2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus"

Transkriptio

1 LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola Ab 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Vaasa 1.3. Ylläpitäjän omistaja tai taustatahot 1 janmaan kauppakamari, Vaasan yliopisto ja Svenska handelshögskolan Osakeyhtiö. Omistajatahot ovat Vaasan kaupunki, Pohjanmaan liitto, Poh Hanken Ammattikorkeakoulun nimi Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus Suomi ja englanti ja tutkintokielet 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 Vaasa Toimintaa ei ole tarkoitus järjestää muilla paikkakunnilla 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Vaasan ammattikorkeakoulu, VAMK, kouluttaa kansainvälisiä asiantuntijoita elinkeinoelämän palvelukseen. VAMK on monikielinen ja kansainvälinen korkeakoulu, joka tarjoaa koulutusta sekä tutkimus ja kehitystoimintaa integroituna opetukseen tekniikassa, liiketaloudessa sekä sosiaali ja terveysalalla. VAMK tarjoaa opetusta perustutkintoihin ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavassa koulutuksessa sekä täydennyskoulutuksessa. Opiskeluun liittyy olennaisena osana yhteistyö työelämän kanssa. Visiomme on olla läntisen Suomen energisin, vetovoimaisin ja kansainvälisin ammatillisten osaajien oppimis ja tutkimusyhteisö. VAMK profiloituu kansainväliseen liiketoimintaosaamiseen ja erityisesti sähkö ja konetekniikkaan erikoistuvana kouluttajana ja aluekehittäjänä. VAMK profiloituu myös kansainväliseen yhteistyöhön sekä aluevaikuttavuuteen. Ammattikorkeakoulu korostaa yrittäjämäisen toimintatavan omaksumista, jota toteutetaan opetukseen integroituna kaikessa koulutuksessa. Ammattikorkeakoulun painoalat ovat: Vientiteollisuuden liiketoimintaosaaminen, erityisesti kansainvälisen kaupan ja logistiikan käytännöt Sosiaali ja terveysalan keskeinen perusosaaminen sekä väestön työkyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Energia alan tekninen osaaminen, erityisesti sähkön tuotanto, käyttö ja siirtoteknologiat sekä energiateollisuuden tietotekniikka Alueen strategiat ovat Pohjanmaan maakuntaohjelma : Uuden energian Pohjanmaa energiaa ja huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä sekä Pohjanmaan energiastrategia ja toimenpideohjelma Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 Vaasan seudulla on Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, johon kuuluvat n. 140 energia alan yritystä. Työ ja elinkeinoministeriö on valinnut Vaasan INKA ohjelman kestävien energiaratkaisujen veturiksi koko Suomeen. Energiaklusterin yritykset tuottavat yli 12 % Suomen teknologiaviennistä. VAMK tiivistää yhteistyötä lähiammattikorkeakoulujen, etenkin suomi, ruotsi kielikylpyyn tähtäävää yhteistyötä Novian kanssa. SeAMKin kanssa on muodostettu strateginen kumppanuussuhde. Yhteistyön tavoitteena on tehostaa koulujen keskinäistä työjakoa sekä tiivistää yhteistyötä tukipalve

2 luissa, mm. tietojärjestelmäsovelluksia kehitettään yhdessä. Vaasan yliopiston (VY) kanssa kehitetään ja syvennetään nykyistä yhteistyötä. Yhteistyötä on tehty tukipalveluissa (mm. yhteistä henkilöstöä) ja yhteistyöstä laajennetaan muihin tukipalveluihin. Tietojärjestelmäpalvelut ovat yhteisiä. VAMK ja VY kehittävät yhdessä koulujen yhteistä kokonaisarkkitehtuuria. Myös kansainvälisissä asioissa, markkinoinnissa yhdistetään toimintoja VYn kanssa. Kuudella korkeakoululla on yhteinen kirjasto, Tritonia. VAMKin kirjasto yhdistettiin 2010 osaksi Vaasan tiedekirjasto Tritoniaa. Tritonia on seuraavien korkeakoulujen yhteinen kaksikielinen kirjasto: VY, VAMK, Åbo Akademi (Vaasan ja Pietarsaaren yksiköt), Yrkeshögskolan Novia (Vaasan ja Pietarsaaren yksiköt, Hanken (Vaasan yksikkö), Centria ammattikorkeakoulu (Pietarsaaren yksikkö). Kolmella korkeakoululla (VAMK, VY ja Novia) on yhteinen opetus ja tutkimuslaboratorio, Technobothnia. Aalto yliopiston Länsi Suomen muotoilukeskus Muova, siirtyy VAMKille vuoden 2014 alusta laajentaen ja monipuolistaen Vaasan ammattikorkeakoulun osaamista. Toisen asteen oppilaitoksen Vaasan ammattiopiston kanssa tehdään yhteistyötä, jolla edistetään toisen asteen opiskelijoiden siirtymistä korkeakouluopintoihin. Parhaiden, ulkomaisten partnereiden kanssa syvennetään yhteistyötä, esim. Hochschule Heilbronn, Katholieke Hogeschool Zuid Vest Vlaanderen, Hogeschool van Utrecht, Hochschule Ulm sekä University of Derby. Toteutetaan yhteistä opetusta ja hankkeita. Partnereiden kanssa on kehitetty ja toteutettu yhteisiä moduuleja, Joint Degree sekä kaksoistutkintoja Double Degree. Derbyn kanssa on tiivistä opiskelija ja opettajavaihtoa. Kiinan Wuhanissa olevien korkeakoulujen kanssa on vuosikymmenen aikana kehitetty yhteistyötä, joka on käytännössä opettaja ja opiskelijavaihtoa. Hanketoiminta on vilkkainta Ruotsissa olevien korkeakoulujen kanssa Keskeiset muutokset VAMK:ssa loppuu vuoteen 2015 loppuun mennessä ruotsinkielinen koulutus sekä matkailun koulutus kolmella kielellä. VAMK ei hae näitä koulutusvastuita toimilupahakemuksessaan Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Työnjako lähiammattikorkeakoulujen kanssa selkiytyy uuden profiloinnin ja haettujen koulutusvastuiden myötä. Vaasan ammattikorkeakoulun toiminnan keskittäminen Palosaaren kampusalueelle sekä Muovan liittäminen VAMK:n toimintaan tuovat uusia mahdollisuuksia koulun toiminnalle. Vaasan Palosaaren kampus: Vuoteen 2017 mennessä VAMKin koko toiminta on siirtynyt Vaasan Palosaaren kampukselle ja VAMK toimii vastaremontoiduissa tiloissa. Myös liiketalouden koulutus sekä sosiaali ja terveysalan koulutus ovat siirtyneet keskustan toimipisteestä Palosaarelle. Läheisyys ja jopa yhteiset tilat mahdollistavat entistä tiiviimmän eri alojen ja korkeakoulujen välisen yhteistyön koulutuksessa ja tutkimuksessa. Tekniikan yksikkö toimii pääosin samoissa tiloissa Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan kanssa. Sosiaalija terveysalan osaamis ja tutkimuskeskittymä Medibothnia on valmistunut. Näissä uusissa tiloissa toimivat sekä VAMKin että Novian sosiaali ja terveysala uudistetun toimintakonseptin mukaisesti. Lisäksi Vaasan kaupungilla on käytössä merkittävä osa Medibothnian tiloista; mm. hammashoitopalvelut, hammaslääkäriopiskelijoiden harjoittelu, sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikka sekä iäkkäiden henkilöiden päivähoitokoti sijoi

3 tetaan näihin tiloihin. Medibothniasta muodostuu todellinen, kaksikielinen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä VAMKin, Novian ja työelämän eri organisaatioiden välille. Hallinto ja tukipalveluiden toteuttaminen tulee yhteistyön kautta tarkoituksenmukaisemmaksi ja joustavammaksi. Palosaaren kampuksen alueella toimiva Muova on osa VAMKia vuoden 2014 alusta lukien. Kampuksella toimivat myös opetus ja tutkimuslaboratorio Technobothnia, joka on yhteinen oppimisympäristö VAMK:n, Novian ja VY:n kanssa sekä yhteinen kirjasto Tritonia palvelee kuutta korkeakoulua Vaasassa.

4 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 Vaasan seutu: Vaasan seudun energiasektorin yritysten vahva kasvu vaatii yhä enemmän osaajia. Kasvu näkyy ja tuntuu Vaasan seudulla. Vaasan seutu on n asukkaan vetovoimainen, kansainvälinen ja kasvava alue, joka tarjoaa edellytykset yrittämiselle ja korkeatasoiselle osaamiselle. Vaasa on teollinen kaupunki, jossa on pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä. Keskittymään kuuluu yli 140 yritystä, joista usea on alansa globaali markkinajohtaja. Työntekijöitä energia alalla on tällä hetkellä yli , vuonna 2020 yli Teollisen tuotannon arvo on 4,5 miljardia euroa, josta 70 % menee vientiin. Tämä on 30 % koko Suomen energiateknologiaviennistä. Korkeakouluissa aloittaa joka vuosi 2200 opiskelijaa, mikä ei täytä yritysten rekrytointitarvetta. Mahdollisuus monikieliseen korkeakoulutukseen ja vankka energiatekniikan osaaminen tulee taata Vaasan seudun asema merkittävänä osaamiskeskuksena. Energia alan hyvät työmahdollisuudet ja Vaasan seudun vetovoima asuinpaikkana houkuttelevat paikkakunnalle uutta osaamista. Vaasan seutu on kokonaisuudessaan yhtenäistä työssäkäyntialuetta, jonka työllisyysaste on maan parhaita. Vaasan kaupungin työpaikkojen omavaraisuusaste on 130. Teollisuus tarjoaa 24 % työpaikoista, kaupan alalla työskentelee 16 % sekä julkisella sektorilla 32 % työssäkäyvistä henkilöistä. Vaasan seudun suuret kansainväliset yritykset generoivat alihankintayrityksissä vähintään yhden työpaikan jokaista omaa työntekijäänsä kohden sekä muille aloille 1,5 työntekijää. Pohjanmaan maakunta pitää sijaa kolme maakuntien kilpailukykyjen vertailussa. Vertailu perustuu viime vuoden lukuihin mm. bruttokansantuotteeseen, työllisyysasteeseen, kuntatalouteen ja väestönkehitykseen. Pohjanmaata nostaa yksiselitteisesti Vaasan energiateollisuuden menestys. Pohjanmaan maakunnan väestöennusteen mukaan ikäluokka vuotta lähtee kasvamaan vuonna Työllistyminen on pitkään ollut maan parhaimpia, syntyvyysluvut ovat kasvussa. Työttömyys huhtikuussa 2013 oli maan alhaisin eli 7,1 % työvoimasta ja heinäkuussa edelleen maan alhaisin 8,1 % Ahvenanmaan jälkeen. Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Pohjanmaalla vuosien välillä noin henkilöllä, mikä tarkoittaa noin 3 prosentin työllisten määrän kasvua. Eniten kasvavia toimialoja ovat koneiden ja laitteiden valmistus, tukku ja vähittäiskauppa sekä terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden tarve korostuu erityisesti tekniikan, liiketalouden sekä sosiaali ja terveysalan osaajissa, joiden tutkintotuotos alueella ei näytä riittävän vastaamaan avautuvien työpaikkojen määrää. Tilastokeskuksen sijoittumistilastojen mukaan on vuosien välisenä aikana ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2010 työskentely ja opiskelu sekä kotimaassa että ulkomailla. Ainoastaan 4 % oli työttömänä. VAMKista valmistuneiden työllistyminen eri maakuntiin vuonna 2010 löytyy erillisestä liitteestä. Suurin riski lienee siinä, että teollisuus ei saa tarvitsemaansa koulutettua työvoimaa, minkä seurauksena voi olla että teollisuus ja tuotanto siirtyvät muualle, esim. ulkomaille, mikä vaikuttaa toimintaympäristön kaikkiin toimijoihin kielteisesti. Siksi on koulutuksen avulla kehitettävä ja ylläpidettävä se huippuosaamisen taso, joka alueelta jo löytyy.

5 Vaasan kaupunki: Työ ja elinkeinoministeriö valitsi viisi teemaa ensi vuonna alkavaan innovatiiviset kaupungit eli INKA ohjelmaan. Ohjelma vauhdittaa suuria, kansainvälistä kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa luovia hankkeita kaupunkien ja valtion yhteistyöllä. Vaasan INKA teema Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut perustuu voimakkaasti kasvavan hajautetun ja uusiutuvan energian vientimarkkinoille. Keskittymä panostaa jatkossa voimakkaasti tietotekniikan ja tietoliikenteen integroimiseen energiateknologian ratkaisuihin. Laitteiden älykkyyden ja kommunikoinnin lisäys mahdollistaa uusia merkittäviä markkinoita palveluliiketoiminnan synnyttämiseksi ja luo merkittävästi uusia työpaikkoja. Vaasan kaupunki on julkishallinnon keskuspaikka, jossa löytyvät, mm. seuraavat oikeuslaitokset: käräjäoikeus, hovioikeus, hallinto oikeus. Poliisipiirien lukumäärän vähenemisen myötä Vaasa on piirin hallinnollinen päätoimipaikka. Aluehälytyskeskuksen sijoituspaikka on Vaasa. Kaupungilla on lähinnä vientiyritysten ansiosta vilkkaat ja tiiviit liikenneyhteydet sekä ulkomaille että kotimaan kohteisiin: mm. Vaasan lentoasema on matkustajamäärillä mitattuna yksi Suomen suurimmista, sijoittuen viidennelle sijalle maakuntalentokentistä. Vilkastunut laivaliikenne on saanut EU:lta 6 milj. euron tuen logististen ratkaisujen kehittämiselle. Kaupunki on toiseksi kansainvälistynein kaupunki Suomessa. Kansainvälisyys näkyy mm. siinä, että ulkomaalaistaustaiset kaupunkilaiset tulevat 100 eri maasta. 3.2 Keskeiset työelämäkumppanuudet 3.3. Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Kaupungissa toimii seitsemän korkeakoulua, jotka yhdessä muodostavat korkeakoulukonsortion. Konsortion tavoitteena on edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia joustavaan opiskeluun ja tutkimustoimintaan. VAMKin koulutusalakohtaiset neuvottelukunnat ovat foorumeita, joissa keskustellaan työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyöstä sekä opetuksen ja TK toiminnan kehittämisestä. Energia alan yritysten, VAMKin ja Novian edustajista koostuva yhteistyöryhmä kehittää liiketalouden ja tekniikan opetussuunnitelmia ja koulutusta vastaamaan entistä paremmin alueen vientiyritysten tarpeita. Työelämän organisaatioiden kanssa solmitut monipuolista yhteistyötä sisältävät yhteistyö ja kumppanuussopimukset varmistavat todellisen ja syvällisen yhteistyön koulun ja työelämän välillä. Vaasan keskussairaala, Vaasan terveyskeskus, muut sosiaali ja terveysalan toimijat, kolmannen sektorin toimijat, energia alan yritykset, esim. Wärtsilä, ABB, Vacon, the Switch, Citec, Veo, pienet ja keskisuuret yritykset, julkisen sektorin toimijat ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita. VYn kanssa käytetään koulutuksessa ja tutkimuksessa yhteisiä opettajia ja tutkijoita. Hallinto ja tukipalveluissa tehdään tiivistä yhteistyötä. Tietojärjestelmäpalveluissa ja turvallisuusasioissa on yhteinen päällikkö vastaamassa molempien koulujen toiminnasta. Kansainvälisissä asioissa, kiinteistöasioissa, markkinoinnissa ja tiedotuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä. Henkilöstösuunnitelmassa on selvitetty ja huomioitu henkilöstön määrä, ikärakenne, koulutustaso ja sukupuolijakauma. Vuosittain tehdään henkilöstökysely, jolla kartoitetaan henkilöstön työhön liittyvät asiat. Rekrytoitaessa uutta henkilöstöä haetaan laaja alaista osaamista. VAMKilla on käytössä kaikki Vaasan kaupungin henkilöstöhallintoon liittyvät oppaat, ohjeet ja edut.

6 3.4. Koulutus VAMK edistää tasa arvoa hyväksytyn tasa arvosuunnitelman mukaisesti. Henkilöstöstä n. 60 % on naisia. Henkilöstön työkykyä ylläpidetään työkykyohjelman mukaan. Työkykyä edistetään mm. työjärjestelyin, osaaikatyön, osa aikaeläkejärjestelyjen avulla. Lisäksi henkilöstön liikunta ja kulttuuriharrastustoimintaa tuetaan liikunta ja kulttuuriseteleillä. Lisäksi henkilöstölle järjestetään virkistymistoimintaa. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua tarkoituksenmukaiseen koulutukseen. Tarjolla on sekä sisäistä että ulkoista koulutusta. Ikäohjelma antaa 60 vuotta täyttäneelle henkilöstölle ylimääräisiä etuja. Henkilöstön osaamista kehitetään osaamiskartoituksessa ilmenneiden osaamisvajeiden perusteella. Lisäksi esimiehet laativat osaamiskarttoja, joissa täsmennetään osaamisen tärkeimpiä alueita. Vertaamalla osaamiskarttaa osaamiskartoitusten tuloksiin suunnitellaan henkilöstön kehittämisohjelma. Esimies vastaa henkilöstönsä osaamisesta. Kehityskeskustelussa sovitaan henkilön kehittämisestä ja koulutuksesta. Omaa henkilöstökoulutusta järjestetään mm. yhteistyössä Tritonian Edu Labin, SeAMKin kanssa. Työnkiertoa edistetään henkilön osaamisen kartuttamiseksi. Mentorointia käytetään henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Vaasan alueen työterveys tarjoaa monipuoliset työterveyspalvelut. Henkilöstön perehdytysohjelman avulla uusi työntekijä perehdytetään uuteen työtehtäväänsä. Henkilöstösuunnitelmat laaditaan huomioiden henkilöstömäärän kehitys ja toiminnan strategiset painopistealueet. Henkilöstöresurssit vähenevät suunitelman mukaisesti lakkautettavien ohjelmien myötä Koulutustarve 7 VAMKiin ei enää otettu uusia opiskelijoita ruotsinkieliseen eikä matkailun koulutukseen syksyllä Matkailun koulutus kolmella kielellä, Företagsekonomin koulutus ruotsinkielellä sekä Informationsbehandlingin koulutus ruotsinkielellä loppuvat, eli 91 aloituspaikkaa vähenee. Tekniikan koulutukseen saatiin 20 aloituspaikka lisää aikaisempaan verrattuna. Nuorten koulutuksen aloituspaikat jakautuvat siten, että tekniikan alalla on 263 aloituspaikkaa, liiketaloudessa 140, tietojenkäsittelyssä 35 sekä sosiaali ja terveysalalla 130. Tämä volyymi ja jakauma pysyvät samoina vuoteen 2018 asti. Pohjanmaalla avautuu vuosien välillä noin työpaikkaa. Avautuvista työpaikoista syntyy 10 prosenttia työllisten määrän kasvun kautta ja loput 90 prosenttia ovat poistumasta syntyviä työpaikkoja. Uusi työllisten määrän kasvukysyntä kohdentuu varsinkin koneiden ja laitteiden valmistukseen, johon syntyy työllisten määrän kasvun kautta jopa 44 prosenttia uusista työpaikoista ja loput 56 prosenttia poistuman kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat koneiden ja laitteiden valmistus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, tukku ja vähittäiskauppa ja koulutus. Koneiden ja laitteiden valmistustoimiala kasvaa Pohjanmaalla myös suhteellisesti eniten (+14 prosenttia). Pohjanmaan työllisten määrän kehitysennusteessa korostuu koneteollisuuden sekä rahoitus ja vakuutusalan työllisten määrän huomattava kasvu. Toisena alueellisena erityispiirteenä voidaan pitää sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen 3 prosentin työllisten määrän kasvuennustetta. Kaikissa muissa maakunnissa em. toimialan työllisten määrän ennustetaan vähenevän. Pohjanmaan uuden työvoiman tarve on 2010 luvulla erityisen kriittistä ammattikorkeakoulutettujen osalta, joiden kokonaistarve on 1200 henkilöä suurempi kuin amk tutkinnon suorittaneita ennustetaan valmistuvan.

7 Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden tarve korostuu erityisesti tekniikan, liiketalouden sekä sosiaali ja terveysalan osaajissa, joiden tutkintotuotos alueella ei näytä riittävän vastaamaan avautuvien työpaikkojen määrää. Ensisijaisten hakijoiden määrä nuorisoasteella oli kevään 2013 yhteishaussa ensisijaista 2,34 hakijaa per aloituspaikka. Hakijoista 34 % tuli Pohjanmaan maakunnasta sekä 24 % Etelä Pohjanmaan maakunnasta. VAMKin hakijamäärästä 4,2 % tuli Keski Pohjanmaalta. Valmistuneista 2/3 on sijoittunut Pohjanmaan alueelle, loput Etelä Pohjanmaalle, Pirkanmaalle ja Uudellemaalle. VAMKista valmistuneiden työllistyminen eri maakuntiin ilmenee erillisestä liitteestä Koulutusvastuu Liiketalous: Liiketalouden sekä suomen että englanninkielisen koulutus selittyvät alueen yritysten kasvavalla työvoimatarpeella, kansainvälisyydellä ja energiaklusterin merkittävällä vientitoiminnalla. Tietojenkäsittelyä opiskelleita tradenomeja työllistävät ICT alan yritykset ovat merkittävä osa Vaasan alueen energiaklusteria. Yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Centrian kanssa toteutettava koulutus tarjoaa työssäkäyville opiskelijoille monipuolisen työn ohessa suoritettavaksi suunnitellun ylemmän korkeakoulututkinnon, jossa työ ja opiskelu tukevat toisiaan. Haetut koulutusvastuut: Koulutusvastuu: Liiketalous Koulutusvastuu: Tietojenkäsittely Tekniikka: VAMKin tekniikan koulutus profiloituu energia alan teknologiateollisuuden tarpeisiin, erityisesti sähkö ja konetekniikkaan sekä siihen liittyvään tietotekniseen osaamiseen erikoistuvana kouluttajana ja aluekehittäjänä. Voimakkaan vientiteollisuuden tarpeista johtuen koulutuksissa painotetaan kansainvälisyyttä ja projektiosaamista. Koulutuksissa tuodaan näkyvästi esille kestävät energiaratkaisut, energiatehokkuus ja energian säästäminen. Yrkeshögskolan Novian kanssa suunnitellaan yhteistyötä Energiatekniikan koulutuksessa. Erillisestä liitteestä löytyy kuvaus haetuista koulutusvastuista. Haetut koulutusvastuut: Koulutusvastuu: Sähkö ja automaatiotekniikka Koulutusvastuu: Energia ja ympäristötekniikka Koulutusvastuu: Tieto ja viestintätekniikka Koulutusvastuu: Konetekniikka Koulutusvastuu: Rakennus ja yhdyskuntatekniikka Sosiaali ja terveysala: Sosiaalialalla lastentarhanopettaja ja sosiaalityöntekijäkoulutuksen puuttuminen alueelta on muokannut työvoiman kysyntää suuntaan, jossa amktutkinnosta valmistuneet sosionomit sijoittuvat hyvin eri organisaatioiden tehtäviin. Väestönkasvu on myös alueella voimakasta, mikä lisää esim.

8 päivähoidon kysyntää. Hoitoalalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköt ovat keskeisimpiä rekrytoijia ja kysyntä on tarjontaa suurempaa. Haetut koulutusvastuut: Koulutusvastuu: Hoitotyö Koulutusvastuu: Terveydenhoitotyö Koulutusvastuu: Sosiaaliala Muu koulutustehtävä VAMK järjestää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta koulutustehtävänsä puitteissa tekniikassa, liiketaloudessa sekä sosiaali ja terveysalalla. Aikomuksena on säilyttää koulutus nykyisen laajuisena. Yliopistojen maisterikoulutuksesta poiketen opinnot on suunniteltu toteutettavaksi työn ohessa niin, että opinnot ja työ tukevat toisiaan. Koulutusvastuu: Liiketalous, tutkintonimike : tradenomi (YAMK). Koulutusvastuu: Hoitotyö, tutkintonimike: sairaanhoitaja (YAMK), Terveydenhoitotyö, tutkintonimike: terveydenhoitaja (YAMK) Sosiaaliala, tutkintonimike: sosionomi (YAMK) Koulutusvastuu: Rakennus ja yhdyskuntatekniikka, tutkintonimike: insinööri (YAMK) Vieraskielistä koulutusta järjestetään Liiketaloudessa ja Tekniikassa. Perustelut. VAMKilla on pitkät perinteet vieraskielisen koulutuksen järjestämisestä. Alueen suuret vientiyritykset tarvitsevat kansainvälistä osaamista omaavia asiantuntijoita. Englanninkielisen tradenomi ja insinöörikoulutuksen tarve selittyy Vaasan seudun yritystoiminnan kansainvälisyydellä; valtaosa alueen yritysten tuotannosta menee vientiin. Englanninkielistä koulutusta järjestetään sosiaali ja terveysaloilla omana koulutuksena sekä Yrkeshögskolan Novian kanssa yhdessä. Opetus on tarkoitettu vaihtoopiskelijoiden ohella myös omille opiskelijoille. Alueen monikulttuurisuus ja maahanmuuttajien suuri määrä asettavat odotuksia englanninkieliselle asiakastyölle. Tekniikan ylempi tutkinto toteutetaan yhteistyössä SeAMKin kanssa ja Liiketalouden ylempi tutkinto SeAMKin ja Centrian kanssa. Yhteistyössä toteutetut koulutukset tuovat mukanaan verkostoitumisen edut. Sosiaali ja terveysalan ylempi tutkinto on toteutettu vuodesta 2006 alkaen. Opetus on monimuotoista ja on tarjonnut toimivan väylän vaativimpiin työtehtäviin Muu koulutus VAMK suunnittelee tilauskoulutusta (koulutusvientiä) vakiintuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Mm. kiinalaisten ja afrikkalaisten sekä balkanilaisten yhteistyökoulujen kanssa on jo mietitty mahdollisuuksia myydä koulutusta. Täydennyskoulutusta ja tilauskoulututusta myydään sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Lisäksi tarjotaan erikoistumiskoulutusta. Avoimen ammattikorkeakoulun toimintaa laajennetaan ja tehostetaan. Maahanmuuttajille suunnitellaan ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta Tutkimus ja kehitystyö sekä muu toiminta TK toiminnan laajuus Olennainen muutos toteutettuun TK toimintaan tulee vuoden 2014 alusta, kun Länsi Suomen muotoilukeskus Muova liittyy osaksi VAMKia. Muova on

9 tutkimus ja kehityskeskus, joka tehtävänä on edistää yrityksien kansainvälistä kilpailukykyä muotoilun keinoin. Muovan keskeisenä menestystekijänä on ollut tiivis yritysyhteistyö, poikkitieteellinen ja luova osaaminen, kansainvälisyys sekä soveltava tutkimus. Muova tutkii ja kehittää muotoilun menetelmiä ja muotoiluajattelua, yhdistää niitä muihin osaamisaloihin sekä soveltaa osaamista ja menetelmiä eri alueille. Muovan kanssa on jo, esim. vuosina 2011 ja 2012 toteutettu yhteistyötä, jossa eri alojen opiskelijatiimit työskentelivät yritysten tuotteiden, palveluiden tai brändin kehittämiseen liittyvien toimeksiantojen parissa. Liittymisen myötä VAMKin osaamiseen tulee uutena sekä teollinen muotoilu että palvelumuotoilu ja uusia kansainvälisiä verkostoja. Tämän muutoksen lisäksi nykyistä hanketoimintaa on tarkoitus jatkaa samoin periaattein eli strategiaa tukevin ja opetukseen liittyvin hankkein, jossa opettajamme toimivat projektipäällikköinä ja hakekoordinaattorit hankehallinnon osaajina. Kaikkien VAMKin alojen opiskelijat ovat Yritysklinikassa osana opintojaan tehneet työelämälle toimeksiantoja. Tarkoitus on lisätä tätä toimintaa siten, että solmitaan pk yritysten kanssa laajempia yhteistyösopimuksia, kun jo laadittujen sopimusten soveltamisesta on saatu kokemuksia. Sopimuksiin sisältyvät mm. harjoittelut, vierailut yrityksiin sekä yritysten vierailut kouluun. Yrityshautomotoimintaa on tarkoitus muuttaa painottumalla innovaatiotoiminnan edistämiseen sekä opiskelijoiden yritysideoiden aikaansaamiseen ja viemiseen eteenpäin jatkojalostukseen. Tavoitteena on yrittäjyyskasvatuksen ohella synnyttää merkittäviä start up yrityksiä alueelle. Suunniteltu malli tulee täydentämään alueelle innovaatiotoimintaan kaavailtua mallia. Technobothnia on opetus ja tutkimuslaboratorio, joka on yhteisesti VAM Kin, Vaasan yliopiston ja Yrkeshögskola Novian yhteisesti hallinnoima. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan oikeilla teollisuuden laitteilla. Opintoihin liittyy mahdollisuus tehdä alueen yrityksille projekteja. Projekteja voidaan toteuttaa laboratoriossa ja suorittaa tarvittavat testit ja mittaukset. Robottiakatemia keskittyy robottiautomaation projekteihin. Projektit voivat sisältää robottisolun suunnittelua ja simulointia kuvaruudulla, ohjelmointia, työkalusuunnittelua jne. Tavoitteena on nostaa opiskelijoiden osaamista robotiikassa siten, että ovat valmiimpia tunnistamaan niiden sovellusmahdollisuudet siirtyessään työelämään. Robottiautomaation avulla mahdollistetaan työn laadukkuus ja tehokkuus niin, että se saadaan pysymään Suomessa. Tietotekniikassa kehitetään protopajaa, jossa opiskelijat voivat toteuttaa yritysten tuotekehitysprojekteja. Laitteistoilla voidaan suunnitella, rakentaa, ohjelmoida ja testata sulautettujen järjestelmien laitteita TK toiminnan suhde koulutustoimintaan ja alueeseen Yhteistyö työelämän kanssa sosiaali ja terveysalalla uudistuu ja laajenee sekä tulevien Medibothnian että Vaasan seudun sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikan valmistuttua. Opetus ja TK toiminta on VAMKissa integroitu toisiinsa, joten painopisteet ovat samat, ja niiden taustalla on alueen teollisuudesta eli energiakeskittymästä lähtevä tarve. Vaasassa isot energia alan toimijat projektoivat isoja hajautetun energian voimalaitosprojekteja tai sähköistävät teollisuuslaitoksia ympäri maapalloa. Siinä tarvittava kansainvälinen projektiosaaminen on integroitu opintoihin sekä sitä tarjotaan myös laajempana kokonaisuutena opiskelijoille. Näissä tehtävissä tarvitaan laaja alaista tekniikan kokonaisymmärrystä. Valmentautumista tukee erillinen projektiharjoittelujakso, jonka opiskelija suorittaa kesätyön jatkeena ulkomailla jossakin projektissa. Opiskelu ta

10 pahtuu mahdollisimman aidossa ympäristössä. Liiketaloudessa painotetaan vientiteollisuuden liiketoimintaosaamista; erityisesti kansainvälisen kaupan ja logistiikan käytäntöjä. Myös keskeiset hankkeet liittyvät näihin aloihin; mm. Faraw ja CSF. VAMK profiloituu laaja alaiseen kansalliseen ja kansainväliseen sosiaali ja terveysalan koulutus ja kehittämistoimintaan. Alan hankkeista mm. Medibothnia sekä sosiaalialan opetus ja tutkimusklinikka tukevat näitä tavoitteita. VAMKn strategiset kumppanit, joita hyödynnämme TK työssä myös kansainvälisesti, ovat Vaasan Energiainstituutti (VEI), jossa ovat mukana lisäksemme Vaasan yliopisto ja Novia. Samojen organisaatioiden yhteinen tekniikan opetus ja tutkimuslaboratorio Technobothnia luo edellytykset korkeatasoiselle teknisen alan tutkimus ja opetustoiminnalle sekä toimii yhteistyökanavana korkeakoulujen ja yritysten välillä. Yhteistyötä tehdään myös useassa TK hankkeessa. Muovan kautta liitymme uusiin tutkimus ja kehittämisverkostoihin, joissa sisältö liittyy mm. luovien metodien käyttöön opetuksessa (Creative consortium )sekä yrittäjyyskoulutusverkostoihin (esim. Valnalón Ciudad Tecnológica del Valle del Nalón, Flamish Ministry of Education DBO, F2INNOVA, S.L, Project department). Integraatio koulutuksen ja TK toiminnan välillä tapahtuu prosessien ja resurssien kautta. Hankkeet arvioidaan jo niiden ideavaiheessa. Idean arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. idean kytkeytymiseen opetukseen. Kytkentä toimii myös käytännössä hankkeiden aikana, sillä samat henkilöt tekevät TK työtä ja opettavat eikä erillisiä tutkijoita ole. Opettajat myös ohjaavat opiskelijatoimeksiannot, koska ne ovat osa opetusta. Onnistumisen edellytyksenä on toimiva yhteistyö tahojen välillä. Tämänlaisen organisoinnin vuoksi pätevöityminen lähtee opettajilla oman substanssiosaamisen kehittämisestä ja yhteistyöstä työelämän kanssa. Tutkinnon ja työkokemuksen perusteella he ovat päteviä substanssin alueella, hankehallinnointiin he saavat tuen hankekoordinaattoreilta. Henkilöstön TK osaamisen kehittämiseen panostetaan myös yhteistyössä ammattikorkeakoulun TK verkoston kanssa. TK kehittämisohjelma vahvistaa henkilöstön valmiuksia ja taitoja sekä uudistaa ammattikorkeakoulujen TKosaamista Muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta 8 Osaamisen siirtoa tapahtuu mm. siten, että tuotekehitys ja muita toimeksiantoja työelämälle osana opintojaan tekevät opiskelijat toimivat linkkinä työelämän ja ammattikorkeakoulun välillä; näin työelämä saa tietoja opiskelijoiden osaamisesta ja opiskelija voi testata osaamistaan ja oppimaansa sekä saa arvokasta käytännön kokemusta työelämästä. Yritysklinikassa yritysten kanssa solmittujen sopimusten avulla yhteistyö käsittää myös esim. harjoittelun sekä opiskelijoiden työelämävierailut että työelämän edustajien vierailut. Neuvottelukunnissa on mukana työelämän edustajia, jolloin he saavat viimeisimmän tiedon siitä, mihin koulutusta ollaan kehittämässä ja miten työelämä voi olla siihen vaikuttamassa. Myös useiden kuukausien työelämäjaksot päivittävät opettajien osaamista. Harjoittelu tapahtuu pääasiassa alueemme yrityksissä ja laitoksissa, joista on muodostunut yhteistyöverkosto. Alueellamme on hyvät harjoittelumahdollisuudet koskien kaikkia ammattikorkeakoulun toimialoja. Toteutamme kaikilla painoaloillamme työelämälähtöistä opetusta. Yhteistyötä alueen työelämän kanssa lisätään kytkemällä opiskelijat jo opiskeluaikana eri tavoin yhteistyöhön työelämän kanssa, mm. TK toiminnan avulla. VAMK on toteuttanut työelämälle mittaus ja konsultointipalveluja sekä täydennyskoulutusta työelämän/teollisuuden tarpeen mukaan. Tutkintoon johtavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Ammattikorkeakoulun henkilöstö on

11 osallistunut alueellisten kehittämisorganisaatioiden toimintaan (esim. So NET Botnia, BoWer, Pohjanmaan liitto, Ely, Työterveyslaitos). Yritysklinikan yhteistyösopimusten allekirjoittaneiden työelämän organisaatioiden kanssa pidetään vuosittain 2 3 yhteistyökokousta, joiden tavoitteena on tietojen välittyminen sekä yhteistyön lisääminen. Yrittäjyyden opintojaksoilla hankitaan perusvalmiudet yrittäjyydestä ja yrityksen perustamisesta. Lisäksi yrittäjämäisen työskentelytavan ja asenteen opiskelua on integroitu myös useisiin muihin opintojaksoihin. Yrityshautomotoiminnan kehittäminen siten, että painotutaan yritysideoiden aikaansaamiseen ja viemiseen eteenpäin jatkojalostukseen, on valmistelussa syksyllä Tavoitteena on yrittäjyyskasvatuksen ohella synnyttää merkittäviä start up yrityksiä alueelle. Yritysklinikka toimintaa, jossa opiskelijat tekevät työelämälle lisää opiskelijoiden yrittäjyyttä ja on siten osa yrittäjyyskasvatusta. 4. Ylläpitäjän taloutta koskevat tiedot 9 VAMKin ylläpitäjäosakeyhtiöllä ei ole muuta kuin koulutus, tutkimus ja kehitystoimintaa eikä sillä ole muita kuin ammattikorkeakoulutoimintan liittyviä sitoumuksia. VAMK on lähtenyt sopeuttamaan toimintaansa suhteessa yksikköhinnan pienenemiseen. Tällä tavalla pyritään minimoimaan taloudelliset riskit. Henkilöstökuluja on jo vähennetty vuoden 2013 aikana 61 henkilön osalta, mikä tarkoittaa täydessä laajuudessa yli 3 milj. euroa. Henkilöstövähennykset muodostuvat irtisanomisista, irtisanoutumisista, määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä, eläkkeelle siirtymisistä ja henkilöstön osa aikaistamisesta. Henkilöstömäärä pienenee myös tulevina vuosina, kun lakkautettujen koulutusten opetus loppuu kokonaan. VAMK osana Vaasan kaupungin konsernia noudattaa Vaasan kaupungin ohjeita sisäisen valvonnan järjestämisestä. VAMKilla ei ole taloudellisia riippuvuuksia ylläpitäjäosakeyhtiön omistajatahoista. VAMK toimii Palosaaren Kampus Koy:ltä vuokratuissa tiloissa, joiden vuokrataso on kohtuullinen. 5. Haetun ammattikorkeakoulun taloudelliset edellytykset 10 Vakavaraisuus: Omavaraisuusaste on erinomainen ja vierasta pääomaa on ainoastaan lyhytaikaista. Taseen loppusummasta n. 70 % on omaa pääomaa ja loput ovat lyhytaikaisia ostovelkoja. Pitkäaikaista velkaa ei ole. Tehdyt investoinnit on maksettu käyttöbudjetin varoilla. Myös tulevina vuosina tavoitteena on rahoittaa investoinnit ilman lainoja. Maksuvalmius: Quick ratio on n. 3,0 mikä on erittäin hyvä. Tunnusluku tarkoittaa sitä, että rahavarat ja lyhytaikaiset saamiset ovat kolme kertaa suurempia kuin lyhytaikaiset velat. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä rahavarat ja lyhytaikaiset saamiset (vaihtuvat vastaavat) olivat 4,8 milj. euroa. Kassan riittävyys on varsin hyvä eli kassavarat riittävät kattamaan n. kolmen kuukauden toimintakulut. Likviditeetti on varsin hyvällä tasolla. Kannattavuus: Nettotulos % pienenee johtuen lähinnä yksikköhinnan leikkauksista. Oman pääoman ja sijoitetun pääoman tuotto % ovat tulevina vuosina keskimäärin 4,5 5 %, joita voidaan pitää kohtuullisen hyvinä tuottoina. 6. Ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut 11 VAMK toimii vuokratiloissa keskustan kampuksella (Raastuvankatu 29 31) ja Palosaaren kampuksella (Wolffintie 30 ja Puuvillakuja 3). Vuokrasopimusten mukainen huoneistoala oli keväällä m2. Vuokrasopimukset ovat irtisanottavissa kunkin kalenterivuoden lopussa, irtisanomisaika 6 kk. Vuosivuokrat vuonna 2012 noin 2,2 miljoonaa euroa ja keskimääräinen neliövuokra n. 7 euroa/m2. Saman koulutusalan opinnot on keskitetty samalle kampukselle ja opiskelijapalveluita sekä muita tukipalveluita tarjolla kummallakin kampuksella. Puuvillakuja 3 kiinteistössä sijaitseva Technobothnia on VAMKin, Yrkeshögskolan Novian ja VYn yhteinen tekniikan laboratorio ja tutkimuskeskus. Tiedekirjasto Tritonia tarjoaa puolestaan kattavat painetut ja sähköiset kokoelmat kaikkien vaasalaisten korkeakoulujen yhteiseen käyttöön. Tritonian päärakennus sijaitsee Palosaaren kampuksella aivan ammattikorkeakoulun läheisyydessä. VAMKin toiminta keskitetään Palosaaren kampukselle vuoteen 2017 mennessä. Wolffintie 30 kiinteistön peruskorjaus ( m2) alkaa syksyllä 2013 ja valmistuu vuoden 2015 lopulla. Wolffintien toisella puolella sijaitseviin nykyisiin Yrkesakademin tiloihin (n m2) tulee sijoittumaan Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novi

12 an yhteinen sosiaali ja terveydenhuollon yksikkö (Medibotnia). Kiinteistön peruskorjaus alkaa keväällä 2014 ja valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Kummankin peruskorjattavan kiinteistön suunnittelussa huomioitu opetuksen muuttuvat tarpeet ja tilankäytön tehokkuus. Tilojen käyttöastetta voidaan nostaa ja tätä kautta huoneistoala tulee laskemaan nykytasolta noin m2. Kolmen korkeakoulun toiminnan keskittyminen Palosaaren kampukselle (VAMK, Yrkeshögskolan Novian Vaasan toiminnot, VY) parantaa yhteistyömahdollisuuksia entisestään. VAMKin ja VYn yhteinen turvallisuuspäällikkö aloitti tammikuussa Virastomestaripalvelujen yhteistyöstä ja tilojen yhteiskäytöstä laadittiin selvitykset keväällä Tiivistyvän kampuksen ansiosta Vaasan kaupungin kanssa selvitetään parhaillaan mahdollisuutta bussivuorojen lisäämiseen kampuksen ja keskustan välillä. Medibotnian valmistuttua Yrkeshögskolan Novia tulee mukaan yhteistyöhön entistä tiiviimmin. Tietojärjestelmäpalveluissa hyödynnetään Vaasan kaupungin tietojärjestelmiä palkkahallinnon ja taloushallinnon osalta. Nämä hankitaan ostopalveluna Vaasan kaupungilta ja toimimme tältä osin osana kaupunkikonsernia. Päätöksentekoon, viestintää ja opetusprosessiin liittyvät tietojärjestelmät ovat oman organisaation ylläpitämiä. 7. Opiskelijapalveluiden järjestäminen 12 Vaasan ammattikorkeakoululla on keskitetyt opiskelijahallinnon palvelut. Ammattikorkeakoulun molemmilla kampuksilla on omat opintotoimistonsa. Opintotukilautakunnan sihteerin toimipiste sijaitsee Palosaaren kampuksella, mutta hän pitää vastaanottoja myös Raastuvankadulla. Palvelupisteet ovat auki päivittäin, osa palveluista toimii sähköisesti. Kansainvälistymispalvelut Vaasan ammattikorkeakoulun kummassakin toimipisteessä on kansainvälisten asiain vastaanotto. Kansainvälisten asian toimisto hoitaa kansainväliseen liikkuvuuteen liittyviä toimintoja, ohjausta ja koordinointia kuten saapuvien ja lähtevien vaihto opiskelijoiden liikkuvuuden hallinnoinnin, orientaatioiden järjestämisen, kansainvälisyysmahdollisuuksista tiedottamisen ja markkinoinnnin. Kv toimisto hoitaa myös kansainvälisten tutkinto opiskelijoiden alkuorientaation sekä antaa yleistä neuvontaa. Ulkomaalaisten tutkinto opiskelijoiden muut ohjauspalvelut tapahtuvat omilla osastoilla/koulutusohjelmien toimesta (esim. opinto ohjaus, työharjoitteluasiat). Kansainvälisten asiain puitteissa yhteistyötä tehdään sekä paikallisesti Vaasan yliopiston ja muiden konsortiokorkeakoulujen kanssa kuten myös maakunnallisesti erityisesti Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Opintojenohjaus Opinto ohjauksessa käytetään opiskelijakeskeistä toimintamallia, joka koostuu perusohjauksesta, syventävästä ohjauksesta sekä tiedotuksesta ja neuvonnasta. Perusohjausta hoitavat pääosin ryhmäohjaajat. Syventävästä ohjauksesta, mm. opintojen solmukohdissa vastaavat opinto ohjaajat ja osastonjohtajat. Opintojenohjaajia on kolme, yksi kussakin yksikössä. Wolffintien kampusten peruskorjausten valmistuttua ja kaiken toiminnan siirryttyä Palosaarelle siirtyvät myös kaikki keskeiset opiskelijapalvelut samoihin tiloihin. Opintotoimisto, opintotuki, hakutoimisto, kv toimisto, avoimen amk:n ja virtuaaliopintojen palvelut sekä opinto ohjaajien vastaanotot tulevat sijaitsemaan yhteisissä palvelutiloissa. Harjoittelupalvelut Harjoittelun järjestämistä koordinoivat kussakin yksikössä olevat harjoittelukoordinaattorit. Harjoittelu tapahtuu pääasiassa Vaasan alueen yrityksissä ja laitoksissa, joista on muodostunut yhteistyöverkosto. VAMK tarjoaa harjoittelupaikkoja opiskelijoiden haettaviksi. Vaasan alueella on hyvät harjoittelumahdollisuudet koskien kaikkia ammattikorkeakoulun toimialoja. Ura ja rekrytointipalvelut Ura ja rekrytointipalvelujen toteuttamiseen osallistuvat harjoittelukoordinaattorit sekä opinto ohjaajat. Ura ja rekrytointipalvelut edistävät mm. opiskelijan urasuunnittelua ja työllistymistä opiskelun eri vaiheissa. Lisäksi palvelut mahdollistavat työllistymisen jälkeistä yhteydenpitoa, täydennys ja jatkokoulutusta sekä tekee osaavan henkilöstön rekrytoinnin työnantajalle vaivattomaksi. Ammattikorkeakoulun ja yritysten sekä muiden työnantajien välillä on systemaattista kaikkia vuosikursseja koskevaa yhteydenpitoa. Organisaatioiden edustajat käyvät informoimassa opiskelijaryhmiä ammateista, joihin ammattikorkeakoulussa opiskellaan. Opiskelijoille on järjestetty ura ja rekrytointipalvelupiste, jossa on myös puhelimen maksuton käyttömahdollisuus koskien harjoittelupaikan tai opinnäytetyöaiheen hankintaa.

13 Opiskelijoiden terveyspalvelut Vaasan kaupungin sosiaali ja terveysviraston vastaanottopalveluiden opiskeluterveydenhuolto vastaa ammattikorkeakoulun terveyspalveluista. Opiskeluterveydenhuolto tarjoaa terveydenhuollon palveluita ammattikorkeakoulun opiskelijoille kotipaikkakunnasta riippumatta. Opiskeluterveydenhuollon palvelut on tarkoitettu opintotukeen oikeutetuissa koulutuksissa opiskeleville. Terveydenhoitajan (3), psykologin, ravitsemusterapeutin ja liikuntaneuvojan vastaanottokäynnit ovat opiskelijoille maksuttomia. Molemmilla kampuksilla on terveydenhoitajien vastaanottotilat, vastaanotto järjestetään päivittäin. Hammashuollon palvelun tarjoaa Vaasan kaupungin hammashuolto. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus käydä kerran opiskeluaikana suun terveystarkastuksessa. Kaikki opiskelijat ovat oikeutettuja päivystykselliseen hammashoitoon. Opiskelijakunnan tukeminen VAMKilla ja opiskelijakunta VAMOKilla on vakiintunut ostopalvelusopimuskäytäntö jo yli kymmen vuoden ajalta. Sopimuksella ammattikorkeakoulu ostaa mm. tutor toiminnan, kansainvälisten opiskelijoiden palveluiden, opiskelijaliikuntapalveluiden, ura ja rekrytointiasioiden organisoimisen, markkinointitutortoiminnan sekä opiskelijaedustajien rekrytoinnin ja koulutuksen osastokokousedustajiksi. Nykyinen sopimus on voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. Lisäksi ammattikorkeakoulu on järjestänyt maksuttoman toimistotilan Raastuvankadun kampukselle. Tulevan peruskorjauksen valmistuttua ja kaiken toiminnan siirryttyä Palosaaren kampukselle tulee myös opiskelijakunta saamaan omat toimistotilansa. Tietojärjestelmäpalvelut Tietojärjestelmäpalvelut toteutetaan yhdessä VYn kanssa. Tietojärjestelmien ja tietotekniikan saatavuuteen on panostettu ja tietojärjestelmien kehityspanokset on suunnattu nimenomaan opetuksen tietojärjestelmiin ja palveluihin. Opiskelijoiden keskeinen informaatiokeskus on ns. opiskeluportaali (portal.vamk.fi), josta löytyvät kaikki päivittäisessä opiskelussa tarvittava informaatio. Portaali toimii myös kurssien verkkopohjaisena opiskelualustana. Opiskelijoille on pääsy tähän portaaliin omalla käyttäjätunnuksellaan milloin ja mistä tahansa. Tietokoneluokkia on käytettävissä hyvin ja opiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää omia laitteitaan kampusalueella. Olemme mukana mm. Eduroam verkkovierailujärjestelmässä. Kampuksen remontin yhteydessä toteutetaan muutos, jonka jälkeen jokainen opiskelutila on suunniteltu tukemaan nimenomaan omien päätelaitteiden käyttöä. Kirjastopalvelut Tritonia Tritonian päätoimipiste sijaitsee Palosaarella ja sivutoimipiste Raastuvankadulla. Kirjasto palvelee päivittäin. Opiskelijoilla on käytössään kaikki Tritonian painetut aineistot, aineistotyypistä riippuen joko kotiin lainattuna tai kirjastossa käytettävänä. Tritonia Express palvelu kuljettaa opiskelijan toiseen toimipisteeseen tilaamat kirjat. Palvelu on maksullinen ja se ei koske kurssikirjoja. Tritonia pyrkii kaikessa toiminnassaan edistämään esteettömyyttä, joten liikuntarajoitteisilta opiskelijoilta ei maksua peritä. Opiskelijat, joilla on lukivaikeuksia, ovat oikeutettuja pidempiin kurssikirjalaina aikoihin. Lainatut kirjat voi palauttaa maksutta mihin tahansa Tritonian toimipisteeseen. Kirjaston omia kokoelmia täydentää kaukopalvelu, jonka kautta voi tilata toisesta kirjastosta sellaista aineistoa, jota ei omista kokoelmista löydy. Kaukopalvelu on opiskelijalle maksullista. Kaikki Vaasan ammattikorkeakoulun hankkimat lisensioidut elektroniset tietokannat ja e lehdet ovat opiskelijoiden käytettävissä kampusalueella ja suurin osa myös kotikoneella etäkäytön kautta. Elektronisiin aineistoihin pääsee helposti VAMKin Nelli portaalin kautta. Tritonia järjestää tiedonhaun ja hankinnan opetusta opintojen alkuvaiheessa sekä opinnäytetyön ollessa ajankohtainen. Opiskelijoiden liikuntapalvelut hoidetaan keskitetysti Vaasan korkeakoulukonsortin ja Vaasan kaupungin kautta. Vaasalaisten korkeakoulujen välinen JOO sopimus antaa ammattikorkeakoulun opiskelijoille maksutta mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa opintoja muista vaasalaisista korkeakouluista. 8. Hallinnon järjestäminen Ammattikorkeakoulun alueen ja työelämän edustajat ovat laajasti edustettuna ammattikorkeakoulun hallituksissa ja osastokohtaisissa neuvottelukunnissa. Osakeyhtiön hallitus Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola Ab:n omistajia ovat Vaasan kaupunki, Vaasan yliopisto, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan kauppakamari sekä Svenska handelshögskolan Hanken.

14 Osakeyhtiön ylintä päätösvaltaa käyttää ylläpitäjänä osakeyhtiön yhtiökokous, jossa osakkaat käyttävät valtaansa omistusosuuksiensa äänimäärän perusteella. Omistajat sitoutuvat poistamaan, syksyn 2013 aikana, osakassopimuksesta lakiuudistuksen toisen vaiheen alustavassa luonnoksessa mainitut ehtolausekkeet. Osakeyhtiölain mukainen hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Osakeyhtiön hallituksessa on yhdeksän jäsentä, joista viisi (5) edustaa Vaasan kaupunkia ja muilla osakkailla on kullakin yksi (1) edustaja. Ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus Ylintä päätäntävaltaa ammattikorkeakoulun sisäisissä asioissa käyttää 14 jäseninen hallitus, johon kuuluu rehtorin ohella kaksi muun johdon edustajaa, kolme päätoimisten opettajien edustajaa, kaksi muun päätoimisen henkilöstön edustaja, kaksi päätoimisten opiskelijoiden edustajaa sekä neljä elinkeino ja muun työelämän edustajaa. Sisäisen hallituksen elinkeino ja muun työelämän edustajat on valittu siten, että he edustavat ammattikorkeakoulun ydinaloja (tekniikkaa, kansainvälistä kauppaa sekä sosiaali ja terveysalaa) sekä alueen yrittäjiä. Ammattikorkeakoulun koulutusvastuualueiden neuvottelukunnat Ammattikorkeakoulun kaikilla koulutusvastuualueilla on omat neuvottelukuntansa, jossa on 7 12 jäsentä. Jäsenistä vähintään puolet on alueen yritys ja työelämän edustajia. Henkilöstön edustajien lisäksi opiskelijoilla on yksi edustaja kaikissa neuvottelukunnissa. 9. Hakijan keskeiset perustelut toimiluvan myöntämiselle Vaasan seutu on suomen vientiteollisuuden keskeisiä vetureita ja seudun työvoimatarve on voimakkaasti kasvava erityisesti tekniikan, mutta myös sosiaali ja terveys että kaupan aloilla. VAMKin tarjoama koulutus on suunniteltu vastaamaan hyvin alueen työelämän tarpeita. VAMKista valmistuneet sijoittuvat hyvin ja alueen työllisyysluvut ovat maan parhaimpia. 10. Yhteyshenkilö hakemuksen liittyvien mahdollisten lisätietojen osalta Yhteyshenkilön nimi Tauno Kekäle Yhteyshenkilön yhteystiedot Wolffintie 30, Vaasa, , tauno.kekale@vamk.fi

15 Tarkennukset toimilupahakemuslomakkeen täyttämiseksi 1 Kohdassa 1.3 esitetään ylläpitäjän toimintamuoto, joka voi olla osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä. Samassa kohdassa ilmoitetaan myös ylläpitäjän omistaja- tai taustatahot. Osakeyhtiöstä ilmoitetaan osakeyhtiön osakkaat ja näiden omistusosuudet. Säätiöstä ilmoitetaan säätiön perustajatahot. Kuntayhtymistä ilmoitetaan jäsenkunnat. Toimintamuodosta riippumatta tässä kohdassa tulee ilmoittaa tai liiteaineistona toimittaa riittävät dokumentit, joista selviää ylläpitäjän päätösvallan ja toimielinten valinnan määräytyminen sekä muut mahdolliset sidonnaisuudet. 2 Kohdassa 1.6 muulla toiminnalla tarkoitetaan vakiintunutta muuta toimintaa, kuten esimerkiksi maakuntakorkeakoulutoiminta. 3 Kohdassa 2.1. hakija määrittelee toimintaympäristön muutosten ja ammattikorkeakoulun vahvuuksien pohjalta haetun ammattikorkeakoulun toiminta-ajatuksen ja vision vuoteen 2020 saakka. Visio kuvaa omistajien tahtotilaa sekä keskeisiä menestystekijöitä ja toimintalinjauksia, jotka luovat perustan ammattikorkeakoulun pitkäjänteiselle kehittämiselle. 4 Kohdassa 2.2. hakija määrittelee haetun ammattikorkeakoulun profiilin ja painoalat. Profiililla määritetään yksittäisen ammattikorkeakoulun toiminnan suuntautuminen ja tehtävän toteuttamisessa tärkeimmät läpileikkaavat vahvuudet. Ammattikorkeakoulun profiilissa voi painottua eri tavalla koulutus, tutkimus- ja kehitystyö, elinikäinen oppiminen tai työelämä- ja aluevaikuttavuus. Lainsäädännössä ammattikorkeakoulujen antamaa koulutusta ei jaotella nuorten koulutukseen ja aikuiskoulutukseen. Ammattikorkeakoulujen profiileissa voi kuitenkin eri tavoin painottua työelämässä olevien henkilöiden koulutus muun koulutuksen rinnalla. Painoalat konkretisoivat ammattikorkeakoulun valitsemaa profiilia joten niitä voi olla vain rajallinen määrä ja ne eivät voi kattaa koko toimintaa. Painoalat voidaan nähdä haetun ammattikorkeakoulun toiminnan keihäänkärkinä, jotka voivat määrittyä korkeakoulun toimintaalueen tai koulutusalojen kautta. Painoaloissa nousevat esiin alat, joilla ammattikorkeakoulu aikoo pitkällä aikavälillä menestyä tulevaisuudessa ja joihin se on itse valmis tekemään panostuksia perusvoimavaroistaan. Hakijan tulee kuvata valittujen painoalojen kytkeytyminen toiminta-alueen painoaloihin. Tavoiteltavaa on, että alueelta ja muilta rahoittajatahoilta löytyy sitoutuneisuutta ja panostushalukkuutta valittuihin kärkiin. 5 Kohdassa 2.3 kuvataan keskeisimpien yhteistyökumppaneiden merkitys korkeakoulun strategian toteuttamisessa. 6 Kohdassa 3.1 arvioidaan esimerkiksi alueen väestökehityksestä, työ- ja elinkeinorakenteen muutoksesta, kansainvälistymisestä tai korkeakouluverkon muutoksesta tai muista vastaavista seikoista aiheutuvia mahdollisuuksia tai riskejä ja niiden vaikutusta haetun ammattikorkeakoulun toimintaa. 7 Kohdassa haetun ammattikorkeakoulun koulutustarjontaa suhteutetaan valtakunnalliseen ja alueelliseen koulutustarpeeseen huomioiden väestökehitys sekä alueen muu koulutustarjonta. Korkeakoulutuksen luonteesta johtuen tarkoituksenmukainen tarkastelualue on pääsääntöisesti yksittäistä maakuntaa laajempi ja tätä arvioitaessa on huomioitava, että tarkastelualue voi vaihdella aloittain korkeakoulujen väliset työnjaot huomioiden. Muutosten yhteydessä kuvataan keskeiset taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset korkeakoulussa ja toiminta-alueella. 8 Kohdassa kuvauksella harjoittelun järjestämisestä ja harjoittelumahdollisuuksista ammattikorkeakoulun toimintapaikkakunnittain tarkoitetaan järjestelmäkuvausta paikkakunnittain, ei luetteloa harjoittelupaikoista 9 Kohdassa 4 kuvauksella/suunnitelmalla sisäisen valvonnan järjestämisestä tarkoitetaan luetteloa keskeisistä asiakirjoista (vahvistamisajankohta), joissa sisäinen valvonta ja sen käytännöt on kuvattu. Yhtiöityvien ammattikorkeakoulujen osalta tulee esittää tiivistetty suunnitelma siitä, miten sisäinen valvonta tullaan järjestämään. 10 Kohdassa 5 mikäli laskelmat sisältävät toiminnan ja talouden sopeuttamista, siitä tulee esittää sopeuttamissuunnitelma. 11 Kohdassa 6.1 tilojen saavutettavuus kattaa tilojen esteettömyysnäkökulman, tässä kohdassa voidaan kuvata myös tilojen saavutettavuutta esim. logistisesti. 12 Kohdassa 7 kuvataan opiskelijapalveluiden järjestäminen korkeakoulussa ja sen eri paikkakunnilla korkeakoulun toimesta tai muutoin. Opiskelijapalvelut kattavat mm. kielipalvelut, kirjasto-, kansainvälistymis-, ura- ja rekrytointipalvelut, sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut, liikuntapalvelut, opintotuki, opintoneuvonta, opiskelijoiden liikkuvuus, kurssitarjonnan saavutettavuus, atk-palvelut, harjoittelupalvelut, harjoittelun tuki, opiskelijaruokailu.

16 Korkeakoululiikunnan vähimmäissuositukset on kuvattu osoitteessa ( Kohdassa kuvataan lyhyesti liikuntapalveluiden rahoituksen, henkilöstöresurssien ja liikuntatilojen järjestäminen.

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Historiaa Vaasan teknillisestä koulutuksesta Tekniska realskolan i Vasa 1849 Ammattikorkeakoulukokeilulupa

Lisätiedot

VAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov

VAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov VAASA-KAMPUS AMK-viestintäpäälliköt Oulu 18.10.2016 Tarja Gromov Suomen energiapääkaupunki Vaasa JOKA POHJOISMAIDEN SUURIN ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ VAASA 68 000 ASUKKAAN TALOUDEN JA KULTTUURIN KESKUS

Lisätiedot

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.4.2013 Toimilupien uudistamisen tavoitteista Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen. VALTIONEUVOSTO PÄÄTÖS ammattikorkeakoulun toimiluvasta 12.12.2013 Dnro OKM/5/533/2013 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy PL 4000 00079 Metropolia Hakemus Päätös Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

Satakunnan vanhusneuvosto

Satakunnan vanhusneuvosto Satakunnan vanhusneuvosto Tuula Rouhiainen-Valo 13.9.2016 Ammattikorkeakoulukoulutus /OKM sivuilta *Ammattikorkeakoulut (AMK), ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019 Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019 AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK) musiikkipedagogi (AMK) tanssinopettaja (AMK) Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miten tutkinto-opiskelijaksi Yhteishaku syksyllä ja keväällä www.opintopolku.fi JAMKin avoimen AMKin väylä avoimessa AMKissa opiskelleille https://www.jamk.fi/fi/koulutus/hakeminen-jamkiin/avoimenammattikorkeakoulun-vayla/

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LUT-konserni pähkinänkuoressa

LUT-konserni pähkinänkuoressa LUT-konserni pähkinänkuoressa -näkökulma Turo Kilpeläinen Rehtori/toimitusjohtaja L LUT-konserni lyhyt historia 2011: Saimaan muutti Skinnarilan kampukselle Yhteinen tiedekirjasto 2011 Tilojen, labrojen

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miten tutkinto-opiskelijaksi Yhteishaku syksyllä ja keväällä www.opintopolku.fi JAMKin avoimen AMKin väylä avoimessa AMKissa opiskeleville https://www.jamk.fi/fi/koulutus/hakeminen-jamkiin/avoimenammattikorkeakoulun-vayla/

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tervetuloa Kareliaan!

Tervetuloa Kareliaan! Tervetuloa Kareliaan! 25 vuotta amk-koulutusta, tki-toimintaa, kansainvälisyyttä! High Tech Business Café tilaisuus MIM-metalliruiskuvalun mahdollisuudet teollisuudelle 21.3.2017 Toimialajohtaja Ulla Asikainen

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Metropolia Ammattikorkeakoulu Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Yhteisö, uudistaja ja kumppani Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa kulttuurin, liiketalouden,

Lisätiedot

AMK-tutkintoon johtava koulutus

AMK-tutkintoon johtava koulutus Liiketalous AMK-tutkintoon johtava koulutus Informaatioteknologia BEng, Information Technology insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka tradenomi (AMK), tietojenkäsittely Kulttuuriala medianomi (AMK)

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

Lisätiedot

Master-tutkinnot Turun AMK:ssa

Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Nimi ja pvm Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin Yliopistot Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Maisteri 120 op Ammattikorkeakoulut Ylemmät

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Sirkka Salvi Jyväskylän kr. Opisto Carita Sirkka Seurakuntaopisto Minna Valtonen ja Jussi Murtovuori Diak Vesa Nuorva Centria Kirkon kasvatuksen päivät 9.1.2019 klo 16.30

Lisätiedot

Hämeen. ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen. ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK 8.2.2019 HAMK lukuina 7 Kampusta 7363 Opiskelijaa 20 AMK-koulutusta 7 Englanninkielistä koulutusta 9 Ylempää AMKkoulutusta 158 Vaihtokorkeakoulua 12 276 Hakijaa 5651 Ensisijaista

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Sanna Lappalainen,

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Karelia on Osaava maailma. Osaavia ammattilaisia työelämään! Kareliassa on osaamista ja asiantuntijoita, joiden kädenjälki näkyy työelämässä.

Karelia on Osaava maailma. Osaavia ammattilaisia työelämään! Kareliassa on osaamista ja asiantuntijoita, joiden kädenjälki näkyy työelämässä. Karelia on Osaava maailma Osaavia ammattilaisia työelämään! Kareliassa on osaamista ja asiantuntijoita, joiden kädenjälki näkyy työelämässä. Opiskelu Kareliassa - Teoria Käytäntö - Kansainvälisty huoletta!

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova

Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova MAAILMAN JOHTAJA SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKASSA 100% maailman maista omaa vaasalaista tekniikkaa sähköjärjestelmissään >90% Suomen sähkö- ja automaatiotuotekehityksestä

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen

Lisätiedot

Myönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa.

Myönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Vaasan seudun tavoitteet 2019

Vaasan seudun tavoitteet 2019 Vaasan seudun tavoitteet 2019 Neljä kivijalkaa Elinkeinoelämän voima Seudullinen saavutettavuus Osaaminen Asuminen ja matkailu Elinkeinoelämän voima 3 EnergyVaasa ja sen kansallisen merkityksen tunnistaminen

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miten hakeutua tutkinto-opiskelijaksi Yhteishaku syksyllä ja keväällä www.opintopolku.fi JAMKin avoimen AMKin väylä avoimessa AMKissa opintoja tehneille Haku eri lomakkeella

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu - Xamk aloitti , kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyivät

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu - Xamk aloitti , kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyivät Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu - Xamk aloitti 1.1.2017, kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyivät Visio Xamk on kansainvälinen korkeakoulu, jonka kampuksena on koko maailma. Olemme

Lisätiedot

Maahanmuuttajat korkeakouluissa

Maahanmuuttajat korkeakouluissa Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot