UUDEN ENERGIAN PO H JANMAA POHJANMAAN ENERGIASTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA

Transkriptio

1 UUDEN ENERGIAN PO H JANMAA POHJANMAAN ENERGIASTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA

2 2 1. JOHDANTO ENERGIASTRATEGIA OSANA MAAKUNNAN SUUNNITTELUA Energiastrategian valmisteluprosessi Energiastrategian tavoitteet POHJANMAAN ENERGIAOSAAMISEN NYKYTILA, VAHVUUDET JA HAASTEET Pohjoismaiden suurin energiateknologian toimialakeskittymä Energiateknologian vienti hyvinvoinnin vauhdittajana Ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaikutukset Pohjanmaan energiaosaamiselle EU:n tavoitteet kansallisen ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtana VISIOT VUODELLE Pohjanmaa on johtava päästöttömän energian kansallinen osaamiskeskus ja Euroopan tärkein energiateknologian tietämyskeskittymä Pohjanmaa on tunnettu uuden energian ehdottomana edelläkävijänä Tavoiteltu kehitys vuoteen STRATEGISET PANOSTUSALUEET Teknologia ja vienti Nykytilanne ja odotettu kehitys vuodelle Tavoitteet vuoteen Toimenpiteet vuoteen Energia-alan tutkimus ja koulutus Nykytilanne Tavoitteet vuoteen Toimenpiteet vuoteen Pohjanmaan energia-imago Nykytilanne Tavoitteet vuoteen Toimenpiteet vuoteen Energian tuotanto ja käyttö Nykytilanne ja vuotta 2020 koskevat oletukset Tavoitteet vuoteen Toimenpiteet vuoteen Liikenteen energiankäyttö Seurantamittarit JATKOTOIMENPITEET... 22

3 3 1. JOHDANTO Menestyksen resepti on loppujen lopuksi varsin yksinkertainen. Tarvitaan kahmalokaupalla kovaa työtä, muutama mitta innovatiivisuutta ja ripauksellinen hyvää onnea. Se että Pohjanmaalla sijaitsee tällä hetkellä Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, on hyvä esimerkki edellä mainitulla reseptillä rakennetusta menestystarinasta. Energiateknologian keskittymän veturiyritykset Wärtsilä ja ABB ovat toimineet Vaasan seudulla jo vuosikymmenten ajan. Yrityksistä on vuosien kovan työn seurauksena kasvanut merkittäviä globaaleja toimijoita energiateknologian saralla. Pohja laajemmalle energiateknologian keskittymälle luotiin kuitenkin vasta 1990-luvun alkupuolella. Yhdellä Suomen historian pahimmista taloudellisista taantumista oli merkittävä rooli tässä prosessissa. Taloudellisen laman koitellessa Suomea työllisyystilanne teollisuudessa heikkeni ja moni energiateknologiankin asiantuntija valitsi yrittäjyyden palkkatyön sijasta. Moni nykyisen energiateknologian keskittymän keskeisistä yrityksistä perustettiin juuri noiden vuosien aikana. Sitä voitaneen pitää aiemmin mainittuna pienenä ripauksena hyvää onnea, jota usein löytyy jokaisen menestystarinan taustalta. Vahvaa uskoa omaan osaamiseensa ja innovatiivisuutta vaadittiin puolestaan niiltä asiantuntijoilta, jotka vaikeassa taloudellisessa taantumassa olivat valmiita investoimaan energiateknologiseen osaamiseensa ja toimialaan, jonka kasvupotentiaaliin moni muu ei vielä tuolloin ollut valmis uskomaan. Loppu oli niin sanotusti historiaa. Pohjanmaalla on tällä hetkellä yli sadasta yrityksestä muodostuva Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä. Tämän energiastrategian tarkoituksena ei ole kuitenkaan katsella menneisyyteen tai korostaa energiateknologian keskittymän nykyisiä vahvuuksia. Markkinajohtajan aseman saavuttaminen ei ole koskaan helppoa, mutta haasteellisinta on kuitenkin sen säilyttäminen, kuten esimerkiksi Nokian viime vuosien vaiheet ovat varsin konkreettisesti osoittaneet. Tässä asiakirjassa suunnataankin katse tiukasti tulevaisuuteen ja pyritään hahmottamaan niitä toimenpiteitä, joiden avulla Vaasan seudun energiateknologian keskittymä jatkaa kasvuaan ja Pohjanmaa tunnetaan uuden energian ehdottomana edelläkävijänä ja täällä on Euroopan tärkein energiateknologian tietämyskeskittymä. Energiastrategian visio on kohdistettu Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaisesti vuoteen 2040, mutta strategisten panostusalueiden tavoitteet ja toimenpiteet on kuitenkin asetettu vuoteen Tämä on hyvin linjassa EU:n Eurooppa 2020 kasvustrategian sekä Suomen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden kanssa. Energiastrategia on laadittu tiiviissä yhteistyössä energiateknologian keskittymän yritysten ja muiden avaintoimijoiden kanssa. Energiastrategian käytännön valmistelutyöstä on vastannut Teknologiakeskus Oy Merinova Ab osana Energiateknologia-klusterin osaamiskeskusohjelmaa. Kiitän kaikkia osapuolia antamastaan panoksesta yhteisen vision muodostamiseen ja valmiudesta sitoutua sen saavuttamisen edellyttämiin ponnisteluihin. Olav Jern Maakuntajohtaja

4 4 2. ENERGIASTRATEGIA OSANA MAAKUNNAN SUUNNITTELUA 2.1 Energiastrategian valmisteluprosessi Koska energiateknologian ja energian tuotannon merkitys on suuri paitsi alueen työllisyyden ja kilpailukyvyn myös kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen kannalta, aloitti Pohjanmaan liitto Pohjanmaan energiastrategian laadinnan osana Uuden energian Pohjanmaa maakuntasuunnitelman ja vuosien maakuntaohjelman valmistelua. Strategiatyön aloituskokouksessa tehtäväksi määriteltiin Pohjanmaan energiastrategian laatiminen tarvittavine välitavoitteineen. Strategisten panostusalueiden tavoitteet ja toimenpiteet on kuitenkin asetettu vuoteen Työtä ohjaamaan nimettiin johtoryhmä, johon osallistui lähes neljäkymmentä Pohjanmaan energia-alan avaintoimijaa. Energiastrategian valmistelusta on vastannut Teknologiakeskus Oy Merinova Ab osana Energiateknologia-klusterin osaamiskeskusohjelmaa. Siinä on hyödynnetty myös EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman hanketta nimeltään RESGen (RES Generation; From Research Infrastructure to Sustainable Energy and Reduction of CO 2 Emissions). Strategian viimeistelyn on tehnyt Pohjanmaan liitto. Maakuntahallitus hyväksyi energiastrategian Energiastrategia keskittyy neljään merkittävään osa-alueeseen, joita ovat 1. Teknologia ja vienti, 2. Energia-alan tutkimus ja koulutus, 3. Pohjanmaan energia-imago ja 4. Energian tuotanto ja käyttö. Kullekin strategisesti tärkeälle osa-alueelle nimettiin vastuuhenkilöt ja työryhmät ideoimaan tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä ohjelman sisällön määrittelemiseksi. Energia-alan koulutus - ja Energia-alan imago -työryhmää koskeva tekstiosuus pohjautuu näiden työryhmien muistioihin. Teknologia ja vienti - ja Energian tuotanto ja käyttö -osa-alueen strategiaosuuksien taustatiedot on puolestaan kerätty alan yritysten vastuuhenkilöitä haastattelemalla. Lisäksi strategiatyöhön osallistuneille henkilöille annettiin mahdollisuus arvioida ja pisteyttää identifioidut strategiset tavoitteet ja toimenpiteet. Kunkin neljän osa-alueen tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointipyyntö lähetettiin 79 henkilölle. Vastauksia saatiin yhteensä 71 (Teknologia ja vienti 17, Energia-alan koulutus18, Energia-alan imago 19 ja Energian tuotanto ja käyttö17). Strategiatyössä on korostunut myös liikenteen merkitys energian käytössä. Pyrittäessä eroon fossiilisista liikennepolttoaineista sähköauto- ja muu uusiutuvaan energiaan esimerkiksi biokaasuun, polttokennoihin ja biodieseliin perustuva liikenne nousi omana tavoitealueenaan esille kansallisessa energian käytössä. Tätä osuutta käsitellään lyhyesti omana kokonaisuutenaan Energian tuotanto ja käyttö - osion yhteydessä.

5 5 2.2 Energiastrategian tavoitteet Energiastrategialle asetettiin seuraavat tavoitteet: Aikaansaada maakunnan energiateknologiaviennille ja energianhuollolle yhteinen realistinen visio. Varmistaa edellytykset energiateknologiaan pohjautuvalle hyvinvoinnille ja tehokkaalle energiasektorille. Vaikuttaa toimintaympäristöä koskevien hankkeiden suunnitteluun ja painotusten asettamiseen sekä koulutukseen ja tutkimukseen. Välittää päätöksentekijöille tietoa energiasektorin tosiasioista. Saattaa koko maakunnan käyttöön energia-alan kumuloitunut tietämys. Vaikuttaa maakunnan imagoon ja edistää osaavan työvoiman saatavuutta. Strategian avulla myös konkretisoidaan Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaan 2040 kirjatut energiaan liittyvät pitkän aikavälin kehittämistavoitteet. Kestävä energianhuolto Pohjanmaalla 2040 Energiatehokkuus Prosessisäätö Polttokennot Sähkö & hyb.autot Synt. diesel Biodiesel, - kaasu, etanoli Hiilivoima 2030 Energian tuhlausta Tuulivoima CO 2 -talteenotto Ydinvoima? 2020 Öljylämmitys, kasvihuoneet Pienimuotoinen CHP Jätteistä energia LED- valaistus 2015 Geolämpö Biopolttoaineet Biokaukolämpö Aurinkolämpö 2010 TAVOITE- RATKAISUT Fossilset liikennepolttoaineet Sähkölämmitys 20% Öljylämmitys kiinteistöissä 33% NYKYTILA Text: J. Wasberg, Merinova. Lay-out: Prof. L. Dinya, KRC, 2008 Kuva 1. Uusilla entistä tehokkaimmilla energiaratkaisuilla ja korvaamalla fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla energialähteillä tavoitellaan kestävää energiahuoltoa vuonna 2040 Pohjanmaalla.

6 6 3. POHJANMAAN ENERGIAOSAAMISEN NYKYTILA, VAHVUUDET JA HAASTEET 3.1 Pohjoismaiden suurin energiateknologian toimialakeskittymä Pohjanmaalle, erityisesti Vaasan seudulle, on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Tämä vahva energiateknologian keskittymä muodostuu alalla toimivista yrityksistä, näitä palvelevista organisaatioista ja alalle osaajia kouluttavista korkeakouluista, yliopistoista sekä ammattioppilaitoksista. Kansainvälisillä markkinoilla menestyvät yritykset (n. 120 kpl) työllistävät tällä hetkellä yli henkilöä. Vahvinta osaaminen on hajautetun energiatuotannon, energian jakelun ja käytön ratkaisuissa. Keskittymän yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli 4 miljardia euroa. Viennin osuus yritysten liikevaihdosta on noin 70 %, mikä on lähes kolmannes koko Suomen energiateknologiaviennistä. Perinteiset viennin veturiyritykset ovat ABB:n Vaasan tehtaat ja Wärtsilä, joiden maakuntaan sijoittuneiden alihankkijayritysten laaja verkosto tukee energiateknologian vientiä. Vaasa Airport Parkin yrityspuistoon on 2000-luvun aikana kehittynyt merkittävä energiateknologian tuotteiden tuotannon keskittymä, jonka muodostavat Vacon, VEO, Vamp ja The Switch. Muita merkittäviä energia-alan toimijoita ovat KWH Pipe, Citec ja Mervento sekä pääomasijoitusyhtiö VNT Management. Kristiinankaupungissa toimiva Nordautomation Oy ja Pietarsaaren Oy Elkamo Ab ovat oman alueensa energiateknologia-alan toimijoita. Pohjanmaalla toimivat oppilaitokset ja niiden tutkimusyksiköt tekevät yhteistyötä yli kieli-, tutkimusala- ja organisaatiorajojen. Myös yhteistoiminta elinkeinoelämän kanssa on avointa, aktiivista ja tavoitteellista. Esimerkiksi tekniikan kampus Vaasassa muodostuu Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian tekniikan yksiköistä. Kampuksella opiskelee tekniikan opiskelijaa ja sieltä valmistuu vuosittain lähes 400 insinööriä tai diplomi-insinööriä. Vaasan seudun korkeakoulujen yhteinen tutkimuskeskus Technobothnia on yksi maan parhaista opetuslaboratorioista. Opetustoiminnan rinnalla se tarjoaa teollisuudelle tutkimus- ja kehitys- sekä testauspalveluja. Vaasan energiainstituutin (VEI) tehtävänä on tarjota energia-alan tutkimus-, konsultointija täydennyskoulutuspalveluja alan toimijoille alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Teknologiakeskus Merinova toimii puolestaan osaamiskeskusohjelman kansallisen energiateknologiaklusterin koordinaattorina ja tarjoaa kehittämispalveluja erityisesti energiateknologia-alan yrityksille. Kansainvälisesti merkittävän ja kilpailukykyisen energiateknologiakeskittymän, jonka yrityksistä merkittävä osa on paikallisia, ohella maakunnassa on muita energiaosaamisen vahvuuksia, jotka on kirjattu EU:n seitsemännestä tutkimusohjelmasta rahoitusta saaneen RESGen-hankkeen SWOT-analyysiin seuraavasti: Yritysten globaali toimintatapa ja kyky kansainvälistyä Kumulatiivinen kehittämisosaaminen Hyvät tuuliolosuhteet ja rannikkoalueiden tuulivoimapotentiaali yleisesti valtakunnan paras Avoin mieli ja matala kynnys uusille teknisille innovaatioille Maakunnan yrittäjäperinne Hyvä maantieteellinen sijainti mm. logistiikan ja polttoainetoimitusten kannalta Maakunnan oma yliopisto

7 7 3.2 Energiateknologian vienti hyvinvoinnin vauhdittajana Pohjanmaalta on hyvät liikenneyhteydet maailmalle maitse, meritse ja ilmateitse. Pohjanmaa onkin Manner-Suomen toiseksi kansainvälisin maakunta ja Vaasa Helsingin jälkeen Suomen kansainvälisin kaupunki. Pohjanmaan vahva kansainvälinen teollisuus luo hyvinvointia koko Suomelle. Maakunnan tärkeää merkitystä maamme kansantaloudelle havainnollistaa erinomaisesti vuoden 2009 viennin ja tuotannon tarkastelu. Tarkasteluvuonna Suomen viennin arvo oli 63 mrd. euroa, josta palveluvientiä oli 18 mrd. euroa ja tavaravientiä 45 mrd. euroa. Samaisena vuonna maamme energiateknologian viennin arvo oli 9,4 mrd. euroa. Pohjanmaan energiateknologiayritysten tuotannon arvo oli puolestaan 4 mrd. euroa, josta vientiä vajaat 3 mrd. euroa. Suomen energiateknologian viennistä siis noin kolmannes valmistui Pohjanmaalla. Tämän lisäksi energiateknologiakeskittymä houkuttelee puoleensa suoria ulkomaisia investointeja, pääomavirtoja, innovaatioita ja kansainvälistä osaavaa työvoimaa. Energiateknologiayritysten menestys vientimarkkinoilla parantaa Suomen vaihtotasetta ja samalla se synnyttää alihankintateollisuutta ja palveluliiketoimintaa. Uusi energiatekniikka kehittää myös Suomen energiaomavaraisuutta ja vastaa kasvavaan maailmanlaajuiseen kysyntään. 3.3 Ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaikutukset Pohjanmaan energiaosaamiselle EU:n tavoitteet kansallisen ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtana Euroopan unionin joulukuussa 2008 hyväksymää ilmasto- ja energiapakettia voidaan pitää käänteenä EU:n ilmastopolitiikassa. Silloin asetettiin jäsenmaiden energiapolitiikkaa ohjaavat tavoitteet. Näiden tavoitteiden mukaan jäsenmaiden tulee vuoteen 2020 mennessä vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 20 prosentilla, lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin sekä kasvattaa energiatehokkuutta keskimäärin 20 prosentilla perusuran mukaiseen kehitykseen verrattuna. Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, johon kuuluvat muun muassa liikenne ja maatalous, vähentämistavoite on keskimäärin 10 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen Valtioneuvosto hyväksyi pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Suomelle asetetut tavoitteet ovat haasteellisemmat kuin EU:n keskimääräiset tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä kaikilla energian tuotannon ja kulutuksen sektoreilla, niin sähkön tuotannossa, lämmityksessä kuin liikennesektorillakin. Suomen tavoitteeksi on muun muassa asetettu uusiutuvan energian käytön lisääminen 9,5 prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä, jolloin se olisi 38 % loppukulutuksesta laskettuna. Uusiutuvan energian osuus vuonna 2005 Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 28,5 %. Pohjanmaan suurten voimantuotantoyksiköiden 18 TWh polttoaineen kokonaiskulutuksesta vuonna 2007 uusiutuvan energian osuus oli 47 %, kun Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan lopettamisen vaikutus kyseisen vuoden luvuista on poistettu. Tämä vastaa 8,46 TWh uusiutuvien polttoaineiden käyttöä. Pienten lämmitysyksiköiden 2,9 TWh polttoaineenkulutuksesta uusiutuvien energialähteiden 15 % osuus vastaa 0,44 TWh. Vuonna 2007 Pohjanmaan liikenteen 1,5 TWh polttoainemäärä oli täysin fossiilista. Tarkasteluvuonna siis 8,9 TWh eli 40 % Pohjanmaan n. 22,4 TWh kokonaispolttoaineimäärästä oli uusiutuvia. Suomen vuodelle 2020 asetettu uusiutuvien polttoaineiden 38 % osuustavoite on Pohjanmaalla jo siten saavutettu.

8 8 Strategia perustuu myös olettamukseen, jonka mukaan maailmantalouden positiivinen talouskehitys jatkuu, ja myös globaali sähköntarve kasvaa lisääntyvän hyvinvoinnin ansiosta. Nämä tekijät johtavat puolestaan hyvään päästöttömän energiantuotannon, energiatehokkaan tekniikan ja korkealaatuisen sähkönsiirron kysyntään. 4. VISIOT VUODELLE 2040 Pohjanmaan vuoteen 2040 ulottuvan maakuntasuunnitelman visio Uuden energian Pohjanmaa Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä ja strategiset linjaukset painopisteineen muodostavat lähtökohdan Pohjanmaan energiastrategian tavoitteille ja toimenpiteille. Tavoitteena on, että Pohjanmaa tunnetaan Uuden Energian tuotannon ja käytön ehdottomana edelläkävijänä. Pohjanmaan energiastrategiaan on kirjattu ne keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka tulee toteuttaa vuosina , jotta Pohjanmaan visio ja strategiset painopisteet saavutetaan. Pohjanmaan vuoteen 2040 ulottuvasta visiosta on johdettu seuraavat energiaklusterin kehittämistä edistävät visiot: 4.1 Pohjanmaa on johtava päästöttömän energian kansallinen osaamiskeskus ja Euroopan tärkein energiateknologian tietämyskeskittymä Pohjanmaa on profiloitunut kansainvälisesti tunnetuksi ja johtavaksi energiatietämyksen edelläkävijäalueeksi, kun kyseessä on energian tuotanto uusiutuvista energialähteistä sekä siihen liittyvä tutkimus tai energian käytön tehokkuus ja siihen liittyvä koulutus ja tutkimus. Perinteisen energiateknologian ohella ovat hajautetut energiajärjestelmäratkaisut perustuen päästöttömiin energialähteisiin saavuttaneet merkittävän aseman. Pohjanmaa on tunnettu ainutlaatuisesta uuden energiateknologian osaamiskeskittymästä. Pohjanmaan innovaatiojärjestelmä on selkeä, hyvin resursoitu ja menestyvä. 4.2 Pohjanmaa on tunnettu uuden energian ehdottomana edelläkävijänä Pohjanmaa on vuonna 2040 normaalioloissa hiilidioksidineutraali alue, kun kyseessä ovat päästöt sähköntuotannosta, lämmityksestä ja liikenteestä. 4.3 Tavoiteltu kehitys vuoteen 2020 Suomen viennin arvo tulee olemaan 75,4 mrd. euroa edellyttäen, että laman vaikutus BKT:n kasvuun eliminoituu ja vuoteen 2020 mennessä palataan ennen lamaa vallinneelle kasvu-uralle. Suomen tavaravienti vuonna 2020 on edellä esitetyllä oletuksella 54 mrd. euroa. Pohjanmaan energiateknologiayritysten tuotannon arvoksi vuonna 2020 ennustetaan 10 mrd. euroa, josta vientiä 7 mrd. euroa. Viennin osuudeksi on siis arvioitu 70 %. Suomen uusiutuvien polttoaineiden osuuden tavoitteeksi vuonna 2020 on asetettu 38 % pois lukien liikenne, jossa tavoite on 10 %.

9 9 Pohjanmaan uusiutuvan energian käytön kasvu vuoteen 2020 mennessä riippuu siitä, kuinka paljon uutta tuulivoimaa rakennetaan ja paljonko Pohjanmaan metsien 4,2 TWh vuotuisesta kasvusta käytetään energiantuotantoon. Jos Pohjanmaan puun vuotuisesta kasvusta 25 % käytetään energiantuotantoon, saadaan polttoaine-energiaa noin 1 TWh. Pohjanmaan merkittävä tuulivoimareservi on noin kolmannes koko Suomen tuulivoimapotentiaalista. Pohjanmaan liiton Rambollilla teettämän vaihekaavaselvityksen mukaan Pohjanmaan liiton alueen installoitu tuulivoimakapasiteetti tulee vuonna 2030 olemaan noin MW vastaten yhteensä n. 5 TWh/a. Ramboll esittää selvityksen ja sen jälkeen laadittavan maakuntakaavan lähtökohtaiseksi mitoitukseksi noin kaksinkertaista aluevarausta eli MW, koska osa suunnitelluista rakennuspaikoista lupaprosessin eri vaiheissa joudutaan jättämään pois laskuista. 5. STRATEGISET PANOSTUSALUEET Vuoden 2040 visiot saavutetaan suuntaamalla toimenpiteet neljälle keskeiselle toimintaalueelle (ks. kuva 2):. Teknologiaan ja vientiin Energia-alan koulutukseen ja tutkimukseen Pohjanmaan energia-alan imagoon Energian tuotantoon ja käyttöön Energiateknologiateollisuuden kilpailukyky Alueen imago ja markkinointi Tutkimus ja koulutus Energian tuotanto ja käyttö maakunnassa Kuva 2. Valitut strategiset panostusalueet tukevat energiateknologian kilpailukykyä.

10 Teknologia ja vienti Nykytilanne ja odotettu kehitys vuodelle 2020 Liikevaihdon ja viennin kehittyminen Energiateknologian liikevaihto ja vienti kasvoivat ennen vuonna 2008 alkanutta taantumaa voimakkaasti. Monissa yrityksissä kasvuprosentit olivat jopa % tasolla. Vaasan seudun energiaklusteriyritysten liikevaihto oli vuonna 2009 noin 4 miljardia euroa. Viennin osuus on kasvanut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana monissa yrityksissä % koko liikevaihdosta. Tärkeimpien energiateknologiayritysten johtajien haastattelujen pohjalta on vuoden 2020 liikevaihtotavoitteeksi asetettu 10 miljardia euroa ja arvioitu vuoden 2040 liikevaihdoksi 40 miljardia euroa (ks. kaavio 1). Tästä viennin osuus on 70 %. On myös arvioitu, että nopeasti kasvavien energiateknologiayritysten osuus kaikkien maakunnan yritysten liikevaihdosta kasvaa siten, että puolet kaikkien yritysten liikevaihdosta vuonna 2020 tulee energiateknologiayrityksistä ja jopa 70 % vuonna Miljardia EUR Vuosi Vienti, energiateknologia Liikevaihto, energiateknologiayritykset Liikevaihto, kaikki maakunnan yritykset Kaavio 1. Arvio energiateknologiayritysten viennin ja liikevaihdon kehittymisestä sekä maakunnan kaikkien yritysten liikevaihdon kehittymisestä Tavoitteet vuoteen 2020 Pohjanmaa on uuden energian merkittävä osaamiskeskittymä ja houkutteleva kilpailukykyinen toimintaympäristö alan yrityksille Energy Valley. Maakunnassa on vahva kansallinen uuden energian tutkimuskeskittymä, jonka osaaminen on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Energiateknologiayritysten vuotuinen liikevaihto on kasvanut 4 miljardista 10 miljardiin euroon, josta vientiä on 70 %. Alihankinta- ja komponenttitoimittajien kilpailukyvyn turvaaminen globaalimarkkinoilla edistää Pohjanmaalle tärkeän metalliteollisuuden ja muun valmistavan teollisuuden kilpailukykyä tukemalla tuottavuuden radikaalia nostoa ja teknologisen sekä muun liiketoiminnan kannalta oleellisen osaamistason nostoa. Tavoitteena on tilanne, jossa alihankkijat verkostoituvat ja pystyvät tuottamaan riittävän laa-

11 11 dukkaita ja hinnallisesti kilpailukykyisiä tuotteita ajallaan ja ympäristöystävällisesti Toimenpiteet vuoteen 2020 Alla olevassa luettelossa Teknologia ja vienti -toimenpiteet on listattu Pohjanmaan energia-alan avaintoimijoiden suorittaman pisteytysarvioinnin mukaiseen järjestykseen. Toimivan infrastruktuurin ja kaavoituksen varmistaminen Vienti vaatii hyvät ja nopeat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Lentokenttiin, raideliikenteeseen, satamiin ja laivaliikenteeseen sekä maantieverkostoon ja tietoliikenteeseen pitää panostaa: 1. Lupaprosessien nopeuttaminen ja selkeyttäminen. Tuulivoimarakentamisen tarpeiden huomioon ottaminen, kuten alueet tuulivoimapuistoille, tarvittavat tiet ja kaavavaraukset sähköverkolle. 2. Ennakoiva ja joustava kaavoitus nopeasti kasvavan energiateknologiaklusterin riittäville tuotantotiloille. Markkinaosuuksien menettäminen pitää viennissä välttää yritysten ja kaavoitusviranomaisten ennakoivalla yhteistoiminnalla. Ei liian rajoittavia ja jäykkiä kaavoja uusille teollisuusalueille. 3. Toimiva tieverkko teollisuusalueilta satamiin ja pääteille. Tieyhteydet maakunnan satamiin ja maaliikennekeskukseen sekä rautatieyhteys maaliikennekeskukseen. Valtatie 8:n (erityisesti Vaasan lentokentältä pohjoiseen Vassor Oravainen) ja valtatie 3:n yleinen kehittäminen leveämmäksi ja nopeammaksi. Uuden logistiikkakeskuksen liittäminen Vaasan satamaan. 4. Satamien kehittäminen energia-alan tarpeiden mukaisesti. Tuulivoima-alan tarpeiden huomioon ottaminen. Laivaväylien ylläpito sekä niiden syventäminen Kristiinankaupungissa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Raskaiden tuotteiden rautatiekuljetusten kehittäminen. Osaavan työvoiman saatavuus ja uudet liiketoimintamallit 1. Korkeakouluyhteistyön tiivistäminen ja korkeakoulukoulutuksen kohdentaminen energia-alan konsultointiin, projektointiin, kansainväliseen kauppaan sekä johtamistaitoon. 2. Uusien liiketoimintamallien kehittäminen hajautetulle energian tuotannolle. Vaasan yliopistolle talouden ja kaupan sekä energiatekniikan osaajana uusi haaste on hajautetun energiatuotannon liiketoimintamallin kehittäminen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön osallistuminen. Tavoitteena on saada maahamme syntymään monipuolisesti uuden energian pieniäkin energialähteitä hyödyntävää perusenergiatuotannon kanssa kilpailevaa energiatuotantoa. 3. Energiaosaajien ja -yritysten aktiivinen houkutteleminen maakuntaan ja kunnallisen yhteistyön kehittäminen eri vapaa-ajan harrastusten korkealaatuisten puitteiden turvaamiseksi. Uuden energiateknologian viennille ovat tärkeitä oman maakunnan pilotti- ja referenssi-investoinnit. Niillä valetaan vientiasiakkaiden silmissä uskoa Poh-

12 12 janmaan teknologiseen osaamiseen. Esimerkiksi tuulivoimateknologialle tarvitaan nopeasti aluevarauksia referenssivoimaloiden pystyttämiseen. Automatisoidun osavalmistuksen mallitehtaan perustaminen Vaasan seudulle Suomen ja Euroopan mittakaavassa ainutkertaisen robottipohjaiseen huipputeknologiaan perustuvan täysin automatisoidun tuotantolinjaston perustaminen yritysten ja koulutuslaitosten käyttöön niin että alihankkijat verkostoituvat ja pystyvät tuottamaan riittävän laadukkaita ja hinnallisesti kilpailukykyisiä tuotteita ajallaan kansainvälisille markkinoille. 5.2 Energia-alan tutkimus ja koulutus Nykytilanne Aloituspaikat energia-alan koulutuksessa Ammatillisessa peruskoulutuksessa on energia-alan koulutusta sisältävissä tai sitä sivuavissa koulutusohjelmissa yhteensä runsaat 300 aloituspaikkaa. Ammattikorkeakouluissamme aloituspaikkoja vastaavilla koulutusaloilla on noin 370. Sähkötekniikka, rakennustekniikka ja ympäristöteknologia sisältävät ammattikorkeakouluissa runsaammin energia-alan opintoja, kun taas kone- ja tuotantotekniikka sekä tietotekniikka sisältävät niitä vähemmän. Ammattikorkeakouluissa energian-alan koulutusta voitaisiin lisätä ensisijaisesti koulutusalojen painopistettä siirtämällä. Yliopistossa energia-alan opetusta sisältävissä koulutusohjelmissa on 110 aloituspaikkaa. Yhteensä kaikilla koulutusasteilla on Pohjanmaalla noin 800 energia-alan aloituspaikkaa. Vaasan yliopiston energia-alan aloituspaikkojen lisäämiseen on selvä tarve. Pohjanmaan energiatutkimusprofiili ja T&K toiminnan kehittäminen Vaasan yliopisto on määritellyt teknisen tutkimuksensa painopistealueeksi uuden energian. Keskeisinä tutkimusalueina ovat hajautetun tuotannon verkkoon liittäminen, älykkäiden sähköverkkojen suojauskysymykset sekä hajautettu energiantuotanto, erityisesti biopolttoaineiden ja niiden käytön tutkimus. Älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvillä tieto- ja kommunikaatiojärjestelmillä on keskeinen osa Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulujen Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kehittämissuunnitelmissa. Nämä kolme oppilaitosta omistavat yhdessä Vaasan Energiainstituutin. Åbo Akademi ja Yrkeshögskola Novia käynnistivät yhteistyössä ruotsinkielisen DIkoulutuksen Vaasassa syksyllä Energiatekniikan DI-koulutus on kaksivuotinen ja suunnattu AMK-insinööreille. Uusi DI-koulutus tukee hyvin energiateknologian tutkimustoiminnan ja energiateknologiaklusterin yritysten kehittymistä. Technobothnian toiminta ja resurssit lisääntyvät Vaasan Energiainstituutin tutkimustoiminnan resurssien kasvun ja monipuolistumisen myötä. Vaasan yliopiston nuori tekninen tiedekunta ei ole vielä tutkijoiden ja tohtorikoulutettavien määrän suhteen saavuttanut tavoitetilaansa. Oma vaikutuksensa Technobothnian toimintaan on Vaasan yliopiston ja Åbo

13 13 Akademin energia-alan diplomi-insinööri- ja tohtorikoulutuksen suunnitellulla aloituspaikkojen lisäyksellä. Vaasan Energiainstituutin tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan voimakas kehittäminen vahvaksi uuden energian sekä energia- ja ympäristöliiketoiminnan tutkimusyksiköksi on Pohjanmaan energiaosaamisen keskeisin tavoite. VEI:n on keskityttävä siihen, missä sen osaaminen on todellista huippua ja millä erottaudutaan kilpailijoista eteenpäin pääsemiseksi tarvitaan tutkijoiden kokopäivätoimista työpanosta, monitieteellistä toimintaympäristöä (esim. Innotalo) sekä vahvaa kansallista ja kansainvälistä verkottumista. Pohjanmaalla on hyvät edellytykset onnistua tietämyksen kansallisen kärkisijan tavoittelussa johtuen energiateknologiayritysten keskittymästä alueella ja jo pitkään jatkuneesta energiateknologian osaamiskeskus- ja T&K-toiminnasta. Syntynyt tilanne on osattava hyödyntää. Tekemällä oikeita asioita oikeaan aikaan Pohjanmaa hyötyy myös taloudellisesti. VEI:n toiminnan uudelleen organisointi saattaa tulla mietittäväksi roolien selkeytyessä. Pohjanmaan energia-alan teknologiakeskustoiminta Teknologiakeskus Oy Merinova Ab toimii osaamiskeskuskaudella myös energiateknologiaklusterin valtakunnallisena koordinaattorina ja Länsi-Suomen osaamiskeskusohjelman toteuttajana. Pohjanmaan teollisuuden kannalta tärkeäksi on muodostunut teknologiakeskuksen osallistuminen kansalliseen ja kansainväliseen energia-alan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Teknologiakeskus helpottaa yhteishankkeiden suunnittelua ja rahoitusta sekä yliopistotutkijoiden että yritysten kannalta. Merinovan toiminta helpottaa yhteisten teknologiahankkeiden kokoamista. Energiateknologian innovatiivinen kehittäminen edellyttää, että maassamme jatketaan osaamiskeskusohjelmaa ja strategisten huippuosaamiskeskittymien (SHOK) toimintaa myös nykyisen 2013 päättyvän ohjelmakauden jälkeen Tavoitteet vuoteen 2020 Ammattikorkeakoulujen energia-alan koulutuksen vahvistaminen opetusta suuntaamalla. Alan aloituspaikkojen lisääminen yliopistokoulutuksessa sekä energia- ja ympäristöalan kiinnostavuuden lisääminen eri-ikäisten lasten ja nuorten keskuudessa alan koulutusohjelmiin hakeutumisen varmistamiseksi, esim. energiaklubitoiminnan ja energia-akatemian toiminnan pysyvän rahoituksen turvaaminen. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittäminen työvoimatarpeiden ennustamiseksi ja työvoiman saannin turvaamiseksi Toimenpiteet vuoteen Teollisuuden ja koulutuslaitosten yhteistyön kehittäminen. Pysyvän koulutusfoorumin perustaminen työvoimatarpeen ennustamiseksi ja turvaamiseksi sekä oppilaitosten ja teollisuuden yhteistyön tiivistämiseksi. Käynnistynyt Merinovan ja oppilaitosten toimesta keväällä 2010.

14 14 Teollisuuden yhteistyötä toisen asteen koulutuksen kanssa tulee ylläpitää ja edelleen kehittää sekä ammatillisen että lukiokoulutuksen ja myös peruskoulujen kanssa. Energiateollisuus tarvitsee lisää tulisieluisia lähettiläitä kummijärjestelmän luominen ympäristö- ja energiatekniikan alalle kattavamman yhteistyön saavuttamiseksi kaikilla oppilaitosten ja koulujen luokka-asteilla. Perusasteen yläkouluihin pitää saada matematiikan/fysiikan energialuokka, jolla on oma opetussuunnitelma. Oppilaille on järjestettävä mielenkiintoisia vierailuja alan oppilaitoksiin ja yrityksiin. Peruskouluihin on saatava kunnollisia fysiikan ja luonnontieteiden opetusvälineitä ja opetuspaketteja. Energia-alan korkeatasoinen ammattikorkea- ja yliopistokoulutus sekä ammattiopistotason koulutus on järjestettävä elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi. Tärkeää on kouluttaa esimerkiksi tuulivoimavoima-alan projektisuunnittelijoita, asentajia ja huollon osaajia. 2. Insinöörikoulutuksen sisällön kehittäminen. Matematiikan liian teoreettista soveltamista insinööriopinnoissa tulisi vähentää ja insinöörikoulutuksen tulee sisältää enemmän johtamista, kielikoulutusta ja viestintää. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa oppilaitosten omilla opetussuunnitelmilla. Kielten, sosiaalisten ja johtamistaitojen merkitys on tärkeää myös teknisen koulutuksen sisällössä. Vientitoiminta vaatii englanninkieltä taitavaa insinöörikuntaa, ja yritykset tarvitsevat taitavia koulutettuja johtajia. 3. Vaasan yliopiston osallistuminen energia-alan tohtorikoulutusohjelmaan yhdessä muiden yliopistojen kanssa. 4. Energia-alan MBA ( Master of Business Administration ) koulutusohjelman käynnistäminen Vaasan yliopiston ja yhteistyötahojen toimesta. Energiatekniikan kansainvälisyyden vuoksi huomiota on panostettu energiaalan kansainvälisen englanninkielisen koulutusohjelman (emba) luomiseen. Vaasan yliopisto ja ammattikorkeakoulut ovat tärkeässä roolissa tässä asiassa. Vaasan monikielisyyttä ja kielikylpytoimintaa voidaan hyödyntää MBAkoulutuksen järjestämisessä. 5. Erityisesti yliopiston aloituspaikkojen lisääminen ja tutkinnon loppuun suorittaminen. On panostettava koulutuspaikkojen lisäämiseen kolmannella asteella. Ellei ole mahdollisuutta aloituspaikkojen lisäämiseen, niitä voitaisiin uudelleen kohdentaa. On myös huolehdittava siitä, että aloituspaikat täyttyvät ja opinnot suoritetaan loppuun saakka. Maakunnan energiateollisuuden kehittämiseksi on työvoiman saatavuus turvattava. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti ja on toimittava pitkäjänteisesti. Jos työvoiman saatavuus muodostaa pullonkaulan, on olemassa riski, että yritysten toiminta siirtyy sinne, missä työvoimaa on. Pohjanmaata pitää tuoda kaikissa mahdollisissa yhteyksissä esille hyvänä koulutus-, asuin- ja työskentelyseutuna. Imagomme parannustyöhön voivat kaikki pohjalaiset omalta osaltaan osallistua. Vallitseva yleinen kiinnostus ympäristöasioita kohtaan pitää hyödyntää. Tämän hetken ympäristökiinnostuksen kautta on mahdollisuus lisätä kiinnostusta tekniikkaan, erityisesti energiatekniikkaan. Pohjanmaata pitää mainostaa energiateknologiakeskittymänä ja puhtaan energian hyödyntäjänä (tuuli- ja