaarella tuottaa biokaasua, jota voitaisiin hyödyntää polttokennon polttoaineena Stormossenin kaatopaikalla talteen kerättävä biokaasu voitaisiin hyödyntää polttokennossa Biokaasua voitaisiin molemmissa tapauksissa hyödyntää myös Wärtsilän keskustan tuotantotiloissa moottorien energialähteenä koeajojen yhteydessä. Aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuvaa energiaa, jota saadaan auringon säteilystä. Aurinkosähköä kerätään aurinkopaneeleilla joista sähköenergia voidaan syöttää järjestelmään tai verkkoon riippuen käyttökohteesta. Aurinkosähköjärjestelmässä on kolme erilaista pääkomponenttia: Aurinkopaneeli Ohjausjärjestelmä Akusto Aurinkopaneeli kerää auringon säteilyn akustoon, jonka toimintaa valvoo ohjausjärjestelmä. Kyseisen ohjausjärjestelmän keskeinen tehtävä on estää akkujen ylilatautuminen tai syväpurkautuminen. Lisäksi järjestelmä valvoo yleisesti säteilyn keräämistä. Akkujen avulla aurinkosähköä voidaan käyttää myös silloin, kun aurinkosäteilyä ei ole tarjolla. 14

17 Aurinkosähkön etuja ovat selkeästi päästöttömyys, hiljaisuus, yksinkertainen laajennettavuus tarpeen vaatiessa, pieni huoltotarve ja yleinen ekologisuus. Aurinkosähkön tuottaminen ei edellytä varsinaisesti mitään tilaa tai paikkaa, johon koneistot voidaan sijoittaa, sillä paneelit asennetaan yleensä katoille tai seinille niin, etteivät ne häiritse kiinteistöjen käyttöä. Lisäksi varsinainen energia on itsessään ilmaista. Aurinkosähkön käytöllä on muutamia edellytyksiä, jotka tulee ottaa huomioon. Aurinkosähkön tuottaminen laajemmassa mittakaavassa edellyttää runsaasti paneeleita, jolloin tilantarve saattaa kasvaa liian suureksi. Toiseksi aurinkosähkön tuottaminen on mahdollista ainoastaan päivällä ja sääolosuhteissa, joissa aurinko paistaa suoraan kennostoon. Molemmat edellä mainitut tekijät vaikuttavat siihen, että suuren sähköenergiamäärän tuottamiseksi aurinkosähkö ei välttämättä sovellu. Aurinkosähkön avulla on mahdollista pienentää ostosähkön määrää jopa merkittävästi. Kokonaisen kiinteistön kannalta optimaalinen tilanne syntyy pienestä energiantarpeesta ja hyvin suunnitellusta energiantuotannosta. Uuden energian edelläkävijyyden edut Matalaenergiaverkon, aurinkosähköjärjestelmän ja polttokennon hyödyntämisellä Vaasan tiedepuiston energiantuotannossa on potentiaalisesti monia huomiotaloudellisia vaikutuksia: Vaasan kaupungin ja tiedepuiston profiloituminen ja markkinointi uuden energian osaamiskeskuksena kansainvälisesti Paikallisten yritysten uuden energian järjestelmien koe ja esityskäyttö Uuden energian tutkimuksen, tuotekehityksen ja liiketoiminnan juurruttaminen Vaasaan systemaattisesti Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammattikoulujen opetus ja tutkimustoiminnan profiloituminen ja turvaaminen kansallisesti, opetusjärjestelmän murroksessa 15

18 3. MENETELMÄT 3.1 Energiatodistus Energiatodistus on rakennusten energiatehokkuuden luokittelujärjestelmä. Energiatodistuksen käyttöönoton tarkoituksena on nostaa rakennusten energiatehokkuus osto ja vuokraustilanteissa tärkeäksi valintatekijäksi. Energiatodistus mahdollistaa rakennusten energiatehokkuuden vertailun ja edesauttaa huomion kiinnittämistä energiankulutukseen. Energiatodistus ohjaa kuluttajaa valinnoissa samalla tavalla kuin esimerkiksi kylmälaitteiden energiamerkki. (YM, Energiatodistusopas 2007, s.7; kuva 4) Kuva 4. Esimerkki toimistorakennuksen energiatehokkuusluokituksesta. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Myös EU direktiivi ohjaa jäsenmaita ottamaan käyttöön energiatodistuksen. (YM, Energiatodistusopas 2007, s. 7) Energiatodistus vaaditaan kaikilta uusilta rakennuksilta, mutta vuoden 2009 alusta todistus vaaditaan myös jo olemassa olevilta rakennuksilta, kun kiinteistö tai sen tiloja myydään tai vuokrataan. (YM, Energiatodistusopas 2007, s. 9) 3.2 Energiatehokkuusluku ja luokitus Rakennuksen energiatehokkuus ilmaistaan energiatodistuksessa energiatehokkuusluvulla ja sen perusteella määräytyvällä energiatehokkuusluokalla. Energiatehokkuusluvun perusteella ilmaistaan luokitteluvälillä A G, jossa A edustaa kaikkein energiatehokkainta luokitusta. Energiatehokkuusluku saadaan jakamalla rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä rakennuksen brutto pinta alalla. Rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä on lämmitysenergian, sähköenergian ja mahdollisen jäähdytysenergian summa. (YM, Energiatodistusopas 2007, s.22) 16

19 Rakennuksen tarvitsema lämmitysenergiamäärä (Q lämmitys ) on tilojen lämmityksen ja lämpimän käyttöveden yhteenlaskettu kulutus, mutta se ei sisällä kiinteistökohtaisen, eikä kiinteistön ulkopuolisen energiantuotannon häviöitä. (Ympäristöministeriö, energiatodistusopas 2007, s.22) Uudisrakennuksen tilojen lämmityksen energiankulutuksen laskennassa käytetään yleisiä säätietoja, joissa Suomi on jaettu eri vyöhykkeisiin. Vaasa sijoittuu näissä vyöhykkeissä Jokioisten säävyöhykkeelle. Toimistorakennuksen energiatehokkuusluvun määrittämisessä käytetään energiatodistusoppaan mukaisesti toimistorakennuksia koskevia ohjeistuksia. Tällöin rakennuksen tai rakennusryhmän energiatehokkuusluku voidaan laskea alla olevalla kaavalla. (Ympäristöministeriö, energiatodistusopas 2007, s.23) ET = Σ [Q lämmitys + W kiinteistösähkö + Q jäähdytys, tilat ] / Σ A (kwh/brm 2 /vuosi) Energiatodistusopas (2007, s. 23) määrittelee kiinteistösähkön kulutukseen sisältyvän rakennuksen kiinteän valaisujärjestelmän sähkönkulutuksen, talotekniikan pumppujen, puhaltimien, automatiikkalaitteiden, kiinteistösaunojen ja hissien, sekä rakennuksen ulkopuolella valaistuksen ja kohdelämmitysten (autopaikat, sulanapito) kuluttaman sähkön. 17

20 4. TIEDEPUISTON ENERGIAHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Tässä raportin osiossa esitetään neljä skenaariota Vaasan tiedepuistotalon energiahuollon järjestämiseksi. Ensimmäinen skenaario perustuu energiatehokkuusäännösten mukaiseen rakentamiseen. Tämä skenaario toimii vertailukohtana seuraaville taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmille vaihtoehdoille, jotka ylittävät lainsäädännön minimivaatimukset merkittävästi. Skenaariotarkastelun painopistealueita ovat kiinteistön energiantarpeen minimointi, energian tehokas käyttö ja paikallinen lähienergiantuotanto uusiutuvista lähteistä kiinteistön tarpeisiin. 4.1 Perustiedot Ensimmäisen rakennusvaiheen laajuudeksi on kaavailtu m2. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kaksi rakennusta; 12 kerroksisen tornirakennus ja sen välittömään läheisyyteen 4 kerroksinen L muotoinen rakennus. Rakennusten keskinäisistä eroavaisuuksista johtuen, torni ja L muotoista rakennusta tarkastellaan erikseen. Rakennus sijainti käy ilmi liitteestä 1, ja alustavia suunnitelmia rakennusten julkisivuista on koottu liitteisiin Skenaario 1: Normitoimistorakennus Ensimmäisessä skenaariossa esitetään energiatehokkuuden minimivaatimukset ylittävä toteutuskonsepti, jota hyödynnetään vertailukohtana jäljempänä esitettäville energiatehokkuusskenaariolle ja toteutuskonsepteille. Skenaarion 1 tavoitteeksi asetettiin lainsäädännön minimivaatimukset maltillisesti ylittävä energiatehokkuuden taso. Skenaarion 1 osajärjestelmien kuvaus: Toteutuskonsepti on normirakentamisen mukainen Ikkunapinta ala enintään 50 % rakennuksen julkisivun pinta alasta Normaali kolmilasinen ikkunatyyppi Alapohja maavarainen laatta: 150 mm styroksi Yläpohjaeriste 300 mm villa Ulkoseinäeriste 200 mm villa Ovien U arvo noin 1,4; eristeenä 60 mm polyuretaania Lämmöntalteenottokojeiston hyötysuhde 40 % Ilmanvuotoluku 4 Säännösten mukainen, minimivaatimukset maltillisesti ylittävä rakentaminen johti molemmissa rakennuksissa energiatehokkuusluokituksen D saavuttamiseen. Skenaariossa 1 tornitalon energiatehokkuusluku oli 143 kwh/brm² ja L rakennuksen vastaavasti 152 kwh/brm² (taulukko 1). 18

21 Taulukko 1. Skenaarion 1 mukainen energiankulutus (MWh/a) sekä ET luku ja luokitus. Tornirakennus L rakennus Energian kulutus; MWh/a E rakennus Q lämmitys W laitesähkö Q jäähdytys tilat ET luku ja luokitus ET luku; kwh/brm² ET luokitus G F E D C B A G F E D C B A Energiatehokkuusluokitus D saavutetaan molemmissa rakennuksissa normirakenneratkaisuilla, tavanomaisilla kiinteistösähköjärjestelmillä ja yleisesti käytetyillä talotekniikan ratkaisuilla. Energiainvestointikustannuksien arviointi ei ole tässä vaiheessa mahdollista skenaariossa 1. Investointikustannusten muodostuminen pohjautuu valintoihin, joita rakennuttaja ja suunnittelijat tekevät yhteistyössä. Näitä valintoja ei ole vielä tehty. 4.3 Skenaario 2: Matalaenergiatoimistorakennus Toisessa skenaariossa esitetään matalaenergiarakentamista edustava toteutuskonsepti ja vastaavat energiatehokkuuslaskelmat. Vertailukohtana energiatehokkuuden ja toteutuskonseptin erovaisuuksien arvioinnissa hyödynnetään Skenaariota 1. Skenaarion 2 tavoitteeksi asetettiin matalaenergiarakentamista edustava energiatehokkuuden taso ja tavoitteen saavuttamisen mahdollistava toteutuskonsepti. Skenaarion 2 osajärjestelmien kuvaus: Toteutuskonsepti on matalaenergiarakentamisen mukainen Ikkunapinta ala enintään 50 % rakennuksen julkisivun pinta alasta Normaali kolmilasinen ikkunatyyppi Alapohja maavarainen laatta: 300 mm styroksi Yläpohjaeriste 600 mm villa Ulkoseinäeriste 350 mm villa Ovien U arvo noin 0,7; eristeenä 60 mm polyuretaania, tuulikaappi Lämmöntalteenottokojeiston hyötysuhde 65 % Ilmanvuotoluku 2, saavutettavissa laadukkaalla rakentamisella 19

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Helsinki 18.11.2015 Janne Rasi, energia-asiantuntija 12.10.2007 Tekijän nimi Yleistä energiatodistuslaista Energiatodistuksen tarkoitus Ajankohtaista

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Kanjoni Kanjoninkatu 7 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-708- Rakennuksen valmistumisvuosi: 987 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudistoimistorakennuksen energiatodistusesimerkki 1.4.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudistoimiston energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Entinen hammashoitola Ukkolankuja 4 900 Yli_Ii, Oulu Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 564477 tontti 977 Rivi

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan laadunohjaus:

Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Pekka Seppälä, Markku Hienonen, Aki Töyräs 8.10.2012 Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Rakennuksen E luvun laskenta Rakennuksen E luvun laskenta ja energiatehokkuus Mikä E luku? Mikä E luku? E luku l k on

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.2016 Viimeisimmät muutokset energiatodistuksiin Uimahallit,

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot