1/2014 AMMATTI SOTILAS - 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2014 AMMATTI SOTILAS - 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015"

Transkriptio

1 1/2014 AMMATTI SOTILAS - 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015

2 Ammattisotilas 1/2014 Aliupseeriliitto ry 27.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja Petteri Leino Toimitussihteeri Asta Ruuskanen PÄÄKIRJOITUS... 3 Sotilaallinen kriisinhallinta: Taloudellisesti tehokasta vai rahan tuhlausta 4 Koulutusaliupseerina Afrikassa... 8 Aliupseerit muutoksen kourissa Ajankohtaista vuosilomien suunnittelusta Vertaistuki ei ole ammattiapua eikä terapiaa Järjestötoimintakurssit käynnistyivät Muutosta yhteistyön hengessä Liitto mukaan sotilastapaturmapalveluiden kehittämiseen Pääluottamusmiehen kynästä Uutisia Sotilasmusiikkia Savosta 95 vuotta Sotakamreereiden lipunnaulaus Parolannummella Lukijan kynästä: Sotilas yhteiskuntavaikuttajana Kotkanpesän maisemissa Kirja-arvostelu Ville Kivimäki: Murtuneet mielet Kolmen sodan puvut esillä Lukuvinkkejä Lottanen: Omatuntoni ja minä Toimisto tiedottaa Toimituskunta Jukka Klemetti Milla Setälä Jyrki Surkka Mika Tiitinen Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Sotilasmestari Flink pitää oppituntia maastoharjoituksessa Malissa. Kuva: Tuukka Järvinen Ammattisotilaan aikataulu 2014 Numero 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy Ammattisotilas 1/2014

3 Puolustusvoimat vie määräaikaisille kuuluvat rahat Määräaikaiset sotilasvirat perustettiin 1990-luvun lopulla ja niiden tarkoituksena on ollut tuottaa nuorta ammattireserviä. Tältä osin määräaikaiset sotilasvirat poikkeavat olennaisesti muista määräaikaisista viroista tai työsuhteista, koska muiden osalta määräaikaisuuden perusteena on työn tarpeen tai keston määräaikaisuus. Määräaikaisessa työsuhteessa työntekijä ei voi erota kesken määräajan, toisin kuin määräaikaisessa sotilasvirassa. Määräaikaisissa sotilasviroissa hoidetaan puolustusvoimien pysyviä tehtäviä ja hallitaan sotilaiden ikärakennetta. Näistä aivan ratkaisevista eroista johtuen määräaikaisiin sotilasvirkoihin luotiin aikanaan palvelusaikakorvaus, jonka virkamies voi ottaa kouluttautumiskorvauksena tai palveluksen päättyessä yhdellä kertaa maksettavana erorahana. Palvelusaikakorvaus muodostuu työnantajan yleisen eläke- ja sotilaseläkemaksun erotuksesta. Koska määräaikainen sotilas on henkilöstökustannuksiltaan työnantajalle halvempi kuin vakituisessa virassa palveleva sotilas, tämä ero kompensoidaan työntekijälle palvelusaikakorvauksena ja samalla korvataan määräaikaisuudesta henkilölle koituneita haittoja. Palvelusaikakorvauksen ehtona on, että henkilö on palvellut puolustusvoimien määräaikaisessa sotilasvirassa vähintään kolme vuotta. Tämän jälkeen hän voi aloittaa koulutustuen käyttämisen kouluttautuessa uuteen ammattiin. Jos hänet nimitetään vakituiseen virkaan, niin silloin työnantaja maksaa takautuvasti sotilas- ja siviilieläkemaksun erotuksen, ja näin sotilaalle kertyy sotilaseläkettä koko sotilasvirassa palvellulta ajalta. Palvelusaikakorvauksessa on siis kyse työntekijälle kuuluvista rahoista. Kymmenen vuotta työnantaja sovelsi palvelusaikakorvausta siten, kuin se oli aikanaan lailla säädetty. Määräaikaisessa sotilasvirassa oleva saattoi aloittaa kouluttautumisen uuteen ammattiin työnantajan tukemana tai saada palvelusaikakorvauksen erotessa puolustusvoimien sotilasvirasta. Puolustusvoimauudistuksen jälkimainingeissa Pääesikunnan henkilöstöosasto otti asiassa uuden linjan. Työnantajapäätöksen mukaan palvelusaikakorvausta ei makseta enää, jos henkilö eroaa omasta tahdostaan määräaikaisesta sotilasvirasta tai ei ota vastaan uutta virkaa. Linjanmuutos on täydellinen ja sillä käytännössä ryöstetään määräaikaisissa sotilasviroissa palvelleille henkilöille kuuluneet etuudet. Ongelma koskee monia satoja määräaikaisia aliupseereja sekä nuorempia upseereja. Toimillaan Pääesikunta ei jätä liitoille muuta vaihtoehtoa kuin, että Aliupseeriliitto ja Upseeriliitto käynnistävät massiivisen oikeusprosessin puolustusvoimia vastaan jäsentensä etuja puolustaessaan. Arvelen, että Pääesikunnan strategia tässä asiassa pohjautuu siihen, etteivät liitot käynnistä oikeusprosessia ja jos sellainen käynnistyy, niin siitä tulee ajallisesti erittäin pitkä, jolloin osa edunsaajista kyllästyy ja vetää kanteensa pois. Hyvä työnantaja ei toimi näin. Työnantajan linja ei myöskään voi vaihdella sen mukaan, kuka henkilö edustaa työnantajaa. Kymmenen vuoden soveltamiskäytännön jälkeen työnantaja ei voi muuttaa lakiin perustuvaa maksatusta, miten joku yksittäinen työnantajavirkamies haluaa. Määräaikaisissa sotilasviroissa palvelleet ja palvelevat henkilöt ovat ansainneet palvelusaikakorvauksensa. Sitä ei voi heiltä ryöstää! Ammattisotilas 1/2014 3

4 Sotilaallinen kriisinhallinta: Taloudellisesti tehokasta vai rahan tuhlausta? Kuva: Anu Köngäs 4 Ammattisotilas 1/2014

5 Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus sotilaallisesta kriisinhallinnasta nousi valtakunnan uutisiin viime vuoden lopulla. Uutisoinnin perusteella sai sen käsityksen, että Suomen sotilaallinen kriisinhallinta on taloudellisesti tehotonta ja rahaa palaa ilman kontrollia. Tosiasiassa tarkastuskertomuksen lukemalla asiasta saa toisenlaisen kuvan. Valtiotalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton elin, jonka tehtävänä on tarkastaa ja valvoa valtion rahankäyttöä. VTV:n tavoitteena on valvoa, että valtion varoja käytetään eduskunnan edellyttämällä tavalla. Talouden ja toiminnan tarkastukset sekä niistä annettavat tarkastuskertomukset ovat VTV:n valvontakeinoja. Jos VTV:n tarkastus osoittaa virkamiesten rikkoneen virkavelvollisuuttaan, niin silloin laillisuutta valvovat tahot voivat käynnistää omat laillisuustarkastelun prosessinsa. Suomi käyttää vuosittain yli 120 miljoonaa euroa sotilaalliseen kriisinhallintaan. Vuosina Suomi käytti tähän toimintaan yli miljardi euroa. Näin ollen on täysin ymmärrettävää, että VTV on kiinnostunut sotilaallisen kriisinhallinnan taloudellisesta tuloksellisuudesta. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus kohdistui juuri kriisinhallintaoperaatioiden poliittiseen ohjaukseen sekä niiden tavoitteiden saavuttamiseen. Tarkastuksen kärki oli siinä, että onko eduskunnan tahto operaatiosta päätettäessä toteutunut ja miten operaatiot ovat kehittäneet sotilaallisia suorituskykyjä. Se ei juurikaan ulottunut siihen, miten eri kriisinhallintaoperaatioissa rahaa on käytetty. VTV:n raportin mukaan eduskunta operaatiosta päättäessään ei useinkaan tiedä, mitkä ovat alkavan operaation tavoitteet. Samoin eduskunta ei suorita jälkikäteistä valvontaan, sillä operaatioiden onnistumisesta tai epäonnistumisesta ei Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan ohjausmenettelyt ovat kohtuullisen toimivat. Niitä voidaan kuitenkin kehittää ja näin tukea paremmin sotilaallisen kriisinhallinnan tuloksellista toimeenpanoa. Tavoitteet kriisinhallinnalle tulee asettaa selvemmin ja tuloksellisuuden arviointia sekä raportointia parantaa. raportoida julkisesti. Näin ollen VTV:n kritiikki kohdistui pääosin poliittiseen päätöksentekoon eikä itse sotilaalliseen kriisinhallintaan. Kriisinhallinta 2000-luvulla Suomen osuus sotilaallisessa kriisinhallinnassa on muuttunut selvästi 2000-luvulla. Vuonna 2000 sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviä oli 1 629, mutta 12 vuotta myöhemmin niitä oli enää 357 tehtävää. Muutos on suuri, sillä sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävien määrä on pudonnut kymmenessä vuodessa 80 prosenttia. Henkilöstömäärän jyrkkä pudotus ei kuitenkaan näy kriisinhallinnan kustannuksissa. VTV esittää kriisinhallinnan kulut reaalihintoina, jolloin kustannukset ovat muutettu vastaamaan vuoden 2010 hintatasoa. Vuonna 2000 sotilaallisen kriisinhallinnan kustannukset olivat lähes 140 miljoonaa euroa, pudoten seuraavana vuonna noin 85 miljoonaan. Vuodesta 2003 vuoteen 2009 vuosikustannukset pysyivät 120 miljoonan tasossa, jonka jälkeen ne putosivat lähelle sataamiljoonaa euroa. Viime vuosina sotilaallisen kriisinhallinnan kustannukset ovat nousseet Ammattisotilas 1/2014 5

6 lähelle pitkän aikavälin keskiarvoa eli noin 120 miljoonaan euroon. Kustannukset ovat kasvaneet huimasti yksittäistä sotilasta kohden. Vuonna 2000 yhden sotilaan lähettäminen kriisinhallintaoperaatioon maksoi euroa ja 12 vuotta myöhemmin kustannus oli yli kolminkertaistunut euroon/sotilas. Kustannusten kasvu kertoo nykyisten kriisinhallintaoperaatioiden luonteesta. Operaatiot Afganistanissa, Afrikassa tai Somalian rannikolla tulevat merkittävästi kalliimmiksi kuin perinteiset Lähiidän tai Balkanin alueen operaatiot. Talous tarkastelussa VTV oli erityisen kiinnostunut, että oliko valtioneuvosto antanut operaatioista päätettäessä eduskunnalle riittävät taloudelliset tiedot. Tältä osin tarkasteltiin mitä operaation arvioitiin maksavan, miten kustannusten arvioitiin jakautuvan eri vuosille ja minkä verran operaatioista arvioitiin saatavan korvauksia. Yleisesti ottaen VTV kritisoi uusien operaatioiden perustamisen aikaista taloussuunnittelua. Tarkastelussa oli kaikkiaan kuusi operaatiota: Tshadin laajennus (2009), Atalannan alusyksikkö (2011), ISAF:n joukkojen vähentäminen (2011), UNIFIL (2011), UNIFIL:n johtovaltiorooli (2013) ja Malin koulutusoperaatio (2013). VTV:n mukaan puolessa tarkastelluissa tapauksissa ei saanut kuvaa, miten paljon operaation arvioitiin maksavan Suomelle. VTV:n lausunto tältä osin on raju: esitettyjen taloudellisten tietojen laatu vaihteli lähes riittävästä heikkoon. Surkeimpana selvityksenä VTV mainitsee UNIFIL-operaation käynnistymisen vuoden 2011 toukokuussa. VTV:n mukaan UNIFIL:n perustamiskustannuksia ei eritelty käyttökustannuksista. Samoin operaatiota perustettaessa valtioneuvosto ei arvioinut tulevien vuosien kustannuksia, vaikka operaatio oli suunniteltu useammaksi vuodeksi eteenpäin. Valtiontalouden tarkastusvirasto sysää syyt ulkoministeriön niskaan, joka ei ole valmistellut perustettavien uusien operaatioiden kustannuksia selkeästi, ymmärrettävästi ja kattavasti. Sinällään on omituista, etteivät kriisinhallintaoperaatioista päätettäessä taloudelliset perustelut ole kunnossa. Sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioihin osallistuneiden määrä (keskiarvo vuoden aikana operaatioihin osallistuneista) vuosina Kuva: Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus. Operaatioiden tavoitteet Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusraportin mukaan operaatioista päätettäessä niitä ei kuvata tai analysoida siten, että eduskunta saisi kokonaiskuvan Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan tavoitteiden täyttymisestä. Erityisesti esille nostetaan UNIFIL-operaatio, jonka tavoitekuvaukset ovat hyvin vähäiset. VTV vertaa tavoitteita kustannuksiin, koska UNIFIL-operaatio maksaa Suomelle lähes 100 miljoonaa euroa vuoden 2015 loppuun mennessä. Kritiikkiä saa myös Atalanta-operaatio, Valtiontalouden tarkastusvirasto sysää syyt ulkoministeriön niskaan, joka ei ole valmistellut perustettavien uusien operaatioiden kustannuksia selkeästi, ymmärrettävästi ja kattavasti. jonka kansallisista tavoitteista operaatiota päätettäessä ei mainittu juuri mitään. Ainoastaan puolustusvaliokunnan lausunnossa todettiin, että osallistuminen hyödyttää myös suoranaisesti ja välillisesti kansallisen puolustuksen edelleen kehittämistä kauppamerenkulun suojaamisen alalla. Sitä vastoin ulkoasianvaliokunnan mietinnössä ei enää mainittu suorituskyvyn kehittämisestä mitään. Malin koulutusoperaatiosta raportissa todetaan, ettei operaatiota perustettaessa esitetty ainuttakaan kansallista tavoitetta, joilla perusteltaisiin kymmenen kouluttajan osallistumista operaatioon ja 1,5 miljoonan euron kuluja. VTV:n mukaan kriisinhallintaoperaatioiden tavoitteiden kokonaisvaltainen esittäminen olisi tärkeää, jotta eduskunta voisi punnita, mihin operaatioihin sen mielestä Suomen kannattaa osallistua ja mihin ei. VTV korostaa, että Suomen sotilaalliseen kriisinhallintaan varatut rahat ovat rajatut. Osallistumalla johonkin operaatioon, käytännössä suljetaan pois vaihtoehto osallistua johonkin toiseen operaatioon. Kaikkiaan VTV:n raportin mukaan ainoastaan UNIFIL:n johtovaltiolaajennuksella oli puolustuskyvyn kehittämisen osalta kansallinen tavoite. Atalannan ja UNIFIL:n osalta kansallinen tavoite oli antaa tukea YK:lle tai EU:n yhteiselle puolustukselle. 6 Ammattisotilas 1/2014

7 Afganistanin, Malin ja Tshadin osalta on nähtävissä vain koko kansainvälisen operaation tavoite, jota Suomi tukee. Kaikkiaan tämän raportin osalta näyttäisi Suomen kriisinhallinnan painopisteet olevan muita, kuin kansallisia. Tukea kansalliselle puolustukselle Sotilaallinen kriisinhallinta on yksi puolustusvoimien kolmesta päätehtävästä. Suomalaisten joukkojen osallistumista kriisinhallintaoperaatioihin perustellaan kansallisen puolustuksen vahvistamisella. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin perusteella näin ei näyttäisi olevan. Viimeisimmän eli vuoden 2012 valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan kriisinhallintaan osallistumalla Suomi kantaa kansainvälistä vastuuta, kohtaa kansainvälistä painoarvoaan ja kehittää osaamistaan. Täten kansainvälinen vastuu ja painoarvon kohottaminen ovat selvästi kriisinhallintaoperaatioista päätettäessä ykkösprioriteetteja. Tätä väitettä tukee yleinen käsitys. Suomalaisilla poliitikoilla on kova halu lähettää suomalaisia joukkoja uusiin operaatioihin ja välillä pienilläkin joukoilla. Näin sotilaallisen kriisinhallinnan osallistumispäätöksissä painaa enemmän kansainvälinen vastuu, kuin kansallisen puolustuksen kehittäminen. On aivan perusteltua kysyä, että miten Tshadin tai Malin kriisinhallintaoperaatiot kehittävät kansallista puolustuskykyä. Saman kysymyksen olisi voinut esittää tämän vuoden tammikuussa, kun Sotilaalliseen kriisinhallintaan osoitettujen talousarviomäärärahojen nettokäyttö vuosina nimellisin ja reaalisin hinnoin. Hintamuutoksessa käytetty julkisten menojen hintaindeksiä, 2010=100. Kuva: Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus. keskusteltiin kymmenen sotilaan lähettämisestä Keski-Afrikkaan. Afganistanin ja Libanonin operaatioilla nähdään olevan kansallista puolustusta kehittäviä elementtejä. Suomalaisilla sotilailla ei ole ollut mahdollisuutta toimia sodassa. Afganistanista on voitu saada sellaista kokemusta, mitä ei olisi voitu saada muualta. Libanonissa, ja erityisesti Suomen otettua johtovaltiovastuu suomalais-irlantilaisessa pataljoonassa, saadaan kokemusta suuremman joukon toiminnasta. Eri asia talouden kannalta on, että olisiko esimerkiksi Libanonin kansallista puolustusta kehittävät elementit hankit- tavissa tehokkaammin ja taloudellisemmin kotimaassa esim. kertausharjoituksilla. YK:n ja EU:n jäsenenä Suomen on kannettava kansainvälinen vastuunsa ja osallistuttava näiden organisaatioiden kriisinhallintaoperaatioihin. Näin ollen olisi rehellisempää, että jatkossa kriisinhallintaan osallistumista perusteltaisiin nimenomaan kansainvälisellä vastuulla, eikä enää kansallisen puolustuksen kehittämisellä. Teksti: Petteri Leino Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? Ammattisotilas 1/2014 7

8 Koulutusaliupseerina Afrikassa EU Training Mission Mali Suomalaiset ovat osallistuneet helmikuusta 2013 lähtien EUTM Mali operaatioon Afrikassa. Operaation tehtävänä on tukea Malin asevoimia tarjoamalla niille koulutusta ja neuvontaa. Tavoitteena on, että Malin asevoimat pystyisivät huolehtimaan Malin alueellisesta koskemattomuudesta ja saamaan Pohjois-Malin alueen hallituksen turvallisuusjoukkojen hallintaan. Operaation toiminta rajoittuu Etelä-Malin alueelle ja sen esikunta sijaitsee Bamakossa. Koulutustukikohta sijaitsee Koulikorossa noin 60 kilometrin päässä pääkaupungista. Tällä hetkellä operaatiossa palvelee kymmenen suomalaista; kolme upseeria ja seitsemän aliupseeria. Sopimuksen kesto on kuusi kuukautta. Aliupseerit toimivat kouluttajina Koulikoron koulutustukikohdassa. Koulutusryhmään kuuluu kouluttajia Suomesta, Ruotsista, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Ryhmän tehtävänä on kouluttaa kerrallaan yhtä jalkaväkikomppaniaa (noin 150 sotilasta) kymmenen viikon ajan. Koulutus sisältää taistelijan perustaitoja sekä erikoiskoulutusta kuten räjähteet ja tienvarsipommit, viestintä, operointi asutuilla alueilla ja lääkintä. Joukoille koulutetaan joukkueen-komppanian taisteluosaston taistelua. Lisäksi upseereille ja aliupseereille annetaan johtajakoulutusta. Suomalaiset jakaantuvat kahteen koulutustiimiin. Normaalina päivänä koulutustiimi A vastaa aamuliikunnasta ja iltapäivän koulutuksesta. Koulutustiimi B huolehtii aamupäivän koulutuksesta. Näin saadaan jaettua rasitusta ja koulutustaakkaa tasaisemmin. Koulutuksen toteutuminen perustuu varsin perinteiseen suomalaiseen tehtävätaktiikkaan. Joukkueenjohtaja antaa koulutustiimille koulutusaiheen ja siihen liittyvät tavoitteet, joiden pohjalta koulutustiimi järjestää koulutuksen. Kaikessa toiminnassa korostuu joustavuus ja valmius sopeutua nopeisiin tilanteen muutoksiin, jotka tuntuvat olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. 8 Ammattisotilas 1/2014

9 Asutuskeskustaistelukoulutusta ammattilaisen johdolla. Kuvassa myös joukon tulkki Berthe eli suomalaisesti vain Pertti. Henkilöstön osaamisvaatimukset Vain ani harvat ammattisotilaat tulevat pääsemään näin eksoottiseen paikkaan ja mielenkiintoisiin tehtäviin. Puolustusvoimien rekrytointilause, Työkokemusta, jota et kotimaasta voi saada, pitää ainakin tässä operaatiossa täysin paikkansa. Kaikkia aliupseereiden vakansseja ei saatu täytettyä ammattisotilailla. On harmi, ettei ammattialiupseereissa ollut riittävästi hakijoita tai hakijat eivät ole olleet irrotettavissa omasta joukko-osastostaan. Loput tehtävät täytettiin reservin aliupseereilla, joilla oli tehtävänmukainen koulutus. Viralliset koulutustasovaatimukset, hyvä englanninkielen taito sekä koulutuskielenä tulkattu ranska ovat saattaneet vähentää halukkuutta hakeutua operaatioon. Kielitaidon ei kuitenkaan tarvitse olla huipputasoa. Ennakkoluulottomuus ja rohkeus puhua englantia riittävät. Olennaisinta koulutuksen kannalta on kouluttajan ja tulkin yhteistyö ja yhteisymmärrys. Yhtenä hakijoita karsivana tekijänä oli varmaan ennakkoon tihkuneet tiedot olosuhteista. Korkeat lämpötilat, majoitustilat ilman ilmastointia, ruoan kehno laatu ja ajoittainen ruoanpuute ovat kenties saaneet monet epäröimään lähtöä. Malaria, Dengue-kuume ja muut vaaralliset trooppiset taudit sekä myrkylliset käärmeet ja muut ötökät tuskin yhtään lisäsivät halukkuutta hakeutua operaatioon. Nuorimmat kouluttajat ovat noin 20-vuotiaita ja minä vanhimpana 54-vuotias. Aikaisemmin operaatioissa palvelleita on muutama. Mukana on joitain ensikertalaisia ja sitten tällaisia Siinain veteraaneja, joksi nuoremmat minua kutsuvat. Meillä on toimiva kombinaatio kokemusta ja nuoruuden intoa. Aikaisemmin eri operaatioissa palvelleet ovat pystyneet jakamaan kokemuksensa ja oppinsa nuorempien kanssa ja suuremmilta virheiltä koulutuksessa ja isommilta henkilöstön välisiltä riidoilta on vältytty. Pidän itseäni onnekkaana, kun saan lopetettua rauhanturvaajan urani näin hyvähenkisessä porukassa. Suomalaisten vahvuutena on laaja osaamispohja sekä kyky joustaa ja sopeutua tilanteen mukaan. Lisäksi suomalaiset ovat kunnostautuneet sosiaalisten suhteiden luomisessa. Asevelisuhteita leirissä tarvitaan, sillä aina tulee hetki jolloin tarvitsisi jotain mitä ei omalla joukolla ole, oli kyseessä sitten puuta, moottorisaha tai maalitauluja. Yksi eniten hermoja koetteleva asia on sovituissa aikatauluissa pysyminen. Suomalaiset, ruotsalaiset ja saksalaiset tuntuvat olevan ainoita jotka pystyvät pitämään sovitut aikataulut ja ovat aina ajallaan paikalla. Vapaa-aika Kuusipäiväisestä työviikosta huolimatta, vapaa-aikaa jää runsaasti. Nuorempien aika menee tietokonepelejä pelatessa ja netissä surffaillessa. Vanhempi sukupolvi lukee ja opiskelee kieliä. Esimerkiksi venäjänkielen opiskelu on erittäin tehokasta, koska opittuja asioita pääsee heti testaamaan käytännössä. Komppaniassamme on latvialaisia, liettualaisia ja virolaisia kouluttajia ja he kaikki puhuvat sujuvaa venäjää. Ylivoimaisesti suosituin harrastus on kuitenkin punttisalilla käynti ja lenkkeily. Saksalaisten varustelemassa salissa on olosuhteisiin nähden erinomaiset ja hyväkuntoiset laitteet. Leiriä kiertävä juoksulenkki on 1,1 kilometriä pitkä. Joka aamu ja ilta rata täyttyy lenkkeilijöistä. Minulta on jo mennyt edellisen rotaation 300 kierroksen ennätys rikki ja jos vaan polveni ja pinnani kestävät, tulee rotaation loppuun mennessä kierroksia olemaan lähempänä 600. Siinä on sitten taas haastetta seuraaville! Sunnuntaisin meidän on mahdollista vierailla pääkaupungissa Bamakossa. Päivä hyvätasoisen hotellin uima-altaalla katkaisee mukavasti arjen. Retkillä on mahdollisuus vierailla paikallisilla toreilla, kansallispuistossa ja eläintarhassa. Kuuden kuukauden missiomme alkaa olla nyt aivan loppusuoralla. Tähänastisen kokemukseni pohjalta voin lämpimästi suositella hakeutumista tähän tai vastaavanlaisiin muihin koulutusoperaatioihin. Sotilaiden kouluttaminehan on tietysti joka puolella maailmaa samanlaista. Eksoottinen ympäristö ja kouluttajien kansallisuuksien kirjo antaa kuitenkin varmasti muiston, joka säilyy koko elämän ajan. Teksti ja kuvat: Sotilasmestari Ismo Flink Koulutusaliupseeri EOD/C-IED Ammattisotilas 1/2014 9

10 Kuva: Heikki Penttinen Aliupseerit muutoksen kourissa Pohjois-Karjalan prikaati, Ilmavoimien teknillinen koulu, Suomenlahden meripuolustusalueeseen kuuluva Kotkan rannikkopataljoona sekä seitsemän sotilassoittokuntaa lakkautettiin Muutoksessa monen aliupseerin työ- ja kotipaikka vaihtui. Ilmavoimien pääluottamusmies Tomi Malkamäki kertoo, että vuodenvaihteen muutokset koskivat laajalti myös Hallin ja Tampereen pääjohtokeskuksien henkilökuntaa. Hallin noin kolmekymmentä aliupseeria siirtyivät Lapin, Satakunnan ja Karjalan lennostoihin sekä Ilmasotakouluun ja Ilmavoimien esikuntaan. Ilmavoimien teknisestä koulusta ei tullut irtisanomisia. Osa aliupseereista jäi eläkkeelle ja osalta määräaikainen virkasuhde päättyi. Pääosa aliupseereista siirtyi Ilmasotakouluun. Valtaosa aliupseereista jatkaa samoissa tehtävissä tai tehtäväalalla, jossa palvelivat aikaisemmassa joukko-osastossa. Malkamäki kertoo, että Tampereen pääjohtokeskuksesta irtisanottiin kaksi aliupseeria. Valtaosa aliupseereista siirtyi Ilmavoimien esikuntaan ja muutamille löytyi muita selviämispolkuja. Kotkan rannikkopataljoonan aliupseereista valtaosa jäi Suomenlahden meripuolustusalueelle ja siirtyi Upinniemeen. Luottamusmies Kimmo Alpirannan mukaan ketään ei irtisanottu. Yksi henkilö irtisanoutui pari viikkoa lakkautusuutisen jälkeen ja lähti siviilihommiin. Kymmenkunta aliupseeria siirtyi Reserviupseerikouluun, Karjalan prikaatiin, Viestirykmenttiin, Meri- ja Maavoimien esikuntaan, Länsi-Suomen huoltorykmenttiin sekä Raja- ja merivartiokouluun. Kaksi henkilöä meni kadettikouluun upseerin virkaa tavoittelemaan. Maavoimien pääluottamusmies Riku Rissanen kertoo, että kaikille Pohjois- Karjalan prikaatissa työskennelleille aliupseereille tarjottiin mahdollisuutta jatkaa puolustusvoimien palveluksessa. 10 Ammattisotilas 1/2014

11 Kahdeksan henkilöä päätti irtisanoutua itse ja yksi jäi eläkkeelle muutosvaiheessa. Muihin joukko-osastoihin siirtyneet hajautuivat ympäri Suomea. He siirtyivät Maavoimien esikuntaan, Lapin ilmatorjuntarykmenttiin, Ilmavoimien soittokuntaan, Karjalan lennostoon, Itä-Suomen huoltorykmenttiin, Kaartin jääkärirykmenttiin, Maasotakouluun, Kainuun prikaatiin, Karjalan prikaatiin ja Jääkäriprikaatiin. Rissanen arvelee, että osa muualta paikan saaneista pohtii vielä tulevaisuuttaan ja harkitsee uudelleenkouluttautumista ja mahdollisesti työskentelyä puolustusvoimien ulkopuolella. Reppurin elämää Ylivääpeli Pentti Savolainen siirtyi takaisiin vanhaan joukko-osastoonsa Lapin lennostoon kun Ilmavoimien teknillinen koulu lakkautettiin. Hän työskenteli koululla vuodesta 2011 alkaen asejärjestelmäsektorin aseopettajana kouluttaen varusmiehiä, kadetteja ja henkilökuntaa. Painopisteenä koulutuksessa oli lentokoneasejärjestelmät, räjähteet, aseet, EOD-toiminta ja tukikohtatoiminta. Nyt Savolainen työskentelee lentokonekorjaamolla lentokonehuoltoaliupseerin tehtävässä. Koska tehtävän vaativuusluokka laski entisestä, hän saa kahden vuoden ajan takuupalkkaa. Savolaiselle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa opettajan tehtävässä Vääpeli Timo Lehtinen kokee uuden työnsä Merivoimien esikunnassa haasteellisena ja mielekkäänä. Ilmasotakoulussa. Hän päätti kuitenkin palata Rovaniemelle. Valintaani vaikutti näkyvissä olleet, ainakin kolme erittäin kovaa vuotta Tikkakoskella käynnistettäessä toimintaa uudelleen vajaamiehityksellä, keskeneräisissä ja osin liian pienissä tiloissa. Olin myös kiinnostunut omakohtaisesti näkemään mitä uutta 2015 organisaatio tuo tullessaan lentoteknilliselle toimialalle ja lentoteknillisille aliupseereille. Nyt Savolainen ajaa aina viikonlopuiksi Rovaniemeltä Jämsään perheensä luo. Matkaa on 650 kilometriä yhteen suuntaan, joten vapaa-aika menee ajaessa perheen luo. Mies suhtautuu kuitenkin positiivisesti tulevaisuuteensa. Minulla on mahdollisesti kiinnostavampi tehtävä vuoden 2015 organisaatiossa. Takuupalkka varmistaa tulotason pysyvän suurin piirtein samalla tasolla siihen asti. Kun vaimo saa opiskelunsa loppuun, on minun vuoroni opiskella jotakin. Muutos toi mukanaan sen, että nykyisin pystyn kuvittelemaan itseni aidan ulkopuolellakin töissä. Aiemmin tämä oli mahdotonta. Vääpeli, tilannevalvonta-aliupseeri Timo Lehtinen siirtyi Kotkan rannikkopataljoonasta Merivoimien esikuntaan. Lehtiselle tarjottiin ensin tilannevalvonta-aliupseerin paikkaa Upinniemestä. Hän haki tuolloin töitä puolustusvoimien lisäksi myös siviilistä. Lehtien huomasi pian, että siviiliin siirtyminen ei ollut hänelle vaihtoehto. Ylioppilaskoulutus ei riittänyt koulutuspohjaksi ja puolustusvoimissa saavutetusta pätevyydestä ei näyttänyt olevan mitään hyötyä siviilitöihin hakiessa. Hain Turkuun koska koin saavani täältä jotain uutta ja vastavuoroisesti antamaan organisaatiolle jotain. Tärkein syy oli varmasti kulkemisen helppous. Vaikka nykyiseen työpaikkaani on pidempi matka kuin Upinniemeen, on sinne silti helpompi kulkea, myös epäsäännöllisiin aikoihin. Varmasti päätökseeni vaikutti myös se, että olin kuullut nykyisen työpaikkani olosuhteista paljon hyvää. Hän kokee uuden tehtävänsä haasteellisena ja mielekkäänä. Erinomaista on myös se, että hänen palkkaluokkansa nousi muutoksen yhteydessä. Tulevaisuudessa siintää mahdollisesti valvontajohtajan tehtävät, mutta nyt keskityn siihen, että teen nykyisen työni niin hyvin kuin ikinä osaan. Pentti Savolainen palasi Tikkakoskelta takaisin Rovaniemelle Lapin lennostoon. Hänen perheensä jäi Jämsään ja välimatkaa kodin ja työpaikan välillä on 650 kilometriä. Kuva: Milla Setälä Varjopuoliakin tilanteessa on. Lehtisen koti ja perhe jäivät Kotkaan. Työmatkoihin kuluu enemmän aikaa ja rahaa, perheen asumiskustannukset kasvoivat kakkosasunnon takia ja totutteleminen reppurin rooliin vie aikaa. Sotilassoittokunnat uudistettiin Vuodenvaihteen myllerryksessä jäljelle jääneiden soittokuntien koko kasvoi ja henkilörakennetta kehitettiin. Myös kersantti Outi Tuohiniemen ja pursimies Sanni Nuotiomaan uusi työpaikka, Laivaston soittokunta, koki ison muutoksen. Sinne siirtyi yhteensä 15 uutta soittajaa neljästä lakkautetusta soittokunnasta. Tuohiniemi muutti työn perässä Vaasasta Turkuun. Tuohiniemi on työskennellyt koko työuransa Pohjanmaan sotilassoittokunnassa. Nyt Laivaston soittokunnassa käyrätorvea soittava soittaja-aliupseeri ei nähnyt vaihtoehtoja siirtymiselle. Jos häntä ei olisi sijoitettu toiseen soittokuntaan, edessä olisi mahdollisesti ollut paluu koulun penkille ja opiskelu uuteen ammattiin. Koska Tuohiniemi on kotoisin Raumalta, muutto Turkuun ei ajatuksena ollut suuri kynnys. Paljon käytännön toimia se kuitenkin aiheutti. Tilannetta helpotti, kun hän sai asuntonsa myytyä ennen muuttoa. Sopeutuminen uuteen työpaikkaan on sujunut mallikkaasti. Uusista työkavereista Ammattisotilas 1/

12 Vääpeli Sanni Nuotiomaa muuttaa jo toistamiseen työn perässä eri puolelle Suomea. lähes kaikki ovat hänelle entuudestaan tuttuja. Lisäksi Laivaston soittokunta toimii samoissa tiloissa missä Tuohiniemi aikoinaan opiskeli. Työ on käytännössä samanlaista kaikissa soittokunnissa, joskin Turussa on enemmän isoja konsertteja kuin Vaasassa. Konserttien ohjelmisto on haasteellista, mutta pidän siitä kun saa laittaa itsensä likoon ja harjoitella oikein kunnolla. Ja nyt minulla on aikaa soittaa ja harjoitella, koska minulla ei ole ovotehtäviä. Nuotiomaa on tottunut siirtymään töiden mukana eri puolille Suomea. Hän aloitti sotilassoittajan uransa Savon sotilassoittokunnassa ja siirtyi sieltä 13 vuoden jälkeen Vaasaan Pohjanmaan sotilassoittokuntaan. Kahden vuoden jälkeen oli taas muutto edessä kun Nuotiomaalle tarjottiin paikkaa Laivaston soittokunnassa. Nuotiomaa toimii Laivaston soittokunnan pursimiehenä. Soittokokoonpanossa hän soittaa klarinettia ja bassoklarinettia. Sijoitus Turkuun oli mieluinen. Hänellä on ollut useita vuosia tavoitteena päästä töihin lähemmäksi kotiseutua, Poria. Minulla ei ollut perhe- tai sukulaisuussidoksia Vaasan suunnalla, joten siirtyminen johonkin oli selvä heti lakkauttamispäätöksen tultua. Toiveenani oli jatkaa puolustusvoimien palveluksessa. Ajatuksen tasolla valmistauduin uuteen ammattiin kouluttautumiseen, jos työt puolustusvoimissa olisivat loppuneet. Asettuminen uuteen työ- ja kotipaikkaan on Nuotiomaalla vielä vähän kesken. Työmaalla oman mausteensa muutokseen antaa se, että soittokunta siirtyi vuodenvaihteessa Suomenlahden meripuolustusalueelta Merivoimien esikunnan alaisuuteen. Se on aiheuttanut erityisesti soittokunnan hallintoon ylimääräistä selvittelyä. Vielä on vähän takki tyhjä melko raskaan ja muuttojen täyteisen loppuvuoden jäljiltä. Vapaa-aika ja taloksi asettuminen ovat vielä rajoittuneet ympäristön tutkimiseen ja käytännön asioiden järjestelyyn. Vielä on aika koditon olo. Oma soittopesä ei ole vielä löytynyt, mutta pikkuhiljaa sekin puoli varmaan tässä asettuu. Soittajien yhteistoiminnan käynnistymistä helpottaa Nuotiomaan mukaan se, että lähes kaikki soittajat ovat ennestään jossakin määrin tuttuja. Elämä jatkuu siviilissä Kersantti Janne Ikonen irtisanoutui soittaja-aliupseerin virasta kun Savon sotilassoittokunta päätti toimintansa. Hän työskenteli soittokunnassa lyömäsoitinten varaäänenjohtajana noin kaksi vuotta. Hänelle tarjottiin työtä toisessa soittokunnassa, mutta perhesyiden takia hän päätti siirtyä muualle töihin. Työaikani muuttui säännöllisemmäksi kuin sotilassoittokunnassa ollessani. Vapaa-aikaa on varmaankin yhtä vähän. Lisäksi palkka putosi vähän. Ikonen työskentelee nyt Mikkelin musiikkiopistossa lyömäsoitinten päätoimisena tuntiopettajana. Lisäksi hän opettaa lyömäsoittimien soittoa Rantasalmella ja Savonia-ammattikorkeakoulussa. Samanaikaisesti hän opiskelee ammattikorkeakoulussa saadakseen soitinopettajan pätevyyden. Hänen tavoitteenaan on valmistua vielä tämän vuoden aikana. Kunhan saan opintoni valmiiksi on tavoitteenani vakituinen virka. Päätyöni lisäksi olen työllistänyt itseni jo kauan myös säveltäjänä ja sovittajana, minulla on myös pienimuotoista yritystoimintaa jatkossakin. Petri Valjus ei halunnut siirtyä Pohjois- Karjalan prikaatista Porin prikaatiin. Hän irtisanoutui ja työskentelee nyt geoteknikkona. Kuva: Ilkka Seppänen Mielekäs työ, parempi palkka Pohjois-Karjalan prikaatissa varusmiespalveluksensa suorittanut ja toistakymmentä vuotta työskennellyt ylikersantti Petri Valjus irtisanoutui puolustusvoimien palveluksesta, kun tieto prikaatin lakkauttamisesta varmistui. Palvelin joukkueen kouluttajana, yksikön vääpelin sijaisena, saapumiseränjohtajan sijaisena sekä viimeiset kaksi vuotta saapumiserän johtajana. Olin halukas siirtymään Joensuuhun tai Kuopioon. Näihin kumpaankaan en päässyt, vaan tuleva palveluspaikka olisi ollut Porin prikaati. Sinne en ollut halukas siirtymään. Valjus löysi pian mieluisan työn ja hän toimi nyt geoteknikkona Kylylahden kaivoksella Polvijärvellä. Hänen tehtäviinsä kuuluu maanalaisen kaivoksen malmiperien kuvaaminen ja näytteiden otto, malmiperänäytteiden ja porasoijanäytteiden käsittelyn organisointi ja analysointi sekä näytteiden lähettäminen laboratorioihin jatkotutkimuksiin. Lisäksi hänen vastuullaan ovat esikäsittelytila ja sen toimivuus sekä näytevirran sujuvuus. Minulla on täällä muutama tuttu töissä ja he kysyivät olisinko halukas tulemaan tänne töihin. Työhaastattelun jälkeen tein päätöksen hakea virkavapaata ja kokeilla siviilipuolen töitä. Huomasin pitäväni enemmän töistä kaivosalalla, kuin puolustusvoimissa, joten irtisanouduin. Myös työstä maksettava palkka vaikutti vahvasti päätökseeni. 12 Ammattisotilas 1/2014

13 26 vuotta puolustusvoimissa palvelleelle sotilasmestari Markku Voutilaiselle ei löytynyt uudessa organisaatiossa koulutusta ja osaamista vastaavaa työtä. Kotkan rannikkopataljoonan muistolle. Huomattavasti paremman palkan lisäksi etuna on myös säännöllinen työaika. Hänelle jää nyt enemmän aikaa harrastuksille. Uusi työ ei myöskään vaadi viikkojen poissaoloa kotoa. Työni on mielekästä ja erittäin haastavaa. Työnantaja on kouluttanut minua koko ajan. Toivon jatkavani nykyisen työnantajan palveluksessa ja kouluttautuvani uusiin ja vaativimpiin tehtäviin. Sotilasmestari Markku Voutilainen ehti työskennellä puolustusvoimissa yli 26 vuotta ennen irtisanoutumistaan. Pitkän uran aikana hän ehti toimia kuljetus ja kunnossapitoalalla monenlaisissa tehtävissä kuten jaosjohtajana, varastonhoitajana, joukkueenjohtajana, autohuoltolan esimiehenä, kunnossapitokeskuksen osastonjohtajana sekä Pohjois-Karjalan prikaatin kunnossapitotoimialajohtajana. Puolustusvoimat tarjosi minulle uutta palveluspaikkaa kaukaa ja tehtäväkin oli koulutukseeni nähden ala-arvoinen. Kaikki sotilasammatilliset opinnot suorittaneelle sotilasmestarille tarjottiin joukkueen varajohtajan paikkaa. Minulle tuli hyvin pian selväksi, että en tule siirtymään, vaan hakeudun muualle. Irtisanoutumispäätökseen vaikutti myös se, että perhe on Voutilaiselle erittäin tärkeä, eikä hän halunnut olla reppumiehenä. Hänellä olisi ollut vielä kahdeksan vuotta palvelusta jäljellä eikä hän halunnut, että perhe joutuu tekemään suuria elämänmuutoksia hänen työnsä takia. Vaakakupissa oli myös koti, mitä olisi ollut käytännössä mahdotonta myydä. Uusi työ löytyi Kylylahden kaivokselta. Hän toimii siellä Tapojärvi Oy:n vuorotyönjohtajana. Hänen tehtävänään on urakoinnin järjestely ja valvominen. Urakointiin kuuluu muun muassa malmikiven lastaus ja kuljettaminen, rusnauspalvelut ja teiden kunnossapito. Hänellä on vuorossa alaisia noin Tehtävä on haasteellinen. Vuorovaikutusta tilaajan kanssa on paljon ja tehtävät työt on pystyttävä järjestelemään kustannustehokkaasti kaikkia resursseja hyödyntäen. Vuorossa ollessa teemme pitkää, tuntista päivää, mutta se korvaantuu viikon välein olevalla viikon pituisella vapaalla. Henkilöstö on pääasiassa keikkamiehiä. Heidän työaikansa ja vuorojen järjestelyyn täytyy kiinnittää erityistä huomiota, että saamme kaikki tilaajan tilaamat tehtävät hoidettua. Voutilainen on tyytyväinen nykyiseen työhönsä ja sen mukanaan tuomiin asioihin. Olen nyt paljon enemmän kotona. Vapaa-aikaa on ehkä vähemmän, mutta pitkä viikkovapaa korvaa työn rasittavuuden. Palkkaus on kolmanneksen korkeampi peruspalkaltaan kuin puolustusvoimissa. Työn mielekkyys on parempi, teemme jatkuvaa tuottavaa työtä. Puolustusvoimilla pyöriteltiin vain lukuja, mutta täällä puhutaan tuloksesta ja tuottavuudesta aivan eri tavalla. Katson elämää eteenpäin ja muutos ei ole mahdoton vieläkään. Tuskin tulee tämäkään olemaan minun viimeinen työpaikkani. Koulun kautta uudelle uralle Ylikersantti Sami Kolehmainen hakeutui opiskelemaan pian sen jälkeen kun tieto Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttamisesta varmistui. Kymmenen vuotta perusyksikössä kouluttajan tehtävissä ollut mies opiskelee nyt Karelia Ammattikorkeakoulussa rakennusinsinööriksi. Hänen tavoitteenaan on työllistyä opintojen jälkeen rakennusteollisuudessa. Kouluttajatehtäväni siirtyi Rovaniemelle. Se ei ollut missään vaiheessa edes vaihtoehto minulle. Kolehmainen on tällä hetkellä erittäin tyytyväinen elämäänsä. Elämäni muuttui kaikilta osin parempaan päin. Edellisestä työstä jäin kaipaamaan ainoastaan lähimpiä työkavereita. Kouluttajan työ on muuttunut paljon vuosien varrella ja työntekijän paha olo oli viimeisinä aikoina lähes jatkuvasti läsnä. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 1/

14 Ajankohtaista vuosilomien suunnittelusta Loman ajankohdasta päättää sopimuksen mukaisesti työnantaja. Meillä puolustusvoimissa on kuitenkin pitkä perinne siitä, että vuosiloman ajankohdasta sovitaan virkamiehen ja työnantajan välillä. Näin sopien päästään kaikkien kannalta parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun. Muutama sopimuksen periaate ei kuitenkaan useinkaan toteudu. Sopimus määrittää, että lomasta 20 päivää annetaan lomakaudella. Ainakin vuorotyötä tekevät tietävät, että 20 päivää on utopiaa. Kolme viikkoa, eli 15 päivää yhdenjaksoista lomaa lomakaudella on monessa paikassa maksimi loman määrä. Myös loman yhdenjaksoisuuden tavoite ei useinkaan toteudu. Sopimus takaa kymmenen päivän yhdenjaksoisen loman lomakaudella. Tuon kymmenen päivää ylittävän loman osalta voidaan sopia sen pitämisestä yhdessä tai useammassa osassa, tämä edellyttää siis sopimista, sitä ei työnantaja voi yksipuolisesti määrätä. Vuosiloman pitämisen ajankohdasta vallitsee joissain joukoissa virheellinen käsitys. Paikallisilla ohjeilla määrätään vuosiloma pidettäväksi sen kalenterivuoden aikana, jolle lomakausi sijoittuu. Sopimus mahdollistaa kuitenkin lomaajankohdasta sopimisen ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja päättyy seuraavana vuonna ennen toukokuun 1 päivää. Tämän lisäksi voidaan sopia kymmenen lomapäivän ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Lisäksi on mahdollista sopia 20 lomapäivää ylittävän lomanosan, kuitenkin enintään viiden lomapäivän, pitämisestä lyhennettynä työaikana. Tästä on tehtävä kirjallinen sopimus työnantajan ja virkamiehen välillä. Vuosilomat vahvistetaan etukäteen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Vahvistetusta lomasuunnitelmasta voidaan poiketa työnantajan ja virkamiehen välisellä sopimuksella. Jos sairastut loman aikana Vuosiloman 7 päivän siirtokarenssi poistuu lukien kaikkien lomapäivien osalta. Milloin sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, on työkyvyttömyysjaksolle ajoittuva loma siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan, jos asianomainen sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä ja edellyttäen, että työkyvyttömyydestä esitetään lääkärintodistus. On tärkeää huomioida, että siirtopyyntö on tehtävä viipymättä esimiehelle, lisäksi on hankittava lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Jälkikäteen ei siirtoa voi vaatia. Lisätietoja vuosilomamääräyksistä saat omalta luottamusmieheltäsi. Lassi Majamaa Päätoiminen pääluottamusmies 14 Ammattisotilas 1/2014

15 Vertaistuki ei ole ammattiapua eikä terapiaa Suomalaiset rauhanturvaajat ovat tottuneet käsittelemään palvelukseen liittyvät vastoinkäymiset sekä omaan ja läheisten elämään liittyvät ylä- ja alamäet omalla kaveriporukalla muun muassa patiolla tai saunassa. Asioista puhuminen, kuunteleminen ja auttaminen ovat luonnollinen osa operaatioalueen sosiaalista kanssakäymistä. Pitkä välimatka kotiin ja kriisialueen olosuhteet tekevät kaverisuhteista tiiviitä. Omat ja kaverin asiat ruoditaan syvällisten ja luottamuksellisten keskustelujen avulla pohjamutia myöten. Sama periaate toimii myös Suomessa, vaikka palveluspaikkaja aika eivät aina olekaan samoja. Vertaistuki perustuu samassa elämäntilanteessa olleiden kokemukselliseen asiantuntijuuteen. Toimintaa ohjaavia periaatteita ovat kunnioittaminen, tasa-arvo, luottamuksellisuus, vapaaehtoisuus, palkattomuus, luotettavuus. Vertaistuen vaikuttavuus perustuu eheyttävään ja jaksamista tukevaan vuorovaikutukseen. Rauhanturvaamis- ja kriisinhallintakokemukseen liittyvät muutos- ja sopeutumisprosessit herättävät elämänkokemuksesta riippuen monenlaisia tunteita. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta tunteiden tunnistaminen, tunnustaminen ja ilmaiseminen vaikuttavat suoraan henkiseen hyvinvointiin. Vertaistoiminnassa on mahdollista käydä tunteita läpi kahdenkeskisesti, ryhmissä tai Tukinetissä internetissä. Myös mistä tahansa informaatiolähteestä saatavat tiedot ja vinkit voivat toimia vertaistuen yhtenä muotona. Vertaistuki ei korvaa perhettä, ystäviä, sukulaisia, naapureita tai ammatillista apua. Vertaistuki voi täydentää läheisten tukea. Joskus voi olla helpompaa kertoa asioita ulkopuoliselle. Etsimme rauhanturvaajia ja läheisiä Raha-automaattiyhdistyksen tukema ja Suomen Rauhanturvaajaliiton hallinnoima Rauhanturvaajat vertaisina -projekti etsii uusia vapaaehtoisia vertaistoimijoita. Vertaistoiminnalla halutaan kohentaa ja tukea rauhanturvaajien ja läheisten jaksamista, hyvinvointia sekä verkostoitumista saman elämäntilanteen kokeneiden kanssa. Jos olet kokenut rauhanturva- tai kriisinhallintaoperaation ilot ja surut rauhanturvaajan- tai läheisen roolista ja haluat jakaa kokemustasi muille samassa tilanteessa oleville, niin olet etsimämme henkilö. Tarvitsemme eri-ikäisiä ja eri operaatioissa palvelleita rauhanturvaajia ja läheisiä. Omakohtaiset kokemukset ovat luotettavan ja onnistuneen vertaistuen edellytys. Hannu Piispanen Rauhanturvaajat vertaisina tukea kotona ja kaukana projekti Koulutusta ja vertaistukea Koulutus Tikkakoski. Mielenterveyden ensiapu 1 koulutus. Uusille nuoremman polven rauhanturvaajille ja rauhanturvaajien läheisille Tikkakoski. Koulutustilaisuus SRTL vertaistukipuhelimen päivystäjille Pirkkala. Vertaisryhmäohjaaja-koulutus uusille nuoren polven rauhanturvaajille sekä rauhanturvaajien läheisille Tikkakoski. Mielenterveyden ensiapu 1(MTEA1). ohjaajien koulutus. Edellytyksenä on MTEA1 koulutuksen käyminen. Vertaistuki Tikkakoski. Suezilla ja Kyproksella palvelleiden rauhanturvaajien palveluskokemuksen käsittely- ja purkutilaisuus. Vertaisviikonloppu, jossa voi käsitellä palvelusajan kokemuksia ja muistoja samanhenkisessä porukassa luottamuksellisesti Tikkakoski. Golanilla palvelleiden rauhanturvaajien palveluskokemuksen käsittely- ja purkutilaisuus. Vertaisviikonloppu, jossa voi käsitellä palvelusajan kokemuksia ja muistoja samanhenkisessä porukassa luottamuksellisesti. Lisätietoa tilaisuuksista fi tai Hannu Piispasnen , rauhanturvaajaliitto.fi. Ammattisotilas 1/

16 Järjestötoimintakurssit käynnistyivät Kuopiossa pidettiin ensimmäinen kaikille jäsenille tarkoitettu järjestötoimintakurssi. Koulutuksessa käsiteltiin muun muassa yhdistysten roolia edunvalvonnassa, jäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia sekä liiton edunvalvontatoimintaa. Kurssille osallistui 27 aliupseeria Kuopion, Joensuun Seudun, Mikkelin ja Ylä-Savon yhdistyksistä. Paikalla oli useita ensikertalaisia, jotka eivät olleet osallistuneet kertaakaan aikaisemmin liiton tai paikallisyhdistyksen järjestämään koulutukseen. Kouluttajina toimivat Aliupseeriliiton päätoiminen pääluottamusmies Mika Oranen, Kuopion Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Tuomo Ruuskanen sekä maavoimien pääluottamusmies Riku Rissanen. Käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa, liiton edunvalvontaorganisaatio, Suomen työmarkkinajärjestelmä ja palkansaajajärjestöt, miksi työntekijät järjestäytyvät, mistä sovitaan ja mistä ei sovita, yhteiskuntavaikuttaminen osana edunvalvontaa, jäsenen oikeudet ja velvollisuudet edunvalvonnassa sekä aliupseeriyhdistys jäsentensä edunvalvojana. Siinä oli aineksia kokopäivän mittaiseen opiskelurupeamaan! Jäsenet kaipaavat luottamusmiehen huomiota Keskusteluissa nousi esiin useita jäseniä askarruttavia asioita. Niitä olivat muun muassa miten saada nuoret, taloon juuri tulleet aliupseerit rekrytoitua toimintaan mukaan ja miten liitto ja yhdistykset pystyvät tehokkaammin vies- 16 Ammattisotilas 1/2014

17 tittämään jäsenille tärkeistä asioista. Jäsenet toivoivat paikallisten luottamusmiesten pitävän enemmän yhteyttä heihin. Erityisesti työpistekäynnit koettiin tervetulleiksi. Näin luottamusmiehet pystyvät paremmin tukemaan jäseniä ongelmatilanteissa. Aliupseerit pohtivat yhdessä sitä, miksi kukin on liittynyt ja yhä kuuluu liittoon. Perusteluja ja syitä oli useita. Jäseniksi liittyneet kehuivat hyvää markkinointia. Oli sukurasitetta ja olipa joku aikoinaan jopa pakotettu paikallisyhdistyksen jäseneksi. Osa halusi kuulua johonkin ja osalle ansiosidonnainen työttömyys- ja palkkaturva oli tärkeä peruste jäsenyydelle. Kuopion kurssille osallistui aliupseereita neljästä itäisen Suomen alueen yhdistyksestä. Väliotsikko Sotilasammattihenkilö Marja Puumalainen työskentelee Karjalan lennostossa taistelunjohtajana. Hän on viime vuosina osallistunut kaikkiin paikallisyhdistyksen järjestämiin tapahtumiin, joten tälle kurssille ilmoittautuminen oli hänelle itsestään selvää. Puumalainen on kuulunut Aliupseeriliittoon noin kymmenen vuotta, eikä ole aikaisemmin miettinyt, kuinka häntä edustetaan sekä miten hän pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon. Puumalainen koki kurssin hyvänä tilaisuutena oppia lisää järjestötoiminnasta. Kurssi oli kokonaisuutena hyvin yleissivistävä. Nyt tiedän paremmin mitkä asiat ja tahot vaikuttavat yksittäisen aliupseerin elämään. Oli myös todella mukava tavata työkavereita rennommissa merkeissä. Suurimmalle osalle osallistujista asiat olivat uusia ja vaikkei olisikaan, niin ei ole asiaa minkä kertaamisesta olisi haittaa, hän jatkaa. Karjalan lennostossa tilannevalvojana työskentelevä kersantti Ismo Kokora halusi nähdä mitä liitolla on annettavaa rivijäsenelle. Hän on kuulunut liittoon jo useamman vuoden ajan ja osallistunut suhteellisen vähän paikallisyhdistyksen toimintaan. Tämä kurssi järjestettiin kotikunnassani ja oli oiva mahdollisuus osallistua. Ei jää viimeiseksi kerraksi! Kokoran mielestä kurssilta sai hyvää ja ajankohtaista tietoa Aliupseeriliiton toiminnasta. Hän koki saaneensa uutta tietoa liiton toimintatavoista ja samalla hänellä oli hyvä mahdollisuus tavata oman paikallisyhdistyksen vaikuttajia ja muita jäseniä. On turha itkeä hiekkalaatikon reunalta. Osallistumalla on mahdollista vaikuttaa. Antoisaa myös pääluottamusmiehelle Järjestötoimintakurssilla oli mukava toimia opettajana. Kurssin sisältö oli osallistujien mielestä mielenkiintoinen. Kurssilaisilla oli selkeästi odotuksia Marja Puumalainen on osallistunut kaikkiin oman yhdistyksensä tapahtumiin. järjestötoimintakurssin suhteen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Kuopiossa järjestettiin tällaista koulutusta. Järjestötoimintapäivälle oli siis selkeä tilaus. Kurssilaiset olivat aktiivisia ja kyselivät, keskustelivat ja osallistuivat mukavasti opetukseen. Oli myös hyvä tavata kentällä työskenteleviä aliupseereja oman puolustushaaran ulkopuolelta. Kurssilaisten odotukset ja opetustarjonta ilmeisesti kohtasivat, sillä kurssin päätyttyä poistui iloinen kurssilaisten joukko Niiralan monttuun seuraamaan Kalpa Kärpät ottelua ja puimaan kurssipäivän antia ottelun jälkeen saunanlauteille hyvässä seurassa. Kaikkien kurssien kouluttajina toimivat paikallisyhdistysten asiantuntijoiden lisäksi liiton pääluottamusmiehet ja liiton toimiston edustajat. Tulevat kurssit ovat Kouvolassa (1.3.), Helsingissä (8.3.), Tampereella (29.3.) ja Jyväskylässä (26.4.). Jäsenet voivat ilmoittautua haluamalleen kurssille liiton jäsensivujen kautta. Kurssiin sisältyy opetuksen lisäksi lounas ja mahdollisesti jotakin järjestävän yhdistyksen tarjoamaa ohjelmaa. Kurssille osallistuminen on maksutonta. Teksti ja kuvat: Riku Rissanen Ammattisotilas 1/

18 Hämeen rykmentti Muutosta yhteistyön hengessä Aliupseeriliiton hallitus vieraili Hämeen rykmentissä tammikuussa. Päivän aikana hallitus tapasi jäseniä, paikallisia luottamusmiehiä sekä rykmentin johtoa. Päivän pääasiallinen keskustelunaihe oli tämän vuoden lopussa tapahtuva Hämeen rykmentin lakkauttaminen ja sen vaikutukset henkilökuntaan. Eversti Risto Kolstela kertoi, että toimintoja hajautetaan eri puolille Suomea. Rykmentin noin 400 työntekijää siirtyvät toimintojen mukana eri puolille Suomea. Huoltokoulu, Sotilaslääketieteen keskus ja Lääkintakoulu siirtyvät Riihimäelle osaksi logistiikkalaitosta. Sotilasmusiikkikoulu lakkautetaan ja sen toiminnot siirtyvät Panssariprikaatiin. Urheilukoulun toimintoja jaetaan Kaartin jääkärirykmenttiin ja Kainuun prikaatiin. Kolstela kertoi hallitukselle, miten rykmentin johto on tähän asti valmistellut tulevaa muutosta ja kertoi muutoksiin liittyvistä henkilöstön haasteista. Tavoitteenamme on pitää niin hyvää huolta henkilöstöstä, että muutokset saadaan vietyä läpi mahdollisimman hyvin. Pienempi paha Hämeen rykmentin aliupseerit kertoivat hallitukselle omista tulevaisuuden näkymistään. Kaikilla paikalla olleilla oli jo Osa Hämeen rykmentin aliupseereista oli jo ollut tutustumassa uuteen työpaikkaansa. tiedossa tuleva sijoituspaikka ja tehtävä. Päätös siirtyä toiseen joukko-osastoon töihin ei kaikilta osin ollut täysin mutkatonta. Osa aliupseereita kuvasikin omaa siirtymispäätöstään pienemmän pahan valitsemiseksi. Jäsenet ovat tyytyväisiä siihien, että työ puolustusvoimissa jatkuu. Osa jatkaa nykyisen kaltaisissa tehtävissä uu- dessa joukossa, osalla on tiedossaan uusia haasteita. Rykmentissä on haettu aktiivisesti ratkaisuja aliupseerien sijoittamiseen. Koska osa toiminnoista siirtyy sellaisenaan toiseen hallintoyksikköön, nykyiset tehtävätkin siirtyvät sellaisenaan. Elämän uudelleen järjestely ja siitä aiheutuva ylimääräinen vaiva mietityttää kuitenkin kaikkia. Keskusteluissa kävi ilmi, että Lahden seudulle kotinsa ja perheensä perustaneet eivät tule muuttamaan sieltä pois. Heidän työmatkansa pitenevät huomattavasti ja tämä aika on pois perheeltä. Siirtymispäätöksen jälkeen osa aliupseereista on ollut yhteydessä uuteen työpaikkaansa. Lopuillakin paikalla olleilla on suunnitelma vierailusta tai yhteydenotosta. Myös työntekijöitä vastaanottavat joukko-osastot ovat olleet aktiivisia yhteydenotoissa. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Puheenjohtaja Petteri Leino, eversti risto Kolstela, luottamusmies Jouni Deppner ja varaluottamusmies Juha Mäntynen 18 Ammattisotilas 1/2014

19 Aliupseeriliitto mukaan sotilastapaturmapalveluiden kehittämiseen Valtiokonttori kutsui Aliupseeriliiton mukaan sotilastaturmapalveluidensa kehittämiseen. Liiton päätoiminen pääluottamusmies Mika Oranen sai kutsun tulla mukaan, kun varusmiesten ja rauhanturvaajien tapaturmien korvauksista vastaava Valtiokonttori aloitti korvauspalvelunsa kehitystyön. Mika Oranen toteaa, että kutsu oli erittäin odotettu ja osa Aliupseeriliiton pitkäaikaisten tavoitteiden mukaisen toiminnan realisoitumista. Kehitystyö käynnistettiin marraskuussa Valtiokonttorin marraskuussa järjestämällä tilaisuudella. Tilaisuuden tarkoituksena oli kokemusten ja näkemysten vaihtaminen puolustusvoimien piirissä toimivien sekä Valtiokonttorissa sotilastapaturmista maksettavien korvausten käsittelemisestä vastaavan henkilöstön kesken. Valtiokonttori korvaa puolustusvoimien palkatun henkilökunnan työtapaturmat ja ammattitaudit tapaturmavakuutus- ja ammattitautilain perusteella. Oranen toi tilaisuudessa esiin, että sotilaallisen toiminnan erityispiirteiden vuoksi sotilastyössä tapahtuneita tapaturmia ei voi sellaisenaan verrata niihin tapaturmiin, jotka syntyvät työsuojelulain alaisessa työssä. Valtiokonttorin edustajat voisivat jalkautua enemmän erityisesti asevelvollisten koulutusta antaviin joukko-osastoihin ja kriisinhallintaoperaatioihin, jotta he paremmin tuntisivat olosuhteet ja reunaehdot, joissa sotilaallista työtä tehdään, Oranen. ehdotti Korvauskäsittely kestää pitkään Oranen kertoi myös vaikeuksista, johon tapaturmakorvauksia hakeva puolustusvoimissa sotilastyötä tekevä henkilö törmää. Tapaturman työssään kohdannut sotilas odottaa, että se korvataan hänelle täysimääräisesti ja nopeasti. Keskeinen epäkohta on se, että korvauspäätöksen saaminen kestää liian pitkään. Korvauspäätöstä odottavalle ei kaiken lisäksi tule Valtiokonttorista tietoa, missä vaiheessa korvausprosessi kulloinkin on. Kun päätös viimein tulee, Valtiokonttori laittaa luetun ymmärtämisen koetukselle. Korvauspäätösten kieli on liian byrokraattista ja tavalliselle kansalaiselle usein lähes käsittämätöntä vakuutusjuridista ja lääketieteellistä erikoiskieltä. Oraselta löytyi myös hyvää sanottavaa: Selväpiirteisten, itsestään selvien tapaturmien korvauskäytäntö on Valtiokonttorissa pääosin toimiva. Yhteistyö jatkuu Valtiokonttorin käynnistämä yhteistyö korvauspalvelujensa kehittämiseksi jatkuu uudella tilaisuudella toukokuussa Silloin tarkastellaan muun muassa, millaisia kehitystoimenpiteitä Valtiokonttori on palveluihinsa tehnyt ensimmäisen tilaisuuden keskustelujen pohjalta. Raimo Kylmänen, Valtiokonttori/ Viestintä Ammattisotilas 1/

20 Pääluottamusmiehen kynästä Petollista puljaamista puolustusvoimissa Määräaikaisessa aliupseerin virassa palvelevien palvelusaikakorvauksen maksatuksen soveltamiskäytäntö muuttui radikaalisti loppuvuodesta Aiemmin etuus maksettiin, mikäli määräaikainen virkasuhde aliupseerin virassa oli kestänyt lain mukaiset vähintään kolme vuotta. Tämä riippumatta siitä, irtisanoutuiko virkamies itse vai ei. Muutoksen jälkeen edellytetään palveltavan määräaika loppuun, irtisanoutuminen poistaa oikeuden korvaukseen, vaikka kolme vuotta olisikin palveltu ja pelkkä tarkoitus nimittämisestä toistaiseksi toiseen virkaan poistaa oikeuden palvelusaikakorvaukseen. Puolustusvoimien soveltaminen tunnistaa lain puolustusvoimista kirjaukset asiasta. Mikä asiassa sitten mättää? Palvelusaikakorvaus on puolustusvoimien keskeinen määräaikaisten aliupseerien rekrytointiporkkana. Puolustusvoimien viesti joukko-osastoissa on kirkas: määräaikaisen palveluksen päättyessä saa palvelusaikakorvauksen. Houkutin on hyvä, koska palvelusaikakorvauksena maksetaan 12 prosenttia verotettavasta työtulosta koko palvellulta ajalta. Summa nousee aina yli euroon, pidemmillä palvelusajoilla moneen kymmeneen tuhanteen euroon. Vakinaistaminen pakkokeinona On aivan kohtuutonta, että aliupseerille, joka ei ole koskaan aikonutkaan jäädä pysyvästi puolustusvoimien palvelukseen, tarjotaan yksipuolisesti vakituista virkaa. Jos hän on palvellut esimerkiksi kymmenen vuotta määräaikaisessa virassa eikä ota tarjottua virkaa vastaan, hän samalla menettää oikeutensa noin euron palvelusaikakorvaukseen. Pelkkä viran tarjoaminen siis riittää. Käytännössä puolustusvoimien käytäntö on mafiamainen tarjous; vain keino välttää palvelusaikakorvauksen maksatus. Lain puolustusvoimista kirjaus ei ole voinut tarkoittaa, että vakinaiseen virkaan pakotettaisiin sillä uhalla, että palvelusaikakorvaus menetettäisiin. Tarkoitus on ollut, että jos aliupseeri vapaaehtoisesti haluaa ottaa vastaan tarjotun vakinaisen viran ja siirtyä pysyvästi sotilasammattiin, niin hän tähän suostuessaan tietää oikeutensa palvelusaikakorvaukseen raukeavan. Näinhän pääosa aliupseeristosta onkin tehnyt; määräaikainen aliupseerin virka on ollut porstua, jossa on odotettu vakinaista virkaa. Mikäli hän taas ei halua jatkaa puolustusvoimissa määräajan päättyessä, hän saa palvelusaikakorvauksen. Kuva: Petri Asikainen Tehtäviä tarjotaan viime tingassa Milloin puolustusvoimilla on velvollisuus ilmoittaa, että määräaikaisessa virassa palvelevalle tarjotaan tai aiotaan tarjota vakituista virkaa? Tähän kysymykseen ei mistään asiaa koskevasta laista, sen perusteluista tai puolustusvoimien ohjeistuksesta saa vastausta. Määräaikaisessa aliupseerin 20 Ammattisotilas 1/2014

21 virassa palveleva aliupseeri on koko palvelusaikansa useimmiten 5, 10 tai 15 vuotta elänyt uskossa, että hän saa palvelusaikansa päättyessä palvelusaikakorvauksen. Vasta palvelussuhteen päättämistoimissa hänelle ilmoitetaan, että hänelle tarjotaan toistaiseksi muuta puolustusvoimien sotilasvirkaa eli vakinasta virkaa. Eli hän menettää palvelusaikakorvauksensa, mikäli ei ota virkaa vastaan. Menettelytapa on epäasiallinen, loukkaava ja petoksellinen. Määräaikaisessa virassa palvelevalle sotilaalle pitää kyetä ilmoittamaan jo hänen palveluksensa alkaessa tai ainakin viimeistään kolmen vuoden palveluksen kohdalla, tullaanko hänelle tarjoamaan vakinaista virkaa vai ei. Työnantaja kohtelee törkeästi aliupseereita, jotka odottavat saavansa palvelusaikakorvauksen määräaikaisen virkasuhteen jälkeen. Kuva: Asta Ruuskanen Jotain hyvää, jotain huonoa Määräaikaisen aliupseerin virassa palvelevien määrä on vähentynyt ja vähenee edelleen. Puolustusvoimien henkilöstöjohdossakin on käännytty Aliupseeriliiton linjalle, joka ei hyväksy pysyvien palvelustehtävien hoitamista määräaikaisissa viroissa. Päätös on viisas ja kiitoksen arvoinen. Puolustusvoimiin jää kuitenkin erityispiirteisiä tehtäviä, jotka jatkossakin hoidetaan määräaikaisessa aliupseerin virassa. Paljon erilaista nähneenä, pidän palvelusaikakorvauksen soveltamisessa tehtyä soveltamiskäytännön muutosta eräänä törkeimmistä henkilöstöön kohdistuneista toimenpiteistä. Se täyttää kaikki huonon työnantajan toiminnan tunnusmerkit. Mika Oranen Päätoiminen pääluottamusmies Ammattisotilas 1/

22 Uutisia Työttömyyskassan työssäoloehto laski vuoden alussa Vuoden 2014 alusta lukien ansiosidonnaisen työttömyysturvan saannin ehtona on 26 viikon jäsenyys työttömyyskassassa. Tähän asti ehtona on ollut 34 viikon jäsenyys. Samalla omavastuuaika lyheni seitsemästä arkipäivästä viiteen. Jatkossa omavastuuaika asetetaan enintään kerran vuodessa. Lisätietoa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta osoitteessa Urheilumestaruuskilpailut 2014 Alipseeriliiton urheilumestaruuskilpailut järjestetään vuoden 2014 Sotilaiden SM-kilpailujen yhteydessä seuraavasti: Hiinto (Kajaani,) Ampumasuunnistus ja maastojuoksu (Tikkakoski) Maastoammunta (Vekaranjärvi) Ammunta (Säkylä) Suunnistus (Parolannummi). Ilmoittautumiset kunkin kilpailun järjestäjän ohjeiden mukaisesti oman joukko-osston kautta. EVP-jäsenet ilmoittautuvat kilpailuihin liiton urheiluvastaavanlle. Järjestötoimintakurssit Aliupseeriliitto järjestää kevään aikana kahdeksan järjestötoimintakurssia yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Maalis-huhtikuussa järjestettäville kursseille voi vielä ilmoittautua. Ilmoittautumiset jäsensivujen kautta. Kaikki liiton jäsenet ovat tervetulleita. Kurssi on maksuton. Koulutuksessa käsitellään muun muassa jäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia edunvalvonnassa, liiton edunvalvontatoimintaa sekä paikallisen aliupseeriyhdistyksen roolia edunvalvonnassa. Kurssin kouluttajina toimivat paikallisyhdistysten asiantuntijoiden lisäksi liiton pääluottamusmiehet ja liiton toimiston edustajat. Koulutusajankohdat: 1.3. Kouvola 8.3. Helsinki Tampere Jyväskylä Frisbeegolf-mestaruus 2014 Liiton Frisbeegolf-mestaruuskilpailut järjestetään lauantaina 7.6. Laukaassa, Peurunka DGP:n radalla. Kilpailussa heitetään naisten ja miesten sarjoissa. Lisäksi osallistuvat yhdistykset kilpailevat yhdistysten välisestä mestaruudesta. Kilpailuun osallistuvat voivat ilmoittautua oman yhdistyksensä puheenjohtajalle. Puheenjohtajat ilmoittavat omat joukkueensa kootusti liittoon. Yhdistykset ovat saaneet kilpailukutsun tammikuussa. Kilpailuun ilmoittaudutaan yhdistyksittäin viimeistään liiton verkkosivuillla olevalla lomakkeella. golf. Ilmoita jäsentietojen muutoksista Yhdistysten jäsenrekisterihoitajat ja luottamusmiehet käyvät parhaillaan läpi jäsenten jäsenrekisteritietoja. Jos olet vaihtanut tai vaihtamassa työpaikkaa, jäänyt eläkkeelle, muuttanut tai olet vaihtamassa yhdistyksestä toiseen, ilmoita asiasta liittoon. Muutosilmoituksella varmistat muun muassa, että työttömyysturvasi säilyy myös muutosten keskellä, ja että oma yhdistyksesi ja luottamusmiehesi saa ajoissa tiedon sinua koskevista muutoksista. Ilmoituksen teko tapahtuu helpoiten Aliupseeriliiton sivuilla olevalla muutostietolomakkeella. Aliupseeriliiton frisbeegolfkilpailuja tukemassa InnovaStore.net 22 Ammattisotilas 1/2014

23 Ammattisotilas 1/

24 Sotilasmusiikkia Savosta 95 vuotta Savon Sotilassoittokunnan liki satavuotinen taipale sai päätöksensä Viimeinen toimintavuosi oli työntäyteinen, eikä marssin tahti hidastunut edes kalkkiviivoilla. Vaikka Mikkelin oma sotilassoittokunta vaikeni, oli tunnelma lopussa toiveikas ja katse tulevaisuudessa. Savon Sotilassoittokunnan 95-vuotiskonsertti - joka oli samalla soittokunnan jäähyväiskonsertti - pidettiin konserttisali Mikaelissa Loppuunmyydylle salille oli tarjolla tunteikas ilta, joka sisälsi musiikkia, kuvia ja muistoja vuosien varrelta. Orkesteri koostui Savon sotilassoittokunnasta ja Rakuunasoittokunnasta. Lisäksi mukana oli entisiä orkesterin soittajia myös Kaartin-, Karjalan- ja Lapin sotilassoittokunnista. Kapellimestareina toimivat viimeisimmät päälliköt, musiikkimajuri Jyrki Koskinen, musiikkikomentajakapteeni Pasi-Heikki Mikkola, musiikkikapteeni Jarkko Aaltonen sekä soittokunnan viimeinen päällikkö, kapteeni Ilpo Luukkonen. Konsertin ohjelmisto oli läpileikkaus soittokunnan ja sotilasmusiikin historiasta unohtamatta kapellimestareiden omia sävellyksiä ja sovituksia. Aiemmin päivällä osa avustavista soittajista kävi laskemassa haudan lepoon Karjalan sotilassoittokunnan poismenneen soittajaveljen, mikä luonnollisesti toi päivän tunnelmaan tummempia säveliä. Mikkelin oma trumpettisektio, ylikersantti Toni Herrala ja kersantit Jaakko Huttu ja Jouni Nuorgam loistivat tutussa Marsalkan hopeatorvet marssissa. Marssilla toivotettiin tervetulleeksi soittokunnan pitkäaikainen yhteistyökumppani, Marskin hahmossa juontajana toiminut näyttelijä Timo Närhinsalo. Toni Herrala häikäisi trumpettinsa hienolla soinnilla Jyrki Koskisen sovituksessa klassikosta Kaksi ruusua. Solistien joukkoon liittyi nykyisin Rakuunasoittokunnan Savon sotilassoittokunnalla oli tärkeä rooli MILjazz -tapahtumissa. Soittokunta oli niissä mukana alusta lähtien. Kuva: Asta Ruuskanen yliluutnantti Marko Saikko soittaen baritonitorvellaan Timo Forsströmin tunnelmapalan Majakkasaari. Vääpeli Daniel Stenvall liittyi Mikkelin omien trumpetistien sooloryhmään Sotilasbolerossa. Haikeisiin jäähyväisiin johdatteli ylikersantti Mikko Suhonen, joka tunnelmoi tenorisaksofonillaan Eero Koivistoisen ja Pasi-Heikki Mikkolan sovituksessa sävelmästä En voi unhoittaa sua mielestäni poies. Lopuksi Mikkelin mieslaulajat kajauttivat soittokunnan kanssa Jean Sibeliuksen Jääkärien marssin ja Finlandian. Ylimääräisinä kappaleina kuultiin Savon prikaatin kunniamarssi Terve Suomeni maa, josta siirryttiin luontevasti Suomalaisen ratsuväen marssiin 30-vuotisessa sodassa. Kappaleitten välissä kapteeni Ilpo Luukkonen luovutti juhlallisesti Savon Sotilassoittokunnan perinteet Rakuunasoittokunnan päällikölle musiikkimajuri Riku Huhtasalolle. Soittajat löysivät paikkansa Savon sotilassoittokunnan kaikkien aikojen viimeinen esiintyminen oli uuden vuoden yönä, hieman ennen puoltayötä, kun soittokunta soitti Mikkelin kaupungin perinteisessä uuden vuoden vastaanotossa. Maamme laulun viimeisten sävelten vaiettua oli aika jäähyväisille ja uudelle alulle, kellä missäkin. Savon Sotilassoittokunnan henkilöstö selvisi puolustusvoimauudistuksen myllerryksistä siinä mielessä hyvin, että ketään ei irtisanottu ja jokainen löysi lopulta uuden tulevaisuuden. Suurin osa henkilöstöstä sijoittui uuden organisaation sotilassoittokuntiin, pääasiassa Rakuunasoittokuntaan ja Lapin sotilassoittokuntaan. Yksittäisiä soittajia siirtyi myös Kaartin- ja Laivaston soittokuntiin. Henkilöstöstä kaksi siirtyi Maavoimien esikuntaan, yksi Etelä-Savon aluetoimistoon ja yksi Itä-Suomen sotilasläänin esikuntaan. Yksi poistui eläkkeelle, yksi jatkaa opiskelujaan määräaikaisen viran päätyttyä ja kaksi irtisanoutui omasta tahdostaan. Jokaisen ensimmäinen reaktio lakkautuspäätöksen tultua julki oli luonnollisesti tyrmistynyt. Nyt kun savu on hälvennyt ja uudelleen sijoittamiset ovat selvillä, voitaneen katsoa että huonomminkin olisi voinut käydä. Janne Ikonen 24 Ammattisotilas 1/2014

25 Sotakamreereiden lipunnaulaus Parolannummella Parolannummen Panssarikappelissa järjestettiin juhlava sotakamreereiden lipun naulaus ja vihkiminen. Lipun vihkimisen suoritti kenttäpiispa Pekka Särkiö. Suomessa on myönnetty kaikkiaan 53 sotakamreerin arvonimeä ja niiden haltijoista on vielä elossa 25 henkilöä. Heistä Parolannummella oli itseoikeutettuina lipun naulaajina paikalla 7 sotakamreeria. Sotakamreeri on yksi Suomen vanhimmista arvonimistä. Vuonna 1897 sotakamreeri kuului keisari Nikolai II:n vahvistamassa Suomen Ruhtinasmaan arvojärjestyksessä yhdeksänteen luokkaan. Koska arvonimi on lain mukaan julkisen arvonannon osoitus, on se vakiintuneesti katsottu edellyttävän, että arvonimen saaja on menestynyt poikkeuksellisen hyvin omalla työ- tai virkaurallaan. Haetun arvonimen tulee mahdollisuuksien mukaan kuvata henkilön elämäntyötä. Lisäksi asianomaisella edellytetään olevan yhteiskunnallisia ansioita. Sotakamreerin arvonimen saaneet ovat usein olleet ammatiltaan nimismiehiä, mutta joukossa on esimerkiksi henkikirjoittaja, majuri ja kirjailija. Sotakamreereiden lippua olivat naulaamassa paikalle päässeet sotakamreerit. Vasemmalta Tapani Flygtman, Raimo Toveri, Mikko Selin, Reino Lehväslaiho, Arto Pekkola, Ilpo Nurmi ja Teuvo Mahrberg. Arvonimeen ei liity oikeuksia eikä velvollisuuksia. Arvonimeä koskeva hakemus osoitetaan tasavallan presidentille. Esityksen voivat tehdä yksityiset henkilöt tai yhteisöt. Arvonimi on aina saajalleen julkinen arvonannon osoitus hänelle yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. Monet arvonimien saajat ovat eläkepäivillään jatkaneet maanpuolustustyötään monipuolisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä sekä sotaveteraanien ja sotainvalidien parissa. Jaakko Virtanen Aliupseeriliiton EVP-yhdistys KONEURAKOINTI E J M MARKULA OY Haverintie 152, Yläne Puh Ammattisotilas 1/

26 26 Ammattisotilas 1/2014

27 Lukijan kynästä Sotilas yhteiskuntavaikuttajana Tasavallan presidentti, puolustusvoimien ylipäällikkö lausui virkaanastumispuheessaan Me tarvitsemme rohkeutta oikeudentunnon kasvuun. Haluan olla rakentamassa ehyttä Suomea, jossa jokainen ihminen on tärkeä ja jossa jokaisella on arvokas paikkansa. Suomalaisen yhteiskunnan keskellä on syvä ristiriita. Suomi ikääntyy ja tarvitsee nuoria tekijöitä. Ongelman ratkaiseminen edellyttää, että kukaan meistä ei katso ohi. Jokainen meistä on näkijä, jokainen on tekijä. Vastuu on jokaisen, sinun ja minun. Syrjäytyminen ei ole tietoinen ratkaisu, siihen ajaudutaan. Yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen ei katso ikää eikä elämäntilannetta. Muutokset työelämässä, asuinympäristössä ja perhepiirissä toimivat katalyytteinä tässä prosessissa. Sitä voi tapahtua lastenkodista sairaalan pitkäaikaisvuodeosastolle. Yhteiskunnan ulkopuolelle jäänyt voi löytää vertaisiaan ympäri maailman, tietoliikenneyhteyksiä käyttäen. Parhaimmassa tapauksessa tästä tukiverkosta on apua. Pahimmassa tapauksessa tämä saattaa johtaa siihen, että yksilö käyttää äärimmäisiä, vääristyneitä keinoja purkaessaan pahaa oloaan toisiin ihmisiin. Suomi ei ole enää mikään impivaara. Ihmiset, asiat ja ajatukset liikkuvat nopeasti ympäri maailman. Muutoksen paineet näkyvät yhteiskunnan eri aloilla ja instituutiot ovat jatkuvasti tarkastelun alaisina. Epävarmuus toimeentulosta, elinkeinon jatkumisesta ja kilpailun kiristyminen yhteiskunnan sisällä, ovat korostaneet yksilökeskeistä arvomaailmaa. Yksilöllisyyden korostumisesta ja nopeista tietoliikenneyhteyksistä johtuen, yksilö voi valita arvomaailmansa ja suhtautumisensa muuta maailmaa kohtaan. Arvomaailman, joka palvelee parhaiten hänen henkilökohtaisia tarpeita. Suomessa yksilöllä on lainsäädännön puitteissa lukuisia tapoja ilmaista itseään. Medioiden tulva tarjoaa runsaasti erilaisia malleja kuinka ajatella, käyttäytyä, pukeutua tai mitä elämässä täytyy tavoitella. Median pakkosyötöstä huolimatta, osa ihmisistä on entistä tietoisempia itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Sotilaan silmin maailmaa tarkkaillessa tietää, että rauha ja vauraus eivät ole itsestäänselvyyksiä. Suomessa on lisäksi toimiva infrastruktuuri, sekä tuotteita ja palveluita runsaasti saatavilla. Näistä osaamme olla kiitollisia menneiden polvien uhrauksille. Yksilö, joka kokee edellä mainitut asiat itsestäänselvyyksinä, saattaa kokea, että hänellä on ainoastaan oikeuksia, mutta ei velvoitteita yhteiskuntaa tai toisia ihmisiä kohtaan. Uutisia seuraamalla huomaa ainakin räikeimmät tapaukset, jotka viestittävät yhteisöllisyyden puutteesta, itsekeskeisyydestä ja irtonaisuudesta yhteiskunnasta. Järkyttävät teot, jotka on tehty vailla harkintaa ja pahimmissa tapauksissa täysin harkittuina. Tällainen välinpitämätön ja toisia ihmisiä vähintäänkin vähättelevä toiminta synnyttää vastareaktioita. Onko olemassa enää mitään mihin luottaa? Puolustusvoimien ja sotilaiden arvomaailma perustuu arvoihin, jotka ovat myös lähtökohtaisesti ympäröivässä yhteiskunnassa tunnistettu hyveiksi. Keskivertokansalaisen odotukset suomalaista sotilasta kohtaan eivät ole vuosien varrella muuttuneet. Sotilaan käytöksen tietyissä tilanteissa tiedetään olevan ennalta arvattavaa ja sitä osataan odottaa. Suomalaisen sotilaan odotetaan olevan toimissaan rehellinen, johdonmukainen, oikeudenmukainen, puolueeton, toiset huomioonottava ja määrätietoinen. Reserviläisten keskuudessa toimittaessa esimerkiksi asevelvollisuuteen, kertausharjoituksiin tai kansainvälisiin tehtäviin liittyvissä asioissa, viestitämme suoraan käytöksellämme kohdeyleisölle, kuinka vastaamme näitä odotuksia. Asemastamme johtuen viestitämme tätä myös työtehtäviemme ulkopuolella. Meidän osamme on huolehtia siitä, että olemme jatkossakin kansalaisten luottamuksen arvoisia. Asevelvollisuus on viimeinen suuri yhteisöllinen tekijä aikuisuuden kynnyksellä. Siviilielämän ympäristö poikkeaa vielä enemmän, kuin aikaisemmin perinteisestä armeijan toimintaympäristöstä. Lähes kaikki kokemukset, joita nuori kokee ensimmäisten palvelusviikkojen aikana, ovat uusia. Tämä tekee hänet entistä alttiimmaksi vaikutuksille. Peruskoulutuskaudella samassa rivissä ovat eri lähtökohdista peräisin olevat nuoret. Läpileikkaus suomalaisesta nuorisosta. Näiden alokkaiden edessä seisoo sotilas, johon kysyvät katseet kohdistuvat. Tällä sotilaalla on mahdollisuus muokata nuorten arvomaailmaa kestävämmälle pohjalle. Vuosikymmeniä asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen, jokainen meistä muistaa osan kouluttajista. Yleensä parhaimmat ja huonoimmat. Asevelvollisuusajan kokemukset saattavat olla syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle ratkaisevia. Uudet pettymykset, asiaton kohtelu ja ulkopuolelle jäämisen tunne syventävät irtautumista yhteiskunnasta. Uusi ystäväpiiri, itsensä voittamisen tunne. Onnistumiset tehtävissä, joista suoriutumisesta on koulutuksella ja harjoittelulla annettu perusteet selviytyä. Tällaiset kokemukset voivat avartaa nuoren maailmankatsomuskantaa ja kohentaa tervettä itsetuntoa. Pienillä asioilla voi olla suuri merkitys. Esimerkillä johtaminen on suomalaisen armeijan johtamiskulttuurin keskeisiä arvoja. Ylipäällikkö on osoittanut tavoitteen, joka koskee jokaista suomalaista. Me voimme osaltamme johdattaa ja kannustaa esimerkillämme toisia kohti tätä tavoitetta. Meillä on siihen perusteet ja valmiudet. Matti Ojala Puheenjohtaja Suomenselän Aliupseerit ry Ammattisotilas 1/

28 Kuva: Seppo Simola Kotkanpesän maisemissa Adolf Hitlerin Kotkanpesästä Baijerissa liikkuu niin paljon ristiriitaisia väitteitä, että päätin lähteä ottamaan selvää, mitä siellä nykyään on jäljellä ja mikä alueen historia lopultakin on. Kotkanpesä eli Kehlsteinhaus sijaitsee noin metrin korkeudessa aivan eteläisimmässä Saksassa Itävallan sisään työntyvän kiilan kärjessä. Lähin taajama on asukkaan Berchtesgaden. Kylä, johon suuri hallintoalue 1930-luvulla rakennettiin, on nimeltään Obersalzberg. Nyt seuraa varsinainen yllätys: korkeita paikkoja kammonnut Hitler ei viihtynyt Kotkanpesässä. Hän ei ilmeisesti edes koskaan yöpynyt siellä, vaan mielipaikka oli lähes kilometrin verran alempana sijainnut Berghof, josta on yleensä peräisin kaikki se historiallinen kuvamateriaali, jonka sanotaan olevan Kotkanpesästä. Berghofissa kerrotaan suunnitellun tai ainakin hyväksytyn - Puolan ja Ranskan valtaus sekä hyökkäys Neuvostoliittoon. Miten kaikki alkoi Ennen kansallissosialistien valtakautta Obersalzberg oli kuin mikä tahansa idyllinen alppikylä maatiloineen, käsityöläisineen, majataloineen ja parantoloineen. Lomailu Obersalzbergissa alkoi 1800-luvun puolivälissä ja 1920-luvun alussa vuosittainen vierailijamäärä oli jo yli Hitler ihastui seutuun käydessään siellä ensimmäistä kertaa toukokuussa Vuosina Hitler asui vuokralla Haus Wachenfeldissä. Lopulta hän osti sen, laajensi mieleisekseen ja nimesi Berghofiksi. Muutostyö valmistui vuonna 1936, jolloin myös Hitlerin rakastaja Eva Braun muutti Berghofiin. Hitlerin alueelle asettumisen myötä sinne alkoi myös massiivinen Führer-turismi jo vuonna Lopulta se oli turvallisuussyistä kiellettävä, kun Obersalzbergista tuli lähes Berliinin verrattava valtakeskus. Kansallissosialistien noustua valtaan 28 Ammattisotilas 1/2014

29 vuonna 1933 myös vanha Obersalzberg joutui jyrän alle. Sinne rakennettiin mittava haarakonttori Berliinin hallinnolle. Rakennusmaaksi pakkolunastettiin vuosisatoja samojen sukujen omistuksessa olleita taloja ja ne purettiin uudisrakennusten tieltä. Vaikka valtio tarjosi käypiä hintoja parempia taksoja, niin silti joku uppiniskaisempi isäntä lähetettiin keskitysleiriin miettimään kauppaehtojen edullisuutta. Tuhannet työläiset rakensivat Obersalzbergia ja hallinnon pyörittäminenkin vaati paljon väkeä, kun kaikki oli valmista. Alueelle valmistui suuri määrä rakennuksia aina lastentarhaa myöden. Omat talonsa saivat myös Bormann, Göring ja Speer. Henkilökuntaa asui naapurikylissä asti. Korkeariskinen kohde vaati tietysti vahvat varmistukset ja alueelle rakennettiin suuri SS-kasarmi. Obersalzbergissa kävi lukuisia ulkomaisia valtiovieraita. Heitä varten oli mukavia vierastaloja. Hitler oli asettunut taloksi Berghofiin ja Obersalzberg oli toiminut hallintokeskuksena jo vuosien ajan, kun Bormannin rakennuttama Kehlsteinhaus eli Kotkanpesä valmistui 50-vuotislahjaksi Hitlerille keväällä Kun sota alkoi mennä Saksan kannalta huonoon suuntaan ja ilmaherruus valtakunnan yllä rakoili yhä pahemmin, niin kesästä 1943 alkaen Obersalzbergin kallioihin louhittiin valtavat suojatilat, joista oli tarkoitus jatkaa valtakunnan hallitsemista, jos maanpäälliset rakennukset tuhoutuvat pommituksissa. Huhujen Alppilinnoitusta siellä ei kuitenkaan ollut. Mitä on nykyään nähtävissä Englantilaiset Lancasterit tuhosivat Obersalzbergin varsin perusteellisesti Tällöin myös Berghof vaurioitui pahoin ja se lopulta räjäytettiin vuonna 1952 muiden raunioituneiden talojen ohella. Sen sijaan Kotkanpesä jäi koskemattomana amerikkalaisten haltuun Sieltä ja muualta Obersalzbergin alueelta ryöstettiin irtaimistoa miehittäjien matkamuistoiksi. Nykyisin Kotkanpesässä on ravintola turistisesongin aikana. Juuri muuta alkuperäistä nähtävää Kolmannen valtakunnan ajoilta ei enää ole. Alueen suosituin turistinähtävyys on nykyisin Dokumentation Obersalzberg. Se valmistui vuonna 1999 ja jo vuonna 2007 kukitettiin miljoonas kävijä. Dokumentaatiokeskus esittelee Näytttely perustuu seinäkkeissä oleviin kuviin sekä dokumentteihin. Kuulokkeista voi kuunnella aikakauden äänitallenteita. Esineistöä on varsin vähän. Kuva: Dokumentation Obersalzberg Obersalzbergin vaiheiden lisäksi Hitlerin valtaannousun historian sekä johtajakultin, samoin kuin Kolmannen valtakunnan vaiheet kokonaisuudessaan. Sinne on koottu maailman laajin kokonaisesitys Kolmannesta valtakunnasta. Valtavaan tietomäärään tutustumista vaikeuttaa se, että lukuisten alkuperäisdokumenttien lisäksi myös näyttelytekstit ovat vain saksaksi. Kassalta vuokrattavan nauhurin avulla voi tutustua laajaan näyttelyyn haluamassaan järjestyksessä ja valitsemallaan kielellä, mutta ei valitettavasti suomeksi. Toinen erikoisuus on jyrkkä valokuvauskielto, jota kävijät myös tuntuivat noudattavan. Kellarikerroksessa selvitetään toisen maailmansodan vaiheet vuosi vuodelta kartoin, tekstein ja kuvin. Sieltä pääsee myös vuosina rakennettuihin luolastoihin, joita on kaikkiaan yli kuusi kilometriä. Vain pieni osa luolatiloista on avoinna, mutta niistäkin saa hyvän käsityksen siitä, minkälainen maanalainen kaupunki vuorten uumenissa sodan lopulla sijaitsi. Sodan jälkeen Obersalzberg palveli amerikkalaisten joukkojen suljettuna lepo- ja virkistysalueena aina vuoteen 1996, jolloin amerikkalaiset vetäytyivät Saksasta. Nykyäänkin alueella on hotelleja, majataloja ja ravintoloita sekä muuta vapaa-ajan viettoon liittyvää. Miten Obersalzbergiin pääsee Lähin kuuluisa kaupunki on Salzburg noin 30 kilometrin päässä Itävallan puolella. Sieltä pääsee paikallisbussilla vaivattomasti Saksan puolelle Berchtesgadenin asemalle. Bussinvaihdon jälkeen Dokumentation Obersalzberg on enää viiden pysäkin päässä. Valtakunnan rajat eivät merkitse mitään EU:n ytimessä ja paikallisbussilla voi mainiosti matkustaa maasta toiseen. Jos ostat Salzburgista päivälipun, niin pääset sillä Obersalzbergiin asti sekä takaisin Salzburgiin. Lähin suurkaupunki on München. Sieltä Obersalzbergin lähistölle pääsee moottoritietä, ja loppumatka paikallisteitä pitkin on helppo ajaa. Berctesgadeniin pääsee myös junalla ja asemaltahan on lyhyt paikallisbussimatka Dokumentation Zentrumiin. Kotkanpesässä ei ole museotoimintaa, vaan siellä toimii toukokuusta lokakuuhun avoinna oleva ravintola. Jos haluaa käydä Kotkanpesällä asti, niin Obersalzbergin vierailu kannattaa ajoittaa turistikaudelle. Aukiolokuukausina kohteeseen on bussikuljetus Dokumentation Zentrumin läheltä. Tie on suljettu yleiseltä liikenteeltä. Bussin kääntöpaikalta pääsee vuoren sisällä kulkevalla hissillä perille. Dokumentation Zentrumissa on museomyymälä, mutta ei ravintolapalveluja. Lisätietoja Obersalzbergin alueesta saa nettiosoitteista ja Lähteitä: Ernst Hanish: The Eagle s Nest and Adolf Hitler, Dokumentation Zentrumin nettisivut osoitteessa www. obersalzberg.de sekä näyttelytekstit ja -esitteet. Seppo Simola Ammattisotilas 1/

30 Kirja-arvostelu Kivimäki Ville: Murtuneet mielet, WSOY, 2013, 475 s. Tunnustan kirjasta ensiksi kuullessani luulleeni, että tekijä hakee sensaatiota. Siitä ei kuitenkaan ole kysymys. Kirja on kiihkotonta, analyyttista ja perusteellista työtä vaikka aihe on herkkä ja pitkälti ennen julkisuudessa käsittelemätön. Syyllisiä ei etsitä, vaan esiin pyritään saamaan sotajärkytysten syyt ja seuraukset vuosina Perusteellinen esitystapa tuntuu välillä toistolta, mutta luku-urakka palkitsee avaamalla aivan uusia näkökulmia sotavuosiin. Tekstiä elävöittävät monet havainnolliset tapauskuvaukset. Kirja kuvaa myös psykiatrisen hoidon kehitystä Suomessa. Sotilaspsykologia puolestaan oli sodan aikana vielä tuntematon käsite. Sen syntysanat lausuttiin vasta aivan jatkosodan lopulla. Rintamalääkärit joutuivat kohtaamaan sotatoimien järkyttämät sotilaat hyvin puutteellisin resurssein talvisodan alussa. Heillä ei ollut selvää käsitystä siitä, mikä miehiä vaivasi, miten heihin tulisi suhtautua ja miten heidät voisi palauttaa kuntoutuneina rintamalle. Rintamalääkärit olivat vaikeassa välikädessä. Tärisevää ja selvästi poissa tolaltaan olevaa miestä ei tietenkään voi lähettää takaisin linjaan, mutta minne sitten? Rintaman taakse perustettiin lepopaikkoja, jossa lievästi järkyttyneet saatiin varsin pian toipumaan palveluskelpoisiksi, mutta vaikeammat tapaukset piti passittaa kotiseudun siviilisairaaloihin. Psykiatrisia hoitopaikkoja ei ollut muutenkaan tarpeeksi, koska osa mielisairaaloista oli muutettu sotasairaaloiksi. Osa Suomen vain noin kuudestakymmenestä psykiatrista joutui sodan syttyessä tavallisiin rintamalääkärin tehtäviin fyysisesti haavoittuneita pelastamaan. Psyykkisesti haavoittuneiden käsittelemiseksi ei ollut edes kunnollisia diagnooseja tai käsitteitä tehokkaista hoitokeinosta puhumattakaan. Psykiatrian johtava maa oli Saksa, mistä opit Suomeenkin pitkälti haettiin. Henkisiin sotavammoihin liittyvää tutkimustietoa oli jonkin verran ensimmäisen maailmansodan pohjalta Sodan järkyttämiä alettiin kutsua tärähtäneiksi, mikä oli sikäli kuvaava ilmaus, että tykistötuli oli pahin järkytyksen aiheuttaja. Yhtä paha paikka oli, jos sukulainen tai läheinen aseveli kaatui viereltä. Etulinja ei välttämättä ollut riskialttein paikka tärähtämiselle. Myös huoltomuodostelmista tuli paljon potilaita. Lääkintäjärjestelmän haasteena oli tunnistaa aidosti hoitoa tarvitsevat. Teeskentelystä ei saanut tulla liian helppoa keinoa päästä pois taistelutehtävistä. Jotkut kuntoutuneista saattoivat palata entisiin tehtäviinsä. Monille järjestyi sopiva tehtävä esimerkiksi linnoitusrakennuspataljoonista, mutta jotkut piti kotiuttaa kokonaan. Lääkintäorganisaatio kuormittui tärähtäneistä, koska hoitoa eriasteiseen järkytykseen tarvitsi sotien aikana divisioonan verran miehiä. Korkeimmat arviot liikkuvat miehessä. Suurin potilasryhmä eivät suinkaan olleet nuorimmat sotilaat, vaan noin kolmekymppiset perheenisät. Heillä oli ehkä eniten menetettävää. Myös kokemattomat täydennysmiehet ikään katsomatta olivat riskiryhmää. Pääosa potilaista oli miehistöä. Aliupseereiden osuus oli pienempi kuin heidän osuutensa henkilöstöryhmänä. Upseereita joutui psyykkisistä syistä hoitoon hyvin vähän. Joko he ylisuoriutuivat tai sitten valintajärjestelmä oli onnistunut. Kaatuneissahan upseerit olivat yliedustettuina. Lääketieteelliset hoitokeinot vaikuttivat kirjan perusteella varsin brutaaleilta. Tosin sähköhoitoa käytetään nykypsykiatriassakin menestyksekkäästi. Lääketieteellisen hoidon ohella käytettiin oikeudellista hoitoa tai suoranaista simputusta hoitolaitoksissa. Joskus potilas parani kun hän näki, miten esimerkiksi insuliinisokkihoito vaikutti aseveljeen. Hoitokeinoja arvostellessa tai diagnooseja ihmetellessä pitää muistaa, että psykiatria on kehittynyt valtavasti sotavuosista. Surullista nykynäkökulmasta katsoen on se, että sodan järkyttämä sotilas joutui usein kantamaan trauman lisäksi turhaa häpeää koko lopun ikäänsä. Kauhut saattoivat tulla toistuvasti uniin vuosikymmenten ajan. Posttraumaattinen stressireaktio tuli tautiluokitukseen vasta 1987 ja vielä 1990-luvulla jopa veteraanijärjestöissä vastustettiin sitä, että myös henkinen haavoittuminen olisi saatettu sotavammakorvausten piiriin. Seppo Simola 30 Ammattisotilas 1/2014

31 Kolmen sodan puvut esillä Tunnettu keräilijä, vanhempi konstaapeli Hannu Lakee Nurmijärveltä järjesti odotetun näyttelyn marraskuun lopulla. Tällä kerralla teemana olivat kolmen sodan ja kolmen viranomaisen puvut. Tämä oli jo 23:s Lakeen kokoama teemanäyttely. Valtaosa aseista, puvuista ja muusta materiaalista oli Lakeen omista kokoelmista, mutta keräilijäkollegoilta lainattua materiaalia oli myös jonkin verran mukana. Näyttelyn avasi runsaan kutsuvierasjoukon edessä Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Niinistö. Pukukierros alkoi vapaussodasta, ja mukana oli myös jääkärien asuja ja esineistöä. Virallinen puvusto oli vuonna 1918 vielä vakiintumatonta, joten pukujen kirjo oli melkoinen. Siviiliasuja ja asepukujen elementtejä yhdisteltiin vapaasti, sillä olihan suurin osa vapaussodan taistelijoista siviilejä. Kävijälle hahmottui Puolustusvoimien puvuston kehitys itsenäisyyden alusta m22:n ja m27:n kautta m36:een, joka oli yleisin asu viime sotien aikana. Malli 36 Uudenmaan rakuunarykmentin luutnantin puku m/22 ja Hämeen ratsurykmentin kantakersantin juhlapuku m/22. Näyttelyssä oli runsaasti pukuihin liittyviä varusteita ja mielenkiintoista rekvisiittaa. säilyi käytössä pitkälle 1960-luvulle asti. Jatkosodan pukujen joukossa oli myös suomalaisten SS-miesten asuja. Puolustusvoimien lisäksi edustettuina olivat suojeluskuntajärjestö ja lotat. Näyttelyssä sai käsityksen myös poliisin virkapuvuston ja välineistön kehityksestä. Vanhoja poliisipukuja on harvoin yleisön nähtävissä Poliisimuseon ulkopuolella. Ensi marraskuun näyttelyn teema ei vielä ole lopullisesti selvillä, mutta tiettyjä visioita Hannu Lakeella jo on. Teksti ja kuva Seppo Simola Pioneerijoukkojen luutnantin sarkapuku m/36, kesälakki m/39 ja päällystövyö m/27. Puku on kuulunut kapteeni U.A. Enströmille. Liikkuvan poliisin vanhemman konstaapelin pusero m/41, lakki m/45 ja virkamerkki m/38. Asu oli käytössä vielä 50-luvulla. Suojeluskuntapukuja oli mukana runsaasti. Ohessa sk-alikersantti Einari Arohongan sarkapuku m/27. Hihamerkki ja kokardi ovat Pohjois-Uudenmaan sk-piiristä. Ammattisotilas 1/

32 Tukea Tupakoinnin lopettamiseen? stumpin neuvontapalvelu Maksuttomaan Stumppi-neuvontapuhelimeen voit soittaa nimettömänä ma-pe klo Käytettävissä on myös reaaliaikainen neuvontapalvelu. Chat on avoinna ma, ke ja pe 9-12 sekä aina päivystäjän ollessa vapaana. Tietoa ja tukea löydät myös netistä. Teollisuustie 2, Veikkola Puh Fax Ammattisotilas 1/2014

33 Lukuvinkkejä Anton Rippon: Hitlerin olympialaiset 1936 Saksa järjesti vuonna 1936 Garmisch- Partenkirchenin talvikisat ja Berliinin kesäkisat. Isäntä-maa yritti ottaa kaiken propagandatehon irti näköpiirissä olleita boikotteja taitavasti vältellen. Kuulostaako tutulta? Kirja kertoo kisatapahtumien lisäksi Kolmannen valtakunnan synnystä ja Saksan kisojen monivaiheisista boikottisuunnitelmista. Yksi boikottia hautoneista oli USA, jonka menettely mustien kansalaistensa suhteen ei paljon eronnut Saksan silloisista toimista juutalaisiaan kohtaan. Vuoden 1936 kisoja myönnettäessä kansallissosialistit eivät vielä olleet vallassa. Kisoista kilvoitteli myös Espanja, mutta siellä kisat olisivat jääneet sisällissodan jalkoihin. SS Jääkärien perintö Jääkäriliikkeen synnystä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Tämä massiivinen ja kallis kirjajärkäle on kunnianosoitus jääkärien panokselle maamme itsenäistymisvaiheissa ja vuosina itsenäisyyttä puolustettaessa. Aihepiirinsä perusteellisesti kattava kirja ulottuu jääkäreiden vaikutukseen talous- ja yhteiskuntaelämässä sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Painopiste on jääkäriliikkeen alkuvaiheissa eli värväyksessä, ensimmäisessä maailmansodassa ja vapaussodassa, mutta myös toisen maailmansodan aika on käsitelty riittävästi. Silloin jääkärit olivat edenneet komentajaportaaseen ja Päämajan vaikutusvaltaisiin tehtäviin. Kuvia ja mielenkiintoisia yksityiskohtia on mahtunut mukaan runsaasti. SS Ilkka Remes: Omertan liitto Jännite ei herpaannu hetkeksikään, vaan juonikäänteitä tulee kuin liukuhihnalta. Jännityskirjoja on ennenkin käytetty yhteiskuntakritiikin kehyksenä. Tällä kirjallaan Remes laukaisee melkoisen täyslaidallisen EU:ta sekä ilmastonmuutoksella elämöiviä kohti. Kirjassa on faktaa ja fiktiota, mutta vain kirjailija tietää niiden sekoitussuhteen. Tuntuu karmivalta ajatella, että tukeva siivu EU:n rahoista ja vaikutusvallasta olisi mafian hallussa. Tapahtumien vyöry alkaa, kun suomalainen sijoitusammattilainen tekee massiiviset tappiot väärän sisäpiiritiedon harhauttamana. Lopulta suomalaispelurin kymmenet miljoonat ovat vain taskurahoja. Panoksena on lopulta euro, EU ja himo koko maailman talouden hallintaan. SS Milano Conner: Taistelu Normandiasta maihinnousu saksalaisten silmin Alkaneen vuoden takuuvarmoja puheenaiheita on Normandian maihinnousun 70-vuotismuisto. Tämä kirja avaa maihinnousuun harvinaisemman eli saksalaisen näkökulman. Iäkkäämmistä toipilaista, nuorukaisista ja ulkosaksalaisista koottu 352:s jalkaväkidivisioona valmistautuu Normandiassa komennukseensa itärintamalle, mutta joutuukin painopisteeseen rannikolla kun rytinä alkaa. Kuukauden päästä divisioona on kulunut lähes loppuun. Käsittelytapa on paikoin puuduttavan yksityiskohtainen, jolloin kokonaisuus pyrkii hämärtymään varsinkin, kun mukana ei ole karttoja. Ansiona ovat lukuisat haastattelut ja muistelukset sekä mielenkiintoinen kuvitus. SS Pekka Tuomikoski (toim.): Suomi 1944, Sota arki - maailma Tänä vuonna ilmestyy runsaasti sotavuoteen 1944 liittyviä kirjoja, tässä on yksi ensimmäisistä. Vuoden tapahtumat meillä ja maailmalla käydään päivä päivältä läpi. Mausteena on runsaasti ajankuvaa lehtimainosten, valokuvien ja dokumenttien muodossa. Hauska yksityiskohta on vaikkapa elävän porsaan ostolupa. Parakkejakin mainostetaan siirtoväki tarvitsi kipeästi majoitusta. Kalenteripoiminnat vaikuttavat osin satunnaisilta. Esimerkiksi elokuun 6. päivältä kerrotaan pieni yksityiskohta Ilomantsin korpitaisteluista, mutta varsinaista voittoa ei noteerata eikä 6.8. tapahtunutta maailman ensimmäistä ydinpommin käyttöä sotatoimissa. SS Jussi Harola: Yhteys! Tiedonanto- ja viestivälineitä Suomen puolustusvoimissa Kun hakemistossa on yli 600 erilaista elektronista laitetta ja lähdeluettelokin on nelisivuinen, niin kyseessä on todennäköisesti laajin Suomessa käytettyihin sotilasviestivälineisiin keskittyvä kirja. Laitteet esitellään loogisina kokonaisuuksina alatyyppeineen, esimerkiksi lentokoneradiot esitellään oman otsikkonsa alla. Teknisten ominaisuuksien lisäksi selvitetään myös laitteiden käyttöperiaatteet ja historia. Mukana on myös ei-sähköisiä välineitä. Kiinnostavasti kirjoitettujen taustoitusten avulla lukija omaksuu helposti uusia tietokokonaisuuksia muunkin, kuin itselle tutun viestikaluston ominaisuuksista ja kehitysvaiheista. SS Ammattisotilas 1/

34 LOTTANEN Omatuntoni ja minä Olen joutunut omatuntoni soimaamaksi viime aikoina. Tämä tapahtui joulua edeltävällä viikolla ja se piinaa minua edelleen. Mutta annapa kertoa ensin vähän taustaa. Olen harrastukseni, tämän soden, myötä paljon tilaisuuksissa, joissa joukko-osaston komentaja pitää varusmiehille puheen. Niissä on takuuvarmasti kohta: minkäänlaista kehenkään kohdistuvaa kiusaamista tai simputusta ei tulla hyväksymään. Jos sellaista havaitset, puutu siihen tai ilmoita esimiehillesi. Aliupseerikurssin päätöstilaisuudessa kaikki 120 uutta alikersanttia nyökkäävät vakavana. Uskon heidän kaikkien sen mielessään päättävän: näin on. Uusien alokkaiden tullessa palvelukseen pidämme sodessa heti ensimmäisellä viikolla neljänä iltana tutustumistilaisuuden, jossa kerromme itsestämme, aatteestamme ja toiminnasta. Olen kymmeniä kertoja toistanut: tämä koti on teidän vapaa-aikaanne varten. Täällä vallitsee käskytön olotila, kaikilla on rauha ja hyvä tahto. Täällä ei kiroilla. Minä olen sääntöihin sitoutunut ihminen, joku sanoisi jopa sääntöihin kangistunut. Jos asia on sovittu, siihen on myös sitouduttu. Neljästi vuodessa vietämme viimeistä iltaa intissä. Kotiutuvat saapuvat vieraaksemme, tarjoamme heille hyvää syötävää ja juotavaa sekä vetävän ohjelman. Yleensä esiintyjänä on joku eturivin standup-hemmo. On tosin ollut pari hieman luokattomampaakin. Yleisö osaa todella vaieta esityksen kuoliaaksi. Tällä kertaa oli vuorossa kovan luokan taikuri, sai suuret aplodit ja oli paikalla olleiden sisartenkin mukaan loistava. Huhuja oli varmaankin kiirinyt myös kouluttajien korviin, heitäkin oli järjestyksen valvojina runsaasti paikalla. Taikuri teki työnsä hyvin, ensimmäiseksi kurrmootettiin hieman MSTK:n kotiutuvaa puheenjohtajaa. Kas kummaa, viidenkympin seteli muuttui kahdenkymmenen sentin kolikoksi sepaluksesta ulos vedettynä. Se oli varmaankin sovittu juttu, ok. Seuraavaksi vastentahtoiseksi vapaaehtoiseksi lavalle työnnettiin toinen paikalla olleista naispuolisista kotiutujista. Yleisön reaktioista päätellen juttu oli hyvä. Toivon vain, ettei alikersantin koko inttiaika jää tämän kokemuksen varjoon. Jos ei ole halua tai kykyä heittäytyä lähes neljänsadan miehen edessä bimboblondin rooliin, niin ei se ole hauskaakaan. Kolmanneksi saatiin ihan aito vapaaehtoinen, hyvin tummaihoinen kaveri. Temppu perustui niin kuin muutkin seteliin, sen muuttumiseen erilaisiksi lappusiksi ja lopuksi kortiksi, jossa oli sitruuna ja teksti tämä on kusetusta. Jostain ikkunan suunnalta kuului ivallinen huuto olisit antanut banaanin. Tästä olen omatuntoni kanssa käynyt väittelyä. Minä koin huudon ilkeäksi ja rasistiseksi, esiintyjästä en osaa sanoa. Miten minun olisi pitänyt toimia? Huutajaa en salin toiselta puolelta nähnyt, tuskin hän olisi pyydettäessä ilmoittautunut. Yhdenkään kapiaisen viiksikarvakaan ei värähtänyt. Olinko minä ainoa toisinajattelija? Ketään se ei näyttänyt vaivaavan, minua vain. Salissa olleet kotiutujat olivat viettäneet lähes vuoden yhdessä, oliko tämä vain jokapäiväistä herjanheittoa vai olenko minä jotenkin luulosairas? Olen saanut fyysisiä ja psyykkisiä näppylöitä asiaa miettiessäni. Missä kulkee kiusaamisen ja siihen puuttumisen raja? Pitänee kysyä viisaammilta. Järkeni ei osannut sanoa, omatunto soimaa yhä. 34 Ammattisotilas 1/2014

35 Meillä järjestät onnistuneet kokoukset koulutustilaisuudet henkilöstöjuhlat pikkujoulut saunaillat KERHORAVINTOLA SEISKA Suomenkasarmi rak 7, Vuorikatu Hämeenlinna, Puh. (03) Juhani Mustonen POLTTOPUUPALVELUT AURAUSPALVELUT Rovaniemen alueella. Pyydä tarjous Puh HOLLOLAN APTEEKKI Virastotie 1, Hollola Puh. (03) TURUN SAMMUTINHUOLTO OY Kuormakatu 17, TURKU Puh TERVOLAN KUNTA Myönteisiä mahdollisuuksia MAANRAKENNUSLIIKE Valter Lehtonen Oy Ammattisotilas 1/

36 Toimisto tiedottaa OIKEUDELLISET PALVELUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun. Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan Lindellin sopimusjuristeille. Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä. Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella, mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa. VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö IF:ssä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa. Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus. Lisätietoa VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUS Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö If:n ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus Ryhmäsampo Priimus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse. Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen. JHL:N KOULUTUS Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www. jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta. POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta alennusta bensiinistä ja dieselistä 2 senttiä/litra sekä 10 % voiteluaineista. Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä. Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh tai sähköpostilla LOMAKOHDE-EDUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja asiasta liiton kotisivulla. Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi. VIERUMÄEN MÖKKI Aliupseeriliiton jäsenillä on käytössään liiton lomaosake Vierumäellä. Kuuden hengen paritalohuoneiston varaukset tehdään liiton verkkosivuilla Jäsenedut-sivuilla. Jäsenhinnat ovat hyvin edullisia. Jäsenrekisteriin merkityt liiton ja yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöt saavat sesonkiaikojen ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan. 36 Ammattisotilas 1/2014

37 Toimisto tiedottaa KYMEN CHARTERLINELTÄ VIISUMIETUJA Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenetuna alennusta Kymen Charterlinen viisumipalveluista sekä Venäjälle suuntautuvista junamatkoista ja Pietarin retkistä. Lisätietoa liiton verkkosivuilta. TARKASTA JÄSENMAKSU TILINAUHASTASI Jos olet ollut sopimussotilas tai aliupseerin määräaiakaisessa virassa ja sinut nimitetään vakituiseen aliupseerin virkaan, tarkista tilinauhastasi, että jäsenmaksun perintä jatkuu normaalisti. On mahdollista, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus katkaisee jäsenmaksun perinnän virkasuhteen muuttuessa. Jos jäsenmaksua ei ole peritty, ota yhteyttä liiton toimistoon. Itsemaksavien jäsenten on itse hoidettava jäsenmaksujen maksaminen. Väärin perustein maksetut jäsenmaksut laitetaan perintään. TYÖTTÖMYYSKASSA JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B, Helsinki Kassan toimisto neuvoo jäseniä työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvissä asioissa ma-to klo numerossa (09) Sähköpostia voi lähettää osoitteella Etuuden saajien on mahdollista käyttää sähköistä asiointipalvelua omilla pankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo Pankki). Lisätietoja saat myös JATTK:n kotsivuilta sekä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöjen kotisivuilta ILMOITUKSET PERHE- JA MUISTA VAPAISTA Muistathan ilmoittaa liittoon jäädessäsi työttömäksi, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle, vuorottelu- tai opintovapaalle taikka muulle palkattomalle vapaalle. Lepäävän jäsenen jäsenmaksu on vuonna ,50 euroa kuukaudessa. Ilmoituksen voit tehdä Jaana Pakariselle numeroon tai osoitteella Ilmoituksen voi tehdä myös liiton verkkosivuilla olevalla jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella. YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSET Tee osoitteenmuutos liiton toimistoon aina kun muutat. Mikäli osoitetietosi eivät ole ajan tasalla, lehti, jäsenkalenteri ja muu tärkeä posti ei tavoita sinua. Osoitteenmuutoksen voit tehdä verkossa jäsentietojen muutosilmoituslomakkeella. Ilmoita myös jos työpaikassasi, tehtävänimikkeessäsi tai palvelusarvossasi tapahtuu muutoksia. Suosittelemme, että pidät jäsenrekisterissä ensisijaisesti henkilökohtaisia sähköposti- ja matkapuhelinnumeroita. OLETKO JÄÄMÄSSÄ ELÄKKEEELLE? Jos olet jäämässä eläkkeelle ja haluat jäädä Aliupseeriliiton jäseneksi säilyttäen nykyiset jäsenetusi, liity Aliupseeriliiton EVP-yhdistykseen täyttämällä liiton verkkosivuilla oleva jäsentietojen muutosilmoituslomake. Selvitä halutessasi nykyisestä yhdistyksestäsi, miten voit jatkaa toiminnassa mukana eläkkeelle jäämisen jälkeen. TOIMISTON YHTEYSTIEDOT Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki tai Puhelinnumerot: Puheenjohtaja Petteri Leino Pääluottamusmies Lassi Majamaa Pääluottamusmies Mika Oranen Järjestösihteeri Asta Ruuskanen Toimistosihteeri Jaana Pakarinen Puolustushaarojen pääluottamusmiehet: Maavoimien pääluottamusmies Riku Rissanen Ilmavoimien pääluottamusmies Tomi Malkamäki Merivoimien pääluottamusmies Marit Lammes Asianajotoimisto Lindell Oy Toimisto (02) Asianajaja Vesa Mattila VT, asianajaja Olli-Pekka Lindell VT, asianajaja Pentti Laiho Ammattisotilas 1/

38 Varaukset liiton mökille Kevätkaudelle on vielä vapaita vuoroja. Mökkivaraukset tehdään liiton verkkosivuilla olevalla varauslomakkeella. Sesonkijaksoilla mökkiä voi varata viikon jaksoissa. Kevätkauden sesonkiaikoja ovat ja Muina aikoina mökki on varattavissa myös kolmen ja neljän päivän jaksoiksi. Viikon jaksot alkavat aina maanantaina, kolmen ja neljän päivän jaksot maanantaina tai perjantaina. Vuokra sekä majoittujamäärän mukainen liinavaatemaksu laskutetaan ennakkoon. Varauksen yhteydessä varaajalta peritään 75 euron suuruinen varausmaksu. Varausmaksua ei palauteta. Kesän ja syksyn vuorot tulevat hakuun maalis-huhtikuussa. Lisätietoja mökin vuokrauksesta osoitteessa www. aliupseerilitto.fi/jasenedut. Hinnat 2014 Sesonkiviikko 400,- Sesongin ulkopuolinen viikko 300,- Kolmen tai neljän päivän vuorot 200,- Liinavaatemaksu 8,-/henkilö Muistathan, että liiton ja yhdistysten luottamushenkilöt voivat vuokrata sesongin ulkopuolisia jaksoja erityiseen luottamushenkilöhintaan. Aliupseeriliitto ry onnittelee merkkipäivän viettäjiä 75 vuotta Norosmaa Juhani, Tampere Katainen Yrjö, Vuorela Kettunen Raimo, Oulu 70 vuotta Kuisma Matti, Lempäälä Hartikainen Liisa, Huutjärvi 60 vuotta Mäkelä Pekka, Sastamala Kuntola Keijo, Kurikka Niemelä Kalervo, Somerniemi Suikkanen Veikko, Heituinlahti 50 vuotta Ruottu Petri, Vahto Niskala Jarmo, Muurola Asikainen Tapani, Rovaniemi Hauhtonen Antti, Lahti Kauppi Birgitta, Inari Kantola Ari-Pekka, Kankaanpää Vulli Juha, Sastamala Lepistö Matti, Parkano Kyrölä Tapio, Lempäälä 38 Ammattisotilas 1/2014

39 Jäsentuotteiden myynti Aliupseeriliiton jäsenet voivat tilata jäsentuotteita liiton verkkosivujen kautta. Tällä hetkellä myynnissä on muun muassa kahvimuki, t-paita, monitoimivalo, muistitikku, solmio, termospullo ja viinipullon avaaja. Käy tutustumassa valikoimaan osoitteessa Tilauksen voit tehdä sivuilla olevalla tilauslomakkeella tai ottamalla yhteyttä liiton toimistoon. Aliupseeri-t-paitoja on jäljellä kokoja S-XXXL. Paidan hinta on 5,50 euroa/kappale. Leijona-logolla varustetun arabia-kahvimukin hinta on 22 euroa. viranomaisalennus 10-20%! lisätiedot nettisivuiltamme suuremmista tilauksista annamme erikseen tarjouksen X S T- KO T E L O 4 9, 0 0 o l e m m e a l o i t ta n e e t g - c o d e n p i s to o l i ko t e l o i d e n m a a h a n t u o n n i n ja n y t e n s i lu o k k a i s i a l a at u ko t e l o i ta o n s a atav i l l a m yö s tä ä l l ä s i v i s t y n e e n m a a i l m a n i tä r e u na l l a k i n. m a l l i s to ko o s t u u s e k ä avo i m i s ta e t tä pa n na l l i s i s ta ko t e l o i s ta, j o i h i n o n s a atav i l l a l a a ja k i r j o e r i l a i s i a k a n to r at k a i s u ja, s e k ä i w b - ko t e l o s ta. o s h - KO T E L O 4 9, 0 0 hsp incog holster system I N C O G h o u s u n k au lu s ko t e l o o n y h t e i s t yö s s ä M ag p u l - ko u lu t u s v i d e o i s ta t u n n e t u k s i t u l l e e n T r av i s H a l e y n ( h a l e y s t r at e g i c pa rt n e r s ) k a n s s a s u u n n i t e lt u ko t e l o, j o k a m a h d o l l i s ta a a s e e n k a n ta m i s e n t e h o k k a a s t i k ät k e t t y nä n i i n e d e s s ä, s i v u l l a k u i n ta k a na k i n täys i n k äy t tä jä n m i e lt y m ys t e n ja k e h o n m u o to j e n m u k a i s e s t i. Ko t e l o n k a n to k u l m a a s e k ä ko r k e u t ta o n m a h d o l l i s ta s ä ätä ä, ja ko t e l o o n o n m a h d o l l i s ta k i i n n i t tä ä e r i k s e e n m y y tävä M ag C a d dy l i pa s ko t e l o, j o l l o i n y h d e s s ä t i i v i i s s ä pa k e t i s s a k u l k e e m u k a na s e k ä p i s to o l i e t tä va r a l i pa s. I N C O G to i m i t e ta a n va k i o na Tac t i c a l F u z z - p i n n o i t t e e l l a e l i s y n t e e t t i s e l l ä n u p u k k i - na h a l l a, j o n k a f u n k t i o o n to i m i a l i u k u - e s t e e nä ja l i s ätä m u k av u u t ta i h oa va s t e n. k a i k k i ko t e l o t ovat täys i n m o d u l a a r i s i a ja rt i - p i k a k i i n n i t ys jä r j e s t e l m ä n a n s i o s ta ko t e l o vo i da a n e s i m. s i i rtä ä r e i d e ltä l i i v i i n va i n m u u ta m i s s a s e k u n n e i s s a. ko t e l o ru n g o t va l m i s t e ta a n y h dys va l l o i s s a k y d e x i s tä l ä m p ö m u ova a m a l a, j o k a t e k e e ko t e l o s ta e r i t tä i n h y v i n i s t u va n. k a i k k i ko t e l o t ovat va ru s t e t t u p o rta at to m a l l a k i t k a ru v i l l a, j o l l a v e tova s t u s ta vo i da a n s ä ätä ä, castreninkatu helsinki puh Ammattisotilas 1/

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013 Pääesikunta Logistiikkaosasto SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5. Inskomkapt Ilmo Suurnäkki Koulutus on kuljetusalan megatrendi Pääkirjoitus 1/2008 Puolustusvoimien vahva panos ja aktiivinen asenne kuljettajakoulutukseen

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

1/2012 AMMATTI - SOTILAS. Puolustusvoimauudistus

1/2012 AMMATTI - SOTILAS. Puolustusvoimauudistus 1/2012 AMMATTI - SOTILAS Puolustusvoimauudistus Ammattisotilas 1/2012 Aliupseeriliitto ry 25.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina 1988-2001 Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN-L 1459-0565

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Terminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY KESÄTYÖ- KYSELY 2014 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin syyskuussa 2014 kesätyökysely Internet-tutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille RILin opiskelijajäsenille. Kyselyn

Lisätiedot

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulu Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulun tehtävät Taito ja tahto 1. Sotilaallinen puolustus Lentokoulutus Ilmavoimien

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työelämään.fi -kysely

Työelämään.fi -kysely Työelämään.fi -kysely Työelämään.fi -kysely Vastausaika 26.4-17.5. Vastaajina lähes 6 000 AMK -opiskelijaa Selvittää: Opiskelijoiden suhtautumista ja toiveita työelämäkoulutuksen suhteen Opiskelijoiden

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 ALKUSANAT Tähän liitteeseen on koottu Kaupan työehtosopimuksen, luottamusmiessopimuksen, yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 90/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 81/2011 2.12.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, tutkimusapulainen Virasto Yliopisto Korvausvaatimus Perustelut

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 2016 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Säännöllinen työaika 2-viikkojaksossa säännöllinen työaika on 80 tuntia. Lyhyemmästä kuin 4

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot