Kaksikulttuurista arkea suomalais-thaimaalaisissa lapsiperheissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaksikulttuurista arkea suomalais-thaimaalaisissa lapsiperheissä"

Transkriptio

1 Kaksikulttuurista arkea suomalais-thaimaalaisissa lapsiperheissä SELVITYS SUOMALAIS-THAIMAALAISTEN LAPSIPERHEIDEN TILANTEESTA SEKÄ ERITYISPIIRTEISTÄ, -TARPEISTA JA -HAASTEISTA Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry

2 Kirjoittaja Tuuli Shinyella Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry Helsinki 2012 ISBN (PDF)

3 SISÄLLYS JOHDANTO... 2 Suomalais-thaimaalaiset perheet tilastojen ja tutkimusten valossa... 3 Selvitys suomalais-thaimaalaisten perheiden erityispiirteistä, -tarpeista ja -haasteista... 5 SELVITYKSEN TULOKSET Thaimaalaisten naisten kotoutuminen Suomalaisen ja thaimaalaisen kulttuurin erot Parisuhde ja sukupuoliroolit perheessä Kaksikulttuurinen vanhemmuus ja lasten kasvatus Uusperheet Vääränlainen vallankäyttö parisuhteessa ja muut perhe-elämän ongelmat Perheiden tukiverkostot Asiointi palveluissa ja viranomaisten kanssa SUOMALAIS-THAIMAALAISTEN LAPSIPERHEIDEN TARPEET JA TOIVEET HEILLE SUUNNATUN TOIMINNAN JA PALVELUJEN SUHTEEN Kokemuksia suomalais-thaimaalaisten perheiden vanhempainvalmennuksesta Vinkkejä suomalais-thaimaalaisille perheille suunnatun toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen Suomalais-thaimaalaisten lapsiperheiden erityistarpeet: tietoa ja toimintaa Suomalais-thaimaalaisten lapsiperheiden tavoittaminen ja viestintä Lopuksi: keskeiset havainnot ja suositukset Lähteet

4 JOHDANTO Suomessa asuvien kaksikulttuuristen perheiden määrä on kolminkertaistunut kahdenkymmenen vuoden aikana 1, ja viimeisten vuosien aikana juuri suomalais-thaimaalaiset perheet ovat lisääntyneet huomattavasti. Vuonna 2010 Thaimaa oli jo kolmanneksi yleisin puolison syntymämaa, kun tarkastellaan Suomessa syntyneiden miesten ja ulkomailla syntyneiden naisten avo- ja avioliittoja 2. Vuonna 2011 suomalaisten miesten ja ulkomaalaisten naisten solmimissa avioliitoissa kaikkein yleisin vaimon kansalaisuus oli Thaimaa 3. Tässä selvityksessä kuvataan Suomessa asuvien suomalais-thaimaalaisten lapsiperheiden tilannetta ja kartoitetaan näiden perheiden erityispiirteitä, arkeen liittyviä haasteita ja erityistarpeita. Selvityksessä kartoitetaan myös perheiden tarpeita ja toiveita heille kohdistetun kotouttamistoiminnan ja muiden palvelujen suhteen. Selvitystyö toteutettiin haastattelemalla suomalais-thaimaalaisten perheiden miehiä ja naisia sekä eri alojen ammattilaisia, joilla on kokemusta ja tietoa kohderyhmään liittyvistä erityiskysymyksistä. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa lisää tietoa suomalais-thaimaalaisista perheistä ja heidän tarpeistaan sekä parantaa viranomaisten ja eri alojen ammattilaisten edellytyksiä kohdata perheitä työssään. Selvityksessä keskitytään Suomessa syntyneiden miesten ja Thaimaassa syntyneiden naisten muodostamiin perheisiin 4. Suomalaissyntyisten naisten ja thaimaalaissyntyisten miesten muodostamia perheitä ei ole selvityksessä käsitelty niiden vähäisen määrän vuoksi, ja siksi, että näiden perheiden erityispiirteet ja -haasteet ovat todennäköisesti monilta osin erilaisia. Lisäksi selvityksessä on käytännön syistä katsottu suomalais-thaimaalaisten perheiden tilannetta pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden näkökulmasta. Noin 40 % Suomessa asuvista thaimaalaisista asuu Uudenmaan maakunnassa, joista yksi kolmannes Helsingissä 6. Thaimaalaiset naiset näyttäytyvät viranomaisten ja muiden kotouttamistoimijoiden silmissä usein vaikeasti tavoitettavana ja haavoittuvassa asemassa olevana maahanmuuttajaryhmänä. Tällä viitataan mm. heidän asemaansa avioliittomuuttajina sekä ongelmallisten ilmiöiden esiintymiseen kuten palveluiden ulkopuolelle jäämiseen, thai-hierontapaikoissa työskentelyyn ja parisuhdeväkivaltaan. Kaikki thaimaalaiset naiset eivät kuitenkaan kuulu tähän haavoittuvassa asemassa olevien ryhmään. Tämän selvityksen tarkoituksena ei ole lähestyä aihetta ongelmakeskeisesti, vaan pääpaino on tavallisten suomalais-thaimaalaisten perheiden arjen haasteiden kuvaamisessa. Selvityksessä myös tarkastellaan maahanmuuttoon liittyviä ilmiöitä nimenomaan koko perheen näkökulmasta. Selvityksen takana on Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n kaksikulttuuristen parien ja perheiden Duo-projekti. Familia Clubin suomalais-thaimaalaisiin perheisiin keskittyvän hankkeen tavoitteena oli selvitystyön lisäksi kehittää Duo-projektin täydentävää vanhempainvalmennusmallia 7 siten, että se huomioi paremmin sellaiset vaikeasti tavoitettavissa olevat kaksikulttuuriset lapsiperheet, jotka eivät syystä tai toisesta osallistu kunnan tai kolmannen sektorin järjestämiin vastaavanlaisiin palveluihin. Hankkeessa kehitettyä mallia pilotoitiin suomalaisthaimaalaisille perheille järjestetyssä omassa vanhempainvalmennusryhmässä. Hankkeessa kartoitettiin lisäksi thaimaalaisiin liittyviä hankkeita ja yhdistyksiä, joiden kautta mm. tiedotettiin vanhempainvalmennusryhmästä. Näitä tahoja olivat Pro-tukipisteen Saphaan-/ Silta-hanke, Lahden ammattikorkeakoulun Myanyuban-/ Kotona-hanke, Royal Thai Embassy, Watbuddharama Thai-temppeli, Finnish Thai Association sekä Thaimaa-aiheiset keskustelufoorumit internetissä (Thairy.net ja Thaiklupi ry). Hanke toteutettiin Sisäasiainministeriön tuella. 2

5 SUOMALAIS-THAIMAALAISET PERHEET TILASTOJEN JA TUTKIMUSTEN VALOSSA Thaimaalaiset ovat yksi Suomen suurimmista maahanmuuttajaryhmistä. Vuoden 2011 lopussa Suomessa asui 7420 Thaimaassa syntynyttä henkilöä, joista 79 % (5830) oli naisia 8. Maahanmuutto Thaimaasta Suomeen on kasvanut merkittävästi 2000-luvun puolenvälin jälkeen, ja esimerkiksi vuonna 2011 Suomeen muutti Thaimaasta yhteensä 795 henkilöä. Vuonna 2011 maahan muuttaneista thaimaalaisista suurin osa (67 %, 530 henkeä) oli vuotiaita, mutta merkittävä osa myös alle 15-vuotiaita lapsia (26 %, 207 henkeä) 9. Kasvavassa maahanmuutossa Thaimaasta Suomeen voidaan erottaa erityispiirteitä: muuttoliike on erittäin naisvaltaista, suurin osa on avioliittomuuttajia ja joukossa on suhteellisen paljon alaikäisiä. Suomessa asuvasta 1590 thaimaalaissyntyisestä miehestä suurin osa (65 %, 1040) onkin alle 20-vuotiaita lapsia tai nuoria 10. Lisäksi enemmän tai vähemmän väliaikaisesti Suomessa oleskelevien thaimaalaisten kokonaismäärä saattaa olla todellisuudessa paljon suurempi kuin tilastot näyttävät, sillä luvut eivät sisällä esimerkiksi turistiviisumilla maassa oleskelevia henkilöitä. Vuonna 2010 Suomessa asui 3354 suomalais-thaimaalaista perhettä 11, joista noin puolet on lapsiperheitä 12. Suurin osa (3264, 97 %) suomalais-thaimaalaisista perheistä on sellaisia, joissa Suomessa syntyneellä miehellä on Thaimaassa syntynyt avio- tai avopuoliso. Suomalaissyntyisen miehen ja thaimaalaissyntyisen naisen muodostamista perheistä valtaosa (88 % vuonna 2010) elää avioliitossa 13. Viime vuosina suomalaisten miesten ja thaimaalaisten naisten välisiä avioliittoja on solmittu vuosittain noin Avioeroja taas on suomalaissyntyisten miesten ja thaimaalaissyntyisten naisten välillä vuosittain 15. Suomessa syntyneiden miesten ja Thaimaassa syntyneiden naisten välisten avioliittojen eronneisuus on vaihdellut 2000-luvulla noin 4 5 % välillä. Luku on lähes kaksinkertainen verrattuna Suomen yleiseen eronneisuuslukuun, mutta samankaltainen esim. Suomessa syntyneiden miesten ja Venäjällä tai Virossa syntyneiden naisten solmimien avioliittojen eronneisuuden kanssa 16. Suomalais-thaimaalaisiin perheisiin liittyy myös joitakin erityispiirteitä. Suomalaisthaimaalaisissa liitoissa puolisoiden välinen ikäero on monesti suhteellisen suuri; vuoden 2011 tilastojen mukaan Suomessa syntyneiden miesten ja Thaimaassa syntyneiden naisten avioliitoissa mies on keskimäärin 9,3 vuotta naista vanhempi 17. Toinen suomalais-thaimaalaisten perheiden erityispiirre on uusperheiden 18 suuri osuus. Vuonna 2011 kaikista Suomessa syntyneiden miesten ja Thaimaassa syntyneiden naisten muodostamista lapsiperheistä uusperheitä oli 39 % 19, kun samana vuonna uusperheiden osuus kaikista suomalaisista lapsiperheistä oli noin 9 % 20. Suomalais-thaimaalaisiin suhteisiin liittyy paljon mielikuvia ja suhtautumistapoja, jotka rakentavat suhteelle kielteistä ja ongelmallista leimaa. Kielteinen leima liittyy toisaalta epäilyihin suhteen synnystä seksiturismin tai vaimonvälityksen seurauksena sekä lumeavioliittosyytöksiin. Toisaalta ennakkoluulot ja kielteiset stereotypiat liittyvät myös kyseisiin suomalaisiin miehiin joko hyväksikäyttäjinä tai peräkammarin poikina sekä heidän thaimaalaisiin vaimoihinsa laskelmoivina rahan perässä juoksijoina tai seksityöläisinä 21. On totta, että osa suomalais-thaimaalaisista suhteista on saanut alkunsa suomalaisen turistin ja thaimaalaisen baaritytön tapaamisesta, mutta tämä stereotyyppi antaa suomalais-thaimaalaisista liitoista aivan liian yksipuolisen kuvan ja jättää varjoonsa todellisuuden lukuisat vaihtoehtoiset tarinat. Lisäksi ympäristön negatiivisten asenteiden kohtaaminen voi olla suomalais-thaimaalaisten perheiden arjessa toisinaan hyvinkin raskasta. 3

6 Länsimainen ajatus romanttiseen rakkauteen perustuvasta kahden ihmisen välisestä suhteesta ei kaikissa elämäntilanteissa ole ainoa mahdollinen peruste avioliiton solmimiselle, vaan monesti päätöksiä tehdään myös ajatellen omaa ja koko suvun taloudellista ja sosiaalista turvallisuutta. Taloudellisten motiivien olemassaolo ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö ne suhteen kehittyessä voisi muuttua emotionaalisiksi. Lisäksi suomalais-thaimaalaisten perheiden miehiin ja naisiin lukeutuu myös joukko nuoria globalisaation ajan liikkujia, joille avioliitto ulkomaalaisen kanssa on vain kansainvälisen elämätyylin, ulkomailla opiskelun ja työnteon luontevaa seurausta 22. Vaikka thaimaalaiset maahanmuuttajat ovat yksi suurimmista maahanmuuttajaryhmistä Suomessa, ovat thaimaalaiset kuitenkin viranomaisille melko näkymätön maahanmuuttajaryhmä 23. Suomessa asuvista Thaimaassa syntyneistä naisista noin 60 % on iältään vuotiaita (3484 henkeä vuonna 2011) 24, ja heidän keskuudessaan on myös paljon kouluttamattomia sekä luku- ja kirjoitustaidottomia naisia. Suurin osa Suomessa asuvista thaimaalaisista on työvoiman ulkopuolella, mikä osaltaan selittää ryhmän näkymättömyyden 25. Yksi keskeinen syy työvoiman ulkopuolelle jäämiselle on kotiäitiys ja perhetilanne. Erilaisissa palveluissa ja viranomaisten kanssa asioidessaan thaimaalaiset naiset ovat usein hyvin riippuvaisia miehensä tai ystäviensä avusta. Kieli- ja atk-taitojen puutteen takia esim. terveyspalveluihin ajan varaaminen sekä tarvittavan palvelun ja selkeän ohjauksen saaminen voi olla erittäin vaikeaa 26. Pienten lasten äitien näkökulmasta kotoutumisen tavoite ei ole ensisijaisesti työllistyminen, vaan kotouttamista edistävien toimenpiteiden olisi turvattava sopeutuminen ja hyvinvointi myös elämän muilla osa-alueilla, erityisesti perheessä. Tämä tukee myös naisten tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia. Thaimaalaisen puolison kotoutuminen on välttämätöntä koko perheen hyvinvoinnin kannalta, mutta kotoutuminen ei ole itsestään selvää niissäkään perheissä, joissa puolisoista toinen on suomalainen. Suomalainen puoliso voi olla voimavara ja hänellä on erittäin tärkeä rooli kotouttamisessa, mutta toisaalta hän voi myös hidastaa tai estää thaimaalaisen puolison kotoutumista. Puolison tuen puute johtaa epäonnistuneeseen kotoutumiseen ja moniin ongelmiin, jotka lapsiperheissä jättävät jälkensä myös seuraavaan sukupolveen 27. Kotouttamispalvelujen kannalta monet thaimaalaiset naiset sekä muut avioliiton vuoksi Suomeen muuttaneet ovat olleet pitkään ongelmallisessa asemassa. Syksyyn 2011 asti voimassa olleen vanhan kotouttamislain mukaan avioliiton vuoksi muuttajat ovat olleet oikeutettuja ilmaiseen kieli- ja kotoutumiskoulutukseen vain, jos he ilmoittautuvat työttömiksi työnhakijoiksi tai hakevat toimeentulotukea, minkä takia mm. monet kotiäidit ovat jääneet näiden palvelujen ulkopuolelle. Syyskuussa 2011 voimaan tulleen uuden kotouttamislain myötä kaikki Suomeen muuttavat henkilöt saavat oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä perustietoa yhteiskunnasta, ohjausta palveluista sekä mahdollisuuden hakeutua alkukartoitukseen henkilökohtaista kotoutumissuunnitelmaa varten, mikä parantaa mm. thaimaalaisten maahanmuuttajien asemaa oleellisesti 28. 4

7 SELVITYS SUOMALAIS- THAIMAALAISTEN PERHEIDEN ERITYISPIIRTEISTÄ, -TARPEISTA JA -HAASTEISTA Selvitystä varten tehtiin yhteensä 19 haastattelua, ja haastatteluihin osallistui yhteensä 22 henkilöä. Suurin osa haastatteluista toteutettiin yksilöhaastatteluina, ja osa ryhmähaastatteluina. Haastatelluista henkilöistä 11 oli suomalais-thaimaalaisia perheitä työssään kohtaavia eri alojen ammattilaisia: thaimaalaistaustaisia (3) ja suomalaistaustaisia (4) kansalaisjärjestöjen edustajia, viranomaisen edustaja, terapeutti, tulkki ja pappi. Suomalais-thaimaalaisten perheiden haastatteluihin osallistui neljä suomalaista miestä ja seitsemän thaimaalaista naista 29. Haastateltavista yksi nainen ja mies olivat toistensa puolisoita, muuten samasta perheestä haastateltiin aina vain toista puolisoa. Koska haastatteluihin osallistuminen oli vapaaehtoista, tavoitettiin suomalais-thaimaalaisten perheiden osalta suhteellisen valikoitunut joukko. Haastatellut thaimaalaiset naiset olivat suurimmaksi osaksi melko korkeasti koulutettuja ja erittäin kielitaitoisia. Haastatellut miehet olivat puolestaan suhteellisen nuoria. Moni haastatteluun pyydetty myös kieltäytyi haastattelusta. Erityisesti miehiä oli vaikea saada osallistumaan, minkä takia miesten osuus haastateltavista jäi naisia pienemmäksi. Selvityksen tulokset Haastattelukysymykset liittyivät sekä perheiden että ammattilaisten haastatteluissa kuuteen aiheeseen: thaimaalaisten maahanmuuttajien kotoutuminen, kaksikulttuurinen parisuhde ja sukupuoliroolit, lasten kasvatus kaksikulttuurisessa perheessä, suomalais-thaimaalaisten perheiden kohtaamat haasteet, perheiden tarpeet ja toiveet palvelujen ja tarjottavan toiminnan suhteen sekä perheiden tavoittaminen erilaisen toiminnan pariin. Seuraavaksi esitellään keskeisiä teemoja, jotka nousivat esiin useiden haastateltavien vastauksissa. Mukana on myös suoria lainauksia perheiden haastatteluista. 1. Thaimaalaisten naisten kotoutuminen Thaimaalaisten naisten kokemukset Suomeen muutosta ja kotoutumisesta ovat hyvin yksilöllisiä, mutta haastatteluissa nousi esiin myös monia selviä yhtäläisyyksiä. Suomen erilainen ruoka, korkea hintataso, kylmä ilmasto ja ihmisten sulkeutuneisuus olivat olleet monille ensimmäisiä kulttuurishokkeja. Eräs haastateltava kuvasi ensimmäisiä kuukausiaan Suomessa seuraavasti: Oli pimeää, ruoka ei oikein maistunut ja oli hankalaa kommunikoida toisten kanssa. Tulin joulukuussa enkä ymmärtänyt miksi täällä on niin pimeää, kaikki puut olivat kuolleet. En ymmärtänyt miten ihmiset voivat elää tällaisessa maassa. (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen) KIELIMUURI VAIKEUTTAA KOTOUTUMISTA Suurin osa haastateltavista mainitsi kielitaidon puutteen suomalais-thaimaalaisten perheiden suurimmaksi ja yleisimmäksi ongelmaksi, ja sillä on vaikutuksensa myös thaimaalaisten naisten kotoutumiseen. Vaikka osa thaimaalaisista maahanmuuttajista on toki korkeasti koulutettuja ja erittäin kielitaitoisia, on monilla Suomeen tulevilla thaimaalaisilla naisilla alhainen koulutustaso ja heikko kielitaito, eivätkä he osaa välttämättä lainkaan englantia. Kirjallinen 5

8 kielitaito myös äidinkielessä voi olla heikko, jolloin mm. virallisten asiakirjojen ymmärtäminen on vaikeaa, vaikka ne olisikin käännetty thain kielelle. Haastateltavat kertoivat, että jotkut thaimaalaiset ovat saattaneet asua useita vuosia Suomessa, mutta eivät edelleenkään pysty itse hoitamaan omia asioitaan juuri kielitaidon puuttumisen vuoksi, ja ovat siksi edelleen riippuvaisia puolisonsa tai ystäviensä avusta. Virallinen kolmen vuoden mittainen kotoutumisjakso kuluu monien thaimaalaisnaisten kohdalla nopeasti umpeen, etenkin kun avioliiton kautta tulleet naiset ovat monesti raskaana jo maahan muuttaessaan tai pian sen jälkeen. Kolmen vuoden maassaolon jälkeen kielikursseille tai muuhun kotoutumiskoulutukseen on entistä vaikeampi päästä, ja pitkäaikainen toimettomuus usein vain passivoi lisää. Haastatellut perheet kokivatkin, että kielikursseille ja muuhun koulutukseen pääseminen on Suomessa aivan liian vaikeaa mm. pitkien jonojen takia. Korkeasti koulutetuille thaimaalaisille kotoutuminen voi olla erityisen turhauttavaa, sillä koulutustaan ja osaamistaan ei usein pääse puutteellisen suomen kielen taidon takia hyödyntämään. Monille on rankkaa todeta, että mahdollisuudet nousta Suomessa samaan ammatilliseen tai sosiaaliseen asemaan kuin mihin kotimaassaan oli tottunut, ovat hyvin pienet. Itse asiassa kaikesta mitä haluan, minä taistelen siitä itse. [ ] Minulla oli siivoustyö aamukuudesta kolmeen iltapäivällä, viideltä lähdin taas keskustaan opiskelemaan suomea yhdeksään asti ja palasin kotiin kymmeneltä. Tällä tavalla. Siksi meillä ei ollut mieheni kanssa aikaa olla yhdessä. Miksi minun täytyy taistella näin kovasti, vaikka minulla on kuitenkin jo työkokemusta? (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen) Moni nainen myös päätyy olemaan heti Suomessa asumisen alkuaikoina paljon yksin kotona lasta hoitamassa, jolloin sosiaaliset verkostot jäävät suppeiksi. Useat haastateltavat kertoivat sosiaalisten verkostojen puutteen olevan merkittävä haaste thaimaalaisten naisten kotoutumiselle. Erilaiset tilanteet, joissa kohtaaminen suomalaisten kanssa olisi mahdollista, olisivatkin monille thaimaalaisille maahanmuuttajille erittäin tärkeitä. SUOMALAISEN PUOLISON ROOLI KOTOUTUMISESSA ON SUURI Kaikkien haastateltavien mielestä suomalaisen aviomiehen rooli thaimaalaisen puolison kotoutumisessa on erittäin merkittävä. Kotoutumisen alussa thaimaalainen puoliso on usein hyvin riippuvainen suomalaisen puolison avusta, mutta jos suomalainen puoliso ei ole riittävän aktiivinen tai ei osaa tukea thaimaalaista puolisoaan kotoutumaan, saattaa riippuvuus jäädä pysyväksi. Monet haastateltavat kertoivat myös esimerkkitapauksista, joissa suomalainen mies oli tahallisesti vaikeuttanut vaimonsa kotoutumista esimerkiksi eristämällä tämän kotiin ja pimittämällä häneltä tietoa. Haastateltavien mukaan tapauksissa, joissa suomalainen puoliso ei tue thaimaalaista naista kotoutumisessa, kyse on kuitenkin useimmiten enemmän miehen neuvottomuudesta tai välinpitämättömyydestä kuin tietoisesta hyväksikäytöstä. Monien thaimaalaisten kotoutuminen ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat täysin toisen käden kautta saadun tiedon varassa. Eräs thaimaalainen haastateltava oli asunut Suomessa vasta alle vuoden ja kertoi saaneensa suurimman osan tiedoistaan muilta Suomessa asuvilta thaimaalaisilta. Ongelmana oli, että kaikki tieto oli saatu paloittain ja kuulopuheina, eikä hänellä ollut minkäänlaista kokonaiskuvaa kotoutumisesta, jonka avulla voisi tehdä pidemmän tähtäimen tulevaisuuden suunnitelmia. Perheiden haastatteluissa monet painottivat, että selkeä käännekohta kotoutumisessa oli kielikurssille pääsy: Tavallaan hyvin meni, ei siinä nyt mitään. Tietenkin hänellä oli vähän outoa tulla tänne, ja kun ei kieltä aluksi osannut. Eikä heti löytänyt tietenkään kavereita eikä ollut sillä tavalla tekemistä. Pikkuhiljaahan siitä sitten löytyi kavereita, tekemistäkin sitten kun pääsi kouluun kielivalmennukseen, niin sittenhän rupesi sujumaan paremmin. Tosi nopeasti oppi kielen, puolessa vuodessa rupesi puhumaan ja vuodessa jo osasi [...] tuntuu että on aika normaalia elämää nyt, kielitaidon myötä ja kun on koulussa niin on tullut sellainen hyvä rytmi. (Suomalaisthaimaalaisen perheen mies) 6

9 KOTOUTUMISPROSESSI KOSKETTAA KOKO PERHETTÄ Kotoutumisprosessi koskettaa vahvasti koko perhettä, vaikka toinen puoliso olisikin kantasuomalainen. Maahanmuutto on suuri muutos ja merkittävä kokemus ihmisen elämässä, ja pitkä kotoutumisaika vaikuttaa eri osapuoliin eri tavalla. Maahanmuutto ja kotoutuminen voi olla ajoittain henkisesti hyvin rankkaakin, kuormittaa siten merkittävästi myös parisuhdetta ja vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Kysyttäessä vaimon Suomeen muutosta ja kotoutumisesta eräs mieshaastateltava kuvasi prosessia omasta näkökulmastaan näin: Hyvää oli totta kai se, että pääsi normaalisti aloittamaan yhteisen elämän rakastamansa naisen kanssa. [...] Hirveän ihana tunne kun sai sitten oikeasti olla joka päivä yhdessä, nauttia siitä ja aloittaa sen oman elämän. Vaikeat asiat olivat varmasti sitten se, että pelkäsin hirveästi kun hän jätti periaatteessa koko elämänsä sinne, niin itse stressasi sitten sitä miten hän sopeutuu Suomeen, kun suomi on vaikea kieli, että kuinka hyvin hän oppii sen [ ] Niin kaikki nuo just vähän stressannut kun äiti ja tytär joutuu olemaan erossa toisistaan [vaimolla tytär Thaimaassa]. (Suomalais-thaimaalaisen perheen mies) Suomalaisten miesten näkökulmasta kotoutumisprosessissa korostuvat kokemus suuresta vastuusta ja stressi puolison sopeutumisesta. Haastatellut miehet kertoivat myös olleensa alussa huolissaan siitä, että puoliso vietti niin paljon aikaa yksin kotona. Osa koki myös voimattomuuden ja turhautumisen tunteita esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen pitkien jonojen tai puolison koti-ikävän edessä. Naisten näkökulmasta suomalaiseen puolisoon ja perheelämään Suomessa saattaa kohdistua suuria ja epärealistisia odotuksia, joiden rinnalla todellisuus tuntuu pettymykseltä. Haastateltavien mukaan thaimaalaiset naiset ovat monesti turhautuneita siihen, ettei mies ole ehtinyt tai osannut auttaa ja tukea puolisoaan riittävästi. Kotoutumisprosessin aikana puolisot toimivat monissa eri rooleissa, jotka saattavat olla haasteellisia parisuhteen kannalta, kuten eräs naishaastateltava kuvasi: Missä mies voi auttaa, yksi erittäin tärkeä asia on kielitaito. Mutta esimerkiksi minun perheessäni mieheni on hyvä aviomies, mutta ei välttämättä hyvä opettaja. (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen) Enemmän kuin kulttuurieroja perheiden haastatteluissa pohdittiin juuri maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviä asioita. Tämä saattaa johtua siitä, että kulttuurieroihin oli ehkä osattu valmistautua ja tutustua etukäteen, mutta maahanmuuttoon liittyvät haasteet tulivat monelle eteen suurempana yllätyksenä. 2. Suomalaisen ja thaimaalaisen kulttuurin erot Kulttuurieroista kysyttäessä haastateltavat kertoivat usein suomalaisen ja thaimaalaisen kulttuurin eroavan toisistaan paljon. Perheiden haastatteluissa kuitenkin yleensä korostettiin, etteivät kulttuurierot olleet nousseet perheessä erityiseksi ongelmaksi, vaan kulttuurien erilaisuutta pidettiin suhdetta rikastavana tekijänä. Lähes kaikki haastateltavat nostivat kulttuurieroista suurimpana esiin eron suomalaisen yksilökeskeisyyden ja thaimaalaisen yhteisöllisen ajattelutavan välillä. Täällä ihmiset ovat tottuneet auttamaan itseään, mutta Thaimaassa katsotaan, että perhe on tärkein. [ ] Thaimaassa avoimesti annetaan, äidit ja isät opettavat aina antamaan sydämestä. Täällä on enemmän niin, että kaikki vaan pitää huolta itsestään. Voi olla, että se ei olekaan niin, mutta minulle tulee sellainen tunne. (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen) SUOMESSA TÄYTYISI OSATA PYYTÄÄ APUA JA VAATIA OIKEUKSIAAN Haastatteluissa yhdeksi keskeisimmäksi kulttuurieroksi suomalaisen ja thaimaalaisen kulttuurin välillä koettiin ero suomalaisen suorasanaisuuden ja thaimaalaisen vihjailevan kulttuurin välillä. Monet haastatelluista näkivät, että Suomessa täytyisi osata vaatia oikeuksiaan sekä esittää itse kysymyksiä ja kritiikkiä. Thaimaalaiset taas eivät useinkaan halua vaatia itselleen 7

10 palvelua, eivätkä yleensä kysy esim. asioimis- tai opetustilanteissa kysymyksiä, vaikka käsitelty asia olisikin jäänyt heille epäselväksi. Kasvojen menettämisen ja säilyttämisen kulttuuri on Thaimaassa niin vahva, että se vaikuttaa myös kommunikaatioon perheen sisällä kasvot halutaan säilyttää myös puolison edessä, eikä toista haluta asettaa tilanteeseen, jossa hän menettäisi kasvonsa. Luulen, että jonkin ajan kuluttua monet thai-naiset alkavat ajatella, että teen paljon palveluksia mutta en saa mitään vastavuoroisesti. Thai-kulttuurissa sinun odotetaan auttavan pyytämättä. Luulen että monet naiset eivät ole pyytäneet suomalaisia aviomiehiään tekemään mitään. [...] Tuntuu töykeältä pyytää apua, kun toisen olisi pitänyt itse huomata auttaa. Ja jos hän ei auttanut, se tarkoittaa ettei hän halunnut auttaa. (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen) Monet haastateltavat kertoivatkin, että kulttuurierojen takia puolisoiden tulkinnat toisen käyttäytymisestä saattavat välillä johtaa väärinkäsityksiin. Avun pyytäminen tai asioiden vaatiminen puolisolta ei ole thaimaalaisille naisille yleensä luontevaa, ja toisaalta suomalaiset miehet ovat saattaneet tottua melko suoraan asioiden ilmaisemiseen. Thaimaalainen nainen ei esimerkiksi välttämättä pyydä puolisoltaan rahaa, vaikka sitä tarvitsisi, vaan saattaa mieluummin tehdä itse lisätöitä tai säästää vähistä rahoistaan. Ystävien kanssa saatetaan kyllä puhua ongelmista, mutta heiltäkään ei yleensä suoraan pyydetä apua. PERHEEN USKONNOT HELPOSTI YHTEENSOVITETTAVISSA Suurin osa thaimaalaisista on buddhalaisia ja uskonnon harjoittaminen on monelle tärkeää, muttei välttämättä jokapäiväistä. Haastatellut perheet kokivat thaimaalaisen buddhalaisuuden olevan helposti yhteen sovitettavissa suomalaisen luterilaisuuden kanssa. Monet thaimaalaiset käyvät Suomessakin säännöllisin väliajoin rukoilemassa temppelissä aina tarpeen mukaan, ja monilla on kotonaan esillä Buddhan kuvia. Muutenkin uskonnollisuus on useimmilla thaimaalaisilla luonnollinen osa arkista elämää, mm. thaimaalainen ajanlasku on buddhalaisen kalenterin mukainen. Uskonto vaikuttaa monissa perheissä myös lastenkasvatukseen. Kaikki haastatellut perheet kertoivat haluavansa välittää lapsilleen molempia uskonnollisia perinteitä ja halusivat antaa lapselle myöhemmin vapauden itse päättää uskonnostaan. 3. Parisuhde ja sukupuoliroolit perheessä Haastatelluista perheistä suurimmassa osassa mies kävi haastatteluhetkellä töissä, ja nainen oli kotona lasten kanssa tai opiskeli. Suurin osa haastateltavista oli tavannut puolisonsa Thaimaassa tai internetin kautta, muutama oli tavannut puolisonsa Suomessa. Tavallisimmin parit olivat tavanneet kasvokkain ensimmäisen kerran miehen ollessa käymässä Thaimaassa, jonka jälkeen he olivat pitäneet yhteyttä internetin ja puhelimen välityksellä kunnes thaimaalainen puoliso oli muuttanut Suomeen. Muutama haastateltava oli asunut ensin yhdessä Thaimaassa ja he olivat muuttaneet Suomeen vasta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Osa pareista oli mennyt naimisiin Thaimaassa ja osa Suomessa. Kaksi haastateltavaa eli avoliitossa ja yksi oli eronnut. KIELIMUURI HANKALOITTAA KOMMUNIKAATIOTA PARISUHTEESSA Haastateltavista sekä ammattilaiset että perheet mainitsivat kielimuurin yhtenä suomalaisthaimaalaisten perheiden suurimpana haasteena myös parisuhteen kannalta. Joskus pariskunnalla ei ole suhteen alussa lainkaan yhteistä kieltä, vaan kommunikointi hoidetaan aluksi viittomalla ja yksittäisten sanojen avulla. Useimmiten yhteinen kieli kyllä löytyy, mutta koska se ei ole joko toisen tai kummankaan osapuolen äidinkieli, on kommunikointi luonnollisesti vaikeampaa kuin suhteessa, jossa molemmat voivat ilmaista itseään omalla äidinkielellään. 8

11 Luulen että muissakin perheissä on varmaan haasteellista se kommunikointi siellä kotona kun ei ole sitä yhteistä kieltä. Minä koen että se on se suurin asia [ ] Sanotaan näin, että kun sen kielen oppisi ja sitten pystyisi opiskelemaan Suomen historiaa edes vähän, niin kotonakin olisi paljon helpompi keskustella asioista. Luulen että monissa perheissä se keskustelu jää tähän mitä tuli tehtyä töissä, mites sun päivä meni, ei pysty keskustelemaan oikein muista asioista. (Suomalais-thaimaalaisen perheen mies) Puolisoilla ei myöskään välttämättä ole toistensa sukulaisten kanssa mitään yhteistä kieltä, mikä voi vaikeuttaa läheisen suhteen syntymistä. Aina ei myöskään ole kyse kirjaimellisesti kielitaidosta, vaan saattaa olla, etteivät thaimaalaisen naisen ja hänen suomalaisen miehensä sukulaisten tai tuttavien maailmat muuten kohtaa: Suomalaisilla on korkea koulutustaso ja joskus he saavat vaimon joka ei ole käynyt paljon koulua ja ei tiedä paljon mistään, ja siitä syntyy paljon ongelmia. Silloin puhutaan keskenään kokonaan eri tasoilla ja ymmärrys asioista on täysin erilainen. Välillä mieheni kysyi miksi en puhu hänen ystäviensä kanssa, mutta kun itse en ole korkeasti koulutettu ja hänen ystävänsä ovat lääkäreitä ja lakimiehiä, niin en oikein osaa keskustella heidän kanssaan. Oma osaamiseni on lasten- ja kodinhoito, niin ei ole mitään yhteistä. (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen) Toisaalta eräs mieshaastateltava koki kielimuurin tuovan parisuhteeseen myös hyviä puolia, jotka eivät muuten ehkä samalla tavalla tulisi esiin: Se mikä tässä on hienoa tässä avioliitossa ulkomaalaisen kanssa, että aluksi ja vieläkin on oikein syvällinen keskustelu välillä vähän hankalaa, joudutaan käyttämään välillä sanakirjaa ja englantia ja suomea sekaisin. Että kun ei pääse vänkäämään toisen kanssa sillä äidinkielellä, niin siinä tulee enemmän tekojen merkitys, sinä joudut osoittamaan sille toiselle enemmän teoilla kun niillä sanoilla. Minun mielestä se on tässä liitossa se hieno juttu. (Suomalaisthaimaalaisen perheen mies) THAIMAALAISET NAISET OMISTAUTUVAT KODILLE JA PERHEELLEEN Monet haastateltavista näkivät sukupuoliroolien olevan lähtökohtaisesti suomalaisessa ja thaimaalaisessa kulttuurissa melko erilaisia, mutta tämän ei koettu yleensä aiheuttavan suurempia ongelmia parisuhteelle. Thaimaalaisen sanonnan mukaan mies on perheessä elefantin etujalat ja nainen perässä seuraavat elefantin takajalat perinteisesti Thaimaassa mies on siis perheen pää, ja nainen hoitaa kodin ja lapset. Toisaalta nuoremman sukupolven thaimaalaiset naiset käyvät usein myös kodin ulkopuolella töissä, ja haastateltavien mukaan Thaimaan suurissa kaupungeissa perinteiset sukupuoliroolit ovat monelta osin muuttuneet. Haastateltavien mukaan perinteiseen työnjakoon tottuneille thaimaalaisille naisille on yleensä iloinen yllätys, miten paljon suomalaiset miehet osallistuvat lasten hoitoon ja auttavat toisinaan kotitöissä. Useimmiten thaimaalaiselle naiselle on kuitenkin myös tärkeää, että hänen miehensä saa olla ylpeä hyvästä vaimosta, joka hoitaa kodin ja lapset hyvin. Eräs naishaastateltava kuvasi sukupuolirooleja perheessä näin: Pidän itseäni suhteellisen modernina ja itsenäisenä, en tee sitä velvollisuutenani missään mielessä. Mutta huomaan että siinä on suuri ero, monet suomalaiset naiset ovat kauhuissaan kuullessaan että teen kaikki kotityöt, nyt kun olen lapsen kanssa kotona. Mutta nautin siitä, en pidä sitä riesana. Luulen että monilla thai-naisilla on samoin, he vain tekevät sen, kukaan ei ajattele, että voi ei, en haluaisi. Monet suomalaiset naiset pitävät sitä kauheana taakkana, ja ajattelevat että kenen tahansa joka niin tekee, täytyy elää kauheassa kurjuudessa. En ajattele että se on niin.[...] Monet thai-naiset puhuvat keskenään asioista jotka miellyttävät heidän miestään, ja miten he tekevät niitä mielellään, koska mies tulee siitä tyytyväiseksi. Myös thai-miehet tekevät asioita siksi että se tekee naisen tyytyväiseksi, kulttuurissa on paljon sellaista että asioita tehdään miellyttääkseen jotakuta toista. (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen) Haastateltavien mukaan moni thaimaalainen nainen saattaa myös ajatella, että mennessään naimisiin suomalaisen miehen kanssa pelkkä kotiäitinä olo riittää. Mutta jos aviomies ei pystykään Suomessa yksin elättämään koko perhettä, ei työnjako ole enää yhtä selkeä. Naisen on 9

12 vaikeaa yrittää yksin hoitaa lapset ja koti täydellisesti, jos samaan aikaan pitäisi käydä opiskelemassa ja töissä. Muutama naishaastateltava kertoikin, että suhteessa tuli toisinaan sellainen olo, että täytyy itse pitää huoli kaikesta. Jälkikäteen suhteeseen tuli ongelmia johtuen siitä, että alussa oli syntynyt tunne, ettei mies auttanut missään asioissa. Eräs naishaastateltava myös ihmetteli suomalaista tasa-arvoa ja sitä, miten hänen miehensä patistaa häntä tekemään lumitöitäkin, vaikka ne hänen mielestään olisivat selvästi miesten työtä. Toisaalta eräs mieshaastateltava näki toisella tavalla suomalaisen tasa-arvon menevän liian pitkälle: Jotenkin näiden naisten kanssa, kun ne on sillä tavalla sosiaalisia, se on jotenkin helpompi olla tasa-arvoinen vielä. Että kyllähän tämä suomalainen feministiliike menee aivan yli, överiksi. Kun ottaa sellaisen asenteen, että minulla ei ole muita kuin velvoitteita vaimoa kohtaan ja perhettäni kohtaan, niin silloin on toisenkin helppo ottaa se sama asenne. Eikä koskaan puhuta siitä, että minulla on oikeus tähän ja tähän ja nyt minulla on oikeus tähän. Silloin ei vaadita toiselta mitään vaan katsotaan niin että minä olen velvollinen. Minun mielestä näiden thai-naisten kanssa on helppo lähteä sellaiseen. (Suomalais-thaimaalaisen perheen mies) PERHEEN RAHA-ASIOIHIN LIITTYY KULTTUURIEROJA Thaimaalaisessa kulttuurissa vävy tai miniä naidaan sukuun ja perheeseen, mikä voi tarkoittaa sitä, että häneltä edellytetään osallistumista myös laajan perheen kuluihin. Esimerkiksi rahan lähettäminen Suomesta Thaimaassa oleville sukulaisille on hyvin tavallista ja kuuluu thaimaalaiseen kulttuuriin. Monet thaimaalaiset naiset lähettävät Thaimaahan sukulaisilleen rahaa, mutta rahan lähettämistä ei koeta velvollisuutena, vaan se on kulttuurinen tapa pitää huolta, että hyvinvointi jakaantuu tasan koko perheen ja sukulaisten kesken. Joissakin perheissä rahan lähettäminen aiheuttaa ristiriitoja, jos mies ei sitä hyväksy. Köyhästä taustasta tulevalle thaimaalaiselle perheen elättäminen on usein yksi keskeinen syy hakeutua länsimaihin. Myös suomalaisilla miehillä suomalais-thaimaalaiseen liittoon yhdistyy joskus taloudellinen näkökulma: suomalaismiehet saattavat hankkia maatalonsa emännäksi thaimaalaisen vaimon, ja oman tilan yritystoimintaan yhdistetään thaimaalaisia kausityöläisiä kuten marjanpoimijoita. Haastateltavien mukaan raha-asioihin liittyvät ongelmat liittyvät useimmiten rahan puutteeseen tai rahankäytöstä päättämiseen sekä joskus uhkapelaamiseen. Kulttuurierot raha-asioihin liittyen eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita ongelmia suhteessa. Yksi mieshaastateltava kuvasi tilannetta omasta näkökulmastaan seuraavasti: Ymmärsin sen, että jos hänen kanssaan menen naimisiin niin olen pitkän aikaan ainoa henkilö joka tienaa meidän perheessä. Minulla on iso vastuu siinä, että minä joudun lähettämään rahaa hänen perheelleen [ ] Jos tällaiseen suhteeseen lähtee ja jos ei ole korkeasti koulutettu thaimaalainen [vaimo] niin silloin se on oikeasti aina näin, melkein poikkeuksetta [ ] Minun pitää itsekin nyt vaan ymmärtää se, että olen nyt vähän niin kuin osaksi thaimaalainen mies ja osaksi suomalainen mies. Jos olen thaimaalaisen suvun kanssa naimisissa, niin on paljon sellaisia asioita joita vaaditaan Thaimaassa mieheltä. (Suomalais-thaimaalaisen perheen mies) Monet haastateltavien kuvaamat arjen ongelmat eivät välttämättä ole erityisesti suomalaisthaimaalaisuuteen tai edes kaksikulttuurisuuteen liittyviä. Seuraava naishaastateltavan kuvaus perhe-elämästä on varmasti tuttu monille pikkulapsiperheille, kulttuuritaustasta riippumatta: Vauva vie melkein kaiken minun aikani. Kun minulla on vapaa-aikaa haluan aikaa itselleni, mutta myös mieheni vaatii aikaa itselleen. Siitä on syntynyt konflikteja, hän kysyy miksi en ole samanlainen kuin ennen. Olen väsynyt, väsynyt kodista, väsynyt vauvasta, haluan omaa tilaa tehdä jotakin. Tämä on se kiista meidän välillämme. Hyviä hetkiä on kun olemme yhdessä perheenä, kun näkee miehensä leikkimässä lapsen kanssa, silloin ymmärtää mitä on olla perhe. (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen) 10

13 4. Kaksikulttuurinen vanhemmuus ja lasten kasvatus Lasten kasvattamiseen ei haastatelluissa kaksikulttuurisissa perheissä ollut liittynyt suuria ongelmia tai ristiriitoja. Suomalainen ja thaimaalainen tapa kasvattaa lapsia oli useimpien mielestä helposti yhteen sovitettavissa, ja kulttuurierot ovat siihen liittyen pieniä. Monet haastateltavat esim. mainitsivat, että tavallisesti thaimaalaiset naiset palvovat lapsiaan, minkä suomalainen isä saattaa tulkita välillä liiallisena hemmotteluna. Eräs naishaastateltava kuvasi lasten kasvatukseen liittyviä kulttuurieroja seuraavan esimerkin avulla: Jos vauva itkee, menen äitinä heti ottamaan hänet syliin, mutta mieheni sanoo, että ei, sinun täytyy ensin katsoa mitä hän haluaa: haluaako hän vain huomiota, onko hän nälkäinen tai satuttanut itsensä. Jos hän vain haluaa huomiota, niin anna hänen olla, älä joka kerta mene heti kun hän itkee, älä koko ajan tee mitä hän vaatii. Mutta minun kulttuurissani vain mennään heti oi pikkuinen, mikä sinulla on. (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen) LASTEN KASVATUS SUOMESSA VAPAAMPAA Haastatellut perheet näkivät lasten kasvatuksen olevan suomalaisessa kulttuurissa paljon vapaampaa kuin Thaimaassa, missä kasvatus ja kurinpito ovat usein ankarampia. Thaimaassa lapsiin kohdistuu myös kovia odotuksia ja vanhemmat yleensä päättävät mitä lapsen tulee opiskella ja harrastaa. Koulupäivät ovat pitkiä ja kilpailu lasten kesken on kovaa, joten thaimaalaisesta näkökulmasta suomalaisilla lapsilla on vapaampaa ja heidän annetaan itse päättää monista asioista. Thaimaalaiseen kulttuuriin kuuluu myös keskeisenä omien vanhempien sekä muiden vanhempien ihmisten kunnioittaminen, jonka puuttuminen Suomessa nähtiin negatiivisena ilmiönä. Thaimaalaisessa kulttuurissa lasten ruumiillinen kurittaminen on yleisesti hyväksyttyä, mikä saattaa kaksikulttuurisessa perheessä johtaa ristiriitoihin vanhempien välillä. Eräs mieshaastateltava näki, että suomalais-thaimaalaisessa perheessä miehen voi olla tavallista helpompi olla isä, koska thaimaalainen äiti ottaa usein niin vahvasti vastuun lapsista ja kodista. Suomalais-thaimaalaisten perheiden isät saattavat toisaalta olla tavallista enemmän äidin asioiden hoitamisessa mukana, esim. läsnä neuvolakäynneillä, mikä osaltaan vaikuttaa isyyden kehittymiseen. Toisaalta thaimaalaisen naisen kannalta äitiys saattaa tuntua huomattavasti työläämmältä ja vaikeammalta Suomessa kuin Thaimaassa, missä äidin tukena olisivat omat sukulaiset ja ystävät. Monet haastatellut naiset kertoivat kaipaavansa erityisesti oman Thaimaassa asuvan äitinsä tukea ja läsnäoloa lastensa kasvatuksessa. MONET THAIMAALAISET ÄIDIT EIVÄT PUHU LAPSILLEEN THAITA Suurin osa haastatelluista perheistä halusi kasvattaa lapsistaan kaksikielisiä ja he pitivät kaksikielisyyttä rikkautena. Monissa perheissä käytettiin suomen ja thain lisäksi myös englantia. Molempien vanhempien kielen oppimista pidettiin lapselle tärkeänä, jotta kommunikointi sukulaisten kanssa olisi mahdollista ja jotta lapsi tutustuisi molempien vanhempien kulttuuritaustaan. Lähes kaikki haastatellut naiset kuitenkin mainitsivat, että monet thaimaalaiset äidit puhuvat lapsilleen thain sijasta suomea tai englantia. Jotkut äidit eivät puhu lapsilleen thaita, koska kokevat sen kommunikoinnin kannalta vaikeaksi ja puhuvat mieluummin lapsille samaa kieltä kuin miehelleen. Monesti myös ajatellaan, että lapsen on vaikeaa oppia kahta kieltä, eikä thain kielen osaamista nähdä lapsen kannalta riittävän tärkeänä. Joskus vanhemmat saattavat pelätä, että thaita puhuvaan lapseen suhtaudutaan ulkomaalaisena, jolloin lapsen on vaikea saada suomalaisia kavereita tai häntä kiusataan koulussa. Eräs naishaastateltava perusteli valintaansa puhua englantia lapsilleen näin: Tuntuu siltä että osaan englantia aika hyvin ja jos lapset käyttävät englantia niin ymmärrän hyvin. Ennen kuin he saavat tuotettua thain kieltä niin siinä kestää. Asuin nuorempana 11

14 muualla Euroopassa, joten minusta tuntuu että minulla on paljon kieliä päässä. En tiedä miksi, mutta kuitenkin puhun lasten kanssa englantia. Meillä on niin että välillä lapset puhuvat minulle thaiksi mutta vastaan englanniksi tai päinvastoin tai miten vaan, mutta jollain tavalla sitten kaikki ymmärretään. (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen) Yleisesti ottaen perheen kielivalintoihin vaikuttaa se, kuinka arvostettuina vanhemmat näkevät kielensä. Suomalais-thaimaalaisten perheiden tapauksessa monet eivät näe thain kieltä lapselle yhtä tärkeänä kuin muita kieliä. Suomalais-thaimaalaisten perheiden lasten kaksikielisyyttä edistäisi thaimaalaisen äidin ylpeys omasta kulttuuristaan sekä suomalaisen isän kannustava suhtautuminen. Monet saattavat hävetä taustaansa baarityttömenneisyyden takia tai eivät halua korostaa kulttuuritaustaansa thaimaalaisiin naisiin kohdistuvien ennakkoluulojen takia. Kaksikulttuuristen perheiden lasten kaksikielisyyden tukemisessa neuvoloilla, päiväkodeilla ja kouluilla olisi tärkeä rooli. 5. Uusperheet Haastateltavista viisi kertoi perheensä tilanteeseen liittyvän uusperheen kysymyksiä: joko miehellä, naisella tai molemmilla oli lapsia aikaisemmista suhteista. Aikaisempien suhteiden lapset eivät pääasiassa kuitenkaan asuneet ydinperheen kanssa samassa taloudessa, vaan useimmiten joko suomalaisen äidin kanssa tai sukulaisten luona Thaimaassa. Thaimaalaisten lasten suhteen suurimmalla osalla perheistä oli kuitenkin suunnitelmissa tuoda lapsi perheenyhdistämisen kautta Suomeen. Myös ammattilaisten haastattelujen perusteella uusperheisiin liittyvät haasteet ovat suomalais-thaimaalaisten perheiden kannalta erittäin keskeisiä. THAIMAALAISILLA NAISILLA ON USEIN LAPSIA THAIMAASSA Uusperheeseen liittyvät monisyiset haasteet ja tunteet ovat läsnä perheen arjessa, vaikka kaikki lapset eivät asuisikaan samassa taloudessa, tai edes Suomessa. Eräs haastateltava kertoi uusperheeseen liittyvän paljon haasteita kaikkien osapuolien kannalta: Vaimolla on teini-ikäinen lapsi Thaimaassa, ja oli tarkoitus että hän olisi muuttanut Suomeen, mutta nyt hän on päättänyt että hän ei tänne halua. Tietysti me ei niin puhuta siitä, mutta minä luulen että se on vaimolle kova paikka. Samalla tavalla hän sitä toista lastaan tietysti rakastaa. Ne on nyt päättäneet mummo ja hänen ex-miehensä suku että lapsi voi jäädä sinne. Koska aikaisemmin olivat että Suomeen vaan kun äitisi on siellä ja enemmän rahaa ja paremmat oltavat. Nyt se on yhtäkkiä muuttunut päälaelleen että hän ei sitten tulekaan. Minulle se on tietysti varmaan helpompi että ei tule, koska sitten pitäisi ruveta etsimään myös hänelle opiskelupaikkoja ja muita, mutta tiedän että olisi se tietysti ollut vaimolle kiva asia että olisi tullut tänne. (Suomalais-thaimaalaisen perheen mies) Haastateltavat kertoivat, että jos thaimaalainen nainen on naimisiin mennessään yli 35-vuotias, on hänellä hyvin todennäköisesti lapsi tai useampia aikaisemmasta suhteesta. Thaimaassa naisen voi olla vaikeaa mennä naimisiin, jos hänellä on jo entuudestaan lapsia, joten monet naiset ovat tyytyväisiä siihen, että suomalaisille miehille vaimon lapset eivät yleensä ole ongelma. Useimmiten lapset halutaan tuoda heti perheenyhdistämisen kautta Suomeen, sillä lasten tulevaisuuden ajatellaan olevan Suomessa parempi kuin Thaimaassa. Joskus taas thaimaalaiset naiset eivät uskalla kertoa suomalaiselle puolisolleen, että heillä on lapsia Thaimaassa, ja lapsista saatetaan puhua esim. siskon lapsina. THAIMAALAISEN LAPSEN SOPEUTUMINEN VOI OLLA VAIKEAA Thaimaassa on tavallista, että äiti tilanteen vaatiessa muuttaa töiden perässä kaupunkiin ja jättää lapsensa isovanhempien hoitoon. Usein jo murrosikäisen lapsen tullessa Suomeen äiti ja lapsi eivät oikeastaan tunne toisiaan kovin hyvin. Äitien ja thaimaalaisten tyttärien väliset ongelmat ovat tavallisia, ja toisinaan äidit järkyttyvät lapsen suomalaistuneista tavoista ja kapi- 12

15 nasta vanhempia vastaan. Toisaalta thaimaalaisten poikien kohdalla ongelmat saattavat liittyä usein suhteeseen suomalaisen isäpuolen kanssa: aikaisemmin perheen miehen asemassa olleelle pojalle kehittyy kilpailuasetelma äidin uuden miehen kanssa. Monesti kuvassa on mukana myös kotoutumiseen liittyvät sopeutumisongelmat sekä toisinaan päihteisiin ja hierontapaikoissa työskentelyyn liittyvät ongelmat. Yläasteikäisille Thaimaasta muuttaneille lapsille opetetaan vain yksi vuosi suomea, jonka jälkeen he siirtyvät tavalliseen kouluopetukseen. Nuoret saattavat helposti lannistua kieliongelmien edessä ja samaistuvat thai-yhteisöön, jolloin kotoutuminen uuteen kotimaahan voi olla vaikeaa. Joskus äidit saattavat jopa lähettää ongelmiin joutuneen nuoren takaisin Thaimaahan. Suomalais-thaimaalaisten uusperheiden äitejä sekä koko perhettä pitäisikin tukea ja valmistaa tulevaan jo ennen thaimaalaisen lapsen saapumista Suomeen, ja tarvittaessa myös sen jälkeen. 6. Vääränlainen vallankäyttö parisuhteessa ja muut perhe-elämän ongelmat Yleinen asennoituminen suomalais-thaimaalaisia perheitä kohtaan on usein hyvin ongelmakeskeistä. Todellisuudessa suoranaiset hyväksikäyttötapaukset ovat ehkä mielikuvia harvinaisempia, mutta haastateltujen ammattilaisten kokemusten ja tietojen mukaan kuitenkin liian monissa perheissä myös arjen todellisuutta. Lisäksi avioerot ovat suomalais-thaimaalaisissa liitoissa yleisiä, minkä takia esim. lasten huoltajuuskiistat koskettavat monia perheitä. PARISUHDEVÄKIVALLALLA ON MONIA MUOTOJA Poliisin tietoon tulleen väkivallan ja turvakotien asiakasmäärien perusteella arvioituna thaimaalaisiin naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta on melko vähäistä. Parisuhdeväkivalta on kuitenkin usein piiloteltua ja tapahtuu kotona, eikä siten tule viranomaisten tietoon. Thaimaalaisten naisten kohdalla avun hakemista vaikeuttavat kielitaidon puute, sekä palvelujärjestelmän ja lainsäädännön heikko tuntemus. Todellista kuvaa väkivallan ja muun hyväksikäytön yleisyydestä onkin vaikea saada selville. Parisuhdeväkivalta alkaa usein henkisenä väkivaltana, johon saattaa liittyä taloudellista väkivaltaa kuten rahan käytön kontrollointia ja kiristämistä. Tilanne saattaa edetä, jolloin mukaan tulee fyysinen väkivalta 30. Monet haastateltavat mainitsivat, että useissa suomalais-thaimaalaisissa perheissä suomalainen puoliso saattaa olla liian hallitseva ja yrittää kontrolloida thaimaalaista puolisoaan jatkuvasti. Joissain tapauksissa mies ei anna vaimolleen lainkaan vapautta liikkua itsenäisesti, vaan kaikki tehdään yhdessä perheenä. Joskus thaimaalainen nainen haluaisi käydä töissä tai opiskella, mutta suomalainen puoliso vaatii häntä pysymään kotona hoitamassa lapsia mahdollisimman kauan. Kontrolloiva mies pyrkii tyypillisesti myös hallitsemaan perheen rahankäyttöä, jolloin esim. puolison sosiaalietuudetkin ohjataan miehen tilille. Monesti suomalais-thaimaalaisten perheiden ongelmatilanteet kehittyvät pitkälle ennen kuin thaimaalainen puoliso osaa tai haluaa lähteä etsimään apua. Useimmissa tapauksissa thaimaalainen nainen kokee olevansa kiitollisuudenvelassa miehelleen siitä, että on tämän avulla päässyt Suomeen, minkä takia mieheltä myös siedetään paljon. Kynnys avioeroon on thaimaalaisilla naisilla jo pelkästään kulttuurisista syistä suuri. Lisäksi huonoon parisuhteeseen saatetaan jäädä pitkäksi aikaa lasten parasta ajatellen, taloudellisista syistä tai oleskeluluvan menettämisen pelossa. Thaimaalaiset naiset ovat monesti tutustuneet suomalaiseen aviomieheensä tuttavan kautta, minkä voi osassa tapauksia tulkita jonkinasteiseksi vaimonvälitykseksi. Kaupallisessa vaimonvälityksessä mies maksaa vaimostaan välitystoimistolle tai välittävälle henkilölle, jolloin ilmiössä on yhteneväisyyksiä myös ihmiskaupan kanssa. Suomeen on välitetty vaimoja aina- 13

16 kin Filippiineiltä ja Thaimaasta, mutta välitettyjen vaimojen määrästä ei ole tarkkaa tietoa 31. Toisaalta joissain tilanteissa myös thaimaalaiset naiset käyttävät suomalaisia miehiä hyväkseen ja hyötyvät avioliitosta mm. rahallisesti. Thaimaassa prostituutio on yleistä, ja erityisesti baarityttötaustaisilla naisilla on usein jo entuudestaan paljon yhteyksiä länsimaisiin miehiin. AVIOEROTILANTEESSA THAIMAALAINEN NAINEN VOI JÄÄDÄ TYHJÄN PÄÄLLE Erotilanteessa suomalais-thaimaalaisen parin välinen epätasa-arvoinen valta-asetelma saattaa usein korostua. Haastateltavien mukaan erotilanteessa lasten huoltajuus päätyy usein suomalaiselle isälle, sillä thaimaalaiset naiset eivät yleensä tunne suomalaista lainsäädäntöä ja oikeusprosesseja riittävän hyvin ajaakseen omaa etuaan. Isät onnistuvat monesti myös saamaan thaimaalaisen vaimon luopumaan vapaaehtoisesti huoltajuudestaan, jolloin suomalainen isä saa yksinhuoltajuuden ilman oikeudenkäyntiä. Thaimaalainen äiti saattaa itse myös toivoa huoltajuutta isälle lapsen parasta ajatellen, jos hänellä itsellään ei ole avioeron seurauksena esim. tuloja tai asuntoa. Thaimaalainen äiti ei kuitenkaan aina välttämättä ymmärrä, että menettää lapsen laillisen huoltajuuden lopullisesti. Toisaalta on myös tapauksia, joissa isä ei ole eron jälkeen missään tekemisissä lasten kanssa. Jos thaimaalainen nainen on ollut jo avioliiton aikana heikossa asemassa, jää hän helposti avioerotilanteessa täysin tyhjän päälle ilman lapsia, työtä, asuntoa tai varallisuutta. Myös perheissä, joissa mies on aikaisemmin hoitanut kaikki thaimaalaisen vaimon asiat, koituu eron jälkeen ongelmia, kun nainen ei ole tottunut hoitamaan omia asioitaan itse. Tällaisissa tilanteissa osa thaimaalaisista naisista ajautuu selviytyäkseen töihin esim. hierontapaikkoihin. Suurin osa thai-hierontapaikoissa työskentelevistä naisista on tullut maahan avioliiton kautta, ja niissä työskentelee useimmiten pitkään Suomessa oleskelleita naisia 32. Toisaalta myös suomalaisen miehen kannalta avioero thaimaalaisesta puolisosta voi tuntua tavallista hankalammalta, jos miehellä on eron jälkeen jatkuva huoli ex-vaimon tilanteesta. Jos ero on ollut riitaisa, liittyy siihen miehen kannalta usein myös pelko lapsen kaappauksesta. Monien suomalais-thaimaalaisten perheiden kohtaamien erilaisten ongelmien taustalla on se, että tyypillisesti parit ovat tunteneet toisensa suhteellisen lyhyen aikaa ennen avioitumista, jotkut vain muutaman viikon. Toisinaan edellä kuvailtujen suomalais-thaimaalaisille perheille tyypillisten ongelmatilanteiden taustalla saattaa olla haastateltavien mukaan myös miehen halu käyttää valtaansa väärin. Mies saattaa kokea suomalaisen naisen olevan liian itsenäinen, ja juuri maahan muuttanut thaimaalainen nainen ilman tukiverkostoja on helppo vallankäytön uhri. Koska thaimaalaiselle naiselle kynnys hakea ja löytää apua on suuri, tulisi viranomaisten olla erityisen tarkkaavaisia ongelmatapausten tunnistamiseksi. Esim. neuvolalla on keskeinen rooli ongelmien tunnistamisessa, jotta niihin olisi mahdollista puuttua ajoissa. 7. Perheiden tukiverkostot Thaimaassa suku ja perhe on aika iso, jos teen jotain niin kaikki tietävät. Kaikki ovat lähellä ja isovanhemmatkin voivat hoitaa lapsia. Suomessa en kyllä ole nähnyt kaikkia miehen sukulaisia, vaikka olen asunut jo kuusi vuotta niin jotkut olen nähnyt vain kerran, en tiedä ketä he ovat. Vaikka asuvat lähellä niin tosi harvoin nähdään. Onneksi miehen vanhemmat asuvat lähellä ja voivat auttaa lapsen hoidossa. (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen) TRANSNATIONAALEJA PERHEITÄ Thaimaalainen perhekäsitys on laaja, ja thaimaalaisille naisille on itsestään selvää, että myös sukulaiset kuuluvat läheisesti perhe-elämään. Monet ihmettelevätkin suomalaisten etäisiä välejä sukulaisiin, mutta suomalaisiin sukulaisiin luotetaan ja heidän kanssaan halutaan olla mahdollisuuksien mukaan läheisissä väleissä. Thaimaalaiset sukulaiset puolestaan saattavat 14

17 olla hyvinkin halukkaita antamaan neuvoja perheeseen ja lapsiin liittyvissä asioissa, mikä taas saattaa joskus olla vaikeaa suomalaiselle puolisolle. Kaikki haastatellut perheet pitivät säännöllisesti yhteyttä thaimaalaisiin sukulaisiin internetin ja puhelimen välityksellä, jotkut lähes päivittäin. Monet haastatellut perheet matkustavat Thaimaahan usein, ja monien thaimaalaisten naisten äiti, joskus myös muut sukulaiset, olivat käyneet Suomessa. Osalla thaimaalaisista naisista sosiaaliset verkostot Suomessa ovat hyvin rajallisia. Osa haastatelluista naisista kertoikin tunteneensa itsensä välillä hyvin yksinäiseksi, kun mies kävi töissä ja vietti viikonloput oman kaveripiirinsä kanssa. Sukulaisten ja ystävien tukeen tottuneilla thaimaalaisilla yksinäisyys Suomessa voi tuntua rankalta. Luulen, että teen [Suomessa] enemmän, sillä Thaimaassa on niin paljon ihmisiä jotka voivat tulla auttamaan. Mutta täällä asuessani anoppini asuu niin kaukana, että hänen on vaikea tulla auttamaan joka päivä. Nyt teen kaiken itse, käyn kaupassa, teen ruuan, kaiken. (Suomalaisthaimaalaisen perheen nainen) Suomalaisilla miehillä puolestaan vaikuttaisi usein olevan eri laajuisia verkostoja muiden thaimaalaisten kanssa naimisissa olevien miesten kanssa joko internetin keskustelupalstojen kautta tai läheisempinä ystävyyssuhteina ja kaveriporukoina. Haastatteluissa muutamat miehet mainitsivatkin ystävyyden samassa tilanteessa olevien muiden miesten kanssa tärkeäksi vertaistueksi. THAIMAALAISYHTEISÖ ON SISÄISESTI JAKAUTUNUT Monesti puhutaan Suomessa asuvien thaimaalaisten muodostamasta tiiviistä yhteisöstä. Erilaisia thai-yhdistyksiä onkin Suomessa paljon, ja thaimaalaiset viettävät yleensä paljon aikaa muiden thaimaalaisten kanssa. Haastateltavien mukaan thaimaalainen yhteisö on kuitenkin myös sisäisesti jakautunut pienempiin ryhmittymiin, joten yhdestä yhtenäisestä thai-yhteisöstä ei kannattaisi puhua. Haastateltavien mukaan Suomen thaimaalaisyhteisö on thaimaalaisen yhteiskunnan tavoin sisäisesti jakautunut mm. sen mukaan miltä Thaimaan alueelta ollaan kotoisin, sekä naisten koulutustason ja muun sosioekonomisen taustan mukaan. Suomalaisilla puolisoilla saattaa olla epäluuloinen suhtautuminen muihin thaimaalaisiin naisiin, mikä saattaa johtaa siihen, ettei oman vaimon haluta tutustuvan thaimaalaisiin, jotka veisivät huonoille teille. Myös naisilla itsellään saattaa olla paljon varauksia muita thaimaalaisia naisia kohtaan, eivätkä he halua olla tekemisissä entisten baarityttöjen kanssa. Thaimaalaisyhteisön tuomasta tuesta huolimatta thaimaalaisten naisten kotouttamisessa ja tiedonvälityksessä ei tulisi liikaa luottaa thaimaalaisten tiiviiseen yhteisöön. On ongelmallista, jos tietoa ja apua haetaan aina ensin thaimaalaisilta ystäviltä, kun olisi parempi selvittää asia suoraan viranomaisilta tai muulta asianomaiselta taholta. Tiivis yhteisö voi helposti levittää väärääkin tietoa. Naiset eivät välttämättä myöskään kerro ongelmistaan thaimaalaisille ystävilleen tai esim. thaimaalaisen tulkin läsnä ollessa kasvojen menetyksen ja juorujen pelossa. 8. Asiointi palveluissa ja viranomaisten kanssa Usein suomalaiset miehet ovat aktiivisesti mukana thaimaalaisen puolison asioidessa eri palveluissa ja viranomaisten kanssa. Useasti joko thaimaalaisen naisen tai työntekijän kielitaito ei ole riittävä asioimiseen, joten suomalaisen puolison läsnäolo on käytännössä välttämätöntä. Suomalaisen puolison tuki ja käytännön apu eri palveluissa asioimisessa on tärkeää arjen sujumisen sekä thaimaalaisen puolison kotoutumisen kannalta. Toisaalta, kun suomalainen puoliso on paikalla, suomalainen työntekijä saattaa helposti sivuuttaa varsinaisen asiakkaansa ja asioida suoraan vain miehen kanssa. Kaikki haastatellut miehet kertoivat myös, että maahanmuuttoon liittyvän byrokratian hoitaminen oli ollut heille raskas ja stressaava prosessi. 15

18 Mielestäni se on edelleenkin vaikeata, kun vaimolla on kuitenkin kiinnostus opiskella, sitten kun ei kuitenkaan Thaimaasta löydy mitään hyviä opiskelupapereita. Lähteä sitten netistä metsästämään, paikkoja on paljon, aikuisopistoa, työväenopistoa, aikuislukiota. Sitten kun on monessa paikassa juossut niin mistään ei saa sellaista kunnon koulupaikkaa [ ] Ja sen sosiaalisen verkoston löytäminen Suomesta, mä luulen että muutkin thaimaalaiset, niin ei ne itse osaa etsiä. Kun aviomiesten pitää sitten kaiken muun ohessa yrittää löytää nää kaikki, niin kyllä minä sen olen kokenut vaikeaksi, se on aika tuskastakin välillä. (Suomalais-thaimaalaisen perheen mies) Kielitaidottomien thaimaalaisten kanssa tulisi käyttää tulkkia aina kun siihen on mahdollisuus. Usein ammattitulkin puuttuessa tulkkaamassa saattaa olla naisen ystävä tai suomalainen puoliso, jolloin väärinkäsitysten vaara on suuri. Thaimaalaiset eivät useinkaan itse vaadi tulkin käyttöä, tai eivät ole tietoisia oikeudestaan tulkkiin. Osa haastatelluista miehistä kertoi, että vaimo pystyisi kyllä asioimaan yksinkin, mutta haluaa olla itse mukana turvaamassa vaimon oikeuksia. Muutamilla oli huonoja kokemuksia pariskuntaan ennakkoluuloisesti tai jopa rasistisesti suhtautuneista työntekijöistä, mutta pääasiassa haastateltavien kokemukset eri palveluissa asioimisesta olivat kuitenkin hyviä. NEUVOLAN TÄRKEÄ ROOLI Suomessa neuvola ja muut terveydenhuoltopalvelut toimivat eri tavalla kuin Thaimaassa. Ajan varaaminen etukäteen on vierasta, sekä esim. alastomuus, mieslääkäri ja suomenkielinen palvelu saattavat tuntua monista vaikealta. Monet hoitavatkin lääkärikäyntinsä mieluummin lomaillessaan Thaimaassa. Haastateltavat olivat kuitenkin kaikki tyytyväisiä suomalaisessa neuvolassa saamaansa palveluun. Ainoana ongelmana he mainitsivat yhteisen kielen puuttumisen, etenkin jos neuvolan työntekijä ei puhu lainkaan englantia. Niistä kuudesta haastatellusta, joiden ensimmäinen lapsi oli syntynyt Suomessa, kukaan ei ollut osallistunut neuvolan järjestämään perhevalmennukseen. Kolme haastateltavaa oli kuitenkin osallistunut synnytysvalmennukseen raskauden loppuvaiheessa. Monet haastatelluista naisista eivät olleet tietoisia, että synnytys- tai perhevalmennusta olisi ollut saatavilla. Jos he olisivat tienneet ja ymmärtäneet mitä se on, he olisivat kuitenkin halunneet osallistua. Muutamat myös kertoivat, että mahdollisesti asiasta oli neuvolassa puhuttu, mutta he eivät olleet sitä ymmärtäneet. Osa haastatelluista ei ollut halunnut osallistua perhevalmennukseen suomen kielen takia, osa taas ei ollut kokenut valmennusta tarpeelliseksi. Ensimmäisen lapsen kanssa menin aina yksin synnytysvalmennukseen, mutta en paljoa ymmärtänyt. Menin ja hymyilin, kaikki hyvin. Sitten kun synnytin niin kaikki ei ollut enää hyvin kun sattui [naurahtaa] [...] Jos olisin tiennyt miten hyvää apua voi saada, olisin jo ensimmäisen lapseni kanssa pyytänyt apua, mutta vasta myöhemmin aloin olla avoin. [...] Mutta ensimmäisen lapsen kanssa tuntui siltä että en ymmärtänyt mitään [mitä neuvolassa sanottiin]. (Suomalais-thaimaalaisen perheen nainen) Osassa haastatteluista puhuttiin myös siitä, että neuvoloissa olisi tärkeää järjestää synnytysvalmennusta myös maahanmuuttajille, jotka eivät osaa suomea. Monet thaimaalaiset ovat kuulleet etukäteen kauhutarinoita synnyttämisestä Suomessa, sillä suomalaisissa sairaaloissa ei ole mahdollisuutta valita itse synnytystapaa kuten Thaimaassa. Monet pelkäävät myös etukäteen isokokoista vauvaa. Yksi haastateltava esimerkiksi kertoi, ettei hänellä ollut synnytyksessä minkäänlaista tietoa siitä miten toimia. 16

19 SUOMALAIS-THAIMAALAISTEN LAPSIPERHEIDEN TARPEET JA TOIVEET HEILLE SUUNNATUN TOIMINNAN JA PALVELUJEN SUHTEEN Kokemuksia suomalais-thaimaalaisten perheiden vanhempainvalmennuksesta Vanhempainvalmennus suomalais-thaimaalaisille perheille järjestettiin Familia Club ry:n tiloissa Helsingissä. Valmennus oli noin kolmen tunnin mittainen iltakurssi. Valmennus koostui teemoihin johdattelevasta diaesityksestä sekä vertaiskeskustelusta miesja naisryhmissä. Ohjaajina toimivat Duo-projektin työntekijät, kaksi isätyöntekijää Miessakit ry:stä sekä yksi thainkielentaitoinen ohjaaja. Valmennuksessa hyödynnettiin Duo-projektin tuottamaa Rakkautta ja vanhemmuutta kahden kulttuurin perheessä -opasvihkosta 33, joka on käännetty myös thain kielelle. Valmennuksen kielenä käytettiin yhteisissä osuuksissa suomea ja ryhmäkeskusteluissa suomea ja thaita. Vanhempainvalmennuksen lähtökohtana oli, että kurssille tultaisiin yhdessä puolison kanssa, minkä vuoksi miesnäkökulma valmennuksen sisällössä ja siitä tiedottamisessa pyrittiin erityisesti ottamaan huomioon. Valmennuksen suunnittelussa pyrittiin myös siihen, että kynnys osallistua olisi mahdollisimman matala, mm. tarjoamalla mahdollisuus lastenhoitoon. Vanhempainvalmennuksesta tiedotettiin laajasti ja aktiivisesti, sillä aikaisemman kokemuksen mukaan suomalais-thaimaalaisia perheitä oletettiin olevan vaikea tavoittaa Duo-projektin tavanomaisen viestinnän kautta. Ilmoitus valmennuksesta käännettiin myös thain kielelle. Parhaiksi tiedotuskanaviksi osoittautuivat internetin keskusteluryhmät, Duo-projektin verkkosivut ja suusta suuhun kulkeva tieto. Valmennukseen ilmoittautui yhteensä 19 henkilöä (7 paria ja 5 thaimaalaista naista), joista 14 osallistui valmennukseen (6 paria ja 2 thaimaalaista naista). Vaikka valmennuksen kohderyhmä, suomalais-thaimaalaiset perheet, oli jo suhteellisen kapea, osoittautui ryhmän heterogeenisyys kuitenkin haasteelliseksi yhteisen johdannon suunnittelussa. Osallistujien kielitaito, perhetilanne, koulutustausta ja kokemus Suomessa asumisesta erosivat toisistaan paljon, joten kaikille hyödyllistä tietopakettia oli haasteellista koota. Toisaalta ryhmäkeskusteluissa erilaiset kokemukset ja taustat eivät haitanneet, vaan olivat jopa hedelmällinen lähtökohta. Monet parit osallistuivat toimintaan nimenomaan sen takia, että suomalais-thaimaalaisille perheille oli järjestetty oma ryhmä, joten kohderyhmän tavoittamisen kannalta erillisen ryhmän järjestäminen oli tärkeää. Myös ryhmädynamiikan ja vertaiskeskustelujen kannalta erillisestä ryhmästä oli etua. Sekä osallistujilta saadun palautteen että vetäjien oman kokemuksen mukaan oli tärkeää, että valmennusta oli ohjaamassa Duo-projektin työntekijöiden lisäksi thainkielinen ohjaaja ja miesohjaaja. Thainkielinen ohjaaja ei ollut tärkeä vain kielimuurin takia, vaan apuna myös kurssin suunnittelussa. Miespuolinen ohjaaja auttoi osaltaan luomaan rentoa tunnelmaa miesten ryhmäkeskustelussa sekä osasi vetää keskustelua miesten kielellä. Valmennuksen pääpaino oli vertaiskeskustelussa. Suomenkielisen johdanto-osuuden jälkeen osallistujat jaettiin miesten ja naisten ryhmiin, joissa jatkettiin keskustelua kurssin teemoista. Keskusteluja vetivät miesten ryhmässä Miessakkien isätyöntekijät ja naisten ryhmässä thain- 17

20 kielinen ohjaaja. Ryhmäkeskustelut olivat onnistuneita sekä ohjaajien mielestä että osallistujien palautteen perusteella. Palautteessa mainittiin, että keskustelujen kautta oli mukava jakaa ajatuksia, kuulla muiden samassa elämäntilanteessa olevien sekä kokeneempien kokemuksista ja huomata, että muillakin on samanlaisia pulmia. Jotkut mainitsivat myös saaneensa keskustelujen kautta uutta tärkeää tietoa esim. elämästä Suomessa. Osa kertoi, että oli vain mukavaa päästä keskustelemaan thain kielellä. Osallistujien täyttämien palautelomakkeiden perusteella suurin osa valmennukseen osallistuneista oli tyytyväisiä valmennukseen, ja se vastasi heidän odotuksiaan. Osallistujista moni oli kuitenkin sitä mieltä, että valmennuksessa olisi ollut hyvä käyttää enemmän thain kieltä, ja että valmennus kokonaisuudessaan olisi voinut olla hieman pidempi. Lisäksi käytännönläheisiä vinkkejä kaksikulttuurisen perheen arkeen liittyen olisi voinut olla enemmän. Valmennukseen osallistuneille jaettiin materiaalipaketti, johon kuului Rakkautta ja vanhemmuutta kahden kulttuurin perheessä -opasvihkoset suomen ja thain kielillä, diaesitys ja kotitehtäviä suomeksi ja englanniksi sekä suomalais-thaimaalaisia perheitä ajatellen koottu lista lapsiperheen palveluista ja muista tietolähteistä. Materiaalipakettia pidettiin hyvänä, sillä on tärkeää, että suullisesti käsiteltyihin asioihin voi palata materiaalin avulla myöhemminkin. Englanninkieliset materiaalit auttoivat joitakin osallistujia seuraamaan suomenkielistä diaesitystä. Vinkkejä suomalais-thaimaalaisille perheille suunnatun toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen Seuraavassa on koottuna käytännönläheisiä huomioita ja vinkkejä suomalais-thaimaalaisille perheille suunnatun toiminnan ja palvelujen suunnittelua ja toteutusta varten. Listat perustuvat perheiden ja ammattilaisten haastatteluihin, sekä vanhempainvalmennusryhmän pilotoinnissa saatuihin kokemuksiin. On hyvä kuitenkin muistaa suomalais-thaimaalaisten perheiden olevan taustoiltaan, tiedoiltaan ja taidoiltaan moninainen ryhmä ihmisiä. Vinkkeihin tuleekin suhtautua yksinkertaistettuina yleistyksinä, joita on sovellettava kulloisenkin ryhmän kokoonpanon mukaan. Suomalais-thaimaalaisten lapsiperheiden erityistarpeet: Tietoa ja toimintaa Neuvontaa ja ohjausta thain kielellä. Eniten kysyntää olisi perustason thainkieliselle neuvonnalle ja ohjaukselle heti Suomeen muutosta lähtien, jotta thaimaalaiset naiset eivät olisi niin riippuvaisia puolison avusta. Esim. heti viisumien myöntämisen yhteydessä olisi hyvä saada thainkielinen esite maahanmuuttoon liittyvistä perusasioista ja turvaverkoista siltä varalta, että ongelmia myöhemmin ilmenee. Tietoa peruspalveluista ja oikeuksista Suomessa. Monet perheet (sekä suomalaiset miehet että thaimaalaiset naiset) kaipaisivat maahanmuuttoon sekä muuttuviin elämäntilanteisiin liittyvää tietoa, mm. kielikursseista, työ- ja opiskelupaikan hakemisesta, päivähoidosta ja muista lapsiperheen palveluista, sosiaaliturvasta ja perhelainsäädännöstä (esim. lapsen huoltajuus, lähestymiskielto, lapsen huostaanotto). Tietoa synnytyksestä ja vauvan hoidosta. Suurin osa thaimaalaisista naisista ei pysty hyötymään neuvoloiden tarjoamasta suomenkielisestä perhe- ja synnytysvalmennuksesta. 18

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin. OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP + PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN PK2_plus 1 *1439901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle Suomen kansalainen, jonka ulkomaalainen puoliso hakee ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi Tiina Rinta-Jouppi Taustatietoja Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2009 lopulla 1839 ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on pienin Suomessa,

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Monimuotoiset perheet

Monimuotoiset perheet Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa:

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa: Lausunto 1(5) Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan Lausuntopyyntö 29.10.2015 Lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan: Eriarvoistuva koulu? -verkosto lausuu lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan 2016 seuraavaa:

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET SUOMESSA 2009

MAAHANMUUTTAJANUORET SUOMESSA 2009 MAAHANMUUTTAJANUORET SUOMESSA 2009 Johdanto MILTÄ SUSTA TUNTUU? MAAHANMUUTTAJANUORET SUOMESSA 2009 Kvalitatiivinen tutkimus virolais-, venäläis- ja somalitaustaisten nuorten elämästä. Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot