luonnos ver Marko Raitanen Työnimi: Ikäihmisen asiantuntemus -toimintamalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "luonnos ver 2.5 27.11.2012 Marko Raitanen etunimi.sukunimi@saimia.fi Työnimi: Ikäihmisen asiantuntemus -toimintamalli"

Transkriptio

1 luonnos ver Marko Raitanen Työnimi: Ikäihmisen asiantuntemus -toimintamalli

2 Kysy, älä oleta. Edistä kuulemisen kulttuuria. Päättäjän tehtävä on varmistaa, että vanhoja ihmisiä kuullaan. Tiedätkö, mitä kuntasi 75-vuotiaat ajattelevat, mitä 85-vuotiaat toivovat tai miten 95-vuotiaat toimivat? Onko kuntasi ottanut vanhusneuvoston työn todesta? Onko kuntasi kysellyt vanhoilta heidän arjen tarpeitaan? Saavatko palvelujen käyttäjät äänensä kuuluville vai kuullaanko vain valvontaviranomaisia? Ote Valtaa vanhuus kampanjan www-sivuilta

3 Sisältö Johdanto... 1 Ikäihmisten osallisuus... 2 Toimenpiteet... 3 Seuranta... 4 Hankekuvaus... 5 Pohdinta... 6 Lähteet... 7 Liitteet Aloitustapaamisen kooste Palautelomake Vanhusneuvostotapaamisten antia kunnittain Sosionomiopiskelijat

4 Johdanto Tämä toimintasuunnitelman luonnos on toiminnan suunnitteluun liittyvä asiakirja, jossa kuvataan keskeisiä asioita sekä tavoitteita tulevalle toiminnalle. Taustalla on Ikäihmisten osallistaminen asiakaslähtöisten prosessien käyttöönotossa osahanke, jonka visiona on edistää asiakaslähtöisyyttä vanhusten palveluissa. Työnjako on osahankkeessa sovittu siten, että Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijat keräävät vanhusneuvostoista ideoita toimintamallin tueksi ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote laatii alueen vanhusneuvostojen puheenjohtajien kanssa suunnitelman toiminnan vakiinnuttamiseksi. Samalla tarkentuvat vastuutahot, aikataulu, rahoitus sekä yhteistyökumppanit. Toimintasuunnitelman luonnoksessa ei oteta kantaa seudullisen mallin toimenpiteisiin (strategiatyö, palvelujen järjestäminen, johtaminen, henkilöstövoimavarat, palveluketjun kehittäminen, kustannuslaskenta ja tilastointi), vaan keskitytään osallistumiseen ja vaikuttamiseen vanhusneuvostojen yhteistyön ja verkottumisen kautta. Tämän asiakirjan tavoitteena on antaa kokonaiskuva oleellisimmista asioista, johon Eksoten toiminta asiakaslähtöisyyden edistämisessä lähitulevaisuudessa pyrkii. Luonnoksessa on pyritty korostamaan mahdollisia uusia toimintatapoja, jotta uudistukset saavat tarvittavaa näkyvyyttä. Toimintatavoista on tarkoituksena antaa perustietoa, jonka avulla toimijat voivat asiassa edetä ja sitten syventää osaamistaan yhteiseen visioon innostamisessa, rohkaisemisessa ja tien näyttämisessä, toiminnan arvioinnissa sekä edelleen kehittämisessä. Lisäksi kuvataan osahankkeen toteutusta malliksi muille. Osahankkeen tavoitteena on muuttunut toimintakäytäntö, jossa riittäväksi ei koeta pelkkää asiakkaiden ilmaisemaa tarvetta tai palautetta, vaan muistetaan pitää ikäihminen mukana koko kehittämisprosessin läpi (työryhmät, testaukset, valintaraadit yms.).

5 Ikäihmisten osallisuus Kuntalain 29 :n mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Perinteistä edustuksellista demokratiaa on täydennetty 1990-luvulta lähtien erilaisin käytännöin, joiden kautta kuntalaiset voivat suoremmin vaikuttaa päätöksentekoon. Tulevan vanhuspalvelulain luonnoksessa korostetaan vanhusneuvostojen asemaa ja samalla on ryhdytty aiempaa vahvemmin kirjaamaan oikeutta osallistua ja vaikuttaa itseään ja elinympäristöään koskeviin asioihin. Toimintaympäristöt ovat laajentuneet yksittäisistä kunnista seuduksi. Seutuyhteistyön lisääntymisen eduista huolimatta kuntalaisten osallistuminen seudun asioita koskevaan keskusteluun on vähäistä. Myös uusimmassa kuntavaalissa oli nähtävissä merkkejä siitä, että esimerkiksi kuntaliitokset ovat vähentäneet äänestysaktiivisuutta. Meneillään oleva lainsäädännöllinen uudistus antaakin aiheen kysyä ovatko erityisesti ikäihmiset kiinnostuneita yhteiskunnan tarjoamista rooleista ja tehtävistä? Vai osallistuvatko he mieluummin kulttuuritoimintoihin tai liikuntaharrastuksiin? (ks. Haarni 2010, 33) Kolminaisuus, jonka nimiin ikäpolitiikassa toimitaan, vaikuttaisi olevan aktiivisuus, asiakaslähtöisyys ja voimavarakeskeisyys. Teemat ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Toteutuuko hyvä vanheneminen vain aktiivisuutta korostamalla? Haluavatko ikäihmiset käyttää aikaansa kehittämistyöhön? Miten voimavarojen löytämistä ja käyttämistä tuetaan? Tässä julkaisussa sivutaan mainittuja teemoja mutta pääpaino on niitä yhdistävässä tekijässä, osallisuudessa. Osallisuuden, osallistumisen ja osallistamisen käsitteiden erot on hyvä huomioida: osallisuus on laajempi teema kuin osallistuminen. Siihen sisältyy ajatus kansalaisesta, joka haluaa, osaa ja saa toimia välittömänä vaikuttajana itselleen tärkeissä yhteiskunnallisissa asioissa. Osallistuminen puolestaan liittyy konkreettisemmin kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin itseään ja lähipiiriään koskevassa päätöksenteossa. Osallistamisesta voidaan puhua silloin, kun kansalaisia vaaditaan tai kehotetaan osallistumaan tiettyihin yhteiskunnallisiin hankkeisiin. Meneillään olevien lakimuutosten lisäksi keskusteluun on nostettu ns. palvelualoite, jossa kunta sitoutuu kilpailuttamaan palvelun, jos yritys, järjestö tai kunnan työntekijät esittävät uskottavan suunnitelman, jonka mukaan ne pystyvät tuottamaan palvelun aiempaa laadukkaammin tai edullisemmin. Valintatilanne on siinä, kehitetäänkö kunnan omaa työtä vai ulkoistetaanko tuotantoa markkinavoimille. Toimintojen ja jokapäiväisen elämän ulottuessa kuntarajojen yli, myös osallisuus on laajempaa kuin oman kunnan sisällä tapahtuvat toiminnat. Palvelutuotannon käyttäjädemokratiaa on aktiivisesti kehitettävä, mikä voi tarkoittaa erilaisten asiakasraatien ja kokemusasiantuntijoiden käyttöä, asiakastyytyväisyyskyselyjen tehostamista ja vanhusneuvostojen toimintaedellytysten parantamista. Uudistuksen lähtökohtana on jokaisen kysyttävä itseltään olenko muutoksen tekijä vai olenko muutoksen kohde.

6 Toimenpiteet Vanhusneuvostotapaamisissa oltiin pääpiirteissään tyytyväisiä niin palvelujen saatavuuteen kuin elämään yleensä. Palveluihin ja erilaiseen toimintaan toivottiin kuitenkin sekä monipuolisuutta että määrällisesti useampia tilaisuuksia ikäihmisille. Osa toimenpiteistä katsottiin kuuluvan yhdistyksille mutta valtaosin toivottiin kuntien voimakkaampaa panostusta. Yhteistyötä ikäihmisten osallisuuden kasvattamiseen liittyvässä arjen käytäntöjen muuttamisessa ollaan kuitenkin valmiita tekemään. Huolta kannettiin erityisesti heikompikuntoisten vanhusten osallistamisesta sekä nuorempien ihmisten yhdistysaktiivisuudesta. Ratkaisuna on aktiivisen henkilökohtaisen kutsumenettelyn kehittäminen, pelkkä lehti-ilmoitusten käyttö ei riitä. Erityisesti tuntemattomien vanhusten luokse kotiin tulee mennä kertomaan toiminnasta. Muun muassa Uusi kaveri mukaan kerhoon -kampanjaa ehdotettiin. Aiemmasta toiminnasta kaivataan osia takaisin, mm. Rautjärvellä omaa sosiaalitoimen järjestämää päivätoimintaa (saunomista, ruokailua, mukavaa yhdessäoloa ja sosiaalista kanssakäymistä) sekä Savitaipaleella kodinhoitajien aikaa (siivosivat, saunoivat, laittoivat ruokaa). Myös yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa ollaan valmiita kehittämään. Koettiin tärkeäksi tuottaa yhdessä esimerkiksi leikki- ja satutuokioita sekä retkiä, mutta kynnystä ottaa itse yhteyttä tulisi madaltaa. Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa toivottiin opiskelijayhteistyötä projektiopintojen, koulutusten ja luentojen merkeissä. Lisäksi koettiin tarpeelliseksijärjestää Ylisukupolvien tapahtumia, ensiapukursseja, vertaisohjaajakoulutusta sekä koulutusta ja tukea ihmisten kohtaamiseen, jotta tavallisella vanhuksella olisi mahdollisuus olla ystävänä vanhusten palvelutalossa. Kodinturva-asioihin toivottiin vastaavaa kampanjaa, kuten Lions Clubin digiboxi-kampanja oli. Myös muita yksittäisiä ehdotuksia oli, esimerkiksi kaverikoira/kissatoimintaa vanhainkotiin halutaan järjestää. Erityisen selvästi nousevat kuljetuspalveluihin sekä teknologiaan liittyvät kehittämisen tarpeet. Esimerkiksi lisätaksien puolesta on jo kirjelmöity kunnanhallitukselle. Teknologian yhteydessä pankkipalvelut sekä internetiin siirtyvä tiedottaminen koettiin ongelmalliseksi. Kaikki tieto olisi syytä saada edelleen paperilla. lisää elämänlaatua ja yhteishenkeä, kun ihmiset välittävät aidosti toisistaan

7 Seuranta Varsinaisessa toimintasuunnitelman käyttöönotossa tulisi pyrkiä hyödyntämään Aijjoosmallissa 1 (Nevala 2010, 88-90) käytettyä tarkistuslistaa palvelunkäyttäjien ryhmän toiminnasta, ja kysymään: - Kuka on vastuussa ryhmän toiminnasta? - Kuinka usein ryhmä tapaa? - Kuka kutsuu tapaamisiin? - Miten tapaamisiin kutsutaan? - Kuka rohkaisee osallistumaan ryhmään, työntekijät vai palvelunkäyttäjät? - Kuinka moni asiakas osallistuu, ja edustavatko he monenlaisia palvelunkäyttäjiä? - Osallistuvatko työntekijät ryhmään osan ajasta vai koko ajan? - Kuka toimii ryhmässä puheenjohtajana ja kuinka se on päätetty? - Onko tapaamisissa esityslista? - Voivatko sekä palvelunkäyttäjät että työntekijät tuoda asioita esityslistalle? - Puhuvatko palvelunkäyttäjät enemmän vai vähemmän kuin työntekijät? - Ovatko kokoontumiset miellyttäviä tilaisuuksia? - Onko kokoontumisten ilmapiiri sellainen, että jokainen uskaltaa sanoa oman mielipiteensä? - Voiko keskustelua tarvittaessa keskeyttää? - Miten lisätoimia vaativat asiat tunnistetaan ryhmässä? - Kuinka kerrot muille ihmisille näistä tapaamisista? - Mikä on muuttunut palveluissa viimeisen puolen vuoden aikana ryhmän kehittämisideoiden tuloksena? Listan alkuperäinen lähde on osoitteessa 1 Aijjoos-kumppanuushankkeessa on kehitetty toimintamalli, jossa ikäihminen on tasavertaisena toimijana ammattilaisten kanssa. Ikäihminen toimii asiantuntijana, kehittäjänä, tiedottajana, kouluttajana, arvioijana, vaikuttajana ja ryhmänohjaajana. Lisätietoja

8 Hankekuvaus Ikäihmisten osallistaminen asiakaslähtöisten prosessien käyttöönotossa osahankkeen tarkoituksena on tuottaa Eksoten alueelle toimintasuunnitelma, joka tuo arjen työhön helposti käyttöön otettavia malleja ja esimerkkejä ikäihmisten osallisuuden systemaattisesta tukemisesta. Toimintamallin ydin ei sinänsä ole uutta, ikäihmiset ovat toimineet osallisina eri toiminnoissa jo aiemmin. Kehittämishanketta tarvitaan kuitenkin saattamaan yhteen viranhaltijat eli ammatilliset asiantuntijat sekä asiakkaat eli kokemukselliset asiantuntijat. Ideoiden ja ajatusten keräämisen avulla on yhteistoiminnalla mahdollisuutensa löytää muotonsa vähän kerrallaan. Hankkeen tavoitteet löytää ikäihmisille uusia osallistamisen muotoja ja saada sitä kautta uusia asiakaslähtöisiä ratkaisumalleja ikääntyvän väestön palvelujen ja toimintamallien tuottamistapoihin tukea uusien toimintamallien avulla ikäihmisten asumista kotona tai kodinomaisessa ympäristössä osallistaa ikäihmiset aktiivisesti osallistumaan nykyisten palvelujen arviointiin niiden käyttäjinä sekä uusien palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin lisätä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kiinnostusta vanhustyöhön toteuttamalla tapaamiset osana vanhustyön ja verkostotyön opintokokonaisuutta tuoda esille sosionomien (AMK) osaamista ja merkitystä vanhustyön palvelurakenteessa ja avata uudenlaista toimenkuvia vanhustyöhön tulevaan palvelurakenteeseen Hankkeen toteutus Tulevassa, ns. ikälaissa, oleva vanhusneuvostojen aseman vahvistaminen ohjasi valitsemaan kohderyhmäksi Etelä-Karjalassa toimivat vanhusneuvostot: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Aloitustapaamisessa Saimaan ammattikorkeakoululla sovittiin toteuttamistavasta ja käytiin lävitse Eksoten edustajien (2hlöä), vanhusneuvostojen puheenjohtajien (8hlöä) sekä vuonna 2010 aloittaneiden sosionomiopiskelijoiden (45hlöä) keskeiset asiat, joita puheenjohtajat veisivät omien vanhusneuvostojensa jäsenille laajempaan keskusteluun. (liite 1). Opiskelijat jakautuivat itsenäisesti ryhmiin ja kävivät eri kuntien vanhusneuvostoissa kokoamassa tietoja ja kehittämisajatuksia. Saaduista ajatuksista ja ehdotuksista opiskelijat koostivat yhteenvedon, josta tehtiin toimintasuunnitelman luonnos. Hankesuunnitelman mukaisesti Eksote kutsuu vanhusneuvostojen puheenjohtajat yhteenvetotilaisuuteen, jossa neuvostojen tuottamat ideat ja toimintasuunnitelma työstetään käytäntöön. Opiskelijoiden keräämän palautteen perusteella tapaamiset koettiin erittäin hyödyllisiksi ja niiden toteutustapa mahdollisti sekä omien että toisten ajatusten aidon kuulemisen. Tapaamisessa esitettyjen ehdotusten toteutumiseen luotettiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyvin paljon (liite 2).

9 Pohdinta Vanhusneuvostoissa asuu viisaus. Niihin on jo valmiiksi koottu aktiivisesti asioihin kantaa ottava ryhmä. Jäsenten voi todeta olevan keskivertoista ikäihmistä osallistuvampia, ja he haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja olla hyödyksi ikäihmisten palveluja suunnitellessa, toteutettaessa ja arvioidessa. Tarvitaan kanavia ja arjen käytäntöjä tämän asiantuntijuuden käyttöönotossa ja erityisesti laajentamisessa koskemaan ikäihmisiä yleisemmin. Myös osallistumisen tasoa tulee miettiä. Alimmalla tasolla ei ole osallistumista, vaan palvelut on suunniteltu ja toteutettu ilman palveluiden käyttäjien osallistumista. Toisena ääripäänä on osallistumisen ylin taso, jota kutsutaan kumppanuudeksi. siinä palvelun käyttäjät ja henkilökunta työskentelevät yhdessä ja organisaatiolla on välineitä ottaa mukaan, tukea ja kouluttaa palveluiden käyttäjiä. Palveluiden käyttäjiä voidaan myös palkata organisaation tehtäviin. Aidosta osallisuudesta 2 voidaan puhua vasta silloin, kun ikäihmiset kokoontuisivat omasta aloitteestaan. Tällöin heidän keskuudestaan löytyisi koollekutsuja, he itse valitsisivat esityslistalle tuotavat asiat ja tärkeimpänä, asiantuntijaryhmä olisi syntynyt ilman viranhaltijoiden aloitetta. Ammattilaisten tulee olla toki mukana vuorovaikutuksessa, mutta ei toteutuksesta yksin vastuussa olevana. Toisin kuin Aijjoos-hankkeessa, nyt lähtökohtana ovat virallisen aseman kunnallisena elimenä omaavat vanhusneuvostot, ei yksittäisen hankkeen perustama asiantuntijaryhmä. Todennäköisesti myös toimintamallin vaikutukset ovat tätä kautta suuremmat. Anu Leinonen on vanhusneuvostoja koskevan väitöksensä perusteella tulkinnut, että ikäihmisten vaikuttamisesta tulee hetkellistä ja asiakeskeistä (Leinonen 2006). Vanhusneuvostoilla onkin uudessa lainsäädännöllisessä tilanteessa näytön paikka: onko tehokkain osallistamisen tapa kutsua kehittämisestä kiinnostuneita ikäihmisiä toimijoiksi? Kuinka huomioidaan ne ikäihmiset, jotka ovat köyhiä, sairaita, yksinäisiä tai masentuneita? Entä ovatko eri (viranomais)toimijat aidosti valmiita vastaanottamaan osallistuvia ikäihmisiä tasavertaisiksi toimijoiksi? Toimintamalliin on haastavaa tottua ennen osallistaviin menetelmiin tutustumista. Uudistuksia tehdessä sitoutumisen lisäksi tarvitaan aikaisempien orientaatioiden poisoppimista, uudenlaista tapaa jäsentää kohteena olevia kysymyksiä ja uutta osaamista. Työntekijöille suunnattu hyvä perusopas osallistavista menetelmistä ja rakenteista on laadittu Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa 3 : Osallistavia menetelmiä käytetään apuna palvelujen suunnittelussa sekä arvioinnissa ja seurannassa. Osa menetelmistä sopii samanaikaisesti sekä kehittämis- että arviointimenetelmiksi. Osallistavia menetelmiä voidaan käyttää kehittämiskohteen kartoitusvaiheessa tai hankkeiden aloitusvaiheissa sekä pysyvässä toiminnassa. Menetelmiä voidaan käyttää työskenneltäessä yhteisöjen ja ryhmien kanssa tai yksilökohtaisessa työssä. 2 Clark; Davis; Fisher; Glynn & Jefferies (2008) Transforming services: changing lives. 3 Maksuton opas on saatavissa osoitteessa =AJPERES&CACHEID=978f02804a1563e89829fcb546fc4d01

10 Lähteet Clark ym. (2008) Transforming services: changing lives. Saatavana osoitteesta <viitattu > Haarni, Ilka (2010) Kolmas elämä: aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus, Helsinki. Halttunen-Sommardahl, Riitta: Osallistavia menetelmiä ja rakenteita sosiaaliviraston työssä opas sosiaaliviraston työntekijöille. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston julkaisuja. Saatavana osoitteesta vat_menetelma.pdf?mod=ajperes&cacheid=978f02804a1563e89829fcb546fc4d01 <viitattu > Leinonen, Anu (2006) Vanhusneuvostojen funktioita jäljittämässä tutkimus maaseutumaisten kuntien vanhusneuvostoista. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in education, psychology and social research 295. Saatavana osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/ /13338/ pdf?sequence= 1 <viitattu > Nevala, Sirkka-Liisa (2010) Ikäihminen kehittäjänä. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Saatavana osoitteesta https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13557/nevala_marja- Liisa.pdf?sequence=4 <viitattu > Liitteet Aloitustapaamisen kooste Palautelomake Vanhusneuvostotapaamisten antia kunnittain

11 Liite 1. Aloitustapaamisen kooste Ikäihmisten osallistaminen asiakaslähtöisten prosessien käyttöönotossa hanke Aloitustapaaminen Lappeenranta Kooste pyöreän pöydän keskusteluista, Marko Raitanen Ryhmä Imatra I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Asenteet [ei puhuta kuin pikkulapselle] Yhdistystoiminnan kehittäminen Vanhusneuvoston aseman vahvistaminen Yhteistyö kuntapolitiikan kanssa (palaverit, neuvottelut, tiedotus) Oma osallistuminen päätöksentekoon Nykyteknologian opastaminen Yhteistoiminta eri ikäpolvien kanssa Yhteistyö oppilaitosten kanssa ja valtiovallan kanssa, mahdollisuus vaikuttaa ammattiosaamiseen, määrään ja laatuun Oma osallistuminen yhteiskunnan muuhun toimintaan Harrastusmahdollisuudet Suvaitsevaisuus puolin ja toisin [eri sukupolvien kesken] Sosiaaliset kontaktit II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? Toiminnan tulisi olla jatkuvaa kehittämistä Parempaa elämänlaatua ikääntyville Lisää toimintakykyisiä vuosia Osallistumista ja kannustamista yhteiskunnan toimintaan Ikääntyvät tasa-arvoisina yhteiskunnan jäseninä Kokemustieto käyttöön Konkreettisia suunnitelmia ja toimintaehdotuksia Kehittämistarpeet eteenpäin Projektien ideat käytäntöön (jatkuvuus) Asiakaslähtöinen kehittäminen Ennakointi, ennaltaehkäisy Vapaaehtoistyön tukeminen porkkanoilla

12 Ryhmä Lappeenranta I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Osallistumisen tulee olla: 1 helppoa tiedon tulee olla ikäihmisten saatavilla, esim. ilmaisjakelulehdet -tiedon ymmärrettävyys -helpot yhteydet, esteettömyys -edullisuus 2 mielekästä -kokemusasiantuntijuus -tulee liittyä ikäihmisten mielenkiinnon kohteisiin -kevyttä, lyhytkestoista -yksilöllisyys, erilaisia toimintoja eri ikäryhmille 3 vaikuttavaa -lähtökohteena ikäihmisen tarve -joukkoistaminen -ideasta toteutukseen II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? a) Mitä tulisi tuottaa -Tietoa osallistumismahdollisuuksista -Uusien yhteyksien luomista ->verkostoituminen -Onnistumisen kokemuksia -Konkreettisia toimia, esim. esteettömyys -Vanhuksen ääni kuuluviin, myös hiljaisten -Yksinäisyydestä osallistumiseen b) Ikäihmiset mukaan suunnittelijoiksi -Tilat, toiminnot, ohjelmat -Ikäihmisten ideoita mukaantulosta -Kuunnellaan ikäihmisiä -Ulkoilun edistäminen c) Nykyaikainen kuva ikäihmisten palveluista ja opiskelijoiden mahdollisuus sijoittua alalle -Positiivinen kuva vanhuspalvelujen monipuolisuudesta

13 Ryhmä Luumäki I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Kuunnellaan ikäihmistä Huomioidaan toiveet ja tarpeet -lisää vuorovaikutusmahdollisuutta Aktiivinen osallistuminen Palvelujen kehittäminen Informaatiota palveluista ja vaikuttamiskanavista Hyvät kulkuyhteydet Hyödynnetään elämänkokemusta (ylisukupolvisuus) Yhteistoiminta eri tahojen kanssa Toiminnan monipuolistaminen Vertaistuki Tukihenkilö- ja ystävätoiminta II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? Projekti toisi konkreettisia esimerkkejä, jotka myöhemmin saataisiin ikäihmisten arkeen Lisää työvoimaa -resurssien asettamat raamit -kaikki toiminta ei yksin kolmannen sektorin varassa -vastuun jako Vähentäisi yksinäisyyttä Herättäisi keskustelua Vietäisiin palvelut ikäihmisten luo Toiminnan monipuolistaminen

14 Ryhmä Ruokolahti I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Aktiviteetit: -harrastus- ja kerhotoiminta -elämänkokemukseen pohjautuvat kiinnostuksen kohteet Yhteiskunnallinen osallisuus Kehitysehdotukset: - jalkautuminen vanhusten pariin -vanhusten kuunteleminen -palveluja riittävästi ja monipuolisesti tarjolla -dialogi asioiden oikeilla nimillä II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? Tuottaisi todellista ja pitkäkestoista hyötyä Asiat esitettäisiin selvästi ja selkeästi kohderyhmä huomioiden

15 Ryhmä Savitaipale I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Ääni kuuluviin, kuunteleminen - esim. Savitaipaleella: virkistyskerho, Ukko-kerho (1krt/vk kaikille) -elämänkokemuksien hyödyntäminen Sosiaaliset kontaktit tärkeitä Alueellinen tasa-arvo -mahdollistetaan esim. kuljetuspalveluilla syrjäseuduilla RAHA EI SAA MÄÄRITTÄÄ IHMISARVOA! II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? Uusia osallisuuden muotoja, keksiä ja kehittää vanhoja Ikääntyneiden ajatuksia ja toiveita kuunnellen ja mahdollistaa osallistuminen esim. kokouksiin Palveluiden säilyminen omalla paikkakunnalla -> luoda uusia palveluita Tärkeää: tiedon siirtäminen kaikille tasapuolisesti esim. vanhusneuvoston kautta -> tiedon oikeellisuus säilyy, ei tarvitse lukea lehdestä Ikääntyneet saisivat itse osallistua heitä koskeviin päätöksiin, viisaat virkamiehet eivät tekisi päätöksiä yksin.

16 Ryhmä Taipalsaari I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Yhdistysten äänet kuuluviin Palveluiden monipuolisuus ja läheisyys Tiedottaminen Ei ikäjaottelua Eri sukupolvien kanssakäyminen Kysely palveluntarpeesta Miten saadaan asiantuntijuus käyttöön II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? Kartoitetaan kyselyn tulokset saadaan toiveet kuulluksi, toteutus ja jatkuvuus Oman näköisiä tietopaketteja [esim. tanssi, laulu, käsityöt] Seurantaa, säännöllisyys - esim. opiskelijat-vanhusneuvostoyhteistyö

17 Yhteenveto, Marko Raitanen Aloitustapaamisen tavoitteena oli saavuttaa yhteinen ymmärrys siitä, mitä olemme projektissa tekemässä. Keskusteluja tiivistävissä fläpeissä korostuvat yhteistoiminta, oma osallisuus, kokemuksen hyödyntäminen ja äänen kuuleminen. Asian ytimen voi esittää kuvana, jota tekemässä on ollut Lappeenranna kaupungin palvelujohtaja Päivi Ahonen. Pyrkimyksenä on siirtyä asiakaskeskeisestä toiminnasta kohti asiakaslähtöistä kehittämismallia: syvennetään ymmärrystä ja tehdään yhdessä. Lähde: Virtanen Petri ym. (2011) Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekes. Helsinki. Saatavana maksutta osoitteesta

18 Liite 2 Vanhusneuvostotapaamissa käytetty PALAUTELOMAKE Ikäihmisten osallistaminen asiakaslähtöisten prosessien käyttöönotossa hanke Toivomme Sinun arvioivan nyt pidettyä tapaamista ja sen työskentelytapaa. Pyrimme kehittämään tapaamisia niihin osallistuville mahdollisimman hyödyllisiksi. Tämä tapaaminen pidettiin (aika, paikka): Arvioi seuraavia asioita asteikolla 1-5, ympäröi sopivin vaihtoehto 1 Miten hyödylliseksi koit tämän tapaamisen? Täysin hyödytön Erittäin hyödyllinen 2 Oliko Sinulla mielestäsi riittävä mahdollisuus kertoa omat ajatuksesi? Erittäin huonosti Erittäin hyvin 3 Koitko, että Sinua kuunneltiin? Erittäin huonosti Erittäin hyvin 4 Oliko Sinulla mielestäsi riittävä mahdollisuus kuulla muiden ajatukset? Erittäin huonosti Erittäin hyvin 5 Selkiinnyttikö tapaaminen eri tahojen osuutta? Erittäin huonosti Erittäin hyvin 6 Kuinka paljon luotat tapaamisessa esitettyjen ehdotusten toteutumiseen? Hyvin vähän Hyvin paljon Muut kommentit ja/tai ehdotukset? KIITOS!

19 Liite 3 Vanhusneuvostotapaamisten muistiot Imatran vanhusneuvosto Vanhusneuvoston jäsenet toivoivat vanhuksille palveluita, jotka kokonaisvaltaisesti lisäsivät toimintakykyisiä vuosia ja huomioisivat jokaisen yksilöllisyyden. Heidän mukaansa erilaisia harrastus- ja palvelumahdollisuuksia ei ole koskaan liikaa ikäihmisille. Tärkeää olisi saada etenkin ne ikäihmiset osallistumaan, jotka eivät ole mukana missään toiminnassa. Osallistumismahdollisuuden ei tarvitse tarkoittaa ilmaispalveluita, vaan esimerkiksi kohtuuhintaisia matkoja. Ikäihminen on kyllä valmis maksamaan matkastaan, jos vain joku järjestää niitä. Samalla toivottiin joskus käytössä ollutta matkailuterapiaa takaisin. Lisäksi mainittiin virkistys- ja teatterimatkat, mahdollisuus erilaisiin harrastuksiin, esimerkiksi liikuntaan. Vanhusneuvosto painotti ennaltaehkäisevien toimien tärkeyttä, esimerkiksi senioripassia, tekemisen mielekkyyttä (mm. ompeluseura, seuratoiminta), kannustusta ja sukulaisten sekä ystävien merkitystä. Tärkeänä pidettiin myös kodinturvallisuudesta huolehtimista. Ikäihmiset tarvitsevat tiedotusta kotiin turvallisuusriskeistä esim. tulipalovaaratekijät. Toivottiin opastusta vaahtosammuttimen käyttöön ja helpotusta palovaroittimen huoltoon. Kodinturvaasioihin toivottiin vastaavaa kampanjaa, kuten Lions Clubin digiboxi-kampanja oli. Esteettömyys toteutuu kohtuullisesti Imatralla, mutta kaivataan enemmän mm. kaiteita julkisiin rakennuksiin ja rappuihin. Huolestuttavaa on, että kauppojen levähdyspaikat vaarassa poistua nuorison ilkivallan takia. Yhteinen suuri huolenaihe oli pankkipalveluiden hankaloituminen, ikäihmisellä on usein vaikea käyttää nettiä. Maksukuoria toivottiin takaisin. Tarvitaan vanhusneuvostojen välistä yhteistyötä vaikuttamaan pankkipalveluiden paranemiseen! Ikäihmisten liikkumista tulisi helpottaa. Ikäihmiset tarvitsevat lisätietoa mm. kuljetuspalveluista, julkisesta liikenteestä. Yleensäkin ikäihmiset tarvitsevat asioista tiedottamista, muuten kuin internetin kautta. Vanhusneuvoston jäsenet toivoivat kotipalveluiden kuntoon laittamista. He toivovat kotipalvelulta muutakin kuin sairaanhoitoa, myös läsnäoloa ja aikaa. Toivottiin esimerkiksi saunapalveluita ja apua kauppa-asioiden hoitoon. Palvelusetelin käyttömahdollisuuksia toivottiin laajemmiksi, eri alojen yrittäjiä tulisi houkutella palveluseteliyrittäjiksi. Vanhusneuvostossa toivottiin hoitolaitoksiin lisää liikuntaa ja kuntoutusta. Toivottiin myös, että asiakkaiden toivomuksia otettaisiin paremmin huomioon ja asiakasdemokratia toteutuisi. Ihminen, joka ei ole aktiivinen, tarvitsee seurakseen henkilön, joka houkuttelee lähtemään kotoa ja osallistumaan erilaiseen toimintaan. Toisaalta ikäihmisellä on vastuu omasta osallisuudestaan, mutta ympäristön tukea ja kannustusta tarvitaan. Tarvitaan myös laajempaa asennemuutosta sekä sukupolvien välisen yhteistyön lisäämistä. Ikäihmisten ja opiskelijoiden yhteistyötä tulisi kehittää mm. oppilaitosten, vanhusneuvoston yhteistyön avulla. Toivottiin yhdessäoloa, juttuseuraa sekä apua kodin pikkuaskareisiin. Lapsia tulisi tukea vanhusten auttamiseen ja virkistämiseen. Taksvärkkipäiviä voisi olla useammin.

20 Vanhusneuvoston omaa toimintaa haluttiin enemmän esille. Paikallislehdissä tulisi olla parempaa tiedotusta ja neuvoston pöytäkirjoja toivottiin nopeammin ikäihmisten tietoon. Toivottiin yhteistyötä lautakuntien ja vanhusneuvostojen välillä sekä tiedotuksen parantamista päättäjille. Vanhusneuvostolle haluttiin päätöksenteko-oikeus ja enemmän ihmisiä eläkejärjestöistä eikä pelkästään poliittisia päättäjiä. Kaiken kaikkiaan vanhusneuvoston asemaa haluttiin vahvistaa ikäihmisten äänitorvena. Yhdistyksille ja järjestöille toivottiin parempia toimintamahdollisuuksia, jotka mahdollistuisivat mm. kokoontumispaikkoja lisäämällä, ja atk-koulutuksella. Nuoria toivottiin mukaan yhdistysten sekä myös vanhusneuvoston toimintaan. Ennen kaikkea tarvitaan aikaa kohtaamiselle. Perusarvoja, toisista välittämistä ja yhteisöllisyyttä, tulisi korostaa!

21 Lappeenrannan vanhusneuvosto Miten ikäihmiset voisivat osallistua nykyistä paremmin? Ikäihmisille voitaisiin lähettää postin kautta yhteisiä tiedotteita, joissa kerrottaisiin ikäihmisten palveluista ja aktiviteeteistä. Näin ikäihmisiä saataisiin koolle yhteisiin tapahtumiin. Täytyisi myös selvittää mitä ikäihmiset itse haluaisivat, jos joku ei esim. halua osallistua, ei häntä voida pakottaa. Ongelmana on, miten tavoittaa kaikki ikäihmiset, sillä moni jättää postin tuomat laput lukematta. Yksi jäsenistä ehdotti, että sosionomi-opiskelija voisi tehdä opinnäytetyön, jossa kartoitettaisiin kaupungin tarjoamia palveluita ikäihmisille. Niistä voisi koota yhteisen tiedotteen, josta ikäihmiset saisivat helposti tietoa, mitä palveluja on saatavilla ja mistä niitä saa. IsoApu palvelun tunnettavuutta täytyisi lisätä, sillä moni ikäihminen ei tiedä tarpeeksi palvelusta. Yli 75- vuotiaille lähetetään esite, jossa tarvittavat tiedot numeroista, palveluista jne. Ikäihmiset ovat kuitenkin niin hyväkuntoisia, että avun tarvetta ei koeta vielä tuolloin. Liikkuminen ikäihmisille täytyisi tehdä helpommaksi. Kuljetuspalvelut eivät ole tällä hetkellä kaikkia palvelevia. Ikäihmisille täytyisi myös tarjota tietoa, mistä apuvälineitä on saatavilla, esimerkiksi rollaattoreja. Ikäihmisten tarpeet tulisi kartoittaa ja saada tarpeet sekä tarjonta kohtaamaan. Tärkeää olisi saada ihmiset liikkumaan kotoaan ja kokoontumaan tapahtumiin. Kylätoimikunnat voisivat järjestää aktiivisesti kokoontumisia ja ottaa järjestöjä mukaan yhteistyöhön. Kerran vuodessa jokaiseen kotiin lähetettäisiin tiedote, sillä nykyisin monesta ikäihmisen palveluista, kuten liikuntapalveluista, ilmoitetaan internetistä. Tämä tieto ei tavoita niitä, joilla ei internetiä ole. Yhdistysten tulisi keskittyä myös aktiivisten jäsenten jälkihoitoon silloin, kun terveydentila ajautuu siihen vaiheeseen, ettei ikäihminen pysty enää toimintaan osallistumaan. Vanhusneuvoston mielipiteet tulisi selvittää päätöksenteoissa ja ottaa vanhusneuvosto mukaan päätöksiin. Eläkejärjestöjen tulisi saada isompi vastuu edunvalvonnassa, ei vain virkistystoiminnassa. JO OLEMASSA OLEVAT PALVELUT Iso-Apu palvelun tunnettavuutta täytyisi lisätä, moni ikäihminen ei tiedä tarpeeksi palvelusta Käskynkkä ystäväpalvelu kotoa hakeminen 23 yhdistystä pitäisi saada mukaan toimintaan. Tällä hetkellä toimii vain Joutsenossa. AJANKOHTAISUUS Nuorempia ei kiinnosta oma vanheneminen, moni ei ajattele, että tulee itse olemaan jonakin päivänä ikäihminen ja eläkeläinen.

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Kampa III -seminaari Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki 25.10.2011, Kokkola Aijjoos-kumppanuushanke

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen asiakasraati

Vanhuspalvelujen asiakasraati Vanhuspalvelujen asiakasraati 14.10.2015 14.10.2015 tapaaminen Tervetuloa asiakasraatiin Lyhyt esittelykierros Ketä me olemme ja miksi haluamme olla täällä Mikä ja miksi asiakasraati Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä - käytännön esimerkkejä ja kokemuksia osallisuudesta

Ikäihminen kehittäjänä - käytännön esimerkkejä ja kokemuksia osallisuudesta Ikäihminen kehittäjänä - käytännön esimerkkejä ja kokemuksia osallisuudesta Asiakkaan ääni kuuluviin sosiaali- ja terveyspalveluihin osallistumalla -seminaari 6.9.2012, Kokkola Ikäihminen kehittäjänä Ikäihmiset

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa IKÄIHMINEN TOIMIJANA-hanke Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa 1.1.-31.8.2014 Anu Puustinen Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Asiakaspalautejärjestelmä Arviointivälineen kartoitus KUNNAN

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen päätöksellä veteraaniasiaintoimikunta on sulautettu vanhusneuvostoon alkaen.

Kaupunginhallituksen päätöksellä veteraaniasiaintoimikunta on sulautettu vanhusneuvostoon alkaen. 1 (5) Imatran kaupungin vanhusneuvosto Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma Toiminnan tarkoitus Vanhusneuvosto on kaupunginhallituksen alainen yhteistyöelin, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Siun soten järjestämisvastuulle vuoden 2017 alussa. Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

VERKOSTOTYÖ. koulutus. Aika, paikka Kouluttaja

VERKOSTOTYÖ. koulutus. Aika, paikka Kouluttaja VERKOSTOTYÖ koulutus Aika, paikka Kouluttaja Vallin Ikääntyneen välittävä verkosto -koulutuspaketit 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostotyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Verkostotyö koulutuksen tavoite Koulutuksen

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät 12.2.2015 Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot