Kemi PARANTAJA. Uudet työkalut ongelmanratkaisuun HUUME- KOIRAT MUOVIT RAHA. Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemi PARANTAJA. Uudet työkalut ongelmanratkaisuun HUUME- KOIRAT MUOVIT RAHA. Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi"

Transkriptio

1 7/2014KEMIA Kemi PARANTAJA ammentaa kasvien aarreaitasta HUUME- KOIRAT varhaiseläkkeelle? MUOVIT mukaan kiertotalouteen Uudet työkalut ongelmanratkaisuun Pakkausmateriaalit Raman Mineraalit FT-NIR Vaurioanalyysit On-line Heitä meille haaste! Lähetä näytteesi analysoitavaksi. RAHA oli tyrannin keksintö Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi ,

2 Made in Aalto: Tiedettä iholla Miten saada polymeerirakenne vuorovaikutukseen elävän kudoksen kanssa? Ratkaisua etsii Aalto-yliopiston polymeeriteknologian tutkimusryhmä EU:n ArtiVasc 3D -projektissa. Heidän työkalunsa on kemiallinen synteesi ja rohkea tavoitteensa verisuonitettu keinoiho. 3D-tulostusta hyödyntävä keinoiho voi tulevaisuudessa auttaa mm. palovammapotilaita ja vähentää eläinkokeita. Tule Aalto-yliopistoon. Meillä on vapaus onnistua. Lue lisää: chem.aalto.fi

3 Kemian ja bioalan ammattimessut BUSINESS NETWORKING INNOVATIONS Messukeskus Helsinki chembiofinland.fi #chembio2015 Kemian ja bioalan tärkein kohtauspaikka ChemBio Finland johdattaa tuoreimman tiedon äärelle. Tapaa uusia ja vanhoja tuttuja ja vahvista verkostojasi! Tutustut yrityksiin ja uutuuksiin, ja seuraat monipuolisia tietoiskuja ja ajankohtaisia seminaareja. Ohjelmassa mm. Kemian Päivät Save the World -symposium: Kohti biotaloutta Syövän uudet hoitomahdollisuudet Synteettisen biologian seminaari. Lue lisää ja rekisteröidy kävijäksi osoitteessa chembiofinland.fi Avoinna: ke klo 9 17 ja to klo 9 16 SAVE THE WORLD OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

4 SISÄLLYS Kimmo Kauppinen 45 Geopolymeerit taipuvat moneksi Tero Luukkonen, Minna Sarkkinen ja Kimmo Kemppainen 48 Juuttia ja pellavaa Biokomposiitit tekevät tuloaan lujitemuoveihin Kerttu Vähänen 50 Sairaana syömisestä Arja-Leena Paavola 52 Bioideat kuplivat Tampereella Hilkka Vähänen W. Montague Cobbin laboratorio Synteettisestä kivestä syntyy vaikka sisilisko. Isommat markkinat geopolymeereillä on muun muassa sementin raaka-aineena. (s. 45) 54 Raha oli tyrannin keksintö Pekka T. Heikura Ihminen luulee itseään luomakunnan herraksi mutta toimii modernissa suurkaupungissakin kivikautiseen tapaan, sanoo bioantropologi Fatimah Jackson. (s. 6) 38 NÄKÖKULMA Peiliin katsomisen paikka Anja Nystén 38 KEMIA SILLOIN ENNEN 6 Parantajan pojantytär Fatimah Jackson: Ihminen myrkyttää oman tulevaisuutensa Katja Pulkkinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Muovit mukaan kiertotalouteen Vesa Kärhä 39 NAISET JA KEMIA Kleopatra oli kullantekijä Sisko Loikkanen 40 Neljä vuosikymmentä ALD-kalvoja Tuomo Suntolan idea mullisti pinnoitusteknologian Maija Pohjakallio 14 Kaasua, tohtori Kauppinen Turkulaistutkijat ajavat huumekoiria eläkkeelle Juha Granath 18 AJANKOHTAISTA Nobelistit rakensivat nanoskoopin Päivi Ikonen 20 UUTISIA 26 VIHREÄT SIVUT Pinnoitekalvoja on kasvatettu atomi atomilta jo 40 vuotta, kiitos Tuomo Suntolan oivalluksen. (s. 40) 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Sellainen on suomalainen Avril Styrman 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 REACH RAKENTUU Turkki tähtää EU-kuosiin Riku Rinta-Jouppi 37 ULJAS UUSI BIOTALOUS Biojäte jalostuu polttoaineeksi Maija Pohjakallio Tohtori Ismo Kauppinen ja salainen ase. Päästääkö tämä vekotin pian maailman huumekoirat eläkepäiville? (s. 14) Juha Granath 61 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 TIETEEN KAUPUNGIT Montpellier on lääketieteen kehto Sisko Loikkanen 4 KEMIA 7/2014

5 KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 12. marraskuuta 2014 Vol. 41 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myynti Forsäljning Sales Kalevi Sinisalmi Milla Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh , faksi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Viestintäpäällikkö Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2014 ISO 9002 Markku Joutsen Pane puolet petäjäistä KASVIT OVAT jalostaneet ihmistä siinä missä ihminen kasveja. Näin muistuttaa tässä lehdessä bioantropologi Fatimah Jackson, jonka mukaan ihmisen serkuissa piilee vielä pitkälti tuntematon aarreaitta. Koska kasvit eivät voi ottaa vaaran uhatessa jalkoja alleen, ne ovat kehittäneet monipuolisen kirjon suojaavia kemikaaleja, joista myös ihminen voi hyötyä. Jackson on osoittanut, että kassavan syöntiä lisäämällä voitaisiin trooppisilla alueilla torjua helposti ja edullisesti malariaa ja sirppisoluanemiaa. Kuten lääkkeissä yleensä, oikea annostus on tärkeää myös kasviperäisessä lääkinnässä. Kassavaakaan ei pidä popsia määrättömästi, sillä sen vaikuttava aine on syanidi. Kasvien terveysvaikutuksia on hyödynnetty ihmislajin aamunkoiton ajoista. Myös moderni länsimainen Metsän lupauksia ei kannata tyytyä viskaamaan sellukattilaan. lääketiede tunnustaa kasvien voiman. Esimerkiksi uusista mikrobilääkkeistä ja syöpälääkkeistä yli puolet sisältää kasveista peräisin olevia ainesosia. Löydettävää riittää edelleen, sillä vasta alle kymmenesosaa maailman kasveista on tutkittu jollain tasolla. Tutuiksikin luulluista nousee jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, kuten oma vihreä kultamme osoittaa. SUOMALAINEN METSÄ on jo tuottanut menestystarinoita maailmalle. Koivusokeri ksylitoli ehkäisee hammaskariesta ja lasten korvatulehduksia, männystä saatavat kasvistanolit ja -sterolit alentavat veren kolesterolipitoisuutta. Biotalouden nousu vahvistaa entisestään metsäperäisten terveystuotteiden tutkimusta. Pohjoisen metsän karuissa oloissa kasvaa lupauksia, joita ei kannata tyytyä viskaamaan sellukattilaan. Kuusen oksista eristetty HRM-lignaani on osoittautunut tehokkaaksi antioksidantiksi, josta saattaa löytyä apua niin syövän hoitoon kuin sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn. Kuusen kuoren stilbeeneistä etsitään syöpälääkkeitä, samoin koivun kuoresta ja tuohesta saatavasta betuliinista. Betuliinia ja HRM-lignaania tutkitaan myös mahdollisina HIVlääkkeinä. Nykytiedon valossa esivanhempamme olivat viisaita valitessaan hätäravinnoksi männyn nilasta saatavan petun. Se on kokenut uuden tulemisen suomalaisena terveys- ja vientituotteena. Niille, joille pettuleipä ei maistu, on onneksi tarjolla monia muitakin terveellisiä kotimaisia kasviksia. 7/2014 KEMIA 5

6 Parantajan pojantytär Fatimah Jackson: Ihminen myrkyttää oman tulevaisuutensa Bioantropologi Fatimah Jackson tutkii sairauksien syitä ja seurauksia syväluotaamalla geneettisiä, etnisiä, maantieteellisiä, ravitsemuksellisia ja toksikologisia tekijöitä. Kasvien kunnioituksen isoäidiltään perinyt tutkija paljastaa epäkohtia ja varoittaa ihmiskuntaa pilaamasta omaa tulevaisuuttaan. Katja Pulkkinen Ihminen on voinut evoluutionsa aikana ottaa jalat alleen aina, kun vaara on uhannut. Kasvit sen sijaan eivät ole kyenneet tekemään samoin, vaan ne joutuvat pysymään paikallaan, tuli mitä tuli. Sen takia kasvien on pitänyt kehittää itselleen kokonainen kirjo torjunta- ja houkutusaineita. Kasvien kemikaalit ovat puolestaan vaikuttaneet myös ihmisen geenien toimintaan ja hänen evoluutioonsa. Näin perustelee kiinnostustaan ihmisen ja kasvien väliseen suhteeseen bioantropologi, emeritusprofessori Fatimah Jackson yhdysvaltalaisesta Howardin yliopistosta. Uskon, että emme edes olisi nykyisen kaltainen sivistynyt ihmislaji ilman kasveja, naurahtaa Jackson ja myöntää auliisti suhteensa kasvikuntaan olevan aivan erityislaatuinen. Kasvit ovat kuin serkkujani. Biologian ja antropologian tutki- jaa hymyilyttää ihmisen kuvitelma itsestään ja ainutlaatuisesta asemastaan luomakunnassa. Ihminen haluaa ajatella olevansa kaiken herra, mutta totuus on, että kasvit ovat jalostaneet ihmistä yhtä lailla kuin ihmiset kasveja. Coloradossa syntynyt Fatimah Jackson imi innostuksensa kasveihin jo lapsuudenkodissaan. Hänen isoäitinsä, syntyperäinen cree-intiaani ja kansanparantaja, tunsi kasvit ja niiden vaikutukset hyvin. Pojantytär peri parantajan intohimon kasveihin. Itse toivon, että joku omista lapsistani jatkaa perintöä eteenpäin minun jälkeeni. Hampurilaisista hapankaaliin Ihmisen ja kasvien välistä suhdetta pitäisi Jacksonin mielestä tutkia erityisesti nyt, kun ihminenkin on keskellä muutosta, jota ei enää pääse juoksemalla pakoon. Tässä tilanteessa kasvien kehittämistä suoja-aineista olisi myös meille entistä enemmän hyötyä. Ongelma kuitenkin on, että emme enää elä vuorovaikutuksessa pelkästään luonnollisen ympäristön ja kasvikunnan kanssa, vaan mukaan on tullut uusia tekijöitä. Ympäristössämme ja ravintotottumuksissamme on meneillään isoja muutoksia. Jackson kutsuu kehitystä mcdonaldisoitumiseksi. Ravinnon köyhtyminen ja länsimaistuminen on vähentänyt hyödyllisten fytokemikaalien monipuolista Emme olisi nykyisen kaltainen sivistynyt ihmislaji ilman kasveja. saantia. Tällainen mcdonaldisoituminen muuttaa jopa ihmisen perimää, tutkija varoittaa. Kun katsoo nykyihmisen ravintoarvoiltaan köyhää ruokalautasta, voi hänen mukaansa ennustaa väestön terveydentilan kehityksen vuoden päähän asti eikä kehitys näytä hyvältä. Fatimah Jackson Syntynyt Yhdysvalloissa Coloradon Denverissä vuonna Sukujuuret johtavat Afrikkaan, Eurooppaan ja Amerikan alkuperäisväestöön. Antropologi ja biologi, maisterinja tohtorintutkinnot Cornellin yliopistosta. Työskennellyt mm. tutkijana Georgian yliopistossa ja Khartumin yliopistossa Sudanissa sekä bioantropologian professorina Pohjois-Carolinan ja Marylandin yliopistoissa. Johtaa nykyisin emeritusprofessorina Cobb-tutkimuslaboratoriota Howardin yliopistossa. Tutkimusaiheita mm. ihmisen ja kasvien yhteinen evoluutio, kasvien fytokemikaalit, väestögenetiikka, geenien ja ympäristön vuorovaikutus kroonisissa sairauksissa sekä afroamerikkalaisen väestön sairastavuus. Luennoinut laajalti eri mantereilla. Saanut useita tunnustuksia ja palkintoja. Puoliso ravintotieteiden professori Robert Jackson. Parilla on kuusi aikuista lasta. 6 KEMIA 7/2014

7 Kasvit ovat kuin serkkujamme, hymyilee tutkija Fatimah Jackson. Kasvit ovat jalostaneet meitä siinä missä ihminen kasveja, ja evoluutiomme on yhteinen. Hampurilaisen sijasta meidän pitäisi valita lounaaksemme esimerkiksi hapankaalia. Kaalikasvit kun sisältävät glukosinolaatti-nimisiä fytokemikaaleja. Ne pilkkoutuvat kaalia hapatettaessa hajoamistuotteiksi, joilla on antikarsinogeeninen eli syövältä suojaava vaikutus. Merkittävänä syynä huonoon tilanteeseen on, että ihmisillä ei 7/2014 KEMIA 7

8 useinkaan ole tarpeeksi mahdollisuuksia päättää itse, mitä syö tai mille altistuu. Sen sijaan päätöksiä tekevät puolestamme suuryritykset ja poliitikot. Halvin ruoka on usein epäterveellistä. Ravintopolitiikka on laadittu massoille, ei yksilöille, ja puhdasta ruokaa on vaikea hankkia. Lisäksi viljelymaita ja asuinalueita on saastutettu esimerkiksi dumppaamalla niille vaarallisia jätteitä. Tällaisen politiikan seurauksia ei vielä tunneta tai ainakaan tunnusteta, sanoo tutkija, joka pitää nykyistä yhteiskuntaa vääristyneenä esimerkkinä demokratiasta. Myrkytämme oman tulevaisuutemme. Tällainen on rikos ihmisyyttä vastaan. Tutkijoiden pitää ylittää raja-aitoja Erityisen huolestuttavaa on, että ympäristökriisi ja arjen kemikalisoituminen vaikuttavat epigeneettisten mekanismien kautta paitsi nyt eläviin ihmisiin myös heidän tuleviin lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa. Epigenetiikalla tarkoitetaan hankittujen ominaisuuksien periytymistä yli sukupolvien. Ympäristön epäpuhtaudet tai vaikkapa ravinto voivat käynnistää epigeneettisen säätelyn muutoksen. Erilaisten altistusten vaikutukset saattavat näkyä geenien toiminnassa vielä sukupolvia sen jälkeen, Myrkytämme oman tulevaisuutemme. Se on rikos ihmisyyttä vastaan. kun altistusta ei enää ole. Moni myös elää alueilla ja ympäristöissä, joille ei ole sopeutunut epigeneettisesti. Fatimah Jackson ei silti ole menettänyt toivoaan. Hän iloitsee siitä, että tutkimuksessa ollaan siirtymässä lähestymistapaan, jossa tarkastellaan ilmiöitä kokonaisvaltaisemmin kuin pelkästään esimerkiksi geenien kannalta. Tosin rahoituksen saaminen uudentyyppiselle tutkimukselle on hankalaa. Myös kasvien merkitystä aletaan hänen mukaansa ymmärtää tiedemaailmassa entistä paremmin. Tälle asialle tutkimusrahaakin on tarjolla enemmän kuin jokin aika sitten. Tutkijana Fatimah Jackson ei kuitenkaan rajoitu kasveihin, vaan hänen tieteellinen mielenkiintonsa ulottuu huomattavasti laajemmalle. Kaikessa toiminnassaan hän pyrkii myös edistämään tieteen integraatiota. Jos todellisuus halutaan purkkiin, tutkijoiden pitää ylittää raja-aitoja, uskoo Jackson, jonka mukaan suurin muuri tieteenalojen välillä on kielellinen. Yhteistä termistöä ja yhteneväisiä tilastollisia menetelmiä, joiden avulla voitaisiin vertailla esimerkiksi biologisia ja käyttäytymistieteellisiä muuttujia, ei ole. Jos jokainen tutkija vain lisää tutkimukseen oman alansa osuuden ilman yhteistä kieltä, ei ole kyse tieteidenvälisyydestä, vaan monitieteisyydestä, Jackson huomauttaa. Modernien ongelmien ratkaisuun tarvitaan hänen mielestään aidosti integroitunutta tiedettä ja yhteisesti sovittuja mittareita, joilla voidaan testata humanististen tieteiden ja luonnontieteiden yhteisiä hypoteeseja. Etnogeneettistä syväluotausta Omissa tutkimuksissaan Fatimah Jackson käyttää menetelmää, jota kutsutaan etnogeneettiseksi kerrostamiseksi. Menetelmässä hyödynnetään paikkatietojärjestelmiä (GIS), jotka yhdistävät toisiinsa erilaisia sijaintija ominaisuustietoja. Kun geneettistä, toksikologista, Scanstockphoto Ravintomme mcdonaldisoituu siinä missä muukin maailma, Fatimah Jackson harmittelee. Terveellisempi vaihtoehto hampurilaiselle olisi vaikkapa hapankaali, jonka fytokemikaalit muun muassa ehkäisevät syöpää. 8 KEMIA 7/2014

9 Etnogeneettinen syväluotaus on paljastanut, että Yhdysvaltain musta väestö asuu muita useammin lähellä vaarallisten jätteiden dumppauspaikkoja. Tämä heijastuu suoraan heidän sairastavuuteensa. Scanstockphoto historiallista ja väestötieteellistä dataa kootaan horisontaalisesti kerroksiksi, niiden läpi voidaan tarkastella vertikaalisesti samaan aikaan useita muuttujia ja niiden välisiä korrelaatioita, Jackson selvittää. Yhdysvalloissa ollaan hänen mukaansa jumittuneita rotuajatteluun. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmisen etnistä alkuperää pidetään määräävänä tekijänä kaikessa. Paljon tärkeämpää on kuitenkin se, mitä ihminen syö, miten ja missä hän asuu ja millaista terveydenhuoltoa hän saa, tutkija tähdentää. Jos käyttää runsaasti suolaa, seurauksena on korkea verenpaine. Jos altistuu ympäristössään vaikkapa nikkelille, toksisuusvaikutukset aktivoivat elimistössä syöpämekanismin kenellä tahansa. Etnogeneettisen kerrostamisen avulla päästään hänen mukaansa ajattelua rajoittavista kiteytyneistä mielikuvista ja saadaan esiin ilmiöiden todelliset syyt, seuraukset ja korrelaatiot. Kun poraudumme kerrosten läpi, näemme paljon: mitä tapahtuu tietyssä paikassa tiettynä ajankohtana, keitä siellä asuu, mille siellä altistutaan, mitä ihmiset syövät, ja millaisia muuttoliikkeitä alueella on. Erittelyn tuloksena saadaan reaaliaikainen kuva geenien ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Yksittäiset löydökset poikivat mielenkiintoista tietoa. Kun Jacksonin ryhmä tutki alueita, joilla esiintyy huomattavan paljon eturauhassyöpää, ja samalla syövän syntyyn vaikuttavia altisteita, löytyi ryhmiä, jotka hän nimesi mikroetnisiksi. Ryhmät vastaavat kooltaan kivikautista heimoa. Ihminen toimii vielä nykyajan suurkaupungeissakin hyvin kivikautiseen tapaan. Hän pystyy tuntemaan lähemmin vain muuta yksilöä, jotka yhdessä muodostavat hänen mikroetnisen yksikkönsä, Jackson kuvailee. Kaikki samaan rotuun kuuluvat ihmiset ovat liian suuri ryhmä, jotta siitä voitaisiin poimia alueellisia eroja käyttäytymisessä ja altistusmalleissa. Sen sijaan mikroetnisen yksikön jäsenillä on käyttäytymisessään ja altistumisessaan yhteisiä piirteitä. Emme olisi saaneet tuloksia esiin tarkastelemalla yleisiä muuttujia. Etnogeneettinen kerrostaminen sen sijaan on kuin asettaisi kokonaisen alueen mikroskoopin alle. Jos halutaan, että esimerkiksi ravintopoliitiikka toimii tehokkaasti, toimenpiteet on Jacksonin mukaan suunnattava pienemmille ryhmille kuin kokonaiselle väestölle tai väestönosalle. Voisimme vaikkapa räätälöidä väestön tietyille alarakenteille soveltuvia fytokemikaalikokonaisuuksia, tutkija visioi. Etniset ryhmät jätepolitiikan uhreina Yksi etnogeneettisen mikroskoopin avulla tehdyistä kiinnostavista 7/2014 KEMIA 9

10 Malaria kuriin kassavalla Kasvien kemikaalit ovat vaikuttaneet ihmisen evoluutioon muun muassa länsiafrikkalaisessa Liberiassa. Kassavan sisältämä syanidi halutaan nyt valjastaa malarian ja sirppisoluanemian torjujaksi. Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Liberiassa kärsitään laajalti sirppisoluanemiasta, joka on yleinen sairaus koko maanosassa. Taudissa ihmisen veressä syntyy epänormaalia proteiinia nimeltään hemoglobiini S, joka saa punasolut muuttumaan sirppimäisiksi. Se puolestaan johtaa muun muassa verisuonitukoksiin. Kaikki liberialaiset eivät kuitenkaan pode sirppisoluanemiaa. Vaikka vitsaus on joillakin alueilla hyvinkin tavallinen, toisilla ihmiset eivät siihen juuri sairastu. Fatimah Jackson alkoi pohtia, voisiko selitys ilmiölle löytyä ihmisten ruokavaliosta. Eri alueiden ravintotottumuksia selvittäessään hän löysi pian erottavan tekijän, kassavan eli maniokin. Tyräkkikasvin mukulat ovat monissa trooppisissa maissa väestön pääasiallista ravintoa. Niin on myös Liberiassa mutta ei kaikissa osissa maata. Siellä, missä syötiin päivittäin kassavan mukuloista tehtyä ruokaa, sirppisoluanemia oli harvinainen. Sen sijaan siellä, missä kassava ei kuulunut jokapäiväiseen ruokapöytään, tauti oli yleinen. Tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että kassavan salaisuus on sen sisältämä syanidi. Aine saa aikaan proteiinien karbamylaation ja estää siten punasoluja sirppiintymästä. Näin ihminen ei sairastu anemiaan. Toisaalta sirppisoluanemialla on myös puolensa: taipumus tautiin suojaa toiselta yleiseltä vitsaukselta, malarialta. Sirppiintymisgeenin kantajat ovat siksi selvinneet lisääntymisikäisiksi muita todennäköisemmin. Näin taipumus on vähitellen voimistunut siinä väestönosassa, joka ei kuluta kovin paljon kassavaa. Kassavan mukuloita syödään keitettyinä, kuten perunaa. Mukuloista tehdään myös jauhoja sekä ryynejä, joita kutsutaan tapiokaksi. Scanstockphoto Kassavaa popsiville sirppiintymistaipumuksesta taas ei ole hyötyä, sillä mukuloiden syanidi tappaa myös malarialoiset. Normaalia hemoglobiinia kantavat ovat pysyneet hengissä siinä missä sirppisoluisetkin. Kassavasta saatava syanidi on siis sukupolvien saatossa muokannut Liberian väestöä kahteen eri suuntaan, oli Jacksonin johtopäätös. Oikea annostus tärkeää Sittemmin hypoteesi on todennettu niin Jacksonin omissa kuin useissa toistotutkimuksissakin. Kassavan fytokemikaaleista on siksi ryhdytty suunnittelemaan uutta apua malarian riepottelemille alueille. Tällä hetkellä Liberia painii ebolaongelman kanssa. Mutta kun se on saatu hallintaan, toivomme pääsevämme hoitamaan muita tauteja, Jackson sanoo ja uskoo, että kassavan käyttöä suosimalla voidaan vähentää sekä malariaa että sirppisoluanemiaa. Hän muistuttaa oikean annostuksen tärkeydestä, ovathan syanidit myrkyllisiä ihmiselle. Jos vähän on hyvä, ei enemmän ole välttämättä parempi. Oikein käytettyinä kasvien kemikaalit tarjoavat Jacksonin mukaan halvan, turvallisen ja helppokäyttöisen ratkaisun etenkin sellaisille seuduille, joilla terveydenhuollon palvelut eivät ole kattavasti kansalaisten saatavilla. löydöksistä liittyy Yhdysvaltojen jätepolitiikkaan. Maan afrikkalaistaustaisen väestön keskuudessa ovat poikkeuksellisen yleisiä etenkin eturauhas- ja rintasyöpien aggressiiviset muodot. Asian taustalla vaikuttavat Jacksonin mukaan niin geneettiset kuin epigeneettisetkin syyt. Paikkatietojärjestelmien avulla olemme selvittäneet, että musta väestö ja nykyisin myös latinot asuu usein lähellä myrkyllisten ja radioaktiivisten jätteiden loppusijoituspaikkoja. Heidän altistumismallinsa toksisille aineille ovat siksi hyvin poikkeuksellisia. Etnogeneettisessä kerrostamisessa on kuitenkin päästy vasta alkuun. Tutkijoille riittää vielä huimasti ammennettavaa. Erilaisia huomioon otettavia muuttujia on lukematon määrä ja menetelmän mahdollisuudet lähes rajattomat. Tutkimus on niin mielenkiintoista, että toivoisin voivani elää vielä sata vuotta, 64-vuotias emeritusprofessori naurahtaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 10 KEMIA 7/2014

11 ORDIOR easyh2o kosteusanalysaattori Berghofilta Eri materiaalien selektiiviseen kosteuspitoisuuden määrittämiseen ilman kemikaaleja Määrittää sekä vapaan että kemiallisesti tai fysikaalisesti sitoutuneen veden Helppokäyttöinen Heti käyttövalmis Runsaasti valmiita sovellutuksia Ympäristöystävällinen KORKEAPAINE- REAKTORIT Berghofilta Turvallinen vaihtoehto kemialliseen synteesiin tai muihin korkeapainetöihin Helppo käyttää ja puhdistaa Kannen sulkemiseen ja avaamiseen ei tarvita työkaluja Reaktioastiat ruostumatonta terästä tai Hastelloyta Sisäpinnat teflonia Reaktioastian koko 25 ml 4 l Toiminta-alue: max. 200 bar, 300 oc Moduuleista koostuva konfiguraatio juuri sinun tarpeisiisi räätälöity Iscon korkeapainepumppu pumppaa melkein mitä vain! Tarkkaa, pulssitonta pumppausta 10 nl/l 400 ml/min psi Viskositeetti kaasuista asfalttiin ja tervaan Myös korroosiota aiheuttaville nesteille Myös jatkuvatoimiseen pumppaukseen Askel ratkaisuun Konalantie 47 A HELSINKI Puh. (09)

12 TÄTÄ MIELTÄ Muovit mukaan kiertotalouteen JOS ERILAISIA MUOVISTA valmistettuja tuotteita ei olisi, nykymaailmassa ei toimisi mikään. Muovien markkinat ovat 60 viime vuotta laajenneet ja kasvaneet ilmiömäisesti. Maailman vuotuinen muovinkulutus lähenee vääjäämättä 300 miljoonan tonnin rajaa. Sen arvellaan rikkoutuvan vuoden 2025 tietämissä, vaikka muovinkulutuksen kasvu ei kehittyneissä maissa enää ylitäkään talouskasvukäyrää. Mutta menestyykö materiaali loputtomasti? Voiko edessä päinvastoin odottaa raju romahdus? Olemmeko vain tuudittautuneet harhaan, että muoveja tarvitaan aina, eikä niille ole vaihtoehtoja? SEKÄ MEILLÄ että muualla on vuodesta 2010 lähtien nopeasti vahvistunut lakiohjaus, jolla halutaan rajoittaa muovien käyttöä, ensi alkuun pakkaamisessa. Muoviin hyvin kielteisesti suhtautuvista kansanliikkeistä on samaan aikaan tullut valtavirtaus. Muovikriittisyyden ajureita ovat kertakäyttöisyyden ja roskaavuuden vastustus, joissain kohdin myös kemikaalipelot. Muoviteollisuus sen sijaan on osin resurssipuutteen pakottamana koko 2000-luvun ajan jättänyt väliin tärkeän yhteiskunnallisen valistustyön, jonka avulla ihmiset saataisiin ymmärtämään muovien suunnattomat edut. Materiaalioppi olisi tarpeen kaikille aivan nuorimmista alkaen. EU-POLITIIKAN SUURI ohjain on tätä nykyä kiertotalous. Iso kysymys kuuluu, kuinka muovit istuvat sen pohjalta rakentuvaan säädösmaailmaan. Kiertotalouden uusi vanha iskusana on teollinen symbioosi. Muovit ovat petrokemian ja kloorialkaliteollisuuden symbioosien pikkuvirtoja. Vain 4 5 prosenttia maailman petrokemian käyttämästä öljystä menee muovien valmistukseen. Ilman muoveja öljyn kokonaistarve olisi huikeasti nykyistä isompi. Nykyisessä mielikuvamaailmassa on hankala saada nämä ja monet muut elinkaarifaktat mukaan kiertotalouden rakennuspiirroksiin. Valokuvat muoviin tukehtuvista eläimistä ja muovia tursuvista kaatopaikoista tuntuvat synkistävän ihmisten mielet paljon voimallisemmin muoveja vastaan. KUINKA SITTEN turvata muovien tulevaisuus kiertotaloudessa? Ainakin muovien jätehuollolle pitää löytää hyväksyttävä ratkaisu. Saksassa kuluttajiin asti ulottuva muovien kierrätys on ollut kansalaisten arkipäivää kymmeniä vuosia, ja ympäristö on siivottu tunnollisesti. Niinpä vain 22 prosenttia saksalaisista pitää muoveja huonona materiaalina. Italiassa, toisessa keskeisessä eurooppalaisessa muoviteollisuusmaassa, muovit tuomitsee huonoksi materiaaliksi 43 prosenttia kansasta. Yksi kiertotalouden fundamentti on koko raaka-ainepohjan irrottaminen fossiilisuudesta. Se kuitenkin lienee hyvin pitkän ajan, ehkä satojen vuosien takana häämöttävä asia. Osa syöttövirroista olisi kyllä korvattavissa nopeamminkin juuri erilaisilla jätteillä ja muilla nopeammin uusiutuvilla luonnonvaroilla. PARAS KEINO TURVATA kestävä muovien käyttö Suomessa on muovialan yhteiskunnallisen vetäytymisen sijaan aktiivisempi yrityskansalaisuus. Tarvitsemme laajaan jakeluun muoveista ja niiden ominaisuuksista kertovaa asia-aineistoa. Muovialan on oltava avoin, aktiivinen ja osallistuva. Kiertotalous on nostanut esiin monia ongelmia, kuten roskaantumisen, kemikalisoitumisen ja resurssien ylikulutuksen. Muovit eivät kuitenkaan ole niihin syypää vaan ratkaisu. Muoveista ei ole mieltä luopua. Meidän on oltava muutoksessa mukana ja saatava ihmiset mukaan kehittämään tulevaisuutta, johon olennaisena osana kuuluvat muovit. Vesa Kärhä Vesa Kärhä on Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja. 12 KEMIA 7/2014

13 Askel ratkaisuun VACUCELL STANDARD TAI COMFORT Tilavuudet: 22, 55, 111 litraa Käyttölämpötila: Ympäristölämpötila +5 C C Ikkunallinen ovi Integroitu läpivienti mitta-antureille (40 mm) Liitäntä Inert-kaasuille Manuaalinen tai automaattinen vacuuminsäätö VENTIFLEX paineturvallinen ovi Sisäosat ruostumattomasta teräksestä, No (AISI 304) ORDIOR Konalantie 47 A HELSINKI Puh. (09) Kohti uutta jo 20 vuoden ajan One rheometer. Two EC motors. All possibilities. MCR 702 T

14 14 Gaseran toimitusjohtaja Ismo Kauppinen esittelee fotoakustista kaasudetektoria, yrityksen kaikkien järjestelmien ydinmoduulia. Tutkija Jaakko Lehtinen antaa taustatukea.

15 Kaasua, tohtori Kauppinen Turkulaistutkijat ajavat huumekoiria eläkkeelle Juha Granath Suomalaislaitteet mittaavat pian maailman ilmanlaadun, paljastavat huumeiden salakuljettajat ja estävät ennalta öljykenttien riskitilanteet. Näin kaavailevat turkulaiset analytiikkamenetelmien kehittäjät. Juha Granath Isä keskittyy perusteknologian kehittämiseen, minä bisnekseen. Näin naurahtaa Gasera Oy:n toimitusjohtaja, tohtori Ismo Kauppinen istuessaan lasitetussa neuvotteluhuoneessa, josta on suora näköyhteys tuotekehityshallissa työskentelevään emeritusprofessori Jyrki Kauppiseen. Turun tiedepuistossa toimiva Gasera kehittää muun muassa mittalaitteita maailman ilmanlaadun tarkastajille. Gaseran kivijalka on kaasuanalyysiteknologiassa. Yritys omistaa joukon patentteja, joiden avulla se aikoo ottaa omansa kaasuanalysaattorien kasvavista markkinoista. Tavoitteemme on kutistaa nykyiset isot laitteet ensin kannettaviksi ja siitä vielä taskukokoon, fysiikasta tohtorintutkintonsa suorittanut Ismo Kauppinen paaluttaa. Anturi- ja mittaustekniikka pystytään puristamaan pieneksi fotoakustisella spektroskopialla, jota yhtiö hyödyntää sovelluksissaan. Jyrki Kauppisen vuonna 2004 perustama, Turun yliopiston tutkimuksen spinoffina syntynyt Gasera on muutamassa vuodessa kasvanut 20 hengen yritykseksi, jonka viime vuoden liikevaihto oli noin 1,5 miljoonaa euroa. Ismo Kauppinen on varma, että lähivuodet tuovat toimintaan lisää vauhtia. Hänen laskelmiensa mukaan yhtiön liikevaihto vähintään kolminkertaistuu muutamassa vuodessa. Lamakaan ei ole Gaseralle välttämättä peikko. Jos vaihteeksi analysoin yhteiskunnallista kehitystä, niin huonossa taloudellisessa tilanteessa päätöksenteko hidastuu, neuvottelut pitkittyvät, ja tutkimuspuolen rahoitus kiristyy. Samaan aikaan yhteiskunnan turvaverkkoa on kuitenkin vahvistettava, ja esimerkiksi turvalaitteiden kysyntä kasvaa. Turkulaisfirma kehittää entistä halvemmaksi ja kompaktimmaksi myös sotilas- ja turvallisuusalan perusteknologiaa. Yhtiön ratkaisuilla on käyttöä muun muassa taistelukaasujen tunnistamisessa ja mittaamisessa. Neljän suoralla maailmalle Gasera on lähtenyt jalostamaan sovelluksiaan neljälle osa-alueelle. Ne ovat sähkökeskusten toiminnan varmistaminen, ilmanlaadun mittaus, autojen päästöjen analysointi sekä savukaasujen analytiikka. Kolmivuotisen kehityshankkeen ensimmäinen tuotantosarja on jo esittelyssä kansainvälisillä messuilla. Laitteemme ilmoittaa, jos kylän muuntaja on hajoamassa. Mittaamme muuntajan sisällä olevasta öljystä siihen liuenneita kaasuja. Tuloksen perusteella laite ennakoi tulevat viat jo hyvissä ajoin, Ismo Kauppinen kuvaa. Kehitystyössä Gaseralla on amerikkalainen kumppani. Laitteen lupaavimmat markkinat ovat juuri Yhdysvalloissa, mutta myös Kiina ja Intia ovat potentiaalisia kohteita. Suurimmat odotukset Kauppinen lataa taskukokoiseen kaasuja ilmanlaatuanalysaattoriin. Laite 7/2014 KEMIA 15

Ihminen myrkyttää oman tulevaisuutensa

Ihminen myrkyttää oman tulevaisuutensa Parantajan pojantytär Fatimah Jackson: Ihminen myrkyttää oman tulevaisuutensa Bioantropologi Fatimah Jackson tutkii sairauksien syitä ja seurauksia syväluotaamalla geneettisiä, etnisiä, maantieteellisiä,

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa.

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. 27.9.2014 Farmasialiitto, ajankohtaista lääketeollisuudesta Jussi Merikallio, Lääketeollisuus Lääketeollisuuden

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Uusi työkalu kiertotalouden edistämiseen FISS -teolliset symbioosit Suomessa

Uusi työkalu kiertotalouden edistämiseen FISS -teolliset symbioosit Suomessa Uusi työkalu kiertotalouden edistämiseen FISS -teolliset symbioosit Suomessa Teolliset Symbioosit työpaja Haminassa 23.9.2015 Lisätietoa: Kiertotalous Suomessa -raportti (Sitra 2014) Ravinteiden kierron

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Luonnon tuntematon ruoka-aitta

Luonnon tuntematon ruoka-aitta Luonnon tuntematon ruoka-aitta MIKÄ OLISIKAAN SUUREMPI ILO KUIN KATSOA MAATA, JOTA KASVIT VERHOAVAT KUIN KIRJALTU VIITTA, JOHON ON OMMELTU ITÄMAISIA PÄÄRLYJÄ JA JOKA ON KORISTELTU MONENMOISIN HARVINAISIN

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Merkinnät hankinnan apuna Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Kiilto Family -konserni Suomalainen perheyritys, perustettu 1919 Tampereella Henkilöstöä Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1 Brändiohjeisto Se on siinä Uusi Junttan. Uusi ilme ja entistä tarkempi katse tulevaisuuteen. Uudistuminen on tehty Junttanin periaatteiden mukaan; kun siihen kerran ryhdytään niin tehdään sitten kunnolla.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Heinäkuu 2014

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Heinäkuu 2014 Exel Composites Reinforcing Your Business Heinäkuu 2014 Exel Composites on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja jolla on yli 50 vuoden kokemus kasvusta ja innovaatiosta Maailman johtava, vuonna

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Nanolla paremmaksi lisäarvoa tuotteisiin nanoteknologialla

Nanolla paremmaksi lisäarvoa tuotteisiin nanoteknologialla Nanolla paremmaksi lisäarvoa tuotteisiin nanoteknologialla 4.3.2013 Mika Koskenvuori, Ohjelmajohtaja mika.koskenvuori@culminatum.fi +358 50 59 454 59 www.nanobusiness.fi Nanoteknologian klusteriohjelma

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan Elinkeinoelämän keskusliitto Helsinki 10.01.2013 Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan 2012 Timo Rosenlöf Naps Systems Oy 1 Kiitos! 2012 2 10.01.2013 I Naps Systems 3 I Naps Systems Lyhyesti

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

joutsenmerkityt takat

joutsenmerkityt takat joutsenmerkityt takat tulevaisuus luodaan nyt Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tavoitteena on auttaa kuluttajaa valitsemaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote. Palvelulle tai tuotteelle myönnettävän

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

GLOBAALIA MARKKINOINTIA, SYVÄLLE JA SIISTISTI. Veikko Salli Hallituksen puheenjohtaja Molok Oy

GLOBAALIA MARKKINOINTIA, SYVÄLLE JA SIISTISTI. Veikko Salli Hallituksen puheenjohtaja Molok Oy GLOBAALIA MARKKINOINTIA, SYVÄLLE JA SIISTISTI. Veikko Salli Hallituksen puheenjohtaja Molok Oy GLOBAALIA MARKKINOINTIA, SYVÄLLE JA SIISTISTI. JÄTEHUOLTO LÄHTÖTILANTEESSA, PERUSTARVE / TOTEUTUKSEN ONGELMAT

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun

Lisätiedot

Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10.

Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10. Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10.2015 Tärkeää tietoa Tämä esitys saattaa sisältää tulevaisuutta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KYLÄ 2030?

TULEVAISUUDEN KYLÄ 2030? TULEVAISUUDEN KYLÄ 2030? TUTKIJA JUSSI LEHTONEN JUSSI.LEHTONEN@UTU.FI TOHTORIKOULUTETTAVA MAIJA MÄKI MAIJA.J.MAKI@UTU.FI KANSATIEDE, TURUN YLIOPISTO VARSINAIS-SUOMEN KYLÄT RY:N 15-VUOTISJUHLASEMINAARI

Lisätiedot

Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen. Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015

Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen. Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Riitta Juvonen 2.6.2015 1 Sisältö Prosessiala Kemianteollisuus Tilanne ja näkymät tällä hetkellä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Paula Eskola, paula.eskola@motiva.fi Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Sisällys Johdanto... 1 1.1 FISS-toimintamallin tavoitteet... 1 1.2 FISS-mallin

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta maatalouden merkitys kasvaa ja työ organisoituu uudelleen - alkutuotantoyrittäjät tämän vuosisadan ammateista 80 % on nykyisin tuntemattomia - koulutus globaaleja pullonkaula-ammatteja

Lisätiedot