UUDEN ENERGIAN PO H JANMAA POHJANMAAN ENERGIASTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDEN ENERGIAN PO H JANMAA POHJANMAAN ENERGIASTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2010 2020"

Transkriptio

1 UUDEN ENERGIAN PO H JANMAA POHJANMAAN ENERGIASTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA

2 2 1. JOHDANTO ENERGIASTRATEGIA OSANA MAAKUNNAN SUUNNITTELUA Energiastrategian valmisteluprosessi Energiastrategian tavoitteet POHJANMAAN ENERGIAOSAAMISEN NYKYTILA, VAHVUUDET JA HAASTEET Pohjoismaiden suurin energiateknologian toimialakeskittymä Energiateknologian vienti hyvinvoinnin vauhdittajana Ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaikutukset Pohjanmaan energiaosaamiselle EU:n tavoitteet kansallisen ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtana VISIOT VUODELLE Pohjanmaa on johtava päästöttömän energian kansallinen osaamiskeskus ja Euroopan tärkein energiateknologian tietämyskeskittymä Pohjanmaa on tunnettu uuden energian ehdottomana edelläkävijänä Tavoiteltu kehitys vuoteen STRATEGISET PANOSTUSALUEET Teknologia ja vienti Nykytilanne ja odotettu kehitys vuodelle Tavoitteet vuoteen Toimenpiteet vuoteen Energia-alan tutkimus ja koulutus Nykytilanne Tavoitteet vuoteen Toimenpiteet vuoteen Pohjanmaan energia-imago Nykytilanne Tavoitteet vuoteen Toimenpiteet vuoteen Energian tuotanto ja käyttö Nykytilanne ja vuotta 2020 koskevat oletukset Tavoitteet vuoteen Toimenpiteet vuoteen Liikenteen energiankäyttö Seurantamittarit JATKOTOIMENPITEET... 22

3 3 1. JOHDANTO Menestyksen resepti on loppujen lopuksi varsin yksinkertainen. Tarvitaan kahmalokaupalla kovaa työtä, muutama mitta innovatiivisuutta ja ripauksellinen hyvää onnea. Se että Pohjanmaalla sijaitsee tällä hetkellä Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, on hyvä esimerkki edellä mainitulla reseptillä rakennetusta menestystarinasta. Energiateknologian keskittymän veturiyritykset Wärtsilä ja ABB ovat toimineet Vaasan seudulla jo vuosikymmenten ajan. Yrityksistä on vuosien kovan työn seurauksena kasvanut merkittäviä globaaleja toimijoita energiateknologian saralla. Pohja laajemmalle energiateknologian keskittymälle luotiin kuitenkin vasta 1990-luvun alkupuolella. Yhdellä Suomen historian pahimmista taloudellisista taantumista oli merkittävä rooli tässä prosessissa. Taloudellisen laman koitellessa Suomea työllisyystilanne teollisuudessa heikkeni ja moni energiateknologiankin asiantuntija valitsi yrittäjyyden palkkatyön sijasta. Moni nykyisen energiateknologian keskittymän keskeisistä yrityksistä perustettiin juuri noiden vuosien aikana. Sitä voitaneen pitää aiemmin mainittuna pienenä ripauksena hyvää onnea, jota usein löytyy jokaisen menestystarinan taustalta. Vahvaa uskoa omaan osaamiseensa ja innovatiivisuutta vaadittiin puolestaan niiltä asiantuntijoilta, jotka vaikeassa taloudellisessa taantumassa olivat valmiita investoimaan energiateknologiseen osaamiseensa ja toimialaan, jonka kasvupotentiaaliin moni muu ei vielä tuolloin ollut valmis uskomaan. Loppu oli niin sanotusti historiaa. Pohjanmaalla on tällä hetkellä yli sadasta yrityksestä muodostuva Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä. Tämän energiastrategian tarkoituksena ei ole kuitenkaan katsella menneisyyteen tai korostaa energiateknologian keskittymän nykyisiä vahvuuksia. Markkinajohtajan aseman saavuttaminen ei ole koskaan helppoa, mutta haasteellisinta on kuitenkin sen säilyttäminen, kuten esimerkiksi Nokian viime vuosien vaiheet ovat varsin konkreettisesti osoittaneet. Tässä asiakirjassa suunnataankin katse tiukasti tulevaisuuteen ja pyritään hahmottamaan niitä toimenpiteitä, joiden avulla Vaasan seudun energiateknologian keskittymä jatkaa kasvuaan ja Pohjanmaa tunnetaan uuden energian ehdottomana edelläkävijänä ja täällä on Euroopan tärkein energiateknologian tietämyskeskittymä. Energiastrategian visio on kohdistettu Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaisesti vuoteen 2040, mutta strategisten panostusalueiden tavoitteet ja toimenpiteet on kuitenkin asetettu vuoteen Tämä on hyvin linjassa EU:n Eurooppa 2020 kasvustrategian sekä Suomen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden kanssa. Energiastrategia on laadittu tiiviissä yhteistyössä energiateknologian keskittymän yritysten ja muiden avaintoimijoiden kanssa. Energiastrategian käytännön valmistelutyöstä on vastannut Teknologiakeskus Oy Merinova Ab osana Energiateknologia-klusterin osaamiskeskusohjelmaa. Kiitän kaikkia osapuolia antamastaan panoksesta yhteisen vision muodostamiseen ja valmiudesta sitoutua sen saavuttamisen edellyttämiin ponnisteluihin. Olav Jern Maakuntajohtaja

4 4 2. ENERGIASTRATEGIA OSANA MAAKUNNAN SUUNNITTELUA 2.1 Energiastrategian valmisteluprosessi Koska energiateknologian ja energian tuotannon merkitys on suuri paitsi alueen työllisyyden ja kilpailukyvyn myös kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen kannalta, aloitti Pohjanmaan liitto Pohjanmaan energiastrategian laadinnan osana Uuden energian Pohjanmaa maakuntasuunnitelman ja vuosien maakuntaohjelman valmistelua. Strategiatyön aloituskokouksessa tehtäväksi määriteltiin Pohjanmaan energiastrategian laatiminen tarvittavine välitavoitteineen. Strategisten panostusalueiden tavoitteet ja toimenpiteet on kuitenkin asetettu vuoteen Työtä ohjaamaan nimettiin johtoryhmä, johon osallistui lähes neljäkymmentä Pohjanmaan energia-alan avaintoimijaa. Energiastrategian valmistelusta on vastannut Teknologiakeskus Oy Merinova Ab osana Energiateknologia-klusterin osaamiskeskusohjelmaa. Siinä on hyödynnetty myös EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman hanketta nimeltään RESGen (RES Generation; From Research Infrastructure to Sustainable Energy and Reduction of CO 2 Emissions). Strategian viimeistelyn on tehnyt Pohjanmaan liitto. Maakuntahallitus hyväksyi energiastrategian Energiastrategia keskittyy neljään merkittävään osa-alueeseen, joita ovat 1. Teknologia ja vienti, 2. Energia-alan tutkimus ja koulutus, 3. Pohjanmaan energia-imago ja 4. Energian tuotanto ja käyttö. Kullekin strategisesti tärkeälle osa-alueelle nimettiin vastuuhenkilöt ja työryhmät ideoimaan tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä ohjelman sisällön määrittelemiseksi. Energia-alan koulutus - ja Energia-alan imago -työryhmää koskeva tekstiosuus pohjautuu näiden työryhmien muistioihin. Teknologia ja vienti - ja Energian tuotanto ja käyttö -osa-alueen strategiaosuuksien taustatiedot on puolestaan kerätty alan yritysten vastuuhenkilöitä haastattelemalla. Lisäksi strategiatyöhön osallistuneille henkilöille annettiin mahdollisuus arvioida ja pisteyttää identifioidut strategiset tavoitteet ja toimenpiteet. Kunkin neljän osa-alueen tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointipyyntö lähetettiin 79 henkilölle. Vastauksia saatiin yhteensä 71 (Teknologia ja vienti 17, Energia-alan koulutus18, Energia-alan imago 19 ja Energian tuotanto ja käyttö17). Strategiatyössä on korostunut myös liikenteen merkitys energian käytössä. Pyrittäessä eroon fossiilisista liikennepolttoaineista sähköauto- ja muu uusiutuvaan energiaan esimerkiksi biokaasuun, polttokennoihin ja biodieseliin perustuva liikenne nousi omana tavoitealueenaan esille kansallisessa energian käytössä. Tätä osuutta käsitellään lyhyesti omana kokonaisuutenaan Energian tuotanto ja käyttö - osion yhteydessä.

5 5 2.2 Energiastrategian tavoitteet Energiastrategialle asetettiin seuraavat tavoitteet: Aikaansaada maakunnan energiateknologiaviennille ja energianhuollolle yhteinen realistinen visio. Varmistaa edellytykset energiateknologiaan pohjautuvalle hyvinvoinnille ja tehokkaalle energiasektorille. Vaikuttaa toimintaympäristöä koskevien hankkeiden suunnitteluun ja painotusten asettamiseen sekä koulutukseen ja tutkimukseen. Välittää päätöksentekijöille tietoa energiasektorin tosiasioista. Saattaa koko maakunnan käyttöön energia-alan kumuloitunut tietämys. Vaikuttaa maakunnan imagoon ja edistää osaavan työvoiman saatavuutta. Strategian avulla myös konkretisoidaan Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaan 2040 kirjatut energiaan liittyvät pitkän aikavälin kehittämistavoitteet. Kestävä energianhuolto Pohjanmaalla 2040 Energiatehokkuus Prosessisäätö Polttokennot Sähkö & hyb.autot Synt. diesel Biodiesel, - kaasu, etanoli Hiilivoima 2030 Energian tuhlausta Tuulivoima CO 2 -talteenotto Ydinvoima? 2020 Öljylämmitys, kasvihuoneet Pienimuotoinen CHP Jätteistä energia LED- valaistus 2015 Geolämpö Biopolttoaineet Biokaukolämpö Aurinkolämpö 2010 TAVOITE- RATKAISUT Fossilset liikennepolttoaineet Sähkölämmitys 20% Öljylämmitys kiinteistöissä 33% NYKYTILA Text: J. Wasberg, Merinova. Lay-out: Prof. L. Dinya, KRC, 2008 Kuva 1. Uusilla entistä tehokkaimmilla energiaratkaisuilla ja korvaamalla fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla energialähteillä tavoitellaan kestävää energiahuoltoa vuonna 2040 Pohjanmaalla.

6 6 3. POHJANMAAN ENERGIAOSAAMISEN NYKYTILA, VAHVUUDET JA HAASTEET 3.1 Pohjoismaiden suurin energiateknologian toimialakeskittymä Pohjanmaalle, erityisesti Vaasan seudulle, on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Tämä vahva energiateknologian keskittymä muodostuu alalla toimivista yrityksistä, näitä palvelevista organisaatioista ja alalle osaajia kouluttavista korkeakouluista, yliopistoista sekä ammattioppilaitoksista. Kansainvälisillä markkinoilla menestyvät yritykset (n. 120 kpl) työllistävät tällä hetkellä yli henkilöä. Vahvinta osaaminen on hajautetun energiatuotannon, energian jakelun ja käytön ratkaisuissa. Keskittymän yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli 4 miljardia euroa. Viennin osuus yritysten liikevaihdosta on noin 70 %, mikä on lähes kolmannes koko Suomen energiateknologiaviennistä. Perinteiset viennin veturiyritykset ovat ABB:n Vaasan tehtaat ja Wärtsilä, joiden maakuntaan sijoittuneiden alihankkijayritysten laaja verkosto tukee energiateknologian vientiä. Vaasa Airport Parkin yrityspuistoon on 2000-luvun aikana kehittynyt merkittävä energiateknologian tuotteiden tuotannon keskittymä, jonka muodostavat Vacon, VEO, Vamp ja The Switch. Muita merkittäviä energia-alan toimijoita ovat KWH Pipe, Citec ja Mervento sekä pääomasijoitusyhtiö VNT Management. Kristiinankaupungissa toimiva Nordautomation Oy ja Pietarsaaren Oy Elkamo Ab ovat oman alueensa energiateknologia-alan toimijoita. Pohjanmaalla toimivat oppilaitokset ja niiden tutkimusyksiköt tekevät yhteistyötä yli kieli-, tutkimusala- ja organisaatiorajojen. Myös yhteistoiminta elinkeinoelämän kanssa on avointa, aktiivista ja tavoitteellista. Esimerkiksi tekniikan kampus Vaasassa muodostuu Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian tekniikan yksiköistä. Kampuksella opiskelee tekniikan opiskelijaa ja sieltä valmistuu vuosittain lähes 400 insinööriä tai diplomi-insinööriä. Vaasan seudun korkeakoulujen yhteinen tutkimuskeskus Technobothnia on yksi maan parhaista opetuslaboratorioista. Opetustoiminnan rinnalla se tarjoaa teollisuudelle tutkimus- ja kehitys- sekä testauspalveluja. Vaasan energiainstituutin (VEI) tehtävänä on tarjota energia-alan tutkimus-, konsultointija täydennyskoulutuspalveluja alan toimijoille alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Teknologiakeskus Merinova toimii puolestaan osaamiskeskusohjelman kansallisen energiateknologiaklusterin koordinaattorina ja tarjoaa kehittämispalveluja erityisesti energiateknologia-alan yrityksille. Kansainvälisesti merkittävän ja kilpailukykyisen energiateknologiakeskittymän, jonka yrityksistä merkittävä osa on paikallisia, ohella maakunnassa on muita energiaosaamisen vahvuuksia, jotka on kirjattu EU:n seitsemännestä tutkimusohjelmasta rahoitusta saaneen RESGen-hankkeen SWOT-analyysiin seuraavasti: Yritysten globaali toimintatapa ja kyky kansainvälistyä Kumulatiivinen kehittämisosaaminen Hyvät tuuliolosuhteet ja rannikkoalueiden tuulivoimapotentiaali yleisesti valtakunnan paras Avoin mieli ja matala kynnys uusille teknisille innovaatioille Maakunnan yrittäjäperinne Hyvä maantieteellinen sijainti mm. logistiikan ja polttoainetoimitusten kannalta Maakunnan oma yliopisto

7 7 3.2 Energiateknologian vienti hyvinvoinnin vauhdittajana Pohjanmaalta on hyvät liikenneyhteydet maailmalle maitse, meritse ja ilmateitse. Pohjanmaa onkin Manner-Suomen toiseksi kansainvälisin maakunta ja Vaasa Helsingin jälkeen Suomen kansainvälisin kaupunki. Pohjanmaan vahva kansainvälinen teollisuus luo hyvinvointia koko Suomelle. Maakunnan tärkeää merkitystä maamme kansantaloudelle havainnollistaa erinomaisesti vuoden 2009 viennin ja tuotannon tarkastelu. Tarkasteluvuonna Suomen viennin arvo oli 63 mrd. euroa, josta palveluvientiä oli 18 mrd. euroa ja tavaravientiä 45 mrd. euroa. Samaisena vuonna maamme energiateknologian viennin arvo oli 9,4 mrd. euroa. Pohjanmaan energiateknologiayritysten tuotannon arvo oli puolestaan 4 mrd. euroa, josta vientiä vajaat 3 mrd. euroa. Suomen energiateknologian viennistä siis noin kolmannes valmistui Pohjanmaalla. Tämän lisäksi energiateknologiakeskittymä houkuttelee puoleensa suoria ulkomaisia investointeja, pääomavirtoja, innovaatioita ja kansainvälistä osaavaa työvoimaa. Energiateknologiayritysten menestys vientimarkkinoilla parantaa Suomen vaihtotasetta ja samalla se synnyttää alihankintateollisuutta ja palveluliiketoimintaa. Uusi energiatekniikka kehittää myös Suomen energiaomavaraisuutta ja vastaa kasvavaan maailmanlaajuiseen kysyntään. 3.3 Ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaikutukset Pohjanmaan energiaosaamiselle EU:n tavoitteet kansallisen ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtana Euroopan unionin joulukuussa 2008 hyväksymää ilmasto- ja energiapakettia voidaan pitää käänteenä EU:n ilmastopolitiikassa. Silloin asetettiin jäsenmaiden energiapolitiikkaa ohjaavat tavoitteet. Näiden tavoitteiden mukaan jäsenmaiden tulee vuoteen 2020 mennessä vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 20 prosentilla, lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin sekä kasvattaa energiatehokkuutta keskimäärin 20 prosentilla perusuran mukaiseen kehitykseen verrattuna. Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, johon kuuluvat muun muassa liikenne ja maatalous, vähentämistavoite on keskimäärin 10 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen Valtioneuvosto hyväksyi pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Suomelle asetetut tavoitteet ovat haasteellisemmat kuin EU:n keskimääräiset tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä kaikilla energian tuotannon ja kulutuksen sektoreilla, niin sähkön tuotannossa, lämmityksessä kuin liikennesektorillakin. Suomen tavoitteeksi on muun muassa asetettu uusiutuvan energian käytön lisääminen 9,5 prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä, jolloin se olisi 38 % loppukulutuksesta laskettuna. Uusiutuvan energian osuus vuonna 2005 Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 28,5 %. Pohjanmaan suurten voimantuotantoyksiköiden 18 TWh polttoaineen kokonaiskulutuksesta vuonna 2007 uusiutuvan energian osuus oli 47 %, kun Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan lopettamisen vaikutus kyseisen vuoden luvuista on poistettu. Tämä vastaa 8,46 TWh uusiutuvien polttoaineiden käyttöä. Pienten lämmitysyksiköiden 2,9 TWh polttoaineenkulutuksesta uusiutuvien energialähteiden 15 % osuus vastaa 0,44 TWh. Vuonna 2007 Pohjanmaan liikenteen 1,5 TWh polttoainemäärä oli täysin fossiilista. Tarkasteluvuonna siis 8,9 TWh eli 40 % Pohjanmaan n. 22,4 TWh kokonaispolttoaineimäärästä oli uusiutuvia. Suomen vuodelle 2020 asetettu uusiutuvien polttoaineiden 38 % osuustavoite on Pohjanmaalla jo siten saavutettu.

8 8 Strategia perustuu myös olettamukseen, jonka mukaan maailmantalouden positiivinen talouskehitys jatkuu, ja myös globaali sähköntarve kasvaa lisääntyvän hyvinvoinnin ansiosta. Nämä tekijät johtavat puolestaan hyvään päästöttömän energiantuotannon, energiatehokkaan tekniikan ja korkealaatuisen sähkönsiirron kysyntään. 4. VISIOT VUODELLE 2040 Pohjanmaan vuoteen 2040 ulottuvan maakuntasuunnitelman visio Uuden energian Pohjanmaa Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä ja strategiset linjaukset painopisteineen muodostavat lähtökohdan Pohjanmaan energiastrategian tavoitteille ja toimenpiteille. Tavoitteena on, että Pohjanmaa tunnetaan Uuden Energian tuotannon ja käytön ehdottomana edelläkävijänä. Pohjanmaan energiastrategiaan on kirjattu ne keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka tulee toteuttaa vuosina , jotta Pohjanmaan visio ja strategiset painopisteet saavutetaan. Pohjanmaan vuoteen 2040 ulottuvasta visiosta on johdettu seuraavat energiaklusterin kehittämistä edistävät visiot: 4.1 Pohjanmaa on johtava päästöttömän energian kansallinen osaamiskeskus ja Euroopan tärkein energiateknologian tietämyskeskittymä Pohjanmaa on profiloitunut kansainvälisesti tunnetuksi ja johtavaksi energiatietämyksen edelläkävijäalueeksi, kun kyseessä on energian tuotanto uusiutuvista energialähteistä sekä siihen liittyvä tutkimus tai energian käytön tehokkuus ja siihen liittyvä koulutus ja tutkimus. Perinteisen energiateknologian ohella ovat hajautetut energiajärjestelmäratkaisut perustuen päästöttömiin energialähteisiin saavuttaneet merkittävän aseman. Pohjanmaa on tunnettu ainutlaatuisesta uuden energiateknologian osaamiskeskittymästä. Pohjanmaan innovaatiojärjestelmä on selkeä, hyvin resursoitu ja menestyvä. 4.2 Pohjanmaa on tunnettu uuden energian ehdottomana edelläkävijänä Pohjanmaa on vuonna 2040 normaalioloissa hiilidioksidineutraali alue, kun kyseessä ovat päästöt sähköntuotannosta, lämmityksestä ja liikenteestä. 4.3 Tavoiteltu kehitys vuoteen 2020 Suomen viennin arvo tulee olemaan 75,4 mrd. euroa edellyttäen, että laman vaikutus BKT:n kasvuun eliminoituu ja vuoteen 2020 mennessä palataan ennen lamaa vallinneelle kasvu-uralle. Suomen tavaravienti vuonna 2020 on edellä esitetyllä oletuksella 54 mrd. euroa. Pohjanmaan energiateknologiayritysten tuotannon arvoksi vuonna 2020 ennustetaan 10 mrd. euroa, josta vientiä 7 mrd. euroa. Viennin osuudeksi on siis arvioitu 70 %. Suomen uusiutuvien polttoaineiden osuuden tavoitteeksi vuonna 2020 on asetettu 38 % pois lukien liikenne, jossa tavoite on 10 %.

9 9 Pohjanmaan uusiutuvan energian käytön kasvu vuoteen 2020 mennessä riippuu siitä, kuinka paljon uutta tuulivoimaa rakennetaan ja paljonko Pohjanmaan metsien 4,2 TWh vuotuisesta kasvusta käytetään energiantuotantoon. Jos Pohjanmaan puun vuotuisesta kasvusta 25 % käytetään energiantuotantoon, saadaan polttoaine-energiaa noin 1 TWh. Pohjanmaan merkittävä tuulivoimareservi on noin kolmannes koko Suomen tuulivoimapotentiaalista. Pohjanmaan liiton Rambollilla teettämän vaihekaavaselvityksen mukaan Pohjanmaan liiton alueen installoitu tuulivoimakapasiteetti tulee vuonna 2030 olemaan noin MW vastaten yhteensä n. 5 TWh/a. Ramboll esittää selvityksen ja sen jälkeen laadittavan maakuntakaavan lähtökohtaiseksi mitoitukseksi noin kaksinkertaista aluevarausta eli MW, koska osa suunnitelluista rakennuspaikoista lupaprosessin eri vaiheissa joudutaan jättämään pois laskuista. 5. STRATEGISET PANOSTUSALUEET Vuoden 2040 visiot saavutetaan suuntaamalla toimenpiteet neljälle keskeiselle toimintaalueelle (ks. kuva 2):. Teknologiaan ja vientiin Energia-alan koulutukseen ja tutkimukseen Pohjanmaan energia-alan imagoon Energian tuotantoon ja käyttöön Energiateknologiateollisuuden kilpailukyky Alueen imago ja markkinointi Tutkimus ja koulutus Energian tuotanto ja käyttö maakunnassa Kuva 2. Valitut strategiset panostusalueet tukevat energiateknologian kilpailukykyä.

10 Teknologia ja vienti Nykytilanne ja odotettu kehitys vuodelle 2020 Liikevaihdon ja viennin kehittyminen Energiateknologian liikevaihto ja vienti kasvoivat ennen vuonna 2008 alkanutta taantumaa voimakkaasti. Monissa yrityksissä kasvuprosentit olivat jopa % tasolla. Vaasan seudun energiaklusteriyritysten liikevaihto oli vuonna 2009 noin 4 miljardia euroa. Viennin osuus on kasvanut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana monissa yrityksissä % koko liikevaihdosta. Tärkeimpien energiateknologiayritysten johtajien haastattelujen pohjalta on vuoden 2020 liikevaihtotavoitteeksi asetettu 10 miljardia euroa ja arvioitu vuoden 2040 liikevaihdoksi 40 miljardia euroa (ks. kaavio 1). Tästä viennin osuus on 70 %. On myös arvioitu, että nopeasti kasvavien energiateknologiayritysten osuus kaikkien maakunnan yritysten liikevaihdosta kasvaa siten, että puolet kaikkien yritysten liikevaihdosta vuonna 2020 tulee energiateknologiayrityksistä ja jopa 70 % vuonna Miljardia EUR Vuosi Vienti, energiateknologia Liikevaihto, energiateknologiayritykset Liikevaihto, kaikki maakunnan yritykset Kaavio 1. Arvio energiateknologiayritysten viennin ja liikevaihdon kehittymisestä sekä maakunnan kaikkien yritysten liikevaihdon kehittymisestä Tavoitteet vuoteen 2020 Pohjanmaa on uuden energian merkittävä osaamiskeskittymä ja houkutteleva kilpailukykyinen toimintaympäristö alan yrityksille Energy Valley. Maakunnassa on vahva kansallinen uuden energian tutkimuskeskittymä, jonka osaaminen on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Energiateknologiayritysten vuotuinen liikevaihto on kasvanut 4 miljardista 10 miljardiin euroon, josta vientiä on 70 %. Alihankinta- ja komponenttitoimittajien kilpailukyvyn turvaaminen globaalimarkkinoilla edistää Pohjanmaalle tärkeän metalliteollisuuden ja muun valmistavan teollisuuden kilpailukykyä tukemalla tuottavuuden radikaalia nostoa ja teknologisen sekä muun liiketoiminnan kannalta oleellisen osaamistason nostoa. Tavoitteena on tilanne, jossa alihankkijat verkostoituvat ja pystyvät tuottamaan riittävän laa-

11 11 dukkaita ja hinnallisesti kilpailukykyisiä tuotteita ajallaan ja ympäristöystävällisesti Toimenpiteet vuoteen 2020 Alla olevassa luettelossa Teknologia ja vienti -toimenpiteet on listattu Pohjanmaan energia-alan avaintoimijoiden suorittaman pisteytysarvioinnin mukaiseen järjestykseen. Toimivan infrastruktuurin ja kaavoituksen varmistaminen Vienti vaatii hyvät ja nopeat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Lentokenttiin, raideliikenteeseen, satamiin ja laivaliikenteeseen sekä maantieverkostoon ja tietoliikenteeseen pitää panostaa: 1. Lupaprosessien nopeuttaminen ja selkeyttäminen. Tuulivoimarakentamisen tarpeiden huomioon ottaminen, kuten alueet tuulivoimapuistoille, tarvittavat tiet ja kaavavaraukset sähköverkolle. 2. Ennakoiva ja joustava kaavoitus nopeasti kasvavan energiateknologiaklusterin riittäville tuotantotiloille. Markkinaosuuksien menettäminen pitää viennissä välttää yritysten ja kaavoitusviranomaisten ennakoivalla yhteistoiminnalla. Ei liian rajoittavia ja jäykkiä kaavoja uusille teollisuusalueille. 3. Toimiva tieverkko teollisuusalueilta satamiin ja pääteille. Tieyhteydet maakunnan satamiin ja maaliikennekeskukseen sekä rautatieyhteys maaliikennekeskukseen. Valtatie 8:n (erityisesti Vaasan lentokentältä pohjoiseen Vassor Oravainen) ja valtatie 3:n yleinen kehittäminen leveämmäksi ja nopeammaksi. Uuden logistiikkakeskuksen liittäminen Vaasan satamaan. 4. Satamien kehittäminen energia-alan tarpeiden mukaisesti. Tuulivoima-alan tarpeiden huomioon ottaminen. Laivaväylien ylläpito sekä niiden syventäminen Kristiinankaupungissa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Raskaiden tuotteiden rautatiekuljetusten kehittäminen. Osaavan työvoiman saatavuus ja uudet liiketoimintamallit 1. Korkeakouluyhteistyön tiivistäminen ja korkeakoulukoulutuksen kohdentaminen energia-alan konsultointiin, projektointiin, kansainväliseen kauppaan sekä johtamistaitoon. 2. Uusien liiketoimintamallien kehittäminen hajautetulle energian tuotannolle. Vaasan yliopistolle talouden ja kaupan sekä energiatekniikan osaajana uusi haaste on hajautetun energiatuotannon liiketoimintamallin kehittäminen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön osallistuminen. Tavoitteena on saada maahamme syntymään monipuolisesti uuden energian pieniäkin energialähteitä hyödyntävää perusenergiatuotannon kanssa kilpailevaa energiatuotantoa. 3. Energiaosaajien ja -yritysten aktiivinen houkutteleminen maakuntaan ja kunnallisen yhteistyön kehittäminen eri vapaa-ajan harrastusten korkealaatuisten puitteiden turvaamiseksi. Uuden energiateknologian viennille ovat tärkeitä oman maakunnan pilotti- ja referenssi-investoinnit. Niillä valetaan vientiasiakkaiden silmissä uskoa Poh-

12 12 janmaan teknologiseen osaamiseen. Esimerkiksi tuulivoimateknologialle tarvitaan nopeasti aluevarauksia referenssivoimaloiden pystyttämiseen. Automatisoidun osavalmistuksen mallitehtaan perustaminen Vaasan seudulle Suomen ja Euroopan mittakaavassa ainutkertaisen robottipohjaiseen huipputeknologiaan perustuvan täysin automatisoidun tuotantolinjaston perustaminen yritysten ja koulutuslaitosten käyttöön niin että alihankkijat verkostoituvat ja pystyvät tuottamaan riittävän laadukkaita ja hinnallisesti kilpailukykyisiä tuotteita ajallaan kansainvälisille markkinoille. 5.2 Energia-alan tutkimus ja koulutus Nykytilanne Aloituspaikat energia-alan koulutuksessa Ammatillisessa peruskoulutuksessa on energia-alan koulutusta sisältävissä tai sitä sivuavissa koulutusohjelmissa yhteensä runsaat 300 aloituspaikkaa. Ammattikorkeakouluissamme aloituspaikkoja vastaavilla koulutusaloilla on noin 370. Sähkötekniikka, rakennustekniikka ja ympäristöteknologia sisältävät ammattikorkeakouluissa runsaammin energia-alan opintoja, kun taas kone- ja tuotantotekniikka sekä tietotekniikka sisältävät niitä vähemmän. Ammattikorkeakouluissa energian-alan koulutusta voitaisiin lisätä ensisijaisesti koulutusalojen painopistettä siirtämällä. Yliopistossa energia-alan opetusta sisältävissä koulutusohjelmissa on 110 aloituspaikkaa. Yhteensä kaikilla koulutusasteilla on Pohjanmaalla noin 800 energia-alan aloituspaikkaa. Vaasan yliopiston energia-alan aloituspaikkojen lisäämiseen on selvä tarve. Pohjanmaan energiatutkimusprofiili ja T&K toiminnan kehittäminen Vaasan yliopisto on määritellyt teknisen tutkimuksensa painopistealueeksi uuden energian. Keskeisinä tutkimusalueina ovat hajautetun tuotannon verkkoon liittäminen, älykkäiden sähköverkkojen suojauskysymykset sekä hajautettu energiantuotanto, erityisesti biopolttoaineiden ja niiden käytön tutkimus. Älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvillä tieto- ja kommunikaatiojärjestelmillä on keskeinen osa Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulujen Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kehittämissuunnitelmissa. Nämä kolme oppilaitosta omistavat yhdessä Vaasan Energiainstituutin. Åbo Akademi ja Yrkeshögskola Novia käynnistivät yhteistyössä ruotsinkielisen DIkoulutuksen Vaasassa syksyllä Energiatekniikan DI-koulutus on kaksivuotinen ja suunnattu AMK-insinööreille. Uusi DI-koulutus tukee hyvin energiateknologian tutkimustoiminnan ja energiateknologiaklusterin yritysten kehittymistä. Technobothnian toiminta ja resurssit lisääntyvät Vaasan Energiainstituutin tutkimustoiminnan resurssien kasvun ja monipuolistumisen myötä. Vaasan yliopiston nuori tekninen tiedekunta ei ole vielä tutkijoiden ja tohtorikoulutettavien määrän suhteen saavuttanut tavoitetilaansa. Oma vaikutuksensa Technobothnian toimintaan on Vaasan yliopiston ja Åbo

13 13 Akademin energia-alan diplomi-insinööri- ja tohtorikoulutuksen suunnitellulla aloituspaikkojen lisäyksellä. Vaasan Energiainstituutin tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan voimakas kehittäminen vahvaksi uuden energian sekä energia- ja ympäristöliiketoiminnan tutkimusyksiköksi on Pohjanmaan energiaosaamisen keskeisin tavoite. VEI:n on keskityttävä siihen, missä sen osaaminen on todellista huippua ja millä erottaudutaan kilpailijoista eteenpäin pääsemiseksi tarvitaan tutkijoiden kokopäivätoimista työpanosta, monitieteellistä toimintaympäristöä (esim. Innotalo) sekä vahvaa kansallista ja kansainvälistä verkottumista. Pohjanmaalla on hyvät edellytykset onnistua tietämyksen kansallisen kärkisijan tavoittelussa johtuen energiateknologiayritysten keskittymästä alueella ja jo pitkään jatkuneesta energiateknologian osaamiskeskus- ja T&K-toiminnasta. Syntynyt tilanne on osattava hyödyntää. Tekemällä oikeita asioita oikeaan aikaan Pohjanmaa hyötyy myös taloudellisesti. VEI:n toiminnan uudelleen organisointi saattaa tulla mietittäväksi roolien selkeytyessä. Pohjanmaan energia-alan teknologiakeskustoiminta Teknologiakeskus Oy Merinova Ab toimii osaamiskeskuskaudella myös energiateknologiaklusterin valtakunnallisena koordinaattorina ja Länsi-Suomen osaamiskeskusohjelman toteuttajana. Pohjanmaan teollisuuden kannalta tärkeäksi on muodostunut teknologiakeskuksen osallistuminen kansalliseen ja kansainväliseen energia-alan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Teknologiakeskus helpottaa yhteishankkeiden suunnittelua ja rahoitusta sekä yliopistotutkijoiden että yritysten kannalta. Merinovan toiminta helpottaa yhteisten teknologiahankkeiden kokoamista. Energiateknologian innovatiivinen kehittäminen edellyttää, että maassamme jatketaan osaamiskeskusohjelmaa ja strategisten huippuosaamiskeskittymien (SHOK) toimintaa myös nykyisen 2013 päättyvän ohjelmakauden jälkeen Tavoitteet vuoteen 2020 Ammattikorkeakoulujen energia-alan koulutuksen vahvistaminen opetusta suuntaamalla. Alan aloituspaikkojen lisääminen yliopistokoulutuksessa sekä energia- ja ympäristöalan kiinnostavuuden lisääminen eri-ikäisten lasten ja nuorten keskuudessa alan koulutusohjelmiin hakeutumisen varmistamiseksi, esim. energiaklubitoiminnan ja energia-akatemian toiminnan pysyvän rahoituksen turvaaminen. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittäminen työvoimatarpeiden ennustamiseksi ja työvoiman saannin turvaamiseksi Toimenpiteet vuoteen Teollisuuden ja koulutuslaitosten yhteistyön kehittäminen. Pysyvän koulutusfoorumin perustaminen työvoimatarpeen ennustamiseksi ja turvaamiseksi sekä oppilaitosten ja teollisuuden yhteistyön tiivistämiseksi. Käynnistynyt Merinovan ja oppilaitosten toimesta keväällä 2010.

14 14 Teollisuuden yhteistyötä toisen asteen koulutuksen kanssa tulee ylläpitää ja edelleen kehittää sekä ammatillisen että lukiokoulutuksen ja myös peruskoulujen kanssa. Energiateollisuus tarvitsee lisää tulisieluisia lähettiläitä kummijärjestelmän luominen ympäristö- ja energiatekniikan alalle kattavamman yhteistyön saavuttamiseksi kaikilla oppilaitosten ja koulujen luokka-asteilla. Perusasteen yläkouluihin pitää saada matematiikan/fysiikan energialuokka, jolla on oma opetussuunnitelma. Oppilaille on järjestettävä mielenkiintoisia vierailuja alan oppilaitoksiin ja yrityksiin. Peruskouluihin on saatava kunnollisia fysiikan ja luonnontieteiden opetusvälineitä ja opetuspaketteja. Energia-alan korkeatasoinen ammattikorkea- ja yliopistokoulutus sekä ammattiopistotason koulutus on järjestettävä elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi. Tärkeää on kouluttaa esimerkiksi tuulivoimavoima-alan projektisuunnittelijoita, asentajia ja huollon osaajia. 2. Insinöörikoulutuksen sisällön kehittäminen. Matematiikan liian teoreettista soveltamista insinööriopinnoissa tulisi vähentää ja insinöörikoulutuksen tulee sisältää enemmän johtamista, kielikoulutusta ja viestintää. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa oppilaitosten omilla opetussuunnitelmilla. Kielten, sosiaalisten ja johtamistaitojen merkitys on tärkeää myös teknisen koulutuksen sisällössä. Vientitoiminta vaatii englanninkieltä taitavaa insinöörikuntaa, ja yritykset tarvitsevat taitavia koulutettuja johtajia. 3. Vaasan yliopiston osallistuminen energia-alan tohtorikoulutusohjelmaan yhdessä muiden yliopistojen kanssa. 4. Energia-alan MBA ( Master of Business Administration ) koulutusohjelman käynnistäminen Vaasan yliopiston ja yhteistyötahojen toimesta. Energiatekniikan kansainvälisyyden vuoksi huomiota on panostettu energiaalan kansainvälisen englanninkielisen koulutusohjelman (emba) luomiseen. Vaasan yliopisto ja ammattikorkeakoulut ovat tärkeässä roolissa tässä asiassa. Vaasan monikielisyyttä ja kielikylpytoimintaa voidaan hyödyntää MBAkoulutuksen järjestämisessä. 5. Erityisesti yliopiston aloituspaikkojen lisääminen ja tutkinnon loppuun suorittaminen. On panostettava koulutuspaikkojen lisäämiseen kolmannella asteella. Ellei ole mahdollisuutta aloituspaikkojen lisäämiseen, niitä voitaisiin uudelleen kohdentaa. On myös huolehdittava siitä, että aloituspaikat täyttyvät ja opinnot suoritetaan loppuun saakka. Maakunnan energiateollisuuden kehittämiseksi on työvoiman saatavuus turvattava. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti ja on toimittava pitkäjänteisesti. Jos työvoiman saatavuus muodostaa pullonkaulan, on olemassa riski, että yritysten toiminta siirtyy sinne, missä työvoimaa on. Pohjanmaata pitää tuoda kaikissa mahdollisissa yhteyksissä esille hyvänä koulutus-, asuin- ja työskentelyseutuna. Imagomme parannustyöhön voivat kaikki pohjalaiset omalta osaltaan osallistua. Vallitseva yleinen kiinnostus ympäristöasioita kohtaan pitää hyödyntää. Tämän hetken ympäristökiinnostuksen kautta on mahdollisuus lisätä kiinnostusta tekniikkaan, erityisesti energiatekniikkaan. Pohjanmaata pitää mainostaa energiateknologiakeskittymänä ja puhtaan energian hyödyntäjänä (tuuli- ja

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia POHJANMAAN LIITTO ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Kansainvälisesti YK:n ilmastonmuutoskonventti (UNFCCC) vuodelta 1994 (uusi sopimus astuu voimaan 2020)

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot