UUDEN ENERGIAN PO H JANMAA POHJANMAAN ENERGIASTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDEN ENERGIAN PO H JANMAA POHJANMAAN ENERGIASTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2010 2020"

Transkriptio

1 UUDEN ENERGIAN PO H JANMAA POHJANMAAN ENERGIASTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA

2 2 1. JOHDANTO ENERGIASTRATEGIA OSANA MAAKUNNAN SUUNNITTELUA Energiastrategian valmisteluprosessi Energiastrategian tavoitteet POHJANMAAN ENERGIAOSAAMISEN NYKYTILA, VAHVUUDET JA HAASTEET Pohjoismaiden suurin energiateknologian toimialakeskittymä Energiateknologian vienti hyvinvoinnin vauhdittajana Ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaikutukset Pohjanmaan energiaosaamiselle EU:n tavoitteet kansallisen ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtana VISIOT VUODELLE Pohjanmaa on johtava päästöttömän energian kansallinen osaamiskeskus ja Euroopan tärkein energiateknologian tietämyskeskittymä Pohjanmaa on tunnettu uuden energian ehdottomana edelläkävijänä Tavoiteltu kehitys vuoteen STRATEGISET PANOSTUSALUEET Teknologia ja vienti Nykytilanne ja odotettu kehitys vuodelle Tavoitteet vuoteen Toimenpiteet vuoteen Energia-alan tutkimus ja koulutus Nykytilanne Tavoitteet vuoteen Toimenpiteet vuoteen Pohjanmaan energia-imago Nykytilanne Tavoitteet vuoteen Toimenpiteet vuoteen Energian tuotanto ja käyttö Nykytilanne ja vuotta 2020 koskevat oletukset Tavoitteet vuoteen Toimenpiteet vuoteen Liikenteen energiankäyttö Seurantamittarit JATKOTOIMENPITEET... 22

3 3 1. JOHDANTO Menestyksen resepti on loppujen lopuksi varsin yksinkertainen. Tarvitaan kahmalokaupalla kovaa työtä, muutama mitta innovatiivisuutta ja ripauksellinen hyvää onnea. Se että Pohjanmaalla sijaitsee tällä hetkellä Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, on hyvä esimerkki edellä mainitulla reseptillä rakennetusta menestystarinasta. Energiateknologian keskittymän veturiyritykset Wärtsilä ja ABB ovat toimineet Vaasan seudulla jo vuosikymmenten ajan. Yrityksistä on vuosien kovan työn seurauksena kasvanut merkittäviä globaaleja toimijoita energiateknologian saralla. Pohja laajemmalle energiateknologian keskittymälle luotiin kuitenkin vasta 1990-luvun alkupuolella. Yhdellä Suomen historian pahimmista taloudellisista taantumista oli merkittävä rooli tässä prosessissa. Taloudellisen laman koitellessa Suomea työllisyystilanne teollisuudessa heikkeni ja moni energiateknologiankin asiantuntija valitsi yrittäjyyden palkkatyön sijasta. Moni nykyisen energiateknologian keskittymän keskeisistä yrityksistä perustettiin juuri noiden vuosien aikana. Sitä voitaneen pitää aiemmin mainittuna pienenä ripauksena hyvää onnea, jota usein löytyy jokaisen menestystarinan taustalta. Vahvaa uskoa omaan osaamiseensa ja innovatiivisuutta vaadittiin puolestaan niiltä asiantuntijoilta, jotka vaikeassa taloudellisessa taantumassa olivat valmiita investoimaan energiateknologiseen osaamiseensa ja toimialaan, jonka kasvupotentiaaliin moni muu ei vielä tuolloin ollut valmis uskomaan. Loppu oli niin sanotusti historiaa. Pohjanmaalla on tällä hetkellä yli sadasta yrityksestä muodostuva Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä. Tämän energiastrategian tarkoituksena ei ole kuitenkaan katsella menneisyyteen tai korostaa energiateknologian keskittymän nykyisiä vahvuuksia. Markkinajohtajan aseman saavuttaminen ei ole koskaan helppoa, mutta haasteellisinta on kuitenkin sen säilyttäminen, kuten esimerkiksi Nokian viime vuosien vaiheet ovat varsin konkreettisesti osoittaneet. Tässä asiakirjassa suunnataankin katse tiukasti tulevaisuuteen ja pyritään hahmottamaan niitä toimenpiteitä, joiden avulla Vaasan seudun energiateknologian keskittymä jatkaa kasvuaan ja Pohjanmaa tunnetaan uuden energian ehdottomana edelläkävijänä ja täällä on Euroopan tärkein energiateknologian tietämyskeskittymä. Energiastrategian visio on kohdistettu Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaisesti vuoteen 2040, mutta strategisten panostusalueiden tavoitteet ja toimenpiteet on kuitenkin asetettu vuoteen Tämä on hyvin linjassa EU:n Eurooppa 2020 kasvustrategian sekä Suomen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden kanssa. Energiastrategia on laadittu tiiviissä yhteistyössä energiateknologian keskittymän yritysten ja muiden avaintoimijoiden kanssa. Energiastrategian käytännön valmistelutyöstä on vastannut Teknologiakeskus Oy Merinova Ab osana Energiateknologia-klusterin osaamiskeskusohjelmaa. Kiitän kaikkia osapuolia antamastaan panoksesta yhteisen vision muodostamiseen ja valmiudesta sitoutua sen saavuttamisen edellyttämiin ponnisteluihin. Olav Jern Maakuntajohtaja

4 4 2. ENERGIASTRATEGIA OSANA MAAKUNNAN SUUNNITTELUA 2.1 Energiastrategian valmisteluprosessi Koska energiateknologian ja energian tuotannon merkitys on suuri paitsi alueen työllisyyden ja kilpailukyvyn myös kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen kannalta, aloitti Pohjanmaan liitto Pohjanmaan energiastrategian laadinnan osana Uuden energian Pohjanmaa maakuntasuunnitelman ja vuosien maakuntaohjelman valmistelua. Strategiatyön aloituskokouksessa tehtäväksi määriteltiin Pohjanmaan energiastrategian laatiminen tarvittavine välitavoitteineen. Strategisten panostusalueiden tavoitteet ja toimenpiteet on kuitenkin asetettu vuoteen Työtä ohjaamaan nimettiin johtoryhmä, johon osallistui lähes neljäkymmentä Pohjanmaan energia-alan avaintoimijaa. Energiastrategian valmistelusta on vastannut Teknologiakeskus Oy Merinova Ab osana Energiateknologia-klusterin osaamiskeskusohjelmaa. Siinä on hyödynnetty myös EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman hanketta nimeltään RESGen (RES Generation; From Research Infrastructure to Sustainable Energy and Reduction of CO 2 Emissions). Strategian viimeistelyn on tehnyt Pohjanmaan liitto. Maakuntahallitus hyväksyi energiastrategian Energiastrategia keskittyy neljään merkittävään osa-alueeseen, joita ovat 1. Teknologia ja vienti, 2. Energia-alan tutkimus ja koulutus, 3. Pohjanmaan energia-imago ja 4. Energian tuotanto ja käyttö. Kullekin strategisesti tärkeälle osa-alueelle nimettiin vastuuhenkilöt ja työryhmät ideoimaan tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä ohjelman sisällön määrittelemiseksi. Energia-alan koulutus - ja Energia-alan imago -työryhmää koskeva tekstiosuus pohjautuu näiden työryhmien muistioihin. Teknologia ja vienti - ja Energian tuotanto ja käyttö -osa-alueen strategiaosuuksien taustatiedot on puolestaan kerätty alan yritysten vastuuhenkilöitä haastattelemalla. Lisäksi strategiatyöhön osallistuneille henkilöille annettiin mahdollisuus arvioida ja pisteyttää identifioidut strategiset tavoitteet ja toimenpiteet. Kunkin neljän osa-alueen tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointipyyntö lähetettiin 79 henkilölle. Vastauksia saatiin yhteensä 71 (Teknologia ja vienti 17, Energia-alan koulutus18, Energia-alan imago 19 ja Energian tuotanto ja käyttö17). Strategiatyössä on korostunut myös liikenteen merkitys energian käytössä. Pyrittäessä eroon fossiilisista liikennepolttoaineista sähköauto- ja muu uusiutuvaan energiaan esimerkiksi biokaasuun, polttokennoihin ja biodieseliin perustuva liikenne nousi omana tavoitealueenaan esille kansallisessa energian käytössä. Tätä osuutta käsitellään lyhyesti omana kokonaisuutenaan Energian tuotanto ja käyttö - osion yhteydessä.

5 5 2.2 Energiastrategian tavoitteet Energiastrategialle asetettiin seuraavat tavoitteet: Aikaansaada maakunnan energiateknologiaviennille ja energianhuollolle yhteinen realistinen visio. Varmistaa edellytykset energiateknologiaan pohjautuvalle hyvinvoinnille ja tehokkaalle energiasektorille. Vaikuttaa toimintaympäristöä koskevien hankkeiden suunnitteluun ja painotusten asettamiseen sekä koulutukseen ja tutkimukseen. Välittää päätöksentekijöille tietoa energiasektorin tosiasioista. Saattaa koko maakunnan käyttöön energia-alan kumuloitunut tietämys. Vaikuttaa maakunnan imagoon ja edistää osaavan työvoiman saatavuutta. Strategian avulla myös konkretisoidaan Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaan 2040 kirjatut energiaan liittyvät pitkän aikavälin kehittämistavoitteet. Kestävä energianhuolto Pohjanmaalla 2040 Energiatehokkuus Prosessisäätö Polttokennot Sähkö & hyb.autot Synt. diesel Biodiesel, - kaasu, etanoli Hiilivoima 2030 Energian tuhlausta Tuulivoima CO 2 -talteenotto Ydinvoima? 2020 Öljylämmitys, kasvihuoneet Pienimuotoinen CHP Jätteistä energia LED- valaistus 2015 Geolämpö Biopolttoaineet Biokaukolämpö Aurinkolämpö 2010 TAVOITE- RATKAISUT Fossilset liikennepolttoaineet Sähkölämmitys 20% Öljylämmitys kiinteistöissä 33% NYKYTILA Text: J. Wasberg, Merinova. Lay-out: Prof. L. Dinya, KRC, 2008 Kuva 1. Uusilla entistä tehokkaimmilla energiaratkaisuilla ja korvaamalla fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla energialähteillä tavoitellaan kestävää energiahuoltoa vuonna 2040 Pohjanmaalla.

6 6 3. POHJANMAAN ENERGIAOSAAMISEN NYKYTILA, VAHVUUDET JA HAASTEET 3.1 Pohjoismaiden suurin energiateknologian toimialakeskittymä Pohjanmaalle, erityisesti Vaasan seudulle, on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Tämä vahva energiateknologian keskittymä muodostuu alalla toimivista yrityksistä, näitä palvelevista organisaatioista ja alalle osaajia kouluttavista korkeakouluista, yliopistoista sekä ammattioppilaitoksista. Kansainvälisillä markkinoilla menestyvät yritykset (n. 120 kpl) työllistävät tällä hetkellä yli henkilöä. Vahvinta osaaminen on hajautetun energiatuotannon, energian jakelun ja käytön ratkaisuissa. Keskittymän yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli 4 miljardia euroa. Viennin osuus yritysten liikevaihdosta on noin 70 %, mikä on lähes kolmannes koko Suomen energiateknologiaviennistä. Perinteiset viennin veturiyritykset ovat ABB:n Vaasan tehtaat ja Wärtsilä, joiden maakuntaan sijoittuneiden alihankkijayritysten laaja verkosto tukee energiateknologian vientiä. Vaasa Airport Parkin yrityspuistoon on 2000-luvun aikana kehittynyt merkittävä energiateknologian tuotteiden tuotannon keskittymä, jonka muodostavat Vacon, VEO, Vamp ja The Switch. Muita merkittäviä energia-alan toimijoita ovat KWH Pipe, Citec ja Mervento sekä pääomasijoitusyhtiö VNT Management. Kristiinankaupungissa toimiva Nordautomation Oy ja Pietarsaaren Oy Elkamo Ab ovat oman alueensa energiateknologia-alan toimijoita. Pohjanmaalla toimivat oppilaitokset ja niiden tutkimusyksiköt tekevät yhteistyötä yli kieli-, tutkimusala- ja organisaatiorajojen. Myös yhteistoiminta elinkeinoelämän kanssa on avointa, aktiivista ja tavoitteellista. Esimerkiksi tekniikan kampus Vaasassa muodostuu Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian tekniikan yksiköistä. Kampuksella opiskelee tekniikan opiskelijaa ja sieltä valmistuu vuosittain lähes 400 insinööriä tai diplomi-insinööriä. Vaasan seudun korkeakoulujen yhteinen tutkimuskeskus Technobothnia on yksi maan parhaista opetuslaboratorioista. Opetustoiminnan rinnalla se tarjoaa teollisuudelle tutkimus- ja kehitys- sekä testauspalveluja. Vaasan energiainstituutin (VEI) tehtävänä on tarjota energia-alan tutkimus-, konsultointija täydennyskoulutuspalveluja alan toimijoille alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Teknologiakeskus Merinova toimii puolestaan osaamiskeskusohjelman kansallisen energiateknologiaklusterin koordinaattorina ja tarjoaa kehittämispalveluja erityisesti energiateknologia-alan yrityksille. Kansainvälisesti merkittävän ja kilpailukykyisen energiateknologiakeskittymän, jonka yrityksistä merkittävä osa on paikallisia, ohella maakunnassa on muita energiaosaamisen vahvuuksia, jotka on kirjattu EU:n seitsemännestä tutkimusohjelmasta rahoitusta saaneen RESGen-hankkeen SWOT-analyysiin seuraavasti: Yritysten globaali toimintatapa ja kyky kansainvälistyä Kumulatiivinen kehittämisosaaminen Hyvät tuuliolosuhteet ja rannikkoalueiden tuulivoimapotentiaali yleisesti valtakunnan paras Avoin mieli ja matala kynnys uusille teknisille innovaatioille Maakunnan yrittäjäperinne Hyvä maantieteellinen sijainti mm. logistiikan ja polttoainetoimitusten kannalta Maakunnan oma yliopisto

7 7 3.2 Energiateknologian vienti hyvinvoinnin vauhdittajana Pohjanmaalta on hyvät liikenneyhteydet maailmalle maitse, meritse ja ilmateitse. Pohjanmaa onkin Manner-Suomen toiseksi kansainvälisin maakunta ja Vaasa Helsingin jälkeen Suomen kansainvälisin kaupunki. Pohjanmaan vahva kansainvälinen teollisuus luo hyvinvointia koko Suomelle. Maakunnan tärkeää merkitystä maamme kansantaloudelle havainnollistaa erinomaisesti vuoden 2009 viennin ja tuotannon tarkastelu. Tarkasteluvuonna Suomen viennin arvo oli 63 mrd. euroa, josta palveluvientiä oli 18 mrd. euroa ja tavaravientiä 45 mrd. euroa. Samaisena vuonna maamme energiateknologian viennin arvo oli 9,4 mrd. euroa. Pohjanmaan energiateknologiayritysten tuotannon arvo oli puolestaan 4 mrd. euroa, josta vientiä vajaat 3 mrd. euroa. Suomen energiateknologian viennistä siis noin kolmannes valmistui Pohjanmaalla. Tämän lisäksi energiateknologiakeskittymä houkuttelee puoleensa suoria ulkomaisia investointeja, pääomavirtoja, innovaatioita ja kansainvälistä osaavaa työvoimaa. Energiateknologiayritysten menestys vientimarkkinoilla parantaa Suomen vaihtotasetta ja samalla se synnyttää alihankintateollisuutta ja palveluliiketoimintaa. Uusi energiatekniikka kehittää myös Suomen energiaomavaraisuutta ja vastaa kasvavaan maailmanlaajuiseen kysyntään. 3.3 Ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaikutukset Pohjanmaan energiaosaamiselle EU:n tavoitteet kansallisen ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtana Euroopan unionin joulukuussa 2008 hyväksymää ilmasto- ja energiapakettia voidaan pitää käänteenä EU:n ilmastopolitiikassa. Silloin asetettiin jäsenmaiden energiapolitiikkaa ohjaavat tavoitteet. Näiden tavoitteiden mukaan jäsenmaiden tulee vuoteen 2020 mennessä vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 20 prosentilla, lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin sekä kasvattaa energiatehokkuutta keskimäärin 20 prosentilla perusuran mukaiseen kehitykseen verrattuna. Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, johon kuuluvat muun muassa liikenne ja maatalous, vähentämistavoite on keskimäärin 10 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen Valtioneuvosto hyväksyi pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Suomelle asetetut tavoitteet ovat haasteellisemmat kuin EU:n keskimääräiset tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä kaikilla energian tuotannon ja kulutuksen sektoreilla, niin sähkön tuotannossa, lämmityksessä kuin liikennesektorillakin. Suomen tavoitteeksi on muun muassa asetettu uusiutuvan energian käytön lisääminen 9,5 prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä, jolloin se olisi 38 % loppukulutuksesta laskettuna. Uusiutuvan energian osuus vuonna 2005 Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 28,5 %. Pohjanmaan suurten voimantuotantoyksiköiden 18 TWh polttoaineen kokonaiskulutuksesta vuonna 2007 uusiutuvan energian osuus oli 47 %, kun Oy Metsä-Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan lopettamisen vaikutus kyseisen vuoden luvuista on poistettu. Tämä vastaa 8,46 TWh uusiutuvien polttoaineiden käyttöä. Pienten lämmitysyksiköiden 2,9 TWh polttoaineenkulutuksesta uusiutuvien energialähteiden 15 % osuus vastaa 0,44 TWh. Vuonna 2007 Pohjanmaan liikenteen 1,5 TWh polttoainemäärä oli täysin fossiilista. Tarkasteluvuonna siis 8,9 TWh eli 40 % Pohjanmaan n. 22,4 TWh kokonaispolttoaineimäärästä oli uusiutuvia. Suomen vuodelle 2020 asetettu uusiutuvien polttoaineiden 38 % osuustavoite on Pohjanmaalla jo siten saavutettu.

8 8 Strategia perustuu myös olettamukseen, jonka mukaan maailmantalouden positiivinen talouskehitys jatkuu, ja myös globaali sähköntarve kasvaa lisääntyvän hyvinvoinnin ansiosta. Nämä tekijät johtavat puolestaan hyvään päästöttömän energiantuotannon, energiatehokkaan tekniikan ja korkealaatuisen sähkönsiirron kysyntään. 4. VISIOT VUODELLE 2040 Pohjanmaan vuoteen 2040 ulottuvan maakuntasuunnitelman visio Uuden energian Pohjanmaa Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä ja strategiset linjaukset painopisteineen muodostavat lähtökohdan Pohjanmaan energiastrategian tavoitteille ja toimenpiteille. Tavoitteena on, että Pohjanmaa tunnetaan Uuden Energian tuotannon ja käytön ehdottomana edelläkävijänä. Pohjanmaan energiastrategiaan on kirjattu ne keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka tulee toteuttaa vuosina , jotta Pohjanmaan visio ja strategiset painopisteet saavutetaan. Pohjanmaan vuoteen 2040 ulottuvasta visiosta on johdettu seuraavat energiaklusterin kehittämistä edistävät visiot: 4.1 Pohjanmaa on johtava päästöttömän energian kansallinen osaamiskeskus ja Euroopan tärkein energiateknologian tietämyskeskittymä Pohjanmaa on profiloitunut kansainvälisesti tunnetuksi ja johtavaksi energiatietämyksen edelläkävijäalueeksi, kun kyseessä on energian tuotanto uusiutuvista energialähteistä sekä siihen liittyvä tutkimus tai energian käytön tehokkuus ja siihen liittyvä koulutus ja tutkimus. Perinteisen energiateknologian ohella ovat hajautetut energiajärjestelmäratkaisut perustuen päästöttömiin energialähteisiin saavuttaneet merkittävän aseman. Pohjanmaa on tunnettu ainutlaatuisesta uuden energiateknologian osaamiskeskittymästä. Pohjanmaan innovaatiojärjestelmä on selkeä, hyvin resursoitu ja menestyvä. 4.2 Pohjanmaa on tunnettu uuden energian ehdottomana edelläkävijänä Pohjanmaa on vuonna 2040 normaalioloissa hiilidioksidineutraali alue, kun kyseessä ovat päästöt sähköntuotannosta, lämmityksestä ja liikenteestä. 4.3 Tavoiteltu kehitys vuoteen 2020 Suomen viennin arvo tulee olemaan 75,4 mrd. euroa edellyttäen, että laman vaikutus BKT:n kasvuun eliminoituu ja vuoteen 2020 mennessä palataan ennen lamaa vallinneelle kasvu-uralle. Suomen tavaravienti vuonna 2020 on edellä esitetyllä oletuksella 54 mrd. euroa. Pohjanmaan energiateknologiayritysten tuotannon arvoksi vuonna 2020 ennustetaan 10 mrd. euroa, josta vientiä 7 mrd. euroa. Viennin osuudeksi on siis arvioitu 70 %. Suomen uusiutuvien polttoaineiden osuuden tavoitteeksi vuonna 2020 on asetettu 38 % pois lukien liikenne, jossa tavoite on 10 %.

9 9 Pohjanmaan uusiutuvan energian käytön kasvu vuoteen 2020 mennessä riippuu siitä, kuinka paljon uutta tuulivoimaa rakennetaan ja paljonko Pohjanmaan metsien 4,2 TWh vuotuisesta kasvusta käytetään energiantuotantoon. Jos Pohjanmaan puun vuotuisesta kasvusta 25 % käytetään energiantuotantoon, saadaan polttoaine-energiaa noin 1 TWh. Pohjanmaan merkittävä tuulivoimareservi on noin kolmannes koko Suomen tuulivoimapotentiaalista. Pohjanmaan liiton Rambollilla teettämän vaihekaavaselvityksen mukaan Pohjanmaan liiton alueen installoitu tuulivoimakapasiteetti tulee vuonna 2030 olemaan noin MW vastaten yhteensä n. 5 TWh/a. Ramboll esittää selvityksen ja sen jälkeen laadittavan maakuntakaavan lähtökohtaiseksi mitoitukseksi noin kaksinkertaista aluevarausta eli MW, koska osa suunnitelluista rakennuspaikoista lupaprosessin eri vaiheissa joudutaan jättämään pois laskuista. 5. STRATEGISET PANOSTUSALUEET Vuoden 2040 visiot saavutetaan suuntaamalla toimenpiteet neljälle keskeiselle toimintaalueelle (ks. kuva 2):. Teknologiaan ja vientiin Energia-alan koulutukseen ja tutkimukseen Pohjanmaan energia-alan imagoon Energian tuotantoon ja käyttöön Energiateknologiateollisuuden kilpailukyky Alueen imago ja markkinointi Tutkimus ja koulutus Energian tuotanto ja käyttö maakunnassa Kuva 2. Valitut strategiset panostusalueet tukevat energiateknologian kilpailukykyä.

10 Teknologia ja vienti Nykytilanne ja odotettu kehitys vuodelle 2020 Liikevaihdon ja viennin kehittyminen Energiateknologian liikevaihto ja vienti kasvoivat ennen vuonna 2008 alkanutta taantumaa voimakkaasti. Monissa yrityksissä kasvuprosentit olivat jopa % tasolla. Vaasan seudun energiaklusteriyritysten liikevaihto oli vuonna 2009 noin 4 miljardia euroa. Viennin osuus on kasvanut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana monissa yrityksissä % koko liikevaihdosta. Tärkeimpien energiateknologiayritysten johtajien haastattelujen pohjalta on vuoden 2020 liikevaihtotavoitteeksi asetettu 10 miljardia euroa ja arvioitu vuoden 2040 liikevaihdoksi 40 miljardia euroa (ks. kaavio 1). Tästä viennin osuus on 70 %. On myös arvioitu, että nopeasti kasvavien energiateknologiayritysten osuus kaikkien maakunnan yritysten liikevaihdosta kasvaa siten, että puolet kaikkien yritysten liikevaihdosta vuonna 2020 tulee energiateknologiayrityksistä ja jopa 70 % vuonna Miljardia EUR Vuosi Vienti, energiateknologia Liikevaihto, energiateknologiayritykset Liikevaihto, kaikki maakunnan yritykset Kaavio 1. Arvio energiateknologiayritysten viennin ja liikevaihdon kehittymisestä sekä maakunnan kaikkien yritysten liikevaihdon kehittymisestä Tavoitteet vuoteen 2020 Pohjanmaa on uuden energian merkittävä osaamiskeskittymä ja houkutteleva kilpailukykyinen toimintaympäristö alan yrityksille Energy Valley. Maakunnassa on vahva kansallinen uuden energian tutkimuskeskittymä, jonka osaaminen on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Energiateknologiayritysten vuotuinen liikevaihto on kasvanut 4 miljardista 10 miljardiin euroon, josta vientiä on 70 %. Alihankinta- ja komponenttitoimittajien kilpailukyvyn turvaaminen globaalimarkkinoilla edistää Pohjanmaalle tärkeän metalliteollisuuden ja muun valmistavan teollisuuden kilpailukykyä tukemalla tuottavuuden radikaalia nostoa ja teknologisen sekä muun liiketoiminnan kannalta oleellisen osaamistason nostoa. Tavoitteena on tilanne, jossa alihankkijat verkostoituvat ja pystyvät tuottamaan riittävän laa-

11 11 dukkaita ja hinnallisesti kilpailukykyisiä tuotteita ajallaan ja ympäristöystävällisesti Toimenpiteet vuoteen 2020 Alla olevassa luettelossa Teknologia ja vienti -toimenpiteet on listattu Pohjanmaan energia-alan avaintoimijoiden suorittaman pisteytysarvioinnin mukaiseen järjestykseen. Toimivan infrastruktuurin ja kaavoituksen varmistaminen Vienti vaatii hyvät ja nopeat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Lentokenttiin, raideliikenteeseen, satamiin ja laivaliikenteeseen sekä maantieverkostoon ja tietoliikenteeseen pitää panostaa: 1. Lupaprosessien nopeuttaminen ja selkeyttäminen. Tuulivoimarakentamisen tarpeiden huomioon ottaminen, kuten alueet tuulivoimapuistoille, tarvittavat tiet ja kaavavaraukset sähköverkolle. 2. Ennakoiva ja joustava kaavoitus nopeasti kasvavan energiateknologiaklusterin riittäville tuotantotiloille. Markkinaosuuksien menettäminen pitää viennissä välttää yritysten ja kaavoitusviranomaisten ennakoivalla yhteistoiminnalla. Ei liian rajoittavia ja jäykkiä kaavoja uusille teollisuusalueille. 3. Toimiva tieverkko teollisuusalueilta satamiin ja pääteille. Tieyhteydet maakunnan satamiin ja maaliikennekeskukseen sekä rautatieyhteys maaliikennekeskukseen. Valtatie 8:n (erityisesti Vaasan lentokentältä pohjoiseen Vassor Oravainen) ja valtatie 3:n yleinen kehittäminen leveämmäksi ja nopeammaksi. Uuden logistiikkakeskuksen liittäminen Vaasan satamaan. 4. Satamien kehittäminen energia-alan tarpeiden mukaisesti. Tuulivoima-alan tarpeiden huomioon ottaminen. Laivaväylien ylläpito sekä niiden syventäminen Kristiinankaupungissa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Raskaiden tuotteiden rautatiekuljetusten kehittäminen. Osaavan työvoiman saatavuus ja uudet liiketoimintamallit 1. Korkeakouluyhteistyön tiivistäminen ja korkeakoulukoulutuksen kohdentaminen energia-alan konsultointiin, projektointiin, kansainväliseen kauppaan sekä johtamistaitoon. 2. Uusien liiketoimintamallien kehittäminen hajautetulle energian tuotannolle. Vaasan yliopistolle talouden ja kaupan sekä energiatekniikan osaajana uusi haaste on hajautetun energiatuotannon liiketoimintamallin kehittäminen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön osallistuminen. Tavoitteena on saada maahamme syntymään monipuolisesti uuden energian pieniäkin energialähteitä hyödyntävää perusenergiatuotannon kanssa kilpailevaa energiatuotantoa. 3. Energiaosaajien ja -yritysten aktiivinen houkutteleminen maakuntaan ja kunnallisen yhteistyön kehittäminen eri vapaa-ajan harrastusten korkealaatuisten puitteiden turvaamiseksi. Uuden energiateknologian viennille ovat tärkeitä oman maakunnan pilotti- ja referenssi-investoinnit. Niillä valetaan vientiasiakkaiden silmissä uskoa Poh-

12 12 janmaan teknologiseen osaamiseen. Esimerkiksi tuulivoimateknologialle tarvitaan nopeasti aluevarauksia referenssivoimaloiden pystyttämiseen. Automatisoidun osavalmistuksen mallitehtaan perustaminen Vaasan seudulle Suomen ja Euroopan mittakaavassa ainutkertaisen robottipohjaiseen huipputeknologiaan perustuvan täysin automatisoidun tuotantolinjaston perustaminen yritysten ja koulutuslaitosten käyttöön niin että alihankkijat verkostoituvat ja pystyvät tuottamaan riittävän laadukkaita ja hinnallisesti kilpailukykyisiä tuotteita ajallaan kansainvälisille markkinoille. 5.2 Energia-alan tutkimus ja koulutus Nykytilanne Aloituspaikat energia-alan koulutuksessa Ammatillisessa peruskoulutuksessa on energia-alan koulutusta sisältävissä tai sitä sivuavissa koulutusohjelmissa yhteensä runsaat 300 aloituspaikkaa. Ammattikorkeakouluissamme aloituspaikkoja vastaavilla koulutusaloilla on noin 370. Sähkötekniikka, rakennustekniikka ja ympäristöteknologia sisältävät ammattikorkeakouluissa runsaammin energia-alan opintoja, kun taas kone- ja tuotantotekniikka sekä tietotekniikka sisältävät niitä vähemmän. Ammattikorkeakouluissa energian-alan koulutusta voitaisiin lisätä ensisijaisesti koulutusalojen painopistettä siirtämällä. Yliopistossa energia-alan opetusta sisältävissä koulutusohjelmissa on 110 aloituspaikkaa. Yhteensä kaikilla koulutusasteilla on Pohjanmaalla noin 800 energia-alan aloituspaikkaa. Vaasan yliopiston energia-alan aloituspaikkojen lisäämiseen on selvä tarve. Pohjanmaan energiatutkimusprofiili ja T&K toiminnan kehittäminen Vaasan yliopisto on määritellyt teknisen tutkimuksensa painopistealueeksi uuden energian. Keskeisinä tutkimusalueina ovat hajautetun tuotannon verkkoon liittäminen, älykkäiden sähköverkkojen suojauskysymykset sekä hajautettu energiantuotanto, erityisesti biopolttoaineiden ja niiden käytön tutkimus. Älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvillä tieto- ja kommunikaatiojärjestelmillä on keskeinen osa Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulujen Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kehittämissuunnitelmissa. Nämä kolme oppilaitosta omistavat yhdessä Vaasan Energiainstituutin. Åbo Akademi ja Yrkeshögskola Novia käynnistivät yhteistyössä ruotsinkielisen DIkoulutuksen Vaasassa syksyllä Energiatekniikan DI-koulutus on kaksivuotinen ja suunnattu AMK-insinööreille. Uusi DI-koulutus tukee hyvin energiateknologian tutkimustoiminnan ja energiateknologiaklusterin yritysten kehittymistä. Technobothnian toiminta ja resurssit lisääntyvät Vaasan Energiainstituutin tutkimustoiminnan resurssien kasvun ja monipuolistumisen myötä. Vaasan yliopiston nuori tekninen tiedekunta ei ole vielä tutkijoiden ja tohtorikoulutettavien määrän suhteen saavuttanut tavoitetilaansa. Oma vaikutuksensa Technobothnian toimintaan on Vaasan yliopiston ja Åbo

13 13 Akademin energia-alan diplomi-insinööri- ja tohtorikoulutuksen suunnitellulla aloituspaikkojen lisäyksellä. Vaasan Energiainstituutin tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan voimakas kehittäminen vahvaksi uuden energian sekä energia- ja ympäristöliiketoiminnan tutkimusyksiköksi on Pohjanmaan energiaosaamisen keskeisin tavoite. VEI:n on keskityttävä siihen, missä sen osaaminen on todellista huippua ja millä erottaudutaan kilpailijoista eteenpäin pääsemiseksi tarvitaan tutkijoiden kokopäivätoimista työpanosta, monitieteellistä toimintaympäristöä (esim. Innotalo) sekä vahvaa kansallista ja kansainvälistä verkottumista. Pohjanmaalla on hyvät edellytykset onnistua tietämyksen kansallisen kärkisijan tavoittelussa johtuen energiateknologiayritysten keskittymästä alueella ja jo pitkään jatkuneesta energiateknologian osaamiskeskus- ja T&K-toiminnasta. Syntynyt tilanne on osattava hyödyntää. Tekemällä oikeita asioita oikeaan aikaan Pohjanmaa hyötyy myös taloudellisesti. VEI:n toiminnan uudelleen organisointi saattaa tulla mietittäväksi roolien selkeytyessä. Pohjanmaan energia-alan teknologiakeskustoiminta Teknologiakeskus Oy Merinova Ab toimii osaamiskeskuskaudella myös energiateknologiaklusterin valtakunnallisena koordinaattorina ja Länsi-Suomen osaamiskeskusohjelman toteuttajana. Pohjanmaan teollisuuden kannalta tärkeäksi on muodostunut teknologiakeskuksen osallistuminen kansalliseen ja kansainväliseen energia-alan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Teknologiakeskus helpottaa yhteishankkeiden suunnittelua ja rahoitusta sekä yliopistotutkijoiden että yritysten kannalta. Merinovan toiminta helpottaa yhteisten teknologiahankkeiden kokoamista. Energiateknologian innovatiivinen kehittäminen edellyttää, että maassamme jatketaan osaamiskeskusohjelmaa ja strategisten huippuosaamiskeskittymien (SHOK) toimintaa myös nykyisen 2013 päättyvän ohjelmakauden jälkeen Tavoitteet vuoteen 2020 Ammattikorkeakoulujen energia-alan koulutuksen vahvistaminen opetusta suuntaamalla. Alan aloituspaikkojen lisääminen yliopistokoulutuksessa sekä energia- ja ympäristöalan kiinnostavuuden lisääminen eri-ikäisten lasten ja nuorten keskuudessa alan koulutusohjelmiin hakeutumisen varmistamiseksi, esim. energiaklubitoiminnan ja energia-akatemian toiminnan pysyvän rahoituksen turvaaminen. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittäminen työvoimatarpeiden ennustamiseksi ja työvoiman saannin turvaamiseksi Toimenpiteet vuoteen Teollisuuden ja koulutuslaitosten yhteistyön kehittäminen. Pysyvän koulutusfoorumin perustaminen työvoimatarpeen ennustamiseksi ja turvaamiseksi sekä oppilaitosten ja teollisuuden yhteistyön tiivistämiseksi. Käynnistynyt Merinovan ja oppilaitosten toimesta keväällä 2010.

14 14 Teollisuuden yhteistyötä toisen asteen koulutuksen kanssa tulee ylläpitää ja edelleen kehittää sekä ammatillisen että lukiokoulutuksen ja myös peruskoulujen kanssa. Energiateollisuus tarvitsee lisää tulisieluisia lähettiläitä kummijärjestelmän luominen ympäristö- ja energiatekniikan alalle kattavamman yhteistyön saavuttamiseksi kaikilla oppilaitosten ja koulujen luokka-asteilla. Perusasteen yläkouluihin pitää saada matematiikan/fysiikan energialuokka, jolla on oma opetussuunnitelma. Oppilaille on järjestettävä mielenkiintoisia vierailuja alan oppilaitoksiin ja yrityksiin. Peruskouluihin on saatava kunnollisia fysiikan ja luonnontieteiden opetusvälineitä ja opetuspaketteja. Energia-alan korkeatasoinen ammattikorkea- ja yliopistokoulutus sekä ammattiopistotason koulutus on järjestettävä elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi. Tärkeää on kouluttaa esimerkiksi tuulivoimavoima-alan projektisuunnittelijoita, asentajia ja huollon osaajia. 2. Insinöörikoulutuksen sisällön kehittäminen. Matematiikan liian teoreettista soveltamista insinööriopinnoissa tulisi vähentää ja insinöörikoulutuksen tulee sisältää enemmän johtamista, kielikoulutusta ja viestintää. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa oppilaitosten omilla opetussuunnitelmilla. Kielten, sosiaalisten ja johtamistaitojen merkitys on tärkeää myös teknisen koulutuksen sisällössä. Vientitoiminta vaatii englanninkieltä taitavaa insinöörikuntaa, ja yritykset tarvitsevat taitavia koulutettuja johtajia. 3. Vaasan yliopiston osallistuminen energia-alan tohtorikoulutusohjelmaan yhdessä muiden yliopistojen kanssa. 4. Energia-alan MBA ( Master of Business Administration ) koulutusohjelman käynnistäminen Vaasan yliopiston ja yhteistyötahojen toimesta. Energiatekniikan kansainvälisyyden vuoksi huomiota on panostettu energiaalan kansainvälisen englanninkielisen koulutusohjelman (emba) luomiseen. Vaasan yliopisto ja ammattikorkeakoulut ovat tärkeässä roolissa tässä asiassa. Vaasan monikielisyyttä ja kielikylpytoimintaa voidaan hyödyntää MBAkoulutuksen järjestämisessä. 5. Erityisesti yliopiston aloituspaikkojen lisääminen ja tutkinnon loppuun suorittaminen. On panostettava koulutuspaikkojen lisäämiseen kolmannella asteella. Ellei ole mahdollisuutta aloituspaikkojen lisäämiseen, niitä voitaisiin uudelleen kohdentaa. On myös huolehdittava siitä, että aloituspaikat täyttyvät ja opinnot suoritetaan loppuun saakka. Maakunnan energiateollisuuden kehittämiseksi on työvoiman saatavuus turvattava. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti ja on toimittava pitkäjänteisesti. Jos työvoiman saatavuus muodostaa pullonkaulan, on olemassa riski, että yritysten toiminta siirtyy sinne, missä työvoimaa on. Pohjanmaata pitää tuoda kaikissa mahdollisissa yhteyksissä esille hyvänä koulutus-, asuin- ja työskentelyseutuna. Imagomme parannustyöhön voivat kaikki pohjalaiset omalta osaltaan osallistua. Vallitseva yleinen kiinnostus ympäristöasioita kohtaan pitää hyödyntää. Tämän hetken ympäristökiinnostuksen kautta on mahdollisuus lisätä kiinnostusta tekniikkaan, erityisesti energiatekniikkaan. Pohjanmaata pitää mainostaa energiateknologiakeskittymänä ja puhtaan energian hyödyntäjänä (tuuli- ja

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi Ostrobothnia Österbotten Pohjanmaa Ostrobothnia Population ~179 000 GDP per capita 32 900 Native language Swedish 50,5 % Finnish 45,0 % Others 4,5 % Development 2011: Excess of births 384 Net migration

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä BIETRO 2007 2011 SITRA-VEI Vaasan yliopisto 03.09. 2010 Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä Erkki Hiltunen, FT, johtaja, Vaasan Energiainstituutti tutkimusjohtaja Fysiikka / Energiatekniikka,

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

Pienpolton markkinanäkymät

Pienpolton markkinanäkymät Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Mitä energialähteitä näet kuvassa? Fossiiliset

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUE

VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUE VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUE POHJOISMAIDEN SUURIN ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ TARJOAA YRITYKSELLESI YKKÖSLUOKAN SIJOITTUMISPAIKAN EnergyVaasa ENERGIA-ALAN MOOTTORI Vaasan seudulla on Pohjoismaiden

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia POHJANMAAN LIITTO ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Kansainvälisesti YK:n ilmastonmuutoskonventti (UNFCCC) vuodelta 1994 (uusi sopimus astuu voimaan 2020)

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja varten. Kaaviot ja tietoja energiasta opetuskäyttöä varten

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Historiaa Vaasan teknillisestä koulutuksesta Tekniska realskolan i Vasa 1849 Ammattikorkeakoulukokeilulupa

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Suomesta cleantechin supervalta

Suomesta cleantechin supervalta Suomesta cleantechin supervalta Cleantechin strateginen ohjelma kaisu.annala@tem.fi Puhtaat teknologiat kestävän luonnonvaratalouden ytimessä Raaka-aineet Teknologiat Biotalous: Mineraalitalous: Vesitalous:

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot