luonnos ver Marko Raitanen Työnimi: Ikäihmisen asiantuntemus -toimintamalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "luonnos ver 2.5 27.11.2012 Marko Raitanen etunimi.sukunimi@saimia.fi Työnimi: Ikäihmisen asiantuntemus -toimintamalli"

Transkriptio

1 luonnos ver Marko Raitanen Työnimi: Ikäihmisen asiantuntemus -toimintamalli

2 Kysy, älä oleta. Edistä kuulemisen kulttuuria. Päättäjän tehtävä on varmistaa, että vanhoja ihmisiä kuullaan. Tiedätkö, mitä kuntasi 75-vuotiaat ajattelevat, mitä 85-vuotiaat toivovat tai miten 95-vuotiaat toimivat? Onko kuntasi ottanut vanhusneuvoston työn todesta? Onko kuntasi kysellyt vanhoilta heidän arjen tarpeitaan? Saavatko palvelujen käyttäjät äänensä kuuluville vai kuullaanko vain valvontaviranomaisia? Ote Valtaa vanhuus kampanjan www-sivuilta

3 Sisältö Johdanto... 1 Ikäihmisten osallisuus... 2 Toimenpiteet... 3 Seuranta... 4 Hankekuvaus... 5 Pohdinta... 6 Lähteet... 7 Liitteet Aloitustapaamisen kooste Palautelomake Vanhusneuvostotapaamisten antia kunnittain Sosionomiopiskelijat

4 Johdanto Tämä toimintasuunnitelman luonnos on toiminnan suunnitteluun liittyvä asiakirja, jossa kuvataan keskeisiä asioita sekä tavoitteita tulevalle toiminnalle. Taustalla on Ikäihmisten osallistaminen asiakaslähtöisten prosessien käyttöönotossa osahanke, jonka visiona on edistää asiakaslähtöisyyttä vanhusten palveluissa. Työnjako on osahankkeessa sovittu siten, että Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijat keräävät vanhusneuvostoista ideoita toimintamallin tueksi ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote laatii alueen vanhusneuvostojen puheenjohtajien kanssa suunnitelman toiminnan vakiinnuttamiseksi. Samalla tarkentuvat vastuutahot, aikataulu, rahoitus sekä yhteistyökumppanit. Toimintasuunnitelman luonnoksessa ei oteta kantaa seudullisen mallin toimenpiteisiin (strategiatyö, palvelujen järjestäminen, johtaminen, henkilöstövoimavarat, palveluketjun kehittäminen, kustannuslaskenta ja tilastointi), vaan keskitytään osallistumiseen ja vaikuttamiseen vanhusneuvostojen yhteistyön ja verkottumisen kautta. Tämän asiakirjan tavoitteena on antaa kokonaiskuva oleellisimmista asioista, johon Eksoten toiminta asiakaslähtöisyyden edistämisessä lähitulevaisuudessa pyrkii. Luonnoksessa on pyritty korostamaan mahdollisia uusia toimintatapoja, jotta uudistukset saavat tarvittavaa näkyvyyttä. Toimintatavoista on tarkoituksena antaa perustietoa, jonka avulla toimijat voivat asiassa edetä ja sitten syventää osaamistaan yhteiseen visioon innostamisessa, rohkaisemisessa ja tien näyttämisessä, toiminnan arvioinnissa sekä edelleen kehittämisessä. Lisäksi kuvataan osahankkeen toteutusta malliksi muille. Osahankkeen tavoitteena on muuttunut toimintakäytäntö, jossa riittäväksi ei koeta pelkkää asiakkaiden ilmaisemaa tarvetta tai palautetta, vaan muistetaan pitää ikäihminen mukana koko kehittämisprosessin läpi (työryhmät, testaukset, valintaraadit yms.).

5 Ikäihmisten osallisuus Kuntalain 29 :n mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Perinteistä edustuksellista demokratiaa on täydennetty 1990-luvulta lähtien erilaisin käytännöin, joiden kautta kuntalaiset voivat suoremmin vaikuttaa päätöksentekoon. Tulevan vanhuspalvelulain luonnoksessa korostetaan vanhusneuvostojen asemaa ja samalla on ryhdytty aiempaa vahvemmin kirjaamaan oikeutta osallistua ja vaikuttaa itseään ja elinympäristöään koskeviin asioihin. Toimintaympäristöt ovat laajentuneet yksittäisistä kunnista seuduksi. Seutuyhteistyön lisääntymisen eduista huolimatta kuntalaisten osallistuminen seudun asioita koskevaan keskusteluun on vähäistä. Myös uusimmassa kuntavaalissa oli nähtävissä merkkejä siitä, että esimerkiksi kuntaliitokset ovat vähentäneet äänestysaktiivisuutta. Meneillään oleva lainsäädännöllinen uudistus antaakin aiheen kysyä ovatko erityisesti ikäihmiset kiinnostuneita yhteiskunnan tarjoamista rooleista ja tehtävistä? Vai osallistuvatko he mieluummin kulttuuritoimintoihin tai liikuntaharrastuksiin? (ks. Haarni 2010, 33) Kolminaisuus, jonka nimiin ikäpolitiikassa toimitaan, vaikuttaisi olevan aktiivisuus, asiakaslähtöisyys ja voimavarakeskeisyys. Teemat ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Toteutuuko hyvä vanheneminen vain aktiivisuutta korostamalla? Haluavatko ikäihmiset käyttää aikaansa kehittämistyöhön? Miten voimavarojen löytämistä ja käyttämistä tuetaan? Tässä julkaisussa sivutaan mainittuja teemoja mutta pääpaino on niitä yhdistävässä tekijässä, osallisuudessa. Osallisuuden, osallistumisen ja osallistamisen käsitteiden erot on hyvä huomioida: osallisuus on laajempi teema kuin osallistuminen. Siihen sisältyy ajatus kansalaisesta, joka haluaa, osaa ja saa toimia välittömänä vaikuttajana itselleen tärkeissä yhteiskunnallisissa asioissa. Osallistuminen puolestaan liittyy konkreettisemmin kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin itseään ja lähipiiriään koskevassa päätöksenteossa. Osallistamisesta voidaan puhua silloin, kun kansalaisia vaaditaan tai kehotetaan osallistumaan tiettyihin yhteiskunnallisiin hankkeisiin. Meneillään olevien lakimuutosten lisäksi keskusteluun on nostettu ns. palvelualoite, jossa kunta sitoutuu kilpailuttamaan palvelun, jos yritys, järjestö tai kunnan työntekijät esittävät uskottavan suunnitelman, jonka mukaan ne pystyvät tuottamaan palvelun aiempaa laadukkaammin tai edullisemmin. Valintatilanne on siinä, kehitetäänkö kunnan omaa työtä vai ulkoistetaanko tuotantoa markkinavoimille. Toimintojen ja jokapäiväisen elämän ulottuessa kuntarajojen yli, myös osallisuus on laajempaa kuin oman kunnan sisällä tapahtuvat toiminnat. Palvelutuotannon käyttäjädemokratiaa on aktiivisesti kehitettävä, mikä voi tarkoittaa erilaisten asiakasraatien ja kokemusasiantuntijoiden käyttöä, asiakastyytyväisyyskyselyjen tehostamista ja vanhusneuvostojen toimintaedellytysten parantamista. Uudistuksen lähtökohtana on jokaisen kysyttävä itseltään olenko muutoksen tekijä vai olenko muutoksen kohde.

6 Toimenpiteet Vanhusneuvostotapaamisissa oltiin pääpiirteissään tyytyväisiä niin palvelujen saatavuuteen kuin elämään yleensä. Palveluihin ja erilaiseen toimintaan toivottiin kuitenkin sekä monipuolisuutta että määrällisesti useampia tilaisuuksia ikäihmisille. Osa toimenpiteistä katsottiin kuuluvan yhdistyksille mutta valtaosin toivottiin kuntien voimakkaampaa panostusta. Yhteistyötä ikäihmisten osallisuuden kasvattamiseen liittyvässä arjen käytäntöjen muuttamisessa ollaan kuitenkin valmiita tekemään. Huolta kannettiin erityisesti heikompikuntoisten vanhusten osallistamisesta sekä nuorempien ihmisten yhdistysaktiivisuudesta. Ratkaisuna on aktiivisen henkilökohtaisen kutsumenettelyn kehittäminen, pelkkä lehti-ilmoitusten käyttö ei riitä. Erityisesti tuntemattomien vanhusten luokse kotiin tulee mennä kertomaan toiminnasta. Muun muassa Uusi kaveri mukaan kerhoon -kampanjaa ehdotettiin. Aiemmasta toiminnasta kaivataan osia takaisin, mm. Rautjärvellä omaa sosiaalitoimen järjestämää päivätoimintaa (saunomista, ruokailua, mukavaa yhdessäoloa ja sosiaalista kanssakäymistä) sekä Savitaipaleella kodinhoitajien aikaa (siivosivat, saunoivat, laittoivat ruokaa). Myös yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa ollaan valmiita kehittämään. Koettiin tärkeäksi tuottaa yhdessä esimerkiksi leikki- ja satutuokioita sekä retkiä, mutta kynnystä ottaa itse yhteyttä tulisi madaltaa. Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa toivottiin opiskelijayhteistyötä projektiopintojen, koulutusten ja luentojen merkeissä. Lisäksi koettiin tarpeelliseksijärjestää Ylisukupolvien tapahtumia, ensiapukursseja, vertaisohjaajakoulutusta sekä koulutusta ja tukea ihmisten kohtaamiseen, jotta tavallisella vanhuksella olisi mahdollisuus olla ystävänä vanhusten palvelutalossa. Kodinturva-asioihin toivottiin vastaavaa kampanjaa, kuten Lions Clubin digiboxi-kampanja oli. Myös muita yksittäisiä ehdotuksia oli, esimerkiksi kaverikoira/kissatoimintaa vanhainkotiin halutaan järjestää. Erityisen selvästi nousevat kuljetuspalveluihin sekä teknologiaan liittyvät kehittämisen tarpeet. Esimerkiksi lisätaksien puolesta on jo kirjelmöity kunnanhallitukselle. Teknologian yhteydessä pankkipalvelut sekä internetiin siirtyvä tiedottaminen koettiin ongelmalliseksi. Kaikki tieto olisi syytä saada edelleen paperilla. lisää elämänlaatua ja yhteishenkeä, kun ihmiset välittävät aidosti toisistaan

7 Seuranta Varsinaisessa toimintasuunnitelman käyttöönotossa tulisi pyrkiä hyödyntämään Aijjoosmallissa 1 (Nevala 2010, 88-90) käytettyä tarkistuslistaa palvelunkäyttäjien ryhmän toiminnasta, ja kysymään: - Kuka on vastuussa ryhmän toiminnasta? - Kuinka usein ryhmä tapaa? - Kuka kutsuu tapaamisiin? - Miten tapaamisiin kutsutaan? - Kuka rohkaisee osallistumaan ryhmään, työntekijät vai palvelunkäyttäjät? - Kuinka moni asiakas osallistuu, ja edustavatko he monenlaisia palvelunkäyttäjiä? - Osallistuvatko työntekijät ryhmään osan ajasta vai koko ajan? - Kuka toimii ryhmässä puheenjohtajana ja kuinka se on päätetty? - Onko tapaamisissa esityslista? - Voivatko sekä palvelunkäyttäjät että työntekijät tuoda asioita esityslistalle? - Puhuvatko palvelunkäyttäjät enemmän vai vähemmän kuin työntekijät? - Ovatko kokoontumiset miellyttäviä tilaisuuksia? - Onko kokoontumisten ilmapiiri sellainen, että jokainen uskaltaa sanoa oman mielipiteensä? - Voiko keskustelua tarvittaessa keskeyttää? - Miten lisätoimia vaativat asiat tunnistetaan ryhmässä? - Kuinka kerrot muille ihmisille näistä tapaamisista? - Mikä on muuttunut palveluissa viimeisen puolen vuoden aikana ryhmän kehittämisideoiden tuloksena? Listan alkuperäinen lähde on osoitteessa 1 Aijjoos-kumppanuushankkeessa on kehitetty toimintamalli, jossa ikäihminen on tasavertaisena toimijana ammattilaisten kanssa. Ikäihminen toimii asiantuntijana, kehittäjänä, tiedottajana, kouluttajana, arvioijana, vaikuttajana ja ryhmänohjaajana. Lisätietoja

8 Hankekuvaus Ikäihmisten osallistaminen asiakaslähtöisten prosessien käyttöönotossa osahankkeen tarkoituksena on tuottaa Eksoten alueelle toimintasuunnitelma, joka tuo arjen työhön helposti käyttöön otettavia malleja ja esimerkkejä ikäihmisten osallisuuden systemaattisesta tukemisesta. Toimintamallin ydin ei sinänsä ole uutta, ikäihmiset ovat toimineet osallisina eri toiminnoissa jo aiemmin. Kehittämishanketta tarvitaan kuitenkin saattamaan yhteen viranhaltijat eli ammatilliset asiantuntijat sekä asiakkaat eli kokemukselliset asiantuntijat. Ideoiden ja ajatusten keräämisen avulla on yhteistoiminnalla mahdollisuutensa löytää muotonsa vähän kerrallaan. Hankkeen tavoitteet löytää ikäihmisille uusia osallistamisen muotoja ja saada sitä kautta uusia asiakaslähtöisiä ratkaisumalleja ikääntyvän väestön palvelujen ja toimintamallien tuottamistapoihin tukea uusien toimintamallien avulla ikäihmisten asumista kotona tai kodinomaisessa ympäristössä osallistaa ikäihmiset aktiivisesti osallistumaan nykyisten palvelujen arviointiin niiden käyttäjinä sekä uusien palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin lisätä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kiinnostusta vanhustyöhön toteuttamalla tapaamiset osana vanhustyön ja verkostotyön opintokokonaisuutta tuoda esille sosionomien (AMK) osaamista ja merkitystä vanhustyön palvelurakenteessa ja avata uudenlaista toimenkuvia vanhustyöhön tulevaan palvelurakenteeseen Hankkeen toteutus Tulevassa, ns. ikälaissa, oleva vanhusneuvostojen aseman vahvistaminen ohjasi valitsemaan kohderyhmäksi Etelä-Karjalassa toimivat vanhusneuvostot: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Aloitustapaamisessa Saimaan ammattikorkeakoululla sovittiin toteuttamistavasta ja käytiin lävitse Eksoten edustajien (2hlöä), vanhusneuvostojen puheenjohtajien (8hlöä) sekä vuonna 2010 aloittaneiden sosionomiopiskelijoiden (45hlöä) keskeiset asiat, joita puheenjohtajat veisivät omien vanhusneuvostojensa jäsenille laajempaan keskusteluun. (liite 1). Opiskelijat jakautuivat itsenäisesti ryhmiin ja kävivät eri kuntien vanhusneuvostoissa kokoamassa tietoja ja kehittämisajatuksia. Saaduista ajatuksista ja ehdotuksista opiskelijat koostivat yhteenvedon, josta tehtiin toimintasuunnitelman luonnos. Hankesuunnitelman mukaisesti Eksote kutsuu vanhusneuvostojen puheenjohtajat yhteenvetotilaisuuteen, jossa neuvostojen tuottamat ideat ja toimintasuunnitelma työstetään käytäntöön. Opiskelijoiden keräämän palautteen perusteella tapaamiset koettiin erittäin hyödyllisiksi ja niiden toteutustapa mahdollisti sekä omien että toisten ajatusten aidon kuulemisen. Tapaamisessa esitettyjen ehdotusten toteutumiseen luotettiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyvin paljon (liite 2).

9 Pohdinta Vanhusneuvostoissa asuu viisaus. Niihin on jo valmiiksi koottu aktiivisesti asioihin kantaa ottava ryhmä. Jäsenten voi todeta olevan keskivertoista ikäihmistä osallistuvampia, ja he haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja olla hyödyksi ikäihmisten palveluja suunnitellessa, toteutettaessa ja arvioidessa. Tarvitaan kanavia ja arjen käytäntöjä tämän asiantuntijuuden käyttöönotossa ja erityisesti laajentamisessa koskemaan ikäihmisiä yleisemmin. Myös osallistumisen tasoa tulee miettiä. Alimmalla tasolla ei ole osallistumista, vaan palvelut on suunniteltu ja toteutettu ilman palveluiden käyttäjien osallistumista. Toisena ääripäänä on osallistumisen ylin taso, jota kutsutaan kumppanuudeksi. siinä palvelun käyttäjät ja henkilökunta työskentelevät yhdessä ja organisaatiolla on välineitä ottaa mukaan, tukea ja kouluttaa palveluiden käyttäjiä. Palveluiden käyttäjiä voidaan myös palkata organisaation tehtäviin. Aidosta osallisuudesta 2 voidaan puhua vasta silloin, kun ikäihmiset kokoontuisivat omasta aloitteestaan. Tällöin heidän keskuudestaan löytyisi koollekutsuja, he itse valitsisivat esityslistalle tuotavat asiat ja tärkeimpänä, asiantuntijaryhmä olisi syntynyt ilman viranhaltijoiden aloitetta. Ammattilaisten tulee olla toki mukana vuorovaikutuksessa, mutta ei toteutuksesta yksin vastuussa olevana. Toisin kuin Aijjoos-hankkeessa, nyt lähtökohtana ovat virallisen aseman kunnallisena elimenä omaavat vanhusneuvostot, ei yksittäisen hankkeen perustama asiantuntijaryhmä. Todennäköisesti myös toimintamallin vaikutukset ovat tätä kautta suuremmat. Anu Leinonen on vanhusneuvostoja koskevan väitöksensä perusteella tulkinnut, että ikäihmisten vaikuttamisesta tulee hetkellistä ja asiakeskeistä (Leinonen 2006). Vanhusneuvostoilla onkin uudessa lainsäädännöllisessä tilanteessa näytön paikka: onko tehokkain osallistamisen tapa kutsua kehittämisestä kiinnostuneita ikäihmisiä toimijoiksi? Kuinka huomioidaan ne ikäihmiset, jotka ovat köyhiä, sairaita, yksinäisiä tai masentuneita? Entä ovatko eri (viranomais)toimijat aidosti valmiita vastaanottamaan osallistuvia ikäihmisiä tasavertaisiksi toimijoiksi? Toimintamalliin on haastavaa tottua ennen osallistaviin menetelmiin tutustumista. Uudistuksia tehdessä sitoutumisen lisäksi tarvitaan aikaisempien orientaatioiden poisoppimista, uudenlaista tapaa jäsentää kohteena olevia kysymyksiä ja uutta osaamista. Työntekijöille suunnattu hyvä perusopas osallistavista menetelmistä ja rakenteista on laadittu Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa 3 : Osallistavia menetelmiä käytetään apuna palvelujen suunnittelussa sekä arvioinnissa ja seurannassa. Osa menetelmistä sopii samanaikaisesti sekä kehittämis- että arviointimenetelmiksi. Osallistavia menetelmiä voidaan käyttää kehittämiskohteen kartoitusvaiheessa tai hankkeiden aloitusvaiheissa sekä pysyvässä toiminnassa. Menetelmiä voidaan käyttää työskenneltäessä yhteisöjen ja ryhmien kanssa tai yksilökohtaisessa työssä. 2 Clark; Davis; Fisher; Glynn & Jefferies (2008) Transforming services: changing lives. 3 Maksuton opas on saatavissa osoitteessa =AJPERES&CACHEID=978f02804a1563e89829fcb546fc4d01

10 Lähteet Clark ym. (2008) Transforming services: changing lives. Saatavana osoitteesta <viitattu > Haarni, Ilka (2010) Kolmas elämä: aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus, Helsinki. Halttunen-Sommardahl, Riitta: Osallistavia menetelmiä ja rakenteita sosiaaliviraston työssä opas sosiaaliviraston työntekijöille. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston julkaisuja. Saatavana osoitteesta vat_menetelma.pdf?mod=ajperes&cacheid=978f02804a1563e89829fcb546fc4d01 <viitattu > Leinonen, Anu (2006) Vanhusneuvostojen funktioita jäljittämässä tutkimus maaseutumaisten kuntien vanhusneuvostoista. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in education, psychology and social research 295. Saatavana osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/ /13338/ pdf?sequence= 1 <viitattu > Nevala, Sirkka-Liisa (2010) Ikäihminen kehittäjänä. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Saatavana osoitteesta https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13557/nevala_marja- Liisa.pdf?sequence=4 <viitattu > Liitteet Aloitustapaamisen kooste Palautelomake Vanhusneuvostotapaamisten antia kunnittain

11 Liite 1. Aloitustapaamisen kooste Ikäihmisten osallistaminen asiakaslähtöisten prosessien käyttöönotossa hanke Aloitustapaaminen Lappeenranta Kooste pyöreän pöydän keskusteluista, Marko Raitanen Ryhmä Imatra I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Asenteet [ei puhuta kuin pikkulapselle] Yhdistystoiminnan kehittäminen Vanhusneuvoston aseman vahvistaminen Yhteistyö kuntapolitiikan kanssa (palaverit, neuvottelut, tiedotus) Oma osallistuminen päätöksentekoon Nykyteknologian opastaminen Yhteistoiminta eri ikäpolvien kanssa Yhteistyö oppilaitosten kanssa ja valtiovallan kanssa, mahdollisuus vaikuttaa ammattiosaamiseen, määrään ja laatuun Oma osallistuminen yhteiskunnan muuhun toimintaan Harrastusmahdollisuudet Suvaitsevaisuus puolin ja toisin [eri sukupolvien kesken] Sosiaaliset kontaktit II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? Toiminnan tulisi olla jatkuvaa kehittämistä Parempaa elämänlaatua ikääntyville Lisää toimintakykyisiä vuosia Osallistumista ja kannustamista yhteiskunnan toimintaan Ikääntyvät tasa-arvoisina yhteiskunnan jäseninä Kokemustieto käyttöön Konkreettisia suunnitelmia ja toimintaehdotuksia Kehittämistarpeet eteenpäin Projektien ideat käytäntöön (jatkuvuus) Asiakaslähtöinen kehittäminen Ennakointi, ennaltaehkäisy Vapaaehtoistyön tukeminen porkkanoilla

12 Ryhmä Lappeenranta I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Osallistumisen tulee olla: 1 helppoa tiedon tulee olla ikäihmisten saatavilla, esim. ilmaisjakelulehdet -tiedon ymmärrettävyys -helpot yhteydet, esteettömyys -edullisuus 2 mielekästä -kokemusasiantuntijuus -tulee liittyä ikäihmisten mielenkiinnon kohteisiin -kevyttä, lyhytkestoista -yksilöllisyys, erilaisia toimintoja eri ikäryhmille 3 vaikuttavaa -lähtökohteena ikäihmisen tarve -joukkoistaminen -ideasta toteutukseen II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? a) Mitä tulisi tuottaa -Tietoa osallistumismahdollisuuksista -Uusien yhteyksien luomista ->verkostoituminen -Onnistumisen kokemuksia -Konkreettisia toimia, esim. esteettömyys -Vanhuksen ääni kuuluviin, myös hiljaisten -Yksinäisyydestä osallistumiseen b) Ikäihmiset mukaan suunnittelijoiksi -Tilat, toiminnot, ohjelmat -Ikäihmisten ideoita mukaantulosta -Kuunnellaan ikäihmisiä -Ulkoilun edistäminen c) Nykyaikainen kuva ikäihmisten palveluista ja opiskelijoiden mahdollisuus sijoittua alalle -Positiivinen kuva vanhuspalvelujen monipuolisuudesta

13 Ryhmä Luumäki I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Kuunnellaan ikäihmistä Huomioidaan toiveet ja tarpeet -lisää vuorovaikutusmahdollisuutta Aktiivinen osallistuminen Palvelujen kehittäminen Informaatiota palveluista ja vaikuttamiskanavista Hyvät kulkuyhteydet Hyödynnetään elämänkokemusta (ylisukupolvisuus) Yhteistoiminta eri tahojen kanssa Toiminnan monipuolistaminen Vertaistuki Tukihenkilö- ja ystävätoiminta II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? Projekti toisi konkreettisia esimerkkejä, jotka myöhemmin saataisiin ikäihmisten arkeen Lisää työvoimaa -resurssien asettamat raamit -kaikki toiminta ei yksin kolmannen sektorin varassa -vastuun jako Vähentäisi yksinäisyyttä Herättäisi keskustelua Vietäisiin palvelut ikäihmisten luo Toiminnan monipuolistaminen

14 Ryhmä Ruokolahti I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Aktiviteetit: -harrastus- ja kerhotoiminta -elämänkokemukseen pohjautuvat kiinnostuksen kohteet Yhteiskunnallinen osallisuus Kehitysehdotukset: - jalkautuminen vanhusten pariin -vanhusten kuunteleminen -palveluja riittävästi ja monipuolisesti tarjolla -dialogi asioiden oikeilla nimillä II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? Tuottaisi todellista ja pitkäkestoista hyötyä Asiat esitettäisiin selvästi ja selkeästi kohderyhmä huomioiden

15 Ryhmä Savitaipale I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Ääni kuuluviin, kuunteleminen - esim. Savitaipaleella: virkistyskerho, Ukko-kerho (1krt/vk kaikille) -elämänkokemuksien hyödyntäminen Sosiaaliset kontaktit tärkeitä Alueellinen tasa-arvo -mahdollistetaan esim. kuljetuspalveluilla syrjäseuduilla RAHA EI SAA MÄÄRITTÄÄ IHMISARVOA! II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? Uusia osallisuuden muotoja, keksiä ja kehittää vanhoja Ikääntyneiden ajatuksia ja toiveita kuunnellen ja mahdollistaa osallistuminen esim. kokouksiin Palveluiden säilyminen omalla paikkakunnalla -> luoda uusia palveluita Tärkeää: tiedon siirtäminen kaikille tasapuolisesti esim. vanhusneuvoston kautta -> tiedon oikeellisuus säilyy, ei tarvitse lukea lehdestä Ikääntyneet saisivat itse osallistua heitä koskeviin päätöksiin, viisaat virkamiehet eivät tekisi päätöksiä yksin.

16 Ryhmä Taipalsaari I. Miten voimme kehittää ikäihmisten osallisuuden sisältöjä? Yhdistysten äänet kuuluviin Palveluiden monipuolisuus ja läheisyys Tiedottaminen Ei ikäjaottelua Eri sukupolvien kanssakäyminen Kysely palveluntarpeesta Miten saadaan asiantuntijuus käyttöön II. Mitä projektin tulisi tuottaa ja mitä ajatuksia on toiminnan jatkuvuudelle? Kartoitetaan kyselyn tulokset saadaan toiveet kuulluksi, toteutus ja jatkuvuus Oman näköisiä tietopaketteja [esim. tanssi, laulu, käsityöt] Seurantaa, säännöllisyys - esim. opiskelijat-vanhusneuvostoyhteistyö

17 Yhteenveto, Marko Raitanen Aloitustapaamisen tavoitteena oli saavuttaa yhteinen ymmärrys siitä, mitä olemme projektissa tekemässä. Keskusteluja tiivistävissä fläpeissä korostuvat yhteistoiminta, oma osallisuus, kokemuksen hyödyntäminen ja äänen kuuleminen. Asian ytimen voi esittää kuvana, jota tekemässä on ollut Lappeenranna kaupungin palvelujohtaja Päivi Ahonen. Pyrkimyksenä on siirtyä asiakaskeskeisestä toiminnasta kohti asiakaslähtöistä kehittämismallia: syvennetään ymmärrystä ja tehdään yhdessä. Lähde: Virtanen Petri ym. (2011) Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekes. Helsinki. Saatavana maksutta osoitteesta

18 Liite 2 Vanhusneuvostotapaamissa käytetty PALAUTELOMAKE Ikäihmisten osallistaminen asiakaslähtöisten prosessien käyttöönotossa hanke Toivomme Sinun arvioivan nyt pidettyä tapaamista ja sen työskentelytapaa. Pyrimme kehittämään tapaamisia niihin osallistuville mahdollisimman hyödyllisiksi. Tämä tapaaminen pidettiin (aika, paikka): Arvioi seuraavia asioita asteikolla 1-5, ympäröi sopivin vaihtoehto 1 Miten hyödylliseksi koit tämän tapaamisen? Täysin hyödytön Erittäin hyödyllinen 2 Oliko Sinulla mielestäsi riittävä mahdollisuus kertoa omat ajatuksesi? Erittäin huonosti Erittäin hyvin 3 Koitko, että Sinua kuunneltiin? Erittäin huonosti Erittäin hyvin 4 Oliko Sinulla mielestäsi riittävä mahdollisuus kuulla muiden ajatukset? Erittäin huonosti Erittäin hyvin 5 Selkiinnyttikö tapaaminen eri tahojen osuutta? Erittäin huonosti Erittäin hyvin 6 Kuinka paljon luotat tapaamisessa esitettyjen ehdotusten toteutumiseen? Hyvin vähän Hyvin paljon Muut kommentit ja/tai ehdotukset? KIITOS!

19 Liite 3 Vanhusneuvostotapaamisten muistiot Imatran vanhusneuvosto Vanhusneuvoston jäsenet toivoivat vanhuksille palveluita, jotka kokonaisvaltaisesti lisäsivät toimintakykyisiä vuosia ja huomioisivat jokaisen yksilöllisyyden. Heidän mukaansa erilaisia harrastus- ja palvelumahdollisuuksia ei ole koskaan liikaa ikäihmisille. Tärkeää olisi saada etenkin ne ikäihmiset osallistumaan, jotka eivät ole mukana missään toiminnassa. Osallistumismahdollisuuden ei tarvitse tarkoittaa ilmaispalveluita, vaan esimerkiksi kohtuuhintaisia matkoja. Ikäihminen on kyllä valmis maksamaan matkastaan, jos vain joku järjestää niitä. Samalla toivottiin joskus käytössä ollutta matkailuterapiaa takaisin. Lisäksi mainittiin virkistys- ja teatterimatkat, mahdollisuus erilaisiin harrastuksiin, esimerkiksi liikuntaan. Vanhusneuvosto painotti ennaltaehkäisevien toimien tärkeyttä, esimerkiksi senioripassia, tekemisen mielekkyyttä (mm. ompeluseura, seuratoiminta), kannustusta ja sukulaisten sekä ystävien merkitystä. Tärkeänä pidettiin myös kodinturvallisuudesta huolehtimista. Ikäihmiset tarvitsevat tiedotusta kotiin turvallisuusriskeistä esim. tulipalovaaratekijät. Toivottiin opastusta vaahtosammuttimen käyttöön ja helpotusta palovaroittimen huoltoon. Kodinturvaasioihin toivottiin vastaavaa kampanjaa, kuten Lions Clubin digiboxi-kampanja oli. Esteettömyys toteutuu kohtuullisesti Imatralla, mutta kaivataan enemmän mm. kaiteita julkisiin rakennuksiin ja rappuihin. Huolestuttavaa on, että kauppojen levähdyspaikat vaarassa poistua nuorison ilkivallan takia. Yhteinen suuri huolenaihe oli pankkipalveluiden hankaloituminen, ikäihmisellä on usein vaikea käyttää nettiä. Maksukuoria toivottiin takaisin. Tarvitaan vanhusneuvostojen välistä yhteistyötä vaikuttamaan pankkipalveluiden paranemiseen! Ikäihmisten liikkumista tulisi helpottaa. Ikäihmiset tarvitsevat lisätietoa mm. kuljetuspalveluista, julkisesta liikenteestä. Yleensäkin ikäihmiset tarvitsevat asioista tiedottamista, muuten kuin internetin kautta. Vanhusneuvoston jäsenet toivoivat kotipalveluiden kuntoon laittamista. He toivovat kotipalvelulta muutakin kuin sairaanhoitoa, myös läsnäoloa ja aikaa. Toivottiin esimerkiksi saunapalveluita ja apua kauppa-asioiden hoitoon. Palvelusetelin käyttömahdollisuuksia toivottiin laajemmiksi, eri alojen yrittäjiä tulisi houkutella palveluseteliyrittäjiksi. Vanhusneuvostossa toivottiin hoitolaitoksiin lisää liikuntaa ja kuntoutusta. Toivottiin myös, että asiakkaiden toivomuksia otettaisiin paremmin huomioon ja asiakasdemokratia toteutuisi. Ihminen, joka ei ole aktiivinen, tarvitsee seurakseen henkilön, joka houkuttelee lähtemään kotoa ja osallistumaan erilaiseen toimintaan. Toisaalta ikäihmisellä on vastuu omasta osallisuudestaan, mutta ympäristön tukea ja kannustusta tarvitaan. Tarvitaan myös laajempaa asennemuutosta sekä sukupolvien välisen yhteistyön lisäämistä. Ikäihmisten ja opiskelijoiden yhteistyötä tulisi kehittää mm. oppilaitosten, vanhusneuvoston yhteistyön avulla. Toivottiin yhdessäoloa, juttuseuraa sekä apua kodin pikkuaskareisiin. Lapsia tulisi tukea vanhusten auttamiseen ja virkistämiseen. Taksvärkkipäiviä voisi olla useammin.

20 Vanhusneuvoston omaa toimintaa haluttiin enemmän esille. Paikallislehdissä tulisi olla parempaa tiedotusta ja neuvoston pöytäkirjoja toivottiin nopeammin ikäihmisten tietoon. Toivottiin yhteistyötä lautakuntien ja vanhusneuvostojen välillä sekä tiedotuksen parantamista päättäjille. Vanhusneuvostolle haluttiin päätöksenteko-oikeus ja enemmän ihmisiä eläkejärjestöistä eikä pelkästään poliittisia päättäjiä. Kaiken kaikkiaan vanhusneuvoston asemaa haluttiin vahvistaa ikäihmisten äänitorvena. Yhdistyksille ja järjestöille toivottiin parempia toimintamahdollisuuksia, jotka mahdollistuisivat mm. kokoontumispaikkoja lisäämällä, ja atk-koulutuksella. Nuoria toivottiin mukaan yhdistysten sekä myös vanhusneuvoston toimintaan. Ennen kaikkea tarvitaan aikaa kohtaamiselle. Perusarvoja, toisista välittämistä ja yhteisöllisyyttä, tulisi korostaa!

21 Lappeenrannan vanhusneuvosto Miten ikäihmiset voisivat osallistua nykyistä paremmin? Ikäihmisille voitaisiin lähettää postin kautta yhteisiä tiedotteita, joissa kerrottaisiin ikäihmisten palveluista ja aktiviteeteistä. Näin ikäihmisiä saataisiin koolle yhteisiin tapahtumiin. Täytyisi myös selvittää mitä ikäihmiset itse haluaisivat, jos joku ei esim. halua osallistua, ei häntä voida pakottaa. Ongelmana on, miten tavoittaa kaikki ikäihmiset, sillä moni jättää postin tuomat laput lukematta. Yksi jäsenistä ehdotti, että sosionomi-opiskelija voisi tehdä opinnäytetyön, jossa kartoitettaisiin kaupungin tarjoamia palveluita ikäihmisille. Niistä voisi koota yhteisen tiedotteen, josta ikäihmiset saisivat helposti tietoa, mitä palveluja on saatavilla ja mistä niitä saa. IsoApu palvelun tunnettavuutta täytyisi lisätä, sillä moni ikäihminen ei tiedä tarpeeksi palvelusta. Yli 75- vuotiaille lähetetään esite, jossa tarvittavat tiedot numeroista, palveluista jne. Ikäihmiset ovat kuitenkin niin hyväkuntoisia, että avun tarvetta ei koeta vielä tuolloin. Liikkuminen ikäihmisille täytyisi tehdä helpommaksi. Kuljetuspalvelut eivät ole tällä hetkellä kaikkia palvelevia. Ikäihmisille täytyisi myös tarjota tietoa, mistä apuvälineitä on saatavilla, esimerkiksi rollaattoreja. Ikäihmisten tarpeet tulisi kartoittaa ja saada tarpeet sekä tarjonta kohtaamaan. Tärkeää olisi saada ihmiset liikkumaan kotoaan ja kokoontumaan tapahtumiin. Kylätoimikunnat voisivat järjestää aktiivisesti kokoontumisia ja ottaa järjestöjä mukaan yhteistyöhön. Kerran vuodessa jokaiseen kotiin lähetettäisiin tiedote, sillä nykyisin monesta ikäihmisen palveluista, kuten liikuntapalveluista, ilmoitetaan internetistä. Tämä tieto ei tavoita niitä, joilla ei internetiä ole. Yhdistysten tulisi keskittyä myös aktiivisten jäsenten jälkihoitoon silloin, kun terveydentila ajautuu siihen vaiheeseen, ettei ikäihminen pysty enää toimintaan osallistumaan. Vanhusneuvoston mielipiteet tulisi selvittää päätöksenteoissa ja ottaa vanhusneuvosto mukaan päätöksiin. Eläkejärjestöjen tulisi saada isompi vastuu edunvalvonnassa, ei vain virkistystoiminnassa. JO OLEMASSA OLEVAT PALVELUT Iso-Apu palvelun tunnettavuutta täytyisi lisätä, moni ikäihminen ei tiedä tarpeeksi palvelusta Käskynkkä ystäväpalvelu kotoa hakeminen 23 yhdistystä pitäisi saada mukaan toimintaan. Tällä hetkellä toimii vain Joutsenossa. AJANKOHTAISUUS Nuorempia ei kiinnosta oma vanheneminen, moni ei ajattele, että tulee itse olemaan jonakin päivänä ikäihminen ja eläkeläinen.

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä. Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010

Ikäihminen kehittäjänä. Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010 Ikäihminen kehittäjänä Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010 Aijjoos-kumppanuushanke 4 yhdistystä: hallinnoivana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry, Härmän Vanhustentukisäätiö,

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Kampa III -seminaari Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki 25.10.2011, Kokkola Aijjoos-kumppanuushanke

Lisätiedot

kansalaisosallisuusprosessi 25.3.2013

kansalaisosallisuusprosessi 25.3.2013 Ikäihmisten i palvelut kansalaisosallisuusprosessi 25.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Omahoito ja oman vastuun osuus: Ilmaiset kuntoilumahdollisuudet 75 vuotta täyttäneille Liikuntapassi yli 70 vuotiaille

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarit Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin seminaarit Eläkevuodet edessä (60+) Liikkumisympäristöt ja olosuhteet

Lisätiedot

Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä

Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Aijjoos-kumppanuushanke 4 yhdistystä:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 Kuinka ikäihmiset voivat itse tukea kotona asumistaan Laukaassa järjestettiin ensimmäinen ikäihmisten foorumi. Tilaisuuteen oli kutsuttu

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 2014 2016

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 2014 2016 Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 2014 2016 vuoden 2015 teemat yksinäisyys ja turvallisuus KUNTIEN TAPAAMINEN JA KUNTIEN KANSALAISFOORUMIT VUODEN 2015 TEEMAT

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Turun kaupunki kehittää ja luo uusia toimintamalleja osallisuuden ja osallistumisen lisäämiseksi yhdessä kuntalaisten kanssa Projektijohtaja Päivi Penkkala Aktiivinen kuntalainen - ja Palvelutori Turussa

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

Pöytäkirja. 2. Etelä-Karjalan Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelma v. 2016-2020

Pöytäkirja. 2. Etelä-Karjalan Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelma v. 2016-2020 16.3.2016 1(7) MAAKUNNALLINEN VANHUSNEUVOSTOJEN KOKOUS Aika Tiistai 15.3.2016 kello 13.00-14.50 Paikka Läsnä Imatran kaupungintalo, valtuustosali Osallistujaluettelo on liitteenä. 1. Kokouksen avaus Imatran

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

30 JX`iXXe_f`kXaX Töissä JX`iXXe_f`kXaXc``kfe =XZ\Yffb$j`ml`ccX% 8gl fe c _\cc %

30 JX`iXXe_f`kXaX Töissä JX`iXXe_f`kXaXc``kfe =XZ\Yffb$j`ml`ccX% 8gl fe c _\cc % 30 Töissä 31 Palvelut keskittyvät kaupunkeihin, mutta moni ikäihminen haluaisi asua kotonaan haja-asutusalueella mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten omat näkemykset palveluiden suunnittelussa ovat tätä

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä LIITE 1 Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä xx.xx.xxxx Mitä on vanhusneuvostotyö? Sosiaali ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto; Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: Vanhusneuvosto

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot