luonnos ver Marko Raitanen Työnimi: Ikäihmisen asiantuntemus -toimintamalli

Transkriptio

1 luonnos ver Marko Raitanen Työnimi: Ikäihmisen asiantuntemus -toimintamalli

2 Kysy, älä oleta. Edistä kuulemisen kulttuuria. Päättäjän tehtävä on varmistaa, että vanhoja ihmisiä kuullaan. Tiedätkö, mitä kuntasi 75-vuotiaat ajattelevat, mitä 85-vuotiaat toivovat tai miten 95-vuotiaat toimivat? Onko kuntasi ottanut vanhusneuvoston työn todesta? Onko kuntasi kysellyt vanhoilta heidän arjen tarpeitaan? Saavatko palvelujen käyttäjät äänensä kuuluville vai kuullaanko vain valvontaviranomaisia? Ote Valtaa vanhuus kampanjan www-sivuilta

3 Sisältö Johdanto... 1 Ikäihmisten osallisuus... 2 Toimenpiteet... 3 Seuranta... 4 Hankekuvaus... 5 Pohdinta... 6 Lähteet... 7 Liitteet Aloitustapaamisen kooste Palautelomake Vanhusneuvostotapaamisten antia kunnittain Sosionomiopiskelijat

4 Johdanto Tämä toimintasuunnitelman luonnos on toiminnan suunnitteluun liittyvä asiakirja, jossa kuvataan keskeisiä asioita sekä tavoitteita tulevalle toiminnalle. Taustalla on Ikäihmisten osallistaminen asiakaslähtöisten prosessien käyttöönotossa osahanke, jonka visiona on edistää asiakaslähtöisyyttä vanhusten palveluissa. Työnjako on osahankkeessa sovittu siten, että Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijat keräävät vanhusneuvostoista ideoita toimintamallin tueksi ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote laatii alueen vanhusneuvostojen puheenjohtajien kanssa suunnitelman toiminnan vakiinnuttamiseksi. Samalla tarkentuvat vastuutahot, aikataulu, rahoitus sekä yhteistyökumppanit. Toimintasuunnitelman luonnoksessa ei oteta kantaa seudullisen mallin toimenpiteisiin (strategiatyö, palvelujen järjestäminen, johtaminen, henkilöstövoimavarat, palveluketjun kehittäminen, kustannuslaskenta ja tilastointi), vaan keskitytään osallistumiseen ja vaikuttamiseen vanhusneuvostojen yhteistyön ja verkottumisen kautta. Tämän asiakirjan tavoitteena on antaa kokonaiskuva oleellisimmista asioista, johon Eksoten toiminta asiakaslähtöisyyden edistämisessä lähitulevaisuudessa pyrkii. Luonnoksessa on pyritty korostamaan mahdollisia uusia toimintatapoja, jotta uudistukset saavat tarvittavaa näkyvyyttä. Toimintatavoista on tarkoituksena antaa perustietoa, jonka avulla toimijat voivat asiassa edetä ja sitten syventää osaamistaan yhteiseen visioon innostamisessa, rohkaisemisessa ja tien näyttämisessä, toiminnan arvioinnissa sekä edelleen kehittämisessä. Lisäksi kuvataan osahankkeen toteutusta malliksi muille. Osahankkeen tavoitteena on muuttunut toimintakäytäntö, jossa riittäväksi ei koeta pelkkää asiakkaiden ilmaisemaa tarvetta tai palautetta, vaan muistetaan pitää ikäihminen mukana koko kehittämisprosessin läpi (työryhmät, testaukset, valintaraadit yms.).

5 Ikäihmisten osallisuus Kuntalain 29 :n mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Perinteistä edustuksellista demokratiaa on täydennetty 1990-luvulta lähtien erilaisin käytännöin, joiden kautta kuntalaiset voivat suoremmin vaikuttaa päätöksentekoon. Tulevan vanhuspalvelulain luonnoksessa korostetaan vanhusneuvostojen asemaa ja samalla on ryhdytty aiempaa vahvemmin kirjaamaan oikeutta osallistua ja vaikuttaa itseään ja elinympäristöään koskeviin asioihin. Toimintaympäristöt ovat laajentuneet yksittäisistä kunnista seuduksi. Seutuyhteistyön lisääntymisen eduista huolimatta kuntalaisten osallistuminen seudun asioita koskevaan keskusteluun on vähäistä. Myös uusimmassa kuntavaalissa oli nähtävissä merkkejä siitä, että esimerkiksi kuntaliitokset ovat vähentäneet äänestysaktiivisuutta. Meneillään oleva lainsäädännöllinen uudistus antaakin aiheen kysyä ovatko erityisesti ikäihmiset kiinnostuneita yhteiskunnan tarjoamista rooleista ja tehtävistä? Vai osallistuvatko he mieluummin kulttuuritoimintoihin tai liikuntaharrastuksiin? (ks. Haarni 2010, 33) Kolminaisuus, jonka nimiin ikäpolitiikassa toimitaan, vaikuttaisi olevan aktiivisuus, asiakaslähtöisyys ja voimavarakeskeisyys. Teemat ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Toteutuuko hyvä vanheneminen vain aktiivisuutta korostamalla? Haluavatko ikäihmiset käyttää aikaansa kehittämistyöhön? Miten voimavarojen löytämistä ja käyttämistä tuetaan? Tässä julkaisussa sivutaan mainittuja teemoja mutta pääpaino on niitä yhdistävässä tekijässä, osallisuudessa. Osallisuuden, osallistumisen ja osallistamisen käsitteiden erot on hyvä huomioida: osallisuus on laajempi teema kuin osallistuminen. Siihen sisältyy ajatus kansalaisesta, joka haluaa, osaa ja saa toimia välittömänä vaikuttajana itselleen tärkeissä yhteiskunnallisissa asioissa. Osallistuminen puolestaan liittyy konkreettisemmin kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin itseään ja lähipiiriään koskevassa päätöksenteossa. Osallistamisesta voidaan puhua silloin, kun kansalaisia vaaditaan tai kehotetaan osallistumaan tiettyihin yhteiskunnallisiin hankkeisiin. Meneillään olevien lakimuutosten lisäksi keskusteluun on nostettu ns. palvelualoite, jossa kunta sitoutuu kilpailuttamaan palvelun, jos yritys, järjestö tai kunnan työntekijät esittävät uskottavan suunnitelman, jonka mukaan ne pystyvät tuottamaan palvelun aiempaa laadukkaammin tai edullisemmin. Valintatilanne on siinä, kehitetäänkö kunnan omaa työtä vai ulkoistetaanko tuotantoa markkinavoimille. Toimintojen ja jokapäiväisen elämän ulottuessa kuntarajojen yli, myös osallisuus on laajempaa kuin oman kunnan sisällä tapahtuvat toiminnat. Palvelutuotannon käyttäjädemokratiaa on aktiivisesti kehitettävä, mikä voi tarkoittaa erilaisten asiakasraatien ja kokemusasiantuntijoiden käyttöä, asiakastyytyväisyyskyselyjen tehostamista ja vanhusneuvostojen toimintaedellytysten parantamista. Uudistuksen lähtökohtana on jokaisen kysyttävä itseltään olenko muutoksen tekijä vai olenko muutoksen kohde.

6 Toimenpiteet Vanhusneuvostotapaamisissa oltiin pääpiirteissään tyytyväisiä niin palvelujen saatavuuteen kuin elämään yleensä. Palveluihin ja erilaiseen toimintaan toivottiin kuitenkin sekä monipuolisuutta että määrällisesti useampia tilaisuuksia ikäihmisille. Osa toimenpiteistä katsottiin kuuluvan yhdistyksille mutta valtaosin toivottiin kuntien voimakkaampaa panostusta. Yhteistyötä ikäihmisten osallisuuden kasvattamiseen liittyvässä arjen käytäntöjen muuttamisessa ollaan kuitenkin valmiita tekemään. Huolta kannettiin erityisesti heikompikuntoisten vanhusten osallistamisesta sekä nuorempien ihmisten yhdistysaktiivisuudesta. Ratkaisuna on aktiivisen henkilökohtaisen kutsumenettelyn kehittäminen, pelkkä lehti-ilmoitusten käyttö ei riitä. Erityisesti tuntemattomien vanhusten luokse kotiin tulee mennä kertomaan toiminnasta. Muun muassa Uusi kaveri mukaan kerhoon -kampanjaa ehdotettiin. Aiemmasta toiminnasta kaivataan osia takaisin, mm. Rautjärvellä omaa sosiaalitoimen järjestämää päivätoimintaa (saunomista, ruokailua, mukavaa yhdessäoloa ja sosiaalista kanssakäymistä) sekä Savitaipaleella kodinhoitajien aikaa (siivosivat, saunoivat, laittoivat ruokaa). Myös yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa ollaan valmiita kehittämään. Koettiin tärkeäksi tuottaa yhdessä esimerkiksi leikki- ja satutuokioita sekä retkiä, mutta kynnystä ottaa itse yhteyttä tulisi madaltaa. Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa toivottiin opiskelijayhteistyötä projektiopintojen, koulutusten ja luentojen merkeissä. Lisäksi koettiin tarpeelliseksijärjestää Ylisukupolvien tapahtumia, ensiapukursseja, vertaisohjaajakoulutusta sekä koulutusta ja tukea ihmisten kohtaamiseen, jotta tavallisella vanhuksella olisi mahdollisuus olla ystävänä vanhusten palvelutalossa. Kodinturva-asioihin toivottiin vastaavaa kampanjaa, kuten Lions Clubin digiboxi-kampanja oli. Myös muita yksittäisiä ehdotuksia oli, esimerkiksi kaverikoira/kissatoimintaa vanhainkotiin halutaan järjestää. Erityisen selvästi nousevat kuljetuspalveluihin sekä teknologiaan liittyvät kehittämisen tarpeet. Esimerkiksi lisätaksien puolesta on jo kirjelmöity kunnanhallitukselle. Teknologian yhteydessä pankkipalvelut sekä internetiin siirtyvä tiedottaminen koettiin ongelmalliseksi. Kaikki tieto olisi syytä saada edelleen paperilla. lisää elämänlaatua ja yhteishenkeä, kun ihmiset välittävät aidosti toisistaan

7 Seuranta Varsinaisessa toimintasuunnitelman käyttöönotossa tulisi pyrkiä hyödyntämään Aijjoosmallissa 1 (Nevala 2010, 88-90) käytettyä tarkistuslistaa palvelunkäyttäjien ryhmän toiminnasta, ja kysymään: - Kuka on vastuussa ryhmän toiminnasta? - Kuinka usein ryhmä tapaa? - Kuka kutsuu tapaamisiin? - Miten tapaamisiin kutsutaan? - Kuka rohkaisee osallistumaan ryhmään, työntekijät vai palvelunkäyttäjät? - Kuinka moni asiakas osallistuu, ja edustavatko he monenlaisia palvelunkäyttäjiä? - Osallistuvatko työntekijät ryhmään osan ajasta vai koko ajan? - Kuka toimii ryhmässä puheenjohtajana ja kuinka se on päätetty? - Onko tapaamisissa esityslista? - Voivatko sekä palvelunkäyttäjät että työntekijät tuoda asioita esityslistalle? - Puhuvatko palvelunkäyttäjät enemmän vai vähemmän kuin työntekijät? - Ovatko kokoontumiset miellyttäviä tilaisuuksia? - Onko kokoontumisten ilmapiiri sellainen, että jokainen uskaltaa sanoa oman mielipiteensä? - Voiko keskustelua tarvittaessa keskeyttää? - Miten lisätoimia vaativat asiat tunnistetaan ryhmässä? - Kuinka kerrot muille ihmisille näistä tapaamisista? - Mikä on muuttunut palveluissa viimeisen puolen vuoden aikana ryhmän kehittämisideoiden tuloksena? Listan alkuperäinen lähde on osoitteessa 1 Aijjoos-kumppanuushankkeessa on kehitetty toimintamalli, jossa ikäihminen on tasavertaisena toimijana ammattilaisten kanssa. Ikäihminen toimii asiantuntijana, kehittäjänä, tiedottajana, kouluttajana, arvioijana, vaikuttajana ja ryhmänohjaajana. Lisätietoja

8 Hankekuvaus Ikäihmisten osallistaminen asiakaslähtöisten prosessien käyttöönotossa osahankkeen tarkoituksena on tuottaa Eksoten alueelle toimintasuunnitelma, joka tuo arjen työhön helposti käyttöön otettavia malleja ja esimerkkejä ikäihmisten osallisuuden systemaattisesta tukemisesta. Toimintamallin ydin ei sinänsä ole uutta, ikäihmiset ovat toimineet osallisina eri toiminnoissa jo aiemmin. Kehittämishanketta tarvitaan kuitenkin saattamaan yhteen viranhaltijat eli ammatilliset asiantuntijat sekä asiakkaat eli kokemukselliset asiantuntijat. Ideoiden ja ajatusten keräämisen avulla on yhteistoiminnalla mahdollisuutensa löytää muotonsa vähän kerrallaan. Hankkeen tavoitteet löytää ikäihmisille uusia osallistamisen muotoja ja saada sitä kautta uusia asiakaslähtöisiä ratkaisumalleja ikääntyvän väestön palvelujen ja toimintamallien tuottamistapoihin tukea uusien toimintamallien avulla ikäihmisten asumista kotona tai kodinomaisessa ympäristössä osallistaa ikäihmiset aktiivisesti osallistumaan nykyisten palvelujen arviointiin niiden käyttäjinä sekä uusien palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin lisätä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kiinnostusta vanhustyöhön toteuttamalla tapaamiset osana vanhustyön ja verkostotyön opintokokonaisuutta tuoda esille sosionomien (AMK) osaamista ja merkitystä vanhustyön palvelurakenteessa ja avata uudenlaista toimenkuvia vanhustyöhön tulevaan palvelurakenteeseen Hankkeen toteutus Tulevassa, ns. ikälaissa, oleva vanhusneuvostojen aseman vahvistaminen ohjasi valitsemaan kohderyhmäksi Etelä-Karjalassa toimivat vanhusneuvostot: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Aloitustapaamisessa Saimaan ammattikorkeakoululla sovittiin toteuttamistavasta ja käytiin lävitse Eksoten edustajien (2hlöä), vanhusneuvostojen puheenjohtajien (8hlöä) sekä vuonna 2010 aloittaneiden sosionomiopiskelijoiden (45hlöä) keskeiset asiat, joita puheenjohtajat veisivät omien vanhusneuvostojensa jäsenille laajempaan keskusteluun. (liite 1). Opiskelijat jakautuivat itsenäisesti ryhmiin ja kävivät eri kuntien vanhusneuvostoissa kokoamassa tietoja ja kehittämisajatuksia. Saaduista ajatuksista ja ehdotuksista opiskelijat koostivat yhteenvedon, josta tehtiin toimintasuunnitelman luonnos. Hankesuunnitelman mukaisesti Eksote kutsuu vanhusneuvostojen puheenjohtajat yhteenvetotilaisuuteen, jossa neuvostojen tuottamat ideat ja toimintasuunnitelma työstetään käytäntöön. Opiskelijoiden keräämän palautteen perusteella tapaamiset koettiin erittäin hyödyllisiksi ja niiden toteutustapa mahdollisti sekä omien että toisten ajatusten aidon kuulemisen. Tapaamisessa esitettyjen ehdotusten toteutumiseen luotettiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyvin paljon (liite 2).

9 Pohdinta Vanhusneuvostoissa asuu viisaus. Niihin on jo valmiiksi koottu aktiivisesti asioihin kantaa ottava ryhmä. Jäsenten voi todeta olevan keskivertoista ikäihmistä osallistuvampia, ja he haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja olla hyödyksi ikäihmisten palveluja suunnitellessa, toteutettaessa ja arvioidessa. Tarvitaan kanavia ja arjen käytäntöjä tämän asiantuntijuuden käyttöönotossa ja erityisesti laajentamisessa koskemaan ikäihmisiä yleisemmin. Myös osallistumisen tasoa tulee miettiä. Alimmalla tasolla ei ole osallistumista, vaan palvelut on suunniteltu ja toteutettu ilman palveluiden käyttäjien osallistumista. Toisena ääripäänä on osallistumisen ylin taso, jota kutsutaan kumppanuudeksi. siinä palvelun käyttäjät ja henkilökunta työskentelevät yhdessä ja organisaatiolla on välineitä ottaa mukaan, tukea ja kouluttaa palveluiden käyttäjiä. Palveluiden käyttäjiä voidaan myös palkata organisaation tehtäviin. Aidosta osallisuudesta 2 voidaan puhua vasta silloin, kun ikäihmiset kokoontuisivat omasta aloitteestaan. Tällöin heidän keskuudestaan löytyisi koollekutsuja, he itse valitsisivat esityslistalle tuotavat asiat ja tärkeimpänä, asiantuntijaryhmä olisi syntynyt ilman viranhaltijoiden aloitetta. Ammattilaisten tulee olla toki mukana vuorovaikutuksessa, mutta ei toteutuksesta yksin vastuussa olevana. Toisin kuin Aijjoos-hankkeessa, nyt lähtökohtana ovat virallisen aseman kunnallisena elimenä omaavat vanhusneuvostot, ei yksittäisen hankkeen perustama asiantuntijaryhmä. Todennäköisesti myös toimintamallin vaikutukset ovat tätä kautta suuremmat. Anu Leinonen on vanhusneuvostoja koskevan väitöksensä perusteella tulkinnut, että ikäihmisten vaikuttamisesta tulee hetkellistä ja asiakeskeistä (Leinonen 2006). Vanhusneuvostoilla onkin uudessa lainsäädännöllisessä tilanteessa näytön paikka: onko tehokkain osallistamisen tapa kutsua kehittämisestä kiinnostuneita ikäihmisiä toimijoiksi? Kuinka huomioidaan ne ikäihmiset, jotka ovat köyhiä, sairaita, yksinäisiä tai masentuneita? Entä ovatko eri (viranomais)toimijat aidosti valmiita vastaanottamaan osallistuvia ikäihmisiä tasavertaisiksi toimijoiksi? Toimintamalliin on haastavaa tottua ennen osallistaviin menetelmiin tutustumista. Uudistuksia tehdessä sitoutumisen lisäksi tarvitaan aikaisempien orientaatioiden poisoppimista, uudenlaista tapaa jäsentää kohteena olevia kysymyksiä ja uutta osaamista. Työntekijöille suunnattu hyvä perusopas osallistavista menetelmistä ja rakenteista on laadittu Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa 3 : Osallistavia menetelmiä käytetään apuna palvelujen suunnittelussa sekä arvioinnissa ja seurannassa. Osa menetelmistä sopii samanaikaisesti sekä kehittämis- että arviointimenetelmiksi. Osallistavia menetelmiä voidaan käyttää kehittämiskohteen kartoitusvaiheessa tai hankkeiden aloitusvaiheissa sekä pysyvässä toiminnassa. Menetelmiä voidaan käyttää työskenneltäessä yhteisöjen ja ryhmien kanssa tai yksilökohtaisessa työssä. 2 Clark; Davis; Fisher; Glynn & Jefferies (2008) Transforming services: changing lives. 3 Maksuton opas on saatavissa osoitteessa =AJPERES&CACHEID=978f02804a1563e89829fcb546fc4d01

10 Lähteet Clark ym. (2008) Transforming services: changing lives. Saatavana osoitteesta <viitattu > Haarni, Ilka (2010) Kolmas elämä: aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus, Helsinki. Halttunen-Sommardahl, Riitta: Osallistavia menetelmiä ja rakenteita sosiaaliviraston työssä opas sosiaaliviraston työntekijöille. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston julkaisuja. Saatavana osoitteesta vat_menetelma.pdf?mod=ajperes&cacheid=978f02804a1563e89829fcb546fc4d01 <viitattu > Leinonen, Anu (2006) Vanhusneuvostojen funktioita jäljittämässä tutkimus maaseutumaisten kuntien vanhusneuvostoista. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in education, psychology and social research 295. Saatavana osoitteesta 1 <viitattu > Nevala, Sirkka-Liisa (2010) Ikäihminen kehittäjänä. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Saatavana osoitteesta Liisa.pdf?sequence=4 <viitattu > Liitteet Aloitustapaamisen kooste Palautelomake Vanhusneuvostotapaamisten antia kunnittain

11 Liite 1. Aloitustapaamisen kooste Ikäihmisten osallistaminen asiakaslähtöisten prosessien käyttöönotossa hanke Aloitustapaaminen Lappeenranta Kooste pyöreän pöydän keskusteluista, Marko Raitanen Ryhmä Imatra I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Asenteet [ei puhuta kuin pikkulapselle] Yhdistystoiminnan kehittäminen Vanhusneuvoston aseman vahvistaminen Yhteistyö kuntapolitiikan kanssa (palaverit, neuvottelut, tiedotus) Oma osallistuminen päätöksentekoon Nykyteknologian opastaminen Yhteistoiminta eri ikäpolvien kanssa Yhteistyö oppilaitosten kanssa ja valtiovallan kanssa, mahdollisuus vaikuttaa ammattiosaamiseen, määrään ja laatuun Oma osallistuminen yhteiskunnan muuhun toimintaan Harrastusmahdollisuudet Suvaitsevaisuus puolin ja toisin [eri sukupolvien kesken] Sosiaaliset kontaktit II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? Toiminnan tulisi olla jatkuvaa kehittämistä Parempaa elämänlaatua ikääntyville Lisää toimintakykyisiä vuosia Osallistumista ja kannustamista yhteiskunnan toimintaan Ikääntyvät tasa-arvoisina yhteiskunnan jäseninä Kokemustieto käyttöön Konkreettisia suunnitelmia ja toimintaehdotuksia Kehittämistarpeet eteenpäin Projektien ideat käytäntöön (jatkuvuus) Asiakaslähtöinen kehittäminen Ennakointi, ennaltaehkäisy Vapaaehtoistyön tukeminen porkkanoilla

12 Ryhmä Lappeenranta I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Osallistumisen tulee olla: 1 helppoa tiedon tulee olla ikäihmisten saatavilla, esim. ilmaisjakelulehdet -tiedon ymmärrettävyys -helpot yhteydet, esteettömyys -edullisuus 2 mielekästä -kokemusasiantuntijuus -tulee liittyä ikäihmisten mielenkiinnon kohteisiin -kevyttä, lyhytkestoista -yksilöllisyys, erilaisia toimintoja eri ikäryhmille 3 vaikuttavaa -lähtökohteena ikäihmisen tarve -joukkoistaminen -ideasta toteutukseen II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? a) Mitä tulisi tuottaa -Tietoa osallistumismahdollisuuksista -Uusien yhteyksien luomista ->verkostoituminen -Onnistumisen kokemuksia -Konkreettisia toimia, esim. esteettömyys -Vanhuksen ääni kuuluviin, myös hiljaisten -Yksinäisyydestä osallistumiseen b) Ikäihmiset mukaan suunnittelijoiksi -Tilat, toiminnot, ohjelmat -Ikäihmisten ideoita mukaantulosta -Kuunnellaan ikäihmisiä -Ulkoilun edistäminen c) Nykyaikainen kuva ikäihmisten palveluista ja opiskelijoiden mahdollisuus sijoittua alalle -Positiivinen kuva vanhuspalvelujen monipuolisuudesta

13 Ryhmä Luumäki I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Kuunnellaan ikäihmistä Huomioidaan toiveet ja tarpeet -lisää vuorovaikutusmahdollisuutta Aktiivinen osallistuminen Palvelujen kehittäminen Informaatiota palveluista ja vaikuttamiskanavista Hyvät kulkuyhteydet Hyödynnetään elämänkokemusta (ylisukupolvisuus) Yhteistoiminta eri tahojen kanssa Toiminnan monipuolistaminen Vertaistuki Tukihenkilö- ja ystävätoiminta II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? Projekti toisi konkreettisia esimerkkejä, jotka myöhemmin saataisiin ikäihmisten arkeen Lisää työvoimaa -resurssien asettamat raamit -kaikki toiminta ei yksin kolmannen sektorin varassa -vastuun jako Vähentäisi yksinäisyyttä Herättäisi keskustelua Vietäisiin palvelut ikäihmisten luo Toiminnan monipuolistaminen

14 Ryhmä Ruokolahti I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Aktiviteetit: -harrastus- ja kerhotoiminta -elämänkokemukseen pohjautuvat kiinnostuksen kohteet Yhteiskunnallinen osallisuus Kehitysehdotukset: - jalkautuminen vanhusten pariin -vanhusten kuunteleminen -palveluja riittävästi ja monipuolisesti tarjolla -dialogi asioiden oikeilla nimillä II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? Tuottaisi todellista ja pitkäkestoista hyötyä Asiat esitettäisiin selvästi ja selkeästi kohderyhmä huomioiden

15 Ryhmä Savitaipale I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Ääni kuuluviin, kuunteleminen - esim. Savitaipaleella: virkistyskerho, Ukko-kerho (1krt/vk kaikille) -elämänkokemuksien hyödyntäminen Sosiaaliset kontaktit tärkeitä Alueellinen tasa-arvo -mahdollistetaan esim. kuljetuspalveluilla syrjäseuduilla RAHA EI SAA MÄÄRITTÄÄ IHMISARVOA! II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? Uusia osallisuuden muotoja, keksiä ja kehittää vanhoja Ikääntyneiden ajatuksia ja toiveita kuunnellen ja mahdollistaa osallistuminen esim. kokouksiin Palveluiden säilyminen omalla paikkakunnalla -> luoda uusia palveluita Tärkeää: tiedon siirtäminen kaikille tasapuolisesti esim. vanhusneuvoston kautta -> tiedon oikeellisuus säilyy, ei tarvitse lukea lehdestä Ikääntyneet saisivat itse osallistua heitä koskeviin päätöksiin, viisaat virkamiehet eivät tekisi päätöksiä yksin.

16 Ryhmä Taipalsaari I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Yhdistysten äänet kuuluviin Palveluiden monipuolisuus ja läheisyys Tiedottaminen Ei ikäjaottelua Eri sukupolvien kanssakäyminen Kysely palveluntarpeesta Miten saadaan asiantuntijuus käyttöön II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? Kartoitetaan kyselyn tulokset saadaan toiveet kuulluksi, toteutus ja jatkuvuus Oman näköisiä tietopaketteja [esim. tanssi, laulu, käsityöt] Seurantaa, säännöllisyys - esim. opiskelijat-vanhusneuvostoyhteistyö

17 Yhteenveto, Marko Raitanen Aloitustapaamisen tavoitteena oli saavuttaa yhteinen ymmärrys siitä, mitä olemme projektissa tekemässä. Keskusteluja tiivistävissä fläpeissä korostuvat yhteistoiminta, oma osallisuus, kokemuksen hyödyntäminen ja äänen kuuleminen. Asian ytimen voi esittää kuvana, jota tekemässä on ollut Lappeenranna kaupungin palvelujohtaja Päivi Ahonen. Pyrkimyksenä on siirtyä asiakaskeskeisestä toiminnasta kohti asiakaslähtöistä kehittämismallia: syvennetään ymmärrystä ja tehdään yhdessä. Lähde: Virtanen Petri ym. (2011) Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekes. Helsinki. Saatavana maksutta osoitteesta

18 Liite 2 Vanhusneuvostotapaamissa käytetty PALAUTELOMAKE Ikäihmisten osallistaminen asiakaslähtöisten prosessien käyttöönotossa hanke Toivomme Sinun arvioivan nyt pidettyä tapaamista ja sen työskentelytapaa. Pyrimme kehittämään tapaamisia niihin osallistuville mahdollisimman hyödyllisiksi. Tämä tapaaminen pidettiin (aika, paikka): Arvioi seuraavia asioita asteikolla 1-5, ympäröi sopivin vaihtoehto 1 Miten hyödylliseksi koit tämän tapaamisen? Täysin hyödytön Erittäin hyödyllinen 2 Oliko Sinulla mielestäsi riittävä mahdollisuus kertoa omat ajatuksesi? Erittäin huonosti Erittäin hyvin 3 Koitko, että Sinua kuunneltiin? Erittäin huonosti Erittäin hyvin 4 Oliko Sinulla mielestäsi riittävä mahdollisuus kuulla muiden ajatukset? Erittäin huonosti Erittäin hyvin 5 Selkiinnyttikö tapaaminen eri tahojen osuutta? Erittäin huonosti Erittäin hyvin 6 Kuinka paljon luotat tapaamisessa esitettyjen ehdotusten toteutumiseen? Hyvin vähän Hyvin paljon Muut kommentit ja/tai ehdotukset? KIITOS!

19 Liite 3 Vanhusneuvostotapaamisten muistiot Imatran vanhusneuvosto Vanhusneuvoston jäsenet toivoivat vanhuksille palveluita, jotka kokonaisvaltaisesti lisäsivät toimintakykyisiä vuosia ja huomioisivat jokaisen yksilöllisyyden. Heidän mukaansa erilaisia harrastus- ja palvelumahdollisuuksia ei ole koskaan liikaa ikäihmisille. Tärkeää olisi saada etenkin ne ikäihmiset osallistumaan, jotka eivät ole mukana missään toiminnassa. Osallistumismahdollisuuden ei tarvitse tarkoittaa ilmaispalveluita, vaan esimerkiksi kohtuuhintaisia matkoja. Ikäihminen on kyllä valmis maksamaan matkastaan, jos vain joku järjestää niitä. Samalla toivottiin joskus käytössä ollutta matkailuterapiaa takaisin. Lisäksi mainittiin virkistys- ja teatterimatkat, mahdollisuus erilaisiin harrastuksiin, esimerkiksi liikuntaan. Vanhusneuvosto painotti ennaltaehkäisevien toimien tärkeyttä, esimerkiksi senioripassia, tekemisen mielekkyyttä (mm. ompeluseura, seuratoiminta), kannustusta ja sukulaisten sekä ystävien merkitystä. Tärkeänä pidettiin myös kodinturvallisuudesta huolehtimista. Ikäihmiset tarvitsevat tiedotusta kotiin turvallisuusriskeistä esim. tulipalovaaratekijät. Toivottiin opastusta vaahtosammuttimen käyttöön ja helpotusta palovaroittimen huoltoon. Kodinturvaasioihin toivottiin vastaavaa kampanjaa, kuten Lions Clubin digiboxi-kampanja oli. Esteettömyys toteutuu kohtuullisesti Imatralla, mutta kaivataan enemmän mm. kaiteita julkisiin rakennuksiin ja rappuihin. Huolestuttavaa on, että kauppojen levähdyspaikat vaarassa poistua nuorison ilkivallan takia. Yhteinen suuri huolenaihe oli pankkipalveluiden hankaloituminen, ikäihmisellä on usein vaikea käyttää nettiä. Maksukuoria toivottiin takaisin. Tarvitaan vanhusneuvostojen välistä yhteistyötä vaikuttamaan pankkipalveluiden paranemiseen! Ikäihmisten liikkumista tulisi helpottaa. Ikäihmiset tarvitsevat lisätietoa mm. kuljetuspalveluista, julkisesta liikenteestä. Yleensäkin ikäihmiset tarvitsevat asioista tiedottamista, muuten kuin internetin kautta. Vanhusneuvoston jäsenet toivoivat kotipalveluiden kuntoon laittamista. He toivovat kotipalvelulta muutakin kuin sairaanhoitoa, myös läsnäoloa ja aikaa. Toivottiin esimerkiksi saunapalveluita ja apua kauppa-asioiden hoitoon. Palvelusetelin käyttömahdollisuuksia toivottiin laajemmiksi, eri alojen yrittäjiä tulisi houkutella palveluseteliyrittäjiksi. Vanhusneuvostossa toivottiin hoitolaitoksiin lisää liikuntaa ja kuntoutusta. Toivottiin myös, että asiakkaiden toivomuksia otettaisiin paremmin huomioon ja asiakasdemokratia toteutuisi. Ihminen, joka ei ole aktiivinen, tarvitsee seurakseen henkilön, joka houkuttelee lähtemään kotoa ja osallistumaan erilaiseen toimintaan. Toisaalta ikäihmisellä on vastuu omasta osallisuudestaan, mutta ympäristön tukea ja kannustusta tarvitaan. Tarvitaan myös laajempaa asennemuutosta sekä sukupolvien välisen yhteistyön lisäämistä. Ikäihmisten ja opiskelijoiden yhteistyötä tulisi kehittää mm. oppilaitosten, vanhusneuvoston yhteistyön avulla. Toivottiin yhdessäoloa, juttuseuraa sekä apua kodin pikkuaskareisiin. Lapsia tulisi tukea vanhusten auttamiseen ja virkistämiseen. Taksvärkkipäiviä voisi olla useammin.

20 Vanhusneuvoston omaa toimintaa haluttiin enemmän esille. Paikallislehdissä tulisi olla parempaa tiedotusta ja neuvoston pöytäkirjoja toivottiin nopeammin ikäihmisten tietoon. Toivottiin yhteistyötä lautakuntien ja vanhusneuvostojen välillä sekä tiedotuksen parantamista päättäjille. Vanhusneuvostolle haluttiin päätöksenteko-oikeus ja enemmän ihmisiä eläkejärjestöistä eikä pelkästään poliittisia päättäjiä. Kaiken kaikkiaan vanhusneuvoston asemaa haluttiin vahvistaa ikäihmisten äänitorvena. Yhdistyksille ja järjestöille toivottiin parempia toimintamahdollisuuksia, jotka mahdollistuisivat mm. kokoontumispaikkoja lisäämällä, ja atk-koulutuksella. Nuoria toivottiin mukaan yhdistysten sekä myös vanhusneuvoston toimintaan. Ennen kaikkea tarvitaan aikaa kohtaamiselle. Perusarvoja, toisista välittämistä ja yhteisöllisyyttä, tulisi korostaa!

21 Lappeenrannan vanhusneuvosto Miten ikäihmiset voisivat osallistua nykyistä paremmin? Ikäihmisille voitaisiin lähettää postin kautta yhteisiä tiedotteita, joissa kerrottaisiin ikäihmisten palveluista ja aktiviteeteistä. Näin ikäihmisiä saataisiin koolle yhteisiin tapahtumiin. Täytyisi myös selvittää mitä ikäihmiset itse haluaisivat, jos joku ei esim. halua osallistua, ei häntä voida pakottaa. Ongelmana on, miten tavoittaa kaikki ikäihmiset, sillä moni jättää postin tuomat laput lukematta. Yksi jäsenistä ehdotti, että sosionomi-opiskelija voisi tehdä opinnäytetyön, jossa kartoitettaisiin kaupungin tarjoamia palveluita ikäihmisille. Niistä voisi koota yhteisen tiedotteen, josta ikäihmiset saisivat helposti tietoa, mitä palveluja on saatavilla ja mistä niitä saa. IsoApu palvelun tunnettavuutta täytyisi lisätä, sillä moni ikäihminen ei tiedä tarpeeksi palvelusta. Yli 75- vuotiaille lähetetään esite, jossa tarvittavat tiedot numeroista, palveluista jne. Ikäihmiset ovat kuitenkin niin hyväkuntoisia, että avun tarvetta ei koeta vielä tuolloin. Liikkuminen ikäihmisille täytyisi tehdä helpommaksi. Kuljetuspalvelut eivät ole tällä hetkellä kaikkia palvelevia. Ikäihmisille täytyisi myös tarjota tietoa, mistä apuvälineitä on saatavilla, esimerkiksi rollaattoreja. Ikäihmisten tarpeet tulisi kartoittaa ja saada tarpeet sekä tarjonta kohtaamaan. Tärkeää olisi saada ihmiset liikkumaan kotoaan ja kokoontumaan tapahtumiin. Kylätoimikunnat voisivat järjestää aktiivisesti kokoontumisia ja ottaa järjestöjä mukaan yhteistyöhön. Kerran vuodessa jokaiseen kotiin lähetettäisiin tiedote, sillä nykyisin monesta ikäihmisen palveluista, kuten liikuntapalveluista, ilmoitetaan internetistä. Tämä tieto ei tavoita niitä, joilla ei internetiä ole. Yhdistysten tulisi keskittyä myös aktiivisten jäsenten jälkihoitoon silloin, kun terveydentila ajautuu siihen vaiheeseen, ettei ikäihminen pysty enää toimintaan osallistumaan. Vanhusneuvoston mielipiteet tulisi selvittää päätöksenteoissa ja ottaa vanhusneuvosto mukaan päätöksiin. Eläkejärjestöjen tulisi saada isompi vastuu edunvalvonnassa, ei vain virkistystoiminnassa. JO OLEMASSA OLEVAT PALVELUT Iso-Apu palvelun tunnettavuutta täytyisi lisätä, moni ikäihminen ei tiedä tarpeeksi palvelusta Käskynkkä ystäväpalvelu kotoa hakeminen 23 yhdistystä pitäisi saada mukaan toimintaan. Tällä hetkellä toimii vain Joutsenossa. AJANKOHTAISUUS Nuorempia ei kiinnosta oma vanheneminen, moni ei ajattele, että tulee itse olemaan jonakin päivänä ikäihminen ja eläkeläinen.