Marina Grunér, Minna Rosendah

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marina Grunér, Minna Rosendah"

Transkriptio

1 1 TURUN SEUDUN ALZHEIMER-YHDISTYS RY Loppuraportti Marina Grunér, Minna Rosendah

2 2 SISÄLTÖ 1. TAUSTA JA RAHOITUS Yleistä 1.2. Projektin lähtökohdat 2. TAVOITTEET JA TOTEUTTAMISALUE Päämäärä ja tavoitteet Toteuttamisalue 3 3. TOTEUTUS Kohderyhmä Aikataulu ja tiedotus Osallistujat ja sisältö Osallistujat Projektin käynnistysvaiheen sisältö Työryhmätyöskentely ja kyselyn jakaminen Projektin loppuvaihe 6 4. TULOKSET Yleistä Kaupan ala Pankin ala Poliisi Tulosten analysointia 5. KEHITTÄMISIDEAT JA YHTEISTYÖ PROJEKTIN JÄLKEEN Kaupan ala Pankin ala Poliisi ARVIOINTI Toimipaikkojen suorittama arviointi Kaupan ala Pankin ala Poliisi Projektityöntekijöiden suorittama arviointi Käytännön toteutuksen arviointi Projektitavoitteiden saavuttaminen 24 LIITTEET

3 3 1. TAUSTA JA RAHOITUS 1.1. Yleistä Suomen väestön ikärakenne tulee muuttumaan tulevien vuosien aikana. Vuonna 2004 yli 65 vuotiaiden osuus oli 16 % koko väestöstä. Ennuste vuodelle 2020 on 23 % ja vuonna 2040 yli 65 vuotiaiden osuus olisi jo 27 % väestöstä. Samalla sekä naisten että miesten elinajan odote nousee tasaisesti, joten Suomen väestö on selvästi ikääntymässä (Liite 1). Myös dementoituvien henkilöiden lukumäärä kasvaa, sillä dementian riski kasvaa ikääntymisen myötä selvästi. Vähintään keskivaikeasti dementoituneita ihmisiä on maassamme tällä hetkellä noin ja sairautensa lievässä vaiheessa olevia henkilöitä noin Vuonna 2010 Suomessa arvioidaan olevan yhteensä noin dementoituvaa henkilöä. Joka vuosi sairastuu noin henkilöä johonkin dementoivaan sairauteen (Liite 2). Dementoivan sairauden diagnoosi tehdään nykyisin yhä useammin jo melko varhaisessa vaiheessa. Samalla vanhuspalvelumme muuttuvat koko ajan yhä enemmän kotihoitoa tukeviksi. Niinpä dementoituvat henkilöt asuvat yhä pidemmän aikaa omassa kodissaan, joko yksin tai jonkun läheisen kanssa. Kotona asuessaan he hoitavat asioitaan itsenäisesti tai läheisensä kanssa. He käyvät esim. kaupassa ja pankissa sekä liikkuvat joko autolla, pyörällä tai kävellen liikenteessä. Dementoiva sairaus tuo palvelualojen henkilökunnalle lisähaasteita. Työntekijöillä voi olla vaikeuksia tunnistaa dementiaoireita ja näin ollen he eivät myöskään osaa vastata asiakkaan tarpeisiin oikealla tavalla. Dementialla tarkoitetaan oirekokonaisuutta, johon muistihäiriön lisäksi liittyy vähintään yksi tai useampi seuraavista oireista: kielellisten kykyjen häiriö, kätevyyden heikkeneminen, tunnistamisen vaikeutuminen ja/tai vaikeudet monimutkaisissa toiminnoissa. Yleisimmät dementiaa aiheuttavat sairaudet ovat Alzheimerin tauti (60-70 %), verenkiertoperäiset dementiat (n. 15 %), Lewyn kappale-tauti (n. 10%) ja frontotemporaaliset dementiat (5%). Alzheimerin tautiin liittyvät oireet ja muutokset kehittyvät aivojen eri alueille vaiheittain. Varhaisimmat aivomuutokset havaitaan ohimolohkojen sisäosissa, alueella, joka säätelee muistia ja uusien asioiden oppimista. Ensimmäisinä oireina onkin näin ollen muistihäiriöt ja oppimisvaikeudet. Muita oireita ovat kielelliset vaikeudet, keskittymisvaikeudet, suunnitelmallisuuden ongelmat, orientaation heikentyminen, toiminnanohjauksen ja päättelykyvyn vaikeudet. Toimintakyky alenee sairauden edetessä. Ympäristön hahmottamisvaikeus ja vaikean muistihäiriön

4 4 aiheuttama ajassa taaksepäin siirtyminen voi johtaa siihen, että sairastunut ei esim. tunnista asuntoaan omaksi kodiksi ja pyrkii etenkin illalla lähtemään omaan kotiin. Alzheimerin tautiin sairastunut henkilö voi myös tulkita väärin asioita, esim. televisiossa esitettävät asiat tapahtuvat omassa olohuoneessa. Erilaisia aivoverenkierron häiriöiden aiheuttamia dementioita kutsutaan vaskulaarisiksi tai verenkiertoperäisiksi dementioiksi. Nämä dementiat ovat hyvin monimuotoisia ja oireet riippuvat paljon siitä, missä kohdassa aivoja vaurio on. Neurologiset oireet voivat olla esim. toispuolihalvaus, puhumisen ja ymmärtämisen vaikeudet, hahmotushäiriöt, yleinen hitaus, jähmeys, puheen puuroutuminen ja kävelyvaikeudet. Toiminnan ohjaaminen vaikeutuu ja koska mm. sairaudentunto on Alzheimerin tautia paremmin säilynyt, voi masentuneisuutta esiintyä. Lewyn kappale - tauti ja frontotemporaaliset dementiat ovat harvinaisempia ja näiden sairauksien alkuvaiheessa muistihäiriöt ovat usein lieviä. Lewyn kappale - taudissa henkilön älyllinen taso heikentyy. Tämän lisäksi oireet voivat olla Parkinsonin taudin kaltaisia, kuten jäykkyys, hitaus, kävelyhäiriöt, karkea lepovapina ja outoja kaatumisia. Myös vireystason ja oireiden hyvinkin nopea vaihtelu sekä yksityiskohtaiset näköharhat voivat liittyä Lewyn kappale tautiin. Frontotemporaaliset dementiat ovat ryhmä sairauksia, jotka vaurioittavat aivojen otsa- ja ohimolohkoja. Oireina voidaan mainita mm. kielelliset vaikeudet, aloitekyvyttömyys, apaattisuus, estottomuus, holtiton käyttäytyminen ja ärsykesidonnaisuus. Toiminnan ohjaamisen vaikeus, itsestään huolehtimisen vaikeus ja sairaudentunnottomuus voivat myös liittyä näihin dementioihin. Dementialle on yleisesti ominaista myös ns. käytösoireet, kuten masentuneisuus, aloitekyvyttömyys, levottomuus, ahdistuneisuus, turvattomuus, epäluuloisuus, erilaiset harhat, aggressiivisuus ja sairaudentunnottomuus. Kuten muidenkin oireiden, myös käytösoireiden esiintyminen on yksilöllistä Projektin lähtökohdat Turun Seudun Alzheimer-yhdistys ry toimii muistihäiriöisten ja dementoituvien henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena Varsinais-Suomessa, 43 kunnan alueella. Yhdistys perustettiin vuonna 1988, jolloin myös työ dementoituvien henkilöiden ja heidän omaistensa parhaaksi aloitettiin. Yhdistys sai idean Muistihäiriöosaamista palvelualoille projektiin moneltakin taholta. Suurimmaksi osaksi projekti lähti käytännön tarpeesta. Yhteydenottoja oli tullut vuosien varrella

5 5 sekä omaisilta että palvelualojen työntekijöiltä. Työntekijät olivat lähinnä kyselleet mitä kuuluisi tehdä eri tilanteissa, jossa asiakkaan dementoiva sairaus tuo palveluun hankaluuksia. He olivat joutuneet tekemään päätöksiä ilman erityistietämystä ja olivat kokeneet jotkut palvelutilanteet vaikeiksi. Myös omaiset olivat toivoneet, että yhdistys jollakin tavalla kiinnittäisi huomiota myös palvelualojen työntekijöiden erityisosaamiseen. Dementoivien sairauksien lisääntymisen vuoksi tulisi kiinnittää enemmän huomiota henkilöiden elinoloihin, oikeuksiin ja palveluihin. Yhdistyksen tietojen mukaan vastaavaa projektia ei ole aiemmin Suomessa toteutettu. Yhdistys haki ja sai RAY:n projektirahoitusta hankkeelle vuosille , koko hankkeelle myönnetty avustussumma oli Hanke käynnistyi alun perin vuonna 2003, mutta projektityöntekijän pitkäaikainen vakava sairastelu esti projektin etenemisen eikä jo kerättyä tietoa saatu käyttöön työntekijän kuoleman jälkeen. Jäljellä olevan projektirahoituksen ja aikataulun puitteissa tehtiin uusi, alkuperäistä suppeampi projektisuunnitelma vuosille ja käytännön toteutus päästiin aloittamaan keväällä Projektin työntekijöinä toimivat keväästä 2005 lähtien Turun Seudun Alzheimer-yhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Rosendahl ja muistineuvoja Marina Grunér. 2. TAVOITTEET JA TOTEUTTAMISALUE 2.1. Päämäärä ja tavoitteet Projektin päämääränä oli lisätä muistihäiriöiden ja dementoivien sairauksien tuntemusta ja niiden aiheuttamien erityistarpeiden huomioon ottamista palvelualoilla. Tavoitteena oli auttaa palvelualojen työntekijöitä palvelemaan muistihäiriöisiä tai dementoituvia henkilöitä sekä heidän läheisiään laadukkaammin. Palvelun laatua voidaan parantaa, kun työntekijät saavat ajankohtaista ja oikeaa tietoa dementiaan ja muistihäiriöihin liittyen. Projekti oli luonteeltaan selvitysprojekti. Tarkoituksena oli selvittää kaupan- ja pankinalan sekä poliisien dementiatietämys sekä ongelmat, tarpeet ja toiveet muistihäiriöisten ja dementoituvien asiakkaiden sekä heidän läheistensä palvelemisessa. Projektin tarkoituksena oli myös yhdessä palvelualojen työntekijöiden kanssa suunnitella kehittämishankkeita ja koulutusohjelmia, joiden avulla palvelualoille saataisiin lisää muistihäiriö- ja dementiaosaamista. Turun Seudun Alzheimeryhdistys ry voi projektin jälkeen jatkaa yhteistyötä toteuttamalla suunniteltuja hankkeita projektissa mukana olleiden alojen kanssa. Lisäksi tuloksia ja kerättyä tietoa voitaneen jatkossa hyödyntää myös muilla palvelualoilla.

6 Toteuttamisalue Projektiin valittiin muutama erikokoinen kunta edustamaan koko Turun Seudun Alzheimeryhdistyksen toiminta-aluetta. Kunnat valittiin ympäri Varsinais-Suomea. Turun lisäksi projektiin valittiin Kaarina, Piikkiö, Mietoinen, Lemu ja Askainen. Näin ollen palvelualatyöntekijöitä kuudesta kunnasta osallistui projektiin. 3. TOTEUTUS 3.1. Kohderyhmä Projektiin haluttiin mukaan palvelutilanteiltaan erityyppisiä aloja ja niinpä alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan kohderyhmänä olivat pankit, apteekit, kaupat, vartiointiliikkeet, poliisilaitokset, taksit ja julkinen liikenne. Uuden projektisuunnitelman tarkentuessa projektiin valittiin kuitenkin vain kaupat, pankit ja poliisilaitokset, sillä jäljellä olevalla rahoituksella ja aikataululla ei olisi ollut mahdollista toteuttaa laadullisesti hyvää projektia laajemman kohderyhmän kanssa. Toimipaikkoja valittaessa palvelualoittain projektiin pyrittiin ottamaan mukaan eri pankki- ja kaupparyhmiä. Tavoitteena oli, että jokaisesta kunnasta mukana olisi sen alueen poliisilaitos sekä ainakin yksi kauppa ja pankki. Tämä ei jokaisen kunnan osalta toteutunut. Syynä tähän oli mm. jonkun toimipaikan toiminnan loppuminen projektin aikana tai projektin sopimaton ajankohta. Projektia tarjottiin kuudelle pankille, kuudelle kaupalle ja neljälle poliisilaitokselle. Näistä viisi pankkia, neljä kauppaa ja kolme poliisilaitosta lähti mukaan. Yhteistyökumppaneiksi pyydettiin vielä yksi pankki ja kaksi kauppaa. Projektissa oli siis mukana yhteensä 15 toimipaikkaa: kuusi pankkia, kuusi kauppaa ja kolme poliisilaitosta (Liite 3). 3.2.Aikataulu ja tiedotus Projektin sisäinen aikataulu, toteutus ja tiedotus vaihtelivat hieman kunkin toimipaikan yhteyshenkilön toiveiden mukaan. Myös työryhmän koostumus oli erilainen eri toimipaikoissa. Kevät 2005 * Projektiaikataulun ja käytännön toteutuksen suunnittelu (Liite 4). Projektikuntien ja yhteistyökumppaneiden valinta.

7 7 * Yhteydenotto toimipaikkoihin puhelimitse: kuvaus projektista ja tiedustelu halukkuudesta osallistua projektiin. Yhteydenottoja oli kaikkiaan 19, joista 15 toimipaikkaa ilmoitti halukkuutensa osallistua projektiin. Toimipaikoille lähetettiin myös lyhyt seloste projektista. * Tiedotuspalaveri (yhteensä 13 kpl.) työpaikan yhteyshenkilön/yhteyshenkilöiden kanssa. Kaksi toimipaikkaa piti yhteisen palaverin ja yhden yhteyshenkilön toivomuksesta keskustelu käytiin puhelimitse. Syksy 2005 * Projektin tiedotustilaisuus (syyskuussa) toimipaikan projektiin osallistuville työntekijöille (työryhmälle). Infotilaisuuksia oli yhteensä 14 kpl ja niihin osallistui yhteensä 103 henkilöä. Toimipaikoissa, joissa koko henkilökunta osallistui projektiin, infotilaisuuksia oli kaksi saman päivän aikana. Kolmen toimipaikan yhteyshenkilöt toivoivat, että infotilaisuus hoidetaan puhelimitse ja materiaali lähetetään postitse. * Tiedotustilaisuuden päätteeksi työntekijöille jaettiin kyselylomake (Liite 5), jonka tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden muistihäiriöiden ja dementoivien sairauksien tuntemusta sekä tiedon tarvetta. Tämän lisäksi haluttiin myös selvittää työntekijöiden kokemat ongelmat, tarpeet ja toiveet muistihäiriöisten ja dementoituvien asiakkaiden sekä heidän läheistensä palvelemisen suhteen. * Kokoontuminen toimipaikan työryhmän kanssa (marras-joulukuussa), jossa käytiin läpi toimipaikan kyselylomakkeen vastaukset sekä pidettiin yhteyshenkilön toivomuksen mukaan joko peruskoulutus tai lyhyt tietoisku muisti- ja dementia-asioista. Kokoontumisia oli syksyllä 13 kpl ja osallistujia palavereissa oli yhteensä 72 henkilöä, muutama tapaaminen siirtyi tammikuulle Yhdellä toimipaikalla ei ollut resursseja jatkaa projektia tässä vaiheessa aikataulun mukaisesti, joten heille kyselyn vastaukset ja loppuraportti toimitettiin postitse. Kevät 2006 * Edellä mainittuja kokoontumisia pidettiin vielä 3 kpl ja osallistujia palavereissa oli yhteensä 32 henkilöä. * Palaveri yhteyshenkilö/yhteyshenkilöiden kanssa, joissa käytiin läpi kyselylomakkeen vastaukset alakohtaisesti ja verrattiin niitä kyseisen toimipaikan vastauksiin. Suunniteltiin myös mahdollisia kehittämishankkeita ja koulutuksia sekä keskusteltiin projektin herättämistä ajatuksista. Palavereja oli yhteensä 14 kpl. Näihin palavereihin osallistui useimmiten toimipaikan yhteyshenkilö/henkilöt, muutamassa toimipaikassa mukana oli koko työryhmä.

8 8 * Yhteyshenkilöille tiedotettiin tässä vaiheessa projektin palautekyselystä (Liite 6), joka lähetettiin heille huhtikuun aikana. Tarkoituksena oli, että yhteyshenkilö vastaa kyselyyn joko yksin tai yhdessä työryhmän kanssa. Jokaisesta toimipaikasta palautuisi siis yksi kysely. * Loppuraportin kirjoittaminen Syksy 2006 * Kaikkien toimipaikkojen yhteyshenkilöiden yhteinen loppukeskustelu Osallistujat ja sisältö Osallistujat Projekti toteutettiin toimipaikkojen yhteyshenkilöiden toivomusten mukaan. Jokaisella toimipaikalla oli yhteyshenkilö, joka vastasi projektin toteutuksesta. Kahdessa työpaikassa yhteyshenkilö vaihtui projektin aikana. Ne työntekijät, jotka osallistuivat projektiin, muodostivat toimipaikan työryhmän. Joissakin toimipaikoissa koko henkilökunta kuului työryhmään, joissakin vain yhteyshenkilö. Työryhmän koostumus saattoi myös vaihdella projektin aikana. Kyselylomakkeeseen saattoi joissakin toimipaikoissa vastata muutkin kuin työryhmän jäsenet. Niissä työpaikoissa, joissa varsinainen työryhmä muodostui vain yhdestä ihmisestä, kyselylomakkeeseen vastasi aina kuitenkin useampi henkilö Projektin käynnistysvaiheen sisältö Kun projektiin osallistuvat kunnat oli valittu, selvitettiin kunnassa olevat palvelut näiden alojen suhteen ja otettiin yhteyttä valittuihin kauppoihin, pankkeihin ja poliisilaitoksiin. Ensimmäisen puhelinyhteyden tarkoituksena oli kertoa projektista ja kysellä kyseisen toimipaikan halukkuutta osallistua siihen. Osa yhteyshenkilöistä ei lupautunut mukaan heti, koska heidän piti ensin esittää asia omalle esimiehelleen tai johtoryhmälle. Kun kaikki toimipaikat olivat lupautuneet mukaan, jokaiselle yhteyshenkilölle pidettiin tiedotuspalaveri, jossa selvitettiin tarkemmin projektin tarkoitus ja tavoitteet sekä kysyttiin yhteyshenkilöltä toimipaikan omia tavoitteita projektin suhteen. Samalla käsiteltiin projektin kohderyhmän valintaperusteet ja yhteyshenkilöille jaettiin lista mukanaolevista toimipaikoista. Projektin toteutus ja aikataulu käytiin läpi sekä täytettiin toimipaikkakohtainen aikataulusuunnitelma, josta myös jäi kopio yhteyshenkilölle. Palaverin yhteydessä mietittiin myös käytännön kysymyksiä, kuten työryhmän muodostamista, kyselyjen jakamista ja palauttamista, vastausajankohtaa ym. Palaveri kesti useimmiten 1-1 ½ tuntia.

9 Työryhmätyöskentely ja kyselyn jakaminen Tiedotustilaisuus toimipaikan projektiin osallistuville työntekijöille (työryhmälle) aloitettiin esittelemällä Turun Seudun Alzheimer-yhdistys. Tämän jälkeen kerrottiin projektin taustaa eli mistä idea oli lähtenyt sekä tilastoja ja ennusteita Suomen väestöstä ja dementoituvien henkilöiden lukumäärästä. Lopuksi esiteltiin projektin tavoitteet, kohderyhmä, aikataulu sekä käytännön toteutus. Tilaisuuden lopussa jaettiin projektiin kuuluva kyselylomake ja sovittiin lomakkeen palautusmenettelystä. Osallistujille jaettiin myös yhdistyksen esite sekä kalvokooste (Liite 7). Kyselylomakkeessa oli viisi osiota. Ensimmäiseksi kysyttiin työpaikka, toimenkuva sekä työvuodet alalla. Toisessa osiossa vastaajia pyydettiin kuvailemaan tilanteita työssä, jossa kohtaa dementoituvia ihmisiä ja heidän läheisiään. Kysyttiin myös onko toimipaikassa yhteistä mietittyä toimintamallia tai yleisiä ohjeita kohdata dementoituva ihminen. Kolmas osio kartoitti vastaajien perustietoa dementiasta. Neljännen osion teemana oli dementoituvan ihmisen kohtaaminen. Vastaajat luettelivat erityispiirteitä palvelutilanteissa kun asiakkaana on dementoituva ihminen sekä tärkeiksi kokemiaan toimintatapoja näissä tilanteissa. Tässä osiossa kysyttiin myös vastaajien käyttämiä yhteydenottotahoja ongelmatilanteissa. Viidennen osion otsikkona oli oman työn kehittäminen muistihäiriöosaamisen näkökulmasta. Vastaajat valitsivat vastausvaihtoehdoista ne muistihäiriöihin ja dementoiviin sairauksiin liittyvät teemat, joista haluaisivat saada lisätietoa tai joista haluaisivat keskustella. Lopuksi oli vielä mahdollisuus vapaasti kirjoittaa omia mielipiteitään asiaan liittyen. Seuraavassa kokoontumisessa työryhmän kanssa käsiteltiin toimipaikan kyselylomakkeen vastaukset sekä pidettiin yhteyshenkilön toivomuksen mukaisesti joko peruskoulutus tai lyhyt tietoisku muisti- ja dementia-asioista. Tilaisuuden perusrunko oli sama kaikilla mutta koulutusosion sisältö perustui aina myös kyseisen työpaikan kyselylomakkeen vastauksiin, sekä tieto-osion että koettujen ongelmien, tarpeiden ja toiveiden suhteen. Koulutusosion sisältönä oli dementian määritelmä, tavallisimmat dementoivat sairaudet sekä dementoituvan ihmisen käyttäytyminen (Liite 8). Useimmissa toimipaikoissa syntyi vilkasta keskustelua kun osallistujat kertoivat käytännön esimerkkejä erilaisista palvelutilanteista. Pohdimme yhdessä ratkaisuja kyseisiin tilanteisiin Projektin loppuvaihe Keväällä 2006 pidettiin viimeinen työpaikkakohtainen palaveri jokaisen yhteyshenkilön kanssa. Palaverissa käsiteltiin kyselylomakkeen vastaukset palvelualakohtaisesti ja verrattiin niitä kyseisen työpaikan vastauksiin. Samalla suunniteltiin myös mahdollisia kehittämishankkeita ja koulutuksia sekä keskusteltiin projektin herättämistä ajatuksista. Yhteyshenkilöille kerrottiin myös projektin

10 10 palautekyselystä, joka postitettiin heille myöhemmin. Palautekyselyssä oli kolme osiota. Ensin pyydettiin vastaajia kommentoimaan projektin eri osa-alueita: yhdistyksen tiedotus projektista, kyselylomake ja sen täyttäminen, kyselyn vastausten purku työryhmän kanssa, tietoisku tai peruskoulutus muisti- ja dementia-asioista, kyselyvastausten alakohtainen yhteenveto sekä keskustelu yhteyshenkilön kanssa kehittämishankkeista. Toinen osio kartoitti vastaajien mielipiteitä projektin vaikuttavuudesta, mm. kysymyksellä: Voidaanko tällaisella palvelualoihin suunnatulla projektilla vaikuttaa muistisairaiden ihmisten palvelujen laatuun?. Viimeisessä osiossa tarkasteltiin vastaajien mielipiteitä yhteistyöstä Turun Seudun Alzheimer-yhdistyksen kanssa. Syksyllä 2006 pidetään vielä loppukeskustelu toimipaikkojen yhteyshenkilöiden kanssa, jossa esitellään projektin loppuraportti ja keskustellaan keskeisimmistä tuloksista ja jatkosuunnitelmista. Samalla keskustellaan projektin myötä esille nousseista ja kehitetyistä hyvistä käytännöistä palvella dementoituvia asiakkaita eri palvelualoilla. 4. TULOKSET 4.1. Yleistä Projektin varsinaisena tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta mutta tärkeää tietoa saatiin myös käydyissä keskusteluissa koko projektin ajan. Kyselylomakkeen ja työryhmätyöskentelyn tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden muistihäiriöiden ja dementoivien sairauksien tuntemusta sekä tiedon tarvetta. Tämän lisäksi haluttiin myös selvittää työntekijöiden kokemat ongelmat, tarpeet ja toiveet muistihäiriöisten ja dementoituvien asiakkaiden sekä heidän läheistensä palvelemisen suhteen. Kunkin toimipaikan yksittäisten työntekijöiden tai työryhmien vastaukset koottiin ensin toimipaikkakohtaisiksi vastauksiksi. Näihin vastauksiin liitettiin myös palavereissa kirjatut työntekijöiden kommentit ja ajatukset. Tämän jälkeen toimipaikkakohtaiset vastaukset yhdistettiin vielä alakohtaisiksi koonneiksi, jolloin saatiin kaupan, pankin ja poliisien alan omat erilliset kyselytulokset Kaupan ala Taustatiedot Projektiin osallistui työntekijöitä yhteensä kuudesta kaupasta. Työryhmien koko vaihteli yhdestä henkilöstä toimipaikan koko henkilökuntaan. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 31 työntekijää, joista 17 (55 %) oli ollut alalla yli 10 vuotta. Työntekijöistä 5 oli ollut alalla 6-10 vuotta ja 9

11 11 työntekijää 1-5 vuotta. Vastaajien joukossa oli työntekijöitä eri nimikkeillä, mm. elintarvikemyyjiä, kassoja, kassamyyjiä, myyjiä, tuoteryhmä vastaavia, marketpäällikön sijainen, myymäläpäällikkö sekä omistaja. Työn kuvaan kuului mm. yleinen asiakaspalvelu, työ palvelutiskillä, hyllytys ja tavaran esillepano sekä kassatyöskentely ja tilaukset. Tilanteet työssä, joissa kohtaa dementoituvia ihmisiä ja/tai heidän läheisiään Työntekijät tapaavat dementoituvia ihmisiä koko myymälätyöskentelyssä. Tyypillinen kohtaaminen on kun asiakas valitsee/ottaa tuotteen hyllystä tai häntä palvellaan palvelutiskillä. Vastaajat kuvailivat tilannetta seuraavasti: Asiakas ei löydä tuotetta, ei muista tuotteen nimeä tai ostaa samoja tuotteita yhä uudestaan. Vastauksista kävi ilmi että asiakkaat pyytävät usein apua tai kysyvät samaa asiaa uudestaan, esimerkiksi miten jotain tuotetta käytetään. Myös hedelmien punnitus voi tuottaa vaikeuksia. Dementoituva asiakas saattaa harhailla myymälässä, eikä löydä kassoille tai ulko-ovelle. Yhdessä toimipaikassa kohdataan dementoituvia ihmisiä myös tavaratilausten viennin yhteydessä. Useat vastaajat mainitsivat myös kohtaamiset kassalla. Tavallisin tilanne oli se, että asiakas unohtaa kaikki ostoksensa kassalle. Tämän lisäksi asiakkaan ajatus voi harhailla ja itse maksutapahtuma on vaikea. Tässä osiossa kartoitettiin myös toimipaikkojen mahdollista yhteistä toimintamallia kohdata dementoituva ihminen. Missään toimipaikassa ei ollut yhteisesti sovittua selkeää mallia. Tilanteet hoidetaan tapauskohtaisesti, kärsivällisesti ja ystävällisesti niin, ettei tehdä asiasta numeroa. Asiakasta pyritään palvelemaan yksilöllisesti, kunkin erityistarpeet huomioiden. Perustieto dementiasta Kysyttäessä dementiasta, dementoivista sairauksista ja niihin liittyvistä oireista muutamia virheellisiä vastauksia esiintyi. Suurin osa vastaajista yhdisti kuitenkin dementian muistin heikentymiseen. Noin puolet vastaajista tiesi Alzheimerin taudin aiheuttavan dementiaa. Lisäksi joissakin vastauksissa syyksi mainittiin mm. sydän- ja verenkiertoperäiset dementian syyt (aivoverenkiertohäiriöt) sekä joitakin harvinaisempia syitä. Osa vastaajista tiesi dementoivien sairauksien etenevän. Melkein kaikki vastaajat mainitsivat oireina muistamattomuuden ja unohtelun. Näitä oireita kuvailtiin eri tavalla: lähimuistin ja ajantajun heikkeneminen, muistamattomuus, tavaroiden häviäminen, lieden päälle jääminen, nimien unohtaminen, samojen asioiden uudestaan kysyminen, kotiosoitteen tai oman nimen unohtaminen, lapsuuden tapahtumien muistaminen, mutta nykypäivän

12 12 asioiden unohtaminen, uuden oppimisen vaikeus, hajamielisyys sekä asioiden tekeminen moneen kertaan, kun ei muista jo tehneensä niitä. Toimintakyvyn heikkenemistä kuvailtiin eri tavalla: jokapäiväisten arkipäivän asioiden tekemisen vaikeus (ruoanlaitto, pukeminen), omatoimisen elämän vaikeutuminen, epäloogisuus ja tilannearvioinnin heikentyminen. Mielialan vaihteluja ja käyttäytymisoireita mainittiin myös, esille nousi esimerkiksi: ärtyneisyys, vihamielisyys, masentuneisuus, levottomuus, epävarmuus, poissaolevuus, vainoharhaisuus, syyttelyt, ahdistuneisuus, hermostuneisuus ja käytösmuutokset. Jotkut vastaajat mainitsivat mielialan vaihteluiden johtuvan oireista. Oireina mainittiin edellä mainitun lisäksi: lihasten haurastuminen, tärinä, käsien vapina, puhehäiriöt, sanojen löytämisen vaikeus, lyhytaskelinen etukumara asento, hienomotoriikan kömpelöityminen, unettomuus, laihtuminen, tapaturma-alttius, turvallisuuden tunteen suuri tarve sekä sairauden peittely. Palvelutilanteiden erityispiirteet ja ongelmat sekä tärkeiksi koetut toimintatavat Monet vastaajat totesivat, että vastuu kasvaa, kun asiakkaana on dementoituva ihminen. Työntekijän on otettava ohjia enemmän omiin käsiin ja autettava asiakasta enemmän kuin muita asiakkaita. Työntekijän on huolehdittava asiakkaan eduista ja tarpeista, esimerkiksi bonusten saamisesta ja tarkistettava että asiat on ymmärretty oikein. Usein dementoituva ihminen ostaa samaa tuotetta monta kertaa päivässä tai heti uudestaan. Toisaalta on tarkistettava että kaikki tuotteet listalta on ostettu. Vastaajat korostivat, että asiakkaalle ei voi myydä mitä vaan ja häntä ei saa jättää oman onnensa nojaan. On katsottava perään ja autettava esimerkiksi hedelmävaa an käytössä sekä muistamaan unohtuneita asioita. Tuotteiden löytäminen ja valinta voivat olla vaikeita dementoituvalle ihmiselle. Tavarat saattavat olla liian korkealla tai hankalassa paikassa ja sisältöluettelo liian pienellä tekstillä. Tavallista on että asiakkaalle on näytettävä, mistä tuote löytyy tai miten sitä käytetään. Työntekijän on kyseltävä ja arvailtava, mitä asiakas haluaa ostaa, jos hän ei itse tiedä mitä hakee. Muutamalla vastaajalla oli kokemuksia siitä, että asiakas voi hermostua itselleen, kun ei muista. Asiakas voi joskus olla jopa aggressiivinen. Jos joku muu on asiakkaan asialla, on yhdessä selvitettävä, mitä asiakas haluaa tai löydettävä sopiva vastaava tuote. Monet vastaajat totesivat, että tuotteiden pitäisi olla selkeästi esillä ja samoilla paikoilla.

13 13 Tilanne kassalla on monesti vaikea dementoituvalle henkilölle. Tyypillisiä tilanteita ovat, että asiakas unohtaa maksaa, unohtaa missä rahat ovat tai millä setelillä on maksanut. Vastauksista kävi ilmi, että useimmilla dementoituvilla henkilöillä on ongelmia eurojen kanssa: he maksavat joko liikaa tai liian vähän. He eivät tiedä mitä rahoja tarvitaan, eivätkä muista saaneensa vaihtorahoja jo takaisin tai muistavat maksaneensa, vaikka eivät ole. Työntekijöiden mielestä on joskus vaikea tietää, pitääkö summa sanoa uudestaan vai muistaako asiakas, ettei ole maksanut. Kassan vastuulla on muistuttaa esim. muovikassin ostosta ja huolehtia siitä, että asiakas ottaa tavarat mukaansa. Asiakasta on myös autettava rahan löytämisessä kukkarosta tai etukortin hakemisessa ja tavaroiden pakkaamisessa. Yksi vastaajista kuvaili tilannetta näin: Voi pyytää toisen kassahenkilön paikalle ottamaan muita asiakkaita, koska dementoituvan asiakkaan kanssa aikaa menee kauemmin, jotta hänet saa palveltua hänen tarpeidensa mukaan. Asiakaspalvelun ja vuorovaikutuksen kulmakivi oli vastaajien mielestä henkilökohtainen ja perusteellinen palvelu ystävällisessä hengessä. Asiakkaaseen on suhtauduttava läheisesti, empaattisesti, kärsivällisesti, maltillisesti, rauhallisesti, hitaasti, pitkäjänteisesti ja ymmärtäväisesti. On annettava aikaa asiakkaalle ja ymmärrettävä, ettei hän tee kiusaa, kun esim. kyselee samaa asiaa yhä uudestaan. Joidenkin vastaajien mielestä dementoituvaa asiakasta on palveltava tarkkaavaisesti, johdonmukaisesti, jämäkästi sekä varmasti. On puhuttava selkeästi ja kuuluvasti. Asiakasta olisi toisaalta hyvä lähestyä ennakkoluulottomasti ja iloisesti, kysyä kuulumisia ja yritettävä luoda tutun tuntuinen tilanne. Työntekijän pitäisi yrittää ymmärtää asia asiakkaan näkökulmasta ja palvella kenties paremmin kuin muita asiakkaita. Henkilökunnan vaihtumattomuus auttaa asiakkaisiin tutustumisessa ja mahdollistaa luottamuksellisuuden syntymisen asiakassuhteessa. Palvelutilanne voi joskus olla haasteellinen vaikka omainen olisi mukana. Yksi vastaajista kertoi esimerkin: Vanhus haluaa ostaa jotain, mutta omainen ei anna. Toisaalta on kuunneltava dementoituvaa, mutta samalla on katsottava, jos saattaja nyökkää hyväksyvästi. Kumpaa kuuntelee, asiakasta vai omaista, jos on ristiriitatilanne? Vastauksista kävi toisaalta myös ilmi, että ajoittain voisi olla aiheellista keskustella esimerkiksi omaisten tai kotipalvelun työntekijöiden (vanhuksen tukiverkoston) kanssa dementoituvan ihmisen asioista ja tilanteesta. Vastaajat miettivät omaa mahdollisuuttaan, oikeuttaan tai velvollisuuttaan puuttua dementoituvan ihmisen asioihin. Esille nousi esimerkiksi kysymykset: Missä kulkee puuttumisen raja? ja Voiko asiakkaan asiattomaan pukeutumiseen puuttua?. Yksi vastaajista

14 14 kertoi, että hän oli kerran sanonut omaiselle, että hänen äidillään on liikaa rahaa mukanaan, kun kaikki rahat levisivät kaupan lattialle. Omainen oli vastaajan mielestä vähän loukkaantunut. Joidenkin vastaajien mielestä olisi joskus hyvä, että dementoituvalla asiakkaalla olisi avustaja mukanaan. Muutama vastaaja toivoi, että dementoituville henkilöille voisi järjestää kimppakyydin kauppaan, jolloin mukana voisi olla tukihenkilö avustamassa. Taksikuljettaja ei saisi olla ainoa auttaja. Yksi vastaajista ehdotti tukiasemaa, johon voisi soittaa tai jossa asiakas voisi käydä, jos hänellä ei ole omaisia. Kun vastaajilta kysyttiin mahdollisia yhteydenottotahoja kaupassa käyntiin liittyvissä ongelmatilanteissa, useimmat vastaajat kertoivat ohjaavansa asiakkaita ottamaan yhteyttä lähinnä omaisiin tai terveyskeskukseen. Edellä mainittujen lisäksi jotkut vastaajat ohjaavat asiakkaita ottamaan yhteyttä omaan esimieheen, asiakaspalveluun, poliisiin tai edunvalvojaan. Yksi vastaajista kertoi soittaneensa taksin viemään asiakkaan kotiin. Kaikkiaan 11 (31) vastaaja oli jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen. Vastaajat ottavat myös itse ongelmatilanteissa useimmiten yhteyttä omaisiin. Useat vastaajat ottavat tämän lisäksi yhteyttä myös työkaveriin (sisäinen viestintä), esimieheen tai päällikköön. Melko usein yritetään myös itse hoitaa tilanne loppuun saakka. Edellä mainittujen lisäksi kysymykseen voisi vastaajien mielestä ongelmasta riippuen tulla poliisi, terveyskeskus, TYKS tai yleisesti lääkäri. Oman työn kehittäminen muistihäiriöosaamisen näkökulmasta. Tämän kysymyksen tarkoituksena oli kartoittaa vastaajien (31 henkilöä) dementiatiedon tarvetta omaa työtään ajatellen. Vastaajia pyydettiin ympyröimään ne asiat, joista haluaisivat lisää tietoa ja jotka he kokivat tärkeinä. Lopuksi oli vielä mahdollisuus vapaasti kirjoittaa mielipiteitään teemaan liittyen. Kaupan alan työntekijät kokivat seuraavat asiat tärkeimmiksi: Asiakkaan käytöksen ymmärtäminen (19 vastaajan mielestä) Asiakkaan kohtaaminen ja tukeminen (18) Asiakkaan turvallisuuden tunteen tukeminen (16) Yhteydenottotahot ongelmatilanteissa (16) Dementoivat sairaudet/ oireet (15)

15 15 Loput asiat mainittiin seuraavassa tärkeysjärjestyksessä: dementian ennaltaehkäisy ja riskitekijät (10), omaisten kohtaaminen (10), asiakkaan turvallisuuteen liittyvät kysymykset/ asiakkaan oikeudet (8), omaisten oikeudet (7), lääkkeet (6), terve ikääntyminen (5), vaitiolovelvollisuus (4) ja lakiasiat ja/tai edunvalvontaan liittyvät kysymykset (1). Työntekijät kahdesta toimipaikasta (5 henkilöä) jätti kokonaan vastaamatta tähän kysymykseen Pankin ala Taustatiedot Projektiin osallistui työntekijöitä kuudesta pankista. Työryhmien koko vaihteli ja jopa neljästä pankista koko henkilökunta oli mukana kyselyssä. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 70 työntekijää, joista peräti 63 (90 %) oli ollut alalla yli 10 vuotta. Työntekijöistä yksi oli ollut alalla 6-10 vuotta ja 5 työntekijää oli ollut alalla 1-5 vuotta, vain yksi vastaaja oli ollut alalla vain alle vuoden. Vastaajien joukossa oli työntekijöitä eri nimikkeillä, mm. pankkitoimihenkilöitä, asiakasneuvojia, yrityspalvelutyöntekijöitä, asuntopalveluasiantuntijoita, yritysneuvottelija ja konttorinjohtajia. Työn kuvaan kuului mm. asiakaspalvelu, laina-asiat, luotot, sijoitusasiat, laskentatoimet, lakiasiat: perhe ja perintöoikeus, perunkirjat, perinnönjaot ja testamentit, notariaattitehtävät sekä markkinointi. Tilanteet työssä, joissa kohtaa dementoituvia ihmisiä ja/tai heidän läheisiään Työntekijät kohtaavat yleisimmin dementoituvan asiakkaan kassa- ja asiakaspalvelussa, jolloin toimitetaan päivittäisiä raha-asioita, kuten laskujen maksamista, nostoja, talletuksia ja tilinavauksia. Dementoituvalla asiakkaalle on tavallista, että markat ja eurot sekoittuvat ja pankissa asioiminen on vaikeaa. Asiakkaat tulevat myös pankkiin hoitamaan esimerkiksi testamenttiin, perunkirjoitukseen ja perinnönjakoon liittyviä asioita. Tämän lisäksi asiakkaat tulevat keskustelemaan mm. varallisuuteen liittyvistä asioista. Kohtaaminen tapahtuu myös puhelimitse, jolloin asioiminen voi olla vaikeampaa kuin kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutustilanteessa. Toisinaan dementoituvat ihmiset tulevat yksin pankkiin hoitamaan muita asioita. Dementoitunut tulee hoitamaan pankkiin apteekkiasioitaan tms., eikä usko, että asia ei hoidu, Asiakas tulee neuvoa tai apua pyytävänä henkilönä johonkin henkilökohtaiseen asiaan tai asiapaperin täyttämiseen, lehtitilauksen peruuttamiseen tms.

16 16 Tässä osiossa kartoitettiin myös toimipaikkojen mahdollista yhteistä toimintamallia kohdata dementoituva ihminen. Missään toimipaikassa ei ollut yhteisesti sovittua selkeää mallia. Joidenkin vastaajien mielestä toimintamalli olisi hyvä olla. Tilanteet hoidetaan tapauskohtaisesti ja yksilöllisesti, kunkin erityistarpeet huomioiden. Yksi vastaaja kirjoitti: Kaikki työyhteisössä työskentelevät ovat pitkään olleet ammatissaan ja osaavat suhtautua luontevasti erilaisiin ihmisiin. Lakipalvelujen osalta pyritään esim. haastattelemalla saamaan henkilön henkinen vireystilanselville esim. testamenttia tehtäessä. Ongelmana on, että palvelutilanteessa ei välttämättä aina huomaa tilannetta, etenkin jos dementoitunut on yksin. Joissakin toimipaikoissa sovitaan yhteisestä viestinnästä, kun huomataan asiakkaan käytöksessä jotain poikkeavaa. Joskus sovimme keskenään jotain mitä yritämme kenenkin kanssa puhua tai opastaa yleensä asiakas suuttuu neuvoista. Perustieto dementiasta Kysyttäessä dementiasta, dementoivista sairauksista ja niiden oireista joitakin virheellisiä vastauksia esiintyi. Monet vastaajat tiesivät kuitenkin Alzheimerin taudin aiheuttavan dementiaa. Tämän lisäksi joissakin vastauksissa syinä mainittiin aivoinfarktit ja aivoverenkiertohäiriöt. Yksittäisissä vastauksissa dementia määriteltiin aivotoiminnan häiriönä. Yksi vastaaja kuvasi dementiaa näin tarkasti: Aikuisiässä tapahtuvaa elimellisistä syistä johtuvaa laajaa henkisen suorituskyvyn heikentymistä. Osa vastaajista tiesi myös, että ihmiset dementoituvat eri tavalla. Jokaisella toimipaikalla dementia yhdistettiin muistin heikentymiseen ja unohteluun. Asiaa kuvailtiin monella eri tavalla kuten muistihäiriö, muistin menetys, lähimuistin heikentyminen, sairaus johon kuuluu unohtelu, asioiden ja sanojen unohtaminen, uudemmat asiat häviävät mielestä, ei muista asioitaan, onko jo tehnyt moneen kertaan vai ei ollenkaan, ei muista käyneensä jo pankissa, samojen asioiden puhuminen/ kysyminen/tekeminen, vanhat asiat muistetaan paremmin kuin nykyhetki, unohtaa syödä, piilottaa rahaa ja unohtaa minne, ei löydä tavaroita, ei muista missä asuu, uusien asioiden oppiminen heikkoa. Dementoivien sairauksien seurauksena ihmisen toimintakyky heikkenee. Vastaajat antoivat seuraavia esimerkkejä tästä: Omasta itsestään huolehtiminen on heikkoa, suorituskyky heikkenee, jokapäiväisten asioiden hoito vaikeutuu, ei selvitä päivittäisistä askareista, puhekyky ja kirjoitustaito heikkenevät, ei muista miten vaatteet puetaan, eletään menneessä sekä ajan- ja paikantaju hämärtyy. Monet vastaajat tiesivät ja olivat huomanneet, että ihminen ei myönnä tilaansa ja salailee unohteluaan.

17 17 Useat vastaajat tiesivät, että mielialan vaihtelut ja käyttäytymisoireet voivat liittyä dementoiviin sairauksiin. Etenkin aggressiivisuus, vihaisuus ja ärtyneisyys sekä persoonallisuuden muutos ja vainoharhaisuus nousivat esille. Muina oireina mainittiin masentuneisuus, ahdistuneisuus, aggressiivisuus, pelokkuus, turvattomuus, äkkipikaisuus, epävarmuus, syyttelyt ja kontrolloimaton käyttäytyminen. Yksittäisissä vastauksissa lueteltiin edellä mainitun lisäksi seuraavia oireita: ei tunne ympäristöään, havainto- ja hahmottamiskyky heikkenevät, asioiden ymmärtäminen vaikeutuu, ei tiedä, missä on, ei tunne sukulaisiaan, liikehäiriöt, kömpelöityminen, käytös hidastuu, tylsistyminen, taantuminen, kuihtuminen, lopulta ei tunne edes omia lapsiaan eikä muista omaa nimeään. Palvelutilanteiden erityispiirteet ja ongelmat sekä tärkeiksi koetut toimintatavat Useimmat vastaajat kokivat, että asioidessaan dementoituvan ihmisen kanssa he ohjaavat ja auttavat enemmän sekä tarkastavat useimmin asioita. Palvelu on kannustavampaa ja ohjaavampaa. Työntekijät miettivät usein myös, onko asiakas ymmärtänyt mitä tekee. Pitää miettiä mitä asiakas todella tarkoittaa, minkä rahasumman nostaa, ymmärtääkö euron arvon. Työntekijöiden mielestä on vaikea saada asiakas uskomaan, että rahaa ei voi nostaa joka päivä, eikä ainakaan niin suuria summia. Palvelutilanteen ongelmana on että asiakas saattaa näyttää ja tuntua siltä, että on ymmärtänyt, eikä ole ymmärtänyt ollenkaan. Pitää myös ottaa huomioon, että asiakas ei välttämättä seuraavalla kerralla muista, mitä on puhuttu ja sovittu. Vastauksista kävi tämän lisäksi ilmi, että dementoituva ihminen ei aina tiedä mihin on tullut, hän voi tulla pankkiin toimittamaan jotain aivan muuta asiaa. Asiakas voi tulla pankkiin, istua alas ja kertoa, miten haluaa että hiukset laitetaan, Asiakas voi vaatia kovastikin jotain, mitä meiltä ei löydy, luulee esim. tulleensa apteekkiin. Vastaajien mielestä koko asiakaspalvelutilanne ja siihen kuuluva vuorovaikutus on luonteeltaan erilainen kun asiakkaana on dementoituva ihminen. Tavallinen ongelma on jo mainittu asiakkaan oman ymmärtämisen ongelmat. Työntekijät yrittävät selittää tilannetta montakin kertaa, mutta asiakas ei kuitenkaan ymmärrä. Asiakas voi myös käydä monta kertaa päivässä asioimassa. Dementoituva asiakas tarkistaa usein kassin sisällön: raha, pankkikirja ym. ja kyselee samoja asioita. Ongelmatilanne on esim. kun asiakas on eilen käynyt nostamassa rahaa ja tulee taas tänään taikka pyytää tililtään huomattavan summan kerralla. Dementoituvan ihmisen kanssa kuluu myös enemmän aikaa: Mahdollisesti jäädään miettimään ja pohtimaan kauan tiettyä asiaa tai asioita, varsinkin mikäli omainen ei ole mukana.

18 18 Tärkeiksi koettuja toimintatapoja palvelutilanteissa ovat mm. myönteinen suhtautuminen, rauhallisuus, tarkkaavaisuus ja huolellisuus. Yritetään varmistaa kysymyksin tai muuten että asiakas on ymmärtänyt esim. euron arvon sekä mitä tekee (nosto, tilisiirto, laskunmaksu), Yritetään yksinkertaistaa palvelua, puhua selkeästi, asia kerrallaan. Tarkka dokumentointi on myös oleellista. Vastaajien mielestä kannattaa myös tarkistaa että asiakkaalle tai ainakin pankille jää kirjallinen dokumentti tapahtuneesta. Jos asiakas on dementoitunut ja se huomataan, on yritettävä hoitaa asia mahdollisimman oikein asiakkaan kanssa. Jos asiakas yrittää saada tehdyksi jotain, mikä ei ole hyväksi hänelle, yritetään johdatella asiakas oikeaan lopputulokseen, eikä kinata, Jos asiakas hermostuu, ettei muistakaan paljonko pitäisi nostaa rahaa, voi ehdottaa summaa minkä hän tavallisesti on nostanut. Vastaajien mielestä asioiden sujuvuus on tärkeätä ja se, että asiakas tuntee tulevansa oikein kohdelluksi ja olonsa tyytyväiseksi. Asiallinen palvelu on myös oleellista: Ei naureta vaikka asiakkaalla on uunikintaat kädessä lapasten sijalla, Pitää puhua kuin aikuiselle, käyttää etunimeä ja katsoa silmiin. Asiakkaan jutuissa on yritettävä pysyä mukana, vaikka aina ei ymmärrä tai tietää, ettei asiakkaan jutuissa ole perää. Useiden vastaajien mielestä palvelutilanteessa olisi hyvä olla mukana omainen tai edunvalvoja. Asioiminen saman virkailijan kanssa voi myös helpottaa tilannetta: Hyötyä on kun tunnetaan asiakkaat ja myös heidän omaisensa, pankkiin on silloin helppo tulla. Vastauksista nousi myös esille, että olisi tärkeää, että ympärillä ei ole turhia virikkeitä ja hälinää. Laskut olisi hyvä laittaa suoraveloitukseen jo varhaisessa vaiheessa, jotta vältytään sekaannuksilta. Palvelutilanteet voivat olla hyvin erilaisia, joten työntekijöiltä vaaditaan nopeaa reagointia ja joustavuutta eri tilanteissa. Joskus vaan tuntuu, että tässä ammatissa olisi psykologin koulutuksesta apua, niin paljon tilanteet vaihtelevat ääripäästä toiseen, Vahvalla ammattitaidolla oudotkaan tilanteet eivät karkaa käsistä, kokemus ja ihmistuntemus hyvä. Pankkisalaisuuteen ja oikeustoimikelpoisuuteen liittyvät asiat askarruttivat monen vastaajan mieltä. Yleinen kysymys oli, missä vaiheessa pitää huolestua ja ottaa johonkin yhteyttä? Työntekijät miettivät, onko se heidän asiansa ja missä pankkisalaisuuden raja kulkee. Yksi vastaaja kirjoitti näin: Koska voi ottaa omaiseen yhteyttä kun huomaa asiakkaan sairastuneen, kun asiointi ei suju/vai voiko ja miten kertoa ja kenelle?. Ongelmana on kun asiakas on selvästi dementoitunut, eikä pysty hoitamaan asioitaan. Tilinkäyttöoikeutta ei kuitenkaan ole kenelläkään muilla, eikä asiakas ole edunvalvonnan piirissä. Meidän pitää tunnistaa milloin asiakas on dementoitunut, oikeustoimia pitää tällöin välttää, rahaa ei voisi antaa.

19 19 Osa vastaajista mainitsi omaistenkin kohtaamisen joskus olevan vaikeaa. Yksi vastaaja kirjoitti omaisten utelevan huolestuneena dementoituneen rahan käytöstä. Kysymyksiä herättäviä, ristiriitaisia tilanteita syntyy usein omaisten kanssa, kun he ihmettelevät jotain asiakkaan pankkiasiaa. Omainen haluaisi esimerkiksi hoitaa asioita, mutta hänellä ei ole tilinkäyttöoikeutta. Yksi vastaaja kirjoitti: Miten toimia, jos omaiset ovat toivoneet, ettei tehdä isoja nostoja vanhukselle, mutta vanhus tulee itse ja haluaa nostaa paljon, jos ei ole holhottava, olisi pakko antaa nostaa. Toisaalta asiakkaan mukana voi olla sukulainen tai muu tuttava, jolle hän haluaa nostaa rahaa tai antaa tilinkäyttöoikeuden. Silloin työntekijöille herää joissakin tapauksissa epäily siitä, onko teko asiakkaan tahdon ja ymmärryksen mukainen. Yrittääkö joku hyötyä? Omaiset voivat myös olla keskenään epäluuloisia ja riitaisia antaen pankille ristiriitaisia ohjeita. Vastaajat miettivät myös miten heidän pitäisi hoitaa asia, jos omaiset eivät ymmärrä asiakkaan dementoituvan eivätkä tartu siihen. Haasteena on tämän lisäksi asioiden sujuva hoitaminen myös jatkossa, kenelle omaisista annetaan tilinkäyttöoikeus tms. Vastauksista kävi toisaalta ilmi, että tilanne voi olla vaikea myös, jollei omaisia ole. Pankkitoimihenkilön tärkeimpiä tehtäviä on valvoa asiakkaan etua ja varoa rikkomasta pankkisalaisuutta. Työssä on tärkeätä, että kaikki käyttöoikeudet ovat paperilla kunnossa. Tärkeäksi koettu toimintatapa on myös seurata asiakaskäyttäytymistä, kysellä perheestä ja näin selvittää tarvittaessa, voisiko tilinkäyttöoikeus olla myös jollakin sukulaisella. Asiakkaan käyttäytyminen vaikuttaa merkittävästi palvelutilanteeseen. Vastauksista kävi ilmi, että asiakas usein itse luulee muistavansa, tietävänsä ja ymmärtävänsä asiat. Asiakas voi esimerkiksi vaihtaa käyttöoikeuksia toistuvasti tiliinsä, kun epäilee väärinkäytöksiä. Asiakkaan on myös vaikea myöntää sairauttaan ja hän voi suuttua ja tulla aggressiiviseksi neuvoista tai ohjeista. Työntekijöiden on varottava, ettei asiakas ryhdy syyttämään mistään, mitä hän ei muista itse tehneensä. Vastauksista kävi ilmi, että joskus asiakkaasta voi olla vaikeaa päästä eroon eli palvelutiskille jäädään pitkäksikin aikaa juttelemaan, vaikka jono voi olla takana jo hyvin pitkä. Dementoivan sairauden tunnistamisen vaikeus vaikuttaa myös palvelutilanteeseen. Vastauksista kävi ilmi, että dementoivan sairauden tunnistaminen on monen vastaajan mielestä vaikeaa. Joidenkin vastaajien mielestä on hankalaa havaita muutos tutussakin asiakkaassa, toisaalta joidenkin mielestä muutos käyttäytymisessä on helppo huomata, kun tuntee asiakkaat aika hyvin.

20 20 Vastaajien mielestä olisi tärkeää tietää näistä asioista enemmän, jotta esim. pystyisi tunnistamaan tilanteen paremmin. Pankkipalveluun liittyvissä ongelmatilanteissa asiakkaat ohjataan ottamaan yhteyttä lähinnä omaisiin. Riippuen tilanteesta asiakkaita voidaan neuvoa ottamaan yhteyttä myös lääkäriin, terveyskeskukseen, esimieheen, palvelupäällikköön tai johtoryhmään. Edellä mainitun lisäksi kysymykseen voisi tulla pankin lakimies, kunnan sosiaaliviranomainen, oikeusaputoimisto, kunnan yleinen edunvalvoja tai Alzheimer-yhdistys. Vastaajat ottavat myös itse ongelmatilanteessa useimmiten yhteyttä asiakkaan omaisiin. Tavallista on myös, että asiaa pohditaan yhdessä, sisäisesti tai johtajan, esimiehen tai palvelupäällikön kanssa. Useampi vastaaja voisi myös ottaa yhteyttä edunvalvojaan tai maistraattiin. Tilanteen mukaan muina yhteydenottotahoina mainittiin juristi, pankin lakimies, sosiaalitoimisto ja Alzheimeryhdistys. Muutaman vastaajan mielestä asia ei kuulu pankille, omaisten tai ystävien kuuluu hoitaa asia. Oman työn kehittäminen muistihäiriöosaamisen näkökulmasta. Tämän kysymyksen tarkoituksena oli kartoittaa vastaajien (70 henkilöä) dementiatiedon tarvetta omaa työtään ajatellen. Vastaajia pyydettiin ympyröimään ne asiat, joista haluaisivat lisää tietoa ja jotka he kokivat tärkeinä. Lopuksi oli vielä mahdollisuus vapaasti kirjoittaa mielipiteitään teemaan liittyen. Pankin alan työntekijät kokivat seuraavat asiat tärkeimmiksi: Lakiasiat ja/tai edunvalvontaan liittyvät kysymykset (42 vastaajan mielestä) Asiakkaan kohtaaminen ja tukeminen (39) Asiakkaan käytöksen ymmärtäminen (38) Omaisten oikeudet (32) Asiakkaan turvallisuuden tunteen tukeminen (30) Loput asiat mainittiin seuraavassa tärkeysjärjestyksessä: vaitiolovelvollisuus (28), omaisten kohtaaminen (26), dementian ennaltaehkäisy ja riskitekijät (25), dementoivat sairaudet/ oireet (22), yhteydenottotahot ongelmatilanteissa (22), asiakkaan turvallisuuteen liittyvät kysymykset/ asiakkaan oikeudet (16), lääkkeet (6) ja terve ikääntyminen (5). Yhden vastaajan mielestä kaikki em. asiat olisivat tärkeitä.

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Muistikysely MUUT LOMAKKEET Muistikysely MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast (på

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. MIKÄ ON SOINTU? Anturiteknologiaan perustuva kotihoidon järjestelmä Auttaa suunnittelemaan, ennakoimaan, priorisoimaan ja kehittämään kotihoidon

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Vain eteläisen alueen kaikissa kaavakkeissa oli kysymys numero 11, onko sinulla tukihenkilö/henkilökohtainen avustaja.

Vain eteläisen alueen kaikissa kaavakkeissa oli kysymys numero 11, onko sinulla tukihenkilö/henkilökohtainen avustaja. ASUMISEN TUKIASUKKAIDEN KYSELYN TULOKSIA Vain eteläisen alueen kaikissa kaavakkeissa oli kysymys numero 11, onko sinulla tukihenkilö/henkilökohtainen avustaja. KESKUSTA Vastauksia 14 kpl 1. IKÄ: vastaajien

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot