VAASAN YLIOPISTO LEVÓN INSTITUUTTI VAASAN ENERGIAINSTITUUTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN YLIOPISTO LEVÓN INSTITUUTTI VAASAN ENERGIAINSTITUUTTI"

Transkriptio

1

2

3 VAASAN YLIOPISTO LEVÓN INSTITUUTTI VAASAN ENERGIAINSTITUUTTI Vaasan tiedepuistotalon energianhallintaratkaisut Riku Rikkola Patrik Sjöholm Pekka Peura VAASA 2008

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tavoitteet ja konsepti Kohde ja rajaukset Rakenne Referenssikohteita RAKENNUKSEN ENERGIAHUOLTO Rakennuksen energiatase Rakennuksen energiankulutus Ostoenergiankulutus Rakennuksen energiatehokkuuden kehittäminen Ostoenergiatarvetta pienentävät lähienergiantuotantoratkaisut MENETELMÄT Energiatodistus Energiatehokkuusluku ja luokitus TIEDEPUISTON ENERGIAHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Perustiedot Skenaario 1: Normitoimistorakennus Skenaario 2: Matalaenergiatoimistorakennus Skenaario 3: Huippuenergiatehokas toimistorakennus Skenaario 4: Huippuenergiatehokas toimistorakennus ja energiantuotanto Ideariihen tuloksia JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1. Tiedepuistotalon sijoittuminen Liite 2. Torni rakennuksen julkisivu Liite 3. L rakennuksen julkisivu Liite 4. Torni rakennuksen julkisivu jossa aurinkopaneelit Liite 5. L rakennuksen julkisivu jossa aurinkopaneelit

5 TIIVISTELMÄ Tämä Vaasan tiedepuistotalon energiaratkaisuja käsittelevä esiselvitys on toteutettu Vaasa Science Parkin ja Teknologiakeskus Merinovan toimeksiantona Vaasan yliopiston Levóninstituutissa. Energiatehokkuuslaskennan toteuttamisessa on käytetty VTT:n asiantuntemusta. Raportti on laadittu Vaasan tiedepuistotalon energiaratkaisujen suunnittelemista varten. Tarkoituksena on ollut selvittää vaihtoehtoisia toteutustapoja tiedepuistotalon energiahuollon järjestämiseksi taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Raportissa keskitytään arvioimaan erityisesti rakennuksen energiatehokkuuden ja uusiutuvan lähienergiantuotannon tarjoamia mahdollisuuksia Vaasan tiedepuistohankkeelle. Raportissa luodaan katsaus rakennuksen energiataseen muodostumiseen ja sen osatekijöihin. Erilaiset vaihtoehdot on koottu skenaarioihin, joiden avulla havainnollistetaan energiaratkaisujen integroimisesta syntyviä kustannuksia ja saavutettavia hyötyjä suhteessa rakennuksen elinkaareen. Kiinteistöön integroitavilla ratkaisuilla ja järjestelmillä voidaan vaikuttaa merkittävästi energiatehokkuuteen. Huomionarvoinen seikka on se, että jo pienellä lisäinvestoinnilla energiatehokkuuteen on saavutettavissa merkittäviä taloudellisia, mutta myös ekologisia hyötyjä. Saavutettuja tuloksia konkretisoidaan erityisesti energiatehokkuusluvun ja luokituksen tarjoaman vertailuperustan pohjalta. Energiatehokkuuden lisäksi tarkoituksena on ollut myös havainnollistaa energian kulutukseen ja tuotantoon liittyviä mahdollisuuksia. Raportissa kaikki käsiteltävät energiantuotantoratkaisut perustuvat uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Monista potentiaalisista vaihtoehdoista raporttiin on sisällytetty matalaenergiaverkko, aurinkosähköjärjestelmä ja polttokenno. Raportti korostaa näiden uutuusarvoltaan merkittävien teknologioiden taloudellista, ekologista ja imagollista lisäarvoa Vaasan kaupungille, tiedepuistolle ja paikalliselle uuden energian liiketoiminalle. Myös uuden energian tutkimus ja opetustoiminnan juurruttaminen Vaasaan nähdään ainutlaatuisena mahdollisuutena, jonka realisoitumisessa tiedepuiston yhteyteen toteutettavilla energianhallinnan ratkaisuilla on oma merkittävä roolinsa. Raportin lopuksi merkittävimmät havainnot tiivistetään loppupäätelmiksi ja suosituksiksi, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota tiedepuistotalon suunnittelussa. Raportissa todetaan myös, että energiaratkaisuiden valinnalla on huomattavia taloudellisia, mutta lisäksi imagollisia ja aineettomia vaikutuksia. 3

6 4

7 1. JOHDANTO 1.1 Tavoitteet ja konsepti Esiselvityksen tavoitteena on ollut tuottaa informaatiota ekologisesti ja taloudellisesti kestävistä energianhallintaratkaisuista Vaasan tiedepuistotalon ( Innotalo ) suunnittelun tueksi. Tätä tietoa on tarkoitus käyttää apuna tehtäessä Innotalon energiaratkaisujen valintoja käytännössä. Työn pohjaksi hahmoteltiin konsepti, jonka mukaan talon energiaratkaisujen kokonaisuus koostuu seuraavista osista (kuva 1): Energian säästö ja tehokas käyttö (RUE; Rational Use of Energy) Energian tuotanto uusiutuvista energialähteistä (RES; Renewable Energy Sources) Kuva 1. Rakennuksen integroidun energiaratkaisun periaate. Konseptin mukaisesti rakennuksen integroitu energiaratkaisu kootaan erilaisista kuhunkin paikkaan parhaiten soveltuvista teknisistä vaihtoehdoista niin, että lopputuloksena saavutetaan mahdollisimman korkea energiaomavaraisuuden aste. Taloudellisten ja teknisten seikkojen vuoksi käytännössä voi olla tarpeen koostaa vaihtoehtoja, joista tehokkain ja taloudellisin valitaan toteutettavaksi. 5

8 Tässä esiselvityksessä esitetään neljä toteutuskonseptia kestävän energiahuollon huomioimiseksi Vaasan tiedepuistotalon suunnittelussa. Esille nostetaan energiaratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa erityisesti kiinteistön: Energiantarpeeseen Energian tehokkaaseen käyttöön Energian tuotantoon uusiutuvista energialähteistä Ratkaisuvaihtoehtoja arvioidaan erityisesti teknis taloudellisesta näkökulmasta. Yleensä energiaratkaisut tulee sisällyttää hankesuunnitteluun hyvissä ajoin. Vaasan tiedepuistohankkeen voidaan katsoa olevan tämän esiselvityksen toteutushetkellä luonnossuunnitteluvaiheessa (kuva 2). Tontin hankinta Markkinointi ja T&K Hankekehitys Luonnossuunnittelu Suunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto Ylläpito Vaikutusmahdollisuudet pienenevät Kuva 2. Energiaratkaisujen integrointi rakennushankkeisiin (VTT, Airaksinen 2006). Normirakentamista edistyneempien energiaratkaisujen hyödyntäminen tiedepuistokiinteistön energiahuollossa edellyttää näiden ratkaisujen välitöntä sisällyttämistä osaksi muuta hankesuunnittelua. 1.2 Kohde ja rajaukset Tämän selvityksen kohteena on Vaasan yliopistokampuksen yhteyteen suunniteltavan tiedepuistoalueen rakennusvaiheen 1 kiinteistöt ja niiden energiaratkaisut (kuva 3). Tiedepuisto tulee sijaitsemaan Palosaaren sillan vieressä, Wolffintien ja Yliopistonrannan risteyksessä. Alueella sijaitsee tällä hetkellä FM Boats:in rakennus varastoineen. 6

9 Kuva 3. Vaasan tiedepuistokiinteistön ensimmäinen rakennusvaihe. Ensimmäisen rakennusvaiheen laajuudeksi on kaavailtu noin kerrosneliömetriä. Se käsittää 12 kerroksisen tornirakennuksen (7 400m 2 ) ja L muotoisen (3 500m 2 ) rakennuksen, joka sijoittuu tornirakennuksen yhteyteen. Suunniteltavat kiinteistöt ovat ympäristöministeriön energiatodistusoppaan mukaisia uudistoimistorakennuksia. Energiaratkaisujen arvioinnissa hyödynnetään saatavilla olevien lähtötietojen puitteissa tämän kiinteistötyypin säännöksiä ja suosituksia. Raportin toteutusvaiheessa saatavilla olevat tiedot ovat rajoittuneet arkkitehdiltä saatuihin rakennusten mitta ja laajuustietoihin. Valtaosa energiatehokkuusluvun laskennalle oleellisista tiedoista koskien rakenteita, sähkö ja valaistusjärjestelmiä, lämmitys, ilmanvaihto ja vesijärjestelmiä, puuttuvat. Tiedot puuttuvat, koska kiinteistön suunnittelu ei ole edennyt edellä mainittuihin vaiheisiin. Laskelmissa kriittistä huomioida seuraavat varaukset: Laskelmat eivät huomioi energian hinnan muutoksia ja korkokehitystä. Laskelmissa esitetyt euromääräiset arviot eivät sisällä arvonlisäveroa. Laskelmissa ei myöskään huomioida todellisia toteutuvia kustannuksia sähkö ja kaukolämpöenergian vuosi ja liittymismaksuissa. Kohtuulliseen arviointitarkkuuteen pääsemiseksi raportin laatijat ovat hyödyntäneet VTT:n rakennusten energiatehokkuuteen erikoistuneiden asiantuntijoiden osaamista. 7

10 1.3 Rakenne Raportin kappaleessa 2 esitetään tiivistetysti näkökulmia rakennuksen energiatehokkaaseen energiahuoltoon. Kappaleessa 3 käsitellään lyhyesti energiatodistuksen sisältö ja energiatehokkuusluvun laskenta. Kappaleessa 4 esitetään skenaariotarkastelun avulla neljä lähestymistapaa energiahuollon järjestämiseksi Vaasan tiedepuistotalon yhteydessä. Skenaariotarkastelujen tavoitteena on rakennuksen energiatarpeen vähentäminen, energian tehokas käyttö ja energiantuotanto kiinteistön tarpeisiin uusiutuvista energialähteistä. Lopuksi arvioidaan alustavasti eri skenaarioihin liittyvien energiainvestointien suuruutta ja takaisinmaksuaikoja. Raportin lopussa esitetään johtopäätökset ja suositukset. Kappaleessa korostetaan riippumattomasta näkökulmasta eri toteutuskonseptien vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. 1.4 Referenssikohteita MERA matalaenergiakerrostalo Suomi, Espoo Suomessa energiatehokasta uudisrakentamista on tutkinut muun muassa Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Tähän päivään mennessä matalaenergiarakentamisen periaatteiden mukaisesti toteutettuja kerrostalokohteita on vain muutamia. Hyvä esimerkkikohde on vuonna 2005 Espoon Leppävaaraan valmistunut matalaenergiakerrostalo. VTT:n laskelmien mukaan kyseisen kerrostalon rakennuskustannukset olivat vain 1,7 prosenttia korkeammat kuin normikerrostalossa. Neliömäärään suhteutettuna tämä tarkoittaa noin 27 /brm 2. VTT:n tutkimuksissa matalaenergiarakentamisen investointien takaisinmaksuajaksi on määritelty keskimäärin 5 7 vuotta. Investointien takaisinmaksuajan jälkeen matalaenergiarakennuksen käyttökustannukset ovat merkitsevästi normirakennusta edullisemmat (VTT, Airaksinen 2006). Energiatehokas ja ekologinen Econia Business Park Suomi, Vantaa Vantaan Aviapolikseen valmistuva Econia Business Park rakennetaan kestävän kehityksen ehdoilla. Ekotehokkuus ja ympäristöystävällisyys on pyritty huomioimaan kokonaisvaltaisesti ottamalla huomioon rakennuksen sijainti ja rungon muoto, rakennusmateriaalit, ikkunoiden koko ja niiden sijoittelu, julkisivun aurinkopaneelit, terminen viihtyvyys sekä käytön aikaiset toiminnot. Rakennuttajana toimii Julius Tallberg Kiinteistöt ja rakentajana rakennusosakeyhtiö Hartela. Energiaomavarainen toimistorakennus Tanska, Kööpenhamina Danish Management Group rakennuttaa Euroopan ensimmäisen energiaomavaraisen toimistorakennuksen Tanskaan Kööpenhaminaan. Kiinteistössä yhdistyy innovatiivinen arkkitehtuuri ja kokonaisvaltainen energia asioiden hallinta. Toimistorakennuksen on määrä valmistua Kööpenhaminassa vuonna 2009 järjestettävän YK:n ilmastokonferenssin maamerkiksi. 8

11 Danish Management Group visiona on osoittaa, että nykyaikaisen uudistoimistorakennuksen energiakulutus on mahdollista kattaa uusiutuvista energialähteistä tuotetulla energialla. Rakennus tulee olemaan kansainvälisten passiivitalostandardien mukainen ja kuuluu valmistuessaan Tanskan rakennuslainsäädännön korkeimpaan energiatehokkuusluokkaan. Lämmitys, jäähdytys ja kiinteistösähkön kulutus katetaan kokonaisuudessaan uusiutuvista energialähteistä tuotetulla lähienergialla. Noin puolet rakennuksen tarvitsemasta energiasta tuotetaan suoraan auringosta ja jäljelle jäävä osuus maaperästä. Rakennuksen energiajärjestelmät on suunniteltu siten, että optimaalisissa olosuhteissa rakennuksen energiantuotanto ylittää sen oman tarpeen. Energiaomavaraisen uudistoimistorakennuksen energiaratkaisut käsittävät: Aurinkolämpöjärjestelmän, joka esilämmittää ilmastointikoneistoon ohjautuvan vaihtoilman. Aurinkopaneeliston, joka tuottaa sähköenergian koko rakennuksen tarpeisiin. Maalämpö ja jäähdytysjärjestelmän. Aurinkopaneeliston käyttöveden lämmitystä varten. 9

12 Järjestelmän lämpö tai jäähdytysenergian varastoimiseksi hiekkaan rakennuksen alle; energiaa hyödynnetään kesällä jäähdytykseen ja kesällä lämmitykseen. Seiniin ja lattioihin integroitavaa älykästä energiaa varastoivaa materiaalia; joka absorboi lämpöä lämpötilan noustessa ja luovuttaa sitä vastaavasti ympäristöön lämpötilan laskiessa. 10

13 2. RAKENNUKSEN ENERGIAHUOLTO 2.1 Rakennuksen energiatase Rakennuksen energiatase sisältää lämmitys, sähkö ja jäähdytysenergiataseen sekä näiden vaikutukset toisiinsa. Rakennuksen energiatarve aiheutuu muun muassa tilojen lämmitys ja jäähdytystarpeesta, sähköenergiantarpeesta ja käyttöveden lämmitystarpeesta. Energian tarpeet katetaan järjestelmien kehittämällä ja siirtämällä lämpö, sähkö ja jäähdytysenergialla sekä rakennukseen tulevalla auringon säteilyenergialla ja muilla luonnollisilla lämpö ja kylmäkuormilla (YM, 2007). Rakennuksen energiatase osoittaa kuinka rakennuksen osajärjestelmät vaikuttavat toisiinsa. Hyvänä esimerkkinä voidaan todeta, että rakennuksen tiiveyteen panostamalla voidaan saavuttaa pienempiä lämpöhäviöitä, mutta toisaalta taas lisäjäähdyttämisestä syntyvät kustannuksen syövät osan saavutetusta hyödystä. 2.2 Rakennuksen energiankulutus Rakennuksen energiankulutus voidaan jakaa kolmeen energiankulutusmuotoon. Näitä ovat lämpö, sähkö ja kylmäenergia. Lämpöenergiaa kuluu kiinteistön lämmittämisessä ja sähköä taas sähköisten laitteiden, kuten tietokoneiden ja valaisimien käyttämisestä. Kylmäenergian kulutus kohoaa kesäisin, kun kiinteistön lämpötilaa alennetaan. Kylmäenergia on pääsääntöisesti sähköä, joka muunnetaan jäähdytyslaitteistoissa kylmäenergiaksi. Rakennuksen energiankulutus on rakennuksen lämmitysenergian, laitesähköenergian ja jäähdytysenergian yhteenlaskettu kulutus alla oleva kaavan mukaisesti. E rakennus = Q lämmitys + W laitesähkö + Q jäähdytys tilat E rakennus Q lämmitys W laitesähkö Q jäähdytys tilat Rakennuksen energiankulutus, kwh Rakennuksen lämmitysenergiankulutus, kwh Rakennuksen laitteiden sähköenergiankulutus, kwh Rakennuksen tilojen jäähdytysenergiankulutus, kwh 2.3 Ostoenergiankulutus Ostoenergian kulutuksella tarkoitetaan sähkö ja lämpöenergiaa, jota kulutetaan kohdekiinteistössä. Sähköenergiaa kuluu erilaisten sähkölaitteiden käytössä, ja kiinteistön lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen tarvitaan lämpö ja kylmäenergiaa. Ostoenergian kulutus lasketaan rakennuksen energiankulutuksesta kiinteistökohtaisen energiantuotannon vuosihyötysuhteen perusteella. (Ympäristöministeriö, 2007). 11

14 2.4 Rakennuksen energiatehokkuuden kehittäminen Euroopan energiankulutuksesta peräti 40 prosenttia aiheutuu rakennusten energiatarpeiden tyydyttämisestä (YM, Energiatodistusopas 2007, s. 2, 7). Parantamisen varaa on siis runsaasti. Rakennusten energiatehokkuus onkin noussut yhdeksi keskeisimmistä kehitysteemoista uudisrakentamisessa. Laadukas kokonaissuunnittelu Rakennusten energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa monella eri tavalla, monessa eri vaiheessa. Lähtökohtana tulisi olla hyvä ja laadukas suunnittelu, jonka avulla rakennukseen asennettavat laitteistot olisivat mahdollisimman hyvin soveltuvia kohteeseen. Laitteistot eivät kuitenkaan yksistään riitä kattamaan tehokkuuden kokonaisuutta, joten tärkeää on myös huomioida soveltuvat rakennusmateriaalit, jotta lämmöneristys olisi mahdollisimman tehokas. Muita tärkeitä ja huomioitavia asioita ovat ilmanpitävyys, lämmön talteenotto ilmanvaihdosta, ulkovaipan ilmanpitävyys ja hyvä sisäilmasto. (Vesanen 2007). Laadukas rakentaminen Suunnitteluvaiheen lisäksi huomiota tulee kiinnittää toteutusvaiheen toiminnan laadukkuuteen. Rakentamisen laatu on keskeinen tekijä rakennuksen energiatehokkuuden muodostumisessa. Rakennuksen ulkovaipan (seinät, katto, lattia, ikkunat, ovet) huolellisella rakentamisella ja uusilla tekniikoilla minimoidaan lämpöhävikki ja varmistetaan ilmanpitävyys. Lämpöhäviöt voidaan pienentää erittäin kohtuullisin kustannuksin ainakin puoleen nykyisestä. (Merainfo). Lämmön talteenotto Tiiviissä rakennuksessa kunnollinen ilmanvaihtojärjestelmä on erittäin tärkeä. Poistoilman lämpöenergia kerätään talteen ja hyödynnetään uudestaan. Lämmön talteenotolla voidaan vaikuttaa selkeästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Energian tehokas käyttö Energian käyttöä voidaan tehostaa kehittämällä loppukäyttöteknologioita ja prosesseja sekä ottamalla käyttöön hallinnollisia ohjauskeinoja, määräyksiä ja strategioita. Yhtenäinen toimintamalli energiatehokkuuden parantamiseksi Kokonaisvaltaisena kansallisena ohjauskeinona voidaan mainita kuntien energiatehokkuussopimus ja energiaohjelma Energiatehokkuussopimuksella ja energiaohjelmalla pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta niihin sisältyy myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Energiatehokkuussopimus ja energiaohjelma sisältävät molemmat käytännönläheisiä toimenpideohjeita energiatehokkuuden kohentamiseksi rakennuksissa ja niihin liittyvässä energiaintensiivisessä käytössä. 2.5 Ostoenergiatarvetta pienentävät lähienergiantuotantoratkaisut Tässä raportin osiossa esitellään Vaasan tiedepuistotalon yhteyteen soveltuvia energiantuotantoratkaisuja. Seuraavassa esille nostetut ratkaisut ovat valikoituneet esitettäväksi raportissa, koska ne täydentävät toisiaan optimaalisesti energiantuotannon näkökulmasta ja aikaansaavat toteutuessaan ainutlaatuista lisäarvoa Vaasan kaupungille ja tiedepuistolle, paikallisille yrityksille ja oppilaitoksille. 12

15 Matalaenergiaverkko Matalaenergiaverkko tarkoittaa käytännössä maalämpöä. Vaasalaisen Mateve Oy:n sedimenttilämpöä hyödyntävä lähienergiaverkosto tarjoaa uusiutuvaa energiaa kiinteistöjen lämmitykseen ja jäähdytykseen. Mateven energiaverkosto perustuu lämpö ja kylmäenergiaa kerääviin putkiin, jotka voidaan sijoittaa maan tai kallion alle. Vaasan tiedepuistohankkeen tapauksessa putkisto voitaisiin sijoittaa rakennuksen viereisen merialueen pohjasedimenttiin. Putkistossa virtaavaan nesteeseen sitoutuu lämpöenergiaa, joka johdetaan lämpöpumpulle. Lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä, jota kuluu noin % tarvittavasta lämmitysenergiasta ja noin 5 7 % tarvittavasta viilennysenergiasta. Matalaenergiaverkko tarjoaa rakennusten lämmitys ja viilennystarpeelle uudenlaisen vaihtoehdon, joka hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Matalaenergiaverkko tarjoaa mielenkiintoisen, mutta ennen kaikkea taloudellisesti ja ekologisesti ajatellen hyvän ratkaisun kiinteistön lämmitys ja jäähdytysenergian tuottamiseksi. Se on täysin päästötön, joten siitä ei synny haitallisia ilmastoa lämmittäviä kaasuja. Matalaenergiaverkko on käytössä Vaasan asuntomessualueella, josta saadut tulokset ja analyysit osoittavat sen olevan erittäin laadukas rakennusten lämmitys ja viilennysratkaisu. Matalaenergianverkon hyödyntämistä Vaasan tiedepuistotalon lämmitys ja jäähdytysenergian tuotannossa puoltaa myös se, että lähimerialueiden tutkimukset ovat osoittaneet merenpohjasedimentin lämpötilaolosuhteiden olevan suotuisat järjestelmän käyttöönotolle. Myös Wärtsilän keskustan tuotantolaitoksen lauhdevesialue sijaitsee tiedepuistoalueen välittömässä läheisyydessä. Matalaenergiaverkoston käyttöönotto tiedepuiston lämmitys ja jäähdytysenergian tuotannossa mahdollistaisi myös järjestelmän suorituskyvyn jälkiseurannan ja siihen liittyvän tutkimuksen perustamisen Vaasan energiainstituutin yhteyteen. Matalaenergiaverkoston sisällyttäminen paikallisen tutkimus ja opetusohjelmiin tulisi toteuttaa välittömästi. Kansainväliseksi menestystarinaksi tähtäävä paikallinen yritys kaipaa tuekseen varteenotettavaa tutkimusta ja matalaenergiatekniikkaan jo opiskelujen lomassa perehtyneitä ammattilaisia työntekijöiksi. Polttokenno Uuden energian kansainvälisen liiketoiminnan juurruttaminen Vaasaan konkretisoituu Wärtsilä Oyj:n polttokennoratkaisuissa. Polttokennoteknologiaan liittyvä tutkimus, kehitysja liiketoiminta on nuorta, mutta sillä on jo lähitulevaisuudessa huomattavan kansainvälisen liiketoimintapotentiaalin. Vaasan alueen liike elämän, tutkimuksen ja opetuksen sidosryhmillä on ainutlaatuinen mahdollisuus profiloitua kansainvälisesti arvostettuina toimijoina yhdessä Wärtsilän kanssa. Tähän mennessä Wärtsilä on rakentanut neljä kappaletta WFC20, 20 kw SOFC yksikköä, jotka toimivat maakaasulla, kaatopaikkakaasulla ja metanolilla. Maakaasuyksikköä on ajettu yli 1000 tuntia. Kaikki yksiköt ovat vielä demonstraatiovaiheessa. Vaasan tiedepuistotalon ensimmäisen rakennusvaiheen aikana Wärtsilällä on pilottituotannossa kahteen teholuokkaan kuuluvia polttokennoyksiköitä: WFC20: sähköteho 20 kw, lämpöteho 14 kw, sähköhyötysuhde 42 % WFC50: sähköteho 50 kw, lämpöteho 25 kw, sähköhyötysuhde 46 % 13

16 Wärtsilän SOFC (Solid Oxide Fuel Cell) polttokennot edustavat energia alan T&K kehityksen ja polttokennokehityksen huippua maailmassa. Wärtsilän SOFC demonstraatiohankkeet ovat herättäneet niin Suomessa kuin maailmallakin merkittävää kiinnostusta. Tällöin Tiedepuistokampus saisi merkittävää uutisarvoa, ja mahdollisuus olla mukana SOFC kehityksessä antaisi Vaasan energiainstituutille uusia tutkimus ja kehitysmahdollisuuksia. Energiantuotannon kannalta polttokenno tuottaa sähköä erittäin korkealla hyötysuhteella, ja saatava lämpöteho on noin 300C asteista kaasua, jota voidaan hyödyntää helposti. Biokaasulla toimiva polttokenno on uusiutuvaa energiaa, jolloin Vaasan kaupungin kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät merkittävästi. Lisäksi polttokennon toiminta on erittäin hiljaista eikä siitä synny juurikaan haitallisia päästöjä, joten se sopii urbaaniin rakentamiseen erinomaisesti. Wärtsilä polttokennoja huolletaan osittain Vaasan yksiköstä. Tällöin Wärtsilän huolto olisi mutkatonta ja joustavaa sekä antaisi mahdollisuuden T&K yhteistyölle. Wärtsilä sitoutuisi rakentamaan, toimittamaan, ottamaan käyttöön ja huoltamaan yksikön sekä kouluttamaan ulkopuolisen ylläpito ja operointihenkilökunnan. WFC20:n, eli 20 kw yksikön hinta vuosina on WFC50:n, eli 50 kw Yksikön hinta vuosina on On todennäköistä että TEM tukee uusiutuvan energian ja uuden teknologian demonstraatioprojektia 40 %:n investointituella. Korkeat hinnat johtuvat järjestelmien osakomponenttien korkeista hinnoista, jotka tulevat alenemaan sarjatuotantoon päästäessä. Wärtsilä tavoitteena on päästä /kw yksikköhintaan vuoteen 2015 mennessä. Biokaasujakelun järjestäminen polttokennolle on yksi tärkeimmistä ratkaisua kaipaavista asioista hankkeen toteutettavuuden näkökulmasta. Kiinteän kaasunjakeluputkiston asentamiseksi on ainakin kaksi potentiaalista ratkaisuvaihtoehtoa: Vaasan Veden jätevedenpuhdistamo Palosaarella tuottaa biokaasua, jota voitaisiin hyödyntää polttokennon polttoaineena Stormossenin kaatopaikalla talteen kerättävä biokaasu voitaisiin hyödyntää polttokennossa Biokaasua voitaisiin molemmissa tapauksissa hyödyntää myös Wärtsilän keskustan tuotantotiloissa moottorien energialähteenä koeajojen yhteydessä. Aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuvaa energiaa, jota saadaan auringon säteilystä. Aurinkosähköä kerätään aurinkopaneeleilla joista sähköenergia voidaan syöttää järjestelmään tai verkkoon riippuen käyttökohteesta. Aurinkosähköjärjestelmässä on kolme erilaista pääkomponenttia: Aurinkopaneeli Ohjausjärjestelmä Akusto Aurinkopaneeli kerää auringon säteilyn akustoon, jonka toimintaa valvoo ohjausjärjestelmä. Kyseisen ohjausjärjestelmän keskeinen tehtävä on estää akkujen ylilatautuminen tai syväpurkautuminen. Lisäksi järjestelmä valvoo yleisesti säteilyn keräämistä. Akkujen avulla aurinkosähköä voidaan käyttää myös silloin, kun aurinkosäteilyä ei ole tarjolla. 14

17 Aurinkosähkön etuja ovat selkeästi päästöttömyys, hiljaisuus, yksinkertainen laajennettavuus tarpeen vaatiessa, pieni huoltotarve ja yleinen ekologisuus. Aurinkosähkön tuottaminen ei edellytä varsinaisesti mitään tilaa tai paikkaa, johon koneistot voidaan sijoittaa, sillä paneelit asennetaan yleensä katoille tai seinille niin, etteivät ne häiritse kiinteistöjen käyttöä. Lisäksi varsinainen energia on itsessään ilmaista. Aurinkosähkön käytöllä on muutamia edellytyksiä, jotka tulee ottaa huomioon. Aurinkosähkön tuottaminen laajemmassa mittakaavassa edellyttää runsaasti paneeleita, jolloin tilantarve saattaa kasvaa liian suureksi. Toiseksi aurinkosähkön tuottaminen on mahdollista ainoastaan päivällä ja sääolosuhteissa, joissa aurinko paistaa suoraan kennostoon. Molemmat edellä mainitut tekijät vaikuttavat siihen, että suuren sähköenergiamäärän tuottamiseksi aurinkosähkö ei välttämättä sovellu. Aurinkosähkön avulla on mahdollista pienentää ostosähkön määrää jopa merkittävästi. Kokonaisen kiinteistön kannalta optimaalinen tilanne syntyy pienestä energiantarpeesta ja hyvin suunnitellusta energiantuotannosta. Uuden energian edelläkävijyyden edut Matalaenergiaverkon, aurinkosähköjärjestelmän ja polttokennon hyödyntämisellä Vaasan tiedepuiston energiantuotannossa on potentiaalisesti monia huomiotaloudellisia vaikutuksia: Vaasan kaupungin ja tiedepuiston profiloituminen ja markkinointi uuden energian osaamiskeskuksena kansainvälisesti Paikallisten yritysten uuden energian järjestelmien koe ja esityskäyttö Uuden energian tutkimuksen, tuotekehityksen ja liiketoiminnan juurruttaminen Vaasaan systemaattisesti Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammattikoulujen opetus ja tutkimustoiminnan profiloituminen ja turvaaminen kansallisesti, opetusjärjestelmän murroksessa 15

18 3. MENETELMÄT 3.1 Energiatodistus Energiatodistus on rakennusten energiatehokkuuden luokittelujärjestelmä. Energiatodistuksen käyttöönoton tarkoituksena on nostaa rakennusten energiatehokkuus osto ja vuokraustilanteissa tärkeäksi valintatekijäksi. Energiatodistus mahdollistaa rakennusten energiatehokkuuden vertailun ja edesauttaa huomion kiinnittämistä energiankulutukseen. Energiatodistus ohjaa kuluttajaa valinnoissa samalla tavalla kuin esimerkiksi kylmälaitteiden energiamerkki. (YM, Energiatodistusopas 2007, s.7; kuva 4) Kuva 4. Esimerkki toimistorakennuksen energiatehokkuusluokituksesta. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Myös EU direktiivi ohjaa jäsenmaita ottamaan käyttöön energiatodistuksen. (YM, Energiatodistusopas 2007, s. 7) Energiatodistus vaaditaan kaikilta uusilta rakennuksilta, mutta vuoden 2009 alusta todistus vaaditaan myös jo olemassa olevilta rakennuksilta, kun kiinteistö tai sen tiloja myydään tai vuokrataan. (YM, Energiatodistusopas 2007, s. 9) 3.2 Energiatehokkuusluku ja luokitus Rakennuksen energiatehokkuus ilmaistaan energiatodistuksessa energiatehokkuusluvulla ja sen perusteella määräytyvällä energiatehokkuusluokalla. Energiatehokkuusluvun perusteella ilmaistaan luokitteluvälillä A G, jossa A edustaa kaikkein energiatehokkainta luokitusta. Energiatehokkuusluku saadaan jakamalla rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä rakennuksen brutto pinta alalla. Rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä on lämmitysenergian, sähköenergian ja mahdollisen jäähdytysenergian summa. (YM, Energiatodistusopas 2007, s.22) 16

19 Rakennuksen tarvitsema lämmitysenergiamäärä (Q lämmitys ) on tilojen lämmityksen ja lämpimän käyttöveden yhteenlaskettu kulutus, mutta se ei sisällä kiinteistökohtaisen, eikä kiinteistön ulkopuolisen energiantuotannon häviöitä. (Ympäristöministeriö, energiatodistusopas 2007, s.22) Uudisrakennuksen tilojen lämmityksen energiankulutuksen laskennassa käytetään yleisiä säätietoja, joissa Suomi on jaettu eri vyöhykkeisiin. Vaasa sijoittuu näissä vyöhykkeissä Jokioisten säävyöhykkeelle. Toimistorakennuksen energiatehokkuusluvun määrittämisessä käytetään energiatodistusoppaan mukaisesti toimistorakennuksia koskevia ohjeistuksia. Tällöin rakennuksen tai rakennusryhmän energiatehokkuusluku voidaan laskea alla olevalla kaavalla. (Ympäristöministeriö, energiatodistusopas 2007, s.23) ET = Σ [Q lämmitys + W kiinteistösähkö + Q jäähdytys, tilat ] / Σ A (kwh/brm 2 /vuosi) Energiatodistusopas (2007, s. 23) määrittelee kiinteistösähkön kulutukseen sisältyvän rakennuksen kiinteän valaisujärjestelmän sähkönkulutuksen, talotekniikan pumppujen, puhaltimien, automatiikkalaitteiden, kiinteistösaunojen ja hissien, sekä rakennuksen ulkopuolella valaistuksen ja kohdelämmitysten (autopaikat, sulanapito) kuluttaman sähkön. 17

20 4. TIEDEPUISTON ENERGIAHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Tässä raportin osiossa esitetään neljä skenaariota Vaasan tiedepuistotalon energiahuollon järjestämiseksi. Ensimmäinen skenaario perustuu energiatehokkuusäännösten mukaiseen rakentamiseen. Tämä skenaario toimii vertailukohtana seuraaville taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmille vaihtoehdoille, jotka ylittävät lainsäädännön minimivaatimukset merkittävästi. Skenaariotarkastelun painopistealueita ovat kiinteistön energiantarpeen minimointi, energian tehokas käyttö ja paikallinen lähienergiantuotanto uusiutuvista lähteistä kiinteistön tarpeisiin. 4.1 Perustiedot Ensimmäisen rakennusvaiheen laajuudeksi on kaavailtu m2. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kaksi rakennusta; 12 kerroksisen tornirakennus ja sen välittömään läheisyyteen 4 kerroksinen L muotoinen rakennus. Rakennusten keskinäisistä eroavaisuuksista johtuen, torni ja L muotoista rakennusta tarkastellaan erikseen. Rakennus sijainti käy ilmi liitteestä 1, ja alustavia suunnitelmia rakennusten julkisivuista on koottu liitteisiin Skenaario 1: Normitoimistorakennus Ensimmäisessä skenaariossa esitetään energiatehokkuuden minimivaatimukset ylittävä toteutuskonsepti, jota hyödynnetään vertailukohtana jäljempänä esitettäville energiatehokkuusskenaariolle ja toteutuskonsepteille. Skenaarion 1 tavoitteeksi asetettiin lainsäädännön minimivaatimukset maltillisesti ylittävä energiatehokkuuden taso. Skenaarion 1 osajärjestelmien kuvaus: Toteutuskonsepti on normirakentamisen mukainen Ikkunapinta ala enintään 50 % rakennuksen julkisivun pinta alasta Normaali kolmilasinen ikkunatyyppi Alapohja maavarainen laatta: 150 mm styroksi Yläpohjaeriste 300 mm villa Ulkoseinäeriste 200 mm villa Ovien U arvo noin 1,4; eristeenä 60 mm polyuretaania Lämmöntalteenottokojeiston hyötysuhde 40 % Ilmanvuotoluku 4 Säännösten mukainen, minimivaatimukset maltillisesti ylittävä rakentaminen johti molemmissa rakennuksissa energiatehokkuusluokituksen D saavuttamiseen. Skenaariossa 1 tornitalon energiatehokkuusluku oli 143 kwh/brm² ja L rakennuksen vastaavasti 152 kwh/brm² (taulukko 1). 18

21 Taulukko 1. Skenaarion 1 mukainen energiankulutus (MWh/a) sekä ET luku ja luokitus. Tornirakennus L rakennus Energian kulutus; MWh/a E rakennus Q lämmitys W laitesähkö Q jäähdytys tilat ET luku ja luokitus ET luku; kwh/brm² ET luokitus G F E D C B A G F E D C B A Energiatehokkuusluokitus D saavutetaan molemmissa rakennuksissa normirakenneratkaisuilla, tavanomaisilla kiinteistösähköjärjestelmillä ja yleisesti käytetyillä talotekniikan ratkaisuilla. Energiainvestointikustannuksien arviointi ei ole tässä vaiheessa mahdollista skenaariossa 1. Investointikustannusten muodostuminen pohjautuu valintoihin, joita rakennuttaja ja suunnittelijat tekevät yhteistyössä. Näitä valintoja ei ole vielä tehty. 4.3 Skenaario 2: Matalaenergiatoimistorakennus Toisessa skenaariossa esitetään matalaenergiarakentamista edustava toteutuskonsepti ja vastaavat energiatehokkuuslaskelmat. Vertailukohtana energiatehokkuuden ja toteutuskonseptin erovaisuuksien arvioinnissa hyödynnetään Skenaariota 1. Skenaarion 2 tavoitteeksi asetettiin matalaenergiarakentamista edustava energiatehokkuuden taso ja tavoitteen saavuttamisen mahdollistava toteutuskonsepti. Skenaarion 2 osajärjestelmien kuvaus: Toteutuskonsepti on matalaenergiarakentamisen mukainen Ikkunapinta ala enintään 50 % rakennuksen julkisivun pinta alasta Normaali kolmilasinen ikkunatyyppi Alapohja maavarainen laatta: 300 mm styroksi Yläpohjaeriste 600 mm villa Ulkoseinäeriste 350 mm villa Ovien U arvo noin 0,7; eristeenä 60 mm polyuretaania, tuulikaappi Lämmöntalteenottokojeiston hyötysuhde 65 % Ilmanvuotoluku 2, saavutettavissa laadukkaalla rakentamisella 19

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? LAKI RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laki rakennuksen energiatodistuksesta 13.4.2007. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 19.6.2007. Koskee vuoden

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat. Jan Mattsson 18.03.2010

Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat. Jan Mattsson 18.03.2010 Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat Jan Mattsson 18.03.2010 on nyt Samat ihmiset, samat palvelut, samat arvot Maailmanlaajuinen energianhallinnan asiantuntija 120 000 työntekijää sekä toimipaikkoja

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100 ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Kimpikuja 3 80220 Joensuu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 204 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 185 Kilonportti 1 talo 1 Kilonportti , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 185 Kilonportti 1 talo 1 Kilonportti , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 85 Kilonportti talo Kilonportti 060, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 999 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS

J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS SIJAINTI (ENNEN RAKENNUSTA) YLEISTÄ Bruttoala noin 6500 m2 Käyttäjät: Helsingin ympäristökeskus ja yliopiston

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen

Lisätiedot

Sisältö Helsinki 2.5.2011

Sisältö Helsinki 2.5.2011 Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014 Tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Koja EXP. Yksi tekee kahden työt. Hybridilämpöpumppujärjestelmä

Koja EXP. Yksi tekee kahden työt. Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Viimeisen kymmenen vuoden aikana satoihin kohteisiin ympäri maailman on asennettu Rhoss -järjestelmä ENERGIATEHOKKUUS

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Rakentaminen 2012 rakentamisen määräykset muuttuvat, oletko valmistautunut? 28.11.2011 Anna-Kaisa Karppinen Oy Merinova Ab Taustaa Aurinkoenergian

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa:

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennustyyppi: Osoite: Bruttopinta-ala: Huoneistoala: Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: Lämmitystapa: Ilmastointi: Pientalo Valmistumisvuosi: 2008 Pientalonkuja

Lisätiedot

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Kylmää ja lämmintä. Yhtä aikaa tai erikseen. Energian tarve jopa 34 % pienempi! Viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot