8 RIKOSMEDIAN YHTEYS VÄKIVALLAN PELKOON Mirka Smolej & Janne Kivivuori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8 RIKOSMEDIAN YHTEYS VÄKIVALLAN PELKOON Mirka Smolej & Janne Kivivuori"

Transkriptio

1 8 RIKOSMEDIAN YHTEYS VÄKIVALLAN PELKOON Mirka Smolej & Janne Kivivuori Hiljattain näin seuraavan tilanteen: Nuori tyttö, ehkä noin kymmenen vuoden ikäinen, seisoi kioskin edessä. Hän näytti hämmentyneeltä, ahdistuneelta ja pelokkaalta. Syykin oli selvä. Tyttö katsoi kioskin seinässä roikkuvia keltaisia iltapäivälehtimainoksia. Lööpeistä ylempi mainosti lehdessä olevan juttua paloittelumurhaajasta, alemmassa luki kissan kokoisin kirjaimin mies sahasi vaimonsa kahtia. Ihminen, joka kulkisi kaduilla huutelemassa näiden lööppien kaltaisia juttuja ohikulkevien lasten korviin, ohjattaisiin nopeasti psykiatriseen hoitoon. ( ) Vanhempana pystyn päättämään lasteni puolesta, millaisia tv-ohjelmia he katsovat tai millaisia tietokonepelejä he pelaavat. En voi kuitenkaan millään keinoin estää lapsiani joutumasta lööppien henkisen väkivallan uhriksi. (Mielipidekirjoitus, Helsingin Sanomat ) MIES TAP-POI VAI-MON-SA JA KAK-SI LAS-TAAN, tavaa juuri lukemaan oppinut tyttäreni. Hän katsoo huolestuneena minuun. ( ) Kyseinen lukukappale ei löytynyt kouluhallituksen hyväksymästä aapisesta, vaan seinällä huutavasta iltapäivälehden mainoksesta. (Kirkko ja Kaupunki ) Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että median rikosaineiston ja arkielämän rikoskokemusten suhde on epäsuhtainen. Tiedotusvälineet korostavat uutisoinnissaan väkivaltarikollisuutta, kun taas muut rikoslajit, kuten omaisuusrikollisuus, ovat aliedustettuina. (Surette 1998; Reiner ym ) Rikosuutisoinnin määrällinen kehitys on monessa historiallisessa tilanteessa ollut erilaista kuin väestön kokeman rikollisuuden kehitys. Usein on ollut kyse siitä, että uutisointi on lisääntynyt, vaikka määrällisesti rikollisuus on pysynyt vakaana. Väkivallasta uutisointi lisääntyi Suomenkin iltapäivälehdistössä voimakkaasti ajanjaksolla , vaikka väestön kokeman väkivallan määrä pysyi samaan aikaan vakaana (Kivivuori ym. 2002; Kemppi, Kivivuori 2004). Iltapäivälehtien mainosjulisteiden rikossisältö on Suomessa lisääntynyt niin voimakkaasti, että on puhuttu

2 124 jopa katujen rikosjulkisuuden synnystä (Kivivuori 2004). Myös television uutislähetyksissä rikosaiheet ovat lisääntyneet voimakkaasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana (Kemppi, Kivivuori 2004). Lisääntyvän rikosuutisoinnin on arveltu johtavan siihen, ettei ihmisten huomio kiinnity rikollisuuden todelliseen kehitykseen, vaan mediaan itseensä ja sen luomiin rikoskuviin, jotka ajan myötä vahvistuvat kollektiivisiksi tuntemuksiksi (Garland 1999, 158). Median onkin todettu olevan eräs keskeinen rikoksen pelkoon vaikuttava ja sen kasvua selittävä tekijä. Vaikutussuhde ei kuitenkaan ole yksiulotteinen ja mekaaninen, vaan riippuu useista olosuhdetekijöistä (Eschholz ym. 2003; Chiricos ym. 2000; Pollack 2001). Rikoksen pelkoa on useimmissa uhritutkimuksissa mitattu tarkastelemalla huolestuneisuutta erilaisten väkivallantekojen ja omaisuusrikosten kohteeksi joutumisesta (uhritutkimusten kehityksestä ks. esim. Jackson 2004). Näissä tutkimuksissa pelon tunteiden on havaittu jakautuneen epätasaisesti sukupuolten ja eri väestöryhmien kesken. Esimerkiksi oman kodin lähellä iltaisin ja yöaikaan liikkumista pelkäävät eniten yli 55-vuotiaat (Niemi 2000, 139), vaikka heidän riskinsä joutua rikoksen uhriksi on verraten vähäinen. Naiset pelkäävät katuväkivallan uhriksi joutumista enemmän kuin miehet, vaikka uhreina ovat useimmiten nimenomaan nuoret miehet. Suomessa rikollisuuden pelkoa aiheuttavia tekijöitä on tutkittu melko vähän. Heiskanen on todennut tutkimuksessaan, että naiset pelkäävät miehiä enemmän, kerrostaloissa asuvat enemmän kuin rivi- tai omakotitaloissa asuvat, ja väkivallan uhrit enemmän kuin muut (Heiskanen 2002, ). Tutkimuksessa ei ollut mukana rikosmedian seuraamiseen liittyviä kysymyksiä. Tarkoituksenamme onkin tässä artikkelissa tarkastella, selittääkö rikosmedian seuraaminen rikoksen pelkoa. Analyysien avulla voidaan myös kommentoida edellä mainittuja hypoteeseja. Suomalaisten iltapäivälehtien otsikoiden määrällistä kehitystä selvittänyt tutkimus (Kivivuori ym. 2003) viittasi siihen, että väkivaltauutisoinnin lisääntyminen on yhteydessä rikollisuuden pelon kehitykseen jaksolla Kyseinen tutkimus, joka perustui aikasarjojen graafiseen vertailuun, jätti kuitenkin avoimeksi kysymyksen vaikutuksen suunnasta sekä siitä, vaikuttiko media-aineiston, pelon tai molempien kehitykseen muita tekijöitä, jotka jäivät tarkastelun ulkopuolelle. Tämän artikkelin tarkoituksena on kartoittaa median ja pelon keskinäistä suhdetta tarkemmin vuoden 2003 yksilötasoisen uhriaineiston avulla. Tavoitteena on selvittää, onko rikosmedia aidosti yhteydessä välttämiskäyttäytymiseen ja rikollisuuden pelkoon. Välttämiskäyttäytymisellä tarkoitetaan sitä, että henkilö karttaa tietyissä paikoissa ja/tai tiettyinä vuorokaudenaikoina liikkumista.

3 125 Ennen varsinaista analyysia tutkimusta taustoitetaan kuvaamalla lyhyesti median ja pelon suhteita tarkastelleiden tutkimusten lähtökohtia ja olettamuksia. Tämän jälkeen tarkastellaan median ja rikospelon suhdetta bivariaattitasolla muita tekijöitä huomioimatta. Analyysin toisessa vaiheessa tarkastellaan monimuuttujamallien avulla sitä, pysyykö median ja pelon välinen yhteys voimassa, kun joukko keskeisiä selittäviä muuttujia vakioidaan. Median ja pelon välistä suhdetta kartoittaneista tutkimuksista Rikoskäsitysten on havaittu suurelta osin perustuvan joukkotiedotusvälineiden kautta saataviin välillisiin tietoihin (esim. Sorenson, Peterson 1998). Lisäksi median on todettu olevan keskeinen rikoksia koskevan informaation lähde, koska loppujen lopuksi melko harvalla ihmisellä on omakohtaisia kokemuksia rikoksen uhriksi joutumisesta. Rikollisuuden runsas määrä tiedotusvälineissä merkitsee myös, että rikollisuutta uutisaiheena on lähes mahdotonta välttää (Lupton 1999, 44 45). Rikosmedian yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa on ollut vallalla neljä hypoteesia, joiden kautta on pyritty kuvaamaan ihmisten piirteitä, tilannetekijöitä tai olosuhteita, joilla median ja rikollisuuden pelon välistä suhdetta voidaan selittää (Eschholz ym. 2003). Korvaavuushypoteesi olettaa medialla olevan sitä enemmän vaikutuksia pelon tunteisiin, mitä vähemmän vastaanottajalla on henkilökohtaisia kokemuksia rikollisuudesta. Tällä on pyritty selittämään esimerkiksi vanhusten kokeman pelon yleisyyttä. Resonanssihypoteesi olettaa sitä vastoin, että median vaikutus on sitä merkittävämpi, mitä kattavammin se heijastaa yksilön omakohtaisia kokemuksia. Tällä on viitattu ennen kaikkea henkilön omien väkivaltakokemusten (Rountree, Land 1996, ), mutta myös läheisten uhrikokemusten vaikuttavuuteen. Kolmas näkökulma painottaa yksilön haavoittuvuuden merkitystä. Haavoittuvuudella voidaan viitata joko yksilön subjektiiviseen arvioon tai tilastolliseen todennäköisyyteen rikoksen uhriksi joutumisesta. Median vaikutuksen pelkoon on esimerkiksi esitetty olevan vähäisin niissä ryhmissä, joiden todennäköisyys joutua rikoksen uhriksi on tosiasiallisesti suurin (Liska, Baccaglini 1990, 372). Pelon ja median suhdetta on lähestytty myös samastumisen näkökulmasta, jolloin on oletettu, että katsojan kokema samankaltaisuus uhrin kanssa (ikä, sukupuoli, asuinalue jne.) selittää eroa pelon tunteiden voimakkuudessa eri ryhmissä.

4 126 Median vaikutus pelkoon ei ole vain tutkijoiden tulkintaa. Varsin suuri osa suomalaisista katsoo, että televisiolla ja lehdistöllä on merkitystä heidän kokemalleen turvattomuudelle. Tällaiset kokemukset eivät sinänsä todista kausaalisuutta, mutta ovat hyvin linjassa vaikutussuhdetta korostavien tulkintojen kanssa (Korander 1994, 22 23). Median ja pelon välistä yhteyttä tarkastelleita tutkimuksia on arvosteltu muun muassa ristiriitaisuudesta ja monitulkintaisuudesta (Ditton ym. 2004). On kuitenkin saatu näyttöä siitä, että rikosuutisoinnin seuraaminen vaikuttaa pelkoon varsinkin jos henkilön asuinalueella on muita pelkoa lisääviä tekijöitä kuten etnistä monimuotoisuutta (Eschholz ym. 2003). Myös mediasisältöjen havaitulla realistisuudella on vaikutusta. Väkivaltaa sisältävän uutisaineiston sekä rikollisuuteen keskittyvien todellisuustelevisio-ohjelmien yhteyden rikollisuuden pelkoon on havaittu olevan muita mediatuotteita merkittävämpi (Oliver, Armstrong 1998). Aineisto Aineistona on käytetty vuoden 2003 kansallista rikosuhritutkimusta. Kyselyyn vastanneet (n=8 163) olivat 15 vuotta täyttäneitä suomalaisia. Analyyseissä käytetyt muuttujat, niiden arvot sekä suorat jakaumat on esitetty liitteissä 1 5. Seuraavassa käydään hieman tarkemmin läpi selitettävät muuttujat, jotka mittaavat rikollisuuden pelkoa sekä ne selittävät muuttujat, joilla mitataan median vastaanottoa. Koska rikosmedia ei oletettavasti vaikuta perhe- tai työpaikkaväkivallan pelon kokemiseen, rajaamme tässä artikkelissa tarkastelun kodin ja työn ulkopuolella tapahtuvan väkivallan pelkoon. Rikoksen pelkoa tarkastellaan kahden kysymyksen avulla, joista ensimmäinen mittaa vastaajan välttämiskäyttäytymistä. Yksilö saattaa alkaa välttää tiettyjä paikkoja, koska hänen mielikuvansa mahdollisuudesta joutua kyseisessä paikassa rikoksen uhriksi ovat korostuneet. Tuntemus voi olla seurausta omasta tai lähipiirin rikosuhrikokemuksesta, mutta sen laukaisijana voi olla myös muista lähteistä saatu paikkaa tai siellä tapahtunutta väkivallan määrää koskeva tieto. Pelon vaikutuksesta ihmiset saattavat myös ryhtyä välttämään joutumista tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa, mikä vähentää ennaltaehkäiseviä rikoksentorjunnan keinoja ja voi jopa edesauttaa rikollisuutta luomalla tiloja, joista epävirallinen sosiaalinen kontrolli puuttuu (Skogan 1986, ). Ensimmäinen tarkasteltava kysymys kuuluu: Onko kotinne lähistöllä, noin kilometrin säteellä jokin alue, jolla ette halua liikkua yksin jalkaisin myöhään illalla tai yöllä? Viidennes vastaajista vastaa kysymykseen

5 127 kyllä. Toinen tarkasteltava pelkokysymys mittaa huolen astetta väkivallan kohteeksi joutumisesta iltaisin kodin ulkopuolella. Vastaajista 34 % ilmoittaa olevansa erittäin tai melko huolestunut väkivallan kohteeksi joutumisesta. Huolikysymyksessä vastausvaihtoehdot on yhdistetty kahteen kategoriaan: ei huolestunut ja huolestunut. Kyselylomakkeessa on kaksi media-aiheista kysymystä, joista tässä tarkastellaan molempia huomion kohdistuessa kuitenkin pääosin iltapäivälehtien mainosjulisteiden seuraamisintensiteettiin. Tutkimuksessa kysymys on muotoiltu: Iltapäivälehtien mainosjulisteita ja etusivuja (lööppejä) voi nähdä monissa paikoissa, vaikka ei lehteä ostaisikaan. Kuinka usein luette, mitä niissä kerrotaan? Vastausvaihtoina on en koskaan, harvoin, joskus, melko usein ja säännöllisesti. Iltapäivälehtien voidaan todeta olevan varsin merkittävä tiedonlähde, sillä kolmannes kaikista vastaajista ilmoittaa lukevansa mainosjulisteita säännöllisesti. Kysymyksessä ei erikseen painoteta nimenomaan rikosuutisten seuraamista, mutta koska väkivalta ja rikokset ovat erittäin keskeisiä iltapäivälehtien juttu- ja etusivuaiheita (Huovila 2002, ; Kivioja 2004, 62 63), on selvää, ettei mainosjulisteita seuraava voi välttyä aihepiiriltä. Lisäksi on huomioitava, ettei iltapäivälehtien etusivujen viestien tavoittavuus palaudu suoraan levikki- tai lukijatietoihin, vaan otsikoiden päivittäin tavoittama yleisö on määrältään suurempi kuin joukko, joka tosiasiassa ostaa lehden ja lukee sen kannesta kanteen. Mainosjulisteiden näkyvyys yhdistettynä tietoon rikosuutisoinnin määrällisestä kasvusta perustelevat iltapäivälehtien kiinnostavuutta tutkimuskohteena. Toinen rikosmedian käyttöä mittaava kysymyspatteri sisältää joukon kysymyksiä eri tiedotusvälineiden tärkeydestä rikostietolähteenä. Tämä kysymystyyppi otettiin kansalliseen uhritutkimukseen, koska sitä oli käytetty aiemmassa rikospelkoja kartoittaneessa tutkimuksessa (Korander 1994). Tärkeyttä rikostiedon hankinnassa tiedusteltiin seitsemän tiedotusvälineen tai ohjelmatyypin osalta: aikakauslehdet, iltapäivälehdet, muut sanomalehdet, radio-ohjelmat, TV:n rikosohjelmat, muut TV:n ajankohtaisohjelmat sekä internet. Analyyseja varten dikotomisoimme nämä osiot ja laskimme ne yhteen, jolloin saimme summamuuttujan, jonka vaihteluväli oli nollasta seitsemään. Tämän muuttujan luokittelimme edelleen kolmeen osaan: niihin vastaajiin, joiden rikostietolähteiden valikoima oli suppea (0 2 tärkeää medialähdettä), niihin, joiden valikoima oli laaja (3 4 tärkeänä pidettyä medialähdettä) ja niihin, joiden rikostietolähteiden valikoima oli hyvin laaja (vähintään 5 tärkeänä pidettyä rikostiedon medialähdettä). Katsoimme tämän summamuuttujan mittaavan rikosmedian vastaanoton laajaalaisuutta.

6 128 Iltapäivälehtien mainosjulisteiden seuraaminen ja rikollisuuden pelko Seuraavassa tarkastellaan ristiintaulukoinnin avulla, mikä on mainosjulisteiden lukemisen suhde välttämiskäyttäytymiseen ja huolestuneisuuteen väkivallan uhriksi joutumisesta. Joka kolmas mainosjulisteita säännöllisesti lukeva ilmoittaa kotinsa lähistöllä olevan alueen, jossa liikkumista hän välttää iltaisin. Sen sijaan harvoin etusivuja seuraavista vain viidennes vastaa kysymykseen kyllä. Kodin lähellä olevaa aluetta välttävien osuus, % Mies Nainen 0 ei koskaan (n=113) harvoin (n=215) joskus (n=363) melko usein (n=544) Lukee mainosjulisteita säännöllisesti (n=667) Kuvio 1 Välttämiskäyttäytyminen iltapäivälehtien mainosjulisteiden lukuintensiteetin mukaan (%), (n=1 902) Välttämiskäyttäytyminen on hyvin sukupuolisidonnaista (kuvio 1). Naisten taipumus välttää tiettyä aluetta on miehiin verrattuna noin nelinkertainen riippumatta siitä, kuinka usein vastaaja lukee mainosjulisteita. Välttämiskäyttäytymisen ja mainosjulisteiden lukemisen yhteys on kuitenkin samanlainen sekä naisilla että miehillä. Vaikka harvempi mies ilmoittaa välttävänsä kotinsa lähistöllä tiettyä aluetta, kasvaa välttämiskäyttäytyminen lineaarisesti mainosjulisteiden lukemisen lisääntymisen myötä kuten naisillakin. Sukupuolten välillä ei siis tässä suhteessa ole eroa. Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että välttämiskäyttäytymisen ja mainosjulisteiden lukemisen välinen yhteys on ilmeinen: mainosjulisteita runsaasti lukevat välttävät jotakin kotinsa lähellä olevaa aluetta muita vastaajia enemmän. Mainosjulisteiden lukeminen ja huoli väkivallan kohteeksi joutumisesta näyttävät myös olevan yhteydessä toisiinsa. Kaikista säännöllisesti mainosjulisteita lukevista 41 % ilmoittaa olevansa erittäin tai melko huolestu-

7 129 nut väkivallan uhriksi joutumisesta. Kuviossa 2 tätä yhteyttä on tarkasteltu sukupuolen mukaan eriteltynä. Mitä säännöllisemmin vastaaja lukee iltapäivälehtien mainosjulisteita, sitä todennäköisemmin hän on huolestunut väkivallan uhriksi joutumisesta kodin ulkopuolella. Tämä koskee sekä miehiä että naisia, vaikka naisten huolestumistaso on selvästi miehiä korkeampi. 60 Väkivallan kohteeksi joutumisesta huolestuneiden osuus, % ei koskaan (N=146) joskus (N=595) Lukee mainosjulisteita säännöllisesti (N=965) Mies Nainen Kuvio 2 Huolestuneisuus väkivallan kohteeksi joutumisesta iltapäivälehtien mainosjulisteiden lukuintensiteetin mukaan (%), (n=2 899) Sekä välttämiskäyttäytyminen että huoli väkivallan kohteeksi joutumisesta näyttävät olevan yhteydessä iltapäivälehtien mainosjulisteiden seuraamiseen. Havaittujen yhteyksien perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, onko kyseessä kausaalinen suhde ja jos näin on, kumpi tarkastelluista ilmiöistä edeltää kumpaa. On otettava huomioon vaihtoehto, että entuudestaan pelokkaat ihmiset kiinnittävät muita enemmän huomiota mainosjulisteiden viesteihin. On myös mahdollista, että jokin kolmas tekijä aiheuttaa näiden muuttujien välisen yhteyden. Esimerkiksi se, että itse on joutunut väkivallan uhriksi, voi johtaa sekä rikosuutisten lisääntyvään seuraamiseen että välttämiskäyttäytymiseen ja huoleen. Jopa pelkästään se, että asuu kaupungissa, voi johtaa niin mainosjulisteiden lukemisen kuin pelonkin lisääntymiseen. Siksi on perusteltua tarkastella monimuuttujamallien avulla, onko media- ja pelkomuuttujien välillä vaikutusta, kun tällaiset selitystekijät vakioidaan.

8 130 Median tärkeys rikostietolähteenä ja rikollisuuden pelko Seuraavassa tarkastelemme samoin kuin edellä ristiintaulukoinnin avulla, onko rikollisuuden pelolla yhteyttä siihen, miten laaja-alaisesti vastaajat pitävät eri tiedotusvälineitä tärkeinä rikostiedon lähteinä. 60 Kodin läheistä aluetta pelkääviä, % Suppea Laaja Hyvin laaja Miehet Naiset Rikostiedon vastaanoton laajuus Kuvio 3 Välttämiskäyttäytyminen rikosmedian vastaanoton laaja-alaisuuden mukaan (%) Rikostiedon vastaanoton laaja-alaisuudella ei näyttäisi olevan yhteyttä naisten välttämiskäyttäytymiseen (kuvio 3). Miesten kohdalla voidaan havaita lievä yhteys. Ne miehet, jotka ilmoittivat pitävänsä viittä tai useampaa tiedotusvälinettä tärkeänä rikostiedonlähteenä, välttivät muita miehiä useammin liikkumista joillakin kotinsa lähellä olevilla alueilla. Edeltävien tarkastelujen tapaan tässäkin havaitaan valtava ero sukupuolten välillä Väkivallan kohteeksi joutumisesta huolestuneita, % Miehet Naiset 0 Suppea Laaja Hyvin laaja Rikostiedon vastaanoton laajuus Kuvio 4 Huolestuneisuus väkivallan kohteeksi joutumisesta rikosmedian vastaanoton laaja-alaisuuden mukaan (%)

9 131 Sillä, kuinka laajasti pitää eri tiedotusvälineitä ja ohjelmatyyppejä tärkeinä rikostiedon lähteinä, on selkeä yhteys rikoksen uhriksi joutumisesta huolestumiseen (kuvio 4). Mitä usempaa tiedotusvälinettä pitää tärkeänä rikostietolähteenä, sitä korkeampi huolestuneisuuden aste. Tai toisin ilmaistuna: mitä laaja-alaisemmin vastaanottaa rikostietoa, sitä huolestuneempi on. Yhteys on sama sekä miehillä että naisille. Monimuuttujamallit Edellä tarkasteltiin rikosmedian seuraamisen ja rikollisuuden pelon yhteyttä ristiintaulukointien avulla. Rikosmedian seuraamista mitattiin kahdella tavalla: iltapäivälehtien mainosjulisteiden seuraamisella ja toisaalta kysymällä, kuinka laaja-alaisesti vastaaja seuraa erilaisia rikostiedon lähteitä. Seuraavaksi analysoimme, pysyykö havaittu yhteys voimassa, kun muiden muuttujien vaikutus on vakioitu. Analyysimenetelmänä on logistinen regressio, jossa selitettävä muuttuja on dikotominen eli kaksiarvoinen. Regressioanalyysin avulla voidaan todeta, miten tietty henkilön tai hänen elinolosuhteidensa ominaisuus lisää tai vähentää rikollisuuden pelon todennäköisyyttä. Selitettäviä muuttujia on kaksi: toisessa mallissa selitetään välttämiskäyttäytymistä, toisessa huolta väkivallan uhriksi joutumisesta. Välttämiskäyttäytymistä mittaavassa muuttujassa arvon 1 saavat ne vastaajat, jotka ilmoittavat kotinsa lähellä olevan alueen, jossa liikkumista jalkaisin he välttävät yksin iltaisin. Muut vastaajat saavat tällä muuttujalla arvon 0. Huolta väkivallan uhriksi joutumista mittaavassa muuttujassa arvon 1 saavat ne, ketkä ilmoittavat olevansa erittäin tai jonkin verran huolestuneita väkivallan kohteeksi joutumisesta iltaisin kodin ulkopuolella. Selittävien muuttujien (liitetaulukot 1 5) valintaa on aiheellista perustella lyhyesti. Muuttujilla on ennen kaikkea haluttu vakioida sellaisia tekijöitä, joilla kriminologiassa on perinteisesti pyritty selittämään rikollisuuden pelkoa (esim. Fattah 1993, 54 56). Etenkin sukupuolen, iän ja asuinpaikan on havaittu olevan yhteydessä rikollisuuden pelkoon. Vastaajan omien ja sijaisuhrikokemusten tarkasteleminen on tässä yhteydessä olennaista, sillä on mahdollista, että ne aiheuttavat sekä välttämiskäyttäytymistä, huolestuneisuutta että rikosuutisoinnin pariin hakeutumista.

10 132 Välttämiskäyttäytyminen Välttämiskäyttäytymistä selittävien regressioanalyysien tulokset on esitetty taulukossa 1. Taulukon riskisuhteita tulee verrata saman muuttujan vertailuryhmään, jonka riskisuhteeksi on merkitty 1,0. Ensimmäisestä mallista nähdään esimerkiksi, että mainosjulisteita usein lukevilla on lähes puolitoistakertainen todennäköisyys välttää tiettyä kodin lähellä olevaa aluetta, kun rikostiedon vastaanoton laajuus on vakioitu. Rikostiedon vastaanoton laajuudella ei sen sijaan näyttäisi olevan yhteyttä välttämiskäyttäytymiseen. Kun mallissa vakioidaan edellisten muuttujien lisäksi ikä, sukupuoli, asuinpaikka ja suhde työelämään (malli 2), havaitaan, että naisten todennäköisyys välttämiskäyttäytymiseen on yli kuusinkertainen miehiin verrattuna. Sukupuolten välisen eron on oletettu useissa tutkimuksissa selittyvän sillä, että naiset pelkäävät erilaisia rikoksia, esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa, enemmän kuin miehet (Warr 1985). On myös esitetty, että naisten ja miesten rooliodotukset ovat erilaisia, ja siten erot huolestuneisuuden ilmaisemisessa sekä tutkimustilanteessa että arkielämässä perustuisivat pikemminkin kulttuurisiin tekijöihin kuin tosiasiallisesti koettuihin pelkoihin (May 2001). Naisten olisi tämän teorian mukaan sosiaalisesti hyväksyttävämpää sekä kokea että ilmaista pelon tunteita kuin miesten. Asuinpaikalla on vaikutusta välttämiskäyttäytymiseen. Kaupunkimaisissa kunnissa asuvilla vastaajilla on kolme ja puoli kertaa suurempi riski välttää kotinsa lähellä sijaitsevaa aluetta kuin maaseudulla asuvilla. Kaupunkimaisessa ympäristössä vaaralliseksi tai uhkaavaksi koettuja alueita on oletettavasti enemmän kuin maaseudulla. Lisäksi maaseutumaisessa kunnassa tuntemattomien määrä on vähäisempi kuin kaupungeissa, mikä saattaa vähentää koettua turvattomuuden tunnetta julkisilla paikoilla liikuttaessa. Olennaista on myös havaita, että taajama-asteen huomioimisella ei ole vaikutusta mainosjulisteiden ja välttämiskäyttäytymisen yhteyteen. Mainosjulisteiden lukemisefekti ei siis näyttäisi johtuvan pelkästään siitä, että niiden lukeminen on yleisempää kaupungeissa. Mallista havaitaan lisäksi, että vanhuuseläkkeellä olevat ilmoittavat työssäkäyviä useammin kotinsa lähellä olevan alueen, jota he välttävät. Vanhuuseläkkeellä olevat liikkuvat kaupunkitilassa usein muita vastaajaryhmiä vähemmän, joten ilmaistu pelon aste voi liittyä pikemminkin mielikuviin vaarallisista alueista kuin siihen, että vastaaja olisi itse kokenut rikollisuutta tai havainnut epäjärjestyksen merkkejä kyseisellä alueella. Olennaista on jälleen, ettei mainosjulisteiden lukemisen yhteys välttämiskäyttäytymiseen muutu tai selity malliin 2 lisätyillä muuttujilla.

11 Taulukko 1 Välttämiskäyttäytymistä selittävä regressiomalli (n=8 163) Malli 1 Malli 2 Malli 3 Lukee iltapäivälehtien mainosjulisteita Ei lue usein 1,00 1,00 1,00 Lukee usein 1,47** 1,40** 1,39** Rikostiedon vastaanotto Suppea 1,00 1,00 1,00 Laaja 0,95 0,97 0,97 Hyvin laaja 1,00 1,05 1,05 Sukupuoli Mies 1,00 1,00 Nainen 6,45*** 6,49*** Ikä vuotias 1,00 1, vuotias 1,18 1,23* 55-vuotias tai vanhempi 1,09 1,18 Asuinpaikka Maaseutumainen kunta 1,00 1,00 Taajaan asuttu kunta 1,36** 1,37** Kaupunkimainen kunta 3,60*** 3,58*** Suhde työelämään Työssä 1,00 1,00 Työtön 1,16 1,14 Opiskelija/varusmies 0,83 0,83 Vanhuuseläke 1,31** 1,32* Muu 1,18 1,19 Omat väkivaltakokemukset Ei ole kokenut väkivaltaa 1,00 On kokenut uhkailua 1,05 On kokenut fyysistä väkivaltaa 1,31** Sijaisuhrikokemukset Ei ole 1,00 On 1,31* *=p<.05, **=p<.01, ***=p< Mutta ehkä mainosjulisteiden lukemisen yhteys välttämiskäyttäytymiseen johtuukin siitä, että rikosten uhriksi joutuminen aiheuttaa sekä välttämistä että mainosjulisteiden lukemista? Kun tarkasteluun otetaan vielä mukaan vastaajan omat uhrikokemukset ja sijaisuhrikokemukset (malli 3), havaitaan, että itse väkivaltaa kokeneilla on lähes puolitoistakertainen riski (or=1,37) harjoittaa välttämiskäyttäytymistä kuin niillä, jotka eivät ole kokeneet väkivaltaa. Lisäksi niillä, joiden läheinen oli viimeisen 12 kuukauden aikana joutunut väkivallan kohteeksi (sijaisuhrikokemus), välttävät kotinsa lähellä olevaa aluetta todennäköisemmin kuin ne, joilla tällaista kokemusta ei ole. Sekä omilla että sijaisuhrikokemuksilla on siis vaikutusta henkilön välttämiskäyttäytymiseen. Tarkastelun perusteella havaitaan kuitenkin, että mainosjulisteiden lukemisen yhteys kodin läheisen alueen välttämiseen pysyy voimassa, vaikka mallin muut muuttujat on vakioitu. Edellä kuvatuissa ristiintaulukoinneissa saadut tulokset saavat siis vahvistusta. Mainosjulisteiden lukemisen yhteys välttämiskäyttäytymiseen ei näyttäisi olevan näennäiskorrelaatio. Se ei synny ainakaan muiden mallissa vakioitujen muuttujien vaikutuksesta.

12 134 Kiinnostavana tuloksena voitaneen pitää myös sitä, että useiden eri tiedotusvälineiden pitäminen tärkeänä rikostiedon lähteenä ei ole yhteydessä välttämiskäyttäytymiseen. Huoli kodin ulkopuolisesta väkivallasta iltaisin Toinen selitettävä muuttuja tarkastelussa on huolestuneisuus väkivallasta (taulukko 2). Mainosjulisteita usein lukevien riski tuntea huolestuneisuutta on 1,3 kertaa suurempi kuin niiden, jotka eivät lue usein lööppejä. Kuten edeltävässä analyysissa, lisämuuttujien vakioiminen malleissa 2 ja 3 ei tuo muutosta havaintoon. Mainosjulisteiden lukemisen yhteys väkivallasta huolestumiseen pysyy voimassa. Väkivaltahuolen tarkastelu eroaa kuitenkin yhdessä suhteessa merkittävästi edeltävästä välttämiskäyttäytymisen analyysista. Se, kuinka laajasti vastaaja pitää erilaisia tiedotusvälineitä tärkeinä rikostiedon lähteinä, on selvässä yhteydessä huoleen väkivallan uhriksi joutumisesta. Usean tiedotusvälineen tärkeäksi ilmoittavien joukossa riski olla huolestunut väkivallan uhriksi joutumisesta on kaksinkertainen verrattuna niihin henkilöihin, jotka pitävät vain harvoja tiedotusvälineitä tärkeinä rikostiedon lähteinä. Malleissa mukaan tuodut lisäselittäjät eivät vaikuta tehtyyn havaintoon. Huolen yhteys rikosmediaan ei selity rakenteellisilla tekijöillä (malli 2), ei yksilön omilla väkivaltakokemuksilla tai läheisten ihmisten kokemalla väkivallalla (malli 3). Voidaan sanoa, että iltapäivälehtien mainosjulisteiden lukeminen sekä useiden tiedotusvälineiden pitäminen tärkeinä rikostiedon lähteinä ovat robusteja väkivaltahuolen selittäjiä. Taulukon 2 regressioanalyysit sisältävät myös muiden muuttujien osalta kiinnostavia tietoja, joita on paikallaan lyhyesti kommentoida. Naisten riski ilmaista huolta väkivallan uhriksi joutumisesta on korkeampi kuin miehillä, tosin ero ei huolen osalta ole yhtä suuri kuin välttämiskäyttäytymisen kohdalla (vrt. taulukko 1). Lisäksi havaitaan, että työttömien riski ilmaista pelon kokemuksia on kaksinkertainen työllisiin verrattuna. Tämä saattaa selittyä sillä, että elämän yleinen epävarmuus ja taloudellinen huono-osaisuus kanavoituvat rikoksen peloksi. Kaupungissa asuvilla on maaseudulla asuviin verrattuna kaksinkertainen riski huolen ilmaisemiseen. Kaupungistumiskehityksen on esitetty vähentäneen yhteisöllisyyttä ja lisänneen sosiaalista eristäytymistä, minkä seurauksena yhteiskunnalliset huolenaiheet (kuten rikollisuus) voimistuvat (Furedi 1998, 65 70). Yksilökeskeisen kulttuurin korostumisen on myös nähty vaikuttavan siihen, että kaupungissa elävillä on yhä vähemmän tietoa ympäröivistä ihmisistä (Young 1999, 70). Muiden ihmisten käyttäytymistä

13 135 on aikaisempaa vaikeampaa ennustaa, mikä saattaa johtaa huolestuneisuuden kasvuun. Taulukko 2 Väkivallasta huolestuneisuutta (erittäin tai melko huolestunut) selittävä regressiomalli (n=8 163) Malli 1 Malli 2 Malli 3 Lukee iltapäivälehtien mainosjulisteita Ei lue usein 1,00 1,00 1,00 Lukee usein 1,31* 1,33** 1,30* Rikostiedon vastaanotto Suppea 1,00 1,00 1,00 Laaja 1,26 1,28 1,26 Hyvin laaja 1,83*** 1,97*** 1,95*** Sukupuoli Mies 1,00 1,00 Nainen 2,51*** 2,55*** Ikä vuotias 1,00 1, vuotias 1,53* 1,64** 55-vuotias tai vanhempi 1,36** 1,58* Asuinpaikka Maaseutumainen kunta 1,00 1,00 Taajaan asuttu kunta 1,31 1,32* Kaupunkimainen kunta 2,01*** 1,97*** Suhde työelämään Työssä 1,00 1,00 Työtön 2,05*** 2,04*** Opiskelija/varusmies 1,11 1,10 Vanhuuseläke 1,15 1,17 Muu 1,82*** 1,89*** Omat väkivaltakokemukset Ei ole kokenut väkivaltaa 1,00 On kokenut uhkailua 2,13*** On kokenut fyysistä väkivaltaa 2,32*** Sijaisuhrikokemukset Ei ole 1,00 On 1,12 *=p<.05, **=p<.01, ***=p<.001 Omakohtainen väkivaltakokemus on yhteydessä kohonneeseen huolestuneisuuteen. Fyysistä väkivaltaa kokeneet olivat yli kaksi kertaa todennäköisemmin huolestuneita väkivallan uhriksi joutumisesta verrattuna niihin, jotka eivät olleet kokeneet väkivaltaa. Toisin kuin välttämiskäyttäytymisen kohdalla, myös uhkailua kokeneilla on korkeampi riski huolestuneisuuteen kuin niillä, joilla väkivaltakokemuksia ei ole. Uhkailu ei ehkä riitä laukaisemaan välttämiskäyttäytymistä, mutta kylläkin huolta. Sijaisuhrikokemuksilla ei yllättävästi näyttäisi olevan yhteyttä huolestuneisuuteen.

14 136 Päätulokset Tarkoituksenamme on tässä artikkelissa ollut tarkastella, onko rikosmedialla yhteys rikollisuuden pelkoon ja välttämiskäyttäytymiseen, kun joukko keskeisiä selittäviä muuttujia vakioidaan. Ilmiön tarkemman tarkastelun taustana ovat havainnot rikosuutisoinnin määrällisestä kasvusta. Lisääntyvän rikosuutisoinnin on arvioitu olevan yhteydessä ihmisten lisääntyviin pelkoihin. Tätä kysymystä ei ole aikaisemmin analysoitu tuoreiden suomalaisten empiiristen aineistojen avulla. Tarkastelun ensimmäinen päätulos on, että iltapäivälehtien mainosjulisteiden seuraamisella on yhteys sekä välttämiskäyttäytymiseen että huoleen väkivallan uhriksi joutumisesta. Toinen päätulos on, että rikostiedon vastaanottaminen usean median välityksellä on yhteydessä rikospelkoon. Nämä yhteydet pysyvät voimassa, kun useita pelkoihin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä kontrolloidaan. Kyse ei ole näennäiskorrelaatiosta, joka aiheutuisi esimerkiksi asumisesta kaupungissa tai siitä, että omat väkivaltakokemukset aiheuttaisivat sekä rikosmedian seuraamista että välttämiskäyttäytymistä ja huolta. Näiden kahden päätuloksen rinnalla saatoimme todeta eräitä muita mielenkiintoisia tekijöitä, joilla näyttäisi olevan yhteys pelkoihin. Sekä välttämiskäyttäytymisen että huolen kohdalla omilla väkivaltakokemuksilla on olennainen merkitys. Tulos ei ole yllättävä. Se merkitsee, ettei pelko ole konkreettisista kokemuksista täysin irrallinen ilmiö. Näin ollen olettamus median rikossisältöjen korvaavuusvaikutuksista pelon selittäjänä ei tämän tutkimuksen perusteella saa tukea. Sen sijaan näyttää todennäköiseltä, että yksilön omien ja läheisten uhrikokemusten vastaavuus (resonanssihypoteesi) median rikossisältöjen kanssa on selitysmalli, jonka soveltuvuutta on aiheellista jatkossa tarkastella syvällisemmin 1. Myös haavoittuvuushypoteesi näyttää olevan sovellettavissa median ja pelon välisen yhteyden analysointiin, sillä naisten ja vanhuuseläkkeellä olevien todennäköisyys välttää kotinsa lähellä sijaitsevaa aluetta on selvästi suurempi kuin muilla tarkastelluilla ryhmillä. Kiinnostavaa on myös, että työttömillä on työllisiin verrattuna kaksinkertainen riski ilmaista huolta väkivallan uhriksi joutumisesta. Tätäkin tulosta arvioitaessa on huomioitava, että omien rikosuhrikokemusten vaikutus oli vakioitu eli yhteys on olemassa todellisista väkivaltakokemuksista riippumatta. Tulos kertonee ensisijaisesti siitä, että huolta selvittävä kysymys kuvaa monimutkaisempaa ja epäspesifimpää ilmiötä kuin välttämiskäyttäytymistä mittaava kysymys, jossa pelottava paikka on suhteellisen 1 Tätä voitaisiin analysoida tarkastelemalla interaktiovaikutuksia.

15 137 tarkasti määritelty. Väkivallan pelon voidaan ajatella olevan ainoastaan yksi pelon tuntemusten alalaji, joka saattaa lisääntyä tai vähentyä myös muiden kuin väkivaltaan liittyvien uhkakuvien lisääntymisen seurauksena. Huolen aiheuttajana ei välttämättä ole havaittu tai koettu rikollisuus sinänsä, vaan pelkoja saattavat lisätä esimerkiksi yksinäisyys ja vieraassa ympäristössä liikkuminen (Carvalho, Lewis 2003). Erilaiset vaarasta varoittaviksi tulkittavat ympäristön piirteet, kuten huono valaistus tai tilan epäsiisteys, voivat myös osaltaan laukaista pelon tunteita (Warr 1990). Tässä havaittu työttömyyden yhteys väkivallan pelkoon (kun itse väkivalta ja rikosuutisoinnin seuraaminen on mallissa vakioitu) voitaneen tulkita osittaiseksi tueksi tällaiselle rikospelkoa selittävälle sijaispelkoteorialle. Elämän yleinen epävarmuus voi kanavoitua rikospeloksi, mikä saattaa selittää 1990-luvulla havaittua voimakasta rikospelkojen nousua väestön keskuudessa (Kivivuori ym. 2002). Tuolloin taloudellinen lama aiheutti massatyöttömyyden samaan aikaan kuin rikosuutisoinnin määrä kasvoi voimakkaasti. Eräitä analyysin rajoituksia. Mediavaikutuksia tarkasteltaessa on lisäksi otettava huomioon mahdollisuus, että myös muut kuin rikollisuuteen liittyvät uutisaiheet (esimerkiksi liikenneonnettomuudet tai ympäristökatastrofit) heikentävät yleistä turvallisuuden tunnetta, joka heijastuu väkivallan pelon voimistumiseen. Jatkotutkimuksissa onkin olennaista selvittää, miksi muutkin kuin rikollisuuteen liittyvät huolenaiheet kanavoituvat tai saavat ilmiasunsa nimenomaan väkivallasta huolestuneisuudessa. Eräs muuttujaryhmä, jota tässä ei ole voitu vakioida, liittyy ihmisten yksilökohtaisiin ominaisuuksiin. Yksilöiden välillä lienee esimerkiksi pelkäämistaipumuksissa ja riskien välttämisalttiudessa sellaista vaihtelua, joka ei selity rutiinitoimintojen eroilla tai sosiodemografisilla piirteillä. Näiden tekijöiden huomiointi edellyttäisi, että tutkimuksen kyselomakkeessa olisi kysymyksiä myös vastaajan yksilökohtaisista taipumuksista. Lomakkeeseen voisi esimerkiksi liittää yksilön pelkäämistaipumusta ja riskien välttämistaipumusta mittaava osoitin. Tällaiset kysymyspatterit voitaisiin muotoilla tavalla, joka ei suoraan viittaisi rikospelkoihin. Tämän analyysin rajoituksena voidaan pitää sitä, että monimuuttujaanalyyseissa mallinnettiin vain ns. päävaikutuksia. Jatkossa olisi huomioitava myös interaktiovaikutukset. Monet mediavaikutuksia koskevat teoriat koskevat nimenomaan interaktiovaikutuksia, eivät niinkään suoria päävaikutuksia. Arvioitaessa edellä esitettyjen hypoteesien soveltuvuutta tulosten tulkintaan voidaan todeta, että resonanssi- ja haavoittuvuushypoteesit vaikuttavat keskeisiltä lähtökohdilta, joiden perusteella median ja rikollisuuden pelon välistä suhdetta tulisi jatkossa lähestyä. Sen sijaan media-aineiston

16 138 pelkovaikutuksen perustuminen korvaavuushypoteesiin ei näytä aivan yhtä hedelmälliseltä. Koska tarkasteltu aineisto ei mahdollista eri tiedotusvälineiden laadullisten sisältöjen ja yksilöiden tulkintatapojen tarkastelua, ei samastumishypoteesiin voida tässä tutkimuksessa ottaa kantaa. Iltapäivälehtien mainosjulisteiden seuraamisintensiteettiä mittaava kysymys ei välttämättä kerro ihmisten kiinnostuksen asteesta iltapäivälehtien uutisointia kohtaan tai niiden sisällön koetusta tärkeydestä, vaan saattaa pikemminkin heijastaa vakiintunutta käyttäytymismallia. Siinä missä sanomalehden lukeminen voi monelle olla osa aamutoimia, saattaa iltapäivälehtien otsikoiden vilkuileminen työmatkalla olla niin rutiininomaista, ettei yksilö tunnista toimintaansa tai tiedosta sen yhteyksiä rikoskäsitysten muotoutumiseen. Tulosten tulkintaan liittyy myös joitakin rajoituksia, jotka ovat osin seurausta tiedotusvälineiden tärkeyttä koskevan kysymyksen muotoilusta. Ensiksikin kysymyksessä ei pyydetty asettamaan lueteltuja tiedotusvälineitä keskinäiseen tärkeysjärjestykseen, joten tulokset eivät kerro mitään siitä, kuinka tärkeäksi yksittäinen tiedotusväline koetaan suhteessa muihin vaihtoehtoina lueteltuihin mediatuotteisiin. Kysymys ei myöskään mittaa kokonaiskulutuksen määrää. Toiseksi kysymyksen perusteella ei kyetä arvioimaan, kuinka luotettavana tietolähteenä vastaajat pitävät eri tiedotusvälineitä tai kuinka realistisesti he kokevat niiden kuvaavan rikollisuutta. Lisäksi eräs kysymyksen olennainen rajoitus liittyy siihen, että se pyrkii mittaamaan kahta asiaa samanaikaisesti: sekä tietyn tiedotusvälineen että rikostiedon tärkeyttä vastaajalle. Niiden vastaajien, jotka eivät ylipäätään ole lainkaan kiinnostuneita rikollisuutta käsittelevistä aiheista mediassa, on ollut hankalaa vastata kysymykseen. On mahdollista, että tämä vastaajaryhmä on vastannut kysymykseen eri tiedotusvälineiden rikossisältöä koskevien mielikuvien perusteella. Jatkossa onkin ensiarvoisen tärkeää kehittää survey-tutkimuksessa käytettäviä median käytön ja vastaanottamisen mittareita, jotta eri tiedotusvälineiden seuraamisen yhteyttä rikollisuuden pelkoon voidaan tarkastella analyyttisemmin. Keskustelua Rikollisuuden pelkoa on vaikeaa jäljittää yksittäisistä syistä tai ilmiöistä johtuviksi. Väkivaltaa sisältävän mediatarjonnan äkillinen kasvu saattaa selittää muutoksia rikollisuutta pelkäävien henkilöiden määrässä, mutta pelon tarkasteleminen yleisemmällä tasolla edellyttää laajemman perspektiivin huomioon ottamista.

17 139 Todennäköisesti pelon ja uutisoinnin välillä vaikuttaa ainakin kolmenlaisia prosesseja. Ensiksikin kyse voi olla kausaalivaikutuksesta, jolloin runsas mainosjulisteiden lukeminen ja median välittämän rikostiedon vastaanoton laajuus aiheuttavat pelon ja turvattomuuden tunteita. Kausaalitulkintaa ei ole syytä kokonaan hylätä, vaikka kvalitatiivisesti orientoituneet tutkijat ovat kohdistaneet siihen kritiikkiä ja korostaneet vastaanottajan aktiivista roolia mediaviestien tulkitsijana (esim. Lupton 1999; keskustelusta ks. myös Kivivuori 2004). Lisäksi on huomioitava, että rikosmedian yhteys pelkoon ei ole vain tilastollinen korrelaatio, vaan niiden välinen linkki on myös osa kansalaisten itseymmärrystä (Korander 1994, 22 23). Myös kvalitatiiviset tutkimukset osoittavat, että ihmiset voivat pitää rikosmediaa pelottavana ja tämän vuoksi jopa tietoisesti välttää sen seuraamista (ks. esim. Lupton 1999). Perinteisen media-pelko-kausaalivaikutusmallin rinnalle voidaan asettaa vastakkaisen suuntainen vaikutussuhde. On mahdollista, että entuudestaan pelokkaat ihmiset paitsi hakeutuvat muita enemmän rikosmedian pariin myös kokevat mediaviestien pelkovaikutuksen voimakkaampana kuin muut ryhmät. Kolmanneksi havaintoja voidaan yrittää selittää joidenkin kolmansien tekijöiden vaikutuksella. Tässä artikkelissa voitiin vakioida useita potentiaalisia tekijöitä, kuten sukupuoli, omat väkivaltakokemukset, sijaisuhrikokemukset, asuminen kaupungissa sekä työmarkkina-asema. Rikosuutisoinnin seuraamisen ja rikospelon välinen yhteys näyttäisikin tarkastelun perusteella olevan melko robusti. Yhteys pysyy voimassa, kun useiden muiden tekijöiden vaikutus huomioidaan. Mainosjulisteita tarkasteltaessa on otettava huomioon eräs keskeinen asia, jonka perusteella tutkittu kohde poikkeaa olennaisesti muista tiedotusvälineistä. Etusivujen ja mainosjulisteiden havaitseminen ei perustu vastaanottajan aktiiviseen valintaan, sillä julkisessa kaupunkitilassa liikkuvan ei aina ole mahdollista välttää otsikoiden lukemista/näkemistä. Tässä mielessä iltapäivälehdet eroavat merkittävästi esimerkiksi television rikosohjelmien seuraamisesta. Television voi sulkea milloin itse haluaa, sen sijaan mainosjulisteiden näkemistä on hankalaa jollei mahdotonta välttää. Katutilassa selvästi erottuvat etusivut ja mainosjulisteet ovat eräänlaisia julkisen tilan vaarallisuudesta kertovia viestejä (Karisto, Tuominen 1993, 88 89). Niiden yhteys rikoshuoleen ei siten nojaa lehtien sisällön lukemiseen. Samoin kuin ympäristön havaittu epäjärjestys, väkivaltaa sisältävät etusivut ja mainosjulisteet voivat vahvistaa vastaanottajan käsitystä siitä, että rikollisuus ja sen uhka ovat jatkuvasti läsnä.

18 140 Lähteet Carvalho Irene, Lewis Dan A. (2003) Beyond Community: Reactions to Crime and Disorder Among Inner-City Residents. Criminology 41(3), Chiricos Ted, Padgett Kathy, Gertz Marc (2000) Fears, Tv News, and the Reality of Crime. Criminology 38 (3), Ditton Jason, Chadee Derek, Farrall Stephen, Gilchrist Elizabeth, Bannister John (2004) From Imitation to Intimidation: A Note on the Curious and Changing Relationship between the Media, Crime and Fear of Crime. British Journal of Criminology 44(4), Eschholz Sarah, Chiricos Ted, Gertz Marc (2003) Television and Fear of Crime: Program Types, Audience Traits, and the Mediating Effect of Perceived Neighbourhood Racial Composition. Social Problems 50(3), Fattah Ezzat A. (1993) Research on Fear of Crime: Some Common Conceptual and Measurement Problems. Teoksessa Bilsky Wolfgang, Pfeiffer Christian, Wetzels Peter (toim.) Fear of Crime and Criminal Victimization. Stuttgart: Ferdinand Enke Verlag. Furedi Frank (1998) Culture of Fear. Risk-taking and the Morality of Low Expectation. London: Cassell. Garland David (2001) The Culture of Control. Crime and Social Order in Contemporary Society. Oxford: University Press. Heiskanen, Markku (2002) Väkivalta, pelko, turvattomuus. Survey-tutkimusten näkökulmia suomalaisten turvallisuuteen. Tilastokeskuksen tutkimuksia 236. Huovila Tapani (2002) Lööppi iskee aikamme julkisuuteen. Teoksessa Perko Touko, Salokangas Raimo, Luostarinen Heikki (toim.) Median varjossa. Jyväskylän yliopisto: Mediainstituutti. Jackson Jonathan (2004) An Analysis of a Construct and Debate: The Fear of Crime. Teoksessa Albrecht Hans-Jörg, Serassis Telemach, Kania Harald (toim.) Images of Crime II. Freiburg: Edition Iuscrim (Max Planck Institute). Karisto Antti, Tuominen Martti (1993) Kirjoituksia kaupunkipeloista. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 8. Kemppi Sari, Kivivuori Janne (2004) Rikosuutisoinnin määrä Yleisradion pääuutislähetyksessä Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 61. Kivioja Pasi (2004) Alaston lööppi. Millaiset uutiset myyvät tabloid-lehtiä ja miksi? Tarkastelussa Iltasanomien lööpit, etusivut ja myyntiluvut vuonna Tampereen yliopiston tiedotusopin laitos: pro gradu-tutkielma. Kivivuori Janne, Kemppi Sari, Smolej Mirka (2002) Etusivujen väkivalta. Väkivalta iltapäivälehtien etusivuilla, todellisuudessa ja ihmisten peloissa Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 196. Kivivuori Janne (2004) Rikosuutisoinnin seuraamisen yhteys nuorten rikoskäyttäytymiseen. Tiedotustutkimus 27 (4/5), Korander Timo (1994) Suomalaisten turvallisuuden kokeminen ja suhtautuminen poliisiin Helsinki: Sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisusarja, no10.

19 141 Liska Allen E., Baccaglini William (1990) Feeling Safe by Comparison: Crime in the Newspapers. Social Problems 37(3), Lupton Deborah (1999) Something Really Nasty. Audience Responses to Crime in the Mass Media. Australian Journal of Communication 26(1), May David C. (2001) The Effect of Fear if Sexual Victimization on Adolescent Fear of Crime. Sociological Spectrum 21(2), Niemi Hannu (2000) Rikoksen pelko ja varotoimet. Teoksessa Heiskanen Markku, Aromaa Kauko, Niemi Hannu, Sirén Reino. Tapaturmat, väkivalta, rikollisuuden pelko. Väestöhaastatteluiden tuloksia vuosilta Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 171. Tilastokeskus. Oikeus 2000:1. Helsinki. Niemi Hannu (2004) Rikollisuuden pelko. Teoksessa Rikollisuustilanne Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 209: Helsinki. Oliver Mary Beth, Armstrong Blake G. (1995) Predictors of Viewing and Enjoyment of Reality-Based and Fictional Crime Shows. Journalism and Mass Communication Quarterly, 72(3), Pollack Ester (2001) En studie i medier och brott. Stockholm: Institutionen för journalistik, medier och kommunikation. Reiner Robert, Livingstone Sonia, Allen Jessica (2003) From law and order to lynch mobs: crime news since the Second World War. Teoksessa Mason Paul (toim.) Criminal Visions. Media Representations of Crime and Justice. Devon: Willan Publishing. Rountree Pamela Wilcox, Land Kenneth C. (1996) Burglary Victimization, Perceptions of Crime Risk, and Routine Activities: A Multilevel Analysis Across Seattle Neighborhoods And Cencus Tracts. Journal of Research in Crime and Delinquency 33(2) Sorenson Susan, Peterson Julie (1998) News Media Coverage and the Epidemology of Homicide. American Journal of Public Health 88(10), Surette Ray (2002) Media, Crime and Criminal Justice. Images and Realities. 2 nd edition. Belmont, CA: West/Wadsworth. Warr Mark (1985) Fear of Rape Among urban Women. Social Problems 32(3), Warr Mark (1990) Dangerous Situations: Social Context and Fear of Victimization. Social Forces 68(3), Young Jock (1999) The Exclusive Society. Social Exclusion, Crime and Difference in Late Modernity. London: Sage.

20 142 LIITETAULUKOT Liitetaulukko 1 Vastaajan taustatiedot Sukupuoli % N Mies 48, Nainen 51, Yhteensä 100, Ikä % N , , tai vanhempi 33, Yhteensä 100, Asuinpaikka % N Maaseutumainen kunta 21, Taajaan asuttu kunta 16, Kaupunkimainen kunta 61, Yhteensä 100, Suhde työelämään % N Työlliset 56, Työtön/työkyvyttömyyseläkkeellä 10,3 844 Opiskelija/varusmies 8,4 687 Vanhuuseläkkeellä 13, Muut 11,9 971 Yhteensä 100, Liitetaulukko 2 Vastaajan väkivaltakokemukset Omat väkivaltakokemukset % N Ei ole kokenut väkivaltaa 90, On kokenut vain uhkailua 4,7 381 On kokenut fyysistä väkivaltaa 5,3 436 Yhteensä 100, Sijaisuhrikokemus % N Kyllä 13, Ei 86, Yhteensä 100,

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi Esitys: teemunsivu.wordpress.com Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Turvallisuustutkimus 2009

Turvallisuustutkimus 2009 TT Oulun poliisilaitos Raportti Turvallisuustutkimus 3.8. TT Oulun poliisilaitos TT Oulun poliisilaitos Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Turvallisuutta koskevat kysymykset 4 3. Rikoksen uhriksi joutuneet

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Joensuu 28.1.2016 28.1.2016 Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Jukka Murto, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) LIITE Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) 1. Johdanto Kerro johdannossa lukijalle, mitä jatkossa

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen.

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen. Hyviä terveyspalveluita saa, kun sinne pääsee Missä kaikkialla saa nykyisin hyvää hoitoa? Tätä tiedusteltiin kansalaisilta monivalintakysymyksellä. Vastaajat arvioivat yksityisiä ja julkisia sairaaloita,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 103

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 103 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 13 National Research Institute of Legal Policy. Research Communications. Rättspolitiska forskningsinstitutet. Forskningsmeddelanden. Reino Sirén

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Palkkatyön prekarisaatio ja kasautuva epävarmuus

Palkkatyön prekarisaatio ja kasautuva epävarmuus Pasi Pyöriä & Satu Ojala Palkkatyön prekarisaatio ja kasautuva epävarmuus 1984 2013 Sosiologipäivät 2016, Jyväskylän yliopisto Työsuojelurahaston projekti (2015 2017) Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

sityksiä terveysinformaatiosta

sityksiä terveysinformaatiosta Kansalaisten käsityksik sityksiä terveysinformaatiosta Helsinki, 11.11.2005 BMF:n juhlaseminaari Stefan Ek Institutionen för f r allmän samhällsforskning/ informationsförvaltning, rvaltning, Åbo Akademi

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3.

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3. KUNTA JA PALVELUT Tällä kyselytutkimuksella kartoitetaan Nokian kaupungin asukkaiden näkemyksiä kuntapalveluista. Kaupunkilaisia pyydetään arvioimaan kaupungin palveluita erilaisten kysymysten kautta Kyselyssä

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto

Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Yhteiskunnallinen tausta Lähiö (korkea ja tiivis asuinalue, keskellä omaa viheraluettaan)

Lisätiedot

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 7.11.2011 1 Muuttujat Aineiston esittämisen kannalta muuttujat voidaan jaotella kolmeen tyyppiin: Kategoriset (esimerkiksi sukupuoli, koulutus) Asteikolla

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj. Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely 1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki 17.1.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 18.1.2013 Turvallisuudesta ja turvallisuuspuheesta subjektiivisia havaintoja parilta vuosikymmeneltä 18.1.2013 2 Mitä

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

Katsaus suomalaisten turvallisuusasenteisiin

Katsaus suomalaisten turvallisuusasenteisiin Katsaus suomalaisten turvallisuusasenteisiin Suhtautuminen rikoksiin, väkivaltaan ja tapaturmiin sekä niiden ehkäisyyn Korkeakouluharjoittelija Aura Kostiainen 2.8.2010 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Palveluiden käyttäjien profiili Palveluiden käyttö

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen Aedonkeruu tehain interneassä IROResearch

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot